pellot tuottamaan - proagria · 2013. 9. 24. · osanäytteiden perusteella (24.8.2010) 1....

PELLOT TUOTTAMAAN

MTTn tilakokeet 2010

LIETELANTAHankeseminaari, Joensuu 25.11.2010

Päivi KurkiMTT Mikkeli

MTTn KOKEET 2010

6. Apilan viljely säilörehuksiKoe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe 6.2. APILAHEINÄSEOKSET 4 tilaaKoe 6.3. YHDEN NIITON NURMI 2 tilaa

7. Luomutilan nurmen rikkakasvintorjunta 1 tila

8. Nurmen suorakylvöKoe 8.1. SUORAKYLVÖ NURMESTA NURMEEN 2 tilaa

Koe 8.2. KUIVALANTA NURMEN PINTAAN 1 tilaKoe 8.3. LIETELANTA NURMEEN työnäytös ja 2 tilaa

9. Nurmen päättämisen muokkaustekniikat 1 tila

10. Nurmien täydennyskylvö 11 tilaa

11. Seosviljan ja valkuaiskasvien viljely 6 tilaa

Koe 8.3. LIETELANNAN LEVITYS NURMEEN

Nurmen suorakylvön lisääntyminen lisää lannan sijoitusta nurmeen. Hygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Karjanlannan ravinteiden (TYPPI) hyväksikäytön parantaminen korostuu. Lanta on saatava suoraan maahan.

Karjanlannan fosfori riittää koko nurmikierron ajaksi viljavuusluokassa tyydyttävä tai sitä parempi. Jos maan P-luku on 10–12 mg/l, fosforin pintalannoitus on tarpeeton.

Lannan kalium on nurmessa 100 % käyttökelpoista. Nurmi ottaa keväällä kaliumia yli tarpeen, haitallinen ruokinnassa.

Kivennäismaissa voi olla liukoista viljavuuskaliumia niukasti. Maahan sitoutunutta, kasveille käyttökelpoista varastokaliumia voi silti olla runsaasti. On tarpeen tehdä maan varastokaliumin määritys erityisesti, jos lehmillä esiintynyt halvausongelmia.

Lannan käsittely on suurten massojen siirtelyä ja vedenkuljetus kallista. Tiestön kunnon tarkastelu ja pysyvien ajourien tarve. Lannan varastoinnin ja satelliittisäiliöiden suunnittelu. Lantaketjun pullonkaulojen ratkaisut, esim. täyttöpumpun teho.

Harkittava milloin erillisen kuljetus- ja levityskaluston käyttö, nesteen ja kiintoaineen erottelu fosfori- ja typpilannoitteeksi ja urakoitsijan käyttö on kannattavaa erityisesti ravinteiden hyväksikäytön ja hygienian näkökulmasta.

Lanta on merkittävä hivenravinnelähde. Pitoisuus riippuu paljon karjan kivennäisruokinnasta. Mikäli lannoitus ja ruokinta ei muutu, lannan hivenpitoisuus pysyy melko vakiona.

Tilan ravinnekierto. Ravinnetaseet. NPK. HYGIENIA.

LIETELANNAN KÄSITTELY

Karjanlannnan koostumus keskimäärin

Kg m-3 tuoretta lantaaKa N N P K Mg Ca Na

% Liuk. Kok.

Liete 5,5 1,8 3,0 0,5 3,3 0,4 0,8 0,3

Kuivalanta 21,5 1,3 4,1 1,2 3,6 1,0 1,8 0,3

Virtsa 1,7 1,8 2,5 0,1 3,7 0,1 0,1 0,2

Viljavuuspalvelu, koko maa, 2000-2004

163017502301108506151356550

13041400184886804921085240

978105013866510369813930

6527009244340246542620

32,635,04,62,217,012,32,71,3m3/ha

ZnMn CuB ZnMn CuB Levitysmäärä

Ravinnepitoisuus g/ tuore kuutio

LIETELANTA KUIVA LANTA

Karjanlannnan HIVENRAVINNEMÄÄRÄ g/ha

Lanta tuottaa hajotessaan orgaanisia happoja, jotka lisäävät maahan ennestään sitoutuneiden ravinteiden liukoisuutta.

0

2

4

6

8

0

1

2

3

%

g/k

gLietelannanlevityspäivässä levitettyjen tuore

lietteiden analyysi

Pakarisen liete Kervisen liete Pakarisen liete Kervisen liete

012345678

0

10

20

30

40

50

%

g/k

g

Lietelannanlevityspäivässä levitettyjen lietteiden analyysi kuivattuna

Pakarisen liete Kervisen liete Pakarisen liete Kervisen liete

Vihreät ja punaiset tolpat vasen asteikko g/kg lietettä. Siniset tolpat oikea asteikko, %.

Työnäytöspäivä Liperi 5.7.2010. Lietteen levitys eri koneilla.

Lietelannan typpi- ja fosforipitoisuus.

Liperi 1.7.2010

Maan typpianalyysi (typpilaukku) ennen lannanlevitystä.

Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta.

pvm näyte lohko Mittaus-

tulos

liuskalla

Mittaus-

tulos

liuskalla

Näytteen-

otto-

syvyys

Maan

liukoinen

typpi

Leikkaus

typpi-

maksimiin

nro NO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha

1.7.2010 Agronic 1 0 5 20 24.38 0

Agronic 2 0 5 20 24.38 0

Agronic 3 0 0 20 0 0

DGI 1 0 0 20 0 0

DGI 2 0 0 20 0 0

DGI 3 0 0 20 0 0

Livakka letku 1 0 5 20 24.38 0

Livakka letku 2 0 0 20 0 0

Livakka letku 3 0 5 20 24.38 0


tulos

liuskalla

Mittaus-

tulos

liuskalla

Näytteen-

otto-

syvyys

Maan

liukoinen

typpi

Leikkaus

typpi-

maksimiin


1.7.2010 Nollaruutu 1 0 0 20 0 0

Nollaruutu 2 0 0 20 0 0


Vredo 1 0 0 20 0 0

Vredo 2 0 0 20 0 0

Vredo 3 0 0 20 0 0

Slootsmid 1 0 0 20 0 0



Liperi 1.7.2010




tulos

liuskalla

Mittaus-

tulos

liuskalla

Näytteen-

otto-

syvyys

Maan

liukoinen

typpi

Leikkaus

typpi-

maksimiin

nroNO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha

1.7.2010 Joskin 1 0 0 20 0 0

Joskin 2 0 0 20 0 0

Joskin 3 0 0 20 0 0

Livakka multain 1 0 5 20 24.38 0

Livakka multain 2 0 5 20 24.38 0

Livakka multain 3 0 0 20 0 0

Liperi 1.7.2010



Liperi 5.7.2010. Agronic multain.

Liperi 5.7.2010. Agronic multain. Yksi muotoilematon kiekko.

Liperi 5.7.2010. DGI.

Liperi 5.7.2010. DGI. Liete ruiskutetaan paineella maahan.

Liperi 5.7.2010. Joskin multain.

Joskin multain.

Liperi 5.7.2010. Joskin multain. Muotoiltu kiekko. Suutin ulottuu kiekon alareunaan.

Liperi 5.7.2010. Livakka letkulevitin.

Liperi 5.7.2010.Livakka letkulevitin.

Liperi 5.7.2010. Livakka multain.

Livakka multain.

Liperi 5.7.2010. Livakka multain. Kaksoiskiekko.

Liperi 5.7.2010. Slootsmid multain.

Liperi 5.7.2010. Slootsmid multain. Veitsi viiltää maata kiekon sijasta.

Liperi 5.7.2010.Vredo ajettava multain.

Liperi 5.7.2010. Vredo ajettava multain. Kaksoiskiekko.

Vaunu 25 m3. Nuppi ympäriniveltyvä. Jokaisen renkaan kantopinta 1 m2.

Ajettava lietemultain

Renkaat porrastettu toisiinsa nähden. Käännöksissä ei päällekkäisajoa.

Kaksoiskiekko. Suutin ulottuu kiekon alareunaan saakka.

Varmin tapa minimoida lannan typpihävikki on multaaminen.

Ajettavan Vredonajojälki lietettä 40 tonnia/ha.

Työnäytöspäivä Pohjois-Pohjanmaalla. Näin pitkään kasvustoon ei lietettä pidä levittää!

Noin 10 cm korkea, hyvässä kasvussa oleva nurmi on paras lannan sijoittamiseen.

0 10 20 30 40 50 Aika, tuntia lietteen pintalevityksestä

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

40001995 (27 °C)1996 (11-14 °C)1997 (6-13 °C)Mullos, ei lietettä

Lämpötila, tuuli japH:n nousu lisää, sade pysäyttää typen haihdunnan.

Ammoniakin haihtumisnopeus mullokselle hajalevitetystä lietteestä (typpihävikki jopa 60-80%).

Ammoniakkia, g/ha/tunti


tulos

liuskalla

Mittaus-

tulos

liuskalla

Näytteen-

otto-

syvyys

Maan

liukoinen

typpi

Leikkaus

typpi-

maksimiin


23.7.2010 Agronic 1 0 0 20 0 0

Agronic 2 0 0 20 0 0

Agronic 3 0 0 20 0 0

DGI 1 0 0 20 0 0

DGI 2 0 0 20 0 0

DGI 3 0 0 20 0 0




Liperi 23.7.2010. Maan typpianalyysi 2,5 viikkoa

lannanlevityksen jälkeen (typpilaukku).


Lietteen levityksen jälkeen ei satanut. Maa täysin kuiva.

Muokkauskerroksessa ei ole liukoista typpeä.

pvm näyte Lohko

Nollaruutu=

ei lietettä

Mittaus-

tulos

liuskalla

Mittaus-

tulos

liuskalla

Näytteen-

otto-

syvyys

Maan

liukoinen

typpi

Leikkaus

typpi-

maksimiin

nroNO3 (mg/l) NH4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha

23.7.2010 Nollaruutu 1 0 0 20 0 0



Vredo 1 0 0 20 0 0

Vredo 2 0 0 20 0 0

Vredo 3 0 0 20 0 0




Liperi 23.7.2010. Maan typpianalyysi 2,5 viikkoa






tulos

liuskalla

Mittaus-

tulos

liuskalla

Näytteen-

otto-

syvyys

Maan

liukoinen

typpi

Leikkaus

typpi-

maksimiin


23.7.2010 Joskin 1 0 0 20 0 0

Joskin 2 0 0 20 0 0

Joskin 3 0 0 20 0 0




Liperi 23.7.2010. Maan typpianalyysi 3 viikkoa





0

5

10

15

20

25

0

50

100

150

Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu

keskiläm

pö

tila

°C

sad

em

äärä

mm

Keskilämpötila, sademäärä ja haihtuminen kesäkuukausittain Karilassa v. 2010

Sademäärä 2010 (mm) Haihtuminen 2010 (mm)

Keskilämpötila 2010 (°C)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

0

20

40

60

80

100

120

140

Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu

Keskiläm

pö

tila

°C

Sad

em

äärä

ja h

aih

tum

inen

mm

Pitkäiakainen keskilämpötila, sademäärä ja haihtuminen kesäkuukausittain Karilassa vv. 1961-90

Sademäärä 1961-90 (mm) Haihtuminen 1961-90 (mm)

Keskilämpötila 1961-90 (°C)

Heinäkuussa 2010 haihdunta oli Mikkelissä neljä kertaa suurempi kuin sadanta. Pitkän ajan keskiarvona haihdunta on ollut noin puolitoista kertaa suurempi kuin sadanta.

Vastaava sää vallitsi kesällä 2010 myös Pohjois-Karjalassa.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

SPAD näytteiden keskiarvot ja keskihajontaarvot lietelantanäytöspellolta 9.8.2010)

0

5

10

15

20

25

30

35

SPAD näytteiden keskiarvot jakeskihajontaarvot lietelantanäytöspellojen

apilatomasta päästäEri kaistoilta mitatut lehtivihreäpitoisuudet eivät eronneet toisistaan. Kuiva ja kuuma sää aiheutti sen, että lietelannan typen hyväksikäyttö jäi hyvin heikoksi kaikilla lietteen levityskoneilla.

Lehtivihreäpitoisuus nurmessa kuukausi lietteen levityksen jälkeen Liperissä.

Verrokki=ei lietettä

0

10

20

30

40

50

60

70

80

cm

Lietelantalohkojen kasvien korkeudet (24.8.2010)

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

kg

/ha

Lietelantalohkojen sadon tuore- ja kuivapainojen keskiarvot (kg/ha)

Tuorepainon keskiarvot kg/ha Kuivapainon keskiarvo kg/ha

0100002000030000400005000060000

kg

/ha

Lietelantalohkojen sadon määrä (kg/ha) osanäytteiden perusteella (24.8.2010)

1. osanäyte 2. osanäyte 3. osanäyte

Liperi 24.8.2010. Tuoresato 7 viikkoa lietteen levityksen jälkeen. Nurmen tuoresato kaistoittain. Osanäytteiden välillä suuri vaihtelu. Syväjuurisena apila tuotti parhaiten kuivana kesänä.

Verrokki=ei lietettä. Viimenen=Vredo.Agronic DGI Livakka Verrokki Vredo Sloots. Joskin Livak Viim. Apila

letku multain

Liperi 24.8.2010. Yleiskuva lietelohkolta. Apilassa hyvä sato.

Ruisvirnakasvustoa elokuussa 2010. Sato hyvä kuivasta kesästä huolimatta.

Vuoden 2010 korkea lämpötila nopeutti rehuvirnan (lajike Nitra) kehitystä satomäärän kustannuksella. Ensimmäinen niitto tuli liian myöhään. Toista satoa ei muodostunut. Heinän sato heikko.

KIITOS

Menestystä nurmirehuntuotantoon

pellot tuottamaan - proagria · 2013. 9. 24. · osanäytteiden perusteella (24.8.2010) 1....

Documents