pellot tuottamaan - proagria · 2013. 9. 24. · osanäytteiden perusteella (24.8.2010) 1....
TRANSCRIPT
PELLOT TUOTTAMAAN
MTTn tilakokeet 2010
LIETELANTAHankeseminaari, Joensuu 25.11.2010
Päivi KurkiMTT Mikkeli
MTTn KOKEET 2010
6. Apilan viljely säilörehuksiKoe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe 6.2. APILAHEINÄSEOKSET 4 tilaaKoe 6.3. YHDEN NIITON NURMI 2 tilaa
7. Luomutilan nurmen rikkakasvintorjunta 1 tila
8. Nurmen suorakylvöKoe 8.1. SUORAKYLVÖ NURMESTA NURMEEN 2 tilaa
Koe 8.2. KUIVALANTA NURMEN PINTAAN 1 tilaKoe 8.3. LIETELANTA NURMEEN työnäytös ja 2 tilaa
9. Nurmen päättämisen muokkaustekniikat 1 tila
10. Nurmien täydennyskylvö 11 tilaa
11. Seosviljan ja valkuaiskasvien viljely 6 tilaa
Koe 8.3. LIETELANNAN LEVITYS NURMEEN
Nurmen suorakylvön lisääntyminen lisää lannan sijoitusta nurmeen. Hygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Karjanlannan ravinteiden (TYPPI) hyväksikäytön parantaminen korostuu. Lanta on saatava suoraan maahan.
Karjanlannan fosfori riittää koko nurmikierron ajaksi viljavuusluokassa tyydyttävä tai sitä parempi. Jos maan P-luku on 10–12 mg/l, fosforin pintalannoitus on tarpeeton.
Lannan kalium on nurmessa 100 % käyttökelpoista. Nurmi ottaa keväällä kaliumia yli tarpeen, haitallinen ruokinnassa.
Kivennäismaissa voi olla liukoista viljavuuskaliumia niukasti. Maahan sitoutunutta, kasveille käyttökelpoista varastokaliumia voi silti olla runsaasti. On tarpeen tehdä maan varastokaliumin määritys erityisesti, jos lehmillä esiintynyt halvausongelmia.
Lannan käsittely on suurten massojen siirtelyä ja vedenkuljetus kallista. Tiestön kunnon tarkastelu ja pysyvien ajourien tarve. Lannan varastoinnin ja satelliittisäiliöiden suunnittelu. Lantaketjun pullonkaulojen ratkaisut, esim. täyttöpumpun teho.
Harkittava milloin erillisen kuljetus- ja levityskaluston käyttö, nesteen ja kiintoaineen erottelu fosfori- ja typpilannoitteeksi ja urakoitsijan käyttö on kannattavaa erityisesti ravinteiden hyväksikäytön ja hygienian näkökulmasta.
Lanta on merkittävä hivenravinnelähde. Pitoisuus riippuu paljon karjan kivennäisruokinnasta. Mikäli lannoitus ja ruokinta ei muutu, lannan hivenpitoisuus pysyy melko vakiona.
Tilan ravinnekierto. Ravinnetaseet. NPK. HYGIENIA.
LIETELANNAN KÄSITTELY
Karjanlannnan koostumus keskimäärin
Kg m-3 tuoretta lantaaKa N N P K Mg Ca Na
% Liuk. Kok.
Liete 5,5 1,8 3,0 0,5 3,3 0,4 0,8 0,3
Kuivalanta 21,5 1,3 4,1 1,2 3,6 1,0 1,8 0,3
Virtsa 1,7 1,8 2,5 0,1 3,7 0,1 0,1 0,2
Viljavuuspalvelu, koko maa, 2000-2004
163017502301108506151356550
13041400184886804921085240
978105013866510369813930
6527009244340246542620
32,635,04,62,217,012,32,71,3m3/ha
ZnMn CuB ZnMn CuB Levitysmäärä
Ravinnepitoisuus g/ tuore kuutio
LIETELANTA KUIVA LANTA
Karjanlannnan HIVENRAVINNEMÄÄRÄ g/ha
Lanta tuottaa hajotessaan orgaanisia happoja, jotka lisäävät maahan ennestään sitoutuneiden ravinteiden liukoisuutta.
0
2
4
6
8
0
1
2
3
%
g/k
gLietelannanlevityspäivässä levitettyjen tuore
lietteiden analyysi
Pakarisen liete Kervisen liete Pakarisen liete Kervisen liete
012345678
0
10
20
30
40
50
%
g/k
g
Lietelannanlevityspäivässä levitettyjen lietteiden analyysi kuivattuna
Pakarisen liete Kervisen liete Pakarisen liete Kervisen liete
Vihreät ja punaiset tolpat vasen asteikko g/kg lietettä. Siniset tolpat oikea asteikko, %.
Työnäytöspäivä Liperi 5.7.2010. Lietteen levitys eri koneilla.
Lietelannan typpi- ja fosforipitoisuus.
Liperi 1.7.2010
Maan typpianalyysi (typpilaukku) ennen lannanlevitystä.
Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta.
pvm näyte lohko Mittaus-
tulos
liuskalla
Mittaus-
tulos
liuskalla
Näytteen-
otto-
syvyys
Maan
liukoinen
typpi
Leikkaus
typpi-
maksimiin
nro NO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha
1.7.2010 Agronic 1 0 5 20 24.38 0
Agronic 2 0 5 20 24.38 0
Agronic 3 0 0 20 0 0
DGI 1 0 0 20 0 0
DGI 2 0 0 20 0 0
DGI 3 0 0 20 0 0
Livakka letku 1 0 5 20 24.38 0
Livakka letku 2 0 0 20 0 0
Livakka letku 3 0 5 20 24.38 0
pvm näyte lohko Mittaus-
tulos
liuskalla
Mittaus-
tulos
liuskalla
Näytteen-
otto-
syvyys
Maan
liukoinen
typpi
Leikkaus
typpi-
maksimiin
nro NO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha
1.7.2010 Nollaruutu 1 0 0 20 0 0
Nollaruutu 2 0 0 20 0 0
Nollaruutu 3 0 0 20 0 0
Vredo 1 0 0 20 0 0
Vredo 2 0 0 20 0 0
Vredo 3 0 0 20 0 0
Slootsmid 1 0 0 20 0 0
Slootsmid 2 0 0 20 0 0
Slootsmid 3 0 0 20 0 0
Liperi 1.7.2010
Maan typpianalyysi (typpilaukku) ennen lannanlevitystä.
Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta.
pvm näyte lohko Mittaus-
tulos
liuskalla
Mittaus-
tulos
liuskalla
Näytteen-
otto-
syvyys
Maan
liukoinen
typpi
Leikkaus
typpi-
maksimiin
nroNO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha
1.7.2010 Joskin 1 0 0 20 0 0
Joskin 2 0 0 20 0 0
Joskin 3 0 0 20 0 0
Livakka multain 1 0 5 20 24.38 0
Livakka multain 2 0 5 20 24.38 0
Livakka multain 3 0 0 20 0 0
Liperi 1.7.2010
Maan typpianalyysi (typpilaukku) ennen lannanlevitystä.
Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta.
Liperi 5.7.2010. Agronic multain.
Liperi 5.7.2010. Agronic multain.
Liperi 5.7.2010. Agronic multain. Yksi muotoilematon kiekko.
Liperi 5.7.2010. DGI.
Liperi 5.7.2010. DGI.
Liperi 5.7.2010. DGI. Liete ruiskutetaan paineella maahan.
Liperi 5.7.2010. Joskin multain.
Joskin multain.
Liperi 5.7.2010. Joskin multain. Muotoiltu kiekko. Suutin ulottuu kiekon alareunaan.
Liperi 5.7.2010. Livakka letkulevitin.
Liperi 5.7.2010. Livakka letkulevitin.
Liperi 5.7.2010.Livakka letkulevitin.
Liperi 5.7.2010. Livakka multain.
Livakka multain.
Liperi 5.7.2010. Livakka multain. Kaksoiskiekko.
Liperi 5.7.2010. Slootsmid multain.
Liperi 5.7.2010. Slootsmid multain.
Liperi 5.7.2010. Slootsmid multain. Veitsi viiltää maata kiekon sijasta.
Liperi 5.7.2010.Vredo ajettava multain.
Liperi 5.7.2010. Vredo ajettava multain. Kaksoiskiekko.
Vaunu 25 m3. Nuppi ympäriniveltyvä. Jokaisen renkaan kantopinta 1 m2.
Ajettava lietemultain
Renkaat porrastettu toisiinsa nähden. Käännöksissä ei päällekkäisajoa.
Kaksoiskiekko. Suutin ulottuu kiekon alareunaan saakka.
Varmin tapa minimoida lannan typpihävikki on multaaminen.
Ajettavan Vredonajojälki lietettä 40 tonnia/ha.
Työnäytöspäivä Pohjois-Pohjanmaalla. Näin pitkään kasvustoon ei lietettä pidä levittää!
Noin 10 cm korkea, hyvässä kasvussa oleva nurmi on paras lannan sijoittamiseen.
0 10 20 30 40 50 Aika, tuntia lietteen pintalevityksestä
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
40001995 (27 °C)1996 (11-14 °C)1997 (6-13 °C)Mullos, ei lietettä
Lämpötila, tuuli japH:n nousu lisää, sade pysäyttää typen haihdunnan.
Ammoniakin haihtumisnopeus mullokselle hajalevitetystä lietteestä (typpihävikki jopa 60-80%).
Ammoniakkia, g/ha/tunti
pvm näyte lohko Mittaus-
tulos
liuskalla
Mittaus-
tulos
liuskalla
Näytteen-
otto-
syvyys
Maan
liukoinen
typpi
Leikkaus
typpi-
maksimiin
nro NO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha
23.7.2010 Agronic 1 0 0 20 0 0
Agronic 2 0 0 20 0 0
Agronic 3 0 0 20 0 0
DGI 1 0 0 20 0 0
DGI 2 0 0 20 0 0
DGI 3 0 0 20 0 0
Livakka letku 1 0 0 20 0 0
Livakka letku 2 0 0 20 0 0
Livakka letku 3 0 0 20 0 0
Liperi 23.7.2010. Maan typpianalyysi 2,5 viikkoa
lannanlevityksen jälkeen (typpilaukku).
Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta.
Lietteen levityksen jälkeen ei satanut. Maa täysin kuiva.
Muokkauskerroksessa ei ole liukoista typpeä.
pvm näyte Lohko
Nollaruutu=
ei lietettä
Mittaus-
tulos
liuskalla
Mittaus-
tulos
liuskalla
Näytteen-
otto-
syvyys
Maan
liukoinen
typpi
Leikkaus
typpi-
maksimiin
nroNO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha
23.7.2010 Nollaruutu 1 0 0 20 0 0
Nollaruutu 2 0 0 20 0 0
Nollaruutu 3 0 0 20 0 0
Vredo 1 0 0 20 0 0
Vredo 2 0 0 20 0 0
Vredo 3 0 0 20 0 0
Slootsmid 1 0 0 20 0 0
Slootsmid 2 0 0 20 0 0
Slootsmid 3 0 0 20 0 0
Liperi 23.7.2010. Maan typpianalyysi 2,5 viikkoa
lannanlevityksen jälkeen (typpilaukku).
Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta.
Lietteen levityksen jälkeen ei satanut. Maa täysin kuiva.
Muokkauskerroksessa ei ole liukoista typpeä.
pvm näyte lohko Mittaus-
tulos
liuskalla
Mittaus-
tulos
liuskalla
Näytteen-
otto-
syvyys
Maan
liukoinen
typpi
Leikkaus
typpi-
maksimiin
nro NO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha
23.7.2010 Joskin 1 0 0 20 0 0
Joskin 2 0 0 20 0 0
Joskin 3 0 0 20 0 0
Livakka multain 1 0 0 20 0 0
Livakka multain 2 0 0 20 0 0
Livakka multain 3 0 0 20 0 0
Liperi 23.7.2010. Maan typpianalyysi 3 viikkoa
lannanlevityksen jälkeen (typpilaukku).
Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta.
Lietteen levityksen jälkeen ei satanut. Maa täysin kuiva.
Muokkauskerroksessa ei ole liukoista typpeä.
0
5
10
15
20
25
0
50
100
150
Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
keskiläm
pö
tila
°C
sad
em
äärä
mm
Keskilämpötila, sademäärä ja haihtuminen kesäkuukausittain Karilassa v. 2010
Sademäärä 2010 (mm) Haihtuminen 2010 (mm)
Keskilämpötila 2010 (°C)
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
0
20
40
60
80
100
120
140
Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu
Keskiläm
pö
tila
°C
Sad
em
äärä
ja h
aih
tum
inen
mm
Pitkäiakainen keskilämpötila, sademäärä ja haihtuminen kesäkuukausittain Karilassa vv. 1961-90
Sademäärä 1961-90 (mm) Haihtuminen 1961-90 (mm)
Keskilämpötila 1961-90 (°C)
Heinäkuussa 2010 haihdunta oli Mikkelissä neljä kertaa suurempi kuin sadanta. Pitkän ajan keskiarvona haihdunta on ollut noin puolitoista kertaa suurempi kuin sadanta.
Vastaava sää vallitsi kesällä 2010 myös Pohjois-Karjalassa.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
SPAD näytteiden keskiarvot ja keskihajontaarvot lietelantanäytöspellolta 9.8.2010)
0
5
10
15
20
25
30
35
SPAD näytteiden keskiarvot jakeskihajontaarvot lietelantanäytöspellojen
apilatomasta päästäEri kaistoilta mitatut lehtivihreäpitoisuudet eivät eronneet toisistaan. Kuiva ja kuuma sää aiheutti sen, että lietelannan typen hyväksikäyttö jäi hyvin heikoksi kaikilla lietteen levityskoneilla.
Lehtivihreäpitoisuus nurmessa kuukausi lietteen levityksen jälkeen Liperissä.
Verrokki=ei lietettä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
cm
Lietelantalohkojen kasvien korkeudet (24.8.2010)
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
kg
/ha
Lietelantalohkojen sadon tuore- ja kuivapainojen keskiarvot (kg/ha)
Tuorepainon keskiarvot kg/ha Kuivapainon keskiarvo kg/ha
0100002000030000400005000060000
kg
/ha
Lietelantalohkojen sadon määrä (kg/ha) osanäytteiden perusteella (24.8.2010)
1. osanäyte 2. osanäyte 3. osanäyte
Liperi 24.8.2010. Tuoresato 7 viikkoa lietteen levityksen jälkeen. Nurmen tuoresato kaistoittain. Osanäytteiden välillä suuri vaihtelu. Syväjuurisena apila tuotti parhaiten kuivana kesänä.
Verrokki=ei lietettä. Viimenen=Vredo.Agronic DGI Livakka Verrokki Vredo Sloots. Joskin Livak Viim. Apila
letku multain
Liperi 24.8.2010. Yleiskuva lietelohkolta. Apilassa hyvä sato.
Ruisvirnakasvustoa elokuussa 2010. Sato hyvä kuivasta kesästä huolimatta.
Vuoden 2010 korkea lämpötila nopeutti rehuvirnan (lajike Nitra) kehitystä satomäärän kustannuksella. Ensimmäinen niitto tuli liian myöhään. Toista satoa ei muodostunut. Heinän sato heikko.
KIITOS
Menestystä nurmirehuntuotantoon