peliongelmat ilmiönä - jamk · miksi pelataan? •leikkiä •viihdettä •ajanvietettä...
TRANSCRIPT
Peliongelma vrt päihdeongelma
• Toiminnallinen
”riippuvuus”
• Salaaminen
• Talous korostuu
• Käyttäytymisterapia
• Diagnoosi
hillitsemishäiriöissä
• Kenelle hoito kuuluu
• Aineriippuvuus
Toleranssi kasvaa
Fysiologiset
muutokset
• Lääkehoidot
• Vieroitusoireet
• Päihderiippuvuus
diagnoosina
Miksi pelataan?
• Leikkiä
• Viihdettä
• Ajanvietettä
• Seurustelua
• Jännittävää
• Hyväntekeväisyyttä
• Arvostuksen saaminen
• Taidon kasvattaminen
• Ammattimaista toimintaa
• Pakopelaaminen
• Haave paremmasta
elämästä eli
taloudellisen hyödyn
saaminen
rahapelaaminen
Suhtautuminen rahapelaamiseen
• Rahasta pelaamista on pidetty eri aikoina syntinä, paheena ja jopa rikollisena toimintana.
• Yhteiskunnan muutosten myötä ovat muuttuneet myös ihmisten asenteet, ja nykyään rahapelaaminen on yleisesti hyväksyttyä.
• Nykyisissä asenteissa ja normeissa on havaittavissa jopa rahapelaamisen ihailua. Esimerkiksi pokerikulttuurissa rahapelaaminen voidaan nähdä ammattina, johon osa mediasta liittää suuret voitot ja glamour-elämän.
Rahapelit
Panoksena rahaa, voitot ja tappiot rahaa
www.veikkaus.fi , www.ray.fi
www.fintoto.fi, www.paf.fi
• Arvontapelit (Lotto, Keno…)
• Raha-automaattipelit
• Raaputusarvat
• Kasinopelit
Onnenpelit
• Pokeripelit
• Vedonlyönti
• Veikkaus
• Totopelit
Taitopelit
(Thl)
Digitaalinen pelaaminen
• Tietokone ja konsolipelaaminen
• Verkkopelaaminen
• Mobiililaitteet (kännykät)
• Nuorten suosima pelimuoto (97% 10-19 vuotiaista pelannut v. 2010)
• Pelaamisen hyvät ja huonot puolet
• Ajankäytöllinen haitta
• Pelien ikärajat: valvontavastuu
Pelaamisen jakautuminen yli
15-vuotiailla suomalaisilla
(Luvut Suomalaiset rahapelaajina -selvityksestä, Taloustutkimus/STM 2007)
Rahapelaaminen, ongelmapelaaminen,
peliriippuvuus, pelihimo… • Suomalaisten peliyhtiöiden tuotot ovat noin 1 620 700 000 vuodessa
(1,6 miljardia €) Peliyhtiöiden tuotot ovat yhtä kuin pelaajien tappiot Pelaajat häviävät toisin sanoen n. 4 441 000 euroa / päivä.
• Tappiot jakautuvat epätasaisesti: 5 % pelaajista vastaa 50 % kaikesta kulutuksesta. Mainittu 5%:n joukko häviää siis n. 222 000€ joka päivä. Ongelmapelaajat ja peliriippuvaiset pääosin mukana tässä ryhmässä.
• Suomessa on arvioitu olevan n. 100 000 peliriippuvaista ja 40 000 ongelmallisesti pelaavaa (THL/Taloustutkimus 2011)
• Suomalaisten rahapelaaminen 2011 –tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista piti ongelmapelaamista vakavana ongelmana Suomessa (69% vastaajista)
• Keväällä 2008 Elintapa- ja terveyskyselyssä ilmoitti työikäisistä (15–64-vuotiaista) suomalaisista 2 prosenttia eli noin 70 000 kokeneensa rahapelaamiseen liittyneitä ongelmia kyselyä edeltäneen kuukauden aikana.
Ongelmapelaaminen
•Pelaaminen on aina opittu tapa, ja sen muuttuminen
ongelmalliseksi perustuu toiminnan toistamiseen.
•Psykologisesti tarkastellen pelaamisen toistaminen muuttaa
ihmisen mielihyväjärjestelmää samalla kun pelaaminen opitaan
liittämään tiettyihin tilanteisiin, hyvänolon tunteeseen tai
itsensä tilanteista etäännyttämiseen.
•Ongelman muodostumiseen vaikuttavat niin psykologinen ja
fyysinen alttius kuin sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät.
•Ongelmien syntyminen on yleensä useiden vuosien, jopa
vuosikymmenten, pelaamisen tulos, vaikka pelaamalla voi päätyä
etenkin taloudelliseen ahdinkoon jo hyvin lyhyessäkin ajassa.
Käsitteistä
Diagnoosi: ICD-10 Pelihimo, F63.0 (käytössä Suomessa)
Pelaamisen jaksoja väh. 2/vuosi
Pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henk.koht. ahdinkoa
Ei pysty itse lopettamaan pelaamista
Pelaamisympäristö ja pelaamiseen liittyvät mielikuvat hallitsevat
ajattelua ja mielikuvia
”Ongelmapelaaminen on rahan ja/tai ajankäytöltään liiallista
rahapelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti henkilön ja/tai
hänen sosiaalisen ympäristönsä hyvinvointiin”
päihteet voiton
todennäköisyys
pelimerkit
taito-
elementti
tapahtuma
nopeus
peli-
paikka
pelien
sijoittelu
alttius
oppiminen uskomukset
raha
Pelaamisen riippuvuustekijät
(Griffiths, Jaakkola 2008)
KLASSINEN JA OPERANTTI
EHDOLLISTUMINEN
TOTTUMUS
CHASING
ONGELMAPELAAMINEN
JA PELIRIIPPUVUUS
EMOTIONAALISET
ALTTIUDET
BIOLOGISET
ALTTIUDET
POLKU 3
POLKU 2 POLKU 1
IMPULSIIVISUUS
OMINAISUUDET
Pathways model- peliriippuvuuden synty
Lähde: Blaszczynski A. &Nower L. (2001): A pathway model of problem and
pathological gambling. Addiction 97, 487-499./ Jaakkola 2009
YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Peliongelmien haittoja ( Pelaamisen haitat testi PGSI s. 70, Pelaamisen haitat ja
korjaavat toimet s. 94-95)
Ajankäytön vääristyminen
Fyysiset ja psyykkiset terveyshaitat
Pari-, perhe- ja muiden
sosiaalisten suhteiden ongelmat
Varkaudet, petokset
Väkivallan riski
Talousongelmat (niukkuus, velat)
Yhteiskunnalliset haitat
Läheisten kokemat haitat
Pelaajan kokemat haitat
Arjen hallinnan ongelmat
Huom! Ongelmat eri tasoisia, kaikilla ei kaikkia haittoja
Muut haitat?
Valmisteluvaihe:
(kolikot, kone
jne.)
Jälkitilanne:
häpeä
syyllisyys
Seesteinen vaihe:
helppo olla pelaamatta
Lähtötilanne:
ärsyke ulkoinen
tai sisäinen
Ajatus: pelaamista
edistävät ajatukset
aktivoituvat
Luvan antaminen
Tunne: mielihyvän
muistijälki aktivoituu
KEHÄKELLO: (SELITYKSET)
Ongelmapelaamisen prosessi ”Kello käy, mutta kehältä on mahdollista poistua”
Toimintavaihe:
pelaaminen
•Mahdollisuus vahvistaa omia pelaamattomuustaitoja, hakea
ulkopuolista tukea, miettiä vaihtoehtoista tekemistä, järjestellä
elämää (esim. talousasiat), jne.
•Käydä läpi omia riskitekijöitä/ärsykkeitä, jolloin pelaaminen
riistäytyy ja tehdä vara-suunnitelmia niiden varalle.
•Riskinä liian nopeasti ajatus, ettei peliasiat ole enää ongelma?
•Tärkeää tunnistaa itselle
merkittävät ärsykkeet ja pyrkiä
välttelemään niitä.
•Voi myös tehdä pelaamista
estäviä toimenpiteitä, kuten
poistua paikalta tai tehdä
tietoisesti muita asioita, tms.
•Tärkeää tunnistaa ajatukset,
jotka edistävät pelaamista ja
tulla niistä tietoisiksi.
•Ajatuksia voi sanoa ääneen tai
kirjoittaa paperille ja arvioida
sen jälkeen, ovatko ne järkeviä
suhteessa kokemuksiin, mitä
pelaamisesta on seurannut
•Tärkeää tunnistaa
mistä mielihyvän
muistijälki aktivoituu ja
tulla tietoiseksi siitä,
mitä mielihyvän
kokemuksesta on
tähän asti seurannut.
•Voi myös pohtia, mistä
muusta voisi saada
mielihyvää, vähemmillä
haitoilla
•Tässä vaiheessa pelaaja tietoisesti tai
tiedostamattaan antaa itselleen luvan
pelata.
•Päätös on kuitenkin edelleen pelaajalla
itsellään ja hän voi myös päättää lykätä
pelaamisen aloitusta, jolloin mielihalu
vaimenee tai päättää tehdä jotain muuta
•Valmisteluvaihe on
konkreettista toimintaa, johon
voidaan vielä puuttua ja
toimintaa voidaan muuttaa.
•Tärkeää on tiedostaa, mitkä
toiminnot omalla kohdalla
valmistelevat pelaamista.
•Pelaamisen vaiheessa
ongelmallisesti pelaava ei
useinkaan pysty muuttamaan
käytöstään, vaan pelaa niin
kauan kuin rahaa riittää tai
pelipaikka on auki.
•Hoitoon hakeutuminen (tai oma apu)
tapahtuu usein melko pian liiallisen
pelaamisen jälkeen, jolloin pelaaja on
havahtunut toimintansa järjettömyyteen.
•Pelaaja käy usein läpi jonkinlaista kriisiä
ja kriisin vaiheista hoitoon hakeutuminen
on yleistä reagointivaiheessa.
•Tässä jälkitilanteessa pelaaja tajuaa
parhaiten pelaamisen seuraukset, jolloin
niitä on hyvä käydä läpi.
Ongelmalliseen pelaamiseen liittyviä tunnusmerkkejä:
• Voimakas kiinnostus pelaamiseen, ja kiinnostuksen
väheneminen muihin asioihin
• Pelaaminen suunniteltua pidempään ja suuremmilla summilla
• Runsas pelaamiseen ja sen ajatteluun tai suunnitteluun kuluva aika
• Pelaaminen varallisuuteen nähden kohtuuttoman suurilla summilla
• Pelipanosten kasvaminen ajan mittaan
• Pelaamisen salailu, peitetarinat, selittely
• Pelaamiseen liittyvät häpeän ja syyllisyyden tunteet
• Voimakkaat mielialan vaihtelut
• Pelaamisesta johtuva velvoitteiden laiminlyönti, käytösmuutokset
• Pelaamisen haitalliset vaikutukset lähipiiriin
”REIKÄLEIPÄ-MALLI ”
1. Millaista ongelmallinen pelaaminen on ?
2. Miten ongelmallinen pelaaminen on vaikuttanut eri elämänalueisiin ?
3. Mitkä asiat ovat vielä kunnossa pelaamisesta huolimatta ? (voimavarojen arviointia)
4. Kuntoutumissuunnitelman laadintaa, tavoiteasettelua voimavaroja hyödyntäen ja haittoja minimoiden
5. Kuntoutumisen toteuttaminen/ korjaavat toimenpiteet kuntoutumissuunnitelman eri lohkoilla
6. Kuntoutumisen arviointi: muutokset pelaamisessa, haittojen väheneminen, pelaamisen käytetyn ajan suuntaaminen uudelleen mielekkääseen ja/tai hyödylliseen tekemiseen
Pelaamista edistävät
ajatukset, tunteet
ja tilannetekijät
Pelitapahtuma, pelitilanne,
pelihistoria Pelaamisen edut / haitat
Muutosmotivaatio, -suunnitelma
ja-työskentely
Kuntoilu
Sairaudet ja niiden hoito
Lääkitykset
Päihdekäyttö
Seksi
Hygienian hoito
Sisäiset arvot: itsensä
toteuttaminen, luovuus,
henkisyys, terveys,
itsenäisyys, tasapaino
2) ulkoiset arvot:
aineellinen menestys,
status, tittelit
Moraali: valehtelu,
rikollisuus
Usko, elämänkatsomus
Talouden hoito ja rahan
hallinta (taloussuunnitelmat,
valvotut tilit, edunvalvonta )
Velat ja vastuut
(velkajärjestelyt, velkojen
ulosotot)
Asuminen
Opiskelu /Työ
Kodinhoito
Asiointi
Toimintakyvyn arviointi
Vuorokausirytmin
tarkastelu
Ajankäytön hallinta
Perhetilanne
Lasten tilanne
(lastensuojelun tarve)
Työ/opiskelupaikan
ihmissuhteet
Harrastuksien kautta
tulleet ihmissuhteet
Vuorovaikutustaidot
Viranomaisverkosto
Mieliala
Psyykkiset sairaudet ja
niiden hoito
Keskittymiskyky
Aloitekyky
Kognitiiviset taidot
Persoonallisuuden
muutokset ( oma arvio )
Itsetunto, identiteetti
Tunneilmaisutaidot
2. Miten ongelmallinen
pelaaminen on vaikuttanut
reikäleivän eri lohkoilla?
3. Mitkä asiat ovat
kunnossa ongelmallisesta
pelaamisesta huolimatta?
1. Millaista ongelmallinen
pelaaminen (reikä) on?
4. Kuntoutussuunnitelman
laatiminen: voimavarojen
hyödyntäminen ja haittojen
minimointi
AR
VO
T J
A M
OR
AA
LI,
EE
TT
ISY
YS
, US
KO
SO
SIA
AL
INE
N H
YV
INV
OIN
TI
ONGELMALLINEN
PELAAMINEN
Läheisellä oikeus apuun
• Läheinen voi hakea itse itselleen apua ja tukea esim. päihdeyksiköistä, kriisikeskuksista
• Läheiskurssi ( Jyväskylässä)
• Läheinen voi hakea apua yhdessä pelaajan kanssa:
pari- ja perheterapia
• Väkivallan uhkaan apua esim. kriisikeskukset, Viola ry
• Läheinen voi hakea vertaistukea:
• Tuuletin, keskusteluryhmä läheisille http://www.peluuri.fi/laheiset/tuuletin_keskusteluryhma_laheisille/
• Pelivoimapiiri, tekstiviestipalvelu läheisille
www.pelivoimapiiri.fi
Koulutusta
• Viiden suora –koulutus Pieksämäellä, toteuttajana Koulutuskeskus Agricola
• Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito - verkkokurssi (6op)
• Netti- ja peliongelmat sekä opiskelukyky – verkkokurssi (1op)
Lisätietoa www.thl.fi/pelihaitat
• Ongelmapelaajien erityisohjaajakoulutus ( Diak-Helsinki Onpe-koulutus, oppisopimuskoulutusta 30 op)
• Pelissä –hankkeen kehittämät infokoulutukset työyhteisöille ja hoitohenkilökunnalle
Hyödyllisiä linkkejä
www.pelissa.fi
www.thl.fi/pelihaitat http://info.stakes.fi/pelihaitat/FI/koulutus/taydennyskoulutus/verkkokurssi.htm
www.peluuri.fi
www.paihdelinkki.fi
www.a-klinikka.fi
www.sininauhaliitto.fi
www.tyynela.fi www.nimettomatpelurit.fi/index.htm
www.pelaa.maltilla.fi
www.pelivoimapiiri.fi
www.pelitaito.fi
www.pokeriloki.fi
Rahapeliongelmien
tunnistaminen, puheeksi otto
ja pelaajan auttaminen
- Esimerkkejä oppaan
käyttömahdollisuuksista
Asiakastapaus: tunnistaminen, puheeksiotto
Tilanne 1
23-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija tulee terveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Lopettanut aktiiviurheilijauran, muuttanut muualta opiskelupaikkakunnalle, asuu avoliitossa.
Kertoo lääkärille: Mieliala on matala, olen alakuloinen, en saa kunnolla nukuttua, vuorokausirytmi menee sekaisin, minulla on kovaa päänsärkyä ajoittain. Uskon vaivojeni johtuvan stressistä kovien opiskelupaineiden ja taloushuolien vuoksi. Onko mahdollista saada sairauslomaa jotta saisin unirytmini korjattua ?
Mitä lääkäri pohtii / tekee ?
• Haastattelee asiakkaan ja sulkee pois
mahdollisen päihdekäytön
• Toteaa keskivaikean masennuksen (BDI-testin
avulla)
• Päättää aloittaa lääkityksen masennusoireisiin
ja univaikeuksiin’
• Kirjoittaa lähetteen niska-hartiaseudun hoitoon
fysioterapiaan päänsäryn helpottamiseksi
• Antaa kahden viikon sairausloman
Mitä peliongelma johdosta olisi voinut tehdä ?
• Kysyä talousongelmien taustoja
• Kysyä univaikeuksien taustoista enemmän
• Kysyä suoraan pelaako potilas öisin ?
Huomioitavat tekijät / vihjeet:
• Nuori mies, kuuluu riskiryhmään ongelmapelaamisen osalta
• Oireisto viittaisi öisin tapahtuvaan pelaamiseen vuorokausirytmin sekä niska-hartiaseudun vaivojen ja päänsäryn osalta
Asiakastapaus: tunnistaminen, puheeksiotto
Tilanne 2
23-vuotias amk-opiskelija tulee marraskuussa sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijän vo:lle hakemaan toimeentulotukea. Kertoo että opintotuki ei riitä elämiseen ja lisäksi hakee tukea lääkeostoihin ja fysioterapiakuluihin. On nostanut syksyllä opintolainan joka mennyt kodin hankintoihin , asumiseen ja elämiseen eikä nyt ole enää kuin pieni opintotuki ja asumislisä käytössä. Kuitteja ei hankinnoista kuitenkaan ole esittää, koska kertoo ostaneensa tarvikkeita kavereilta ja kirpputorilta eikä kuitteja ole ymmärtänyt säilyttää. Asuu avoliitossa ja tyttöystävä myös opiskelee.
Mitä sos.tt pohtii / tekee ?
• Tutkii tiliotteet ja toteaa useita nostoja opintotukipäivinä, tilisiirtoja Ålands penningsautomatföreningille. Toisaalta tiliotteilla useita pieniä panoja(100-200€)
• Opiskelija selittää pienet nostot ja panot vippeinä kavereilta ja vanhemmiltaan sekä pikavipit on otettu elämiseen ja ruokaan
• Tekee laskelman jossa ei huomioida kuitittomia tapahtumia ja tulouttaa pikavipit/ lainat tulona. Laskelmaan vaikuttaa myös avopuolison tulot
• Laskelma jää positiiviseksi ja hylkää hakemuksen, mutta epäilys ongelmallisesta pelaamisesta on herännyt (oppaan sivut 16 – 19 ja s. 66)
Mitä sos.tt pohtii / tekee ?
• Nostaa esiin pelaamisen mahdollisuuden tiliotteiden pohjalta ja kysyy asiasta ( oppaan s. 67, vaihtoehto 2)
• Asiakas myöntää pelaavansa nettipelejä
• Asiakas on halukas hoitamaan ongelmalliseksi muodostunutta pelaamistaan, jonka johdosta stt antaa aiheeseen liittyvää materiaalia(esitteet), listaa pelaamista rajoittavista keinoista ja palveluista (s.77-81) sekä pelaamisen haitat – testin (s.70)
• Sopii uuden ajan mahdollisten jatkotoimien vuoksi (hoitoon hakeutuminen, maksusitoumukset, edunvalvonnan tarpeet, tuki avopuolisolle)
Mitä sos.tt pohtii / tekee ?
• Sos.tt. on selvittänyt valmiiksi hoidolliset vaihtoehdot seuraavaa tapaamista varten
• Tarkistaa seuraavalla tapaamisella millaiset havainnot asiakas on itse tehnyt pelihaittatestin kautta ja mitä muutoksia hän on omiin toimiinsa pelaamattomuuden osalta tuonut, tarvitseeko avopuoliso tukea asian johdosta
• Asiakas ja työntekijä sopivat seuraavalla tapaamisella jatkotoimenpiteistä: varaavat aikaa hoitopisteeseen, pohtivat rahankäytön osalta tukitoimia (opas s. 79 ja 81)
Huomioita ongelmapelaamisen osalta
• Havaitut vihjeet on syytä aina nostaa puheeksi / tarkistaa mistä on kyse
• Esitemateriaalin pitäminen näkösällä helpottaa puheeksiottoa
• Palvelupolkujen selvittäminen ja hoitoon ohjaus asiakkaalle
• Motivointia hoidon hakemiseksi ja läheisten tilanteen huomioon ottaminen
• Pelaamista rajoittavat toimet käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
• Ongelmapelaaja salaa pulmansa mahdollisimman pitkään –kysyminen toistuvasti ja asian esiin ottaminen moralisoimatta ( turvallisen ilmapiirin luominen, pelaamisen puheeksi ottaminen vakavana mutta hoidettavana ongelmana)
• Ongelmaan puuttuminen on hyvää asiakaspalvelua
• Hoitoon hakeutumiselle voi olla monia esteitä (opas s. 20), joita on pyrittävä poistamaan
Asiakastapaus: hoito
Asiakas tulee hoitopisteeseen (kriisikeskus, a-klinikka, mielenterveyskeskus jne)
Kertoo seuraavaa: pelasin kaikki rahani ja nyt tälle asialle on tehtävä jotain. Sain rahaa sosiaalitoimistosta elämiseen mutta pelasin kaikki ja laskut ovat edelleen maksamatta. En pysty ostamaan ruokaa ja vuokrarästit ovat johtamassa häätöön.
Asiakas on kovin ahdistunut, puoliso uhkaa erolla, talous on umpikujassa, hänellä on kovin näköalaton olo ja itsetuhoisia ajatuksia
Mitä työntekijä pohtii / tekee ?
• Työntekijä rauhoittaa asiakasta, antaa kertoa
tilanteesta
• Tekee arviointia tilanteen vakavuudesta ja pohtii
asiakkaan olevan selkeästi kriisitilanteessa ja
reagoivan normaalein kriisireaktioin ( Opas s.
31-34).
• Auttaa asiakasta palastelemaan ongelmavyyhtiä
pienempiin ymmärrettäviksi ja hallittaviksi
palasiksi ( esim oppaan reikäleipää apuna
käyttäen s. 82-83)
Mitä työntekijä pohtii / tekee ?
• Käy läpi asiakkaan kanssa toimivia / toteuttamiskelpoisia pelaamisen estoja ja rajoitteita (s. 77-79)
• Antaa kirjallista materiaalia (myös läheisille suunnattua) ja rohkaisee asiakasta kertomaan pelaamisesta läheisille, kerrotaan läheistenkin tarvitsevan apua/tukea
• Huolimatta siitä että asiakas kertoo vahvasta motivaatiosta ja päätöksestä olla pelaamatta, työntekijä tiedostaa että motivaatio voi laskea ahdistuksen ja syyllisyyden helpottaessa muttei kuitenkaan vie pois ongelmaa, jonka vuoksi varataan vielä uusi aika/ aikoja tilanteen arviointia varten
• Arvioidaan keskustellen asiakkaan voimavaroja, ongelman vakavuutta ja mahdollisia muiden palveluiden tarpeita (esim. velkaneuvonta, lääkäripalvelut, laitospalvelut)
Mitä työntekijä pohtii / tekee ?
Seuraavien käyntien teemat/ sisällöt
• Tilannearvio miten on mennyt
• Tiedollinen anti (psykoedukaatio) pelihimosta ja riippuvuudesta ilmiönä (s. 9-16 oppaassa)
• Asiakasta ohjataan tutkimaan (s.27-28) millaisissa tilanteissa pelaamista tapahtuu (ajatukset, tunteet, ärsykkeet) s. 35-39, s. 85-88, s. 96
• Tehdään asiakkaan kanssa tavoiteasettelua hoidon osalta ja siihen liittyviä yhteistyösopimuksia (s. 92)
• Laaditaan yhdessä kuntoutumissuunnitelma pelaamisen rajoittamistoimien ja pelaamisen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi / poistamiseksi ( reikäleipä s. 83 ja 91-95)
Ongelmapelaamisen erityiskysymykset
hoidossa (s. 25 – 39)
• Häpeä
• Syyllisyys
• Voimakas salaaminen
• Talouskysymysten korostuminen (s. 50)
• Rahankäyttöön liittyvät taidot
• Pelaamista edistävät ajatukset ja niiden realisointi
• Pelaamiseen liittyvä vahva ambivalenssi (s.27)
• Pelihimon fysiologinen ymmärrys
• Ongelmallinen pelaaminen on vaihtuva olotila (kehäkello)
• Pelaamisen taustalla useita tekijöitä (s.12)
• Pelimuodon merkitys hoidollisissa toimenpiteissä (onnenpelit vai taitopelit) s. 48
• Tukiverkon merkitys korostunutta (läheiset ja vertaistuki)