pohjois-karjalan biotalousfoorumi liisa saarenmaa

biotalous.fi | 09.04.2023

Suomen biotalousstrategian valmisteluLiisa Saarenmaa


Hanke• TEM asetti hankkeen 21.9.2012 valmistelemaan Suomen biotalousstrategiaa• Johtoryhmä: elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, pj.; maa- ja metsätalousministeri Jari

Koskinen; 1. varapj., ympäristöministeri Ville Niinistö 2. varapj., valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK; kansliapäällikkö Erkki Virtanen, TEM; kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM; kansliapäällikkö Hannele Pokka, YM; ylijohtaja Anita Lehikoinen, OKM; ylijohtaja Jukka Pekkarinen, VM; pääjohtaja Erkki Leppävuori, VTT; johtaja Eeva Hellström, Sitra; sihteerit: teollisuusneuvos Petri Lehto, TEM, apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, MMM.

• Työryhmä: apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, pj; teollisuusneuvos Petri Lehto, varapj; toimialajohtaja Mika Aalto, TEKES; rehtori Jussi Halttunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; tutkimusjohtaja Anu Harkki, MTT; budjettineuvos Juha Majanen, VM; tutkimusjohtaja Leena Paavilainen, Metla; ylitarkastaja Teija Palko, TEM; ympäristöliiketoimintajohtaja Mari Pantsar-Kallio, TEM; tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, VTT; ylitarkastaja Merja Saarnilehto, YM; professori Jyri Seppälä, SYKE; strateginen johtaja Sixten Sunabacka, TEM; professori Maija Tenkanen, Helsingin yliopisto; neuvotteleva virkamies Anneli Törrönen, STM; sihteerit: Jussi Manninen, VTT; Eero Mikkola, Metla


Tehtävä Laatia Suomen biotalousstrategia tukemaan Kataisen

hallitusohjelman kasvutavoitteita vihreän talouden pohjalta

Tuottaa ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi ja laatia sen toteuttamiseen tarvittava toimenpideohjelma

Strategiaprosessi toteutetaan osallistavasti sidosryhmien ja kansalaisten kanssa yhteistyössä


Suomen strateginen tavoite:

• Uusiutuvista luonnonvaroista jalostetaan Suomessa vahvaan osaamiseen perustuvia korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita.

• Stratigisilla linjauksilla ja kokonaisuuden hallinnalla pyritään löytämään biotalouden painopisteet ja suuntaamaan alan tutkimusrahoitusta, luomaan uutta liiketoimintaa ja kehittämään opetusta.


Biotalouden määrittely ja visio 12.12.

Toimenpideohjelma 15.2.

Strategiset valinnat 31.1.

Nykytila-analyysi 17.1.

Biotaloustreffit 28.11.

SidosryhmäkeskustelutSi

dosr

yhm

äkes

kust

elu

verk

ossa

ww

w.b

iota

lous

.fi

Työryhmä 1.2.

Työryhmä 25.1.

Työryhmä 1.3.

Työryhmä 15.3.

Alue

ellis

et b

iota

lous

-fo

orum

itJohtoryhmä 13.12.

Johtoryhmä 2.4.

Johto- ja työryhmän kokoukset

Työryhmä 17.12.

Johtoryhmä 8.2.

Valtioneuvoston periaatepäätöshuhtikuu 2013


Biotalousstrategian visio

BIOTALOUDEN KESTÄVÄT RATKAISUT OVAT SUOMEN HYVINVOINNIN JA KILPAILUKYVYN PERUSTA

Maailmalla on kysyntää ratkaisuille, joilla voidaan vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen. Suomi erottautuu globaaleilla markkinoilla biotalouden menestyvänä osaajana ja kestävien ratkaisujen tuottajana. Ratkaisut voivat olla tuotteita, palveluita, prosesseja tai uusia toimintamalleja. Näiden ratkaisujen avulla luodaan kestävää kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Biotalouden ratkaisujen kansantaloudellinen merkitys on niin suuri, että voidaan sanoa, että nämä ovat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen perusta.


Biotalouden määrittelyBiotalous merkitsee Suomelle

• Hyvinvoinnin, vaurauden ja kestävän kasvun perustaa• Biotaloudessa piilevien mahdollisuuksien hyödyntämistä uutena kasvuna• Vähähiilisiä (ympäristöystävällisiä) ja niukkaresurssisia

(resurssitehokkaita) ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen sekä Suomessa että kansainvälisesti

• Osaamiseemme ja luonnonvaroihimme pohjautuvia korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita

• Luonnonvarojen käyttöä kestävästi ekosysteemipalveluita kunnioittaen• Biotalouden aineettomien hyödykkeiden arvon ymmärtämistä• Kotimaisuuden, huoltovarmuuden ja vaihtotaseen vahvistamista• Uusien bioratkaisujen käyttöönottoa ja rohkeita kokeiluja edistävää

älykästä ja kansainvälisesti oikeudenmukaista sääntelyä • Ennakkoluulotonta ja avointa yhteistyötä biotalousyhteiskunnan

rakentamiseksi• Jokaista suomalaista koskettavaa hyvinvointia


Biotalouden määrittelyMitä biotaloudella tarkoitetaan

• Biotaloudessa fossiilitalouden ratkaisut korvataan vähähiilisillä ja niukkaresurssisilla ratkaisuilla ja puhtailla teknologioilla. Tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta ja vihreä kasvu. Biotaloudessa luonnonvaroja käytetään resurssitehokkaasti ja vähähiilisillä ratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta.

• Myös ekosysteemipalveluiden jatkuvuus turvataan ja luonnonvaroja hyödynnetään siten, että ne tarjoavat hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Ekosysteemipalveluiksi kutsutaan luonnon omia prosesseja, kuten esimerkiksi yhteyttämistä, ravinteiden kiertoa, ilmakehän ja vesistöjen toimintaa.

• Biotalouden ratkaisut tarjoavat meille entistä monipuolisemmin mm. ravintoa, energiaa, materiaaleja, lääkkeitä sekä erilaisia hyvinvointia tuottavia aineettomia hyötyjä. Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus, sillä meillä on merkittävät uusiutuvat luonnonvarat ja erinomaista uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön tarvittavaa osaamista.

• Biotalousstrategia määrittelee Suomen biotalouden askelmerkit. Se täydentää muita luonnonvarojen käytön, Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin strategioita ja ohjelmia. Näistä tärkeimpiä ovat mm. Cleantechin strateginen ohjelma, luonnonvarastrategia ja –selonteko, mineraalistrategia, energia- ja ilmastopoliittinen strategia, kestävän kehityksen strategia, kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma, metsäalan strateginen ohjelma sekä metsäpoliittinen selonteko ja kansallinen metsäohjelma.


VAHVUUDET• Monipuoliset ja jatkuvasti uudistuvat biovarannot:

runsaat metsät, puhdas makea vesi ja turvalliset elintarvikeketjut

• Vahva biotalouden osaamispohja esim. kone- ja laitevalmistuksessa ja biotekniikassa

• Olemassa oleva teollinen pohja ja infrastruktuuri biomassojen käyttöön sekä hyviä biotalouden esimerkkiyrityksiä

• Hyvä ympäristönsuojelun taso, hallitut tuotantoprosessit sekä jäljitettävät biopohjaiset tuotteet ja raaka-aineet

• Yhteinen tahtotila biotalouden edistämiseksi

HEIKKOUDET• Biotalouden tuotteiden, palveluiden ja

teknologioiden kilpailukyky on epäselvä ja investointien kannattavuus epävarmaa sekä Suomessa että globaalisti

• Olemme kaukana suurilta markkinoilta, joille biotalouden tuotteita ja -palveluita haluamme myydä

• Biotaloutta katsotaan liian usein kapea-alaisesti ja sektoroituneesti

• Biotaloutta ja erityisesti aineettomien luonnonvarojen ja palveluiden hyötyjä ei tunneta

• Biotalouden vaatimiin muutoksiin ei löydy rohkeutta

• Pohjoiset biomassat kasvavat hitaasti

UHAT• Liian kapea-alainen ja osaoptimoitu näkökulma

biotalouteen joustavan hybriditalouden sijaan johtaa helposti huonoihin ratkaisuihin

• Biotalous ilman kansainvälisiä pelisääntöjä voi johtaa kestämättömään luonnonvarojen käyttöön

• Protektionismin kasvu voi tehdä biotaloustuotteiden markkinoista suomalaisyrityksille hankalat

• Halpa öljyn hinta voi tehdä biotaloudesta toissijaisen

• Muiden EU-maiden erilainen suhtautuminen luonnonvaroihin voi tehdä Suomen toimista muiden silmissä hyväksymättömiä

MAHDOLLISUUDET• Uudet biotalouden arvoketjut ja tuotteet kuten

biomassapohjaiset materiaalit ja kemikaalit esim. rakentamiseen ja lääkkeiksi

• Kasvavat ja uudet kestävästi hyödynnettävät biovarannot kuten mikrobitehtaat

• Paikallisten ja alueellisten vahvuuksien ja resurssien hyödyntäminen esim. metsiin liittyvät kulttuuripalvelut ja sivutuotteiden hyödyntäminen paikallisesti

• Uudenlaiset yritysten väliset kumppanuudet kuten toisen biomassapohjaisista jätteistä tuotteita tekevät yritykset

• Kokonaisvaltaiset yhteiskunnalliset päätökset (systeemiset ratkaisut), joilla rakennetaan menestyvä biotalousyhteiskunta

SUOMEN VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET

BIOTALOUDESSA


Strategiset valinnat 1/2eli vision toteuttamisen kannalta keskeiset painopisteet,

joihin toimenpiteitä ja resursseja kohdistetaan

1. Biotalouden tarvitsemien uusiutuvien luonnonvarojen saatavuuden, kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen sekä luonnonprosessien merkityksen tunnistaminen biotalouden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Biotalouden kestävien ratkaisujen tarjoamiseksi tarvitsemme käyttöömme erilaisia biomassoja (puuta, peltobiomassaa, jätteitä, leviä jne.), joiden käyttö on kestävää ja hyväksyttävää. Meidän on ymmärrettävä luonnonprosessien ja ekosysteemipalveluiden tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet biotaloudelle sekä kehitettävä. Tärkeää on varmistaa, että sääntely Suomessa ja kansainvälisesti tukee kestävän ja kasvavan biotalouden kehitystä. Luonnonvarojen hyödyntämisen pitää olla myös yhteiskunnallisesti hyväksyttävää.

2. Toimialarajojen rikkominen uusien biotalouden ratkaisujen synnyttämiseksi. Uudet ratkaisut syntyvät usein toimialojen rajapinnoilta ja uudenlaisista teollisista symbiooseista. Vahvojen toimialarajojen rikkomisella voidaan avata uusia biotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja yhdistää osaamista uusiksi biotalouden ratkaisuiksi.

3. Rohkeat kokeilut ja vahva kotimarkkina biotalouden ratkaisujen kaupallistamiseksi. Tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen on meille haasteellista. Biotaloudessa tarvitaan rohkeita kokeiluja kaupallistamisen vauhdittamiseksi. Rohkeita kokeiluja ja vahvaa kotimarkkinaa tarvitaan myös luonnon aineettomiin arvoihin perustuvan biotalouden vahvistamiseksi. Vahva kotimarkkina auttaa ponnistamaan kansainvälisille markkinoille, joilla on kova kysyntä kestävästi ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastaaville ratkaisuille.


Strategiset valinnat 2/2 eli vision toteuttamisen kannalta keskeiset painopisteet,

joihin toimenpiteitä ja resursseja kohdistetaan

4. Hajautettu korkean jalostusarvon biotalous paikallisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hajautettu biotalous hyödyntää paikallisia resursseja ja luo uusia työpaikkoja ympäri Suomea. Hajautettu biotalous hyödyntää luonnonvaroja tehokkaasti esimerkiksi suljettujen kiertojen avulla. Korkean jalostusasteen avulla voidaan lisätä kilpailukykyä. Paikalliset resurssit sisältävät luonnonvarojen lisäksi myös luonnon tarjoamien aineettomien arvojen hyödyntämisen.

5. Biotalousosaamisen kohdentaminen uusien biotalouden ratkaisujen luomiseksi. Suomi on tunnettu korkeatasoisesta osaamisestaan, ja myös jatkossa haluamme varmistaa vahvan biotalousosaamisen. Vahvan sisältöosaamisen rinnalla osaamisen tulee tukea kestävien ratkaisujen luomista sekä niiden kehittämistä ja lopulta kaupallistamista.


TOIMENPIDE-EHDOTUKSET


STRATEGINEN VALINTA 1:BIOTALOUDEN TARVITSEMIEN UUSIUTUVIEN LUONNONVAROJEN SAATAVUUDEN, KESTÄVYYDEN JA HYVÄKSYTTÄVYYDEN VARMISTAMINEN SEKÄ LUONNONPROSESSIEN MERKITYKSEN TUNNISTAMINEN BIOTALOUDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VAHVISTAMISEKSI

• Ohjauskeinojen tasapainotus (niin että tukevat korkean jalostusarvon biotaloutta sekä varmistavat kestävyyden)

• Selkeät kestävyyskriteerit biomassalle• Materiaalitehokkuuden edistäminen• Luonnonvarojen inventointi ja seuranta• Logistiikka ja tuotantomenetelmien kehittäminen• Päättäjille biotalous CHECK LIST neuvotteluihin EU:ssa ja kansainvälisesti• Biotalous markkinaosuustavoite vrt. uusiutuva energia• Biotalous Suomi -brändin kärkeen• Demojen ja pilottien rahoitus• Jokamiehen oikeudet -ilmiön hyödyntäminen mainetekijänä


STRATEGINEN VALINTA 2: TOIMIALARAJOJEN RIKKOMINEN UUSIEN BIOTALOUDEN RATKAISUJEN SYNNYTTÄMISEKSI

• Rajojen rikkominen koulutuksessa• Biotalouden olemassa olevien yhteistyöalustojen (SHOK:it, INKA:t jne.) kehittäminen

• Liittyminen kansainvälisiin verkostoihin (biotalouden PPP:n käynnistymisen varmistaminen ja suomalaisten osallistumisen tukeminen)

• Spin off -kynnyksen madaltaminen: rahoitus sekä demonstraatiopaikat• Ministeriölle kokonaisvastuu arvoverkosta• Biotalousrahasto ”Suomi 100” valtion salkkuun• Biotalous kansainväliseen toimialaluokitukseen • T&K&I- politiikan uudistaminen kokoamalla keskeiset toimijat yhteen vahvoiksi

pelureiksi• Yrityskehitysmallien uudistaminen• Rajojen rikkomista tukeva tukipolitiikka


STRATEGINEN VALINTA 3: ROHKEAT KOKEILUT JA VAHVA KOTIMARKKINA BIOTALOUDEN RATKAISUJEN KAUPALLISTAMISEKSI

• Lopetetaan esiselvitysten rahoittaminen ja siirrytään kokeilujen rahoittamiseen• Biotalouden investointien lupaviidakko kevyemmäksi• Julkisten hankintojen kehittäminen• Menetelmä yrityksille löytää liiketoimintaa toisten yritysten sivuvirroista (NISP)• Pääomarahoituksen kehittäminen start upeille• Biolaakso (jossa kokeillaan moniulotteisia mahdollisuuksia ja uusia ratkaisuja

merkittävässä mittakaavassa pilottien keskittymä)• Kansainvälinen innovaatiohaavi


STRATEGINEN VALINTA 4: HAJAUTETTU KORKEAN JALOSTUSARVON BIOTALOUS PAIKALLISTEN TYÖPAIKKOJEN JA HYVINVOINNIN LISÄÄMISEKSI

• Älykäs sähköverkko ja syöttötariffijärjestelmä, joka mahdollistaa uusiutuvaan energiaan perustuvan hajautetun piensähkön tuotannon

• Biotaloutta edistävä kaavoitus• Jätevirtojen tehokas hyödyntäminen• Vihreän matkailun ja hyvinvoinnin kokeilut ja palvelutason kohottaminen

(erikoistuminen)• Alueellisten vetovoimaisten bioklusterien muodostaminen• Alueellisten voimavarojen, arvoverkkojen ja biovirtojen tunnistaminen toimenpiteiden

tehokkaaksi jalkauttamiseksi


STRATEGINEN VALINTA 5: BIOTALOUSOSAAMISEN KOHDENTAMINEN UUSIEN BIOTALOUDEN RATKAISUJEN LUOMISEKSI

• Monitieteisten konsortioiden kehittäminen• Innovaatioketjun räjäyttäminen• Biotalous -kehitysfoorumit/ryhmät & koulutusfoorumit• Biomassojen pohjakartta (eli hyvä kuva saatavilla olevista biomassoista sekä

tulevaisuudessa tarvittavista)• Markkinatiedon kerääminen ja markkinoiden ennakoiminen• Luodaan Biotalouden MBA• Biotalousinnovaatiot piloteiksi• Maailmalle viestiminen Suomen biotalousosaamisesta• Biotalousratkaisujen sertifiointi ja verifiointijärjestelmät osoittamaan suomalaisten

biotalousratkaisujen kestävyys ja hyödyllisyys


Seuraavat askeleet

1. Toimenpide-ehdotukset keskusteltavana biotalous.fi -sivuilla

2. Alueelliset biotalousfoorumit 26.2.; 6.3.; 12.3.3. Biotalousstrategian työryhmä viimeistelee

toimenpide-ehdotukset ja strategian 1.3. ja 15.3. kokouksissaan

4. Biotalousstrategian johtoryhmä käsittelee strategiaa 2.4.

5. VN yleisistunto hyväksyy strategian huhtikuussa

biotalous.fi | 09.04.2023KIITOS!

pohjois-karjalan biotalousfoorumi liisa saarenmaa

Documents