pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa

PIENTEN SEUTUJEN KETTERYYS JA KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

VTT, Timo Aro 31.1.2014 Yrityskehi7ämisen seminaari, Helsinki

SISÄLTÖ ①  2010-‐LUVUN ALUERAKENNE JA KEHITYSKUVA ②  PIENTEN SEUTUJEN KILPAILUKYKY YRITYSDYNAMIIKAN

NÄKÖKULMASTA

© Timo Aro 2014

Osa I 2010-‐luvun aluerakenne ja kehityskuva

© Timo Aro 2014

2010-‐luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ”ajurit” 1.   Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten

kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla.

2.   Keski=ymis-‐ ja au>oitumiskehitys etenee samanaikaises>: alueiden välinen polarisoituminen (”vahvat vahvenevat, heikot heikkenevät”)

3.   ”Aluekehityksen ekonomisaa>o” (suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla): muu7oliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen. Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muu7ojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa

4.   (Suur)kaupunki-‐ ja kilpailukykypoli>ikka (sopimukselliset järjestelyt) korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä.

5.   Kiihtyvä ei-‐aineellinen kilpailu kaupunki-‐seutujen välillä (osaaminen, innovaaJot, työvoima, investoinnit ja luovuus) © Timo Aro 2014

HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO

-  1950’-1990’ -  Hajautettu aluepolitiikka -  Tasapainoinen aluerakenne -  Syrjäisyyslisät -  Teollistava aluepolitiikka -  Koheesiopolitiikka keskiössä

à 50-100 keskittymää

Koh> metropolival>ota…

Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään

HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO -  1990-2000’ -  Ohjelmaperustaisuus -  Osaamiskeskuspolitiikka -  Elinkeino- ja kehitysyhtiöt -  Koheesio- ja kilpailukyky-

politiikan tasapainossa à 30-35 keskittymää

METROPOLIVALTIO -  2010’ -  Sopimusperustaisuus -  Suuret kaupunkiseudut -  Kasvusopimukset, INKA jne. -  Kunta-, sote- ja muut reformit -  Kehityskäytävät ja –

vyöhykkeet -  Kilpailukyky keskiössä à 5-15 keskittymää

© Timo Aro 2014

Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla

Väkiluku kasvoi yli 40000 hlöä viidellä

kaupunki-‐seudulla

Väkiluku väheni yli

10000 hlöllä kuudella seudulla

Kaupunkiseutujen välinen muu=oliike ikäryhmi=äin vuosina 2001-‐2010

Eri ikäryhmien ennuste=u muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011-‐2040 1 (2)

Eri ikäryhmien ennuste=u muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011–2040 2 (2)

Koko maassa

2,4 miljoonaa

työpaikkaa vuoden 2011 lopussa

Helsingin seudulla kolmannes

(31,6 %) kaikista työpaikois-‐ta vuoden 2011

lopussa

15 suurimmalla kaupunkiseudulla

73 % kaikista työpaikois-‐ta vuoden 2011

lopussa

Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009

Ko<maan <ekuljetusvirrat vuosina 2007–2009

Lähde: Tilastokeskus

Rauta<ekuljetukset Suomessa vuonna 2011

Lähde: Tavaravirta3etojen lähde: Liikennevirasto

Rauta<e-‐, lento ja laivaliikenteen ko<maan matkat liikenneverkolla vuonna 2011

Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus

Osa II Pienten seutujen kilpailukyky ja ke=eryys alueiden välisessä kilpailussa

© Timo Aro 2014

Pienten seutujen ke=eryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa

3. Mainekuva (Pehmeät tekijät)

2. Sisäinen elinvoima

(Kovat ja pehmeät tekijät)

1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät)

© Timo Aro 2014

k e t t e r y y s / k i l p a i l u k y k y / e l i n v o i m a

© Timo Aro 2014

ALUEEN KILPAILUKYKY JA KETTERYYS

Alue-‐ ja kuntatalous-‐dynamiikka Tuo7avuus-‐

dynamiikka

Koulutus-‐ dynamiikka

Työllisyys-‐dynamiikka

Yritys-‐dynamiikka

Väestö-‐dynamiikka

Imago, mainekuva

Tulevaisuuden potenJaali

© Timo Aro 2014

Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-‐2012

•  Analyysin kohteeksi valiNin kaikki Manner-‐Suomen seutukunnat (67) 1.1.2012 alueluokituksella

•  Yritysdynamiikkaa mi7aaviksi muu7ujiksi valiNin: •  Aloi=aneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012: tulos

ilmaisJin promilleina tuha7a asukasta kohden •  Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012: tulos

ilmaisiin promilleina tuha7a asukasta kohden •  Yritysperustannan (aloi7aneet – lope7aneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-‐2012: tulos

ilmaisJin prosenNosuutena yrityskannasta •  Yritysten uusiutumisaste (”Luova tuho) eli aloi7aneiden ja lope7aneiden yritysten yhteismäärä

suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012: tulos ilmaisJin prosenNosuutena yrityskannasta •  Yrityskannan muutos vuosien 2000-‐2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenNosuutena •  Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloi7aneista yrityksistä

vuosina 2008-‐2012: tulos ilmaisJin prosen7eina aloi7aneista yrityksistä

•  Kaikki seudut jaeNin jokaisen muu7ujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muu7ujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut

•  Lopuksi tehJin yhteenveto, johon keräNin viidenneksi7äin seudut niiden saamien kuuden muu7ujan arvojen mukaan

© Timo Aro 2014

Aloi=aneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012

Aloi=aneiden yritysten suhteel-‐linen osuus korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella

Parhaan ja heikoimman

viidenneksen erot aloi=aneiden

yritysten määrässä kaksinkertaiset

TOP 6: 1. Tunturi-‐Lapin 2. Helsingin 3. Turunmaan 4. Raaseporin 5. Porvoon 6. Loviisan

© Timo Aro 2014

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Tunturi-‐Lapin

Helsingin

Åboland-‐Turunmaan

Raaseporin

Porvoon

Loviisan

Loimaan

Koillis-‐Savon

Turun

Tampereen

Pohjois-‐Satakunnan

Salon

Sydösterbo7enin

Vakka-‐Suomen

Luoteis-‐Pirkanmaan

TOP 15 aloi=aneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012 (promillea per vuosi)

© Timo Aro 2014

Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012

Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000

asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten

ulkopuolella

TOP 6:

1. Tunturi-‐Lapin 2. Sydösterbo=ens 3. Turunmaan 4. Koillis-‐Savon 5. Pohjois-‐Satakunnan 6. Luoteis-‐Pirkanmaan

Yrityskanta alhaisin teollisuus-‐seuduilla ja osassa korkeakouluseutu-‐

ja (Joensuu, Kuopio, Oulu ja

Jyväskylä)

© Timo Aro 2014

0 20 40 60 80 100 120

Tunturi-‐Lapin

Sydösterbo7enin

Åboland-‐Turunmaan

Koillis-‐Savon

Pohjois-‐Satakunnan

Luoteis-‐Pirkanmaan

Loviisan

Vakka-‐Suomen

Loimaan

Kyrönmaan

Järviseudun

Raaseporin

Joutsan

Suupohjan

Pohjois-‐Lapin

TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012 (promillea per vuosi)

© Timo Aro 2014

Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta vuosina 2008-‐2012

Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla

kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan

seuduilla

TOP 6:

1. Oulun 2. Tampereen 3. Jyväskylän 4. Helsingin 5. Turun 6. Rovaniemen

Yritysperustanta alhaisinta Itä-‐ ja Pohjois-‐Suomen

maakun>en reuna-‐alueilla (heikoim-‐massa viidennek-‐sessä mm. Lah> ja

Savonlinna)

© Timo Aro 2014

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Oulun

Tampereen

Jyväskylän

Helsingin

Turun

Rovaniemen

Ylivieskan

Jakobstadsregionens

Salon

Porvoon

Lappeenrannan

Loimaan

Seinäjoen

Riihimäen .

Åboland-‐Turunmaan .

TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus yrityskannasta)

© Timo Aro 2014

Aloi=aneet ja lope=aneet yritykset (”luova tuho”) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012

Yritysten uusiutuminen eli luova tuho vilk-‐

kainta korkeakou-‐luseuduilla ja

yksi=äisillä teol-‐lisuusseuduilla

TOP 6:

1. Helsingin 2. Oulun 3. Jyväskylän 4. Tampereen 5. Kuopion 6. Rovaniemen

Yritysten uusiutuminen

lähes kaksi kertaa alhaisempaa hei-‐koimman viiden-‐neksen seuduilla kuin parhaassa viidenneksessä

© Timo Aro 2014

14,5 15 15,5 16 16,5 17 17,5 18 18,5 19 19,5

Helsingin

Oulun

Jyväskylän

Tampereen

Kuopion

Rovaniemen

Turun

Äänekosken

Kotkan-‐Haminan

Kouvolan

Varkauden

Riihimäen .

Lahden

Hämeenlinnan

Porvoon

TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus

yrityskannasta)

© Timo Aro 2014

Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-‐2012 välisenä aikana

Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla

seudulla: lähinnä suuret kaupunki-‐

seudut

TOP 6:

1. Oulun 2. Tampereen 3. Helsingin 4. Turun 5. Porvoon 6. Riihimäen

Yrityskannan muutos oli hitainta väestöään menet-‐tävillä muu=otap-‐pioalueilla: esim. Kehys-‐Kainuun muutos 2,2 % ja Oulun seudulla

32 % © Timo Aro 2014

0 5 10 15 20 25 30 35

Oulun

Tampereen

Helsingin

Turun

Porvoon

Riihimäen .

Jyväskylän

Salon

Rovaniemen

Loimaan

Vakka-‐Suomen

Hämeenlinnan

Ylivieskan

Jakobstadsregionens

Raaseporin

TOP 15 yrityskannan muutos vuosina 2000-‐2012 (%-‐osuus yrityskannasta)

© Timo Aro 2014

Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloi=avista yrityksistä vuosina 2008-‐2012

Osaamisintensiivi-‐

ksi yrityksiksi luokitel>in toimi-‐alojen K, M ja N aloi=aneet yritykset

TOP 6:

1. Helsingin 2. Pohjois-‐Lapin 3. Tampereen 4. Kuopion 5. Porvoon 6. Tunturi-‐Lapin

Alkavien osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus oli alhaisin maa-‐seutumaisilla seu-‐duilla: keskimäärin vain yksi kym-‐

menestä © Timo Aro 2014

0 5 10 15 20 25 30 35

Helsingin

Pohjois-‐Lapin

Tampereen

Kuopion

Porvoon

Tunturi-‐Lapin

Turun

Vaasan

Jyväskylän

Rovaniemen

Lahden

Oulun

Itä-‐Lapin

Rauman

Raaseporin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Oulun

Tampereen

Jyväskylän

Helsingin

Turun

Rovaniemen

Ylivieskan

Jakobstadsregionens

Salon

Porvoon

Lappeenrannan

Loimaan

Seinäjoen

Riihimäen .

Åboland-‐Turunmaan .

TOP 15 osaamisintensiivisten yritysten osuus kaikista aloi=aneista yrityksistä vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus)

© Timo Aro 2014

YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA 2008-‐2012

Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunki-‐seudut vaikutus-‐alueineen + Lapin

seutuja

Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä

maakun>en reuna-‐alueiden maaseu-‐tumaisia seutuja ja teollisuusseutuja

Yritysdynaamisim

mat seudut keski=yneet

pääsääntöises> Etelä-‐Suomeen, länsirannikolle ja

Lappiin

P

© Timo Aro 2014

Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuu=ujan perusteella

VIIDENNES SEUTUKUNNAT

Paras viidennes

Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-‐Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan

Toiseksi paras viidennes

Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-‐Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois-‐Lapin, Porin, Lounais-‐Pirkanmaan ja Koillis-‐Savon

Kolmanneksi paras viidennes

Rauman, Kotka-‐Haminan, Mikkelin, Sydösterbo7ens, Ylivieskan, Pohjois-‐Satakunnan, Jämsän, Etelä-‐Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-‐Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin

Toiseksi heikoin viidennes

Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-‐Tornion, Koillismaan, KausJsen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-‐Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-‐Haapajärven

Heikoin viidennes

Saarijärvi-‐Viitasaaren, Tornionlaakson, KuusiokunJen, Joutsan, Järviseudun, Itä-‐Lapin, Haapaveden-‐Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-‐Savon, Sisä-‐Savon ja Kehys-‐Kainuun.

© Timo Aro 2014

Seutukunta Muu=uja 1: Aloi=aneet yri-‐tykset 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)

Muu=uja 2: Yritysten määrä 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)

Muu=uja 3: Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta 2008-‐2012 (%-‐osuus)

Muu=uja 4: Yritysten uusiutu-‐misaste 2008-‐2012 (%-‐osuus)

Muu=uja 5: Yrityskannan muu-‐tos 2000-‐2012 (%-‐osuus)

Muu=uja 6: Osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus aloi=avista yrityk-‐sistä (%-‐osuus)

Helsingin 1 2 1 1 1 1 Turun 1 2 1 1 1 1 Tampereen 1 3 1 1 1 1 Porvoon 1 2 1 2 1 1 Salon 1 2 1 2 1 2 Rovaniemen 2 4 1 1 1 1 Jyväskylän 2 5 1 1 1 1 Oulun 2 5 1 1 1 1 Tunturi-‐Lapin 1 1 2 4 2 1 Raaseporin 1 1 3 2 2 2 Turunmaan 1 1 2 4 2 2 Riihimäen 2 3 2 1 1 3 Loviisan 1 1 2 3 2 3 Loimaan 1 1 1 3 1 5

Paras viidennes muu=uji=ain

© Timo Aro 2014

Heikoin viidennes muu=uji=ain Seutukunta Muu=uja 1:

Aloi=aneet yri-‐tykset 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)

Muu=uja 2: Yritysten määrä 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)

Muu=uja 3: Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta 2008-‐2012 (%-‐osuus)

Muu=uja 4: Yritysten uusiutu-‐misaste 2008-‐2012 (%-‐osuus)

Muu=uja 5: Yrityskannan muu-‐tos 2000-‐2012 (%-‐osuus)

Muu=uja 6: Osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus aloi=avista yrityk-‐sistä (%-‐osuus)

Kehys-‐Kainuun

5 5 5 5 5 4

Sisä-‐Savon 4 3 5 5 5 5 Ylä-‐Savon 5 4 5 4 5 4 Pielisen Karjalan

5 5 5 5 5 2

Haapaveden-‐Siikalatvan

5 5 3 4 4 5

Itä-‐Lapin 5 5 5 5 5 1 Järviseudun 3 1 5 5 5 5 Joutsan 3 1 5 5 5 5 Kuusiokun-‐Jen

4 2 4 5 4 5

Tornionlaak-‐son

3 2 5 5 5 4

Saarijärven-‐Viitasaaren

4 3 5 4 5 3 © Timo Aro 2014

”Paikan laatu” ratkaisee alueiden tulevan menestymisen:

1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?

© Timo Aro 2014 Lähde: Richard Florida

pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa

Documents