pentti harju - sisustajakilta · perspektiivinen kuvanto 29 8.5. aksonometrinen kuvanto 29 8.6....

36
Pentti Harju Teknisen piirtämisen perusteet Koneenpiirustus Rakennuspiirustus LVI-piirustus Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirustukset Sähköpiirustus Hydrauliikka ja pneumatiikkapiirustusmerkit

Upload: others

Post on 08-Jan-2020

7 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Pentti Harju

Teknisen piirtämisen perusteetKoneenpiirustusRakennuspiirustus LVI-piirustusMittaus- ja ohjaustoimintojen piirustuksetSähköpiirustusHydrauliikka ja pneumatiikkapiirustusmerkit

Tavoitteeni on ollut luoda tasokas opetuskokonaisuus, joka soveltuu teknisen piirtämisen opetukseen ammatillisten oppilaitosten metalliosastoilla, rakennusosastoilla, lvi-osastoilla sekä ammattikorkeakouluissa.

Tämä opetuskokonaisuus koostuu piirtämisen perusteista, koneenpiirustuksesta, raken-nuspiirustuksesta, LV-, IV- ja mittaus- ja ohjaustoimintojen sekä sähkö-, pneumatiikka- ja hydrauliikka piirustuksista.

Piirtämisen perusteissa käsitellään piirtämisen tarkoitusta, erilaisia piirustuksia, piirustusvä-lineitä sekä niiden käyttöä ja tekstausta. Koneenpiirustus on kaiken teknisen piirtämisen perusta ja sen hallinta on tärkeää. Rakennuspiirustus on lv- ja iv piirustusten pohjana. lv- ja iv piirustukset ovat talotekniikan ominta aluetta ja tarkoituksena on, että oppilas osaa tehdä edelläolleista osa-alueista yksinkertaisia piirustuksia. Lisäksi kirjassa on mittaus- ja ohjaustoimintojen, sähköpiirustusten, sekä hydrauliikan ja pneumatiikan piirustus-merkkejä. Näiden viimeksimainittujen piirustusten ja niiden merkkien kohdalla on varmaankin tarkoituksenmukaisinta se, että oppilas pystyy tunnistamaan valmiiden, jo piirrettyjen merkkien esittämän toiminnan.

Opettajan CD:llä on PDF-tiedostona kaikki oppilaiden tehtävät ja tehtävänratkaisut. Aiheen opetukseen tulisi varata riittävästi oppitunteja. Opettajan tulisi tutustua aiheeseen niin hyvin, että hän pystyy jakamaan opetukseen käytettävän ajan oikein. Tehtäviä on runsaasti ja niistä voidaan valita sopiva osa tehtäväksi. Kaikkia tehtäviä ei tarvitse välttämättä tehdä. Opettaja ratkaisee asian tapauskohtaisesti. Tämän kirjan ensisijaisena tarkoituksena ei ole kouluttaa piirtäjiä. Tärkeintä on se, että että oppilas osaa lukea piirustuksia, ymmärtää piirustuksen muodossa annetun työn ja pystyy laatimaan yksinkertaisia piirustuksia.

Oppilaan on erittäin tärkeää osata arvioida, onko oma työsuoritus tehty hyvin vai huonosti!

Kouvolassa keväällä 2001, alkutalvella 2002 ja kesällä 2003

Toisessa painoksessa kirjaan on lisätty kokonainen koneenpiirustuksen osuus sekä uusi mit-taus- ja ohjaustoimintojen osuus, joka korvaa mittaus- ja säätölaitepiirustusosion. Lisäksi kirjan taittoa on uusittu ja kannet ovat saaneet uuden ulkonäön. Kirja painetaan uudella digitaalisella painokoneella ja näin kuvien taso on entisestään parantunut.

Kouvolassa talvella 2006

Esipuhe

� � � � � � � � � �

SisällysPiirtämisen perusteet1. Piirustus ja sen lisäselventeet1.1. Piirustuksen lukutaidon merkitys 91.2. Piirustuksen tarve 91.3. Piirustuksen ymmärrettävyys 91.4. Ajatuksesta piirustukseksi 91.5. Piirustuksen toteutus tuotteeksi 101.6. Standardit 101.7. Valmistusdokumentaation vaatimusten luokittelu 10

2. Hieman tuotesuunnittelusta 2.1. Kappaleen, tuotteen suunnittelu 112.2. Moduuliajattelu 112.3. Ergonominen muotoilu 112.4. Design tuotteessa 112.5. Valmistustekninen muotoilu 122.6. Lujuustekninen muotoilu 12

3. Erilaisia piirustuksia 3.1. Piirustusten laatutaso 123.2. Luonnospiirustukset 123.3. Työpiirustukset 123.4. Tarjouspiirustukset 123.5. Kokoonpanopiirustukset 123.6. Koneenpiirustus 123.7. Rakennuspiirustus 133.8. LVI-piirustus 133.9. Kaaviopiirustus 143.10. Sähköpiirustus 14

4. Piirustuksen pohjamateriaali4.1. Piirustuspaperi4.2. Kuultopaperi 144.3. Piirustusmuovit 144.4. Piirustusarkkien koko 144.5. Otsikko 154.6. Piirustuksen taittaminen 15 Kertauskysymykset 16

5. Piirustusvälineet 5.1. Lyijykynä ja lyijytäytekynä 175.2. Kovuus ja käyttö 175.3. Piirtäminen lyijykynällä 175.4. Lyijykynäviivan pyyhkiminen 175.5. Mallineet 175.6. Viivaimet 175.7. Suhdeviivain 185.8. Harpit 185.9. Tussipiirtimet 195.10. Piirustuskojeet 205.11. Tietokone 20

6. Kopiointi 22

7. Tekstaus 227.1. Kirjainten kokoja ja muita mittoja 237.2. Tekstausohjeita 24 Kertauskysymykset 24 Kertauskysymyksiä 25

Koneenpiirustus8. Tekninen piirtäminen ja sen kuvannot 8.1. Koneenpiirustus yleisesti 29 8.2. Piirustuksen muodostaminen 298.3. Erilaisia kappaleen kuvaumenetelmiä 298.4. Perspektiivinen kuvanto 298.5. Aksonometrinen kuvanto 298.6. Isometrinen kuvanto 298.7. Kohtisuora projisointimenetelmä 308.8. Kohtisuora projektio 308.9. Kolmannen kuvannon piirtäminen 33

9. Piirtämisohjeita 9.1. Piirtämisen suunnittelu ja järjestys 349.2. Piirtämisen rationalisointi 349.3. Erityisprojektiot, osaprojektiot, oikaisu 349.4. Piirtämisohjeita 35 Kertauskysymykset 36

10. Viivat 10.1. Yleistä viivoista 3710.2. Viivatyyppejä ja -leveyksiä 37

11. Mittakaava 11.1. Mittakaavan tarkoitus 3911.2. Luonnollinen koko 3911.3. Suurennokset 3911.4. Pienennykset 4011.5. Mittaaminen piirustuksesta 40 Kertauskysymykset 41

12. Leikkaukset 12.1. Leikkauksen tarkoitus 4312.2. Leikkauskuvannon teko 4312.3. Erilaisia leikkauksia 4312.4. Leikkauksen viivoitus 4412.5. Eri materiaalien leikkauspintoja 4412.6. Leikkaustaso 44 Kertauskysymykset 46

13. Mitoitus 13.1. Yleistä mitoittamisesta 4713.2. Mitoituksen mittojen eriarvoisuus 4713.3. Mitoitusohjeita 4813.4. Mitoitustavat 4913.5. Erilaisia mitoituskohteita 50 Kertauskysymykset 56

14. Kaavioesitys 14.1. Esitystavan hyöty 5714.2. Urien ja hammastusten esittäminen 5714.3. Jousia, SFS-EN ISO 2162-1 57

15. Kierre 15.1. Kierteen käyttö ja kierteen muotoja 5815.2. Kierrejärjestelmät 5815.3. Sisä- ja ulkokierteet, kaavio, 5815.4. Erilaisia kierteen leikkauksia 6015.5. Kierteen merkintä ja mitoitus 60

16. Kappaleen pinta ja sen karheus 16.1. Pinnan karheus 6216.2. Pintamerkit 6216.3. Pintamerkkien käyttö 6316.4. Pintamerkkien sijainti piirustuksissa 64

17. Toleranssit 17.1. Toleranssi ja toleranssin tarve 6517.2. Toleranssimitoituksen käsitteitä 6517.3. Toleranssimerkinnät numeroin 6617.4. ISO-toleranssimitoitus 6617.5. Kulman toleranssimerkinnät 6817.6. Yhteenliitettävien osien toleranssien merkitseminen 6817.7. Sovitejärjestelmät 68 Kertauskysymykset 69

18. Geometriset toleranssit 18.1. Yleistä geometrisista toleransseista 7018.2. Joitakin peruskäsitteitä 7018.3. Merkintätapoja 7018.4. Toleroidut elementit 7118.5. Toleranssialueet 7218.6. Peruselementit 7218.7. Tiivistelmä toleransseista 73

19. Laakereita ja tiivisteitä 19.1. Laakereiden yksinkertainen esitys 7519.2. Tiivisteiden yksinkertaistettu esitys 75

20. Hitsauksen merkintä piirustuksessa 20.1. Hitsausmerkkien tarve 7620.2. Viitenuoli ja merkintäviiva 7620.3. Perusmerkit 7720.4. Hitsin pinnanmuodon merkit 7820.5. Hitsin mitoitus 7920.6. Hitsin juurimerkit 7920.7. Hitsauksen lisämerkinnät 7920.8. Hitsausesimerkkejä 80

21. Kappaleiden levitys 21.1. Levityspiirustukset 81

22. Teräsrakennepiirustukset 22.1. Erilaisia piirustuksia 81

Rakennuspiirustus 23. Rakennuspiirustus 23.1. Yleistä rakennuspiirustuksesta 8423.2. Työselitykset 8423.3. Rakennusalan normit 8423.4. Standardit 8423.5. Suunnittelun ja rakentamisen valvonta 8423.6. Erilaisia rakennuspiirustuksia 84

24. Piirustuksien kuvausmenetelmät 24.1. Vähillä kuvilla 8524.2. Suorakuvaus 8524.3. Aksonometrinen kuvaus 8524.4. Perspektiivikuvaus 85 Kertauskysymykset 86

25. Joitakin rakennuspiirustuksen viivoja 25.1. Viivojen käyttö 87

26. Teksti piirustuksessa 26.1. Tekstin tyyppi 8726.2. Tekstin mitat 87

27. Piirustuslehti, taitto ja sisältö 27.1. Piirustuslehtien koko 8727.2. Piirustusten taittaminen 8727.3. Selityssarake 8827.4. Paikannuskaavio 8827.5. Nimiö 88 Tehtävä 88

28. Ainemerkinnät 28.1. Ainemerkintä, materiaalimerkintä 89

29. Mittakaava 29.1. Kertausta mittakaavasta 8929.2. Mittakaavan suhde 89

30. Mitoitus 30.1. Rakennusmitoitus yleisesti 9030.2. Mittaviivat Otteita RT-kortista RT-15-10641 9030.3. Mittaluvut ja mittayksiköt 9030.4. Korkeusasema 91

31. Erilaisia rakenneosia 31.1. Ovet ja ikkunat 9331.2. LVI-kalusteet yleisesti 9331.3. Nuolet piirustuksessa 9331.4 Lävistäjät piirustuksessa 94

32. Lyhenteet rakennuspiirustuksessa 32.1. Lyhenteiden 9532.2. Tontin käyttöön liittyvät lyhenteet 9532.3. Tilojen lyhenteet 95

32.4. Pinta-alojen lyhenteitä 9632.5. Kalusteiden lyhenteet 9632.6. Laitteiden lyhenteet 9632.7. Rakennusosien lyhenteet 9632.8. Palotekniset lyhenteet 96

33. Rakennuslupapiirustukset 33.1. Pääpiirustukset 9833.2. Asemapiirros 9833.3. Julkisivupiirustukset 9933.4. Leikkauspiirustukset 100 Kertauskysymyksiä 10133.5. Rakenneleikkaukset 102

34. Pohjapiirustukset 103

35. Arkkitehtipiirustukset 35.1. Arkkitehtikuvien, detaljikuvien, tarkoitus 10435.2. Kalustepiirustukset Kalustepiirustuksen laatimisohje ja malli RT 15-10649 mukaisesti 10535.3. Huoneseloste, ikkunaseloste ja oviseloste 105 Kertauskysymykset 106

36. Rakennepiirustukset 36.1. Rakennepiirustuksien sisältö 10636.2. Mittapiirros 10636.3. Betoniraudoitus 10736.4. Reikäpiirustus 10836.5. Puurungon piirustuksia 10936.6. Elementtirakentaminen 110

LV-piirustus 37. LVI-piirustus 37.1. LVI = lämpö, vesi ja ilmastointi 11237.2. LVI-piirustus yleisesti 11237.3. Piirustuspohja 11237.4. Työselitykset 11237.5. Alan normit 11237.6. Erilaisia LVI-piirustuksia 112

38. LV-piirustuksien kuvausmenetelmät 38.1. Vähillä kuvilla 11638.2. Kohtisuora yhdensuuntaiskuvaus 11638.3. Aksonometrinen kuvaus 116

39. Piirustuslehden sisältö 39.1. Teksti piirustuksessa 11639.2. Piirustuslehtien koko ja taittaminen 11639.3. Paikannuskaavio 11639.4. Nimiö ja muutostaulukko 11639.5. Kertausta mittakaavasta 11739.6. Piirustusluettelo, piirustusten, järjestelmien ja laitteiden numerointi 117

40. Viivat 40.1. Viivojen informaatio 11840.2. Viivojen käyttöesimerkkejä 11940.3. Putkistot 120

41. Putkien mitoitus rakennuksessa 41.1. LV-mitoitus 12141.2. Mitoitusesimerkkejä 12241.3. Teollisuusputkiston mitoitus 123

42. Piirustusmerkkien käyttö 42.1. Piirustusmerkkien käytön hyöty 123

43. Putkivarusteet 124

44. LV-lyhenteet piirustuksissa 12542.1. Lyhenteiden tarkoitus 12544.2. Raaka-aineet 12544.3. Järjestelmät ja putkijohdot 12542.4. Kojeet ja laitteet 12544.5. Muut varusteet 12544.6. Kaivot 12544.7. Verhoukset ja eristys 12544.8. Urakkarajat 125

45. Sulku-, säätö- ja mittauslaitteet 128

46. Kojeet ja laitteet 132

47. Lämpöpatterit 13347.1. Lämpöpatterit 13347.2. Patterit rakennuksessa 13347.3. Erilaisia patteriputkituksia 134 Kysymyksiä 13447.4. Reikäpiirustus 135

48. Viemäröidyt laitteet 48.1. Viemäröityjen laitteiden asennusmittoja 139

49. Vesijohtokalusteet 49.1. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia, pesuallas 14149.2. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia 14149.3. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia, suihku 14249.4. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia, astianpesuallas 14349.5. Kalusteet nousukaaviossa 14349.6. Hieman tietoa kiinteistön lämpimän käyttöveden valmistuksesta 144

50. LV-piirustusten kuvaustapoja 50.1. Yhteenveto ja kertausta 14550.2. Vaakakuvannot 14550.3. Pystykuvannot 14750.4. Vaakaleikkaukset, pohjapiirustukset 14750.5. Pystyleikkaukset 14850.6. Kaaviopiirustukset, pystykaavio 14850.7. Pystykaavio, nousukaavio 14950.8. Kytkentäkaavio 14950.9. Isometrinen projektio putkistossa 150

Teknisen piirtämisen perusteet

Piirtämisen perusteet

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

7

7

IV-piirustus 51. IV-Piirustus 51.1. Yleistä IV-piirustuksista 15551.2. IV-piirustus yleisesti 15551.3. Piirustuspohja 15551.4. Työselitykset 15551.5. Alan normit 15551.6. Standardit 15551.7. Suunnittelun ja rakentamisen valvonta 155 52. Piirustuslehden sisältö 52.1. Piirustuslehden tiedot 156

53. Piirustusmerkkien käyttö, D4 53.1. Piirustusmerkkien käytön hyöty 15753.2. Ilmanvaihtohormit 157

54. Viivat 54.1. Viivojen informaatio 15854.2. Viivojen käyttöesimerkkejä 159

55. IV-piirustusten mitoitus 55.1. Yleistä IV-mitoituksesta 159 Kertauskysymyksiä 162

56. IV-piirustusten lyhenteet 56.1. Lyhenteiden tarkoitus 163

57. Sulku- ja säätölaitteet 164

58. Kojeet ja laitteet 58.1. Laitteiden käyttö 165

59. Kuvia kanavista ja laitteista 166 Kertauskysymyksiä 169

60. Tulo- ja poistoilmakalusteet 170

61. IV-piirustusten kuvaustapoja 61.1. Yhteenveto ja kertausta 172

Mittaus- ja ohjaustoiminnat62. Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirustukset62.1. Yleistä 175 62.2. Soveltamisala 17562.3. Seuraavana on joitakin alan määreitä 17562.4. Seuraavana on alan piirrosmerkkejä 17662.5. IV-laitoksen säätökaaviopiirustus 188

Sähköpiirustus63. Sähköpiirustus63.1. Sähköpiirustus yleisesti 19063.2. Elektroniikkapiirustukset 19163.3. Kiinteistön sähköpiirustukset 192 63.4. Sulakkeet 19563.5. Kojeet samalla pystysuoralla 19963.6. Erilaisia sähköjohto- ja laiteasennuksia 200

Hydrauliikka ja pneumatiikka 64. Hydrauliikka ja pneumatiikka 64.1. Yleistä, standardi SFS 2247 ISO 1219 207

Teknisen piirtämisen perusteet

Piirtämisen perusteet

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

9

9

1. Piirustus ja sen lisäselventeet1.1. Piirustuksen lukutaidon merkitys Asentajan on osattava tehdä yksinkertaisia piirustuksia, mutta ensisijaisesti hänen on osattava lukea valmiita piirustuksia. Jos asentaja ei osaa tehdä työtä piirustuksen mukaan, hän on kykene-mätön itsenäiseen työskentelyyn, eikä fi rmoilla ole nykyisin varaa pitää ”apupoikaa”. Tämän kirjan avulla opettelemme asteittain piirustuksen eri alueita. Ensin opiskel-laan piirustusvälineet ja niiden käyttö, sitten koneenpiirustus, rakennuspiirustus, LVI-piirustus, instrumentointipiirustus ja sähköpiirustus.

1.2. Piirustuksen tarve Valokuva esineestä kertoo meille, miltä esine näyttää, mutta kuvasta eivät selviä esineen mitat eikä materiaali. Valokuva saadaan vain valmiista esineestä.

Piirustuksen avulla valmistetaan asiakkaan käyttöönsä haluama, suunnittelijan suunnittelema esine. Se voi olla talo, silta tai hammasratas. Piirustus on kuva, joka välittää paljon tietoa yksiselitteisesti, paremmin kuin pelkkä teksti. Piirustus ker-too valmistajalle täsmällisesti asiakkaan toiveen. Piirustuksia tarvitaan kappaleen valmistuksessa, materiaalin hankintaosastolla, työn suunnittelussa ja hinnoittelussa. Tilaaja saa oman piirustuksen ja viranomaiset arkistoivat omat piirustuksensa. Koneenpiirustuksen avulla piirretään pieniä esineitä, esimerkiksi hammaspyöriä ja suuria esineitä, kuten siltoja. Piirustukseen sisällytetään kaikki tarpeellinen tieto hammaspyörän karkaisusta ja sillan hitsaussaumoista. Rakennuspiirustus on esimerkiksi rakennuksen pohjakuva. LVI-piirustus on rakennuspohjaan piirretty ilmastointikanavisto, viemärit ja vesi-johdot tai patteriputkitus. Sähköpiirustus on rakennuksen pohjakuvaan piirretyt valaisimet, pistorasiat, johdot tai sähkökeskukset. Tässä kirjassa käsittelemme kaikkia edelläolevia pii-rustuksia. Kuvasta näemme kappaleen muodon ilman

mittoja.

Piirustuksen lukutaito on ammatillista pää-omaa. Se on yhtä tärkeä kuin mikä muu ammatin alue tahansa.

Harjoitus tekee mestarin. Kannattaa piirtää huolellisesti ja siististi. Muista eräs opiskelun pääperiaate: jos et tiedä jotakin, kysy. Kysyminen ei ole tyhmyyden osoitus. Jos et tiedä, etkä kysy, se on ainakin kiin-nostuksen puutteen osoitus.

Allaolevassa kuvassa huone on ylhäältä katsottuna. Ympärillä ovat seinät ja lattian sisällä oleva lattialämmitysputki on piirretty katkoviivalla. Viereinen kuva on todellisuut-ta, Uponor Suomi Oy.

AV 300PP 40

� �

� � � � � �

1.3. Piirustuksen ymmärrettävyys Piirustuksen on oltava havainnol-linen, yksiselitteinen ja riittävästi mittoja sisältävä. Kuva tai kuvat vaativat kuitenkin yleensä aina lisäselvitystä. Lisäselvityksenä on teksti, erillinen työselitys tai viittaus johonkin standardiin. Piirustukset laaditaan erilaisten sovittujen asioiden pohjalta. Tällaisia asioita ovat piirustuksen koko ja taitto, paperin laatu, viivapaksuudet, viivalajit, tekstityypit, symbolit ja mittakaavat. Työnteko alkaa piirustuksen ymmärtämisestä.

1.4. Ajatuksesta piirustukseksi Piirustus on kuva tuotteesta, jota ei vielä ole. Suunnittelija suunnittelee ja piirtää kolmiulotteisen kappaleen lyijykynällä kahdeksi tai kolmeksi paperilla olevaksi kuvaksi oikeaan mittakaavaan. Piirtäjä piir-tää kuvan muoville tussipiirtimen ja piirustuskojeen avulla. Nykyisin suunnittelija suunnittelee ja piirtää kuvan tietokoneella. Tietokoneen kuvaan on helppo tehdä muutoksia, ja se voidaan tarvittaessa tulostaa paperille.

Teknisen piirtämisen perusteet

Piirtämisen perusteet

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

19

19

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

Harpin lyijyn teroitus ja säteen asetus harppiin.

5.9. Tussipiirtimet Nykyisin käytössä olevat tussipiirtimet ovat tussitäytekyniä. Sillä piirretty kuva on selvä, viivavahvuudet ovat aina oikeanlevyisiä ja piirustuksesta saadaan hyvä kopio. Viivan leveydet ovat 0,25 mm ... 2,0 mm. Piirtimessä on teränä erittäin ohut, päästään kulumista kestävä putki, jonka läpi tussi virtaa piirustukseen. Putken sisällä on neula, jonka päässä on paino. Jos piirrin on tukkeessa, piirtimen ravistaminen saa neulan liikkumaan putkessa, ja tuke aukeaa. Jos tämä ei auta, on piirrin purettava ja pestävä vedellä. Kun piirtäminen lopetetaan, on piirtimen suoja-hattu kierrettävä paikalleen, jotta piirrin ei kuivu. Kun tussipiirtimellä piirretään vii-vaa, käytettävässä viivaimessa tulee olla tussireuna. Virheelliset, kuivuneet tussiviivat voidaan raaputtaa pois partakoneen terällä tai erikoispyyhekumilla. Tussipiirtimellä jäljennetään muoville piirustus, joka on piirretty lyijykynällä allaolevalle paperille.

Paina viivain tiukasti, mutta kevyesti piirrettävää materiaalia vasten ja vedä tussipiirtimellä viivaimen reunaa pitkin pitäen piirrintä pystyasennossa. Alakuvassa on tekstausta mallineen ja tussipiirtimen avulla. Viereisessä kuvassa on harppi ja siihen kiinnitetty tussipiirrin.

Kuvassa on LVI-piirustuskaavio ja WC-lait-teen piirtäminen edestä päin katsottuna. Tässä pätee sama ohje kuin tekstaukses-sakin. Kaavio painetaan alustaan oikeaan kohtaan ja tussipiirtimellä piirretään kuva mallineen reunoja pitkin.

/ � � � � � � � � � � �

1 � � ' � � � � & � � � � � � � � � � � � � � �

Teknisen piirtämisen perusteet

Piirtämisen perusteet

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

20

20

5.10. Piirustuskojee on jaloilla seisova piirustuslauta, jonka korkeutta ja kaltevuutta voidaan säätää. Laudan koko on usein A0. Laudan reunassa on piirus-tuskoje. Paras on vaunukoje, laudan yläreunassa olevassa johteessa liikkuva koje. Kojeeseen kuuluu piirtopää, joka sisältää kaksi viivainta. Piirtopäätä viivaimineen voidaan kääntää eri asentoihin, astelukuihin. Viivainten paikalle voidaan kiinnittää tekstityslaite, jolla kirjoitetaan piirrettyyn kuvaan teksti tai numerot. Koje alkaa olla jo historiaa.

Viereisessä kuvassa on piirustuskoje käy-tössä.

5.11. Tietokone Tietokoneavusteista suunnittelua ja piirtämistä kutsutaan nimellä CAD, (Computer aided design), tietokoneavusteinen suunnittelu. Uusi tek-nologia mahdollistaa myös sen, että tietokoneella tehty suunnitelma menee suoraan teollisuuslaitoksen jyrsimeen tai sorviin CAM, (Computer aided manufacturing), tietokoneavusteinen valmistus. Paperisia piirustuksia ei tällöin tarvita lainkaan. Silti on yleisempää, että CAD-suunnitelmat tulostetaan paperille.

Tietokoneilla on erilaisia käyttöjärjestelmiä, jotka eivät toimi keskenään. PC-maailmassa on Windows, Machintosilla on omansa, ja Unix on tehotyöasemien järjestelmä. Nyt on myös Unix-pohjainen Linux. Windows on laajimmalle levinnyt käyttöjärjestelmä ja siihen on saatavana laajin ohjelmavalikoima. Machintos on ollut esimerkiksi kirjapainojen ja lehtitalojen käyttöjärjestelmä, graafi sella puolella suosittu hyvä järjestelmä. Unix taas on ollut tehokoneiden käyttöjärjestelmä. Linuxin etuja sanotaan olevan se, että järjestelmä on vakaa, ei “kaadu” helposti. Nyt käyttöjärjes-telmien rajat ovat hämärtymässä. Windows NT on vanhentunut käyttöjärjestelmä. Uusin Windows käyttöjärjestelmä on Xp.

Muista varmistaa, tallentaa, tehdyt työt kyllin usein!

3D-mallinnus. Kappaleiden mallinnuksessa tietokoneen muistiin piirretään, ra-kennetaan, kolmiulotteinen malli, joka on täsmälleen halutun kappaleen näköinen ja kokoinen (halutussa mittasuhteessa). Malli voi olla vaikkapa uuden kameran runko. Tämä koneen muistissa olevan tietokonemallin ohjaamana jyrsin muotoilee muovista

Viereinen kuva on tietokoneen muistis-sa. Kuva on tilavuusmalli ja siitä näkyy kappaleen todellinen muoto. Ohjelmista voidaan valita kappaleelle erilaisia pintoja, esimerkiksi valun rosoisempi pinta ja väri tai kiilloitettu alumiinipinta. Vaihtoehtoja on miltei rajattomasti

Teknisen piirtämisen perusteet

Koneenpiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

32

32

Nyt edellisen kuvan “laatikon” seinät kään-netään tasoon ja eri projektiot ovat siinä vierekkäin.

� � � & � � � � � , � � � � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � & � � � � � � � , � � , � � � � � � & � � � � � ' � � � � � � � � � ' � � � �

. � � �

� �� �� � & � �

� �

� � �& �

� � � �, � �

� �� � � �

� �� � ,

� �

� � � & � � � � � � � ' � � �

� � � � � � & � � � � � �� � � � � � � � � � �

* � � � � # � � � � � � � � � � � � ! � � � � � �# � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

Teknisen piirtämisen perusteet

Koneenpiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

37

37

10. Viivat10.1. Yleistä viivoista Piirretyn kuvannon on oltava havainnollinen ja help-polukuinen. Saman kuvan viivat piirretään samanlevyisinä. Koneenpiirustuksessa piirretty kappale koostuu erilaisista suorista tai kaarevista viivoista. Viivojen tyypit, leveydet ja käyttökohteet on määritelty standardin SFS 3703 avulla.

10.2. Viivatyyppejä ja -leveyksiäLeveä, ehyt viiva. Kappaleen näkyvät muodot piirretään leveällä, ehyellä viivalla, muotoviivalla. Viivan leveys on 0,5...0,7 mm. Saman piirustuksen muotoviivojen on oltava samanlevyiset. Muut viivat suhteutetaan muotoviivan leveyteen niin, että viivojen leveysero näkyy kyllin selvästi.Kapea, ehyt viiva. Kapealla, ehyellä viivalla piirretään mitta-apuviivoja, mittavii-voja ja leikkausviivoja. Lisäksi viivaa käytetään käsivaraisena viivana, murtoviivana, osaleikkauksien rajaviivana. Näennäiset muotoviivat piirretään kapealla, ehyellä viivalla. Viivat eivät yhdy todellisiin muotoviivoihin. Viivalla havainnollistetaan kahden pinnan yhtymistä toisiinsa ilman jyrkkää rajaa. Piirtämiseen käytetään terävää kynää.Katkoviiva. Katkoviiva voi olla leveä tai kapea. Saman piirustuksen viivoissa käytetään vain yhtä leveyttä. Katkoviivaa käytetään kappaleen näkymättömien muotojen kuvaamiseen. Tällaisia muotoja on esineen takana tai sisällä. Lyhyessä katkoviivassa on pari kolme viivaa. Pitkässä katkoviivassa viiva voi olla 20 mm ja katko 5 mm.Pistekatkoviiva muodostuu peräkkäisistä viivoista ja pisteistä. Kapeaa pistekatko-viivaa käytetään symmetrisen kappaleen keskiviivana. Ympyrään piirretään kaksi keskiviivaa, jotka ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden. Keskiviivat leikkaavat toisensa risteyksessä ja viivojen päiden on ulotuttava n. 5 mm ympyrän ulkopuolelle. Leveällä pistekatkoviivalla merkitään kappaleen leikkauskohta.

Katkoviivojen tulisi leikata toisensa näin, ehyellä viivalla.

Muoto- ja katkoviivojen liittymiä, ehyet viivat ovat kulmissa.

Viivat piirretään miltei aina viivaimen tai harpin avulla. Joissakin tapauksissa käyte-tään käsivaraista viivaa. Erilaisilla viivoilla on oma merkityksensä, ja siksi käytetään ehyitä viivoja, katkoviivoja, pistekatkoviivoja, käsivaraviivoja jne.

Koneenpiirustuksessa käytetään kahta viivanleveyttä, leveää ja kapeaa.

� � � � � � � �

& � � � � � � � � � � � � � � � � � �

# � � � � � � � �

# � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � �

� � � 9 � � � � � � �

� � � � � � � �

Viereisessä kuvassa on erilaisia viivojen käyttöesimerkkejä.

1 � � ' � ' , � � � � �

1 � � ' � , � � �

� � � � � � � � � � � � � �

( � � � � � � � � � � � � � �

' � : �

" � �

" � !

" � � �

" � � �

Teknisen piirtämisen perusteet

Koneenpiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

43

43

12. Leikkaukset12.1. Leikkauksen tarkoitus Leikkauskuvannoilla pyritään selventämään kappaleen sisäisiä muotoja. Koneenosissa on usein tärkeitä muotoja näkymättömissä kappaleen sisällä. Ne voidaan esittää katkoviivoilla, mutta piirustuksesta voi tulla sekavan näköinen. Näkymättömissä olevat muodot saadaan parhaiten esille leik-kauskuvannon avulla. Viereisessä, melko yksinkertaisessa kuvassa, kappaleen sisäiset muodot on esitetty katkoviivalla. Kuva vaikuttaa sekavalta. Koneenpiirustuksen pitää olla selkeästi luettavissa.

12.2. Leikkauskuvannon teko Leikkauskuvannossa kappale kuvitellaan halkaistavaksi esimerkiksi keskiviivaa pitkin. Kappaleen etuosa poistetaan ja näkyviin jäävän kappaleen takaosa piirretään ehyellä, leveällä viivalla. Kappaleen leikattu pinta esitetään leikkausviivoituksella viivoitettuna. Leikattu pinta viivoitetaan selvyyden vuoksi 45° kulmassa keskiviivaan tai päämuotoviivoihin nähden olevilla kapeilla, ehyillä viivoilla. Viivat piirretään 2...4 mm välein.Leikatussa kuvassa kappaleen sisällä katkoviivoin esitetty muoto piirretään ehyellä, leveällä viivalla.Leikkauskuvantoja on kolmenlaisia.

Leikkaukset ovat: kokoleikkaus puolileikkaus osaleikkaus

12.3. Erilaisia leikkauksia Kokoleikkaus. Osa sahataan kuvitteellisesti halki ja etuosa poistetaan. Halkaistu takaosa asetetaan piirtäjään päin leikattu pinta paperin suuntaisena.Aluksi koko- ja puolileikkaus saattavat sotkeentua ajatuksissa keskenään, koska kokoleikkaus on puolet koko kappaleesta. Kappaleen puolittaminen, siis kokoleik-kaus, on kuitenkin suurin leikkaus, joka kappaleelle voidaan tehdä. Viereinen kuva on leikattu ja leikkausviivoitettu.Puolileikkaus. Tätä leikkaustapaa käytetään symmetrisissä kappaleissa. Keskiviiva on yleensä leikkauksen rajana. Puolet esineestä leikataan.

Leikkaamaton kappale, viivoja alkaa olla liikaa ja esityksen selkeys kärsii.

Kokoleikkaus, leikattu ja viivoitettu kap-pale

Vieressä puolileikkaus pääkuvantona ja alempana havainnollisuuden vuoksi aksono-metrisesti esitettynä

Teknisen piirtämisen perusteet

Koneenpiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

62

62

16. Kappaleen pinta ja sen karheus16.1. Pinnan karheus Kappaleiden pinnat eivät ole tasaisia ja virheettömiä. Pinnan karheus aiheutuu työtavoista, raaka-aineesta ja työkalujen epätarkkuudesta. Lastuavat terät jättävät kappaleen pintaan uria. Kappaleen käyryys tai pinnan suuri aaltomaisuus ei ole pinnan karheutta. Valmiin kappaleen pinnan laatu riippuu kap-paleen käyttötarkoituksesta. Pinta voidaan tehdä sileäksi ulkonäön vuoksi tai toisiaan vastaan liikkuvien pintojen kitkan pienentämiseksi. Koneissa karhea, liukuva pinta kuluu nopeasti, ja syvä naarmu pinnassa voi olla murtuman alku.

Sorvissa pyörivään akseliin jää uria lastua-vasta, liikkuvasta sorvin terästä.

Kappaleen pinnan käsitteitä, SFS-ISO 4287/1 1. Geometrinen pinta on piirustuksen tai valmistajan määräämä pinta, jossa muotovirheitä ja karheutta ei oteta huomioon.2. Todellinen pinta on kappaleen rajapinta, joka erottaa kappaleen sen ulkopuo-lisesta tilasta.3. Geometrinen profi ili on geometrisen pinnan ja tähän nähden tietyssä asennossa olevan tason leikkaus.4. Todellinen profi ili on todellisen pinnan ja geometriseen pintaan nähden tietyssä asennossa olevan tason leikkausviiva.Kappaleen pinnasta voidaan piirtää profi ili esimerkiksi sähköisellä piirturilla. Tämän profi ilin avulla voidaan määrittää pinnan karheus. Ra keskipoikkeama ja Rmax on maksimipoikkeama mittayksikkö = 0,001 mm = mikrometri. Pinnan karheuden vertailu voidaan tehdä myös silmämääräisesti tai raaputtamalla kynnellä vuorotellen työstettyä pintaa ja vertailupalasarjaa.

16.2. Pintamerkit piirustuksessa kertovat, millaisen valmiin kappaleen pinnan on oltava. Ilman pintamerkkiä ei kappaleen pinnan tasaisuudelle aseteta vaatimuksia. Pintamerkkiä käytetään silloin, kun pinnan laatu on tärkeä. Käytetty viiva on leveä tai kapea ehyt viiva. Pinnan karheus merkitään keskipoikkeamana Ra. Esimerkiksi pintamerkin mukana oleva luku 6,3 tarkoittaa 6,3 mikrometriä.

Kappaleen pinta

Pintaa ei kannata tehdä liian hyväksi, koska se tulee tarpeettoman kalliiksi, eikä myös-kään liian huonoksi, koska se voi lyhentää laitteen käyttöikää.

Standardeja: pinnankarheus SFS-ISO 4287/1, pintamerkit SFS-ISO 1302.

Kappaleen poikkileikattu pinta suurennet-tuna

Mittanumeroiden ja isojen kirjainten korkeus 3,5 5 7Korkeus H1 5 7 10Korkeus H2 11 15 21Merkkien ja tunnusten viivanleveys d 0,35 0,5 0,7

Vieressä on pintamerkin mittasuhteita.

� " 7� " 7

>�

>�

��

- " 7

<

<� #

Teknisen piirtämisen perusteet

Koneenpiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

76

76

Hitsaussaumasta ei yleensä piirretä erikseen kuvaa. Jos hitsaussauma täytyy piirtää, se voidaan tehdä ylläolevan kuvan osoittamilla tavoilla. Hitsattu alue mustataan tai jätetään valkoiseksi. Kuvista puuttuvat kaikki hitsausmerkinnät ja ylemmässä kuvassa oleva teksti on valmiin hitsin ni-mikkeitä.

20.2. Viitenuoli ja merkintäviiva Viitenuolen kärki osoittaa hitsa-uskohtaa. Merkintäviiva muodostuu kahdesta yhdensuuntaisesta viivasta, ehyestä ja katkoviivasta. Viivat ovat kapeita viivoja. Merkintäviivalle kerätään hitsauksen tiedot.

V = hitsausmerkki, tarkoittaa v-railoa. Merkki voidaan piirtää ehyelle viivalle tai katkoviivalle.

20. Hitsauksen merkintä piirustuksessa20.1. Hitsausmerkkien tarve Hitsausliitoksia käytetään paljon kone- ja metalliteollisuuden rakenteissa. Hitsaus suoritetaan hitsauspiirustusten mukaisesti ja piirustuksessa hitsausliitos esitetään omien merkintöjensä avulla. Näillä merkinnöillä ilmaistaan kaikki tieto, joka hitsauksessa tarvitaan. Merkit ovat standardin SFS-EN 22553 mukaisia. Edelläkerrotun vuoksi on hitsausmerkkien lukutaito hallittava. Hitsauksen avulla liitetään kaksi vierekkäistä metallipintaa yhteen ja saadaan aikaan hitsausliitos. Metallipinnat, railon kyljet, sulatetaan ja railo täytetään lisäainelangalla. Suunnittelija suunnittelee ja mitoittaa rakenteet. Merkit sisältävät perusmerkin, pinnan muodon, viitenuolen ja -viivan, mitoituksen ja lisämerkinnät.

Viereisessä kuvassa on hitsattavan railon nimikkeitä.

Viereisen kuvan viitenuoli ja merkintäviiva:a = hitsi on nuolen puolellab = hitsi on vastapuolellac = hitsi on symmetrinen

��� ����

��� �����

����� �

��

5 � � � � � � � � � � � � � � � � !

& � � � � � � �� � � � � � �

5 � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � !

5 � � � �

& � � � � � � �� � � � � � �

� � � � � � � �

� � � � � � � , � � �

& � � � � � � � � �

� � � � � � � , � � �

& � � � � � � � �

' � � � � � � � �

& � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � ' � � � � � � � � � 0 �� � � � � � � � � � �

� � � � � � � & � � � �

� � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � �

� , � � � � � � � � � ' � � '

' � � � � � � � �

� � � � � �

� � � � � � � � � � �

� � � � � � � ' � � ' �� � � � ' � � '

Teknisen piirtämisen perusteet

Rakennuspiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

85

85

Julkisivupiirustuksissa rakennuksen sivu kuvataan kohtisuorina projektioina, mikä ei vastaa silmällä nähtyä todellisuutta. Raken-nuksen julkisivu ei ole mittakaavassa. Julki-sivua on kuvattu kahdesta eri suunnasta.

� �

� �

� �

� �

� � � �

� � � �Leikkauspiirustukset Rakenteita leikataan samalla periaatteella kuin pohjapiirustuk-sen tekovaiheessa. Leikkauspiirustusten avulla esitetään esimerkiksi seinissä olevat rakennusmateriaalit ja niiden paksuudet. Viereisessä kuvassa on leikattu ulkoseinä ja tiilivuoraus, rakennussuunnitelma.

:

24. Piirustuksien kuvausmenetelmät24.1. Vähillä kuvilla Piirrettävä kohde pyritään esittämään mahdollisim-man vähin piirroksin ja siten, että niissä näkyy kuvauksen kannalta olennaisin asia. Mittakaava on valittava siten, että kuvasta tulee riittävän suuri.

24.2. Suorakuvauksessa kuvauskohde esitetään tarkastelusuunnasta, katsomissuunnasta nähtynä. Suorakuvauksessa kohdetta katsotaan leikkaustasosta alaspäin. Tällä kuvausmenetelmällä esitetään rakennuksen pohjia, julkisivuja ja leikkauksia. Suorakuvauksen tunnuksena on kaksi yhdensuuntaista nuolta, jotka ovat leikkausviivaa vastaan kohtisuorassa.

24.3. Aksonometrinen kuvaus on havainnollinen ja esineen sivut ovat yhdensuuntaisia toistensa kanssa. Aksonometriset kuvaukset ovat vinon tai kohtisuoran yhdensuuntaiskuvauksen sovellutuksia. Kulmat ja lyhennyssuhteet voidaan valita halutuiksi.

24.4. Perspektiivikuvausessa oletetaan kuvaussäteiden yhdistyvän äärellisellä etäisyydellä olevaan pisteeseen.

Suorakuvaus on vasemmassa reunassa, RT 15-10635 ja perspektiivikuvaus sen vieressä, RT 15-10635

Teknisen piirtämisen perusteet

Rakennuspiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

91

91

30.4. Korkeusasema ilmoitetaan metreinä merenpinnasta. Merenpinnan korkeus merkitään luvulla ± 0,000. Suomessa on eri paikkakunnilla merenpinnan korkeuteen sidotut korkeuspisteet. Näistä pisteistä selviää se, kuinka monta metriä ko. piste on merenpinnan yläpuolella. Jos mittaluvun etumerkki on +, on korkeus-asema merenpinnan yläpuolella. Jos etumerkki on –, korkeusasema on merenpinnan alapuolella.

Korkeusasemaa tarvitaan rakentamisessa ja viemäröinnissä. Alla on korkeusasemaa selvittävä kuva.

� � � � � � � � � � � � $� � � � E " � " " " � �

& � � ' � � �� � � � � � � � �

6 � � � � " " "

6 � � � � " " " � % � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � , � � � � � � � �

� � � � � "

' � � � � ' � � � � �

' � � � � � � � ' � � � � � � & �� � � � � � � � " � � � � � � � � $� � � � � � � � , � � � � � � � �

Teknisen piirtämisen perusteet

Rakennuspiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

95

95

32. Lyhenteet rakennuspiirustuksessa32.1. Lyhenteiden tarkoitus Rakennuspiirustukseen joudutaan kirjoit-tamaan tekstinä esimerkiksi huoneen käyttötarkoitus, makuuhuone. RT-kortissa RT 15-10635 olevien sovittujen lyhenteiden avulla sana “makuuhuone” esitetään isoin kirjaimin MH. Tällä säästetään kirjoitustyötä ja piirustus on selkeämpi. Mittojen yksiköt, mm ja m eivät esiinny mittalukujen jälkeen.

32.2. Tontin käyttöön liittyvät lyhenteet Lyhennyksiä käytetään lähinnä pääpiirustuksiin liittyvän asemapiirustuksen laadinnassa. RT 15-10635

käsite kuvassa lyhennerakennus RAKväestönsuoja VSSautopaikka APjätteiden säilytys JÄöljysäiliö ÖLJpölytysteline PTpyykinkuivausteline PKThiekkalaatikko HLliukumäki LMkiipeilyteline KTlipputanko LTsadevesiviemäri Sjätevesiviemäri Jvesijohto Vkaukolämpö Lsähköjohto Zasfaltti asfsora sohiekka hiluonnonkivi lkbetonikivi bktontin pinta-ala atehokkuusluku e

32.3. Tilojen lyhenteetSeuraavat lyhenteet koskevat lähinnä asuinrakennuksia. Lyhenteet muodostuvat tavallisesti isoina kirjaimina sanan alkukirjainten mukaan.tilan nimi lyhenneeteinen ETtuulikaappi TKhuone yleensä Hasuinhuone AHolohuone OHmakuuhuone MH 1, MH 2 keittiö Kkeittokomero KKkeittiötila KTtupakeittiö TPKruokailutila RTkylpyhuone KHsuihkuhuone SHwc-tila WCpukuhuone PUpesuhuone PElöylyhuone LÖsauna Svaatehuone VHkodinhoitohuone KHHkuivaushuone KUIkylmähuone KYLaskarteluhuone ASKvarasto VARöljysäiliötila ÖLJsähkölaitetila SÄH

� � � � � �, �

#

( � % � # % � 4

5 �

� �

� � F� ' :

� � D

+ � �

# '

Tontin lyhenteet

Tilojen lyhenteitä. RT 15-10635

� 5

# % ' � 5

7 8

Teknisen piirtämisen perusteet

Rakennuspiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

99

99

Asemapiirustuksiin merkitään kiinteistön huoltoon ja piha-alueen järjestykseen liittyvät asiat, kuten jäteastiat, pyykinkuivauspaikat, autopaikat yms. Piirustuksiin merkitään myös kadun nimi, pohjoissuunta, korkeusmerkinnät sekä tontin entiset ja pysyvät rakennukset. Tontin rakennusoikeus on esitetty piirtämällä alue, jolle rakennus sijoitetaan sekä sallittu kerroskorkeus, autokatokset, lipputangot, sekä leikkipaikat keinuineen ja liukumäkineen. Viereisessä kuvassa on osa kokonaisesta asemapiirroksesta.

33.3. Julkisivupiirustukset piirretään yleensä mittakaavaan 1:100. Ku-vat piirretään kohtisuorana kuvantona ja se ilmansuunta, johon julkisivu näkyy, merkitään piirustukseen. Piirustuksissa kuvataan rakennuksen ulkonäkö ja myös-kin ulkopintojen ja katon materiaalit värivalintoineen, olennaisten rakenneosien, kuten maanpinnan, julkisivupinnan jatkeen ja vesikaton pinnan leikkauskohdan, vesikaton ylimmän kohdan sekä savupiipun huipun korkeusasemat. Alakuvassa on julkisivupiirros, josta puuttuvat korkeusasemamerkinnät, kuva ei ole mittakaavassa. RT 15-10635

5 � � � , $ & # � ' 4

3 2 2 2 2

@*

� '

1 @ 2 2 � � � � � � � � � � � � �� � " 2 2 � � � � � � � � � �

� / 2 2 2 � / 2 2 2

33222

� �

� �

) J ' %

3 2 2 2 2

1

�23 2� � � � � � � � � � 3

122� /222

�#'

: " * - 2

4 � � � � � � �, � � � � � � � � � �� � � � � � � � � �� � �

� � � � � � � � � � � �

, � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� � < % ' ( & $ � � � 5 � , � � � � � 4 4 � � � � � � � # ( $ & % &3 � , $ � � � � 4 ' � � � � # % � # $ 5 � , � � �/ � � % � ' $ ; ' % , J � � � � � � # ( $ & % &" � # ( & % � � 4 � � ' ' 4 � � % � ' $ � # % � # $ 5 � , � � �1 � � J , $ < % ' ( & $ � � � � � � # ( $ & % &+ � ' $ $ � $ � � � � � � � � % � & # % � ' � $ & % &@ � # % , � � � $ & % & � � � � ' ' � � � # % � # $ 5 � , � � �

� �

� �

��

��

� �

Teknisen piirtämisen perusteet

Rakennuspiirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

100

100

: 1 � ! " " 2

5 $ � � $ # ( & % 5 4 ( & %

: " + ! 2 2

� � 3 - ": " + ! 1 2 2

� � 3 - "

3 - " �

� �

: " + ! 2 2 2

: " + ! 1 2 2# � � � J � 4 � � � # # (

� � � �

4 � � �

� � � �

� � 4 & ' (: " / ! / 2 2

Harjakorkeus on kattorakenteen ylin kor-keus. Viereisessä kuvassa tämä korkeus on +61,550.

Katon kaltevuus voidaan ilmoittaa asteina tai kuten viereisessä kuvassa on tehty, suhdelukuna 1:3,5.

Räystäskorkeus on kattorakenteen yläpin-nan ja ulkoseinän ulkopinnan leikkauskoh-ta. Kuvassa räystäskorkeus on +57,600. Kuvien pohjana on RT 15-10635 ja niiden mittakaava on 1:100.

33.4. Leikkauspiirustuksesta ilmenee kerrosten, kellarikerrosten, ullakon sekä tarvittaessa perustusten korkeusasema, salaojien sijainti sekä kerroskorkeus ja huonekorkeus, räystäskorkeus ja maanpinnan korkeus, vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema sekä vesikaton kaltevuus.

Leikkauspiirustuksessa näkyy rakenteiden nimiä.

Vesikaton kaltevuus voidaan esittää suhde-lukuna esimerkiksi 1:2,5 tai myös asteina. Leikatut rakenneosat esitetään tehoste- ja ainemerkein varustettuna.

� � � � � � �

4 � � � �

� � � � � - �� � � �

� � � � � � � - � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � �

# � � � �

� � � � � � � - � � � � � � � � � � � - �� � � � � � � � � � � � � � � �

, � � � � � � � � �

# � � � � � � � � � � � � � -C � � � � � � � � � � C

� � � � � � - � � � � � � � � � -

� � � � � � - �� � � � � � � � � � -

� � � � � � � �

� � � � � � �

# � � � � � � � � � � � � �

# � � � � � � � � � � � � � �

# � � � �� � � � � � � �

' � �

% � � � � � �

� � � � � �

� � � � � � �

� � � � �

� � � � � �

' � �

� � � � � - �� � � �

� � � � � - �� � � �

� � � � � � � �

Teknisen piirtämisen perusteet

LV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

112

112

37. LVI-piirustus 37.1. LVI = lämpö, vesi ja ilmastointiLämpö. Lämmin vesi kuljetetaan pumpun avulla teräs-, muovi- tai kupariputkia (menojohto) pitkin lämpöpattereille, radiaattoreille ja paluuputkea pitkin takaisin uudelleen lämmitettäväksi. Radiaattorit lämmittävät huoneen. Lämmin ilma joh-detaan kanavia pitkin huoneeseen sitä lämmittämään. Käytetty ilma poistetaan toisen kanavan avulla lämmönvaihtimen kautta ulos.

Vesi ja viemäröinti. Lämmin ja kylmä käyttövesi viedään käyttöpisteille muovi- tai kupariputkien avulla. Vettä käytetään ruuan valmistukseen ja peseytymiseen. Viemäröinnissä jäte poistetaan vesivirran kuljettamana kaltevaa muoviputkea pitkin katuviemäriin ja jäteveden puhdistamoon. Kaikkia näitä putkia ja kanavia esite-tään LVI-piirustusten avulla siten, että niistä saadaan hyvin toimiva kokonaisuus. Rakennus voi olla omakotirakennus tai suuri kerrostalo.

37.2. LVI-piirustus yleisesti Piirustus muodostuu erilevyisistä ja -tyyp-pisistä viivoista, symboleista, mitoituksista, leikkauksista ja paljosta muusta. Kaikki tämä pohjautuu sopimuksiin ja standardeihin. Näistä ehkä tärkein on Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D4, LVI-piirrosmerkit ja ohjeet. Seuraavana lähdemme käsittelemään rakennusputkituksia ja myöhemmin teollisuusputkituksia. Kun tämä LVI-osio on opiskeltu, opiskelija osaa tehdä joitakin yksinkertaisia piirus-tuksia. Opetuksen pääpaino on kuitenkin piirustusten lukemisessa. LVI-asentajan opintosuunnalla opetellaan myös LVI-piirustusten piirtämistä. Piirustukset on laa-dittava riittävän tarkoiksi ja selkeiksi siten, että niistä käy ilmi, ovatko LVI-laitteistot määräysten mukaisia. Piirustuksia voidaan selventää värein, numeroin, tekstein ja mukana seuraavien laskelmien avulla.

Suunnittelun ja rakentamisen valvonta. Kunnallinen viranomainen tarkis-taa ja hyväksyy LVI-suunnitelman, ja piirustuksista jää kopiot heidän arkistoonsa. Sama viranomainen tekee tarkastuksia myös rakennuskohteessa työn edetessä. Tällaisia tarkistuksia ovat esimerkiksi tonttiviemärin tarkistus ennen viemärin peittämistä, talon pohjaviemäreiden tarkistus, vesijohdon koepaineen tarkistus ja kalustetarkistus rakennuksen jo valmistuttua.

37.3. Piirustuspohja LVI-pohjapiirustukset piirretään yleensä rakennus-piirustusten alkuperäiskuviin, “päälle”. Samoin piirretään myös asemapiirrokseen tulevat vesi- ja viemärijohdot. Pystykaaviot, linjakuvat ja erikoispiirustukset piirre-tään erikseen. Näin ollen rakennuspiirustuksen paperikoko, piirustuksen taitto ja tekstikoko ovat samaa kokoa kuin LVI-piirustuksessa.

37.4. Työselitykset LVI-piirustukseen ei selvyyden takia voi sisällyttää kaikkea asentajan tarvitsemaa tietoa, vaan lisäselventeinä käytetään työselitystä. Työselityksessä selvitetään esimerkiksi WC-laitteiden malli, väri jne.

37.5. Alan normit Kuten rakennuspuolellakin, suunnittelun ja työsuoritusten pohjana käytetään normeja. Normien avulla on määritelty työn laatuvaatimukset ja valvontamenetelmät. Normeja ovat esimerkiksi lämmöneristys- ja äänieristys-normit. Näihin viittaamalla voidaan tarkasti määrittää, kuinka hyvä ulkoseinän lämpöeristeen on oltava tai kuinka paljon kerrostalossa naapureiden väliseinän on vaimennettava ääntä.

37.6. Erilaisia LVI-piirustuksiaAsemapiirroksen avulla esitetään rakennuksen sijainti tontilla ja rakennuksen ulkopuoliset, maanalaiset putket. Mittakaava on 1:200 tai 1:500. Pohjapiirustukset, tasopiirustukset, piirretään 1:50 mittakaavassa olevan raken-nuksen pohjapiirustuksen päälle. Linjapiirustukset, nousukaaviot, ovat vaakasuunnassa ilman mittakaavaa, mutta pystysuunnassa, huonekorkeus, niiden mittakaava on yleensä 1:50.Kytkentä- ja säätökaavioiden avulla esitetään jonkin järjestelmän toiminta. Niillä ei ole mittakaavaa.Yksityiskohtapiirustuksia piirretään esimerkiksi kaivoista, mittakaava on 1:10 tai 1:20.

LVI-piirustuksia tarvitaan rakennusputki-tuksiin. Näiden lisäksi on olemassa teol-lisuusputkituksia ja oma erikoisalueensa laivaputkitukset.

Standardit. Standardien avulla voidaan osoittaa sellaiset kohteet, joista ei tarvitse tehdä piirustuksia. LVI-alalla on oma LVI-kortisto.

Teknisen piirtämisen perusteet

LV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

119

119

� % � $ ' � �% � $ ' � � ' � � �

# � � � � � � � � � � � � � $ � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �# � � � � � � � � � � � �

# � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 5 � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � ) � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � N � � � � � � � � � � � � � � � 9 � � � � � � � � � � � � � # � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � H � � 9 � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � - � � � � � � � 9 � � � � � � � � � � � � �

� - 2 � � �

2 - + � � �

2 - " � � �

2 - 3 " � � �

2 - " � � �

Näitä viivaleveyksiä käytetään piirustuksissa 1:50, muissa mittakaavoissa leveydet suhteutetaan keskenään.

40.2. Viivojen käyttöesimerkkejä Rakennuksesta on esitetty pystyleikkaus ja pohjakuva. Ylemmän kuvan vasemmassa reunassa näkyy putkien sijainti rakennuksessa. Oikeassa reunassa on esitetty viivalaatu, joka kuvaa putken korkeusasemaa, kun se on piirretty pohjapiirustukseen. Alakuvaan on putket piirretty oikein viivalaaduin ja -leveyksin.

� % $ # # � 4 � ' � � (

% � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � 9� � � � � � � � � � � � � � � 9� � � � � � � � � � � � � � � � �

$ � � � 2 2

� � � @

� ) � 2

� � � 2 # � � @

� ) 2 � A 2 - " � � � B$ � � � 2 2 � A 2 - " � � � B� � � 2 � A � - 2 � � � B# � � @ � A 2 - + � � � B� � � @ � A 2 - 3 " � � � B

Teknisen piirtämisen perusteet

LV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

123

123

Teollisuusputkiston mitoitus

41.3. Teollisuusputkiston mitoitus Tässä kuvassa mitoitus on edellistä tarkempaa. Putkien koon lisäksi ilmoitetaan niiden korkeusasema, keskinäinen etäisyys ja etäisyys seinästä. Rakennusputkituksessa tällainen mitoitus on harvi-naisempaa.

� * 2 2

/ 2 2

2 2 2

� " 2 � 2 2

/ 2 2

2 2

= � 1 2 - 3 = � / - /

" 2

= � / - /

� " 2 � 2 2

@22

�22

�"2

+22

# � � � � � � � �

�"2

� @ � � � � � � � � � � � � � � �� � � �

" 2 � . � " 2 � . � "

" 2 2

# � � � � � �

" 2 2

122

/22

� " 2 + 2 2� 3 2 2

22

= � / - /

42. Piirustusmerkkien käyttö42.1. Piirustusmerkkien käytön hyöty Periaatteessa lv-piirustukseen tulevat laitteet, kuten pumput ja venttiilit, voitaisiin piirtää todellisen näköisinä. Piirtämisestä tulisi kuitenkin kohtuuttoman suuritöistä, hidasta ja kallista. Tämän takia kullakin laitteella on oma symbolinen piirustusmerkkinsä. Allaolevien kuvien avulla selvennetään piirrosmerkkien käytön mielekkyyttä. Lv-piirustukseen tulevat laitteet, kuten pumput ja venttiilit, voitaisiin piirtää todellisen näköisinä.

Viereisen ylemmän kuvan A on vinoventtiili todellisena ja alempi A on sen piirustus-merkki. B on yksisuuntaventtiili, mustaus osoittaa veden virtaussuuntaa. Kaavio on ilman muuta nopeammin piirrettävissä. Piirustusmerkkiin voidaan liittää lisäinfor-maatiota. Rakenteellinen piirrosmerkki C on uimuriventtiili, venttiili, joka pitää veden-pinnan vakiona säiliössä. Toiminnallinen piirustusmerkki D on esitetty instrumen-toinnin piirrosmerkein. 1. kirjain L = pinnan korkeus ja 2. kirjain C = säätö, siis pinnan korkeuden säätö.

Ylläolevissa kuvissa pumppu on esitetty kolmella eri tavalla: tarkasti, likimääräisesti ja symbolisesti. Osoita kaikki kolme eri vaihtoehtoa.

� 8�

:

:

-

Teknisen piirtämisen perusteet

LV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

128

128

45. Sulku-, säätö- ja mittauslaitteet

� / / $ 0 1 � / * * 2 � 0 � 3 4 5 0 � � � � 4 $ � � 3 3 6 � 6 � * 7 " � � 7 $ 1 � 7 4 7 * 0 6 � � 6

1 � � � � � � � � � , � � � � � � � � � � � � � � � $' � � � � � � � � � � � � � � � � ' � � � ' � � � $� � � � � � � � ' � � � � � � , � � , � � �' � � � � � � � � � � 0 � 1 � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � $' � � � � � � � 0 � + � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � , � � � � � ' � � � � � � � 0

: � � � � � � & � � ' � � � � � F ' � � � � � � � �, � � � � 0 � : � � � � � � F ' � � � � � � � � � & � � � � F ' � � � � � � � � � � � � � � �' � � � ' � � � � � � � � � � � � � 0

3 � � � � � � � � ' � � � � � � � � � � � � � $� � ' � � � � � � � 0 � 1 � � � � � � � � � � �' � � � � � � � � � � � 0 � / � $' � � � � � � ' � � � � � � � � � � �' � � � � � � � � � � � � � � � � � � 0

1 � � ' � � � � � � � � � ' � � � � � � & � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 0

� ) � "

� � � � � � � � � � � � � ' � ' � � � � � $� � � � � � , � � � � � � � � � � $� � � � � � � � � � � � � 0 �

( � � � � � ' � � � ' � � � � � � �' � � � , � � � � � � � � � � 0

# � � 2

1 � � � � � � ' � � � � � � � � � � � � � � $� � � � � � � � F ' � � � � � � � � � � � � � � � � � $' � � � � � � � � � � � & � � � � � � � � � � ' � � � � � � � , � � � � � � � � � � � � F � � � � 0 �

: � � � � � � ' � � � � � � � � � � � � � � � � � � ' � � � � � $� � � � � � � ' � � � � � � � � � � 0 � : � � $� � � � ' � � � � � � � � ' � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � ' � � ' � � � � � � � ' � �� � � � � � � � � � 0 � / � � � � � � � � � � � � � � � $� � ' � � � � � � � � � � � ' � � � � � � � � � � � �� � � � � � ' � � � � � � � � � & � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � ' � � � 0 � : � � � � $� � ' � � � � � � � � � , � � � � � � � � � ' � � � � � � � � � $� � � � � � � � � � � � � & � � � � , � � � � � � � � �' � � � � � � � � � � � � � � � � � � � & ' �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 0

# � � � � �

� � � � � � �

� � � � � � �

+ � � � � � ' � � � � & � � � $' � � ' � � � � � � � � � ' � � � � � $� � � � � � � � J �

Teknisen piirtämisen perusteet

LV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

152

152

3

/ "

1

+ @

* � 2

Isometrinen patteriputkitus Nykyaikainen elementtirakentaminen on nopeaa, ja putkiasentajalle jää yhä vähemmän työaikaa. Eräs pulman ratkaisu on esivalmis-tus. Työkohteesta tehdään allaolevan tyylinen esivalmistuspiirustus.

Piirustuksen mukaan asennuksessa tar-vittavat putket tehdään ennakkoon työpa-jassa. Osat numeroidaan ja niputetaan. Työkohteessa valmiiksi katkotut, taivutetut ja kierteitetyt osat asennetaan paikoilleen ja työ etenee nopeasti. Myös viemäröinnistä on vastaavia piirustuksia.

Aksonometriaa vesi- ja viemärijohdoissa

Teknisen piirtämisen perusteet

IV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

159

159

54.2. Viivojen käyttöesimerkkejä Rakennuksesta on esitetty pysty-leikkaus ja pohjakuva. Ylemmän kuvan vasemmassa reunassa näkyy kanavien sijainti rakennuksessa. Alakuvaan on kanavat piirretty oikein viivalaaduin.

IV-kanavat eri korkeuksilla rakennuksessa

� % $ # # � 4 � ' � � (

$ � � � 2 2

$ � � � "

$ � � � 2 2

$ � � � 2 2

$ � � � "

$ � � � 2 2 $ � � � 2 2 $ � � � 2 2

$ � � � 2 2

55.1. Yleistä IV-mitoituksesta Mitta- ja viiteviivat piirretään ehyellä, ohuella viivalla. Viivan paksuus on 0,25 mm. Kuvissa mitoitetaan yleensä vain käytettävän kanavan koko ja huoneeseen puhallettavan tai sieltä poistettavan ilman määrä dm³/s. Kanavan sijaintia ei yleensä mitoiteta. IV-piirustuksen mitoitus on paljon “kevyempää” kuin rakennus- tai koneenpiirustus. Ilmastointikanava ei ole täysin tiivis, vaan sen sallitaan valmistustavasta (saumaaminen) johtuen hieman vuotaa. Pyöreän kanavan liitos tiivistyy osissa olevan kumitiivisteen avulla ja lukitus tapahtuu pop-niiteillä, karaniiteillä.Pyöreä, kierresaumattu ilmastointikanava on valmistettu sinkitystä metalli-levystä. Kanavan mitat ovat nimellismittoja, kanavan sisämitan minimimittoja. Kanavien kokoja, d: 63, 80, 100, 125, 160, 200, 250, 315. Listauksessa on vain osa suuruuksista.Joitakin suorakaidekanavan mittoja. Mitat ovat sivunpituuksia millimetreinä. a b 200 100, 150 300 100, 150, 200 400 100, 150, 200, 300

55. IV-piirustusten mitoitus

Mitta- ja viiteviivat piirretään ehyellä, ohuella viivalla. Viivan paksuus on 0,25 mm.

L

Teknisen piirtämisen perusteet

IV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

164

164

57. Sulku- ja säätölaitteet

Erilaisia lyhenteiden käyttöesimerkkejä

Laitteiden avulla ilman virtaus kanavassa voidaan sulkea tai virtausta voidaan sää-tää.

� / / $ 0 1 � / * * � � � 0 � 3 4 5 0

* � � ' � � � � � � � � � � $ � � � � � � � � F � � � � � , � � � � � � � �

: � � � � � � � & � � ' � � � � ' � � � � � � � � � F � � � � � � � � � � � � F � � �

!

: � � � � � � � & � � ' � � � � ' � � � � � � � � � F � � � � � � � � � � � � F � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , � � 0 � 1 � � � � � � � � � ' � � � � � � � � & � � � � � � � � � � � � 0

/ � � � � � � � � � � � � � � � ' � � � � � � � � � � � � F � � � � , � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � 0

/ � � � � � � � � � � � � � � � ' � � � � � � � � � � � � F � � � � , � � � �

+ � ' � � � � � � � , � � � � � � � � � � � � 0 � 1 � � � � � � � � � � � � � � � � ' � � � � � 0 � D � � � � � � � � � � � � ' � � � � � $� � � � � � ' � � � � � � � � � � � � � � � � � � 0

" + * � 6 � " � 6 � � 0 4 5 0 4 � � $ � � ( . * / 3 (

� ,

� � � � � � � & � � � � � � �

$ 4 � � � � � � � � � � � � � 4

? � � � � & � � � � � � � � � � � � � � � � � & � � � � � � � , 0 � / � � � � � � � � � � � � � � � * 1 $ � � � � � $ � � � � � � � � � � 0

� D � / 2 2 � 5 > � � � � 1 2

> � � � � � & � � � � � " " � � � � � � � � � � � � ' � � � � ' �� & � � � � � � � � � � � � , � � � � � � � � � � � � � " � � � � � � � � � 0

Teknisen piirtämisen perusteet

IV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

167

167

Talossa on ilmalämmitys ja lämmin ilma puhalletaan huoneeseen ku-vassa olevan ritilän kautta. Missä rakennuksen osassa ritilä sijaitsee?

Mikä laite on kuvassa ilmastointikanavan kyljessä?

Mitä IV-kanaville on kuvan mukaan myös tehtävä?

Mitä kaikkea löydät viereisestä kuvasta?

Mitä ilmastointiin liittyvää on kuvassa?

Teknisen piirtämisen perusteet

IV-piirustus

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

172

172

Pystyleikkaukset. Vaakaleikkauksien lisäksi voidaan asioiden selventämiseksi piirtää myös pystyleikkauksia. Pystyleikkaus voidaan piirtää isosta kokonaisuu-desta, esimerkiksi ilmastointikonehuoneesta. Kuvasta voidaan piirtää selventäviä detaljikuvia. Kun lopullinen laitetyyppi on selvillä, piirretään tarkempi piirustus mittoineen.

Mitä tarkoittavat PF, TF, PP ja TL?

Kuvasta voidaan piirtää selventäviä de-taljikuvia. Alakuvassa on ilmastointikone-huone.

61. IV-piirustusten kuvaustapoja

61.1. Yhteenveto ja kertausta IV-piirustukset voidaan jakaa ku-vaustapojensa mukaan viereisen kaavion osoittamiin alaryhmiin. Aksonometrinen kuvaustapa on harvinainen.

Vaakaleikkaus, pohjapiirustus. Mittakaava on yleensä 1:50. Ilmanvaih-tokanavat piirretään yleensä ääriviivoiltaan mittasuhteessa. Kanavien ja laitteiden likimääräinen korkeusasema ilmaistaan erilaisten viivojen avulla, kuten katkoviiva tai ehyt viiva. Jos kanavan tai laitteen korkeusasema halutaan ilmoittaa tarkasti, käytetään jo tuttua merkitsemistapaa, esimerkiksi +76,000.

4 � � �� 5

% '

: 3 @ ! 2 2 2

( * �# 5

(�2�

4(�2�

(*7�

� # �

)#;�#���#

Kerrostalon ilmastointi

Kaavio erilaisista iv-piirustustyypeistä

$ � 9 � $ $ , 4 � ' 4 # � % '

' � � ( # 4 � � ' # � � � $ ( # 4 � � '

� $ & ' � # 4 � � ' � � � � � � % $ # # � 4 � # 4 � � '9 � � � � � � � � � � � 9 � � � � � � � � � �

9 � � � � � � � � � � � � � 9 � � � � � � � � � � � �

# � ' # % & ' J 9# � � � $ ( '

� � � ' � 9# � � � $ ( '

� # � ( & ( � % ' 9, $ � % ' � # � � � $ ( '

: :9

� > � 3 2

J �

� �

'�

� �

' �

' > � 3 2 �

� > � 3 2 "

� � � � � � � � � 9 �

Teknisen piirtämisen perusteetPe

nan

Tieto

-Opu

s O

y

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

176

176 Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirrosmerkit

� � � � � ( ( ' / / ( % ( � " 5 ! % " � � 6 ' � / ! ! " � ? & � 5 2 ' !

� E � E � % * � � � � ( ' � � � & � % ( � # * * � � � % * & & % 6 ?

� E � E �

� E � E � � �

� � ' � � � � � � � � � � � � � � � � � ! � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ! � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � / ! 3 ! � ! �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � ! � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � !

� E � E � $ � ? ( 3 � * � ' ' ! � ! ' � ' ( ! ' 0 ' � # * * � � � % * & & % 6 ?

� E � E �

� E � E �

� E � E �

� E � E �

� E � E �

� E � E �

� E � E �

� � �

� � �

� �

� � �

� � �

� � �

� � �

' � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

% � � � � � � � � � - � � � � � H � � � � � � � � � H � � � � � � � � � � � � A � � � � � � 9 � � � � � B �# � ! � , / + � A � / ! / ! � B !

% � � � � � � � � � - � � � � � H � � � � � � � � � H � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � A � � � � � � � � � � � B �# � ! � , / + � A � / ! / ! � B !

% � � � � � � � � � - � � � � � H � � � � � � � � � H � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � A � � � � � � B �# � ! � , / + � A � / ! / ! � B !

� � � � H � � � � � � � H � � � �

= � H � � � � � � � � � � H � � � �

< � � � � � � � � � � � � H � � � �: �

� E � E �

� E � E � < � 5 2 ' ( � � E � � # * * � � � % * & & % ( � � � 0 % / ! ' � � � ? ? ( I !

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � !

� � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ! �' � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � !

Apuenergia- ja viestijohtojen viivanpaksuus on 0,25 mm. SFS-EN ISO 128-20 ja D4, LVI-piirrosmerkit

� � , ! ! ' � � & � 5 ! '

� E � E � � � � � � � � �� � �

# � ! � , � 2 � � � A " ! ! � B !

� E � E � % * � � � � ( ' � � � & � % ( � # * * � � � % * & & % 6 ?

� E � E � < � 5 2 ' ( � � E � � # * � � ! � � � % * & ( � � � 0 % / ! ' � � � ? ? ( ! I

� E � E � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ! �% � � � ! � � � ! � E � 2 � � � A " ! " ! � B !

Mittauskohdan piirrosmerkin on sijaittava toiminnallisesti oikeassa kohtaa prosessia ja sen havainnollistamiseen voidaan käyttää pientä ympyrää, jonka halkaisija on 2 mm.

62.4. Seuraavana on alan piirrosmerkkejä

Teknisen piirtämisen perusteet

Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirrosmerkit

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

181

181

� � < * 6 ' ( ! � ( ( � � � , ! ! ' � � � * % � ! ' � � % ( � ' / & � # % * ? � � � $ � ? � ? ? * ! % ���������� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ( ! '

� E � E � E � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 5 � � � �

� E � E � E � � � � � � < � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � % � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � 8 � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ( � � � �

� E � E � E � � � � � � = � � ' � � � � � � � � � � � � � � % � � �

� E � E � E � � � � � � % � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � > � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � �

� E � E � E � � � � � � ? � � � � � � - � � � � � � - � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ' � � � � � �

� E � E � E � � � � � � 5 � � # � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � $ � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ( � � � �

� E � E � E � � � � � ) � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � ��

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � # � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � � � � # � � � � � � � � � � � � � 5 � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � & � � # � � � � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � # � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � ( � � # � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ' � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � S � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � -

� � � � � � � � ��� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � , � � � � � � � � � � � ���� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , � � � � � � � � � � - � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � � � � & � � � � - � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � # � � � � �

� E � E � E � � � � � ' � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � 4 � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � � � � # � � � � � � � � � � � � � � � � � � ��� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 9

� � � � � � � � �������������� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � �

� E � E � E � � � � � � � 7 � � � � � � � - � � � � � � � � � � � � � � � # � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � E � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � � � � # � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � �

� E � E � E � � � � � � � W � � ' � � � � � � � � � � � � � � � - � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 5 � � 9 � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � �

Kirjaintunnukset Toiminta määritellään piirrosmerkin sisällä olevalla kirjainkoo-dilla. Tämä koodi muodostuu seuraavasti. Ensimmäinen kirjain merkitsee mittasuu-retta tai sen alkuperää. Käytön on oltava allaolevan taulukon mukainen. Sitä voidaan täydentää tarvittaessa lisämääreellä. Seuraavat kirjaimet esittävät toiminnan.

� E � � $ � ? ( 3 � * � ' ' ! � ! ' � ' ( ! ' 0 ' � # * * � � � % * & & % 6 ?

� E � E � � � � * � ' ' / � % ( � ! % 2 � ( � & ? � ! ! % / " ( � ! � � ( ! � 6 % ( � & * 6 ' ( ! � ( ( � & � % ! �

� � � � ' � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � $ � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � ( � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � ! � � ! � � � � � � � - � . � � �

' $ � % � � � � � F � � � � � � � � � � � � � � � � � � F � � � � � �

1

' $

Teknisen piirtämisen perusteetPe

nan

Tieto

-Opu

s O

y

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

188

188 Mittaus- ja ohjaustoimintojen piirrosmerkit

�!

�!

�=�

�=$�

�!�'$

��%

�$

!�'$

!�'$

!�'$

! '$

'$

!

�!"'%

'%

�!� '%

�!3

�!/'%

�! '%

�!3

%8

!�'$

!�'$

�!�'$

�! '$

�! '$

��#9� $�,#A�4B

�'(1"

(5)%

�����$&

%&��$�'%

>���$&%&��$�'%

��

'��

�'(3!�

�4 !�

>?�!�

'%

�2

$�/2

>$@!�@!�

@!�

�=$

>%

�!�%8

'>�

���

� ��

���

���! %8

>%

�=$

@!

@!

2

�%

'%

2

�!�

�!�

�=�

�=$�

'%

�'(3!

>?�!

�4 !

�>�

>$@!

���

��$,

(�%&'

#��(#� 222

�(�

�45�2"93+���"*"��>�E�2"93+" �"3*

#�4����$%5%&#�'4�/-�/"�22�#(4�(��

�44'(#�%&�#4��4�

�44'(�����

&$%�$�Y�8

(�(

�$&

�$&

NN,$'($�

$�'(

,�#%&&4�#(5'%%&�&$�

$�)�

�(�($'%

/" 22�#(4�(��

4'$&

#�'4�//9/@

5�%

5�%

('(

'4�($���#()%

��32'#

�$$,4�'4#�%&��$�J�'N

�JJ'N#���$(

�$$�$��

�$$,'

'�,#

�44&

�JJ'N

#22�22

@!/! 222

���

���

���

'�N�&�(

��A� B

�$$,!�&�(

�%5'$

�32

�44'(�

#%�#4�

@!/! 222

@!/! 222

5J��'���A=$B

$&=$#($&'$�A=

$B(5)�

4��A=(B

�$''�4��A�$B

�JJ'N�A�(B

#

�2

�2

�%

�$

�$

#

�2

#

�2

62.5. IV-laitoksen säätökaaviopiirustus

Teknisen piirtämisen perusteet

Sähköpiirustukset

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

193

193

� � � � � � � � � �

& � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � 9 � � � � � � � � � � � � �

# � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � �� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

) � � � � � � � � - � � � � � 9 � � � � � �

) � � � � � � � � - � � � � � � � � � �

# � � � � - � � � � � � � � � � � � �

# � � � � - � � � � � � � � � �

# � � � �

� � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � 9 � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � �

' � � � � � � � � � � � � � � � � � � - � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � �

&

� %

� % &

� 7 5

� 3 / " 1

� � L � M

� %

&

� � � � L � � M

� � � � 3

�����

���

����

���

�� ������������� "��

� % &

� � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � � �

% � � � � �

< � � � � � � � �

< � � � � � � � � � �

� )� )� �# � � � � � � � � � � � � � �

, � � � � � � � � �

� %

&

� �

� 3

� �

& � %

# % � $

� � � � � � � � �

,��

���

���

��

� � � � � � � � $ � 9 � � � � � �

( � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

( � � � F � � � � � � � � � � � � � � � F F �

Teknisen piirtämisen perusteetPe

nan

Tieto

-Opu

s O

y

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

194

194 Sähköpiirustukset

L = ”Live” = vaiheN = ”Neutral” = nollaPE = ”Protective EarthING” = suojamaa- doitus

Kolmivaiheisessa järjestelmässä on viisi johdinta, yksi nollajohdin ja kolme vaihejoh-dinta. Järjestelmän maan ja vaihejohtimen välinen jännite on noin 230 V ja sitä kutsu-taan vaihejännitteeksi.

# � � � � > $ & & � � , ' ' $ � � ( �

, � � � � � � � � � � . � � - " � � � O

� � � � � � 2 � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � # � � � � � � � � � � � � � � � � � � $ 6 2 � � � � � � � � � � � � � �

� �

� �

&

&

� �

&

� %

) � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � & �� � � � � � � � 3 2 � �

� � � � � � 2 � � � � � � � � � � � � � � � � � # � � � � � � � � � � � � � � � � $ 6 2 - / 3 � � � �� � � � � � � � � �� 2 2 � 7

) � � � � � � 4 6 3 2 � �

, � � � � � � � � � 3 � . � - " � � � O

) � � � � � � 4 6 3 2 � �

# � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

) � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 1 � � � � � � � � � $ 6 / - 3 " � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � # � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � 9� � � � � � � " - * �

� � � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � �

# � � �

� � � � � � � � � � � � �

& � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � �

� � � �

3 � 9 � � � � � � � � � � � � � � - � / 2 2 ; 3 2 � � - � C � � � � � � � � � C

� � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � �

� 3

&

� %

32��

32��

32��

/22��

/22��

/22��

) � � � � � � � � � � � � � � ! � � � � � � � 2 2 � � � � � � � � �

, � � � �� � �5 � � � � �� � � � � � �# � � 9 � � � � � � � � � � � � � � �

� �� � 3&� %

# � � �

� �

� � � � � � � � �

� � � � � � � � � � �

& � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � � �

� � � �

� � � � � � � � �

� � 9 � � � � � � � � � � � � � � - � C � � � � � � � C � 3 2 � �

32��

32��

2��

&

� %� % &

Yksivaiheisessa järjestelmässä on kolme johdinta, vaihejohdin, nollajohdin sekä suo-jamaadoitusjohdin, joista nollajohdin ja suo-jamaadoitusjohdin on yhdistetty maahan.

Teknisen piirtämisen perusteetPe

nan

Tieto

-Opu

s O

y

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

198

198 Sähköpiirustukset

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

� 5� � � �

7 8

� 5

% '

' #

# 4 $ � ' $

' 5

��J#(�%,('

#

#

#

) # �� � #

( * �

� � O - " � � O

� - " � � O

� 1 � � O

� 2 � � O

$ � 1 . � 3

( � 2 (

( � 2 (

( * �

( @ �

= � � � � � � ' � � � � ' � � � � � � , , � �� � � � � � � �

% � < , � � � � � � � � � �

= � � � � � � ' � � � � ' � � � � � � , , � �� � � � � � � �

% � < , � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � 9 � � � � � � � � � �

� 5� � � �

7 8

� 5

% '

' #

# 4 $ � ' $

' 5

��J#(�%,('

#

#

#

) # �� � #

( * �

� � O - " � � O

� - " � � O

� 1 � � O

� 2 � � O

$ � 1 . � 3

( * ( ( � 2 (

� - " � � O

( � 2 (

( * �

( @ �

Teknisen piirtämisen perusteet

Sähköpiirustukset

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

203

203

Sähkömoottori ja sen johdotus

Sähkömoottorit sijaitsevat pientaloissa lämmitysveden ja lämpimän käyt-töveden pumpuissa, öljypolttimessa ja ilmanvaihdon puhaltimissa. Jos kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä kunnallista vesijohtoa ole, tarvitaan oma paine-vesijärjestelmä, jossa on pumppu ja sen käyttömoottori. Moottorit voivat olla joko yksi- tai kolmivaiheisia.

� �� ]

@ � � 7� � 4 & �

� J � � N & 9) � # ( # % � 9# 4 �

� #

# 4 $ �' #

7 8

� 5

M � � � � � � ��L

E�

"

� � 9 � F

1

1 � ' #

� ' #

1

" !

- "

- "

� 1 ! 3

- "

L

! �

L

" ! �

?

* ! 3

- "

� 2 ! �

* !

- "

<

%� �

">

- "

' % # & $ & % & � ' $ � �

'

/ � ! "

� � ! 3 ! �

1�

1

� # �

� 8 � # / � E � � " � : � � - " � �� 4 ' ( ' � � � $ ; � � 3

%

%

��

� ! 3

� L

2 � - �

@ !

"

- "

@ ! �

1

"

"

1 �

- "

Missä viereisen kuvan huoneista löytyy puhelinpistokkeita?

Puhelinpisteiden määrä riippuu asukkaiden tarpeesta. Toisaalta lanka-liittymät puhelinkäytössä alkavat vähentyä. Ensimmäinen puhelinpiste sijoitetaan yleensä eteistilaan ja toinen makuuhuoneeseen. Puhelinpistorasiat sijoitetaan säh-köpistorasian yhteyteen, mutta 230 V:n järjestelmästä erillään olevan peitelevyn tai telejärjestelmien peitelevyn alle.

Teknisen piirtämisen perusteetPe

nan

Tieto

-Opu

s O

y

Pena

n Tie

to-O

pus

Oy

208

208 Hydrauliikka- ja pneumatiikkapiirustusmerkkejä

3

/

"1 +

@

*

� 2� �

1. suodatin2. vakiotilavuuskompressori3. sähkömoottori4. pyörivä akseli5. jäähdytin6. vastaventtiili7. paineakku8. varoventtiili9. vedenerotin10. painemittari 11. virtaussuunta pneumatiikassa12. sähköinen painekytkin

Sähkökäyttöinen yksiportainen kompressori. Painekytkin käynnistää tai pysäyttää sähkö-moottorin painesäiliön paineen mukaan.

Viereinen kaavio esittävää avointa hydrau-lijärjestelmää.

5 � � � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � 9 � � � � � � �

� � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � ' � � A� � � � � � 1 � � � � � � � � � > � � � � � � � + ,

5 � � � � � � � � � � � � � � � � � � 9� � � � � � - � � � � � � � � � � � � � �� � � � �

� � � � � � � � � � � � 9 � � � � � � �

� � � � � � � � �

� � � � � �� � � � � � � � � � � � � �

� � � � � � � � � � � � � � � �� � � � � � � � � �

Hydraulijärjestelmät piirretään omien sym-boliensa avulla.