PikkukaupunkiL o v i i s a L o v i s a • L a p i n j ä r v i L a p p t r ä s k

Småstadsliv

n r o 1 2

Go Tor Go

TummaT TalviolueT

4 x naM

• v E n ä L ä i s E t t U L E v a t , o n k o L o v i i s a v a L M i s – l i i t e •

Snow-how

mr. Peace

Kaupunginjohtajan tervehdys

Stadsdirektörs hälsning

The mayor’s Greeting

5 naista5 kansaLLisUUtta1 kaUpUnki

”Hon, hän, äh siis han…” Pakkoklubbenissa pulistaan på svenska

Kulturdroppar

2

3

LOVIISApieni kaupunki, suuri elämys

Loviisan kaupunkipuh. 019 5551

www.loviisa.fiLovisa stad

tfn 019 5551www.lovisa.fi

LOVISA liten stad, stor upplevelse

p ä ä k i r j o i t U s • L E d a r E n

Katse tulevaisuuteen. Vaikka ainainen muutos voi tuntua raskaalta, on kehitys kuitenkin välttämätöntä. Onneksi voimme vaikuttaa sen suuntaan. Piipahdus Kukkukivellä kirkastaa ajatukset.

Päivi Ahvonen

päätoimittaja

paivi.ahvonen@peakpress.net

Med blicken mot framtiden. Även om en ständiga förändring kan kännas tung är utveckling nödvändig. Till all lycka kan vi påverka dess riktning. Ett besök på Kuckustenen och tankarna klarnar.

Päivi Ahvonen

chefredaktör

paivi.ahvonen@peakpress.net

Kuv

a: E

eva

Kan

gas

6

Alä tule paha talvi, tule hyvä talvi. Anna meille paljon lunta, jolla heittää naapurin poikia.

Kuv

a: V

irpi

Leh

tine

n

7

Päätoimittaja päivi ahvonen

Toimituspäällikkö seppo iisalo

ADpäivi ahvonen

Graafinen suunnittelu Milla ketolainen

5 pääkirjoitus

8 pisaroita Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. Smått Och gott, passa på!

14 kantapää hukassa?

16 Elämänlaatua etsimässä: Joka päivä töistä ”kotiin mökille”

20 kulturdroppar Drömmarplit i skrivstugan

22 kulttuuripisaroita

26 ”Hon, hän, äh siis han..” Pakkoklubbenissa pulistaan på svenska

28 5 naista, 5 kansalaisuutta, 1 kaupunki

36 kuka? Päätoimittaja Arto Henriksson

38 tsemppiä tor! Kahden tunnin urheiluspektaakkeli kaikilla mausteilla

46 Mr. peace

48 Hugon munat ovat kullankeltaisia

49 4 x naM! Pyysimme neljää loviisalaiskokkia jakamaan talvisen herkkureseptin Pikkukaupungin lukijoille

52 oluttasting Mörkt = Gott

56 jäljet lumessa

60 snow-how

64 kaupunginjohtajan tervehdys

38

10

49

65–76 pikkUkaUpUnki – MatkaiLULiitE sMåstadsLiv – tUrisMbiLaga Venäläiset tulevat, onko Loviisa valmis? Ryssarna kommer, är lovisaborna beredda?

Painoart-print oyissn 1796-4466

Julkaisijapeak press & productions oy

IlmoitusmyyntiEssi niemelä, 019 535 552essi.niemela@peakpress.net

peak pressLaivurinkatu 2, 07920 Loviisa019 535 552www.peakpress.nettoimitus@peakpress.net

Tämän lehden kirjoittajat päivi ahvonen, tom backmansson, seppo iisalo, reija kokkola, paula Launonen, Ulla ora, bea snellman

Tämän lehden kuvaajat ja kuvittajatpäivi ahvonen, Eeva kangas, Milla ketolainen, ruth Landesa, janne Lehtinen, virpi Lehtinen, timo Lindgren, Hanna neuvonen, outi norberg, jukka salminen, bea snellman, Linda varoma

Kannen kuva peak press

PIKK

UK

AU

PUN

KI N

RO

12A

jatella niitä ih

misiä, jo

tka jou

tuvat viettäm

ään iso

n o

san eläm

ästään ru

uh

kissa!

LOVIISA.PORVOO.GRAZ.www.peakpress.net

PikkukaupunkiL O V I I S A L O V I S A • L A P I N J Ä R V I L A P P T R Ä S K

Småstadsliv

N R O 1 2

GO TOR GO

TUMMAT TALVIOLUET

4 X NAM

• V E N Ä L Ä I S E T T U L E V A T , O N K O L O V I I S A V A L M I S – l i i t e •

Snow-how

Mr. Peace

Kaupunginjohtajan tervehdys

Stadsdirektörs hälsning

The Mayor’s Greeting

5 NAISTA5 KANSALLISUUTTA1 KAUPUNKI

”Hon, hän, äh siis han…” Pakkoklubbenissa pulistaan på svenska

Kulturdroppar

PK_kannetjaselka.indd 1 21.11.2011 16.55

8

Koonneet: Päivi Ahvonen, Bea Snellman

p i s a r o i t a

2 oikein + 2 nurin = melkein valmisCafé Vaherkylän nurkkahuoneessa kilahtelevat paitsi kahvikupit, myös sukkapuikot toisiaan vasten. Neulekahvilaan kokoontuneet neulojat tekevät työtään kukin omassa tahdissaan, kuka villasukkia, kuka lapasia. Tuolin selkänojalla lepää erisävyisiä, yhä kosteita sie-nivärjättyjä lankavyyhtejä vie-ri vieressä.

– Tämä on ekologinen ta-pa värjätä lankoja itse. Kaiken ei tarvitse olla heti valmista, neulekahvilan opettaja De-sirée Kantola selittää.

Huoneessa on rento tunnel-ma, eikä kenelläkään ole kiire minnekään.

– Neulominen on sellainen slow lifestyle. Työhön käytet-ty aika ei ole tärkeää, vaan se, miten paljon on nauttinut si-tä tehdessään ja kuinka paljon iloa valmiista työstä on.

Torin laidalle on syntynyt uut-

ta elämää, kun Säästöpank-

kitalon alakertaan muuttivat

kengänkoputtaja, valjaiden

tekijä, hiusten leikkaaja, va-

lokuvien ottaja ja tietysti An-

tonin pikkuveli Lilla Hugo.

Nyt kun meillä vihdoin on se

paljon puhutun lähi- ja luomuruo-

an erikoisliike, kannattaa käydä tu-

tustumassa sen valikoimiin – kau-

empaakin. Samalla voit nauttia ai-

dosta erikoiskahvista ja ihailla tori-

elämää ja Raatihuonetta ikkunasta.

Hugo myy kunnon lihaa, hyviä

torin LaidaLLa

“Tärkeintä olisi, että luksusajatus häviäisi luomun yhteydestä.

Se edellyttää ainakin sitä, että marketeissa luomun ja

tavanomaisesti tuotetun ruuan hintaero pienenee.”

Http://HidastaELaMaa.fi/

Http://iLManLisaainEita.bLogspot.coM

www.kULUtUs.fi

kErskakULUtUs on so yEstErday !

Jos ruokaideasi ovat hukassa, klikkaa itsesi ruokahullun viikon-

loppuloviisalaisen blogiin Bassholmen.fi –sivulla. Viihdyttäväs-

sä blogissa on rento ja maanläheisen lyyrinen poljento – ja valta-

va määrä ruokaohjeita valittavanasi kuvan perusteella. Vapiskaa

ylivalaistut ja steriilit pirkkakuvat, tämä on esteetikon ruokasaitti.

“Ainoa huono puoli luomuruokamuodissa on se, että se on muodissa.

Muodikas kun ei ole huomenna enää muodikasta. Toivon siis puhtaan

ruoan käsitteen arkipäiväistyvän ja muuttuvan itsestäänselvyydeksi.

Tykkään toki sievistä pakkauksista, jotka henkivät käsintehdyn tuntua,

mutta minua myös riemastuttavat luomutuotteet, jotka käyttäytyvät,

no, niin kuin normaalisti. Minusta on ihan mahtavaa, että tätä

luomupastaa myydään sarjakuvilla ilman ripaustakaan huovutuksen

tuoksua. Tällä mennään 3-vuotiaan kanssa ja tyynenä odotellaan

biodynaamista Cars-mehua markkinoille.”

Ruokahullun päiväkirja

Kuv

a: B

ea S

nellm

an

juustoja, ihanaa leipää ja Hugon ka-

nanmunien keltuainen on oikeas-

ti keltainen. Paikka on oikea keidas –

myös suklaan ystäville.

sitä arjEn LUksUsta.

Kuv

at: A

nu I

goni

9

Kääk?Missä on

mun

parkkikiekko?

Minua naurattaa aina kun luen lehdestä, että Loviisan

seudun koirat kokoontuvat... mutta toiminnassa ei si-

nänsä ole mitään naurettavaa – eikä haukuttavaa. On

kilpailu- ja arkitottelevaisuuskursseja, eritasoisia agili-

tyryhmiä, luolatreenejä sekä ajoittain myös näyttely- ja

muita koirakoulutuksia. Kerran vuodessa kerho järjes-

tää virallisen tokokokeen

(tottelevaisuuskoe) ja sa-

tunnaisesti myös match

show’eja.

Tutustu toimintaan www.loviisankoirat.infoFacebook -ryhmä nimellä: loviisan Seudun Koirat - lovisanejdens Hundar ry

PihallaJos et ole tehnyt syksyn pihatöitä, eivätkä

ne vielä ole tekeytyneet itsestään, on jo aika

myöhäistä korjata vahinko.

Keskity koristeluun. Ruukkuihin sopivat

talvikasvit kuten koristekaali, marjasalali,

marjakanerva, pienet havukasvit ja veronica

piristävät pation ja portaiden ilmettä

kummasti. Lohduta itseäsi, lumi peittää alleen

laiminlyönnit. Sen, minkä taakseen jättää, sen

edestään löytää – mutta kevääseen on vielä

matkaa.

lumilyhdyt ovat viehättäviä!

Tee niitä useita, niin saat pienen puiston

aikaiseksi. Ja jos lumirakentamisen nälkä

kasvaa, rakenna iglu. Ohjeet siihen löydät

viime talven Pikkukaupunki-lehdestä!

www.varuste.net

Hidasta, jarruta ja mieti, millainen toiminta sopii talven luonteeseen. Ohessa vinkit kahdesta klassikkokirjasta, jotka antavat

perspektiiviä elämäämme. Kaiken tohinan keskellä tekee joskus hyvää vähän miettiä, pieniä ja isoja asioita.

Nyt ON maHdOllisuus tu-tustua argentiinalaisen tangon saloi-hin huippuammattilaisten opissa. Juha ja Nina Krook tulevat Loviisaan pitä-mään kolmen tunnin tutustumiskurssin la 14.1.2012 klo 16–19. Hinta 55 eu-roa per pari, max. 15 paria. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: paivi.ahvonen@loviisantanssiopisto.fiwww.loviisantanssiopisto.fi

3 x• jääkaira• kELLUntapUkU • tyHjiöpakkaaja

. . . v a i p E r H o -k a L a s t U k s E s ta

Perhokalastus on kaunein

vaan ei tehokkain tapa saa-

da kalaa, aivan kuten baletti

on kaunein vaan ei suoravii-

vaisin tapa siirtyä paikasta toi-

seen. Tätä pähkäillessä on hy-

vä odottaa kesää.

Toimittaja Howell Raines

tarkastelee kirjassaan intohi-

moista harrastustaan keski-

iän kriisin syynä, oireena ja pa-

rannuskeinona. Avoimen erit-

telyn kohteina ovat ystävyys,

miehen ja naisen suhde, isän

ja pojan suhde, kasvatus, työ,

politiikka ja ympäristönsuoje-

lu. Jos ei tämä ole ajankohtais-

ta niin mikäs sitten.

Perhokalastus ja keski-iänkriisi, Howell raines 1994

L ö y t y y k ö o L E M i s E n s y v i n M E r k i t y s M o ot to r i p y ö r ä s t ä

Wikipedia: Teoksen teemoja

ovat laadun eli hyvän olemus ja

sen pyrkimys paeta määrittely-

yrityksiä, filosofian ja retoriikan

opetus, suhtautuminen tekno-

logiaan, pojan ja isän välinen

suhde, mielisairaus sekä neljän

hengen matka moottoripyöril-

lä Yhdysvaltojen halki.

Zen ja moottoripyörän kunnossapito, robert m. Pirsig 1974

poHtiMista taLvEn piMEään

Lahja pilkkijälle

MuualtaHauHau

Kuv

a: B

ea S

nellm

an

Kuv

a: V

irpi

Leh

tine

n

10

d r o p p a r

valkolaisen Niko Silanderin tyylinäyte

Köpbackan soramontulla.

itse rakennetuilta hyppyreiltä saa

haastetta harrastukseen – ja kunto nousee

kiivetessä. montulla voi viettää kevyesti

pidemmänkin ajan. Tulipaikkakin on.

voisikohan täällä järjestää snoukkapäivän?

Sellaisen että kaikki halukkaat voisivat

harjoitella ja kokeilla.

Snoukkaajat - laittakaa mietintämyssyyn!

Talvi3 x

• LUMisota

• LyHtyjUHLat

• taLvisUUnnistUs

Loviisan Jäähallin yleisöluisteluvuorot

Torstaisin klo 16.15 asti yleisöluistelu ilman mailaa

Perjantaisin klo 16.15 asti yleisöluistelu mailan kanssa

Sunnuntaisin klo 10.30–11.45 yleisöluistelu mailan kanssa

Sunnuntaisin klo 17.30-18.45 yleisöluistelu ilman mailaa

Jos ei tunne jäätilannetta saati virta- ja sulapaikkoja, kannat-taa näihin ohjeisiin suhtautua vakavasti. Jos on ehdoin tah-doin jäällä myös silloin kun se ei kestä enää kuin hyttystä, on ohjeiden noudattaminen pa-kollista.

Jäällä liikkujan varustei-siin kuuluvat aiNaKiN seuraavat välineet:• Helposti käsillä olevat jää-naskalit. Kaulalla roikkumas-sa tai rintataskussa valmiina. Ei siis repussa tai muussa vai-keassa paikassa. • Asianmukainen vaatetus. Ve-

den varaan jouduttaessa pa-ras vaihtoehto on pelastus-puku, joka pitää kuivana, läm-pimänä ja vielä kelluttaakin. • Keppi tai sauva jään kestä-vyyden varmistamiseksi. • Kelluttavaksi pakattu sel-käreppu, jossa mukana aina-kin vesitiiviisti pakatut vaih-tovaatteet. Myös matkapuhe-lin kannattaa pakata vesitiivii-seen taskuun tai pussiin, jos käy niin köpelösti että kui-tenkin joutuu veden varaan. • Pakkaa mukaasi köysi, heit-toliina tai vahvaa narua mui-den jäällä liikkuvien auttami-seksi. Myös pilli voi osoittau-

tua hyödylliseksi varusteeksi. • Kompassi ja alueen kartta on syytä myös pakata mukaan.• Jos jäätä on niin paksulti, et-tä se kestää autolla liikkumi-sen, kannattaa mukaan ottaa lumilapio. Lumipyry voi yllät-tää ja ajoneuvo juuttua kinok-siin. Erityisesti aurattujen jää-teiden puuttuessa korostuvat olosuhteiden huomioonotta-minen ja paikallistuntemus.

Lisätietoa mm. www.raja.fi => ohjeita jäällä liikkujille

kErrataan jääLLäLiikkUjan varUstEEt

toiMitUs tykkä

ä – toiMitUs tyk

kää

–

Koonnut: Päivi Ahvonen

Kuv

a: P

äivi

Ahv

onen

11

Erittäin tehokasta ja edullista talviliikuntaa on lumikengillä

hangessa tarpominen. Reisilihaksien laulattaminen on hauskaa,

ja ainakin alussa lumikenkäily voi olla jopa koomista. Se joka

osaa kävellä, osaa myös lumikenkäillä. Hyviä paikkoja löytyy

Loviisasta yllin kyllin – suuntaa vaikka lähimmälle pellolle tai

naapurimetsään.

Kannattaa ehdottomasti kokeilla – toimitus suosittelee!

Lumikenkiä myy Loviisassa Sjöblom Sport.

Retkieväät3 x

• täytEtty rUisLEipä kUnnon

rUkiista pitää näLän LoitoLLa

• tUpLa-sUkLaa MaistUU kovana

ja jäätynEEnäkin

• kaakao tai kUUMa MEHU

LäMMittää iHanasti

koko kropan

Talviliikuntavälineetkin kaipaa-

vat huoltoa. Luistimia pitää te-

roittaa aika ajoin ja suksien

pohjat voidella. Jos et halua tai

osaa tehdä sitä itse, Sjöblom

Sportin pojat auttavat.

Slalomsuksien ja lumilauto-

jen kantit pitää hioa muual-

la. Hiihtokeskusten vuokraa-

mojen yhteydessä on yleensä

huoltopiste, jossa tämäkin on-

nistuu vaivattomasti. Loviisasta

on vain lyhyt matka Porvoon

Kokonniemeen. Muita lähellä

sijaitsevia hiihtokeskuksia ovat

muun muassa Uuperi Kotkan

suunnalla ja Sipoon Talma, eikä

Lahden Messiläänkään aja kuin

puolisentoista tuntia. Mäkeen!

www.ski.fi

HUOLTOON !

Avantouimarit vakuuttavat, että pulahdus kylmään veteen parantaa kylmänsietoa, vire-ystilaa ja mielialaa sekä unen laatua. Se pois-taa särkyjä ja kolotuksia, vähentää hengitys-tieinfektioita ja kohentaa yleistä terveyden-tilaa. Säännöllisyys on tässä avainsana, ker-tapulahduksesta ei vielä ole paljon hyötyä.

Aamupimeällä Plagenin kautta työpäi-vänsä aloittavat kertovat, että väsymys jää veteen ja tilalle tulee taivaallinen olo. Pak-ko se kai on uskoa. Tutustu lajiin jonkun siihen vihkiytyneen kanssa, äläkä mene yk-sin avantoon!

loviisan Plagenin pukukoppeihin

voi lunastaa kulkukortin kaupungin vapaa-aikatoimistosta,

Karlskronabulevardi 8. Talviuintikauden pukukoppimaksu on 10 € ja kortin hinta toiset 10 €. Kortilla pääsee pukuhuoneisiin ja lämpimään suihkuun aamuviiden

ja iltayhdentoista välillä, syyskuun alusta

toukokuun loppuun.

askEL kErraLLaan

Pirteästi menoksi!

Kuv

a: E

eva

Kan

gas

Kuv

a: P

äivi

Ahv

onen

12

p i s a r o i t a

Elämää kioskin kulmilla

Jo 80 vuoden ajan ovat loviisalaiset nojailleet Pirjon Grillin luukulla. Grilliruoan tuoksussa on rakastet-tu ja riidelty, menty yhteen ja erottu. Loviisalainen elämänmeno näkyy edelleen kios-

killa. Koulun jälkeen nuorilla on nälkä, joten pita-makkikset tekevät kauppansa. Liikuntahallilta tul-lessa voi kipaista haukkaamassa hampparin tai ho-darin. Viikonloppuisin aamuyön tunteina grilliruo-

an tuoksu houkuttelee väsynyttä kulkijaa. Tuoppi-en tuiskeessa maailmaa voi parantaa vielä purilai-sen verran. Valoisina kesäöinä Pirjon Grilli palve-lee vielä pitkään auringonnousun jälkeenkin.

Toukokuussa Mariankadun varrella avattu Loviisan Suur-kirppis on muutakin kuin

vanhojen vaatteiden, astioiden ja huo-nekalujen jälleenmyyntipaikka. Kirp-pistä pyörittävä Petra Makkonen on ilokseen huomannut, että nuoretkin ovat kiinnostuneet kierrättämisestä. Kirppistunnelma vetää puoleensa.

– Nuoret tekevät löytöjä ja myös myyvät itse.

Koska nuoret ovat lähellä Makkosen sydäntä, hän on perustanut kirppik-selle hyväntekeväisyysmyyntipöytiä.

Myytävät tavarat saadaan lahjoituk-sina tai ne ovat jääneet yli myynti-pöydän vuokranneilta. Kun hyvänte-keväisyyspöytien tuotto yltää tuhan-teen euroon, summa lahjoitetaan Lo-viisan nuorisotyön hyväksi. Ensim-mäinen tonni lahjoitettiin Valkon Nuorisotalolle.

– Ilmoitamme nettisivuillamme ja lehdessä, kun tuhat euroa on saatu ka-saan. Lahjoitusta voivat hakea kaikki loviisalaiset nuorison hyväksi toimivat yhdistykset, urheiluseurat ja kaupun-gin yksiköt. Toivon, että nuorilla olisi

mielekästä tekemistä ja mahdollisuus harrastaa monipuolisesti. Nuoret ovat meidän toivomme. Heihin pitää pa-nostaa, Petra Makkonen sanoo.www.suurkirppis.fi

KiRPPisTOiMiNTaa nuorten hyväksi

Koonneet: Päivi Ahvonen, Reija Kokkola

Kuv

a: L

inda

Var

oma

Kuv

a: L

inda

Var

oma

13

”Pestäänkö myös tuulilasi?”

Kuv

a: E

ddie

Bru

cen

koko

elm

at

Tuulee ja tuivertaa, ei-kä hanskoja löydy mis-tään. Kädet jäätyvät koh-

ta kiinni bensapumpun kahvaan. Jäykkyydestä päätellen ne on sel-västikin suunniteltu miehille. Ongelma on tiedostettu Shellillä, joka on syyskuusta alkaen palkan-nut ja kouluttanut asemilleen pal-velumestareita.

Nyt myös Loviisan Manner-heiminkadun Shellillä saa hen-kilökohtaista palvelua, kun Jo-han Malmberg ja Johnny Ro-senqvist ovat aloittaneet työn-sä meidän kaikkien bensankäryä välttelevien iloksi. Ihan kuin en-nen vanhaan.

– Tämä on tosiaan paluu van-

haan hyvään aikaan, jolloin ben-sa-asemilla sai henkilökohtais-ta palvelua, Shell-yrittäjä Stefan Möller naurahtaa.

Johanin ja Johnnyn tehtä-viin kuuluu yleinen auttaminen: tankkaaminen, nesteiden tarkis-tus tai täyttö sekä tuulilasin pesu, neuvonta ja pikkupulmien selvit-täminen autoiluun liittyvissä asi-oissa. Möller huomauttaa, että varsinaisiin korjaushommiin pal-velumestareita ei kouluteta. Tar-koitus on kuitenkin tehdä asiointi mahdollisimman mukavaksi.

– Palvelu on maksutonta, mutta jos asiakas on tyytyväinen, hän voi halutessaan maksaa eu-ron palvelumaksun kassalla.

toiMitUs tykkä

ä – toiMitUs tyk

kää

–

Valmiina auttamaan Johan Malmberg ja Johnny Rosenqvist

PalvelumeSTariT

ma–la Klo 10–18.

TyöSKeNTeleväT

EtELäHarjULLa tapaHtUU

Keskus-Centralen alkaa olla valmis. mer-ja ja Juha Saarion toimintakeskuksessa

on jo vietetty ristiäisiä, synttäreitä ja jo-

pa yksi karonkka. Monien mahdollisuuk-

sien paikka tuo kivasti eloa Harjulle ja ti-

la taipuu moneksi. Harjulta voi vuokrata

pelkän tilan tai koko hela hoidon tarjoi-

luineen kaikkineen – alakertaan on vielä

valmistumassa saunatilatkin!

eteläharju 2, www.keskus-centralen.fi

Kuv

a: p

eak

pres

s

Pikkukaupunki löytyy myös

facebookista.

käy tutustumassa!

14

Kuv

a: H

anna

Neu

vone

n

15

neulominen voi olla lystiä – tai sitten hermoja raastavaa piinaa. jos kuulut siihen

ryhmään, joka on kyllä oppinut neulomaan, mutta olet vain tilapäisesti unohtanut asian

vaikkapa 15 vuodeksi, rohkaistu aloittamaan taas. se on hauska ja luova harrastus,

ainakin villasukkia paljon käyttävälle.

kantapään

sELkokiEL isEt

oHjEEt

• Kun olet kutonut mie-

leisesi pituisen varren nel-

jällä puikolla, kudo kahden

puikon (esim. puikko 1 ja

2) silmukat yhdelle puikol-

le. Kaksi muuta puikkoa jä-

tetään oman onnensa no-

jaan roikkumaan (3 ja 4).

• Kudo tätä yhtä puikkoa

edes takaisin kunnes sii-

tä muodostuu aavistuksen

verran neliötä pitempi ruu-

tu. Muista poimia kutomat-

ta aina rivin ensimmäinen

silmukka!

• Sen jälkeen jaa mielessä-

si puikon silmukat kolmella

kolmeen eri sektoriin. Jos

luku ei mene tasan, ajatte-

le näin: 32 silmukkaa = 11

+ 10 + 11

nyt sE tULEE sE

jännä koHta.

Kudo 11 silmukkaa. Jatka

ja kudo 9. Kymmenennen

silmukan ja ”viimeisen 11

silmukan” ensimmäinen

silmukka kudotaan yhteen.

Sitten käännät ja kudot

nurjaa puolta taas 11 sil-

mukkaa, sen jälkeen 9 ja sit-

ten kymmenennen ja seu-

raavan 11 silmukan ensim-

mäisen yhteen. Ja käännä.

Ja samaa rataa kunnes si-

nulla on vain ne keskimmäi-

set 10 silmukkaa puikolla.

• Tämän jälkeen poimit mo-

lemmin puolin reunoilta sil-

mukat. Kuulostaa hassulta,

mutta avautuu kun olet sii-

nä kohdassa. :D

• Kudo kerran kierros ympäri.

• Sitten kavennat jokaisella

kierroksella kutomalla yh-

teen kaksi ensimmäistä sil-

mukkaa puikolta 3 ja kak-

si viimeistä puikolta 4. (Ks.

kuva), kunnes sinulla on jo-

kaisella puikolla yhtä paljon

silmukoita.

• Jatka kunnes sukka on

sopivan pituinen eli peittää

kolme varvasta.

• Kavenna ja päättele.

Googlaamalla löydät lisää

neuvoja kantapään tekemi-

seen. Ainakin Marttaliiton si-

vuilla on erittäin selkeät ja

seikkaperäiset ohjeet. Novi-

tan sivuilla on useita erilaisia

sukkaohjeita – tosin sillä ly-

hennesalakielellä.

Eli jos tällä ohjeella ei avaudu,

tukeudu marttoihin tai naa-

purin mummoon. Siellä piilee

kantapääviisaus.

Kantapää hukassa?

HAE insPirAATiOTA kuvista, joita löytyy mm.

Villasukat facebook-sivustolta. sivustolla on tällä hetkellä jo

yli 160 000 tykkääjää! 320 000 jalkaparia ei voi olla

väärässä. Villasukat ovat ihanat.

Huonomuistisen

akilleen kantapää

on juuri se kantapää.

miten se nyt taas

menikään? Sen

tekoon löytyy apua

netistä, tai sitten voit

marssia rohkeasti

Café vaherkylän

neulekerhoon ja

pyytää apua. Tai

naapuriin. Niille,

jotka eivät ymmärrä

lehtien salakielisiä

neuleohjeita,

julkaisemme ohessa

selkokieliset ohjeet.

Teksti: Päivi Ahvonen

16

E L ä M ä n L a a t U a E t s i M ä s s ä

wanhat talot -tapahtuma houkutteli katja ja Heikki poran muuttamaan

Loviisaan. yli satavuotiaan talon raikas sisäilma on parantanut astmaattisten

lasten hyvinvointia.

Eteisessä on ämpärillinen villasukkia. Olohuoneessa palava takka levittää lämpöä ja tunnelmaa. Yli satavuo-

tiaan talon ikkunat muokkaavat mukavasti maisemaa.

– Kun aurinko paistaa, ikkunoista syn-tyy kaunis aaltoileva heijastus lattialle, talon isäntä Heikki Pora sanoo.

Vaikka Puutarhakadun ”Ajurintalossa” lämpöä piisaa talvellakin, lattiat voivat olla tottumattoman mielestä viileät. Sitä varten löytyy villasukkia ämpäristä.

Kaveritkin ovat lähempänä

Pariskunnan tyttäret Amanda ja Aurora ovat kumpikin astmaattisia. Muutto Helsingis-tä 1970-luvulla rakennetusta paritalosta 1900-luvun alun omakotitaloon kannatti.

– Muutettuamme tänne oireet ovat vähen-tyneet ratkaisevasti. Tytöt ovat voineet erin-

omaisesti, sillä täällä on selvästi helpompi hengittää kuin kaupunkiasunnossamme. Tä-mä talo on terve, sen huomaa ilmanlaadusta, Heikki Pora sanoo.

Tyttöjen kannalta on myös tärkeää, että Loviisassa ilmanlaatu on ulkonakin parem-pi kuin vanhassa kotipaikassa Vuosaaressa. Pienten tyttöjen vanhemmat iloitsevat luon-nollisesti myös Loviisan turvallisesta kasvu-ympäristöstä.

– En olisi laskenut tyttöjä yksin ulos Vuo-saaressa. Loviisassa kaveritkin ovat lähem-pänä. Tytöt voivat kulkea täällä turvallises-ti. Helsingissä on paljon enemmän vaaroja. Yleensä veimme tytöt kavereille, vaikka väli-matkaa oli vain pari kilometriä.

Hyvää vanhaa on kiva kunnostaa

Porat ovat suunnattoman onnellisia uudes-ta kodistaan Puutarhakadulla. Merikin nä-

Joka päivä töistä ”kotiin mökille”

Teksti: Reija Kokkola Kuva: Virpi Lehtinen

>>

17

18

kaupungin keskustan tuntumassa. Koska Porat muuttivat uuteen taloonsa

syksyllä, oli puutarhan paljastuminen lumen alta keväällä suuri ilo puutarhatöistä innos-tuneelle pariskunnalle. Kun ruusut, sireenit, omena- ja luumupuut kuoriutuivat lumipeit-teen alta, alkoi vimmattu puutarhatyö. Van-hasta kodista otettiin mukaan kymmeniä pe-rennoja kaunistamaan uutta pihaa. Myös si-säkasvit viihtyvät uuden kodin ilmavassa va-lossa.

– Viime talvena ihmettelin, että vihdoin-kin orkideani kukkivat. Edellisessä asunnos-sa ne eivät koskaan kukkineet. Se oli usko-matonta, Katja hymähtää.

Pitkä työmatka ei haittaa

Ensimmäiseen yhteiseen asuntoonsa Lap-peenrannan opiskelija-alueelle pariskunta muutti vuonna 1995. Heikki opiskeli Lap-peenrannan teknillisessä korkeakoulussa ja Katja luki sairaanhoitajaksi opistossa. Val-mistuttuaan vuonna 1997 Katjalle ei ol-lut töitä Lappeenrannassa, joten pariskunta muutti Helsinkiin töiden perässä. Itä-Hel-sinki tuli tutuksi.

– Asuimme ensin Mellunkylässä ja sen jäl-keen muutimme Vuosaareen. Tyttöjen päivä-koti oli entisen terveysaseman tiloissa. Huu-meruiskuja löytyi maasta, Katja muistelee.

Kummankin työpaikka on Helsingissä. Katja Pora työskentelee Meilahden sairaa-lassa endoskopiayksikössä. Hän noudattaa 90-prosenttista työaikaa, eli lisävapaita ker-tyy neljä päivää kuudessa viikossa. Aamu-

virkulle Katjalle ei tuota vaikeuksia startata kohti Helsinkiä ani varhain.

– Lähden viiden jälkeen, ja pääsen pois kolmelta iltapäivällä. Onneksi minulla on kiinteä työaika. Pyhät ja viikonloput ovat va-paat. Kun Aurora oli pieni, tein kolmivuoro-työtä. Se oli rankkaa.

Heikki Pora työskentelee helsinkiläisessä konsultointiyrityksessä Reaktor Innovations Oy:ssä. Työajat ovat joustavat, ja etäpäiviä-kin voi tehdä.

– Nykytekniikka tekee etätyön mahdol-liseksi. Joustavan työajan ansiosta vältän yleensä ruuhkahuiput, kuten Katjakin.

Molempia vähän naurattaa, kun työkave-rit päivittelevät pitkiä työmatkoja. Katjasta on mukava ajaa, sillä samalla irtautuu työasi-oista. Yksi työkaveri väläyttikin osuvasti, että ”ihan kuin lähtisi joka päivä mökille”.

– Sitähän tämä juuri on!

Tuttua ja vierasta

Vaikka LWT-tapahtuma toi pariskunnan Lo-viisaan, oli se Katjalle samalla paluu kotikon-nuille. Hän on viettänyt nuoruutensa Val-kossa ja käynyt koulunsa kaupungin keskus-tassa. Nuoruus oli turvallista aikaa Loviisassa.

– Siihen aikaan Loviisassa oli enemmän nuorisoa kuin nykyään. Me kuljimme iltai-sin ja viikonloppuisin torin ja Pirjon Gril-lin väliä. Laivasillalla ei ollut tuolloin mitään toimintaa. Koulun loppumista juhlittiin ui-marannalla, uusi vuosi otettiin vastaan toril-la ja vappua vietettiin myllyllä.

Katjan vanhemmat asuvat edelleen Val-kossa, joten paikka on tullut vuosien varrel-la tutuksi myös Heikille. Katjasta paluu ko-tikaupunkiin tuntuu samaan aikaan sekä tu-tulta että vieraalta. Monet asiat ovat ennal-laan, mutta paljon on myös muuttunut. Se, että ruotsin kieltä kuulee joka päivä, oli pääs-syt unohtumaan.

– Emme kumpikaan ole ruotsinkielisiä, Katja ja Heikki sanovat.

Kieli ei ole kuitenkaan vaikeuttanut hei-dän sopeutumistaan kaupungin elämään. Heikki on aktiivisesti mukana monenlaises-sa toiminnassa ja Katjakin liittyi pian muu-ton jälkeen Lions Queenseihin.

– Enemmän meillä on täällä sosiaalista ver-kostoa kuin Helsingissä. •

kyy, kun osaa katsoa oikeasta kohdasta. Ti-laa on rutkasti enemmän kuin ennen. Neliö-pinta-ala liikkuu sadanseitsemänkymmenen ja neljänsadan välillä laskentatavasta riippu-en. Piha on yksi alakaupungin suurimmista.

– On tässä lääniä nelihenkiselle perheelle, Heikki ja Katja Pora naurahtavat.

Talon päätyyn on suunnitteilla Auroral-le oma, iso huone sekä Heikille työhuone. Heikki on jo ehtinyt kuoria esiin vanhat, massiiviset hirret ja lankut. Puu on tervet-tä ja kovaa.

– Saa lyödä lujasti, että naula uppoaa.Komerossa on vielä jäljellä ikivanhaa ku-

viollista tapettia. Paikallistuntemustakin on jo karttunut. Seisomme kuulemma Loviisan entisen ylilääkärin, Léon Biaudet´n vastaan-ottohuoneessa.

– Aika moni loviisalainen sanoo joskus asuneensa talossamme.

Innostus vanhan kunnostamiseen on tart-tunut Poran pariskuntaan. Heikki kertoo ke-räilevänsä varoiksi vanhaa puuta, lankkuja ja hirsiä. Hän on saanut paljon tietoa ja apua muilta loviisalaisilta, jotka kunnostavat omia vanhoja talojaan.

Päivät puutarhassa

Oli oikeastaan Loviisan Wanhat Talot -ta-pahtuman ansiota, että perhe muutti syksyllä 2010 Puutarhakadulle. Oli myös luonnollis-ta, että Ajurintalo oli elokuussa LWT-kohde.

– Kävimme tapahtumassa monena kesänä. Tuli voimakas halu päästä keskelle luontoa, kauneutta ja rauhaa. Ja tämä kaikki vieläpä

Heikki ja Katja Pora nimesivät

talonsa Ajurintaloksi talon rakentaneen

vossikkakuskin mukaan. Hän rakensi talonsa alakaupunkiin, ettei hevosen tarvinnut

työpäivän päätteeksi kivuta ylös mäelle.Tyttäret Amanda ja Aurora ovat voineet hyvin 1900-luvulla

rakennetussa talossa astmastaan huolimatta.

19

20

k U L t U r d r o p p a r

dröMMarpiLt i skrivstUgan

”författare har rätt att ljuga – under ansvar.”

Text: Tom Backmansson Bild: Hanna Neuvonen

21

Backen upp till Ulla Bjernes gam-la skrivstuga vid Backgränd är brant och av höstlöv slipprig. Ur skorste-

nen ringlar rök. Inifrån hörs svagt ett lågt sporadiskt knatter. Där sitter Villa Biaudets nya boare författaren Kjell Lindblad och skriver på sin nya bok, som han hoppas få färdig till nästa höst.

Han skriver om förmiddagarna vid den öppna spisens brasa med utsikt över Neris-tan och Lovisaviken. Men han skriver in-te om Lovisa. Nästan allt han skriver hand-lar på något sätt om Helsingfors och Tölö. Det är där han är född och uppvuxen. En hesakille är alltid hesakille. Ränderna går aldrig ur. Kjell Lindblads Tölö är detaljernas stad. Gator, portgångar, butiker, skomakare, parker, skolgårdar. Ljus och skugga, minnen och drömmar. Drömmarna är en viktig del av människan, av hennes omedvetna jag, av undermedvetandet. Utan den delen är män-niskan inte hel.

– Som liten var jag nog en drömmarpilt medan mina syskon var mer praktiska och sociala barn.

Handlingen i novellerna har karaktären av fragment ur verkligheten och låter läsa-ren fylla i luckorna, eller låta bli att göra det. Kjell säger att han gärna läser episka tegelste-nar, men själv orkar han inte skriva sådana. Han är det korta formatets man. Och han skriver långsamt, tar tid på sig. På 1980-ta-let läste han Finska Notisbyråns radionyhe-ter och läste också dem långsamt. Han säger

att det var goda år, bra betalt och lite jobb. Skrivarbanan tog sin början redan under

skolåren. Kjell skickade dikter till Hbl Juni-or och fick dem publicerade under signatu-ren ”Selle”, ett smeknamn som han fått av sin klasskamrat Nalle Wahlroos. Senare var han med i kulturtidskrifterna Boklaget, Blå och Otid. Han hörde till grundarna av Fågel Fe-nix och så fick Schildts litterära chef Helen Svensson syn på två av hans noveller och frå-gade om han hade fler av dem så att Schildts skulle kunna ge ut en novellsamling.

– Jag sa att det hade jag, vilket jag inte ha-de, och så måste jag fort börja skriva.

Han skriver i jag-form. Ofta om barn som känner sig ensamma och på något sätt ut-satta. Ett latent hot lurar bakom knuten för att förr eller senare slå till. Kjell tror själv att

hans storabrors plötsliga död, då Kjell var 20 och brodern 27, starkt format hans syn på li-vet och satt sina spår i skrivandet. Självbio-grafisk är texten inte i annan mening än att alla författare på sätt eller annat skriver om sig själv. Det jaget berättar är till 90 procent lögn och till 10 procent sanning och det är omöjligt att veta vad som är sant och vad som inte är det.

Framför sig har han nu tre år på författar-förbundets Villa Biaudet. Han tänker föra ett tillbakadraget och enkelt liv och skriva. Han säger att det är det som passar hans asocia-la natur. Det är tio år sedan hans senaste se-jour på villan. Åren 1998 – 2001 levde han helt in i sin papparoll med dottern Edit, som gick i grundskolan. Då blev det livliga kon-takter med klasskamraternas familjer, lärarna och föräldramöten.

– Jag skrev rentav en insändare till Östra Nyland och krävde att de farliga korsning-arna längs barnens skolväg skulle förses med trafikljus. Några trafikljus finns här fortfa-rande inte och kommer väl knappast någon-sin att införas.

Han uppskattar lugnet och de vackra vy-erna. Lite för mycket kan det ibland bli av lugnet. Han gick in på Sale och upptäckte att han var enda kund i butiken och kände sig oförhappandes skamsen; håller de buti-ken öppen enbart för mig? •

k j E L L L i n d b L a d

• Delat första pris med

Nalle Valtiala i Rundradions

novelltävling 1976

• Författare på heltid sen 1990

• Journalistexamen från

Svenska social- och

kommunalhögskolan

• Arbetat som nyhetsredaktör

på FNB och Rundradion

Några trafikljus finns här fortfarande inte och kommer väl knappast någonsin att införas.

22

k U L t t U U r i p i s a r o i t a

”Elinehtona monipuolisuus””Viime aikoina on keskusteltu paljon residenssien perus-

tehtävästä kuten siitä, ovatko ne viennin edistäjiä vai

kansainvälistymisen ja liikkuvuuden edistäjiä.

Painotus on ollut residenssien heijastusvaikutuksis-

sa vientimarkkinoihin ja kansantalouteen, ikään kuin

muita arvoja ei olisikaan. Mielestäni tarvitaan myös

toisensuuntaista liikkuvuutta.

Loviisan residenssi tarjoaa ulkomaalaisille taiteili-

javieraille mahdollisuuden oman työsuunnitelman to-

teuttamiseen. Ateljeella taiteilijat voivat kokeilla myös

täysin uusia asioita ja kehittää sitä kautta ammatti-

taitoaan. Tärkeää on myös verkostoituminen suoma-

laiseen taidekenttään.

Näen residenssin elinehtona monipuolisuuden. Sik-

si Loviisan ateljee on avoinna niin kuvataiteilijoille,

muotoilijoille, elokuvantekijöille, kirjailijoille, sävel-

täjille kuin taiteen tutkijoillekin. Taiteilijavierailujen

merkitys ulottuu laajemmin myös taidekentän ulko-

puolelle, sillä residenssit rakentavat pieneltä osaltaan

suopeampaa ja ulkomaalaisvihasta vapaata ilmapiiriä

ja kansalaisyhteiskuntaa.”

Jouni JäppinenLoviisan vierasateljeen tuottaja, freelancer, kultaseppä

Viron nuorimpiin kuuluva säveltäjä maria Kõrvits (s. 1987)

aloitti marraskuussa työskentelynsä Loviisan vierasateljeella.

Maria Kõrvitsin sävelteoksia on esitetty muun muassa Vi-

ron musiikkipäivillä, Viron musiikki- ja teatteriakatemian syysfestivaa-

leilla sekä Suomessa, Italiassa, Sloveniassa, Saksassa ja Kanadassa. Hän

on työskennellyt monien taiteellisten produktioiden parissa säveltä-

mällä kamarimusiikkiteoksia ja musiikkia useiden riippumattomien tai-

teilijoiden ja koreografien teoksiin.

Maria on osallistunut useille mestarikursseille maailmankuulujen sä-

veltäjien, kuten arvo Pärtin, veljo Tormiksen, erkki-Sven Tüürin,

ole lütsow-Holmin, adriana Hölzkyn, louis andriessenin ja

rafael reinan sekä legendaarisen moderniin taidemusiikkiin erikois-

tuneen Ensemble Modern -yhtyeen ja unkarilaisen säveltäjäprofessori

Péter eötvösin johdolla.

Maria työskentelee Loviisan vierasateljeella maaliskuun loppuun as-

ti. Tervetuloa!

taitEiLijarEsidEnssiForumissa Brandensteininkadun varrella sijaitseva Loviisan Vierasateljee on yksi

maamme vanhimmista kansainvälisistä residenssiohjelmista. Vuoden 1995 jälkeen residenssissä on työskennellyt yhdeksänkymmentä

taiteilijaa Virosta, Latviasta, Liettuasta, pohjoismaista sekä muualta maailmasta. Keskimääräinen vierailuaika on ollut 2–3 kuukautta.

nUori viroLaissävELtäjä Loviisan atELjEEviEraana

”Muualta meille”“Suomessa tuetaan herkemmin suomalaisen taiteen

vientiä ulkomaille. Se on tietenkin tuetun taiteilijan

kannalta merkityksellistä – ja mahdollistaa osaltaan

sankaritarinaa: pienen Suomen kansalainen menestyy

suuressa maailmassa. Mielestäni taiteen ja sen tekijöi-

den tuonti arkemme ulottuville on ainakin yhtä tärke-

ää. Se on ehdottoman rikastavaa paikallisesti, liuden-

taa perifeerisyyttämme ja tuulettaa ilmapiirejä.

Loviisan residenssitoiminta on osaltaan arvokas ra-

kenne nimenomaan tuonnille. Kulttuurivaihdon ta-

pahtumapaikka on naapurustossamme, sehän on luk-

susta. Ihmisistä riippuu, kuinka väkevästi se toimii.

Ilona ValkonenKuvataiteilija, Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori 2012

Koonnut: Päivi Ahvonen

23

Kuka käskee tehdä sydämiä?

apua, apua mistä sais papua?…Eli kierrätettäviä liinavaatteita, joista ommellaan ihania Loviisa

Baby -kietaisunuttuja. Jälleen kerran pyydämme loviisalaisia tuo-

maan vanhoja tyynyliinoja ja pussilakanoita Pillow Case -kietaisu-

nuttujen raaka-aineeksi.

Nutuista on pidetty niin paljon, että Loviisan kaupunki on päättä-

nyt jatkaa tätä sympaattista ja ekologista lahjaprojektia myös vuon-

na 2012.

Nututetaan loviisalaisvauvat yhteistuumin! Voit tuoda houkuttele-

van pehmeitä, pestyjä tyynyliinoja ja pussilakanoita joko suunnitte-

lutoimisto peak pressiin, Laivurinkatu 2 tai luontaistuotepuoti Her-

batikiin, Aleksanterinkatu 2. Ihanat nutut ovat artesaani, valoku-vataiteilija Virpi Lehtisen käsialaa.

lauantaisin herkkuja ja kahvia

saa myös lilla Hugosta ja Café

vaherkylästä!

söndagsöppet!Loviisalaiset herkuttelijat ovat

jo pitkään tuskailleet sunnun-

taikahvilan puutetta. Mutta eipä

tarvitse tuskailla enää, sillä Tu-

hannen tuskan kahvila on auki

viikonloppuisin perjantaista sun-

nuntaihin.

Kaikki herkut ovat alusta lop-

puun itse valmistettuja ja palve-

lu juuri niin kauniin hidasta kuin

tunnelmaan kuuluukin. Sitä pait-

si tässä tuvassa pakkotu-

tustuu kivasti ihmisiin. Jos

päättäväisesti töllöttää

vain lehteään, saattaa sii-

näkin onnistua.

Ei kovaäänisille kännyk-

käänhölisijöille!

Tuhannen tuskan kahvila,

Mariankatu 2 C, käynti Poikkiku-

jalta, pe–su klo 10–18

Muina aikoina tilauksesta

019 531 323, www.liisantalo.fi

Pikkukaupungin toimitus kehottaa vakavasti harkitsemaan hullujen, hassujen, hilpeiden,

anarkististen, vaarallisten ja outojen piparkakkujen tekemistä. Rohkeasti väriä

peliin ja piristystä kaamokseen!

Hywät UUtisEtMahtava juttu: loviisalainen taiteilija ja kuvataiteen maisterin Ilona Valkonen on

valittu Mäntän kuvataideviikkojen vuoden 2012 kuraattoriksi. Kuvataideviikkojen

otsikoksi Valkonen on valinnut “Löytäjä saa pitää”. Taiteilijalista julkistetaan vuoden

2012 alkupuolella.

……………

Loviisan keskustan suojateiden vilkkuvat huomiovalot ilahduttavat talvipimeällä!

Näistä kiittävät ainakin lasten vanhemmat – Mannerheimintien ylitys kun on aika

haasteellinen pienille kulkijoille.

……………

Loviisa on pieni kaupunki, mutta sillä on Big Band – joka esiintyy loviisalaismusiikin

uudella kokoelmalevyllä. Sen voi ostaa ainakin Macu’s Musicista.

……………

Ruotsin kuningas Adolf Fredrik saapuu jälleen ensi kesänä Loviisaan! Kuningas

saapuu sunnuntaina 1. heinäkuuta Ungernin linnoitukselle. Ja mikä parasta:

ensimmäistä kertaa kaupunkimme historiassa täällä nähdään myös Loviisalle

nimensä antanut kuningatar Lovisa Ulrika.

……………

Nyt on Loviisa sitten tanssittu videolle.

Loviisan tanssiopiston opettaja,

tanssitaiteilija Beniamino Borghi

suunnitteli ja toteutti videon, jossa hän

tanssii eri puolilla Loviisaa. Mahtavaan

videoon voi tutustua Loviisan kaupungin,

peak pressin ja Loviisan tanssiopiston

nettisivuilla olevan linkin kautta.

Video on osa ”Lov is a ... ”

-kulttuuriprojektisarjaa.

24

k U L t t U U r i p i s a r o i t a

K un tartut Arabian keramiikka-as-tiaan, niin pitelet silloin kädessäsi vähintään parin vuoden tuotekehi-

tyksen tulosta. Nämä viehättävät keramiik-kaesineet saattavat olla lähtöisin loviisalaises-ta ”vajasta”, erään omakotitalon piharaken-nuksessa sijaitsevasta suunnittelu- ja tuote-kehitystilasta.

Arabialla työskennellyt mallintekijä Fred Owren perusti muotoilija Henna Lamber-gin kanssa vuonna 2009 VAJA ceramics and design -yrityksen, joka keskittyy keraamiseen tuotekehitykseen ja sarjatuotantoon. Yritys toimii alihankkijana teollisuudelle, muotoilu-toimistoille ja yksityisille taiteilijoille.

– Kaikki teollinen massatuotanto elektro-niikasta Muumi-mukiin lähtee aina aikaa vie-västä tuotekehitysprosessista. Vain se mahdol-listaa massatuotannon, Fred Owren kertoo.

Keramiikka määrää muotoa

Kun Owren saa suunnittelijalta piirustukset, hän tekee niihin tarvittavat muutokset, jot-ta tuotteesta tulee massavalmistuskelpoinen.

– Keramiikka määrää muotoa. Siitä ei voi valmistaa mitä tahansa, toteaa Henna Lam-berg, joka puolestaan suunnittelee Vaja Fin-land -tuotteiden pinnat ja koristeet.

Kaunis pinta saa alkunsa Henna Lamber-gin mielessä, josta se siirtyy lopulta esimer-kiksi keraamisen kannun koristeeksi. Jokai-sella esineellä on oma kuvakaarensa.

– Mietin, kuinka paljon haluan täyttää pintaa ja millainen kuvio olisi paras mah-dollinen. Pysty- vai vaakalinja? Piirrän aika paljon suoraan tietokoneella, mutta skissaan myös kynällä. Kuvio täytyy suunnitella niin, että se istuu esineen muotoon, hän kuvailee.

dEsign-kEraMiikka syntyy vUosiEn kEHitystyön tULoksEna

Mistä on lähtöisin kaunis kannu tai suloinen kannellinen purkki?

f r E d o w r E nAmmatti: mallintekijäIkä: 32 vuottaLempipaikka Loviisassa: Mökki Pernajan saaristossa

H E n n a L a M b E r gAmmatti: muotoilijaIkä: 37 vuottaLempipaikka Loviisassa: Oma puutarha

lisätietoja: www.vaja.fi

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

Uuden sukupolven energiaa

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. www.fortum.com

26

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Linda Varoma

Pakkoklubbenissa pulistaan på svenska.

”Hon, hän, äh siis han…”

”Hej, jag heter Reija Kokkola. Och jag är helt finskspråkig.” Esiteltyäni itseni ruotsin kes-

kusteluryhmälle nolostun. Tietenkin me kaik-ki olemme suomenkielisiä, eiväthän ruotsin-kieliset istu täällä harjoittelemassa puhumista.

On oikeastaan pakkoruotsista paasaajien ansiota, että innokas ruotsin keskusteluryh-mä on jo vuoden verran kokoontunut vii-koittain Östra Nyland -lehden toimitukseen. Tästä syystä ryhmä nimittääkin itseään pak-koryhmäksi.

Vetäjänä toimiva Thomas Rosenberg ker-too, miksi keskusteluryhmä alun perin pe-rustettiin.

– Silloinen Östra Nylandin päätoimittaja Camilla Berggren kyllästyi jatkuvaan pak-koruotsikeskusteluun. Hän halusi kääntää asian positiiviseen suuntaan kutsumalla suo-menkielisiä harjoittelemaan ruotsia muitten suomenkielisten kanssa.

Rosenberg oikoo satunnaisesti pikkuvir-heitä, mutta muuten ryhmässä ei tankata kie-lioppia vaan keskustelutaitoa kehitetään ren-non juttelun avulla.

– Kaikkein tärkeintä on ylittää suomenkie-lisille turhan korkeaksi muodostunut kynnys puhua ruotsia, Rosenberg painottaa.

Mietimme yhdessä, miksi puhuminen koe-taan vaikeaksi, vaikka ymmärrämme ruotsia melko hyvin. Puhekieli on yleensä kaiken li-säksi helpompaa kuin kirjoitettu teksti. Selai-

– Mietimme yhdessä, miksi puhuminen koetaan vaikeaksi vaikka ymmärrämme ruotsia melko hyvin, Thomas Rosenberg sanoo.

Tärkeintä on ylittää turhan korkeaksi muodostunut kynnys puhua ruotsia.

27

lemme tuoretta Östraa, josta saamme myös puheenaiheita.

– Meillä ei ole mitään erityistä teemaa joka kerta, mutta yleensä puhe kiertyy automaat-tisesti kuulumisiin ja päivänpolttaviin aihei-siin, Rosenberg kuvailee.

Kohteliaat ruotsinkieliset

Suurin osa pakkoryhmäläisistä on vasta-alka-jia. Tuija on yksi heistä. Hän puhuukin ruot-sia jo sujuvasti.

– Mieheni on ruotsinkielinen, samoin mo-net hänen ystävänsä. Yleensä he alkavat pu-hua suomea, kun minä olen paikalla.

Alamme yhdessä pohtia, onko hyvä, että ruotsinkieliset yleensä kohteliaasti vaihtavat kielen suomeksi, kun suomenkielinen saa-puu paikalle.

– Voi jopa käydä niin, että suomenkieli-nen loukkaantuu, jos hän on yrittänyt pu-hua ruotsia, ja sitten kieli käännetään heti suomeksi, Rosenberg toteaa.

Hän puhuu itse aika nopeasti, mutta yri-tän parhaani mukaan pysyä kärryillä. Takel-telen lahjakkaasti kertoessani omista koulu-aikaisista kielivalinnoistani, mutta saan asi-ani kerrotuksi. Kaikki osallistuvat keskuste-luun, eikä haittaa, vaikka suomea livahtaa

joukkoon. Keskustelu poukkoilee luontevas-ti aiheesta toiseen. Samalla tutustumme toi-siimme. Ryhmässä myös nauretaan paljon – itselle tietenkin.

– Sanoin kerran, että jag ska gå till Hel-singfors. Ehkä en sentään tarkoittanut käve-leväni Helsinkiin, Tuija muistelee.

Und, and ja och

Esittelykierroksella käy ilmi, että suurin osa keskustelijoista on muualta Loviisaan muut-taneita. Aika moni on asunut täällä joitakin vuosia. Kiinnostus kaupunkiin ja kaupun-kilaisiin on herättänyt halun puhua myös ruotsia. Neljä vuotta sitten Loviisaan muut-taneella Marjatalla on hyvä syy oppia kieltä.

– Naapurissa asuu perhe, jonka lapset pu-huvat vain ruotsia. Haluan jutella heidän kanssaan.

Kotkalainen Satu on yksi ryhmän uusista keskustelijoista. Satua motivoi kielen oppi-minen, jotta ruotsi sujuisi myös töissä.

– Jag vill… tala svenska… på jobbet.Merja on alkuperäinen loviisalainen, läh-

töisin Ahvenkoskelta. Hän haluaa verestää kielitaitoaan.

– Pelkään, että unohdan mitä olen osan-nut, hän sanoo ja kertoo sitten sujuvasti elä-mäntarinansa.

Useilla meistä on taustalla muita vieraita kieliä. Englanti, ranska, espanja, saksa ja jo-pa turkki. Kun aivot on käännetty vieraal-le kielelle, pullahtaa sekaan muutakin kuin ruotsia.

– Und… and… eiku och! Often, siis ofta. Vinka öra – vai öga? Hon, hän, äh siis han. Vi flydde, nej, flyttade.

Puolitoista tuntia kuluu kuin siivillä. Jo-kainen meistä yrittää parhaansa. Jos jotain sanaa ei muista, Rosenberg tai muut ryhmä-läiset auttavat. Lähtiessämme Rosenberg ky-syy, haluanko liittyä keskusteluryhmään va-kituisesti.

– Tack, gärna! •

– Und… and… eiku och! Often, siis ofta. Vinka öra – vai öga? Hon, hän, äh siis han. Vi flydde, nej, flyttade.

28

29

5 naista, 5 kansaLLisUUtta, 1 kaUpUnkiMimi granell, sally armbrecht, tatiana vassilyeva, ruth Landesa ja olga

isaeva ovat rakkausperäisiä maahanmuuttajia, kuten yli puolet suomen

maahanmuuttajista. He ovat ulkomaalaisia loviisalaisia.

K okoonnuimme Olga Isaevan olohuo-neeseen keskustelemaan siitä, minkä-laista on asua ulkomaalaisena Lovii-

sassa. Mitä asioita eniten kaipaa, mistä täällä erityisesti pitää ja mitä ulkomailla – ja tääl-lä Loviisassa - asuminen itse kullekin tarkoit-taa. Mikä merkitys on kielellä ja kulttuurilla?

ruth Landesa: Kun muutimme Espanjas-ta Suomeen, asuimme ensin Turussa, jo-ka on pieni verrattuna kotikaupunkiini Vi-goon. Sitten muutimme mieheni työn mu-kana pieneen Loviisaan ja olin epäileväinen. Espanjassa tällaisissa pienissä kaupungeissa ei ole paljon kulttuuritarjontaa ja -tapahtu-mia, koska ne ovat kuin puoliksi maaseutua. Hämmästyin kun mieheni löysi kivan asun-non kerrostalosta.Meillä on siis naapureita! Loviisaan saavuttuani viehätyin kauniiseen kaupunkiin heti ja nautin näystä päivittäin.

Mimi Granell: Loviisassa on älyttömän pal-jon mahdollisuuksia tehdä kaikenlaista. Itse olen oppinut hurjasti uutta täällä, ja olen sii-tä todella iloinen. Olen oppinut hiihtämään, luistelemaan, tanssimaan kärkitossuilla ja purjehtimaan – vaikka mitä!

Tämän jälkeen alkaa vuolas ja äänekäs Lovii-sakehu. Naiset kehuvat uutta kotikaupunki-

aan kilvan. Päällimmäisenä syntyy mielikuva monien mahdollisuuksien kaupungista, joka on uskomattoman kaunis ja jossa voi tehdä vaik-ka mitä. Tässä meillä on uusi Loviisan brän-dityöryhmä!

Olga isaeva: Ihmiselle tekee hyvää joutua äärimmäisiin tilanteisiin. Silloin joutuu kek-simään uusia keinoja elää ja tulla toimeen. Minulle Loviisaan muutto on avannut aivan uusia ovia ja mahdollisuuksia. Meillä oli Pie-tarissa hyvä elämä, mutta kun poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne alkoi muuttua uh-kaavasti, päätimme muuttaa Suomeen. Olen insinööri, mutta ne työt saivat jäädä. Samal-la se vapautti voimavaroja ja sain aivan uu-denlaisen elämän.

Tatiana Vassilyeva: Jos et voi tehdä mitä ha-luat, et voi olla onnellinen. Minä saan on-nekseni tehdä työtä kirjastonhoitajana, työ-tä, johon olen saanut koulutuksen ja josta to-della pidän.

sally Armbrecht: Minä olen oppinut te-kemään elämässäni kompromisseja. En voi työskennellä omalla alallani ympäristökas-vattajana, koska en osaa tarpeeksi hyvin suo-mea. Pikkuhiljaa löydän kuitenkin jalansijaa työelämästäkin, ja se tekee hyvää myös itse-

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

>>

30

tunnolle. Kun muutin Suomeen, minulla ei aluksi ollut työlupaa enkä siten voinut työs-kennellä. Sitten olin äitiyslomalla.

Muistan, että minun olisi tehnyt mieli heilu-tella cv:täni appivanhemmilleni ja sanoa ”kat-sokaa, minäkin olen ollut töissä, olen tehnyt vaikka mitä asioita”. Työ on kuitenkin iso osa identiteettiämme, ja tästä osasta minua uudessa ympäristössäni kukaan ei ollut tietoinen.

Rakastan äidinkieltä, kirjoitan ja runoilen ja voin ilmaista itseäni monimuotoisesti. Suo-meksi en tähän pysty, en voi olla yhtä nokkela tai hauska tai syvällinen suomen kielellä, joten valitsen aika usein tarkkailijan roolin, vaikka normaalisti olisin suuna päänä. Mutta olen oppinut vähän nöyremmäksi, minun ei ole aina oltava äänessä. Ehkä ihmiset luulevat, et-tä olen vähän ujo, vaikka en ole sitä lainkaan.

Olga isaeva: Se (ujo) on ihan hyvä identi-teetti Suomessa, ei ainakaan pistä silmään, koska suomalaiset ovat aika ujoja tai pidät-tyväisiä.

ruth Landesa: Espanjassa ei olisi ongelma eikä mikään kantaa kotirouvan titteliä, koska se on ennen ollut niin tavallista. Mutta ym-märrän Sallyn ”kielihuolen” hyvin. Itse ajat-telen joskus, että voi kun tuntisitte ”espan-jalaisen minäni”. Englanti on kuitenkin vas-ta kolmas kieleni ranskan jälkeen. Aluksi ar-

jessa kaikki oli tosi vaikeaa. Ruokakaupassa asiointi, kaikenlaisten kylttien informaatio, apteekissa käyminen - jopa autolla ajaminen on vaikeampaa kuin kotona. Englanninkieli-set televisio-ohjelmat suomenkielisellä teksti-tyksellä olivat aivoilleni ihan liikaa. Toimin-not, jotka kotimaassa ovat itsestään selviä, on täällä opeteltava uudestaan – mutta se on oi-keastaan vain hyvä asia.

Tatiana Vassilyeva: Muistan tuon tunteen hyvin. Ensimmäiset vuodet kun asuin Suo-messa ja katsoin televisiota olin aivan hukas-sa, mutta nyt en välttämättä edes huomaa, katsonko suomen vai ruotsinkielistä ohjel-maa tai jotakin muunkielistä jossa on teksti-tykset. Television katselun esteenä ei enää ole kieli, ennemminkin aika.

ruth Landesa: Oli oma valintani luopua en-tisestä työelämästä, koska muutimme Suo-meen ja jäin äitiyslomalle. Olin lasten kans-sa kotona kolme vuotta ja sen jälkeen aloitin itsenäisen työskentelyn kotona. Se tarkoittaa sitä, että en ole päivisin joutunut puhumaan kuten kodin ulkopuolella työssäkäyvä jou-tuu. Kun lapset tulevat koulusta ja hoidosta, puhun heille espanjaa. Kielen oppiminen on näin hitaampaa kuin jos kuulisi sitä luonte-vasti työssään.

sally Armbrecht: Osaan ilmaista itseäni suo-meksi vaikkapa ostoksilla, siis kertoa mitä haluan. Mutta kun ihmiset sitten vastaavat nopeasti, putoan heti kärryiltä. Mieheni van-hempien kanssa haluan puhua suomea, mut-ta jos olen väsynyt, ei siitä tahdo tulla yhtään mitään. Silloin kieli muuttuu tosi paljon vai-keammaksi.

Mimi Granell: Kun tulin Suomeen, tiesin et-tä oli pakko oppia ainakin ruotsia, koska mie-heni on ruotsinkielinen. Ensin opetin eng-lanniksi, mutta kun olin opiskellut kansalais-opistossa jonkin aikaa, alkoi ruotsin kieli luis-tamaan. Opin ruotsia huomattavasti suomea nopeammin ja nykyään puhun myös mieheni kanssa ruotsia. Ja koska haluan saada sanotta-vani nopeasti ulos, käytän herkemmin ruotsia, suomi sujuu hitaammin.

sally Armbrecht: Ulkomaalaisena olemises-sa on se hyvä puoli, että voi olla ennakkoluu-

tatiana vasiLyEva froM wHErE: republic of sakha (yakutia), russiayEars in finLand: 9favoUritE food: all kinds of salmon, berriesbEst in Loviisa: beeing able to live in peace, day care and school, the beach and the library!wHat nExt: we just go on living, would be nice to make time for creativity and self-expression

MiMi granELL froM wHErE: bulgariayEars in finLand: 8favoUritE food: salads by own recipesbEst in Loviisa: the naturewHat nExt: realizing my ideas in reality through my work

Olgan olohuoneessa on vapautunut tunnelma eikä suunvuoroa meinaa saada!

>>

31

Tatiana on kirjastonhoitaja ja joutuu jo ammattinsa puolesta käyttämään molempia kotimaisia kieliä.

32

si niin hyvin. Loviisa on suvaitsevainen paikka-kunta elää. Se on erittäin hienoa.

salaisesti sanavalmiit suomalaiset

sally Armbrecht: Olen laulanut kuorossa, jossa on vanhempia naisia. Oltuamme pa-ri vuotta enemmän tai vähemmän hiljak-seen, aloimme jutella. Kun kysyn, puhutko englantia, vastaus on usein vaatimaton ”vä-hän”. Mutta sitten kun he avaavat sanallisen arkkunsa, he puhuvat todella hyvää englan-tia! Opiskelin seitsemän vuotta ranskaa Yh-dysvalloissa ja minulla oli vain yksi tuttava, jonka kanssa saatoin opettajani lisäksi puhua ranskaa. Se on vain niin iso maa. Euroopassa saa, voi ja pitää puhua useampaa kieltä. An-taisin paljon, jos osaisin puhua yhtä mon-taa kieltä kuin teitä on tämän pöydän äärellä!

ruth Landesa: Suomalaiset pelkäävät ihan tur-haan tekevänsä virheitä kun puhuvat englan-tia. Mitä väliä sillä on, kun tulee ymmärretyksi.

loton. Itse en esimerkiksi tiennyt mitään niin kutsutuista kieliristiriidoista. Sain kuulla niis-tä vasta kutsuttuani suomenkielisen ystäväni ruotsinkieliseen lauluiltaan, suoraan surman suuhun niiden hirveiden ruotsinkielisten se-kaan. Se tuntuu ihan absurdilta ja hassulta. Tämä on nyt kärjistetty esimerkki, mutta vie-läkään en asiaa ymmärrä enkä sitä päivittäises-sä elämässäni aisti. Kaksi kieltä on valtava rik-kaus pienessä kaupungissa.

Tatiana Vasilyeva: Kun aloitin kirjallisuu-den lukemisen sekä suomen että ruotsin kie-lillä, tunsin itseni vähemmän ulkopuoliseksi. Jos minulla on lukemista riittävästi, viihdyn luultavasti missä tahansa maassa.

Olga isaeva: Mutta me saamme olla onnellisia siitä, että asumme Loviisassa, jossa ruotsinkieli-sen väestön osuus on suuri. Vähemmistönä he ovat myös jonkin sortin muukalaisia Suomes-sa ja ymmärtävät meitä ulkomaalaisia ehkä sik-

rUtH LandEsafroM wHErE: spainyEars in finLand: 5favoUritE food: traditional ”ruislimppu”rye-bread bEst in Loviisa: the people, socializing & the beachwHat nExt: who know´s

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisista saa hyviä ja uskollisia ystäviä ja että kielet ovat valtava rikkaus. Kaikki puhuvat myös äidinkieltään lapsilleen ja siirtävät osan kulttuuriperimästään äidinperintönä eteenpäin.

33

Mimi Granell: Tapasimme kesällä venekun-nan australialaisia, jotka olivat aivan ihmeis-sään suomalaisten kielitaidosta. He itse eivät osanneet muuta kuin englantia.

Olga isaeva: Lapsillamme on meidän gee-nimme, ja tietty osa meistä siirtyy automaat-tisesti lapsiimme. Poikani Vanja puhui aluk-si vain venäjää, viisivuotiaana hän aloitti suo-men puhumisen vain puoli vuotta Suomeen muuttamisemme jälkeen. Ruotsin hän aloit-ti koulussa ja puhuu sitä ruotsinkielisten ys-täviensä kanssa, ja englanninhan Suomessa oppii puoli-ilmaiseksi.

ruth Landesa: Minä puhun lapsilleni ai-na espanjaa. He ovat silti selvästi suomalai-sia. Heillä ei Suomessa ole espanjalaisia ystä-viä tai tuttavia, joten he kasvavat väistämättä suomalaisiksi. Mutta he rakastavat käydä Es-

saLLy arMbrEcHtfroM wHErE: UsayEars in finLand: 5favoUritE food: anything with garlic!bEst in Loviisa: Loviisan rauhan foorumi and my friend fridawHat nExt: pursue publication for my poetry

panjassa, ja tietysti minun kauttani heille vä-littyy espanjalaisuus. Se, millä tavalla se tulee myöhemmin esille, jää nähtäväksi.

Mimi Granell: Puhun tyttärelleni bulgariaa, paitsi joskus – laiskuuttani – ruotsia. Mutta tyttäreni kaipaa hurjasti Bulgariaan ja on siel-lä kuin kala vedessä. Hän tuskin pohtii iden-titeettiään nyt, mutta sillä on varmasti suuri merkitys hänelle myöhemmin.

sally Armbrecht: Nyt kun lapseni ja miehe-ni puhuvat suomea keskenään, pystyn aika hyvin seuraamaan keskustelua. Tunnen silti joskus sellaisen surun kaltaisen tunteen häi-vähdyksen, kun poikani leikkii vaikkapa toi-sessa huoneessa ja puhuu itsekseen suomea. Surullisuutta siksi, että en voi ymmärtää kaikkea mitä hän puhuu, varsinkin jos olen itse toisessa huoneessa ja puhe on ”tausta-

ääntä”. Menetän varmasti ihania ja tahat-toman koomisiakin juttuja. Samalla ym-märrän, että minulla on valtava vastuu puhua kunnon englantia hänelle. Hän ei vielä ole siinä iässä, että kuluttaisi medi-aa, mutta sitä kautta hän saa luontevan yhteyden myös äidinkieleensä englantiin tulevaisuudessa.

Olga isaeva: Ei kielen ja kulttuurin siirty-misestä lapsiin tarvitse olla huolissaan, se tapahtuu kuin itsestään. Hehän ovat osa meitä. Esimerkiksi tyttäreni vastusti kaik-kea, mitä hänelle tuputin, kirjallisuutta ja muitakin ajatuksia. Sitten kun keskustelin vaikka jostain kirjasta ystävättärieni kans-sa, huomasin, että hän kuunteli korvat hö-röllä ja tarttui kirjaan myöhemmin.

Myös silloin, kun poikaani joskus kiu-sattiin venäjän kielen takia, sanoin hänel- >>

34

oLga isaEvafroM wHErE: russiayEars in finLand: 7favoUritE food: in food i love all, what is done from the fresh ingredients, fast and with good imaginationbEst in Loviisa: all, i love Loviisa so much!!!!

35

le, että mikä valtava rikkaus sinulla on. Voit lukea Tolstoita tai Dostojevskiä alkuperäis-kielellä! Olen myös kiitollinen koululle, joka tukee lasten äidinkielen, eli venäjän, opiske-lua. Se on todella hieno asia.

Tatiana Vassilyeva: Me puhumme kotona nykyään enemmän ruotsia ja venäjän kielen käyttö on eri syistä jäänyt vähäiseksi. Koska ul-komailla oma kansallinen identiteettini koros-tuu, yritän opettaa lapsilleni omaa äidinkieltä-ni, mikä on sakha eli jakutian kieli. Huomaan, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kotiseutuni ja kulttuurini kiinnostavat minua. Vaikka pääsen huomattavasti edullisemmin New Yorkiin kuin Yakutskiin niin kuka minua Amerikassa odottaa? Yakutskissa vastassa ovat ystävät ja perhe. Niiden merkitys kasvaa enti-sestään, kun asuu ulkomailla. Omaa kotiutumistani Suomeen on auttanut se, että kansani temperamentti on lähes sa-manlainen kuin suomalaisten luonne. Minä-kin olen pohjoisen ihminen.

Mimi Granell: Lapsemme puhuvat useita kieliä, eivätkä he ole pelokkaita puhumaan. Meidän pitäisi ottaa mallia heistä…

sally Armbrecht: Kun poikani, joka ei osaa ruotsia, leikkii ystävättäreni tyttären kanssa, he puhuvat keskenään täysin keksittyä fiktii-vistä kieltä, ja hyvin menee. Se kuulostaa ai-van ihanalta!

Olga isaeva: Itse asiassa suomalaisten pitäi-si olla kiitollisia meille ulkomaalaisille nai-sille, jotka tuomme oman mausteemme tä-hän geeniperimään. Syntyy terveempiä lap-sia, kun geeniperimä saa vähän ulkomaalais-vahvistusta. Sitä paitsi olen vahvasti sitä miel-tä, että ihan sama mistä kulttuurista olem-me, suomalaisten pitää olla kiitollisia kaikis-ta kulttuureista, joita meillä on täällä edus-tettuna. Muista kulttuureista voi oppia niin paljon ja rikastuttaa siten omaa elämää. Sil-lä voi avata itselleen aivan uusia ulottuvuuk-sia. Kieltämällä rajoittaa vain omia mahdol-lisuuksiaan kasvaa ja kehittyä.

suomessa on hyvä – ainakin vielä

ruth Landesa: Meillä on Espanjassa erin-omainen terveydenhuolto, mutta koulutus-järjestelmässä on parantamisen varaa, sillä hy-

vä korkeakoulutus on kallis. Sinun pitää olla joko erittäin varakas tai rutiköyhä, saadaksesi hyvän korkeakoulutuksen. Keskiluokka kärsii ja maksaa. Kurssit ja kirjat ovat kalliita, ja jos lapsia on useampia on yhtälö vaikea. Yksi asia, josta suomalaisten pitäisi olla ylpeitä ja jota todella arvostan Suomessa, on nimenomaan koulutusjärjestelmä, maksuttomat ammatti-korkeakoulut ja yliopistot.

Olga isaeva: Venäjällä on perustuslain mu-kaan oikeus ilmaiseen terveydenhuoltoon, il-maiseen koulutukseen ja sananvapauteen. Tä-mä kertookin jo kaiken. Koulutus on ajettu alas. Se mikä ennen oli ilmaista ja laadukasta, on nykyään maksullista ja tasokin on laskenut. Meille on tullut maksullisia koulu- ja opiske-luaineita. Ja terveydenhuolto! Ystävättäreni oli leikkauksessa, ja yksi tervehtymisen tärkeim-mistä edellytyksistä olisi kuntoutus. Siihen ei ole rahaa, kukaan ei välitä. Me keräsimme va-rat ystävien kesken ja hän kuntoutui. Sanan-vapaudesta: tiedämme kaikki, miten toimitta-jille voi käydä. Käynnissä on raju yhteiskun-nallinen alamäki, joka on hyvin surullinen.

sally Armbrecht: Yksi syy miksi jäimme Suo-meen emmekä Yhdysvaltoihin, on se, että Suomen kannustava sosiaalinen tukiverkko nuorille perheille on todella hieno. Toisaalta mieheni olisi ollut vaikea työllistyä Yhdysval-loissa, sillä hänen englantinsa ei ole kirjallisesti

täydellinen ja hän olisi työmarkkinoilla joutu-nut kilpailemaan syntyperäisten kanssa.

Yhdysvalloissa asuva siskoni maksaa kuu-kausittain verojen lisäksi noin 700 dollaria sai-rasvakuutusmaksua, jotta hänen kolmen hen-gen perheensä olisi tarpeen tullen oikeutet-tu terveydenhuoltoon. Järjestelmä on todel-la surkea verrattuna suomalaiseen. Ja järkyt-tävää kyllä, Yhdysvalloissa on yksi kehittynei-den maiden korkeimmista lapsikuolleisuusas-teista. Suurin yksittäinen syy tähän on se, et-tei vähävaraisilla ole varaa maksaa vakuutusta, joka oikeuttaa terveydenhuoltoon. Mielestä-ni Suomessa asuvien pitää olla kiitollisia tästä systeemistä, jossa maksamme korkeampia ve-roja ja kaikki ovat oikeutettuja terveydenhuol-toon ja jonkinasteiseen sosiaaliturvaan.

Olga isaeva: Mutta nyky-yhteiskunnassa mi-tään olemassa olevaa ei voi pitää itsestäänsel-vyytenä. Meillä on kovat ajat edessä. On ta-pahtumassa paljon muutoksia ja asioita, jois-ta emme vielä tiedä mitä tuleman pitää. Pe-lottaviakin näkymiä on, mutta ihmisten täy-tyy taistella hyvien asioiden puolesta.

Naurua: Nämä naiset viihtyvät Suomessa ja rakastavat Loviisaa. He ovat muuttaneet elä-mänsä, raivanneet oman tiensä ja löytäneet paikkansa täältä. •

Keskustelu käytiin englanniksi.

Kädet vain vispaavat kun naiset keskustelevat!

36

Kuka?arto HEnriksson, 50 v.Loviisan sanomien päätoimittaja

LUkUvUosia: 43

EnsiMMäinEn LEHtijUttU:

”se taisi olla Lovarissa vuonna 1976

julkaistu mielipidekirjoitus, jossa

pyydettiin kaupunkia järjestämään

valkon nuorille tiloja ja toimintaa.”

LEMpiLEHtEsi: Helsingin sanomat

LEMpiLEHti ULkoMaiLLa:

national geographic

työpäivän / työviikon pitUUs:

”vaihteleva. Usein työaikalain

vastainen, mutta onneksi se laki ei

koske mediayrittäjää. Uutispäivystystä

on yleensä 24/7.”

37

12 x arto1. Mikä on päätoimittajan työpäivän kohokohta?Kohokohta on usein iltaisin, kun lehti on me-nossa painoon, ja on saatu skuuppi, joka sä-vähdyttää aamukahvipöydissä ja jota muut mediat siteeraavat, kuten uutisemme Loviisan kirkon penkkeihin ilmestyneistä pyllykuvista.

2. Mikä on kovin skuuppi (= jymy-uutinen), minkä Lovari on julkaissut?Kovimpia skuuppeja saatiin toimittaja Itä-vuoren sattumasoitosta lähteelle, joka oli juu-ri kuullut, että Christel von Martensia pyy-detään selvittämään Loviisan kuntafuusiota.

Mieleen on jäänyt muitakin skuuppeja, kuten Siriuksen urheilukeskuksen siirtymi-nen Ahvenkoskelta Pyhtäälle, virolaismie-hen James Bond -tyylinen venevarkaus Tul-lisillalla, Fortumin päätös olla palkkaamatta kesätyöntekijöitä, E.ONin maakaupat Ruot-sinpyhtäällä ja se, ettei Loviisa ollutkaan ha-kenut avustusta kouluhankkeeseen. Haus-kana kuriositeettina oli 11.4.2008 julkais-tu skuuppi Camilla Berggrenin valitsemises-ta Östra Nylandin päätoimittajaksi.

3. Mistä jutusta on tullut rankinta palautetta?Määrällisesti ylivoimaisesti eniten palautet-ta tuli Fennovoiman voimalasuunnitelmis-ta. Silloin päätimme antaa lukijoiden kirjoi-tuksille niin paljon palstatilaa kuin tarvitaan. Enimmillään lehdessä oli kuusi sivua mieli-pidekirjoituksia.

Myös seurakuntavaalit poikivat runsaasti palautetta, pari rikosilmoitusta sekä kante-lun Julkisen sanan neuvostolle. Niissä Lova-rin todettiin toimineen laillisesti ja noudat-taneen hyvää journalistista tapaa.

4. Entä parasta palautetta?Parasta palautetta on se, kun jokin epäkoh-ta korjataan lehtijutun seurauksena. Sano-malehden tehtävänä on arvioida, suhteut-taa ja kanavoida kuntalaispalautetta päättä-jille. Usein epäkohdat ovat pieniä ja korja-taan lehtijutun seurauksena. Koulujen tila-ongelmien hoitamisessa ja kaupungin ranta-tonttien hintatarkistuksissa Lovarilla oli iso rooli. Myös asukkaiden vääräksi kokeman päätöksen muuttaa Seppäläntie Räfsbackan-tieksi peruminen oli esimerkki arjen pienten epäkohtien oikomisesta.

5. Mistä saat eniten potkua työhösi?Ihmisten palautteesta. Tietenkin myönteises-tä, mutta myös oikeaan osuneesta kriittisestä palautteesta. Hyvää palautetta on viimeiset kuusi vuotta jatkunut levikin kasvu.

6. Millainen on Lovarin uutiskriteereillä hyvä uutinen?Sellainen, josta on lukijoille hyötyä tai jo-ka aiheuttaa lukijoissa reaktion: elämyksen, ihastuksen, vihastuksen, riemun, raivon tai vaikka elämänmuutoksen.

7. Mitä juttua et julkaisisi koskaan Lovarissa?Juttua, joka on tahallisesti valheellinen tai epäeettinen. Emme koskaan julkaisisi jut-tua, jossa kehotettaisiin viharikoksiin jota-kin kansanryhmää vastaan.

8. Mikä on Lovarin torikameran suosion salaisuus?Reaaliaikaisuus. Siitä näet, mikä on säätila Loviisassa ja paljonko ihmisiä ja autoja on liikkeellä. Monille on tärkeää tarkistaa tori-kamerasta, että ”keskustassa kaikki hyvin”,

eli ettei kuvassa näy mellakoita tai sinisiä vilkkuvaloja. Eräänä aamuna ei ollut, kun kuvassa näkyi, että joulukuusi oli kaadettu.

9. Kerro, mitä ensimmäiseksi tulee mieleen sanasta ilmaisjakelulehti.”Ei mainoksia, kiitos” -tarrat postilaatikois-sa. Ilmaisjakelulehtiä on kuitenkin laaja kir-jo mainosläpysköistä aina laadukkaasti toi-mitettuihin kaupunkilehtiin asti.

10. Olet joskus todennut, että ”netti pelastaa paikallislehden”. Mitä tarkoitat?Paikallislehden suurimpia uhkia on jakelu-hintojen nousu. Osoitteellinen jakelu on laa-dukasta, mutta se on käsityötä, joka maksaa. Myös painaminen on kallista.

Paikallislehden tuote on sisältö. Jos se voi-daan jakaa digitaalisesti, säästyy resursseja si-sällön tuotantoon. Netissä lehti pystyy palve-lemaan tehokkaammin, nopeammin ja mo-nipuolisemmin kuin paperisena.

Paperilehti säilyy vielä pitkään, mutta kun päätelaitteet kehittyvät, lehden nettiversio havaitaan niin paljon paremmaksi, että se kerää enemmän tilaajia ja ilmoittajia.

11. Mikä on Lovarin seuraava lehtiuudistus?Pieni ulkoasu-uudistus tehdään vuoden 2012 alussa. Suurempi uudistus, eli nettisi-vujen muuttaminen niin että osa palveluista on ilmaisia ja osa sisällöstä ja lisäpalveluista maksullisia, tehdään myöhemmin.

12. Perustele yhdellä virkkeellä, miksi jokai-sen loviisalaisen kannattaa tilata Lovari.Jotta pysyy ajan tasalla, mitä hankkeita, uuti-sia ja ilmiöitä lähistöllä on tapahtumassa. •

38

tsEMppiä tor!Loviisalaisyleisö kannustaa toria henkeen ja vereen.

sanoja ei säästellä, kun omat pojat pelaavat.

kaHdEn tUnnin UrHEiLUspEktaakkELi kaikiLLa MaUstEiLLa

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Janne Lehtinen

39

>>

Syksyisen lauantai-illan pimetessä Lo-viisan liikuntahallissa kiehuu hornan-kattila yhä kuumemmalla liekillä. Me-

teli on melkoinen. Rytmikästä taputusta, vis-lausta, tömistelyä ja suoraa huutoa. Joku vei-vaa ujeltavaa mölytoosaa ja toinen puhaltaa muovitorveen. On menossa liigatason sali-bandyottelu: Loviisan Tor vastaan Jyväsky-län Happee.

”nöyrästi, mutta luottaen”

Ennen ottelua Torille povataan sarjataulu-kossa hännillä olevasta vastustajasta voittoa. Joukkueenjohtaja Peter Tuominen toppuut-telee hieman.

– Tiukkaa tulee varmasti. Kovat on vastas-sa. Ei Happee niin heikko ole kuin tauluk-ko näyttää.

Ensimmäistä kertaa matsia seuraamaan tullut Markku Strand veikkaa ennen otte-lun alkua lopputulokseksi 9–2. Jussi Hut-tunen arvioi lukemiksi maltillisemmin 5–3.

– Emme asu vakituisesti Loviisassa. On kuitenkin kiva tulla seuraamaan Torin ko-tiottelua.

Pelaajien valmistautuminen illan otteluun on alkanut jo hyvissä ajoin. Tärkeä taktiikka-palaveri käydään pari tuntia ennen ottelua.

– Nöyrästi mutta luottaen, kuuluu val-mentajan tiivistetty ohje.

Sen jälkeen pelaajat lähtevät ulos syysraik-kaaseen ilmaan pelaamaan futista.

”Melkein munille”

Läppä lentää, fiilis näyttää olevan rento.– Melkein munille, huutaa yksi pelaajista

palloa väistäessään. Valmentaja Arto Suokas juoksuttaa pelaa-

jia nurmella. Ristijuoksua, takaperin, kään-nös, välillä vedetään maihin. Eivätkö pelaa-jat väsy liikaa?

– Vähän saavat ollakin kuumissaan.Vastustaja on kerääntynyt mailoineen lii-

kuntahallin viereiselle koriskentälle. Hap-peen pelaaja Johnny Kotro ja Torin Peter Tuominen vaihtavat perhekuulumisia.

– Kotro on pelannut Torissa ennen kuin muutti Jyväskylään, Tuominen kertoo.

Pukuhuoneessakaan ei vielä huomaa ko-tiottelun kuumottavan ihmeemmin. Fiilis tuntuu olevan rento edelleen. Ehkä pinnan alla kuitenkin kuohuu.

Kahvia ja arpoja

Yleisöä virtaa tasaiseen tahtiin kahdesta ovesta. Toisella lunastetaan kympin sisään-

40

>>

Yleisö repeää raivoon, kun Torilta evätään selvä maali.

Vastustajan otteet kovenevat ja ottelu alkaa muistuttaa lätkämatsia

” b U U U U U U U ! n U i j a ! n U i j a ! ”

M i k ä L a j i ?

Salibandy on sisätiloissa pelattava

mailapeli, joka on saanut vaikutteita

jääkiekosta, katukiekosta ja jääpallosta.

Lajista käytetään joskus nimitystä

sähly, jolla tarkoitetaan lähinnä

kaveriporukoissa leikki- tai

kuntoilumielessä pelattavaa

salibandyn varianttia.

• Salibandykentän ympärillä on 50

senttimetriä korkea kaukalo. Maalin

koko on 160 × 115 senttimetriä.

• Maalin edessä on 1 × 2,5 metrin

kokoinen maalivahdin alue, jonne

pelaajat eivät saa mennä. Sekä

maali että maalivahdin alue ovat

maalialueen sisällä, jonka koko

on 4 × 5 metriä.

• Pelivälineenä on muovista

valmistettu 26-reikäinen, 23

grammaa painava pallo.

• Salibandyliigassa tehokas peliaika

on 3 × 20 minuuttia. Kello

pysäytetään jokaisesta pelikatkosta.

41

Puoliajalla pelikuviot hiotaan pukukopissa fläppitaulun avulla.

Vasemmalta Andreas Hietala, Joni Niiranen, Valtteri Etholen (keskellä) ja Niklas Niiranen.

42

pääsylippu, ja toisesta ovesta tulevat ne, joilla on vapaalippu tai kausikortti. Valtteri Paka-rinen näyttää kausikorttia Tuula Vaarimolle.

– Käyn matseissa aina kun ehdin. Itse pe-laan lätkää, Valtteri sanoo.

Ottelun aikana kahviossa myydään litroit-tain kahvia ja limua. Tänään arpamyynnis-tä vastaava Bia Hietala on leiponut myyn-tiin 150 pullaa. Euron arvalla voi voittaa ihan mukavia palkintoja.

– Kylpyläreissu, kahvipaketti ja mailapus-si, Hietala luettelee.

Järjestysmiehet vastaavat tilaisuuden tur-vallisuudesta. He kertovat, että yleisöllä on omat suosikkipaikkansa, ja siksi peleihin tul-laan ajoissa.

– Olemme varmistamassa, että jos jotain tapahtuu, yleisö pääsee turvallisesti ulos. Ske-naariona on savupommi tai tulipalo, järjes-tyksenvalvoja Tapio Niemi kertoo.

”Vetoja, vetoja!”

Tänä iltana yli viisisataa paikalle saapunut-ta kannustajaa saa kahden tunnin urheilus-pektaakkelin kaikilla mausteilla. Heti al-kuun nousee verenpaineen mukana meteli-kin huippuunsa. ”Hyvä Tor!”

Happee pääsee kuitenkin ensimmäisessä

erässä kolmen maalin johtoon. Ilmeet ovat vakavat muutaman ensimmäisen peliminuu-tin jälkeen. ”Vetoja, vetoja!”

Sitten yleisö repeää raivoon: potutuskäy-rä nousee huippuunsa, kun Torilta evätään selvä maali, ja vastustaja iskee poikittaisella mailalla Andreas Hietalaa saamatta rangais-tusta, vaikka mailakin katkeaa.

”BUUUUUUU! NUIJA! NUIJA! LIE-VÄÄ SIKAILUA!”

Yleisön riemuksi Tor kuitenkin kaventaa pian lukemiin 2–3.

– On se hienoa, että ne on niin liekeis-sä, alakatsomossa todetaan omista pelaajista.

Tauolla pukukopissa päätetään, että jat-ketaan sillä hyvällä fiiliksellä, joka jäi erän kahdesta nopeasta maalista. Valmennusjoh-to keksii lääkkeet seuraavaan erään, ja tasoi-tus tuleekin heti. Yleisö mylvii, huutaa ja rie-muitsee kukin tavallaan.

”OI OI OI KUN OLI HIENO!”

”Kusitko tuomari housuus?”

Vaikka vauhdikas ottelu on huikeaa katsotta-vaa, otteet alkavat yhä enemmän muistuttaa lätkämatsia. Happeen pelaaja tulee takaa kuin ohjus kaataen Torin Pekka Lindgrenin. Lind-grenin käsi menee sijoiltaan. Yleisö raivoaa:

”V...TU! V…TU!” Ja pienen tauon jälkeen vielä kerran va-” v E to j a , v E to j a ! ”

p r : ä ä L o v i i s a L L E

”Pienelle kaupungille Loviisan Torin

liigapelaaminen on todellakin iso

juttu. Liigapelit tuovat paljon ihmisiä

Loviisaan sekä läheltä että kaukaa.

Torin ansiosta Loviisa on usein esillä

valtakunnallisessa mediassa, mikä

on kaupungin imagon ja näkyvyyden

kannalta hioeno homma.

Tunnelma kotipeleissä on mahtava, ja

yleisömäärät ovat Loviisan kokoiselle

paikkakunnalle huikeat – Torin

salibandyjoukkue on kaupunkimme

joukkuelajien helmi ja kaikkien

loviisalaisten oma joukkue.”

Loviisan kaupungin viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand on aina ollut urheiluihminen. Lapsena ja nuorena hän juoksi ja hiihti kilpaa. Nykyisin hänellä on ”futisäidin” rooli. ”Seison futiskentän laidalla useita tunteja viikossa. On ihanaa seurata, kuinka juniorit pelaavat aidolla ilolla ja koko sydämellä.”

43

>>

s a L i b a n dy v s . k o r i s

Mikä on salibandyn ja koripalloilun olennaisin ero?

”Koripallon ero useimpiin muihin lajeihin on

tietty pituusvaatimus. Useimmat korisliigapelaa-

jat ovat yli 190 cm pitkiä. Mitä lyhyempi olet, sen

nopeampi ja taitavampi sinun tulee olla. Saliban-

dyssa pituuselementti ei vaikuta samalla tavalla.”

Minkälaisia ominaisuuksia vaaditaan huippuluo-

kan koripalloilijalta, jalkapalloilijalta ja saliban-

dypelaajalta?

”Kaikki kolme ovat taitolajeja, tosin hieman eri-

laisilla painotuksilla. Taidon lisäksi tärkein omi-

naisuus on nopeus, joka jakautuu fyysiseen no-

peuteen ja päätöksenteon nopeuteen. Pelaajal-

la on aina kolme vaihtoehtoa: syötä, heitä/lau-

kaise tai kuljeta.”

Mikä erottaa parhaat pelaajat hyvistä urheilijoista?

”Hyvä pelaaja tekee lähes aina oikean valinnan

edellä mainituissa tilanteissa. Parhaat pelaajat

pystyvät näkemään useampia siirtoja eteenpäin,

vähän samaan tapaan kuin shakissa.”

Missä lajissa on kovimmat haasteet?

”Lajina koripallo vaatii eniten kokoa ja urheilulli-

suutta. Se karsii potentiaalisten huippujen määrän

alhaiseksi. Maailmassa ei ole monta kaksimetristä,

jotka juoksevat satasen alle 11 sekuntia.

Jalkapallo on taidollisesti kaikkein haastavin

johtuen siitä, että pelivälinettä hallitaan jaloil-

la, joiden hienomotoriikan tulee olla samalla ta-

solla kuin käsien.

Salibandy on lajina nuori, ja se hakee vielä muo-

toaan. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen

urheilijatyyppi osoittautuu siinä optimaaliseksi.”

Vastaajana Koripallohokin kasvatti, ”Loviisan pommittaja” Tuomas Iisalo, joka lokakuussa pelasi 400. runkosarjaot-telunsa korisliigassa Torpan Poikien paidassa. Aiemmin hän on edustanut liigassa Kouvoja ja Espoon Honkaa. Mies-ten maaotteluja Iisalo on pelannut 57. Parhain saavutus on Pohjoismaiden mestaruus viime kesänä.

Voitto kotona! Andreas Hietala on nuorison ehdoton suosikki.

Tuomas Iisalo on 29-vuotias ja 195-senttinen koripallo-ammattilainen.

44

kuudeksi ”v…tu” – nyt jo toteavampaan sä-vyyn. Yleisössä istuu pari pikkulasta kuulo-suojaimet korvillaan.

Taklailua, jäähyjä ja rikkonaista peliä. Tuo-mareita ei säästellä. Yleisö raivoaa vaatien tuomareilta selkeää linjaa. Nyt kentällä on jotain nestemäistä ja tuomari pyytää moppia.

”Kusitko tuomari housuus! Toihan muis-tuttaa ihan sitä yhtä sketsihahmoa”, yleisössä arvioidaan tuomarin olemusta.

Katsomossa ärhäköidään sekä suomeksi et-tä ruotsiksi. Huudot tuomareille ja vastus-tajille ovat selvää suomea, onhan vastustaja Keski-Suomesta.

”ÄÄLIÖ! ÄÄLIÖ! VIHREÄ ÄÄLIÖ!” Näin viesti saadaan oikeaan osoitteeseen, vihreäpukuiselle tuomarille.

”Kuumakalle suihkuun!”

Erätauolla yleisö asettuu pullajonoon tai kä-väisee hakemassa pikaruokaa Pirjon Grillil-tä. Hermosauhut nousevat kohti pimene-vää taivasta. Vaikka kolmas erä on Torin juh-laa, helposti ei Happee lannistu. Sen pelaajat ovat kuitenkin selvästi hermostuneita, ja peli muuttuu vauhdikkaasta rajuksi. Laidat ryti-

sevät. Ryhmä nuoria naisia puolustaa raivoi-sasti Torin pelaajia, kun hermostunut vastus-taja rikkoo sääntöjä.

”Ota rauhallisesti, SAATANA! Sinä just, vali vali, kuumakalle suihkuun! Nyt jotain järkeä tähän peliin.”

Ja sitten Tor saa hienon maalin ylänurk-kaan.

”IIIIIIIK! IIIIIIK!”

”Kiitos käynnistä Happee”

Kaiken keskellä joku yrittää puhua kän-nykkään. Kun peli lopulta päättyy Torin 10–8 voittoon, yleisön ja pelaajien ilmeet ovat iloisia, huojentuneita. Ottelun sankareik-si nostetaan Andreas Hietala ja Niklas Nii-ranen. Hurraa-huudot kiirivät ulos asti. On aika lähteä lauantai-illan muihin ajanviettei-siin. Huomenna sitten taas kannustamaan.

”Kiitos käynnistä Happee, turvallista mat-kaa”, kuuluttaja toivottaa pelaajien kätelles-sä toisiaan.

– Jotenkin lähdimme otteluun puoliva-loin, mutta valmennusjohto onnistui kään-tämään kurssin, Niklas Niiranen kiteyttää pelin kulun lähtiessään muiden pelaajien ta-paan valmistautumaan seuraavan päivän ot-teluun. •

” k U s i t k o t U o M a r i H o U s U U s ? ”

” i i i i i i i k ! i i i i i i k ! ”

45

46

Timo Virtanen työskenteli kymmenen vuotta

sivareiden kouluttajana Lapinjärvellä. Mieluisassa

tehtävässä hän puhui rauhasta päivittäin.

Nyt luennointi jatkuu freelancerina.

Mr. PeaceTeksti: Paula Launonen, Kuvat: Virpi Lehtinen

47

timo virtalan mielestä pienistä arkisista valinnoista syntyy iso virta, joka vie kohti rauhaa ja oikeudenmukaisuutta.

Kuukausi Kanadassa avasi teinin sil-mät. Toki kansainvälistä työtä teh-neen tamperelaispapin poika oli ko-

tona tottunut monenvärisiin ihmisiin, mutta lastenleirin kokemukset rapakon tuolla puo-len jysähtivät suoraan sydämeen.

– Lähetä lapset eri puolilta maailmaa leik-kimään keskenään, ja teet parasta rauhantyö-tä, tuumaa Timo Virtala, 36, parikymmentä vuotta myöhemmin.

Virtalan henkilökohtaiset rauhangurut ovat venäläinen kirjailija Leo Tolstoi (1828–1910) sekä intialainen poliitikko Mahatma Gandhi (1869–1948). Tolstoi oli radikaali maaorjien puolustaja, ja Gandhi tunnetaan väkivallattoman vastarinnan isänä.

Mestariensa tavoin Virtala uskoo, että jo-kainen ihminen voi toiminnallaan vaikuttaa siihen, minkälaisessa maailmassa elämme.

– Jokaisella hengenvedolla me vaikutam-me. Sillä on merkitystä, mitä sanomme tai jätämme sanomatta. Ei kannata vatvoa ja laskea, mikä se minun vaikutukseni oikein mahtaa olla, kuinka pieni tai suuri on pa-nokseni. Pääasia on tehdä parhaansa mukaan se, minkä voi.

Pahasta voi päästä

Virtala ottaa esimerkiksi orjuuden, jon-ka poistamiseen riitti pienen kveekarijou-kon vastustus 1700-luvun Englannissa. Kun kveekarit ryhtyivät kyseenalaistamaan orjuu-den oikeutusta, enemmistö vastasi heille, että

näin on aina ollut ja on vastakin. Kveekarei-den teesejä kaadettiin nurin myös taloudelli-sella pelotteella: jos Englanti kieltää orjakau-pan, bisnes siirtyy Ranskaan.

– Mutta niin vain kävi, että orjakauppa lo-petettiin. Vähitellen orjuutta alettiin pitää epämoraalisena toimintana, eikä sitä nyky-maailmassa hyväksytä enää missään.

Virtalalla on myös muita esimerkkejä maa-ilman kehittymisestä hyvään suuntaan.

– Julkiset teloitukset, gladiaattorikisat, noitavainot. Kaikista niistä on päästy.

sähköpostia sortajalle

Oman aikamme rauhantyötä Virtalan mie-lestä on kaikki sellainen toiminta, jolla vä-hennetään esimerkiksi perheväkivaltaa, vä-hemmistöjen syrjimistä, asekauppaa ja luon-nonvarojen tuhlausta. Jos omassa arjessa vai-kuttaminen ei riitä, aina voi tehdä kuten Vir-tala itse, ja ottaa yhteyttä vaikkapa suurvallan isokenkäiseen päättäjään.

– Lähetin tänä aamuna sähköpostia Egyp-tin puolustusministerille. Pyysin häntä va-pauttamaan vankilassa nälkälakkoilevan va-paustaistelijan, jonka blogikirjoituksista tie-to Egyptin sisäisestä tilanteesta on levinnyt maailmalle.

Virtalan meili lähti faaraoiden valtakun-taan Lapinjärveltä, omakotitalosta metsän keskellä, jossa hän asuu ja työskentelee ame-rikkalaisen Sally-vaimonsa ja pariskunnan 3-vuotiaan Oliver-pojan kanssa. •

p E r i n n ö k s i r a U H a n f o o r U M i

Loviisalaisille Timo Virtala on tul-

lut tutuksi elokuussa pidettäväs-

tä rauhanfoorumista, jonka orga-

nisoinnin hän peri kirkkoherra

veli-matti Hynniseltä vuon-

na 2008.

Hiroshiman päivän tapahtuma

on koonnut pikkukaupunkilaiset

pohtimaan rauhan kysymyksiä jo

25 kertaa. Monipuolista ohjelmaa

freelance-kirjoittajana ja -koulut-

tajana työskentelevä Virtala val-

mistelee pitkin vuotta.

– Työtä on paljon. Seminaarien,

näyttelyiden, konserttien, teatte-

ri- ja elokuvaesitysten sekä tori-

tapahtumien suunnittelua. Neu-

votteluja ja tilojen varaamisia.

Kirjoitan apurahahakemuksia, ja

olen yhteyksissä esiintyjiin, hän

luettelee.

Hugon munat ovat kullankeltaisiaKananmunasta näkee, miten kana

voi. Loviisalaisesta Lilla Hugosta saa vain hyvin voivien kanojen munia.

Kun munan halkaisee, on keltuainen kirk-kaan keltainen, ja sitä on vaikea saada valkoi-seksi vaahdoksi edes vatkatessa.

Munat ovat lähtöisin Liljendalissa sijait-sevalta Komkom Ky -tilalta, jossa kanoil-la on lokoisat oltavat. Niille on rakennettu oma mökki ja ulkotarha. Kanat pääsevät ha-lutessaan ottamaan hiekkakylpyjä tai lepää-mään orsilla.

Torin laidalla sijaitsevasta Lilla Hugosta saa munien lisäksi noin kymmenen paikal-lisen tilan lähituotteita. Luomuruokaa tulee

myös ulkomailta. Viime pääsiäisen aikaan perustettu liike on löytänyt oman asiakas-kuntansa, vaikka kesäasukkaiden lähdettyä on ollut rauhallisempaa. Perheyritystä pyö-rittävät loviisalaiset paluumuuttajat Dennis Andersson ja Elina Lohman-Andersson.

– Ehdottomasti suosituimpia tuotteitam-me ovat juustot, joita tulee viiden kotimaisen valmistajan lisäksi myös ulkomailta, etenkin Ranskasta. Meiltä kysytään paljon myös pai-kallisia perustuotteita, kuten jauhoja ja ryyne-jä. Mieluiten otammekin myytävämme lähiti-loilta. Meille on tärkeintä, että tuote on laadu-kas ja lähellä tuotettu, Dennis kertoo.

Lilla Hugosta löytyy erikoiskahveja, säilyk-

keitä ja hilloja. Joulun alla myyntiin tulevat paikallisten tuottajien kinkut, joita voi etu-käteen tilata. Joulupöytään voi lisäksi noutaa lähiglögiä, joulukahvia, teetä, suklaata ja eri-laisia pähkinöitä.

– Paikalliset tuottajat ovat löytäneet hyvin liikkeeseemme. Valikoimamme elää jatku-vasti, jätämme pois eksoottisimpia tuotteita, jotka eivät mene kaupaksi ja otamme tilalle mieluusti juuri paikallista.

Lilla Hugon kahvi tulee helsinkiläisen paah-timon kautta, ja sitä kannattaa tulla maistele-maan kauempaakin. Liike satsaa kaikessa koti-maisuuden ja puhtauden lisäksi korkeaan laa-tuun sekä eksoottisiin makuelämyksiin. •

toiMitUs tykkä

ä – toiMitUs tyk

kää

–

48

Teksti: Ulla Ora Kuva: Hanna Neuvonen

LIIKE ON AVOINNA

arkisin kello 10–18 ja lauantaisin kello 9–15.

Loviisan torin laidalla, Brandensteininkatu 11

49

4 x naMjätä einekset hyllyyn ja tee kunnon ruokaa.

pyysimme neljää loviisalaiskokkia jakamaan talvisen herkkureseptin pikkukaupungin lukijoille. rohkeasti

kokeilemaan – kokkailu on hauska harrastus.

Kuvat: Virpi Lehtinen, Hanna Neuvonen

>>

50

M U s t i g k ö t t g r y ta

p U n a j U U r ta & v U o H E n j U U s to a

r i i s ta pata

H i r v E n f i L E t t ä & M a a L a i s p E r U n a pa i s to s ta

annokset neljälle

51

p U n a j U U r ta & v U o H E n j U U s to a

KeiTTo10 kpl punajuurta1 l kasvislientä 2 dl kermaa2 rkl balsamicoaSuolaa

• Paahda punajuuret uunissa

kypsiksi 185°C 2 h.

• Kuori punajuuret ja laita

kattilaan. Lisää kaikki muut

ainekset kattilaan ja keitä 20 min.

• Soseuta ja tarjoile.

vuoHeNJuuSToPöTKö0,2 kg vuohenjuustoa3 rkl kermaa1 sitruunan kuori raastettuna

• Sekoita ainekset kulhossa ja tee

massasta pötkö kelmun avulla.

• Leikkaa pötkö annospaloiksi

ja hienonna kurpisansiemeniä

veitsellä rouheeksi.

• Ripottele vuohenjuusto pötkön

päälle kurpitsansiemenhaketta.

BalSamiCo mariNoiTua PuNaJuurTa2 kpl punajuurta2 rkl balsamicoa2 rkl sokeria1 dl vettä

• Leikkaa punajuuret kuutioiksi,

Kiehauta sokeri, vesi ja balsamico

ja kaada seos punajuurikuutioiden

päälle, anna marinoitua 2 h.

koristeet annokseen:Kurpitsansiemeniä paahdettunaPunajuurenversojaomenasuikaleitaKurpitsansiemenöljyä

tarjoa lisäksi:maalaisleipää ja voita

Juomaksi suosittelenCava Bares palta

M U s t i g k ö t t g r y ta

600 g nötkött200 g bacon bitar3 morötter1 palsternacka2 gula lökar200 g trattkantareller eller Champinjoner1 msk enbär4 lagerblad10 svartpepparkorn3 dl mörkt öl1 dl rönnbärs gelé eller svartvinbärs gelé1 liten burk demi glace sauce eller kalv fond100 g smörGarnering: persilja

• Skär köttet i passliga bitar och

bryn i olja. Tillsätt vatten så det

täcker köttet, enbär, lagerblad och

svartpeppar och låt puttra på svag

värme i en timme.

• Tillsätt sedan morot i bitar och

låt koka 20 min, sedan palsternacka

och låt koka 10 min till.

• Bryn sakta bacon, lök och svamp

tills vätskan försvunnit och tillsätt

i grytan. Sedan det mörka ölet och

demi glace såsen och låt puttra

10 min.

• På slutet kommer rönnbärsgelén

och smöret. Om man vill ha en

lite sötare variant kan man sätta

till lite sirap. Servera med kokt

potatis eller ugnsgrönsaker.

Dryckrekommendation: malmgårds dinkel eller ett ekologiskt rött vin: l’auratae från Sicilien.

r i i s ta pata

360 g jänistä360 g hirveä60 g voita180 g sipulia360 g pekonian. 4 litraa lihalientärosmariinia, timjamia

Tämän helpommaksi padan

teko tuskin tulee.

• Ruskista kuutioidut jänis-

ja hirvipalat mausteiden kera,

mutta erikseen voissa.

• Ruskistamisen jälkeen

hirvenlihat laitetaan lihaliemeen

hautumaan, puolen tunnin

päästä lisätään jänikset mukaan

ruskistetun pekonin ja sipulin

kera. Tässä vaiheessa voit lisätä

myös riistafondin.

• Jos pata on liian juoksevaa,

suurusta sitä maizenalla.

• Tarjoile lisukkeiksi

puolukkasurvosta ja

kotitekoisia lohkoperunoita,

ja koristele annos rosmariinin

oksalla. Avot!

Juomaksi suosittelenThandin Shiraz-Cabernet taioluen ystäville StallhagenDelikat/malmgård Dinkel

mirko Hauhia, kokki, Hotell Degerby

H i r v E n f i L E t t ä & M a a L a i s p E r U n a -

pa i s to s ta

180 g hirven ulkofilettä/hlö6 uuniperunaa600 g juureksia (porkkana, sipuli, selleri, palsternakka)300 g pekoniaSiirappia, öljyä, timjamia, rosmariinia, suolaa ja pippuria KaSTiKe4 dl demi glace2 dl punaviiniä3 rkl mustaherukkahyytelöälihaliemikuutioPorkkana ja sipuliSuolaa ja pippuriaPaahdettuja valkosipulin kynsiä

• Paista uuniperunat kypsiksi

150-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

Anna jäähtyä. Kuutioi perunat kuorineen.

• Leikkaa juureksista nopan kokoisia

paloja. Laita uunipellille, lisää öljy, siirappi ja

mausteet. Paahda uunissa (225°C) noin 20

minuuttia. Paista pekonit rapeaksi ja leikkaa

paloiksi.

• Paahda kastikkeen juureksiin kunnon

väri. Keitä niitä muiden ainesten kanssa

hiljaisella tulella noin tunti.

Siivilöi kastike, lisää valkosipulin kynnet

ja mausta tarpeen mukaan. annoksen kokoaminen

• Paista peruna- ja juureskuutiot voin kera

pannulla. Lisää valkosipulimurskaa hitusen.

Mausta tarpeen mukaan.

• Lämmitä kastike.

• Paista huoneenlämpöiset hirvenfileet

kuumalla pannulla 2–3 min/puoli

kypsyysasteesta ja lihan paksuudesta

riippuen.

• Leikkaa liha kauniisti terävällä veitsellä

maalaisperunapaistoksen päälle. Kastike

perään, ja koko komeuden päälle paistettu

tuore kanttarelli. Juomaksi suosittelemmetäyteläistä shiraz-punaviiniä

Tsutomo Tazaki, ravintoloitsija, ravintola Sakura

Kristian vuojärvi keittiömestari, olut- ja viinitupa ölvin

Heli Hassinen, ravintoloitsijamaija laitikas, tarjoilijaravintola Bella loviisa

oLUttasting

Oluenmaistaja poikkeaa viininmaistajasta siten, että hän ei

sylje juomaansa kuppiin. Aaah... nielaiseminen on tärkeää,

koska siten selviää humalan karvaus, eli jälkimaku.

Teksti: Tom Backmansson Kuvat: Linda Varoma Tuotekuvat: Alko

Mörkt = gott

52

53

Panimomestari Tuomas Markkula va-litsi Pikkukaupunki-lehden oluttas-tingiin viisi yleisesti saatavaa ja Alkos-

sa myytävää talvi- ja jouluolutlajia. Maistajille tasting oli sokkotesti, eikä ihan

helppo sellainen.

t U M M at ta Lv i - j a j o U L U o L U E t

n’ice Chouffe, Brasserie d’AcouffeJukka Salminen: Ohut vaahto, pähkinää ja luumua. Silti laihanlainen. Takuuvarma suo-malainen.Janne Lepola: Vaahto hyvä, hyvä humala. Täyteläinen tuoksu ja hyvä mallas. Vivahdus sahtiin.Rainer Knapas: Ohut vaahto. Lämmin, haile-ahko glögimauste. Peruspohja plus lisämauste.

nögne Ö Underlig Jul, nögne ÖJukka: Hieno tiivis vaahto. Tosi tumma. Voi-makas neilikkainen ja suklainen. Ei pikaolut.Janne: Vaahto hyvä. Inkivääri, kaneli. Maku ohut ja lyhyt. Karvas. Lapinkulta joulu?Rainer: Paksu tiivis vaahto. Humala, joulu-mauste. Kirpeä, stydiä. Vehnä!

Mikkeller From Via To, MikkellerJukka: Hieno vaahto. Supertumma, kahvinen ja paahteinen. Maltainen maku.Janne: Tumma hyvä vaahto. Terva, savu. En-siksi kirpeä, karvas. Jälkimaku hyvä.Rainer: Muheavaahtoinen. Tumma, musta, espresso. Luonnikas. Poltettu karamelli. Sika-ri. Juhlan jälkituntua.

Arctic Circle Ale, Malmgårdin PanimoJukka: Hieno vaahto. Siirappinen. Humalaa löytyy. Pehmeä ja samettinen. Hyvä!Janne: Vaahto lähes olematon. Mämmi/mal-las. Hyvä humala. Kirsikkaa nahkaa asetonin vivahde. Suhteellisen helppo juotava.Rainer: Punertava laiha vaahto. Helppo liukas. Pehmeä, makea kirsikka. Humalan jälkilämpö.

Aech schlenkerla rauchbier Urbock, Heller TrumJukka: Hyvä vaahto. Pehmeä maltainen, vä-hän humalaa. Savusilakan vivahde. Vähiten joulumaustettu.Janne: Kohtalainen vaahto. Tuoksu suksiterva. Hivenen ohut. Helppo juotava. Vesi Iisalmesta.Rainer: Laiha vaahto. Paahteinen, savuesans-sinen, tekotervaa. Vähämausteinen, talouskal-jan vivahde.

>>

j U k k a s a L M i n E n , g r a a f i k ko Molemmat vanhemmat työskennelleet eri panimoilla. Kasvanut panimomaailmassa. Suosii englantilaisia oluita.

j a n n E L E p o L a , L ä ä k ä r i Saksalaisen oluen ystävä. Käynyt 12 kertaa Octoberfestin olutjuhlilla Münchenissä. Haluaisi oluen elintarvikkeeksi myös Suomessa.

r a i n E r k n a pa s , H i s to r i o i t s i j a Matkusti 1970-luvulla Saksan Bambergiin juomaan savuolutta. Se oli suuri elämys.

Testaajat

TastingOluen maistajaisissa juodaan vain tilkan verran kutakin olutta. normaalikäytössä menee pullo, joskus poikineen. Oluen tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluukin sen juotavuus. Ei ole hyvä, jos olut tuntuu liian mausteiselta tai tuhdilta ja maku rupeaa tökkimään.

Lääkäri Janne Lepola on tunnettu loviisalainen oluen ystävä.

Graafinen suunnittelija Jukka Salminen arvostaa hyvin muodostunutta vaahtoa.

Kaukolämpö on ympäristöystävällistä. Se auttaa pitämään hiilidioksidipäästöt kurissa. Porvoon Energian tuottamasta Loviisan kaukolämmöstä bioenergian osuus on noin 70 %

VARMA JA HUOLETON VALINTA

VALITSE VIHREÄ KAUKOLÄMPÖ

Loviisassa kaukolämpöverkon pituus on yli 25 kilometriä. Asiakkaita meillä on lähes 250.

LIITY MUKAAN! Asiantunteva henkilöstömme neuvoo mielellään.

Puh. 019 661 411www.porvoonenergia.fi

PORVOON ENERGIA – Luonnollinen valintaBORGÅ ENERGI – Ett naturligt val

55

vain tiLkan vErran kUtakinLaadunvalvonnan vuoksi pani-

momestari juo paljon olutta val-

mistusprosessin aikana. Sen lisäk-

si panimomestarin pitää maistel-

la kilpailijoiden oluita pysyäkseen

selvillä maailman trendeistä.

Maistaminen on oluenpanijan

tärkeimpiä työkaluja. Malmgår-

din Panimon panimomestari Tuo-

mas Markkula, maistuuko olut

erilaiselta, kun juot sitä huviksesi?

– Kyllä se on toisenlaista, kun

ei koko ajan tarvitse analysoida

makuvivahteita ja mausteita.

Samalla hän myöntää, että ta-

karaivossa kyllä pyörii aina joku

pieni prosessi.

Markkula on osallistunut mo-

niin maistajaisiin. Pahimmillaan

oli maisteltavana 23 eri laatua.

– Se oli kyllä liikaa. 15 oluen

jälkeen tuntui, että ei ole enää

ihan terävimmillään, vaikka eri

oluita juotiin vain vähän.

L o p p U a r v o s t E L U

Malmgårdin Panimon Arctic Circle Ice ja bel-gialainen N’Ice Chouffe nousivat sokkotestis-sä raadin suosikeiksi. Jännää oli se, että raati ei tunnistanut Arctic Circlen katajanmakua en-nen kuin sai tietää siitä. Myös N’Ice Chouffen korkea alkoholiprosentti tuli raatilaisille suu-rena yllätyksenä.

Norjalainen jouluolut Nögne Ö Under-lig Jul maistui raatilaisten suussa aivan liian mausteiselta, ja se jäi testin jumboksi.

Panimomestari Tuomas Markkula totesi, et-tä näin erilaisten oluiden keskinäinen vertai-lu on vaikeata.

Alkon nettisivuilta www.alko.fi löytyvät tarkat tiedot testatuista ja muista valikoimissa olevista oluista. •

Mikkeller From Via To, MikkellerTanska, 8 %, 14,41 €/lKALLEin

n’ice Chouffe, Brasserie d’AcouffeBelgia, 10 %, 11,85 €/lrAADin sUOsiKKi 2

nögne Ö Underlig Jul, nögne Önorja, 6,5 %, 12,46 €/lrAADin MiELEsTÄ MAUsTEinEn

Aech schlenkerla rauchbier Urbock, Heller Trumsaksa, 6,5 %, 6,96 €/lEDULLisin

Arctic Circle Ale, Malmgårdin Panimosuomi, 7,3 %, 9,78 €/lrAADin sUOsiKKi 1

Terveydeksi!>>

56

lumessaJäljet

3.

1.

2.

4.

5.

6.

57

lumessaJäljet

3.

1.

2.

4.

5.

6.P

iirr

os: J

ukka

Sal

min

en

H i r v i

Isona eläimenä hirven askeleet painuvat syväl-

le lumeen. Sorkan jäljen koko ja askeleen pituus

ovat sellaisia, että niitä tuskin voi sekoittaa min-

kään toisen eläimen jälkiin. Jos laumassa on usei-

ta eläimiä, ne mielellään astelevat peräkkäin sa-

moja jälkiä käyttäen.

j ä n i s

Metsäjäniksen jäljet voivat vaihdella suuresti. Jos

jänis säikähtää, saattavat takajalkojen jäljet olla

jopa metrin päässä etujalkojen edessä. Kovalla

hangella takajalkojen jäljet ovat lähes peräkkäin.

k E t t U

Kettu liikkuu enimmäkseen eri nopeuksilla ra-

vaten. Jäljet näkyvät luonnossa helminauhana, lä-

hes suorana jälkien jonona.

H a r a k k a

Harakka hyppelee pariaskelin muutoin paitsi

pehmeässä lumessa, missä se kävelee vuoroas-

kelin.

M E t s ä M y y r ä

Metsämyyrä voi usein hyppiä lähes oravamai-

sia jälkiä tehden. Talvella se tulee mielellään asu-

tuksen tuntumaan. Monet pikkunisäkkäät pysyt-

televät kuitenkin talvella pääasiassa lumen alla.

o r a v a

Orava etenee joko hyppimällä tai loikkimalla,

ja sillä on helposti tunnistettavat jäljet. Oravat

viettävät paljon aikaa puussa. Ne voivat liikkua

pitkiä matkoja ilman, että käyvät välillä maassa.

Eläinten jälkien seuraaminen ja tutkiminen on mukavaa ja opettavaista puuhaa. Hyviä jäljityspaikkoja ovat meren, jär-vien ja purojen rannat, aukeiden paikkojen reunat sekä esi-merkiksi sähkölinjat.

LintUjEn jäLjEtTunnistamista helpottavia seikkoja: jälkien koko, kulkutapa (hyppely parijäljin vai vuoroaskelin kulku), elinympäristö, linnun käyttäytyminen (onko saalistanut, ruokaillut) jne.

nisäkkäidEn jäLjEtSamankin lajin jäljet voivat vaihdella suuresti riippuen eläi-men kiireestä ja lumen kovuudesta. Nisäkkäillä on myös useita kulkutapoja. …Pääkulkutapoja ovat käynti, ravi, laukka ja hyppely. Li-säksi on vielä erilaisia alatyyppejä, kuten pariravi ja neli-hyppely. …Pitkäruhoisille ja lyhytjalkaisille näätäeläimillehyppely on tyypillinen kulkutapa. …Ravinnonhaussa liikutaan yleensä rauhallisemmin, mutta pakenevalle eläimelle on usein laukka tarpeen. …Kulkutapaan vaikuttaa myös maasto. Esimerkiksi upot-tavaan lumeen, kantohangelle ja rantaliejuun jääneet jäljet eroavat toisistaan.

MUkavaa pUUHaa

Kuv

a: T

imo

Lind

gren

lumessaJäljet

3.

2.

1.

4.

5.

6.

58

Loviisan metsissä asustaa satoja hirviä ja muita hirvieläimiä.

LFS on osa Nordström Groupia, joka on tarjon-nut huolinta- ja ahtaustoimintaa Loviisassa jo vuodesta 1914. Erinomainen, ammattitaitoi-nen palvelumme on tehnyt Loviisasta Suomen suurimman kappalesahatavarasataman.

Kehittämällä satamaa hyvässä yhteistyös-sä Loviisan kaupungin kanssa pystymme tulevaisuudessakin varmistamaan paikkamme yhtenä alueen tärkeänä työnantajana.

”Joustavuutemme ja hyvän palvelun taustalla on omistautunut porukka ja hyvä tekemisen meininki.”

Jan Van Den Wildenberg, toimitusjohtaja, LFS – Lovisa Forwarding & Stevedoring

Ykköstiimisi satamatoiminnoissa

Lovisa Forwarding & Stevedoring

part of Nordström Group

www.nordlfs.com

Snow-howLOVIISANLAHDELLA NAUTIT ULKOILUSTA KESKELLä KAUPUNKIA!

Jäätilanteen salliessa lahti onkin varsinainen temmellyskenttä,

jossa voi yhden päivän aikana nähdä retkiluistelijoita, jääsurffaajan,

ratsastajia, moottorikelkkailijoita, hiihtäjiä ja pilkkijöitä ....

Nämä nuoret nappasivat vielä snoukankin kainaloon!

60

>>

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Hanna Neuvonen

61

62

Lämpimästi päälle ja järkeä jäälle. Sil-lä pärjää. Jäällä tuulee melkein aina, vaikkei sitä rannalla huomaisikaan,

joten vaatetuksen puutteella ei kannata ret-keänsä pilata.

Moottorikelkan perässä on hauska snouka-ta, vähän kuin vesihiihtäisi! Köyden jatkeena voi kulkupelinä tietysti olla myös pulkka, ah-kio tai sukset.

Muista, että moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 senttiä paksuisen jää-kannen. Jäälle ei oikeasti mennä uimaan – sitä kannattaa harrastaa avannossa tai uima-hallissa!

63

Pujottele vaahtokarkkeja vartaisiin.

Paahda tulella vain muutama sekunti,

silmänräpäys, sillä vaahtokarkit

palavat erittäin herkästi!

Anna jäähtyä hetki ja nauti

– äklömakeaa sanoo yksi,

herkkua toinen!

” ä k k i M a k E a n y s t ä v i L L E ”

64

kaUpUnginjoHtajan tErvEHdysLoviisa on hieno asuinkunta, joka tarjoaa monipuoliset ja ihmis-

läheiset palvelut asukkailleen. Tämä ei ole byrokraattinen fraasi

vaan täyttä totta.

Loviisan taloudellinen tilanne on ennakoitua parempi ja meillä

on kaikki edellytykset selvitä kunnialla myös tulevina vuosina. Vi-

reillä on useita kehittämis- ja rakentamishankkeita. Hyvällä yhteis-

työllä rakennamme kotikaupungistamme etelärannikon helmeä,

jossa meillä kaikilla on hyvä asua ja elää.

Kaupungissamme puhutaan ainakin kolmeatoista eri kieltä. Toi-

vottavasti kaikki, jotka ovat löytäneet kotipaikkansa Loviisasta,

viihtyvät idyllisessä kaupungissamme. Täällä on tilaa kansainväli-

syydelle.

Toivotan kaikille loviisalaisille hyvää joulua ja menestyksekäs-

tä vuotta 2012

Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja

Ich wünsche allen Einwohnern in Loviisa eine fröhliche Weihnacht und

ein ervolkreiches neues Jahr 2012.

Olavi Kaleva, Stadtdirektor

“¡ Feliz Navidad y Próspero 2012 a todos! “Olavi Kaleva, alcalde de Loviisa

Je souhaite à tous les habitants de Loviisa un joyeux Noël et une très prospère année 2012.

Olavi Kaleva, Maire

رهدزم 2012 ماعو ديجم داليم ديع اسيفول ناكس عيمجل ىنمتأافيلاك يفالوأةيدلبلا سيئر

我祝愿所有洛维萨（Loviisa）的居民圣诞快乐，2012年大吉大利。

市长奥拉维· 卡勒瓦 (Olavi Kaleva)

Soovin kõigile Loviisa elanikele häid jõule ja edukat aastat 2012.

Olavi Kaleva, linnapea

stadsdirEktörEns HäLsningLovisa är en fin kommun att bo i och den erbjuder sina invånare

mångsidiga och människonära tjänster. Det här är inte bara en tom

fras utan full verklighet.

Den ekonomiska situationen i Lovisa är bättre än det förutsedda

och vi har alla förutsättningar att klara oss med äran i behåll även

under kommande år. Ett flertal utvecklings- och byggprojekt är på

gång. Med gott samarbete bygger vi vår hemstad till en pärla för

sydkusten; till en stad där vi alla har det bra att bo och leva.

I vår stad talar man minst tretton olika språk. Jag hoppas att al-

la som hittat sin hemort i Lovisa trivs i vår idylliska stad. Vi vill gär-

na vara mer internationella.

Jag önskar alla Lovisabor en god jul och ett framgångsrikt år

2012

Olavi Kaleva, stadsdirektör

tHE Mayor’s grEEting Loviisa is a splendid municipality to live in. It offers

versatile and humane services to its inhabitants.

This is not an empty phrase but the simple truth.

The financial situation of Loviisa is better than

predicted and we have all the prerequisites to

make it with flying colours even in the future.

There are several development and construction

projects pending. We will make our home town

into a pearl of the southern coast by means of

good cooperation; into a town where it will be

good for us all to live.

At least thirteen languages are spoken in our

town. Hopefully all who have found their home

in Loviisa enjoy our idyllic town. We welcome the

opportunity to become cosmopolitan in Loviisa.

I wish all inhabitants of Loviisa a merry Christ-

mas and a prosperous year 2012

Olavi Kaleva, Mayor

Желаю всем жителям Ловизы счастливого Рождества и успешного нового 2012 года!

Олави КалеваМэр города

65

Venäläiset tulevatOnko Loviisa valmis?

Добро пожаловать в Ловиса!

Ryssarna kommer – Är lovisaborna beredda?

sivut 65–76sidorna 65–76

Pikkukaupunki – Matkailuliite

Småstadsliv – Turismbilaga

Teksti: Seppo Iisalo Piirros: Outi Norberg Kuvat: peak press Kartan grafiikka: Milla Ketolainen, Jukka Salminen

66

eww-www

HeLSingin–PieTaRin keHiTySkÄyTÄVÄLoviisa sijaitsee e18-tien varrella kahden metropolin, Pietarin ja Helsingin, välisellä kehityskäytävällä. Sijainti tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös matkailun kehittämiselle.

kotka

Staden Lovisa är belägen vid europaväg e18, mitt emellan metropolerna Helsingfors och S:t Petersburg. Läget vid denna utvecklingskorridor erbjuder turistnäringen oanade möjligheter.

UTVeckLingSkORRidORen HeLSingfORS–S:T PeTeRSbURg

kouvola

LahtiLahtis

HeLSinkiHeLSingfORS

VenÄjÄLLÄ VaPaaPÄiViÄ OVaT 1.–5. tammikuuta: uusivuosi7. tammikuuta: joulu8. maaliskuuta: kansainvälinen naistenpäivä1. toukokuuta: kevään ja työn päivä9. toukokuuta: voitonpäivä4. marraskuuta: kansallisen yhtenäisyyden päivä

RUUHkaa TiedOSSa!

LiiTe | biLaga

Uusi allegro-nopeajunayhteys Pietarista Vainikkalan, kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin kiinnostaa yhä useampia. ennuste vuodelle 2011 on 290 000 asiakasta.

allt fler ryssar är intresserade av expresståget allegro som går från S:t Petesburg till Helsingfors via Vainikkala, kouvola och Lahtis. Prognosen för år 2011 är 290 000 passagerare. Lapinjärvi

Lappträsk

disa’s fish

Loviisan itäinen liittymä, mallinnuskuva / Lovisa östra anslutning, skiss

kotkan-Haminan seudulla vieraili 309 000 venäläistä.

Regionen kotka-fredrikshamn besöktes av 309 000 ryssar.

abc kuninkaantie / abc kungsvägen

LOViiSaLOViSa

6

kuningattarenporttiin eli Loviisan läntiseen liittymään suunniteltu Valoaalto-maamerkki.

Porvooborgå

det planerade landmärket Ljusvågen vid Lovisa västra anslutning, drottningporten.

2

1

3

4Venäläisten matkat Suomeen vuosittain

2010

e

2011

e

2012

e

2007

2008

2009

2004

2005

2006

2001

2002

2003

1997

1998

1999

1994

1995

1996

2000

1992

1993

Lähde: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, Rajatutkimus 2010

positiivisen kasvun ennuste

viisumien määrän kasvuun perustuva ennuste

Haminafredrikshamn

Sirius Sport

PyhtääPyttis

67

eww-www

MOSkVaМосква

MOSkOVa

ViipuriВыборг

LappeenrantaVillmanstrand Vuonna 2010 venäläiset tekivät kaakkois-

Suomen raja-asemien kautta 2,4 miljoonaa matkaa Suomeen. Parhaina päivinä rajan ylitti yli 40 000 ihmistä.

År 2010 passerade 2,4 miljoner ryssar gränsstationerna i sydöstra finland. Under de livligaste dagarna passerade över 40 000 personer gränsen.

Lappeenrannassa vieraili vuonna 2010 860 000 venäläistä.

Villmanstrand hade 860 000 ryska besökare år 2010.

jos eU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus toteutuu, venäläismatkailijoiden määrä lisääntyy olennaisesti.

Om visumfriheten mellan eU och Ryssland förverkligas kommer antalet ryska resenärer att öka avsevärt.

Pietarin seudulla asuu yli 5 miljoonaa ihmistä.

S:t Petersburgsregionen har över 5 miljoner invånare.

… Pietarilaisten keskuudessa Suomi on Italian ja Ranskan jälkeen kolmanneksi kiin-nostavin matkailumaa.

… Suomen matkailumahdol-lisuuksista pietarilaiset kuu-levat pääasiassa tuttavilta. Matkakohteen päättää nainen, vaikka loman maksaa mies.

… 56 prosenttia pietarilaisis-ta on viimeisen kahden vuo-den aikana käynyt Suomessa, lähes viidesosa vähintään neljä kertaa.

… Ahkerimpia Suomen vie-railijoita ovat johtaja- ja esi-miestasoiset pietarilaiset ja lapsettomat pariskunnat.

… Yli 40 prosenttia Suomessa vierailleista pietarilaisista on matkustanut myös Etelä- ja Keski-Euroopassa ja kolmas-osa muissa Pohjoismaissa.

… 57 prosenttia pietarilaisis-ta aikoo matkustaa Suomeen varmasti seuraavan kahden vuoden aikana ja 23 prosent-

tia todennäköisesti. Eniten matkoja aiotaan tehdä omal-la tai vuokra-autolla.

… Eniten matkoja suunni-tellaan Helsinkiin ja pääkau-punkiseudulle (65 prosenttiavarmasti tai todennäköisesti matkustavista).

TieSiTkö, eTTÄ…

ennen Suomen ja neuvostoliiton raja muodosti yhden euroopan jyrkimmistä elintasorajoista. Liikenne- ja matkustusrajoitukset ovat vähentyneet, ja viisumeita saa aikaisempaa huomattavasti helpommin.

gränsen mellan finland och Sovjetunionen var en av europas mest distinkta gränser ifråga om levnadsstandard. Trafik- och reserestriktionerna har lättat och visum beviljas betydligt lättare än förr.

Vainikkala

PieTaRiS:T PeTeRSbURg

Санкт-Петербург

Vaalimaa

nuijamaa

allegro

Tax free -myynti eri paikkakunnilla

Tammi–syyskuussa 2011

Helsinki ………. 56 602 000 euroaLappeenranta .. 52 787 000 euroaimatra ............ 10 298 000 euroakotka ............. 6 824 000 euroakouvola .......... 2 664 000 euroa

Lähde: Global Blue

Innolink Research Oy haastatteli 3000:a vähintään 18-vuotiasta venäläistä Pietarin alueella kahdessa jaksossa 2011.

68

Millaisia he ovat?Miksi he tänne tulevat?Mistä he ovat kiinnostuneita?Yli 90 prosenttia loviisalaisista kaupan ja matkailualan yrityksistä ar-vioi, että venäläisten matkailijoiden merkitys Loviisalle kasvaa. 85 pro-senttia pitää heitä omalle yritykselleen tärkeinä.

Miten palveluja pitäisi kehittää? Pikkukaupungin kyselyyn vastasi yhteensä 14 loviisalaista kauppiasta, yrittäjää ja matkailualan toimijaa.

Kysely osoittaa, että eräissä loviisalaisliikkeissä ja -kohteissa venä-läisasiakkaiden osuus on alle prosentin, toisissa taas reilusti yli puolet.

Esimerkiksi ABC Kuninkaantielle, Euromasterille, hotelli-ravinto-la Degerbylle ja huoneistomajoitusta Strömforsin ruukilla tarjoaval-le Lomatähdille he ovat erittäin tärkeitä. Kauppakeskus Gallerian tai Malmgårdin kartanon asiakkaista heitä on vain murto-osa.

Lähes kaikki vastaajat arvioivat, että venäläisasiakkaiden määrät ovat kasvamaan päin.

abc kuninkaantie

Loviisan autovaraosa

degerby Hotel-

Restaurant

euromaster k-Supermarket Mariankatu

kello & kulta karvonen ky

Lomatähdet Strömforsin

ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South coast fishing

adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaate-

liike

Vanille Home sisustusliike

kaikista asiakkaistamme on venäläisiä arviolta

50% 5% 25% 70% 1–2 % 1% 20–80 % 1% 90% 30% 70% ei tietoa 5% 10%

Venäläiset asiakkaat ovat meille

erittäin tärkeitä

ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä erittäin tärkeitä

melko tärkeitä ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä

tärkeitä erittäin tärkeitä

tärkeitä tärkeitä tärkeitä

abc kuninkaantie

Loviisan autovaraosa

degerby Hotel-

Restaurant

euromaster k-Supermarket Mariankatu

kello & kulta karvonen ky

Lomatähdet Strömforsin

ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South coast fishing

adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaate-

liike

Vanille Home sisustusliike

Millaisia asiakkaita he ovat

pääasiassa ryhmiä

pääasiassa yksin

matkustavia

perheitä, pariskuntia

perheitä,yksin

matkustavia

pääasiassa pariskuntia

pääasiassa pariskuntia

perheitä, yksin matkustavia

pääasiassa pariskuntia

perheitä perheitä perheitä,ryhmiä

perheitä,pariskuntia

pariskuntia,ryhmiä

perheitä,pariskuntia

Lomalaisten osuus 80% ei tietoa 90% 30% 80% 75% 50% 100% 80% 70% 80% 90% 80% 80%

asiakkaina he ovat

laadukasta palvelua

arvostavia,eivät juuri

eroa muista

varovaisia ja harkitsevia

laadukasta palvelua

arvostavia, merkkituotteista kiinnostuneita

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia,

hinnalla ei väliä

laadukasta palvelua ja

tuotteita arvostavia, satunnaisia

shoppailijoita

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia

varovaisia harkitsevaisia

satunnaisia shoppailijoita

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia

tietävät mitä

haluavat

jos palvelu on korkeatasoista

hinnalla ei väliä

eivät juuri eroa muualta tulevista

asiakkaista

satunnaisia shoppailijoita

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia, harkitsevia

abc kuninkaantie

Loviisan autovaraosa

degerby Hotel-

Restaurant

euromaster k-Supermarket Mariankatu

kello & kulta karvonen ky

Lomatähdet Strömforsin

ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South coast fishing

adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaate-

liike

Vanille Home sisustusliike

Palvelukielemme suomi, ruotsi, venäjä

suomi, ruotsi, venäjä,

englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, viro,

englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti,

ranska

suomi, ruotsi, venäjä, englanti,

saksa

suomi, ruotsi, venäjä,

englanti

suomi, venäjä, englanti, ranska

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, englanti, saksa

suomi, englanti

nettisivumme kielitarjonta

suomi suomi suomi, ruotsi, venäjä,

englanti

suomi, ruotsi suomi suomi suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, englanti (tulossa)

suomi, venäjä, englanti

suomi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti,

ranska

suomi, ruotsi suomi

Venäläiset asiakkaat pitävät venäjän-

kielistä palvelua

tärkeänä tärkeänä melko tärkeänä

erittäin tärkeänä

tärkeänä melko tärkeänä

erittäin tärkeänä

tärkeänä erittäin tärkeänä

tärkeänä tärkeänä tärkeänä melko tärkeänä

melko tärkeänä

Hurudana är de?Varför kommer de hit?Vad intresserar dem?Över nittio procent av handels- och turismföretagen i Lovisa tror att de ryska turisternas betydelse för staden kommer att öka. Åttiofem procent av företagen anser att ryssarna är viktiga för den egna verksamheten.

Hur bör tjänsterna utvecklas? Fjorton handelsmän, företagare och aktörer inom turismsektorn i Lovisa deltog i tidningen Småstadslivs enkät.

Svaren visade att de ryska kundernas andel i vissa affärer och etablisse-mang är under en procent, medan den i andra är över femtio procent.

Ryssarna är mycket viktiga för bland annat ABC Kungsvägen, Euromaster, hotell-restaurang Degerby och Lomatähdet, som erbjuder lägenhetsin-kvartering i Strömfors bruk. På köpcentret Galleria och Malmgård utgör ryssarna endast en bråkdel av kunderna.

Nästan alla som deltog i enkäten bedömde att antalet ryska kunder kommer att öka.

PikkUkaUPUngin kySeLy >>

abc kuninkaantie

Loviisan autovaraosa

degerby Hotel-

Restaurant

euromaster k-Supermarket Mariankatu

kello & kulta karvonen ky

Lomatähdet Strömforsin

ruukki

MiLTÄ nÄyTTÄÄ TULeVaiSUUS?

LiiTe | biLaga

Venäläisten asiakkaidemme

määrä on

Venäläiset matkailijat

nousussa nousussa nousussa nousussa voimakkaassa nousussa

voimakkaassa nousussa

laskussa

Venäläisten matkailijoiden

merkitys Loviisallekasvaa

jonkin verrankasvaa

jonkin verrankasvaa

jonkin verrankasvaa

jonkin verrankasvaa

jonkin verrankasvaa

jonkin verranpysyy

ennallaan

>>

69

abc kuninkaantie

Loviisan autovaraosa

degerby Hotel-

Restaurant

euromaster k-Supermarket Mariankatu

kello & kulta karvonen ky

Lomatähdet Strömforsin

ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South coast fishing

adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaate-

liike

Vanille Home sisustusliike

kaikista asiakkaistamme on venäläisiä arviolta

50% 5% 25% 70% 1–2 % 1% 20–80 % 1% 90% 30% 70% ei tietoa 5% 10%

Venäläiset asiakkaat ovat meille

erittäin tärkeitä

ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä erittäin tärkeitä

melko tärkeitä ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä ei juurikaan tärkeitä

erittäin tärkeitä

tärkeitä erittäin tärkeitä

tärkeitä tärkeitä tärkeitä

abc kuninkaantie

Loviisan autovaraosa

degerby Hotel-

Restaurant

euromaster k-Supermarket Mariankatu

kello & kulta karvonen ky

Lomatähdet Strömforsin

ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South coast fishing

adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaate-

liike

Vanille Home sisustusliike

Millaisia asiakkaita he ovat

pääasiassa ryhmiä

pääasiassa yksin

matkustavia

perheitä, pariskuntia

perheitä,yksin

matkustavia

pääasiassa pariskuntia

pääasiassa pariskuntia

perheitä, yksin matkustavia

pääasiassa pariskuntia

perheitä perheitä perheitä,ryhmiä

perheitä,pariskuntia

pariskuntia,ryhmiä

perheitä,pariskuntia

Lomalaisten osuus 80% ei tietoa 90% 30% 80% 75% 50% 100% 80% 70% 80% 90% 80% 80%

asiakkaina he ovat

laadukasta palvelua

arvostavia,eivät juuri

eroa muista

varovaisia ja harkitsevia

laadukasta palvelua

arvostavia, merkkituotteista kiinnostuneita

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia,

hinnalla ei väliä

laadukasta palvelua ja

tuotteita arvostavia, satunnaisia

shoppailijoita

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia

varovaisia harkitsevaisia

satunnaisia shoppailijoita

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia

tietävät mitä

haluavat

jos palvelu on korkeatasoista

hinnalla ei väliä

eivät juuri eroa muualta tulevista

asiakkaista

satunnaisia shoppailijoita

laadukasta palvelua

ja tuotteita arvostavia, harkitsevia

abc kuninkaantie

Loviisan autovaraosa

degerby Hotel-

Restaurant

euromaster k-Supermarket Mariankatu

kello & kulta karvonen ky

Lomatähdet Strömforsin

ruukki

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South coast fishing

adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaate-

liike

Vanille Home sisustusliike

Palvelukielemme suomi, ruotsi, venäjä

suomi, ruotsi, venäjä,

englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, viro,

englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti,

ranska

suomi, ruotsi, venäjä, englanti,

saksa

suomi, ruotsi, venäjä,

englanti

suomi, venäjä, englanti, ranska

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, englanti

suomi, ruotsi, englanti, saksa

suomi, englanti

nettisivumme kielitarjonta

suomi suomi suomi, ruotsi, venäjä,

englanti

suomi, ruotsi suomi suomi suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, englanti (tulossa)

suomi, venäjä, englanti

suomi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti

suomi, ruotsi, venäjä, englanti,

ranska

suomi, ruotsi suomi

Venäläiset asiakkaat pitävät venäjän-

kielistä palvelua

tärkeänä tärkeänä melko tärkeänä

erittäin tärkeänä

tärkeänä melko tärkeänä

erittäin tärkeänä

tärkeänä erittäin tärkeänä

tärkeänä tärkeänä tärkeänä melko tärkeänä

melko tärkeänä

Malmgårdin kartano

Prima Partner Russia

Rönnäsin mökit

South coast fishing

adventures

Tamminiemen lomakeskus

Tango muotivaateliike

Vanille Home

sisustusliike

Pikkukaupungin kysely >> Venäläiset matkailijatKyselyn vastaajat: Kirsti Hurmerinta-Törnström, liikennemyymäläpäällikkö, ABC Kuninkaantie / Eero Heinonen, toimitusjohtaja, Loviisan Autovaraosa / Kari Junnila, palvelupäällikkö, Degerby Hotel-Restaurant / Piret Jahilo, palvelupisteen päällikkö, Euromaster Loviisa / Marko Kindstedt, kauppias, K-Supermarket Loviisa / Juha Karvonen, kauppias, Kulta Karvonen Ky / Jaakko Salmi, toi-mitusjohtaja, Lomatähdet Oy / Johan Creutz, kartanon isäntä, Malmgård / Jarmo Holopainen, toimitusjohtaja, Prima Partner Russia / Birger Martas, toimitusjohtaja, Rönnäsin mökit / Timo Salmia, Charter Captain South Coast Fishing Adventure / Jouni Vesanen, yrittäjä, Tamminiemen lomakeskus / Rina Antas, yrittäjä, Tango muotivaateliike / Sonja Lind, yrittäjä, Vanille Home sisustusliike

Selvitys: peak press

nousussa nousussa nousussa nousussapysynyt ennallaan

voimakkaassa nousussa

pysynyt ennallaan

kasvaa jonkin verran

kasvaa huomattavasti

kasvaa huomattavasti

kasvaa huomattavasti

kasvaa jonkin verran

kasvaa jonkin verran

kasvaa jonkin verran

Venäläisten asiakkaidemme

määrä on

Venäläisten matkailijoiden

merkitys Loviisalle

kysyimme neljältätoista loviisalaiselta kauppiaalta, yrittäjältä ja matkailualan toimijalta, kuinka tärkeitä ja millaisia heidän venäläiset asiakkaansa ovat.

70

kysyimme neljältätoista loviisalaiselta kaupan, matkailu- ja palvelualan yrittäjältä, miten Loviisa voisi hyödyntää vahvuuksiaan matkailukaupunkina.

1| e18-tienvarsikyltit ja opas-tukset kuntoon – näkyvästi ja houkuttelevasti. nyt on liian helppo hurauttaa lompakko pullollaan Loviisan ohi.

2| Loviisa paremmin esille sosiaalisessa mediassa. kuka tahansa voi osallistua.

3| Loviisan kartanot kiinnos-tavat matkailijoita. kartanoista tarvitaan oma esite.

4| kunnon panostuksia van-han kylpyläkulttuurin elvyttä-miseksi!

5| Wlan-yhteys tärkeimpiin matkailukohteisiin!

6| Pääkaupunkiseudun läheisyys on Loviisalle tärkeä matkailuvaltti, sitä pitää hyö-dyntää enemmän.

7| korkeatasoisille mökki-palveluille olisi kysyntää!

15 eHdOTUSTa

LiiTe | biLaga

Vad intresserar de ryska turisterna?

MiSTÄ VenÄLÄiSeT MaTkaiLijaT OVaT kiinnOSTUneiTa?

Pikakahvista, teestä, hammasharjoista ja -tahnoista, kalatuotteista, säilykkeistäSnabbkaffe, te, tandborstar, tandkräm, fiskprodukter, konserverkirsti Hurmerinta-Törnström liikennemyymäläpäällikkö / trafikbutikschefabc kuninkaantie / abc kungsvägen

Öljytuotteista / Oljeproduktereero Heinonen toimitusjohtaja / Vd Loviisan autovaraosa

Loviisan idyllistä ja rauhasta, turvallisuudesta, huonemajoituksesta, shoppailuretkistä HelsinkiinIdyllen och friden i Lovisa, säkerheten, inkvarteringen, shopping i Helsingforskari junnilapalvelupäällikkö / betjäningschefdegerby Hotel-Restaurant

Hyvästä laadusta ja palvelusta, autonrenkaistaHög kvalitet, service, bildäckPiret jahilopalvelupisteen päällikkö / platschefeuromaster Loviisa

Herkkutuotteista / DelikatesserMarko kindstedtkauppias / köpmank-supermarket Loviisa

Merkkikelloista / Märkesklockorjuha karvonen kauppias / köpman, kulta karvonen ky

Kalastuksesta, veneiden vuokrauspalveluistaFiske, uthyrning av båtarjaakko Salmitoimitusjohtaja / Vd, Lomatähdet Oy

Vanhasta historiasta, ekologisista tuotteistaÄldre historia, ekologiska produkterjohan creutzkartanon isäntä / slottsherre, Malmgård

Mökkimajoituksesta, kalastuksesta, made in Finland –tuotteista, outlet-myymälöistä, kirpputoreistaStuginkvartering, fiske, made in Finland –produkter, outlet-affärer, loppmarknaderjarmo Holopainentoimitusjohtaja / Vd Prima Partner Russia

Kalastuksesta, sienestyksestä, luonnon rauhasta, turvallisuudesta, shoppailuretkistä HelsinkiinFiske, svampplockning, naturens frid, säkerheten, shopping i Helsingforsbirger Martastoimitusjohtaja / Vd, Rönnäsin mökit

Kalastuksesta, hyvin järjestetyistä kalastusretkistäFiske, väl organiserade fiskeutflykterTimo Salmiacharter captainSouth coast fishing adventures

Loviisan idyllistä ja rauhasta, merestä, luonnosta, ilta- ja aamuauringosta, siisteydestäIdyllen och friden i Lovisa, havet, naturen, soluppgången och solnedgången, prydligheten jouni Vesanenyrittäjä / företagareTamminiemen lomakeskus / Tamminiemi semestercentrum

Shoppailusta, muotitakeista, aletuotteistaShopping, modejackor, rea-varorRina antasTango muotivaateliike / boutique Tango

Tapahtumista, nähtävyyksistä, hyvistä palveluista, merkkituotteistaEvenemang, sevärdheter, god betjäning, märkesvarorSonja Lindyrittäjä / företagareVanille Home sisustusliike / inredningsaffär Vanille Home

Tesjoella E18-tien varrella sijaitseva Disa’s Fishin kalamyymälä on jo vuosia säilyttänyt paikkansa venäläismatkailijoiden ylivoimaisesti suosituimpana turistikohteena Loviisassa.

Ajoipa Tesjoen ohi melkein milloin tahansa, kalamyymälän parkkipaikalle on pysäköi-nyt venäläisiä turistibusseja ja prameita citymaastureita. Sisällä myymälässä väkeä on kuin vilkkilässä kissoja, usein ruuhkiin asti.

Erityisesti Helsingistä Pietariin paluumatkalla olevat venäläiset täyttävät täällä autonsa takakontin erilaisilla kalatuotteilla. Suosituimpia ovat lohi ja kirjolohi, mutta monet ostavat myös pallasta, ankeriasta ja siikaa. Samalla haaviin jää kaikenlaista muutakin pientä kivaa.

kauppa käy e18-tien varrella

Disa’s Fishin omistavalla Kuusisen Kala Oy:llä on E18-tien varrella toinenkin kalamyy-mälä, joka sijaitsee Ahvenkosken idyllisissä maisemissa Ruotsinpyhtäällä. Yrityksen kol-mas kalamyymälä on rajan tuntumassa Nuijamaalla.

Kuusisen Kala hankkii raaka-aineet paikallisilta kalastajilta ja tukkumyyjiltä. Ennen myymälöihin toimittamista kalat fileoidaan, savustetaan ja pakataan Tesjoen tuotanto-laitoksessa, aivan Disa’s Fishin myymälän kupeessa.

Kuusisen Kala on osoittanut, että E18-tien varrella kauppa kannattaa – ja oivallisel-la liikeidealla jopa niin hyvin, ettei yrityksen tarvitse lainkaan markkinoida itseään. Kalamyymälöidensä asiakasmääriä yritys ei julkaise, mutta heitä lienee päivittäin vähin-täänkin satoja, parhaina päivinä jopa tuhansia.

Kauppalehti noteerasi hiljattain Kuusisen Kalan Itä-Uudenmaan 11. menestyneim-mäksi yritykseksi vuonna 2010. Sen viime vuoden liikevaihto oli 15,5 miljoonaa euroa, ja voittoa kertyi sievoiset 1,8 miljoonaa euroa.

VieRaiTa 56 MaaSTa

Loviisassa on vuosina 2010–2011 käynyt vieraita ainakin näistä maista.

Lähde: Degerby Hotel-Restaurant

8| eurooppalaisilla kesälomat jatkuvat syyskuulle asti, mat-kailijoille on tarjottava palvelu-ja silloinkin.

9| Talvella tarvitaan ohjelma-palveluita, esimerkiksi koira- ja hevosrekiajeluita, ohjattuja hiihtoretkiä, luistelua, lumiken-käilyä…

10| Laivasillan alueen ravin-tolapalveluita pitää kehittää. Muuten emme pärjää lännen kivoille vierasvenesatamille.

11| Venäläisten lomapäivät otettava paremmin huomioon, esimerkiksi uutena vuotena heillä on pitkä loma.

12| Loviisan tapahtumien viikko-ohjelma sesonkeina nettiin riittävän ajoissa.

13| Loviisan historia kiin-nostaa venäläisiä. Laivasillan merimuseota pitää mainostaa enemmän.

14| Uusia venesatamia, uinti- ja virkistysmahdollisuuksia, kiitos.

15| asenteet kohdalleen! Venäläisiä matkailijoita ei pidä pelätä. iloittaisiin siitä, että löytävät Loviisan.

peak

pre

ss

Loviisan turistikohde nr. 1

72

Toimitusjohtaja Jarmo Holopaisen ja markkinointipäällikkö Maarit Hämäläisen hurja visio perustuu siihen, että venäläismatkailijoiden virta Suomeen kasvaa kovaa vauhtia.

Pelkästään viime vuonna Suomessa vieraili 2,6 miljoonaa venä-läistä, jotka käyttivät yhteensä noin 680 miljoonaa euroa. Helsingissä kävijöitä oli lähes 270 000.

– Valtaosa tulee turistibusseilla tai omalla autolla Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta. Useimmat ajavat E18-tietä Loviisan ohi autuaan tietämättöminä pikkukaupungin idyllistä.

Piristysruiske Loviisalle

Rauhallinen ja turvallinen Loviisa olisi kiinnostava matkailukohde monille venäläisturisteille, jos he vain tietäisivät pikkukaupungis-ta enemmän ja jos heidät osattaisiin nykyistä paremmin houkutella tänne viitoituksin E18-tieltä.

Jarmo Holopaisen ja Maarit Hämäläisen mukaan se kannattaisi ehdottomasti jo pelkästään siitä syystä, että tutkimusten mukaan ve-näläisturisti käyttää Suomen-matkallaan keskimäärin 107 euroa päi-vässä. Nyt nämä eurot huristavat Loviisan ohi.

– Venäläiset matkailijat voisivat tuoda melkoisen piristysruiskeen Loviisan kaupungille sekä kaupan ja matkailualan palveluntarjoajille, esimerkiksi kalastajille, venekaupalle ja veneiden talvisäilytyspaik-

ViSiOna 100 000 venäläismatkailijaa vuodessa

Ruotsinpyhtääläisen Oy Prima Partner Russia Ltd -yrityksen vetäjät haluavat houkutella Loviisaan 100 000 venäläisturistia vuodessa.

– Mikäli haluaa vaikuttaa venäläisturistin valintaan, on palvelusta tai kohteesta tehdävä brändi. Brändin luonti on prosessi, joka ei tapah-du heti, Jarmo Holopainen ja Maarit Hämäläinen sanovat.

• Vuonna 2010 Suomessa vieraili 2,6 miljoonaa venäläistä. Valtaosa matkustajista tulee Pietarin alueelta.

• Venäläiset ovat suurin ulkomainen matkailijaryhmä Suomessa (41 % matkustajista), toisena ovat ruotsalaiset (12 %) ja kolmantena virolaiset (9 %).

• Venäläiset käyttivät vuonna 2010 päivää kohti eniten rahaa matkustajista, 107 euroa (keskiarvo 61 euroa).

• Yhteensä venäläiset kuluttivat viime vuonna 653 miljoonaa euroa Suomessa.• Kulutus kasvoi edellisestä vuodesta 22 prosenttia.

Lähteet: MEK ja Tilastokeskus

VenÄLÄiSTen MaTkaiLU SUOMeSSa Venäläisten tuoteostokset Suomessa suuruusjärjestyksessä

elintarvikkeetVaatteetjalkineetTaloustavaratkodin tekstiilitkulta, korut ja kellotkodinkoneet ja -laitteetautotarvikkeet ja huoltoViihde-elektroniikkaTyökalut

Lähde: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, 2010, rajahaastattelut Kaakkois-Suomen raja-asemilla

LiiTe | biLaga

peak

pre

ss

kaSVaVaa keSkiLUOkkaaPienille- ja keskisuurille yrityksille Venäjä-osaamista tarjoavalla Prima Partner Russialla on aika lailla kokemusperäistä tietoa sii-tä, mistä Loviisan jo löytäneet venäläiset tulevat ja millaisia he ovat.

– Suurin osa saapuu Pietarin seudulta. Myös lähempää Viipurista käy väkeä. He eivät ole yhtä varakkaita kuin pietarilaiset tai Moskovasta saapuvat, ja he hakevat edullisia tuotteita. Tarjoukset ja laadukkaat, suomalaiset kirpputorit kiinnostavat.

Jarmo Holopaisen ja Maarit Hämäläisen mielestä venäläisiä loma-matkailijoita ei voi panna yhteen ja samaan muottiin, joskin suurin osa edustaa niin sanottua kasvavaa keskiluokkaa.

– Osa on mökkimatkailijoita. Koko perhe tulee viettämään rau-hallista lomaa Loviisaan. Toisekseen on nuoria pariskuntia, ja kol-mannen ryhmän muodostavat kalastajaporukat: miehet keskenään tulevat tänne pakoon työn täyttämää kovaa arkea. He ovat rauhalli-sia tyyppejä, mutta kyllä heille välillä maistuvat miestä väkevämmät juomat kalaretkien lomassa.

Käytännössä erilaiset lomamatkailuporukat sekoittuvat. – Venäjä on suuri maa. Sinne mahtuu monenlaista kulttuuria ja

ihmistä, Maarit Hämäläinen ja Jarmo Holopainen sanovat.

koja pitäville. Näin voitaisiin työllistää kymmeniä ellei satoja lovii-salaisia, he sanovat.

ai mikä Loviisa?

Monet Kaakon kulman kaupungit ovat jo oivaltaneet venäläisten matkailijoiden merkityksen. Pelkästään Etelä-Karjalassa kävi viime vuonna yli 1,1 miljoonaa venäläismatkailijaa.

– Pikkuhiljaa Loviisassakin on alettu ymmärtää venäläisten matkailijoiden merkitys. Loviisan ja Porvoon kaupungit ovat teh-neet hyvää markkinointiyhteistyötä Venäjän suuntaan Pietariin ja Moskovaan, Holopainen ja Hämäläinen sanovat.

Venäläisiä matkailijoita näkyy jo paljon enemmän katukuvassa kuin pari kolme vuotta sitten.

– Olimme Loviisan ja Porvoon markkinointimatkalla Pietarissa lokakuun lopulla. Kiinnostus näihin aiemmin huonosti tunnettui-hin kaupunkeihin lisääntyy, kun Suomeen saapuvien turistien mää-rä kasvaa ja kun ne, jotka ovat käyneet Suomessa useammin, hake-vat uusia mielenkiintoisia matkailukohteita.

”Valtaosa venäläisturisteista kulkee Loviisan ohi tietämättä kaupungin idyllistä tuon taivaallista.”

1 200 000Matkan tarkoitus

loma-matka

ostos-matka

läpi-kulku-matka

tuttavien luona

1 000 000

800 000

600 000

400 000

200 000

Pietariin on Loviisasta vähän pitempi matka kuin Jyväskylään.

brändi nimeltä RönnäsRönnäsin lomamökit ja kokoushuvilat sijaitsevat luonnonkauniin Pernajanlahden rannalla. Täällä viihtyvät niin perheet kuin yritysryh-mätkin. Vieraat tulevat pääosin Suomesta ja Venäjältä, mutta jonkin ver-ran myös muualta Euroopasta, kuten Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.

– Ruotsista on käynyt vain yksi vieras, toimitusjohtaja Birger Martas hymähtää.

Rönnäsiin tullaan nauttimaan meren läheisyydestä, luonnosta, ka-lastuksesta ja sienestyksestä.

– Venäläiset hakevat täältä erityisesti rauhaa ja turvallisuut-ta. Välillä voi sitten käydä Helsingissä shoppailemassa esimerkiksi Stockmannin hulluilla päivillä.

peak

pre

ss

Lähde: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, Rajatutkimus 2010

Matkustajien ammattijakauma

2 500 000

2 000 000

1 500 000

1 000 000

500 000

matkaa

muu

johtavassa asemassa

yrittäjä

työntekijä

1 257 886

469 727

327 964

306 716

2010

Saa SanOa ei

”90 prosenttia venäläisistä matkailijoista on kohteliaita, asiallisia ja rehtejä. Heille voi myös sanoa suoraan, miten ei saa käyttäytyä. He ottavat sitten onkeensa ja jopa kiittävät siitä, että heille on sanottu suoraan ei.” Birger Martas, toimitusjohtaja, Rönnäsin mökit

Palvelupäällikkö Kari Junnila kertoo, että Degerby on viime aikoina satsannut paljon uusien asiakkaiden hankintaan.

– Nettisivumme ovat neljällä kielellä, ja seuraamme tarkoin portaalia, jossa asiak-kaamme antavat palautetta. Viime kesänä teimme myös kyselyn venäläisten asiakkai-den viihtymisestä.

Hotelli-ravintola Degerbyn venäläisasiakkaat ovat Junnilan mukaan varsin saman-laisia kuin muutkin vieraat. He arvostavat laadukasta palvelua ja tuotteita. Venäläisille ei kelpaa mikä tahansa, vaan he ostavat maailmalla tunnettuja merkkituotteita, koska ne ovat edullisempia Suomessa kuin esimerkiksi Pietarissa.

– Pääasiassa meillä käy lomamatkalla olevia perheitä ja pariskuntia. Loviisa on heil-le rauhallinen majoittumispaikka, ja täältä on lyhyt matka lähteä Helsinkiin päiväret-kelle shoppailemaan.

Sviitti varataan ajoissa

Vieraita käy melko tasaisesti ympäri vuoden. – Kesällä eniten, mutta myös joulun jälkeinen aika on meille tärkeä sesonki venä-

läisvieraiden takia, Kari Junnila kertoo. Vuosi sitten marraskuussa Venäjän kansallisen juhlapäivän aikoihin hotelli oli ai-

van täynnä venäläisiä lomanviettäjiä, ja yksi piikki on kansainvälisenä naistenpäivä-nä maaliskuun 8:ntena.– Silloin suuret herrat tulevat hemmottelemaan rouviaan. Sviitti on hyvissä ajoin va-rattu, eikä mistään tingitä.

LOViiSan idyLLi VieHÄTTÄÄPorvoon HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun opiskelija Katya Makarova viimeistelee tutkimusta, joka käsittelee hotelli-ravintola Degerbyn venäläisasiakkaiden odotuksia ja mielipiteitä palvelun tasosta.

Kesä-heinäkuussa 2011 tehtyyn kyselyyn vasta-si yhteensä 245 henkilöä, joista Katya Makarova haastatteli kymmentä henkilökohtaisesti.

Lähes puolet vastaajista oli 41–65-vuotiai-ta, ja melkein yhtä paljon oli 29–40-vuotiaita. Tyypillinen vierailuaika oli 2–4 päivää.

– Haastattelun perusteella useimmat tulevat Loviisaan lomailemaan päästäkseen pois suur-kaupungin metelistä. Venäläiset hakevat tääl-tä rauhaa ja puhdasta ilmaa. He käyvät mielel-lään paikallisissa tapahtumissa ja tutustuvat kau-punkiin.

Haastatellut kertoivat arvostavansa erityisesti Loviisan turvallisuutta ja idylliä. Toisaalta moni haikaili myös kylpylälomasta tai vesipuistoista.

Katya Makarovan mukaan Loviisaan saapu-vat venäläismatkailijat ovat suhteellisen vaati-mattomia ja rentoja, sillä Suomi on heille tuttu lomakohde.

– He ovat aidosti kiinnostuneita matkakoh-teesta ja monet haluavat lisäinfoa siitä jo ennen matkan alkamista.

TOiVeiTa ja OdOTUkSiaVieraat arVoStaVat VenäJänKieli-Siä eSitteitä, osalle myös englanninkieli-set käyvät paremman puutteessa. On hienoa, jos palvelua saa venäjän kielellä. Toisaalta henkilö-kunnan aktiivisuus, avuliaisuus ja positiivinen asenne auttavat aina palvelukielestä riippumatta.

VenäläiSet PitäVät SKandi-naaViSeSta Ja eurooPPalai-SeSta ruoaSta, mutta myös pe-rinteinen suomalainen buffetaamiai-nen maittaa. Ruoan kattaus ja esillepa-no ovat tärkeitä.

VenäläiSet arVoStaVat Hotel-liSSa erilaiSia liSäPalVeluita: langaton Internet-yhteys, teen- ja kahvin-keittimet hotellihuoneissa, viihdetyyppi-nen livemusiikki, hyvä turisti-info ja pol-kupyörien vuokrausmahdollisuus.

Lähde: Katya Makarovan tutkimus hotelli-ravintola Degerbyn venäläisasiakkaiden odotuksista

LiiTe | biLaga

Uusi vuosi ja naistenpäivä piikkeinäJoka neljäs hotelli-ravintola Degerbyn asiakkaista on venäläinen. Heidän määränsä on voimakkaassa nousussa.

peak

pre

ss

peak

pre

ss

75

ei vain venäläisilleEuromasterin Loviisan palvelupisteen asiakkaista yli puolet on kauttakul-kumatkalla olevia venäläisiä. Suurin osa heistä on työmatkalaisia.

– Heitä on toisinaan jopa ruuhkiin asti, kertoo palvelupisteen päällik-kö Piret Jahilo.

Autonrenkaita myyvälle Euromasterille paikallisten asiakkaiden ohella myös venäläiset asiakkaat ovat tervetulleita.

– Palvelemme mielellämme kaikkia, jotka astuvat ovesta sisään. Laadukas palvelu on meille tärkeintä.

Jahilo harmittelee sitä, että niin monet potentiaaliset vieraat ajavat Loviisan ohi.

– Tähän pitäisi jollakin tavoin saada muutos. Ne, jotka tänne löytävät, ihastuvat kaupungin idylliin, rauhaan ja meren läheisyyteen. Esimerkiksi Loviisan historiallinen alakaupunki ja Laivasillan alue ovat matkailijoille todella hienoja elämyksiä. Odotan myös kovasti Loviisan vanhan Kappelin kunnostustöiden valmistumista ja sitä, milloin kylpyläkulttuurin elvyttä-minen alkaa.

Palvelupisteen päällikkö Piret Jahilo ja viennistä vastaava Jaak Jahilo iloitsevat niin loviisalaisista kuin venäläisistäkin asiakkaista.

kaUPUnki SaTSaa Loviisan kaupunki osallistui alkusyksyllä yhdes-sä Hotell Degerbyn ja kalastuspalveluja tarjoavien lo-viisalaisyrittäjien kanssa Pietarin matkanjärjestäjille suunnattuun workshopiin ja niiden yhteydessä Suomi-talossa järjestettyyn avoimet ovet -tilaisuuteen.

– Siellä luotiin uusia kontakteja ja tehtiin kaupunkia tunnetuksi. Kävijöitä oli viitisensataa, joista useimmilla oli entuudestaan jokin Suomi-yhteys, kertoo Loviisan kaupungin matkailusihteeri lilian Granberg.

Kaupungin matkailuesitteet on jo muutaman vuo-den ajan julkaistu paitsi suomeksi, ruotsiksi ja englan-niksi myös venäjäksi. Kaupungin verkkosivujen perus-informaatio nähtävyyksistä, majoituspalveluista ja ruo-kapaikoista annetaan venäjäksi ja englanniksi.

Työ on vasta alussa

Venäjän kielen heikko osaaminen on Lilian Granbergin mukaan tiedostettu, ja Loviisa järjesti siitä syystä viime keväänä venäjän kielen alkeiskurssin asiakaspalvelupis-teissä työskenteleville kaupungin työntekijöille.

– Parantamisen varaa on kyllä edelleen. Koska venäläismatkailijoiden määrät ovat nousus-

sa, uusiin haasteisiin on Granbergin mukaan pystyt-tävä vastaamaan.

– Meidän kannattaa ottaa oma siivumme venäläis-matkailijoiden virrasta. Loviisa ei ole houkutteleva bile-kansalle eikä puhtaille shoppailijoille, mutta sijaitsem-me lähellä pääkaupunkiseutua ja isoja menopaikkoja, jonne täältä pääsee vaivattomasti.

peak

pre

ss

Lähde: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, Rajatutkimus 2010

Päiv

i Ahv

onen

Rahan käyttö matkaa kohden

300 €

200 € tuoteostotpalvelut215

73

2010

100 €

1

Idyllic coastal town I Events I Sights I Services I 2010

LOVIISA

LOVIISA 2010_engl.indd 1

5.3.2010 12.13

1

Идиллия южного побережья I События I Достопримечательности I Услуги I 2011

ЛОВИСА

LOVIISA2011_russ.indd 1

4.3.2011 14.03

9

Участники увлекательной приключенческой экскурсии знакомятся с историей морской крепости и готовятся к прибытию в нее короля.

Уже одно только путешествие в морскую крепость Свартхольм - настоящее событие. Отдыхайте в компании хорошей книги или наслаждайтесь морскими пейзажами.

Летний день в морской крепости Свартхольм

Расположенная у берегов Ловиса морская крепость Свартхольм входит в ту же систему морских укреплений, что и крепость Суоменлинна в Хельсинки. Строительные работы на острове начались в 1748 году под руководством и по планам полковника Августа Эренсвярда. Большая часть работ была завершена в 50-е годы XVIII века.

Шведское владычество крепостью завершилось в 1808 году, когда Свартхольм практически без боя сдался российским войскам. Во времена Крымской войны в 1855 году английский флот почти полностью разрушил крепость, после чего она оказалась в забвении. В 1960 году Свартхольм был отреставрирован как крепость-музей.

Свартхольм - излюбленное место летних прогулок для всей семьи; сюда регулярно ходят корабли из городского центра. На острове проводятся экскурсии. А приняв участие приключенческой экскурсии, дети могут отправиться на поиски пропавших чертежей крепости. Для яхтсменов здесь найдутся бесплатные места для швартовки, пункт забора отходов, пункт заправки водой и места для разведения костров.

LOVIISA2011_russ.indd 94.3.2011 14.04

1

Idyllen vid Sydkusten I Evenemang I Sevärdheter I Service I 2008

LOVISA

1

Venäläismatkustajien kotipaikka

100 %

80 %

60 %

40 %

20 %

muu

Viipuri ja lähialueetPietarin alue

Moskovan alue

2010

% v

asta

nnei

sta

76

abc:LLÄ kUHinaaABC-liikennemyymälä Pernajan Vanhassakylässä on suosittu pysähdyspaikka paitsi suomalaisille myös venäläisille kauttakulkumatkailijoille.

– Riippuu päivästä ja ajankohdasta, kuinka paljon venäläisiä turis-teja myymälässämme on. On päiviä, jolloin heitä on toimipistees-sämme enemmistö, jopa lähes 90 prosenttia. Toisina päivinä hei-tä ei ole juuri ollenkaan. Kaikki asiakkaat ovat meille yhtä tärkei-tä, Pernajan ABC:n liikennemyymäläpäällikkö Kirsi Hurmerinta-törnström toteaa.

Suurin osa venäläismatkailijoista on turistibusseilla liikkeellä ole-via ryhmiä. Kovin ryntäys on uudenvuoden jälkeen tammikuun al-kupuolella.

– Marketista kauppansa tekevät esimerkiksi pikakahvi, tee, ham-masharjat ja -tahnat sekä kalatuotteet, säilykkeet ja hillot. Ravintolan puolella noutopöytä ja aamiainen ovat suosittuja.

Venäjän kielellä vieraat saavat jonkin verran palvelua ABC Kuninkaantiellä.

– Meillä on jo muutamia työntekijöitä, jotka puhuvat venäjää äi-dinkielenään. Talossa on myös aloitettu venäjän kielen intensiivi-kurssi, Kirsi Hurmerinta-Törnström kertoo.

Pääasia, että asia tulee selväksiTamminiemen lomakeskuksen yrittäjä Jouni Vesanen kertoo esi-merkin siitä, miten venäläisten kanssa tulee toimeen, vaikka yhteis-tä kieltä ei heti löytyisikään.

– Venäläisillä on kova halu tulla ymmärretyksi jollakin konstil-la. Jos sanat eivät avaudu, he saattavat ottaa kynän ja paperin avuksi. Kerran yksi vieraamme piirsi pyykkinarun, pyykkipojan ja vaatteet. Jo selvisi: pyykit pitäisi saada kuivumaan!

Tamminiemen lomakeskuksen nettisivut ovat viidellä kielellä, myös venäjäksi. Hinta- ja muut tärkeät tiedot voidaan tarvittaessa näyttää tietokoneelta. Tarjolla on myös erikielisiä matkailu- ja mui-ta esitteitä.

Tamminiemen lomakeskuksen toisen yrittäjän rafael Westerlundin äidinkieli on ruotsi. Molemmat puhuvat englantia, mutta venäjä on vähän hakusessa.

– Olen käynyt palveluvenäjänkielen koulutuksessa, ja viime kesä-nä tuli puhuttua jonkin verran yhdeksää eri kieltä. En sitä muuten niin tarkkaan tietäisi, mutta eräs matkailija kysyi kerran ihmetellen, montaako kieltä olen käyttänyt tämän kesän aikana. Siinä sitten las-kettiin... ja yhdeksän tuli mittariin.

E18-tien varrella sijaitseva ABC Kuninkaantie on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Joinakin päivinä suurin osa asiakkaista koostuu venäläisistä turisteista.

galleriassa hiljaistaVaikka kauppakeskus Galleria sijaitsee aivan Loviisan sydämessä Kuningattarenkadulla, kovin moni venäläisshoppailija ei ole sinne tietään löytänyt.

Esimerkiksi Elmo Sportin asiakkaista vain murto-osa on venäläi-siä, ja sama koskee Optikko Lainetta. Kello & Kulta Karvosen asiak-kaista noin yksi prosentti on venäläisiä.

– Olemme kaukana siitä määrästä, mihin esimerkiksi Lappeenrannan ja Helsingin kello- ja kultaliikkeet ovat päässeet. Niissä käy paljon varakkaita venäläisiä asiakkaita. Helsingissä uu-tena asiakasryhmänä ovat rikkaat kiinalaiset, joiden kertaostokset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, kultaseppä, kauppias Juha Karvonen kertoo.

kovvoo hommooVielä joitakin vuosia sitten Loviisan Autovaraosaliikkeessä venäjän kieltä saattoi kuulla melkein päivittäin. Nyttemmin itänaapurin asi-akkaiden rivit ovat harvenneet.

– Heitä on enää noin 5 prosenttia asiakkaistamme ja ostajina he ovat aikaisempaa varovaisempia.

Toimitusjohtaja eero Heinonen arvioi, että venäläisasiakkaiden hiipumiseen on monia syitä. Yksi syy on se, että Venäjän vaurastut-tua myös autovaraosia on esimerkiksi Pietarin seudulla omasta takaa saatavilla aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin.

LiiTe | biLaga

peak

pre

ss

”OLLaan Vaan kaVeReiTa”

”Vanhaa perua olevaa epäluuloisuutta on kyllä olemassa, mutta näyttää siltä, että se on häviämään päin vanhojen ikäluokkien väistyessä. Nuoremmat eivät niin välitä siitä, onko henkilö venäläinen tai edustaako hän jotakin muuta kansallisuutta. Ollaan vaan kavereita.”Jarmo Holopainen, Prima Partner Russia

��������������Osuuspankin asiakkaana tai omistajajäsenenä voit onnitella itseäsi pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana pankissa, joka pärjää omillaan, sillä hyvinä aikoina olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. Vakavaraisuutemme on hyvällä tasolla ja se on nyt myös asiakkaidemme etu. Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Näinä aikoina on rauhoittavaa olla asiakkaana pankissa,joka pärjää omillaan.

Elimäki * Koria * Lapinjärvi * Liljendal * Kuninkaankylä * Ruotsinpyhtää

Osuuspankin asiakkaana tai omistajajäsenenä voit onnitella itseäsi pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana pankissa, joka pärjää omillaan, sillä hyvinä aikoina olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. Vakavaraisuutemme on hyvällä tasolla ja se on nyt myös asiakkaidemme etu. Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Näinä aikoina on rauhoittavaa olla asiakkaana pankissa,joka pärjää omillaan.

Osuuspankin asiakkaana tai omistajajäsenenä voit onnitella itseäsi pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana pankissa, joka pärjää omillaan, sillä hyvinä aikoina olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. Vakavaraisuutemme on hyvällä tasolla ja se on nyt myös asiakkaidemme etu. Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Näinä aikoina on rauhoittavaa olla asiakkaana pankissa,joka pärjää omillaan.

Osuuspankin asiakkaana tai omistajajäsenenä voit onnitella itseäsi pankkivalinnastasi. Olet asiakkaana pankissa, joka pärjää omillaan, sillä hyvinä aikoina olemme ottaneet huonommankin ajan huomioon. Vakavaraisuutemme on hyvällä tasolla ja se on nyt myös asiakkaidemme etu. Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Näinä aikoina on rauhoittavaa olla asiakkaana pankissa,joka pärjää omillaan.

AP MAALAUSMaalaukset, remontit,

saneeraukset, kaakeloinnitMika Ahonen 040 5577 457

pikkUkaUpUngin sinULLE tarjoavat

KAIKKI PUUSEPÄNTYÖT AMMATTITAIDOLLA

L i n d q v i s t M a r k o T m i0 4 0 5 6 5 8 6 3 5Va i n u d d i n t i e 7 2 - 3 7 , 0 1 1 5 0 S ö d e r k u l l aw w w. p u u s e p p a m a r k o . fi

Kemianteollisuuden Koneet ja raaKa-aineetPL 38, FIN-07901 LOVIISAwww.kolumbus.fi/stenberg-marketingTEL. 019-514 408 MOBILE 050-583 5184

Loviisan tanssiopiston ja sirkuskoulun lasten ja nuorten tunnit:

www.loviisantanssiopisto.fi

Satubaletti

Sagobalett

LastentanssiSirkustaide

Break DanceBalettiNykytanssi

Street Dance

Loviisan tanssiopisto

ja sirkuskoulu

Aikuisten tuntitarjonta: Pilates | Jooga | Yogilates | Lyrical Jazz | Nykytanssi | Floor Barre Miesten pilates | Miesten nykytanssi |TYHY/TYKY -kurssit

www.loviisantanssiopisto.fi

HURJA HOMMA!Tämäkään Pikkukaupungin numero ei olisi mahdollinen ilman ilmoittajien ja ilmoitusmyyjän

panosta. Etsimme uutta ilmoitusmyyjää, siis avainhenkilöä. Työ on itsenäistä ja provisiopalkkaista,

mutta saat luonnollisesti toimitukselta tarvitsemasi tuen. Odotamme sinulta sitoutumista kahdesti

vuodessa: positiivisuutta ja ratkaisukeskeistä suhtautumista asioihin, oma-aloitteisuutta sekä halua

oppia ja kehittyä. Pärjäät työssä, kun olet sinnikäs ja aidosti kiinnostunut Pikkukaupungista, sen

asiakkaista ja lukijoista. Emme kysele koulutuksesi tai siviilisäätysi perään. Meille on tärkeintä, että

olet luotettava, innostunut ja tehokas ilmoitusmyyjä.

Jos työ kiinnostaa, ota yhteyttä Essi Niemelään puh. 050 574 3540

www.peakpress.net / www.pikkukaupunki.fi

En jatte kiva reklam byra

loviisa.PoRvoo.GRaz.

www.peakpress.net

Loviisan SuolahuoneCRYSTAL

Pirkko Kaukiainenm 040 540 9030

Sibeliuksenkatu 3 L 1, 07900 Loviisae-mail: cleantecpk@sulo.fiwww.loviisansuolahuone.fi

ErgoLOVIISAN LÄÄKÄRIASEMA

LOVISA LÄKARSTATION

� (019) 517 2000

PaikallisTa

Palvelua

Oltermanninkatu 12 A Loviisa 0400 495 555

Johtajantie 9, 07900 LOVIISA Puh. (019) 515 462 www.tikandermetall.fi

PUH. 0400 105 465WWW.TAKSIHILL.FIRUOTSINPYHTÄÄ

TAKSIKULJETUS HILL KY

Vattutie 4, Valko, puh. 050 358 4897www.loviisansammutinhuolto.com

- Lähipalvelua turvaksesi -

Kuningattarenkatu 17, LoviisaP. 040 575 6747, 019-515 930

www.loviisanlukko.fi

Asennus- ja huoltopalveluHälytys-järjestelmätKamera- ja kulunvalvonta

Rutumin kartano, Hasselblattintie 5, 07810 Ingermanninkylä, Lapinjärvi

puh. 040 523 6865, 040 539 6352www.rutuminkartano.fimarja.hirvonen@rutuminkartano.fi

Perhejuhlat • Ryhmälounaat • Kokoukset

Tervetuloa viettämään hetki historiaa

KAHDESTI VIIKOSSA KOTIIN KANNETTUNA.

www.lovari.fi 24/7

USKO TAI ÄLÄ – PALVELU ON PALANNUTUusi Shell Palvelutankkaus. Kokeile ja nauti.Totta se on, sillä nyt uudet Shell Palvelumestarit tankkaavat puolestasi autosi ja tarkistavat esimerkiksi öljyt ja pesunesteet. Palvelumestarit ovat valmiina palvelemaan sinua ja autoasi nyt Loviisassa. Tervetuloa palveltavaksi ma–la klo 10–18! www.palvelutankkaus.fi

SHELL LOVIISA: Mannerheiminkatu 24, puh. 019 531 539, loviisa@4lc.fi

Anna palautetta ja voita polttoainetta. Kokeile palvelutankkausta ja kerro mielipiteesi osoitteessa palvelutankkaus.fi Voit voittaa Shell-polttoainetta 2000 eurolla. Jaossa lisäksi viikkopalkintoina polttoainetta 100 eurolla.

Shel

lin ta

vara

mer

kkie

n kä

yttö

per

ustu

u Sh

ell B

rand

s In

tern

atio

nal A

G:n

myö

ntäm

ään

lisen

ssiin

St1

:lle.

Liljendalin Pitopalvelu - FestserviceRaili RistolaJuhla- ja muistotilaisuudetAsemantie 20, 07890 Mickelspiltom0400 433 968 liljendalin–pitopalvelu@sulo.fi

www.kenkalindroos.com

Kuningattarenkatu 18, 07900 Loviisa, puh. 531 038Drottninggatan 18, 07900 Lovisa, tel. 531 038

Kuningattarenkatu 18, 07900 LoviisaPuh. 019 531 857

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

ZZZLindqvist

✆ (019) 532 710 Päivystys/Dejour 24hwww.hautaustoimistolindqvist.fi

Kuningattarenkatu 17, LoviisaDrottninggatan 17, Lovisa

Tuplaturva4 kk 0 €

Kuningattarenk. 16, Loviisa. Puh. (019) 505 8400. Ma-pe 9-17, la 9-13. www.lponet.fi

Kun rekisteröidyt shop.lponet.fi saat yhden leffan ja kokonaisen

musiikkialbumin ilmaiseksi! Tarjous voimassa 31.12.2011 asti.

Jos olet LPOnetin asiakas, veloitetaan ostoksesi kätevästi omalla liittymälaskul-

lasi. Voit myös maksaa luottokortilla.

Paikallinen palvelee paremmin- myymälässä ja lähiverkkokaupassa!

shop.lponet.fi

Nyt pelejä ennakkoon

Turvallista ja helppoa ostaa

Leffa ja albumi ilmaiseksi!

Päivitä virusturva kattavampaan ja taloudellisempaan F-Secure Tuplaturvaan! 4 ensimmäistä kk 0 € (norm. 5,90 €/kk)

Tarjous voimassa 31.12.2011 asti.

Voit tilata pelejä ennakkoon. Jotkin pelit voit myös ladata ennakkoon, jolloin pääset julkaisupäivänä nopeammin pelaamaan.

TV •

Leffat • Pelit

Musiikki • F-Secure

LÄHIVERKKOKAUPPIAS

HANNA KOISTINEN

PACKAGING AND PRIVATE LABEL

Ab A. Kastén Oy (09) 8946 220K O R V F A B R I K

Kasténs korvar görs av riktigt köttRejäl smak av de bästa inhemska råvarorna. Med så lite som möjligt tillsatsämnen och så mycket som möjligt tradition och yrkesstolthet.Vårt motto är: ”Vi gör endast sådana korvar som vi själva äter”.

Kasténs korvar görs av riktigt köttRejäl smak av de bästa inhemska råvarorna. Med så lite som möjligt tillsatsämnen och så mycket som möjligt tradition och yrkesstolthet.Vårt motto är: ”Vi gör endast sådana korvar som vi själva äter”.

Kasténs korvar görs av riktigt köttRejäl smak av de bästa inhemska råvarorna. Med så lite som möjligt tillsatsämnen och så mycket som möjligt tradition och yrkesstolthet.Vårt motto är: ”Vi gör endast sådana korvar som vi själva äter”.

KAHVILA-RAVINTOLA300 asiakaspaikkaa2 puoleinen linjastoSEO JAKELUASEMAMAKEISTUKKUOTTO PIKAPANKKIWC:t 16 kpl N ja 8 kpl M

RUOKAMARKETLAHJATAVARA-MYYMÄLÄKUKKAKAUPPAAVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 6–23

Puh. 019-613 185, Valtatie 6, 07830 PUKARO www.pukaronparoni.fi

Kauneus Skönhet Taina CIDESCO -kosmetologit Taina Larsson ja Eveliina Nieminen Kuningattarenkatu 9, 2. krs. 07900 Loviisap. 040 589 92 39 Ajanvaraus: www.kauneustaina.fi

OYAB

Pohjoinen Tullitie 16–18, 07900 Loviisapuh. 0400 103 070, eljet@sulo.fi

LOVIISAN KIINTEISTÖMAALAUS

Simpanen & Weckman OyTASOITUS- JA MAALAUSTYÖT

Puh. 0500 429 858

RAKENNUSPELTITYÖTkonesaumakatot • sadevesijärjestelmät

listoitukset • kattoturvatuotteet

VERSTAS: 019 514 069GSM: 044 554 9345Vieritie 7, 07955 Tesjokiverstas@kaharicoeristys.fiwww.kaharicoeristys.fi

KONDITORIA • CAFÉ Aleksanterinkatu 2 Loviisa • 019 531 610Arkisin: 8 – 17 La 8 – 14www.vaherkyla.f i

Herkkuja

makean ja

suolaisen

nälkään

OPPISOPIMUKSELLA AMMATTIIN - myös Loviisassa

LOVIISAN EUROMASTERILLA RENGASASIAT OSATAAN!VI KAN DÄCK PÅ EUROMASTER I LOVISA!Meiltä laaturenkaat ja mutkaton palvelu.Från oss kvalitetsdäck och problemfri service.TERVETULOA/VÄLKOMMEN!

LOVIISA/LOVISA, Porvoonkatu/Borgågatan 8, puh/tel. 019 501 555 Vientiosasto / Export, puh/tel. +358 19 501 556

Uusi asuntokohde Loviisan keskustassa Asunto Oy Loviisan Alexandra.Ett nytt bostadsprojekt Bostads Ab Lovisa Alexandra i Lovisa centrum.

ARKKITEHTUURITOIMISTOILONEN - LAUTAMO KYMARIANKATU 22 A 1 07900 LOVIISApuh. 019-532 165 gsm 0400-310 663e-mail kalevi.ilonen@ilonen-lautamo.fi

1h+tk+s 48,5m2 3 kpl/st2h+k+s 66,5 m2 6 kpl/st3h+k+s 91,5 m2 3 kpl/st3h+k+s 92,0 m2 3 kpl/st

Autohallipaikkoja 6 kplGarageplatser 6 st

Tiedustelut / Förfrågningar : Kalevi Ilonen 019-532 165, 0400-310 663

Käynnistyy keväällä 2012Byggstart våren 2012

Huoneistot/Lägenheter

Kuljetuksia ammattitaidollaOy Trans Jordman Ab

Kivipellontie 39 07945 KUGGOM0400 449 394

trans.jordman@sulo.fi • www.transjordman.fi

Tuorein ja maukkain kala aina suoraan

paikalliselta kalastajalta.

Den färskaste och smakligaste fisken

alltid direkt från den lokala fiskaren.

040 5115 906 Micke Lindholmwww.soderbylax.fi

Uutta Loviisassakatso www.keskus-centralen.fi

Eteläharju 2, 07900 Loviisa | 050 511 2466, 040 511 6466 info@keskus-centralen.fi | www.keskus-centralen.fi

Teollisuuskuja 3, 07900 LOVIISAMa–Pe 7.30 – 16.30 Puh&Fax (019)533 490

Lähivakuutus UusimaaBrandensteininkatu 19, 07900 LOVIISAPuh. 020 522 7640

Lokalförsäkring NylandBrandensteinsgatan 19, 07900 LOVISATel. 020 522 7640

www.lahivakuutus.fiwww.lokalforsakring.fi

Vakuuttaminen vaatii paikallis- tuntemusta

Att försäkra kräver lokalkännedom

KUNINGATTARENKATU 18 DROTTNINGGATAN, 07900 LOVIISA - LOVISA

% (019) 501 400

HAIR & NAIL STUDIO

avoinna - öppet: ark. / vard. 9 – 17 - la / lö 9 – 13

KUNINGATTARENKATU 18 DROTTNINGGATAN, 07900 LOVIISA - LOVISA

% (019) 501 400

HAIR & NAIL STUDIO

avoinna - öppet: ark. / vard. 9 – 17 - la / lö 9 – 13

KUNINGATTARENKATU 18 DROTTNINGGATAN, 07900 LOVIISA - LOVISA

% (019) 501 400

HAIR & NAIL STUDIO

avoinna - öppet: ark. / vard. 9 – 17 - la / lö 9 – 13

ark. 8-21, la 8-18, su 12-18, Kotka Hakamäentie 1

prisma.fi

RATKAISEVAN EDULLINEN

Prismassa teet ostokset

RATKAISEVAN EDULLISESTI

Ja päälle parasta Bonusta jopa 5%

Aamiaismajoitus • Ateriat ryhmille Juhla- ja kokoustilat • A-oikeudet Käsityö- ja lahjatavaraliike Ukkola

Kuhlefeltinkatu 35, 07940 Loviisa • puh. 040 183 7855

www.ulrikakoti.fiAleksanterinkatu 4, Loviisa , puh. 019 501 115Avoinna: ark. 9–17, la 9–13.30

Soittimia | MusiikkitarvikkeitaNuotteja | CD-levyjä | PA-vuokrausta Avoinna ti–pe 8.30–17.00, la 8.00–13.00, ma sulj.

Mariankatu 27puh. (019) 531 044

Parturi-kampaamoA.Saukkonen

Jaana ja Kirsi

Hautaustoimisto Begravningsbyrå Andersson & CoAleksanterinkatu 10, 07900 LOVIISAPuh 019 532 850auki ma–pe klo 9–16, muina aikoina sopimuksen mukaan

Loviisan Uusi Kukkakauppa Lovisa Nya BlomsterhandelAlexandersgatan 10, 07900 LOVISATel 019 531 620 öppet måndag–fredag kl. 10–16, lördag kl. 9–13

Sari Puustinen 040 764 4747 • Ajanvaraus 019 524 3632Aleksanterinkatu 26, Porvoo

ImPlAnttIhoIdot, vAlkAISuhoIdot, ProteettISet hoIdottervetuloA uudet PotIlAAt.

FIXorA hAmmAslääkäriAsemAtAndläkArcentrAl

Avaamme loviisassa maaliskuussa, postin talossa, kuningattarenkatu 13 B3

IMPLANTTIHOIDOT, VALKAISUHOIDOT, PROTEETTISET HOIDOT

PORVOO Aleksanterinkatu 26

AJANVARAUS 040 764 4747

LOVIISA Kuningattarenkatu 13 B 3

AJANVARAUS 040 767 3767

Tervetuloa modernille vastaanotolle jossa kaikki uudenaikaisen hammaslääkäriaseman toiminnot ja palvelut aivan kaupungin ytimessä.

LOVIISA.PORVOO.GRAZ.www.peakpress.net