pikkukaupunki talvi 2010-2011

1

LOVIISA–LOVISA 2/2010 LAPINJÄRVI–LAPPTRÄSK

Tavataan IGLUSSA

10 x Yrittäjä10 x Paikallinen herkku10 x Lovisa baby10 x Maailmalle

ERIKOISLIITE: LOVIISAN 10 MAHDOLLISUUTTA SPECIALBILAGA: LOVISAS 10 MÖJLIGHETER

10nro

Edelläkävijä - SEnSo!

Småstadsliv

��

Pääkirjoitus

PisaroitaMinne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. Smått och gott, passa på!

Kuka? Vem? Christian Sjöstrand

Elämänlaatua etsimässä: Lapin lumoissa

Oi ihana talvi!

Kulttuuripisaroita Frida Hultcrantz

10 x Loviisa julkkiksen silmin

Arjen sankarit:Oppimisen hienosäätäjät

10 x Yrittäjä

Minun reseptini: Sapuskaa suurperheelle

10 x Paikallinen herkkuLäheltä sen olla pitää – ja mieluiten luomua

10 x Loviisa baby

Från far till son – till nästa son

10 x Maailmalle

Lifestyle: Paleltaako?Hyvä seura ja iglu lämmittävät

INDEX

Merellistä pikkukaupunkielämää 87 kilometriä Helsingistä Småstadsliv med havsutsikt 87 km från Helsingfors

5

6

11

14

18

22

27

28

32

40

42

45

51

53

54

Loviisa – Lovisa

Päätoimittaja Päivi Ahvonen

Toimituspäällikkö Seppo Iisalo

ADPäivi AhvonenGraafinen suunnittelu Milla Ketolainen

peak pressLaivurinkatu 207920 Loviisa019 535 [email protected]

Tämän lehden kirjoittajat Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Hanna Stringer, Ulla Ora, Lumi Wiikari

Tämän lehden kuvaajatPäivi Ahvonen, Susa Heiska, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari

Julkaisijapeak press & productions oy

IlmoitusmyyntiEssi Niemelä019 535 [email protected]

PainoArt-Print OyISSN 1796-4466PaperiKansi: Galerie Art Silk 200gSisus: My Brite Silk 80g

Kannen kuvaVirpi Lehtinen

Pikkukaupunkinumero

LOVIISAN 10 MAHDOLLISUUTTA61Mistä löytyvät elinvoimaisen Loviisan tulevaisuuden valttikortit?

1


Tavataan IGLUSSA

10 x Yrittäjä10 x Paikallinen herkku10 x Lovisa baby10 x Maailmalle


10nro

Edelläkävijä - SENSO!

Småstadsliv

10

Loviisan kaupunkipuh. 019 [email protected] 8puh. 019 555 [email protected] stadtfn 019 [email protected] 8tfn 019 555 [email protected]

Loviisaetelärannikon idylli

Lovisaidyllen vid sydkusten

www.lovisa.fi

www.loviisa.fi

PääKIrJoITUSLEDArEn

Kuv

a: E

eva

Kan

gas

Seuraava Pikkukaupunki ilmestyy toukokuussa 2011. nästa nummer av Småstadsliv utkommer i maj 2011.

1

Pikk

ukau

punk

iUusi l

ehti

3,50 e

Från

Hel

sing

fors

TIL

L L

OV

ISA

PÖ

NT

TÖ

UU

NIN

uusi

elä

mä

WA

NH

ASS

Aw

ara

pare

mpi

Smås

tads

liv m

ed h

avsu

tsik

t Nro

1 -

Lovi

isa

Lovi

sa

Tap

ahtu

mak

alen

teri

& P

alve

luha

kem

isto

Mau

kas A

hven!

6430

025361

062

1

Talvile

hti

3,50 e

Pikk

ukaupu

nki

LO

VIIS

A P

ERN

AJA

LAP

INJÄ

RVI

LIJE

NDA

L R

UO

TSIN

PYH

TÄÄ

2/2

006

Sauna –

S

uomala

isen iho

n muist

iMIL

LÄ L

OVI

ISA

LÄM

MIT

TÄÄ?

KON

STN

ÄREN

KO

CKAR

HJÄ

LTER

I VA

RDAG

EN

MIT

Ä TE

HD

Ä TA

LVEL

LA?

Syväs

ukellus

hyise

en me

reen

1

Pikkukaupunki

KAUN

EIMM

AT

luonnonsa

tam

at

Arjen S

ANKARI

Loviisa

sta

omak

otitalo

puoleen h

inta

an

MÖKKIL

ÄISEN

PALVELU

OPAS

Wanhass

a

Wara

Pare

mpi

LOVIIS

A PERNAJA

LAPIN

JÄRVI

LILJENDAL R

UOTSINPYHTÄÄ

1/2007

Loviisan se

udun

Ihana v

uosi Pern

ajass

a

Mukana

kortte

liralli

llaMr.

Green

KESÄN TUHTI

tapahtumakalenteri

I Skären

I Skären

Saaristo

laise

läm

ää

1

Pikkukaupunki

LOVIISA PERNAJA LAPINJÄRVI L

ILJENDAL RUOTSINPYHTÄÄ

T

alvi 2007/2008

TALVI-LEHTI

Minun reseptini

LAUANTAI-ILLAN HUUMAA

ZILTONISS

A

Kulttuuripisaroita

Talven tapahtumia

Palveluhakemisto

Suurperhefiilist

ä

kyläkoulussa

VALMIS-

TALOA

OSTAMASSA

Tuhti tietopaketti

Eddien

LOVIIS

A-

KUVAT

T

T

Mootto

rikelkka

-

RETKEL

LÄ

1

kesä-lehti 2008

Kirsikkakestit

Vanhan talon

viisas remontti

IntohImona

sisustus

tOP 5 uimarannat

Espanjasta

LOviisaan

tall ShIpS race

OMBORD

På ÖstERstjERnan

Svag sydvästlig bris

Pikkukaupunki

k k k Slow Cityn ihanat WWP-kesäkodit k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k k

LOVIISA PERNAJA LAPINJÄRVI LILJENDAL RUOTSINPYHTÄÄ

Oi, ihana

talviKissatalon

NAUKU-MAIJAT

LOVIISA k 2010 k LOVISA

Fondue-padan

äärellä

Från Borgå

till lOvisa

TALVI-LehTI 08-09

Pikkukaupunki LOVIISA PERNAJA LAPINJÄRVI LILJENDAL RUOTSINPYHTÄÄ

2/2008

1

kesä-

lehti

2009

Pikk

ukaupu

nki

LO

VIIS

A P

ERN

AJA

LAP

INJÄ

RVI

LILJ

ENDA

L R

UO

TSIN

PYH

TÄÄ

Coun

try liv

ing

uu

den

lo

vii

san

uude

t ul

ottu

vuud

et

Terv

eisi

ä

viem

ärip

alve

lust

a

k k

k yr

ittä

jä e

xtra

: Kui

nka

käy

kaup

pa S

low

city

ssä

k k

k k

k k

k k

k k

k k

k k

kesä

ilta

laivas

illal

la

Ann

A H

uHtA

triv

s i l

ovis

aEi

ja Kl

auck

en

iha

na

pu

uTa

rh

a

air

i Kal

lio ja

Kap

pelin

lois

tava

tul

evai

suus

TALVI-

LehTI

09-10

Fisk sk

a det vara

uuden loviisan

suurim

mat t

yöllistä

jät

pulkkamäessä

min

ustako m

iljonääri?

loton hurm

aa

loviisa

2010

extranäin tä

hän on tultu

Småstadsliv

LOVIISA P

ERNAJA L

APINJÄ

RVI LILJE

NDAL RUOTSIN

PYHTÄÄ

Talvi on kiva

!

k k

k

TARIN

ATELTTA

lähtee

kiert

ueelle

k

k k

k k

k k

k k

k k

k k

k

1

LOVIISA–LOVISA LAPINJÄRVI–LAPPTRÄSK

Viherpeukalot

o MUKANA MYÖS BUSINESS-LIITE o

MARIA

& MAX

Perinteiset

kesäravit

Småstadsliv KESÄ-

LEHTI 2010

S.O.SMeri

pelastajat

Sommarlov

1


Tavataan IGLUSSA

10 x Yrittäjä

10 x Paikallinen herkku

10 x Lovisa baby

10 x Maailmalle


10nro

Edelläkävijä - SENSO!

Småstadsliv

10 x on tämän lehden teema, ja tämä numero

on kymmenes Pikkukaupunki. mahtava tunne!

teemme lehteä rakkaudesta kotiseutuumme –

samalla tunnustaen, että idyllissäkin on särönsä.

Päivi Ahvonen

päätoimittaja

[email protected]

Ps. ensi kerralla jotakin uutta!

temat i det tionde numret av tidningen

Småstadsliv är 10 x. Vilken fin känsla!

Vi gör tidningen av kärlek till vår hembygd,

men vi medger att idyllen har vissa sprickor.

Päivi Ahvonen

chefredaktör

[email protected]

Ps. nästa gång något nytt!

6

J

Koonneet: Päivi Ahvonen, Ulla Ora, Lumi Wiikaripisaroita

loviisassa syksyllä valmistunut lions Club

loviisan skeittipuisto on ilahduttanut

skeittaajia ja heidän vanhempiaan.

Graffitejakaan ei tarvitse enää taiteilla

ramppeihin, kun niille on oma seinä.

Puisto, jonka kokonaisbudjetti oli lähes

70 000 euroa, on loviisan aktiivisten

leijonien ansiota. Puistossa viihtyvät niin

nuoret kuin lapsetkin. muutama aikuinenkin

on jo ehtinyt kokeilla skeittaustaitojaan.

ratapiha-alueelle valmistuneen puiston

suunnittelussa oli mukana skeittausta

harrastavia poikia. myös Suomen

rullalautaliitolta saatiin suunnitteluapua.

Skeittauspaikan saamiseksi tehtiin paljon

talkootyötä. Skeittiradan budjetista vajaa

puolet on saatu eu-tukena. loppusumma

on koottu loviisan leijonien rahoituksesta

ja paikallisten yritysten sekä yksityisten

ihmisten lahjoituksista.

mahtavaa, Leijonat

mahtavaa!

Kuv

at: A

rto

Wiik

ari

7

J

Espanjasta lähtöisin ole-va, loviisalaistunut Ruth Landesa valmistaa kau-niita koruja luonnonma-teriaaleista. Espanjalais-

syntyinen koruntekijä työskentelee koto-naan ja myy koruja netin kautta.

"Jokainen koruni on uniikkikappale. Pää-materiaalini on puu, josta valmistan kaiken-laisia koruja sormuksista vyönsolkiin. Teen koruja aikuisille ja lapsille", kertoo Landesa.

Hän on itseopiskellut koruntekijä."Taiteellinen puoli minua pyrki esiin ja

päätin alkaa toteuttaa sitä".Landesan koruja voi ostaa Loviisan lasten-

Nuorilta apua LumeN LuoNtiiN

loviisan Pikku Pietarin Pihassa on

innostuneita nuoria pajalaisia,

jotka tekevät keikka- ja

tilaustöitä. Pajan vakuuttaman

nuoren voi tilata vaikkapa halkoja

pinoamaan, lunta luomaan tai

muuttoavuksi kymmenen euron

tuntihintaan. Pajalta saa myös

huonekalujen ja tekstiilien

kunnostusta. tutustu pajan

toimintaan kaupungin nettisivuilla

www.loviisa.fi/pikkupietarinpiha

myymälä on auki arkisin kello

9–16, mannerheiminkatu 10.

Kahvila on oivallinen paikka kokoontua neulomaan peh-

meitä joulupaketteja. mukavassa seurassa kahvikupposen

äärellä voi ahertaa sukulaisille villasukkia tai itselle pipon.

Käsityöt yhdistävät sukupuolta tai ikää katsomatta. neu-

lekahvilassa tutustuu toisiin samoista asioista kiinnostunei-

siin, ja tuttujen kanssa voi vaihtaa neulontaohjeita. neulo-

minen myös auttaa hengähtämään arjen kiireen lomassa.

loviisassa pääsee neulekahvilaan Café Vaherkylässä joka

keskiviikko 8. joulukuuta asti kello 14.30–17 ja

tesjoen kirjastolla samaan aikaan. Jos tä-

män vuoden kahviloihin ei enää eh-

di, niin ensi vuonna uudestaan. hy-

vä vaihtoehto on myös perustaa ys-

tävien kesken oma ompeluseura!

Sukkapuikot heilumaan kahvilassa

tarvikeliike Nallentassusta, internetistä sekä muutamista liikkeistä Helsingistä.

"Minuun voi myös ottaa suoraan yhteyttä, jos on kiinnostunut koruistani."Tutustu pieniin taideteoksiin www.ruthlandesa.com

Puu elää koruissa

keskiviikko 8. joulukuuta asti kello 14.30–17 ja

tetet sjoen kirjastolla samaan aikaan. Jos tä-

män vuoden kahviloihin ei enää eh-

di, niin ensi vuonna uudestaan.

v

tävien kesken oma ompeluseura!

Loviisa ulkopaikka-kuntalaisen silmin

Loviisa on valloittava kaupunki, jossa on säilytetty mukavan paljon vanhaa rakennuskantaa. Lisäksi on ihanaa kuulla kuinka kaupassa saa palvelua luontevasti Suomen molemmilla virallisilla kielillä.Jussi Remonen, Kouvola

Vierailemme Loviisassa aina kerran kesässä matkailuautoillen. On vaikuttavaa kun Loviisaan tullessa ”törmää” ensin kirkkoon.Se toivottaa saapujan juhlallisesti tervetulleeksi. Karavaanarin silmin Loviisassa on hieno ja siisti leirintäalue. Kaupat, tori ja Laivasillan terassit ja ravintolat ovat matkailijalle kävelymatkan päässä.Vanhaa kaupunkia on hienoa ihailla jalan kaikessa rauhassa. Carita Ketolainen, helsinki

Laivasilta ja vierasvenesatama ovat kivoja paikkoja, ihmisiä tuntuu yhdistävän meri ja veneily yli puolue- ja kielirajojen. Loviisassa voi toimia luovasti ja kekseliäästi, asiat ja tilat järjestyvät, koska aina joku tuntee jonkun ja kuluttajia ei ole liikaa – esim. itselleen voi vuokrata uimahallivuoron! Ympäröivät järvet, metsät ja ulkoilualueet ja kaupungin lähipiirissä olevat sienimetsät ovat selkeä plussa. Loviisan kaltaisen paikan pitäisi satsata lapsiin ja koulutukseen kunnolla. Se on esimerkiksi lapsiperheissä muuttokriteeri.ilona turkka, helsinki

Loviisa on ihana aikahyppy kauniin ja käytännöllisen rakennuskulttuurin, käsityön ja naapurirakkauden aikaan. Harmillisen suuren palasen idyllistä lohkaisee kuitenkin vieressä kummitteleva mörkö, ydinvoimala.Silva Kärpänoja, Kouvola

Puhuin pohjanmaalaisten ystävieni kanssa matkoilla siitä, että muuttaisiko vanhempana maalle. Tulimme siihen tulokseen, että Loviisaan voisi muuttaa, koska se on kaupunki maalla. Sopivassa suhteessa maaseutua ja kaupunkia, rauhallisuutta ja elämää. Voi saada oman puutarhan, mutta ei tarvitse autoa päästäkseen palveluiden luo.Pauliina Siniauer, helsinki

Joulukuusta ei tarvitse pihistää voimalinjojen alta, vaan sen voi hakea

ihan laillisesti pientä korvausta vastaan suoraan metsästä arboristi Timo

Lindgrenin kuusiviljelmältä sunnuntaina 19.12. kello 9–15. Palstalla voi

viettää vaikka koko päivän ja nauttia rakovalkeista, pannukahvista ja

makkarasta muiden kanssa mukavia rupatellen.

Ajo-ohje: Käänny Loviisanlahden itäpuolella Valintatalon kohdalta Saaristotielle. Aja noin kilometri eteenpäin ja käänny viitoituksen kohdalla vasemmalle Lavansaarentielle. Aja eteenpäin noin 500 metriä.

Kuva: Arto Wiikari

Kuv

a: R

uth

Land

esa

5 x

8

droppar

Vaude, mitä majoja!

2. 3. Maja on rakennet-tu talonrakennuksen ylijäämäpuutavarasta. Ensimmäinen osa val-mistui heti omakotitalon valmistuttua vuonna 2005 ja torniosa on viime kesän tuotantoa. Majaa on ollut rakenta-massa Matias (nyt 8 v.) sekä isä Esa. Majaa ovat maalanneet myös äiti ja pikkuveli Niclas. Tärkeää Majassa on päästä kiipei-lemään. Sisustuksena on räsymatto ja sisäseinillä piirustuksia ja kirjoituksia harakanvarpain. Majassa leikkivät omat ja naa-puruston lapset. Näissä kuvissa Matiaksen ja Niclaksen lisäksi Emil ja Anton. Maja sijaitsee Köpbackassa.

1.Kiitos kaikille Pikkukaupunki-lehden julista-

maan majakilpailuun osallistuneille. Poik-

keuksellisen kova taso yllätti toimituksen

täysin, ja jouduimme visaisen tehtävän eteen

parasta majaa valitessa!

Tiukassa kisassa pisimmän korren vetivät

Westin pojat. Tuomaristoon teki erityisen

vaikutuksen eri ikäisten poikien yhteen hii-

leen puhaltaminen ja itse tekeminen.

Toiseksi tulleessa majassa viehätti sen

muotokieli ja monikäyttöisyys ja kolman-

neksi tulleessa majassa ylijäämämateriaalien

kekseliäs hyödyntäminen.

Koska majat ovat näin poikkeuksellisen

hienoja, jaamme myös toiseksi ja kolman-

neksi tulleille majoille lohdutuspalkinnon!

Majan ovat rakentaneet veljekset Erik ja Oskar West (14 ja 6 v.) sekä serkku Mico West (9 v.). Majan runko muodostuu lähes vaakatasoon taipuneesta omenapuusta. Siinä on alakerta maalattialla sekä yläkerta, jossa veranta sekä pieni huone. Loppukesäl-lä majaan ei tarvitse ottaa eväitä mukaan, koska omenoita voi napsia suoraan puusta! Majasta on tietysti merinäköala. Maja sijaitsee Loviisan saaristossa.

täMä Maja on rakennettu heinäkuussa 2010 Viirilän vanhan ruot-sinkielisen koulun pihapiiriin. Entisissä koulurakennuksissa asuu nyt kaksi perhettä lapsineen: Huttuset ja Kuntsit. Majan rakensi Kimmo Kuntsi ja kuvasi Sonja Huttunen. Kuvien ottohetkellä naapuruston lapset esittivät majassa itse keksimänsä teatteriesityksen.Näytelmän nimi oli ”Kakarat kuriin”. Siinä päiväkodin huonosti käyttäytyvä lapsi (Aaro) saattaa päiväkodin tädin (Venla) hermoro-mahduksen partaalle ja lopulta muuttamaan Hawaijille.

9

Kevät toi, kevät toi ...

metsojen soidinaikana huhtikuussa voit

harmaakallion laduilla törmätä erittäin

kipakkaan kaveriin.

Kuvan metso on palannut paalupaikal-

leen useana vuonna. Se ei suhtaudu ko-

vinkaan myötämielisesti niihin, jotka halu-

avat hiihtää juuri tällä latuosuudella. Vie-

kas ja peloton voi päästä ohi metson vah-

taaman kohdan; moni kuitenkin katsoo

viisaammaksi poistua takavasemmalle.

loviisalainen Vesa Leivo tapasi met-

son useampaan otteeseen viime talvena.

– Vähän harmitti, kun en saanut sii-

hen yhtä läheistä suhdetta metson kans-

sa kuin eräs toinen mies, joka vaihtoi

kuulumisia kuin vanhan kaverin kanssa

konsanaan.

Kännykällä kuvatun filmin treffeistä

metson kanssa voit katsoa peak pressin

nettisivuilta www.peakpress.net

Kuv

a: E

eva

Kan

gas

vårens märkligheter... under tjäderns speltid i april kan du stö-

ta på en rätt så bestämd herre i Gråber-

gets skidspår.

tjädern på bilden, som har återvänt till

sin spelplats flera år i rad, förhåller sig in-

te särskilt vänligt till dem som vill åka ski-

dor i spåret. den som är modig och orädd

kan passera den uppstudsige tjädertup-

pen, men många väljer att ta det säkra

för det osäkra och viker av till vänster.

Vesa Leivo från lovisa stötte på tjä-

dern flera gånger ifjol.

– Jag är nog lite besviken över att jag

inte lyckades etablera ett lika nära för-

hållande till tuppen som min kompis.

han hälsade på fågeln som på en gam-

mal bekant när de träffades!

titta på en videosnutt (filmad med mobil-

telefon) från ett möte med tjädertuppen

på webbadressen www.peakpress.net

10

pisaroita

markkinapöydät on katettu jäl-

leen joulun alla malmgårdin kar-

tanoidyllissä Pernajassa. tarjolla

on paikallisia sekä kartanon omia

tuotteita: jauhoja, leivonnaisia se-

kä kartanon panimon omaa olut-

ta. Joulumarkkinoita vietetään

11.–12.12. klo 10–16.

myyntipaikat sijaitsevat tä-

nä vuonna paitsi malmgårdin

suihkulähteen ja kartanopuodin

edustalla myös panimon pihalla.

Kävijöillä on mahdollisuus osal-

listua opastettuun panimokier-

rokseen. malmgårdin kahvila on

myös avoinna markkinoiden ajan.

Kartanopuoti on auki joulu-

kuussa lauantaisin ja sunnuntai-

sin kello 10–14. Sieltä voi noutaa

pukinkonttiin luonnonmukaisesti

Pernajassa valmistettuja herkkuja.

lisätietoja www.malmgard.fi

Lucia-neito hevoskyydillä kirkkoon

Lucia saapuu jälleen Loviisan torille ja kirkkoon 13.

joulukuuta kello 18. Perinteisessä Lucia-juhlassa

torille saapuva yleisö voi seurata Lucian ja tonttujen

matkaa raatihuoneelta hevoskyydillä kirkkoon.

Luomua hiuKSiLLeekokampaaja on hellä vaihtoehto tavanomaiselle kampaamolle. työs-

sään ekokampaaja hyödyntää luonnosta saatavia hoitavia raaka-ainei-

ta ja välttää kemikaaleja.

luonnonmukaisin keinoin saa apua moniin hiuspohjan ongelmiin,

kuten kutinaan, hilseeseen ja rasvoittuvaan hiuspohjaan. Kampaamos-

sa voi saada vaikkapa hiusten kasvua edistävän yrttihuuhtelun, kau-

niin sävyn hiuksiin kasvivärillä tai uuden hiusmallin energialeikkauk-

sella. usein kampaaja antaa myös rentouttavan intialaisen päähieron-

nan tehostaakseen hoitojen vaikutusta.

– Periaatteessa kaikkea mitä hiuksiinsa laittaa tulisi voida pistää myös

suuhun, kiteyttää loviisassa ekokampaajana toimiva mona mether.

Kampaamossa on tarkoitus myös rentoutua.

– Kiireet kaikkoavat täällä hetkeksi,

sillä kännyköillä on meille porttikiel-

to. Kun päätä on hierottu riittävän

kauan luomurypsiöljyllä, ovat mak-

samattomat laskut jääneet ajatuksis-

sa toiseen maailmaan, mether jatkaa.

www.monatur.fi

Herrgårdsläckerheter på julmarknaden

Kartanon herkkuja joulumarkkinoilla

marknadsborden är åter dukade inför julen i

malmgårds vackra herrgårdsmiljö i Pernå. Gäs-

terna kan handla dels lokala delikatesser, dels

herrgårdens egna produkter så som mjöl, bak-

verk och öl från gårdens bryggeri. Julmarkna-

den är öppen 11–12.12 kl. 10–16.

i år finns försäljningsstånden vid malmgårds

springbrunn, utanför gårdsbutiken och på

bryggeriets gård. Gårdskaféet är öppet under

julmarknaden och besökarna kan delta i guida-

de turer med ölprovning i malmgårds Bryggeri.

Gårdsbutiken, som betjänar lördagar och

söndagar kl. 10–14 i december, säljer ekologiska

närdelikatesser för till exempel julklappssäcken.

Kuv

at: V

irpi

Leh

tinen

Kuv

a: A

rto

Wiik

ari

Kuv

a: P

äivi

Ahv

onen

Joulumusiikkia kirkossa

Lovisakörenin joulukonsertti soi

22. joulukuuta kello 21 Loviisan kirkossa.

Koonneet: Päivi Ahvonen, Ulla Ora, Lumi Wiikari

11

Haastattelu: Seppo Iisalo Kuva: Arto Wiikari

ten ihmeessä sinun kaltaisesi politiikassa me-nestynyt nuori mies vaihtoi Helsingin herrahis-sin 6-tien varrella sijaitsevan alle 3000 asuk-kaan Lapinjärven kunnanjohtajaksi?– Eduskuntaryhmän pääsihteerin työhuone sijaitsee eduskunnan päärakennuksen ylim-mässä kerroksessa. Sieltä herrahissi vie jo-ko muualle tai saman talon kakkoskerrok-seen, eduskunnan täysistuntosaliin. Minul-le oli luontevaa etsiä uusia tehtäviä, kun en vielä ole kiinnostunut ryhtymään eduskunta-vaaliehdokkaaksi. Kun Lapinjärven kunnan-johtajan paikka vapautui, ajattelin kokeilla – olenhan opiskellut lähinnä kunnallishallin-toa. Herrahissi vei siis muualle.

Mikä on tähänastinen kohokohta uudessa pestissäsi?– Vaikea sanoa. Tämä ensimmäinen vuosi on ollut täynnä erilaisia haasteita ja uusia tilan-teita. Ehkä se kunnanjohtajuuden yksivuotis-päivä elokuun alussa 2010 oli kuitenkin jon-kinlainen kohokohta. Huomasin, että vuosi on mennyt nopeasti, mutta henkilökunnan ja päättäjien yhteistyöllä olemme selvinneet vai-keistakin tilanteista. Perusasiat sujuvat.

Saat vieraita Helsingistä. Mitkä Lapinjär-ven nähtävyydet heille esittelet?– Kirkonkylän kylänraitin kulttuuripolkui-neen. Tämä on yksi kauneimpia kirkonkyliä Suomessa. Kulttuuripolulla voi tutustua kir-konkylän rakennuksiin ja Lapinjärven histori-aan. Toinen kohde voisi olla sivarikeskus, joka on ainutlaatuinen koulutuskeskus Suomessa.

Uusi Loviisa kolmella sanalla luonnehdit-tuna.– Ei vielä valmis.

Milloin Lapinjärvi ja Loviisa löytävät lopul-lisesti toisensa?– Kun joko valtiovalta, kuntalaiset tai kunti-en päättäjät niin päättävät.

Herrahissi vei muualle

Kuka?

Christian Sjöstrand Lapinjärven kunnanjohtaja vuodesta 2009

Olet aiemmin toiminut kulttuuri- ja urheilu-ministeri Stefan Wallinin erityisavustajana ja RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä. Mi-

12

pisaroita

Wanhan Ajan Joulukodit

4.–5.12. ja 11.–12.12. kello 10–16

taPahtumaKaLeNteRi NetiSSäJoulun tarkan tapahtumakalenterin ja lisätietoa tapahtumista saat internetistä osoitteesta www.loviisa.fi sekä kaikkiin koteihin jaetusta Loviisan Joulu -lehdestä. Jos et ole saanut omaasi ei mainoksia -ilmoituksen tai jakeluhäiriön vuoksi, saat lehden kaupungin matkailutoimistosta osoitteesta Karlskronabulevardi 8.

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Arto Wiikari, Virpi Lehtinen

13

Ei se saaminen, vaan se antaminen

Kauniisti koristellut kodit profiloituvat ku-kin omalla tavallaan: on taidetta, käsitöitä, leivonnaisia, lähiherkkuja, gramofonimusiik-kia, pyrypallonäyttelyitä – laidasta laitaan.

Yhteistä kaikille joulukodeille on se into-himon määrä, millä koti koristellaan joulu-asuun. Tunnelma on kodikas – voi kunpa minäkin voisin elää tätä idylliä.

Se työn määrä, mikä perheillä on takana ennen kuin ensimmäiset vieraat saapuvat, ei ole loviisalaisia pelottanut. Tänä vuonna kaksi uutta kotia – Sininen talo ja Helgas – avaavat ovensa. Sinisen talon emäntä Mervi Latikka aloitti valmistelut jo lokakuun puo-lella.

– Talomme on ollut aiemmin auki Wan-hassa-Wara-Parempi -tapahtuman yhtey-dessä useita kertoja, ja silloinhan talossa vie-railee tuhansia ihmisiä yhden viikonlopun aikana. Joulunalustapahtuma tuo vähem-män vierailijoita koteihin ja on tässä mie-lessä huomattavasti pienempi rasitus van-halle talolle kuin kesätapahtuma.

Mervi Latikka tuumii, että vieraat saavat talonväen suhtautumaan kunnianhimoisem-min joulutunnelman luomiseen kuin kenties oman joulun valmistelu edellyttää. Toisaal-ta oma joulu on ainakin ulkoisilta puitteil-taan rakennettu valmiiksi joulukotivalmiste-lujen myötä.

– Meidän joulukotimme aloittaa valmis-telut vierailijoitten tuloon kaivamalla esiin vanhat omalle perheellemme tärkeät joulu-koristeet. Liikuttavat haalistuneet pula-ajan koristeet ovat osa meidän traditiotamme, sa-moin vanhat lasi- ja olkikoristeet. Myy-täväksi olemme valmistaneet muun muassa hauskoja piparieläinpareja ja muuta yllättävää.

Katuteatteria ja kirkkokonsertteja

Loviisan historiallinen ala-kaupunki on kiitollinen mil-jöö Wanhan Ajan Joulukodit -tapahtumalle ja samalla luon-

teva jatke Loviisan Wanhat Talot ja Avoimet Puutarhat -tapahtumille: kaikissa päällim-mäiseksi teemaksi nousee yhteisöllisyys.

Jouluun virittäytyvässä kaupungissa tapah-tuu teemaviikonloppuina muutenkin. Por-voon Teatterin rakastetulla Aapelin tonttu-polulla kuljetaan Loviisan alakaupungin jän-nittävillä kujilla. Tänä vuonna Aapeli jou-tuu pelastamaan joulun, ja pikkutontut saa-vat avustaa häntä tässä tärkeässä tehtävässä.

Markkinoita on joka lähtöön. Kirkossa kuullaan muun muassa Vivaldin Gloria se-

kä tilausteokset loviisalaiselta säveltäjältä Markus Fageruddilta ja kanttori Ar-

no Kantolalta. Nauttia voi myös taidenäytte-

lyistä, keskiaikaisista taistelu-näytöksistä ja monenmoisista

muista tapahtumista joita on niin paljon, että allakkaan on hyvä raivata tilaa.

Tulkoon joulu, loviisa-laiset ovat valmiina!

Kahtena joulukuun viikonloppuna ovensa auki pitävät Wanhan Ajan Joulukodit tarjoavat

vieraille paitsi kurkistuksen perheen kotiin myös kosolti mieleenpainuvia tunnelmia ja tuoksuja.

koristeet. Liikuttavat haalistuneet pula-ajan koristeet ovat osa meidän traditiotamme, sa-moin vanhat lasi- ja olkikoristeet. Myy-täväksi olemme valmistaneet muun muassa hauskoja piparieläinpareja ja

Katuteatteria ja kirkkokonsertteja

Loviisan historiallinen ala-kaupunki on kiitollinen mil-jöö Wanhan Ajan Joulukodit -tapahtumalle ja samalla luon-

Markkinoita on joka lähtöön. Kirkossa kuullaan muun muassa Vivaldin Gloria se-

kä tilausteokset loviisalaiselta säveltäjältä Markus Fageruddilta

no KantolaltaNauttia voi myös taidenäytte-

lyistä, keskiaikaisista taistelu-näytöksistä ja monenmoisista

muista tapahtumista joita on niin paljon, että allakkaan

14

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Arto Wiikari

elämänlaatua etsimässä

15

LLapin lumoissa

Loviisalainen Emmi

Pulliainen on matkannut

pitkin Suomea ja

maailmaa. Viimeisin pesti

eräoppaana Lapissa jätti

kaipuun pohjoiseen.

Lumi hohtaa häikäisevän kirkkaana kaikkial-la tunturien kupeilla. On oikea talvien talvi, pakkastakin 32 astetta. Eräopas Emmi Pul-liainen on viettänyt koko viikonlopun tun-turissa. Ripset ovat huurussa, mutta muuten olo on ihanan lämmin. Yöllä lumiluolassa on ollut melkeinpä kuuma.

Vielä toissa talvena Emmi eli unelmaelä-määnsä Lapin lumisissa maisemissa. Kau-nista on Loviisassakin, mutta jotenkin kyl-mempää.

Emmi kokeilee kädellään pikkutalonsa ik-kunaa parin asteen pakkassäässä. Pimeääkin on jo neljältä iltapäivällä.

– Kosteus saa ilman tuntumaan kylmem-mältä. Meri tuntuu puskevan ikkunoista si-sään, hän toteaa.

Emmi Pulliainen on asunut synnyinkau-pungissaan Loviisassa nyt vuoden verran. Opinnot ja työt ovat heitelleet häntä pitkin maailmaa ja lopulta Muonion kautta takai-sin kotikaupunkiin. Loviisaan hän rantautui, kun sopivaa työtä tarjottiin.

– Aloitin vuosi sitten Loviisan kaupungin vapaa-aikatoimessa ja sen jälkeen siirryin so-siaalitoimen palvelukseen. Vauhdikas elämä

16

ja kuutamo loivat ympärille taikametsän. Sen sijaan Lapin valoisa kesä oli vaikeampaa aikaa, sillä en saanut valoisuuden takia kun-nolla nukutuksi.

Monet Lapin-kävijät tuntevat pohjoisesta lähinnä hiihtokeskukset palveluineen. Em-mi hakeutui tieten tahtoen työharjoittelujak-soillaan pieniin yrityksiin. Hänestä oli upeaa järjestää pilkkiretkiä ja porosafareita, meloa kirkkaissa vesissä ja yöpyä ulkosalla.

– Moottorikelkkasafareihin en ole halun-nut osallistua. Mielestäni myös Lapin mat-kailussa pitäisi ottaa ekologisuus huomioon.

Perhe ja ”siskot” Loviisassa

Oli sitten kotipaikka etelän lämmössä tai paukkuvassa pakkasessa, Emmin juuret ovat luonnollisesti Loviisassa. Äiti ja isä sekä pik-kuveli asuvat täällä. Emmi puhuu lämmöllä myös siskoistaan. Siskoilla hän tarkoittaa lap-suudessa samalla kujalla asuneita kavereita. – Pidämme yhteyttä, vaikka yksi asuu Lahdes-sa, toinen Espoossa ja kolmas Kööpenhami-nassa. Aika moni lapsuudentuttu on asettunut Tesjoen uudelle omakotitaloalueelle.

Nyt loviisalaisuutta on kestänyt vuoden. Emmi pitää nykyisestä työstään sosiaalityön-tekijänä. Hän on itse viettänyt nuoruutensa Loviisassa, joten hän ymmärtää paikallisten nuorten touhuja. Jokin on silti selvästi muut-tunut vuosien varrella.

– Ennen juotiin salaa pussikaljaa piilossa. Nykyään nuoret kulkevat avoimesti kaljapul-lot kädessä. Toivon, että vanhemmat pitäi-sivät huolta nuorista, sillä jotkut aloittavat päihteiden käytön aivan liian nuorina. Viih-dyn kyllä työssäni hyvin, ja minusta on mu-kavaa asua vanhassa kotikaupungissani. Mut-ta en mene vannomaan, että tämä olisi vii-meinen etappi. Ehkä vielä palaan Lappiin.

– Matkaoppaana työtahti oli kova, eikä yk-si vapaapäivä viikossa riittänyt oikomaan päi-värytmiä. Kuukauden loman jälkeen palasin Suomeen ja Loviisaan.

Pätkätöitä riitti

Loviisassa Emmi teki opettajan sijaisuuksia ja työskenteli Lapinjärvellä lastenkodissa. Päte-vää naista suositeltiin eri kaupunkeihin lasten- ja nuorisokoteihin, joten pätkätöitä riitti. Hän teki myös nuorten parissa ehkäisevää päihde-työtä Asennetta -kampanjabussilla pitkin Suo-mea. Hotellielämästä tuli hänelle arkea.

– Tahti oli paikkakunta per päivä. Joissain isommissa kaupungeissa saatoimme pysäh-tyä pitempään, mutta yleensä valistustyötä kutakin nuorisoryhmää kohden riitti päiväk-si, ja sitten hotelliin ja seuraavana päivänä eteenpäin.

Eräopas selviytyy luonnon armoilla

Jo opiskeluaikoinaan Keski-Suomessa Emmi haaveili elämästä Lapissa. Haaveesta tuli tot-ta, kun hän pari vuotta sitten päätti lähteä

Muonioon eräopas-kouluun. Hän op-pi selviytymään erä-maassa kaikissa olo-suhteissa. Myös La-pin luonto ja välit-tömät ihmiset teki-vät vaikutuksen. Ih-miset ovat avoimia ja rehellisiä, ja luon-to on kaunista. Vaik-ka kuluneena syksynä loviisalaisetkin ovat saaneet nauttia harvi-naisen kauniista rus-kasta, maaruskaa me sentään emme ole täällä nähneet.

– Kaikki liekeh-tii punaisen sävyissä. On purppuraa, lilaa, oranssia ja keltaista, Emmi kuvailee.

Edes kaamosaika ei saanut Lappiin ihas-tunutta naista masen-tumaan, päinvastoin.

– En kärsinyt pi-meydestä, sillä lumi

on nyt ainakin joksikin aikaa ankkuroitu-nut Loviisan vesille, hän sanoo.

Matkaoppaasta päihdetyöntekijäksi

Emmi kirjoitti ylioppilaaksi Porvoossa, minkä jälkeen hän lähti Helsinkiin. ”Lup-povuoden” aikana hän kouluttautui koulu-avustajaksi. Helsingissä Emmi huomasi, et-tä olo voi tuntua yksinäiseltä, vaikka ympä-rillä vilistää ihmisiä.

– En tuntenut oloani kotoisaksi Helsin-gissä missään vaiheessa, vaikka alkuun mo-nen muun loviisalaisnuoren tapaan ajattelin että Helsinkiin on päästävä.

Helsingistä Emmi lähti opiskelemaan Keski-Suomeen Suolahdelle humanistiseen ammattikorkeakouluun. Valmistuttuaan neljän vuoden opintojen jälkeen yhteisöpe-dagogiksi hän työrupeaman jälkeen päät-ti lähteä etelän aurinkoon matkaoppaaksi Lanzarotelle ja Kyprokselle.

Kun oppaan pesti etelässä päättyi, Emmi lähti kuukaudeksi lomalle Thaimaahan ta-paamaan matkaopaskavereitaan.

Parasta Loviisassa• perhe ja ystävät

Parasta Lapissa• luonto ja avoimet ihmiset

”Toivoisin, että vanhemmat pitäisivät huolta nuorista.”

18

Oi, ihana talvi!

TToivottavasti saamme nauttia

kunnon talvesta! Pieni pakkanen

ja valkoinen lumi houkuttelevat

ulkoilemaan, ja kun on pukeutunut

kunnolla, ei kylmäkään häiritse.

Lampaantalja on paras istuinalus

ja kaunis kotonakin – potkukelkka

mitä mainioin kulkupeli. Varsinkin

kun väylän toinen puoli on jätetty

hiekoittamatta...

Kuv

a: V

irpi

Leh

tinen


19

Kun syvin pimeys väistyy ja saamme taas tankata va-

loa pitkän tauon jälkeen, kannattaa siitä ottaa kaikki

irti. esimerkiksi loviisan harjulla sijaitseva kaunis Kuk-

kukivi on kaupunkilaismielelle levon tyyssija. ota läm-

min istuinalus ja filtti mukaan ja istu hetkeksi hiljen-

tymään. anna katseesi vaeltaa kauas merelle ja hen-

gityksen kulkea

vapaasti.

Jo viiden mi-

nuutin hiljen-

tyminen ja tie-

toinen hengit-

täminen ne-

nän kautta sy-

vään sisään ja

ulos antaa pal-

jon eheyttävää

energiaa. Suo-

sittelemme läm-

pimästi.

loviisassa ei ole mistään pitkä matka hiihtämään. Jos koulus-

sa hiihto on maistunut karvaalle, lainaa sukset ja aloita alusta

avarin mielin, vapaaehtoisesti. Saatat löytää sisäisen hiihtäjäsi

ja saada uuden, edullisen ja terveellisen harrastuksen.

Kokeile edes kerran tai kaksi

Kuv

a: E

eva

Kan

gas

Kuv

a: V

irpi

Leh

tinen

SuomaLaiSeSTa PuuSTa tehty

ympäristöystävällinen retkituli antaa runsaasti

lämpöä eikä kipinöi. Se syttyy helposti ja palaa

riittävän kauan, jotta voit keittää kahvit tai jopa

kypsentää perunat. Hiillos sopii myös grillaamiseen.

Kokeiltu on ja toimivaksi havaittu.

Näitä retkitulia valmistaa Sami Willström

Ruotsinkylästä, lisätietoa www.klapipakkaus.netNetistä tilattava Sandwich Fire on myös kevyt ja

hyvä retkituli.

DeN miLjöVäNLiga, gnistfria utfärdskokaren av finländskt trä ger mycket

värme. Kokaren är lätt att tända och tack vare den långa brinntiden kan

du koka kaffe eller potatisar i lugn och ro. Lämpar sig även för grillning.

utprovad och välfungerande!

Café brutalK

uva:

Päi

vi A

hvon

en

Hiljenny hetkeksi

Nå, men prova ens!i lovisa har man fina möjligheter till skidning.

om du som skolbarn har haft ett hatförhållande

till skidning börja om från början. till en början

kan du låna skidor av någon. Var modig! du

hittar kanske din inre skidare och kan därmed

njuta av ett billigt och sunt hobby.

20

Oi, ihana talvi!Teksti: Päivi Ahvonen

Mikä on parasta talvessa?

Haastattelut ja kuvat: Lumi Wiikari ja Emmi Helander

>> Sari ja Kari, Loviisa Hiihtosäät ovat talven paras osa. Hiihtäminen kun ei muina vuoden-aikoina oikein suju.

<< Riina, Loviisa Parasta talvella on var-maankin lumi, kunhan sitä ei ole liikaa.

>> Kim, Loviisa Lumi ja pakkanen ovat talvella parasta. Ja tääl-lä Loviisassa lunta on paljon.

>> Felin, Loviisa Mielestäni parasta tal-vessa on lumi, se kuu-luu talveen.

<< elvi, Ruotsinkylä Parasta talvessa on kun lumi valaisee. To-sin viime vuonna lun-ta oli aivan liian kauan ja liikaa, ei meinannut päästä talosta ulos!

<< Pekka, Loviisa Pidän pilkkimisestä. Luonnon muutoksia on mie-lenkiintoista seurata, ne jaksavat kiinnostaa kaik-kina vuodenaikoina.

>> Kati, Loviisa Kaikista kaupungeis-ta Loviisa on mieles-täni kaunein talvisin ja etenkin joulun alla. Jouluvalot ja tunnelma tekevät sen.

<< Brandt, Loviisa Talvella kevään odotte-lu on parasta, keväällä linnut palaavat ja luon-to muuttuu vehreäksi.

<< Pierina, Pyhtää Rakastan talvisin tak-katulen lämpöä.

<< eila, Loviisa Talvi ylipäätään on mukava asia, kaikkialla kun ei ole nel-jää vuodenaikaa. Pidän myös lumesta.

>> auli, Loviisa Pakkanen ja lumi ovat talvessa parasta. Niin ja tietysti joulu!

<< Sirkka, LoviisaLumen tuoma valoisuus on tervetullutta syksyn pimey-den jälkeen.

Lumi Wiikari (15 v.) ja Emmi Helander (15 v.) kokosivat palstan tutustuessaan työelämään peak pressissä lokakuussa 2010.

ei oo mitään tekemistä ...

no kyllä on. Jalkaudu ulos, se on haus-

kaa jopa huonolla säällä, ainakin jonkin

aikaa. lapsetkin viihtyvät ulkona pa-

remmin kun aikuisetkin osallistuvat. Ke-

rää hyvä porukka, tee tulet ja läm-

mittele leikin lomassa.

Pulkkamäki, lumilinnan rakentaminen,

lumisota, luistelu meren jäällä, potku-

kelkkailu, pakkashippa, seuraa johtajaa...

Virikkeitä löydät netistä www.luon-

toon.fi.

osoitteesta www.ksymparistokasva-

tus.fi löytyy monipuolinen ladattava

opas nimeltä lumen ja jään valtakun-

nassa.

Jag har inget att göra ...

det har du visst! Gå ut och njut! det är

skönt även om vädret inte är det bäs-

ta. Barn trivs utmärkt utomhus i vux-

nas sällskap. Samla ihop ett trevligt

gäng, gör upp en brasa och njut av

lek och samvaro.

Åk pulka, bygg en snökoja, ha snö-

bollskrig, åk skridskor eller sparkstött-

ning, lek Följa John...

du hittar trevliga uppslag på adressen

www.luontoon.fi och på adressen

www.ksymparistokasvatus.fi finns

bland annat den mångsidiga guiden lu-

men ja jään valtakunnassa (på finska).

Kuv

a: V

irpi

Leh

tinen

21

Minkä ikäisenä moottorikelkkaa saa ajaa?Moottorikelkkailureiteillä kuljettajalla on ol-tava T-luokan ajokortti ja ikää vähintään 15 vuotta. Ikävaatimus koskee myös maastos-sa ajamista. Valvonnassa ja suljetulla alueella voi alle 15-vuotiaskin ajaa moottorikelkalla.

Onko kypärän käyttö pakollista?Suojakypärän käyttö on pakollista sekä rei-teillä että maastossa. Sääntö koskee myös reessä matkustavia.

Onko kelkkailussa nopeusrajoituksia?Suurin sallittu nopeus reiteillä ja maastossa on 60 km/h, jääpeitteisillä vesistöalueilla 80 km/h. Hinattaessa perärekeä, jossa on henkilöitä kyy-dissä, suurin sallittu nopeus on 40 km/h.

Mitä muita määräyksiä kelkalle on asetettu?Kelkoille on rekisteröintipakko. Rekisteröin-nin edellytyksenä on liikennevakuutus.

Missä kelkalla saa ajaa?Pääsääntö on, että moottorikelkalla saa ajaa maastossa maanomistajan luvalla tai jääpeit-teisellä vesistöalueella.

Saako moottorikelkalla ajaa maantiellä?Ei muutoin kuin tietä ylittäes-

sä tai vesistöä ylittäessä sillan kautta.

Mikä ero on moottorikelkkailureitillä ja moottorikelkkauralla?Moottorikelkkailureitit ovat liikennemerkeil-lä merkittyjä, virallisia liikennereittejä. Ura taas on maastoon raivattu ja merkitty auk-ko, ajoväylä tai talvitien pohja, johon moot-torikelkat opastein ohjataan. Ura rinnastetaan maastoon ja sen käyttöön tarvitaan uralupa.

Kenelle kuuluu vastuu kelkkareiteistä ja urista?Maastossa on Metsähallituksen, moottori-kelkkaseurojen ja kuntien ylläpitämiä moot-torikelkkauria ja -reittejä. Niiden maksut vaihtelevat.

Myös Loviisassa on reittiverkosto, jonka käytöstä peritään uralupamaksu. Maksulli-sen uraluvan saa joko päivälupana tai vuo-silupana.

Loviisan alueella on noin 170 kilometriä kelkkareittejä. Reitin käyttämiseen oikeuttavia uralupia myydään St1 -asemalla. Reittikartan voi ostaa 30 eurolla. (Jäsenet saavat sen auto-maattisesti).Kelkkatouring on rakennuttanut Lapinjärven

Tenakalliolle ja Ruotsinpyhtään Ukonkalli-olle kodat, liiterit ja puuceet. Ne ovat kaik-kien metsässä liikkuen käytössä, muistat-

han sitten viedä mennessäsi sen min-kä tuotkin!

Jos Kelkkatouringin jäsenyys kiin-nostaa, soita yhdistyksen sih-

teeri Janine Henriks-sonille 0500 717 288.

Kevättalvi ja alkukevään hohtavat hanget houkuttelevat moottori-

kelkkailemaan. Jos sinulle on epäselvää, missä saat kelkkailla ja

kenen luvalla, voit löytää vastauksen kysymyksiisi tästä.

1. huolehdi siitä, että polttoainetta

on riittävästi.

2. Selvitä reitti itsellesi etukäteen.

3. ota aina huomioon

sääolosuhteet. Sää voi muuttua

yllättävän nopeasti.

4. muista, että tuuli

moninkertaistaa pakkasen

vaikutuksen.

5. älä unohda, että keväällä hanki

voi kantaa hyvin aamulla, mutta

päivän mittaan se voi muuttua

sellaiseksi puuroksi, ettei siinä

yksinkertaisesti voi ajaa kelkalla.

6. ilmoita arvioitu reittisi

ja paluuaika. muista myös

ilmoittautua palattuasi.

7. Pukeudu tuulenpitäviin, mutta

hengittäviin materiaaleihin.

8. ota eväät mukaan lyhyellekin

retkelle. varaa mukaasi myös

juotavaa.

9. tunne rajasi, äläkä yliarvioi

kuntoasi.

10. Pidä kännykkä aina mukana.

hätätapauksessa soita 112.

aja rauhassa, nauti luonnosta!

toiset tykkäävät

huuruisesta!

10 viNKKiä moottoRiKeLKKaiLiJaLLe


22

kulttuuripisaroita

Frida Hultcrantz maalaa miehiä sohvalla, taloja ja parivuoteita ilman ihmisiä. Maala-uksissa kaikki on järjestyksessä, mutta samal-la ei kuitenkaan ole.

– Realistinen on mielestäni kaunista. En halua olla poliittinen ja kantaaottava. Silti minulla on näkemyksiä, joita haluan tuoda tauluissani selkeästi esille, hän sanoo.

Vahvoja naisia

Loviisassa asuva kuvataiteilija on kotiutunut Suomeen, mutta tuntee silti olonsa hiukan ul-kopuoliseksi. Hän katselee suomalaista yhteis-kuntaa toisin silmin. Fridan mielestä naisilla on Suomessa enemmän valtaa kuin Ruotsissa.

– Naiset ovat vahvempia ja tottuneempia ottamaan enemmän vastuuta kuin Ruotsissa. Ehkä se johtuu historiasta, suomalaiset naiset ovat olleet mukana sodissa.

Fridan töitä katsoessa tulee mieleen vah-van naisen käden jälki. Ehkä hän on kallel-laan feminismiin?

– En ole feministi.Eivät naiset ole aina oi-keassa, en halua julistautua minkään aatteen taakse. Nykyisin nainen on vahva, miehen roo-li on enemmän hajallaan. Mitä on olla mies isyyden, uran ja vallan välillä... Miehen roo-li on epäselvempi kuin naisen, taiteilija pohtii.

Päättömiä miehiä

Valmisteilla olevaan näyttelyyn Frida Hultc-rantz on maalannut sohvalla istuvia miehiä

miehiä sohvalla

Päättömiä

kulttuuripisaroita kulttuuripisaroita

miehiä Päättömiä

23

ilman päätä. Miehillä on yllään kauluspai-ta ja farkut. Koti on ylempää keskiluokkaa, siisti ja vauras. Tauluja katsoessa mies näyt-täytyy seksuaalisena objektina. Frida muis-tuttaa, että Rembrandtin maalauksissa sama rooli oli naisilla.

– Mystinen eroottisuus kiehtoo minua tai-teessa. Mies on seksuaalisempi ilman päätä ja seksuaalisempi vaatteet päällä kuin ilman.

Frida esittelee nykyiselle aviomiehelleen maalaamaansa taulua, jonka nimenä on Ra-kastan sinua. Vuosia vanhassa maalauksessa rakkaus ei näyttäydy hempeänä, vaan taulus-sa on kissapetoja valmiina raateleman.

Suomessa laadukasta taideopetusta

Suomeen Frida tuli opiskelemaan vuonna 1999, aluksi Taideteolliseen korkeakouluun, myöhemmin kuvataideakatemiaan. Tukhol-man taidekoulun opettajat suosittelivat hä-nelle Suomea, koska täkäläistä kuvataideope-tusta pidettiin korkeatasoisena.

– Alkuvaikutelmani oli, että Suomessa on eksoottista, vähän kuin Venäjällä. Ensimmäi-sen vuoden aikana syntyi muunkinlaisia aja-tuksia. Suomessa oli aluksi vaikeaa, kun oli niin harmaata ja mustaa, enkä vielä ollut saa-nut ystäviä.

Tilanne muuttui, kun nuori taiteilija ta-pasi mainosalalla työskentelevän miehensä vuonna 2001.

– Sen jälkeen oli hauskaa, tanssimme pal-

Tukholmalaissyntyisen kuvataiteilijan Frida Hultcrantzin suuret öljyvärimaalaukset

pysäyttävät realistisuudellaan. Ensi silmäyksellä tuntuu kuin katsoisi valokuvaa,

mutta tarkempi paneutuminen avaa pinnan alla olevia tasoja.

jon, sain uusia ystäviä ja vapauduin. Ystävys-tyin myös kurssitovereitteni kanssa.

Frida ei kaipaa enää asumaan Ruotsiin, koska se tuntuisi samalta kuin ulkomaille muutto. Ruotsissa hänen pitäisi aloittaa alus-ta, koska ystävätkin asuvat täällä.

Harmaa valo houkuttelee

Taiteilija työskentelee säännöllisesti työ-päivän ajan. Hänen mielestään myyttinen kuva inspiraation vallassa luovasta taiteilijas-ta ei sovi hänen tapaansa työskennellä, vaan hän miettii mielessään taulun valmiiksi ja al-kaa sitten työstää sitä. Parhaillaan hän val-mistelee uutta näyttelyä, mutta paikkaa sil-le ei ole vielä.

– En halua sitoa työskentelyä näyttelyn ai-katauluun, se olisi stressaavaa. Kuukaudessa syntyy yksi maalaus.

Frida maalaa paljon valokuvista. Syksyisen harmaat päivät houkuttelevat kuvaamaan. Hän on kuvannut taloja ja maalannut kuvis-ta tummasävyisiä, synkkiäkin töitä.

Taloudellinen tilanne aiheuttaa aika ajoin stressiä nuoren taiteilijaäidin elämässä. Tä-hän saakka hänen pisin apurahansa on ollut vuoden stipendi. Frida tekisi mielellään jo-tain muutakin työtä.

– Minulla on kolmenkympin kriisi. Mie-tin omaa tulevaisuuttani taiteilijana: mitä ta-pahtuu, tuleeko mitään erityistä. Periaattees-sa elämässä kaikki on hyvin, perhe ja lapset.

Frida uskoo maalauksen voimaan, ja hän haluaa tehdä työtään ulkoisista paineista huolimatta. Pienessä maassa menestyminen taiteilijana vaatii ponnisteluja ja selviytymis-tä kilpailussa.

FRida huLtCRaNtz

• Valmistui kuvataidelukiosta Västeråsista 1996• taideopinnot jatkuivat lukion jälkeen tukholmassa • taideteollinen korkeakoulu Suomessa 2002• maisteriksi kuvataideakatemiasta helsingistä 2008• opiskeluja Saksassa ja tanskassa• näyttelyitä Suomen lisäksi Saksassa ja ruotsissa

Teksti: Ulla Ora Kuvat: Arto Wiikari

24

kulttuuripisaroita

loviisalainen tom Backmansson on kirjoit-

tanut kirjan isoisästään, taidemaalari hu-

go Backmanssonista. hugo Backmansson

(1860–1953) oli to-

dellinen seikkailija ja

kosmopoliitti. hänen

elämäänsä väritti-

vät Pietarin palatsit,

kaukoidän taistelu-

rintamat sekä mat-

kat marokkoon.

Suoritettuaan haminan kadettikoulun

Backmansson palveli upseerina Venäjällä

ja opiskeli myös Pietarin taideakatemiassa.

Vuosina 1904–1905 hän osallistui Venäjän

ja Japanin sotaan sotakirjeenvaihtajana ja

keisarillisena taistelumaalarina. Vallanku-

mouksen jälkeen hän palasi Suomeen.

Backmansson on Suomen taiteessa tärkeä

arabialaisen maailman kuvaaja ja klassi-

sen koulutuksen saanut taistelumaalari.

Loviisan ja Porvoon joulunalus on täynnä koko perheen tapahtumia, jotka on koottu kaupunkien yhteiseen joululehteen. Kaksikielinen joululehti jaettiin suo-raan koteihin isänpäiväviikonloppuna. Tänäkin vuonna molemmissa kaupun-geissa on runsaasti kiehtovia tapahtumia ja myyjäisiä.Lehden painos on 110 000 kappaletta. Lehteä jaetaan Loviisan ja Porvoon lisäksi Kotkassa, Lahdessa, Helsingissä ja Kouvolassa. Lehteä saa myös matkailutoimistos-ta. Joululehden kustantavat Loviisan ja Porvoon kaupungit yhteistyössä Kehitysyh-tiö Posintran kanssa. Lehden toimituksesta vastaa loviisalainen viestintä- ja suun-nittelutoimisto peak press.

Joulutapahtumat postiluukusta

Taiteilijaelämäkerta julki

1

www.lovisa.fi ee

Joulu 010loviisanJoulu

lovisa Jul

Se A

idom

pi Joulu – Genuin småstadsjul –

LoviisaLovisa

d laivasillan markkinat d strömforsin ruukin joulu d

Wanhan Ajan Joulukodit

Traditionella Julhem

aapeLi tonttuilee

taas

loviisan Club alexiassa esiintyy 4. joulukuuta

dynaaminen a cappella-yhtye Fork. Yhtyeen ve-

tonaulana on loviisalaislähtöinen mia hafrén,

joka käyttää taiteilijanimeä ms. Chiq ladesire.

hafrén valmistui teatterikorkeakoulusta vuon-

na 1997, ja hänet muistetaan erityisesti televi-

siosarjoista tahdon asia sekä hovimäki.

Fork-yhtye esittää tunnettuja pop-hittejä

a cappellaksi sovitettuina. Kahden miehen ja

kahden naisen muodostama kokoonpano on

julkaissut yhteensä neljä albumia.

Fork from Ork

Loviisan kadonneet näkymät

Kotiseutuasiantuntija, filosofian maisteri eddie

Bruce on tehnyt todellisen kulttuuriteon kokoamalla

samojen kansien väliin 330 puhuttelevaa loviisa-

kuvaa 1900-luvulta. Kirja avaa kiehtovan ikkunan

läpi kadonneen loviisan. Kirjan voi ostaa muun

muassa loviisan kirjakauppa Kipasta, Galleria 2.krs.

Hyvä Lovari, hyvä Östra!Parhaat paikallislehtien verkkosivut 2010 on valittu Sanomalehtien liiton

järjestämässä kilpailussa. Loviisan Sanomien lovari.fi oli (jälleen!) paras

suomenkielinen verkkosivusto. Kunniamaininnan ruotsinkielisten paikallislehtien

sarjassa sai Borgåbladetin ja östra Nylandin ostnyland.fi.

Lovarin ja östran verkkopalvelut ovat mainio lisä loviisalaisten tiedonnälkään.


25

itä-uusimaan tapahtumat verkossa

evenemax- verkkosivuilta voi seurata,

mitä uudellamaalla tapahtuu. Sinne voi

myös lähettää tietoja vaikkapa loviisassa

järjestettävistä tapahtumista.

tiedot kalenterisivun tapahtumista voi

lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@

evenemax.fi. Kaksikielisillä verkkosivuilla

tapahtumat saa näkyville kuvallisina.

lisätietoja sivustosta löytää osoitteesta:

www.evenemax.fi

Tehokaksikon uusi Paja

Where to go, what to do?

om du vill veta vad som händer i Östra

nyland slå upp evenemax-kalendern på

www.evenemax.fi.

här finns alla händelser och mycket mera!

PecHaKucHa –iLLaT jaTKuVaT yhteistyössä club alexian kanssa. ensimmäistä

yhteistä iltaa oli kuuntelemassa satapäinen innostunut yleisö. Pecha Kucha –illoissa

esitykset ovat lyhyitä ja sisältö yllättävä. Tarkoituksena on esittää ideoita, visioita ja

projekteja reippaassa tahdissa ja kuvien kera. Yksi esitys kestää tasan 6 minuuttia

40 sekuntia, sillä esityksessä on näytettävä 20 kuvaa, kutakin 20 sekuntia. Haluatko

puhujaksi? ilmoittaudu [email protected].

PechaKucha -esitykset jatkuvat alexiassa perjantaina 4.2. 2011 kello 20.00

Be THeRe ja houkuttele kaveritkin mukaan.

Kuv

a: A

rto

Wiik

ari

Luova tehokaksikko Kati Rapia ja Mari Sa-vio – Juju ja Maja -kirjojen tekijät – järjestävät yhteistyössä Marimekon kanssa Paja-tapahtu-mia. Pajoissa puuhastellaan jokin hauska en-nalta suunniteltu tuote. Ohjeet ja kaavat saa paikan päältä ja kankaat Marimekolta.

Erään bloggaajan kommentti: "Hauskinta Pajoissa on yhdessä tekeminen. Isommat lap-set tekevät itse, pienempiä auttaa äiti."

Pajoja on luvassa lisää – myös muoti- ja si-sustusaiheisia. Rapia & Savio -tiimiltä on tu-lossa keväällä myös uusi kirja "SURRUR - Tee itse Marimekko".

26

kulttuuripisaroita

Jaana Kapari-Jatta on päästänyt mielikuvi-

tuksensa valloilleen ja kirjoittanut valloitta-

van fantasiakirjan, joka on suunnattu erityises-

ti kolmas- ja neljäsluokkalaisille lapsille. teok-

sessa ystävykset hipsikka, liila ja helmeri joutu-

vat jännittävään seikkailuun nuomaan maassa,

kun ahdasmielinen nuomaan päämies, Johtaja

Valtias Yliveto armias Ypö Örmeli tikkunekku

lähettää kätyrinsä hipsikan perään.

Kirjassa korostuvat erilaisuuden hyväksymi-

nen ja tärkeys sekä ystävyyden ja luottamuk-

sen arvo. Kirjan ruotsinnoksesta vastaa kirjaili-

ja Daniel Katz loviisasta, ulkoasun ja taiton on

tehnyt loviisalainen suunnittelutoimisto peak

press, ja sen on kuvittanut graafinen suunnit-

telija ja kuvittaja Sanna Nylén peak pressistä

hipsikan ohella hanke julkaisee myös kasvat-

tajille tarkoitettu ihana internet & norsun muis-

ti -opas. Se on käytännönläheinen teos, jossa

käsitellään internetin mekanismeja ja maail-

maa. tiesitkö esimerkiksi mitä tarkoittaa omG,

mitä nettikiusaaminen on ja millä henkilöllisyys

suojataan internetissä?

loviisan Puhelin jakaa kirjat niihin koului-

hin, jotka sen haluavat. henkilökunta jalkau-

tuu vanhempainiltoihin ja muihin tilaisuuksiin

kertomaan Yhdessä – ei yksin -projektista. Pai-

kalla olevat vanhemmat saavat ihana internet

& norsun muisti -oppaan.

Hipsikka, Liila ja HelmeriIhastuttavat

Kuv

ituks

et k

irja

sta:

San

na N

ylén

/pea

k pr

ess

Vet du vad ditt barn sysslar med på nätet?Finnet-gruppens riksomfattande projekt Barn och internet är en handräck-

ning till barn, deras föräldrar och fostrare. Projektmaterialet omfattar Jaana

Kapari-Jattas fantasibok hoppjerker och guiden underbara internet & dess

elefantminne, som riktar sig till föräldrar, lärare och andra fostrare.

Syftet med projektet är att främja trygg internetanvändning bland barn

och att förbättra den mediala läskunnigheten. den huvudsakliga målgruppen

utgörs av barn i nioårsåldern samt deras föräldrar och lärare.


27

Loviisa on minulle jon-kinlainen henkinen lepo-paikka. Alueen luonto ja sen tunnelma ovat omaa luok-kaansa. Loviisaan liittyy ai-noastaan positiivisia ajatuk-sia. Olen käynyt Loviisassa melko usein, sillä olen otta-nut laulutunteja Rita Berg-manilta. Olen myös esiinty-nyt laulajana Pernajan kir-kossa. Toivoisin joskus saa-vani Loviisasta kesäpaikan.Näyttelijä Johanna Nurmimaa

Vapaasti assosioiden ensimmäiseksi koko Itä-Uut-tamaata ajatellen tulee mie-leen pienuus, idylli, kaksikie-lisyys ja ydinvoima. Viimei-simmästä Loviisan-reissus-ta on jo aikaa. Enpä ole itse asiassa vuosiin liikkunut itä-suuntaan Porvoota pidem-mälle. Sukuni juuret Nyma-nin puolelta ovat Pernajan Forsbyssä, Koskenkylässä. Isoisäni isä teki puubisnestä ja muutti jossain vaiheessa Helsingin vanhaan kaupun-kiin, sillä hän hyödynsi Van-taanjokea ammatissaan.uutisankkuri Peter Nyman

Olen ollut vain kerran Loviisassa keikalla, mutta siitä on jo aikaa. Silloin kah-vittelin pittoreskissa Vaher-kylä-nimisessä kahvilassa. Viime kesänä vietin haus-kan juhannuksen Loviisassa. En tiennytkään, että kau-pungissa on niin viehättävä rantakeskus kuppiloineen. Tunnelma oli tosi rento ja mukava. Erityisesti mieleeni jäi merkillinen vessa, jonka edessä kiemurteli pitkä jo-no juhannusjuhlijoita. Yht-äkkiä ovi aukesi, vaikka si-sällä istui nainen. Pyysin ta-kanani jonottanutta vahti-maan ovea, kun menin itse vessaan. Olisin varmaan tar-vinnut käyttöohjeet. Laulaja Kaija Koo

10 xLoviisa

julkkiksen silmin

Koonnut: Reija Kokkola

Itse olen Kotkan poi-kia, mutta olen pysähtynyt Loviisaan syömään koris-matseihin mennessäni. Lo-viisahan on upea kaupunki, ja maantieteellinen sijainti on paras mahdollinen. Sen ei pitäisi jäädä Porvoon ja Kotkan varjoon, vaan tulla rohkeasti esille. Enemmän vanhat talot -tyyppisiä ta-pahtumia, jotta kaupunki saa ansaitsemansa huomi-on. Mainostakaa kaupun-kianne ja tulkaa esille. Teh-kää itsenne tunnetuksi ko-ko Suomessa, älkää käänty-kö porttikongeihin. Sanoittaja ilkka vainio

Loviisasta tulee ensim-mäiseksi mieleen ydinvoi-mala, joten kuvailisin kau-punkia Suomen Springfiel-diksi. Käyn jonkin verran esiintymässä Kouvolassa ja Imatralla, mutta yleen-sä tulee ajetuksi Loviisan ohi kuutostietä. Ehkäpä jo-pa painan Loviisan kohdal-la hieman kaasua, sillä pak-koruotsin sorina kuuluu moottoritielle asti.Big band -artisti ”Nat New-born” visa Luttinen

Ihan ensimmäisek-si minulle tulee Loviisas-ta mieleen isotätini, jo-ka asuu Loviisassa. Toise-na mieleeni nousee ydin-voimala. Mielestäni Lovii-sa on viehättävä pieni kau-punki, jolla on rikkaute-na sen historia ja maantie-teellinen, merellinen sijain-ti. Olen vieraillut Loviisassa, mutta en nyt muista minä vuonna. Mieleeni jäi erito-ten kaupungin kaunis ark-kitehtuuri etenkin vanhas-sa kaupungissa. Kansanedustaja Päivi Räsänen

Julkaisin aikoinaan nuorisolehteä Stumpia, ja paino sijaitsi Valkossa. Tie-dän Nordströmin varusta-mon historian sekä kau-pungin kytköksen Sibeli-ukseen. Ydinvoimalan läs-näoloa ei huomaa oikeas-taan mitenkään. Kävin ai-

koinaan usein keikoilla Kappelissa, ja muistini mu-kaan Loviisa on kaunis ja romanttinen kesäkaupunki. Olen myös ajanut sata ker-taa kirkkoa päin, sillä lapse-ni asuivat Kotkassa. Loviisa-laiset naiset ovat kauniita, muhkeita ja ihania.”Junttidiskon kuningas” Frederik

Olen kotoisin Kotkas-ta, ja muistan käyneeni ala-asteella luokkaretkellä Lo-viisassa. Se oli silloin kova juttu, mutta sittemmin yh-teydet Loviisaan ovat olleet aika hatarat. Sen tietenkin tiedän, että Loviisa on ää-rettömän kaunis kaupun-ki. Itsekin olen sydämeltä-ni pikkukaupunki-ihminen. Jokin vuosi sitten Huomen-ta Suomen kesälähetys teh-tiin Loviisan vierasvenesata-massa. Tunnettuja loviisa-laisia ovat ainakin taiteilija Riitta Nelimarkka ja Potter-kääntäjä Jaana Kapari-Jatta.tv-juontaja Sanna Kiiski

Ajan vuosittain noin 60 000 kilometriä, mutta en oikeastaan koskaan käy Lo-viisassa, sinne ei eksy mat-kalla muualle. Olen ollut Loviisassa silloin, kun pela-sin aktiivisesti jalkapalloa. Tiedän joitakin loviisalaisia urheiluseuroja ja Eva Wahl-strömin. Ensimmäiseksi mieleeni tulee ydinvoima-la ja merellisyys sekä kaksi-kielisyys. Itse pidän ruotsin kielestä, ja pärjäänkin sillä ihan mukavasti. urheiluselostaja antero mertaranta

Tiedän, että Loviisas-sa toimii vireä musiikkiopis-to, sillä eräs tuttavani opet-taa sekä Porvoossa että Lo-viisassa lapsille musiikkia. Muistan, että kaupungis-sa on suuri goottilaistyyli-nen kirkko. Käyn aika pal-jon esiintymässä myös kir-koissa, joten olisi mukavaa piipahtaa Loviisassakin.Laulaja Kirsi Ranto

28

arjen sankaritTeksti: Ulla Ora Kuvat: Arto Wiikari

29

PParivaljakon työ lasten parissa on ainutlaa-tuista koko Suomessa. He auttavat koululai-sia oppimisvaikeuksissa sensomotoristen me-netelmien avulla.

– Teemme työtä, jossa täytyy jatkuvas-ti opiskella uutta. Itsestä huolehtiminen on työssä tärkeää. Vaikka teen paljon töitä, ha-luan samalla antaa aikaa myös perheelleni, ja on tärkeää, että asiat kotona ovat kunnossa, Gisela Forsström sanoo.

Paula Vidlundin mukaan on ilo seurata, kun vastaanotolla käynyt lapsi on muuttunut iloisemmaksi ja itsenäisemmäksi.

– Työmme jälki voi näkyä hyvin monella tavalla. Oppimisvaikeuksien lisäksi myös mo-niin motorisiin viivästymiin on annettu apua. Lapsi on saattanut oppia uimaan tai pyöräile-mään. Edistymistä voi olla myös se, että lap-si rohkaistuu esimerkiksi käymään yökylässä.

Pioneereina alalla

Forsströmin ja Vidlundin on pitänyt tehdä paljon töitä sensomotoristen menetelmien uskottavuuden eteen.

– Esimerkiksi terveydenhuollossa on vie-

Oppimisen hienosäätäjät

Paras palkinto on se, kun näkee

lapsen kehittymisen, sanovat Loviisan

sensomotorisen keskuksen työntekijät

Gisela Forsström ja Paula Vidlund.

>>

30

tai kirjoittamaan käsialaa sujuvammin, sa-noo Forsström.

Taustalla useita syitä

Koululaisen alisuoriutumiseen voi olla mon-ta syytä, esimerkiksi tasapaino- tai heijaste-ongelmat, joiden tunnistamiseen tarvitaan asiantuntijaa.

– Heijasteet vaikuttavat motorisiin taitoi-hin sekä näön ja kuulon toimintaan. Heijas-teita ei maallikko välttämättä edes huomaa, sanoo Forsström.

Lukihäiriöön voi myös vaikuttaa motoris-ten liikkeiden avulla. Esimerkiksi tasapaino- ja heijasteharjoitteilla liikkeet voidaan saada toimimaan paremmin niin, että silmä pystyy seuraamaan tekstiä.

Koululaisen kuulo voi olla normaali, mut-ta muiden puheesta on silti vaikea saada sel-vää tai hänen on vaikea keskittyä.

– Sensomotorisessa keskuksessa kuulon kokonaiskuva tutkitaan kuulokäyrän sekä kuuntelutestin avulla.

Erityisopetuksen tukena

Forsström ja Vidlund pitävät sensomotori-

sen keskuksen toimintaa tarpeellisena tuki-opetuksen ja erityisopetuksen lisäksi – kaik-kia tarvitaan. He ovatkin tiiviisti yhteistyössä opettajien, erityisopettajien ja koulunkäynti-avustajien kanssa.

– Paras ikä tulla vastaanotolle on 7-7,5-vuotiaana, mutta myös aikuisia voi-daan kuntouttaa, Vidlund sanoo.

Ensimmäinen käynti kestää 5-6 tuntia. Yleensä kuntoutus aloitetaan liikeharjoituk-silla. Kuntoutukseen voidaan lisätä myöhem-min kuulon stimulointiohjelma.

– Suurimmalla osalla on ongelmia useilla osa-alueella. Ensimmäisellä käyntikerralla sel-vitetään ongelmat ja laaditaan henkilökohtai-nen kuntoutusohjelma. Seuraavilla käynneillä tehdään uudelleenarviointi ja päivitetään kun-toutusohjelma, Forsström kertoo.

Tyypillinen kuntoutusaika on 1-1,5 vuot-ta. Olennaista kuntoutuksessa ovat kotiteh-tävät vanhempien valvonnassa.

– Se on vähän niin kuin hampaiden pesu, joka pitää tehdä toistuvasti pitkän aikaa jotta se on tehokasta, sanoo Forsström.

Ala vaihtui

Forsström ja Vidlund kutsuttiin keskuk-seen töihin.

– Olen koulutukseltani viittomakielen tulkki ja ohjaaja. Tulkin työn ja äitiyden yh-distäminen oli vaikeaa. Kun minua pyydet-tiin tähän tehtävään, innostuin heti, kertoo Forsström.

Vidlund työskenteli aikanaan konttori-päällikkönä ja vaihtoi kokonaan alaa. Hän halusi sosiaaliseen työhön, ja ala kiinnosti, kun tuttu erityisopettaja suositteli tehtävää.

Molemmat lähtivät yhdessä hakemaan am-mattitaitoa Britannian Chesteristä, jossa he kävivät aluksi lyhyitä kursseja. Myöhemmin he jatkoivat vuoden verran lähi- ja etäopiske-luna ja suorittivat tutkinnon vuonna 2003.

– Opiskelu vieraalla kielellä työn ohessa oli vaativaa, mutta kiinnostavaa. Ala kehit-tyy edelleen. Työssä pitää jatkuvasti kehittyä, sanoo Vidlund.

Työpari nauttii työstään Loviisan senso-motorisessa keskuksessa.

– Työ on mielenkiintoista, haastavaa ja pal-kitsevaa, he sanovat lähes yhdestä suusta.

• alakouluikäiset ovat sensomotorisen keskuksen

suurin käyttäjäryhmä.

• Keskus toimii loviisan kaupungin sivistystoimen

alaisuudessa.

• asiakkaista kolmasosa tulee muilta

paikkakunnilta, ja he maksavat kuntoutuksesta

kaupungille.

• loviisan Sensomotorinen keskus aloitti jo

1990-luvun alussa. Se on ainoa kunnallinen

sensomotorinen keskus Suomessa. Sen lisäksi

helsingissä on yksityinen keskus. Pohjois-

Suomessa kaksi terapeuttia tekee työtä oman

työnsä ohessa.

Lisätietoa sensomotorisesta keskuksesta

Loviisan kaupungin nettisivuilta:

www.loviisa.fi/sensomotorinenkeskus

Käyttäjiä koko maasta

läkin ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä teemme, kertoo Forsström.

Työ on puhunut puolestaan, sillä senso-motorisessa keskuksessa käy noin 140 asiak-kasta vuodessa. Työpari on saanut positiivista palautetta vanhemmilta, opettajilta sekä lap-silta. Eteenpäin menoon on auttanut myös parivaljakon toimiva tiimityö, jossa toista kannustetaan ja tuetaan.

Koulunkäynnin erilaiset ongelmat

Sensomotorisen keskuksen puoleen kannat-taa kääntyä, kun lapsen koulunkäynti vai-keutuu esimerkiksi lukemisessa tai matema-tiikassa. – Eniten yhteydenottoja meille tu-lee lukivaikeuksista. Usein lapsella on ongel-mia sekä kielellisellä että motorisella puolel-la, Forsström kertoo.

Kaksi kolmasosaa koululaisista tulee vas-taanotolle ilman diagnoosia. Useimmiten he ovat olleet koulupsykologin vastaanotolla.

Lääketiede etsii sairautta, sensomotorisen keskuksen lähestymistapaa taas voisi kutsua hienosäädöksi.

– Tyypillinen kehittymistilanne on, että lapsi pystyy seuraamaan lukemaansa riviä

31

Paras ikä tulla vastaanotolle on

7-7,5-vuotiaana, mutta myös

aikuisia voidaan kuntouttaa

32

9+1

Loviisan seudulla toimii yli tuhat yritystä. Niistä suurin osa

on pieniä, mutta niiden työllistävä vaikutus on merkittävä.

Maasta se pienikin ponnistaa. Hyvä me!

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Arto Wiikari ja Päivi Ahvonen

Yrittäjä

Nimi: monica Björklund – KenkienkoputtajatoimiaLa: SuutarivuoSia yRitäJäNä: juuri aloittanutwww.kenkienkoputtaja.com

Kun lähdin Loviisasta maailmalle kuu-si vuotta sitten, ajattelin, että tänne en kyllä palaa – ja nyt olen perustanut suutarinliik-keen Loviisan keskustaan.Odotan, että tämä kantaa. Uuden kenkäpa-rin ostaja ei saa pihistellä, sillä ihmisen ko-ko paino lepää jaloilla. Hyviin kenkiin pi-tää panostaa, ja kengät kannattaa myös kor-jauttaa. Myyn myös paikallisten käsityöläis-ten töitä luusta, sarvesta, nahasta villasta ja muista luonnonmateriaaleista. Teen itsekin käsitöitä ja parkitsen taljoja. Siinä työssä Fairy on vahvin käyttämäni kemikaali. Kan-natan lähellä tuotettua ja käytettyä ja mah-dollisimman luonnonmukaisia tuotteita.

1

>>

33

Nimi: markus Nyström – maNy markus Nyström maalaus ja saneeraustoimiaLa: maalaus ja saneeraus (tapetoinnit, lattiat ja märkätilat)vuoSia yRittäJäNä: 2www.many.fi

Uudet haasteet ja vapaus saivat minut vaihtamaan maalarin työt yrittäjyyteen. Huomattuani, että maalausalalla on kysyntää, päätin perustaa toiminimen. Yrittäjänä on mahdollisuus kehittyä omaan tahtiin ja viedä samalla yritystä eteenpäin.

Alusta alkaen töitä on riittänyt vuoden ympäri. Aikataulutus on hankalaa, koska tärkeintä on pitää asiakkaat tyytyväisinä. En osannut etukäteen kuvitella, kuinka paljon suunnittelua ja paperitöitä yrittä-jyyteen kuuluu. Työpäivä loppuu harvoin siihen, että laittaa pensse-lin purkkiin.

2

34

35

Nimi: minna hjelm – loviisan eläinhoitolatoimiLa: eläinten hoito (koirat, kissat, jyrsijät, kanit, hevoset)vuoSia yRittäJäNä: 4www.loviisanelainhoitola.com

Työni yrittäjänä on antautumista eläinten hoi-toon ympärivuorokautisesti. Viihdyn erinomaisesti yrittäjänä. Ryhdyin siihen, koska halusin jäädä Lo-viisaan ja tehdä töitä alalla, johon olen kouluttautu-nut. Minulla on pieneläinhoitajan ammattitutkinto, ja työssäni saan toteuttaa unelmaani eläinten parissa.

Nimi: taina larsson – Salon monika GrönqvisttoimiaLa: kauneudenhoitopalvelutvuoSia yRittäJäNä: 3www.salonmg.fi

Yrittäjyys on ihanaa, kun voi säädellä omia työaikojaan ja kohdata uusia haasteita. Olen ai-kaisemmalta koulutukseltani sairaanhoitaja, mut-ta kosmetologin ammatti on ollut haaveenani jo pi-demmän aikaa.

Olen tyytyväinen valintaani. Halutessani voin myös tehdä keikkaa sairaanhoitajana, joskus kai-paankin vaihtelua ja otan vastaan keikkoja.

3

4

5

>>

Nimi: mervi Sankala – Siivous ja kotiapu mervin t:mitoimiaLa: siivous ja kotiapuvuoSia yRittäJäNä: 1www.mervintiimi.fi

Yrittäjänä ja kolmen lapsen äitinä saan itse suun-nitella työpäiväni. Viihdyn ammatissani hyvin, koska voin tehdä töitä paljon myös lasten ehdoilla. Mukavis-ta päivistä yrittäjänä kuuluu kaunis kiitos kaikille niille ihanille asiakkaille, joilta olen saanut hyvää palautetta.

36

Nimi: maria Roimola – Stall hagelundtoimiaLa: hevostila, jolla ponikasvatusta, ratsastus- ja leiritoimintaa.vuoSia yRittäJäNä: 28www.stallhagelund.net

Yrittäjän tyttärenä olen haaveillut omasta yrityksestä lapsesta saakka. Tämä on elämäntapa, viihdyn erittäin hyvin yrit-täjänä. En voisi kuvitella tekeväni muuta työtä. Hevosten kanssa työskentelyssä yh-distyvät työ ja vapaa-aika itselle rakkaan harrastuksen parissa.

6

37

Nimi: mikaelina Lagström – yrityksellä ei vielä nimeätoimiaLa: hevosvarusteiden maahantuonti, myynti, valmistus ja korjaus. myös muut pienet nahkatyöt: koiranpannat, puukontupet.vuoSia yRittäJäNä: 0

Haluan työllistää itseni kiinnostaval-la käsityöalalla ja uskon, että valintani on oikea. Minulle yrittäjyys on tuttua, koska olen kasvanut yrittäjäperheessä.

Olen tällä hetkellä työharjoittelussa pai-kallisessa Valjasverstas Gasellissa ja aion jat-kaa heidän kanssaan yhteistyötä tulevaisuu-dessakin. Oman yrityksen perustaminen on suuri, mutta miellyttävä haaste.

7

>>

38

Nimi: Johanna lagerholm – herbatiktoimiaLa: kauppavuoSia yRittäJäNä 3www.herbatik.fi

Tuntuu mukavalta, kun voin omalla yritystoi-minnallani edistää ihmisten hyvinvointia. Ennen yrityksen perustamista minulla oli vahva visio, min-kälainen oma luontaistuotekauppani tulisi olemaan. Aloitettuani alan opinnot mahdollisuus omaan liik-keeseen aukesi yllättäen, ja pitkäaikainen haaveeni toteutui. Antoisinta työssäni on asiakkaiden koh-taaminen.

8

9Nimi: Jenni Sandvik – lastentarvikekirppis PiparminttutoimiaLa: lastentarvikkeiden kirpputori ja myyntitilivuoSia yRittäJäNä: 1,5www.piparminttu.fi

Yrittäjyydessä kiehtoi itsenäisen työn vastuu ja vapaus sekä mahdollisuus yrittää luoda omaan kaupunkiimme lapsiperheille ja muille tarvitseville paikka, johon on mukava tulla jakamaan kuulumi-sensa ja saada vertaistukea.

Olen saanut tutustua ihaniin uusiin ihmisiin, jakaa odotukset ja synnytykset ja ennen kaikkea ansainnut pienten ihmisten luottamuksen ja saanut heiltä maa-ilman parhaan palautteen: hymyt ja halaukset.

Piparminttu on lehden ilmestyttyä juuri sulkenut ovensa. Paik-kaa suurella sydämellä pitänyt Jenni jää pitkälle sairaslomal-le. Toivotamme Jennille voimia ja toivomme, että Piparmint-tu palaa taas myöhemmin helpottamaan lapsiperheiden arkea.

39

Nimi: annika Fellman – Ruukin KulmakuppilatoimiaLa: Kahvila- ja ravintolapalvelut sekä pito- ja juhlapalvelut, rakennusalavuoSia yRittäJäNä: 3

Oma kahvila on ollut haaveeni nuoresta tytöstä lähtien. Unelmani toteutumiseen tar-joutui mahdollisuus omalla kylällä, ja päätin saman tien vaihtaa kotiäitiyden yrittäjyyteen.

Viihdyn yrittäjänä ja nautin yhdessä olosta asiakkaiden kanssa. Suunnittelen ja valmis-tan itse ruoat. On aina mahtavaa kuulla, kun asiakas on ollut tyytyväinen saamaansa pal-veluun ja tuotteisiin. Työtä on paljon, mut-ta sen jaksaa kun tietää, että tekee itselleen.

10

40

Annun Keittiössä

Arkena kuusi on normaali luku, ja usein pai-kalla on ystäviäkin. Ruoka valmistetaan alus-ta asti itse ja se hankitaan useammasta pai-kasta: liha ja kasvikset mielellään mahdolli-simman luonnonmukaisina suoraan tuotta-jilta, perus- ja erikoisruokatarvikkeet päivit-täistavarakaupoista.

Perheessä tehdään ruokaa proteiinejä suo-sien ja hiilihydraatteja vähentäen, sillä mo-lemmat vanhemmat pyrkivät noudattamaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Lapset huolehtivat hiilihydraattipitoisten lisukkei-den kuten perunan, pastan ja riisin valmista-misesta itselleen.

Lempiruokia on suuressa perheessä useita, mutta hyvän luomulihapihvin lisäksi oheis-ten reseptien munakoisovuoka, bataattikeit-to ja raparperipiirakka maistuvat kaikille.

Teksti ja kuvat: Susa Heiska

Sapuskaa suurperheelleAnnu Jokela-Ylipihan ja Jukka Ylipihan perheessä on yhdeksän ruokailijaa,

jos kaikki lapset on onnistuttu saamaan pöydän ääreen yhtäaikaa.

RAPARPERIPIIRAKKAPohja:* 2 munaa* 200 g sokeria* 1 dl maitoa* 1 dl kuohukermaa* 1 dl voisulaa* 2 tl leivinjauhetta* 4 dl vehnäjauhoja

Täyte:* ½ l kuorittua ja paloiteltua raparperia (tai kuutioitua omenaa)* 50 g pehmeää voita* 100 g sokeria* kanelia* 1 dl vehnäjauhoja

Kuumenna uuni 200 asteiseksi. Voitele vuo-ka tai vuoraa leivinpa-

perilla. Sekoita munat ja sokeri hyvin. Lisää maito, kerma ja voisu-la. Sekoita leivinjauhe ja jauhot ja lisää seos nestepohjaan. Sekoi-ta sen verran, että saat tasaisen taikinan. Levi-tä taikina vuokaan. Pa-ne raparperipalat tasai-sesti taikinan pinnal-le. Nypi käsin pehmeä voi, sokeri ja jauhot murumaiseksi seoksek-si ja ripottele piirakan päälle. Paista kauniin ruskeaksi, 25–30 mi-nuuttia.Tarjoa haaleana vanil-jajäätelön tai vanilja-kastikkeen kanssa.

**********************

BATAATTIKEITTO* 4 rkl oliiviöljyä* 1 tuore chilipaprika* 8 (100 g) salottisipulia* 6 (n. 1,4 kg) isoa bataattia* 2 l vettä tai kanalientä* 2 tl sokeria* 4 tl suolaa

Kuori ja pilko sipulit ja bataatit. Kuumenna te-räskattila ja öljy. Lisää sipulisilppu ja kuullo-ta hetki. Lisää bataat-tikuutiot ja jatka kuul-lottamista. Lisää pituus-suuntaan halkaistu sie-menistä poistettu chili ja neste ja anna kiehua 25–35 minuuttia, kun-nes bataatit ovat kyp-siä. Soseuta ja mausta. Tarjoa sellaisenaan tai vuohenjuustokreemin kanssa.

Vuohenjuustokreemi:* 200 g kuoretonta vuohenjuustoa* 1 dl kuohukermaa* vähän valkosipulia murskattuna* suolaa* valkopippuria

**********************

MUNAKOISOVUOKA* n. 1 kg jauhelihaa* 4 munakoisoa* 4 sipulia* 1 dl oliiviöljyä* 2 vihreää paprikaa* 6 valkosipulinkynttä* 4 dl tomaattimurskaa* paprikajauhetta* Välimeren yrttejä

Valkokastike:* 6 dl maitoa* 2 tl suolaa* pippuria myllystä* 6 kananmunaa* pinnalle juusto-raastetta

Leikkaa munakoisosta noin 1 cm:n vahvuisia kuutioita. Paista kuuti-ot nopeasti pannussa. Lämmitä maito ja lisää suola ja pippuri. Vatkaa munat ja lisää ne vähi-telleen jäähtyvään kas-tikkeeseen. Ruskista li-ha ja hienonnettu sipu-li pannussa. Lisää kuu-tioitu paprika, viipaloi-tu valkosipuli, tomaat-timurska ja mausteet. Kiehauta (hauduta mie-lellään pidempäänkin) ja tarkista maku. Lado

noin puolet munakoi-sokuutioista voidellun uunivuoan pohjalle. Levitä päälle lihakasti-ke ja peitä lopuilla mu-nakoisokuutioilla. Kaa-da päälle valkokasti-ke ja ripottele pinnal-le juustoraastetta. Kyp-sennä 200 asteen uu-nissa 45 minuuttia.

**********************

onko sinulla resepti, jonka haluaisit jakaa muiden kanssa? Kerro meille: [email protected]

Ohjeet kahdeksalle:

Viiniehdotus: Los Monteros (Espanja 2007, rypäle Monastrell)

Kuvissa annu, Jukka, matti Räty & tyttöystävä alexandra montonen, meri Räty, nuorempi poika Lasse Räty ja pikkutyttö tiuku ylipiha.

Aleksanterinkatu 2 Loviisa ma–pe 8–17 la 8–14 (019) 531 610 www.vaherkyla.fi

Männistöntie 1107800 LAPINJÄRVIPuh: 019 – 529 32 00www.lapinjarvenleipomo.fi

_

LÄHIRUOKA PARHAIMMILLAANSuoraan tuottajalta – laatulihaa kotiovelle

www.hultgard.fiPuh. Pieter 040 525 6356 / Natalia 040 525 1053

Oxskött SonninlihaOxskött Sonninliha

Petos lautasella

haluatko tietää mitä syöt? oletko varma? Lue Petos lautasella.ruotsalaistoimitta-ja mats-eric Nilsson selvitti, miksi ruois-sa ja juomissa on outojakin lisäaineita ja mikä on satojen e-nu-meroitujen aineiden alkuperä ja tehtävä. Kirja paljastaa, mitä kaik-kea meille syötetään tietämättäm-me. teollisessa leivässä voi olla jopa 16:ta kemikaalia, ja teollistuneissa maissa keskivertokuluttaja syö vuo-sittain 6–7 kiloa lisäaineita. Pieni valistus on aina paikallaan. Samalla tämä kirja on yksi muistu-tus lähi- ja luomuruoan puolesta.

Labbyn kartanolla leikkaa!

labbyn kartano toimittaa luomu-viljeltyjä vihanneksia kotiovelle. Sinkkuboksi on nerokas keksintö! tutustu valikoimaan ja systeemiin www.labby.fi

Tiesitkö, että luontaistuotekaup-pa herbatikin valikoimissa on myös luomuelintarvikkeita. luomukokis on ihanaa, pippurit aromikkaita ja tomaattikastike maistuu jopa to-maatilta!

Keittiössä

Mariankatu 33, puh 019 517 8200arkisin 7–21, lauantaisin 7–18, sunnuntaisin 12–18

LÄHIRUOKAAmeiltä helposti kotiin

43

10 xpaikallinen

herkku

Ihmiset ovat – tai ainakin heidän kannattaisi olla – entistäkin tietoisempia lähellä tuotetun, puhtaan ruoan merkityksestä hyvinvoinnilleen. Keräsim-me tähän muutamia herkullisia tuotteita lähiympäristöstäsi. Ehkä massa-tuotteita muutaman sentin kalliimpia, mutta sitäkin maukkaampia. Lähel-lä tuotettuja ja ympäristöystävällisiä!

Läheltä sen olla pitää – ja mieluiten luomua

Spelttiä vai olutta vai spelttiolutta?

Hanssonin ruisleipä

Juustoja Kuggomista

Nicola-peruna

Leenan sämpylät

Kasténin maksamakkara

Jos olet maksamakkaran ystävä, suosi tätä. Se on kohtuullisen lähellä tuotettua.

10 paikallinen

herkkupaikallinen

herkkupaikallinen

Kasténin maksamakkara

Jos olet maksamakkaran ystävä, suosi tätä. Se on kohtuullisen

Wildemansin tuotteet

Isnäsissä tehtyjen luomukarkkien sisällöstä ei ole epäselvyyttä. Makuhermot tottuvat lisäaineiden puutteeseen. www.wildemans.fi

Corintin ruisleipä

Todella maukasta ja lisä- ja säilöntäaineetonta ruisleipää, jossa ei ole vehnää.

Malmgård on satsannut jo pitkään luomutuotantoon. Tilan viljariiseissä suorastaan maistuu terveys – hyvässä merkityksessä. Kartanon panimon oluisiin pätee sama – ehkä juuri siksi ne onkin palkittu moneen otteeseen. www.malmgard.fi

Terveellista, turvallista ja tuoretta. Hanssonin leivissä on lähialueella viljeltyä viljaa, kuten spelttiä, ruista ja ohraa. Alueella asuva saattaa tuntea sekä viljelijän, myllärin että leipojan!

Zarah Holmströmin perunat tulevat Sarvisalosta – eivät siis pilaannu matkalla.

Pieni meijeri panee parastaan ja se maistuu. Toves Gourmet pienjuustolawww.kknet.fi/toves/

Liisantalon sämpylöitä saa ostaa kotiin, ainakin perjantaisin. Jos haluat niitä reilusti, tilaa etukäteen – näin Leena osaa leipoa oikean määrän. Liisantalo, Mariankatu 2, 019 531323

Koonnut: Sini Korhonen

1. Sergei Protokoff istuu Pietarissa ja nauttii perheensä kanssa illallista. Raaka-aineet hän hankki ohikulkumatkalla Loviisan Tesjoelta Disa’s Fish kalakaupasta. - Kauppaa pitää Kuusisen Kala Oy, suoma-lainen kala-alan yritys, joka on erikoistunut kalan ja mädin jalostamiseen, pakkaamiseen ja myyntiin. Kuusisen Kala on Euroopan suurin kirjolohen mädin jalostaja.

2. Saunamaisteri Toni Berner kytkee virran ylei-sen saunan kiukaaseen. Hän oikein odottaa työvuoroaan, jossa hän saa vahtia, että sveitsi-läiset varmasti saunovat oikein. Kiukaan vas-tus on lähtöisin Loviisasta, Lovalin tehtaalta. - Loval on yksi Euroopan merkittävimmistä sähkölämmityselementtien valmistajista, joka toimittaa tuotteitaan ympäri maailman.

3. Elfriede Schreiner on juuri palannut per-jantai-illan joogatunnilta. Hyvän olon hän kruunaa nauttimalla uudesta loviisalaisesta infrapunasaunastaan. - Lagerholm Finnsauna on maailmalla jo käsi-te hyvästä laadusta ja palvelusta. Yrityksen va-likoimiin kuuluvat myös infrapuna- ja höyry-kaapit. Asiakkaita löytyy Saudi-Arabiasta asti.

4. Mr Gregor Edwards astuu suihkusta loisto-risteilijällä ja hänen vaimonsa ojentaa hänel-le tujun Gin and Tonic -juoman. Tänään he illastaisivat kapteenin pöydässä. - Sanka Oy on suihku- ja kylpyhuonekalus-tevalmistajien ammattilainen, jonka tuotteis-ta nautitaan myös Karibianmerellä seilaavilla Suomessa rakennetuilla loistoristeilijöillä.

5. Vietnamilainen Dao Kim Sun pakkaa yri-tyksensä viimeisintä kahvierää kierrätettä-välle pahvipaletille. Kohta siitä nautiskelee Francois Colporteur Pariisin Saint Michelel-lä sijaitsevassa lempikahvilassaan. - Pahvipaletti on valmistettu loviisalaisen El-teten Vietnamin tehtailla. Loviisalaisyrityk-sen laminaattituotteita ja kartonkisia pak-kausmateriaaleja käytetään maailmanlaa-juisesti. Eltete TPM Ltd:llä on tuotantoa ja myyntiä Kaukoitää ja Latinalaista Amerik-kaa myöten.

6. Upseerioppilas Göran Håkansson luulee tehneensä sukellusvenehavainnon ja kiitää RIB-veneellään tuhatta ja sataa aluevesira-jan pintaan. - Kovapohjaisen kellukeveneen Ruotsin me-rivoimat hankki Loviisasta Boomeranger Bo-atsilta. Yritys valmistaa Rigid Inflatable Boat -veneitä viranomaiskäyttöön paitsi Suomeen myös ulkomaille, muun muassa Norjan, Sak-san ja Ruotsin merivoimille.

7. Slovenialaisen Porto Rozin satamassa käy kuhina, kun sadat juniorit suuntaavat pää-siäisregatan ensimmäiseen ZOOM 8-läh-töön. Valmentaja Miro Megla on tyytyväi-nen kohtalaisen uuteen veneluokkaan, jol-laista hän on odottanut jo kauan nousevaksi. - Zoom 8 -luokkaliittoja toimii jo ainakin Suo-messa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskas-sa, Ranskassa, Venäjällä, Virossa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa ja Norjassa. Magnus toi-voo jollasta olympialuokkaa. Monikäyttöinen ja edullinen Zoom 8 -jolla on loviisalaisvalmis-teinen ja siitä toivotaan olympialuokkaa.

8. Eläinsuojelija Irina Long, action nimeltään Punainen Piste, spreijaa parhaillaan tagiansa, punaista pistettä Elvira Getzingerin turkin sel-kään. Elvira pahoitti mielensä, olihan hän saa-nut sen mieheltään lahjaksi tämän Tokion-lii-kematkalta. - Suomalaista turkisdesignia edustava Gemmi Furs sijaitsee ja valmistaa tuotteensa Loviisassa. Liikevaihdosta yli 90 prosenttia menee vien-tiin. Venäjä, Ranska, Saksa, Japani, Benelux-maat, Sveitsi, Itävalta, Skandinavian maat sekä uutena alueena Kiina ovat maita, joissa turkik-sia pidetään arvossa.

9. Sigurd Hölbjörnin vuoro öljynporauslautan komentokeskuksessa on päättymässä. Kaikki on mennyt hyvin ja hän on onnellinen siitä, että öljyjätti satsasi suomalaisiin vinttureihin. Vintturin pedeillä öljynporauslautta pysyy pai-koillaan kovienkin merivirtojen pyörteissä. - Hollming Worksin Loviisan tehtailla val-mistetaan kansainvälisesti tunnettuja kone-pajateollisuuden tuotteita sekä tarjotaan rää-tälöityjä palvelupaketteja. Yhtiön asiakkaina on mm. puunjalostus- ja prosessiteollisuut-ta, offshore- ja laivanrakennusteollisuutta se-kä energiateollisuutta.

10. Tak Ishimoton suurin intohimo liittyy es-tetiikkaan ja valokuvaustaiteeseen. Hän on kiertänyt katsastamassa näyttelyitä ympäri Euroopan, pitkin Saksaa, Italiaa ja Ranskaa. Aina uudestaan hän jaksaa ilahtua loviisalai-sen valokuvataiteilijan Janne Lehtisen töistä. Ne tuottavat hänelle erityistä mielihyvää, ja hän on myös ostanut yhden teoksen Buenos Airesissa sijaitsevaan kotiinsa.

10 xLoviisasta riittää jaettavaksi kaukomaita myöten. Mutta kuka täältä vie: mitä, minne ja kenelle?

Maailmalle

44

Teksti: Päivi Ahvonen

45

Loviisa BABY

Loviisa Baby 2010 proudly

presents 10 vauvaa nutuissaan.

Vanhempiensa silmäterät.

Tulevaisuuden toivot. >>

10 x

Teksti: Päivi Ahvonen

Kuvat: Arto Wiikari

46

Robin

Ohto

Oliver

Noomi

Loviisassa oli vuoden 2010 marraskuuhun mennessä syntynyt 50 tyttöä ja 44 poikaa. Parikymmentä uutta kaupunkilaista syntynee vielä ennen vuoden loppua. Kaikki vuonna 2010 syntyvät vauvat saavat ikävtoveriltaan, uudelta Loviisan kaupungilta uniikin, taiteilija Virpi Lehtisen suunnitteleman ja sommitteleman PillowCase -kietaisupaidan. Paidat on ommeltu vanhoista pehmeistä tyynyliinoista ja muista kierrätyskankaista. Ulkokuosista ja vuorista syntyy herkullisia yhdistelmiä ja jokainen kietaisupaita on kuin pieni taideteos. Ompelutyössä Virpi Lehtistä on auttanut Nea Heine. >>

Making of Loviisa Baby 2010 ;)

katso www.peakpress.net

47

Greta

48

Zacharias

49

Thelma

Peppi

Emma

Elmo

PillowCase -nutun jakelussa ovat auttaneet uuden Loviisan kaikki neuvolat. Kiitokset: Maria Viklund & kollegat, Koskenkylän neuvola, Ulrika Brommels, Ruukki, Minna Backlund & kollegat, keskusta, Marleena Forsström, Tesjoki sekä Carola Weckström, Liljendal – ja kiitokset myös kaikille muille projektiin osallistuneille sekä tyynyliinojaan projektille lahjoittaneille loviisalaisille.

50

Från FAr TILL Son

-TILL näSTA Son

51

Lobbas gård i Skinnarby har långa anor. Mats Lobbas sköter om

ägorna, men i framtiden ska sonen Fredrik ta över jordbruket. Tolv

generationer har odlat marken kring hemmanet från 1642. Längre

än så sträcker sig inte kyrkböckerna.

Det är en lördagsförmiddag i oktober. Luften känns rå och hösten är definitivt i antågan-de. Vägen ner till Skinnarby är täckt med gu-la höstlöv och genom bilfönstret ser man hur en strävsam jordbrukare plöjer sina åkrar.

Alldeles intill vägen bakom en tät granhäck ligger familjen Lobbas egnahemshus. Huset är byggt 1863 och förlängningen 1967 och bakom husknuten finns en matkällare. Den är den äldsta byggnaden i hela byn och här-stammar från 1700-talet.

Mats Lobbas övertog stället 1988 efter si-na föräldrar. Han jobbar som ekonomidirek-tör på K. Hartwall i Sibbo och har jordbruk som bisyssla. Dessutom är han ordförande för stadsfullmäktige. I någons öron kan ar-betsbördan låta övermäktig, men Mats Lob-bas försäkrar det motsatta.

– Jag hade nog i planerna att övergå till ”heltidsbonde” efter 10 år i annans tjänst, så att jag skulle ha haft t.ex entrepenad el-ler bokföring som komplement till jordbru-ket. Men EU försvagade lönsamheten såpass drastiskt att den tidtabellen måste skrinläg-gas och nu har jag de facto jobbat utom jord-bruket i 25 år. Jordbruket har tillika gett mej ett betydligt bredare perspektiv på saker och ting, vilka nog också har varit till stor nytta i

mina andra jobb. Dessutom är jordbruk bra avkoppling och motvikt till jobbet. Visst är det stressigt ibland, men bekanta har hjälpt till under de största pikarna. Min son har va-rit till stor hjälp under de senaste åren, säger Mats Lobbas.

Femårig skogshuggare

Landsbygdsföretagaren Fredrik Lobbas har ärvt sin fars intresse för jordbruk. Då Fredrik var tre år gammal, klättrade han upp i traktor-hytten med en saftflaska och ett täcke och tog en tupplur. Redan i 5-årsåldern avverkade han ett litet skogsområde med en röjningskniv.

– Det såg ut som en bäver hade farit fram i skogen, säger modern Elisabeth med ett skratt.

Då barnen var små tillbringade familjen veckosluten i skogen eftersom Mats jobbade med avverkning. Fredrik och systern Char-lotta byggde kojor och grillade korv.

– Allt i livet går inte att mäta i pengar, och jag är väldigt glad att jag har kunnat vara en länk i den långa kedjan innehavare till gården – och framförallt glad över att inte behöva bli den sista i den kedjan iom att det finns intres-se för gården också hos Fredrik. Det känns bra att kunna föra vidare det arv som gene-

rationer har jobbat hårt för, funderar Mats. Fredrik blev intresserad av biodling under

en lektion i lågstadiet. En lokal biodlare er-bjöd sig att lära honom om biodling. I fem år har han haft egna bisamhällen.

– För tillfället har jag två samhällen. På som-maren surrar hundratusentals bin i kuporna.

Fredrik studerade lantbruk i Brusaby (nu-mera Axxell) i Kimito och blev klar med stu-dierna 2009. På grund av tidsbrist har han tänkt lägga av med biodlingen eftersom den krockar med vårbruket. På vintrarna jobbar han med snöröjning och säljer dessutom ved. Han har nyligen skaffat en grävmaskin.

Liten men bra skörd

På gården odlas spannmål, främst vete och korn, på ett cirka 75 hektar stort område.

Skörden säljs till olika lantbruksaffärer. Åkrarna ligger kringspridda på en radie av 34 kilometer. Det innebär att man måste för-flytta sig från en plats till en annan, vilket är tidskrävande.

– Ifall åkrarna skulle vara på samma plätt skulle arbetet ta hälften mindre tid än vad den gör nu.

Den rekordvarma sommaren inverkade positivt på skörden. Den var mindre, men

Text: Hanna Stringer Bilder: Susa Heiska, familjealbum

>>

Att följa med naturen

på nära håll och

att se fröet växa till en frodig

planta som sen hoppeligen

ger en hyfsad skörd,

är lika intressant varje år;

som jordbrukare ”vaknar

man till nytt liv varje vår”.

ProfiLeN

Namn: mats lobbasÅlder: 49 årBor i: SkinnarbyBäst i Lovisa: närheten, småskalighetenSämst i Lovisa: ekonomin, för tillfället finns det inte resurser till alltmotto: med sunt bondför-nuft klarar man sig långt

kvaliteten var bra. Kostnaderna för torkning var låg i år.

Skillnaden mellan att torka fuktig och torr säd kan vara stor: torkningstiderna och så-lunda också -kostnaderna kan variera med flera 100 % från år till år, säger Mats Lobbas.

Vilka utmaningar står dagens bönder inför?

Prissättningen. Lönsamheten i hela jord-brukshandeln är uppbyggd på stödformer. Med dagens priser skulle det vara omöjligt att odla i Finland. Spannmålspriserna har varierat kraftigt de senaste åren, men så har också gödslepriserna i takt med dem. Det har idag blivit allt viktigare att noggrannt följa med priserna och försöka sälja & köpa vid rätt tidpunkt; ibland kan det lyckas, men li-ka ofta får man vara efterklok och konstate-ra att man borde gjort annorlunda. Men ris-kerna hör ju till all företagsamhet.

Famtidstron

Mats Lobbas tror att det hos de flesta jord-brukarna finns, och under gångna generatio-ner har funnits, en framtidstro som har gjort att man fortfarande håller på med jordbruk på våra breddgrader.

– Personligen är jag övertygad om att det redan om 20-30 år, kanske även snabbare, igen kommer en tid då marknadspriset för till exempel spannmål är sådant att alla stöd-system kan avskaffas. Det som egentligen krävs är att alla på jorden har råd att äta, och att alla länder, såväl inom EU som USA av-skaffar hela stödsystemet inklusive byråkra-tin runt det. Då kommer bönderna att må mycket bättre och deras anseende likaså, sa-ger Mats.

Sonen Fredrik vet vad det betyder att va-ra “bonde”. Fast det är hårt arbete har han inte ångrat yrkesvalet och trivs med att job-ba ensam.

– Jag är den praktiska typen som vill se resultat. Och det är toppen att farsan gillar pappersarbetet! Arbetet är omväxlande och alla dagar ser olika ut.

I något skede skall Fredrik ta över jordbru-ket, men ännu är det inte aktuellt. Mats har drygt tio år kvar till sin pensionering. Tills dess fortsätter far och son att jobba tillsam-mans på gården. Så som de alltid har gjort.

52

ProfiLeN

Namn: Fredrik lobbasÅlder: 20 årBor i: hemma, i SkinnarbyBäst i Lovisa: att man kan tala svenska, att det är litet, alla känner allaSämst i Lovisa: att det är litet, kan inhandla bara livsmedelmotto: gör inte alltid som alla andra

• Vid en generations-växlingsöverlåtelse måste äganderätten överföras. utarren-dering är således inte möjlig. Vid överlåtelsen måste gårdens åkrar och produktionsbygg-nader överlåtas till en förvärvare som fortsät-ter med jordbruket.

• en förvärvare måste vara under 40 år vid avträdelsetidpunkten och ha yrkesutbildning i naturbruk på minst an-dra stadiet eller annan motsvarande utbild-ning som är lämplig för produktionsinrikt-ningen. Som utbildning godkänns också minst tre års erfarenhet av att bedriva jordbruk i kombination med en utbildning på minst 20

studieveckor eller 30 studiepoäng inom en bransch som är ända-målsenlig med tanke på gårdens verksam-het. minst hälften av studieveckorna eller studiepoängen måste bestå av ekonomisk ut-bildning. att kravet på utbildning är uppfyllt kan även visas med lä-roavtalsutbildning eller en fristående examen.

• Förvärvaren förbinder sig att odla gårds-bruksenheten och bo på gården eller inom ett sådant avstånd att den kan skötas på ett ändamålsenligt sätt. Förbindelsen gäller så länge som avträ-delsestöd betalas till avträdarna, dock alltid i minst fem år. På en

spannmålsgård kan ett normalt pendlings-avstånd anses vara tillräckligt nära.

• Gårdsbruksenheten måste vara ekonomiskt livskraftig. Förvärvaren måste lägga fram en affärsplan som visar att det under fem år efter avträdelsen går att få en inkomst på minst 10 000 euro per år från företagsverksamheten på gården. Som avskriv-ningar som hänför sig till jordbruket betraktas alltid minst 3 400 euro om året. affärspla-nen ska innehålla en beskrivning av före-tagsverksamheten på gården.

(Källa: www.lpa.fi)

FaKta om geNeRatioNSväxLiNg

54

lifestyle Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

Paleltaako?Hyvä seura ja

iglu lämmittävät

56

K

KKerää ystäviä viettämään hauskoja

hetkiä lumilinnan pihalle! Jo muutama

hetki kipakassa talvisäässä saa veren

kiertämään ja virkistää mieltä.

57

K”Kenellä olikaan laskiaispullia?”

Kaliforniassa ei ehkä ikinä sada, mutta

Loviisassa on kunnon talvi! Otetaan ilo irti

siitä. Eikä aina edes tarvitse rehkiä, ihan vain

yhdessäolo raikkaassa ilmassa tekee hyvää.

58

1 Siirrä muottia hi-

taasti ja varo-

vasti eteenpäin niin,

että osa edellises-

tä lumikuutiosta jää

muottiin. etäisyys

pysyy oikeana, koska

muotin varsi on na-

vassa kiinni.

2 taputtele lumi

kevyesti muot-

tiin, ja anna jähmet-

tyä hetken. opette-

le miltä tuntuu 3–3,5

kilon paino vaa’alla,

sillä sen verran voi-

maa muotin pakkaa-

miseen tarvitaan. on

tärkeää, ettei muot-

tia paina liian kovaa.

21

Iglun itsekantava holvikaaren muoto on tur-vallinen, eikä romahtamisesta ja tuulesta ole pelkoa. Ulkopuoliset äänet vaimentuvat lumi-kerrosten ulkopuolelle, ja iglussa on ihanan vaimea äänimaailma. Toimintatilaa on reilus-ti myös korkeussuuntaan. Jos kattoon on jä-tetty tuuletusaukko, voi sisällä tehdä tulet ja keittää vaikka kahvit. Retkivarusteeksi iglua ei kuitenkaan voi kutsua, sillä sen pystyttäminen vie kahdelta keskimäärin kymmenen tuntia.

Iglun tekemiseen tarvittava icebox-muotti on kehitetty betonityössä käytetyn liukuva-lumuotin pohjalta. Tämän talon tekemiseen tarvitaan kaksi henkilöä. Yksi lapioi muottiin lunta ja toinen taputtelee sen tiiviiksi muo-

tissa. Huolellinen pohjatyö on kaikkein tär-kein osa rakentamisessa. Vatupassia tarvi-taan ensimmäisellä kierroksella, jotta muo-tille saadaan oikea kaltevuus. Valmiissa iglus-sa on loppujen lopuksi kahdeksan kerrosta.

Iglua rakentaessa vettä ei tarvita ollenkaan. Lumi taputellaan tiiviiksi muottiin ja jätetään hetkeksi jähmettymään. Tämän jälkeen muo-tin reunat aukaistaan ja siirrytään tekemään seuraavaa lumikuutiota. Helpoimmin lumi pakkautuu nollakelillä tai pienellä pakkasella.

Keskikokoiseen igluun mahtuu sisälle 5–8 aikuista istumaan ringissä, vaikkei rakennelma näytä ulkoa katsottuna isolta. Jos valmiin ig-lun oviaukkoon haluaa suojaksi kankaan, täy-

Paukkukoot pakkaset!

Teksti: Päivi Ahvonen ja Lumi Wiikari Kuvat: Päivi Ahvonen

tyy kattoon muistaa tehdä hengitysilmaa var-ten aukko. Ensimmäisen iglun tehtyään, seu-raavat sujuvat jo sukkelammin.

iCeBox-muotti on erittäin hyvä työkalu. Keskikokoinen

muotti painaa hieman alle kolme kiloa, mutta hintava se on,

noin 240 euroa. Sopiva yhteishankinta?

Iglu on mainio suoja- ja leikkipaikka talvella. Vaikka ulkona pakkasta olisi paljonkin, pysyy lämpötila sisällä nollan tuntumassa.

>>

59

Se voi liikuttaa koko

muottia ja saada ai-

kaan halkeamia.

3 Jokaisen palan

on annettava

jähmettyä muotissa.

4 muotin toinen

osa otetaan pois

seitsemännellä kier-

roksella, ja muotista

käytetään vain alus-

taa, jota vasten lumi

taputellaan.

5 Viimeisten kah-

den kierroksen

kaartumista voi olla

vaikeaa hahmottaa,

kunnes katto sulkeu-

tuu. Viimeiseen kier-

rokseen tarvitaan

vain kolme palaa.

3 4 5

Loviisan hauskin PIPArKAKKUTALo!

nyt etsitään Loviisan hauskinta piparkakkutaloa. Sinäkö olet sen rakentaja?

Lähetä piparkakkutalostasi kuva ja hyvän rakennustavan mukainen rakennustapaseloste osoitteeseen

[email protected] 1.5. mennessä.Piparkakkutalokilpailun voittajat julkistetaan seuraavassa lehdessä

ja palkitaan luonnollisesti ruhtinaallisesti!

Suunnitteletko omanyrityksen perustamista?Silloin tarvitset asiantuntijan pankkiasioiden tueksi.Lisätietoja www.nordea.fi, Nordea Yrityspalvelusta0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe 8-18 tai konttoristamme.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

Kuningattarenkatu 15Loviisanordea.fi

Kuningattarenkatu 15, drottninggatan 15Puh/tel. (019) 531 275Fax (019) 531 [email protected]

[email protected]

Valkon Hoitokoti Oy puh. (019) 517 2700

Valko Kartano Oy puh. (019) 517 2750

Lapinjärven Hoitokoti Oy puh. (019) 610 660

Lapinjärven Palvelukodit Oy puh. (019) 610 690

Kulta-Ajan Koti

Lähivakuutus UusimaaBrandensteininkatu 19, 07900 LOVIISAPuh. 020 522 7640

Lokalförsäkring NylandBrandensteinsgatan 19, 07900 LOVISATel. 020 522 7640

www.lahivakuutus.fi www.lokalforsakring.fi

Vakuuttaminen vaatii paikallistuntemusta

Att försäkra kräver lokalkännedom

Matka-Agentit, Kuningattarenkatu 9, 07900 LOVIISA Puh. (019) 533 808, [email protected]

www.matka-agentit.fi

Hyvän palvelun matkatoimisto tarjoaa ammattitaidolla: Edulliset lennot, risteilyt, hotellit, räätälöidyt kauko- ja kaupunkilomat, opastetut kulttuurimatkat ja seuramatkat.

Minne menetkin,

kysy ensin meiltä!

Matkoja makusi mukaan!

On kulunut yksi vuosi uuden Loviisan synnystä. Vuoden 2011 alusta Loviisa liittyy osaksi Uudenmaan maakuntaa. On aika katsoa eteenpäin ja sijoittaa uudestaan pikkukaupungin koordinaatit isossa maailmassa: maakunnal-lisesti, suhteessa pääkaupunkiseudun metropolialueeseen, kansallisesti ja globaalisti – osana Helsinki–Pietari -kehitys-käytävää.

Seuraavilla sivuilla etsimme kehittämis- ja elinkeinotoimin-nan näkökulmasta kymmentä perustelua sille, mistä löytyvät elinvoimaisen Loviisan tulevaisuuden valttikortit.

Osa näistä mahdollisuuksista toteutuu aivan varmasti. Osa taas on vasta vision asteella; joistakin voi olla jopa eri mieltä. Ja senkin tiedämme, että kaikki nämä hankkeet eivät loppu-peleissä toteudu.

Emme kuitenkaan anna skeptikoille ja kyynikoille valtaa. Jos emme aseta mitään tavoitteita emmekä tee pitkäjänteistä työtä seutukunnan kehittämiseksi, emme myöskään voi mitään saavuttaa.

Loviisan 10 mahdollisuutta, sivut 61–74.

Työryhmä: Seppo Iisalo, Aki Marjasvaara, Jukka SalminenAD ja kuvitus: Jukka Salminen Taitto: Sanna Nylén

Det har gått ett år sedan nya Lovisa såg dagens ljus och i början av år 2011 blir staden en del av landskapet Nyland. Nu gäller det att se framåt och befästa småstadens koordinater på kartan: i landskapet och i förhållande till huvudstadsregio-nens metropolområde, resten av landet och hela världen som en del av utvecklingskorridoren mellan Helsingfors och S:t Petersburg.

Nedan betraktar vi tio faktorer som kan utgöra trumfkort för näringslivet vid utvecklingen av Lovisa.

En del av möjligheterna kommer säkert att realiseras, en del är ännu på visionsstadiet och ifråga om vissa går åsikterna isär. Vi vet även att alla projekt knappast kommer att förverkligas.

Vi låter oss ändå inte kuvas av skeptikerna och cynikerna. Om vi inte ställer upp mål och arbetar långsiktigt för att utveckla regionen uppnår vi inget alls.

Lovisas 10 möjligheter, sidorna 61–74.

Arbetsgrupp: Seppo Iisalo, Aki Marjasvaara, Jukka SalminenAD och bilder: Jukka Salminen Layout: Sanna Nylén

Loviisa LovisaLoviisa LovisaLoviisa Lovisa201020102010Loviisa Lovisa Loviisa Lovisa Loviisa Lovisa

202020202020Loviisa LovisaLoviisa LovisaLoviisa Lovisa203020302030000

LOVIISAN 10 MAHDOLLISUUTTA – LOVISAS 10 MöJLIgHETEr

Loviisan 10 mahdollisuutta_v5.indd 1 15.11.2010 11:28:14

ew-wwww

HEPI-r

ataPIEtarI

Kouvola

Pendelöinti lähiöihinFörortspendling

LahtiLahtis

HELsInKIHELsIngfors

PorvooBorgå

Kotka

Kouvola

BorgåBorgåBorgåBorgåBorgå

HELsInKI–LovIIsa–PIEtarI-KEHItysKäytäväLLä LIIKKuu

Miljoonia ihmisiä•Liiketoimintaintressejä•Tietoa ja osaamista•Rahaa ja energiaa•

I utvEcKLIngsKorrIdorEn HELsIngfors–LovIsa–s:t PEtErs-Burg rör sIg fortLöPandE

Flera miljoner människor•Affärsintressen•Kunskap och kompetens•Pengar och energi•

LovIsaLovIIsa

HELsIngfors

BorgåBorgåBorgåBorgåBorgåBorgå

KymEnLaaKso -IntrEssIKymmEnEdaLs -IntrEssEt

HEPI-Banan

s:t PEtErsBurg

Eu–vEnäjä -IntrEss IntrEssEt Eu-ryssLand

Ei vain idyllinEn PikkukauPunki…loviisa tunnetaan idyllisenä pikkukaupunkina, joka si-jaitsee meren äärellä. Sillä on värikäs historia, jolle kak-sikielisyys tuo lisää rikkautta. vanhat puutalot ja hyvin hoidetut puutarhat jättävät vierailijan muistiin unohtu-mattomia esteettisiä elämyksiä.

intE Enbart En idylliSk SmåStad…lovisa, som för de flesta är bekant som en idyllisk små-stad vid havet, har en spännande historia kryddad av två-språkighet. Stadens gamla trähus och välskötta trädgår-dar ger besökaren en oförglömlig estetisk upplevelse.

…vaan Paljon muutakinmutta loviisa on paljon muutakin. kauppoja, palveluja, elävää maaseutua, elinkeinoelämän tarjoamia mahdol-lisuuksia. Se on etelärannikon kehittyvä pikkukaupunki, jossa vanha ja uusi kohtaavat luovalla tavalla.

…utan myckEt mEr men lovisa erbjuder även mycket annat - affärer, tjänster, en levande landsbygd och utmärkta näringslivsmöjlighe-ter. lovisa är en knutpunkt på sydkusten, där det gamla möter det nya på ett naturligt och nyskapande sätt.

1. sIjaIntI

tulEvaiSuudEn kEhitySkäytäväLoviisa sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, kahden metropolin – Helsingin ja Pietarin – välimaastossa, tulevaisuuden tärkeimmällä EU–Venäjä-kehityskäytävällä. Luontevalla työssäkäyntietäisyydellä asuu noin miljoona ihmistä.

mEtroPoLI-IntrEssImEtroPoLIntrEssEt

mosKvamosKova

Pendelöinti lähiöihin

sIjaIntILägEt

FramtidEnS utvEcklingSkorridorLovisa ligger på mindre än en timmes köravstånd från Helsingfors, mitt emellan huvudstadsregionen och S:t Petersburg, i framtidens viktigaste utvecklingskorridor mellan EU och Ryssland. Cirka en miljon människor bor på pendlingsavstånd från Lovisa.

loviiSan 10 mahdolliSuutta – loviSaS 10 möjlighEtEr

Loviisan 10 mahdollisuutta_v5.indd 2-3 15.11.2010 11:28:51

ew-wwww

HEPI-r

ata

PIEtarI

Kouvola

Pendelöinti lähiöihinFörortspendling

LahtiLahtis

HELsInKIHELsIngfors

PorvooBorgå

Kotka

HELsInKI–LovIIsa–PIEtarI-KEHItysKäytäväLLä LIIKKuu

Miljoonia ihmisiä•Liiketoimintaintressejä•Tietoa ja osaamista•Rahaa ja energiaa•

I utvEcKLIngsKorrIdorEn HELsIngfors–LovIsa–s:t PEtErs-Burg rör sIg fortLöPandE

Flera miljoner människor•Affärsintressen•Kunskap och kompetens•Pengar och energi•

LovIsaLovIIsa

KymEnLaaKso -IntrEssIKymmEnEdaLs -IntrEssEt

HEPI-Banan

s:t PEtErsBurg

Eu–vEnäjä -IntrEss IntrEssEt Eu-ryssLand

Ei vain idyllinEn PikkukauPunki…loviisa tunnetaan idyllisenä pikkukaupunkina, joka si-jaitsee meren äärellä. Sillä on värikäs historia, jolle kak-sikielisyys tuo lisää rikkautta. vanhat puutalot ja hyvin hoidetut puutarhat jättävät vierailijan muistiin unohtu-mattomia esteettisiä elämyksiä.

intE Enbart En idylliSk SmåStad…lovisa, som för de flesta är bekant som en idyllisk små-stad vid havet, har en spännande historia kryddad av två-språkighet. Stadens gamla trähus och välskötta trädgår-dar ger besökaren en oförglömlig estetisk upplevelse.

…vaan Paljon muutakinmutta loviisa on paljon muutakin. kauppoja, palveluja, elävää maaseutua, elinkeinoelämän tarjoamia mahdol-lisuuksia. Se on etelärannikon kehittyvä pikkukaupunki, jossa vanha ja uusi kohtaavat luovalla tavalla.

…utan myckEt mEr men lovisa erbjuder även mycket annat - affärer, tjänster, en levande landsbygd och utmärkta näringslivsmöjlighe-ter. lovisa är en knutpunkt på sydkusten, där det gamla möter det nya på ett naturligt och nyskapande sätt.

1. sIjaIntI

tulEvaiSuudEn kEhitySkäytäväLoviisa sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, kahden metropolin – Helsingin ja Pietarin – välimaastossa, tulevaisuuden tärkeimmällä EU–Venäjä-kehityskäytävällä. Luontevalla työssäkäyntietäisyydellä asuu noin miljoona ihmistä.

mEtroPoLI-IntrEssImEtroPoLIntrEssEt

mosKvamosKova

LägEt

FramtidEnS utvEcklingSkorridorLovisa ligger på mindre än en timmes köravstånd från Helsingfors, mitt emellan huvudstadsregionen och S:t Petersburg, i framtidens viktigaste utvecklingskorridor mellan EU och Ryssland. Cirka en miljon människor bor på pendlingsavstånd från Lovisa.



yhtEiStyöloviisan aktiivisesti ajamalla vihreällä moottoritiellä on liikenneviraston tuki. yhteistyö on jo pitkällä tien suun-nittelijoiden ja rakennuttajien kanssa. hankkeessa on mukana useita energia-alan huippuosaajia, kuten For-tum, neste oil, Ensto ja St1. moottoritien rakentamisen arvioidaan kestävän 3–4 vuotta.

SamarbEtEden gröna motorvägen, som förespråkas av lovisa, har trafikverkets fulla stöd. Samarbetet mellan myndighe-terna, planerarna och entreprenörerna fungerar väl. Fortum, neste oil, Ensto, St1 och andra ledande aktörer inom energibranschen deltar i projektet. byggandet av motorvägen beräknas ta 3–4 år i anspråk.

uraauurtava idEarakentamalla E18 koskenkylä–vaalimaa-moottoritiestä vihreä – hiilivapaa, energiatehokas ja ympäristöä säästä-vä väylä – voidaan ainutlaatuisella tavalla yhdistää elin-keinoelämän, liikenteen ja kestävän kehityksen tarpeet.

kEStävällE tiEllEloviisalle E18-tien valmistuminen luo edellytyksiä kyt-keytyä itä-länsi-kehityskäytävään, toimia välittäjänä se-kä kehittää uusia elinkeinoja ja edistää kestävän kehi-tyksen teknologioita. vihreä moottoritie kulkee läheltä, mutta se on riittävän kaukana niin, ettei se uhkaa pik-kukaupungin idyllistä kulttuurimiljöötä.

banbrytandE idéden gröna koldioxidfria, energieffektiva och miljövänli-ga motorvägen E18 mellan Forsby och vaalimaa kombi-nerar näringslivets och trafikens behov med hållbar ut-veckling på ett unikt sätt.

hållbart vägvalFör lovisa innebär motorvägen en anslutning till ut-vecklingskorridoren mellan öst och väst. Staden kan fungera som förmedlande knutpunkt, utveckla nya verksamhetsformer och främja teknologier för hållbar utveckling. trots att den gröna motorvägen löper nä-ra centrum, är avståndet tillräckligt stort för att trygga småstadens idylliska kulturmiljö.

2. vIHrEä moottorItIEvIHrEä moottorItIEvIHrEä moottorItIEdEn gröna motorvägEn



yhtEiStyöloviisan aktiivisesti ajamalla vihreällä moottoritiellä on liikenneviraston tuki. yhteistyö on jo pitkällä tien suun-nittelijoiden ja rakennuttajien kanssa. hankkeessa on mukana useita energia-alan huippuosaajia, kuten For-tum, neste oil, Ensto ja St1. moottoritien rakentamisen arvioidaan kestävän 3–4 vuotta.

SamarbEtEden gröna motorvägen, som förespråkas av lovisa, har trafikverkets fulla stöd. Samarbetet mellan myndighe-terna, planerarna och entreprenörerna fungerar väl. Fortum, neste oil, Ensto, St1 och andra ledande aktörer inom energibranschen deltar i projektet. byggandet av motorvägen beräknas ta 3–4 år i anspråk.

uraauurtava idEarakentamalla E18 koskenkylä–vaalimaa-moottoritiestä vihreä – hiilivapaa, energiatehokas ja ympäristöä säästä-vä väylä – voidaan ainutlaatuisella tavalla yhdistää elin-keinoelämän, liikenteen ja kestävän kehityksen tarpeet.

kEStävällE tiEllEloviisalle E18-tien valmistuminen luo edellytyksiä kyt-keytyä itä-länsi-kehityskäytävään, toimia välittäjänä se-kä kehittää uusia elinkeinoja ja edistää kestävän kehi-tyksen teknologioita. vihreä moottoritie kulkee läheltä, mutta se on riittävän kaukana niin, ettei se uhkaa pik-kukaupungin idyllistä kulttuurimiljöötä.

banbrytandE idéden gröna koldioxidfria, energieffektiva och miljövänli-ga motorvägen E18 mellan Forsby och vaalimaa kombi-nerar näringslivets och trafikens behov med hållbar ut-veckling på ett unikt sätt.

hållbart vägvalFör lovisa innebär motorvägen en anslutning till ut-vecklingskorridoren mellan öst och väst. Staden kan fungera som förmedlande knutpunkt, utveckla nya verksamhetsformer och främja teknologier för hållbar utveckling. trots att den gröna motorvägen löper nä-ra centrum, är avståndet tillräckligt stort för att trygga småstadens idylliska kulturmiljö.

2. vIHrEä moottorItIEdEn gröna motorvägEn



vihrEän moottoritiEn ElEmEntitSuunnittelu ja toteutus tehdään ekologisesti.

biopolttoaineita ja sähköä jakavat hybridiasemat ja lii-tyntäpysäköintialueiden sähköistys lataustarkoituksiin pienentävät hiilijalanjälkeä.

Energiankulutusta vähentää valoisuuden ja liikenteen mukaan säätyvä valaistus. autojen älykäs tekniikka ja aktiivisesti toimivat opasteet auttavat optimoimaan ajotapaa.

tien reuna-alueilta voidaan kerätä maalämpöä sekä au-rinko- ja tuulienergiaa.

ajatus HIILIvaPaasta, EnErgIa-tEHoKKaasta ja KEstävästIHyödynnEtystä väyLästä

KoncEPtEt KoLdIoxIdfrI ocH EnErgI-EffEKtIv förBIndELsELEd EnLIgt PrIn-

cIPEn om HåLLBart nyttjandE

+ -dEn gröna motorvägEnS ElEmEntmotorvägen planeras och förverkligas ekologiskt.

hybridstationerna för distribution av biobränslen och elektricitet och anslutningsparkeringarna med ladd-ningsstolpar reducerar kolfotspåren avsevärt.

belysningen, som anpassas till rådande ljus- och trafik-förhållanden, minskar energiförbrukningen. Fordonens intelligenta teknik och den aktiva skyltningen bidrar till att optimera körsättet.

områdena längs vägen kan utnyttjas för produktion av jordvärme, vindkraft och solkraft.


24h

Seuraavalatauspiste

46 km

uusiutuvadiesel jaetanoli1 km

EnErgIatEHoKKuus

äLy uusIutuva EnErgIa

BIoPoLttoaInEEt

kWh/km,a

EnErgIEffEKtIvItEt BIoBränsLEn

smart tEKnIK förnyELsEBar EnErgI


3. ItäInEn rannIKKorataItäInEn rannIKKorataöstra KustBanan

tarvitaan yhtEinEn tahtotilahEPi-radan aluevaraus on merkitty itä-uudenmaan maakuntakaavaan. myös alueen osayleiskaavoituksessa radan linjaus on otettu huomioon.

loviisan kaupunki pyrkii edistämään yhteisen tahtotilan syntymistä hEPi-radan puolesta, mutta erisuuntaiset int-ressit ovat tähän asti jarruttaneet hankkeen edistymistä.

lopullisen sanansa maakuntakaavasta sanoo ympäris-töministeriö. Sen ratkaisua odotetaan vuoden 2012 ai-kana. hEPi-radan toteuttaminen lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan ole todennäköistä.

gEmEnSam vilja bEhövSområdet för hEPi-banan är reserverat i östra nylands landskapsplan och dragningen beaktas även i delgene-ralplanen.

lovisa stad eftersträvar samförstånd gällande banan, men projektet har fördröjts av motstridiga intressen.

miljöministeriet har sista ordet ifråga om landskapspla-nen. ministeriets utlåtande väntas under år 2012. hEPi-banan kommer knappast att realiseras inom den när-maste framtiden.

r


hElSinki–loviiSa–PiEtariitä on yhä ainoa ilmansuunta, josta puuttuu pääkaupun-gista katsoen rautatie. jo pitkään suunniteltu hEPi-rata kulkisi helsingistä Porvoon ja loviisan kautta Pietariin.

kaavailtu rannikkorata on luonteva osa helsingin ja Pie-tarin välistä kehityskäytävää. aikanaan toteutuva Eu:n ja venäjän välinen viisumivapaus nostaa huimasti mat-kustajamääriä.

PiriStySruiSkEtoteutuessaan rannikkorata toisi valtavan piristysruis-keen loviisalle: työpaikka- ja lähiliikenteeseen, tavaran-kuljetuksiin, seudulliseen kehitykseen, asukasmääriin ja elinkeinotoimintaan.




rhElSingForS–loviSa– S:t PEtErSburghuvudstadsregionen saknar fortfarande järnvägsför-bindelse österut. den länge planerade hEPi-banan mel-lan helsingfors och S:t Petersburg är tänkt att löpa via borgå och lovisa.

kustbanan utgör en naturlig del av utvecklingskorridoren mellan helsingfors och S:t Petersburg. den förväntade vi-sumfriheten mellan Eu och ryssland kommer att öka an-talet passagerare mellan Finland och ryssland avsevärt.

vitaminSPrutakustbanan skulle innebära en verklig vitaminspruta för lovisa och ge bland annat pendeltrafiken, närtrafiken, godstrafiken, den regionala utvecklingen, invånaranta-let och näringslivet ett ordentligt lyft.


3. ItäInEn rannIKKorataöstra KustBanan

tarvitaan yhtEinEn tahtotilahEPi-radan aluevaraus on merkitty itä-uudenmaan maakuntakaavaan. myös alueen osayleiskaavoituksessa radan linjaus on otettu huomioon.

loviisan kaupunki pyrkii edistämään yhteisen tahtotilan syntymistä hEPi-radan puolesta, mutta erisuuntaiset int-ressit ovat tähän asti jarruttaneet hankkeen edistymistä.

lopullisen sanansa maakuntakaavasta sanoo ympäris-töministeriö. Sen ratkaisua odotetaan vuoden 2012 ai-kana. hEPi-radan toteuttaminen lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan ole todennäköistä.




r









hElSingForS–loviSa– S:t PEtErSburghuvudstadsregionen saknar fortfarande järnvägsför-bindelse österut. den länge planerade hEPi-banan mel-lan helsingfors och S:t Petersburg är tänkt att löpa via borgå och lovisa.

kustbanan utgör en naturlig del av utvecklingskorridoren mellan helsingfors och S:t Petersburg. den förväntade vi-sumfriheten mellan Eu och ryssland kommer att öka an-talet passagerare mellan Finland och ryssland avsevärt.

vitaminSPrutakustbanan skulle innebära en verklig vitaminspruta för lovisa och ge bland annat pendeltrafiken, närtrafiken, godstrafiken, den regionala utvecklingen, invånaranta-let och näringslivet ett ordentligt lyft.


5. urHEILu- ja matKaILuKEsKus

6. LogIstIcs gatE

sPort- ocH turIstcEntrEt

Erinomainen sijainti•150 hehtaarin alue•190 000 kerrosneliötä•Energiatehokkuuteen •perustuva infrastruktuuri

Utmärkt läge•150 hektar stort område•190 000 våningskvadrat-•meterEnergieffektiv infrastruktur•

zSiriuS SPort rESortSirius Sport resort, som är ett stort sport- och turistcen-trum i abborrfors norr om den nya motorvägens plan-skilda korsning, kommer att förbättra lovisabornas re-kreationsmöjligheter avsevärt. centret kommer även att innebära ett uppsving för regionens turism genom att locka framför allt ryska besökare.

centrets dragplåster är nordens första aerodynamiska tunnel, i vilken man kan glidflyga som en fallskärmshop-pare. centret kommer även att ha ett spa, surfbassäng-er, ett gym, ett kongresscentrum och en hotellbyggnad med 150 rum. Färdigt år 2014.

SiriuS SPort rESortSirius Sport resort oy:n hanke rakentaa suuri urheilu- ja matkailukeskus ahvenkoskelle tulevan moottoritien uu-den eritasoliittymän pohjoispuolelle parantaisi kertahei-tolla loviisalaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Sa-malla keskus mullistaisi seudun matkailumarkkinat hou-kuttelemalla erityisesti venäläisiä matkailijoita.

keskuksen vetonaulaksi on kaavailtu Pohjoismaiden en-simmäistä aerodynaamista tunnelia, jossa voi leijua kuin laskuvarjohyppääjä taivaalla. muita täkyjä ovat kylpylä, surffausaltaat ja kuntosali, kongressikeskus ja 150 huo-neen hotellirakennus. valmista pitäisi olla vuonna 2014.

4. satamasatamaHamnEn

uudEllEEnorganiSointiloviisan satama on työpaikkakeskittymä, joka työllistää suoraan noin 130 ja välillisesti 250–350 henkilöä. Sata-ma on ollut jo yli kymmenen vuotta Suomessa markki-najohtaja kappaletavarana lastattavan sahatavaran kä-sittelyssä.

jatkossa satamalta edellytetään nykyistä enemmän muuntautumiskykyä. Se vaatii satama-alueen uudellee-norganisointia.

kehittämissuunnittelun kautta on löydetty kustannuste-hokkaat ratkaisut: yhden laiturin korjaaminen ja syven-täminen, käsittelykyvyltään aiempaa suuremman ka-luston hankkiminen ja sahatavaran käsittelyn keskittä-minen suppealle alueelle. hyvää kehittämispotentiaalia omaava pohjoislaiturin alue saadaan näin uuden liiken-teen käyttöön.

omdiSPonEring i Finlandlovisa hamn, som sysselsätter omkring 130 personer di-rekt och 250–350 personer indirekt, har varit marknads-ledande inom segmentet hantering av sågat stycke-gods i mer än ett decennium.

kraven på flexibilitet hos hamnen ökar, vilket förutsätter en omstrukturering av området.

utvecklingsplaneringen har lett till följande kostnadsef-fektiva lösningar: en av kajerna repareras och muddras, utrustning med större kapacitet införskaffas och hante-ringen av sågvaror koncentreras till ett mindre område. åtgärderna medför att det norra kajområdet, som har god utvecklingspotential, kan användas för ny trafik.

AomdiSPonEring i Finlandlovisa hamn, som sysselsätter omkring 130 personer di-rekt och 250–350 personer indirekt, har varit marknads-ledande inom segmentet hantering av sågat stycke-gods i mer än ett decennium.



aFFärS- och logiStikcEntrumdet affärs- och logistikcentrum som planeras vid lovisa centrums östra anslutning i omedelbar närhet till motor-vägen lockar framför allt företag med stor elförbrukning och behov av goda förbindelser till huvudstadsregionen, flygfältet, landets största hamnar och S:t Petersburg.

det nya affärs- och logistikområdet utgör en naturlig del av samhällstrukturen i lovisa. avståndet mellan centret och de befintliga och planerade bostadsområdena är kort, vilket innebär att de anställda kan cykla eller pro-menera till och från jobbet. i området finns inga utveck-lingsbegränsande naturobjekt.

liikEtoiminta- ja logiStiikkakESkuSloviisan keskustan itäiseen liittymään, moottoritien vä-littömään läheisyyteen suunniteltu liiketoiminta- ja lo-gistiikka-alue houkuttelee erityisesti sellaisia uusia yri-tyksiä, jotka tarvitsevat paljon sähköä sekä hyviä yhteyk-siä pääkaupunkiseudulle ja lentokentälle, maan suurim-piin satamiin ja Pietarin suuntaan.

uusi liiketoiminta- ja logistiikka-alue asettuu luontevaksi osaksi loviisan yhdyskuntarakennetta. Se on lähellä ny-kyisiä ja suunniteltuja asuinalueita, joten työmatka sujuu hyvin myös kävellen tai pyörällä. alueella ei ole kehittä-mistä rajoittavia luontoarvokohteita.



5. urHEILu- ja matKaILuKEsKus

6. LogIstIcs gatE

matKaILuKEsKussPort- ocH turIstcEntrEt

Erinomainen sijainti•150 hehtaarin alue•190 000 kerrosneliötä•Energiatehokkuuteen •perustuva infrastruktuuri

Utmärkt läge•150 hektar stort område•190 000 våningskvadrat-•meterEnergieffektiv infrastruktur•

zSiriuS SPort rESortSirius Sport resort, som är ett stort sport- och turistcen-trum i abborrfors norr om den nya motorvägens plan-skilda korsning, kommer att förbättra lovisabornas re-kreationsmöjligheter avsevärt. centret kommer även att innebära ett uppsving för regionens turism genom att locka framför allt ryska besökare.

centrets dragplåster är nordens första aerodynamiska tunnel, i vilken man kan glidflyga som en fallskärmshop-pare. centret kommer även att ha ett spa, surfbassäng-er, ett gym, ett kongresscentrum och en hotellbyggnad med 150 rum. Färdigt år 2014.

SiriuS SPort rESortSirius Sport resort oy:n hanke rakentaa suuri urheilu- ja matkailukeskus ahvenkoskelle tulevan moottoritien uu-den eritasoliittymän pohjoispuolelle parantaisi kertahei-tolla loviisalaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Sa-malla keskus mullistaisi seudun matkailumarkkinat hou-kuttelemalla erityisesti venäläisiä matkailijoita.

keskuksen vetonaulaksi on kaavailtu Pohjoismaiden en-simmäistä aerodynaamista tunnelia, jossa voi leijua kuin laskuvarjohyppääjä taivaalla. muita täkyjä ovat kylpylä, surffausaltaat ja kuntosali, kongressikeskus ja 150 huo-neen hotellirakennus. valmista pitäisi olla vuonna 2014.

4. satamaHamnEn

uudEllEEnorganiSointiloviisan satama on työpaikkakeskittymä, joka työllistää suoraan noin 130 ja välillisesti 250–350 henkilöä. Sata-ma on ollut jo yli kymmenen vuotta Suomessa markki-najohtaja kappaletavarana lastattavan sahatavaran kä-sittelyssä.

jatkossa satamalta edellytetään nykyistä enemmän muuntautumiskykyä. Se vaatii satama-alueen uudellee-norganisointia.

kehittämissuunnittelun kautta on löydetty kustannuste-hokkaat ratkaisut: yhden laiturin korjaaminen ja syven-täminen, käsittelykyvyltään aiempaa suuremman ka-luston hankkiminen ja sahatavaran käsittelyn keskittä-minen suppealle alueelle. hyvää kehittämispotentiaalia omaava pohjoislaiturin alue saadaan näin uuden liiken-teen käyttöön.

omdiSPonEring i Finlandlovisa hamn, som sysselsätter omkring 130 personer di-rekt och 250–350 personer indirekt, har varit marknads-ledande inom segmentet hantering av sågat stycke-gods i mer än ett decennium.



A

aFFärS- och logiStikcEntrumdet affärs- och logistikcentrum som planeras vid lovisa centrums östra anslutning i omedelbar närhet till motor-vägen lockar framför allt företag med stor elförbrukning och behov av goda förbindelser till huvudstadsregionen, flygfältet, landets största hamnar och S:t Petersburg.

det nya affärs- och logistikområdet utgör en naturlig del av samhällstrukturen i lovisa. avståndet mellan centret och de befintliga och planerade bostadsområdena är kort, vilket innebär att de anställda kan cykla eller pro-menera till och från jobbet. i området finns inga utveck-lingsbegränsande naturobjekt.

liikEtoiminta- ja logiStiikkakESkuSloviisan keskustan itäiseen liittymään, moottoritien vä-littömään läheisyyteen suunniteltu liiketoiminta- ja lo-gistiikka-alue houkuttelee erityisesti sellaisia uusia yri-tyksiä, jotka tarvitsevat paljon sähköä sekä hyviä yhteyk-siä pääkaupunkiseudulle ja lentokentälle, maan suurim-piin satamiin ja Pietarin suuntaan.

uusi liiketoiminta- ja logistiikka-alue asettuu luontevaksi osaksi loviisan yhdyskuntarakennetta. Se on lähellä ny-kyisiä ja suunniteltuja asuinalueita, joten työmatka sujuu hyvin myös kävellen tai pyörällä. alueella ei ole kehittä-mistä rajoittavia luontoarvokohteita.



9. noPEastI Kasvavat asuInaLuEEt

snaBBt växandE BostadsområdEn

7. uusI vEsItornI

8. HästHoLmEn

vaikka Fortumin lupahakemus loviisa 3:sta kaadettiin poliittisella päätöksellä, perustelut hankkeen puolesta eivät ole muuttuneet miksikään.

hästholmenin saarella on valmiina infrastruktuuri uudel-le ydinvoimalaitosyksikölle. myös kaava-asiat ovat kun-nossa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto mahdollistaa ympäristöystävällisen kaukolämmön toimittamisen hel-singin metropolialueen tarpeisiin.

loviisan kaupungille sähköntuotannon keskeytymätön jatkuminen ja satojen työpaikkojen säilyminen hästhol-menin saarella on talouden ykkösasioita.

Seuraavassa hallitusohjelmassa on sitouduttava loviisan nykyisten reaktoreiden korvaamiseen uudella kapasitee-tilla. tämä varmistaa hiilidioksidivapaan sähköntuotan-non jatkumisen loviisassa pitkälle tulevaisuuteen.

trots att Fortums planer på att bygga kraftverksenheten lovisa 3 stupade på politikernas beslut, har grunderna för projektet inte förändrats.

hästholmens befintliga infrastruktur möjliggör byggan-det av en ny kraftverksenhet och även planläggningsfrå-gorna är lösta. Samproduktion av elektricitet och värme skulle möjliggöra leverans av miljövänlig fjärrvärme till huvudstadsregionens metropolområde.

avbrottsfri elproduktion och bevarandet av hästhol-mens flera hundra arbetsplatser har högsta prioritet för lovisa stad.

För att säkerställa fortsatt koldioxidfri elproduktion i lovisa måste nästa regeringsprogram innehålla en för-bindelse att ersätta de befintliga reaktorerna med ny kapacitet.

Samalla myöS turiStinähtävyySharjulle nouseva uusi ylävesisäiliö eli vesitorni turvaa jat-kossa koko loviisan vesihuollon myös ongelmatilanteis-sa. vesitornista kehkeytyy samalla loviisan uusi matkai-lunähtävyys, jos lopullinen päätös osuu yleisöäänestyk-sen voittaneeseen Free Solo -kilpailuehdotukseen. Eh-dotukseen sisältyy rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitseva kiertävä näköalaterassi, jossa on tilaussauna. myös seinäkiipeily ja elämyskiipeily ovat mahdollisia.

uusi vesitorni on tarkoitus saada valmiiksi jo vuonna 2012.

ävEn En turiStattraktiondet nya vattentornet på åsen i lovisa tryggar framöver stadens vattenförsörjning även i störningssituationer. om det slutliga valet faller på förslaget Free Solo, som ut-gick som segrare i publikomröstningen, kommer vatten-tornet med sin roterande utsiktsterrass och beställnings-bastu högst upp att bli en ny sevärdhet i lovisa. tornet möjliggör även vägg- och äventyrsklättring.

avsikten är att ta det nya vattentornet i bruk redan år 2012.

dEt nya vattEntornEt





harmaakallio, koSkEnkylä, tavaStankangaS…loviisan positiivinen väestökehitys edellyttää ripeän kas-vun asuinalueita. tällainen on esimerkiksi harmaakalli-on alueelle nouseva vanhaa puutalokaupunkia jäljitte-levä uusi kaupunginosa, joka on mitoitettu 2500–3000 asukkaalle. alue liittyy kiinteästi loviisan keskustaan ja palvelut ovat lähellä.

vastaavanlaisia radikaalin kasvun mahdollistavia alueita on läntisessä koskenkylässä israelinmetsässä, loviisan-lahden itäpuolella, heikantbackenissa sekä tesjoella ta-vastankankaan alueella, jossa kaava on valmis ja mitoitus laadittu 4000–5000 asukkaalle.

uuden koulurakennuksen valmistuminen lisää lapsiper-heiden muuttohalukkuutta loviisaan.

gråbErg, ForSby, tavaStmon…den positiva befolkningsutvecklingen i lovisa kräver snabbt växande bostadsområden. Ett sådant område är gråberg för 2 500–3 000 invånare. Stadsdelen, som efter-liknar en gammal trähusstad, ligger nära lovisa centrum och olika tjänster.

andra områden som möjliggör en kraftig befolknings-ökning är israelsskogen i västra Forsby, området öster om lovisaviken, heikantbacken och tavastmon i tessjö. bostadsområdet tavastmon, som är dimensionerat för 4 000–5 000 invånare, har en färdig detaljplan.

den nya skolbyggnaden kommer att locka barnfamiljer till lovisa.



9. noPEastI Kasvavat asuInaLuEEt asuInaLuEEt

snaBBt växandE BostadsområdEn

7. uusI vEsItornI

8. HästHoLmEn

vaikka Fortumin lupahakemus loviisa 3:sta kaadettiin poliittisella päätöksellä, perustelut hankkeen puolesta eivät ole muuttuneet miksikään.

hästholmenin saarella on valmiina infrastruktuuri uudel-le ydinvoimalaitosyksikölle. myös kaava-asiat ovat kun-nossa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto mahdollistaa ympäristöystävällisen kaukolämmön toimittamisen hel-singin metropolialueen tarpeisiin.

loviisan kaupungille sähköntuotannon keskeytymätön jatkuminen ja satojen työpaikkojen säilyminen hästhol-menin saarella on talouden ykkösasioita.

Seuraavassa hallitusohjelmassa on sitouduttava loviisan nykyisten reaktoreiden korvaamiseen uudella kapasitee-tilla. tämä varmistaa hiilidioksidivapaan sähköntuotan-non jatkumisen loviisassa pitkälle tulevaisuuteen.





Samalla myöS turiStinähtävyySharjulle nouseva uusi ylävesisäiliö eli vesitorni turvaa jat-kossa koko loviisan vesihuollon myös ongelmatilanteis-sa. vesitornista kehkeytyy samalla loviisan uusi matkai-lunähtävyys, jos lopullinen päätös osuu yleisöäänestyk-sen voittaneeseen Free Solo -kilpailuehdotukseen. Eh-dotukseen sisältyy rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitseva kiertävä näköalaterassi, jossa on tilaussauna. myös seinäkiipeily ja elämyskiipeily ovat mahdollisia.

uusi vesitorni on tarkoitus saada valmiiksi jo vuonna 2012.

ävEn En turiStattraktiondet nya vattentornet på åsen i lovisa tryggar framöver stadens vattenförsörjning även i störningssituationer. om det slutliga valet faller på förslaget Free Solo, som ut-gick som segrare i publikomröstningen, kommer vatten-tornet med sin roterande utsiktsterrass och beställnings-bastu högst upp att bli en ny sevärdhet i lovisa. tornet möjliggör även vägg- och äventyrsklättring.

avsikten är att ta det nya vattentornet i bruk redan år 2012.

dEt nya vattEntornEt

harmaakallio, koSkEnkylä, tavaStankangaS…loviisan positiivinen väestökehitys edellyttää ripeän kas-vun asuinalueita. tällainen on esimerkiksi harmaakalli-on alueelle nouseva vanhaa puutalokaupunkia jäljitte-levä uusi kaupunginosa, joka on mitoitettu 2500–3000 asukkaalle. alue liittyy kiinteästi loviisan keskustaan ja palvelut ovat lähellä.

vastaavanlaisia radikaalin kasvun mahdollistavia alueita on läntisessä koskenkylässä israelinmetsässä, loviisan-lahden itäpuolella, heikantbackenissa sekä tesjoella ta-vastankankaan alueella, jossa kaava on valmis ja mitoitus laadittu 4000–5000 asukkaalle.

uuden koulurakennuksen valmistuminen lisää lapsiper-heiden muuttohalukkuutta loviisaan.

gråbErg, ForSby, tavaStmon…den positiva befolkningsutvecklingen i lovisa kräver snabbt växande bostadsområden. Ett sådant område är gråberg för 2 500–3 000 invånare. Stadsdelen, som efter-liknar en gammal trähusstad, ligger nära lovisa centrum och olika tjänster.

andra områden som möjliggör en kraftig befolknings-ökning är israelsskogen i västra Forsby, området öster om lovisaviken, heikantbacken och tavastmon i tessjö. bostadsområdet tavastmon, som är dimensionerat för 4 000–5 000 invånare, har en färdig detaljplan.

den nya skolbyggnaden kommer att locka barnfamiljer till lovisa.



10. idyllin säilyttäminen

Kaikista hienoista uusista hankkeista huolimatta Loviisan idyllinen kulttuurimiljöö pysyy pikkukaupungin keskeisenä vetovoimateki-jänä. Siksi jatkossakin on huolehdittava siitä, että vanhaa arvokasta rakennusperintöä ei hukata, vaan siitä pidetään hyvää huolta – niin kuin ihmisistäkin.

Loviisan 10 mahdoLLisuutta – Lovisas 10 möjLigheterLoviisan 10 mahdoLLisuutta – Lovisas 10 möjLigheter

tavoitteena tasapainoi-nen kehittäminenuusi Loviisa on vuoden ajan valmistellut stra-tegisia linjanvetojaan, aluepoliittisia tavoittei-taan sekä keinoja Loviisan seudun aseman ja toimintaedellytysten parantamiseksi.

strategisen aluerakentamisen malli toimii pohjana maankäytön suunnittelulle ja kehit-tämiselle.

miten turvataan se, että suunnitellut uudet kasvualueet eivät jarruta kaupunkikeskustan palvelujen kehittämistä eivätkä vahingoita historiallisen alakaupungin idyllistä kulttuu-rimiljöötä, Loviisan kehittämisjohtaja Risto Nieminen?

– kehitysvyöhyke on suunniteltu hevosen-kenkämäiseksi niin, että se kiertää kaupun-gin ydinkeskustan. kasvualue alkaa lännessä harmaakallion alueelta ja jatkaa pohjoiseen kohti uutta moottoritietä. sieltä se etenee keskustan itäiseen liittymään uudelle liike-toiminta- ja logistiikka-alueelle ja edelleen Loviisanlahden itäpuolelle. syntyvät uudet palvelut ja työpaikat ovat luonteva osa kiinteää ja kestävää yhdyskuntarakennetta. samalla varmistamme sen, että historialli-nen kulttuurimiljöö saa säilyä rauhassa ja keskustan kauppapalveluja voidaan jatkos-sakin kehittää.

Lisätietoja: www.loviisa.fi

måLsättningen baLanse-rad utveckLingunder det gångna året har nya Lovisa formu-lerat sina strategiska riktlinjer, sina regional-politiska mål och sina åtgärder för att stärka regionens ställning och verksamhetsförutsätt-ningar.

planeringen och utvecklingen av markan-vändningen bygger på en modell för strate-giskt områdesbyggande.

hur säkerställer man att de planerade nya tillväxtområdena inte hämmar tjänsteut-vecklingen i stadens centrum och att de inte skadar den idylliska miljön i historiska nedre stan? Frågan går till Lovisas utvecklingsdirek-tör Risto Nieminen.

– utvecklingszonen är hästskoformad, vilket innebär att den omger stadens centrum. tillväxtområdet börjar i gråberg i väster och fortsätter norrut mot den nya motorvägen. därifrån går zonen mot det nya affärs- och logistikcentret vid den östra anslutningen och vidare på östra sidan om Lovisaviken. de tjänster och arbetsplatser som uppstår i utvecklingszonen utgör en naturlig del av stadens hållbara samhällstruktur. vid plane-ringen säkerställer vi att stadens historiska kulturmiljö förblir orörd och att affärstjäns-terna i centrum kan utvecklas även framöver.

Ytterligare information: www.lovisa.fi

Risto Nieminen

bevarad idYLLalla nya och lovande projekt till trots, kommer Lovisas idylliska kulturmiljö att förbli småstadens viktigaste attraktionsfaktor. det gäller att värna om det gamla värdefulla byggbeståndet och stadens viktigaste resurs, nämligen invånarna.

Loviisan 10 mahdollisuutta_v5.indd 14 15.11.2010 11:31:32

kvarnudden65x130yleis.indd 1 20.10.2010 12.03

Oltermanninkatu 12 A Loviisa 0400 495 555

KiinteistöFastighets MEMOMariankatu 22 B 11, 07900 Loviisa019 532 121

TORI

puh. 019 533 326

puh. 040 548 0335 | www.studioibis.fi

puh. 040 528 2772 www.kenkienkoputtaja.com

Brandensteininkatu 11

UUSISSA TILOISSATORIN

LAIDALLA

MillieSalon

PARTURI-KAMPAAMO

Aleksanterinkatu 2, Loviisa 019 535 979 | ma-pe 9-17 la 9-13

www.herbatik.fi

Luontaistuotteita – hyvinvointia ja harmoniaa

Hotelli ZILTONMariankatu 29, puh. (019) 533 191

Joulun pehmeimmät lahjat...Julens mjukaste gåvor...

Vaatekauppa aikuisilleKlädstället för vuxna

Kuningattarenk 9, Loviisama–to 9–17 pe 9–18 la 9–14HUOM! OBS! pe 26.11. 9–22

* Ateriat ryhmille tilauksesta * Juhla- ja kokoustilat (A-oikeudet)

* Majoitus

Kuhlefeltinkatu 35 • 07940 Loviisa • puh. 040 183 7855

Lisää tietoa nettisivuiltamme www.ulrikakoti.fi

KuljetuspakkausmateriaalitRakennusmateriaalitLaminaattituotteet

www.eltete.com

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

pikkukaupunki_mainos.pdf 1 29.10.2010 15:09:29Aleksanterinkatu 4, 07900 Loviisa, puh. 019-532 100Avoinna ma–pe 10.00–17.00, la 10.00–14.00

muina aikoina sopimuksen mukaan

Kaikkea kaunista kotiin, lahjaksi, mökille jne. Kauttamme myös sisustus-suunnittelu, somistus, stailaus ja ompelupalvelu.

Sisustusliikkeen laajasta valikoimasta

KAHVILA-RAVINTOLA300 asiakaspaikkaa2 puoleinen linjastoSEO JAKELUASEMAMAKEISTUKKUOTTO PIKAPANKKIWC:t 16 kpl N ja 8 kpl M

RUOKAMARKETLAHJATAVARA-MYYMÄLÄKUKKAKAUPPAAVOINNA JOKA PÄIVÄ 6–22, KESÄLLÄ 6–24

Puh. 019-613 185, Valtatie 6, 07830 PUKARO www.pukaronparoni.fi

Asiakaspalvelu 0200 70707 | www.iuj.fi

Uusi eskarilaisten

puuhakirja on ilmestynyt!

IUJ MUKANA LASTEN YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA

Johtajantie 9, 07900 LOVIISA Puh. (019) 515 462 www.tikandermetall.fi

Uusi asuntokohde Loviisan keskustassa Asunto Oy Loviisan Aleksanteri.Ett nytt bostadsprojekt Bostads Ab Lovisa Alexander i Lovisa centrum.

ARKKITEHTUURITOIMISTOILONEN - LAUTAMO KYMARIANKATU 22 A 1 07900 LOVIISApuh. 019-532 165 gsm 0400-310 663e-mail [email protected]

1h+tk+s 46,5 m2 1 kpl2h+k+s 66,5 m2 4 kpl3h+k+s 91,5 m2 3 kpl

1r+stugkök+b 46,5 m2 1 st2r+k+b 66,5 m2 4 st3r+k+b 91,5 m2 3 st

Tiedustelut / Förfrågningar : Kalevi Ilonen 019-532 165, 0400-310 663

Valmistuu 30.9.2011Byggnaden färdigställs den 30.9.2011

Jäljellä huoneistot/Kvar lägenheter

Parempaa hoitoa Bättre vård

EspEri CarE

www.esperi.fi

apua itsenäiseen asumiseen | Bo hemma med vår hjälpTarjoamme räätälöityjä kotihoitopalveluita juuri Sinun tarpeisiisi. meiltä saat myös turvapuhelin palvelut lisälaitteineen.

KySy liSää | fRåga meRa010 4088 870 | 040 5020 383

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus, Perämiehentie 6, 06100 Porvooasiakaspalvelu puh. 020 5131 804, [email protected], www.opso.fi

DIILI 1

DIILIKun äiti opiskelee

Uudistu tai tuhoudu

Ikuinen oppija pärjää paremmin Mikä henkilöstöpula???

Ratkaisukeskeinentyöyhteisö - what the ... ?

Porvoo-Pietari

www.opso.fi

#1

OppisOpimus – elämäsi diili! op

so.fi

Lov-AutoPorvoonkatu 10, LoviisaBorgågatan 10, Lovisa

www.lov-auto.comwww.skoda.fi

puh. (019) 533 444,0440 533 442

Osuuspankin asiakkaana tai omistajajäsenenä voit onnitella itseäsi pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana pankissa, joka pärjää omillaan, sillä hyvinä aikoina olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. Vakavaraisuutemme on hyvällä tasolla ja se on nyt myös asiakkaidemme etu. Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Näinä aikoina on rauhoittavaa olla asiakkaana pankissa,joka pärjää omillaan.

LOVIISAN PESULA

Chiewitzinkatu 13 | 019 532 [email protected] | www.loviisanpesula.fi

Kemiallisen pesun ja erikoismattojen välitys - kuljetus pe aamuisin

LOVIISAN PESULALOVIISAN PESULALOVIISAN PESULA

[email protected] | www.loviisanpesula.fi

Kuntokeskus Balanssi, Aleksanterinkatu 5, Loviisapuh. (019) 533 332, 0400 755 513 www.kuntokeskusbalanssi.fi

KUNTOSALI SOLARIUM KLASSINEN HIERONTA LISÄRAVINTEET

MAKSUTON TUTUSTUMIS-KERTAISO SALI, MODERNIT LAITTEET

Maanrakennusliike Helander OyTeknikontie 307900 LoviisaPuh. (019) 531 478Faksi (019) 530 250

Lelut • Lautapelit • Kortit • Toimistotarvikkeet

Loviisan Monipalvelu Oy – Lovisa Moniall AbKuningattarenkatu 16, 040 508 4411Avoinna ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14Joulunaikaan pidennetyt aukioloajat

Prisma.fi

Kaikki saman katon alta

Ratkaisevan edullisesti

Ratkaisevan

KOTKA SUTELA ark. 8–21 la 8-18 su 12-18

Avoinna ti–pe 8.30–17.00, la 8.00–13.00, ma sulj.Mariankatu 27

puh. (019) 531 044

Parturi-kampaamoA.Saukkonen

Jaana ja Kirsi

Strömfors Works

ErgoLOVIISAN LÄÄKÄRIASEMA

LOVISA LÄKARSTATION

� (019) 517 2000

PAIKKAKUNNANPARHAAT UUTISET

www.lovari.fiDin biljett till evenemangLippusi tekemiseen ja tapahtumiin

www.evenemax.fi

Purokatu 1, 07900 Loviisa, p. 019 535 700

Sähköasennustarvikkeet, työkalut ja valaisimet. Henkilönsuojaimet ja työvaatteet päästä varpaisiin!

Mauritz MöllerVERHOILU & ENTISÖINTIKuningattarenkatu 30 | 07900 Loviisa 040 5458 062 | www.mauritzmoller.fi

• Supernopea laajakaista • TV-palvelut • Puhepalvelut

Kuidussa kulkee kaikki!

Kysy lisää - Fråga mera!Puh./Tel. (019) 505 8400

Kuningattarenk. 16/Drottningg. 16Ma-pe/Må-fre 9-17, la/lö 9-13

[email protected] www.lpo.fi

fart med fiber!• Supersnabbt bredband • TV-tjänster • Taltjänster

pikkukaupunki talvi 2010-2011

Documents