pilvipalvelut

Arto Ratilainen OpinnäytetyöJyväskylän ammattiopistoKauppa ja palvelutTIKT08B 20.12.2010

Jorma Varis

Pilvipalvelut

Arto Ratilainen OpinnäytetyöJyväskylän ammattiopistoKauppa ja palvelutTIKT08B 20.12.2010

Sisällysluettelo

1 Johdanto.............................................................................................................................12 Termit..................................................................................................................................2

2.1 Cloud computing..........................................................................................................22.2 ASP...............................................................................................................................22.3 SaaS.............................................................................................................................22.4 Web 2.0........................................................................................................................22.5 VPN..............................................................................................................................32.6 AWS..............................................................................................................................32.7 API................................................................................................................................4

3 Pilvipalvelut.........................................................................................................................53.1 Mitä pilvipalvelut ovat?.................................................................................................53.2 Pilvipalveluiden hyödyt.................................................................................................6

4 Historia................................................................................................................................75 Tasot...................................................................................................................................8

5.1 Asiakas.........................................................................................................................85.2 Sovellus........................................................................................................................85.3 Alusta............................................................................................................................95.4 Infrastruktuuri................................................................................................................95.5 Palvelin.......................................................................................................................10

6 Arkkitehtuuri......................................................................................................................117 Pilvitallennus ja -varmennus.............................................................................................128 Intercloud..........................................................................................................................149 Käyttöönottomallit..............................................................................................................15

9.1 Julkinen pilvi...............................................................................................................159.2 Yhteisöpilvi.................................................................................................................159.3 Yksityinen pilvi............................................................................................................169.4 Hybridipilvi..................................................................................................................17

Pohdinta...............................................................................................................................18Lähteet.................................................................................................................................19

Arto Ratilainen Opinnäytetyö 1 (20)Jyväskylän ammattiopistoKauppa ja palvelutTIKT08B 20.12.2010

1 Johdanto

Pilvipalvelu on jokseenkin uusi käsite, ja niiden merkitys on vasta muodostumassa. Vaikka useat eri yritykset tarjoavatkin jo pilvipalveluita, on tarjonta hyvin erilaista ja pilvipalveluiden määritys vaihtelee sen mukaan, keneltä kysytään. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on antaa yleiskuva pilvipalveluista, kertoa mistä ne muodostuvat, mitä ne sisältävät sekä mitä hyötyä pilvipalveluista on ja miksi niitä tulisi käyttää.

Vaikka kaupallisia esimerkkejä mainitaankin muutama, jää pääpaino silti yleiskuvan antamiselle sekä pilvipalveluiden rakenteen ja pilvipalveluiden kannalta olennaisien asioiden selvittämiselle.


2 Termit

2.1 Cloud computing

Pilvilaskenta tarkoittaa internetissä (eli "pilvessä") tapahtuvaa tietotekniikan (eli "laskennan") kehitystä ja käyttöä. Käsitteenä se kuvaa paradigman muutosta, jossa palvelu tarjotaan "pilvessä", jonka teknisiä yksityiskohtia palvelun käyttäjät eivät voi nähdä tai hallita. Pilvilaskenta kuvaa uutta tietoteknisten palveluiden tuottamisen, käyttämisen ja toimittamisen mallia, johon liittyy internetin yli palveluna tarjottuja dynaamisesti skaalautuvia ja virtuaalisia resursseja. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilvilaskenta)

2.2 ASP

ASP (Active Server Pages) on Microsoftin kehittämä dynaamisten www-sivujen luomiseen tarkoitettu palvelinpuolen ohjelmointimenetelmä. Tavallisemmin ASP-sivuissa on käytetty ohjelmointikielenä Visual Basicin skriptimuunnosta VBScriptiä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/ASP)

2.3 SaaS

Software as a Service (SaaS) tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijasta. Käytöstä maksetaan yleensä käytön laajuuden mukaan. Asiakaskohtaisia tuotantoympäristöjä ei ole, vaan sama tuotantoympäristö palvelee useampaa tai kaikkia asiakkaita. Asiakkaat käyttävät SaaS-ohjelmistoayleensä Internet-selaimella, joten ohjelman käyttöönotto on käyttäjille helppoa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Software_as_a_Service)

2.4 Web 2.0

Web 2.0:aa voidaan pitää internetiin liittyvänä uutena liiketoimintamallina, jossa yritykset tuottavat palveluita valmiiksi tehtyjen staattisten sisältötuotteiden sijasta. Web 2.0 -ajattelua edustaaesimerkiksi Flickr, johon käyttäjät lataavat sisältönä olevat kuvat yhteisöllisesti katseltaviksi, kommentoitaviksi ja käytettäviksi. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0)


Kuva 1. Web 2.0 esimerkkinä Flickr:n hakutulos pingviinille

2.5 VPN

VPN (Virtual Private Network) on tapa, jolla kaksi tai useampia yrityksen verkkoja voidaan yhdistää julkisen verkon yli muodostaen näennäisesti yksityisen verkon. Nykyisin VPN-määritelmä on laajennettu koskemaan myös yksittäisten etätyöasemien liittämistä yrityksen verkkoon. (http://fi.wikipedia.org/wiki/VPN)

2.6 AWS

Amazon webbipalvelut (Amazon Web Services AWS) on kokoelma etätietojenkäsittelyresurssipalveluita (kutsutaan myös nettipalveluiksi), jotka yhdessä muodostavat Amazon.com:n internetin yli tarjoaman pilvipalvelualustan. Tunneutuimmat ja olennaisimmat näistä palveluista ovat Amazon EC2 ja Amazon S3.


2.7 API

Ohjelmointirajapinta (engl. Application programming interface, API) on käyttöliittymä, jolla eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Hyvä esimerkki keskustelusta on ohjelmat, jotka tarvitsevat käyttöjärjestelmältä luvan käyttää keskusmuistia sekä tiedostoja. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointirajapinta)


3 Pilvipalvelut

3.1 Mitä pilvipalvelut ovat?

Pilvipalvelut ovat internetissä tarjottavia ohjelmapalveluita. Pilvipalvelut muodostuvat ASP-paveluista, Saas:sta ja Web 2.0:sta. Internet ja palvelimet ovat keskeinen osa pilvipalveluita: tieto ja ohjelmat tallennetaan palvelimelle. Asiakkaat käyttävät palveluita internet-yhteyden avulla. Yleensä palveluita käytetään www-selaimella.

Alla olevassa kuvassa pilven sisällä olevat ympyrät ovat pilvipalveluita ja tietokoneet reunoilla ovat asiakkaita, jotka käyttävät palveluita.

Kuva 2. Pilvipalvelut


3.2 Pilvipalveluiden hyödyt

Pilvipalveluiden ansiosta ohjelmia ja tietoja ei tarvitse laittaa jokaiselle koneelle, sillä ne ovat palvelimella, josta niihin voi päästä käsiksi jokaiselta internettiin liitetyltä tietokoneelta. Perinteisesti ohjelmista on maksettu lisenssit jokaiselle koneelle, mutta pilvipalveluissa maksetaanohjelmista niiden käytön mukaan.

Myöskin samoja tiedostoja voidaan käyttää samanaikaisesti ja muutokset tulevat välittömästi kaikkien näkyville. Ohjelmien ja infrastruktuurin vaatima rauta voi myös olla missä tahansa käyttäjän tarvittaessa vain itse päätteen, joka vastaanottaa tiedon.

Koska palveluntarjoaja huolehtii laitteistosta ja siitä maksetaan käytön mukaan, pystyy kapasiteettia laskemaan ja nostamaan tarvittaessa pysyvästi tai väliaikaisesti.

Kuva 3. Pilvipalveluiden tunnusmerkit


4 Historia

Pilvipalveluiden perustana oleva käsite on vuodelta 1960, jolloin Jon McCarthy arveli tietotekniikan olevan jonain päivänä organisoitu yleinenhyödyke. Melkein kaikki pilvipalveluiden nykypäivän tunnusmerkit (joustava hankinta, reaaliaikainen, loputtoman tuotannon illuusio), samankaltaisuus sähköteollisuuden ja julkisen, yksityisen, hallinnollisenja yhteisöllisen käytön muodot tutkittuun perusteellisesti Douglas Parkhill:n vuonna 1966 julkaistussa kirjassa The Challenge of the Computer Utilty.

Cloud computing termi tuli alunperin teleyhtiöiltä, jotka tarjosivat pääasiassa ”pisteestä pisteeseen” (point-to-point) piirejä 1990-luvulle asti, jolloin ne alkoivat tarjota palveluita yksityisiin virtuaaliverkkoihin (Virtual Private Network VPN) laadun pysyessä samana, mutta hinnan pienentyessä huomattavasti. Kokonaisverkon kaistanleveyttä pystyttiin hyödyntämään tehokkaammin ohjaamalla liikennettä tarpeen mukaan. Pilvisymbolia käytettiin merkitsemään käyttäjän ja tarjoajan vastuiden rajat. Pilvipalvelut laajentavat tätä reunusta kattamaan sekä palvelimet että verkon infrastruktuurin. Ensimmäisen kerran Cloud Computing (pilvipalvelut) termiä käytti Ramnath Chellappa pitäessään luentoa vuonna 1997.

Amazon oli avainasemassa pilvipalveluiden kehityksessä uudenaikaistaessaan tietokeskuksiaan dot-com kuplan jälkeen, joka käytti vain 10 % resursseista kerrallaan jättääkseen tilaa satunnaisille piikeille aivan kuten useimmat tietokoneverkot. Amazon käynnisti uuden tuotekehitystyön tarjotakseen pilvipalveluita ulkoisille asiakkaille ja käynnisti Amazon Web Service (AWS) tarvelaskennan pohjalta vuonna 2006 huomatessaan uuden pilvipalveluarkkitehtuurin tarjoavan merkittävät sisäiset tehoparannukset.

Vuonna 2007 Google, IBM ja useat yliopistot aloittivat laajamittaisen pilvipalvelututkimusprojektin. Vuoden 2008 alussa Eucalyptuksesta tuli ensimmäinen avoimen lähdekoodin AWS API (Application Programming Interface) yhteensopivan alustan pilvipalveluiden kehitykselle. 2008 puoliväliin mennessä Gartner näki mahdollisuuden pilvipalveluille IT-palveluiden kuluttajien, käyttäjien ja tarjoajien välisien suhteiden muodostamisessa sekä tarkkaili organisaatioiden siirtymistä yritysomistetusta laitteistosta ja ohjelmavarallisuudesta käyttöön perustuviin malleihin johtavan dramaattisiin IT-tuotteiden kasvuun tietyillä alueilla ja merkittäviin romahduksiin toisilla alueilla.


5 Tasot

Kuva 4. Pilvipalvelutasot

5.1 Asiakas

Asiakas (cloud client) koostuu tietokonelaitteistosta ja ohjelmista, jotka ovat riippuvaisia pilvipalveluiden ohjelmistotoimituksesta ja ovat täysin hyödyttömiä ilman pilvipalveluiden ohjelmia. Näitä voivat olla mm. tietokoneet, puhelimet ja muut laitteet, käyttöjärjestelmät ja www-selaimet.

5.2 Sovellus

Sovellustaso (Software as a Service) pitää sisällään sovellukset. Sovellukset ovat palvelimella, minkä ansiosta niitä ei tarvitse asentaa asiakkaan omille koneille ja myöskin päivitys ja ylläpito helpottuu.

Sovelluspalveluiden tunnusmerkkejä ovat mm. • kaupallisten sovellusten käyttö ja hallinta internetin välityksellä• tapahtumien hallinta keskitetyistä pisteistä, jonka ansiosta sovelluksia

voidaan käyttää etänä• Sovellukset vuokrataan useammalle asiakkaalle (perinteisesti on

ostettu yksi lisenssi per tietokone)• keskitetty ohjelmistojen päivitys, joka poistaa tarpeen jokaisen koneen

päivitykselle


Sovelluspalveluita käytetään usein www-selaimella. Sovellukset palveluina ovat usein ilmaisia tai niistä maksetaan käytön mukaan. Niitä ei kuitenkaan usein voi paljoakaan muokata ja ominaisuudet ovat rajallisia. Kaupallisia esimerkkejä on mm. sähköposti ja Google Docs.

Kuva 5. Asiakkaiden kommunikointi pilvessä.

5.3 Alusta

Alusta (Platform as a Service Paas) sisältää yleensä ohjelmointikielen tai ohjelmointirapinnan, esim. Ruby on Rails, Python, .NET, java. Palvelun toimittaja isännöi, hallinnoi, päivittää sekä ylläpitää ohjelmointirajapinnan alaisen infrastruktuurin. Esimerkkejä näistä ovat mm. Google App Engine (tukee Python-rajapintaa), Microsoft Azure (käyttää .NET-rajapintaa) ja Force.com (yksityisomisteinen SalesForce.com-rajapinta).

5.4 Infrastruktuuri

Infrastruktuuritaso (Infrastructure as a Service IaaS) tuottaa tietokoneen infrastruktuurin, ja on tyypillisesti virtualisointiympäristö. Sen sijaan, että asiakkaat ostaisivat palvelimet, ohjelmat, konesalitilat ja verkkolaitteet, he ostavat ne täysin ulkoistettuna palveluna. Toimittajat laskuttaa näistä palveluista käytön mukaan.


5.5 Palvelin

Palvelintaso muodostuu tietokoneen laitteistosta sekä ohjelmista, jotka on tehty nimenomaan pilvipalveluiden toimitusta varten.

Unlike the old infrastructure model with hardware bearing the brunt of fault tolerance, the new infrastructure model places all fault tolerance concerns within the software layer itself. I won’t say that this is a new concept as Google has been doing exactly this for a very long time (in IT time at least.) This accomplishes many things, but two particular benefits are that load balancing can now be more intelligent overall, and hardware can be reduced to the absolute most commodity parts available to cut cost. (http://cloudcomputing.sys-con.com/node/1180781)

Lyhyesti sanottuna uudessa infrastruktuurimallissa vikojen sietäminen kuuluu ohjelmistolle laitteiston sijaan. Google tosin on käyttänyt kyseistä mallia jo hyvin pitkään. Tämän ansiosta kuormitus saadaan tasapainotettua paremmin ja laitteistovaatimukset laskee merkittävästi.

Kuva 6. Pilvipalvelin


6 Arkkitehtuuri

Pilvipalvelujen arkkitehtuuri sisältää ohjelmistojärjestelmiä, jotka tuottavat pilvipalveluja. Pilvipalvelujen arkkitehtuuri sisältää usein useita pilvikomponentteja, jotka kommunikoivat keskenään API:n avulla(Application Programming Interface). Tämä muistuttaa Unix:n filosofiaa,jossa kukin ohjelma hoitaa yhden asian ja työskentelee muiden ohjelmien kanssa yleisten rajapintojen avulla.

Pilviarkkitehtuurin kaksi tärkeintä komponenttia ovat etuosa (front end) ja takaosa (back end). Etuosa on asiakkaan eli tietokoneen käyttäjän näkemä osa. Se sisältää tietokoneen verkon ja ohjelmat, joiden avulla pilvipalveluja käytetään, esim. www-selain. Arkkitehtuurin takaosa on pilvi itse, joka muodostuu useita koneista, palvelimista sekä tallennusmedioista.

Keskuspalvelin hallinnoi järjestelmää, tarkkailee liikennettä ja asiakkaan tarpeita varmistaakseen, että asia sujuvat hyvin. Se noudattaa tiettyjä sääntöjä ja käyttää eräänlaista ”väliohjelmistoa” (middleware). Väliohjelmiston avulla verkon tietokoneet voivat kommunikoida keskenään.

Pilvipalvelujärjestelmillä on vähintään kaksi kertaa enemmän tallennustilaa, kuin mitä asiakkaat tarvitsevat. Tämä johtuu siitä, että laitteet voivat joskus hajota, jolloinka tarvitaan varmuuskopiota, jotta tietoon päästään käsiksi. Niinpä jokainen tiedosto onkin varmuuskopioitu toiselle laitteelle, jolta sitä voidaan tarvittaessa käyttää.

Kuva 7. Pilvipalveluiden arkkitehtuuri


7 Pilvitallennus ja -varmennus

Paikkoja, joissa ylläpidetään pilvitallennusjärjestelmiä, kutsutaan datakeskuksiksi (data center). Pilvitallennuksella on useita hyötyjä. Tietoihin pääsee käsiksi miltä tahansa koneelta, millä on internet-yhteys. Tämän ansiosta ei tarvitse kantaa mukana ulkoisia tallennus medioita, esim. usb-tikkua. Tiedostoja voi myös jakaa muiden kanssa, jolloin myös muut voivat käyttää ja hyödyntää tiedostoja ja tietoja.

Jotkin pilvitallennusjärjestelmät ovat erikoistuneet tiettyjen tiedostojen, kuten kuvien tai asiakirjojen tallennukseen, kun taas jotkin järjestelmät tallentavat kaikenlaisia tiedostoja. Mm. Googlen Picasa ja Yahoo!:n Flickr ovat erikoistuneet kuvien tallentamiseen ja jakamiseen kavereille ja muille ihmisille.

Vikasietoisuuden vuoksi pilvitallennusjärjestelmät tallentavat tiedot useammalle koneelle. Tämän idea on siinä, että yhden laitteen tullessa käyttökelvottomaksi joko hetkellisesti tai pysyvästi, pystytään tiedostoihin pääsemään käsiksi viasta huolimatta. Pilvitallennusjärjestelmät saattavatkin tarvita suuria määriä tallennustilaa. Myös asiakkaiden määrä ja varastoitavan tiedon määrä sekä muoto vaikuttavat tarvittavan tallennustilan määrään. Esim. hyvälaatuiset videot vievät paljon enemmän tilaa kuin tekstitiedostot. Paljon tallennustilaa tarvitsevista palveluista yksi hyvä esimerkki on mm. Youtube.

Kuva 8. Pilvitallennus


Kuva 9. Varmistuspalvelin


8 Intercloud

Sisäpilvi eli intercloud tarkoittaa pilvipalvelua, joka on liitetty toisiin pilvipalveluihin. Ensimmäisen kerran termiä käytti Kevin Kelly vuonna 2007 arvellessaan pilvipalveluiden olevan lopulta toisiinsa liitettyjä. Tällä sisäpilvellä on yksi kone, joka sisältää kaikki palvelimet ja läsnäolevat pilviasiakkaat.

Sisäpilvi on skenaariopohjainen avainkäsite, jonka mukaan yksittäiselläpilvellä ei ole loputtomia voimavaroja. Jos pilvi käyttää kaikki laskenta- ja tallennuskapasiteettinsa virtuaalisesta infrastruktuuristaan, se ei pysty täyttämään asiakkaidensa lisäpyyntöjä palvelun jakamiseen. Sisäpilvi-skenaario pyrkii korjaamaan kyseisen tilanteen ja teoriassa jokainen pilvi pystyy käyttämään muiden pilvien laskenta- ja tallennusresursseja. Tälläinen käytöstä maksamismalli (pay-for-use) saattaa tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia pilvipalveluiden tarjoajille, mikäli he kykenevät ylittämään teoreettiset puitteet.

Kaikesta huolimatta sisäpilvi synnyttää enemmän haasteita kuin ratkaisuja koskien yhdistymistä, turvallisuutta, yhteentoimivuutta, oikeudellisia kysymyksiä, palvelun laatua ja seurantaa ja laskutusta.

Kuva 10. Sisäpilvi


9 Käyttöönottomallit

9.1 Julkinen pilvi

Julkinen pilvi (public cloud) perustuu pilvipalvelumallistandardiin, jossa palveluntarjoaja tekee resurssit (esim. ohjelmat ja tallennus) internetin välityksellä julkisesti saataville.

Pilvipalveluiden pystyttäminen on helppoa ja halpaa, koska palveluntarjoaja kustantaa laitteiston, ohjelmiston sekä kaistan ja palveluista maksetaan käytön mukaan. Tämän ansiosta palveluita on mahdollista skaalata tarpeen mukaan.

9.2 Yhteisöpilvi

Yhteisöpilvi (community cloud) on useiden organisaatioiden keskenäänjakama pilvi. Näillä organisaatioilla on yleensä samankaltaiset vaatimukset. Yhteisöpilvi sopii hyvin mm. julkiselle sektorille, missä esim. terveydenhuoltoyksiköt voivat käyttää samaa pilveä.Yhteisöpilvi voi olla sitä käyttävien organisaatioiden tai kolmannen osapuolen ylläpitämä.

Yhteisöpilven käyttöönottoa harkittaessa on kuitenkin hyvä miettiä mm. seuraavia asioita:

• miten kustannukset jaetaan organisaatioiden välillä?• Miten palvelutasoja ja käytettävyyttä hallitaan yhteisöpilvessä?• Minkälaisia seurauksia tietojen jakaminen useisiin organisaatioihin

aiheuttaa tietoturvallisuuteen?• Mitkä ovat palvelun katkeamisen lailliset seuraukset? (Esim. joutuuko

organisaatio A vastaamaan palvelun katkoksesta, joka johtuu organisaatio B:n infrastruktuurista organisaatio A:n yhteisöpilvessä?)

Kuva 11. Yhteisöpilvi


9.3 Yksityinen pilvi

Yksityinen pilvi (private cloud) tarkoittaa pilvipalveluita, jotka on kehitetty yrityksen sisäiseen käyttöön. Yleensä yksityistä pilveä isännöidään yrityksen sisäisessä verkossa omilla palvelimilla. Näinollenyritys huolehtii itse pilvensä laitteistosta, verkosta, ohjelmistosta, tietoturvasta jne.

Yksityisen pilven pystyttäminen ei myöskään ole kovin kallista, koska käyttäjäkunta on rajattu eikä näin ollen palvelimille tule paljoa kuormitusta julkiseen pilveen verrattuna.

Yksityisen pilven etuihin kuuluu turvallisuus. Jos pilvi on täysin yrityksen sisäinen, eikä sillä ole yhteyksiä ulkomaailmaan, on pilvi erittäin turvallinen. Mikäli yhteyksiä on kuitenkin ulkomaailmaan, kannattaa tietoturvaa miettiä tarkemmin.

Yksityisen pilven haittapuoliin taas lukeutuu sen pystyttämiseen ja ylläpitämiseen kuluva vaiva, varsinkin jos kyseessä on iso pilvi.

Kuva 12. Julkinen pilvi vs yksityinen pilvi


9.4 Hybridipilvi

Hybridipilvi (hybrid cloud) on julkisen ja yksityisen pilven yhdistelmä. Hybridipilvi hyödyntää paikallisen datan hyötyjä sekä julkisen pilven skaalautuvuutta ja edullisuutta. Hybridipilvessä yritys tuottaa osan resursseista itse ja loput resurssit on julkisen pilven tuottamia, jonka ansiosta erilaisia toteutusvariaatioita onkin useita.

Kuva 13. Hybridipilvi


Pohdinta

Opinnäytetyötä tehdessäni huomasin, ettei pilvipalveluista löydy juurikaan tietoa suomeksi. Opinnäytetyön tarkoituksena onkin antaa yleisluonteinen kuva pilvipalveluista. Tavoitteenani on, että opinnäytetyön avulla jokainen saa hyvän käsityksen siitä, millaisia pilvipalvelut ovat, mitä ne tarkoittavat ja mitä hyötyä niistä on.

SaaS (Software as a Service) käsitteenä oli minulle jo entuudestaan tuttu, mutta muuten en tiennyt juuri mitään pilvipalveluista opinnäytetyötä aloittaessani. Olenkin oppinut paljon pilvipalveluista kuluneen opinnäytetyön aikana ja pyrin työtä tehdessäni siihen, että myös sen lukijat saisivat siitä mahdollisimman paljon irti, vaikkeivat he tietotekniikasta vielä tietäisikään paljoakaan.

On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että pilvipalvelut on vielä kehittyvä käsite. Mm. pilvipalveluiden tasoista löytyy hyvinkin erilaisia käsityksiä ja määrittelyitä. Näissä määrittelyissä sekä tasojen määrä että nimet vaihtelevat vaikkakin niissä tulee hyvin pitkälti samat asiat jollain tapaa ilmi.


Lähteet

Pilvilaskentahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Pilvilaskenta 11.11.2010

ASPhttp://fi.wikipedia.org/wiki/ASP 11.11.2010

Software as a Servicehttp://fi.wikipedia.org/wiki/Software_as_a_Service 11.11.2010

Web 2.0http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0 11.11.2010

VPNhttp://fi.wikipedia.org/wiki/VPN 12.11.2010

Ohjelmointirajapintahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointirajapinta 12.11.2010

Ernest De Leon, 10.11.2009http://cloudcomputing.sys-con.com/node/1180781 15.11.2010

Michael Sheehan 26.3.2009http://blog.gogrid.com/2009/03/26/navigating-the-layers-of-the-cloud-computing-pyramid/ 25.11.2010

Jonathan Stricklandhttp://communication.howstuffworks.com/cloud-computing1.htm 1.12.2010

Cloud computinghttp://en.wikipedia.org/wiki/Cloud_computing 8.12.2010

What is a public cloud? 15.5.2009http://searchcloudcomputing.techtarget.com/sDefinition/0,,sid201_gci1356516,00.html 9.12.2010

Kayleigh Bateman 16.4.2010SearchVirtualDataCentre.co.uk http://searchvirtualdatacentre.techtarget.co.uk/news/article/0,289142,sid203_gci1510117,00.html 9.12.2010

Serdar Yegulalp 17.5.2010http://itmanagement.earthweb.com/netsys/article.php/3882516/Private-Cloud.htm 10.12.2010


Information Management Online 10.2.2010 http://www.information-management.com/news/hybrid-cloud-architectural-requirements-10017152-1.html 17.12.2010

kuvat:

Wikimedia Commons 3.3.2009http://en.wikipedia.org/wiki/File:Cloud_computing.svg 25.11.2010

Flickrhttp://www.flickr.com/search/?q=penguin 25.11.2010

http://www.crmpalvelu.fi/PublishingImages/iStock_000011455462Small.jpg 25.11.2010

http://keshavsing.files.wordpress.com/2010/05/cloud-computing-architecture-layers.jpg 25.11.2010

http://www.systemsnavigator.com/wsc2009/cloud_architecture.png 1.12.2010

HowStuffWorks.com 2008http://static.howstuffworks.com/gif/cloud-storage.gif 2.12.2010

http://www.technologytranslated.com/wp-content/uploads/2010/03/cloud-server.png8.12.2010

http://windowsclient.net/blogs/anshulee/image18_097D09DC.png 15.12.2010

http://www.koodiavain.fi/tiedostot/kuvat/Online%20Backup%20Service.gif 15.12.2010

http://www.cloudave.com/wordpress/wp-content/uploads/2010/09/13.png 17.12.2010

pilvipalvelut

Documents