PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET

2016

Marjut Mykrä

Pietarsaari 2017

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry – Österbottens vatten och miljö rf

PL/PB 87 68601 PIETARSAARI – JAKOBSTAD

06 724 4848; 0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa

SISÄLLYS

1. JOHDANTO ...................................................................................................................................... 2

1.1 Tarkkailun peruste ................................................................................................................... 2 1.2 Aineistot ja menetelmät .......................................................................................................... 3 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit ....................................................................... 4

2. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA .............................................................................................................. 4

3. KUORMITUS..................................................................................................................................... 6

3.1 Jätevesikuormitus .................................................................................................................... 6 3.2 Lämpökuormitus ...................................................................................................................... 8 3.3 Luodon-Öjanjärvi...................................................................................................................... 9

4. MERIALUEEN VEDENLAATU .......................................................................................................... 10

4.1 Vedenlaatu talvella 2016 ....................................................................................................... 10 4.2 Veden laatu avovesiajalla 2016 .............................................................................................. 11 4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 2016 ...................................................................................... 16 4.4 Veden laadun muutokset 2000–2016 .................................................................................... 17 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit ...................................................................... 21

5. KALATALOUSTARKKAILU ............................................................................................................... 24

6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA 2016 ........................................... 26

6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset......................................................... 26 6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 2016 (Nyman 2017) .................................................................. 26 6.3 Vesikasvillisuuskartoitus (Keränen 2017) .............................................................................. 28 6.4 Lämpötilakartoitukset ............................................................................................................ 29 6.5 Mässkärin luontoasema ......................................................................................................... 30 6.6 Pörkenäsin leirikeskus ............................................................................................................ 30 6.7 Pietarsaaren Satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellinen tarkkailu 2016 (Keränen 2017B) ....................................................................................................................... 30

7. TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................. 31

VIITTEET ................................................................................................................................................. 33

LIITTEET ................................................................................................................................................. 34

Kannen kuva: Tiia Sillanpää

2

PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2016

1. JOHDANTO

1.1 Tarkkailun peruste

Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden, BillerudKorsnäs Finland Oy:n sekä muiden yksiköiden jätevedet. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama osallistuu yhteistarkkailuun. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1.

Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat taulukossa 1 lueteltuihin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Länsi-Suomen ympäristölu-paviraston (LSY) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin.

Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 2016 vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle 2008–2017 (Aaltonen 2008), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU-2005-Y-524(121) (16.4.2009) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 2002 (18.12.2008). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna 2008 tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteen-

Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purku-paikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoi-tuspisteitä ( ja ●) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa (). (Sisältää Maan-mittauslaitoksen Maastotietokannan 02/2016 ja Liikenneviraston merikarttatietokannan 06/2012 aineistoa)

Purkuputket / Utläppsrör:

A Pietarsaaren Vesi / Jakobstads Vatten

B Alholmens Kraft

C UPM Kymmene

D Satama / Hamnen

E Mässkär luontoasema / Mässkär naturstation

F Pörkenäs leirikeskus / Pörkenäs lägergård

3

ottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosit-taista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin.

Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 2016 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl 6.1), pohjaeläintarkkailu (kpl 6.2), vesikasvillisuuskartoitus 2016 (kpl 6.3), Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueen lämpötilakartoitukset (kpl 6.4), Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl 6.5) ja Pörkenäsin leirikeskuksen jätevesien tarkkailu (kpl 6.6). Lisäksi kappaleessa 6.7 referoidaan Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellisen tarkkailun vuoden 2016 tuloksia (Keränen 2017b). Yhteenvedon on laatinut Pohjan-maan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy.

Taulukko 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden lupapäätökset.

Toimija Lupa

Pietarsaaren kaupunki/ Pietarsaaren vesi

LSY 45/2005/1 (30.11.2005) lupamääräykset 8) ja 9), VHO2007/0568/2 (8.11.2007) LSSAVI/74/04.08/2011 (10.12.2013)

UPM Kymmene Oyj, sis. BillerudKorsnäs

LSY 85/2003/1 (29.12.2003) lupamääräys 40) VHO 00282/04/5101 (13.5.2005)

OSTP Finland Oy Ab LSSAVI/180/04.08/2010 20.6.2013 lupamääräykset 1) - 4) sekä 14) ja 17)

Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/2003/3 lupamääräykset C1 ja C3, VHO 01/0142/4

Pietarsaaren Satama Oy LSY 43/2006/2 (15.12.2006) lupamääräykset 20), 22) ja 23)

Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikkö ja Pietarsaaren Satama

ESAVI/187/04.09/2010 lupamääräys 10), LSSAVI/117/04.09/2011, EPOELY/35/07.04/2010, 11.9.2012 Dnro POHELY/1822/5723/2011, VHO 27.6.2011 nro 11/0420/2, VHO 4.11.2011 nro 11/0757/2

1.2 Aineistot ja menetelmät

Vuoden 2016 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista:

• 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1, liite 1) • 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä • 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta) • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P64 (liite 5) • 1 perifytonkasvatusjakso (2 viikkoa) 7 havaintoalueella • vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista • vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta

Vedenlaatutarkkailun analyysitulokset ovat tämän yhteenvedon liitteinä 2 (talvinäytteenotto ja laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu).

Perifytontulokset ovat liitteenä 4 ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vedenlaatutulokset havaintopaikalta P64 liitteenä 5. ELY-keskus ei ole vuoden 2009 jälkeen ottanut näyt-teitä havaintopaikalta P62. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wist-backa 2017) ja ne on esitetty liitteessä 6. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liittee-nä 7 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 8. Pohjaeläintulokset ovat liitteenä 9, OSTP:n kuormitus liitteenä 10 ja luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liit-teenä 11. Liitteenä 12 on esitetty ekologisen luokituksen päivitettyjen (Aroviita ym. 2012) kriteerien mu-kaisesti vedenlaatuaineistosta lasketut parametrikohtaset luokat havaintopaikoittain vuosina 2012–2016.

Pietarsaaren edustalle on vuonna 2004 laadittu Perämeri Life -hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym. 2004), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaa-ren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta 2006–2010 (Aaltonen ja Kalliolinna 2011).

4

1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit

Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestel-mään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym. 2009). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat aika- tai tilatavoitteet luonnonolo-suhteiden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi.

Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat ”Pietarsaaren edusta” ja ”Luodon saaristo” sekä jokisuiden vaihettumisvyöhykkeet sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesi-muodostumat ”Kallan” ja ”Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue” tyyppiin Perämeren ulommat rannikko-vedet (Pu) (Vuori ym. 2009).

Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaalis-kemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormitukses-ta. Luokittelukriteereitä on päivitetty (Aroviita ym. 2012) vuonna 2008 valmistuneen ensimmäisen luo-kittelukierroksen (Vuori ym. 2009) jälkeen. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimis-tö, jota kuvataan ns. BBI-ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Fysikaalis-kemiallisina muuttujina käytetään kesän (heinä-elokuu + syyskuun 1. viikko) näkösyvyyttä ja kokonaisravinteita (typpi ja fosfori).

Uusin pintavesien ekologisen tilan arvio valmistui vuonna 2013. Perämeren rannikkovesien tilaa on käsi-telty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatimassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen toimenpideoh-jelmassa vuoteen 2021 (Westberg & Lax 2016).

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havainto-paikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havain-topaikkakohtainen luokitus on vastaavasti kappaleessa 6.2 (Nyman 2017).

2. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA

Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 2014 lopulla. Vuoden 2015 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Kallanin sääasema oli suurim-man osan vuodesta 2016 poissa käytöstä ja sen tilalla on tässä raportissa käytetty Kokkolan Tankarin lämpötiloja. Vuoden 2016 sademäärät Hollihaassa ja keskilämpötilat Kruunupyyn ja Tankarin säähavain-toasemilla sekä vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3 (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2017). Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 2 (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2017). Luodonjärven juoksutuk-set Hästgrundetista ja Gertrudista ilmenevät kuvasta 4. Meriveden (Pietarsaaren satama) korkeuden vaihtelut (MW2016) on esitetty kuvassa 5.

Vuoden 2016 kokonaissadanta (647 mm) Kokkolan Hollihaassa oli noin viidesosan normaalia sademää-rää (544 mm) suurempi ja kuukausittaisissa sademäärissä oli keskimääräistä suurempaa vaihtelua. Maa-liskuussa, toukokuussa, syys-lokakuussa sekä joulukuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Tammikuun sademäärä oli lähes normaali. Muina kuukausina sademäärät nousivat yli pitkän jakson keskiarvon. Hei-nä-syyskuussa oli selvästi tavanomaista sateisempaa (kuva 2). Vuoden keskilämpötila (4,2 °C) oli Kruunu-pyyssä lähes asteen lämpimämpi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (3,4 °C). Talvi 2015/2016 ja kevät 2016 olivat vertailujaksoa lauhempia. Ainoastaan tammikuussa pakkasta oli keskimääräistä enemmän. Kesän lämpötilat vastasivat keskimääräistä, alkusyksy oli hieman normaalia lämpimämpi mutta viileni tämän jälkeen. Joulukuussa oli taas normaalia lämpimämpää. Ilman lämpötila oli maaliskuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä (kuva 3).

Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella 2015–2016 Pietarsaaren edustalla noin kolme kuukautta, eli noin 1,5 kk lyhempi kuin vertailujaksolla 1961 – 1990.

5

Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta 2016 Hollihaassa sekä jakson 1981–2010 keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Kokkolan Tankarissa 2016 sekä jakson 1981–2010 keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopal-velu 2017).

Taulukko 2. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella 2015–2016 (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2017) ja vertailujaksolla 1961–1990 (Seinä & Peltola 1991). (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäi-vien lukumäärä, M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo 1961–1990, min = pienin ja max = suurin jaksolla 1961–1990)

Paikka Talvi 2015–2016 1961–1990

A B C D E

M Min Max

Pietarsaari, satama

14.12. 29.12. 3.4. 5.4. 100

143 102 187

Ådöskatan

29.12. 29.12. 3.4. 5.4. 98

143 91 178

Mässkär 29.12. 29.12. 28.3. 5.4. 95 137 77 166

Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudissa, Storströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m3/s, Storströmmenin 1 m3/s ja Bågastin virtaama 2 m3/s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun me-ren ja järven vedenpintojen ero on noin 5–10 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pin-nankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpin-ta välillä +10 – +20 cm (N60).

Kuvat 4 ja 5. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 2016 (UPM Kymmene 2016a) ja vertailujaksolla 1999–2015 sekä meriveden pinnankorkeus (MW2016) Pietarsaaren satamassa vuonna 2016 (Ilmatieteen laitos/ Meripalve-lut 2017).

Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluuk-kujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 2016a, kuva 4). Luodonjärvestä me-reen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna 2016 41,4 m3/s, mikä on huomattavasti enemmän kuin kes-kimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso 1999–2015, 29,2 m3/s). Juoksutus mereen jakau-tui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 19,4 m3/s (n. 50 %) ja Gertrudsista 19,3 m3/s (n. 50 %).

0

20

40

60

80

100

120

140

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

mm

Kuukausi/ Månad

Sadanta/ Nederbörd

Hollihaka 2016 1981‒2010

Korplax / Hollihaka (2015-)

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

OC

Kuukausi/ Månad

Lämpötila/ TemperaturKruunupyy 2016 Kokkola Tankar 2016 Kruunupyy 1981-2010

0

20

40

60

80

100

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

m3/s

Kuukausi/ Månad

Luodonjärven juoksutukset 2016Avtappningingar från Larsmosjön 2016

Kalatiet/ Fisklederna 16

Gertruds 16

Hästgrundet 16

1999-2015

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

cm

Kuukausi

Merenpinnan korkeus/ Havsvattenståndet2016

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

6

Luodonjärven juoksutukset olivat kevättä ja syksyä lukuun ottamatta vertailujaksoon (1999–2015) näh-den runsaita. Kevättulva ajoittui maaliskuun loppuun – toukokuun alkuun ja suurimmat juoksutukset mitattiin huhtikuussa. Heinä–elokuussa järvivettä juoksutettiin mereen keskimääräistä huomattavasti enemmän. Syys–marraskuussa juoksutukset olivat pitkän aikavälin keskiarvon tasolla, joulukuussa hie-man tätä alhaisempi. Vuonna 2016 Gertrudsin kalatie oli kiinni lähes koko tammikuun, elokuussa yhden päivän sekä joulukuun lopun. Storströmmenin kalatie oli kiinni muutamia päiviä tammi-helmikuussa sekä päivän elokuussa (UPM Kymmene Oyj 2016a).

3. KUORMITUS

Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivaluma-alueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n ja BillerudKorsnäs Finland Oy:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä.

3.1 Jätevesikuormitus

UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto vuonna 2016 oli 781 950 AD tonnia sel-lua. Tuotetusta sellusta 92 % eli 722 485 t valkaistiin. Sellua tuotettiin hieman edellisvuotta enemmän. Lisäksi BillerudKorsnäs Finland Oy valmisti paperia ja kartonkia yhteensä 174 709 tonnia, eli hieman enemmän kuin vuonna 2015. Walki Oy:n kokonaistuotanto oli 70 421 tonnia, mikä oli hieman (9 %) edel-lisvuotista pienempi.

UPM:n ja BillerudKorsnäsin puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlah-dessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM Kym-menen lupaehdot kuukausikeskiarvoina ovat BOD:lle 4,4 t O2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD:lle 70 t O2/d (60 t/d), fosforille 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX:lle 600 kg/ d (500 kg/d).

UPM:n (2016b) ja BillerudKorsnäsin puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdetut typpi- ja kiinto-ainekuormitukset laskivat edellisvuodesta (kuva 6). Myös kokonaisfosfori- ja BOD-kuormat olivat edellis-vuotta hieman alhaisempia. AOX-kuorma vastasi edellisvuoden kuormitusta ja COD-kuorma oli edellis-vuotta korkeampi. Fosforikuormitus vaihteli välillä 13–60 kgP/d. Suurinta kuormitus oli heinäkuussa ja pienintä tammi–helmikuussa. Koko vuoden keskiarvo (26 kg P/d) oli sama kuin edellisen 5-vuotisjakson (2010–2014) keskiarvo. Fosforikuormitus oli heinäkuussa aivan luparajalla (60 kgP/d), muuten kuukausi-tason (60 kgP/d) ja vuositason (55 kg/d) luparajat sekä muutkin UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuor-mitusrajat alittuivat vuonna 2016.

Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin 30 000 as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman etelä-puolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet.

Vesistöön johdettu fosforikuormitus oli samaa tasoa ja typpikuormitus hieman pienempi kuin vuonna 2015 (kuva 6). Kiintoainekuormitus oli hieman alle neljänneksen edellisvuotta suurempi. Alhedan jäteve-denpuhdistamon ympäristölupaehdot jäivät osittain täyttymättä kaikilla vuosineljänniksillä. Puhdistuste-hot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 90 %, BOD7 95 %, CODCr 89 % ja fosfori 96 %. Typpi-reduktio oli vuoden keskiarvona 22 % (Sillanpää & Virtanen 2017).

Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) noin 89–99 % ja fosforikuormitukses-ta 91 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (36 %), kaupun-

7

gin (60 %) ja OSTP:n (4 %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, kunnes vuodesta 2012 lähtien se kääntyi lievään nousuun. Vuosien 2014–2016 perusteella kuormitus on jälleen laskussa. Orgaanisen ai-neen (BOD, COD) kuormituksessa on havaittavissa aleneva suuntaus COD:n osalta, BOD-kuorma on vii-me vuodet pysynyt samalla tasolla. Vuonna 2016 COD-kuorma nousi hieman tästä tasosta. Typpikuormi-tuksessa ei ole havaittavissa selkeää muutossuuntaa (kuva 6).

OSTP Finland Oy Ab:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja -nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin 28 000 tonnia vuodessa (kapasiteetti noin 35 000 t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä.

Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 2007 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muo-dostuu noin 900 – 1 600 m3/kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 2010). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna 2016 12 354 kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon (30 000 kg/a). Ympäristöluvassa OSTP:n metallikuormi-tukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 2016 (taulukko 3). OSTP:n kuor-mituksen kehitys vuosina 2001–2016 ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 10.

0

1

2

3

4

5

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

t/d

BOD7UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad

0

10

20

30

40

50

60

70

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

t/d

CODUPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

kg/d

Fosfori / FosforUPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

kg/d

Typpi / KväveUPM Kymmene OSTP Pietarsaari / Jakobstad

0

1

2

3

4

5

6

7

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

t/d

Kiintoaine / FastsubstansUPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad

Kuva 6. Jätevesikuormitus vuosina 1996–2016.

Pietarsaaren Veden lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD7ATU 10 mg/l, 95 %, CODCr 70 mg/l, 90 %, kok-P 0,3 mg/l, 95 % ja kiintoaine 20mg/l, 90 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD7 4,4 t O2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), CODCr 70 t O2/d (60 t/d), fosfori 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX 600 kg/ d (500 kg/d).

8

Taulukko 3. OSTP Finland Oy Ab:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 2016 toteutuneet pitoisuudet ja kuormi-tukset.

Pietarsaaren sataman laitureiden ja satamakentän hulevesijärjestelmä koostuu yli sadasta keräily-/sakokaivosta, joista hulevedet johdetaan mereen neljän purku/venttiilikaivon kautta. Kaivot on varus-tettu hiekan- ja lietteenerottimilla, sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa (Kujala 2014). Vuodesta 2009 lähtien hule-vesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Me-reen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 2016 silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydes-sä eikä kirjattavia poikkeamia havaittu.

Vuonna 2007 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheu-tuva kokonaiskuormitus on 500 mm vuosisadannalla noin 120 kg N/a, 9 kg P/a ja 1 400 kg kiintoainetta/a (Kujala 2012). Sataman saniteettivedet on osittain viemäröity ja johdetaan satama-alueelta jäteveden-puhdistamolle, mutta osa saniteettivesistä kerätään vielä toistaiseksi umpikaivoon.

3.2 Lämpökuormitus

Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 2016 sähköä (631 GWh/v), kaukolämpöä (227 GWh/v) ja prosessihöyryä (214 GWh/v) eli yh-teensä 1072 GWh/v (3 859 TJ/v). Polttoaineiden energiasisältö oli noin 8 092 TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (19 %), kivihiiltä (21 %), puuta (53 %), yhdyskuntajätettä (REF 4 %), peltomassaa (0,008 %), 12 bar höyryä (1 %) sekä öljyä (0,5 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Hiilen osuus oli lähes sama kuin edel-lisvuonna (2015: 22 %) ja puun osuus kasvoi (2015: 46 %). Vuonna 2016 voimalaitoksella (AK 1 ja AK 2) oli 9 295 käyntituntia mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2015. Vuonna 2016 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli 3 129 TJ (kuva 7) eli 39 % polttoaineiden koko-naisenergiasisällöstä.

Vuonna 2016 jäähdytysvettä käytettiin 145 milj m3 eli keskimäärin 4,5 m3/s (lupa 7,2 m3/s). Jäähdytysve-den lämpötilanousu oli suurimmillaan huhtikuussa, + 10,3 °C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 °C). Pidempiä käyttökatkoksia oli useita: 26.1–13.2, 18.2–6.4, 30.4–21.5, 18.6–27.6, 2.7–16.7, 24.7–13.8, 18.12–31.12. Maaliskuussa ei lämpökuormitusta mereen tullut lainkaan (Keränen 2017a).

Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuh-distamolta ja Luodonjärvestä (kuva 7). Vuonna 2016 UPM Kymmenen lämpökuorma oli 5 224 TJ ja Pie-tarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma 22 TJ (Keränen 2017a).

Pitoisuusraja

Tutetutunut

pitoisuus 1.

vuosineljännes

2016

Tutetutunut

pitoisuus 2.

vuosineljännes

2016

Tutetutunut

pitoisuus 3.

vuosineljännes

2016

Tutetutunut

pitoisuus 4.

vuosineljännes

2016

Kuormitus

raja-arvo

Tutetutunut

kuormitus 2016

Metalli (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (kg/a) (kg/a)

Kromi 0,5 0,30 0,38 0,26 0,27 25 5,18

Nikkeli 0,5 0,20 0,02 0,02 0,13 16 1,68

Lyijy 0,5 0 0 0 0 25 0

Kadmium (liuk) 0,01 0,00027 0,00003 0 0,00040 0,5 0,0029

Kupari 0,2 0 0 0 0 ei raja-arvoa 0

Fluoridi ei raja-arvoa 12,0 11,1 10,5 13,0 1800 204

pH ei raja-arvoa 9,9 10,1 10,3 9,6 ei raja-arvoa -

Kok-N ei raja-arvoa 806 747,1 674 693 30000 12354

9

Kuva 7. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla 2002–2016.

3.3 Luodon-Öjanjärvi

Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 2016 edellisvuotta alhaisemmat johtuen pienemmästä virtaamasta (kuva 8).

Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina 1990–2016.

Järvestä mereen juoksutettu fosforikuormitus oli vuonna 2016 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna 180 kg/d, mikä on 40 % enemmän kuin kuluvalla tarkkailujaksolla (2008–2017) keskimäärin (129 kg/d). Typ-pivirtaama (4 110 kg/d) oli edellisvuotta (5 396 kg/d) pienempi mutta tarkkailujakson keskiarvoon (2008–2016: 3 258 kg/d) verrattuna neljäsosan suurempi. Luodonjärven fosfori- ja typpivirtaamat olivat vuonna 2016 yli 6-kertaisia jätevesikuormaan verrattuna (kuva 8, taulukko 4). Erityisesti heinä- ja elokuussa ra-vinnevirtaamat järvestä mereen olivat tavallista suuremmat.

Kuva 9. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna 2016.

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

TJ/ a

Lämpökuorma/ VärmebelastningAlholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi

0

50

100

150

200

250

300

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

kg/d

Merialueelle tuleva fosforivirtaama 2000 - 2016Fosforflöde till havsområdet 2000 - 2016

Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

kg/d

Merialueelle tuleva typpivirtaama 2000 - 2016Kväveflöde till havsområdet 2000 - 2016

Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön

0

50

100

150

200

250

300

350

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

kg/d

Kuukausi / Månad

Fosforikuormitus / Fosforbelastning 2016Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

kg/d

Kuukausi / Månad

Typpikuormitus / Kvävebelastning 2016Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön

10

Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 2016 noin 14 % sekä fosforin että typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli pienimmillään huhtikuussa (P: 9 %, N: 7 %). Suurimmillaan jätevesien osuus oli fosforin osalta maalis-kuussa (20 %) ja typen osalta syys-lokakuussa (24 %) (kuva 9).

Taulukko 4. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 2016.

Muuttuja UPM Pietarsaari yht/tills. Järvestä Lähialue**) kg/d (2016) Kymmene Jakobstad 2016 Från sjön Närområdet

BOD7 856 111 967

CODCr 37 467 530 37 997

tot-P 26 2,3 28,3 180 9

tot-N 260* 389 649 4 110 160

vesimäärä m3/d 168 100 10 798 178 898 3,59 × 106 70

*) UPM + OSTP **) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård/ Närområdet + större bäckar och Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym. 1998).

4. MERIALUEEN VEDENLAATU

4.1 Vedenlaatu talvella 2016

Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) pH-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravinteiden sekä orgaanisen aineen (TOC) pi-toisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeam-mat kuin alusvedessä. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan.

Talvinäytteet otettiin 15. – 17.3.2016. Jäätilanne oli huono ja suurin osa tarkkailualueesta sulaa tai jäät heikkoja. Pisteille P53, P55, P62, P64, P73, P75 ja P78 ei päästy näytteenottoon. Jäte- ja jokivesien leviä-minen on esitetty kuvassa 10 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella.

Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat tammi–maaliskuussa 2016 normaalia suuremmat (kuva 4). Gerdrudsin tulvaluukku oli kiinni helmi-maaliskuussa yhteensä kuukauden mutta luukku avattiin neljä päivää ennen näytteenottoja (9 m3/s). Hästgrundetin tulvaluukku oli yhtä päivää lukuun ottamatta maaliskuussa ennen näytteenottoa auki (9-24 m3/s). Kalateiden juoksutus oli tammi-maaliskuussa tasaista (Gerdruds: 0-7 m3/s; Storströmmen: 0-1 m3/s).

Puuttuvien tulosten vuoksi jäte- ja järvivesien leviämistä ei pysty maaliskuun 2016 aineistosta kuvaa-maan yhtä tarkasti kuin edeltävinä vuosina. Vaikutukset näkyivät kuitenkin vuotta 2015 laajemmalla alueella. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät selvimmin pintavedessä Ådön–Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Pisteeltä P62 ei ole tuloksia, Pisteillä P65, P71 ja Mässkärin luontoaseman havaintopisteellä MÄ1) vaikutukset näkyivät lievästi. Tätä uloimmilta pisteiltä ei ole tietoa.

Gertrudsin tulvaluukusta juoksutettujen järvivesien vaikutukset näkyivät selvästi Kackursfjärdenillä pin-nanläheisen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena ja kohonneena väriarvona sekä korkeampina ravinne- ja rautapitoisuuksina. Kerrostuneisuus oli selvä myös sisäsaariston pisteillä P54 ja P66, joissa pintaveden johtokyky ja saliniteetti olivat alusvettä selvästi pienempiä ja typpi- ja rautapitoisuudet suu-rempia. Väriarvot olivat koholla pinnassa koko sisäsaaristossa. Luodonjärven vesi ei ollut talvella 2016 erityisen hapanta (pH 6,4 – 6,6), joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi.

Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalta (P53) ei ole tuloksia, mutta tästä hieman pohjoiseen veden hygieeninen tila oli hyvä (P54: enterokokit 2 pmy/100 ml). Myös Vanhansataman perukassa hulevesien

11

vaikutusalueella (P51) sekä tästä pohjoiseen (P52) hygieniaindikaattoribakteerien määrät olivat pieniä (P51: 8 pmy/100 ml, P52: 11 pmy/100 ml). Havaintopaikat P64, P65, P73 ja P75 edustavat referenssialu-etta. Talven 2016 näytteenotossa päästiin näistä vain pisteelle P65, jolla havaittiin vähäinen jäte- ja järvi-vesien vaikutus (kuva 10).

Jäänalainen happitilanne oli tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti 61–89 %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Vanhansataman perukassa happitilanne oli poh-jassa välttävä (57 %), pinnassa happitilanne oli hieman parempi (64 %).

4.2 Veden laatu avovesiajalla 2016

Laajat näytteenottokierrokset

Toukokuun näytteenottokierroksella (9. – 11.5.) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden nor-maali. Luodon-Öjanjärven juoksutukset (Hästgrundet 20 m3/s, Gerdruds 17 m3/s) vastasivat toukokuussa keskimääräisiä juoksutuksia ja näytteenottoaikoihin molemmat tulvaluukut olivat auki. Järvi- ja jäteve-sien vaikutukset näkyivät merialueella edellistä vuotta voimakkaammin. Luodon-Öjanjärven vesien vai-kutus näkyi Hästgrundetin edustalta (P55) aina Hälsingöfjärdenille (P66) saakka ruskeana (150–200 mgPt/l) ja paikoin muuta merialuetta sameampana (3,1–6,1 FTU) pintavetenä. Gertrudsin edustalla jär-vivesiä oli havaittavissa vielä pisteellä P78 (väriarvo 130 mgPt/l). Kaupungin läpi tulevan kanaalin vaiku-

Kuva 10. Pintaveden (1 m) laadun

perusteella arvioidut jäte- ja järvi-

vesien leviämisalueet maaliskuussa

2016 (kaikilta pisteiltä ei ole näyt-

teitä huonon jäätilanteen vuoksi).

(Sisältää Maanmittauslaitoksen

Maastotietokannan 05/2017 aineis-

toa.)

12

tukset näkyivät pisteillä P51 ja P52. Sähkönjohtavuus (17–347 mS/m) oli järvi- ja jätevesien vaikutusalu-eilla pintavedessä muuta merialuetta pienempi. Ulommillakin pisteillä oli sähkönjohtavuus hieman pin-nassa alentunut (maks. P75: 486 mS/m).

Veden pintalämpötilat vaihtelivat 7–14 °C välillä ja lämpötilakerrostuneisuutta oli jo havaittavissa sy-vemmillä pisteillä. Kevään levätuotanto oli nostanut klorofyllipitoisuudet usealla pisteellä yli 5 µg/l (maks P51: 9,3 µg/l). Vain pisteillä P64, P65, P75 ja P78 pitoisuudet jäivät hieman tämän alle (4,5–5,0 µg/l). Näkösyvyydet olivat koko merialueella normaalia alhaisemmat (0,9-2,6 m). Ammonium- ja nitraattityp-peä oli mitattavia pitoisuuksia kaikilla pisteillä, eniten jäte- ja järvivesien vaikutusalueilla.

Merivesi oli elokuussa (23. – 24.8.) lämpötilakartoituksen tulosten perusteella lämpimintä Leppäluodon pohjoispuolella (max 20,7 °C). Muualla lähirannikolla pintaveden lämpötilat vaihtelivat 14,5–16,5 asteen välillä. Lämpötilakerrostuneisuus oli vähäistä, ainoastaan Fallskäretin luona Orrskärsfjärdenillä oli vesi pohjan tuntumassa selvästi pintaa kylmempää.

Patoluukut olivat olleet heinä–elokuussa kiinni vain muutaman päivän ja juoksutukset olivat olleet ta-vanomaiseen verrattuna moninkertaiset. Merialueen yleisilme oli silti saariston ulko-osissa melko merei-nen. Järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla (P53, P54, P55, P66, P67, P78, P79) pintavesi oli selvästi rus-keampaa (130–260 mg Pt/l) ja vähäsuolaisempaa. Muualla merialueella veden väri vaihteli pinnassa välillä 20–45 mg Pt/l. Orgaanisen hiilen (TOC) sekä raudan ja ravinteiden pitoisuudet olivat vaikutusalu-eella kohonneet etenkin pintavedessä ja paikoitellen koko vesipatsaassa. Hästgrundetin juoksutusten johdosta pisteillä P55 ja P54 vesi oli melko sameaa ja typpipitoisuudet pinnassa selvästi koholla.

Näkösyvyys oli elokuussa koko tarkkailualueella edellisvuotta heikompi. Klorofyllipitoisuudet olivat kor-keimmillaan Kackursfjärdenillä (P79: 11,9 µg/l) ja Hälsingöfjärdenillä (10,3 µg/l). Alhaisimmat sisäsaaris-ton pitoisuudet mitattiin poikkeuksellisesti purkualueiden edustalta (P52, P53 ja P54: 4,3–4,7 µg/l). Muualla sisäsaaristossa pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla (6,2–8,6 µg/l). Lähirannikon purkualu-eilla esiintyi jonkin verran bakteereita (25–86 pmy/100 ml). Mässkärissä bakteereita oli hyvin vähän (5 pmy/100 ml).

Uloimmille pisteille (P73 ja P75) ei päästy kovan tuulen vuoksi. Muilla Ådö – Hälsingön -akselin länsipuo-lisilla pisteillä ravinnepitoisuudet olivat hieman pinnassa kohonneet. Myös klorofylliarvot olivat hieman koholla (4,1–6,5 µg/l) ja näkösyvyys hieman heikentynyt (1,9–3,9 m). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuun puolivälissä (12.8.) ottamassa näytteessä (P64, 1m) klorofyllipitoisuus (2,8 µg/l) oli alhaisempi ja sameus (2,1 FTU) suurempaa kuin yhteistarkkailun elokuun näytteessä, muutoin tulokset olivat melko samanlaiset (liitteet 2 ja 5).

Lokakuun kierroksen aikoihin (18.–20.10.) vesipatsas oli jäähtynyt ja lähes tasalämpöistä (6-10 °C) ja varsin tasalaatuista. Syys-lokakuu oli ollut vähäsateista ja Hästgrundetin ja Gertrudsin patoluukut olivat olleet useana päivänä kiinni. Kalateistä oli juoksutettu tasaisesti alkusyksyn. Järvivesien vaikutus näkyi Hästgrundetia lähimmillä pisteillä (P55 ja P54) sekä Kackursfjärdenillä (P79), Orrskärsfjärdenillä (P78), Helsingöfjärdenillä (P66) ja Lillgrundetissa (P67) muuta merialuetta selvästi ruskeampana ja rauta- ja ravinnepitoisempana vetenä. Näillä alueilla myös sähkönjohtavuus oli muita alueita alhaisempi.

Muualla tarkkailualueella vallitsi melko mereiset olosuhteet ja veden väriluku vaihteli 10–30 mg Pt/l. Näkösyvyys oli sisäsaaristossa 1,1–2,8 ja ulkopisteillä 2,6–4,8 metriä. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat uloimman pisteen 1,5 µg/l:sta Kackursfjärdenin 6,5 µg/l:aan. Teollisuuden ja kaupungin purkualueiden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (1–10 pmy/ 100ml).

Intensiivinäytteenotto (havaintopaikat P52, P54, P62, P64 ja P67)

Kuvissa 11 – 16 on esitetty veden näkösyvyyden, sameuden, värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipi-toisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan havain-topaikoilla P52, P54, P62, P64 ja P67.

Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnan-vaihtelut ja tuuliolosuhteet. Kesän aikaiset pitoisuusvaihtelut olivat melko tavanomaiset, mutta kesän runsaista juoksutuksista johtuen alueelliset erot olivat selvät. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät

13

aiempien vuosien tapaan pienempänä näkösyvyytenä (kuva 11), kohonneina sameus- ja väriarvoina (kuvat 12 ja 13) sekä kohonneina ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta (P54) ja siitä pohjoiseen (P67) (kuvat 14 ja 15), jätevesien vaikutukset myös purkualueesta etelään (P52). Vaikutukset ulottuivat ainakin toukokuussa osittain Mässkärin ulkopuolelle havaintopaikoille P64, P73 ja P75.

Korkeimmat väriarvot ja kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin syyskuun alkua lukuun ottamatta pisteeltä P54 (kuvat 13 ja 14). Pienimmät pitoisuudet mitattiin pisteeltä P64. Klorofyllin maksimipitoisuudet (max. 18 µg/l) mitattiin lähes kaikilla pisteillä heinäkuun loppupuolella. Pisteellä P64 ei esiintynyt yhtä selkeää pitoisuushuippua ja korkein pitoisuus mitattiin kesäkuun kierroksella (kuva 16).

Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteen (P54) 75 µg/l:sta (heinäkuun loppu) ulkopisteen (P64) 7,5 µg/l:aan (lokakuu) ja typpipitoisuudet vastaavilla pisteillä 1 300 µg/l:sta (touko- ja heinäkuu) 220 µg/l:aan (lokakuu). 1 300 µg/l typpipitoisuus mitattiin myös pisteellä P67 toukokuun alussa (kuvat 14 ja 15).

Kuva 11. Pietarsaaden edustan meriveden näkösyvyys pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.

Kuva 12. Pintaveden (1 m) sameusarvot (FTU) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

9.5

.

16.6

.

12

.7.

20

.7.

3.8

.

23

.8.

8.9

.

20

.9.

18

./20

.10

.

m

Näkösyvyys/ SiktdjupetP52 P54 P62 P64 P67

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9.5

.

16

.6.

12

.7.

20

.7.

3.8

.

23

.8.

8.9

.

20

.9.

18

./20

.10

.

FTU

SameusP52 P54 P62 P64 P67

14

Kuva 13. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.

Kuva 14. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.

Kuva 15. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.

0

50

100

150

200

250

3009.5

.

16.6

.

12.7

.

20.7

.

3.8

.

23.8

.

8.9

.

20.9

.

18./20.1

0.

mg Pt/l

Väri/ Färg (komparaattori)P52 P54 P62 P64 P67

0

10

20

30

40

50

60

70

80

9.5

.

16

.6.

12.7

.

20

.7.

3.8

.

23

.8.

8.9

.

20

.9.

18

./20

.10

.

µg/l

kok - P/ tot - PP52 P54 P62 P64 P67

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

9.5

.

16

.6.

12

.7.

20.7

.

3.8

.

23

.8.

8.9

.

20

.9.

18

./20

.10

.

µg/l

kok - N/ tot - N P52 P54 P62 P64 P67

15

Kuva 16. Pintaveden (0 – 2 m) a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.

Rehevöitymisluokitus

Avovesikauden 2016 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 17. Rehevöitymisluokituksessa on käytetty koko avovesikauden klorofyllikeskiarvoja (taulukko 5, Aaltonen & Kyröläinen 1986), kun taas ekologises-sa luokittelussa (kpl 4.5) käytetään heinä-elokuun ja syyskuun ensimmäisen viikon klorofyllikeskiarvoja (Aroviita ym. 2012).

Taulukko 5. Rehevöitymisluokittelun raja-arvot (Aaltonen & Kyröläinen 1986).

Luokka a-klo µg/l

Erittäin rehevä > 100 µg/l

Hyvin rehevä 30 – 100 µg/l

Rehevä 10 – 30 µg/l

Lievästi rehevä 5 – 10 µg/l

Rehevöitymässä 2 – 5 µg/l

Karu < 2 µg/l

Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kahteen rehevyysluokkaan: rehevöitymässä ja lievästi rehevä. Klorofylliarvot olivat vuonna 2016 lähes koko Pietarsaaren edustan merialueella edellis-vuotta korkeampia. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta aina Fäbodan-Mässkärin-Hälsingön linjalle asti. Pisteet P64, P65, P75 ja P73 kuuluivat luokkaan rehevöitymässä.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

9.5

.

16

.6.

12.7

.

20.7

.

3.8

.

23.8

.

8.9

.

20.9

.

18./20.1

0.

µg/l

a - klorofylli/ a - klorofyllP52 P54 P62 P64 P67

16

4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 2016

Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 10 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla 20.7. – 3.8.2016. Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratorios-sa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli-a (µg/m2) ja kiintoaine (mg/m2). Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin läm-pökuorman vaikutuksia. Kasvatuskokeen avulla saadaan yleensä eroteltua lämpökuormituksen vaikutus-alue melko selkeästi, mutta koe on hankalasti toistettavissa, minkä vuoksi havaintopaikkojen tuloksia voidaan luotettavasti verrata keskenään vain yhden kasvatusjakson ajalta. Vuoden 2016 tuloksia on ha-vainnollistettu kuvassa 18. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit sekä tulokset ilmenevät liitteestä 4. Havaintopaikkojen Ådo B ja P10 (Pörkenäs) levytelineet olivat kadonneet, joten näiltä ei ole tuloksia.

Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli UPM:n purkukanavan edustalla enimmillään yli 9-kertainen suhteessa vertailualueisiin (Ådö, Mässkär, Pörkenäs). Myös sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli runsasta. Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueella (AK) levätuotanto oli vertailualueiden tasoa. Kiintoainepitoisuudeltaan Kackurinlahti B erottui muista alueista yli 10-ertaisella pitoisuudellaan (kuva 18).

Kuva 17. Avovesiajan 2016 a-

klorofylliin perustuva rehevyys-

luokittelu koko kesän (touko-

lokakuu) keskiarvojen perusteella.

Intensiiviseurannan havainnoista

laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54,

62, 64 ja 67, 79 (n = 9). Muilla

pisteillä n=3. (Sisältää Maanmit-

tauslaitoksen Maastotietokannan

05/2017 aineistoa)

17

Kuva 18. Perifytonkasvatuskokeen tulokset Pietarsaaren merialueella kesällä 2016.

4.4 Veden laadun muutokset 2000–2016

Pintaveden laadun (happi, väri, kok-P, kok-N, a-klorofylli) muutokset jaksolla 2000–2016 intensiiviseu-rannan pisteillä P52, P54, P62, P64, P67 ja P75 on esitetty kuvissa 19–23 erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi havain-topaikan P75 tulokset on korvattu talvella 2000, 2001, 2005 ja 2007 pisteen P77 tuloksilla, talvella 2009 pisteen P78 ja talvella 2010 pisteen P73 tuloksilla. Vuoden 2011 havaintopaikka P75 sijaitsi ahtojäiden keskellä, joten näyte otettiin noin kolme kilometriä havaintopaikalta etelään. Vuosina 2012–2014 ja 2016 havaintopaikan P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Havaintopaikka P71 ei kuitenkaan vastaa hyvin pistettä P75, koska alueella on talvella selvästi järvi-/jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepi-toisuuksissa. Vuonna 2016 ei huonon jäätilanteen vuoksi päästy pisteille P62 ja P64, myös pisteet P53, P55, P73 ja P78 (ei kuvissa) jäivät ilman talvituloksia.

Kuva 19. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvina 2000–2016.

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

AK UPM Sat Kaup Kackur A Kackur B Ådö A Ådö B Mässkär Pörkenäs

Kamg/m2

a-kloµg/m2

Perifyton

Klorofylli-a

Kiintoaine

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

kyll/mätt %

Happi/ Syre 2000 - 2016Talvi/ Vinter 1 m

P52 P54 P62 P64 P67 P75

18

HAPPI

2000-luvulla happitilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 2016 hapen kyllästysaste oli Vanhasatamanlahdelta (P51) Kackursfjärdenille (P79) tyydyttävä (64–75 %). Ådön-Gräsgrundetin pisteelle (P62) ei päästy huonon jäätilanteen vuoksi. Mässkärissä (Mä1; liite 2) sekä pisteillä P65 ja P71 happitilanne oli hyvä (kyl.aste 80–85 %).

Kuva 20. Veden värin vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan 2000–2016.

VÄRI

Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Luodonjärvestä juoksutetun järviveden vaikutus näkyi esimerkiksi talvella 2009 tavallista selvemmin kaikilla intensiivitarkkailun paikoilla, kun taas talven 2010 vähäisemmät juok-sutukset näkyvät pintaveden vaaleampana värinä eli pienempinä väriarvoina. Talven 2016 tulokset puut-tuvat pisteiltä P62 ja P64 ja pisteen P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Luodonjärven vesien vaikutus-alue erottui talvella 2016 väriarvoiltaan selvästi Ådön länsipuolelle (P71) asti (kuva 20).

0

30

60

90

120

150

180

210

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

mg Pt/l

Väri/ Färg 2000 - 2016

Talvi/ Vinter 1 m (komparaattori)

P52 P54 P62 P64 P67 P75

0

30

60

90

120

150

180

210

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

mg Pt/l

Avovesi/ Öppet vatten 1 m (komparaattori)

P52 P54 P62 P64 P67 P75

19

Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihte-lut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä (P52, P54 ja P67), missä etenkin pintavesi on myös selvästi ruskeampaa kuin muualla (2016: 120–180 mg Pt/l). Uloimmilla pisteillä (P64 ja P71) väriarvot ovat alhaiset (23–28 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Vuoden 2016 järvivesien runsaat juok-sutukset näkyvät uloimpia pisteitä lukuun ottamatta selvästi avovesiajan väriarvoissa ja vaikutukset oli-vat kahta edeltävää vuotta suurempia (kuva 20). Pisteillä P54 ja P67 mitattiin keskimäärin 2000-luvun korkeimmat väriarvot.

Kuva 21. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan 2000–2016.

FOSFORI

Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri vuosina. Pitoisuudet ovat olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P75/korvaava). Vuosi 2016 erottuu myös uloimmalla pisteellä (P71) edeltävistä vuosista hieman korkeampana pitoisuutena. Juoksutukset Luodonjärvestä painottuivat talvella 2008 ja 2009 Hästgrundetiin ja fosforipitoisuudet oli-vat purkualuetta laajemmalla alueella (P62, P64 ja P71) tavallista korkeammat. Talven 2010 vähäisem-

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

µg/l

Fosfori/ Fosfor 2000 - 2016

Talvi/ Vinter 1 m

P52 P54 P62 P64 P67 P75

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

µg/l

Avovesi/ Öppet vatten 0 - 2 m/ 1 m

P52 P54 P62 P64 P67 P75

20

pien juoksutusten johdosta pintaveden fosforipitoisuudet laskivat normaalitasolle. Vuonna 2011 fosfori-pitoisuudet olivat hieman korkeammat mutta tasaantuivat vuonna 2012, minkä jälkeen purkupaikkojen lähellä pisteillä P52, P54 ja P67 on ollut nouseva suunta (kuva 21).

Avovesikauden pitoisuusvaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Avovesikauden fosforipitoisuudet ovat pysyneet uloimmilla pisteillä koko 2000-luvun tasaisina, mutta purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) on muutaman viimevuoden aikana ollut havaittavissa lievä nou-seva trendi. Fosforipitoisuus laskee rannikolta ulospäin mentäessä noin 10 µg/l:n tasolle pisteillä P64 ja P75 (kuva 22).

Kuva 22. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan 2000–2016.

TYPPI

Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ul-

800

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

µg/l

Typpi/ Kväve 2000 - 2016

Talvi/ Vinter 1 m

P52 P54 P62 P64 P67 P75

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

µg/l

Avovesi/ Öppet vatten 1 m

P52 P54 P62 P64 P67 P75

21

komerellä. Talvella 2016 typpipitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella selvästi edeltävää vuotta matalampia ja välillä 1100–1300 µg/l.

Avovesikauden typpipitoisuuksien vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) typpitasot ovat keskimäärin noin 600 – 1 000 µg/l, ja pitoisuudet laskevat ulospäin mentäessä 200–400 µg/l:aan. Keskimääräiset pitoisuudet ovat nousseet sekä purku- ja vaikutusalueella että ulommilla pisteillä viimeisimmät vuodet (kuva 22).

KLOROFYLLI

2000-luvulla rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P52, P54 ja P67). Luodon-Öjanjärven juoksutusten vaihteluilla on suuri merkitys näiden havaintopaikko-jen klorofyllipitoisuuksiin. Havaintopaikkojen P52, P62, P64 ja P75 klorofyllipitoisuuksissa on 2000-luvun alkupuolella havaittavissa laskeva suuntaus joka näyttäisi kuitenkin viime vuosina pysähtyneen ja jopa kääntyneen nousuun (kuva 23). Havaintopaikan P75 klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet lähellä tausta-pitoisuuksia. Pisteen P52 arvot heittelevät jonkin verran vuodesta toiseen. Rannikon lähipisteillä P54 ja P67 oli hyvin runsaat klorofyllipitoisuudet vuosina 2013 ja 2014, jolloin patoluukut olivat pääsääntöisesti kiinni. Vuonna 2016 klorofyllin keskipitoisuudet nousivat hieman kaikilla pisteillä vuodesta 2015. Järvive-siä juoksutettiin kesällä runsaasti ja patoluukut olivat yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta auki kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun.

Kuva 23. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan 2000–2016 (intensiivi-seurannan tulokset 9-16/ vuosi).

4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit

Vuoden 2016 sekä vuosien 2012–2015 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käy-tetyn ekologisen luokituksen päivitettyjen kriteerien (Vuori ym. 2009; Aroviita ym. 2012) mukainen pa-rametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Ekologisessa luokituksessa arvioidaan loppukesän (13.7. – 3.9.) klorofyllipitoisuuksia kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreina tarkastellaan kesän kokonaisravinnepitoisuuksia ja näkösyvyyttä. Havaintopaikkojen vedenlaatu luokitellaan näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkiin erinomai-nen–huono (ks. taulukko 6). Ennen vuotta 2012 laadituissa vuosiyhteenvedoissa on luokittelussa nouda-

0

5

10

15

20

25

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

µg/l

a-klorofylli/ a-klorofyll 2000 - 2016

Avovesi/ Öppet vatten 0 - 2 m/ 1 mP52 P54 P62 P64 P67 P75

22

tettu vanhoja luokituskriteereitä ja luokkarajoja (Vuori ym. 2009), joten niiden tulokset poikkeavat tässä esitetyistä.

Pietarsaaren merialueen em. parametrit vuodelta 2016 on esitetty taulukossa 7 sekä karttapohjalla ku-vassa 24. Aineistossa on mukana virallisesta luokittelujaksosta poiketen myös syyskuun lopun (20.9.) havaintokerran tulokset. Jakson 2012–2016 aineistot on käsitelty vastaavasti ja esitetty taulukossa 8 sekä karttapohjalla. Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen (Vuori ym. 2009; Aroviita ym. 2012) mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen–huono (Nyman 2017, taulukko 10).

Taulukko 6. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat sekä luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-N), kokonaisfosforille (kok-P), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 2012). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet.

Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella vuonna 2016 ja vertailu-jaksoon 2012–2016

Vuosi 2016

Lähes kaikki sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikat sijoittuivat vuoden 2016 vedenlaatuparamet-rien perusteella luokkien ”välttävä” ja ”huono” rajalle. Piste P61, josta oli luokitteluajanjaksolta vain yksi tulos, oli luokassa ”tyydyttävä”. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopisteistä P64 sijoittui vedenlaa-dultaan luokkaan ”tyydyttävä” ja piste P71 (n=1) luokkaan ”välttävä”. Örenin itäpuolen piste P65 (n=1) oli ”tyydyttävä/välttävä” ja Ådön-Gräsgrundetin välinen piste P62 ”välttävä/huono” -rajalla. Uloimmille havaintopisteille (P73 ja P75) ei kovan tuulen vuoksi päästy elokuun laajalla kierroksella, joten näille pis-teille ei ole luokitusta (taulukko 7, kuva 24).

Vuosi 2016 oli vedenlaadultaan osittain vuosia 2012–2015 heikompi. Esimerkiksi ulkosaariston pisteet P64 ja P65 ovat aiemmin sijoittuneet luokkiin ”hyvä” tai ”erinomainen”, kun vuonna 2016 vedenlaatu-luokitukset olivat ”tyydyttävä” ja ”tyydyttävä/välttävä”. Myös pisteiden P62 ja P71 vedenlaatu oli selvästi huonompi. Pisteiden P65 ja P71 luokitukset perustuvat yhteen kesäajan näytteeseen, mikä ei välttämät-tä anna oikeaa kuvaa vedenlaadusta. Pisteiden P62 ja P64 aineisto on laajempi (n=6/vuosi).

Runsassateinen loppuvuosi 2015 sekä leuto alkutalvi kasvattivat jokien virtaamia ja siten juoksutuksia Luodon-Öjanjärvestä merialueelle. Järvivesien mukana Pietarsaaren edustalle kulkeutui suuri typpi- ja fosforikuorma. Kesään 2016 ajoittuneet runsaat sateet toivat myös paljon ravinteikasta järvivettä meri-alueelle. Nämä kaksi ravinnevirtaamapiikkiä ovat vaikuttaneet ravinnepitoisuuksien nousuun, levätuo-tannon lisääntymiseen ja näkösyvyyden alenemiseen Pietarsaaren edustan merialueella kesällä 2016.

LUONNONTILAISET

Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono

Kok-P Pu 7,5 alle 9 9−11 11−15 15−20 yli 20

Kok-P Ps 9 alle 11 11−14 14−18 18−27 yli 27

Kok-N Pu 225 alle 270 270−315 315−350 350−400 yli 400

Kok-N Ps 260 alle 305 305−340 340−370 370−420 yli 420

NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3−5,2 2,3−3,3 1,4−2,3 alle 1,4

NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4−3,8 1,7−2,4 1,0−1,7 alle 1,0

a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7−2,2 2,2−4,4 4,4−11 yli 11

a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5−3,3 3,3−6,5 6,5−16 yli 16

LUOKKARAJAT

23

Taulukko 7. Vuoden 2016 vedenlaatutulosten (n=havaintokertojen määrä) perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla sekä jakson 2012–2016 vedenlaadun luokka (Aroviita ym. 2012).

Vertailujakso 2012–2016

Ulomman rannikkoalueen (Pu) uloimmat havaintopisteet P73 ja P75 sijoittuvat jakson 2012–2016 aineis-ton perusteella ”erinomaisen” ja ”hyvän” rajalle. Havaintopisteiltä ei ole tuloksia vuodelta 2016. Pisteet P64, P65 ja P71 kuuluvat luokkaan ”hyvä” ja havaintopiste P62 luokkaan ”tyydyttävä”. Sisemmän rannik-koalueen (Ps) havaintopisteistä suurin osa (P51, P52, P53, P54, P55 ja P67) on 2012–2016 yhteistarkkai-luaineiston perusteella ”välttävä/huono” -rajalla. Pisteet P61 ja P78 sijoittuvat luokkien ”tyydyttävä” ja ”välttävä” rajalle ja pisteet P66 ja P79 kuuluvat luokkaan ”välttävä” (taulukko 8, kuva 24).

Vuosina 2015 ja 2016 Luodonjärven runsaat juoksutukset heikensivät sisemmän rannikkoalueen, ja vuonna 2016 myös ulkosaariston, havaintopaikkojen vedenlaatua. Näkösyvyydet olivat pienempiä ja ravinnearvot korkeampia kuin edeltävinä vuosina. Pisteiden P51, P53, P55, P61, P65, P66, P71 ja P78 luokitus perustuu joinakin vuosina vain yhteen tulokseen (liite 12).

Pohjaeläinaineiston perusteella Pietarsaaren edustan merialueen tila on selvästi parempi kuin vedenlaa-tuparametrien perusteella arvioituna. Pohjaeläimistö sijoittui ekologisen luokituksen mukaisen BBI-indeksin perusteella vuonna 2016 havaintopaikasta riippuen hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Myös jaksolla 2012–2016 pohjaeläimistön tila on ollut pääasiassa hyvä tai erinomainen (s. 29).

Taulukko 8. Vedenlaatuaineiston perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla vuosina 2012–2016 sekä jakson 2012–2016 luokitus (Aroviita ym. 2012).

Tyyppi/ Vedenlaatu

Piste vesimuodostuma n tot-P tot-N a-klo NS Vedenlaatu 2012-2016

51 Ps Prs edusta 1 50 600 8,6 1,1 V/Hu V/Hu

52 Ps Prs edusta 6 38 793 6,1 1,3 V/Hu V/Hu

53 Ps Prs edusta 1 34 710 4,7 1 V/Hu V/Hu

54 Ps Prs edusta 6 56 1017 7,1 0,9 V/Hu V/Hu

55 Ps Prs edusta 1 62 1200 6,8 0,5 V/Hu V/Hu

61 Ps Prs edusta 1 16 390 6,2 1,9 T T/V

62 Pu Kallan 6 22 540 5,2 1,8 V/Hu T

64 Pu Kallan 6 13 343 3,4 3,2 T H

65 Pu Kallan 1 13 350 6 2,7 T/V H

66 Ps Prs edusta 1 30 670 10,3 V/Hu V

67 Ps Prs edusta 6 48 877 9,7 0,9 V/Hu V/Hu

71 Pu Kallan 1 19 410 8,5 1,9 V H

73 Pu Ukpyy ulko 0 E/H

75 Pu Kallan 0 E/H

78 Ps L-saaristo 1 41 720 8,6 0,4 V/Hu T/V

79 Ps Prs edusta 6 53 990 10,7 0,9 V/Hu V

2016

Tyyppi/

vesimuodostuma 2012 2013 2014 2015 2016

51 Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu

52 Ps Prs edusta V V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu

53 Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V V V/Hu V/Hu

54 Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu

55 Ps Prs edusta Hu Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu

61 Ps Prs edusta V T/V V V T T/V

62 Pu Kallan T T T T V/Hu T

64 Pu Kallan H H H H T H

65 Pu Kallan H E/H H H T/V H

66 Ps Prs edusta V V Hu V V/Hu V

67 Ps Prs edusta V/Hu Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu

71 Pu Kallan T H H H V H

73 Pu Ukpyy ulko E E/H E E E/H

75 Pu Kallan E/H E/H E E E/H

78 Ps L-saaristo V/Hu T T/V V/Hu V/Hu T/V

79 Ps Prs edusta V/Hu V V V/Hu V/Hu V

Piste

Jakso

2012-2016

24

Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja use-amman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Vedenlaatu on vain osa luokituksessa arvioi-tavista tekijöistä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 2013 valmistuneessa rannikkovesien ekologi-sen tilan vahvistetussa kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan (Westberg & Lax 2016). Vesimuodostumat ”Luodon saaristo” ja ”Uusi-kaarlepyy ulko” olivat hyvässä tilassa. Kokonaisarvio perustuu vuosien 2006‒2012 aineistoon painottaen biologisia parametreja.

Kuva 24. Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 2012) mukaiset ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 2016 ja jakson 2012–2016 aineistojen perusteella. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2017 aineistoa)

5. KALATALOUSTARKKAILU

Vuosittainen tiedonkeruu

Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalas-tusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn (Fiskelag, Fiskargille), Kyrkobyn, Pörkenäsin, Luodon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 2016 (Wistbacka 2016, liite 6).

Vuonna 2016 alueella kalastaneiden lukumäärä oli 537 henkeä, joista 51 oli ammatti- tai sivuammattika-lastajia (Wistbacka 2017). Ammattikalastajia oli Luodossa yhteensä 18, Eugmossa 20, Vestersundsbyssä 11 ja Pörkenäsissä 2. Pyydyksinä käytettiin edelleen selvästi eniten verkkoja, joista silmäkoko 40–50 mm oli suosituin. Lisäksi kalastettiin mm. siikaloukuilla, maderysillä, katiskoilla, heittovavoilla ja ongilla (liite 6).

Vuonna 2016 ei toteutettu hoitokalastusta, mikä näkyi edellisvuotta (2015: 203 000 kg) pienempänä kokonaissaaliina (147 000 kg). Saalismäärän väheneminen johtui lahnasaaliin vähenemisestä puoleen.

25

Lahna oli kuitenkin viime vuosien tapaan yleisin saalislaji (kuva 25, taulukko 9). Lahnan jälkeen seuraa-vaksi yleisimpinä saalislajeina tulivat silakka ja siika. Silakkasaalis oli edellisvuoden tasoa. Kesällä myrs-kyssä rikkoutuneiden lohi- ja siikaloukkujen vuoksi siikasaalis laski neljänneksen ja lohisaalis lähes 70 % edellisvuodesta. Muiden lajien saalismäärät kasvoivat edellisvuodesta. Eniten kasvoi kuhasaalis, joka oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Muikkusaalis kasvoi 60 % (sis. kohtaan ”muut”), madesaa-lis 40 % ja taimensaalis 38 %.

Taulukko 9. Taulukko 9. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) 2004–2016 (Wistbacka 2017). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen 2005 asti ryhmään ”muut”.

Saalis/ Fångst

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

siika/sik

20 823 17 002 18 033 15 198 10 281 9 533 14 543 15 268 18 407 20 119 20 029 22 918 17 406

lohi/lax

7 867 9 926 7 949 5 841 4 128 5 458 4 981 7 451 10 736 5 256 7 273 8 662 2 853

taimen/öring

795 1 113 1 973 2 011 1 037 1 338 1 084 1 573 3 140 1 562 1 368 1 209 1 667

silakka/strömm.

10 702 26 621 10 776 22 529 704 869 1 582 1 826 2 656 2 350 27 751 36 086 37 526

made/lake

3 725 4 499 4 712 5 780 3 430 4 724 5 134 4 686 7 431 6 622 4 015 4 360 6 120

ahven/abborre

5 631 4 690 3 988 3 588 2 991 4 497 4 278 4 610 4 955 5 013 4 804 4 231 5 190

hauki/gädda

7 786 6 972 6 078 7 110 4 187 6 703 8 168 9 264 10 010 8 306 7 785 6 773 8 920

lahna/braxen

10 728 7 310 12 243 13 620 8 104 13 298 15 899 36 989 78 253 101 822 126 289 106 137 49 294

kuha/gös

414 800 1 334 4 480 913 1 339 2 060 1 953 1 121 1 136 1 212 1 213 2 561

särki/mört

2023 2520 1507 4 174 3 609 4 789 8 091 8 809 8 382 6 969 9 055

säynävä/id

1 967 1 852 1 291 1 878 2 968 2 782 3 654 3 273 3 666 4 084 5 470

muut/övrigt

4 722 3 994 1 687 5 490 4 192 4 446 1 297 1 686 1 741 1 424 2 877 575 1 331

Totalt

73 193 82 927 72 763 90 019 42 765 58 257 65 603 92 877 150 195 165 692 215 451 203 217 147 393

Kuva 25. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella 2005–2016 (Wistbacka 2006–2017). Ryhmä ”muut” sisältää mm. muikku, särki-, kuore- ja säynäväsaaliin.

Kalastustiedustelu 2015

Kysely vuoden 2015 kalastuksesta sekä vuosina 2010–2015 kalastuksessa tapahtuneista muutoksista Pietarsaaren merialueella lähetettiin yhteensä 461 henkilölle. Vastaanottajat olivat joko lunastaneet alueen kalastusluvan tai kuuluivat vuonna 2015 ELY-keskuksen kaupallisten kalastajien rekisteriin. Kyse-lyn tuloksista on laadittu erillinen raportti (Wistbacka 2016).

Kyselyn perusteella sekä kaupallista- että vapaa-ajankalastusta harjoitetaan vuoden ympäri koko alueel-la: talvisin lähempänä rannikkoa ja kesäisin ulompana merellä. Merkittävimmät saalislajit verkoilla ja

0

25 000

50 000

75 000

100 000

125 000

150 000

175 000

200 000

225 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kg/v

Kalasaalis / Fiskfångstsiika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake

ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt

26

maderysillä ovat hauki, ahven, made, siika, kuha, lahna, säynävä, särki ja silakka. Lohi-/siikaloukuilla saa-daan pääasiassa siikaa, lohta ja taimenta. Silakkaa pyydetään rysien avulla (Wistbacka 2016).

Noin kolmannes kaupallisista kalastajista on lisännyt työpanostaan kalastukseen viimeisen viiden vuoden aikana. Toisaalta noin kolmannes vapaa-ajankalastajista ilmoitti vähentäneensä kalastusta. Syitä muu-tokseen kaupallisessa kalastuksessa ovat mm. kalojen saatavuuden muuttuminen, veden laadussa ja rehevyyden laajuudessa sekä kalastossa tapahtuneet muutokset sekä siirtyminen vähän hyödynnettyjen kalalajien kalastukseen. Vapaa-ajankalastuksessa syynä olivat mm. ajanpuute ja vähentynyt kiinnostus. Eniten kalastusta haittasivat särkikalojen ylisuuret kannat sekä pyydysten limoittuminen (Wistbacka 2016).

Poistokalastuksesta johtuva lahna-, särki- ja säynäväsaaliin kasvu on nostanut selvästi kaupallisten kalas-tajien saalista vuodesta 2010 vuoteen 2015. Myös siian keskisaalis on kasvanut. Merialueelle istutetaan joka vuosi velvoiteistutuksina alueelle ominaista siikamuotoa luodonsiikaa (Wistbacka 2016). Kalatalou-dellisen tilanteen parantamiseksi toivottiin nykyisten istutusten jatkamista tai lisäämistä, kalastuksen valvonnan tehostamista, valistusta merialueen kalastusoloista ja säännöistä sekä siian kutuaikaista rau-hoittamista.

6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA

2016

6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset

Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Café-ranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan enemmän kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/2008). Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkasta-jien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7.

Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kala-satamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Kesällä 2016 Ådön kalasatamassa ei havaittu sinilevää (Liite 8).

6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 2016 (Nyman 2017)

Kuudelta havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (2017) raportoimista tuloksista.

6.2.1. Menetelmät

Näytteet otettiin 2.10.2016. Näytteenotossa sovellettiin SFS standardia 5076. Näytteet otettiin Ekman tyyppisellä noutimella (pinta-ala 246 m2) viisi nostoa per paikka. Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä 0,5 ja 1,0 mm kaksoisseulalla ja seulojen tulokset yhdistettiin. 1 mm seuloksesta poimittiin eläimet valoluupin avulla elävinä laboratoriossa vuorokauden sisällä näytteenotosta ja 0,5 mm seulos säilöttiin 70 % etanoliin ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Raakkuäyriäisten ja muiden hyvin pienien lajien biomassa arvioi-tiin niiden lasketun tilavuuden perusteella.

27

6.2.2. Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat

Näytteenottopaikoilta tavattiin vuonna 2016 kaiken kaikkiaan 19 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Paikkakoh-tainen vaihtelu oli 7‒13 lajia/ryhmää. Harvasukasmatoja (Oligochaeta), valtalajina Potamothrix ham-moniensis, esiintyi vuonna 2016 lähes kaikilla asemilla, kuten aiempina vuosina. Limnodrilus hoffmeisteri esiintyi valtalajina sisäsaariston (P53 ja P54) liejupohjilla. Vuonna 2012 ilmestynyt Naididae -heimoon kuuluva laji Paranais frici esiintyi edelleen alueella, näytteenottopaikoilla 53 ja 62. Laji on Itämeressä tulokaslaji, mutta ilmeisesti harmiton (Ljungberg ym. 2011). Liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla muilla näytteenottopaikoilla, paitsi pisteellä P54. Valtalajina ne olivat biomassaltaan asemilla 62 ja 65. Alhaisen suolapitoisuuden takia sietokykynsä rajoilla elävää Merisukasmatoa (Manayunkia aestuarina) havaittiin ensimmäisen kerran Pietarsaaren edustalla vuonna 2009 ja sitä tavattiin edelleen ulkosaariston näytteenottopaikoilla 62 ja 65. Surviaissääsken (Chironomidae) toukista suurin osa oli Ta-nypodinae -alaheimon Procladius -sukuun kuuluvaa lajia. Vuonna 2016 niitä oli kahden edeltävän vuo-den tavoin melko vähän verrattuna tätä aikaisempiin vuosiin. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia tavattiin melko runsaslukuisina ainoastaan pisteellä 71. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) (Vuori ym. 2009) esiintyi Pietarsaaren edus-talla kaikilla pisteillä ja erityisen runsaasti pisteillä 71 ja 78. Valkokatkaa (Monoporeia affinis) ja kilkkiä (Saduria entomon) ei vuonna 2016 tavattu ollenkaan.

Pohjaeläinten yksilömäärät näytteenottopaikoilla vaihtelivat noin 700–7300 yks/m2 välillä ja biomassat 0,4–7,9 g/m2 välillä (kuva 26, liite 9). Kokonaisyksilömäärä ja biomassa olivat selvästi suurimmat näyt-teenottopaikalla 71, jossa oli lukumääräisesti paljon raakkuäyriäisiä ja harvasukasmatoja. Biomassassa merkittäviä olivat suurikokoiset Chironomus -toukat. Myös paikan 65 biomassa erottui muista koostuen melkein kokonaan liejuputkimadoista.

Kuva 26. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m2) ja biomassat (g/m2) Pietarsaaren edustan näytteenottopisteissä vuonna 2016. (Nyman 2017)

Pisteet 53 ja 71 ovat olleet mukana tarkkailussa vuodesta 2012. Pisteen 53 lähistöllä on tehty ruoppaus-töitä vuosina 2012 – 2015. Liejuputkimatoja oli pisteellä 53 vuonna 2016 vähemmän kuin kahtena edel-tävänä vuonna. Vaikka pohjaeläimistö on ilmeisesti toipumassa ruoppaustöistä, on se edelleen epäva-kaa. Näytteenottopaikalla 54 vuonna 2012 syntynyt sataman ruoppauksesta peräisin oleva savikerros ei ollut enää selvästi havaittavissa ja pohjaeläimistö oli vuonna 2016 vuosien 2014–2015 kaltainen. Näyt-teenottopaikka 62 sijaitsee ulkosaariston syvänteessä laivaväylällä, missä ruopattiin vuonna 2015. Paikan pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä on pysynyt melko tasaisena, joskin koostumus on vaihdellut. Pai-kalla ei ole ollut selvästi havaittavissa ruoppauksesta johtuvaa uutta sedimenttikerrosta, mutta har-vasukasmatojen viime vuosien vähentyminen sekä mahdollisesti osa muista vaihteluista saattaa johtua väylän ruoppaustöistä ja niistä leviävistä savihiukkasten kertymisestä pohjaan. Luodon saaristossa sijait-sevan näytepaikan 65 biomassat ja kokonaisyksilömäärät ovat pysyneet melko samalla tasolla. Vuosista 2010–2011 lähtien suuri osa yksilömäärästä ja biomassasta on ollut liejuputkimatoja. Ulkosaariston näyt-teenottopaikan 71 pohjaeläimistö koostuu lähinnä harvasukasmadoista ja isokokoisista Chirono-

28

mus -toukista. Näitä oli vuonna 2016 jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näytteenotto-paikka 78 kuuluu Luodonjärven vaikutusalueeseen ja pohjaeläimistö on viime vuosina pysynyt siellä mel-ko vakiona.

6.2.3. Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella

Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn vuonna 2012 päivitetyn laskentamallin (Perus & Österberg 2012) mukaan pohjaeläimistön laatuluokat ovat pääsääntöisesti pysyneet samalla tasolla eikä merkittäviä muutoksia ainakaan huonompaan suuntaan ole havaittavissa. Vuoden 2016 aineiston perusteella Pietar-saaren edustan ja Luodon saariston näytteenottopaikat sijoittuivat luokkaan ”hyvä” ja vesimuodostuman Kallan havaintopaikat luokkaan ”erinomainen” (taulukko 10).

Laatuindeksien tulkinnassa on syytä muistaa, että indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät karkeita yleistyksiä. Laskentakaavassa esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu sama ”huono” painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät hyvin erilaisia lajeja. Indeksiarvoissa on lisäksi satunnaisvaihtelua, joka kytkeytyy eläinten epätasaiseen jakautumiseen näytteenottopaikoilla ja havait-tujen yksilömäärien satunnaishajontaan. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Kokonaisten vesimuodostumien useamman vuoden havainnoista lasketuissa indeksiarvoissa virheet tasoittuvat jonkin verran ja voivat siten varmemmin ilmaista vesialu-een tilaa. Vesimuodostumien ekologisen tilan luokittelu tehdään kuitenkin viranomaisten taholta ve-sienhoidon suunnittelun yhteydessä.

Taulukko 10. Pietarsaaren edustan vuosien 2008–2016 pohjaeläinaineistosta lasketut havaintopaikkakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä.

6.3 Vesikasvillisuuskartoitus (Keränen 2017)

Vuonna 2016 toteutettiin erillisselvityksenä tarkkailuohjelman mukainen vesikasvillisuuskartoitus. Kar-toitettuja kasvillisuuslinjoja oli 38, jotka kaikki olivat yhtenäisiä vuosina 1996 ja 2007 kartoitettujen kas-villisuuslinjojen kanssa. Kartoitus tehtiin kahlaamalla tai veneestä käsin haraamalla sekä vesikiikarin avul-la. Lajien runsaudet arvioitiin Norrlinin 7 asteikolla. Kartoituksesta on laadittu erillinen raportti (Keränen 2017).

Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asema

Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta

0,71 0,76 0,76 0,61 0,53 0,66

H H H H T H

0,60 0,52 0,48 0,95 0,58 1,03 0,48 0,40 0,61

H T T H H E T T H

Vesimuodostuma Kallan

0,77 0,72 0,67 1,51 0,98 1,04 1,35 1,47 1,46

H H H E E E E E E

1,37 1,44 1,09 1,68 0,81 0,70 1,12 0,91 1,07

E E E E H H E H E

0,73 1,09 1,09 1,09 0,95 1,13

H E E E E E

Vesimuodostuma Luodon saaristo

1,00 0,92 0,76 0,95 0,92 0,90 0,89 0,92 0,95

E H H H H H H H H

62

71

65

78

53

54

29

Pietarsaaren merialueen vesikasvillisuuteen vaikuttaa erityisesti maankohoaminen. Alueen vesikasvit kuvaavat hyvin veden tilaa, sillä niukkaravinteisuutta suosivia lajeja ei esiinny lievästi rehevillä alueilla. Ravinteisuutta suosivia lajeja esiintyy lähinnä rehevillä lahdilla.

Kasvillisuuden perusteella Pietarsaaren merialueen tila oli vuonna 2016 suhteellisen hyvä eikä kovin suuria muutoksia vuoden 1996 jälkeen ole havaittavissa. Rehevyyttä kuvaavat lajit ovat pysyneet samalla tasolla. Puhtaiden vesien lajeja (näkinpartaiset) esiintyi aiempaa enemmän, minkä perusteella vedenlaa-tu on alueella parantunut. Aivan Alholman edustalta (jäte- ja jäähdytysvesien purkualue) ja Luodonjär-ven vesien purkualueilta ne kuitenkin puuttuivat, mikä kuvaa haja- ja pistekuormitusvaikutusten esiin-tymistä alueella. Lähellä Alholmaa esiintyi ravinnekuormituksesta hyötyviä lajeja, joiden esiintymiseen voi syy olla viime vuosina havaittu ravinnepitoisuuksien nousu. Teollisuuden kuormituksen lisäksi Luo-donjärven ravinteikkaat vedet vaikuttavat alueen kasvillisuuteen. Pietarsaaren sataman ja kaupungin puhdistamon purkupaikan läheisillä kasvillisuuslinjoilla vesikasveja oli vähän ja laajat järviruokokasvustot rajoittivat ilmeisesti muiden lajien esiintymistä. Ulkosaaristossa vedet olivat kirkkaita ja vähäravinteisiä eikä rehevöitymiseen viittaavia makroleväkasvustoja esiintynyt.

6.4 Lämpötilakartoitukset

Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 2016 maalis-, touko-, elo- ja loka-kuussa lämpötilakartoitukset, jotka on raportoitu erikseen (Keränen 2017a). Vuoden 2016 kartoitustu-loksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu 1990 – 2001) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä.

Maaliskuun 2016 havaintoajankohtana jäähdytyskanavan edusta oli sula kuten myös satama ja laivaväy-lä Ådön ohitse avomerelle. Tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat 0,1–3,4 asteen välillä. Läm-pimintä vesi oli purkupaikan edustalla ja siitä hieman itään Risöhällenin suuntaan. Alholmens Kraftin voimalassa oli pitkiä toimintakatkoksia helmikuussa ja voimala oli poissa käytöstä koko maaliskuun, joten maaliskuun lämpökuorma tuli UMP-Kymmenen tehtaalta. Lämpimien vesien vaikutusvyöhyke ulottui noin kilometrin etäisyydelle purkukanavan suulta pohjoiseen Risöhällenin suuntaan. Purkukanavan lähis-töllä vedet olivat hieman lämpimämpiä pinnassa kuin pohjassa. Luodonjärven makeavesivaikutus näkyi pintavesissä purkukanavan luona ja siitä pohjoiseen Hälsingöfjärdeniin saakka sekä Kackursfjärdenillä. Syvemmissä vesikerroksissa vedet olivat kaikilla alueilla suolaista murtovettä.

Toukokuussa 2016 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat 2,5 – 14,4 asteen välillä. Korkein lämpötila mitattiin purkukanavan edustalta. Toukokuussa vedet olivat kerrostuneet ja jäähdytysvesien vaikutukset olivat lieviä ulottuen purkukanavan edustalta muutaman sadan metrin päähän. Luodonjär-ven vaikutus näkyi pintavedessä Kackursfjärdenillä ja Hästgrundetissa.

Elokuussa 2016 havaintopisteiden vesien lämpötilat olivat keskimäärin noin 2-3 astetta vertailujaksoa kylmempiä ja maksimilämpötilat vaihtelivat 14,5–20,7 °C välillä. Jäähdytysvesien vaikutusalue ulottui pintavedessä noin 500 metriä purkukanavan suulta pohjoiseen, mutta pohjan läheisessä vedessä ei esiintynyt ollenkaan lämpimiä jäähdytysvesiä. Havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli elokuussa vähäistä, vaikkakin Fallskärletin luona oli pohjanläheinen vesi huomattavasti pinnanläheistä vettä kyl-mempää. Makeavesivaikutusta ei ollut juurikaan havaittavissa muuta kuin sulkujen luona Kackursfjär-denillä ja Hästgrundetilla.

Lokakuussa 2016 vedet olivat tarkkailualueella suurimmaksi osaksi noin 2 astetta vertailujaksoa kyl-mempiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat välillä 5,3–8,8 °C. Korkeimmat lämpöti-lat mitattiin purkukanavan edustalta. Lämpötilaerojen perusteella jäähdytysvesien vaikutusalue rajoittui pintavedessä purkukanavan edustalle alle 0,5 km2 alueelle, eikä vaikutuksia esiintynyt syvemmissä vesi-kerroksissa. Lokakuun havaintopäivinä Hästgrundetin ja pääosin myös Gertrudin patoluukut olivat kiinni ja vedet olivat suolaisia murtovesiä lähes kaikilla havaintopaikoilla.

30

6.5 Mässkärin luontoasema

Jätevedenpuhdistamo

Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin 250 m3/v. Jätevedet käsitellään Green Rock -pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan (30.10.2012 LSSAVI/508/04.08/2010) perusteella vaihdellut välillä 0,14 – 1 kg P/ vuosi. Lupaehdot astuivat voimaan vuonna 2013. Luparajat ovat kiintoaineelle 90 %, 35 mg/l, biologiselle hapenkulutukselle (BOD7ATU) 90 %, 30 mg/l, kemialliselle hapenkulutukselle (CODCr) 75 %, 125 mg/l ja kokonaisfosforille 3 mg/l.

Ympäristöluvan mukaan jätevesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistö-tarkkailu voidaan lopettaa. Vuonna 2016 jätevesinäyte otettiin lokakuussa (25.10.). Tuolloin lähtevän veden luparajat saavutettiin kaikilta osin (Kiintoaine: 100 % ja 2,0 mg/l, BOD7ATU: >99,9 % ja < 3 mg/l, CODCr: 99,1 % ja 48 mg/l, kok-P: 0,35 mg/l).

Mässkärin luontoaseman pienpuhdistamon vesistötarkkailunäytteet (Mä1) otettiin yhteistarkkailun yh-teydessä (16.3. ja 23.8.) ja tulokset sisältyvät maaliskuun ja elokuun tulostaulukoihin (liitteet 2.1 ja 2.3). Tulosten perusteella jätevesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa Mässkärin edustalla vuonna 2016. Maa-liskuussa veden väri vaihteli välillä 25–40 mg Pt/l. Typpipitoisuudet olivat edeltävää vuotta matalammat (Kok-N: 330–510 µg/l) ja pintavedessä muita havaintopisteitä pienemmät. Myös fosforipitoisuus oli pin-tavedessä muita merialueen pisteitä alhaisempi (14 µg/l). Happitilanne oli melko hyvä (85–88 %) eikä vedessä esiintynyt bakteereja (<1 pmy/100 ml). Elokuussa vesi oli lähes kirkasta (1,2–1,3 FTU) ja lähes väritöntä (35 mg Pt/l). Ravinnepitoisuudet olivat alueelle ominaisella tasolla (Kok-N: 330–350 µg/l, Kok-P: 14–16 µg/l). Myös hygieeninen tila oli purkualueella hyvä (enterokokit 5 pmy/100ml).

6.6 Pörkenäsin leirikeskus

Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän leirikeskusten jäteve-det, joilla on oma velvoitetarkkailu. Puhdistamona toimii vuonna 2012 asennettu Oy KWH-Pipe Ab:n Vehoputs 70-pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Sitä ennen (2006–2011) jätevedet puhdis-tettiin UPO-Metoxy pienpuhdistamolla.

Ympäristölupa (LSSAVI/229/04.08/2010) velvoittaa suoritettavan jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua siten, että toinen näytteenottokerta ajoittuu kesän korkeimman käyttöasteen aikaan. Tarkkailua suorit-taa Ahma Ympäristö Oy ja vuoden 2016 tulokset on raportoitu erikseen (Nurttila 2017).

Vuonna 2016 laitoksella käsiteltiin 1 792 m3 jätevettä. Uuden tarkkailuohjelman (Ahma Ympäristö Oy, 4.5.2015) mukaisesti leirikeskuksen pienpuhdistamon tarkkailussa palattiin vuonna 2016 ympäristöluvan määräämään tarkkailutiheyteen (2 näytekertaa/v). Vuonna 2016 tarkkailunäytteet otettiin heinäkuussa (7.7.) ja elokuussa (2.8.) (Nurttila 2017).

Puhdistamon toiminta oli vuonna 2016 heikkoa ja lupaehdot saavutettiin ainoastaan BOD7ATU:n (97,1 %), kiintoaineen (97,4 %) ja COD:n (93,5 %) puhdistustehojen osalta. Kokonaisfosforikuorma oli 0,019 kg/d, kokonaistyppikuorma 0,38 kg/d ja BOD-kuorma 0,22 kg/d. Vesistötarkkailussa (2.8. ja 8.9.) jäteveden-puhdistamon vaikutuksia ei havaittu. Veden laatu oli hyvä: happopitoisuus oli koko vesipatsaassa korkea (8,7–10,0 mg/l), kokonaisfosforipitoisuudet (17–18 µg/l) olivat lievästi rehevällä tasolla ja a-klorofyllipitoisuudet (3,5–5,0 mg/l) karulla/lievästi rehevän veden tasolla. Myös sameusarvot olivat al-haisia ja hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä (Nurttila 2017).

6.7 Pietarsaaren Satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden ka-lataloudellinen tarkkailu 2016 (Keränen 2017B)

Seuraavassa on referoitu Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausten sekä ruoppausmassojen läjittämisen (2011–2015) kalataloudellista tarkkailua vuonna 2016 (Keränen 2017B). Tarkkailua on toteu-

31

tettu osittain osana Pietarsaaren edustan yhteistarkkailua. Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tark-kailusuunnitelman 15.9.2011 päivätyllä (POHELY/1822/5723/2011) ja meriläjitysalueen tarkkailuohjel-man 11.9.2012 päivätyllä (POHELY/1822/5723/2011) päätöksellä.

Kalataloudellista tarkkailua on tehty tarkkailuohjelman mukaisesti ruoppaustöiden aikaisina vuosina alkaen vuodesta 2012. Tarkkailua jatketaan kolme vuotta ruoppauksien päättymisen jälkeen (2016–2018). Vuoden 2010 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailun koeverkkokalastukset toimivat ennakko-tarkkailuna. Vuoden 2016 kalataloustarkkailuun kuului siian poikasnuottausta, koeverkkokalastusta ja silakan poikaspyyntiä. Koeverkkokalastusalueita oli viisi: sataman tuntumassa lähimpänä ruopattuja alueita sijaitsevat Gräggören ja Risöhällen, kauempana sisäsaaristossa sijaitseva Hälsingöfjärden ja ulko-saaristossa sijaitseva Aligrundet sekä meriläjitysalueen läheinen hieman muuta merta matalampi alue. Kaikilla alueilla pyyntiponnistus oli 10 verkkovuorokautta.

Ruoppausten aikaisten kalastotarkkailujen mukaan suurimmat muutokset kalastossa ovat tapahtuneet Gräggörenillä, jossa kokonaissaaliit kasvoivat vuosien 2014–2015 aikana yli kaksinkertaisiksi ja yksilö-määrät yli kolminkertaisiksi. Erityisesti särkisaalis kasvoi, mutta myös ahvensaalis lisääntyi selvästi. Särki- ja ahvenkantojen runsastumisella voi olla vahva yhteys ruoppauksiin, sillä pohjien ruoppaus vapauttaa veteen ravinteita lisäten perustuotantoa, jolloin erityisesti poikasvaiheiden ravinto lisääntyy. Myös poh-jaeläimiä irtautuu etenkin ahventen ravinnoksi. Jälkitarkkailussa vuonna 2016 Gräggörenin saalis oli pa-lautunut lähelle ennakkotarkkailuvuoden (2010) saalista. Yksilömäärät olivat vielä selvästi ennakkotark-kailuvuotta suurempia. Muilla koeverkkopyyntialueilla ei ruoppausvuosina ole havaittu ruoppauksiin liittyviä kalakantamuutoksia. Meriläjitysalueen koepyyntialueen saalis oli vuosina 2015 ja 2016 aiempia vuosia runsaampi. Läjityksillä ei ilmeisesti ole ollut osuutta saalismäärään, vaan saaliin määrään vaikut-taa suoraan merellisten kalojen osuus (esim. silakka ja kuore) saaliista.

Kevään 2016 poikasnuottausten siianpoikassaalis oli kohtalaisen hyvä ja poikasia saatiin kaikilta koealoil-ta. Aiempien vuosien tapaan paras siianpoikasalue oli Västra Ådö. Vuosien 2012–2016 tuloksien perus-teella siian lisääntyminen ei ole suuresti häiriintynyt ruoppauksista.

Silakan poikaspyyntialue sijaitsee noin 1,8 km meriläjitysalueen itäpuolella. Alueelta ei ole ennakkotark-kailutuloksia. Saalista ei saatu vuonna 2016, kuten ei aiempinakaan vuosina. Myöskään tarkkailualuetta matalammalta vertailualueelta ei saatu kaloja. Alue ei ilmeisesti ole silakan lisääntymisaluetta.

7. TIIVISTELMÄ

Tässä yhteenvedossa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2016, joka oli tarkkailujakson 2008 – 2017 yhdeksäs vuosi. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, BillerudKorsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama Oy ja Alhol-mens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2).

Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuuden sekä asutuksen jätevesikuormituksen ohella jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happamat vedet. Kaupungin jätevedenpuhdistamo ei saavuttanut täysin ympäristölupaehtoja millään vuosineljänneksellä. UPM Kymmene Oyj:n, OSTP:n ja Alholmens Kraftin lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna 2016.

Mereen johdetusta jätevesimäärästä 94 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) 89–99 % tuli UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormi-tuksesta oli vuonna 2016 91 % fosforista ja 36 % typestä. Fosforikuormituksesta 9 % ja typpikuormituk-sesta 60 % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput 4 % typpikuormituksesta tuli OSTP Finland Oy Ab:ltä.

Jätevesikuormitus oli orgaanisen kuormituksen (BOD ja COD) ja fosforikuormituksen osalta edellisvuo-den tasolla ja typen osalta hieman pienempi kuin edellisvuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä me-rialueelle tulvaluukuista ja kalateistä kevättä ja syksyä lukuun ottamatta keskimääräistä enemmän. Järvi-vesien osuus oli noin 6-kertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna. Luodon-järven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 2016 edellisvuotta alhaisemmat.

32

Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat pintavedessä ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset sekä ja myös eri vuosien väliset vaihtelut. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 2016 edellistalvea laajemmalla alueella, selvimmin pintavedessä Ådön–Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Uloimmilta pisteiltä ei huonon jäätilanteen vuoksi ole tietoa.

Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostu. Keväällä 2016 jäte- ja järvivesien vaikutus näkyi voimakkaana Hästgrundetin edustalta Hälsingöfjärdenille ruskea-na ja paikoin muuta merialuetta sameampana pintavetenä. Pohjoisessa järvivesiä oli havaittavissa vielä Orrskärsfjärdenillä. Kesällä jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät kohonneina väriarvoina ja ravinne- ja rautapitoisuuksina lähirannikolla. Näkösyvyys oli koko tarkkailualueella edellisvuotta heikompi.

Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kahteen rehe-vyysluokkaan. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Fäbodan-Mässkärin-Hälsingön linjalle asti. Tätä ulommat pisteet luokiteltiin rehevöitymässä oleviksi. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli run-sainta UPM:n purkukanavan edustalla. Myös sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualu-eella levätuotanto oli runsasta.

Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Pietar-saaren edustan vedenlaatuaineistosta (vuodet 2012–2016) on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytet-ty ekologinen luokitus, missä parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain on tehty päivitettyjen kriteerien mukaan. Vuoden 2016 vedenlaatuparametrien perusteella lähes kaikki Perämeren sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat sijoittuivat luokkien ”välttävä – huono” rajalle. Ulomman rannikkoalueen havaintopisteet sijoittuivat luokkiin ”tyydyttävä-välttävä”. Vuoden 2016 vedenlaatuluokat olivat etenkin ulommalla rannikkoalueella heikommat kuin keskimäärin jaksolla 2012–2016. Tämä johtui Luodon-Öjanjärven runsaiden juoksutusten tuomasta ravinne- ja humusvirtaamasta. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 2013 valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan kokonaisarviossa Pietarsaaren edus-tan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan.

Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit Pietarsaaren rannikkoalueella vuonna 2016 olivat lahna, silakka ja siika. Hoitokalastusta ei tehty vuonna 2016, mikä näkyi edellisvuotta pie-nempänä kokonaissaaliina (147 000 kg). Saalismäärän väheneminen johtui lahnasaaliin vähenemisestä puoleen. Myös lohi- ja siikasaalis oli edellisvuotta pienempi. Muiden lajien saalismäärät kasvoivat. Verkot olivat yleisimmin käytettyjä pyydyksiä. Vuoden 2015 kalastusta sekä vuosina 2010–2015 kalastuksessa tapahtuneita muutoksia koskeneen kalastustiedustelun perusteella kaupallisen kalastuksen työpanos on lisääntynyt ja vapaa-ajankalastus vähentynyt alueella. Poistokalastuksesta johtuva lahna-, särki- ja säy-näväsaaliin kasvu on nostanut selvästi kaupallisten kalastajien saalista vuodesta 2010 vuoteen 2015. Myös siian keskisaalis on kasvanut.

Vuosittaisessa pohjaeläinseurannassa olleilla paikoilla pohjaeläimistö oli vuonna 2016 lajistoltaan pää-piirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Raakkuäyriäisiä (Ostracoda) esiintyi kaikilla ja har-vasukasmatoja (Oligochaeta) ja liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) lähes kaikilla asemilla. Surviaissääs-ken (Chironomidae) toukista suurin osa oli Tanypodinae -alaheimon Procladius -sukuun kuuluvaa lajia. Kahden edeltävän vuoden tavoin toukkia oli melko vähän verrattuna tätä aikaisempiin vuosiin. Rehevöi-tymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia tavattiin melko runsaslukuisina asemalla 71. Ekologisen luokituksen mukaisen BBI-indeksin perusteella pohjaeläimistön tila on koko alueella hyvä-erinomainen eli selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna.

Vuoden 2016 vesikasvillisuuskartoituksen perusteella Pietarsaaren merialueen tila oli suhteellisen hyvä. Puhtaiden vesien lajeja esiintyi vedenlaadun parantumisen seurauksena aiempaa enemmän. Lähellä Alholmaa esiintyi ravinnekuormituksesta hyötyviä lajeja. Pietarsaaren sataman ja kaupungin puhdista-mon purkupaikan lähellä vesikasveja oli vähän ja laajat järviruokokasvustot rajoittivat muiden lajien esiintymistä. Ulkosaaristossa vedet olivat kirkkaita ja vähäravinteisiä eikä rehevöitymiseen viittaavia makrolevä-kasvustoja esiintynyt.

33

Kesällä 2016 alueella sijaitsevien valvottujen uimarantojen vedet täyttivät voimassa olleet laatuvaati-mukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei havaittu kesällä 2016 sinile-väesiintymiä.

Pietarsaaren syväväylän ja sataman ruoppausten ja meriläjityksen kalataloustarkkailu jatkui vuonna 2016 jälkitarkkailuna. Vaikutustarkkailussa ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia havaittiin kalastossa ainoas-taan Gräggörenillä. Vuonna 2016 alueen saalis oli jälleen palautunut lähelle ennakkotarkkailuvuoden saalista.

VIITTEET

Aaltonen E - K 2008: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma 2008 – 2015. Mo-niste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari.

Aaltonen E-K & Kalliolinna M 2011: Pietarsaaren merialueen tila jakson 2006 – 2010 velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste 24 s. Pietarsaari 2011.

Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K-M 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristö-hallinnon ohjeita 7/2012. 144 s.

Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2017: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuu-kausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 2016. (Sähköposti 18.1.2017)

Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2017: Jääpäivien lukumäärä talvella 2015/2016. (Sähköposti 11.1.2017)

Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 2017: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 2016. (Sähköposti 12.1.2016)

Keränen J 2017a: Oy Alholmens Kraft Ab. Pietarsaaren lämpövoimalan vesistötarkkailut Pietarsaaren merialu-eella vuonna 2016. Pöyry Finland Oy. Moniste 17 s + liitteet.

Keränen J 2017b: Pietarsaaren Satama. Pietarsaaren satama- ja väyläruoppauksien kalataloudellinen tarkkailu 2016. Pöyry Finland Oy. 21 s + liitteet.

Korpinen P, Kiirikki M, Lauri H & Inkala A 2004: Bothnian Bay 3-D-water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s.

Kujala N 2012: Pietarsaaren satama, vuosiyhteenveto 2011.

Kujala N 2014: Pietarsaaren Sataman hule- ja sadevesijärjestelmien täsmennys (s-posti 17.6.2014)

Ljungberg, R., Pikkarainen, A., Lehtiniemi, M. Urho, L. 2011. Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen ympäristö 10/2011.

Nurttila R 2017: Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä. Pörkenäsin leirikeskuksen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Vuosiyhteenveto 2016. Ahma ympäristö Oy.

Nyman C 2017: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta 2017. Moniste 9 s + liitteet.

UPM Kymmene Oyj 2016a: Luodon-Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 2016.

UPM Kymmene Oyj 2015b: Kuormitusraportit 2016.

Perus, J. & Österberg, M. 2012. BBI-excel makron opas (v. lokakuu 2012).

Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella 1961 - 1990. Fin-nish Marine Research. N:o 258. 46 s. Helsinki 1991.

Sillanpää T & Virtanen J 2017. Pietarsaaren Vesi. Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti vuosi 2016. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari 2017. 15 s + liitteet.

Westberg V & Lax H-J (toim.) 2016: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus. Raportteja 51 2016

Wistbacka B 2017: 2005- 2016: Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu.

Vuori K-M, Mitikka S & Vuoristo H 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ 2009. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 2009.

34

LIITTEET

1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo

2 Analyysitulokset (laajat näytteenotot)

3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta)

4 Perifytontulokset

5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuoden 2016 tulokset pisteeltä P64

6 Kalastuskuntakohtaiset tiedot 2016 (Norra svenska fiskeområdet)

7 Uimarantojen valvontatulokset 2016

8 Levähavainnot Ådön kalasatamassa 2016

9 Pohjaeläintuloskooste vuodelta 2016 (Curt Nyman)

10 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina 2002 – 2016

11 NabLabs Oy: analyysimenetelmät 2016/ Pietarsaaren merialue

12 Päivitettyjen kriteerien mukaiset parametrikohtaiset vedenlaadun luokat Pietarsaaren edustan havaintopisteillä vuosina 2012–2016.

Havaintopaikkaluettelo, Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu 2008–2017 

Tunnus ja nimi/ Kod och namn 

YK‐pohj.  YK‐itä  Näytesyvyys, m  HUOM 

kartoituskierrokset*)  **) 

P 51, Vanha Hamina/ Gamla Hamn  7072628  3286840  1, ‐1

P 52, Alholmsfjärden  7073780  3287045 1, ‐1 

ja pintavesi intensiivipiste, 

bakteerit 

P 53, Gräggören  7076082  3286652 1, 5, ‐1 

ja pintavesi bakteerit 

P 54, Risöhäll = Sandgrundet  7076904  3287492 1, ‐1 

ja pintavesi intensiivipiste, 

bakteerit 

P 55, Svinören  7076134  3288958  1, ‐1

P 61, Rajstall  7075404  3285318  1, ‐1

P 62, Ådön ‐ Gräsgrundet  7077173  3283899  1, 5, 10, ‐1  intensiivipiste 

P 64, Nygrundet ‐ Mässkär  7078628  3280662  1, 5, 10, 15, ‐1  intensiivipiste 

P 65, Ören ‐ Ripgrundet  7080584  3281655  1, 5, 10, ‐1

P 66, Hälsingöfjärden  7081433  3284900  1, ‐1

P 67, Lillgrundet  7078919  3287236  1, ‐1  intensiivipiste 

P 71, Truthällan  7073741  3282335  1, 5, ‐1

P 73, Fäboda 3 km W  7072738  3273517  1, 5, ‐1

P 75, Kallan 2,5 km W  7080043  3277149  1, 5, 10, 15, ‐1

P 78, Orrskärsfjärden  7086455  3286739  1, 5, ‐1

P 79, Kackursfjärden  7082782  3288169  1, ‐1  intensiivipiste 

L 5, Larsmosjön, Gertruds  7084400  3291450  1, ‐1  intensiivipiste 

L 6A, Fårholmsströmmen  7073178  3290472  1, ‐1  intensiivipiste 

Mä 1 Mässkär N  1, ‐1  optio 

Pö 1 Pörkenäs W  1, ‐1  optio 

*) Kartoituskierroksen näytteenottosyvyydet: taulukon mukaiset näytesyvyydet + avovesiajalla 0‐2 m  **) Intensiivikierroksella näytteet 1 m + 0‐2 m 

Analyysivalikoimat: 

Kartoituskierrokset (yhteensä 4 kertaa: helmi‐maaliskuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) - 1m ja ‐1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, pH, johtokyky/ saliniteetti, O2 + kyll‐% (maalis‐ ja elokuu),

väri (komparaattori), sameus, kok‐N, NO2+3‐N ja NH4‐N, kok‐P ja PO4‐P,  TOC,  Fe- Välisyvyyksien näytteet: lämpötila, johtokyky/ salin (talvella kokonaisravinteet)- 0 – 2 m kokoomanäytteet: avovesiajalla a‐klorofylli- Pintavesinäytteet (P51, 52 ja 53): fekaaliset streptokokit eli enterokokit

Intensiivikierrokset (yhteensä 6 kertaa avovesiajalla: kesäkuu 1, heinä‐elokuu yhteensä 4, syyskuu 1) - 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, pH, johtokyky/ saliniteetti, väri (komparaattori), sameus, kok‐N,

NO2+3‐N, NH4‐N, kok‐P ja PO4‐P- 0 – 2 m näytteet: a‐klorofylli

Liite/ Bilaga 1

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

20

16

E-

41

26

-1

Ta

rkk

ail

u:

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Ta

rkk

ail

uk

ierr

os

:M

aa

lisku

u

Til

aa

ja:

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

Ha

va

into

pa

ikk

aT

un

nu

sE

rä-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ks

en

lop

etu

s p

vm

.

Nä

kö

-

syvyys

[m]

Ko

ko

na

is-

syvyys

[m]

Jä

än

pa

ks

uu

s

[m]

Lu

me

n

pa

ks

uu

s

[m

]

Nä

ytt

ee

n-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P51.

Vanha H

am

ina

P51

4126

15.3

.2016

16.3

.2016

30.3

.2016

0.6

2.7

0.3

80.1

3K

aK

P52.

Alh

olm

sfjärd

en

P52

4127

15.3

.2016

16.3

.2016

30.3

.2016

0.8

4.0

0.3

70.1

3K

aK

P53,

Grå

ggöre

nP

53

havain

topaik

alle

ei päästy

jäätila

nte

en t

akia

P54.

Ris

öhäll=

Sandgru

nd

P54

4124

17.3

.2016

18.3

.2016

23.3

.2016

0.9

3.9

0.3

50.0

6K

aK

P55,

Svin

öre

nP

55

havain

topaik

alle

ei päästy

jäätila

nte

en t

akia

P61.

Rajs

tall

P61

4122

16.3

.2016

17.3

.2016

23.3

.2016

0.9

4.4

0.3

50.0

3K

aK

P62,

Ådön-G

räsgru

ndet

P62

havain

topaik

alle

ei päästy

jäätila

nte

en t

akia

P64,

Nygru

ndet-

Mässkär

P64

havain

topaik

alle

ei päästy

jäätila

nte

en t

akia

P65.

Öre

n-R

ipgru

nd

P65

4119

17.3

.2016

18.3

.2016

23.3

.2016

1.2

13.3

0.2

50.0

6K

aK

P66.

Häls

ingöfjärd

en

P66

4118

17.3

.2016

18.3

.2016

23.3

.2016

1.2

3.1

0.3

90.0

4K

aK

P67.

Lill

gru

ndet

P67

4117

17.3

.2016

18.3

.2016

23.3

.2016

1.0

2.7

0.3

40.0

3K

aK

P71.

Tru

thällä

nP

71

4116

16.3

.2016

17.3

.2016

23.3

.2016

0.9

9.1

0.3

50.0

3K

aK

P73,

Fäboda

P73

havain

topaik

alle

ei päästy

jäätila

nte

en t

akia

P75,

Kalla

nP

75

havain

topaik

alle

ei päästy

jäätila

nte

en t

akia

P78,

Orr

skärs

fjärd

en

P78

havain

topaik

alle

ei päästy

jäätila

nte

en t

akia

P79.

Kackurs

fjärd

en

P79

4112

17.3

.2016

18.3

.2016

23.3

.2016

0.8

4.5

0.2

30.0

6K

aK

L5 L

uodonjä

rvi (G

ert

ruds)

L5

4111

16.3

.2016

17.3

.2016

22.3

.2016

1.0

7.4

0.3

0.0

9K

aK

L6A

Luodonjä

rvi (L

am

massaare

nsalm

i)L6A

4110

16.3

.2016

17.3

.2016

22.3

.2016

0.9

2.0

00

KaK

Mä1.

Mässkär

NM

ä 1

4125

16.3

.2016

17.3

.2016

24.3

.2016

2.0

5.9

0.2

40

KaK

Tulo

kset

päte

vät

vain

testa

tuill

e n

äytteill

e.

Mitta

usepävarm

uudet

saa p

yydettäessä.

Tutk

imusto

dis

tuksen s

aa k

opio

ida v

ain

kokonaan.

Muussa t

apauksessa k

opio

innis

ta o

n s

aata

va lupa.

*=

Näyte

tutk

ittu

akkre

ditoid

ulla

menete

lmällä

. Lausunto

ei kuulu

akkre

ditoin

nin

piir

iin.

Ta

us

tati

ed

ot:

Sä

äti

ed

ot:

18.4

.2016

Arja P

alo

mäki

Meriveden k

ork

eus 1

5.3

. -1

9,0

cm

, 16.3

. -2

1,0

cm

, 17.3

. -1

8,0

cm

15.3

.16.3

.17.3

.ym

päristö

asia

ntu

ntija

Hästg

rundetin ja G

ert

rudin

pato

luukut

oliv

at

kiin

ni 15.-

17.3

.P

ilvis

yys

2/8

4-7

/85-8

/8050 4

27 3

067

Läm

pötila

+6

ast.

C3

-6 a

st.

C+

3 a

st.

Carja.p

alo

maki@

nabla

bs.f

i

Tuule

n n

opeus

5 m

/s6

m/s

3-1

0 m

/s

Ja

ke

lu:

Tuule

n s

uunta

SW

WN

UP

M K

ym

men

e O

yj

Pohja

nm

aan E

LY

-keskus

Alh

olm

enskra

ft O

y A

bLuodon y

mp.s

uoj. ltk

. /M

iljönäm

den i L

ars

mo

Pie

tars

aare

n V

esi

Pie

tars

aare

n y

mp.s

uoj. ltk

. /

Milj

önäm

den i J

akobsta

d

OS

TP

Fin

land O

yP

ohja

nm

aan v

esi ja

ym

päristö

ry

Före

nin

g M

ässkärs

Lots

sta

tion r

.f.

Norr

a s

venska f

iskeom

råde

Bill

eru

dK

ors

näs F

inla

nd O

yP

ieta

rsaare

n S

ata

ma

Nab L

abs O

y

| w

ww

.nabla

bs.f

i |

Pääkontt

ori:

Upseerinkatu

1,

02600 E

spoo

| V

AT

no.

FI0

2831262

Siv

u 1

/1

Liite/Bilaga 2.1

Pie

tars

aare

n m

erialu

e

Maalis

kuu

Pie

tars

aare

n m

erialu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

2016E

- 4126-1

TC

O2 liu

kO

2 k

yll%

Sam

eus

Sähk.jo

ht.

pH

Väri

Ente

rokokit

Salin

iteett

iK

ok.N

NH

4-N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23-N

Kok.P

PO

4-P

TO

CF

e

Kentt

äm

itt

aus

SF

S-E

N

25813:1

996

SF

S-E

N

25813 1

996

SF

S-E

N I

SO

7027:2

000

SF

S-E

N

27888:1

994

SF

S

3021:1

979

SF

S-E

N I

SO

7887:2

012.

kom

para

att

ori

SF

S-E

N I

SO

7899-2

:2000

Laskett

u

sähkönjo

h-

tavuudesta

SF

S-E

N I

SO

11905-1

:98

(mo

dif.)

SF

S-E

N I

SO

11732:2

005

Sis

. m

en.

J-0

46

Sis

. m

en.

J-0

42

SF

S-E

N I

SO

13395:1

996

(mo

dif.)

Sis

. m

en.

J-0

40

Sis

. m

en.

J-0

41

SF

S-E

N

1484:1

997

SF

S-E

N I

SO

11885:0

9

modif.

**

**

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Näyte

-

nu

mero

Ott

o-

syvyys

[m]

°Cm

g/l

%F

TU

mS

/mm

g P

t/l

pm

y/1

00 m

lppt

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lm

g/l

µg

/l

P51 0

.1m

4126-1

0.1

8

P51 1

m 4

126-2

1.0

0.5

9.3

64

4.8

231

6.9

140

1.2

21 3

00

510

320

58

46

15.3

1 3

00

P51 2

m 4

126-3

1.0

8.1

57

2.3

394

7.3

70

2.1

41 0

00

450

240

32

21

11.5

800

P52 0

.1m

4127-1

0.1

11

P52 1

m 4

127-2

1.0

0.5

10.9

75

2.7

269

7.2

120

1.4

21 3

00

600

290

46

30

16.8

1 2

00

P52 3

m 4

127-3

3.0

0.7

10.8

76

1.3

556

7.5

35

3.0

6550

120

170

18

10

6.7

200

P54 0

.1m

4124-1

0.1

2

P54 1

m 4

124-2

1.0

2.8

10

74

3.5

118

7.2

180

< 0

.95

1 1

00

120

330

61

42

24.6

1 4

00

P54 2

.7m

4124-3

2.9

0.5

11.9

83

1.3

441

7.3

50

2.4

1640

96

200

22

13

9.7

390

P61 1

m 4

122-1

1.0

0.7

11.1

77

2.1

267

7.3

100

1.4

2970

210

260

35

22

25.2

850

P61 3

.8m

4122-2

3.4

0.6

11.5

80

0.8

4531

7.5

35

2.9

2570

110

180

15

87

.4230

P65 1

m 4

119-1

1.0

0.2

11.7

80

1.2

404

7.1

70

2.2

760

94

250

23

11

10.4

500

P65 5

m 4

119-2

5.0

0.1

518

440

11

P65 1

0m

4119-3

10.0

0.1

576

P65 1

2.6

m 4

119-4

12.3

0.1

13

89

0.3

9574

7.3

15

3.1

7330

8110

83

5.2

55

P66 1

m 4

118-1

1.0

0.8

9.9

70

2.4

136

6.7

170

< 0

.95

1 3

00

100

510

43

27

21.4

1 4

00

P66 2

.1m

4118-2

2.1

1.5

8.6

61

1.8

339

6.9

90

1.8

2940

75

360

29

16

13.3

770

P67 1

m 4

117-1

1.0

1.8

10.2

73

3.3

136

7.1

140

< 0

.95

1 1

00

120

370

61

42

24.6

1 3

00

P67 2

.1m

4117-2

1.7

1.7

10.7

76

2.6

233

7.2

130

1.2

21 1

00

130

320

58

40

21.5

1 0

00

P71 1

m 4

116-1

1.0

0.2

12.3

84

1.2

415

7.3

70

2.2

5880

130

250

28

15

10.3

450

P71 5

m 4

116-2

5.0

0.0

566

390

23

P71 7

.5m

4116-3

8.1

0.3

12.4

86

0.3

9583

7.6

20

3.2

1360

13

120

94

5.3

81

P79 1

m 4

112-1

1.0

1.1

10.4

74

2.7

18.2

6.1

200

< 0

.95

1 6

00

100

600

51

33

26

1 7

00

P79 3

.2m

4112-2

3.5

1.1

10.5

74

1.3

388

7.0

80

2.0

9960

59

360

28

16

12

610

L5 1

m 4

111-1

1.0

0.7

11

77

1.8

9.1

6.4

170

< 0

.95

1 5

00

100

360

41

26

22.7

1 4

00

L5 5

m 4

111-2

6.4

2.5

6.5

47

3.5

11.8

6.4

240

< 0

.95

1 7

00

88

330

60

40

26.1

2 4

00

L6A

1m

4110-1

1.0

0.7

11.3

79

3.1

8.3

6.6

140

< 0

.95

1 1

00

77

340

36

23

18

1 5

00

Mä1 1

m 4

125-1

1.0

0.1

12.4

85

0.7

5493

7.5

40

02

.7510

39

180

14

5260

Mä1 -

1m

4125-2

4.9

0.0

12.9

88

0.3

9542

7.5

25

02.9

7370

15

130

93

120

Nab L

abs O

y | w

ww

.nabla

bs.f

i |

Pääkontt

ori: U

pseerinkatu

1, 02600 E

spoo

| V

AT

no. F

I02831262

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 2.1

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

2016E

- 8786-1

Tark

kail

u:

Pie

tars

aare

n m

eri

alu

e

Tark

kail

ukie

rro

s:

Toukokuu

Til

aaja

:P

ieta

rsaare

n m

eri

alu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

Havain

top

aik

ka

Tu

nn

us

Erä

-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ksen

lop

etu

s p

vm

.

Näkö

- syvyys

[m]

Ko

ko

nais

-

syvyys [

m]

Jään

paksu

us

[m]

Lu

men

paksu

us

[m

]

Näytt

een

-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

1,

Va

nh

a H

am

ina

P5

18

78

69

.5.2

01

61

0.5

.20

16

12

.5.2

01

61

,30

2,7

0K

iKa

P5

2,

Alh

olm

sfjä

rde

nP

52

87

87

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

1,2

04

,10

KiK

a

P5

3,

Grå

gg

öre

nP

53

87

88

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

1,0

01

4,4

0K

iKa

P5

4,

Ris

öh

äll=

Sa

nd

gru

nd

P5

48

78

99

.5.2

01

61

0.5

.20

16

12

.5.2

01

60

,90

3,9

0K

iKa

P5

5,

Svin

öre

nP

55

87

90

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

0,9

04

,20

KiK

a

P6

1,

Ra

jsta

llP

61

87

91

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

1,3

04

,40

KiK

a

P6

2,

Åd

ön

-Grä

sg

run

de

tP

62

87

92

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

1,5

01

4,8

0K

iKa

P6

4,

Nyg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

87

93

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

2,2

01

8,0

0K

iKa

P6

5,

Öre

n-R

ipg

run

dP

65

87

94

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

1,8

01

3,2

0K

iKa

P6

6,

Hä

lsin

gö

fjä

rde

nP

66

87

95

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

1,1

03

,10

KiK

a

P6

7,

Lill

gru

nd

et

P6

78

79

69

.5.2

01

61

0.5

.20

16

12

.5.2

01

61

,10

2,7

0K

iKa

P7

1,

Tru

thä

llän

P7

18

79

79

.5.2

01

61

0.5

.20

16

12

.5.2

01

61

,50

9,2

0K

iKa

P7

3,

Fä

bo

da

P7

38

79

89

.5.2

01

61

0.5

.20

16

12

.5.2

01

61

,70

11

,90

KiK

a

P7

5,

Ka

llan

P7

58

79

99

.5.2

01

61

0.5

.20

16

12

.5.2

01

62

,60

20

,40

KiK

a

P7

8,

Orr

skä

rsfjä

rde

nP

78

88

00

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

1,4

01

0,8

0K

iKa

P7

9,

Ka

cku

rsfjä

rde

nP

79

88

01

9.5

.20

16

10

.5.2

01

61

2.5

.20

16

1,2

04

,50

KiK

a

L5

Lu

od

on

järv

i (G

ert

rud

s)

L5

88

02

10

.5.2

01

61

1.5

.20

16

12

.5.2

01

61

,10

7,2

0K

iKa

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A8

80

31

1.5

.20

16

12

.5.2

01

61

6.5

.20

16

0,9

02

,70

KiK

a

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.2

.8.2

01

6

*=

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Tau

sta

tied

ot:

Me

rive

de

n k

ork

eu

s 9

.5.

-11

,2 c

m,

10

.5.

-14

,9 c

m,

12

.5.

-23

cm

Sääti

ed

ot:

9.5

.1

0.5

.1

1.5

.

Pa

tolu

uku

t: 9

.5.

Ge

rtru

din

ja

Hä

stg

run

de

tin

to

ine

n lu

ukku

au

ki, t

oin

en

kiin

ni; 1

0.5

. G

ert

rud

in m

ole

mm

at

luu

ku

tL

äm

pö

tila

10-1

1 a

st.

C9

ast

C9

ast

CA

rja

Pa

lom

äki

kiin

ni; 1

1.5

. G

ert

rud

in m

ole

mm

at

luu

ku

t kiin

ni, H

ästg

run

de

tin

to

ine

n lu

ukku

au

ki, t

oin

en

kiin

ni

Tu

ule

n n

op

eu

s4

-5 m

/s3

m/s

3 m

/sym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Tu

ule

n s

uu

nta

NN

EN

05

0 4

27

30

67

Jakelu

:P

ilvis

yys

5/8

7/8

1/8

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. /

Milj

ön

äm

de

n i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 2.2

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

To

uko

ku

u

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

20

16

E-

87

86

-1

TC

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Vä

riK

loro

fylli

-aE

nte

roko

kit

Sa

linite

ett

iK

ok.N

NH

4-N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23

-NK

ok.P

PO

4-P

TO

CF

e

Ke

ntt

äm

itt

au

s

SF

S-E

N

ISO

70

27

:20

00

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:1

97

9

SF

S-E

N IS

O

78

87

:20

12

,

ko

mp

ara

att

ori

SF

S

57

72

:19

93

SF

S-E

N IS

O

78

99

-2:2

00

0

La

ske

ttu

sä

hkö

njo

hta

v

uu

de

sta

SF

S-E

N IS

O

11

90

5-1

:98

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

46

SF

S-E

N IS

O

11

73

2:2

00

5

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N IS

O

13

39

5:1

99

6

(mo

dif.)

Sis

.

me

n.

J-

04

0

Sis

. m

en

.

J-0

41

SF

S-E

N

14

84

:19

97

SF

S-E

N IS

O

11

88

5:0

9

mo

dif.

**

**

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

me

ro

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg

/lp

my/1

00

ml

pp

tµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

mg

/lµ

g/l

P5

1 0

,1m

87

86

-1,1

0

P5

1 1

m 8

78

6-2

1.0

11

,80

3,6

34

77

,41

00

1,8

78

20

44

21

03

61

11

2,8

90

0

P5

1 2

m 8

78

6-3

1,7

11

,70

3,5

34

87

,41

00

1,8

78

00

43

20

03

71

11

2,5

1 0

00

P5

1 0

-2m

87

86

-40

- 2

9,3

P5

2 0

,1m

87

87

-1,1

0

P5

2 1

m 8

78

7-2

1.0

12

,70

3,2

26

37

,31

20

1,4

01

10

01

90

25

03

51

21

4,3

93

0

P5

2 3

m 8

78

7-3

3,1

11

,60

3,2

26

77

,31

10

1,4

21

20

02

40

30

04

41

41

5,3

15

0

P5

2 0

-2m

87

87

-40

- 2

7,2

P5

3 0

,1m

87

88

-1,1

0

P5

3 1

m 8

78

8-2

1.0

13

,70

4,7

88

,67

,01

80

< 0

,95

1 3

00

90

38

06

12

02

2,7

1 6

00

P5

3 5

m 8

78

8-3

5.0

10

,00

40

9

P5

3 9

,1m

87

88

-41

3,4

13

,40

1,1

53

37

,53

02

,94

37

01

91

10

14

36

,41

50

P5

3 0

-2m

87

88

-50

- 2

7,3

P5

4 0

,1m

87

89

-1,1

0

P5

4 1

m 8

78

9-2

1.0

13

,10

5,2

45

,66

,72

00

< 0

,95

1 3

00

91

41

05

72

02

0,2

1 7

00

P5

4 2

,7m

87

89

-32

,91

2,8

05

,26

7,8

6,7

18

0<

0,9

51

30

09

74

00

56

20

20

,21

70

0

P5

4 0

-2m

87

89

-40

- 2

7,2

P5

5 1

m 8

79

0-1

1.0

12

,80

6,1

16

,76

,51

80

< 0

,95

1 3

00

77

41

06

22

31

9,1

1 8

00

P5

5 3

,2m

87

90

-23

,21

1,8

04

,71

52

6,9

15

0<

0,9

51

10

01

10

32

04

91

81

7,7

1 2

00

P5

5 0

-2m

87

90

-30

- 2

8,5

P6

1 1

m 8

79

1-1

1.0

12

,00

2,7

27

17

,31

20

1,4

49

50

70

29

03

59

15

,79

10

P6

1 3

,8m

87

91

-23

,41

1,8

02

,72

93

7,4

11

01

,56

91

06

52

80

30

91

4,7

81

0

P6

1 0

-2m

87

91

-30

- 2

6,6

P6

2 1

m 8

79

2-1

1.0

11

,70

2,2

28

47

,49

01

,51

86

04

02

90

31

71

3,9

73

0

P6

2 5

m 8

79

2-2

5.0

9,3

04

20

P6

2 1

0m

87

92

-31

0.0

3,7

05

22

P6

2 1

3,7

m 8

79

2-4

13

,82

,60

0,7

55

41

7,6

20

2,9

73

30

81

00

92

5,7

84

P6

2 0

-2m

87

92

-50

- 2

6,6

P6

4 1

m 8

79

3-1

1.0

8,3

01

,84

40

7,6

60

2,3

96

60

10

29

01

74

8,6

30

0

P6

4 5

m 8

79

3-2

5.0

7,9

04

44

P6

4 1

0m

87

93

-31

0.0

3,3

05

37

P6

4 1

5m

87

93

-41

5.0

2,6

05

51

P6

4 1

6,7

m 8

79

3-5

17

.02

,10

0,5

15

56

7,6

15

3,0

63

00

59

68

< 2

5,3

55

P6

4 0

-2m

87

93

-60

- 2

4,6

P6

5 1

m 8

79

4-1

1.0

8,9

01

,94

23

7,5

60

2,3

07

00

10

28

02

04

9,1

35

0

P6

5 5

m 8

79

4-2

5.0

7,3

04

58

P6

5 1

0m

87

94

-31

0.0

4,2

05

26

P6

5 1

2,6

m 8

79

4-4

12

,23

,20

0,5

45

41

7,6

20

2,9

74

20

51

10

10

< 2

5,5

80

P6

5 0

-2m

87

94

-50

- 2

4,8

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori

: U

pse

eri

nka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/2

Liite/ Bilaga 2.2

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

To

uko

ku

u

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

20

16

E-

87

86

-1

TC

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Vä

riK

loro

fylli

-aE

nte

roko

kit

Sa

linite

ett

iK

ok.N

NH

4-N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23

-NK

ok.P

PO

4-P

TO

CF

e

Ke

ntt

äm

itt

au

s

SF

S-E

N

ISO

70

27

:20

00

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:1

97

9

SF

S-E

N IS

O

78

87

:20

12

,

ko

mp

ara

att

ori

SF

S

57

72

:19

93

SF

S-E

N IS

O

78

99

-2:2

00

0

La

ske

ttu

sä

hkö

njo

hta

v

uu

de

sta

SF

S-E

N IS

O

11

90

5-1

:98

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

46

SF

S-E

N IS

O

11

73

2:2

00

5

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N IS

O

13

39

5:1

99

6

(mo

dif.)

Sis

.

me

n.

J-

04

0

Sis

. m

en

.

J-0

41

SF

S-E

N

14

84

:19

97

SF

S-E

N IS

O

11

88

5:0

9

mo

dif.

**

**

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

me

ro

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg

/lp

my/1

00

ml

pp

tµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

mg

/lµ

g/l

P6

6 1

m 8

79

5-1

1.0

13

,50

3,1

11

87

,11

50

< 0

,95

1 1

00

63

35

04

71

31

9,1

1 3

00

P6

6 2

,1m

87

95

-22

,11

3,2

02

,71

39

7,2

14

0<

0,9

59

60

35

29

03

81

11

6,9

1 2

00

P6

6 0

-2m

87

95

-30

- 2

6,0

P6

7 1

m 8

79

6-1

1.0

13

,20

4,0

10

47

,11

80

< 0

,95

1 3

00

85

41

05

21

72

1,2

1 4

00

P6

7 2

,1m

87

96

-21

,71

3,2

04

,01

05

7,0

18

0<

0,9

51

30

08

53

60

53

16

21

,31

50

0

P6

7 0

-2m

87

96

-30

- 2

5,5

P7

1 1

m 8

79

7-1

1.0

10

,50

2,1

40

87

,67

02

,21

77

09

35

02

25

9,5

35

0

P7

1 5

m 8

79

7-2

5.0

9,6

04

13

P7

1 7

,5m

87

97

-38

,27

,80

1,8

43

77

,66

02

,38

67

01

22

70

18

48

,62

90

P7

1 0

-2m

87

97

-40

- 2

5,7

P7

3 1

m 8

79

8-1

1.0

9,1

02

,33

88

7,5

70

2,1

18

30

12

39

02

35

9,9

11

0

P7

3 5

m 8

79

8-2

5.0

5,0

05

30

P7

3 1

0m

87

98

-31

0,9

3,7

00

,47

53

87

,52

02

,95

32

04

10

07

< 2

5,3

69

P7

3 0

-2m

87

98

-40

- 2

5,0

P7

5 1

m 8

79

9-1

1.0

7,4

01

,14

86

7,5

35

2,6

75

30

32

00

15

27

,02

00

P7

5 5

m 8

79

9-2

5.0

4,0

05

46

P7

5 1

0m

87

99

-31

0.0

2,7

05

53

P7

5 1

5m

87

99

-41

5.0

2,2

05

62

P7

5 1

9m

87

99

-51

9,4

1,8

00

,29

56

97

,61

03

,13

29

04

89

7<

24

,82

7

P7

5 0

-2m

87

99

-60

- 2

4,5

P7

8 1

m 8

80

0-1

1.0

11

,40

2,2

53

,96

,81

30

< 0

,95

92

03

02

80

40

11

15

,01

50

0

P7

8 5

m 8

80

0-2

5.0

6,1

04

89

P7

8 1

0m

88

00

-39

,84

,00

0,7

35

16

7,5

30

2,8

34

00

27

11

01

63

5,9

27

0

P7

8 0

-2m

88

00

-40

- 2

4,9

P7

9 1

m 8

80

1-1

1.0

12

,30

2,4

26

,86

,81

40

< 0

,95

1 0

00

41

27

04

71

11

6,2

1 2

00

P7

9 3

,2m

88

01

-23

,51

2,1

02

,53

3,4

6,8

14

0<

0,9

51

00

04

62

90

42

12

16

,71

20

0

P7

9 0

-2m

88

01

-30

- 2

5,0

L5

1m

88

02

-11

.01

2,2

02

,17

,16

,61

20

< 0

,95

1 1

00

41

28

04

51

21

6,3

1 3

00

L5

5m

88

02

-26

,21

1,2

02

,67

,16

,61

20

< 0

,95

1 1

00

40

28

04

41

21

6,5

1 4

00

L5

0-2

m 8

80

2-3

0 -

27

,4

L6

A 1

m 8

80

3-1

1.0

12

,30

5,8

8,5

6,3

20

0<

0,9

51

30

08

23

00

59

19

20

,72

20

0

L6

A 0

-2m

88

03

-20

- 2

9,3

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori

: U

pse

eri

nka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 2

/2

Liite/ Bilaga 2.2

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

2016E

- 20069-4

Ta

rkk

ail

u:

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Ta

rkk

ail

uk

ierr

os

:E

loku

u

Til

aa

ja:

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

Ha

va

into

pa

ikk

aT

un

nu

sE

rä-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pv

m.

Tu

tkim

uk

sen

lop

etu

s p

vm

.

Nä

kö

-

syvyys

[m]

Ko

ko

na

is-

syvyys

[m]

Jä

än

pa

ks

uu

s

[m]

Lu

me

n

pa

ks

uu

s

[m

]

Nä

ytt

ee

n-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

1,

Va

nh

a H

am

ina

P5

12

00

69

23

.8.2

01

62

4.8

.20

16

30

.8.2

01

61

,12

,90

0Ju

h

P5

2,

Alh

olm

sfjä

rde

nP

52

20

06

82

3.8

.20

16

24

.8.2

01

62

9.8

.20

16

1,4

4,3

00

Ju

h

P53, G

råggöre

nP

53

20

06

72

3.8

.20

16

24

.8.2

01

62

8.9

.20

16

1,0

14

,70

0Ju

h

P5

4,

Ris

öh

äll=

Sa

nd

gru

nd

P5

42

00

66

23

.8.2

01

62

4.8

.20

16

29

.8.2

01

60

,64

,00

0Ju

h

P5

5,

Svin

öre

nP

55

20

06

52

3.8

.20

16

24

.8.2

01

62

9.8

.20

16

0,5

4,4

00

Ju

h

P6

1,

Ra

jsta

llP

61

20

06

42

3.8

.20

16

24

.8.2

01

62

9.8

.20

16

1,9

4,6

00

Ju

h

P62, Å

dö

n-G

räsgru

ndet

P6

22

00

63

23

.8.2

01

62

4.8

.20

16

29

.8.2

01

61

,91

4,6

00

Ju

h

P6

4,

Nyg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

20

06

22

3.8

.20

16

24

.8.2

01

62

9.8

.20

16

3,9

17

,80

0Ju

h

P65, Ö

ren-R

ipgru

nd

P6

52

00

61

23

.8.2

01

62

4.8

.20

16

29

.8.2

01

62

,71

3,1

00

Ju

h

P6

6,

Hä

lsin

gö

fjä

rde

nP

66

20

06

02

3.8

.20

16

24

.8.2

01

62

9.8

.20

16

0,8

3,4

00

Ju

h

P6

7,

Lill

gru

nd

et

P6

72

00

59

23

.8.2

01

62

4.8

.20

16

29

.8.2

01

60

,63

,00

0Ju

h

P7

1,

Tru

thä

llän

P7

12

00

58

23

.8.2

01

62

4.8

.20

16

30

.8.2

01

61

,99

,00

0Ju

h

P73, F

äboda

P7

32

00

57

24

.8.2

01

6Ju

hH

ava

into

pa

ika

lle e

i p

ää

sty

ko

va

n t

uu

len

ta

kia

P7

5,

Ka

llan

P7

52

00

56

24

.8.2

01

6Ju

hH

ava

into

pa

ika

lle e

i p

ää

sty

ko

va

n t

uu

len

ta

kia

P78, O

rrskärs

fjärd

en

P7

82

00

55

23

.8.2

01

62

4.8

.20

16

29

.8.2

01

60

,41

0,9

00

Ju

h

P7

9,

Ka

cku

rsfjä

rde

nP

79

20

05

42

3.8

.20

16

24

.8.2

01

62

9.8

.20

16

0,5

4,6

00

Ju

h

L5 L

uodonjä

rvi (G

ert

ruds)

L5

20

05

32

2.8

.20

16

23

.8.2

01

61

.9.2

01

60

,66

,8Ju

h

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A2

00

52

22

.8.2

01

62

3.8

.20

16

1.9

.20

16

0,4

2,7

Ju

h

Mä

1,

Mä

sskä

r N

Mä

12

00

51

23

.8.2

01

62

4.8

.20

16

29

.8.2

01

62

,15

,90

0Ju

h

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

* =

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Ta

us

tati

ed

ot:

Sä

äti

ed

ot:

23

.8.

5.1

0.2

01

6A

rja

Pa

lom

äki

Me

rive

de

n k

ork

eu

s 2

3.8

. +

22

cm

Lä

mp

ötila

16

-19

ast.

Cym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Ge

rtru

din

to

ine

n p

ato

luu

kku

au

ki, t

oin

en

kiin

ni, H

ästg

run

de

tin

pa

tolu

uku

t a

uki

Tu

ule

n n

op

eu

s3

-4 m

/s0

50

42

73

06

7

Tu

ule

n s

uu

nta

SW

-W

Pilv

isyys

2-8

/8

Ja

ke

lu:

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. /

Milj

ön

äm

de

n i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i |

P

ää

ko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 2.3

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Elo

ku

u

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

2016E

- 20069-4

TC

O2

liu

kO

2 k

yll%

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Väri

Klo

rofy

lli-a

En

tero

ko

kit

Sa

linite

ett

iK

ok.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23-N

Ko

k.P

PO

4-P

TO

CF

e

Ke

ntt

ä

mitta

us

SF

S-E

N

25

81

3:1

9

96

SF

S-E

N

25

81

3:1

9

96

SF

S-E

N

ISO

70

27

:20

00

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:1

97

9

SF

S-E

N

ISO

78

87

:20

12

,

kom

pa

r.

SF

S

57

72

:19

93

SF

S-E

N IS

O

7899-2

:2000

La

ske

ttu

sä

hkö

njo

ht

avu

ud

esta

SF

S-E

N

ISO

11

90

5-

1:9

8

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

46

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N

ISO

13

39

5:1

9

96

(mo

dif.)

Sis

.

me

n.

J-

04

0

Sis

.

me

n.

J-

04

1

SF

S-

EN

14

84

:

19

97

SF

S-E

N

ISO

11

88

5:0

9

mo

dif.

**

**

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Näyte

-

nu

mero

Ott

o-

syvyys

[m]

°Cm

g/l

%F

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg/l

pm

y/1

00

ml

pp

tµ

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg

/lµ

g/l

P5

1 0

,1m

20069-1

0,1

86

P5

1 2

m 2

0069-3

1,9

11

,89

,18

44

52

07

,54

52

,86

49

04

48

63

21

07

,55

30

P5

1 1

m 2

0069-2

1,0

13

,19

,49

04

48

77

,47

02

,67

60

04

19

65

01

7<

0,4

48

0

P51 0

-2m

20069-4

0 -

28

,6

P5

2 0

,1m

20068-1

0,1

80

P5

2 1

m 2

0068-2

1,0

13

,29

,89

42

,65

11

7,6

50

2,8

14

60

38

84

26

11

8,5

80

0

P5

2 3

m 2

0068-3

3,3

12

,89

,99

42

,35

25

7,7

40

2,8

84

40

50

75

21

6<

0,4

43

0

P52 0

-2m

20068-4

0 -

24

,3

P5

3 0

,1m

20067-1

1,0

46

P5

3 1

m 2

0067-2

1,0

15

,29

,08

93

,23

60

7,4

13

01

,94

71

05

41

40

34

11

15

,41

10

0

P5

3 5

m 2

0067-3

5,0

13

,45

14

P5

3 9

,1m

20067-4

13

,79

,29

,78

42

58

17

,62

53

,21

37

06

78

01

65

62

30

P53 0

-2m

20067-5

0 -

24

,7

P5

4 0

,1m

20066-1

0,1

25

P5

4 1

m 2

0066-2

1,0

14

,37

,57

35

,71

25

6,9

26

0<

0,9

51

10

08

32

50

61

26

24

,22

30

0

P5

4 2

,7m

20066-3

3,0

14

,38

,38

15

,82

89

7,2

14

01

,53

86

07

61

80

50

22

16

,41

30

0

P54 0

-2m

20066-4

0 -

24

,7

P5

5 1

m 2

0065-1

1,0

15

,67

,67

76

,39

9,5

6,7

24

0<

0,9

51

20

08

72

60

62

29

23

,43

10

0

P5

5 3

,2m

20065-2

3,4

12

,69

,48

82

,44

94

7,5

60

2,7

48

05

29

12

67

9,4

50

0

P55 0

-2m

20065-3

0 -

26

,8

P6

1 1

m 2

0064-1

1,0

13

,59

,89

41

,75

17

7,7

40

2,8

53

90

85

51

62

8,1

32

0

P6

1 3

,8m

20064-2

3,6

13

,51

0,1

97

1,8

52

47

,73

52

,88

38

01

15

61

5<

27

,73

40

P61 0

-2m

20064-3

0 -

26

,2

P6

2 1

m 2

0063-1

1,0

14

,39

,99

71

,55

22

7,7

30

2,8

63

70

85

21

5<

27

,71

70

P6

2 5

m 2

0063-2

5,0

14

,25

22

P6

2 1

0m

20063-3

10

,01

3,7

51

9

P6

2 1

3,7

m 2

0063-4

13

,61

0,4

9,8

88

1,4

56

07

,53

03

,08

38

04

47

91

43

6,8

22

0

P62 0

-2m

20063-5

0 -

26

,5

P6

4 1

m 2

0062-1

1,0

14

,69

,79

50

,74

56

07

,82

03

,08

29

06

41

10

< 2

6,3

51

P6

4 5

m 2

0062-2

5,0

14

,55

59

P6

4 1

0m

20062-3

10

,01

4,5

56

0

P6

4 1

5m

20062-4

15

,01

1,8

55

7

P6

4 1

6,7

m 2

0062-5

16

,89

,19

,78

40

,71

58

57

,51

53

,22

29

01

87

51

0<

25

,98

0

P64 0

-2m

20062-6

0 -

24

,1

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i |

P

ää

ko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/2

Liite/ Bilaga 2.3

2016E

- 20069-4

TC

O2

liu

kO

2 k

yll%

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Väri

Klo

rofy

lli-a

En

tero

ko

kit

Sa

linite

ett

iK

ok.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23-N

Ko

k.P

PO

4-P

TO

CF

e

Ke

ntt

ä

mitta

us

SF

S-E

N

25

81

3:1

9

96

SF

S-E

N

25

81

3:1

9

96

SF

S-E

N

ISO

70

27

:20

00

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:1

97

9

SF

S-E

N

ISO

78

87

:20

12

,

kom

pa

r.

SF

S

57

72

:19

93

SF

S-E

N IS

O

7899-2

:2000

La

ske

ttu

sä

hkö

njo

ht

avu

ud

esta

SF

S-E

N

ISO

11

90

5-

1:9

8

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

46

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N

ISO

13

39

5:1

9

96

(mo

dif.)

Sis

.

me

n.

J-

04

0

Sis

.

me

n.

J-

04

1

SF

S-

EN

14

84

:

19

97

SF

S-E

N

ISO

11

88

5:0

9

mo

dif.

**

**

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Näyte

-

nu

mero

Ott

o-

syvyys

[m]

°Cm

g/l

%F

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg/l

pm

y/1

00

ml

pp

tµ

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg

/lµ

g/l

P6

5 1

m 2

0061-1

1,0

14

,29

,99

71

,15

34

7,8

30

2,9

43

50

66

31

3<

27

,41

30

P6

5 5

m 2

0061-2

5,0

14

,15

41

P6

5 1

0m

20061-3

10

,01

4,1

54

9

P6

5 1

2,6

m 2

0061-4

12

,11

4,1

9,9

96

0,7

85

50

7,8

25

3,0

33

00

65

01

0<

26

,79

2

P65 0

-2m

20061-5

0 -

26

,0

P6

6 1

m 2

0060-1

15

,01

5,8

8,9

90

2,6

23

97

,41

30

1,2

66

70

24

72

30

61

6,1

1 4

00

P6

6 2

,1m

20060-2

2,4

13

,76

,86

52

,92

95

7,4

10

01

,58

68

04

81

10

29

81

3,1

62

0

P66 0

-2m

20060-3

0 -

21

0,3

P6

7 1

m 2

0059-1

1,0

15

,38

,78

74

,62

83

7,4

16

01

,51

82

06

01

60

47

14

17

,61

90

0

P6

7 2

,1m

20059-2

2,0

15

,38

,58

54

,82

86

7,3

16

01

,53

83

05

71

60

48

16

17

,82

00

0

P67 0

-2m

20059-3

0 -

27

,0

P7

1 1

m 2

0058-1

1,0

14

,69

,99

71

,65

07

7,7

45

2,7

94

10

99

51

9<

28

,42

00

P7

1 5

m 2

0058-2

5,0

14

,55

07

P7

1 7

,5m

20058-3

8,0

12

,81

09

41

,25

41

7,6

30

2,9

73

30

13

65

14

< 2

8,5

15

0

P71 0

-2m

20058-4

0 -

28

,5

P7

8 1

m 2

0055-1

1,0

14

,39

88

2,9

22

17

,21

70

1,1

77

20

41

85

41

91

6,8

1 5

00

P7

8 5

m 2

0055-2

5,0

10

,45

58

P7

8 1

0m

20055-3

9,9

8,2

9,6

81

1,2

58

17

,41

53

,21

30

03

37

91

4<

25

,71

10

P78 0

-2m

20055-4

0 -

28

,6

P7

9 1

m 2

0054-1

1,0

16

,68

,28

44

,91

1,4

6,7

20

0<

0,9

59

70

55

12

06

31

92

1,9

2 6

00

P7

9 3

,2m

20054-2

3,6

16

,18

,28

33

,38

16

,92

00

< 0

,95

86

05

99

04

91

31

9,7

2 1

00

P79 0

-2m

20054-3

0 -

21

1,9

L5

1m

20053-1

1,0

16

,18

,68

74

,58

,16

,72

00

< 0

,95

93

04

86

65

81

72

2,9

3 1

00

L5

5m

20053-2

5,8

16

8,2

83

4,7

8,1

6,7

24

0<

0,9

59

20

49

65

55

18

22

,83

10

0

L5 0

-2m

20053-3

0 -

21

2,4

L6

A 1

m 2

0052-1

1,0

16

,17

,67

76

,58

,56

,42

30

< 0

,95

1 2

00

79

19

06

62

92

6,5

3 0

00

L6A

0-2

m 2

0052-2

0 -

29

,2

Mä

1 1

m 2

0051-1

1,0

14

10

,19

81

,35

22

7,7

35

52

,86

35

05

64

16

< 2

16

0

Mä1 -

1m

20051-2

4,9

13

,91

0,1

98

1,2

52

57

,73

55

2,8

83

30

35

62

14

< 2

17

0

Mä1 0

-2m

20051-3

0 -

27

,2

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i |

P

ää

ko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 2

/2

Liite/ Bilaga 2.3

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

2016E

- 27068-1

Ta

rkk

ail

u:

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Ta

rkk

ail

uk

ierr

os

:L

oka

ku

u

Til

aa

ja:

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

Ha

va

into

pa

ikk

aT

un

nu

sE

rä-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pv

m.

Tu

tkim

uk

sen

lop

etu

s p

vm

.

Nä

kö

-

syvyys

[m]

Ko

ko

na

is-

syvyys

[m]

Jä

än

pa

ks

uu

s

[m]

Lu

me

n

pa

ks

uu

s

[m

]

Nä

ytt

ee

n-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

1,

Va

nh

a H

am

ina

P5

12

70

68

18

.10

.20

16

19

.10

.20

16

25

.10

.20

16

1,8

02

,50

KiK

a

P5

2,

Alh

olm

sfjä

rde

nP

52

27

06

71

8.1

0.2

01

61

9.1

0.2

01

62

5.1

0.2

01

62

,10

3,9

0K

iKa

P53, G

råggöre

nP

53

27

06

61

8.1

0.2

01

61

9.1

0.2

01

62

5.1

0.2

01

62

,20

13

,30

KiK

a

P5

4,

Ris

öh

äll=

Sa

nd

gru

nd

P5

42

70

65

18

.10

.20

16

19

.10

.20

16

25

.10

.20

16

1,1

03

,60

KiK

a

P5

5,

Svin

öre

nP

55

27

06

41

8.1

0.2

01

61

9.1

0.2

01

62

5.1

0.2

01

61

,10

4,0

0K

iKa

P6

1,

Ra

jsta

llP

61

27

06

31

8.1

0.2

01

61

9.1

0.2

01

62

5.1

0.2

01

62

,30

4,2

0K

iKa

P62, Å

dö

n-G

räsgru

ndet

P6

22

70

62

18

.10

.20

16

19

.10

.20

16

25

.10

.20

16

2,8

01

4,4

0K

iKa

P6

4,

Nyg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

27

06

11

8.1

0.2

01

61

9.1

0.2

01

62

5.1

0.2

01

63

,80

17

,40

KiK

a

P65, Ö

ren-R

ipgru

nd

P6

52

70

60

18

.10

.20

16

19

.10

.20

16

25

.10

.20

16

3,3

01

2,7

0K

iKa

P6

6,

Hä

lsin

gö

fjä

rde

nP

66

27

05

91

8.1

0.2

01

61

9.1

0.2

01

62

5.1

0.2

01

61

,20

3,0

0K

iKa

P6

7,

Lill

gru

nd

et

P6

72

70

58

18

.10

.20

16

19

.10

.20

16

25

.10

.20

16

1,1

02

,60

KiK

a

P7

1,

Tru

thä

llän

P7

12

70

57

18

.10

.20

16

19

.10

.20

16

25

.10

.20

16

2,6

08

,60

KiK

a

P73, F

äboda

P7

32

70

56

20

.10

.20

16

21

.10

.20

16

28

.10

.20

16

4,8

01

1,0

0K

iKa

P7

5,

Ka

llan

P7

52

70

55

20

.10

.20

16

21

.10

.20

16

28

.10

.20

16

4,5

01

9,6

0K

iKa

P78, O

rrskärs

fjärd

en

P7

82

70

54

18

.10

.20

16

19

.10

.20

16

25

.10

.20

16

1,8

01

0,8

0K

iKa

P7

9,

Ka

cku

rsfjä

rde

nP

79

27

05

31

8.1

0.2

01

61

9.1

0.2

01

62

5.1

0.2

01

61

,10

4,4

0K

iKa

L5 L

uodonjä

rvi (G

ert

ruds)

L5

27

05

21

7.1

0.2

01

61

8.1

0.2

01

62

1.1

0.2

01

60

,80

7,0

0K

iKa

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A2

70

51

17

.10

.20

16

18

.10

.20

16

21

.10

.20

16

0,9

02

,90

KiK

a

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

* =

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Ta

us

tati

ed

ot:

Sä

äti

ed

ot:

17

.10

.1

8.1

0.

20

.10

.2

9.1

2.2

01

6A

rja

Pa

lom

äki

Me

rive

de

n k

ork

eu

s 1

8.1

0.

-30

,9 c

mL

äm

pö

tila

6 a

st.

C6

ast.

C3

ast.

Cym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Ge

rtru

din

ja

Hä

stg

run

de

tin

ka

ikki p

ato

luu

ku

t kiin

ni

Tu

ule

n n

op

eu

s1

-4 m

/s5

-8 m

/s5

-6 m

/s0

50

42

73

06

7

Tu

ule

n s

uu

nta

SS

S

Pilv

isyys

8/8

8/8

7/8

Ja

ke

lu:

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. /

Milj

ön

äm

de

n i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i |

P

ää

ko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 2.4

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Lo

ka

ku

u

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

20

16

E-

27

06

8-1

TC

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Vä

riK

loro

fylli

-aE

nte

roko

kit

Sa

linite

etti

Ko

k.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23

-NK

ok.P

PO

4-P

TO

CF

e

Ke

ntt

ä

mitta

us

SF

S-E

N

ISO

70

27

-

1:2

01

6

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:19

79

SF

S-E

N IS

O

78

87

:20

12

,

ko

mp

ara

atto

ri

SF

S

57

72

:19

93

SF

S-E

N IS

O

78

99

-2:2

00

0

La

ske

ttu

sä

hkö

njo

hta

vu

ud

esta

SF

S-E

N

ISO

11

90

5-

1:9

8

Sis

. m

en

.

J-0

46

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N IS

O

13

39

5:1

99

6

Sis

.

me

n.

J-

04

0

Sis

.

me

n.

J-

04

1

SF

S-E

N

14

84

:19

97

SF

S-E

N IS

O

11

88

5:0

9

mo

dif.

**

**

**

**

**

**

**

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

mero

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg

/lp

my/1

00

ml

pp

tµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lm

g/l

µg

/l

P5

1 0

,1m

27

06

8-1

,13

P5

1 1

m 2

70

68

-21

,06

,10

1,8

54

47

,63

02

,99

53

01

80

99

16

36

,52

40

P5

1 2

m 2

70

68

-31

,56

,10

1,8

54

57

,63

02

,99

52

01

90

99

15

36

,82

40

P5

1 0

-2m

27

06

8-4

0 -

23

,4

P5

2 0

,1m

27

06

7-1

,11

0

P5

2 1

m 2

70

67

-21

,06

,70

1,4

54

87

,62

53

,01

50

01

80

87

13

26

,82

10

P5

2 3

m 2

70

67

-32

,96

,70

1,3

54

97

,63

03

,03

51

01

80

87

13

36

,91

90

P5

2 0

-2m

27

06

7-4

0 -

23

,7

P5

3 0

,1m

27

06

6-1

,13

P5

3 1

m 2

70

66

-21

,06

,70

1,3

54

87

,72

53

,01

39

08

38

21

22

6,6

18

0

P5

3 5

m 2

70

66

-35

,06

,60

54

7

P5

3 9

,1m

27

06

6-4

12

,36

,60

1,4

54

87

,62

53

,01

39

08

38

31

32

6,4

18

0

P5

3 0

-2m

27

06

6-5

0 -

23

,9

P5

4 0

,1m

27

06

5-1

,11

P5

4 1

m 2

70

65

-21

,08

,40

4,5

40

57

,51

10

2,2

07

50

12

01

60

46

13

16

,71

10

0

P5

4 2

,7m

27

06

5-3

2,6

8,4

04

,44

04

7,5

12

02

,20

75

01

20

16

04

41

41

6,3

1 1

00

P5

4 0

-2m

27

06

5-4

0 -

23

,9

P5

5 1

m 2

70

64

-11

,09

,80

3,2

47

27

,69

02

,58

65

01

30

13

04

51

31

6,8

72

0

P5

5 3

,2m

27

06

4-2

3,0

9,7

03

,24

76

7,4

90

2,6

16

80

13

01

20

42

11

15

,96

30

P5

5 0

-2m

27

06

4-3

0 -

23

,8

P6

1 1

m 2

70

63

-11

,06

,10

1,2

54

87

,72

53

,01

39

08

68

31

3<

26

,71

60

P6

1 3

,8m

27

06

3-2

3,2

6,1

01

,25

48

7,7

25

3,0

13

90

81

83

12

26

,81

80

P6

1 0

-2m

27

06

3-3

0 -

24

,5

P6

2 1

m 2

70

62

-11

,06

,80

0,9

45

52

7,7

20

3,0

42

60

46

21

0<

26

,29

3

P6

2 5

m 2

70

62

-25

,06

,70

55

1

P6

2 1

0m

27

06

2-3

10

,07

,10

55

5

P6

2 1

3,7

m 2

70

62

-41

3,4

7,1

01

,15

56

7,7

20

3,0

62

50

55

59

< 2

6,0

73

P6

2 0

-2m

27

06

2-5

0 -

23

,5

P6

4 1

m 2

70

61

-11

,08

,20

0,5

25

60

7,7

15

3,0

82

20

75

47

< 2

5,6

34

P6

4 5

m 2

70

61

-25

,08

,30

55

9

P6

4 1

0m

27

06

1-3

10

,08

,20

55

8

P6

4 1

5m

27

06

1-4

15

,08

,20

55

9

P6

4 1

6,7

m 2

70

61

-51

6,4

8,1

00

,67

55

97

,71

53

,08

23

08

56

8<

25

,84

9

P6

4 0

-2m

27

06

1-6

0 -

23

,3

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori

: U

pse

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/2

Liite/ Bilaga 2.4

20

16

E-

27

06

8-1

TC

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Vä

riK

loro

fylli

-aE

nte

roko

kit

Sa

linite

etti

Ko

k.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23

-NK

ok.P

PO

4-P

TO

CF

e

Ke

ntt

ä

mitta

us

SF

S-E

N

ISO

70

27

-

1:2

01

6

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:19

79

SF

S-E

N IS

O

78

87

:20

12

,

ko

mp

ara

atto

ri

SF

S

57

72

:19

93

SF

S-E

N IS

O

78

99

-2:2

00

0

La

ske

ttu

sä

hkö

njo

hta

vu

ud

esta

SF

S-E

N

ISO

11

90

5-

1:9

8

Sis

. m

en

.

J-0

46

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N IS

O

13

39

5:1

99

6

Sis

.

me

n.

J-

04

0

Sis

.

me

n.

J-

04

1

SF

S-E

N

14

84

:19

97

SF

S-E

N IS

O

11

88

5:0

9

mo

dif.

**

**

**

**

**

**

**

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

mero

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg

/lp

my/1

00

ml

pp

tµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lm

g/l

µg

/l

P6

5 1

m 2

70

60

-11

,08

,10

0,6

55

60

7,7

15

3,0

82

30

75

49

< 2

5,6

43

P6

5 5

m 2

70

60

-25

,08

,20

55

9

P6

5 1

0m

27

06

0-3

10

,08

,10

55

8

P6

5 1

2,6

m 2

70

60

-41

1,7

7,9

00

,77

55

87

,71

53

,08

22

06

55

9<

25

,76

8

P6

5 0

-2m

27

06

0-5

0 -

23

,5

P6

6 1

m 2

70

59

-11

,05

,70

3,0

31

87

,51

20

1,7

16

70

25

14

03

71

01

5,2

1 3

00

P6

6 2

,1m

27

05

9-2

2,0

5,7

03

,03

18

7,5

12

01

,71

68

02

51

40

34

91

5,2

1 3

00

P6

6 0

-2m

27

05

9-3

0 -

26

,0

P6

7 1

m 2

70

58

-11

,06

,80

3,9

39

17

,61

10

2,1

26

60

73

16

03

71

21

6,7

1 1

00

P6

7 2

,1m

27

05

8-2

1,6

6,7

03

,93

91

7,6

12

02

,12

66

07

31

60

41

12

17

,01

00

0

P6

7 0

-2m

27

05

8-3

0 -

24

,8

P7

1 1

m 2

70

57

-11

,06

,80

1,1

53

87

,62

52

,95

31

05

94

11

26

,91

40

P7

1 5

m 2

70

57

-25

,06

,85

39

P7

1 7

,5m

27

05

7-3

7,6

6,9

01

,15

40

7,7

25

2,9

73

20

69

21

0<

26

,81

30

P7

1 0

-2m

27

05

7-4

0 -

24

,2

P7

3 1

m 2

70

56

-11

,08

,60

0,3

45

67

7,6

15

3,1

21

90

10

49

5<

25

,31

4

P7

3 5

m 2

70

56

-25

,08

,70

56

6

P7

3 1

0m

27

05

6-3

10

,08

,60

0,3

65

67

7,6

10

3,1

22

00

13

50

6<

25

,31

4

P7

3 0

-2m

27

05

6-4

0 -

21

,5

P7

5 1

m 2

70

55

-11

,08

,60

0,4

45

64

7,4

10

3,1

07

50

11

46

7<

25

,61

4

P7

5 5

m 2

70

55

-25

,08

,70

56

6

P7

5 1

0m

27

05

5-3

10

,08

,70

56

6

P7

5 1

5m

27

05

5-4

15

,08

,60

56

5

P7

5 1

9m

27

05

5-5

18

,68

,20

0,3

75

63

7,5

15

3,1

02

00

74

96

< 2

5,3

17

P7

5 0

-2m

27

05

5-6

0 -

22

,4

P7

8 1

m 2

70

54

-11

,07

,20

2,1

26

77

,41

60

1,4

25

80

31

12

03

31

01

3,8

1 1

00

P7

8 5

m 2

70

54

-25

,08

,00

52

4

P7

8 1

0m

27

05

4-3

9,8

8,4

01

,15

49

7,4

25

3,0

32

90

25

82

14

36

,31

60

P7

8 0

-2m

27

05

4-4

0 -

23

,8

P7

9 1

m 2

70

53

-11

,06

,00

3,5

70

,27

,12

30

< 0

,95

1 0

00

57

20

05

62

01

9,7

2 6

00

P7

9 3

,2m

27

05

3-2

3,4

6,7

02

,82

61

7,3

18

01

,38

75

05

41

60

37

12

16

,21

60

0

P7

9 0

-2m

27

05

3-3

0 -

26

,5

L5

1m

27

05

2-1

1,0

6,3

04

,08

,86

,82

80

< 0

,95

1 1

00

50

17

05

82

22

4,2

3 2

00

L5

5m

27

05

2-2

6,0

6,3

04

,08

,86

,72

80

< 0

,95

1 1

00

50

17

06

32

32

3,3

3 2

00

L5

0-2

m 2

70

52

-30

- 2

5,3

L6

A 1

m 2

70

51

-11

,05

,20

7,3

9,2

6,8

23

0<

0,9

51

00

08

22

10

50

27

20

,62

60

0

L6

A 0

-2m

27

05

1-2

0 -

24

,2

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori

: U

pse

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 2

/2

Liite/ Bilaga 2.4

(1)

(1) P

oikk

eava

tulo

s, e

i muk

ana

tark

aste

luis

sa (M

M, P

VY

, 31.

5.20

17)

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

20

16

E-

13

39

0-2

Tark

kail

u:

Pie

tars

aare

n m

eri

alu

e

Tark

kail

ukie

rro

s:

Viik

ko 2

4

Til

aaja

:P

ieta

rsaare

n m

eri

alu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

Havain

top

aik

ka

Tu

nn

us

Erä

-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ksen

lop

etu

s p

vm

.

Näkö

-

syv

yys

[m]

Ko

ko

nais

-

syv

yys

[m]

Jään

paksu

us

[m]

Lu

men

paksu

us

[m

]

Näytt

een

-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

2,

Alh

olm

sfjä

rde

nP

52

13

39

01

6.6

.20

16

17

.6.2

01

62

1.6

.20

16

1,1

03

,80

0,0

00

,00

Ka

K

P5

4,

Ris

öh

äll=

Sa

nd

gru

nd

P5

41

33

89

16

.6.2

01

61

7.6

.20

16

21

.6.2

01

61

,00

3,6

00

,00

0,0

0K

aK

P6

2,

Åd

ön

-Grä

sg

run

de

tP

62

13

38

81

6.6

.20

16

17

.6.2

01

62

1.6

.20

16

2,0

01

4,6

00

,00

0,0

0K

aK

P6

4,

Nyg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

13

38

71

6.6

.20

16

17

.6.2

01

62

1.6

.20

16

2,5

01

7,5

00

,00

0,0

0K

aK

P6

7,

Lill

gru

nd

et

P6

71

33

86

16

.6.2

01

61

7.6

.20

16

21

.6.2

01

61

,20

2,5

00

,00

0,0

0K

aK

P7

9,

Ka

cku

rsfjä

rde

nP

79

13

38

51

6.6

.20

16

17

.6.2

01

62

1.6

.20

16

1,2

04

,30

0,0

00

,00

Ka

K

L5

Lu

od

on

järv

i (G

ert

rud

s)

L5

13

39

21

6.6

.20

16

17

.6.2

01

62

1.6

.20

16

0,9

04

,50

0,0

00

,00

Ka

K

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A1

33

91

16

.6.2

01

61

7.6

.20

16

21

.6.2

01

60

,80

2,6

00

,00

0,0

0K

aK

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.2

.8.2

01

6

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

*=

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Tau

sta

tied

ot:

Sääti

ed

ot:

16

.6.

Me

rive

de

n k

ork

eu

s -

35

cm

Lä

mp

ötila

16

-19

ast.

CA

rja

Pa

lom

äki

Ge

rtru

din

ja

Hä

stg

run

de

tin

pa

tolu

uku

t a

uki

Tu

ule

n n

op

eu

s1

-6 m

/sym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Tu

ule

n s

uu

nta

E0

50

42

7 3

06

7

Pilv

isyys

5-7

/8

Jakelu

:

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. /

Milj

ön

äm

de

n i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori

: U

pse

eri

nka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.1

Pie

tars

aare

n m

erialu

e

Viik

ko 2

4

Pie

tars

aare

n m

erialu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

2016E

- 13390-2

TC

Sam

eus

Sähk.joht.

pH

Väri

Klo

rofy

lli-a

Salin

iteett

iK

ok.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23-N

Ko

k.P

PO

4-P

Ke

ntt

äm

itt

aus

SF

S-E

N IS

O

7027:2

000

SF

S-E

N

27888:1

994

SF

S

3021:1

979

SF

S-E

N IS

O

7887:2

012,

kom

para

att

ori

SF

S

5772:1

993

Laskett

u

sähkönjo

hta

vuudesta

SF

S-E

N IS

O

11905-1

:98

(mo

dif.)

Sis

. m

en.

J-0

46

Sis

. m

en.

J-0

42

SF

S-E

N IS

O

13395:1

996

(mo

dif.)

Sis

. m

en.

J-0

40

Sis

. m

en.

J-0

41

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Näyte

-

nu

mero

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg

/lppt

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

P52 0

-2m

13390-2

0 -

210,7

P52 1

m 1

3390-1

1,0

14,0

03

,4433

7,8

60

2,3

6610

50

10

27

3

P54 0

-2m

13389-2

0 -

212,4

P54 1

m 1

3389-1

1,0

17,0

03

,2250

7,8

130

1,3

3810

20

15

38

6

P62 0

-2m

13388-2

0 -

27

,5

P62 1

m 1

3388-1

1,0

13,0

01

,9473

8,1

40

2,5

8400

74

14

< 2

P64 0

-2m

13387-2

0 -

25

,8

P64 1

m 1

3387-1

1,0

11,1

01

,1531

8,0

20

2,9

2300

519

8<

2

P67 0

-2m

13386-2

0 -

29

,9

P67 1

m 1

3386-1

1,0

16,2

02

,3278

7,8

80

1,4

7630

13

12

23

4

P79 0

-2m

13385-2

0 -

27

,0

P79 1

m 1

3385-1

1,0

15,9

02

,5110

7,2

120

< 0

,95

880

11

160

31

5

L5 0

-2m

13392-2

0 -

211,6

L5 1

m 1

3392-1

1,0

15,2

04

,87

,76

,9150

< 0

,95

970

13

140

45

10

L6A

0-2

m 1

3391-2

0 -

216,6

L6A

1m

13391-1

1,0

16,3

07

,29

,46

,9180

< 0

,95

1 0

00

15

64

54

14

Nab L

abs O

y

| w

ww

.nabla

bs.f

i |

Pääkontt

ori:

Upseerinkatu

1,

02600 E

spoo

| V

AT

no.

FI0

2831262

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.1

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

2016E

- 14232-2

Tark

kail

u:

Pie

tars

aare

n m

eri

alu

e

Tark

kail

ukie

rro

s:

Viik

ko 2

8

Til

aaja

:P

ieta

rsaare

n m

eri

alu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

Havain

top

aik

ka

Tu

nn

us

Erä

-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ksen

lop

etu

s p

vm

.

Näkö

-

syv

yys

[m]

Ko

ko

nais

-

syv

yys

[m]

Jään

paksu

us

[m]

Lu

men

paksu

us

[m

]

Näytt

een

-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

2,

Alh

olm

sfjä

rde

nP

52

14

23

21

2.7

.20

16

13

.7.2

01

61

7.7

.20

16

0,9

04

,20

0,0

00

,00

Ka

K

P5

4,

Ris

öh

äll=

Sa

nd

gru

nd

P5

41

42

33

12

.7.2

01

61

3.7

.20

16

17

.7.2

01

60

,80

3,9

00

,00

0,0

0K

aK

P6

2,

Åd

ön

-Grä

sg

run

de

tP

62

14

23

41

2.7

.20

16

13

.7.2

01

61

7.7

.20

16

1,5

01

4,6

00

,00

0,0

0K

aK

P6

4,

Nyg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

14

23

51

2.7

.20

16

13

.7.2

01

61

7.7

.20

16

2,5

01

7,8

00

,00

0,0

0K

aK

P6

7,

Lill

gru

nd

et

P6

71

42

36

12

.7.2

01

61

3.7

.20

16

17

.7.2

01

60

,90

2,9

00

,00

0,0

0K

aK

P7

9,

Ka

cku

rsfjä

rde

nP

79

14

23

71

2.7

.20

16

13

.7.2

01

61

7.7

.20

16

1,2

04

,70

0,0

00

,00

Ka

K

L5

Lu

od

on

järv

i (G

ert

rud

s)

L5

14

23

81

1.7

.20

16

12

.7.2

01

61

4.7

.20

16

1,0

06

,80

0,0

00

,00

Ka

K

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A1

42

31

11

.7.2

01

61

2.7

.20

16

14

.7.2

01

60

,80

2,7

00

,00

0,0

0K

aK

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.3

.8.2

01

6

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

*=

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Tau

sta

tied

ot:

Sääti

ed

ot:

12

.7.

Me

rive

de

n k

ork

eu

s 1

1.7

. +

12

cm

, 1

2.7

. +

13

cm

Lä

mp

ötila

16

-20

ast.

CA

rja

Pa

lom

äki

Ge

rtru

din

to

ine

n p

ato

luu

kku

au

ki, t

oin

en

kiin

ni, H

ästg

run

de

tin

pa

tolu

uku

t a

uki

Tu

ule

n n

op

eu

s2

-3 m

/sym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Tu

ule

n s

uu

nta

E0

50

42

7 3

06

7

Pilv

isyys

5-6

/8

Jakelu

:

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. /

Milj

ön

äm

de

n i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.2

Pie

tars

aare

n m

erialu

e

Viik

ko 2

8

Pie

tars

aare

n m

erialu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

2016E

- 14232-2

TC

Sam

eus

Sähk.joht.

pH

Väri

Klo

rofy

lli-a

Salin

iteett

iK

ok.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23-N

Ko

k.P

PO

4-P

Ke

ntt

ä

mitta

us

SF

S-E

N

ISO

7027:2

000

SF

S-E

N

27888:1

99

4

SF

S

3021:1

979

SF

S-E

N IS

O

7887:2

012,

kom

para

att

ori

SF

S

5772:1

993

Laskett

u

sähkönjo

hta

v

uudesta

SF

S-E

N IS

O

11905-1

:98

(mo

dif.)

Sis

. m

en.

J-0

46

Sis

. m

en.

J-0

42

SF

S-E

N IS

O

13395:1

996

(mo

dif.)

Sis

. m

en.

J-0

40

Sis

. m

en.

J-0

41

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Näyte

-

nu

mero

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg

/lppt

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

µg

/lµ

g/l

P52 0

-2m

14232-2

0 -

29

,3

P52 1

m 1

4232-1

1,0

16,7

04

,5295

7,2

120

1,5

81 1

00

160

120

61

12

P54 0

-2m

14233-2

0 -

211,4

P54 1

m 1

4233-1

1,0

19,0

05

,735,9

7,0

240

< 0

,95

1 3

00

63

260

69

22

P62 0

-2m

14234-2

0 -

26

,0

P62 1

m 1

4234-1

1,0

16,8

02

,1356

7,6

90

1,9

3700

59

93

24

5

P64 0

-2m

14235-2

0 -

23

,8

P64 1

m 1

4235-1

1,0

16,1

00,9

9486

7,8

30

2,6

6380

22

46

11

2

P67 0

-2m

14236-2

0 -

210,0

P67 1

m 1

4236-1

1,0

18,6

04

,376,2

7,2

200

< 0

,95

1 0

00

37

200

51

11

P79 0

-2m

14237-2

0 -

212,0

P79 1

m 1

4237-1

1,0

18,5

02

,531,1

6,9

160

< 0

,95

820

21

100

43

7

L5 0

-2m

14238-2

0 -

210,5

L5 1

m 1

4238-1

1,0

17,0

02

,88

,26

,8160

< 0

,95

910

24

100

42

8

L6A

0-2

m 1

4231-2

0 -

216,0

L6A

1m

14231-1

1,0

17,3

06

,79

,16

,5200

< 0

,95

1 3

00

83

240

74

25

Nab L

abs O

y

| w

ww

.nabla

bs.f

i |

Pääkontt

ori:

Upseerinkatu

1,

02600 E

spoo

| V

AT

no.

FI0

2831262

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.2

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

2016E

- 17789-2

Tark

kail

u:

Pie

tars

aare

n m

eri

alu

e

Tark

kail

ukie

rro

s:

Viik

ko 2

9

Til

aaja

:P

ieta

rsaare

n m

eri

alu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

Havain

top

aik

ka

Tu

nn

us

Erä

-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ksen

lop

etu

s p

vm

.

Näkö

-

syv

yys

[m]

Ko

ko

nais

-

syv

yys

[m]

Jään

paksu

us

[m]

Lu

men

paksu

us

[m

]

Näytt

een

-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

2,

Alh

olm

sfjä

rde

nP

52

17

78

92

0.7

.20

16

21

.7.2

01

62

6.7

.20

16

0,9

04

,30

KiK

a

P5

4,

Ris

öh

äll=

Sa

nd

gru

nd

P5

41

77

88

20

.7.2

01

62

1.7

.20

16

26

.7.2

01

60

,90

4,0

0K

iKa

P6

2,

Åd

ön

-Grä

sg

run

de

tP

62

17

78

72

0.7

.20

16

21

.7.2

01

62

6.7

.20

16

1,0

14

,6K

iKa

P6

4,

Nyg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

17

78

22

0.7

.20

16

21

.7.2

01

62

6.7

.20

16

5,2

01

7,8

0K

iKa

P6

7,

Lill

gru

nd

et

P6

71

77

86

20

.7.2

01

62

1.7

.20

16

26

.7.2

01

60

,90

2,9

0K

iKa

P7

9,

Ka

cku

rsfjä

rde

nP

79

17

78

52

0.7

.20

16

21

.7.2

01

62

6.7

.20

16

0,8

04

,70

KiK

a

L5

Lu

od

on

järv

i (G

ert

rud

s)

L5

17

78

42

0.7

.20

16

21

.7.2

01

62

6.7

.20

16

0,9

06

,80

KiK

a

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A1

77

83

20

.7.2

01

62

1.7

.20

16

26

.7.2

01

60

,80

2,7

0K

iKa

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.3

.8.2

01

6

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

*=

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Tau

sta

tied

ot:

Sääti

ed

ot:

20

.7.

Me

rive

de

n k

ork

eu

s 2

0.7

. +

16

.9L

äm

pö

tila

19

-21

ast.

CA

rja

Pa

lom

äki

Ge

rtru

din

ja

Hä

stg

run

de

tin

to

ine

n p

ato

luu

kku

au

ki, t

oin

en

kiin

ni

Tu

ule

n n

op

eu

s0

m/s

ym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Tu

ule

n s

uu

nta

-0

50

42

7 3

06

7

Pilv

isyys

1-2

/8

Jakelu

:

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. /

Milj

ön

äm

de

n i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.3

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Viik

ko

29

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

20

16

E-

17

78

9-2

TC

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Vä

riK

loro

fylli

-aS

alin

ite

ett

iK

ok.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23

-NK

ok.P

PO

4-P

Ke

ntt

äm

itt

au

s

SF

S-E

N I

SO

70

27

:20

00

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:19

79

SF

S-E

N I

SO

78

87

:20

12

,

ko

mp

ara

att

ori

SF

S

57

72

:19

93

Laske

ttu

sä

hkö

njo

hta

v

uu

de

sta

SF

S-E

N I

SO

11

90

5-1

:98

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

46

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N I

SO

13

39

5:1

99

6

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

40

Sis

. m

en

.

J-0

41

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

me

ro

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg/l

pp

tµ

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

P5

2 0

-2m

17

78

9-2

0 -

21

4,7

P5

2 1

m 1

77

89

-11

,01

9,5

04

,42

03

7,8

16

01

,06

1 1

00

95

15

05

31

0

P5

4 0

-2m

17

78

8-2

0 -

21

8,0

P5

4 1

m 1

77

88

-11

,02

1,5

06

,87

7,3

7,1

22

0<

0,9

51

30

06

32

30

75

20

P6

2 0

-2m

17

78

7-2

0 -

29

,5

P6

2 1

m 1

77

87

-11

,01

8,9

03

,02

65

7,5

14

01

,41

82

04

61

20

35

6

P6

4 0

-2m

17

78

2-2

0 -

22

,1

P6

4 1

m 1

77

82

-11

,01

6,7

00

,55

52

87

,82

02

,90

35

01

22

81

1<

2

P6

7 0

-2m

17

78

6-2

0 -

21

4,8

P6

7 1

m 1

77

86

-11

,01

9,3

04

,11

28

7,3

16

0<

0,9

51

00

03

51

80

50

11

P7

9 0

-2m

17

78

5-2

0 -

21

6,1

P7

9 1

m 1

77

85

-11

,01

9,2

03

,32

2,3

6,8

20

0<

0,9

59

80

15

95

45

10

L5

0-2

m 1

77

84

-20

- 2

21

,1

L5

1m

17

78

4-1

1,0

20

,00

4,1

8,5

6,7

20

0<

0,9

51

00

01

07

24

91

0

L6

A 0

-2m

17

78

3-2

0 -

22

0,2

L6

A 1

m 1

77

83

-11

,01

9,1

07

,47

,96

,52

00

< 0

,95

1 2

00

31

16

06

82

4

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.3

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

20

16

E-

19

10

1-1

Tark

kail

u:

Pie

tars

aare

n m

eri

alu

e

Tark

kail

ukie

rro

s:

Viik

ko 3

1

Til

aaja

:P

ieta

rsaare

n m

eri

alu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

Havain

top

aik

ka

Tu

nn

us

Erä

-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ksen

lop

etu

s p

vm

.

Näkö

-

syv

yys

[m]

Ko

ko

nais

-

syv

yys

[m]

Jään

paksu

us

[m]

Lu

men

paksu

us

[m

]

Näytt

een

-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

2,

Alh

olm

sfjä

rde

nP

52

19

10

13

.8.2

01

64

.8.2

01

65

.8.2

01

61

,44

,1K

iKa

P5

4,

Ris

öh

äll=

Sa

nd

gru

nd

P5

41

91

00

3.8

.20

16

4.8

.20

16

5.8

.20

16

0,9

4,0

KiK

a

P6

2,

Åd

ön

-Grä

sg

run

de

tP

62

19

09

93

.8.2

01

64

.8.2

01

65

.8.2

01

62

,01

4,4

KiK

a

P6

4,

Nyg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

19

09

83

.8.2

01

64

.8.2

01

65

.8.2

01

6K

iKa

P6

7,

Lill

gru

nd

et

P6

71

90

97

3.8

.20

16

4.8

.20

16

5.8

.20

16

0,8

2,9

KiK

a

P7

9,

Ka

cku

rsfjä

rde

nP

79

19

09

63

.8.2

01

64

.8.2

01

65

.8.2

01

61

,04

,6K

iKa

L5

Lu

od

on

järv

i (G

ert

rud

s)

L5

19

09

53

.8.2

01

64

.8.2

01

65

.8.2

01

60

,96

,9K

iKa

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A1

90

94

3.8

.20

16

4.8

.20

16

5.8

.20

16

0,8

2,7

KiK

a

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

*=

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Tau

sta

tied

ot:

Sääti

ed

ot:

3.8

.5

.10

.20

16

Arj

a P

alo

mä

ki

Me

rive

de

n k

ork

eu

s 3

.8.

+1

6,4

cm

Lä

mp

ötila

14

-20

ast.

Cym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Lu

od

on

järv

en

ve

de

nko

rke

us 3

.8.

+2

1 c

mT

uu

len

no

pe

us

2-5

m/s

05

04

27

30

67

Ge

rtru

din

ja

Hä

stg

run

de

tin

mo

lem

ma

t p

ato

luu

ku

t kiin

ni

Tu

ule

n s

uu

nta

E

Pilv

isyys

5-7

/8

Jakelu

:

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. /

Milj

ön

äm

de

n i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori

: U

pse

eri

nka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.4

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Viik

ko

31

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

20

16

E-

19

10

1-1

TC

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Vä

riK

loro

fylli

-aS

alin

ite

ett

iK

ok.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

Kok.P

PO

4-P

Ke

ntt

äm

itt

au

s

SF

S-E

N I

SO

70

27

:20

00

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:19

79

SF

S-E

N I

SO

78

87

:20

12

,

ko

mp

ara

att

ori

SF

S

57

72

:19

93

Laske

ttu

sä

hkö

njo

hta

v

uu

de

sta

SF

S-E

N I

SO

11

90

5-1

:98

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

46

Sis

. m

en

.

J-0

42

Sis

. m

en

.

J-0

40

Sis

. m

en

.

J-0

41

**

**

**

**

**

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

me

ro

Ott

o-

syv

yys

[m

]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg/l

pp

tµ

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

P5

2 1

m 1

91

01

-11

,01

9,2

3,2

46

77

,54

02

,56

73

02

20

22

29

5

P5

2 0

-2m

19

10

1-2

0 -

26

,3

P5

4 1

m 1

91

00

-11

,02

0,3

4,7

14

27

,31

40

< 0

,95

95

06

34

76

11

6

P5

4 0

-2m

19

10

0-2

0 -

28

,2

P6

2 1

m 1

90

99

-11

,01

9,6

1,5

45

37

,74

52

,47

48

02

42

52

14

P6

2 0

-2m

19

09

9-2

0 -

23

,0

P6

4 1

m 1

90

98

-11

,01

9,1

0,5

65

28

7,8

20

2,9

33

01

61

41

3<

2

P6

4 0

-2m

19

09

8-2

0 -

2<

1

P6

7 1

m 1

90

97

-11

,01

9,7

5,2

19

17

,41

20

0,9

98

90

49

34

60

16

P6

7 0

-2m

19

09

7-2

0 -

21

2,5

P7

9 1

m 1

90

96

-11

,02

0,7

4,5

25

,16

,81

80

< 0

,95

98

04

03

45

01

1

P7

9 0

-2m

19

09

6-2

0 -

28

,5

L5

1m

19

09

5-1

1,0

20

,85

,38

,46

,61

80

< 0

,95

1 0

00

45

30

56

13

L5

0-2

m 1

90

95

-20

- 2

10

,0

L6

A 1

m 1

90

94

-11

,02

0,1

6,4

6,9

6,7

18

0<

0,9

51

00

03

37

96

51

8

L6

A 0

-2m

19

09

4-2

0 -

22

0,5

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.4

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

20

16

E-

22

73

5-1

Ta

rkk

ailu

:P

ieta

rsa

are

n m

eri

alu

e

Ta

rkk

ailu

kie

rro

s:

Viik

ko

36

Tila

aja

:P

ieta

rsa

are

n m

eri

alu

ee

n y

hte

ista

rkka

iluty

öry

hm

ä

Ha

va

into

pa

ikk

aT

un

nu

sE

rä-

nu

me

ro

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ks

en

lop

etu

s p

vm

.

Nä

kö

-

syvyys

[m]

Ko

ko

na

is-

syvyys

[m]

Jä

än

pak

su

us

[m]

Lu

me

n

pak

su

us

[m

]

Nä

ytt

ee

n-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

2, A

lho

lmsfjä

rde

nP

52

22

73

58

.9.2

01

69

.9.2

01

61

4.9

.20

16

1,1

4,3

KiK

a

P5

4, R

isö

hä

ll=S

an

dg

run

dP

54

22

73

48

.9.2

01

69

.9.2

01

61

4.9

.20

16

1,2

4,0

KiK

a

P6

2, Å

dö

n-G

räsg

run

de

tP

62

22

73

38

.9.2

01

69

.9.2

01

61

4.9

.20

16

1,6

14

,6K

iKa

P6

4, N

yg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

22

73

28

.9.2

01

69

.9.2

01

61

4.9

.20

16

2,8

17

,7K

iKa

P6

7, L

illg

run

de

tP

67

22

73

18

.9.2

01

69

.9.2

01

61

4.9

.20

16

1,3

2,9

KiK

a

P7

9, K

acku

rsfjä

rde

nP

79

22

73

08

.9.2

01

69

.9.2

01

61

4.9

.20

16

0,8

4,8

KiK

a

L5

Lu

od

on

järv

i (G

ert

rud

s)

L5

22

72

98

.9.2

01

69

.9.2

01

61

4.9

.20

16

0,8

7,0

KiK

a

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A2

27

28

7.9

.20

16

9.9

.20

16

14

.9.2

01

60,6

2,8

KiK

a

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in te

sta

tuill

e n

äytte

ille

. M

itta

use

pä

va

rmu

ud

et sa

a p

yyd

että

essä

.

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

* =

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä. L

au

su

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Tau

sta

tied

ot:

Sä

äti

ed

ot:

8.9

.5

.10

.20

16

Arj

a P

alo

mä

ki

Me

rive

de

n k

ork

eu

s 8

.9. +

23

,5 c

mL

äm

pö

tila

12

-14

ast.

Cym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Lu

od

on

järv

en

ve

de

nko

rke

us 8

.9. +

16

cm

Tu

ule

n n

op

eu

s5

-10

m/s

05

04

27

30

67

Ge

rtru

din

ja

Hä

stg

run

de

tin

to

ine

n p

ato

luu

kku

au

ki, to

ine

n k

iinn

iT

uu

len

su

un

taN

W

Pilv

isyys

0-1

/8

Ja

ke

lu:

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. / M

iljö

nä

md

en

i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a

Na

b L

ab

s O

y | w

ww

.na

bla

bs.f

i | P

ää

ko

ntto

ri: U

pse

eri

nka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.5

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Viik

ko

36

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

20

16

E-

22

73

5-1

TC

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Vä

riK

loro

fylli

-aS

alin

ite

ett

iK

ok.N

NH

4-N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23

-NK

ok.P

PO

4-P

Ke

ntt

ä

mitta

us

SF

S-E

N

ISO

70

27

:20

00

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:1

97

9

SF

S-E

N I

SO

78

87

:20

12

,

ko

mp

ara

att

ori

SF

S

57

72

:19

93

Laske

ttu

sä

hkö

njo

hta

v

uu

de

sta

SF

S-E

N I

SO

11

90

5-1

:98

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

46

SF

S-E

N I

SO

11

73

2:2

00

5

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N I

SO

13

39

5:1

99

6

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

40

Sis

. m

en

.

J-0

41

**

**

**

**

**

**

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

me

ro

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg/l

pp

tµ

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

P5

2 1

m 2

27

35

-11

,01

3,7

4,4

48

47

,61

20

2,6

58

00

30

08

63

59

P5

2 0

-2m

22

73

5-2

0 -

25

,6

P5

4 1

m 2

27

34

-11

,01

3,5

4,4

43

17

,68

02

,34

65

02

39

93

17

P5

4 0

-2m

22

73

4-2

0 -

25

,4

P6

2 1

m 2

27

33

-11

,01

3,7

2,5

49

07

,75

02

,68

51

03

98

02

34

P6

2 0

-2m

22

73

3-2

0 -

24

,1

P6

4 1

m 2

27

32

-11

,01

3,4

1,4

54

57

,83

02

,99

36

01

06

31

8<

2

P6

4 0

-2m

22

73

2-2

0 -

22

,9

P6

7 1

m 2

27

31

-11

,01

3,7

4,3

34

37

,51

20

1,8

57

70

25

12

04

01

0

P6

7 0

-2m

22

73

1-2

0 -

27

,3

P7

9 1

m 2

27

30

-11

,01

4,1

4,4

19

,86

,82

00

< 0

,95

1 2

00

37

17

06

41

8

P7

9 0

-2m

22

73

0-2

0 -

28

,6

L5

1m

22

72

9-1

1,0

14

,15

8,4

6,7

23

0<

0,9

51

20

03

81

10

68

20

L5

0-2

m 2

27

29

-20

- 2

8,1

L6

A 1

m 2

27

28

-11

,01

3,7

8,8

10

,26

,52

80

< 0

,95

1 4

00

97

21

07

33

2

L6

A 0

-2m

22

72

8-2

0 -

25

,8

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.5

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

2016E

- 24648-1

Tark

kail

u:

Pie

tars

aare

n m

eri

alu

e

Tark

kail

ukie

rro

s:

Viik

ko 3

8

Til

aaja

:P

ieta

rsaare

n m

eri

alu

een y

hte

ista

rkkailu

työry

hm

ä

Havain

top

aik

ka

Tu

nn

us

Erä

-

nu

mero

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ksen

lop

etu

s p

vm

.

Näkö

-

syv

yys

[m]

Ko

ko

nais

-

syv

yys

[m]

Jään

paksu

us

[m]

Lu

men

paksu

us

[m

]

Näytt

een

-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

P5

2,

Alh

olm

sfjä

rde

nP

52

24

64

82

0.9

.20

16

21

.9.2

01

62

2.9

.20

16

1,8

4,0

SB

i

P5

4,

Ris

öh

äll=

Sa

nd

gru

nd

P5

42

46

49

20

.9.2

01

62

1.9

.20

16

22

.9.2

01

61

,23

,8S

Bi

P6

2,

Åd

ön

-Grä

sg

run

de

tP

62

24

65

02

0.9

.20

16

21

.9.2

01

62

2.9

.20

16

2,6

14

,4S

Bi

P6

4,

Nyg

run

de

t-M

ässkä

rP

64

24

65

12

0.9

.20

16

21

.9.2

01

62

2.9

.20

16

3,2

17

,5S

Bi

P6

7,

Lill

gru

nd

et

P6

72

46

52

20

.9.2

01

62

1.9

.20

16

22

.9.2

01

61

,22

,6S

Bi

P7

9,

Ka

cku

rsfjä

rde

nP

79

24

65

32

0.9

.20

16

21

.9.2

01

62

2.9

.20

16

1,0

4,4

SB

i

L5

Lu

od

on

järv

i (G

ert

rud

s)

L5

24

64

72

0.9

.20

16

21

.9.2

01

62

2.9

.20

16

0,8

7,2

SB

i

L6

A L

uo

do

njä

rvi (L

am

ma

ssa

are

nsa

lmi)

L6

A2

46

54

20

.9.2

01

62

1.9

.20

16

22

.9.2

01

60

,72

,7S

Bi

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

*=

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

Tau

sta

tied

ot:

Sääti

ed

ot:

20

.9.

5.1

0.2

01

6A

rja

Pa

lom

äki

Me

rive

de

n k

ork

eu

s 2

0.9

. -1

7 c

mL

äm

pö

tila

10

ast.

Cym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

Lu

od

on

järv

en

ve

de

nko

rke

us 2

0.9

. +

20

cm

Tu

ule

n n

op

eu

s1

-2 m

/s0

50

42

73

06

7

Ge

rtru

din

ja

Hä

stg

run

de

tin

pa

tolu

uku

t kiin

ni

Tu

ule

n s

uu

nta

SE

Pilv

isyys

7/8

Jakelu

:

UP

M K

ym

me

ne

Oyj

Po

hja

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s

Alh

olm

en

skra

ft O

y A

bL

uo

do

n y

mp

.su

oj. ltk

. /M

iljö

nä

md

en

i L

ars

mo

Pie

tars

aa

ren

Ve

si

Pie

tars

aa

ren

ym

p.s

uo

j. ltk

. /

Milj

ön

äm

de

n i J

ako

bsta

d

OS

TP

Fin

lan

d O

yP

oh

jan

ma

an

ve

si ja

ym

pä

ristö

ry

Fö

ren

ing

Mä

sskä

rs L

ots

sta

tio

n r

.f.

No

rra

sve

nska

fis

ke

om

råd

e

Bill

eru

dK

ors

nä

s F

inla

nd

Oy

Pie

tars

aa

ren

Sa

tam

a

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.6

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

Viik

ko

38

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

20

16

E-

24

64

8-1

TC

Sa

me

us

Sä

hk.jo

ht.

pH

Vä

riK

loro

fylli

-aS

alin

ite

ett

iK

ok.N

NH

4-N

NO

2+

3-N

NO

23

-NK

ok.P

PO

4-P

Ke

ntt

äm

itta

us

SF

S-E

N

ISO

70

27

:20

00

SF

S-E

N

27

88

8:1

99

4

SF

S

30

21

:1

97

9

SF

S-E

N I

SO

78

87

:20

12

,

ko

mp

ara

att

ori

SF

S

57

72

:19

93

Laske

ttu

sä

hkö

njo

hta

vu

ud

esta

SF

S-E

N I

SO

11

90

5-1

:98

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

46

Sis

. m

en

.

J-0

42

SF

S-E

N I

SO

13

39

5:1

99

6

(mo

dif.)

Sis

. m

en

.

J-0

40

Sis

. m

en

.

J-0

41

**

**

**

**

**

*

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

me

ro

Ott

o-

syvyys

[m]

°CF

TU

mS

/mm

g P

t/l

µg/l

pp

tµ

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

P5

2 1

m 2

46

48

-11

,01

3,0

2,1

49

87

,66

02

,74

57

01

30

76

24

3

P5

2 0

-2m

24

64

8-2

0 -

25

,9

P5

4 1

m 2

46

49

-11

,01

4,3

3,0

31

97

,41

30

1,7

18

00

13

01

50

40

11

P5

4 0

-2m

24

64

9-2

0 -

26

,0

P6

2 1

m 2

46

50

-11

,01

2,7

1,0

52

77

,73

52

,93

60

20

61

12

< 2

P6

2 0

-2m

24

65

0-2

0 -

24

,4

P6

4 1

m 2

46

51

-11

,01

2,5

0,9

35

22

7,7

35

2,8

63

50

12

62

16

< 2

P6

4 0

-2m

24

65

1-2

0 -

24

,4

P6

7 1

m 2

46

52

-11

,01

3,2

2,9

29

17

,41

40

1,5

57

80

26

13

03

97

P6

7 0

-2m

24

65

2-2

0 -

29

,4

P7

9 1

m 2

46

53

-11

,01

3,0

3,3

79

,57

,02

40

< 0

,95

99

03

81

70

50

14

P7

9 0

-2m

24

65

3-2

0 -

29

,5

L5

1m

24

64

7-1

1,0

13

,24

,68

,56

,72

60

< 0

,95

1 1

00

43

13

06

62

2

L5

0-2

m 2

46

47

-20

- 2

12

,2

L6

A 1

m 2

46

54

-11

,01

2,4

8,7

10

,76

,72

80

< 0

,95

1 2

00

97

23

06

93

0

L6

A 0

-2m

24

65

4-2

0 -

21

0,1

Na

b L

ab

s O

y

| w

ww

.na

bla

bs.f

i |

Pä

äko

ntt

ori:

Up

se

erin

ka

tu 1

, 0

26

00

Esp

oo

| V

AT

no

. F

I02

83

12

62

Siv

u 1

/1

Liite/ Bilaga 3.6

TU

TK

IMU

ST

OD

IST

US

2016E

- 17798-1

Ta

rkk

ail

u:

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

pe

rify

ton

Ta

rkk

ail

uk

ierr

os

:2

0.7

.-3

.8.2

01

6

Til

aa

ja:

Pie

tars

aa

ren

me

ria

lue

en

yh

teis

tark

ka

iluty

öry

hm

ä

Ha

va

into

pa

ikk

aT

un

nu

sE

rä-

nu

me

ro

Ott

o p

vm

.T

ulo

pvm

.T

utk

imu

ks

en

lop

etu

s p

vm

.

Nä

kö

-

syvyys

[m]

Ko

ko

na

is-

syvyys

[m]

Jä

än

pa

ks

uu

s

[m]

Lu

me

n

pa

ks

uu

s

[m

]

Nä

ytt

ee

n-

ott

aja

Lis

äti

ed

ot

Åd

o A

Åd

o A

17

79

83

.8.2

01

64

.8.2

01

61

7.1

.20

17

2,7

KiK

a

Åd

o B

Åd

o B

17

79

43

.8.2

01

64

.8.2

01

6K

iKa

lau

tta

ja

rip

ustu

s o

liva

t h

ävin

ne

et

Ka

cku

rin

lah

ti A

Ka

ck A

17

79

53

.8.2

01

64

.8.2

01

61

7.1

.20

17

2,7

KiK

a

Ka

cku

rin

lah

ti B

Ka

ck B

17

79

63

.8.2

01

64

.8.2

01

61

7.1

.20

17

3,1

KiK

a

Alh

olm

en

skra

ft B

Alh

o B

17

79

73

.8.2

01

64

.8.2

01

61

7.1

.20

17

2,8

KiK

a

UP

M K

ym

me

ne

CU

PM

C1

78

03

3.8

.20

16

4.8

.20

16

17

.1.2

01

72

,4K

iKa

Sa

tam

a D

Sa

t D

17

79

93

.8.2

01

64

.8.2

01

61

7.1

.20

17

2,8

KiK

a

Ka

up

un

ki A

Ka

u A

17

80

03

.8.2

01

64

.8.2

01

61

7.1

.20

17

2,9

KiK

a

Mä

sskä

r E

Mä

ss E

17

80

13

.8.2

01

64

.8.2

01

61

7.1

.20

17

3,0

KiK

a

P1

0P

10

17

80

23

.8.2

01

64

.8.2

01

6K

iKa

lau

tta

ja

rip

ustu

s o

liva

t h

ävin

ne

et

Tu

lokse

t p

äte

vä

t va

in t

esta

tuill

e n

äytt

eill

e.

Mitta

use

pä

va

rmu

ud

et

sa

a p

yyd

ett

äe

ssä

.

Tu

tkim

usto

dis

tukse

n s

aa

ko

pio

ida

va

in k

oko

na

an

. M

uu

ssa

ta

pa

ukse

ssa

ko

pio

inn

ista

on

sa

ata

va

lu

pa

.

* =

Nä

yte

tu

tkittu

akkre

dito

idu

lla m

en

ete

lmä

llä.

La

usu

nto

ei ku

ulu

akkre

dito

inn

in p

iiriin

.

23

.2.2

01

7A

rja

Pa

lom

äki

Ta

us

tati

ed

ot:

20

.7.2

01

6ym

pä

ristö

asia

ntu

ntija

me

rive

de

n k

ork

eu

s+

16

,4 c

m0

50

42

73

06

7

läm

pö

tila

15

-20

°C

pilv

isyys

5-7

/8

tuu

len

no

pe

us

2-5

m/s

20

16

E-

17

79

8-1

Ei n

äyte

ttä

Kiin

toa

Kiin

toa

hh

Klo

rofA

Sis

. m

en

. K

-

10

7

Sis

. m

en

. K

-10

7S

is.

me

n.

K-

10

7

Ott

o-

pis

te

Nä

yte

-

nu

me

ro

Ott

o-

syvyys

[m

]

mg

/m2

mg

/m2

mg

/m2

Åd

o A

1,2

17

79

8-1

40

00

11

18

3,2

1

Åd

o B

1,2

17

79

4-1

z

Ka

ck A

1,2

17

79

5-1

11

10

46

11

,67

Ka

ck B

1,2

17

79

6-1

69

51

63

43

1,7

8

Alh

o B

1,2

17

79

7-1

15

10

76

11

,64

UP

M C

1,2

17

80

3-1

58

32

23

38

15

,67

Sa

t D

1,2

17

79

9-1

68

29

20

69

8,3

4

Ka

u A

1,2

17

80

0-1

57

13

16

44

5,2

1

Mä

ss E

1,2

17

80

1-1

29

42

91

12

,97

P1

0 1

,2 1

78

02

-1z

Liite/ Bilaga 4

Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen

 tulokset 2016/ Vattenanalyser av NTM

‐cen

tralen

 i Södra Österbotten

  2016 (haettu 20.4.2017)

P‐64 Pietarsaaren edusta

Näytepvm

Syvyys

Kok.syv.

Näkösyv.

lämpötila

pH 

Sähkö

nj.

Salin

.Hap

pi

Hap

pi

Sameus

Väri

kok‐N

NH4N 

NO

2+3N

kok‐P

PO4P

TOC

SIO2

klorof.

mm

°CmS/m

‰kyll.%

 mg/l

 FNU

mg/l Pt

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/l

mg/l

µg/l

11.8.2016

115,6

2,5

18,2

7,7

510

2,8

96

8,9

2,1

30

330

31

12

13

2,4

6,9

1,3

11.8.2016

515,6

18

550

394

8,7

1,3

11.8.2016

10

15,6

18

550

393

8,6

15,3

11.8.2016

17

15,6

13,8

7,6

560

379

82,8

30

250

30

13

32,2

1,8

11.8.2016

0‐6

15,6

2,8

20.9.2016

115,6

3,2

12,6

7,8

530

2,8

94

9,9

1,3

45

380

13

41

9,1

18,4

2,1

20.9.2016

515,6

12,4

540

2,9

93

9,9

1,3

20.9.2016

10

15,6

11,4

580

3,1

93

10,1

0,7

5,5

20.9.2016

16

15,6

9,5

7,6

590

3,2

88

9,9

0,5

10

240

16

43

3,9

12

20.9.2016

0‐6

15,6

4,6

Pisteeltä P62 ELY‐keskus ei ole analysoinut näytteitä vuosina 2009‐2016

E‐P ELY‐keskuksella ei talvinäytteitä vuosina 2009, 2010 ja 2014‐2016

Liite/ Bilaga 5

FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 2016; statistik uppsamlad från delägarlagen

Fångster 2016 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE KYRKOBY PÖRKENÄS TOTALT 2015

sik 11862 2400 1964 120 700 360 17406 22918

lax 1595 220 928 110 2853 8662

gädda 4892 2920 493 400 150 65 8920 6773

abborre 2473 1360 362 300 500 195 5190 4231

öring 907 240 70 370 80 1667 1209

lake 3759 1900 203 70 150 38 6120 4360

nors 27 80 167 70 25 30 399 220

strömm. 37188 70 118 70 50 30 37526 36086

gös 2087 330 74 40 30 0 2561 1213

siklöja 281 20 0 301 188

id 1732 2920 26 500 250 42 5470 4084

braxen 39119 2050 5365 900 1400 460 49294 106137

mört 5360 3000 100 300 250 45 9055 6969

övrigt 40 590 630 167

ål 1 1 0

harr

totalt 111323 17270 10630 2840 3875 1455 147393 203217

Kommentarer till årets statistik:Lax fångsten. En våldsam storm härjade i trakten i juni. En mängd lax- och sikfällor gick sönder. Laxarna simmade förbi norrut, p.g.a. detta

Sik fångsten: Sikfångsten går ner p.g.a. sälproblem, sälarna äter sikarna från näten

Braxen fångsten: Inga statliga bidrag för fiske av underutnyttjade arter 2016

ANVÄNDA REDSKAP 2016

Larsmo ** Eugmo fiskelag fiskargille Kyrkoby Pörkenäs

Nät: < 40 mm 396 ** 25 x x 50 x

Nät: 40 – 50 mm maskstorlek 696 ** 865 x x 95 x

Nät: > 50 mm maskstorlek 90 ** 10 x x 10 x

Strömm fällor 2 **

Sikfällor/Laxryssja 23 ** 7 x x

Lakryssjor 85 44 x x

Gäddsaxar x

Katsor x 32 x x 7

Kastspön x 70 x x x

Lakkrokar

Sikkrokar

metspön x x x 10 x

** yrkesfisket x=används

ANTAL FISKARE 2016

Fritidsfiskare Kommersiella f Totalt 2016 Totalt 2015

Larsmo by 174 18 192 185

Eugmo by 197 20 217 230

Vestersundsby 58 5 63 64

V:fiskargille 18 6 24 18

Kyrkoby 25 25 24

Pörkenäs 14 2 16 11

537 532

VESTERSUNSBY

Vestersundsby

Liite/ Bilaga 6

Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailu 2016/

Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 2016

Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 2016/

Yleisten uimarantojen veden laatu 2016Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto

Lähde: www.sochv.jakobstad.fi/ (luettu 10.4.2017)

Badstrand/ Uimaranta Datum E. coli Colilert Intest enterok Sinilevä- Obs Bedömning

pvm MPN/ 100 ml cfu/ 100 ml havainto Huom Arvio

< 500 < 200

Bosund/ Brännbacka 13.6.2016 50 < 10 ei ei ok

7.7.2016 130 10 ei ei ok

26.7.2016 10 < 10 ei ei ok

Kackur 13.6.2016 10 < 10 ei ei ok

7.7.2016 74 52 ei ei ok

26.7.2016 < 10 < 10 ei ei ok

Sonamo 13.6.2016 < 10 < 10 ei ei ok

7.7.2016 10 < 10 ei ei ok

26.7.2016 < 10 <10 ei ei ok

Kittholmen* 6.6.2016 100 < 10 ei ei ok

FI 143598001 29.6.2016 120 20 ei ei ok

20.7.2016 < 10 < 10 ei ei ok

12.8.2016 31 < 10 ei ei ok

Lillsand/ Pikkuhiekka* 6.6.2016 < 10 10 ei ei ok

FI 143598002 29.6.2016 120 40 ei ei ok

20.7.2016 20 10 ei ei ok

12.8.2016 200 63 ei ei ok

Storsand/ Isohiekka 6.6.2016 20 < 10 ei ei ok

29.6.2016 20 20 ei ei ok

20.7.2016 210 20 ei ei ok

Fäboda Cafestrand* 6.6.2016 < 10 < 10 ei ei ok

FI 195598003 29.6.2016 40 10 ei ei ok

20.7.2016 30 < 10 ei ei ok

12.8.2016 63 40 ei ei ok

* Klassificerad som EU strand, d.v.s. > 100 besökare / dag vid högsäsong

* Luokiteltu EU-rannaksi eli > 100 kävijää/ päivä sesonkiaikan

Arvio ok: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 354/2008 vaatimukset.

ok: Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvattnen enligt

Social- och hälsovårdsministeriets förordning nr 354/ 2008.

Kursiivi: Tulos ei täytä laatuvaatimuksia./ Resultatet uppfyller inte kraven.

OBS/ Huom: Aistinvaraiset havainnot/ Organoleptiska observationer.

Laatuvaatimus/ Krav (STM 354/2008)

Liite/ Bilaga 7

Algobservationer 2016 Ingår i Finlands miljöcentrals riksomfattande algobservationsprogram.

Levähavainnot 2016 Sisältyy Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen levähavainto-ohjelmaan.

Observationsplats / havaintopaikka: Ådö fiskehamn / Ådön kalasatama

Period / Ajanjakso

VeckaViikko

2324252627282930313233343536373839

6.6. – 30.9.2016 Observationerna för det mesta på måndagar / Havainnot yleensä maanataisin

Blågröna algerSinilevää

00000--0000000000

Bedömningsskala / Arviointiasteikko 0 – 3

0 = Ingen synbar förekomst / Ei havaittavaa esiitymistä 1 = Få alger / Vähän levää 2 = Rikligt med alger / Runsaasti levää 3 = Mycket rikligt med alger / Erittäin runsaasti levää - = Uppgifter saknas / Ei havaintoja

Observatörer / Havainnoitsijat: Esa Koskela, Elinor Slotte

Lähde: Järviwiki, www.jarviwiki.fi/ (luettu 9.5.2017)

Liite/ Bilaga 8

Pietarsaaren edustan merialueen pohjaeläinten yksilömäärien keskiarvot ja lajiluvut sekä biomassojen (märkäpaino) keskiarvot vuonna 2016. Lajiluvussa ei ole otettu huomioon Oligochaeta indet. jos samassa näytteessä on lajilleen määritettyjä harvasukasmatoja. (Nyman 2017)

Yksilömäärä

Paikan nimi 53 54 62 65 71 78

Pohjatyyppi silltti lieju lieju siltti lieju lieju

Näytteenoton syvyysväli [m] 7,5 ‐ 8,0 3,9 ‐ 4,0 14,7 ‐ 14,8 14,8 ‐ 14,9 8,6 ‐ 8,6 10,0 ‐ 10,0

Näytteiden lukumäärä 5 5 5 5 5 5

Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo

Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m²

Hydra ‐ ‐ 16 8 ‐ ‐

TURBELLARIA ‐ ‐ ‐ 33 ‐ ‐

Cyanophthalma obscura 8 146 179 8 33 24

NEMATODA ‐ ‐ ‐ 740 ‐ 8

Marenzelleria 41 ‐ 203 715 98 57

Manayunkia aestuarina ‐ ‐ 57 81 ‐ ‐

OLIGOCHAETA indet. 171 1577 33 89 2057 407

Limnodrilus ‐ ‐ ‐ ‐ 16 ‐

Limnodrilus hoffmeisteri 187 772 ‐ ‐ ‐ ‐

Potamothrix hammoniensis 33 106 89 16 626 252

Paranais frici 41 ‐ 163 ‐ ‐ ‐

Piscicola geometra ‐ ‐ 8 ‐ 8 ‐

CLADOCERA 8 ‐ ‐ 8 24 ‐

OSTRACODA 179 984 780 89 4114 2179

COPEPODA 16 24 24 8 24 122

Neomysis integer ‐ ‐ ‐ 8 ‐ ‐

Chaoborus flavicans ‐ 49 ‐ ‐ ‐ 171

Procladius 49 114 49 33 122 16

Chironomini ‐ ‐ ‐ 8 ‐ ‐

Chironomus semireductus‐t. ‐ ‐ ‐ ‐ 146 ‐

Summa 732 3772 1602 1846 7268 3236

Lajiluku, excl. Oligochaeta indet. 9 7 10 13 10 8

Märkäpaino

Paikan nimi 53 54 62 65 71 78

Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo

Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m²

Hydra ‐ ‐ 0,002 0,002 ‐ ‐

TURBELLARIA ‐ ‐ ‐ 0,007 ‐ ‐

Cyanophthalma obscura 0,016 0,163 0,179 0,007 0,307 0,028

NEMATODA ‐ ‐ ‐ 0,037 ‐ 0,001

Marenzelleria 0,148 ‐ 1,413 5,446 0,985 0,317

Manayunkia aestuarina ‐ ‐ 0,011 0,016 ‐ ‐

OLIGOCHAETA 0,124 2,140 0,143 0,055 1,811 1,295

Piscicola geometra ‐ ‐ 0,008 ‐ 0,010 ‐

CLADOCERA 0,001 ‐ ‐ 0,001 0,002 ‐

OSTRACODA 0,018 0,098 0,078 0,009 0,411 0,218

COPEPODA 0,002 0,002 0,002 0,003 0,002 0,007

Neomysis integer ‐ ‐ ‐ 0,005 ‐ ‐

Chaoborus flavicans ‐ 0,157 ‐ ‐ ‐ 0,546

Procladius 0,082 0,207 0,032 0,038 0,146 0,020

Chironomini ‐ ‐ ‐ 0,002 ‐ ‐

Chironomus semireductus‐t. ‐ ‐ ‐ ‐ 4,231 ‐

Summa 0,39 2,768 1,867 5,628 7,907 2,433

Liite/ Bilaga 9

OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina 2001 – 2016. Belastning från OSTP Finland Oy Ab under ären 2001 – 2016. 

0

10

20

30

40

50

60

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

t/ vuosikok-N

Tavoitearvo 30 t/a

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kg/vuosi

Fluoridi

Luparaja 1800 kg/a

0

5

10

15

20

25

30

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kg/ vuosi

Cr

Luparaja 25 kg/a

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kg/ vuosi

Ni

Luparaja 16 kg/a

0,01 0,01 0,01 0,0022 0 00

5

10

15

20

25

30

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kg/vuosi

Pb

Luparaja 25 kg/aLuparaja 25 kg/aLuparaja 25 kg/aLuparaja 25 kg/a

00

0,5

1

1,5

2

2,5

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kg/vuosi

Cd

Luparaja 2 kg/a

0 0,000 0,000 0,0000

0,5

1

1,5

2

2,5

3

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

kg/vuosi

Cu

Liite/ Bilaga 10

MENETELMÄLIITE

Pietarsaaren merialueen tarkkailu 2016

Nab Labs Oy / Espoo • www.nablabs.fi • Survontie 9 D 40500 Jyväskylä • VAT no. FI 02831262

Analyysi (T111)

Akkreditointi

Yksikkö Menetelmä Määritys-

raja Mittausepävarmuus

Enterokokit (36 °C 2 vrk) kpl/100 ml SFS-EN ISO 7899-2:2000

Fe (ICP-MS) *

µg/l SFS-EN ISO 17294-2:05 modif. 0,5 0,5-3,0 ± 0,3,

> 3 ±10 %

Fe (ICP-OES) *

µg/l SFS-EN ISO 11885:09 modif. 5 5-20 ± 3,

> 20 ±15 %

Happi *

mg/l SFS-EN 25813:1993 0,1 0,1-5 mg/l ±0,4 mg/l,

>5 mg/l ±8%

Kiintoaine *

mg/l SFS-EN 872:2005 0,5 0,5-4 mg/l ±0,3 mg/l,

>4 mg/l ±15%

Klorofylli-A *

µg/l SFS 5772:1993 1 1-4 µg/l ± 0,4 µg/l,

>4 µg/l ±10 %

Kok. N *

µg/l Sis. men. A14, perustuu SFS-EN ISO 11905-1:98 50

50-100 ±15, >100 ± 15%

Kok. P *

µg/l Sis. men. J-040 3 3-15 ±1,5, >15 ±10 %

NH4-N *

µg/l Sis. menJ-046 3 3-15 µg/l ±2 µg/l, >15 µg/l ±15%

NO2,3-N *

µg/l SFS-EN ISO 13395:1996 (modif.) 2 2-20 µg/l ±2 µg/l, >20 µg/l ±10%

pH * SFS-EN ISO 10523:2012 0,2

PO4-P *

µg/l Sis. men. J-041 2 2-20 µg/l ±2 µg/l, >20 µg/l ±10%

Saliniteetti ppt

Sameus *

FTU SFS-EN ISO 7027:2000 0,1 0,1- 1 FTU ± 0,1 FTU,

>1 FTU ±15 %

Sähkönjohtavuus *

mS/m SFS-EN 27888 0,1 0,1-1 mS/m ±0,2 mS/m,

>1 mS/m ±5%

TOC *

mg/l SFS-EN 1484:1997 0,4 0,4-2 ±0,2, >2 ±10 %

Väri komp.

*

mg Pt/l SFS-EN ISO 7887:2012 5

5-50 mgPt/l ±5 mgPt/l, 50-100 ±10,

>100 mgPt/l ±10%

Liite/ Bilaga 11

Päivitettyjen

 kriteerien (Aroviita ym

. 2012) mukaiset param

etrikohtaiset ved

enlaatuluokat Pietarsaaren edustan

 havaintopisteillä 

vuosina 2012–2016. N

 = kokonaistyppi, P = kokonaisfosfori, N

S = näkösyvyys ja a‐klo = a‐klorofylli. 

Päivitetyt kriteerit (Aroviita ym

. 2012)

Tyyp

pi/

ve

sim

uo

do

stu

ma

PN

Ch

lN

SP

NC

hl

NS

PN

Ch

lN

SP

NC

hl

NS

PN

Ch

lN

S

51

Ps Prs edusta

38460

14,0

1,5

26

560

16,5

1,1

29440

9,5

1,4

36640

9,7

1,3

50600

8,6

1,1

52

Ps Prs edusta

24558

7,9

1,6

27502

8,0

1,1

25490

6,5

1,0

32650

8,3

1,3

38793

6,1

1,3

53

Ps Prs edusta

51630

6,2

1,3

30503

7,0

1,3

21380

6,1

1,3

24633

5,6

1,7

34710

4,7

154

Ps Prs edusta

47763

9,7

1,0

41727

17,3

1,1

45711

13,0

1,1

42825

6,9

1,2

561017

7,1

0,9

55

Ps Prs edusta

46770

10,1

0,9

60820

19,4

0,8

42640

16,0

1,1

30820

6,9

1,1

621200

6,8

0,5

61

Ps Prs edusta

19470

4,8

1,8

19315

4,5

1,5

19320

7,5

1,7

18

473

5,2

1,6

16

390

6,2

1,9

62

Pu Kallan

14345

3,8

2,6

17346

2,4

52,5

15286

3,0

3,0

13

380

2,7

2,5

22

540

5,2

1,8

64

Pu Kallan

9287

2,5

3,6

11331

1,6

4,1

11235

1,6

5,2

6273

2,0

4,2

13343

3,4

3,2

65

Pu Kallan

13200

1,2

3,2

6270

1,3

3,8

11220

1,6

4,2

4350

2,0

3,6

13350

62,7

66

Ps Prs edusta

23470

9,7

1,4

18520

6,3

1,3

33550

12,0

0,9

36650

6,0

1,3

30670

10,3

67

Ps Prs edusta

29603

10,5

1,2

30512

17,1

1,2

39622

19,8

1,2

30638

7,2

1,4

48877

9,7

0,9

71

Pu Kallan

14230

3,6

3,0

8320

1,6

3,8

13220

2,0

4,2

11

340

1,7

3,8

19

410

8,5

1,9

73

Pu Ukpyy ulko

8140

1,5

4,5

7310

1,7

6,0

10200

1,6

6,6

8260

0,5

5,1

75

Pu Kallan

6160

1,9

4,8

8300

1,8

5,5

9150

1,5

5,6

4310

1,2

6,2

78

Ps L‐saaristo

34550

6,3

1,5

13530

2,6

2,0

19340

5,7

1,6

28590

9,7

1,2

41720

8,6

0,4

79

Ps Prs edusta

37720

8,6

1,2

23592

10,8

1,6

23443

7,3

1,6

39768

7,7

1,2

53990

10,7

0,9

2015

2016

Pis

te

20

12

2013

2014

Param

etri

Erinomainen

Hyvä

Tyydyttävä

Välttävä

Huono

Kok‐P Pu

alle

99−11

11−15

15−20

yli 20

Kok‐P Ps

alle

11

11−14

14−18

18−27

yli 27

Kok‐N

Pu

alle

270

270−31

5315

−350

350−400

yli 400

Kok‐N

Ps

alle

305

305−34

0340

−370

370−420

yli 420

NS Pu

yli 5,2

3,3−5,2

2,3−3,3

1,4−2,3

alle

1,4

NS Ps

yli 3,8

2,4−3,8

1,7−2,4

1,0−1,7

alle

1,0

a‐klo Pu

alle

1,7

1,7−2,2

2,2−4,4

4,4−11

yli 11

a‐klo Ps

alle

2,5

2,5−3,3

3,3−6,5

6,5−16

yli 16

Liite/ Bilaga 12