pinsetti - forna · itte-ilmoittautumisautomaatteja, leikkausrobottia, älylääkekaappeja ja...

S U O M E N L E I K K AU S O S A S TO N S A I R A A N H O I TA J AT RY : n A M M AT T I L E H T I

12017

pinsetti

Kokemuksia turvatuotteiden käytöstä anestesia- ja teho-osastoilla s.15

Leikkaussalikierros:Uusi upea KYS Kaarisairaala s.5

MEDIATIEDOT SISÄLTÖ 1/2017

pinsetti

Kansikuva: Shutterstock

Päätoimittajan palsta .............................................4

Leikkaussalikierroksella 8: KYS Kaarisairaala ....5

Minä, sinä, me yhdessä - motivoinnin keinot .....12

Salin nurkasta katsottuna ....................................13

Leikkaussalien puhtauden uudet standardit ......14

Kokemuksia turvatuotteiden käytöstä anestesia- ja teho-osastoilla ...............................15

Historianurkka ......................................................19

Jäsenpäivänä keväiseen Tallinnaan 20–21.5. .....21

NORNA 2016 Kööpenhaminassa .........................22

SEORNA höstkongressen i Stockholm ................24

SEORNA:n syysopintopäivät Tukholmassa .........25

Hallituksen uusi varajäsen Päivi Nurmela .........26

Työnantajailmoitus ................................................27

Puheenjohtajalta ..................................................28

Koulutus- ja tiedotussihteerin palsta ..................29

Koulutuksia 2017 ...................................................29

Pinsettti 2017 mediakortti ....................................30

Pinsetti on FORNA ry:n (Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat) ammattilehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenille, sairaalatarvikeyrityksille, tukimaksun maksaneille ja lehden tilanneille.

JulkaisijaFORNA ryParlamentti, Mannerheimintie 44 A, 00260 HelsinkiY-tunnus 0823538-1www.forna.fiSähköposti [email protected]

ToimitusneuvostoPäätoimittaja Noora [email protected], gsm 040 7644 289, työ 09 4718 2520Minna Korpela Päivi NurmelaSimo Toivonen

Pinsetin tilaukset ja osoitteenmuutokset www.forna.fi [email protected]

TilaushintaVuosikerta 45 €, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Opiskelijalehtitilaus 15 € ja yhdistyksen jäsenmaksu 20 €/vuosi, sisältää Pinsetti-lehden.

IlmoitusmyyntiMinna Ikonen, [email protected] tehtävä kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

TaittoGraafinen suunnittelija Piia [email protected], gsm 040 549 7519 www.piiaviikari.com

Painotiedot ISSN 1236-8237Painosmäärä 2000 kplForssa Print

WANTED! ARTIKKELEITA JA OPINNÄYTETÖIDEN TIIVISTELMIÄ HAETAAN JULKAISTAVAKSI PINSETTIIN! LISÄTIETOA SIVULLA 27.

4 | Pinsetti 1/2017

PAATOIMITTAJAN PALSTA Noora TuruNeN

TAAS ON uusi vuosi ja uudet kujeet. Pinsetissä se näkyy uudistuneessa ulkoasussa sekä tietys-ti joka vuosi vaihtuvassa väriteemassa. Paljon on tietysti myös tuttua ja turvallista.

SUOMI täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyy myös Pinsetissä. Jokaisessa tämän vuoden Pinsetissä on historia-nurkka, jossa tarkastellaan perioperatiivisen hoi-totyön historiaa menneisyydestä nykyaikaan.

JÄRJESTÄMME tänä vuonna jäsenpäivän touko-kuussa Tallinnassa, toivottavasti osallistujia löy-tyy ympäri Suomen. Jäsenpäivästä löytyy enem-män infoa sivulta 21.

PINSETISSÄ jatkaa Leikkaussalikierroksella- vakiopalsta, pääsemme jo kolmatta vuotta tar-kastelemaan kollegoidemme työpaikkoja ympäri Suomen. Tässä numerossa tutustumme KYS:in uuteen Kaarisairaalaan. Jos haluat kirjoittaa omasta yksiköstäsi Pinsettiin, odottelen yhtey-denottoasi.

UUSI VAKIOPALSTA tuo näkyville taideteoksia taiteilijoilta, joita löytyy varmasti jokaiselta leik-kausosastolta. Jos tunnistat itsesi yhdeksi heistä, ota yhteyttä [email protected], niin julkaistaan piir-roksesi Pinsetissä.

OPINTOPÄIVÄT järjestetään tänä vuonna Seinä-joella. Ohjelmaa ja ilmoittautumista täytyy vielä hetkinen odottaa, siitä siis enemmän seuraavas-sa numerossa. Sitä odotellessa nauttikaa vuoden 2017 ensimmäisestä Pinsetistä sekä upeista tal-vikeleistä.

Mukavaa kevään odotusta kaikille!

Noora

.. ..

Hyvää alkanutta vuotta, Pinsetin lukijat!

Kuva © Leila Viikari

Pinsetti 1/2017 | 5

uu

TYÖSKENTELEMME Kuopion yli-opistollisessa sairaalassa (KYS) Anestesia- ja leikkaustoiminnan yksikössä Kaarisairaalassa, jon-ne leikkaus- ja anestesiatoiminta muutti toukokuussa 2015. Toimin-nassa hyödynnetään uusinta sai-raalateknologiaa ja toiminnan suun-nittelun lähtökohtana ovat olleet uudet toimintatavat ja muuntojous-

Leikkaussalikierroksella 8: KYS Kaarisairaala

tavuus. Potilaan tarpeet, hoidon ja toiminnan sujuvuus on huomioi-tu entistä paremmin käyttäen uu-sinta teknologiaa, kuten potilaiden ITTE-ilmoittautumisautomaatteja, leikkausrobottia, älylääkekaappeja ja työasuautomaattia. Kaarisairaa-lassa on Suomen suurin ja uuden-aikaisin leikkaussalien keskittymä, 26 ergonomista ja muuntojoustavaa leikkaussalia.

Vastaanotto-kotiutusyksikön toimintaLeikkaustoiminnan vastaanotto-ko-tiutusyksikössä (VaKo) otetaan ar-

kipäivisin vastaan keskimäärin 60 potilasta päivässä kahdellatois-ta eri erikoisalalla. Vastaanotetta-via potilaita on noin kahdeksan hoi-tajaa kohden päivässä. Potilaiden saapuminen sairaalaan on porras-tettu siten, että suurin osa potilais-ta saapuu yksikköön aamulla kello 7-8, viimeiset puoleenpäivään men-nessä.

Vastaanotto-kotiutus- ja herää-möyksikössä työskentelevillä hoi-tajilla on laaja osaaminen. Meitä on tullut yksikköön vuodeosastoil-ta, päiväkirurgisesta yksiköstä ja leikkaussaleista sekä anestesia-

Kysin Kaarisairaalan julkisivu. Kuva KYS.

Henna IHalaInenSairaanhoitaja

nIna HIrvonenSairaanhoitaja

MaIjelI rönkköSairaanhoitaja

6 | Pinsetti 1/2017

että instrumenttipuolelta. Työsken-telemme 7-21 välillä vastaanotos-sa ja valmistelussa, ykkösvaiheen heräämössä, kotiutusheräämössä tai leikosoittajana. Seuraavan päi-vän sijoituspaikkamme saamme edellisenä päivänä alkuiltapäivästä. Vastaanotto-valmisteluvuoron eri-koisala vaihtelee päivittäin ja pää-osin kaikki hoitajat ottavat vastaan kaikkien erikoisalojen potilaita.

Potilaista 85 % tulee sairaalaan suoraan kotoa toimenpidepäivä-nä. Potilaat jaetaan neljään eri hoitoprosessiin, LeiKo-, HerKo-, PäiKi- ja vuodeosastopotilaat. Lei-Ko- potilailla tarkoitetaan potilai-ta, jotka tulevat leikkaukseen kotoa ja menevät leikkauksen jälkeen jat-kohoitoon vuodeosastoille. HerKo- potilaat tulevat kotoa leikkaukseen aamulla ja yöpyvät ensimmäisen postoperatiivisen yön heräämössä, josta heidät kotiutetaan toimenpi-teen jälkeisenä aamuna eli he kuu-luvat niin sanottuun 23h-prosessiin. PäiKi- potilaat tulevat sairaalaan toimenpidepäivänä ja kotiutuvat sa-man päivän aikana. Vuodeosasto-potilaat tulevat vuodeosastoilta ja menevät leikkauksen jälkeen osas-toille.

Vuodeosastopotilaita lukuun otta-matta potilaat ilmoittautuvat ITTE

-ilmoittautumisautomaatilla. Ilmoit-tautumisen jälkeen potilas pyyde-tään hoitajan vastaanotolle, jolloin varmistetaan leikkauskelpoisuus ja tehdään tarvittavat erikoisalakoh-taiset leikkausvalmistelut. Yksikös-sämme työskentelee laitoshuol-lon työntekijöitä aulaemäntinä. He antavat potilaalle hoitajan pyytä-män toimenpidekohtaisen vaate-tuksen ja auttavat potilasta pukeu-tumisessa. Ennen leikkaussaliin menoa leikkaava lääkäri tapaa vie-lä potilaan. Tämän jälkeen potilaat ohjataan odotusaulaan odottamaan anestesiahoitajaa, jonka kanssa po-tilas menee toimenpiteeseen. Esi-lääkkeenä potilaat saavat parase-tamolia ja tarvittaessa rauhoittavan esilääkkeen, lapsipotilaat saavat midatsolaamia. Rauhoittavaa esi-lääkettä saaneet potilaat ohjataan 2. vaiheen heräämöön odottamaan. Anestesiahoitaja seuraa leikkaus-toiminnan ohjausjärjestelmästä ai-kaleimoja, milloin potilas on valmis saliin otettavaksi. Anestesiahoita-ja kävelee potilaan kanssa yhdessä saliin. Kaarisairaalassa välimatkat ovat suhteellisen lyhyitä vastaan-ottoaulan, leikkaussalien ja herää-

mön välillä. Potilaan kohtaaminen ja jännityksen lievittäminen on en-siarvoisen tärkeää. Potilaalla on nykyisin entistä aktiivisempi rooli omassa hoitoprosessissaan verrat-tuna aikaisempaan toimintamalliin.

Toimenpiteestä potilaat siirtyvät joko ykkösvaiheen heräämöön, suo-raan kotiutusheräämöön tai Her-Ko-heräämöön. Ykkösvaiheen he-räämöhoitoa tarvitsevat potilaat siirtyvät toivuttuaan vuodeosas-tolle tai kotiutusheräämöön, jonka kautta kaikki potilaamme kotiutu-vat. Kotiutusheräämössä potilaille tarjotaan kevyttä välipalaa ja heille annetaan toimenpidekohtaiset koti-hoito-ohjeet, toimenpidekertomus ja tarvittavat todistukset sekä kont-rolliajat. HerKo-potilaille tarjotaan lämmin päivällinen ja aamiainen.

Kaarisairaalan leikkaussalit

Kaarisairaalaan muuton yhteydessä anestesia- ja leikkaustoiminta al-koi toimia kahdessa uudessa yksi-kössä, jotka on nimetty sydän-, neu-ro- ja tukielinyksiköksi (kovapuoli) sekä aistinelin- ja pehmoyksiköksi (pehmopuoli). Kovalla puolella lei-kataan neurokirurgiaa, thorax- ja verisuonikirurgiaa sekä ortopediaa. Pehmopuolella leikataan gastro-kirurgiaa, urologiaa, gynekologiaa, plastiikkakirurgiaa, lastenkirurgiaa, knk-kirurgiaa, suu- ja leukakirurgi-aa sekä silmäkirurgiaa.

Kovan puolen henkilökunta työs-kentelee kolmivuorotyössä ja lisäk-si heillä on kotivarallaoloa. Päivys-tysleikkauksia varten virka-aikana ja arki-iltaisin kovalla puolella on aktiivityössä kaksi leikkaustiimiä. Öisin ja viikonloppuisin aktiivityössä on yksi kovanpuolen leikkaustiimi ja kotivaralla yksi pehmo/aistinelinyk-sikön tiimi. Pehmopuoli tekee kak-sivuorotyötä ja kotivarallaoloa. Vir-ka-aikana pehmopuolella on yksi leikkaustiimi hoitamassa päivys-tysleikkauksia ja arki-iltaisin kak-

Kysin Kaarisairaalan aula. Kuva KYS.

uu

Pinsetti 1/2017 | 7

si leikkaustiimiä, joista toinen ryh-mä jatkaa yöajan kotivarallaolona. Viikonloput ja pyhät pehmopuolel-la on yksi leikkaustiimi kotivaralla, lukuun ottamatta lauantaita, jol-loin kyseinen tiimi tekee aamuvuo-ron aktiivityönä. Edellä mainittujen erikoisalojen ulkokenttäanestesia-toimenpiteet kuuluvat myös erikois-osaamiseemme. Naisten akuutti-keskus (NAK) eli tutummin “nakki” ostaa anestesiapalvelut pehmoyksi-köstä. Anestesiahoitaja on mukana elektiivisissä ja päivystyssektiois-sa sekä gynekologisissa päivystyk-sellisissä pientoimenpiteissä. Kaa-risairaalaan muuton myötä kätilöt toimivat sektioissa ja gynekologisis-sa pientoimenpiteissä itsenäises-ti ja leikkaussalihoitajat osallistuvat näihin toimenpiteisiin vain tarvitta-essa. Synnytysosaston yhteydes-sä on kaksi sektiosalia. Tarvittaes-sa leikkaussalin tiimit osallistuvat NAK-potilaiden leikkaushoitoon. Li-säksi yksi anestesiahoitaja niin “ko-valta” kuin “pehmeältä” puolel-ta työskentelee induktiossa, jossa valmistellaan potilaita leikkauksiin sekä tehdään esimerkiksi sentraa-lisia kanylointeja. Induktiotoimin-ta alkoi Kaarisairaalaan muuton myötä, fyysisesti induktiohuone si-jaitsee Kaarisairaalan leikkaus-osaston päävalvomon vieressä. Lisäksi anestesiahoitajat ovat kier-täneet heräämössä.

Henkilökunta jakaantui pääosin si-ten, että entisen “kakkosleikku-rin” työntekijät työskentelevät ko-valla puolella ja entisen “ykkös- ja nelos-leikkureiden” hoitajat työs-kentelevät pehmopuolella. Entisen päiväkirurgian, Tarinan leikkausyk-sikön ja Varkauden leikkausyksikön henkilöstö on jakaantunut melko ta-saisesti molempiin leikkausyksik-köihin, heräämöön sekä vastaan-otto- ja kotiutusyksikköön. Näiden muutosten myötä moni hoitaja on saanut ympärilleen uudet työkave-rit ja esimiehet, uudet erikoisalat, erilaiset työvuorot ja toimintatavat.

Kaarisairaalan muuton yhteydes-sä anestesia- ja leikkaustoiminnan valvomon toimintatapoihin tuli muu-toksia. Tätä nykyä leikkausosas-ton päävalvomossa työskentelee leikkauspuolen kokenut sairaan-hoitaja sekä apulaisosastonhoita-ja virka-aikana. He suunnittelevat yhdessä päivystävien lääkäreiden kanssa päivystysleikkausryhmi-en päivittäistä toimintaa, järjestele-vät henkilökuntaa ulkokentille sekä leikkaustiimin ja salin hätäpotilail-le. Myös henkilökunnan erilaisten menojen järjestely ja kotiin pääsyn mahdollistaminen työvuorosuun-nitelman mukaisesti kuuluu val-vomossa työskentelevien hoitajien tehtäviin. Henkilökunnalla on ver-rattain paljon erilaisia menoja pe-russalityön lisäksi. Menot koostuvat erilaisista palavereista ja koulutuk-

sista, joita on varsin paljon erilais-ten tietojärjestelmämuutosten sekä tulevaan muuttoon liittyen.

Uusien työkavereiden, työtilojen ja toimintatapojen mukana henkilö-kunta sai käyttöönsä jo kuuluisak-si tulleet työasuautomaatit, jotka toimivat terveydenhuollon ammat-tihenkilö-kortilla. Kirjautumal-la kyseisellä kortilla automaatille työntekijä valitsee itse näytöltä mitä vaatteita ottaa. Päivätyötä tekevillä työntekijöillä on saldona kaksi vaa-tekertaa ja päivystystyötä tekevil-lä työntekijöillä kolme vaatekertaa. Käytetyt työasut palautetaan työ-asujen palautusautomaattiin, joka päivittää vaatesaldon palautuksen yhteydessä. Palautusautomaatit on

uu

Anestesiahoitaja Nina Hirvonen leikkaussalissa.

8 | Pinsetti 1/2017

sijoiteltu henkilökunnan pukukop-pien läheisyyteen. Teknologiaosaa-minen ei jäänyt henkilökunnan osal-ta pelkästään vaateautomaatteihin, vaan uusissa leikkaussaleissa on nykyaikainen saliohjausjärjestel-mä. Kyseisellä järjestelmällä voi-daan muun muassa tallentaa vi-deokuvaa tai ottaa yksittäisiä kuvia leikkauksesta, jotka tallennetaan lopuksi potilastietojärjestelmään. Ohjausjärjestelmän avulla voidaan säädellä leikkausvalaisimia ja ase-tella katto- tai seinämonitoreihin esimerkiksi röntgenkuvia yhdel-le näytölle kirurgille nähtäväksi ja toiselle kuvaruudulle vaikkapa ku-vayhteys leikkausalueelta aneste-siapuolelle. Henkilökunta sai tiiviin koulutuspaketin uusien leikkaussa-lien teknologisista ominaisuuksista ennen Kaarisairaalaan muuttoa ja muuton jälkeen meillä on ollut os-topalveluna järjestelmän toimitta-neelta firmalta henkilö, joka auttaa ja opastaa henkilökuntaa ongelma-

tilanteissa, jotka liittyvät saliohjaus-järjestelmiin.

Anestesia- ja leikkaustoiminnan muuton jälkeen syksyllä 2015 tär-keä yhteistyökumppanimme vä-

linehuolto muutti Kaarisairaalaan leikkaustoiminnan läheisyyteen. In-strumenttien huoltoprosessissa päivystysajan osalta tapahtui posi-tiivinen muutos aikaisempaan toi-mintaan verrattuna. Ennen likaiset

uu

Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa työasuautomaatti.

Valvomohoitajat sh Ulla Paloaro (vas.) ja Maijeli Rönkkö. Lisäksi valvomossa hoitajat Petri Sammasmaa ja Anniina Henttinen.

Pinsetti 1/2017 | 9

instrumentit pestiin ja kuivatettiin leikkaushoitajien toimesta leik-kausyksiköissä, nyt välinehuolta-ja ja yöaikaan laitoshuoltaja toimit-taa likaiset instrumentit suoraan leikkaussalista välinehuoltoon, jos-sa välinehuoltoprosessi aloitetaan heti. Välinehuollon toiminnassa on ollut ajoittain eriasteisia haasteita muuton jälkeen, mutta hyvällä yh-teistyöllä ja aktiivisella puuttumi-sella ongelmakohtiin koko proses-sia on saatu kehitettyä parempaan suuntaan.

Anestesiatoiminta hoitajan näkökulmastaAnestesiahoitajan työnkuva on muuttunut paljon uuden sairaalan myötä. Uusia erikoisaloja on tullut lisää ja työvuoromme ovat muuttu-neet. Uudet erikoisalat, uudet toi-mintatavat ja uusi sairaala fyysi-sesti on tuonut paljon haasteita ja uutta työhömme. Jo koko anestesi-avälineistön sekä tarvittavien tava-roiden sijaintien oppiminen on ollut haastavaa. Varsinaisia anestesia-välinehuoltajia meillä ei enää ole ja vastuuta anestesiatavaroista sekä tilauksista on siirtynyt meille enem-män. Välillä olemme ”nakkilas-sa” kakkoskerroksessa, jossa ta-varoiden paikat ovat eri tavalla kuin yläkerrassa saleissa, välillä vau-vateholla tekemässä toimenpidet-tä keskoselle, naisten poliklinikal-la follikkelipunktiossa tai vanhassa sairaalassa MRI:ssä, röntgenissä tai kliinisellä fysiologialla. Meistä on tullut entistä itsenäisempiä, muun-tautumiskykyisempiä ja osaavam-pia omassa työssämme.

Uuden sairaalan lisäksi olemme saaneet käyttöömme paljon uut-ta tekniikkaa. Lääkeautomaatti on jokaisessa salissa ja sen tarjon-ta on räätälöity salissa leikattavi-en erikoisalojen mukaiseksi. Aptee-kin täyttöpalveluhenkilöstö huolehtii lääkkeiden riittävyydestä ja käyt-tökelpoisuudesta. Kirjaudumme uu

Vastaanotto-kotiutusyksikön sairaanhoitaja Henna Ihalainen anestesia- ja leikkaustoiminnan vastaanottoaulassa.

lääkeautomaattiin omilla tervey-denhuollon ammattihenkilö-kor-teillamme. Kirjaamme viivakoodi-systeemillä jokaisen ottamamme lääkkeen lääkeautomaatin näytöl-le. Suurin osa tarvittavista lääkkeis-tä löytyy joka automaatista, mutta jos lääkettä ei löydy käytössä ole-vasta kaapista, automaatin näy-töltä voi katsoa lähimmän kaapin, mistä tarvittavaa lääkettä löytyy. Lääkeautomaatin alaosan laatikoi-hin olemme sijoittaneet anestesian hoidossa tarvittavia välineitä kuten kanyyleitä, teippejä ja tippaletkuja. Lääkkeiden, välineiden ja tavaroi-den paikkoja saimme olla mukana suunnittelemassa ennen Kaarisai-raalaan muuttoa. Lääkeautomaat-

tien lisäksi meillä on iso lääkehuo-ne, jonka toiminta on automatisoitu samaan tapaan kuin salissa olevat lääkeautomaatit.

Anestesiapuolen työpisteemme ovat uudenaikaistuneet ja työergonomia on kohdillaan. Anestesiatietojär-jestelmämme on sama vanha “CA”, mutta sen kirjaamisalusta ja näyttö ovat kiinni liikuteltavassa kattokes-kuksessa, jonka voi säätää jokaisen käyttäjän makuun ja pituuteen sopi-vaksi. Anestesiakoneet uudistuivat ja melkein jokaisessa salissa meil-lä on uudet anestesiaventilaattorit. Leikkauspuolen hoitajien (passarin)

10 | Pinsetti 1/2017

uu

Aistinelinyksikön taukotilassa hoitajat Katja Kettunen (oikealla), Nina Hirvonen, anestesialääkäri Matti Turunen ja hoitaja Toni Tuhkio.

työpöytä, jossa on tietokone ja sali-ohjausjärjestelmän näyttö, on niin ikään säädeltävissä käyttäjän tar-peiden mukaiseksi. Uudet leikkaus-salit ovat pääsääntöisesti tilavia ja enemmän muunneltavissa kuin en-tiset.

Uusi kaarisairaalamme on esteet-tisesti silmää hivelevä ja moderni kaikkine lasitaideteoksineen. Kaa-risairaala on sisäilmaltaan miel-lyttävä paikka työskennellä, meillä on paljon ikkunoita ulkomaailmaan ja valoa riittää. Oli oikein mukava siirtyä työskentelemään “kellaris-ta” ja jo vanhentuneista tiloista uu-siin moderneihin tiloihin. Tavarat to-sin hakivat paljon paikkoja alkuunsa ja uudet erikoisalat aiheuttivat lisä-perehtymistä sekä uudet työkaverit, jotka tekeytyivät tutuiksi ajan myötä.

Vielä muutetaan

Keväällä 2017 edessämme on taas uusi muutto, joka koskee sydän-, verisuoni- ja neurokirurgiaa. Kaa-risairaalan muuton jälkeen aloitet-tiin vanhan leikkausyksikkö 2:n pe-ruskorjaus (PeKo), joka on valmis maaliskuussa 2017 ja muutto re-montoituihin tiloihin tapahtuu maa-liskuun 2017 lopussa. Jatkossa “ko-van puolen” henkilökunta kiertää PeKo:ssa ja Kaarisairaalan puolella, jonne ortopedinen leikkaustoiminta jää. PeKoon tulee kolme sydänsalia, kolme neurokirurgian salia, yksi ve-risuonisali, yksi päivystyssali sekä hybridisali, jossa tehdään erilai-sia röntgenavusteisia toimenpitei-tä. Leikkaussalien läheisyyteen tu-lee vastaanotto- ja kotiutusyksikön tilat, jossa edellä mainitut erikois-

alojen potilaat odottavat leikkaus-saliin pääsyä. Peko:ssa on lisäksi omat toimisto- ja sosiaalitilat hen-kilökunnalle. Alustavan suunnitel-man mukaan Peko:n leikkausyk-sikön valvomossa työskentelee virka-aikana yksi valvomon hoita-ja. PeKo:on muuton myötä Kaarisai-raalaan jää muutamia tyhjiä täy-sin varusteltuja leikkaussaleja, joita tullaan jatkossa käyttämään vaihto- tai päivystyssaleina. Lisäksi kaksi tällä hetkellä käytössä olevaa leik-kaussalia muutetaan toistaiseksi varastotiloiksi. Sote-ratkaisuja sil-mällä pitäen KYS:ssa on valmiudet lisätä leikkauskapasiteettia tulevai-suuden tarpeisiin.n

Palvelupäällikkö, Itä- ja Etelä-SuomiToimintamme laajentuessa etsimme kahta palvelupäällikköä, Itä- ja Etelä-Suomen kasvukeskuksiin. Sairaalan palvelupäällikön vastuulla on toiminta alueella yhdessä aluejohtajan kanssa. Vastaatte yksiköiden toiminnan or-ganisoinnista, asiakastyytyväisyydestä ja luotte edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle. Lisäksi työtehtäviinne kuuluu palvelutarjonnan suunnittelu ja palveluketjujen kehittäminen.

Palvelupäällikkö toimii alueensa sairaaloiden palveluvastaavien esimiehenä, toimii linkkinä heidän ja konsernin välillä sekä vastaa henkilöstöhallinnosta alueellaan. Teet tiivistä yhteistyötä liiketoimintajohtajan, muiden sairaa-loiden ja liiketoiminta-alueiden palvelupäälliköiden kanssa.

Olet etsimämme henkilö, jos:• Olet innovatiivinen ja määrätietoinen• Asiakaslähtöisten toimintamallien ja hoitopolkujen kehittäminen on lähellä sydäntäsi

Edellytämme sinulta:• Vankkaa kokemusta esimiestyöstä• Organisointikykyä• Toiminnan seuraamista myös taloudellisesta näkökulmasta• Hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja• Matkustusvalmiutta

Tehtävä edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain (559/94) mukaista laillistusta ja sairaan-hoitajan tutkintoa. Katsomme eduksesi kokemuksen leikkaussalityöstä ja yksityisestä terveydenhuollosta. Tarjo-amme sinulle työn huippuosaajien parissa, organisaatiossa, joka pyrkii toimimaan kehityksen kärjessä.

Lisätietoja tehtävästä antaa yksikön johtaja Riia Siivikko, p. 050 529 9784

Hakemukset palkkatoiveineen tulee lähettää 12.3.2017 mennessä osoitteeseen [email protected]

www.dextra.fi

Dextra on osa kotimaista Pihlajalinna-konsernia ja toimii sen tytäryhtiönä. Dextra-nimen alla tarjotaan monipuolisia ter-veydenhuollon palveluita lääkärikeskuksissa, sairaaloissa ja hammasklinikoilla. Dextra palvelee yksityishenkilöitä yksityisen terveydenhuollon kautta, yrityksiä työterveyshuollon kautta ja kuntia julkisen terveydenhuollon ulkoistettuna toimijana


Motivaatio, motivoituminen ja sisäi-sen motivaation sytyttäminen ovat tärkeässä asemassa tämän päivän työelämässä. Motivoituneena sitou-dutaan paremmin työhön ja tehdään työtä ilolla ja antaumuksella. Vah-vasti työhönsä motivoitunut työnte-kijä saa tekemisestään energiaa ja voi hyvin työssään, mikä vaikuttaa suoraan työntekijän sekä työyhtei-sön hyvinvointiin.

Terveydenhuollossa on tarve mo-tivoida henkilökuntaa, että saavu-tetaan laadukas hoito, lisätään te-hokkuutta ja vähennetään jatkuvia poissaoloja. Motivaatiolla on kes-keinen rooli, kun asetetaan tämän päivän terveydenhuollon henkilöstö ja työelämän haasteet vastatusten. Sisäisesti motivoitunut työntekijä kokee työn teon itsessään palkitse-vana ja sitoutuu työhönsä. Sisäisesti motivoitunut henkilökunta vaikuttaa suoraan potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun, minkä vuoksi terve-ydenhuollossa tulisi tukea hoitohen-kilökunnan sisäistä motivaatiotasoa.

Mitä keinoja meillä sitten on motivoimiseen?Motivaation sytyttäminen

Meidän ympärillämme on ihmi-siä, jotka haluavat syttyä ja sytyttää muiden motivaation ja innostuksen. Meillä kaikilla palaa oma sisäi-nen liekki, jonka pohjalta me teem-

me asioita saavuttaaksemme pää-määriä. Mutta se ei aina yksin riitä. Tarvitsemme kipinän syttymiseen myös työyhteisön, joka arvostaa jä-sentensä osaamista ja antaa hyvää palautetta onnistumisista. Työyh-teisö, jossa panostetaan yhteiseen menestykseen ja yhteisiin päämää-riin sytyttää kipinän ja nostaa mo-tivaatiotasoa. Toiminnalla on oltava tarkoitus, mikä vastaa arvomaail-maamme, että koemme sen moti-voivana.

Vuorovaikutustaidot

”Kaiken, mitä voi ajatella, voi aja-tella selvästi. Kaiken, mitä voi sa-noa, voi sanoa selvästi. Mutta kaik-kea, mitä voi ajatella, ei voi sanoa.” Ludwig Wittgenstein.

Työyhteisön motivaatiotaso, työilma-piiri ja menestys perustuvat hyvään vuorovaikutukseen. Hyvä vuorovai-kutus on vastavuoroista keskus-telua, jossa eri tavoin koulutetut ja

tehtävissä olevat henkilöt kykenevät tuomaan aidosti, avoimesti ja vas-tavuoroisesti esille näkemyksen-sä. He osaavat kuunnella ja ymmär-tävät muiden näkökulmia asioista, mikä vahvistaa työyhteisön ilmapii-riä.

Motivoivan ilmapiirin luominen ja motivoiva ohjaus

Motivoiva ilmapiiri ja ohjaus tar-koittavat psykologista vuorovaiku-tus- ja tunneilmapiiriä, joka ohjaa ihmisten toimintaa ja asetettuja ta-voitteita. Pyri luomaan ilmapiiristä turvallinen ja luottamusta herättä-vä. Kunnioita, kuuntele ja anna ti-laa kokemuksille. Ymmärrä, innosta ja kannusta. Motivoiva ohjaus haas-taa meitä pohtimaan omaa osuut-tamme työhön nyt ja jatkossa sekä arvioimaan päätöstemme vaikutuk-sia. Kun meillä on selkeä ja yhtene-vä kuva siitä, mihin olemme menos-sa, meidän kannattaa työskennellä yhdessä yhteisen päämäärän eteen.

Sisäisen motivaation vahvistaminen

Työyhteisö voi merkittävästi tukea ihmisiä sisäisen motivaation vah-vistamisessa. Meidän tehtävämme on auttaa yksilöä löytämään sisäi-set vahvuudet ja voimavarat ja sitä kautta vahvistetaan hänen sisäistä motivaatiotaan. Sisäisen motivaa-tion vahvistaminen vaikuttaa suo-raan organisaation toimintatapoihin ja vuorovaikutukseen.

Vahvista osaamistasi ja haasta it-seäsi ja muita. Haasteita tulee olla riittävästi, mutta ei liikaa suhteessa osaamistasoon. Yksilön ja ryhmän

Minä, sinä, me yhdessä - motivoinnin keinotIhmiset ovat yleensä ensimmäisenä työpäivänään hyvin motivoitu-neita. Työpaikan olosuhteet saavat meidät kuitenkin menettämään intomme ajan mittaan. Miten motivoida henkilöstöä menettämästä motivaatiotaan ja onko se mahdollista?

”Ehkä mikään yksit-täinen ilmiö ei ku-vasta ihmisen posi-tiivista potentiaalia yhtä vahvasti kuin sisäinen motivaatio.” Ryan & Darci.

MInna IjäsHygieniahoitaja,sairaanhoitajaInfektioiden torjunta,EPSHP

Pinsetti 1/2017 | 13

taitojen huomioiminen ja haasteiden asettaminen sen mukaan, motivoi käyttämään kaiken taitonsa ja tah-tonsa uusien toimintatapojen kehit-tämiseen.

Anna ja ota vastaan palautetta

Ihminen tarvitsee aina palautetta tekemästään työstä. Palaute kas-vattaa hyvää yhteishenkeä, yhteen-kuuluvuuden tunnetta ja on hyvä keino osoittaa arvostusta ja kiin-nostusta. Palaute on aina hyvästä ja rohkaisee tekemään enemmän sekä vaikuttaa vahvasti työmotivaa-tioon.

Palautteen antaminen ei aina kui-tenkaan ole helppoa. Siihen vaikut-taa paljon ihmisen oma persoona. Toinen uskaltaa sanoa rohkeammin

”Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio määrää sen, mitä teet. Asen-ne ratkaisee kuinka hyvin sen teet.”

kuin toinen, mikä vaikuttaa tilantee-seen hyvin paljon. Hyvässä työyh-teisössä uskalletaan antaa palau-tetta puolin ja toisin ja hyväksytään toisten erilaisuus. Rakentava palau-te auttaa meitä kehittymään, vaikut-taa suoraan työyhteisön ilmapiiriin ja työhyvinvointiin. Oikein annettu-na palaute toimii hyvänä ammatilli-suuden vahvistajana.

Motivoinnin keinoja on monia. Tär-keimmiksi keinoiksi kuitenkin nou-sevat motivaation sytyttäminen ja sisäisen motivaation vahvistaminen. Motivoitunut työntekijä on erittäin arvokas, koska silloin hän on aidosti sitoutunut työn tekemiseen. Jatku-vat muutokset tämän päivän työelä-mässä, kiire ja supistukset, merkit-sevät suurempaa tarvetta motivoida henkilökuntaa. Motivointi ei ole kui-tenkaan helppoa, mutta ei mahdo-tonta. Mitä sinä voisit tehdä työyh-teisössäsi, että teillä motivaatiotaso säilyisi? n

LÄHDE

Minä, sinä, me yhdessä. Motivoinnin keinot. Min-na Ijäs. 2016. Hygieniahoitajan täydennyskoulutus. Kehittämistyö. Arcada.

Valmentaja L. Holz

PIIRROS: Pasi RajalaLääkintävahtimestariKeski-Suomen keskussairaala, leikkausosastot 1-3

Salin nurkasta katsottuna


Vasara on yksi kolmesta suomalai-sesta, jotka ovat mukana eurooppa-laisessa sairaalailmanvaihdon stan-dardikehitysprojektissa. Vasara on ainoa suunnittelupuolen edustaja ja alan kokenein asiantuntija Suomessa.

”Uudet leikkaussalien puhtausvaa-timukset ja kaikille yhteiset mitoi-tusperusteet pohjautuvat Ruotsis-sa tehtyihin tutkimuksiin”, Vasara kertoo. ”Nyt esimerkiksi tiedäm-me, että henkilökunnan lukumää-rä, käytös ja vaatetus vaikuttavat suoraan leikkaussalin ilman puh-tauteen ja mikrobimäärään, ja siksi näiden asioiden pitäisi ohjata salien ilmanvaihdon mitoitusta.”

Toimiva ilmanvaihto pienen-tää ilmatartuntariskiä

Ilmanvaihdolla on suuri merkitys leikkaussalien ilmatartuntoihin ja sitä kautta potilasturvallisuuteen.

Toimivalla ilmanvaihdolla voidaan pienentää ilmatartuntojen riskiä merkittävästi, kun taas vääränlai-nen tai riittämätön ilmanvaihto on yksi syy tartuntojen määrän lisään-tymiseen”, Vasara kertoo.

”Ruotsalaistutkimuksen mukaan leikkaussalien ilmanvaihdossa voi-daan käyttää joko laminaarista tai sekoittavaa ilmanjakoa, vaikka pit-kään sairaalasuunnittelussa onkin ollut vallalla se käsitys, että kor-kean infektioriskin kirurgiassa ai-noa tapa on laminaarinen ilmanjako. Sekoittava ilmanjako toimii nyky-tiedon mukaan aivan yhtä hyvin, ja puhtausvaatimukset täytetään sen avulla jopa pienemmillä elinkaa-rikustannuksilla ja investoinneil-la. Suomessa ollaankin menossa Ruotsin kanssa samaan suuntaan, ja sekoittavan ilmanjakotavan käyt-tö lisääntyy sairaaloissa.”

Ilman puhtauden mittaami-nen on pian osa sairaaloiden arkea

Kansainvälinen Ventilation in Hospi-tals -työryhmä esittää, että leikkaus-salien ilman mikrobiologista puhta-utta valvottaisiin CFU-mittauksilla.

”Tavoitteena olisi enintään 10 CFU:ta per kuutio korkean infektioriskien kirurgiassa ja 100 CFU:ta per kuutio normaalin riskin kirurgiassa,” Va-sara toteaa.

”Huomiota pitäisi kiinnittää esi-merkiksi leikkaussalivaatetukseen, joka suojaa potilaita henkilökunnan iholta ilmaan emittoituvilta hiuk-kasilta. Vaatevalinnoilla on väliä, ja esimerkiksi puhdastilaleikkausvaa-tetuksella päästään 0,7 CFU:hun sekunnissa. Yleisen leikkausvaate-tuksen CFU-arvo on materiaalista riippuen 1,9–5 CFU:ta sekunnissa.”

Lähitulevaisuudessa leikkaussalien ilmanpuhtautta tullaan valvomaan säännöllisesti.

”Tähän asti Suomessa ja Euroopas-sa ei ole ollut yhteisiä mitoitusstan-dardeja, ja leikkaussalien valvonta onkin ollut kirjavaa,” Vasara ker-too. ”Ilmanvaihtoa on mitoitettu ko-kemusperäisesti ilmanvaihtoker-toimien avulla, mikä on aiheuttanut niin ali- kuin ylimitoitustakin. Nyt olisi hyvä aika tutkia Suomen nykyi-set leikkaussalit ja selvittää, kuinka hyvin puhtaat olosuhteet toteutuvat.”

Standardointityöryhmän ehdotuksen mukaan mittauksiin sisältyisi sekä leikkauksen aikaista suoritustason valvontaa että määräaikaistestaus 1–2 vuoden välein.

”Testauksen voi tehdä ulkopuolinen taho tai sairaala itse,” Vasara ker-too. ”Esimerkiksi Granlund Oy tar-joaa sairaaloiden puhtauden hal-linnan suunnittelua ja konsultointia sekä luokitusmittauksia yhteistyö-kumppaninaan Halton Oy. Standar-dien mitoitusohjeet olisi hyvä ottaa käyttöön myös uusien sairaaloiden suunnittelussa ja puhtausolosuhtei-den varmistuksessa." n

Leikkaussalien puhtautta pitäisi mitata säännöllisesti

jukka vasara toimitusjohtaja Granlund Kuopio Oy

Granlund Kuopio Oy:n toimitus-johtaja Jukka Vasara kävi puhu-massa Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n opintopäivil-lä Tampereella syyskuussa. Täl-lä hetkellä sairaalasuunnittelun kuuma aihe ovat leikkaussalien uudet sisäilman puhtauden stan-dardit ja mitoitusohjeet.


Riskialttiita toimintoja ovat leikkaus, ruiskeiden ja infuusioiden anto, veri-näytteiden otto, instrumenttien jäl-kikäsittely ja huolto sekä jätteiden käsittely. (Puro, Rasa & Salminen 2014, 5, 13.) Neulanpistotapatur-missa syynä on 60 %:ssa kiire, 25 %:ssa tekniikan osaamisen puute ja 15% potilaasta johtuva syy. Myös huolimattomuus ja inhimillinen va-hinko voivat olla syynä. (Vuoriluoto 2008.) Tartuntavaara on suuri toi-menpiteissä, joissa käytetään ontto-ja neuloja. Ne sisältävät enemmän tartunnan aiheuttajaa kuin muut in-strumentit (Puro, Rasa & Salminen 2014, 5). Pääosa liittyy ” neulan hyl-syttämiseen” ja ampullin katkaise-miseen injektion antamisen yhtey-

Kokemuksia turvatuotteiden käytöstä anestesia- ja teho-osastoilla

dessä sekä iv-kanyylia laitettaessa. Tapaturma-alttiita tilanteita ovat instrumentin vastaanottaminen, neulan irrottaminen ruiskusta, inst-rumentin tarkistaminen ja huolta-minen, neulan laittaminen särmäis-jäteastiaan ja haavan hoito (Herttua & Liimatainen 2013.)

Terävien instrumenttien aiheutta-mien tapaturmien ehkäisemisek-si työnantajien velvoite on hank-kia turvamekanismein varustettuja tuotteita. Käyttöön tulee ottaa tuot-teita, joissa on turvateknisiä suoja-mekanismeja. Kehittyneen teknii-kan keinot huomioidaan työntekijän turvallisuudessa (Työturvallisuusla-ki 23.8.2002/738, 8§, Valtioneuvoston asetus 317/2013). Direktiivi määrää, että välineiden on oltava säännös-ten mukaisia, sopivia ja tarkoituk-senmukaisia kyseessä olevaan työ-hön. (STM i.a. 2016; Puro, Rasa & Salminen 2014, 14.) Työnantajan teh-tävä on suojella työntekijöitä myös biologisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa vastaan. Tartuntavaaraan

altistuville työntekijöille on tarjotta-va mahdollisuus rokotukseen. (Vna 317/2013.)

Suurin osa pistotapaturmista väl-tetään käyttämällä turvakanyyleja ja -neuloja. Työnantajan tulee kiel-tää käytettyjen injektioneulojen lait-taminen takaisin neulansuojukseen ns. ”hylsytys” ja järjestää turvalli-nen saastuneiden jätteiden ja terä-vien instrumenttien hävittäminen. Hävittämiseen tarkoitetut säiliöt on sijoitettava selvästi merkittyinä lä-helle instrumenttien käyttöpaikkaa. (Turunen et al. 2015, 15; Meriö -Hieta-niemi 2014, 159). Työntekijöiden tie-toon saatetaan menettelyt ja toimin-taperiaatteet terävän instrumentin aiheuttaman tapaturman varalle. Työntekijän saama infektio voi olla riski myös potilaalle. (Vna 317/2013.)

Turvatuotteet ovat kalliimpia, esi-merkiksi turvakanyylit ovat 85 -100 % kalliimpia kuin tavalliset (Haavisto 2014, 5). Käytön mielekkyyden lisää-miseksi, tuotteiden tulee olla help-pokäyttöisiä ja toimenpiteisiin so-veltuvia. Tuotteen suojamekanismin tulee olla kiinteä osa tuotetta. Vaik-ka pistotapaturman vaara voidaan eliminoida turvatuotteen käytöllä, välineissä voi olla virheitä tai jotain odottamatonta voi tapahtua. Tuottei-den valmistajilla, toimijoilla (maa-hantuoja, myyjä, asentaja) ja käyt-täjillä on tuotteista oma vastuunsa. Valviralle tulee ilmoittaa laittei-siin ja tarvikkeisiin liittyvistä vaa-ratilanteista. (Valvira i.a; Puro, Rasa

Terävät instrumentit aiheuttavat vuosittain sata veritapaturmaa tu-hatta työntekijää kohti. Suurin osa tartunnoista saadaan kehittyvis-sä maissa. (Saanisto 2012, 64.) Veritapaturmassa tavallisin riski on saada B- tai C- hepatiitti tai HIV – tartunta. Kuitenkin tapaturmas-sa voi tarttua 20 muuta veriperäistä sairautta. (ns. biologiset teki-jät, virukset, bakteerit, sienet, loiset ja muut mikro-organismit), mm. herpes, malaria, kurkkumätä, kuppa, toksoplasmoosi ja tuberkuloo-si (Puro, Rasa & Salminen 2014, 5; Vuoriluoto 2008, 22; OYS 2015, CCOHS 2015). Tartuntariskiin vaikuttaa vamman laatu, elimistöön päässeen vieraan veren tai eritteen määrä ja ”tuoreus”. (THL 2015; Puro, Rasa & Salminen 2014, 5, Vuoriluoto 2008, 11.)

Marja-lIIsa läksyFT (Ph.D), THM (MHS) lehtoriDiak, Oulu

Paula HaaPalaInenKM (M.Ed.), THM (MHS), lehtoriDiak, Oulu

anu väIsänenSairaanhoitajaOYS, Oulu

uu


& Salminen 2014, 14.) Oulun yliopis-tollisessa sairaalassa on siirrytty vuoden 2016 aikana turvamekanis-mein varustettuihin laskimokanyy-leihin ja neuloihin. Niitä käytetään vielä kuitenkin vähemmän kuin ei-turvatuotteita.

Turvatuotteiden käyttökoke-muksia leikkaus- ja tehohoi-totyössä

Oulun yliopistollisessa sairaalassa kartoitettiin keväällä 2016 hoitohen-kilökunnan kokemuksia (N = 310) turvatuotteiden käytöstä. Kyselyyn vastasi lääkäreitä ja sairaanhoita-ja anestesia ja teho-osastoilta. Vas-taajien työkokemus terveysalalla oli keskimäärin 15 vuotta. Tavallisim-mat syyt valita turvakanyyli esite-tään taulukossa 1.

Turvakanyylit koettiin käytössä pe-rinteisiä kanyyleja kömpelömmik-si, koska turvakanyyli on kooltaan isompi. Koon takia käsittelemi-nen ei ollut yhtä näppärää kuin pe-rinteisen kanyylin. Ihon läpäisyä ja kudostuntumaa pidettiin heikom-pana. Kanyylin uiminen suoneen koettiin nihkeämpänä. Neula liukui huonommin kanyylista pois. Pisto-vaiheessa veri nousi hitaammin in-dikaattorikammioon.

Erityisesti lapsille ja huonosuonisil-le potilaille turvakanyylin laitto ko-ettiin hankalana edellä mainittujen ominaisuuksien takia. Heidän koh-dallaan valittiin perinteinen tuote, vaikka muuten käytettäisiinkin tur-vatuotetta. Selkeäksi viaksi turva-kanyylien käytössä kuvattiin veren vuotaminen kanyylista, koska ka-nyylin pitäisi olla ns. suljettu. Uu-sien turvatuotteiden käyttöomi-naisuudet ovat kuitenkin koko ajan parantuneet.

Turvamekanismilla varustettu-ja injektioneuloja osastoilla ei ol-

lut yleisesti käytössä. Vastaajista 49 % valitsi turvatuote injektioneu-lan suojautuakseen pistotapatur-malta. Vastaajista 9 % valitsi sen työnantajan velvoitteesta. Yleisin syy perinteisen neulan valintaan oli, että turvatuotetta ei ollut osas-tolla käytössä, tottumuksesta tai

käytettävyyden takia. Leikkausveit-siä työssään käytti 22 % vastaajis-ta. Perinteisen veitsen valintaan vai-kutti turvatuotteen puuttuminen valikoimasta, tottumus ja parempi käytettävyys. Turvatuote leikkaus-veitsi valittiin tapaturmilta suojautu-miseksi.

Taulukko 1. Työvälineen valintaperusteita.

ANESTESIA-OSASTO TEHO-OSASTO

Käytän turvakanyylia, koska % (N =46) % (N=34) Haluan suojautua pistotapaturmalta 78,3 35,3 Työnantaja velvoittaa 21,7 8,8 Niiden käytettävyys on hyvä 10,9 5,9 Olen tottunut käyttämään sitä 0,0 0,0 Muita kanyyleja ei ole tarjolla 6,5 8,8Valitsen perinteisen kanyylin, koska Olen tottunut käyttämään sitä 26,1 14,7 Se on käytettävyydeltään parempi 39,1 23,5 Tapaturmariski on pieni 8,7 2,9 Muita kanyyleja ei ole tarjolla 6,5 58,8 Valitsen turvaneulan, koska % (N=41) % (N=28) Haluan suojautua pistotapaturmalta 31,7 28,6 Työnantaja velvoittaa 9,8 3,6 Sen käytettävyys on hyvä 12,2 10,7 Olen tottunut käyttämään niitä 4,9 0,0Valitsen perinteisen neulan, koska Olen tottunut käyttämään sitä 17,1 10,7 Se on käytettävyydeltään parempi 7,3 7,1 Tapaturmariski on pieni 2,4 0,0 Muita neuloja ei ole tarjolla 41,5 78,6 Valitsen turvaveitsen, koska N=8 N=10 Haluan suojautua viiltotapaturmalta 1 4 Työnantaja velvoittaa 0 0 Sen käytettävyys on hyvä 0 1 Olen tottunut käyttämään niitä 0 1Valitsen tavallisen veitsen, koska Olen tottunut käyttämään sitä 1 0 Se on käytettävyydeltään parempi 2 0 Tapaturmariski on pieni 0 0 Muita veitsiä ei ole tarjolla 6 7

uu


uu

Taulukko 1. Työvälineen valintaperusteita.

ANESTESIA-OSASTO TEHO-OSASTO

Käytän turvakanyylia, koska % (N =46) % (N=34) Haluan suojautua pistotapaturmalta 78,3 35,3 Työnantaja velvoittaa 21,7 8,8 Niiden käytettävyys on hyvä 10,9 5,9 Olen tottunut käyttämään sitä 0,0 0,0 Muita kanyyleja ei ole tarjolla 6,5 8,8Valitsen perinteisen kanyylin, koska Olen tottunut käyttämään sitä 26,1 14,7 Se on käytettävyydeltään parempi 39,1 23,5 Tapaturmariski on pieni 8,7 2,9 Muita kanyyleja ei ole tarjolla 6,5 58,8 Valitsen turvaneulan, koska % (N=41) % (N=28) Haluan suojautua pistotapaturmalta 31,7 28,6 Työnantaja velvoittaa 9,8 3,6 Sen käytettävyys on hyvä 12,2 10,7 Olen tottunut käyttämään niitä 4,9 0,0Valitsen perinteisen neulan, koska Olen tottunut käyttämään sitä 17,1 10,7 Se on käytettävyydeltään parempi 7,3 7,1 Tapaturmariski on pieni 2,4 0,0 Muita neuloja ei ole tarjolla 41,5 78,6 Valitsen turvaveitsen, koska N=8 N=10 Haluan suojautua viiltotapaturmalta 1 4 Työnantaja velvoittaa 0 0 Sen käytettävyys on hyvä 0 1 Olen tottunut käyttämään niitä 0 1Valitsen tavallisen veitsen, koska Olen tottunut käyttämään sitä 1 0 Se on käytettävyydeltään parempi 2 0 Tapaturmariski on pieni 0 0 Muita veitsiä ei ole tarjolla 6 7

Tapaturmia oli kahden viimeisen vuoden aikana sattunut 26 kertaa (kuvio 1) Kuuteen tapaturmaan liittyi veritartuntavaara.

Osa tapaturmista liittyi parenteraa-lisen lääkkeen valmistukseen, in-jektoitavan lääkkeen antoon ja ka-nylointitilanteeseen. Taustalla oli usein särmäysjäteastian puuttu-minen työpisteen välittömästä lä-heisyydestä. Osassa tapaturmista huomio oli kiinnittynyt toisaalle pis-totilanteessa. Syynä oli myös huono työskentelyasento ja näkyvyys.

Särmäisjäteastian puute tai liian suuri täyttömäärä ovat tavallisia syitä pistotapaturmille. Kokemuk-set särmäisjäteastioiden käytöstä ja täytöstä on esitetty taulukossa 2.

Anestesia ja leikkausosastojen työntekijöille tapaturmia oli sattu-nut vähemmän kuin teho-osaston. Yhtään tapaturmaa ei ollut sattu-nut turvatuotetta käytettäessä. Ta-paturmista 78% ei ollut seurauksia. Osassa työtekijä altistui tartunta-taudin kantajan verelle ja kävi tar-tuntatesteissä. Viisi potilasta kävi tartuntatautitesteissä työnteki-jän tapaturman seurauksena. Yksi työntekijä sai estolääkityksen tai

rokotuksen. Tapaturmista seurasi muutamia työterveyshuolto- tai lää-kärikäyntiä. Sairauslomapäiviä ta-paturmista ei aiheutunut yhtään.

Perehdytystä turvatuotteiden käyt-töön oli saanut 45 % vastaajista, 40 % ei ollut saanut. vastaajista 15 % jäi kaipaamaan lisätietoa ja käyttö-koulutusta. Veritapaturmien aihe-uttamasta tartuntavaarasta ja tar-tunnoilta suojautumisesta tietoa työnantajaltaan oli saanut 64 % vas-taajista. Lisätietoa kaipasi 23 % ja tietoa kokonaan vaille koki jääneen-sä 12 % vastaajista.

Pohjois - Pohjanmaan sairaanhoito-piirillä on ohjeistus veritapaturmien varalta. Ohjeistus on tuttu 81 % vas-taajista. Sitä poikkeuksetta oli nou-dattanut 79 % vastaajista. Jos vam-mautunut alue oli jäänyt hoitamatta, syynä oli kiire, tai haavan koettiin olevan mitätön. Työnantajalle tapa-turmista oli ilmoittanut 73 % vas-taajista, mitättömistä vammoista ilmoitukset olivat 25 %:lla vastaa-jista tekemättä.

Vastaajista 84 % tiesi, että neulan laittaminen takaisin neulansuojuk-seen on kiellettyä. Tapaturmista ja vaaratilanteista, joihin liittyy terävä instrumentti, tulisi ilmoittaa työn-antajalle. Tämän tiesi 69 % vastaa-jista. Vastaajista 64 % oli tietoisia, että oikeus korvauksiin tartuntati-lanteessa saatetaan menettää, jos tapaturmasta ei ole tehty asianmu-kaista ilmoitusta. Vastaajista 16% tiesi, että työnantaja on velvollinen pitämään 10 vuotta rekisteriä tar-tuntataudeille altistuneista työnte-kijöistä.

Yhteenvetoa

Turvatuotteiden käyttö on lakisää-teistä ja lisääntyvää. Laadukkaita ja toimivia turvatuotteita on pidet-

Taulukko 2. Särmäisjäteastiat. ANESTESIAOSASTO TEHO-OSASTO

Särmäisjäteastia on käden ulottuvilla % (N=46) % (N=34)

Aina 23,9 20,6 Useimmiten 67,4 60,9 Harvemmin 13,0 4,3

Osastollani näkyy liian täysiä särmäisjä-teastioita

Jatkuvasti 43,5 38,2 Toisinaan 45,7 43,5 Harvoin 15,2 8,7

Kuvio 1. Neulojen, veitsien ja kanyylien käyttöön liittyneet tapaturmat


tävä tarjolla. Henkilökunnan mie-lestä on tarpeellista kehittää mm. särmäisjäteastioita, jotka eivät kaa-tuile. Hoitoyksiköissä tulee kuun-nella henkilökuntaa tuotteiden käy-tettävyydestä ja kehittämisestä.

Opastusta turvatuotteiden käyttöön tarvitaan koko ajan, samoin työnte-kijöiden säännöllistä perehdytystä tapaturmilta suojautumiseen. Hen-kilökunnan ohjaukseen tuotteiden käytöstä kannattaa panostaa.

Vaikka henkilökunta tuntee hyvin sairaanhoitopiirin ohjeistuksen veri-tapaturmien varalle, vähäisiltä tun-tuvia haavoja ei hoideta asianmu-kaisesti. Tapaturmista ja läheltä piti

-tilanteista tulee tehdä asianmukai-set ilmoitukset.

Turvatuotteen käyttö ei eliminoi ta-paturman riskiä. Huolellisuus ja työhön keskittyminen ovat olen-naista työturvallisuuden kannalta. nLÄHTEET

CCOHS 2015. (Canadian Centre for Occupational Health & Safety) OSH Answers Fact Sheet: What are the hazards of needlestick and sharp injuries? Viitattu 3.12.2015. http://www.ccohs.ca/oshanswers/diseases/needlestick_injuries.html.

Haavisto, Päivi 2014. Ehkäise turhat pistot. Uutislehti. 0 tapaturmaa -foorumi. Viitattu 9.12.2015. Saatavana: http://www.ttl.fi/partner/nollatapaturmaa

Herttua, Teija & Liimatainen, Anne-Riikka 2013. Terävien instrumenttien aiheuttamat veritapatur-mat Tampereen kaupungin eikoissairaanhoidossa. Tampereen ammattikorkeakoulu. Hoitotyönkoulu-tusohjelma. Opinnäytetyö.

Meriö-Hietaniemi, Irma 2014. Uutta pistotapatur-mien torjuntaan, turvatuotteet käyttöön. Suomen Sairaalahygienialehti 32, 158-159.

Oys 2015. Toiminta työperäisissä verialtistusti-lanteissa. Viitattu 12.12.2015. www.ppshp.fi.

Puro, Vuokko; Rasa, Pirkko-Liisa & Salminen, Simo 2014. Terävät instrumentit terveydenhuol-lossa – Ehkäise pisto- ja viiltotapaturma tehok-kaasti. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 3.9.2015. www.ttl.fi.

Saanisto, Mari 2012. Alä hylsytä! -Kohti pistoturvallisempaa työympäristöä. Suomen sairaalahygienialehti 30 (2), 64 – 68.

THL 2015. Hepatiitti B-rokote. Viitattu 3.12.2015. www.thl.fi.

Valvira i.a. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Viitattu 3.9.2015. www.valvira.fi.

Vna 317/2013. Valtioneuvoston asetus terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla. Viitattu 3.9.2015. www.finlex.fi.

WHO 2003. Health care worker safety. Aide-Memoire for a strategy to protect health workers from infection with bloodborne viruses. Viitattu 12.12.215. www.who.int/injection_safety/toolbox/en/AM_HCW_Safety_EN.pdf

Vuoriluoto, Irmeli 2008. Älä anna neulanpiston yllättää. Tapaturmavaara – Tehyn selvitys terävien esineiden aiheuttamista tapaturmista. Tehy. Viitattu 9.7.2016. www.tehy.fi.

STM i.a. Laatu ja potilasturvallisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.9.2016. www.thl.fi.

Turunen, Elina; Mäntynen, Raija; Kvist, Tarja; Miettinen, Merja; Vehviläinen-Julkunen, Katri; Turunen, Hannele; Partanen, Pirjo 2015. Sairaa-lan potilasturvallisuuskulttuuri sairaanhoitajien arvioima: pitkittäistutkimus yhden yliopisto-sairaalan erityisvastuualueella. Hoitotiede 27 (2) 148-162.

Kuva: Simo Toivonen.

uu


SUOMI täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlan kunniaksi tämän vuo-den Pinseteissä on hieman tuu-lahduksia menneiltä vuosilta. Täs-sä historianurkassa tarkastellaan menneitä ei-niin-ryppyotsaisesti, sil-loin ennen asiat olivat hyvinkin vaka-via.

Sairaanhoidon historiaan ei voi kat-sastaa mainitsematta Florence Nigh-tingalen nimeä. Tuo topakka varak-kaan ja sivistyneen perheen tyttöhän tuli kuuluisaksi toimiessaan hoitajat-tarena Krimin sodassa 1850-luvun puolivälissä. ”The lady with the lamp” kierteli potilaiden joukossa iltaisin ja öisin lohduttamassa ja antamassa hoivaa. Hän oli myös erittäin taitava organisaattori, logistikko, tilastotie-teilijä ja johtaja.

Palattuaan Krimiltä kotiin Englantiin sankarina, Florence kirjoitti ensim-mäisen kirjallisen mietintönsä kos-kien armeijan terveysoloja. (Notes on Matters Affecting Health, Efficien-cy and Hospital Administration of Bri-tish Army). Kirjan toinen osa oli ni-meltään “Täydentäviä huomautuksia naishoitajien käytöstä sotilassairaa-loissa sodan ja rauhan aikana”. Var-sinainen läpimurtoteos oli kuitenkin 1859 ilmestynyt teos ”Notes on Nur-sing”, Huomautuksia sairaanhoidos-ta. Tästä teoksesta muovaantui en-simmäinen sairaanhoidon klassinen käsikirja.

1860 avattiin Englannissa Nightinga-le-koulu sairaanhoitajille. Oppilaik-si valittiin sekä sivistyneiden kotien tyttäriä että kansannaisia. Pääsy-vaatimuksena oli että hakija oli ”raitis ja totuutta rakastava” ja että sairaan-hoito merkitsi hakijalle kutsumus-ta. Uusi sairaanhoitajatyyppi oli ”täs-mällinen, rauhallinen, luotettava ja iloinen; sellainen jolla oli keveä ja var-

ma kosketus potilaaseen, joka ei kuis-kutellut potilashuoneessa, eikä as-keltanut laiskasti.” ”Hiljainen, mutta vikkelä olematta hätikkö, helläkätinen olematta hidas, tahdikas olematta itse-tietoinen. Hiljaisuudessa ja toivossa ol-koon hänen väkevyytensä”. Koulutus kesti yhden vuoden.

Suomessa sairaanhoitajien koulutus alkoi 1867 Helsingin diakonissalai-toksella, sitten 1880 myös ”Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten” (sittemmin Suomen Punainen Risti) koulutti hoi-tajia ja Kirurgisen sairaalan hoitaja-tarkoulutus alkoi vuonna 1889.

Kolme kuukautta kestävän kurssin oppisisältö oli ”ihmisruumiin raken-nus ja toimitukset, terveyden yleiset ehdot, toimenpiteitä sairaitten hoidos-sa ja palveluksessa, sairashuone, sai-rasvuode, sairaanhoitajan oma per-soona, huolenpito sairaan persoonasta, lääkkeiden käyttäminen (sisällisesti ja ulkonaisesti, kääreitten tekeminen, si-nappitaikina, lavemangit, juntukka eli Espanjan kärpänen, iilimadot, kuppaa-minen), haavojen ja ruumiin loukkaan-tumien hoito, toimenpiteitä tapatur-missa sekä kuoleman merkit”.

Suomen oma Nightingale oli Sophie Mannerheim, joka toisena ylihoita-jattarena toimi sairaanhoitajakurs-

Historianurkka

Kirjoittaja on oman uransa Kirurgisessa sairaalassa 1900-luvulla (1990) aloittanut leik-kaussairaanhoitaja, joka on saanut perehdy-tyksensä lähes ensimmäisten hoitajakurssien mallin mukaisesti ja lisäksi kohdannut/kuullut Sophie Mannerheimin haamun yötöiden aika-na ainakin kolmasti.

sin johtajana vuodesta 1904 alka-en. Oppilaat asuivat oppilaskodissa, Nightingalen oppien pohjalta. Näin oppilas oli ”valvottavissa ja totutetta-vissa kuriin”. Ylihoitajattaren päättä-miä kalusteiden paikkoja ei saanut muuttaa. Aikataulu oli napakka; he-rätys kello 5.30, maatameno 22.30, tulet sammuksiin 23, kerran viikos-sa ulkonaololupa puoleenyöhön. Oh-jeissa muistutettiin, että ”puhetta ja naurua käytävissä ja etehisessä ja por-taissa on vältettävä”. Vapaa-aika ”täy-tyy käyttää lepoon ja liikkeeseen ulko-na raittiissa ilmassa”.

Ensimmäinen leikkaussalihoitajan virka perustettiin Kirurgiseen sai-raalaan vuonna 1894. 1914 samai-sessa sairaalassa alettiin suorittaa leikkaussalihoidon erikoistumisjak-soja. Sairaanhoitajakoulutus pidentyi kaksivuotiseksi vuonna 1910, ja kol-mivuotiseksi 1919.n

sIMo ToIvonenLeikkaussairaanhoitajaTöölön sairaala, Plastiikka-kirurginen leikkausosasto

Kirurginen sairaala. Kuva: Riitta Majala

Florence Nightingale.


Yhdi

styk

sen

sivu

t

Järjestämme jäsenpäivän tänä vuonna keväisessä Tallinnassa 20. – 21.5. Viking XPRS lähtee Helsingin Kata-janokalta lauantaina 20.5. klo 11.30 ja on takaisin Helsingissä sunnun-taina 21.5. klo 19.00. Laivamatkoil-la meille on varattu buffet-ruokailu sekä hytti matkatavaroiden säilytys-tä varten. Tallinnassa majoitumme Metropol-hotelliin. Aikaa on varattu ostoksien tekoon, kaupunkiin tutus-tumiseen ja verkostoitumiseen, sekä sunnuntaina museokäyntiin. Illalliselle kokoonnumme lauantaina yhdessä ravinto-la CRUhun.

Mukaan mahtuu 17 jäsentä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapah-tuu kotisivujen kautta 31.3. mennessä ja on sitova. Matkan omavastuu on 40 €. Lasku matkasta lähetetään sähköpostin liitteenä mukaan päässeille. Tarkemmat yksityiskohdat matkasta lähetetään osallistujille huhtikuussa.

Yhdistys korvaa kohtuulliset matkakulut kotipaikkakunnalta Helsinkiin ja takaisin.

Tervetuloa mukaan!

toivottaa FORNAn hallitusKu

va: V

ikin

g Li

ne.

Opintopäivät 2017www.forna.fi

22 | Pinsetti 1/2017Yh

dist

ykse

n si

vut

OSALLISTUIN Kööpenhaminan NORNA 216 -kongressiin lokakuun lopussa. Kongressiin valmistautu-minen alkoi jo tammikuussa 2016, kun tein kongressiin abstraktin omasta tutkimusaiheestani. Touko-kuun alussa sain tiedon, että abst-raktini oli hyväksytty suulliseksi esitykseksi kongressissa ja kesällä minua kysyttiin myös yhden session moderaattoriksi.

Kongressin aluksi meidät 340 leik-kaushoitajaa toivotettiin tervetul-leiksi ja tervetuloesityksenä oli Tanskan satusedän H.C. Andersenin satuihin perustuva musiikkiesitys (kuva 1). Pääpuhujana oli professori Judith Tanner (kuva 2) Nottinghamin yliopistosta ja jos joku voi luennoida niin mukaansatempaavasti kirur-gisista haavainfektioista, niin hän voi. Surullista oli kuulla potilaiden omia kokemuksia haavainfektioista: he pääsääntöisesti uskoivat, että in-fektio oli heidän oma vikansa ja/tai kuului asiaan (=leikkaukseen).

Kongressin ohjelma painottui en-simmäisenä päivänä koulutukseen ja perehdytykseen. Oma esitykse-ni koski valmistumassa olevien sai-raanhoitajaopiskelijoiden ja heitä viimeisessä harjoittelussa ohjan-neiden sairaanhoitajien arviointien yhtäpitävyyttä sairaanhoitajaopis-kelijoiden kompetenssista. Keräsin aineiston vuonna 2011 väitöskirjaa-ni varten ja siitä on julkaistu vuon-na 2016 englanninkielinen artikke-li Collegian-lehdessä [23(3), 303-312] ja suomenkielinen artikkeli Spirium-lehdessä [51(2), 20-23]. Aihe on vuo-sien saatossa tullut minulle jo tu-tuksi, joten sinänsä esittäminen ei jännittänyt, englanninkielen puhu-

NORNA 2016 Kööpenhaminassa

minen sen sijaan tuottaa aina hie-man perhosia vatsaan. Onnek-si oma esitykseni oli jo heti toisena, niin pääsin keskittymään rauhas-sa kongressin antiin ilman jännittä-mistä.

saTu kajander-unkurITtT, hoitotyön lehtoriSavonia ammattikorkeakoulu

Kuva 1.

Kuva 2.

Ensimmäisen päivän mielenkiin-toisimmat luennot olivat omas-ta mielestäni tanskalaisten ja ruot-salaisten kollegoiden esitykset leikkaushoitajan perehdyttämises-tä sessiossa, jossa toimin mode-


Yhdi

styk

sen

sivu

t

raattorina. Kun illalla keskustelin kongressissa olleiden suomalais-ten kollegoiden kanssa leikkaushoi-tajan perehdyttämisestä Suomessa, paljastui se, että meillä Suomessa perehdytetään edelleen ns. mesta-ri-kisälli -periaatteella eli opitaan mallista ja perehdytysajat ovat pit-kiä.

Tanskassa on kehitetty yhteistyössä Tanskan leikkausosaston sairaan-hoitajayhdistyksen kanssa kompe-tensseihin perustuva perehdytys-ohjelma sekä vastavalmistuneille sairaanhoitajille että vähintään kak-si vuotta työssä olleille leikkaushoi-tajille. Perehdytysohjelmaan kuuluu kliinisten taitojen lisäksi tiimityö-tä, potilasturvallisuutta sekä näyt-töön perustuvaa intraoperatiivista hoitotyötä laadun kehittämisen nä-kökulmasta. Ensimmäiset tulokset perehdytysohjelmasta ovat olleet positiivisia. Itse mietin, että meillä Suomessa olisi myös jo korkea aika kehittää sairaaloiden perehdytys-ohjelmia kompetenssiperustaisik-si ja vastuuttaa perehtyjää itseään entisen mestari-kisälli -perehdy-tyksen sijasta, jossa perehtyjä mel-ko passiivisesti ottaa vastaan sen, minkä kukin perehdyttäjä hänelle antaa oman perehtymisensä ja työ-kokemuksensa perustalta.

Toisena päivänä itselleni mielen-kiintoisimmat luennot koskivat poti-laan paastoa ennen leikkausta sekä turvallista leikkausasentoa. Tans-kalaiset olivat tehneet tutkimusta potilaiden paastosta ja saaneet tu-lokseksi (kuten niin moni muukin tutkija), että potilaat paastoavat liian pitkän ajan ennen leikkausta ja et-tei heille edes tarjottu nesteitä kah-teen tuntiin asti ennen leikkausta, kuten suositukset suosittavat. Liian pitkästä paastosta on haittaa muun muassa haavan paranemiselle.

Toinen mielenkiintoinen esitys koski turvallista leikkausasentoa. Tans-

kalaiset olivat tehneet tästäkin ai-heesta tutkimusta ja saaneet tu-lokseksi, että leikkaushoitajien mielestä heillä oli erityisesti vaike-uksia laittaa potilasta vatsa-, lito-tomia- ja kylkiasentoihin. Vaikeu-det johtuivat sekä kompetenssin eli osaamisen puutteesta että myös tarvittavien käsi- ja jalkatukien puutteesta, joka vaikeutti turvalli-sen leikkausasennon laittoa. Kum-pikin näistä aiheista kiinnosti minua opettajana, sillä voin ottaa aiheet esille sairaanhoitajaopiskelijoiden perioperatiivisen hoitotyön opetuk-sessa.

Hain apurahaa Suomen Leik-kausosaston sairaanhoitajilta sekä Suomen Sairaanhoitajaliitol-ta kattamaan majoitus-, matka- ja osallistumiskustannuksia. Apura-hahakemuksen tekeminen ei ol-lut minusta vaikeaa tai aikaa vievää. Kongressin sivuilta löytyi helpos-ti osallistumis- ja majoitusmaksun suuruus, tosin Tanskan kruunut piti apurahahakemukseen kääntää va-luuttalaskimella (löytyi netistä) eu-roiksi. Matkakustannuksiksi laskin lentolipun hinnan (katsoin Finnai-rin sivuilta kongressin päivämääril-lä) sekä menopaluun lentokentälle sekä kotimaassa että Kööpenhami-nassa. Yleensä apurahahakemuk-seen tarvitaan kongressin ohjelma liitteeksi ja alustavan ohjelman löy-sin kongressin sivuilta.

Kiitän Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry:tä saamasta-ni apurahasta NORNA 2016 -kong-ressia varten ja samalla kannustan kaikkia jäseniä hakemaan apurahaa ja lähtemään ulkomaisiin kongres-

seihin: seuraava NORNA -kongres-si on vuonna 2018 Ruotsissa (kuva 3). Usein kuulen entisten sairaanhoi-tajakollegoideni sanovan, että eivät uskalla lähteä, kun englanninkielel-lä pärjääminen arveluttaa. Sen ver-ran olen kongresseja kiertänyt, että uskallan sanoa, että suomalainen pärjää englanninkielellä missä ta-hansa kongressissa! Ulkomaises-sa kongressissa tapaa ja verkos-toituu paitsi ulkomaalaisten myös kotimaisten kollegojen kanssa ja saa kuulla oman alansa uusista in-novaatioista ja pystyy siten kehit-tämään ja kehittymään täällä koti-maassa.

Leikkaussairaanhoito kehittyy koko ajan ja se kehittyy myös Suomen rajojen ulkopuolella. Meidän pi-tää jakaa omia hyviä käytänteitäm-me muiden eurooppalaisten kanssa ja ammentaa sieltä hyvät käytännöt tänne meille. Niin pystymme tarjo-amaan parasta mahdollista leikka-ushoitoa potilaillemme.n

Suomalainen pärjää englanninkielellä missä tahansa kongressissa!

saTu kajander-unkurITtT, hoitotyön lehtoriSavonia ammattikorkeakoulu


dist

ykse

n si

vut

Det presenterades en publikation: ÅRETS RIKSFÖRENINGEN ANSER OCH REKOMMENDERAR som har sammanfattats av ett kvalitetsråd och ett vetenskapligt råd. Kvalitets- råd påbörjade sitt arbete 2011- och består av 4-5 personer. Det vetens-kapliga rådet har startat 2013- och består av 5 personer. Den ör en di-ger lösning .

PATIENTERS UPPLEVELSE I DEN INTRAOPERATIVA FASEN hade Iza-bella Nordstrand undersökt i en kva-litativ studie. Patientens upplevelse påverkas av hur personalen agerar i den intraoperativafasen. Man bör iakttaga hur man uppför sig och vad man talar.

HUR HAR NI MED KOMPETEN-SEN? Karin Falk-Brynhildsen, Ulri-ca Nilsson och Maria Jaensson, alla från Örebro Universitet hade sam-manställt föredraget. Kompetens ett begrepp som används inom sjukvår-den trots att begreppet ännu inte har definierats enligt många forskare. I föreläsningen redovisades skillnader och likheter i hur operations- och anestesisjuksköterskor upplevde sin kompetens och sin tilltro till sin egen förmåga.

Föreläsningarna jag sett fram emot var DCD - DONATION AFTER CIR-CULATORY DEATH - GER FLERÖ-LIGHET ATT DONERA hölls av Hans Lindblom som detaljerat berätta-de om verksamheten. Bildmaterialet förtydligade verksamheten. Markus

Den 52:a SEORNA höstkongressen 1-2 December i Stockholm

kersTIn skogMan

Göbel hade som rubrik, ORGAN-TRANSPLANTATION- LIVRÄDDAN-DE VERKSAMHET. Båda föreläsarna var mycket måna om att marknads-föra och motivera personalen att ut-föra denna verksamhet på opera-tionsavdelningarna runt landet. Det jag var besviken på var att i statisti-ker som visades där fattades det på många ställen finska uppgifter fast de andra nordiska ländernas uppgif-ter fanns med.

INTE UTAN MIN DONATOR. Den fö-reläsningen som säkert fick många tvivlare att ta beslut för verksamhe-ten var det levande exempel Emma Dahlman representerade. Hon hade fått ett nytt hjärta. En sommar 2012 vändes hennes liv upp och ner 26 år gammal. Det hon trodde var magsår visade sig vara hjärtsvikt. Inom fem

månader fick hon ett nytt hjärta. En okänd människas beslut att done-ra sina organ blev hennes räddning. I dag två år efter transplantationen, arbetar Emma for den ideella orga-nisationen MOD (Mer OrganDona-tion) och föreläser om vikten att ta ställning. Hon var verkligen engage-rad. Efter föreläsningarna på första dagen besöktes utställningen med mingel med dryck och tilltugg.

Johanna Jaran, sjukgymnast Häl-soenheten, Skånes universitets-sjukvård, föreläste om STARK OPE-RERAS. I projektet fokuserade man på patienter som väntade på ope-ration. Träningsprogram utfördes veckorna före operation. Johan-na framhöll hur bra det är med var-dagsmotion. Den fysiska kapaciteten

Den årliga höstkongressen samlade ca 240 sjuksköterskor från Riksföreningen för operationssjukvård. För mig var mötesplatsen helt obekant så jag tog med tacksamhet emot färdbeskrivningen som skickades åt deltagarna. Dagarna öppnades av förenin-gens ordförande Kristina Lockner med att önska oss alla välkomna.


Yhdi

styk

sen

sivu

tSEORNA on julkaissut suositukset parantamaan ja varmis-tamaan leikkaushoitotyön laatua Ruotsissa (Riksföreningen anser och rekommenderar). Tämä julkaisu esiteltiin opinto-päivillä. Muita aiheita olivat mm. tutkimus potilaan kokemuksis-ta intraoperatiivisessa vaiheessa, leikkaus- ja anestesia-sairaanhoitajien kompetenssi heidän itsensä kokemana, elinsiirrot, potilaan preoperatiivisesta fyysisestä valmistau-tumisesta leikkaukseen, alkoholi ja leikkaus sekä tulevai-suuden potilas. Kerstin tapasi opintopäivillä paljon vanhoja tuttuja, joiden kanssa on tehty yhteistyötä NORNA:ssa ja EORNA:ssa. Mie-lenkiintoisten luentojen lisäksi opintopäivien parasta antia olivat henkilökohtaiset kontaktit kollegoiden kanssa. Kers-tin suositteleekin yhdistyksen jäseniä osallistumaan joskus pohjoismaisten kollegayhdistysten opintopäiville. Sitä varten voi vaikka hakea apurahaa. n

SEORNA:n syysopintopäivät Tukholmassa 1-2.12.2016 jaana PerTTunen

Ruotsin kollegayhdistyksen opintopäiville osallistui FORNA:n edustajana Kerstin Skogman. Päivät pidettiin Tukholman ydinkeskustassa Waterfront -kongressikeskuksessa ja niille osallistui noin 240 sairaanhoitajaa. Opintopäi-vät avasi yhdistyksen puheenjohtaja.

Tukholman Waterfront -kongressikeskus.

Kongressin luennot löytyvät SEORNA:n nettisivuilta:http://www.rfop.se/hoestkongress/hoestkongressen-2016/)

inför sin operation bör ingå som en hörnsten i framtiden.

Professor och överläkaren Han-ne Tonnesen från Lunds universitet och Region Skåne föreläste om AL-KOHOL OCH OPERATION – VAD SÄ-GER EVIDENSEN? Det är välkänt att alkohol är en självständig riskfaktor vid kirurgi. Riskkonsumtion är låg bara två standarglas per dag eller 14 per vecka, vilket är tillräckligt för att dubbla utvecklingen av komplika-tioner efter operation. Et goda bud-skapet är att fyra veckors nykterhet innan operation reducerar kompli-kationerna signifikant. Många frågor ställdes och utfrågningen fortsat-te i paneldiskussionen LEVNADSVA-NOR I SAMBAND MED OPERATION: VAD GÖR VI? Frågorna var många och tiden var för kort.

Den avslutande föreläsningen på kongressen var FRAMTIDENS PA-TIENT och den hölls av Håkan Eriks-son, läkare och professor emeritus vid KI . Han har publicerat ca 130 ve-tenskapliga artiklar. Hans huvud-intresse är bl.a. hur kunskapsöver-föringen mellan medicinsk forskning och tillämpad vård kan effektiveras samt hur IT kan utnyttjas inom diag-nostik, terapi och utbildning. Patien-terna är mycket aktivare och mera pålästa nuförtiden. Många patienter vill vara aktiva när de gäller sin egen vårdprocess. Framtidens patienter är inte en homogen grupp, det är sä-kert.

Föreläsningarna var välplanera-de och gav mig många tankeställa-re. Det som var trevligt var att träffa kolleger jag haft mycket samarbete

med inom NORNA och EORNA. Det blev livliga diskussioner på utställ-ningsområdet när vi sammanstrå-lade. Fast programmen är fina så an-ser jag ändå att de personliga kon-takterna är viktiga trots fina mobila möjligheter. De är dessa kongres-ser som ger kontakter för livet bara man besvärar sig lite. Det som all-tid fungerade utomlands var att man gick längst fram i föreläsningssalen för där såg man de övriga utlännin-garna och även träffade nya. Tack för möjligheten att få delta kära FORNA styrelse! Till alla medlemmar i föreningen önskar jag en fin fortsättning på år 2017 med många fina stunder bland kolleger, på möten och kongres-ser. SÖK STIPENDIER, det lönar sig i längden!n

26 | Pinsetti 1/2017He

nkilo

kuva

..

Minut valittiin Fornan hallituk-sen varajäseneksi Tampereen opintopäivillä viime syyskuussa. Aloitin Forna:ssa Pinsetti-leh-den toimitusneuvoston jäsenenä tammikuussa 2017.

Olen avoin, positiivinen ja rei-pas, aktiivinen nainen. Työs-säni pyrin ratkaisukeskeiseen työotteeseen. Toivon, että voin esimerkilläni luoda työhön posi-tiivista ja virkistävää ilmapiiriä, haluan tuottaa iloa kollegoideni työpäiviin.

KoulutusValmistuin perioperatiiviseksi sai-raanhoitajaksi PirAMK:sta Tampe-reelta 2002. Suuntautumisestani voin kiittää erästä leikkurihoitajaa, johon tutustuin vappuna 2000. Hän osasi kuvata leikkaussalityötä eri-tyisen hohdokkaasti. Kiitos, en ole katunut päivääkään!

Nykyinen työnantajani tuki amma-tillista kehittymistäni ja suoritin työn ohella Työ- ja organisaatiopsy-kologian perusopinnot Itä-Suomen Yliopistossa. Olen myös suorittanut Labquality:n sisäisen auditoijan pä-tevyyden.

Matka julkiselta yksityiselle

Valmistumisen jälkeen sain töitä Hä-meenlinnasta Kanta-Hämeen kes-kussairaalasta heräämöhoitajana. Puolen vuoden anestesiahoitajuuden jälkeen pääsin vaihtamaan toiveideni mukaisesti leikkaushoitajaksi.

Viihdyin hyvin työssäni ja pidin työ-tovereistani hirmuisesti. Halusin kuitenkin uusia haasteita työhöni. Kahdentoista vuoden työuran jäl-keen sain mahdollisuuden vaihtaa työnantajaa yksityiselle ja näin tein. Tällä hetkellä työskentelen pienes-sä paikallisessa terveyspalveluyri-tyksessä nimeltään Linnan Klinikka Oy sairaalan vastaavana hoitajana ja yrityksen laatu vastaavana.

Kamppailulajit, jooga

Toimin aktiivisesti kamppailulaji-seura Kushin-Kan ry:ssä. Kara-teharrastuksen aloitin seurassa vuonna 2006, sittemmin olen ko-keillut muitakin lajeja seuran moni-puolisesta valikoimasta.

Rakkain harrastukseni on Iyengar –jooga, jonka aktiivisen harrastami-sen aloitin 2010. Leikkaussalityö päivystyksineen on hyvin hektis-tä. Suorittajapersoonana koen aivan välttämättömäksi, että varaan aikaa itselleni. Joogatessa saan olla ke-honi kanssa kahden. Keskityn vain siihen, miltä kehossa tuntuu, missä olen. Olen käynyt vuosittain koko-naisen viikon oman tutun ohjaajan joogaleirillä Italiassa. Tuo viikko la-taa akut ja avaa kehon niin, että olen valmis taas uusiin haasteisiin sekä työssä että vapaa-ajalla. Suositte-len lämpimästi kaikille!

Status: avioliitossa

Muodostamme pitkäaikaisen puoli-soni kanssa kahden aikuisen ihmi-sen perheen.

Uskokaa tai älkää, mutta arjen pyö-rittämisen saa tuntumaan haasta-valta myös ilman karvaisia tai vä-hemmän karvaisia lapsia. Vapaiden sattuessa sopivasti varaamme ai-kaa iäkkäiden vanhempien asioiden hoidolle ja huolehtimiselle.n

Sukupuolineutraali avioliitto-laki astui voimaan Suomessa 1.3.2017. Onnea kaikille, niin van-hoille parisuhteensa päivittäneil-le kuin aivan uusille pareille, jotka saatte vihdoin tasa-arvoisen sta-tuksen heteroliiton rinnalla. Jo-han tätä on odotettu! Päivi

Esittelyssä:Hallituksen uusi varajäsen Päivi Nurmela


Yhdi

styk

sen

sivu

t

Come together – Building Bridges in Perioperative Nursing5th NORNA-congress 29 – 30 november 2018 in Stockholm, SWEDEN

Työnantaja!Nyt on mahdollisuus ilmoittaa avoimista työpaikoista myös kotisivuillamme www.forna.fi

Lisätietoja: Noora Turunengsm 040 7644 289, sähköposti [email protected]

FORNA nyt myös Facebookissa-liity ryhmään!https://www.facebook.com/groups/146824912139680/

ARTIKKELEITA JA OPINNÄYTETÖIDEN TIIVISTELMIÄ PINSETTIIN.

Nyt sinulla on tilaisuus kirjoittaa Pinsettiin! Onko sinulla sellainen aihe takataskussa, joka koskettaa ja kiinnos-taa? Olisitko halukas kertomaan siitä Pinsetin lukijoille ympäri Suo-men? Tai oletko kenties tehnyt mielenkiintoisen opinnäytetyön? Tartu tilaisuuteen ja kerro siitä myös meille muille! Lähetä sähköpostia Pin-setin päätoimittajalle, ideoidaan yhdessä aikataulut ja muut yksityis-kohdat kuntoon.

päätoimittaja Noora [email protected], 040 7644 289

WANTED!


dist

ykse

n si

vut

PUHEENJOHTAJALTA JaaNa PerTTuNeN

SE ON SITTEN taas uusi vuosi ja uusi Pinsetti. Kun tämä lehti ilmestyy, alammekin jo odotella pääsiäis-tä ja keväthankia. Uusi hallitus kokoontui tammikuus-sa. Hallituksesta jäi pois Päivi Räsänen Kemistä; kiitos kuluneista vuosista. Hänen tilalleen tuli Päivi Nurme-la Hämeenlinnasta; lämpimästi tervetuloa. Muut halli-tuksen jäsenet ovat samat kuin viime vuonna.

SOTE-UUDISTUS puhuttaa meitä kaikkia. Lähes päi-vittäin siitä kuulee uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa. Mistä on kysymys ja miten se vaikuttaa leikkaustoimin-taan?

HIEMAN ennen viime joulua hallitus julkisti laki-luonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palvelu-ja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja ter-veyspalveluista. Hallituksen esitys, joka sisältää sote-uudistusten tärkeimmät lait (maakuntalaki, sosi-aali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpa-nolaki ja maakuntien rahoituslaki), on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta. Tavoitteena on, että laki-paketti tulisi voimaan 1.7.2017.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE tehdyssä selvityksessä (Kirurgia Suomessa 2020-luvulla: Opera-tiivisten erikoisalojen järjestämistä ja keskittämistä kos-kevat periaatteet. Loppuraportti 21.9.2016) kartoitettiin, miten leikkaustoiminta tulisi järjestää ja miten opera-tiivisessa toiminnassa tarvittava osaaminen tulisi var-mistaa. Kirurgian erikoisalojen ja hoitotiimien yhteisen osaamisen merkitys vaativassa hoidossa on lisäänty-nyt. Koko tiimin jatkuva oppiminen tapahtuu toiston ja harjoittelun sekä uuden tiedon hankkimisen ja sovel-tamisen kautta parhaaseen tulokseen pääsemiseksi. Operatiivisen toiminnan keskittämisen edut korostu-vat erityisesti työnjaon ja erikoistumisen sekä oppimis-käyrän kautta. Kun saman toimenpideryhmän volyy-mi kasvaa, voidaan tähän erikoistuneen henkilöstön toistojen määrää kasvattaa, standardisoida prosesse-ja sekä kehittää ja ottaa käyttöön edistyksellisempää teknologiaa.

SELVITYKSEN MUKAAN vaativaa kirurgiaa voidaan tehdä laadukkaasti ja turvallisesti vain sairaaloissa, joissa on riittävät leikkausmäärät. Käytettävissä tu-lee olla riittävät voimavarat tehohoitoon ja vuodeosas-tohoitoon sekä ympärivuorokautinen päivystysvalmius

riittävän monella lääketieteen erikoisalalla. Vaativaa kirurgiaa pitäisi siten koota riittävän suuriin sairaaloi-hin (yliopistosairaalat sekä laajan päivystysvalmiuden keskussairaalat), joissa on parempi valmius jatkuvaan osaamisen ylläpitämiseen ja koulutukseen. Suurem-missa sairaaloissa voidaan järjestää tarkoituksenmu-kaisesti toiminnan prosessit ja kuntouttavat hoitoketjut, mikä parantaa valmiutta hoitaa tarvittavat päivystys-leikkaukset mahdollisimman hyvin.

LEIKKAUSSALIEN varusteisiin ja laitteisiin sekä hoi-toon käytettävän välineistöön liittyvät kustannukset ovat nousseet jatkuvasti. Uuden teknologian vaatiman kalliiden laitteiden investoinnissa tulee ottaa huomi-oon taloudellisuus, alueellinen sijoittaminen sekä ny-kyaikaisen, turvallisen ja laadukkaan kirurgisen eri-koissairaanhoidon mahdollistaminen. Selvityksen mukaan erityisesti päiväkirurgiassa olisi syytä yhden-mukaistaa toimenpiteiden indikaatioita ja tarkoituk-senmukaista työnjakoa.

MINISTERIÖN selvityksessä ehdotetaan, että nykyi-sillä erityisvastuualueilla ja tulevilla viidellä yhteis-työalueella sovitaan yhteisesti maakuntien eri sai-raaloiden profiloitumisesta, työnjaosta, hoitoketjuista, kalliista investoinneista ja sairaaloiden varustelusta. Siihen, millainen työnjako kaikille ympärivuorokauti-sesti päivystäville keskussairaaloille sovitaan, vaikut-tavat alueelliset olosuhteet ja erityistarpeet. Sairaa-loiden toiminta on suunniteltava siten, että osaavaa henkilökuntaa on riittävästi sekä päivisin että tarvitta-essa ympäri vuorokauden.

TOIMINNAN KESKITTÄMISESSÄ on päähuomion ol-tava potilaan edussa. Kuitenkin päätökset, jotka kes-kittävät leikkaustoimintaa harvempiin sairaaloihin, he-rättävät paljon kysymyksiä. Kuinka kauas tarvitsee lähteä saamaan hoitoa? Katoaako työpaikkani? Jou-dunko muuttamaan paikkakuntaa? Näivettyykö meidän kuntamme sairaalan toiminta? Näihin kysymyksiin pa-lataan varmasti vielä monta kertaan ennen kuin sote-uudistus on paketissa ja toiminnassa.

Pii paa puu, terve helmikuu! Nyt on parhain hiihtokeli, kaikki lapset lasketteli. Päivä kirkastuu, onhan helmikuu.

Pii paa puu, terve maaliskuu! Räystähältä vesi pirskuu, iloisena tintti tirskuu. Kissat innostuu, onhan maaliskuu.

Jaana


Yhdi

styk

sen

sivu

t

OPINNOT JA KOULUTUS MiNNa ikoNeN

kouluTus- Ja TiedoTussihTeeri

Koulutuksia 2017n Anestesiakurssi 2017 16-17.3.2017, Scandic Rosendahl Tampere, SASH ry

n Sairaanhoitajapäivät 23-24.3.2017, Helsinki, Messukeskus, Suomen sairaanhoitajaliitto

n Tehohoitopäivät 28-29.3.2017, Oulu, Suomen Tehohoitoyhdistys ry

n SVKY:n ja Angiologiayhdistyksen yhteinen kevätkokous 30-31.3.2017, Helsinki Kalastajatorppa, Suomen verisuonikirurginen yhdistys

n VIII Valtakunnallinen tekonivelki-rurgian kurssi 19-21.4.2017, Tampere, Sokos Hotelli Torni, Suomen Artroplastiayhdistys

n Traumapäivä 27.4.2017, Helsinki, STRHY ry

n Gastrohoitajapäivät 2017 11-12.5.2017, Helsinki, Jorvin sairaala, Medtronic

n Syyskoulutuspäivät, 28.-29.9.2017, Helsinki, Radisson Blu Seaside, Suomen anestesiasairaan-hoitajat ry

n Päiväkirurginen koulutuspäivä syyskuu, Tampere, Scandic Cityssä, Suomen päiväkirurginen yhdistys ry

n Suomen leikkausosaston sairaanhoitajien opintopäivät 5-6.10.2017 Seinäjoki, Forna ry

n 8th Eorna congress 4-7.5.2017 Kreikka, EORNA

KULUVAA VUOTTA on jo menty hyvän matkaa eteenpäin. Tammikuu on takanapäin ja helmikuu myös. Kevättä kohti mennään ja onhan se ihanaa huomata kuinka päivät pitenevät ja valon määrä kasvaa. Aika etenee vauhdilla ja itselleni tämä vuosi tulee olemaan erilainen kuin tavallisesti. Meillä täällä Jyväskylässä alkaa perioperatiivinen asiantuntijasairaanhoi-tajakoulutus ja niinhän minäkin innostuin ja mukaan valittiin. Hiukan pelonsekaisin tuntein tässä ollaan ja mietin miten sitä osaa edes opiskella, sillä onhan tuosta jo melkein 30 vuotta kun olen viimeksi koulussa istunut. Tai miten löydän siihen ai-kaa kun tätä kaikkea muutakin tässä minulla on, mutta opis-kelustani varmasti kuulette matkan varrella.

FORNAN UUSI HALLITUS kokoontui tammikuussa. Hallituk-seen saimme yhden uuden jäsenen, Päivin Hämeenlinnasta. Päivi on tuttu tuolta Hämeenlinnan opintopäivien järjestelyistä ja tekin saatte lukea tässä lehdessä tarkemmin hänestä. Teh-tävät jaettiin myös samassa kokouksessa ja eihän tämä yllä-tys ole eli edelleen jatkan koulutus- ja tiedotussihteerin sekä varapuheenjohtajan tehtäviä.

TÄMÄN VUODEN toisessa Pinsetissä on ”Kesän 2017” apu-rahat haettavissa. Kannattaa ihmeessä hakea apurahoja vaik-ka ihan meidän omille opintopäivillemme Seinäjoelle. Fornan opintopäivien työryhmä Seinäjoella tekee kovasti töitä, saam-me kyllä komiat opintopäivät, sen voin luvata. Paljon on mui-takin koulutuksia tarjolla.

Mukavaa ja aurinkoista kevättä!

MinnaMinulle voi laittaa s-postia [email protected] käydä Fornan kotisivuilla www.forna.fiLiity myös Fornan -ryhmään!

Pinsetti on FORNA ry:n (Suomen leikkausosaston sairaanhoi-tajat) ammattilehti. Se lähetetään yhdistyksen jäsenil-le, sairaalatarvikeyrityksille, tukimaksun maksaneille ja lehden tilanneille.

JulkaisijaFORNA ryParlamentti, Mannerheimintie 44 A, 00260 HelsinkiY-tunnus 0823538-1www.forna.fisähköposti [email protected]äätoimittajasähköposti [email protected]

Pinsetin tilaukset ja osoitteenmuutokset www.forna.fi [email protected]

TilaushintaVuosikerta 45 €, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Opiskelijalehtitilaus 15 € ja yhdistyksen jäsenmaksu 20 €/vuosi, sisältää Pinsetti-lehden.

IlmoitusmyyntiMinna [email protected] tehtävä kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Ilmoitusaineiston toimitusGraafinen suunnittelija Piia ViikariGsm 040 549 7519 Aineistojen lähetys sähköpostitse: [email protected]

Nro Ilmoitusten jättöpäivä Ilmestyy

1 3.2.2017 viikko 10

2 21.4.2017 viikko 21

3 4.8.2017 viikko 36

4 17.11.2017 viikko 51

29. vuosikerta

Ilmoituskoot ja -hinnat2., 3. ja 4. kansi (takakansi): 1/1 sivu (210x297 mm) 800 €Tekstissä: 1/1 sivu 700 €1/2 sivu 450 €1/4 sivu 170 €1/6 sivu 100 €

Vuosialennus 15 %.

Jos ilmoitus ulottuu marginaaleihin, tarvitaan5 mm leikkausvarat kaikille sivuille (bleed) sekä leikkausmerkit.

AineistovaatimuksetHinnat edellyttävät painovalmista ilmoitusaineistoaPDF-muodossa.

Tekniset tiedotLehden koko A4, 210 x 297mmPainosmäärä 2000 kplISSN 1236-8237Palstaleveys:1 palsta 43mm2 palstaa 90mm3 palstaa 185mmPalstakorkeus:Koko sivu 270mm1/2 sivua 133mm

Paino Forssa PrintEsko Aaltosen katu 2, 30100 ForssaPuhelin 03 42351

Ilmestymisaikataulu

pinsetti Mediakortti 2017

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

ChloraPrep-mainos-CHLP022016-B5-takakansi-cmyk.pdf 1 17.7.2016 12.54

Ilmoituskoot ja -hinnat2., 3. ja 4. kansi (takakansi): 1/1 sivu (210x297 mm) 800 €Tekstissä: 1/1 sivu 700 €1/2 sivu 450 €1/4 sivu 170 €1/6 sivu 100 €

Vuosialennus 15 %.

Jos ilmoitus ulottuu marginaaleihin, tarvitaan5 mm leikkausvarat kaikille sivuille (bleed) sekä leikkausmerkit.

AineistovaatimuksetHinnat edellyttävät painovalmista ilmoitusaineistoaPDF-muodossa.

Tekniset tiedotLehden koko A4, 210 x 297mmPainosmäärä 2000 kplISSN 1236-8237Palstaleveys:1 palsta 43mm2 palstaa 90mm3 palstaa 185mmPalstakorkeus:Koko sivu 270mm1/2 sivua 133mm

Paino Forssa PrintEsko Aaltosen katu 2, 30100 ForssaPuhelin 03 42351

Mediakortti 2017

Aidosti räätälöidyt laparoskooppiset ratkaisut

Kaikki, mitä tiimisi tarvitsee

Laproskooppisia erikoisliinoja ja komponentteja

Korkealaatuisia laparoskooppisia instrumentteja

Asiantuntijamme työskentelevät tiiviisti kanssanne ja auttavat arvioimaan, mikä on teille paras kokoonpano uudesta laparoskooppisten instrumenttien valikoimastamme sekä muis-ta keskeisistä komponenteista. Tuloksena on sairaalanne käyttöön täydellisesti soveltuva laparoskooppinen ratkaisu, joka sisältää kaiken mitä toimenpiteessä tarvitsette, yhdessä kätevässä ja kustannustehokkaassa pakkauksessa.

Laparoskooppista asiantuntemusta

UUTTA

Lue lisää www.molnlycke.fi

Mölnlycke Health Care Oy, Pitäjänmäentie 14, 00380 Helsinki. Puhelin 0201 622 300. Mölnlycke® tavaramerkit, nimet ja logotyypit ovat kansainvälisesti rekisteröityjä vähintään yhdelle Mölnlycke Health Care -yhtiölle. © 2017. FISU0271701

Mölnlycke® asiakasräätälöity pakkaus

pinsetti - forna · itte-ilmoittautumisautomaatteja, leikkausrobottia, älylääkekaappeja ja...

Documents