25.3.20191

Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hanke

2017–2018

25.3.20192

Sisältö

Hankkeen tiedot: hankkeeseen osallistuivat, hankekonsortio, osa-alueet, tavoitteet sekä kehittämis- ja työmenetelmät

Hankkeen maku-sote-yhteys

Sähköisten palveluiden kehittäminen

Osallistamisen tavat, kehittäjäasiakastoiminta

Hankkeen aikana toteutetut pilotit

Palveluohjaus ja -neuvonta

Oulun hiippakunnan ja Lapin ensi- ja turvakodin osakokonaisuudet

Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeet

Erikoissairaanhoidon integrointi perhekeskustoimintamalliin

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli

Lapin yliopiston osakokonaisuus

Lapin AMK:n osakokonaisuus

Koko hankkeen keskeisiä tuloksia/johtopäätöksiä

Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta

Hankkeen tärkeimmät opit

25.3.20193

Hankkeen perustiedot

Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hankeToteutettiin ajalla 15.3.2017–31.12.2018Mukana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassaRahoitukseen myönnetty valtionavustusta 900.000€

25.3.20194

Hankkeeseen osallistuivat

Hankkeen henkilöstö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta:• projektipäällikkö Kaisa-Maria Rantajärvi• Kehittäjätyöntekijät Mikko Närhi, Tuula Mäntymäki, Riitta Lehtola

(50%), erityisasiantuntija Teija Moisanen 31.3.2018 saakka • Oulun hiippakunta Turva-hanke, projektityöntekijä Hannele

Heinonen• Lapin ensi- ja turvakoti ry Vanhemmuus vahvaksi erossa -hanke,

suunnittelija Katariina Silvennoinen (Tanja Sälevä 2/2018 saakka)Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu mukana omilla osahankkeillaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö, taloussihteeri Tiina Ylikangas, suunnittelijat Hanna Saramaa ja Maria Martin

25.3.20195

Hankekonsortio

Hankekonsortiossa olivat mukana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus hankkeen koordinoijana (21 kuntaa), Oulun hiippakunta, Lapin ensi- ja turvakoti ry, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä hankkeen hallinnoijanaKumppaneina Mobile Kid Oy, Erityislasten omaiset ELO ry, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri, Pohjoisen yhteisöjen tuki-Majakka ry ja Suomen mielenterveysseura

25.3.20196

Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hankkeen osa-alueet

Palveluohjauksen maakunnallisen verkoston ja ohjausteknisen alustan luominenVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen (Oulun hiippakunta)Eropalveluiden kehittäminen (Lapin ensi- ja turvakoti ry)Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa (pääpaino saamelaisten ja saamenkielisten palveluiden kehittämisessä)Lasten somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon integraatio perhekeskustoimintamalliinLastensuojelun systeemisen toimintamallin kehittäminenLapin yliopiston tutkimushankeLapin ammattikorkeakoulu toimintamallien kehittäminen

25.3.20197

Hankkeen tavoitteet

Toimivan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden luominen, jossa painotus on ennalta ehkäisevissä ja varhaisen tuen palveluissa, perhekeskustoimintamallin kehittäminenDigitaalisten palveluiden hyödyntäminen eri kehittämiskokonaisuuksissaJärjestöjen ja seurakuntien palveluiden kytkeminen osaksi palvelu-kokonaisuutta Palveluiden yhdenvertaisuuden ja asiakkaiden osallisuuden varmistaminenToimintakulttuurin uudistaminenSaamelaisten kieli- ja kulttuuritaustan huomioivien palveluiden kehittäminenErityispalveluiden tuen varmistaminen peruspalveluilleLastensuojelun systeemisen toimintamallin edistäminenAluekattavuuden ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittäminen

25.3.20198

Kehittämis- ja työmenetelmät hankkeen eri osa-alueilla

Dialogisten, verkostomaisten työskentelytapojen hyödyntäminen kehittäjätiimeissä, työpajoissa, kunta- ja seutukuntakäynneillä sekä koulutuksissa jne.Digitaalisten monikanavaisten palveluiden hyödyntäminen (esim. kuvapuhelin, Facebook-live, verkkokonsultaatio, tiedonsiirto, sähköiset lomakkeet)Prosessimallinnus palveluohjauksesta QPR-ohjelmalla osana perhekeskustoimintamallia Kasvun tuen menetelmien juurruttaminen (Voimaperheet, Lapset

puheeksi)Kyselyt (esim. kohtaamispaikkojen kartoitus, saamenkieliset työntekijät jne.) Palveluiden kartoitus esim. nettisivuja hyödyntäenPalvelukuvausten koonti Virtu.fi-alustan hyödyntäminen

25.3.20199

Hankkeen maku-sote-yhteys

Tiedon tuottaminen maakuntavalmisteluun hankkeen eri osa-alueilta lapsiperhepalveluiden nykytilasta ja ehdotukset perhekeskusverkoston rakenteesta Lapin maakunnan alueellaMaakunnan edustaja on ollut mukana hankkeen ohjausryhmässäKäsitelty kansallisia linjauksia ja siltaamistoimenpiteitämaakunnan lapsi- ja perhepalveluiden työryhmässä

25.3.201910

Sähköisten palveluiden kehittäminen

Hankkeen läpileikkaavana tehtävänä on ollut edistää sähköisten palvelukanavien hyödyntämistä osana perhekeskustoimintamalliaEri osa-alueilla on hyödynnetty Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämää Virtu.fi -alustaa, jonne on koottu asukkaiden ja asiakkaiden sähköisiä palveluita sekä ammattilaisille suunnattuja palveluitaTuotu ammattilaisten tietoon jo kehitettyjä palveluitaLisätty kuvapuhelinpalveluiden käyttöönottoaKehitetty sähköisiä lomakkeita

ToimeentulotukilaskuriVetuma-kirjautuminenSähköiset lomakkeetTerveydenhuollon verkkoasiointiVirtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (virtu.fi)

KertakirjautuminenOma hyvinvointi -palvelutVirtu-palvelupisteetElatusapulaskuriKansalaisen asiointitili

Sosiaalialan verkkokonsultaatio

TiedonsiirtopalvelutSähköiset lomakkeetVideoneuvottelulaitteet ja -lisenssitLapin kuntiinVirtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (virtu.fi)

VideokonsultaatiotTyöparipyyntö

Toimikortti-kirjautuminenSähköinen ajanvaraus

2003

Sosiaalipalveluiden verkkoneuvontaTupas-tunnistus

2006–2004

2009–2007

KuvapuhelinpalvelutKansalaisneuvontaSähköinen ajanvaraus

2012–2010

2015–2013

Chat-palveluSuomi.fi-valtuudetSuomi.fi-tunnistusVideochat-palvelut

2018–2016

SÄHKÖISET SOTE-PALVELUT AIKAJANALLA

Asiakkaille Ammattilaisille

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on yhteistyökumppaneiden kanssa pilotoinutja käyttöönottanut sähköisiä palveluita

Kuvapuhe-linpalvelut

Laskurit

Hyvin-voinninmittarit

Sähköinen ajanvaraus

Oma kansioYleinen

neuvonta

Virtu-palvelu-pisteet

Virtu.fi – palvelumuodot asukkaille ja asiakkaille

Oman kunnanneuvonta

Linkki toiseen verkko-

palveluunTiedon-välitys

Laskurit

Hyvin-voinninmittarit

Sähköinen ajanvaraus Oma kansio

Yleinen neuvonta

Virtu-palvelu-pisteet

Verkko-neuvonta

Linkki toiseen verkko-

palveluun

Sähköinen tiedon-välitys

Kuvapuhe-linpalvelut

25.3.201913

Hankkeessa kehitetyt sähköiset palvelut

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

• Sosiaalipalveluiden neuvonta (Rovaniemi, Salla)

• Palveluohjaamo (Kemi, Muonio, Ranua)• Perhepalveluiden palveluohjaus (Kemijärvi)• Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta

(Kittilä)• Perhe- ja sosiaalipalveluiden neuvonta (Kolari)

Sähköinen tiedonvälitys

• Lapsen astman esitietolomake (LSHP)

Sähköinen ajanvaraus

• Sähköinen yhteydenottopyyntö sosiaalipalveluihin (Rovaniemi)

• Sähköinen yhteydenotto lapsiperheiden kotipalveluun (Ranua)

Verkkoneuvonta Kuvapuhelinpalvelut

• Kuntouttavan työtoiminnan kuvapuhelinpalvelu (Inari)

• Lastensuojelun etävastaanotto (Inari)• Psykiatrisen sairaanhoitajan etävastaanotto (Inari)• Psykologin vastaanotto (Inari)• Koulukuraattorin etätapaaminen (Ranua)• Sosiaalitoimen etävastaanotto (Ranua)• Työllisyysyksikön neuvontapalvelu (Ranua)• Lastensuojelun sosiaalityöntekijän etätapaaminen

(Simo)• Lastenvalvojan etätapaaminen (Simo)• Sosiaalipalveluiden palveluohjaus ja neuvonta

(Simo)• Vammaispalveluiden etätapaaminen (Simo)• Ennaltaehkäisevän perhetyön etätapaaminen

(Rovaniemi)• Lasten psykiatrian yksikön etävastaanotto (LSHP)• Nuorisopsykiatrian yksikön etävastaanotto (LSHP)• Imetyspoliklinikka (LSHP)• Perheasiain neuvottelukeskuksen etäpalvelu (Roi

seurakunta)

25.3.201914

Osallistamisen tavat

Palveluiden käyttäjät eli kuntalaisetKehittäjäasiakkaatKuntien, järjestöjen, seurakuntien, KELAn ja sairaanhoitopiirien työntekijätTutkimus- ja kehittämisyhteistyö oppilaitosten tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssaNuorisofoorumin ja nuorisohallituksen jäsenetOhjaamon nuorten kehittäjätiimiEnsi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheissä –tiimiJärjestetty:• Työpajoja, kehittäjäasiakkaiden ja -tiimien tapaamisia, kunta- ja

seutukuntakäyntejä, koulutuksia, tapahtumia (esim. Perheiden tori), kyselyitä

25.3.201915

Kehittäjäasiakastoiminta

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti on palveluiden käyttäjien osallisuus kytketty osaksi kehittämistoimintaa Rekrytointi tehtiin syksyllä 2017, valmennus loka-marraskuussa 2017 sekä helmi-maaliskuussa 2018Kehittäjäasiakkaat mukana kehittäjätiimeissä, työpajoissa, ideoimassa työpajojen sisältöjäOmat tapaamiset kuukausittain, joissa käsitelty eri teemoja (esim. asiakkaan kohtaaminen, palvelupolun sujuvuus, toimivat käytännöt, ongelmakohdat, palautteen anto ja vastaanottaminen)Mahdollisuus arvioida ja antaa palautetta valinnan-vapauslakiinPuheenvuorot seminaareissa (Lapin LAPE-seminaari, osallisuusfoorumi, valtakunnalliset lastensuojelun yhteiskehittämispäivät)

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

25.3.201916

Valmennukset

12/2017

9/2018

10/2018

1/2018 3/2018 5/2018 7/2018

2/2018 4/2018 6/2018 8/2018

11/2018

12/201810/2017

11/20179/2017

IdeointiPalveluiden ja palvelujärjestelmän kehittäminenVaikuttaminen päätöksentekoon

www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/lape

25.3.201917

Hankkeen aikana toteutetut pilotit1.4.2017–31.12.2018

Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli

Lasten lihavuuden ennaltaehkäisy

Koulupoissaolot

Nepsy-kuntoutus

Kuvapuhelinpalvelu

Palveluohjaus

25.3.201918

Palveluohjaus ja -neuvonta

25.3.201919

Palveluohjauksen kehittämisen tavoitteet

Palveluneuvonnan ja ohjauksen kehittäminen kunnissa perhekeskustoimintamallin mukaisesti.Palveluneuvonnalla- ja ohjauksella pyritään helpottamaan oikea-aikaista ja varhaista palveluihin ohjautumista, järjestöjen ja seurakuntien palvelutarjonta huomioiden.

25.3.201920

Toteutus

Palveluohjausta kehitettiin kuntakohtaisesti, hankkeen tuella käynnistettiin palveluohjaus 9 Lapin kunnassa. Lapin maakunnan palveluohjaajista koottiin verkosto, joka kokoontuu säännöllisesti skypessä sekä live-tapaamissa. Mukana yli 30 ammattilaista 15:sta kunnastaMallinnettiin QPR-ohjelmalla palveluohjauksen prosessikuvaus:https://lshp.onqpr.com/QPR_POSKE/Portal/QPR.Isapi.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7waKI4ZtFHa5WO1sWpEALHGk8K060CVuNN&SMI=&PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D1200089350%3F3_0_1200089350_0&UIP=kPb1TguiqNRbL28stoqa4nGNh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS

25.3.201921

Palveluohjausta kehitetty hankkeen tuella

Kunta Palveluohjauksen aukiolo Palveluohjaajien lukumäärä ja (palveluohjauksen asiakasryhmä)

Kemijärvi Ma-pe klo 9-11.30 3 hlö (perhepalvelut)

Kittilä Ma-to klo 12-14, pe 9-11 4 hlö (perhepalvelut) Monitoimijainen rakenne: sos.toim,siv.palv., neuvola, srk

Kolari Ma-pe klo 10-14 4 hlö (vauvasta varttuneeseen)

Muonio Ma-pe klo 8-14 1 hlö (vauvasta varttuneeseen)

Pelkosenniemi Ma-pe 8-10 2 hlö (vauvasta varttuneeseen)

Posio Ma-pe klo 9-11 3 hlö (vauvasta varttuneeseen)

Ranua Ma-pe klo 10-14 4 hlö (vauvasta varttuneeseen)

Salla Ma-ke klo 9-11 1 hlö (vauvasta varttuneeseen)

Sodankylä Aukeaa tammikuussa 2019 1 hlö (perhepalvelut)

Verkoston tarkoituksena on mahdollistaa madaltaa yhteistyön kynnystä yli kuntarajojen ja tasalaatuistaa palveluohjausta sekä kouluttaa ja jakaa tietoa maakunnan tasolla tarjottavista palveluista.

25.3.201922

Palveluohjaajien verkosto

Kunta Palveluohjauksen aukiolo Palveluohjaajien lukumääräKemi Ma, ke ja pe klo 12-15 3 hlö (perhepalvelut, aikuiset ja

työikäiset)

Rovaniemi Ma-pe klo 9-15 4 hlö (perhepalvelut, aikuiset ja työikäiset)

Pello Ma-pe, aukeaa syksyllä 2018 1 hlö (lapsiperheet)

Palveluohjausta jo aiemmin kehittäneet, mukana verkostossa

Mukana palveluohjaajien verkostossa

Kunta Palveluohjauksen aukiolo Palveluohjaajien lukumääräSimo Seudullinen ohjaus ja neuvonta

yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa

1 hlö (perhepalvelut, aikuiset ja työikäiset)

Enontekiö Ei varsinaista palveluohjausta 1 hlö mukana palveluohjaajien verkostossa

Savukoski Ei varsinaista palveluohjausta 1 hlö mukana palveluohjaajien verkostossa

25.3.201923

Yhdessä Ranuan kunnan kanssa kehitetty palveluohjauksen palvelu

25.3.201924

Tukea arjen vaativiin tilanteisiin (TURVA)Oulun hiippakunta

ja Vanhemmuus vahvaksi erossa

Lapin ensi- ja turvakoti ry

25.3.201925

Kehittämiskohteet ja tavoitteet

Perhevalmennuksen ja vanhemmuutta tukevien ryhmä-toimintojen laajentaminenVanhempia kasvatustaidoissa ja -keinoissa ohjaavan, näyttöön perustuvan mallin (esim. Voimaperheet) käyttöönottoKartoittaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan Lapin maakunnan lapsiperheitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuessa sekä erotilanteissaToimintamallien kehittäminen teknologiavälitteisiksi, niin, että välimatkoista riippumatta kaikilla perheillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa erotilanteessa.Vahvistaa ammattilaisten tieto-taitoa ja osaamista järjestämällä koulutustaKoota ja käynnistää maakunnallisen eroauttajien verkoston toiminta

25.3.201926

Keskeiset tulokset 1

Kartoitetuista palveluista on tehty digitaalinen koonti kartalle: https://prezi.com/o6748rar2tja/vanhemmuuden-ja-parisuhteen-tuen-seka-erotilanteen-palvelut-kartallaTyöstetty Parisuhteen tuen ja eroauttamisen palvelukortti. Toteutettu eroavien ja jo eronneiden perheiden vanhemmille suunnattuja Tietoa ja tukea lapsiperheen eroon Facebook-livelähetykset Eroneuvo-menetelmää hyödyntäenToteutettu Tietoisku erosta selviytymiseen missä annettu ensikäden infoa erosta selviytymiseen ja eron jälkeisen vanhemmuuden sekä lapsen tukemisen teemoista (Ensi-ja turvakotien liiton YouTube –kanava) Toteutettu Lapin ensi- ja turvakodin kotisivuilla ja apuaeroon.fi sivustolla Tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen -ryhmächat. Järjestetty ammattilaisille Vanhemman neuvo –ryhmänohjaajien koulutusToteutettu Parisuhteen tuen ja eroauttamisen koulutuskiertue

25.3.201927

Keskeiset tulokset 2

Parisuhteen tuen koulutus ”Kuulevat korvat” järjestettiin luterilaisen kirkon työntekijöille Pilotoitu Babytrail-Vauvapolku -oppimispeliä osana perhevalmennusta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssaDigitaalisten palvelujen saatavuutta on parannettu kokoamalla eri palveluntuottajien valtakunnallisia digitaalisia palveluja Oulun Hiippakunnan sivuille http://www.oulunhiippakunta.evl.fi/koulutus-ja-kehittaminen/turva-hanke/vanhemmuuden-ja-parisuhteen-tuek/sekä ohjattu kaikkia Lapin perhepalveluiden tuottajia tekemään samoinRovaniemen seurakunnan sivuilla digitaalisten palvelujen sivusto on osoitteessa http://www.rovaniemenseurakunta.fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/digipalveluja-perheille

25.3.201928

Tuotetut materiaalit

Kaikki hankkeessa tuotettu Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen materiaali löytyy Innokylästä Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Lapin maakunnassa -työtilasta osoitteessa: https://www.innokyla.fi/web/tyotila5464155

Työtilassa on verstaat, joissa on esitelty lappilaisia yhteistyön muotoja esim. • Tenavatupa Ylitorniolla• Seurakunnan ja MLL:n yhteinen perhekahvila Kittilässä• Seurakunnan ja MLL:n yhteinen perhekahvila Enontekiöllä• Perheiden talo Torniossa• Irti arjesta -leiri Rovaniemellä• 10-polku Posiolla

25.3.201929

Työkalu

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen, sekä eroauttamisen maakunnallisessa kehittäjätiimissä on kehitetty palvelukorttia, jota voitaisiin jakaa perheille neuvolassa.Kortti kokoaa kasvokkain kohtaavia ja digitaalisia palveluja, sen painopiste olisi parisuhteen tuen ja eroauttamisen palveluissa. Kortti on julkaistu syyskuussa 2018 ja sitä on jaettu 2000 kpl.

25.3.201930

Monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeet

25.3.201931

Kehittämiskohteet ja tavoitteet

Saamelaisten kieli- ja kulttuuritaustan sekä monikulttuurisuuden lapsille, nuorille tuomien erityistarpeiden huomioiminen palveluissa, neuvolapalveluiden kehittäminenKielineuvolatoiminnan käynnistäminenMonikulttuurisuuteen liittyvän positiivisen ja osallistavan

asenneilmapiirin sekä ihmisoikeus-osaamisen vahvistaminen ammattilaisilleRajayhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen Norjan kanssa

25.3.201932

Keskeiset tulokset 1

Saamelainen kielineuvola saatiin käynnistettyä: matalankynnyksen palvelumalli saamelaisille monikielisille perheille, toteutus Facebook-livelähetyksinäAntaa vanhemmille käytännön ohjeistusta kaksi- ja monikielisyyden haasteista, hyvistä käytännöistä, lapsen varhaiskasvatuksen valinnasta ja koulunkäynnistä kaksi- ja monikielisenä. Saamelainen kielineuvola on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin, käyttäjiltä on tullut runsaasti positiivista palautettaSaamelaisten kieli- ja kulttuuritaustan huomioivien neuvolapalveluiden vahvistaminen on edennyt Inarissa ja SodankylässäInarin kunnassa aloitettu pohjois- ja inarin-saamenkielisten neuvola-ja kouluterveydenhoitaja palveluiden tarjoaminen vuoden 2018 aikana

25.3.201933

Keskeiset tulokset 2

Saamenkielisten neuvolapalveluiden kehittämisen yhteydessä tärkeää myös kehittää materiaalien tuottamista.

Hankkeen aikaiset materiaalit saatiin vietyä eteenpäin Neuvokas-perhe -kortti kaikilla saamen kielillä ja Meille tulee vauva -opas pohjoissaamen kielellä.

Saamelaisen kulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi järjestettiin koulutus yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen asiantuntijoiden ja virtuaalikoulun kanssa lapsi- ja perhepalveluissa toimiville si-sote-ammattilaisille

Käynnistetty keskustelu saamelaisten kieli- ja kulttuuritaustan huomioivien palveluiden hyödyntämisestä yli valtakunnan rajojen yhteistyössä Norjan palveluntuottajien kanssa (sopimusmahdollisuudet)

Lapin Lape-hanke ja Posken saamelaisyksikkö toteuttivat työntekijöille ja oppilaille suunnatun kyselyn jossa selvitettiin koulutettujen saamenkielisten si-sote-alan henkilöstön sijoittumista valtakunnallisesti ja kuinka paljon saamenkielisiä opiskelijoita si-sote-alalla

25.3.201934

Saamelaisen kulttuurisen osaamisen koulutus

25.3.201935

Erikoissairaanhoidon integrointi perhekeskustoimintamalliin

25.3.201936

Tavoitteet

• Aluekattavuuden, yhdenvertaisuuden ja lähipalveluiden parantaminen digitaali-palveluiden tuella

• Kustannustehokkuuden lisääminen• Uuden sote-toimintaympäristön mahdollistaman

laajan yhteistyön hyödyntäminen• Kehittämistehtävien koordinointi

25.3.201937

Verkkoavusteisen etupäivystyksen tavoitteet

Hoitoontulojen oikea-aikaisuus• Palvelu on aina ja helposti saatavilla erityistason arviointi hallitummin, varmemmin oikein

• Vaarallisen myöhäiset tulot minimoituvat tarkemmilla tiedoilla potilasturvallisuus paranee

• Tarpeettomat päivystysajan käynnit jäävät pois säästöä kaikille osapuolille• Pienehkö osa sairaalaan ottoja jää pois, koska ajoissa aloitettu hoito estää tilan

vaikeutumisen• Seuranta taudin käänteissä varmentuu – perhe toistaa www-arvion aina tarvittaessa• Osallistava vaikutus perheet oppivat arviointia, mm. miten ja mitä on tärkeää huomioida

Etäpäivystys-hoitoonohjauksen muita etuja• On realistista odottaa palvelun tuovan valmistuttuaan kaikki em. edut; lisäksi se voi tuottaa• Säästöä myös nopeuttamalla puhelinpalvelua (puhelua laajemmat tiedot koottu verkossa)• Jos lasten puheluita SHP:ssä 15 000/v ja www-palvelu nopeuttaa työtä 20 % säästää henkilöstöä

• Järjestelmä antaa reaaliaikaista tietoa mm. epidemiatilanteista – henkilöstöresursoinnin ohjaus

• Poikkeustilanteissa voidaan kattavasti käyttää valmiiksi muunneltuja toimintaohjeita ja rajoja

• Erilaisia yksiköitä/tilanteita varten voidaan luoda yksilölliset rajat ja ohjeet (lyhyt/pitkä etäisyys)

25.3.201938

Sähköiset esitietolomakkeet

Kehitettiin kompensoimaan live-kontaktin menetystä (astma-pkl):• Strukturoitu, live-haastattelua kattavampi etukäteiskysely• Mm: Kooste yksilöll. taudinpiirteistä ja Lasten astmapisteet -testi, PEF:t• Tuoreet kasvutiedot haettu etukäteen neuvolasta/kouluth:lta• Tarjoaa puhelun kanssa ratkaisuille live-käyntiä paremmat kokonaistiedot• Lääkärin versiossa tiivistetysti poikkeavat vastaukset – ks. ennen soittoa

Lyhentää vastaanoton kestoa – voi mahdollistaa lisäkäyntejä/pvSkaalattavissa ja kehitettävissä muillekin erikoisaloille Etujen vuoksi kokeillaan myös live-käyntejä edeltäen• 150–200 kaavaketta koottu, kokemusten koonti ja analysointi 2019

Tukee säästöjen kertymistä, vapauttaa jkv resurssejaTulossa myös: Nuorisopsykiatrian pkl:lle (kehitetty nuorten kanssa) ja Lastenneurologian pkl:lle (LSHP, LPSHP)LPSHP 2019: Sähköiset yhteydenottopyynnöt

25.3.201939

Lasten astman videopoliklinikka

• Lasten astman seurantakäyntien pilotointi 12/2017–5/2018, etäisten kotikuntien Virtu-innovaatioympäristössä (Virtu-piste)

• Aluksi < 6 v. ikäisille (ei terveyskeskus-spirometrian tarvetta)• 10 perhettä kokeili (henkilöstön resurssivaje hidasti) – palaute hyvää• Myöhemmin pilotointi verkkopalveluna kotiin (ei liitedokumentteja)

• Tapahtuu etukäteen sovitusti (puh/ed. käynnillä lääk. hark. mukaan)• Ennakkotutkimukset ja mittaukset paikallisesti (ei laajoja)• e-Esitetokaavake täydentää ja fokusoi kontaktia (ks. yllä)• Reseptit ja todistukset sähköisesti• Säästöt suuria: Matkat, menetetyt vanhempien työpäivät, joillakin

yöpyminen noin 89 % säästö mahdollinen kokonaiskuluissa

• Noin 10–15 % pkl-käynneistä olisi toteutettavissa etänä• Henkilöstö luo sisällön, osallistuu kehitykseen onnistutaan• JATKO: Kun työvoimavajeinen klinikka ehtii, laaj. muihin tauteihin• MERKITYS: Palvelu skaalattavissa, merkittävä säästöpotentiaali

25.3.201940

Lasten lihavuuden ennalta ehkäisy

• Ohjelma pohjautuu THL:n koordinoimaan kansalliseen lihavuusohjelmaan• Tavoite: Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen ja

lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet saataisiin ehkäistyä myöhemmällä• Yhteistyö Seinäjoen Lihavuus laskuun -mallinnushankkeen 2017–18 kanssa• Rovaniemi pilottikaupunkina (50+ % SHP:n lapsista)

• Monialainen työryhmä koordinoi (Mukana: Kaupungin terveysneuvonta, varhaiskasvatuspalvelut, koulutuspalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, ruokapalvelukeskus, LSHP lastentaudit, Lapin liikunta, AVI, Lapin AMK ja LAPE)

• Tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma eri toimialoille tehty, nykytila-analyysi ja keskeiset kehittämiskohteet aloittain valmisteilla

• Alkutilanteen kartoitukset tehty; kouluterveyskysely, Move-mittaukset, THL:ntoimialakohtaiset tarkistuslistat Lasten painot jokseenkin maan keskitasolla

• Seurantaindikaattorit sovittu; painokehitys, tervehampaisten osuus, imetysaktiivisuus, useampia liikuntamittareita

• Hyvien käytäntöjen jakaminen Rovaniemellä ja maakunnassa. Pidetty useita koulutustilaisuuksia Seinäjoen hankkeen, LSHP:n, AVI:n ja Sydänliiton kanssa

• Toiminnan jatkamista hankkeen jälkeen suunniteltu huomioiden vielä tulossa olevat yksityiskohtaisemmat Seinäjoen hanketulokset

25.3.201941

Voimaperheet-malli Lapissa

• Voimaperheet: Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa kehitetty etätoimintamalli

• käyttäytymisongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja riskiryhmien ennaltaehkäisevään hoitoon

• Vahva tieteellinen näyttö vaikuttavuudesta• Internetin ja puhelimen välityksellä tarjottava

vanhempainohjaus, perhevalmentaja• Vanhempainohjaus ja seulonta keskitetysti (Turun yliopisto)• Koulutukset toteutuneet Lapissa 5–8 /2018• Monikunta-alue – keskitetty hallinnointi: SHP:n kautta • Mallin käyttöönotto 19 Lapin kunnassa 8/2018• Sopimukset tehty SHP:n kautta 12/2019 asti

25.3.201942

Koulupoissaolot- varhaisen tuen malli

Kaarinassa kehitetty malli, levinnyt koko Varsinais-Suomeen

Miten malli käytännössä toimii?• Jos poissaoloja yli 50 h, opettaja on yhteydessä huoltajaan• Yhteinen tapaaminen terveydenhoitajan ja/tai kuraattorin ja/tai

koulupsykologin kanssa• Tapaamisessa käydään tilanne ja siihen johtaneet seikat

kokonaisvaltaisesti läpi• Mahdollisista jatkotoimenpiteistä sovitaan yksilöllisesti & sovitaan

seurannasta• Monialainen yhteistyö matalalla kynnyksellä, lastentautien ja

nuorisopsykiatrian konsultaatiomahdollisuus• Tiedotus mallista Wilman kautta tiedotuskirjeellä ja ohjeet myös

työntekijöilleSekä ennaltaehkäisevä että poissaolomääriä vähentävä vaikutus

25.3.201943

Neuropsykiatrisen varhaisen tuen malli

Tavoite:• Luoda perustasolle kuntiin ja tulevaan maakuntaan matalan kynnyksen

palvelu, joka toimisi perheitä hyödyttävänä myös haja-asutusalueella• Tukea perheitä, joissa neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja nuoria• Vahvistaa alueen toimijoiden tietämystä ja osaamista neuropsykiatristen

haasteiden osalta • Varhainen puuttuminen ja perheiden voimavarojen lisääminen• Pilotointi alkanut 3/2018–2/2019 Tunturi-Lapin kuntien (4), Norther

Oy/Arctic coaching, LSHP:n lastenpsykiatrian ja -neurologian yhteistyönä• Kotiin, kouluun, päivähoitoon toteutuva yksilöllinen lapsen, perheen ja

verkoston arviointi ja ohjaus 5–16-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa

• Konsultointi, tuki ja valmennus• Kunnassa yhdyshenkilö ja perheiden kanssa työskentely yhdessä kunnan

työntekijän kanssa, kuntoutustyöntekijä kunnassa ½–1 pv/kk

25.3.201944

Voiko johtamisella säästää JA parantaa diabeteksen ennustetta?• Tyypin 1 diabeteksen vakavat komplikaatiot munuaisvajaatoiminta ja dialyysi- tai siirre-

hoito, sydän- ja verisuonitaudit, näkövammat; Työkyvyttömyys & lyhentynyt eliniän odote

• Talous: Yhden diabeetikon yksi dialyysivuosi maksaa 70 000 € (10 pt x 5 v = 3,5 M€)

• Visio: Komplikaatioiden myöhäistys + esto huippuhoidolla tulossa mahdollisiksi Kokeilu!

• Tavoite: Tuoda sokeritasapaino 50%:lla DM-lapsista ”turvarajan” alle (HbA1c < 7,5%)

• Valinta: Monialainen FINNDIABKIDS- hoidon ja ohjauksen tehostusjärjestelmä,tiivistetty seuranta, tiivistetty yhteistyö lastensuojelun kanssa,myöhemminperhepalvelujen kanssa, myös nuorten kuvapuhelutuki alkamassa

• Tulokset:• Alku (2016): Mikään Manner-Suomen sairaala ei tavoitteessa (LSHP 28 %)• Tavoite saavutettiin: LSHP:ssä 8/2018 jo 56 % lapsista

rajan turvapuolella (vihr.) • Nopeassa riskissä (HbA1c > 8,5%) olevien määrä väheni:

22 % 6 % (nyt maan pienin; oranssit pylväät)

Terveyshyötylähtöinen johtamiskokeilu: Lasten diabeteksen ennusteen parantaminen

2/2017 8/2018

25.3.201945

Merkitys potilaan kannalta – Ennuste • Monia terveitä lisäelinvuosia, työikä pitenee, elinikä ja elämänlaatu paranevat• 50 vuoden diabeteselämästä on palkittu – lapsille 60(-70) v realistisiksi!

Merkitys ammattilaisten ja päättäjien kannalta – Vaikuttavuus • Hoidon vaikuttavuus kasvaa, kynnystasolla erityisen vahvasti• Pienet lisäkulut HUIKEAT SÄÄSTÖT elinkaaren jälkipuoliskolla• Perustaso JA Erityistaso: Hoitojen & palvelujen tuleva tarve pienenee

Jatkaminen – visio 2020 • Hyvä kehitys etenee, tekniikka paranee (mm. ”keinohaimapumput”)• Panostusta ylläpidetään, puolustettava tarvittaessa, tukea tehostetaan • Yhteistyötä eri tasojen & tahojen välillä syvennetään• Perhepalvelujen ja vanhemmuudentuen varhainen mukaanotto: Malli

tarpeen, suunnitellaan (minimoi herääviä lastensuojelutarpeita)

Elinkaaritason terveyshyötyjohtamisen potentiaali – suuri • Elinkaaritavoitejohtaminen olisi vaikuttavaa kansantaudissakin:• Aikuisdiabetes (T1 ja T2), verenpainetauti, hyperkolesterolemia ym.

(Valmari, SLL 2017;5:266)

Nopeamman riskin potilaiden vähenemä, %-osuus kaikista diabeetikoista

Terveyshyötylähtöinen johtamiskokeilu: Lasten diabeteksen ennusteen parantaminen

25.3.201946

Keskeiset tulokset 1

Lastentautien verkkoavusteisen etäpäivystysjärjestelmän kehitys etenemässä lupaavasti; verkkopalvelu kokeiluihin 2019–2020• Tiimissä monen alan osaajia: Päivystävät lastenlääkärit,

lääkäritutkijat, ja sairaanhoitajat, julkinen ja yksityinen ITC-taho, tekoälylaskenta

• Väitöskirjatutkimus ja suuren perusaineiston keruu alkanut päivystys- yksiköissä. Mukana 2 sairaalaa (LKS, OYS) ja 2 yliopistoa (OY, LUT).

Kuvapuhelinpalveluita kehitetty LSHP:n lastentaudeille, lasten- ja nuorisopsykiatrialle, ensihoitoon, äitiyshuoltoon – rutiineiksi 2019Sähköiset esitietolomakkeet kokoavaat fokusoitua etukäteistietoa, voi hyödyntää sekä etä- että live-vastaanotoilla nopeus, säästöäSähköisen äitiyskortin avulla on saatu reaaliaikainen tieto äidille, neuvolaan ja keskussairaalaan lisää potilasturvallisuutta kriiseissä

25.3.201947

Keskeiset tulokset 2

Lasten diabeteksen hoitotulokset ja hoidon vaikuttavuus ovat parantuneet merkittävästi – elinkaaritason terveyshyöty-johtaminen toimii ja kannattaaLasten lihavuuden ehkäisyn monitoimijainen työskentely on saatu pilottikunta Rovaniemellä hyvin alkuun. Tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma on laadittu, ja koulutuksella on lisätty työntekijöiden tietoa lasten lihavuuden ehkäisyssä. Työ jatkuu hankkeen jälkeen.

25.3.201948

Keskeiset tulokset 3

Monialaista yhteistyötä ja ESH:n konsultaatiokäytäntöjä on kehitetty Koulupoissaolot – varhainen tuki -mallissa, jota on pilotoitu kolmessa kunnassa ja joka on laajenemassa ensi vuonna vielä laajemmin. Laajenemista on rajoittanut mm. mahdollisesti tarvittavan lastenlääkäripanoksen niukkuus – osoittautunut kuitenkin, että malli on riittävän varhainen erikoislääkäritarve on vähäinen ja koulutetut perustason työntekijät selviävät asiasta useimmiten keskenään Varhaisen tuen malli neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja heidän perheilleen on lisännyt oikea-aikaista tukea perheille ja lisännyt kuntien työntekijöiden neuropsykiatrista osaamistaVoimaperheet-malli aloitettu 19 Lapin kunnassa (keskitetty laskutus)

25.3.201949

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli

25.3.201950

Kehittämiskohde ja tavoitteet

vahvistaa sosiaalityön osaamista systeemisen lastensuojelun toteuttamisessa

tukea sosiaalityöntekijöitä ottamaan käyttöön uudenlainen työskentelytapa

kytkeä mukaan kansallinen arviointitutkimus toimintamallin vaikuttavuudesta

verkostoida maakuntien pilotit keskenään sekä

osallistua kansalliseen oppimisverkostoon

25.3.201951

Keskeiset tulokset

Pilottikuntina Simo, Kemi, Rovaniemi ja SodankyläKoulutettu kaksi kouluttajaparia, jotka kouluttaneet neljä tiimiä em. kunnistaTiimikoulutuksissa ollut 5–23 osallistujaa, mukana myös peruspalveluiden henkilöstöäToimintamallin käyttöönotto vaihtelee kunnittain, laajentunut osittain myös peruspalveluiden puolelleToimintamallin käyttöönotto edellyttää vahvaa johdon sitoutumistaLaadittu jatkosuunnitelma toimintamallin juurruttamisesta 2019-2020 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselleKiinnostus toimintamallin juurruttamiseen laajentunut Lapin alueella kahdeksaan uuteen kuntaan

25.3.201952

Lapin yliopisto

Lapsi- ja perhelähtöinen tieto poikkihallinnollisen

hyvinvointijohtamisen välineenä perhekeskustoimintamallissa

25.3.201953

Hankkeen perustiedot

Hankkeen nimi Lapsi- ja perhelähtöinen tieto poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen välineenä perhekeskustoimintamallissa

Hankkeen kesto 1.9.2017–31.12.2018

Kärkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaKärkihankkeen alaprojekti

Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille

Teema/aihe/kehittä-miskokonaisuus

Selvitykset ja tiedontuotanto hyvinvointijohtamiseen ja perhekeskustoimintamallin rakenteiden luomiseenOsallistavien toimintamuotojen toteuttaminenVaikutusten arviointiOpinnäyteyhteistyö

Alueellinen laajuus Lapin maakuntaMyönnetty rahoitus 132 324 €

25.3.201954

Ketkä osallistuivat hankkeeseen?

HankeorganisaatioLaitinen Merja, professori, sosiaalityö VastuututkijaKallinen Kati, yliopistonlehtori, sosiaalityö Asiantuntija

Lantela Lauri, yliopisto-opettaja, kasvatustiede TutkijaLeinonen Jaana, yliopistonlehtori, hallintotieteet AsiantuntijaNikupeteri Anna, tutkijatohtori, sosiaalityö TutkijaNurmi Henna, yliopisto-opettaja, hallintotieteet Tutkija

Turunen Tuija, professori, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus

Asiantuntija

Arja Petäjäsuo Talousvastaava

Hankkeen verkostot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Kolpeneenkuntayhtymä, Lapin kunnat, Lapin LAPE-hankkeen toimijaverkosto

Tutkimuksen tekemisen tuki ja yhteistyökumppani

Tutkimukseen osallistuneet lappilaiset lapset, nuoret, vanhemmat ja ammattilaiset

Tutkimusaineistonkeruuseen osallistuminen

25.3.201955

Kehittämistyötä palvelevan tiedon tuotannon tavoite

Tutkimuskysymys: Mitä lapsi- ja perhelähtöiselle tiedolle perustuva

sektorirajat ylittävä perhekeskustoimintamalli edellyttää?

Alakysymys I:

Mitä tietoa lasten ja perheiden

palveluosallisuuden toteutuminen edellyttää?

Alakysymys II:

Mitä tietoa toimivat interprofessionaaliset käytännöt

edellyttävät?

Alakysymys III:

Millaista johtamista interprofessionaalisten käytäntöjen

rakentuminen ja vahvistaminen edellyttää? Miten mahdollistetaan

tietoa jakava ja hyödyntävä yhteistoiminnallisuus eri professioiden

välillä?

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lapsi- ja perhelähtöistä tietoa monitoimijaisen yhteistyön ja sen johtamisen

kehittämiseksi maakunnan ja valtakunnan tason lapsi- ja perhepalveluiden työskentelyn tueksi.

25.3.201956

Hankkeen maku-sote-yhteys

Asiantuntijaedustukset • LAPE-hankkeen maakunnallinen ohjausryhmä• Lapin maakunta ja Sote-uudistuksen Lapsi- ja

perhepalveluiden työryhmä• Pohjoisen alueen OT-keskus ja monialaisen tutkimuksen

kehittämisryhmä• Pohjoisen alueen OT-keskuksen kehittämistyö• Maakunnallisen hyvinvoinnin seurantaryhmän ja terveyden

edistämisen koordinaatioryhmäSi-sote-työpajoihin osallistuminen Rovaniemellä ja Kemissä Tiedon tuottaminen ja puheenvuorot erilaisissa tilaisuuksissa maku- ja sote-uudistusten tueksi

25.3.201957

Hankkeessa kerätyt tutkimusaineistot

Hankkeessakeväällä 2018

kerätyt tutkimusaineistot

Laadullinen aineisto

Asiakkaiden yksilö-, pari-, ja ryhmähaastattelut (N=18)

5–6-vuotiaiden päiväkotiryhmäaineisto

(N=63 lasta)

4. –5.-luokkalaisten ryhmäaineisto (N=52 lasta)

Ammattilaisten yksilö-/fokusryhmähaastattelut

(N=32)

Määrällinen aineisto

Vanhempien hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=273)

Nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=440)

25.3.201958

Osallistamisen tavat

5–6-vuotiaiden lasten ryhmähaastattelut kolmen kunnan päiväkodeissa 4.–5. luokkalaisten lasten ryhmähaastattelut kahdessa kunnassaAsiakkaiden (kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat ja muut palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet) yksilö-, pari- ja ryhmähaastattelut eri kunnissaKolmen tapauskunnan eri toimialojen johtaville viranhaltijoille toteutetut yksilöhaastattelut sekä esimiehille ja asiantuntijoille suunnatut fokusryhmähaastattelutLappilaisille 9. luokkalaisille nuorille suunnattu hyvinvointi- ja osallisuus kysely (ks. tuloksia täällä)Lappilaisille vanhemmille suunnattu hyvinvointi- ja osallisuuskysely (ks. tuloksia täällä)

25.3.201959

Lapin AMKKulttuurinen inkluusio päiväkodin arjessa

jaVarhaiskasvatuksen liikunta- ja

monikulttuurisuustyö

25.3.201960

Hankkeen/kokeilun perustiedot

Perhekeskustoimintamalli Lappiin– integroidut monitoimijaiset palvelut perheilleOsahankkeen kesto 8/2017–12/2018

Teema/aihe/kehittämiskokonaisuus: Kulttuurinen inkluusio päiväkodin arjessa ja Varhaiskasvatuksen liikunta ja monikulttuurisuustyöAlueellinen laajuus, esim. kunnat, maakunta: Rovaniemi, Kemi ja TervolaMyönnetty rahoitus: 24 774,00 €

25.3.201961

Ketkä osallistuivat hankkeeseen?

Hankeorganisaation koko ja vastuut• TKI- päällikkö Martti Ainonen• Talousvastaava Katja Häkkinen• Projektipäällikkö/Lapin AMK Sari Leppälä• Projektityöntekijät lehtori Päivi Muranen ja lehtori

Petteri Pohja Osallistuvat tahotKemin, Tervolan ja Rovaniemen pilottipäiväkodit• Kemin urheiluseuroja ja yhdistyksiä

25.3.201962

Mikä oli kehittämiskohde tai tavoite?

Tukea ammattihenkilöiden osaamista työpajamuotoisesti tuomalla näkyväksi kulttuuriset kompastuskivet ja auttamalla oivaltamaan mukaan ottavan ja mukaan tarvitsevan yhteisen arjen syntymisen mahdollisuudenLisäksi rakentaa monikulttuurisuuden huomioivia, liikuntaan kytkeytyviä yhteistyömalleja urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa

25.3.201963

Toteuttamistapa

Kemissä, Tervolassa ja Rovaniemellä järjestettiin toimintaa lasten, vanhempien ja työntekijöiden kanssa, huomioiden hankkeen asettamat tavoitteet Lapin ammattikorkeakoulun osaltaMenetelminä hyödynnettiin liikuntaa eri muodoissa sekä osallistavaa valokuvausta

25.3.201964

Mitä kehittämis- tai työmenetelmää hankkeessa käytettiin?

Rovaniemellä päätavoitteena oli tuoda seikkailukasvatuksen työkaluja tutuksi päiväkodeille, ottaen eri kulttuurit huomioon ja kehittää monikulttuurisuutta seikkailukasvatuksen avulla. Kemissä toteutuksessa käytettiin lasten kanssa erilaisia menetelmiä; ulkoliikuntaa, seikkailurataa sisällä ja osallistavaa teatteria.Teimme myös kyselyn vanhemmille heidän kiinnostuksestaan osallistua päiväkodin liikuntakasvatuksen suunnitteluun sekä organisoimme perheille harrastetoiminnan esittelyn mukana olleeseen päiväkotiin. Tervolassa henkilökunnan tapaamisen lisäksi oli opiskelijavetoisia tapahtumia kaksi: kuvatyöskentelypäivä lasten kanssa sekä vanhempainilta. Osallistavassa valokuvauksessa lähdettiin liikkeelle päiväkotiyhteisön tarpeista, ajatellen myös monikulttuurista ulottuvuutta integraation näkökulmasta.

25.3.201965

Osallistamisen tavat

Hankkeen asiakkaina olivat pääasiassa lapset, mutta osaksi myös heidän vanhempansa sekä päiväkotien henkilökuntaSuunnitteluvaiheessa pidettiin palavereja henkilökunnan kanssa. Henkilökunta kartoitti tarvittaessa lasten ideoita ja ajatuksia. Kemissä tehtiin vanhemmille kysely.Lisäksi toimintaa toteutettiin hyödyntäen liikuntaa ja valokuvausta

25.3.201966

Kemin pilotin tavoitekukkanen

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Kivikon päiväkodin toiveet, Lape

hankkeen tavoitteet

Varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyen

Toiminta-päivät kerran

kuussa/henkilökunta ja opiskelijat

Liikunta-järjestöjen

esittely1-2 krt/vuosi

Ammatti-korkeakoulun

opiskelijat mukana

Vanhempien osallistaminen suunnitteluun,

ideointiin, kontaktit

Päiväkodin tilojen käyttö

liikunta-kerhoille?

Kysely vanhemmille

Päiväkodissa vastuu-henkilöt

toiminta-päiville

vaihtuvat

25.3.201967

Koko hankkeen keskeisiä tuloksia/johtopäätöksiä

25.3.201968

Keskeiset tulokset hankkeen osalta 1

Hankkeen aikana perhekeskuksen tehtävät, palveluverkosto ja kohtaamispaikka tuotu käsitteinä tutuksi kuntien ja sidosryhmien toimijoille kansallisten linjausten mukaisestiTehty ehdotuksia vaihtoehtoisista malleista Lapin perhekeskusverkostosta ohjausryhmän ja maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen käsiteltäväksi (esitellään seuraavissa dioissa)

25.3.201969

Perhekeskusverkosto 1

25.3.201970

Perhekeskusverkosto 2

25.3.201971

Perhekeskusverkosto 3

25.3.201972

Perhekeskusverkosto 4

25.3.201973

Keskeiset tulokset hankkeen osalta 2

Sähköisiä palveluita on kehitetty ja juurrutettu laaja-alaisesti Monitoimijaista yhteistyötä on saatu vahvistettua. Esim. seurakunnat ja järjestöt ovat aktiivisemmin mukana ja niiden työ tehty näkyvämmäksiKehittäjätiimeissä on ollut mukana laaja-alaisesti ihmisiä eri organisaatioista ja sidosryhmistä, si-sote-yhteistyö on nähty merkitykselliseksiMaakunnallisia verkostoja on saatu muodostettua, kun niitä on ollut mahdollisuus koordinoida ja ylläpitää (esim. palveluohjaajien verkosto)Hyviä käytäntöjä ja pilotointikokemuksia on voitu jakaa laajasti (esim. palveluohjaajien verkosto, Koulupoissaolot varhaisen tuen malli, Voimaperheet toimintamalli, eroauttajien verkosto, saamelainen kielineuvola, sähköiset palvelut erikoissairaanhoidossa)

25.3.201974

Keskeiset tulokset hankkeen osalta 3

Järjestetty koulutuksia menetelmien käyttöönottoon liittyenTehty kohtaamispaikkojen kartoitusta koskeva kysely kuntiin ja seurakuntiin, hyödynnetty järjestöjen tekemää kyselyä kohtaamispaikoistaVahvistettu ennalta ehkäiseviä toimia edistämällä varhaisen tuen toimintamallien (menetelmien) käyttöönottoa eri organisaatioissa(esim. Voimaperheet, Koulupoissaolot, Lapset puheeksi, Kuulevat korvat) Aloitettu toimintakulttuurin muutokseen liittyen Luo luottamusta suojele lasta verkkokoulutusmateriaalin käyttöönoton tuki yhteistyössä THL:nkanssaVarmistettu lasten, nuorten ja perheiden osallisuus organisoimalla kehittäjäasiakastoiminta, osallistumalla Nuorisofoorumin ja Ohjaamon nuorten kehittäjätiimin tapaamisiin sekä järjestämällä yhteistyökumppaneiden kanssa Perheiden tori-tapahtumat jne. Osallistuttu sähköisen perhekeskuksen valtakunnallisen työsuunnitelman laatimiseen

25.3.201975

Keskeiset tulokset hankkeen osalta 4

Yhteys maakuntavalmisteluun on saatu luotua ja tietoa vietyä eteenpäinAsiakasosallisuutta on pystytty vahvistamaan kehittäjä-asiakkaiden mukaan ottamiselle kehittämistyöhön ja osallistumalla nuorten Ohjaamon kehittämisryhmän tilaisuuksiin sekä Nuorisofoorumin tapahtumiin On tuotettu ja koottu erilaista materiaalia ammattilaisille käytettäväksi jokapäiväisessä työssäKehittämistyö vaatii onnistuakseen ruohonjuuritasolle menemistä: Voidaan vastata suoraan käytännön tarpeisiinAlueiden erityispiirteitä on kyetty huomioimaan, kun palveluita on räätälöity palveluiden käyttäjien tarpeiden mukaisestiSaamenkielisten palveluiden kehittämisen osalta vahvistettu neuvolapalveluiden saantia omalla kielellä, sovittu saamenkielisen materiaalin tuottamisesta (esim. Meille tulee vauva -opas) sekä lisätty kulttuurisensitiivistä osaamista järjestämällä koulutusta saamelaisen kulttuurin erityispiirteistä

25.3.201976

Keskeiset tuotokset, Lapin yliopistoTieteelliset julkaisut

1) Lantela, L. & Nurmi, H. & Nikupeteri, A. & Kallinen, K. & Laitinen, M. & Leinonen, J. & Turunen, T. & Vasari, P. (2018) Nuorten osallisuuden kulttuurin kulmakivet monitoimijaisessa yhteistyössä. Artikkelinkäsikirjoitus. 2) Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2018) Kerättyä, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustieto lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Artikkelin käsikirjoitus. 3) Kallinen, K., Lantela L. ym. (2018) Lasten hyvinvointitiedonnarratiivit. Artikkelin käsikirjoitus. 4) Nikupeteri, A. & Nurmi, H. ym. (2018) Lapsiperheiden lähipalveluiden saatavuus. Artikkelisuunnitelma.

Muut julkaisut

1) Kallinen, K. & Laitinen, M. & Lantela, L. & Leinonen, J. & Nikupeteri, A. & Nurmi, H. & Turunen, T. (2018) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuuksina ja haasteina. Teoksessa Petrelius, P. & Eriksson, P. (toim.): Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Työpaperi 32/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, 14–23. 2) Nurmi, H. & Nikupeteri, A. & Kallinen, K. & Lantela, L. (2018) Mikä muuttuu, mikä juurtuu? Tutkitun tiedon asema käytännön työssä. Teksti julkaistu ”Yhessä tehen Lapin Lape” -blogissa 23.10.2018.

Opinnäyte-työt

1) Sosiaalityönopiskelijoiden kandidaatintutkielmaryhmä s2017 (5 kandityötä) 2) Pro gradu -tutkielmat (valmistunut aikuiskasvatustieteen tutkielma s2018, tekeillä sosiaalityön tutkielmia)

Puheen-vuorot (tutkimus-tulostenesittelyä)

1) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin yliopiston sosiaalityön oppiainepoolin työkokous 15.8.18 2) Lapin LAPE-hankkeen kehittäjäasiakastapaaminen 18.9.18 3) Valtakunnalliset LAPE-päivät Tampereella 8.-9.10.18 4) Lapin LAPE-hankkeen päätösseminaari 1.-2.11.18 5) Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät Lapin yliopistolla 15.-16.11.18 työryhmäesitys 6) Kansalliset kasvatustieteen päivät Tampereella 15.-16.11.18 työryhmäesitys 7) Lastensuojelun avohuollon valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät Kuopiossa 21.-22.11.18

25.3.201977

Keskeiset tulokset, Lapin yliopisto

1. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden toteutumisen edellytyksinä ovat: a) tiedon dialoginen rakentaminen ja yhteinen tiedonmuodostusb) moninaisten osallistumisen väylien tarjoaminen yhdenvertaisuuden edistämiseksic) ammattilaisten ja asiakkaiden molemminpuolinen yhteistyöhön kannustaminen ja osallisuuden tukeminend) kohtaaminen ja lasten, nuorten ja vanhempien asiantuntijuuden tunnustaminen

2. Perheen ja ammattilaisten tärkeä rooli lasten ja nuorten osallisuuden mahdollistamisessa ja osallisuuden polkujen luomisessa3. Lasten ja nuorten hyvinvointitiedon hyödyntämisen tärkeys kuntien kehittämistyössä ja hallituksen lapsistrategian tavoitteisiin nähden4. Johdon merkitys tutkivan toimintakulttuurin luomisessa; erityisesti osallisuutta ja yhteistyötä tukevien rakenteiden ja tahtotilan luomisessa ja ylläpitämisessä5. Paikallisten perhekeskusten ja niiden verkostojen luominen lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti ja heidän tarpeensa huomioiden

25.3.201978

Keskeiset tulokset, Lapin AMK

Liikunnan merkityksen ymmärtäminen lapsen oppimisen tukenaMonikulttuuristen lasten integroinnissa käytettävien menetelmien kokeilua.Opiskelijoiden kokemusten ja ammatillisuuden lisääminenVerkostoitumisen lisääntyminenTyöelämäyhteistyön merkitys

25.3.201979

Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta

25.3.201980

Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta 1

Palveluohjauksen kehittämisen myötä asiakkailla on helpompi ohjautua tarvitsemiensa palveluiden piiriin Helpottaa ammattilaisten ohjautumista oikeiden toimijoiden pariinKuvapuhelin uutena palvelukanavana säästää aikaa ja rahaaPalveluohjaajien verkosto tukee työntekijöitä (vertaistuki) ja kehittää ammatillista osaamista (osaamisen laajentaminen)Tiivistänyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja monialaista arviointia

25.3.201981

Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta 2

Kuvapuhelinpalveluiden käyttöönotolla on voitu parantaa palveluiden saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta, potilas-turvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Sekä työ- että päivystysajan erityistason palveluita saadaan lähipalveluina suoraan kotiinLaadukkaiden sähköisten palveluiden kehittäminen vaatii monialaista ja pitkäjänteistä kehittämistyötä, mutta parantaa laatua ja luo silti myös säästöpotentiaaliaVoimaperheet -mallin tunnistaa alkavia käytöshäiriöitä varhain Vanhemmat saavat oikea-aikaisen erityistason tuen suoraan kotiin Vanhempien myönteiset vuorovaikutustaidot lisääntyvät ja lasten mielenterveysongelmat vähenevät tutkitusti merkittävästi palvelutarve vähenee jopa 50 %, saavutetaan kustannussäästöjä. Käyttöönotto voi kuntatasolla edellyttää KS-tason palvelutukea.Lasten diabeteksen hoitotulosten paranemisen myötä sairastuneiden elämänlaatu paranee ja saadaan erittäin suuria myöhäissäästöjä. Elinkaaritason terveyshyötyjohtaminen voisi tuoda suuria säästöjä myös suurissa kansantaudeissa.

25.3.201982

Tulosten merkitys ja hyöty hankkeen näkökulmasta 3

Lasten lihavuuden ennaltaehkäisyn myötä entistä harvemmasta lapsesta kasvaa lihava aikuinen ja lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet voidaan ennaltaehkäistä ja parantaa elämänlaatua ja saavuttaa kustannussäästöjä. Monialainen interventio on tutkitusti lupaavin toimintamalli.

• vaikuttavien toimenpiteiden tunnistus on kesken

Koulupoissaolot – varhainen tuki -mallilla saadaan tuki perheille oikea-aikaisesti kasvamassa olleet poissaolot vähenevät tapapoissaolot saadaan mallin käyttövaiheessa helposti vähenemäänMalli ehkäisee pitenevän poissaolokierteen tuomaa syrjäytymistä ja kalliita erityisratkaisuja Leviää eri kouluihin nopeasti Kehitettyä monialaisen yhteistyön mallia voidaan hyödyntää muussakin toiminnassaVarhaisen tuen mallilla neuropsykiatrisesti oireileville lapsille voidaan ennaltaehkäistä ”raskaampien” palveluiden tarvetta. Lisääntynyt kuntien työntekijöiden neuropsykiatrinen osaaminen parantaa lähipalvelua.

25.3.201983

Tulosten merkitys ja hyöty palveluiden käyttäjien kannalta

palveluiden saavutettavuus on parantunut esim. digitaaliset palvelutPalveluohjauksen kautta mahdollista päästä helpommin eri palveluihin matalammalla kynnykselläTietoisuus käytettävissä olevista palveluista on lisääntynyt (ml. seurakunnan ja järjestöjen palvelut)Palveluiden käyttäjien kokemukset on hyödynnetty palveluiden kehittämisessäKustannustehokkuuden lisääntyminen esim. säästöt työajan käytössä, matkakustannuksissa Turvallisuuden lisääntyminen kun erityistason palveluita on saatu lähipalveluksi (esim. ensihoidon konsultaatiot)Kulttuurinen ymmärrys, taustan huomioon ottaminen on parantunut

25.3.201984

Henkilöstön, alan ammattilaisten ja päättäjien kannalta

Monitoimijainen yhteistyö on vahvistunut, vertaistukea on tarjolla ja konsultaatiokäytännöt ovat vahvistuneet kun tietoisuus muiden toimijoiden työstä ja palveluista on lisääntynyt, työparityöskentely yli sektorirajojen on vahvistumassaVuoropuhelu kuntien, järjestöjen ja seurakuntien välillä on lisääntynytSähköisten palveluiden käyttöön oton kynnys on madaltanut koulutuksen ja ohjauksen myötäKehittäjäasiakkaiden ajatukset huomioitu paremmin kehittämistyössäTyöntekijöille ollut tarjolla runsaasti ilmaista koulutusta Tuotettu paljon tietoa päätöksenteon tueksi lapsiperheiden palveluistaLapsivaikutusten arviointi tehty näkyvämmäksiHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tuotu kaikkien yhteiseksi tehtäväksi

25.3.201985

Määrittele tulosten merkitys ja hyöty, Lapin yliopisto

a) Asiakkaiden eli palvelujen käyttäjien kannalta• Lappilaisten lasten, nuorten ja perheiden kuulluksi tuleminen

osallistumalla tutkimukseen• Mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen

tutkimuksen/tiedonkeruun kautta

b) Henkilöstön ja alan ammattilaisten kannalta• Eri tasoilla työskentelevien LAPE-toimijoiden (ammattilaiset,

esimiehet, johtavat viranhaltijat) kokemusten kuuleminen asiakkaiden osallisuudesta ja monitoimijaisesta yhteistyöstä sekä niiden edistämisen edellytyksistä

• Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalityön, kasvatustieteen (erit. luokanopettajakoulutuksen), ja hallintotieteen opiskelijoiden koulutuksessa

c) Päättäjien kannalta• Tutkimukseen pohjautuvan tiedon saaminen kunnalliseen ja maa-

kunnalliseen LAPE-palveluiden kehittämistyöhön

25.3.201986

Määrittele tulosten merkitys ja hyöty,Lapin AMK

Asiakkaat saivat uusia ja innovatiivisia kokemuksiaAmmattilaiset saivat uusia työvälineitä käyttöönsä suoraan tai välillisesti. Opiskelijat pääsivät toteuttamaan toimintaa autenttiseen ympäristöön.Päättäjille hanke voi tuoda konkreettisesti esille yhteistyön merkityksen ja sen tuoman vahvuuden.

25.3.201987

Koko hankkeen tärkeimmät opit

25.3.201988

Hankkeen tärkeimmät opit 1

Opimme hankkeessa toisiltamme, kehittäjäasiakkailta, muilta ammattilaisilta Lapissa ja kansallisella tasolla, välillä kantapään kauttaTärkeintä on asenne ja halu tehdä muutosta, kuunnella ja lähteä mukaan dialogiinEnnaltaehkäisevien palveluiden vahvistumisen kautta palveluiden käyttäjät saavat apua ajoissa ja oikeaan aikaan, jota kautta saavutetaan kustannustehokkuutta kun korjaavia palveluita ei tarvitaResursointi ennalta ehkäiseviin palveluihin siis kannattaa Etäpalveluita kehittämällä palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaanKehittäjäasiakkaiden osallistaminen tuo palveluiden kehittämiseen uuden näkökulman: joskus pienetkin muutokset ovat riittäviä

25.3.201989

Hankkeen tärkeimmät opit 2

Vapaaehtoisten mukaan saaminen ei ole aina helppoa, tarvitaan motivointia ja perehdyttämistäNettiyhteydet eivät aina toimi, vaikeuttaa sähköisten palveluiden käyttöäSaamelaisille suunnattujen palveluiden kehittäminen ja suunnittelu tulee tehdä jatkossakin uusin, ennakko-luulottomin tavoin saamelaisten tarpeiden mukaisesti huomioiden kieli- ja kulttuuritausta ja yhteistyössä saamelaisten kanssaRiittävät resurssit työn kehittämiseen ja palvelutarpeen muutoksiin tulee varmistaa

25.3.201990

Hankkeen tärkeimmät opit 3

Muiden osaamista ja tutkimustietoa kannattaa hyödyntää sekä jakaa hyviä käytäntöjäTulee luottaa toisten tekemiseen ja ammattitaitoon, olla avoin ja kysyä jos jokin on epäselvääOsahankkeet eri organisaatioista ovat varmistaneet esim. järjestöjen ja seurakuntien osalta niiden palveluiden mukana pysymisen perhekeskustoiminnassaKehittämistyössä on huomioitu esim. saamenkielisten palveluiden osalta kulttuurisensitiivinen näkökulma: yhteisön tunteminen, saamelainen kehittäjätyöntekijäMahdollisuus tehdä työtä itsenäisesti lisää luovuutta ja vastuunkantamistaToisille kerrottavaa: kädet täytyy upottaa saveen kyynärpäitä myöten!

25.3.201991

Tärkeimmät opit, Lapin yliopisto

Onnistunut LAPE-palveluiden kehittäminen vaatii eri ammattilaisten ja asiakkaiden välistä yhteistyötäMonitieteinen työskentely antoi mahdollisuuden sellaiseen tiedon tuotantoon, joka ei yksittäisen tieteenalan sisällä olisi ollut mahdollistaLasten ja nuorten arjen ympäristöjen (varhaiskasvatus ja koulu) keskeisen roolin tunnistaminen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja niiden huomioon ottaminen LAPE-palveluiden kokonaisuudessaTutkimus-käytäntö yhteistyön tärkeys LAPE-palveluiden kehittämistyössä

25.3.201992

Tärkeimmät opit, Lapin AMK

Tiimityönä ja yhdessä toteutetut asiat saavat hyvät lopputulemat jalkautumaan paremmin myös käytäntöön

25.3.201993

Entä seuraavaksi?

Siltaamistoimenpiteet jatkotyölle on varmistettu: maakunnan väliaikaiselle valmistelutoimielimelle on laadittu työsuunnitelma vuodesta 2019 eteenpäinMuutosagentti jatkaa 2019 em. työsuunnitelman toimeenpanoaKeskustelua yhteistyösopimuksista kuntien ja eri organisaatioiden kesken jatketaanMaakunnan/kuntien LAPE-työryhmät jatkavat työskentelyä tiiviisti myös vuonna 2019 ja siitä eteenpäin Hankkeen työntekijät jatkavat LAPE-työtä omissa tehtävissään hankkeen päättymisen jälkeen. Vuoden 2019 lopulla olisi mukava arvioida miten on edetty .Erikoissairaanhoidon integraatio perhekeskustoimintamalliin jatkuu 2019 Lapin sairaanhoitopiirissä oman rahoituksen turvin

25.3.201994

Entä seuraavaksi? Lapin yliopisto

Hankkeessa kerätyt tutkimusaineistot ovat käytettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen ja tutkimustiedon tuotanto jatkuu• Opinnäytetöiden tekeminen LAPE-teemaan liittyen

(väitöskirjat, pro gradu -tutkielmat)Kunnissa tai tulevissa maakunnissa varataan aikaa ja paikka monitoimijaiselle yhteistyölleKuntien hyvinvointityössä ja kehittymissuunnitelmissa tehdään näkyväksi lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta tukevat paikalliset toimintarakenteet ja huolehditaan siitä, että toimijat tuntevat toisensa ja osaavat toimia si-sote-rajapinnassa

25.3.201995

Entä seuraavaksi? Lapin AMK

Oppilaitosyhteistyö työelämän kanssa sai hankkeen myötä hyvää vahvistustaJo olemassa olleet ja hankkeen myötä rakennetut uudet verkostoitumiset tullaan hyödyntämään myös jatkossa

25.3.201996

Visio 2020

Perhekeskukset ovat toiminnassa Lapin maakunnassa. Palvelut järjestetään asiakasystävällisesti ja monitoimijaisesti ilman luukuttamista.Erityistason palvelut tukevat perus-/lähipalveluita.Saamenkielisiä palveluita on tarjolla ja niiden

käyttäminen olisi sujuvaa ja helppoa. ”Tehemmä yhessä parempaa arkea lapsille, nuorille ja lapsiperheille Lapissa” -ajatus elää edelleen