Henkilökohtaisen avun järjestelmä

Susanna Haapala

Terhi Toikkanen

Henkilökohtaisen avun päivät 2015

Henkilökohtaisen avun perusperiaatteet

Itsenäinen elämä

Vammaisten ihmisten itsenäisen elämän käsite muotoutui Yhdysvalloissa vammaisten opiskelijoiden keskuudessa 1970 –luvun alussa.

pois hoitokeskeisyydestä, jossa vammaiset olivat hoitotoimien objekteja.

ihmisellä on vapaus valita, ja hän voi päättää omasta puolestaan. Kaikki ihmiset pystyvät tekemään päätöksiä.

Henkilökohtainen apu parhaimmillaan mahdollistaa vaikeavammaiselle ihmiselle itsenäisen elämän

Henkilökohtaisen avun alku Suomessa • Ajatuksen vammaisten itsenäisestä elämästä ja

henkilökohtaisesta avusta toivat Suomeen vammaiset ihmiset itse.

• Suomen lainsäädäntöön henkilökohtainen avustaja tuli vuonna 1987, kun laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista tuli voimaan.

• Siihen asti Suomessa oli ollut voimassa invalidihuoltolaki, joka perustui pitkälti hoitoideologiaan vammaisten itsemääräämisoikeuden sijasta.

Vuoden 1987 lain mukainen henkilökohtainen avustaja -järjestelmä

• Työnantajamalli

• Sijaistyönantajuus mahdollinen rajallisesti

• Määrärahasidonnainen tukitoimi

• Osana palveluasumista subjektiivinen oikeus

Henkilökohtainen apu

• kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu (muutos vammaispalvelulakiin 1.9.2009)

• palvelua ei voi määrärahoihin vedoten evätä, jos laissa mainitut edellytykset sen saamiselle täyttyvät – edistää vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaisuutta

asuinpaikasta riippumatta

• perustuslain 19 § 1; välttämättömän huolenpidon turvaaminen laajassa merkityksessä – ihmisarvoisen elämän turva – päivittäisiin toimiin aina apu

– mahdollisuus saada apua kodin ulkopuolisiin toimintoihin, myös palveluasumisen yhteydessä

– avuntarpeen määrä ei ainoana perusteena avun saannille

Avun tarve

• Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua on järjestettävä vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä tarvetta vastaava määrä – arviointi ihmisarvoisen elämän edellytysten

näkökulmasta

– palvelujen riittävyyden lähtökohtana taso, joka luo edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä (perustuslain19 § 3)

• Muita toimintoja varten tuntimäärä vähintään 30h/kk vuodesta 2011

Henkilökohtaisen avun perusperiaatteet

• Itsenäisyys

• Yhdenvertaisuus

• Valinnanvapaus

Henkilökohtaisen avun järjestäminen

Kunnan järjestämisvastuu

• Vammaisen henkilön kotikunnalla on henkilökohtaisen avun osalta erityinen järjestämisvastuu.

• Kunnan on järjestettävä riittävä määrä henkilökohtaista apua kaikille niille kuntalaisille, jotka täyttävät vammaispalvelulain mukaiset edellytykset.

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat

1. Henkilökohtainen avustaja –järjestelmä (vaikeavammainen työnantaja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkaamiseksi)

2. Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten

3. Kunta hankkii avustajapalvelun ostopalveluna, järjestää sen itse tai sopimusperusteisessa yhteistyössä toisen kunnan kanssa

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat

1. Henkilökohtainen avustaja –järjestelmä (vaikeavammainen työnantaja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkaamiseksi)

2. Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten

3. Kunta hankkii avustajapalvelun ostopalveluna, järjestää sen itse tai sopimusperusteisessa yhteistyössä toisen kunnan kanssa

Työnantajamalli

• Vammainen henkilö toimii työnantajana ja avustaja on suoraan työsuhteessa häneen

• Vammaisella henkilöllä on täysi työnjohto-oikeus

• Pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen avustaja

• Kyky ja halu toimia työnantajana

• Alaikäisen tai vajaavaltaisen puolesta työnantajana voi yhä toimia huoltaja tai edunvalvoja

• Osa työnantajavelvoitteista voidaan ulkoistaa

Kunnan korvausvelvollisuus työnantajamallissa

• Avustajan palkka; korvataan kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset

• Työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön vähimmäisehtojen mukaan ellei paremmista ehdoista ole sovittu

• Jos vammainen työnantaja kuuluu Heta-liittoon, noudatetaan Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta

• Työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset

Kunnan korvausvelvollisuus työnantajamallissa II • muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät

kulut – voivat syntyä jo ennen työsuhteen alkua mm. avustajan rekrytoinnista

sekä vaikeavammaisen henkilön kouluttautumisesta työnantajana toimimiseen

– välttämättömiä kuluja voivat olla myös avustajan matkakulut

• kunnan korvausvelvollisuutta määriteltäessä otettava huomioon lainsäätäjän kanta siitä, että vamman tai sairauden edellyttämä henkilökohtaisen avun tarve kustannetaan kokonaisuudessaan kunnan varoista (StVm 39/1994)

Palveluseteli

• Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun ostamista varten.

• Vaikeavammainen henkilö tekee sopimuksen avustajapalvelusta kunnan hyväksymän palveluntuottajan kanssa.

Palveluseteli II • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009

• Jos seteli otettu kunnassa käyttöön:

- kunta hyväksyy palvelujen tuottajat - yksityisen tuottajan oltava merkittynä ennakkoperintä-

rekisteriin - asiakas voi kieltäytyä -> ohjattava muihin palveluihin.

• Setelin arvo vahvistettava kunnan päätöksellä sellaiseksi, että

sillä on mahdollista hankkia henkilölle palvelusuunnitelmassa määritelty riittävä henkilökohtainen apu.

• Esim. pienet viikoittaiset tuntimäärät tai sijaisuudet

Avustajapalvelu ostopalveluna tai kunnan omana toimintana • Avustajapalveluja voidaan kunnassa:

- hankkia ostopalveluna joko julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta

- järjestää osana omaa toimintaa tai palvelutuotantoa - järjestää sopimuksin yhteistyössä muiden kuntien tai

kuntayhtymien kanssa.

• Erityisesti otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.

• Yhden tai useamman kunnan yhdessä tuottamissa avustajapalveluissa sovelletaan avustajiin kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta.

• Järjestäytyneiden työnantajien on noudatettava sitä työehtosopimusta, johon he ovat osallisena. Järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta.

Vammaisen henkilön oikeudellinen asema

• Työnantajamalli – vaikeavammaisen henkilön ja avustajan välille muodostuu työsuhde

• Palvelusetelimalli – vaikeavammaisen henkilön ja palveluntuottajayrityksen välille syntyy kuluttajaoikeudellinen sopimus

• Ostopalvelumalli – vaikeavammaisella henkilöllä on ainoastaan sosiaalihuollon asiakkaan asema

Henkilökohtaisen avustajan oikeudellinen asema

• Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammainen henkilö on aina työnantajan tai työnjohtajan asemassa ja avustaja on aina työntekijä.

• Avustajan asemaa ja työsuhdetta ylipäätään määrittävät työoikeudelliset lait ja mahdollinen työehtosopimus.

• Tarkemmin avustajan toimenkuva selviää työsopimuksesta, työn kuvauksesta ja työnantajan/työnjohtajan ohjeista ja määräyksistä.

Järjestämistavasta päättäminen

• kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.

– henkilökohtaisen avun luonne korostaa järjestämistavan valintaa yhteisymmärryksessä vaikeavammaisen henkilön kanssa.

– tarvittaessa apuna voidaan käyttää tulkitsemista ja erilaisia kommunikaation apuvälineitä ja –menetelmiä.

– osittain, mutta ei täysin, voidaan tukeutua omaisten ja läheisten asiantuntemukseen.

• Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin.

Työnantajana toimiminen toisen puolesta

• Järjestely, jossa työsopimuksen allekirjoittaa joku muu kuin avustettava

• Esimerkiksi alaikäisten lasten huoltajat

• Yleisesti käytössä ja vammaispalvelulain sanamuodon sallima, mutta oikeusvaikutuksiltaan epäselvä

• Assistentti.info pyrkii selkiyttämään vallitsevaa käytäntöä

Henkilökohtaisen avun sisältö

Mitä on henkilökohtainen apu?

• Sellainen määrä apua, joka on välttämätöntä itsenäisen elämän toteuttamiseksi

• Sen luonteinen apu, että se antaa mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja omiin valintoihin eri tilanteissa

• Yksilöllinen apu

Henkilökohtaisen avun kriteerit • Lähtökohtana, että avun tarvitsija itse voi vaikuttaa siihen,

missä asioissa ja miten avustetaan lähtien omista valinnoistaan eikä ulkopuolisen tahon määrittämänä eli toisin sanoen:

• Kuka,

• Mitä,

• Missä,

• Miten,

• Milloin - auttaa henkilökohtaisesti

asiakas itse päättää

Avun määrä

• lähtökohtina palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma

• päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun niin monta tuntia kuin henkilö välttämättä tarvitsee

• muita toimintoja varten vähintään 30 tuntia kuukaudessa

Palvelutarpeen selvittäminen

• määräajat

• yhteydenotto

• selvittämisen laajuus

• selvittämisen vastustaminen

Palvelusuunnitelma

• merkitys korostunut

• kiinteä yhteys päätöksentekoon

• tavoitteena yhteisymmärrys

• ei sitova, mutta ohjaava

• poikkeaminen palvelusuunnitelmasta perusteltava

Päivittäiset toimet • Kaikki jokapäiväiset, tavalliseen elämään

liittyvät toimet, jotka henkilö tekisi itse, jos pystyisi.

• Henkilökohtainen hygienia, ruokahuolto, lastenhoito, siivous, koiranulkoilutus jne.

• Avustaminen toteutettava sillä tavalla ja siinä järjestyksessä ja ajankohtana, kuin avustettava haluaa.

• Niin monta tuntia kuin välttämättä tarvitaan.

Työ

• Palkkatyö ja yritystoiminta

• Avustaja avustaa työnteossa avustettavan ohjeiden mukaisesti, ei tee työtehtäviä itsenäisesti.

• Avustajan on avustettavan työpaikalla huomioitava, että hän on työsuhteessa/avustamissuhteessa nimenomaan vaikeavammaiseen avustettavaansa, ei tämän työnantajaan.

• Niin monta tuntia kuin välttämättä tarvitaan.

Opiskelu

• Jollakin tavoin ammatillisia valmiuksia ja työelämään pääsyä edistävä opiskelu!

• Avustaja ei tee itsenäisesti opiskeluun liittyviä tehtäviä vaan avustaa avustettavaa opiskelun esteiden voittamisessa.

• Niin monta tuntia kuin välttämättä tarvitaan.

• Opiskelu toteutetaan sellaisella tavalla ja sellaisessa aikataulussa, kuin avustettava haluaa.

Harrastukset, yhteiskunnallinen osallistuminen, sosiaalinen vuorovaikutus • Mikä hyvänsä harrastus, poliittinen toiminta,

järjestötoiminta, ystävien tapaaminen jne. • Vähintään 30 tuntia kuukaudessa • Myös vapaa-aikana avustajan on toimittava

avustettavan toiveiden mukaisesti. • Avustettavan ja avustajan on muistettava roolinsa.

Avustaja ei ole ystävä tai hoitaja eikä avustettava valitse vapaa-ajanviettotapojaan sillä perusteella, mikä on avustajan mielestä järkevää tai muuten toivottavaa

• Laittomia tai hyvän tavan vastaisia ohjeita tai määräyksiä ei avustettavalle kuitenkaan saa antaa.

Avustajan vastuu avustettavasta

• Henkilökohtainen avustaja ei ole vastuussa vaikeavammaisen henkilön toimien järkevyydestä, oikeellisuudesta tai turvallisuudesta.

• Heitteillepanoa tai pelastustyön laiminlyöntiä koskevat rikoslain säännökset voivat tulla sovellettaviksi, jos avustaja esimerkiksi jättää avustettavan hengenvaaralliseen tilaan hankkimatta apua.

Avustettavan vastuu avustajasta

• Vaikeavammaisen henkilön on työnantajana toimiessaan huolehdittava työturvallisuudesta. Jos avustajalla on joku toinen työnantaja, tämä on vastuussa työturvallisuuden toteutumisesta.

• Avustajalla ei saa teettää sellaisia tehtäviä, jotka ovat lain tai hyvän tavan vastaisia.

• Avustajalla ei saa teettää myöskään sellaisia tehtäviä, jotka ovat avustajan kykyihin ja taitoihin nähden liian vaarallisia tai muuten vaikeita toteuttaa turvallisesti.

Lisätietoa

• Säädökset 981/2008, 982/2008

• HE 166/2008

• StVM 32/2008

• Vammaispalvelujen käsikirja, THL

• www.stm.fi

• www.eduskunta.fi

• www.finlex.fi

• www.assistentti.info (verkosto, neuvonta, julkaisut, koulutukset)

KIITOS!

Assistentti.info

Siltasaarenkatu 4,5krs

00530 Helsinki