pohjois-savon kone- ja...erityisesti tietotekniikan entistä parempi hyödyntäminen on tärkeää....

1 (75)

1

POHJOIS-SAVON KONE- JA ENERGIATEKNOLOGIA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014–2020

Versio 3.3./30.4.2014

Toimenpideohjelman laatijat:

Savonia ammattikorkeakoulu Petteri Heino, Esa Hietikko, Jukka Huttunen, Esa Jääskeläinen, Kai Kärkkäinen, Timo Lipponen, Raija Lankinen

Ylä-Savon Kehitys Oy Reijo Hynynen, Sulevi Komulainen, Petri Pietikäinen Navitas Kehitys Oy Marko Kauppinen, Juha Valaja

Lappeenrannan tekninen yliopisto Jari Hämäläinen

2 (75)

2

TIIVISTELMÄ

Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista innovoinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen

ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurs-sien kohdentamisalat ovat: puunjalostus ja biojalostus, kone- ja energiateknologia, elintarvikkeet, terveys-

klusteri sekä veden ja ilman prosessit. Pohjois-Savon Maakunnan Yhteistyöryhmä (MYR) on valinnut vuosien 2014 – 2016 kehittämisteemoiksi kone- ja energiateknologian sekä terveysklusterin ja terveyttä tu-

kevat elintarvikkeet.

Tämän kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman on laatinut Savonia-ammattikorkeakoulun johdolla

työryhmä, jossa edustajina ovat olleet Savonian lisäksi Ylä-Savon Kehitys Oy ja Navitas Kehitys Oy. Lisäksi toimenpideohjelmaa varten pyydettiin lausunnot Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Lappeenrannan

Teknillisestä yliopistosta sekä Hermia Group Innovaatio Oy.stä.

Maailmassa on käynnissä merkittävä tuotannollis-taloudellinen rakennemuutos, jonka myötä on syntymässä

uusi tuotantoparadigma. Kustannustehokkuutta painottavat kilpailustrategiat sysäävät työintensiivisen tuo-tannon kohti edullisempia maita. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä kohti kasvavia markkinoita

(mm. Aasiaa), jonne myös merkittävä osuus tuotannollisesta toiminnasta on siirtymässä. Jos tuotteen osto-

kriteeri on hinta, on todennäköistä että sitä ei enää uuden paradigman valossa valmisteta Suomessa. Siitä huolimatta suomalaiseen innovaatioon tai kansainvälisesti toimivan yrityksen tuotteeseen tai palveluun liit-

tyvä arvoketju voi luoda työtä ja hyvinvointia myös Suomessa.

Energiantuotanto, -siirto ja -käyttö ovat merkittäviä vaikuttajia yhteiskunnan fyysisen toiminnan ja talouden kannalta. Energialla on merkittävä rooli myös ympäristökuormituksen aiheuttaja. Energia-ala tuottaa noin 80

% EU:n kasvihuonepäästöistä. Ympäristöhaittojen minimointi ja kilpailukykyisesti toimivien energiaratkaisu-

jen aikaansaaminen edellyttää globaalisti sekä teknologisia ja toiminnallisia kestävän kehityksen mukaisia energiaratkaisuja.

Globaalit trendit ovat avaamassa myös uusia teknologisia mahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet

lujemmat, kulutusta kestävämmät, arktisiin olosuhteisiin ja vastaavasti erityisen kuumiin ja suuriin paineisiin

soveltuvat materiaalit, tuotannon ja erityisesti hitsauksen automatisointi ja laatu, ainetta lisäävä valmistus, AM = Additive Manufacturing sekä puubiomassan ja kierrätyspolttoaineiden käyttö energian tuotannossa ja

kestävää kehitystä tukeva primäärienergiavarojen säästäminen.

Toimenpideohjelman tavoitteet noudattelevat maakuntaohjelmaa: PK-yritykset osana globaalia toimitusket-jua, tuottavuuden parantaminen ja energiatehokkuus, jatkuva tuoteinnovointi sekä asiakkaiden tarpeita vas-

taava palveluliiketoiminnan käyttöönotto. Keskeisenä elementtinä on ns. vastavirtastrategia, jonka mukai-

sesti teollisuustuotanto on mahdollista säilyttää Suomessa ja Pohjois-Savossa sen sijaan, että se karkaa hal-van työvoiman maihin. Esimerkkinä toimii mm. Yhdysvalloissa tapahtunut käänne. Yhä useampi teollisuusyri-

tys nimittäin palauttaa tuotantoaan Yhdysvaltoihin, koska valmistaminen kannattaa paremmin siellä kuin hal-van työvoiman maissa.

Toimenpideohjelman keskeisenä kehittämiskohteena ovat PK-yritysten verkostokyvykkyydet. Päähankkijat edellyttävät nykyisin toimittajiltaan enemmän kuin pelkkää tuotantokapasiteettia. Ne haluavat, että verkosto-

yritykset panostavat myös tutkimus- ja kehitystoimintaan. On parempi, että verkostoyritykset ovat ydinosaa-misessaan korkeammalla tasolla kuin päähankkijat, jolloin ne voivat neuvoa päähankkijoitaan sen sijasta,

että ottaisivat heiltä vastaan toimintaohjeita. Kehittäminen tulee kohdentaa ydinkyvykkyyksien lisäksi mm.

toimintaan ja johtamiseen.

Koulutusorganisaatioiden osaaminen on noussut ripeästi aiempien kehittämishankkeiden ansiosta (esimerk-kinä Kuopion konetekniikan EUR-ACE-akkreditointi). Tätä kehitystä on syytä jatkaa. Koulutusyhteistyötä tulee

myös lisätä laajasti sekä koulutusorganisaatioiden sisällä että niiden välillä kaikilla tasoilla (2. aste – AMK – yliopisto). Koulutuskonepaja-ajatusta on vuosia yhdessä suunniteltu ja mietitty. Nyt asia on hyvin ajankohtai-

nen. Keskeinen ajatus on, että yritykset ja oppilaitokset olisivat samoissa tiloissa hakemassa aivan uusia kon-

septeja tuotannon ja tuotekehityksen osalta.

3 (75)

3

Myös pohjois-savolaisten teknologiayritysten valmiudet teknologisessa osaamisessa ovat kehittyneet merkit-

tävästi viimeisten vuosien aikana. Alueen yritysten liikevaihto ja vienti on kehittynyt muuta maata suotuisam-min viimeisten vuosien aikana. Vahvuuksia ovat mm. monialainen ja verkottunut yritystoiminta ja osaaminen

(hyötyajoneuvoteollisuus, energiantuotantojärjestelmien valmistus, lämpöpumput, jätteenpoltto, happi-

poltto/hiilidioksidin talteenotto, lämmönsiirtimet ja -haihduttimet).

Pohjois-savolaisten teknologia-alan verkostoyritysten kyky vastata globaaliin tuotantoparadigman muutok-seen ei ole tällä hetkellä kuitenkaan riittävä. Erityisesti ydinkyvykkyyksien tunnistaminen ja niiden kehittämi-

seen keskittyminen on vielä kovin vähäistä. Toimiminen laajoissa kansainvälisissä verkostoissa on monelle yritykselle täysin vierasta. Systemaattinen innovaatio- ja tuotekehitystoiminta on keskittynyt vain alueen suu-

rimpiin yrityksiin. Myös palvelutoiminnan kehittämisessä ollaan aivan alkumetreillä.

Toimenpideohjelman kehittämistarpeet voidaan kiteyttää lauseeseen: ”TODELLISEN KILPAILUKYVYN VAH-

VISTAMINEN”. Todellinen kilpailukyky ei ole valuuttakurssipolitiikkaa eikä se muodostu myöskään pelkästään kustannuksien minimointiin keskittymällä. Se syntyy seuraavista:

Henkilöstökyvykkyys

Johtamiskyvykkyys

Myynti- ja markkinointikyvykkyys

Uudistamis- ja kehittämiskyvykkyys

Tuotannollinen kyvykkyys

Yhteistyökyvykkyys

Kyky toimia kansainvälisesti

Keinoja ydinkyvykkyyksien vahvistamiseen: Tuotekehityksen ja innovoinnin aktivointi

Yritysten kansainvälistymisen edistäminen sekä myynnin- ja markkinoinnin kehittäminen

Yrittäjyys ja PK-yritysten uudistuminen

Yritysten kustannuskilpailukyvyn parantaminen

Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet ja palvelujen tuotteistaminen

Yritysten rahoituksen tehostaminen

Verkostoituminen

Alan imagon kirkastaminen

Toimenpideohjelman toteutus on jaettu kehitysteemoihin ja niitä toteuttaviin työpaketteihin. Kehitysteemat ovat luonteeltaan pysyviä eli ne kantavat läpi koko ohjelmakauden 2014 – 2020. Kehitysteemat ovat 1) Tuo-

tannollinen kyvykkyys, 2) Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot, 3) Energialiiketoiminta sekä 4) PK-yritysten strategisen kyvykkyyden johtaminen.

Toimenpideohjelmalle asetettiin neljä avaintavoitetta: liikevaihdon lisääminen, uuden liiketoiminnan synnyt-täminen, tuottavuuden parantaminen sekä koulutusorganisaatioiden TKI-palvelujen laaja hyödyntäminen yri-

tysten kehittämisen tukena. Tavoitteisiin pyritään kehitysteemoihin sisältyvien työpakettien avulla, jotka si-sältävät yhden tai useamman tutkimushankkeen ja/tai yrityksen kehitysprojektin. Työpaketit mukautuvat kul-

loisenkin tarpeen mukaisesti, jolloin ne kohtaavat yritysten tarpeet oikea-aikaisesti. Työpakettien lopulliset sisällöt muotoutuvat toimenpideohjelman aktivointityön yhteydessä.

Toimenpideohjelman aktivoinnin tehtävänä on päivittää ja priorisoida työpaketteja ja niiden sisältöjä toimin-taympäristön muutosten tahdittamana sekä koordinoida yritysten, kehitysyhtiöiden ja koulutusorganisaatioi-

den välistä yhteistyötä. Aktivoinnin tulee myös tunnistaa muutokset yritysten kehitystarpeissa ja globaaleissa trendeissä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja reagoida niihin nopeasti.

4 (75)

4

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO................................................................................................................................. 5

2 LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................................... 6

2.1 Kansainväliset näkymät ........................................................................................................ 6

2.2 Pohjois-Savon nykytila ja tulevaisuuden näkymät ................................................................... 12

2.3 Yrityskyselyjen tulos ............................................................................................................. 15

2.3.1 Webropol-kysely ....................................................................................................... 15

2.3.2 Syvähaastattelut ....................................................................................................... 16

3 VISIO JA TAVOITTEET ................................................................................................................ 18

3.1 Toimenpideohjelman yleiset tavoitteet .................................................................................. 18

3.2 Verkostoyritykset ................................................................................................................. 20

3.3 Koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset ............................................................................. 20

4 KEHITTÄMISTARPEET ................................................................................................................. 25

5 TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN .................................................................................. 30

5.1 Tuotannollinen kyvykkyys ..................................................................................................... 32

5.2 Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot (TTK) .......... 35

5.3 Energialiiketoiminta .............................................................................................................. 38

5.4 PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen .................................................................. 43

5.5 Toimenpideohjelman aktivointi ............................................................................................. 46

5.6 Yhteenveto .......................................................................................................................... 47

6 LÄHTEET .................................................................................................................................... 48

7 LIITTEET .................................................................................................................................... 49

5 (75)

5

1 JOHDANTO

Pohjois-Savon teknologia-alan yritykset ovat viimeiset vuodet olleet taantuman kourissa. Poh-

jois-Savo on kuitenkin säästynyt suuremmilta katastrofeilta, joita monet muut alueet ovat

Suomessa joutuneet kohtaamaan. Tämä johtuu toisaalta monipuolisesta yritysrakenteesta,

mutta myös siitä, että alueella on onnistuttu hyvin kehittämistoimenpiteissä. Useiden kehittä-

mishankkeiden tuloksena on kyetty kasvattamaan sekä alueen yritysten että koulutusorgani-

saatioiden osaamista kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävälle tasolle.

Edellisen ohjelmakauden teknologiateollisuuden teemaohjelmassa mainitut kehittämiskohteet

ovat osuneet hyvin kohdalleen ja niiden avulla kehittämistyötä on kyetty fokusoimaan tehok-

kuuden parantamiseksi. Vaikka edistymistä on tapahtunut, on näihin kehittämiskohteisiin pa-

nostettava edelleen. Tuottavuus alueen yrityksissä on kohentunut, mutta siinä on vielä run-

saasti parannettavaa. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta

sitä toteutetaan vasta hyvin pienessä osassa alueen yrityksiä. Varsinkin pienten yritysten inno-

vointikykyä on parannettava vielä merkittävästi.

Koulutuksen merkitystä on painotettava edelleen. Uusien opetussisältöjen ja –menetelmien

kehittämistä on jatkettava edelleen siten, että ne vastaavat yritysten ja elinkeinoelämän tar-

peita sekä kannustavat uusien innovaatioiden syntyä ja yrittäjyyttä. Lisäksi alueella toimivien

tutkimus- ja kehittämisympäristöjen tuottamat palvelut on koulutustehtävien lisäksi saatava

tehokkaasti yritysten tietoisuuteen ja käyttöön. Uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen vaa-

tii koeympäristöjä, joissa niitä voidaan testata ja kehittää ennen tuotantovaihetta. Tällaisia

kone- ja energiateknologian kehittämistä tukevia ympäristöjä tulevat olemaan mm. Savonia-

amk:n koulutuskonepaja Kuopiossa, energiatutkimuskeskus Varkaudessa ja Itä-Suomen yli-

opiston (UEF) laboratoriot analysointilaitteineen, yrityksien kehittämisympäristöt ja pilottilait-

teet.

Uusia avauksia ja ennakointeja tarvitaan myös. Yritysten innovaatiokyvykkyyteen ja kansain-

välistymiseen on jo aiemmilla kausilla kiinnitetty paljon huomiota. Näitä ei tule unohtaa nyt-

kään, mutta uusien menetelmien ja työkalujen käytön tulee olla entistä suuremmalla paino-

tuksella mukana. Erityisesti tietotekniikan entistä parempi hyödyntäminen on tärkeää. Myös

uudet avaukset, kuten esimerkiksi arktinen tekniikka ja cleantech on otettava huomioon.

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014-2017 on koottu samaan

asiakirjaan. Maakuntasuunnitelmassa käsitellään Pohjois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteet

sekä kehittämisen tärkeimmät strategiset valinnat, innovaatiokärjet. Maakuntasuunnitelmassa

kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit.

Maakuntaohjelma-osan toimintalinjoilla esitellään kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia.

6 (75)

6

Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista innovoinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen

kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailuky-

kyä. Nämä innovaatioresurssien kohdentamisalat ovat: puunjalostus ja biojalostus, kone- ja

energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit.

Pohjois-Savon Maakunnan Yhteistyöryhmä (MYR) on valinnut vuosien 2014 – 2016 kehittä-

misteemoiksi kone- ja energiateknologian sekä terveysklusterin ja terveyttä tukevat

elintarvikkeet. Tässä dokumentissa esitetään kone- ja energiateknologian toimenpideoh-

jelma, jonka on laatinut Savonia-ammattikorkeakoulun johdolla työryhmä, jossa edustajina

ovat olleet Savonian lisäksi Ylä-Savon Kehitys Oy ja Navitas Kehitys Oy. Lisäksi toimenpideoh-

jelmaa varten on pyydetty asiantuntijalausunnot taulukon 1.1 mukaisesti Aalto-yliopistosta,

Itä-Suomen Yliopistosta (UEF), Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) sekä Hermia

Group Innovaatio Oy.stä. Kolme näistä lausunnoista on tämän dokumentin liitteinä. Lappeen-

rannan Teknillisen yliopiston asiantuntija on kirjoittanut näkemyksensä suoraan dokumenttiin.

Taulukko 1.1. Asiantuntijapalveluiden toimittajat

Asiantuntijapalvelun toimittaja Asiantuntemus

UEF Kauppatieteiden laitos Innovaatiojohtaminen

LUT Savo Sustainable Technologies (Var-

kauden yksikkö)

Energia-ala

Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas Koulutusorganisaatioiden verkosto-

yhteistyö yritysten ja osaamiskluste-

reiden kesken

Aalto yliopisto Toimitusketjujen johtaminen

Työtä on tukenut ohjausryhmä, jonka jäsenistö on muodostunut alueen yritysten, rahoittajien

sekä Kuopion kaupungin yrityspalvelun edustajista.

Ohjelman laadinta toteutettiin haastavalla aikataululla 5.2. – 4.4.2014.

2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 Kansainväliset näkymät

Valmistava teollisuus Euroopassa muodostuu 230 000 yrityksestä ja se tarjoaa 35 miljoonaa

suoraa ja 75 miljoonaa välillistä työpaikkaa. Suomessa vastaavat luvut ovat 300 000 ja

740 000, mikä vastaa noin 30 % koko Suomen työvoimasta. Teknologiateollisuuden suoritta-

man kyselyn mukaan suomalaiset teknologia-alan yritykset aikovat rekrytoida seuraavan kol-

men vuoden aikana yli 28 000 henkilöä. Kyseessä on siis Euroopan ja samalla Suomen tasolla

merkittävä teollisuudenala.

7 (75)

7

Pohjois-Savossa teollisuusalan liikevaihto oli vuonna 2012 n. 3,3 mrd euroa. Metalliteollisuu-

den alkuvuoden (1 – 6) 2013 liikevaihdon volyymi oli 559 milj. €, kun vuonna 2012 vastaa-

vana aikana volyymi oli 735 milj. €. Eli laskua on tapahtunut merkittävästi. Toisaalta alku-

vuonna 2009 liikevaihdon volyymi oli vain 472 milj. €. Kuvissa 1.1. ja 1.2 on esitetty alueen

liikevaihdon ja viennin kehittymistä.

Maailmassa on käynnissä merkittävä tuotannollis-taloudellinen rakennemuutos, jonka myötä

on syntymässä uusi tuotantoparadigma. Globaalissa verkossa äärimmäistä kustannustehok-

kuutta painottavat kilpailustrategiat sysäävät työintensiivisen tuotantotoiminnan kohti edulli-

sempia maita. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä kohti kasvavia markkinoita, erityi-

sesti BRIC-maita ja muuta Aasiaa. Myös merkittävä osuus tuotannollisesta toiminnasta on siir-

tymässä kasvavien markkinoiden läheisyyteen. Toisaalta tarve uusille innovaatioille ja asiakas-

keskeiselle lisäarvon luonnille haastaa monet alhaisten kustannusmaiden yksioikoiseen hyö-

dyntämiseen perustuvat ratkaisut sekä ulkoistamis- ja keskittämistrendin, pakottaa yritykset

uusiutumaan yhä kiihtyvällä vauhdilla ja asettaa yritysten toimintamalleille lisääntyviä vaa-

teita.

Kuva 1.1. Pohjois-Savon ja Suomen metallialan liikavaihdon kehitys.

8 (75)

8

Kuva 1.2. Pohjois-Savon ja Suomen teollisuuden viennin kehittyminen.

Nykypäivän verkottunut toimintaympäristö mahdollistaa muiden kuin avaintoimintojen hankki-

misen yrityksen ulkopuolelta: ulkoisten resurssien tehokas hyödyntäminen ja johtaminen ovat-

kin nousseet keskeiseksi strategiseksi teemaksi tuotannollisten yritysten kannalta. Verkottu-

neet toimintaympäristöt muodostavat ekosysteemejä, joissa yritysten toiminnot ovat tiukasti

linkittyneet toisiinsa ja joissa muutokset yksittäisen yrityksen kilpailutekijöissä heijastuvat

koko systeemin toimintaan.

Jos tuotteen ostokriteeri on hinta, on todennäköistä että sitä ei enää uuden paradigman va-

lossa valmisteta Suomessa. Siitä huolimatta suomalaiseen innovaatioon tai kansainvälisesti

toimivan yrityksen tuotteeseen tai palveluun liittyvä arvoketju voi luoda työtä ja hyvinvointia

myös Suomessa. Toisaalta yhä erilaisempien verkoston resurssien, niin edullisten tuotantore-

surssien, nopean asiakaspalvelun, huippuluokan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaami-

sen kuin kertyneen osaamispääomankin tuntemus, sekä kyvykkyys näiden resurssien nopeaan

hyödyntämiseen globaalisti nousee avainasemaan tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteenä.

Kaupan maailmanlaajuinen avautuminen ja tietotekniikan kehityksen mahdollistamat uudet

hankintamarkkinat ja keinot (esim. joukkoistaminen eli crowd sourcing) tuovat aivan uusia

9 (75)

9

työkaluja hankinnan käyttöön. Innovaatioiden ja osaamisen hankinta on uusi teollinen ja yh-

teiskunnallinen paradigma joka haastaa sekä perinteiset hankinnan menetelmät, mittarit ja

osaamisvaateet. Asiakas-toimittajasuhteiden muutos kilpailutus-suhteista enemmän yhteistä

kehittämistä vaativiin toimintamuotoihin korostuu.

Teollisuuden murros avaa uusia liiketoiminta-alueita teknologisesti edistyneille yrityksille. Sa-

malla myös alat kehittyvät, kun uudenlaiset tekniset ratkaisut uudistavat perinteisten alojen

liiketoimintaa ja arvoverkkoja. Ohessa esimerkkejä tämän kaltaisista sinänsä hyvin perintei-

sistä insinöörialueista, joihin myös koulutusorganisaatioiden tulisi suunnata omaa toimin-

taansa ja koulutustarjontaansa:

Älykkäät koneet ja järjestelmät

Liikkuva työkone, liikenne ja logistiikka, meriteollisuus, kaivosteknologia

Simulaatiot ja virtuaalisuus

Energiatehokkuus ja ympäristö

Uudet valmistusmenetelmät, prototalous ja -tuotanto

Nano- ja mikroteknologiat

Huolto- ja ylläpitotoimintojen kasvava merkitys

Uudet materiaalit, robotiikka, tavaroiden internet

Palvelulogiikka, tuote osana palvelua eikä toisinpäin

Asiakkaiden ja loppukäyttäjien entistä tiiviimpi huomioiminen ja tuotekehitykseen

osallistuminen eri muodoissaan

Työntekijöiden muuttuminen asiantuntijoiksi

Kiertotalous ja teolliset symbioosit; muuttavia innovaatioekosysteemejä paikallisesti ja

maailmanlaajuisesti

Uutena globaalina trendinä on noussut esiin termi kiertotalous. Se edellyttää aiempien inno-

vaatioverkostojen rinnalle käänteisiä verkostoja (reverse-networks). Uutta näkökulmaa tuovat

esimerkiksi teollisiin symbiooseihin perustuvat innovaatioverkostot. Teolliset symbioosit tar-

koittavat joukkoa yrityksiä, jotka hyötyvät toisensa toiminnasta tai fyysisistä resursseista uu-

silla tavoilla. Symbioosi voi keskittyä esimerkiksi materiaaleihin, energiaan tai jätteisiin. Tyypil-

linen esimerkki on toisen yrityksen sivuvirtojen (esim. jäte, energia) hyödyntäminen omassa

toiminnassa. Teollisen symbioosin idean pohjalta voi syntyä merkittävää uutta innovaatiopo-

tentiaalia. Tämä voisi kohdistua myös teknologiaan tai tuotekomponentteihin (esim. eri yritys-

ten tuotteissa sama koneen ohjaamo, tela-alusta jne). Yritykset voisivat myös entistä vahvem-

min yhteisrakentaa ja -käyttää tilaus- tai toimitusketjuja, tuotanto- ja liiketiloja jne.

Vuonna 2008 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Euroopan komission esityksen vuoteen

2020 mennessä toteutettavasta ilmasto- ja energiapaketista, jonka mukaan kasvihuonekaasu-

päästöjä tulee vähentää 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, uusiutuvien energialähteiden

10 (75)

10

osuus tulee olla 20 prosenttia energian loppukulutuksesta (RES direktiivi) sekä energiaa tulee

säästää 20 prosenttia vertailutasosta muun muassa energiatehokkuutta parantamalla (Ener-

giapalveludirektiivi EDS, direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista).

Suomen kansallinen velvoite uusiutuvien energialähteiden käytölle on 38 prosenttia energian

loppukulutuksesta. Suomessa merkittävin uusiutuva energianlähde on bioenergia, varsinkin

puu ja puupohjaiset polttoaineet, noin 80 % osuudella. Vesivoiman osuus on reilu 11 % ja

loppu koostuu lähinnä lämpöpumppujen (3,4 %) käytöstä, liikenteen ja lämmityksen biopolt-

tonesteistä (2,5 %) sekä kierrätyspolttoaineista (1,5 %). Aurinkoenergian, tuulivoiman ja bio-

kaasun yhteisosuus on 1 prosentti loppuenergiankäytössä.

Tammikuussa 2014 EU:n komissio esitteli vuoteen 2030 ulottuvat EU:n ilmasto- ja energiapo-

litiikan puitteet. Esityksen mukaisena tavoitteena on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentä-

minen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta, EU:n laajuinen sitova tavoite uusiutuvan energian

osuuden saaminen vähintään 27 prosenttiin, kunnianhimoisemmat tavoitteet energiatehok-

kuuden parantamiseksi sekä hallinnointijärjestelmä ja uudet indikaattorit kilpailukykyisen ja

varman energiajärjestelmän varmistamiseksi. /EU komissio 2014/. Uusilla linjauksilla on ta-

voitteena vauhdittaa vähähiiliseen talouteen sekä kilpailukykyiseen ja varmaan energiajärjes-

telmään siirtymistä sekä sen toteutukseen tarvittavien teknologioiden kehittämistä.

Euroopan neuvoston odotetaan aloittavan asian käsittelyn kevätkokouksessaan maaliskuussa

2014. Ennen kokousta esitettyjen linjausten vaikutusta on pääministeri Kataisen mukaan tar-

koitus analysoida Suomen ja yritysten kilpailukyvyn kannalta, huomioon ottaen erityisesti

energiantuotanto ja energiaintensiivinen teollisuus sekä toisaalta arvioida, kuinka tehokkaasti

esitetyillä tavoitteilla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Tiukentuneiden tavoitteiden johdosta

energiakustannukset tulevat entisestään kasvamaan, mutta toisaalta siinä nähdään myös

mahdollisuuksia. Pääministeri Kataisen lausumana: ”Ilmastotavoitteen tiukentaminen voi

luoda Suomelle myös uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech -sektorilla. Tämä edellyttää

meiltä koko innovaatiopotentiaalimme hyväksikäyttöä.” /Valtioneuvoston viestintäosasto

2014/.

Energia-alaan esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi on sekä EU:n että kansallisella tasolla

kohdennettu tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. EU:ssa merkittävä energiatutkimukseen suun-

nattua rahoitusta on haettavissa Horizon 2020 ohjelmasta. Ohjelma on tutkimuksen ja inno-

vaatioiden vuosille 2014-2020 asettuva puiteohjelma, jonka budjetti on 70 miljardia euroa.

Ohjelmassa on kolme peruspilaria; huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskun-

nalliset haasteet. Erityisesti yhteiskunnalliset haasteet pilarissa energiatekniikan kehitykselle

11 (75)

11

on olemassa omat teemat, kuten ”turvallinen, puhdas ja tehokas energia” sekä ”ilmastotoi-

met, resurssitehokkuus ja raaka-aineet”. Ydinenergian kehittämiselle on lisäksi oma EURA-

TOM- ohjelma. Horizon 2020 ohjelmassa pilarien II ja III rahoituksesta on varattu 20 % PK-

yrityksille.

Kansallisessa energia- ja ympäristöasioita koskevassa strategisen huippuosaamisen keskitty-

mässä, CLEEN Oy:ssa, valittuja teema-alueita ovat hiilineutraali energiantuotanto, hajautetut

energiajärjestelmät, kestävät polttoaineet, tehokas energiankäyttö, resurssitehokkaat tuotan-

toteknologiat ja palvelut, materiaalin kierrätys ja jätteiden hallinta, energiamarkkinat ja älyk-

käät sähköverkot sekä mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi. Tällä hetkellä

CLEEN Oy:llä on käynnissä seitsemän tutkimusohjelmaa edellä mainittuihin teema-alueisiin

liittyen.

Sekä kone- että energiateknologiaa koskettavat globaalit ja yleiset tavoitteet materiaali- ja

energiatehokkuudessa sekä näiden yhdistämisessä ympäristön ja ihmisten hyvinvointiin (puh-

das vesi ja ilma, ruuan laatu ja riittävyys). Kone- ja energiateknologia liittyvät tiiviisti toisiinsa.

Esimerkiksi uudet lujemmat materiaalit tai uudet valmistusmenetelmät koneteknologiassa

mahdollistavat kevyempiä rakenteita, mikä voi tuottaa energiasäästöjä. Siten ei pidä katsoa

koneteknologiaa erillisenä, vaan pitäen mielessä sen vaikutukset energiaan.

Uusiutuvien energiamuotojen kuten tuuli- ja aurinkovoima liittäminen valtakunnan sähköverk-

koon tuo uusia haasteita. Tuotanto hajautuu lukuisiin pieniin toimittajiin (jopa yksittäiset per-

heet), kun perinteisesti sähkö on tuotettu suurvoimaloissa (esim. ydinvoimalat). Tämä asettaa

vaatimuksia sekä sähköverkoille että sähkömarkkinoille. Uusiutuvat energiamuodot, erityisesti

tuuli ja aurinko, ovat myös ennustettavuudeltaan haasteellisia. Vuorokauden- ja vuodenajat

vaikuttavat energian tuotantoon, samoin paikalliset sääolosuhteet. Tästä johtuen tarvitaan

myös uutta teknologiaa energian varastointiin ja muuntoon.

Kierrätys on osa energia- ja materiaalitehokuutta. Suomessa ollaan siirtymässä ”kaikki kaato-

paikalle”-ideologiasta ”kaikki palamaan”-ideologiaan, kun eloperäistä jätettä ei tulevaisuu-

dessa saa viedä kaatopaikoille. Selvästi parempaan materiaalitehokkuuteen päästäisiin tehok-

kaalla lajittelulla ja kierrätyksellä, ja samalla parempaan energiatehokkuuteen polttamalla vain

ne jakeet, joiden lämpöarvo on riittävän korkea. Materiaalitehokkuuteen liittyy myös tuotanto-

laitoksien erilaiset sivuvirrat, esimerkkinä paperitehtaiden kuitulietteet ja tuhka, joille tulisi

keksiä hyötykäyttöä.

12 (75)

12

2.2 Pohjois-Savon nykytila ja tulevaisuuden näkymät

Pohjois-Savolla on runsaasti alueellisia vahvuuksia. Näitä tehokkaasti hyödyntäen voidaan vas-

tata kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin kone- ja energia-alalla. Esimerkkeinä voidaan

mainita mm. monialainen ja verkottunut yritystoiminta ja osaaminen (hyötyajoneuvoteolli-

suus, energiantuotantojärjestelmien valmistus, lämpöpumput, jätteenpoltto, happipoltto/hiili-

dioksidin talteenotto, lämmönsiirtimet ja -haihduttimet) sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset,

kehittämisympäristöineen.

Pohjois-savolaisten teknologiayritysten kyky vastata globaaliin tuotantoparadigman muutok-

seen ei ole tällä hetkellä riittävä. Erityisesti ydinkyvykkyyksien tunnistaminen ja niiden kehittä-

miseen keskittyminen on vielä kovin vähäistä. Toimiminen laajoissa kansainvälisissä verkos-

toissa on monelle yritykselle täysin vierasta. Systemaattinen innovaatio- ja tuotekehitystoi-

minta on keskittynyt vain alueen suurimpiin yrityksiin. Myös palvelutoiminnan kehittämisessä

ollaan aivan alkumetreillä.

Teknologiaan ja tuotteisiin liittyvän innovaatiotoiminnan ohella pitäisi pohjoissavolaisissa teol-

lisissa PK-yrityksissä kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota ihmisiin innovaatioiden

tuottajina: johtajien ja työntekijöiden osaamiseen, henkilökohtaisiin verkostoihin ja yhteistyö-

hön; johtamiseen, viestintään ja vuorovaikutukseen. Innovaatiotoimintaa pitäisi oppia ymmär-

tämään ihmisten välisenä inhimillisenä toimintana.

Pohjois-savolaiselle tuotannolle on tyypillistä yksittäis- ja piensarjatuotanto, jossa suunnittelun

ja valmistuksen välinen kuilu on edelleen liian suuri. Valmistusosasto saa usein ensimmäisen

kosketuksen tuotteeseen kun suunnittelu on sen hyväksynyt valmistukseen vietäväksi. Tämä

kulttuuri on muuttumassa, mutta paljon on vielä tehtävissä. Ideaalitilanne olisi muutenkin se,

että suunnittelu ja valmistus olisivat ”saman katon alla” tai ainakin ”kävelymatkan” päässä toi-

sistaan.

Uudet entistä lujemmat, kulutusta kestävämmät, runsasseosteiset sekä arktisiin olosuhteisiin

ja vastaavasti erityisen kuumiin ja suuriin paineisiin soveltuvat materiaalit ovat haaste niin

suunnittelulle kuin valmistukselle. Verrattuna tavallisempiin teräslaatuihin näiden materiaalien

hitsauksessa, muovauksessa ja muussa työstössä on noudatettava tiukempia ohjeistuksia,

ettei pilata perusaineen hyviä ominaisuuksia. Materiaalien käyttäytyminen eri olosuhteissa

vaatii myös soveltavaa tutkimusta, jotta mm. suunnittelijat voivat hyödyntää ja oppivat ym-

märtämään materiaalien mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tähän liittyy myös pinnoittaminen eri

menetelmin, kuten maalaus ja elektrolyyttinen pinnoitus sekä pinnoitushitsaus, jota voidaan

soveltaa sekä uusiin tuotteisiin että korjaavaan kunnossapitoon.

13 (75)

13

Hitsaus on edelleen maailman yleisin liittämismenetelmä ja merkittävä tuotantomuoto Pohjois-

Savossa. Sille ei ole näköpiirissä mitään mullistavaa korvaavaa menetelmää. Käsityön osuus

on kuitenkin vähenevää sillä, jos käsivaraisessa hitsauksessa kokonaiskustannuksista työn

osuus voi olla 80%, niin automatisoidussa hitsauksessa työn osuus voi pudota 20% tasolle,

FMS järjestelmissä tyypillisesti vieläkin pienemmäksi. Kilpailukykyinen hinta on yksi asia,

mutta laatu ja toimitusvarmuus vielä merkittävämpiä asioita kokonaisuuden kannalta. Pohjois-

Savolaisen hitsaavan teollisuuden on panostettava laatuun ja automatisointiin.

Kantavia teräs- ja alumiinirakenteita koskeva CE-merkintävaatimus astuu voimaan 1.7.2014

alkaen. Tämä asettaa alueen yrityksille huomattavia lisävaatimuksia niin rakenteiden suunnit-

telun kuin myös valmistuksen näkökohdista. Ilman CE-merkintää tuotteita ei voida myydä EU

alueella, ei myöskään Suomen sisällä. Kehittämistyö yrityksissä on kiivasta nyt, mutta työ ei

suinkaan pääty sertifiointiin, joka on edellytys CE-merkinnän käytölle. Esimerkiksi hitsaajien

tulee olla pätevöitettyjä, hitsaus tulee suorittaa hyväksyttyjen hitsausohjeiden mukaisesti ja

hitsaustyötä tulee koordinoida siihen pätevä henkilö. Painelaitteissa on vastaavia vaatimuksia

ollut jos vuosia, mutta on syytä varautua siihen, että yhtenäiset vaatimukset tulevat laajene-

maan myös muuhun kone- energiateknologia sektoriin.

Ainetta lisäävä valmistus eli AM-teknologia (Additive Manufacturing, AM) on valmistustek-

niikka, joka liittää materiaalia yhteen kerros kerrokselta. Teknologia on hyvin erilainen verrat-

tuna perinteisiin materiaalia poistaviin menetelmiin, ja siksi se tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Ainetta lisäävää valmistusta on luonnehdittu kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi ja sillä

on selkeästi mahdollisuuksia erityisesti yksittäis- ja piensarjavalmistuksessa, jota Pohjois-Sa-

von teollisuuskin pitkälle edustaa.

ETLA, raportissaan ”Pohjois-Savon kilpailukyky ja haasteet” nostaa puun jalostamisen ja met-

siin perustuvan yritystoiminnan osalta kolme menestysmahdollisuutta.

Puun käyttö rakentamisessa ja pakkauskartonki

Puubiomassan käyttö energian tuotannossa

Metsäsektorin palvelut

Erityisesti Varkauden vahva teollinen perinne ja metsäteollisuuden suuryksiköt mahdollistavat

näiden menestysmahdollisuuksien toteutumisen. Stora Enson odotetaan tekevän päätöksen

yhden hienopaperikoneen muuttamisesta kartonkikoneeksi, biopolttoaineen tuottamista eri

menetelmin on jo tutkittu koelaitoksissa ja kaupalliset toimijat ovat aloittaneet tai aloittamassa

toimintaansa. Puun uusia käyttömahdollisuuksia ja siten myös korkeamman jalostusasteen

tuotteiden tutkimista koelaitoksissa tulee vielä jatkaa ja koko teknologiateollisuus näkee pal-

veluliiketoiminnassa kehitysmahdollisuuksia.

14 (75)

14

Itä-Suomen ja Pohjois-Savon alueella puupohjainen bioenergia on merkittävä raaka-aine- ja

energianlähde. Perinteisen metsäteollisuuden lisäksi puubiomassalla on merkittävä arvo myös

energiatoimialalla. Puuraaka-aineen mekaanisen käsittelyn ja kuivauksen jälkeen se soveltuu

lämpö- ja sähköenergian tai jalostetumman polttoaineen, kuten pellettien tuotantoon. Toi-

saalta biomassan termisessä käsittelyssä, kuten nopea pyrolyysi, saadaan tuotettua fossiilisia

polttoaineita korvaavia kaasumaisia ja nestemäisiä biopohjaisia polttoaineita, jotka ovat edel-

leen jalostettavissa liikennepolttoaineeksi tai sähkön- ja lämmön tuotantoon myös pienen te-

holuokan CHP -laitoksissa. Tulevaisuuden puubiomassan hyödyntämisessä voi päätavoitteena

olla eri yhdisteiden ja molekyylien talteenotto ja prosessin sivutuotteena tuotetaan energiaa.

Biomassan lisäksi kierrätyspolttoaineiden käyttö energiantuotannossa on yksi merkittävä tekijä

sekä energiatuotannon että ympäristön ja jätehuollon kannalta. Pohjois-Savon alueelle valmis-

tuva jätevoimalaitos tulee hyödyntämään energiantuotannossa laajalti Itä-Suomen alueelta

kerättävän, syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen. Ympäristökuormitusta on tavoitteena pyr-

kiä pienentämään myös hyödyntämällä yhdyskunnan, teollisuuden sekä maatalouden jätelie-

miä energiantuotannossa. Jäteliemien energiakäytön lisäksi tavoitteena voi olla ravinteiden tai

muiden hyödynnettävissä olevien ainesosien kierrätyksen tai hyötykäytön tehostaminen.

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen energiantuotannossa on edelleen merkittävä

tavoite kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Pohjois-Savon alueella puubiomassa on merkit-

tävä luonnonvara, josta voidaan tuottaa biopohjaista kaasua ja toisen sukupolven bionesteitä.

Kyseisten tuotteiden aineominaisuuksista johtuen ne edellyttävät kuitenkin valmistuksessa,

jatkojalostuksessa ja varsinaisessa energiantuotannossa teknologiakehitystä. Myös kierrätys-

polttoaineet ovat laadultaan ja koostumukseltaan usein hyvin haasteellisia, mikä edellyttää

energiantuotantoprosessin hallinnassa, laitteiden materiaalivalinnoissa ja syntyvien jäte- ja

sivuainevirtojen käsittelyssä ja hyödyntämisessä erityistä huomiota ja osaamista.

Alueellisesti merkittäviä kehittämiskohteita on laadukkaiden polttoainejakeiden ja polttoaineille

soveltuvan energiantuotantoteknologian kehittäminen. Polttoaineiden laatuun voidaan vaikut-

taa onnistuneella lajittelulla, esikäsittelyllä ja haitallisten ainesosien poistolla tuotteen valmis-

tusvaiheessa tai jätteen esikäsittelyvaiheessa. Laadultaan ja koostumukseltaan huonot poltto-

aineet aiheuttavat haasteita sekä polton ja päästöjen hallintaan sekä korroosiosta ja lämmön-

siirtopintojen likaantumista johtuvia haasteita energiantuotantoyksikössä käytettäville materi-

aaleille, laitteiden valmistukseen ja mahdolliseen pinnoitukseen.

Vaikka aurinko- ja tuulienergian käyttö Suomessa on vielä vähäistä, on Suomessa mahdolli-

suus energialähteiden hyödyntämiseen sekä alueella valmistettua teknologiaa sähköenergian

ja lämpöenergian varastointiin. Mainittuja energialähteitä hyödynnetään usein hajautetuissa

15 (75)

15

energiajärjestelmissä, joissa energiantuotanto perustuu usean energialähteen hyödyntämi-

seen. Näissä järjestelmissä energiantuotantojärjestelmän kokonaissuunnittelu ja hallinta on

kustannustehokkuuden kannalta keskeistä. Yleinen käsitys on, että tulevaisuudessa energian-

tuotannossa ollaan siirtymässä suurista energiantuotantoyksiköistä useampien, uusiutuviin

energialähteiden käyttöön perustuviin pienemmistä yksiköistä koostuvaan hajautettuun ener-

giantuotantoon, tavoitteena vähähiilinen yhteiskunta.

Uusiutuvan energian lisäksi toinen merkittävä energia-alaa koskeva tavoite on kestävää kehi-

tystä tukeva primäärienergiavarojen säästäminen. Energiavaroja voidaan säästää paranta-

malla laitteiden, koneiden ja prosessien energiatehokkuutta. Toisaalta primäärienergiantar-

vetta voidaan pienentää hyödyntämällä mahdollisia sivu- ja jätevirtojen raaka-aine ja energia-

sisältöjä. Energiantuotannossa primäärienergian tehokkaimmin hyödyntävä teknologia on yh-

distetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP).

Tuotteita valmistavan teollisuuden kannalta energiatehokkuuden tavoite koskee sekä valmis-

tettavaa tuotetta että itse valmistusprosessia. Tuotteen kilpailukykyyn vaikuttaa tuotteen hin-

nan lisäksi tuotteen energiatehokkuus eli kuinka paljon tuote kuluttaa käytössä energiaa.

Tuotteen energiatehokkuuden lisäksi myös tuotteen valmistusprosessin on oltava mahdollisim-

man energiatehokas, koska tuotteen myynnin kannalta pienen energiankulutuksen ja hyvän

hyötysuhteen lisäksi myyntivalttina voi olla tuotteen valmistusprosessin pieni energiankulutus

ja osaltaan tästä johtuva pieni hiilijalanjälki. Valmistusprosessin pieni energiankulutus vaikut-

taa alentavasti myös tuotteen valmistuskustannuksiin.

2.3 Yrityskyselyjen tulos

Pohjois-Savon alueen yritysten ajatuksia siitä, kuinka elinkeinoelämän mahdollisuuksia voi-

daan kehittää, selvittiin kahdessa erillisessä yrityksiin suunnatussa kyselyssä. Webropol-kysely

lähetettiin 208:lle alueen yritykselle. Vastauksia saatiin 50 kpl. Toinen kysely toteutettiin koh-

dennettuna syvähaastatteluna. Siinä kohteena oli yhteensä 13 alueen erikokoista yritystä.

2.3.1 Webropol-kysely

Kyselyn keskeiset tulokset on esitetty liitteessä 4. Yli puolet vastanneista yrityksistä on liike-

vaihdoltaan alle 10 miljoonaa ja alle 50 henkilöä työllistäviä mikro- tai pienyrityksiä. Kyselyssä

koetettiin selvittää yritysten osaamisen nyky- ja tavoitetilaa tiettyjen ominaisuuksien osalta,

jotta saataisiin selville pahimmat puutteet ja suurimmat erot nyky- ja tavoitetilan välillä.

16 (75)

16

Suuria eroja kehittämistavoitteissa ei kuitenkaan näy. Huonointa osaaminen näyttää olevan

muuttujien tuotannon automaatioaste, rooli tuotteen ja toiminnan kehittämisessä sekä yhteis-

työ alueen oppilaitosten kanssa. Odotuksetkaan näiden kohteiden kehittämisessä eivät olleet

kovin korkealla. Tuotteen tekninen taso, toiminnan laatu ja henkilöstön osaaminen noteerat-

tiin korkeimmalle ja niissä myös kehitysodotukset olivat korkeat.

2.3.2 Syvähaastattelut

Syvähaastattelun lähtökohtana olivat yritysten tunnistamat kehittämistarpeet. Tämän lisäksi

pyrittiin nostamaan esiin kilpailukykytekijöitä, joita yritykset eivät itse tunnista. Toisena lähtö-

kohtana syvähaastattelulle oli yrityksen todellisten kilpailukykytekijöiden jäsentäminen.

Koneteknologian kehittämistarpeiden yrityskartoituksen runkona käytettiin 19 kysymyksen ky-

symyspatteria. Kysymykset käytiin läpi seitsemän koneteknologian alan yrityksen kanssa hen-

kilökohtaisena haastatteluna. Haastateltujen yritysten joukossa oli yksi suuryritys ja kuusi pk–

yritystä. Yrityksistä kolmella on omaa laitevalmistusta, kaksi on sopimusvalmistajia, yksi kom-

ponenttivalmistaja ja yksi teollisuuden kunnossapitoyritys.

Toisessa vaiheessa haastattelun avulla saatuja kehittämistarpeita arvioitiin Workshop –tilai-

suudessa. Tilaisuudessa yritysten edustajat pääsivät haastamaan yrityskartoituksessa esille

nousseita kehittämistarpeita ja tuomaan oman näkemyksensä teknologia-alan yritysten tule-

vaisuudenkuvan muodostamiseen.

Yrityskartoituksen ja workshop –tilaisuuden pohjalta nousseita yritysten tulevaisuuskuvia ovat:

Palveluliiketoiminnan ja jakelukanavien kehittäminen

Businessinnovointi, innovoinnin systematisointi

Tuotannon automatisointi

Uusien teknologioiden ja materiaalien hallinta

Kaiken läpäisevä ICT, teollinen internet

Osaava ja jaksava työvoima sekä työvoiman riittävyys

Kehittämistarpeita, joihin yritykset eivät usko tai joita ei ole tunnistettu:

Uuden tavat markkinoida, myydä ja konseptoida

Energiatehokkuutta ei mielletä yhdeksi kilpailutekijäksi

Yhden alueellisen innovointikeskuksen resurssien ja kompetenssien riittävyyteen kan-

sainvälisessä vertailussa

Pk –yritysten johtamisvaje, ulkopuolisen sparrauksen mahdollisuudet

17 (75)

17

Energiateknologian kehittämistarpeiden selvityksen tausta-aineistona käytettiin aikaisempia

Varkauden alueen yritysselvityksiä mm. PEAK innovaatiostrategiaselvitys 2012, Yritysharava-

haastattelut 2014 sekä eri hankkeissa saadut yrityskommentit viime vuosien ajalta. Lisäksi toi-

menpidesuunnitelman osalta haastateltiin maaliskuussa kuuden kone- ja energiateknologia-

alan yrityksen kanssa henkilökohtaisena haastatteluna.

Toisessa vaiheessa haastattelun avulla saatuja kehittämistarpeita arvioitiin Workshop –tilai-

suudessa. Tilaisuudessa olivat paikalla edustajat neljästä yrityksestä ja lisäksi edustaja Savo-

nia-ammattikorkeakoululta.

Yrityskartoitusten tuloksia on analysoitu tarkemmin tämän dokumentin luvussa 4.

18 (75)

18

3 VISIO JA TAVOITTEET

3.1 Toimenpideohjelman yleiset tavoitteet

Toimenpideohjelman tavoitteet noudattelevat maakuntaohjelmaa: PK-yritykset osana globaa-

lia toimitusketjua, tuottavuuden parantaminen ja energiatehokkuus, jatkuva tuoteinnovointi

sekä asiakkaiden tarpeita vastaava palveluliiketoiminnan käyttöönotto. Tavoitteiden saavutta-

miseksi kehitetään osaamista, menetelmiä ja työkaluja, jotka fokusoituvat uuteen tietotekniik-

kaan, nykyaikaiseen tuotantotekniikkaan ja –automaatioon sekä nopeaan ja kustannustehok-

kuuteen tähtäävään tuoteinnovointiin.

Keskeisenä elementtinä on ns. vastavirtastrategia, jonka mukaisesti teollisuustuotanto on

mahdollista säilyttää Suomessa ja Pohjois-Savossa sen sijaan, että se karkaa halvan työvoi-

man maihin. Tähän innoittajana on toiminut Yhdysvalloissa tapahtunut käänne. Yhä useampi

teollisuusyritys nimittäin palauttaa tuotantoaan Yhdysvaltoihin, koska valmistaminen kannat-

taa paremmin siellä kuin esimerkiksi Kiinassa.

Maakuntaohjelman mukaisesti ohjelmakaudella on saatava aikaan entistä vahvempi teknolo-

giateollisuuden osaamiskeskittymä, jonka ydinosaaminen keskittyy alan kehittämisen koordi-

noinnin ohella muutamiin substanssialueisiin (mm. hitsausautomaatio, digitaalinen tuotanto

sekä palveluliiketoiminnan ja elinkaarihallinnan kehittäminen). Luonnollinen kotipesä tällaiselle

osaamiskeskittymälle on Kuopioon suunnitteilla oleva koulutuskonepaja.

Energiatekniikan osalta kehitetään myös osaamista, menetelmiä ja työkaluja, jotka fokusoitu-

vat samoihin teemoihin kuin konetekniikassakin, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Alan suurem-

milla yrityksillä on tekniikkaa, johon on panostettu ja nämä panostukset tulisi saada suuren

kokoluokan toimituksiksi ja kaupallisiksi menestyksiksi. Tällöin tavoitteeksi toisaalta nousee

tuoteinnovoinnin ohelle olemassa olevien tekniikoiden skaalaus kustannustehokkaaseen koko-

luokkaan ilman merkittäviä ongelmia.

Energiatekniikassa mennään vastavirtaan palaamalla digitaalisista malleista enemmän kokeel-

lisen toiminnan pariin. Suomalainen kallis, mutta laadukas energiatekniikka on murroksessa,

jossa tulisi pystyä hyödyntämään markkinoiden vaikeimpia polttoainejakeita (kalleimmat ja

monikäyttöisimmät tekniikat saavat osakseen vaikeimmat markkinakyselyt). Tämä tarkoittaa

runsaasti kokeellista toimintaa, koska tietoa ja digitaalisia malleja on niukasti ja ennen kuin

näitä saadaan luotua, tarvitaan riittävästi kokeellista toimintaa ja mittatietoa laskentamallien

luomiseksi.

Bioprosesseilla on keskeinen sija orgaanisten jätemateriaalien sekä lietteiden energiahyöty-

käytössä. Bioprosessien avulla ko. materiaaleista on mahdollista tuottaa toisaalta biokaasua

19 (75)

19

mädätyksen kautta ja toisaalta myös erilaisia nestemäisiä biojalosteita, kuten etanolia ja me-

tanolia, hyödyntämällä mikrobiologisia prosesseja materiaalien käsittelyssä. Erinäisissä tutki-

mushankkeissa on onnistuttu tuottamaan myös biomateriaalien raaka-aineeksi kelpaavia kom-

ponentteja bioprosessien avulla. Nämä ovat keskeisiä tulevaisuuden raaka-aineita siirryttäessä

fossiilisesta taloudesta kohti biotaloutta.

Jätelainsäädännön kiristyessä vuonna 2016 orgaanisten jätejakeiden sekä lietteiden hyötykäy-

tön odotetaan nousevan merkittävästi niiden kaatopaikkasijoittamisen päättyessä. Orgaaniset

jätemateriaalit, kuten biojätteet, sekä teollisuuden ja yhdyskuntien lietteet ja maatalouden

sivutuotteet, soveltuvat hyvin bioprosessien raaka-aineeksi. Toisaalta, niiden hyödyntäminen

esim. jätteenpoltossa on hankalaa ja useissa jätteenpolttohankkeissa edellytyksenä onkin mm.

biojätteen tehostettu erilliskeräys ja käsittely muilla menetelmillä kuin polttamalla.

Edellä mainittujen lisäksi Riikinvoima aloittaa ekovoimalaitoksen rakentamisen, jossa voidaan

polttaa alueelta kerätty kierrätyspolttoaine, tehden samalla sähköä ja lämpöä. Sama ympä-

ristö mahdollistaa kuitenkin edellistä suuremmassa mittakaavassa materiaali- ja mittausteknii-

kan kehittämisen, sekä päästöjen hallinnan kehittämisen.

Bioenergian ja biomateriaalien osalta, erityisesti Varkaudessa, nähdään erinomaisia kehittä-

mismahdollisuuksia. Puun uudet käyttömahdollisuudet on jo edellisellä ohjelmakaudella esillä

ollut pyrolyysitekniikkaan pohjautuva koeympäristö, jossa voidaan kehittää puusta erotetta-

vissa olevien ainesosien vaatimaa teknologiaa.

Lisäksi kaivosala tarjoaa uuden potentiaalisen kasvumahdollisuuden erityisesti ympäristö-

tekno-logian uusien sovellusten näkökulmasta. Kaivosalalla on runsaasti tarpeita erityisesti

uusille ve-denkäsittelyratkaisuille sekä vesitaseiden kokonaisvaltaiselle hallinnalle. Pahimmil-

laan vesiasioi-den hallinta voi olla jopa kynnyskysymyksenä uusien kaivosinvestointien toteu-

tukselle. Toisaal-ta, kaivosteollisuus on valmis satsaamaan toimiviin ratkaisuihin taatakseen

omat toimintaedelly-tyksensä. Toistaiseksi valmiita ja kaivosvesillä testattuja tuoteratkaisuja

on vain vähän tarjolla; perinteiset vesialan ratkaisut eivät sovellu sellaisinaan kaivosteollisuu-

den tarpeisiin vaan ne edellyttävät kaivoskohtaista räätälöintiä sekä laaja-alaista osaamista

geologiasta, mineraalien ja veden vuorovaikutuksesta eri olosuhteissa, ja lisäksi kaivosteolli-

suuden prosesseista yhdistetty-nä vedenkäsittelytekniikoihin ja vesikemiaan. Tarvitaan tutki-

mus- ja kehittämispanostuksia kai-vosten ympäristöhaittojen vähentämiseen soveltamalla

uutta laitetekniikkaa päästöjen hallintaan sekä yritysten verkostoimiseen. Kaivosten vesiturval-

lisuuden parantaminen ja riskien hallinta sekä kaivosvesien kierrätys ja puhdistus tarjoavat

uusia mahdollisuuksia laiteratkaisuita valmis-tavalle teollisuudelle.

20 (75)

20

Koeympäristöjen tukeminen ja niiden teknologinen kehittäminen tulee olla edelleen toimenpi-

deohjelmassa keskeistä.

3.2 Verkostoyritykset

Toimenpideohjelman tärkeänä tavoitteena on PK-yritysten verkostokyvykkyyden kehittäminen.

Päähankkijat edellyttävät nykyisin toimittajiltaan enemmän kuin pelkkää tuotantokapasiteettia.

Ne haluavat, että verkostoyritykset panostavat myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan. On

parempi, että verkostoyritykset ovat omalla alallaan teknologiassa korkeammalla tasolla kuin

päähankkijat, jolloin ne voivat neuvoa päähankkijoitaan sen sijasta, että ottaisivat heiltä vas-

taan toimintaohjeita. Yrityskyselyjen perusteella voidaan todeta, että teknologiselta osaamisel-

taan alueen verkostoyritykset ovat hyvällä tasolla ja teknologiaa ei tarvitse nostaa erityisesti

painopisteeksi. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä uudet ja mielenkiintoiset teknologiset nä-

kökohdat, joita on käsitelty jo aiemmin tässä dokumentissa.

Hernesniemi ja Nikinmaa (2009) ovat esittäneet asiaa hyvin kuvaavan esimerkin päähankkijan

(Valtra) ja verkostoyrityksen (ATA Gears) toiminnasta. Uuden vaihteiston kehityksen yhtey-

dessä ATA Gearsin insinöörit suunnittelevat yhdessä Valtran suunnittelijoiden kanssa laake-

roinnin tai asennusjärjestyksen, jotta kartiohammaspyörät saadaan laadukkaammin integroi-

tua vaihteistoon. Näin toimimalla päähankkija saa lopulta kokonaistaloudellisesti edullisemman

konstruktion. Samalla verkostoyrityksen kustannustietoisuus ja osaaminen lisääntyvät. Ja on

muistettava, että suunnitteluvaiheen päätöksillä vaikutetaan eniten tuotteen kokonaiskustan-

nuksiin.

Tärkeintä olisi saada verkostoyritysten ydinkyvykkyydet tunnistettua ja kehitettyä verkoston

tasolla huippuluokkaan. Jatkuva systemaattinen innovointi, monialainen tuote- ja palvelukehi-

tys, keskittyminen ratkaisuliiketoimintaan sekä tehokas verkostossa toimiminen ovat avainsa-

noja kehittämistoiminnassa.

3.3 Koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset

Savonia-ammattikorkeakoulu on alueen keskeinen toimija mm. kone- ja energia-alalla. Savo-

nian strategia pohjautuu opetuksessa ja TKI-toiminnassa painoaloihin (kuva 3.1), jotka ovat

Alkutuotanto ja elintarvikkeet, Käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut, Integroitu tuotekehitys

sekä Energia, ympäristö ja turvallisuus. Näistä kaksi viimeistä asettautuvat hyvin kone- ja

energiateknologian toimenpideohjelman fokusalueeseen.

Tekniikan ja erityisesti konealan koulutus alkoi Kuopiossa 1886 nimenomaan alueen elinkei-

noelämän tarpeista. Tarvittiin osaavia konemestareita teollisuuteen ja laivareiteillä liikkuviin

21 (75)

21

rahtialuksiin. Tarpeet ovat vuosikymmenien virratessa muuttuneet ja opetusta on siltä osin

sovitettu ajan tarpeisiin.

Kuva 3.1. Savonian painoalat.

Kilpailu on muuttunut raaemmaksi ja kansainväliseksi. Osaamista tarvitaan paitsi tekniikassa

niin myös liiketoiminnassa. Koska osaamistarpeet laajentuvat koko ajan tekniikan kehittyessä,

on myös tehtävä vaikeita valintoja sen suhteen mitä osaamista halutaan kehittää. Suomi ei

pärjää suurille maille koulutuksen määrissä, Intia esimerkiksi tuottaa noin 300 000 insinööriä

vuodessa. Määrän sijaan on pärjättävä laadussa. Opetuksen/koulutuksen laatu ja painopis-

teet ovat siis ne tekijät jotka vaikuttavat lopulta siihen kuinka hyvin Pohjois-Savon alue me-

nestyy jatkossakin.

Kone- ja energiatekniikan osalta Savoniassa ja Savon alueella on vahvaa osaamista. Uutta

osaamista tulee lisätä erityisesti cleantechin ja arktisen teknologian alueella. Termillä clean-

tech ei liene vielä pysyvää suomenkielistä vastinetta, mutta ymmärrettäköön se tässä koko-

naisuudessaan teknologioiksi, joiden avulla kuormitetaan vähemmän ympäristöä. Asia liittyy

vahvasti niin energian tuotantoon kuin konetekniikkaankin.

Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä tulee lisätä laajasti. Savoniassa Tekniikan sisällä tulee tiivis-

tää yhteistyötä eri alojen kuten sähkö-, kone-, energia- ja ympäristötekniikan osalta. Yhteis-

työmahdollisuudet kasvavatkin Savonian uuden organisaatio – ja johtamisjärjestelmämuutok-

sen jälkeen. Muutos toteutetaan 2015 alusta. Organisatorisesti tullaan yhdistämään kone,

energia, sähkö ja tietotekniikka yhden koulutuspäällikön alaisuuteen. Ympäristötekniikan

osalta luontevaa yhteistyötä on jo tehty joissakin ympäristötekniikan hankkeissa. Muutoksen

jälkeen osastomaisia raja-aitoja tulee olemaan vähemmän. Opetussuunnitelmien osalta tämä

22 (75)

22

tarkoittaa sitä, että ne suunnitellaan jatkossa yhteisen strategian mukaisesti ja valittujen pai-

nopistealueiden mukaisesti.

Yhteistyötä tulee laajentaa myös toiselle asteelle sekä yliopistojen suuntaan. Toisen asteen

kanssa tulee tarkastella mm. yhteisiä laboratorioita. Yhteistilojen avulla myös yhteiset hank-

keet tulevat luonteviksi. Samalla voidaan kehittää ammatillisia siltaopintoja. Koulutuskone-

paja-ajatusta on vuosia yhdessä suunniteltu ja mietitty. Nyt asia on hyvin ajankohtainen. Aja-

tuksena siinä on, että yritykset ja oppilaitokset olisivat samoissa tiloissa hakemassa aivan uu-

sia konsepteja tuotannon ja tuotekehityksen osalta. Samalla se toimisi oppimisympäristönä

opiskelijoille niin tekniikan kuin liiketalouden osalta. Idean nimi ja konsepti on parhaillaan työ-

ryhmissä pohdittavana, mutta periaate ylläkuvatun mukainen.

Yliopistoyhteistyötä sekä Itä-Suomen yliopiston (UEF) että Lappeenrannan teknillisen yliopis-

ton (LUT) kanssa tulee tiivistää niin hankkeissa kuin opetuksenkin osalta. Energiatekniikan

osalta yhteistyö LUTin kanssa on jo käynnissä. LUT tulee sijoittamaan 10-15 tutkijaa Varkau-

teen. Tutkimuksen keskiössä on luonnollisesti energia – erityisesti uusiutuva energia. Varkau-

den kampukselle on rakenteilla vuoden 2014 aikana valmistuva tutkimushalli. Se on osa Var-

kauden tekniikan koulutuksen ja TKI toiminnan innovaatioympäristöä. Se tarjoaa yrityksille

”Energiatutkimuskeskuspalveluja”, johon liittyy valmiudet tutkia, kehittää ja testata kierrätys-

polttoaineiden, hakkeen, turpeen sekä pyrolyysiöljyn palamiseen, materiaalien korroosiokäyt-

täytymiseen sekä muodostuviin päästöihin ja niiden hallintaan liittyviä kohteita niin arina- kuin

leijupetikattiloissa. Tutkimusympäristöä käytetään, TKI toiminnan lisäksi, koulutuksiin perus-

opetuksessa sekä myydään yritysten tarpeisiin TKI- palveluita sekä räätälöityä koulutusta,

joissa tutkimuskeskus tarjoaa oppimisympäristöt käytännön harjoitteluun ja laboratoriotöihin.

Varkauteen on tavoitteena toteuttaa LUT:in osaamista ja Savonian infraa ja osaamista hyö-

dyntävä ”innovaatioalusta”, jonka avulla on mahdollisuus synnyttää seudun elinkeinoelämälle,

erityisesti PK-sektorille, uusia innovaatioita ja virikkeitä, joilla on kahdenlaisia vaikutuksia:

niillä edesautetaan isompien yritysten liiketoimintaa ja menestystä ja toisaalta PK- yritysten

kasvua.

Yhteistyön avulla tavoitellaan Savonian ja LUT:n välisen strategisen kumppanuuden muodos-

tumista, jota voidaan hyödyntää mm. yliopiston tutkimuksessa syntyneen teknologian ja osaa-

misen kaupallistamisessa seudulla, täydennyskoulutukseen liittyvässä yhteistyössä sekä Savo-

nian tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Lisäksi tavoitellaan seudun

elinkeinoelämän, LUT:n ja Savonian yhteistyön tiivistymistä ja konkretisoitumista. Savonian

osalta kumppanuus hyödyttää myös energia-alan soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön vah-

vistamisessa ja yritysten kehittämisessä.

23 (75)

23

LUT:n ja Savonian yhteistyömalli on esitetty kuvassa 3.2. Savonian nykyiset TKI - toiminnot

ovat siirrettävissä sellaisinaan osaksi tässä kuvattuun malliin.

Kuva 3.2. Malli LUT-Savonia yhteistyömallista.

Itä-Suomen yliopiston (Kuopion kampus) kanssa yhteistyötä on tehty mm. materiaalitekniikan

osalta. Tarvetta tälle on edelleen ja erityisesti laitehankinnoissa tulee tehdä tarkastelua avoi-

min silmin. Sovelletun fysiikan laitoksen kanssa on käynnistynyt mm. hanke Nanorakenteiset

hybridimateriaalit jätevesien puhdistamiseen raskasmetalleista (HybREC). Tässä yhteistyötä

tehdään erityisesti ympäristötekniikan osalta, mutta laite- ja valmistustekniikan osalta myös

konetekniikan osaamista tarvitaan. Vastaavanlaista yhteistyötä tullaan kasvattamaan.

24 (75)

24

Tutkimuksellista yhteistyötä kehitetään yritystarpeista mm. seuraavien otsikoiden alla:

- vaurioanalyysit (murtuminen, väsyminen,…)

- korroosiotestit

- pinnoitemateriaalit

- pinnoitekuvioinnit

- uudet materiaalit

- savukaasujen hiukkaspitoisuusmittaukset

- polttoprosessien lisäaineet päästöjen hallintaan

- kuumakaasun näytteenotto ja analysointi

Muita teollisuuteen luotaavia tutkimusaiheita ovat mm. biojalostamoihin liittyvät kohteet esi-

merkkeinä materiaalikehitys voima- ja sellukattiloiden valmistajien tarpeisiin, prosessien oh-

jaus ja mittaustekniikat (prosessinaikaiset mittaukset, instrumentointi ym.). Uudet tutkimuk-

selliset avaukset liittyvät biopolttoaineiden tuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen kuten py-

rolyysiöljyn tuotannon sivutuotteiden molekyylitason jatkohyödyntäminen lääkeaineiden run-

komateriaalina sekä pinnoitusmateriaalina ).

Yhteistyössä UEFin kanssa voidaan järjestää myös yrityskohtaisia koulutuksia. Näihin koulu-

tuskokonaisuuksiin voi kuulua teoriaa, demonstraatioita, pilottitutkimuksia, selvitystöitä ja ke-

hitysprojekteja.

Eräs mahdollisuus voisi olla perustaa yhteinen materiaaliteknologiaan keskittyvä tutkimuskes-

kus siten, että keskuksella olisi käytössään Savonia-UEF henkilöstöä ja laitteistoa tarpeen mu-

kaan. Tätä ajatusta ja toimintamallia voidaan tutkia erillisen hankkeen kautta. Tällä tutkimus-

keskusmallilla voidaan kaventaa eroa teknisten yliopistokaupunkien tilanteeseen.

25 (75)

25

4 KEHITTÄMISTARPEET

Toimenpideohjelman kehittämistarpeet on johdettu maakuntaohjelmaa mukaillen asiantuntija-

lausuntojen, yrityskartoitusten sekä tunnistettujen megatrendein kautta. Kehittämistarpeiden

painopistealueet kone- ja energiateknologia-alalla voidaan tiivistää lauseeseen ”TODELLISEN

KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN”. Todellinen kilpailukyky ei ole valuuttakurssipolitiik-

kaa eikä se muodostu myöskään pelkästään halpoihin kustannuksiin ja kustannuksien mini-

mointiin keskittymällä.

Yritysten johtamisen kehittäminen on merkittävä keino edistää suomalaisen teollisuuden to-

dellista kilpailukykyä. Niin johtamisessa kuin kehittämisessäkin strategisuuteen sisältyviä kes-

keisiä ulottuvuuksia ovat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus sekä systemaattisuus. Nopeat,

voimakkaat ja vaikeasti ennakoitavissa olevat muutokset liiketoimintaympäristössä johtavat

usein tilanteisiin, jossa näiden ulottuvuuksien tarpeellisuus tiedostetaan heikosti. Toimintaym-

päristön ennakoimattomat muutokset näkyvät mm. teollisuusyritysten alhaisena investointias-

teena. Erilainen kehittämiseen liittyvä yhteistyö hankaloituu, koska yrityksiltä puuttuu selkeät

suunnitelmat kehittämistyönsä tulevista painopisteistä. Muuttuvassa toimintaympäristössä ky-

vykkyydet ovat 2010-luvulla keskeinen yrityksen todellista kilpailukykyä luova tekijä. Strategi-

sen kyvykkyyden kehittämisen merkitys on noussut viime vuosina yhä korkeampaan asemaan.

Kehittämistyön systemaattisuus ja strategiaan perustuvuus on korostunut entisestään riippu-

matta yrityksen tyypistä tai strategisista tavoitteista.

Kilpailutilanne on muuttunut viime vuosina yhä voimakkaammin yritysten välisestä kilpailusta

kohti verkostojen välistä kilpailua. Tämä muutos korostaa verkostonhallintaan liittyvien keino-

jen ja prosessien merkitystä kilpailukyvyn rakentamisessa. Verkostonhallinta ja verkostossa

tapahtuva johtaminen edellyttävät verkostoon kuuluvien yritysten kyvykkyyksien tuntemista.

Lisäksi yritysten ja eri toimintojen välillä on oltava yhteinen näkemys ja suunnitelma strategis-

ten kyvykkyyksien kehittämiseksi

Strategiset kyvykkyydet ovat tekijöitä, jotka lisäävät yrityksen kilpailuetua ja tuottavat sille

lisäarvoa. Kyvykkyydet ovat yrityksen kyky luoda, laajentaa tai muokata suunnitelmallisesti

resurssiperustaansa. Pelkkä resurssien hallinta ei yleensä riitä merkittävän lisäarvon luomi-

seen. Kyvykkyyksien lisäarvo syntyyn vaikuttaa ennemminkin yrityksen kyky kehittää asian-

tuntemustaan, innovatiivisuuttaan ja yrittäjämäisyyttään. Kyvykkäät yritykset pystyvät uudis-

tamaan resurssejaan ja kyvykkyyksiään, niin että ne pystyvät kilpailijoitaan paremmin vastaa-

maan liiketoimintaympäristönsä muutoksiin.

26 (75)

26

Yrityskartoituksen mukaan menestyksen avain löytyy todellisen kilpailukyvyn kyvykkyyksiä ke-

hittämällä. Kartoituksessa tunnistetut kyvykkyydet on esitetty seuraavassa luettelossa.

Todellisen kilpailukyvyn kyvykkyydet:


Johtamiskyvykkyys


Uudistamis- ja kehittämiskyvykkyys


Yhteistyökyvykkyys


Kyvykkyysalueittain tärkeimmiksi ja heti aloitettavia kehittämistoimenpiteitä vaativiksi tee-

moiksi nousivat taulukossa 4.1 mainitut kohteet.

Taulukko 4.1. Kyvykkyysalueiden teemat.


Mitä? Kuka? Vaikuttavuus?

Markkinointi- ja myyntiosaaminen,

paperista digitaalisuuteen

Yritykset,

UEF-BS, Savonia,

kehittämisyhtiöt,

”Oppiva Yritys 2015”

Lisää positiivista kassavirtaa

Johtamiskyvykkyys


Henkilöstöjohtaminen,

kyvykäs henkilöstö haluaa kehittää

omaa tekemistään ja työnkuviaan

Yritykset, UEF-BS,

HRM-konsultit,

kehittämisyhtiöt,

”Oppiva Yritys 2015”

Innostunut henkilöstö nos-

taa yrityksen kilpailukykyä

omaa tekemistään kehittä-

mällä



Konseptointi,

testaaminen ja koemarkkinointi jo

ennen valmiita tuotteita tai palve-

luja, pilotointi ilman fyysistä tuo-

tetta, Big Data mahdollistajana

Yritykset, UEF-BS, Finpro,

mainostoimistot,

kehittämisyhtiöt

Time to market – nopeutuu,

liiketoiminnan kehittäminen

nopeutuu ja pienentää ris-

kejä

Uudistamis- ja kehittämiskyky

27 (75)

27


Systemaattinen kehittämiskulttuuri,

menetelmien tehokas hyödyntämi-

nen ja käytäntöön viennin varmis-

taminen

Yritykset, Savonia,

VTT, TUT, LUT,

Tekes-hankkeet

Kehittäminen ja uudistumi-

nen yrityksen strategiseksi

voimavaraksi



Materiaalivirtojen hallinta,

läpi koko tuotteen/palvelun elin-

kaaren, virtauksen kasvattaminen

Yritykset, Savonia,

LUT, TUT,

Tekes-hankkeet

Tuotannon kustannusteho-

kas toteuttaminen ja sidotun

pääoman vapautuminen

Yhteistyökyvykkyys


Luottamuksen kasvattaminen,

yli toimiala- ja arvoketjurajojen vä-

lisiä kehittämishankkeita

Yritykset,

Tekes-ryhmähankkeet,

Aalto Mind, Savonia, ”Yrit-

täjän Ideakoulu”

Uusien liiketoimintamallien

syntyminen ja alueellisen

yhteistyön mahdollisuudet



Hallittu kansainvälistyminen,

kasvun ja markkinoille menon

suunnittelu, asettuminen ja ase-

man vahvistaminen, kansainvälisty-

misen rahoitus

Yritykset, UEF-BS,

Finpro, kehittämisyhtiöt

Kannattavan liiketoiminnan

kasvun saavuttaminen kan-

sainvälisillä markkinoilla

Toimenpideohjelman yrityslähtöisen toteuttamisen kannalta on järkevää rakentaa kehittämis-

työ yritys- ja verkostokohtaiseksi. Hyvän lähtökohdan tälle toiminnalle antaa yrityskohtainen

strategisen kyvykkyyden arviointi. Kehittämistyön koordinoinnin tulisi perustua yrityksistä saa-

tuun kyvykkyystietoon ja kehittämissuunnitelmiin. Näiden avulla on mahdollista rakentaa ke-

hittämiskokonaisuuksia. Samalla strategisen kyvykkyyden arviointi toimii koko teemaohjelman

aktivoinnin ja arvioinnin välineenä.

Pohjois-Savon yritysten ja muiden toimijoiden tulevaisuuden kehittämistarpeet ovat moninai-

set. Kasainvälisessä kilpailussa menestyminen vaatii laaja-alaista kyvykkyyksien ja toimin-

taympäristön kehittämistä.

Tuotekehityksen ja innovoinnin aktivointi on tulevaisuuden kasvun kannalta tärkeää.

Tarvitaan sekä oppilaitos/yliopistolähtöistä innovointia että yrityslähtöistä tuotekehitystä. In-

28 (75)

28

novaatioalustojen, kuten Varkauden energia-alan innovaatioalusta ja Kuopion koulutuskone-

paja, merkitys korostuu innovaatioiden tuottajina. Toimiakseen tehokkaasti, innovaatioalus-

talla tulee olla riittävä kriittinen massa ja innovoinnin tulee olla yrityssuuntautunutta. Innovaa-

tioalustoilla voidaan toteuttaa mm. uuden teknologian testausta ja pilotointia.

Yrityslähtöisen tuotekehityksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda alihankintayrityksiin

omia tuotteita ja palveluja. Esimerkiksi voimalaitoskattiloiden uudet päästönormit ja kokoluo-

kan kasvu asettavat kattilaprosessisuunnittelulle yhä uusia vaatimuksia. Vaativampien materi-

aalien käyttö suunnittelussa ja hitsauksessa edellyttää jatkuvaa panostusta tutkimus- ja kehit-

tämistoimintaa.

Yritysten kansainvälistymisen edistämiseen sekä myynnin- ja markkinoinnin ke-

hittämiseen on panostettava enenevässä määrin. Erityisesti PK-yrityksissä myynnin ja mark-

kinoinnin kyvykkyyksiä on parannettava kansainvälistymisen mahdollistamiseksi. Uusina mark-

kinamahdollisuuksina voidaan hyödyntää poikkitieteellisiä ratkaisuja ja toimialoja. Kiinnostavia

potentiaalisia markkina-alueita ovat mm. pohjoinen arktinen alue, Venäjä sekä nousevana

markkina-alueena Afrikan maat.

Kansainvälisille markkinoille pääsy edellyttää monissa tapauksissa työtä yrityskonsortioiden

muodostamiseksi. Myyntiverkoston rakentaminen on PK-yritykselle taloudellisesti haastavaa ja

myynnin valmennukseen tulee voimallisesti panostaa.

Yrittäjyyttä ja PK-yritysten uudistumista tulee edistää voimallisesti. Kasvuyrittäjyyden

vahvistaminen, uusien innovaatio ja spin-off yritysten taloudellinen ja teknologinen tukeminen

ovat tärkeää. Yrittäjäpolven vaihdoksia ja jatkajajärjestelyjä pitää aktiivisesti edesauttaa.

Suomen rakenteellinen kustannustaso-ongelma on johtanut erityisesti työllistävät metallialan

yritykset vaikeaan kilpailutilanteeseen. Yritysten kustannuskilpailukykyä on nopeasti

parannettava esimerkiksi automaatiota lisäämällä ja tuottavuutta kehittämällä. Liiketoimin-

nan suunnittelua, johtamista ja tuotannollista kyvykkyyttä tulee parantaa. Yleisesti osaamisen

uusia tarpeita voidaan ratkaista mm. edistämällä elinikäistä oppimista.

Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet ja palvelujen tuotteistaminen ovat monelle

yritykselle potentiaalinen mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa. Pohjois-Savossa on myös pal-

jon vaativaa projektitoimintaa tekeviä yrityksiä mm. asennuspalveluihin, huoltoon ja investoin-

teihin liittyen. Projektiosaamisen vahvistaminen vähentää liiketoiminnan riskejä ja toisaalta

lisää projektitoiminnan kasvumahdollisuuksia.

29 (75)

29

Yrityskehityshankkeiden tulisi olla vaikuttavia ja riittävän pitkäaikaisia jotta kehittämisen tulok-

set juurtuvat kunnolla.

Yritysten rahoitusta tulee tehostaa. Yritysten elinkaaren eri vaiheissa rahoituksen riittä-

vyys on usein kriittinen asia. Erityisesti yritysten kasvu- ja muutosvaiheessa käyttöpääoman

riittävyys on usein este kasvulle ja uusien markkinoiden saavuttamiselle. EU:n alue- ja raken-

nepoliittisia kehittämistukia tulee Pohjois-Savossa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Esimerkiksi EU:n Horizon 2020 puiteohjelma antaa myös PK-yritysten hyville tutkimus- ja in-

novaatiohankkeille uusia rahoitusmahdollisuuksia. Maakunnallisen siemen- ja kasvurahaston

luonti parantaisi alueen mikroyritysten kasvumahdollisuuksia.

Ulkomaisten investointien aktivointi on yksi lisämahdollisuus pääoman saannille yrityksiin. Tä-

män vastineena maakunnassa pitää kuitenkin olla houkuttelevia investointikohteita.

Verkostoituminen eri muodoissa on yhä tärkeämpää ja sitä pitää voimallisesti edistää. Yri-

tysten välistä verkostoitumista tarvitaan usein mm. myynnin, markkinoinnin ja kansainvälisty-

misen alueilla. Suomessa on pienet kotimarkkinat ja monien PK-yritysten voimavarat eivät yk-

sin riitä suurempien ulkomaisten hankkeiden toteuttamiseen. Myös tuotannollisten verkostojen

uudistaminen sekä päähankkija-järjestelmätoimittaja-alihankkija verkostojen luonti ja vahvis-

taminen edistävät pitkäjänteistä partneriyhteistyötä.

Yritysten ja oppilaitosten välinen nykyistä syvempi verkostoituminen on tarpeellista ja se pitää

laajentaa tiiviimmin kattamaan myös PK-yrityskenttää. Koulutuksen, innovoinnin ja tuotekehi-

tyksen alueella on edelleen paljon mahdollisuuksia tehostaa yritysten ja oppilaitosten välistä

yhteistyötä. Verkostoituminen myös eri toimialojen kesken on tulevaisuudessa tärkeää uusien

poikkitieteellisten tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseksi. Kansainvälistä verkostoitumista

tulee edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimushankkeiden ja puiteohjelmien (mm. Horizon

2020) kautta.

Kone- ja energiateknologia-alan taloudellinen merkitys Pohjois-Savossa on suuri ja alan ima-

gon kirkastaminen ja vetovoimaisuuden vahvistaminen on oltava yhteinen tavoite. On pys-

tyttävä huolehtimaan osaajien saatavuudesta ja laadusta tulevaisuudessa sekä oppilaitoksiin

että yrityksiin. Uusia osaajia tarvitaan kaikille toiminnan tasoille ruohonjuuritasolta yritysten

johtoon.

30 (75)

30

5 TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTTAMINEN

Toimenpideohjelman toteutus on jaettu kehitysteemoihin ja niitä toteuttaviin työpaketteihin.

Kehitysteemat ovat luonteeltaan pysyviä eli ne kantavat läpi koko ohjelmakauden 2014 -

2020. Kehitysteemojen työpaketit sisältävät yhden tai useamman tutkimushankkeen ja yritys-

kehitysprojektin aiheen. Toimenpideohjelman aktivoinnin tehtävänä on päivittää ja priorisoida

työpaketteja ja niiden sisältöjä toimintaympäristön muutosten tahdittamana.

Kehitysteemat ja työpaketit tukevat maakuntasuunnitelmassa esiin nostettuja kehittämista-

voitteita:

tuottavuutta nostavat teknologiat ja energiatehokkuus

asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja projektiosaaminen

PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua sekä tuoteinnovaatiot

yksilölliset tuotteet ja time to profit.

Kehitysteemojen toimenpiteillä edistetään etenkin PK-yritysten myyntiä ja markkinointia, kehi-

tetään niiden johtamis- ja teknologiakyvykkyyksiä sekä rakennetaan Pohjois-Savoon entistä

vahvempi kone- ja energia-alan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka tukee yri-

tysten tutkimus- ja kehitystoimintaa, koulutuksen kehittämistä sekä uusiutuvan energian ja

energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä. Lisäksi kehitysteemoilla vahvistetaan alan ja alu-

een vetovoimaisuutta ja kehitetään työmarkkinoita tukevaa koulutusta. Toimenpideohjel-

man kehitysteemat ovat 1) Tuotannollinen kyvykkyys, 2) Teollisuutta, TKI-toimin-

taa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot, 3) Energialiiketoiminta

sekä 4) PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen.

31 (75)

31

Kuva 5.1 Toimenpideohjelman kehitysteemat ja työpaketit

32 (75)

32

Aktivointi huomioi sekä yritysten lyhyen aikavälin tarpeet että tieteellisen ja soveltavan tutki-

muksen tarjoamat mahdollisuudet. Aktivointiin sisältyy myös toimenpideohjelman tulosten

seuranta, mittaus sekä mahdollisten toimenpiteiden käynnistäminen. Seuranta käsittää mm.

yritys- ja tutkimushankkeiden tulosten arvioinnin. Toimenpideohjelman toteuttamista tukevien

strategisten verkostojen rakentaminen on niin ikään aktivoinnin tehtävä.

Kehitysteemojen pohjalta käynnistettävät soveltavan tutkimuksen hankkeet kohtaavat par-

haimmassa tapauksessa yritysten tarpeet oikea-aikaisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteis-

työtä koulutusorganisaatioiden ja kehitysyhtiöiden kesken. Yritysten kehitystarpeet tulee saat-

taa koulutusorganisaatioiden tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta soveltavan

tutkimuksen hanke tukee yrityksiä parhaalla tavalla. Aktivoinnin tehtävänä on koordinoida yri-

tysten, kehitysyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä.

Seuraavassa tarkastellaan kunkin kehitysteeman sisältöjä tarkemmin.

5.1 Tuotannollinen kyvykkyys

Tuotannollinen kyvykkyys –kehitysteeman tavoitteena on parantaa piensarjatuo-

tannon laatua ja kustannustehokkuutta valmistusteknologioita, automaatiota ja

ICT:tä hyödyntäen. Tässä kehitysteemassa keskitytään hitsaavan teollisuuden menetelmien

ja laadun kehittämiseen, tuotannonohjaukseen, uusiin valmistusteknologioihin, energiatehok-

kaaseen valmistamiseen, automaatioon, uusiin materiaaleihin sekä toimittajaverkoston hallin-

nan kehittämiseen. Toimenpiteet tähtäävät pk-yritysten teknologisten kyvykkyyksien ja kette-

ryyden kehittämiseen, joita tukemaan koostetaan koulutusorganisaatioiden t&k-hankkeita.

33 (75)

33

Kuva 5.2. Tuotannollinen kyvykkyys –kehitysteeman sisältö

Toimenpideohjelman laadintatyön perusteella tunnistettiin seuraavat Tuotannollinen kyvyk-

kyys –kehitysteeman kehityskohteet, joihin esitetään välittömiä toimenpiteitä:

1. Hitsauksen laadun kehittäminen

2. Automaation kustannustehokas lisääminen.

Hitsaus on merkittävä tuotantomuoto ja työllistäjä Pohjois-Savossa, johon liittyvä osaaminen

ja laatu on nostettava kilpailuvaltiksi. Lujuusteräkset ja arktiset olosuhteet asettavat hitsauk-

selle uusia haasteita, johon Pohjois-Savossa on hyvät edellytykset vastata. Automaation kus-

tannustehokas lisääminen tukee alueen yritysten strategisia tavoitteita tilanteessa, jossa ket-

teryys ja piensarjatuotannon tehokkuus ovat ratkaisevassa asemassa.

Tuotannollinen kyvykkyys –kehitysteeman alustavissa työpaketeissa (Taulukko 5.1) on listattu

sisältöjä ja tavoitteita, jotka edellyttävät joko uusien tutkimusprojektien käynnistämistä tai jo

olemassa olevan osaamisen hyödyntämistä pk-sektorilla. Esimerkiksi ainetta lisäävistä valmis-

tusteknologioista tarvitaan lisää tietoa ennen kuin niitä päästään hyödyntämään yrityksissä.

Vastaavasti tuotantolinjastojen suunnittelusta simulointia hyödyntäen on valmista osaamista

34 (75)

34

aiemmista soveltavan tutkimuksen hankkeista. Seuraavassa taulukossa on laadinnan yhtey-

dessä esiin nostetut työpaketit ja niiden sisällöt, joita aktivointi hyödyntää tutkimus- ja yritys-

hankkeiden valmistelutyössä.

Taulukko 5.1. Tuotannollinen kyvykkyys –kehitysteeman alustavat työpaketit

Työpaketit Sisältö, tavoite Toteuttaja/ tarvittava verkosto

Hitsaavan teollisuuden hitsausteknologioiden, laadun ja kiinnitinteknolo-gian kehittäminen

Ääriolosuhteisiin soveltuvien terästen hitsausteknologioiden kehittämi-nen. Ääriolosuhteet asettavat kovat laatuvaatimukset hitsaukselle, mikä tar-koittaa toimivaa laatujärjestelmää, johon liittyy mm. pätevyysasiat, hit-sausohjeet ja näihin liittyvä menetelmätestaus. Yksi lisäarvo voisi löytyä uusista kaarihitsausprosesseista ja niiden mukaan tuomista eduista me-tallurgiaan. Materiaalien ja hitsattujen rakenteiden staattinen ja dynaaminen tes-taaminen sekä korroosioilmiöiden tutkiminen olemassa olevalla laite-kannalla

Savonia, Sakky, Ysao / LUT, Lapin amk Tutkimushanke Yritysprojektit

Automaatioasteen nosta-minen

Pk-yritysten automaatioasteen kustannustehokas nostaminen robotiik-kaa, kiinnitintekniikoita ja konenäköä hyödyntäen. Tuotannon joustavuus ja ketteryys.

Sakky, Ysao, Savonia, UEF Yritykset

Tuotannon ja toimitusket-jun ohjaus: työsolujen, tuotantolinjastojen ja toi-mitusketjujen simulointi

Simulointimenetelmien hyödyntäminen yritysten työsolujen, tuotanto-linjastojen ja toimitusketjujen suunnittelussa osa- ja kokonaisoptimoin-nin näkökulmista. Tähän soveltuvia menetelmiä on tutkittu ja sovellettu onnistuneesti aiemmin mm. LEKA-hankkeessa. Toiminnan joustavuus ja ketteryys.

Savonia Yritysten kehitysprojektit, joissa hyödynnetään ole-massa olevaa osaamista

Ainetta lisäävän valmis-tusteknologian haltuun-otto

Globaalin talouden muutokset edellyttävät nopeaa kehittämistä. Ainetta lisäävän valmistusteknologian (AM-teknologia) haltuunotto kä-sittäen laite- ja suunnitteluohjelmien hankinnat sekä niiden käytön so-veltavassa tutkimuksessa yritysten case-kappaleilla sekä opetuksessa. Terästulosteiden metallurginen tutkimus

Savonia, LUT, UEF, Lapin-amk Tutkimushanke, jonka jäl-keen yritysten kehitysprojek-tit (yritykset, kehitysyhtiöt)

Koulutusorganisaatioiden ja yritysten teknologia-osaamisen nostaminen

Yritysten ja koulutusorganisaatioiden henkilöstöstä koostetaan tutki-musryhmiä, joille järjestetään koulutuksia. Koulutusten syventävässä vaiheessa tutkimusryhmät ratkaisevat yritysten todellisia tuotannollisia ongelmia hyödyntäen hankkimaansa koulutusta Aiheita: Energiatehokas valmistaminen, robotiikka, Internet of Things -arkkitehtuuri, ainetta lisäävä valmistus (AM), FEM, simulointi ja materi-aaliteknologia (arktisten olosuhteiden materiaalit)

Sakky, Ysao, Savonia, UEF Yritykset Tekes Liideri-ohjelma

Energiatehokas valmista-minen ja lopputuote

Osaamisen nostaminen (koulutusorganisaatiot, yritykset) Yritysten nykytilanteen ja säästöpotentiaalin arviointi Lujien ja keveiden rakenteiden käyttöönoton tukeminen energiatalou-den näkökulmasta

UEF, Savonia, Sakky, Ysao Tutkimushanke

Materiaaliteknologia Arktiset olosuhteet (arktiset teräslaadut ja niiden liittäminen) sekä jät-teenpoltto asettavat uusia vaatimuksia materiaaleille (korroosiokestä-vyys). Materiaalin ja pinnoitteiden valinta eri kohteisiin ml. lujitemuovin käyttö metallin korvaajana. Nanotekniikan materiaaleja kone- ja ympäristötekniikan sovelluksiin

UEF, Savonia Lapin-amk

35 (75)

35

Teollisuuden ICT Pk-yritysten tuotetiedonhallinnan parantaminen -> liitynnät päähankki-joiden toimitusketjuihin. Rakennetaan esimerkkitoteutus, joka voidaan monistaa yrityksiin. Tilaustenhallintaportaali pk-yrityksille ml. ERP-liittymät Palveluliiketoiminnan kehittämistä tukevan sähköisen palvelualustan suunnittelu ja toteutus. - Asiakassegmentit ja niiden palvelutarpeiden eroavaisuudet, soveltuvat palveluprosessit -> sähköisten palvelujen tuotteistaminen sekä palvelu-jen teollisen internet-alusta tekninen suunnittelu ja toteutus - Sähköisen palvelualustan hyödyntämismahdollisuudet energia- ja ym-päristötekniikassa esim. kaivosten jätevesien reaaliaikainen monitorointi (sensoriteknologiat ja langaton tiedonsiirto)

Tutkimushanke: Savonia Ko-neala, Savonia sähkö- ja tie-totekniikka, UEF tietojenkä-sittelytiede Yritysryhmähanke-kehitysyh-tiöt

Tuotannon ohjattavuuden kehittäminen

Tuotannon ohjaukseen käytettävillä ohjausjärjestelmillä ei saavuteta parasta hyötyä jollei tuotannon ohjattavuus ole kunnossa. Tuotannon ohjattavuutta parannetaan työsolujen ja linjastojen sekä tehdaslayou-tien suunnittelulla, joissa voidaan käyttää hyväksi eritasoisia simulointi-menetelmiä.

Savonia, yritykset Yritysten kehitysprojektit, joissa hyödynnetään ole-massa olevaa osaamista

Toimittajaverkostojen hal-linta

Päähankkijoiden kyvykkyys hallita toimittajaverkostojaan – simuloinnin hyödyntäminen. Pk-yritysten kyvykkyys liittyä digitaaliseen toimitusketjuun: tuotetiedon-hallinta ja ICT Miten globaalit päähankkijat löytävät alueen pk-yritykset ja toisinpäin. Alihankintaverkoston innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen Hankintatoiminnan kehittäminen kohti osaamisen ja innovaatioiden hankintaa

Savonia,UEF, kehitysyhtiöt, kehittäjäverkostot, UEF Kauppatieteen laitos Aalto yliopisto/tuotantota-lous

Rakennerahaston toimintalinjoista Tuotannollinen kyvykkyys –kehitysteema tukee etenkin pk-

yritysten kilpailukykyä (TL1) ja uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä

(TL2).

5.2 Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot (TTK)

Pohjois-Savossa on viime vuosina toteutettu monipuolisia ja edistyksellisiä tutkimus-, kehitys-

ja innovaatioympäristöjä ja useita valmistumassa. TTK-kehitysteeman tavoitteena on saada

nämä ympäristöt laajaan ja täysimittaiseen käyttöön. Tämä edellyttää TKI-ympäristöjen palve-

lujen kuvaamista yhteen palveluosoitteeseen, jossa palvelujen sisältö on kuvattu asiakkaiden

eli yritysten ja koulutusorganisaatioiden näkökulmasta. Tämä edistää pk-yritysten ja koulutus-

organisaatioiden keskinäisen yhteistyön kasvattamista. Palvelukuvaukset lisäävät myös TKI-

ympäristöjen hyödynnettävyyttä koulutuksen kehittämisessä sekä nuoriso- että aikuispuolella.

TKI-ympäristöjen ja –palvelujen kokonaiskuva tukee myös uusien tutkimusympäristöjen mää-

rittelyä ja lisää myös maakunnan ulkopuolista mielenkiintoa alueelle tarjoten verkostoitumis-

pisteen kansallisiin ohjelmiin ja verkostoihin. TTK-teeman toimenpiteiden tavoitteena on myös

päästä mukaan kansallisiin hankekonsortioihin ja löytää pohjoissavolaisille yrityksille uusia

kumppaneita ja asiakkaita. Lisäksi tässä kehitysteemassa tuetaan innovaatioekosysteemin ra-

kentamista.

36 (75)

36

Kuva 5.3. TTK-kehitysteeman sisältö

TTK-kehitysteeman välittömänä toimenpiteenä esitetään palveluportaalin rakentamista, johon

kuvataan TKI-ympäristöjen palvelut yritysten ja muiden koulutusorganisaatioiden näkökul-

masta. Tämän jälkeen palvelut lanseerataan koulutusorganisaatioille ja yrityksille. TKI-ympä-

ristöjen kehitystyössä on oleellista tunnistaa ja tunnustaa pk-sektoria parhaiten tukevat toi-

minnot ja teknologiat sekä rakentaa niistä entistä vahvempia teknologiakeskittymiä seudulliset

tarpeet huomioiden.

TTK-kehitysteeman alustavat työpaketit on esitetty seuraavassa taulukossa.

37 (75)

37

Taulukko 5.2. Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot –kehitysteeman alustavat

työpaketit.

Työpaketit Sisältö, tavoite Toteuttaja/ tarvittava ver-kosto

TKI-ympäristöjen hyödyntäminen ope-tuksessa ja yritysten TKI-toiminnassa

Palvelujen kuvaaminen yritysten ja koulutusorganisaatioiden näkökulmasta - yhden luukun palveluportaali alueen yrityksille ja koulutusorganisaatioille (Pinnoitusteknolo-gian pilottitehdas, HitSavonia, Energiateknologian kehitysympäristö ENTEK, Metalli-alan oppimistehdas, Älykäs tuotantosolu, SIBLAB, Korroosion tutkimuslaboratoria, Mittaustekniikan tutkimuslaboratorio…) Koulutusorganisaatioiden kehityspalvelujen toimintamallin kuvaaminen. TKI-ympäristöjen hyödyntäminen alan imagon kohottajana. Pk-yritysten ja oppilaitosten yhteistyön lisääminen: resurssipankki, yhteiskäyttöiset laitteistoresurssit, tutkimusseteli

Koulutusorganisaa-tiot, yritykset

Koulutus TKI-ympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa koulutusorganisaatioiden kesken. Teollisuuden koulutustarpeiden määrittäminen ja kohdennettujen koulutuspakettien toteuttaminen, tavoitteena verkostoyrityksen osaamistason nostaminen -> verkosto-yrityksestä kehittäjäkumppani päähankkijalle. Aikuisille räätälöidyt koulutuspaketit Opiskelija- ja henkilöstövaihto paikallisesti UEFin ja Savonian ja ammattiopistojen kesken, koulutusketju. Kansainväliset ohjelmat, opiskelijavaihto => kiinnostavuus Kone- ja Energia-alaa kohtaan

Koulutusorganisaa-tiot, yritykset

Uusien TKI-ympäris-töjen toteutus teolli-suuden tarpeiden pohjalta

Teollisuuden tarpeiden pohjalta viritetetyt fyysiset ja virtuaaliset TKI- ja oppimisym-päristöt kuten Riikinvoiman voimalaitoksen mittausympäristö sekä Koulutuskone-paja-tyyppinen toiminnallinen keskittymä, jonka toteutuksessa huomioidaan elinikäi-sen oppimisen tarpeet. Kärkiympäristöjen tunnistaminen ja niiden vahvistaminen -> vahvat toiminnalliset teknologiakeskukset

Koulutusorganisaa-tiot, yritykset, yli-opistot

Uusia TKI- ja yritys-kumppanuuksia ver-kostoista

Oppimateriaalien ja -ympäristöjen yhteistuotanto ja –käyttö kansallisissa ja kansain-välisissä verkostoissa. Koulutusorganisaatioiden yhteinen prototuotanto ja tuotantomahdollisuuksien tes-taus -> pk-yritysten kehitystuki, verkottuneet opiskelijaprojektit. Rakennettavien verkostojen kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kv-kumppa-nuuksia pk-yrityksille ja koulutusorganisaatioille.

Koulutusorganisaa-tiot, kehitysyhtiöt, kansalliset ohjelmat, Hermia New factory

Innovointia tukevat ympäristöt

Teollisiin symbiooseihin perustuvien innovaatioverkostojen kehittäminen. Innovaatioekosysteemien rakentaminen ja ohjaaminen - yritysten ja koulutusorgani-saatioiden IHMISET innovaatioiden tuottajina Avoimen innovaatioyhteistyöalustan perustaminen, jossa seurataan globaaleja kehi-tyssuuntia ja arvioidaan mahdollisuuksia, esimerkkeinä energia- ja materiaaliteknolo-gian alustat (LUT, UEF, Savonia). Innovaatiokoulutuksen kehittäminen/lisääminen

Koulutusorganisaa-tiot, kehitysyhtiöt, kansalliset ohjelmat

38 (75)

38

Rakennerahaston toimintalinjoista Tuotannollinen kyvykkyys –kehitysteema tukee etenkin uu-

den tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä (TL2). Sen lisäksi sen toimenpiteet

edistävät pk-yritysten kilpailukykyä (TL1) sekä koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppi-

mista (TL4).

5.3 Energialiiketoiminta

Biotalouden murroksesta ja vähähiilisyystrendistä nostetta liiketoimintaan -visiolla kulkeva ke-

hitysteema on haastava ja laaja. Biotalouteen kuuluu, että luonnonvaroja käytetään tehok-

kaasti ja vähähiilisillä ratkaisuilla hillitään ilmaston muutosta. Ympäristöministeriö on määritel-

lyt Suomen biotalouden askelmerkkejä biotalousstrategiassaan ja todennut, että se täydentää

muita luonnonvarojen käytön, Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin strategioita ja ohjelmia.

Näistä tärkeimpiä ovat mm. Cleantechin strateginen ohjelma, luonnonvarastrategia ja –selon-

teko, mineraalistrategia, energia- ja ilmastopoliittinen strategia, kestävän kehityksen strategia,

kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma, metsäalan strateginen ohjelma sekä metsäpoliitti-

nen selonteko ja kansallinen metsäohjelma. Tässä toimenpideohjelmassa biotalouden ja sen

murroksen osalta käsitellään toimenpiteitä, jotka kohdistuvat energia-, ilmasto- ja Cleantech-

aihepiireihin.

Uudet energiantuotantomenetelmät ja erityisesti termiset menetelmät, ovat tyypillisesti teknii-

koiltaan haastavia. Energiatekniikan yritysten keskittymä Varkauden seudulla on, suuria yri-

tyksiä lukuun ottamatta, tottunut tekemään liikevaihtonsa paikallisesti palvelemalla seudun

suuryrityksiä. Raha on tullut melko läheltä ja jopa melko helposti ja tämä on muovannut alu-

eelle liiketoimintakulttuurin, jossa pääsääntöisesti riskinottokyky on melko matala ja kehittä-

minen ”tuotteiden jatkuva parantaminen” -mallista, jossa vuosittain tehdään edellisvuotta

muutaman prosentin tehokkaampi tuote, mutta teknologista hyppäystä tapahtuu harvoin. Bio-

talouden murros kuitenkin suosii niitä toimijoita, jotka pystyvät ottamaan käyttöön ja kehittä-

mään uutta vaikeaakin tekniikkaa. Tämän uuden tyyppisen tekniikan osalta olennaisessa ase-

massa on tekniikkaan liittyvän liiketoimintariskin hallinta, tekniikan vahvuuksien hyödyntämi-

nen yrityksen omassa toiminnassa, yksittäisen asian monistaminen sarjaksi laadun olennai-

sesti kärsimättä sekä sarjojen tai volyymituotannon hallinta ja aivan erityisesti kyky saada

tuotteet myös markkinoille. Muutos vaatii varsinkin PK-yrityksille runsaasti apua liiketoiminta-

kulttuurin muutoksesta syntyvien mahdollisuuksien esittelyssä sekä halukkaiden tahojen tek-

nisten haasteiden ylittämisessä sekä tuotteiden markkinoinnissa kansainvälisille markkinoille.

Riskirahoituksen rooli ja sen saatavuus on liiketoimintakulttuurin muutoksen kannalta myös

keskeistä.

39 (75)

39

Mikrobiologisiin prosesseihin perustuvat uudet bioprosessit tarjoavat vaihtoehtoisen lähesty-

mistavan erilaisten orgaanisten jätemateriaalien hyödyntämiseksi energiana sekä ravinteina ja

biomateriaalien raaka-aineina. Keskeistä tällä osa-alueella on prosessien tehostaminen ja jat-

kuvatoimisten laitteistojen kehitystyö. Bioprosessit energiantuotannossa sekä biojalosteiden

valmistuksessa mahdollistavat myös vettä runsaasti sisältävien jätemateriaalien sekä lietteiden

muuntamisen muuntamisessa energiaksi ja/tai ravinnehyötykäyttöön soveltuvaksi jäännösma-

teriaaliksi. Aihepiiri edellyttää laitetekniikan demoamista sekä pilotointia todellisissa käyttökoh-

teissa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on teollisuuden orgaanisten jätemateriaalien hyöty-

käytön kehittäminen.

Vähähiilisyystrendiin liittyen ongelmana on, että yritykset eivät ole vielä tiedostaneet mahdolli-

suuksia energiatehokkaiden laitteiden myytävyydestä varsinkin kuluttajasektorille. Laitteiden

energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämiseen panostaminen on usein riittämätöntä, koska

ei täysin ymmärretä tämän kehitystyön aikaansaaman lisäarvon merkitystä. Tämän osalta tu-

lisi tiedotustyötä tehostaa, koska energiatehokkuutta parantavia ideoita usein löytyy yrityk-

sistä, mutta niitä ei ole hyödynnetty markkinoille saakka tai osana oman imagokuvan nosta-

tusta. Toisaalta yrityksillä ei saata olla riittäviä valmiuksia tarkastella energiatehokkuuteen vai-

kuttavia asioita ja niihin liittyviä kuluja liiketoiminnassaan, jotta he osaisivat muuntaa tuotan-

totilojaan ja prosessejaan energiatehokkaammaksi ja saisivat kustannushyödyn osaksi koko-

naiskilpailukykyään.

40 (75)

40

Kuva 5.4. Energialiiketoiminnan kehitysteeman sisältö

Energiantuotannossa hyödynnettävät kierrätyspolttoaineet sekä tietyt biojalosteet aiheuttavat

koostumuksensa, reaktiivisten alkuainepitoisuuksien, usein alhaiseksi jäävän lämpöarvon ja

poltossa syntyvien jätejakeiden johdosta haasteita energiantuotantoyksikön suunnitteluun,

materiaalivalinnoille, poltonprosessin ja päästöjen hallintaan sekä lämpöpintojen puhtaana

pitoon.

Kestävän kehityksen lähtökohtana on luonnonvaroja säästävä toiminta. Laitteiden ja proses-

sien energia- ja materiaalitehokkuuksien parantaminen sekä uusiutuviin energialähteisiin pe-

rustuvat energiantuotantojärjestelmät ovat merkittäviä kehittämiskohteita. Kehitystyön tulok-

sena syntyvillä uusilla tuotteilla ja palveluilla on tulevaisuudessa entistä suurempi kysyntä.

Energia-alalla kokeellinen tuotekehitystoiminta on epähomogeenisten kierrätyspolttoaineiden,

epätyypillisten biojalosteiden sekä uusien energiantuotantoteknologioiden vuoksi keskeistä,

koska näille ei ole suunnittelun ja mitoituksen tueksi olemassa laskentamalleja tai tietoa tar-

kasta käyttäytymisestä. Kokeellista toimintaa ja testejä tarvitaan, jotta saadaan perustietoa

41 (75)

41

prosessin käyttäytymisestä sekä kokeellisten mittausten pohjalta saatua mittausdataa mallin-

nus- ja simulointitulosten verifiointiin sekä analyysien pohjalta määritettyjä parametriarvoja

mitoitus- ja suunnitteluohjelmistojen pohjaksi.

Taulukko 5.3. Energialiiketoiminnan kehitysteeman alustavat työpaketit.

Työpaketit Sisältö, tavoite Toteuttaja/ tarvittava ver-kosto

Kierrätyspolttoaineiden lajittelu ja esikäsittely, energiantuotannossa polton ja syntyvien päästövirtojen hallinta

Kierrätyspolttoaineet energiantuotannossa kehittämistarpeet liittyen: 1. Polttoaineen laadun hallintatapojen kehittäminen (keruu, kierrä-

tys, esikäsittely, kuivatus, erottelu), polttoprosessin hallittavuu-den parantaminen tavoitteena vakaa energiantuotanto, prosessi-laitteiden kestävyyden optimointi ja pieni ympäristökuormitus (sa-vukaasut, hiukkaset)

2. Polttoprosessissa syntyvien sivuaine- ja jätevirtojen hallinta ja hyödyntäminen. Ongelmana mm. kasvavat tuhkamäärät ja tavoit-teena tuhkajakeiden hyötykäyttömahdollisuuksien edistäminen esimerkiksi erottamalla arvokkaat metallijakeet

3. Palamisolosuhteiden, lämpöpintojen likaantumisen ja korroosion hallinta säädöillä, polttoprosessiin syötettävillä lisäaineilla, materi-aalivalinnoilla, pinnoituksilla

Kierrätyspolttoainei-den keruuorgani-saatiot Polttoaineiden esi-käsittelyjärjestel-mien toimittajat Energiantuotanto-yksikköjen ja niihin liittyvien kompo-nenttien valmistajat Koulutus- ja tutki-musorganisaatiot Kokeellisen tutki-muksen kehitysym-päristöt

Biopolttoaineiden tuotanto ja polt-toaineiden termiseen hyödyntämi-seen liittyvän teknologian kehittä-minen

Biojalosteiden tuottaminen sähkö/lämpö/ muun tuotantoprosessien ohessa. 1. Kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia biojalosteita hyödyntävien

energiantuotantojärjestelmien laitekehitys (mm. raskaan polttoöl-jyn korvaaminen pyrolyysiöljyllä)

2. Uusien tuotantoprosessien kehittäminen ja demoaminen ml. mik-robiologiset yksikköprosessit

3. Biopolttoaineiden tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen esimerk-kinä molekyylitason jatkohyödyntäminen lääkeaineiden runkoma-teriaalina sekä pinnoitusmateriaalina

Kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten biojalosteiden laadun paran-taminen

Energiantuotanto-yksiköt Prosessiteollisuus Laitevalmistajat Koulutus ja tutki-musorganisaatiot Kokeellisen tutki-muksen kehitysym-päristöt

Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen; laitteiden ja proses-sien energia- ja materiaalitehok-kuus, energiatehokkaat jäähdytys-järjestelmät

Energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä kehittämistarpeita: 1. Laitteen tai kojeen energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden

kehittämisprojektit (optimaalinen virtaus- ja lämpötekninen suun-nittelu, lujat materiaalit, kevyemmät rakenteet, uudet valmistus-menetelmät)

2. Lauhde-energian ja sivuainevirtojen hyödyntämismahdollisuuk-sien kehittäminen

Laitevalmistajat Prosessiteollisuuden tuotantoprosessit Energiantuotanto-prosessit Maatalouden tuo-tantoprosessit Rakennusten ja yh-dyskuntajärjestel-män prosessit Koulutus- ja tutki-musorganisaatiot Kokeellisen tutki-muksen kehitysym-päristöt

42 (75)

42

Uusiutuvaan energiaan perustuvat hybridijärjestelmät hajautetussa sähkö- ja lämpöenergian tuotan-nossa.

Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan hajautetun energiantuotannon kehittämistarpeita: 1. ORC-teknologiaan perustuvan pienen teholuokan yhdistetty

sähkö- ja lämpöenergian tuotantoyksikkö (CHP) hajautetussa energiantuotannossa; teknologian kehitys ja testaus

2. Hybridijärjestelmien suunnittelu- ja mitoitusmenetelmien ja -työ-kalujen kehittäminen. Järjestelmien valintakriteerien kehittämi-nen taustana teknistaloudellinen tarkastelu

3. Uusiutuvan energian järjestelmiin ja/tai laitteisiin liittyvän palvelu-liiketoiminnan kehittäminen ja myyntiorganisaation synnyttämi-nen

4. Lämpö- ja sähköenergian muunto- ja varastointiteknologioiden kehittäminen

Laitevalmistajat Laitetoimittajat Suunnittelu- ja kon-sulttiyritykset Koulutus- ja tutki-musorganisaatiot Kokeellisen tutki-muksen kehitysym-päristöt

EU-direktiivien ja kansallisen lainsäädännön johdosta kierrätyspolttoaineiden käyttö energia-

tuotannossa lisääntyy. Tyypillisesti kierrätyspolttoaineet ovat laadultaan epähomogeenisia ja

sisältävät usein polttoprosessin hallinnan, lämpöpintojen likaantumisen, kattilarakenteiden

kestävyyden, energiantuotantoprosessin yhteydessä syntyvien sivuainevirtojen hyödynnettä-

vyyden ja savukaasu- ja hiukkaspäästöjen puhdistuksen osalta lisähaasteita. Teknologiaa ke-

hittämällä on kuitenkin kyettävä vastaamaan laadultaan heikkolaatuisemman polttoaineen

tuomiin haasteisiin. Kustannuksiltaan kierrätyspolttoaineita hyödyntävät teknologiset ratkaisut

ovat usein perinteisiin energiatuotantoyksikköihin verrattuna kalliimpia. Teknologioiden ja nii-

hin liittyvien mahdollisten palveluliiketoimintojen kehittämisen osalta on kuitenkin kyettävä

todentamaan, että tuote on asiakkaan kannalta kokonaistaloudellisesti kannattava hankinta.

Suomessa ja erityisesti Pohjois-Savon alueella on hyvä valmius ja kyky kehittää sekä valmis-

taa haasteellisia polttoaineita hyödyntävää energiantuotantoteknologiaa.

EU:n ja kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian käyttöä

energiantuotannossa on merkittävästi lisättävä. Lisäksi eri päästöjä rajoittavat direktiivit, ku-

ten rikkidirektiivi, voivat osaltaan lisätä uusiutuviin lähteisiin perustuvien polttoaineiden kysyn-

tää. Kansallisesti puuperäisillä biopolttoaineilla on merkittävä potentiaali ja rooli. Energiantuo-

tannossa merkittävin näistä on biomassa. Tämän lisäksi biomassasta jalostettavilla nestemäi-

sillä ja kaasumaisilla polttoainejakeilla tulee olemaan merkittävä rooli fossiilisten polttoainei-

den korvaajana niin energiantuotannossa kuin myös liikennepolttoaineina. Esimerkkinä tästä

voi mainita raskaan polttoöljyn korvaaminen pyrolyysiöljyllä. Uusiutuviin energialähteisiin pe-

rustuvien nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden ominaisuudet edellyttävät kuitenkin

polttoaineiden laadun sekä niitä hyödyntävien teknologioiden kehittämistä. Itä-Suomen alu-

eella on hyvät edellytykset valmistaa ja jatkojalostaa puupohjaisia biojalosteita sekä kehittää

niiden hyödyntämiseen soveltuvaa teknologiaa.

43 (75)

43

Rakennerahaston toimintalinjoista Energialiiketoiminta –kehitysteeman työpaketit kohdistuvat

sekä ESR- että EAKR-ohjelmiin ja erityisesti toimintalinjoihin 1/ pk-yritysten kilpailukyky, 2/

uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen ja 4/ koulutus, ammattitaito ja

elinikäinen oppiminen sekä näiden linjojen mukaisiin erityistavoitteisiin.

5.4 PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen

Muuttuvassa liiketoimintaympäristössä PK-yrityksen johtaminen tulee kohdentaa kyvykkyyk-

sien kehittämiseen. Teemaohjelmassa PK-yritysten strategisten kyvykkyyksien johtamisen ta-

voitteena on kyvykkyyksien tunnistaminen, edelleen kehittäminen ja kyvykkyyksien muuttami-

nen kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityksen kyvykkyydet voidaan jakaa henkilöstökyvykkyy-

teen, johtamiskyvykkyyteen, myynti- ja markkinointikyvykkyyteen, uudistamis- ja kehittämis-

kyvykkyyteen, tuotannolliseen kyvykkyyteen, yhteistyökyvykkyyteen ja kykyyn toimia kansain-

välisesti. Tuotannollisen kyvykkyyden kehitysteeman tavoitteista on kerrottu aiemmin jo koh-

dassa 5.1, joten tässä kehitysteeman osiossa keskitytään muiden kyvykkyyksien kehittämi-

seen.

Tavoitteena on edelleen lisätä yritysten ja ihmisten kasvuhalukkuutta, kasvukykyä ja kasvu-

mahdollisuuksien tunnistamista. Kasvumahdollisuudet ovat suurimmaksi osaksi kansainvälisillä

markkinoilla. Kyky toimia kansainvälisesti on keskeistä toimialan menestyksen kannalta. Toi-

mialalle uusien liiketoimintamallien omaksuminen ja käytäntöön soveltaminen synnyttää uutta

kilpailuetua toimialalle.

44 (75)

44

Kuva 5.5. PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen -kehitysteeman sisältö

Toimenpideohjelman laadintatyön perusteella tunnistettiin seuraavat PK-yrityksen strategisen

kyvykkyyden johtaminen -kehitysteeman kehityskohteet, joihin esitetään välittömiä toimenpi-

teitä:

1. PK-yritysten strategisen kyvykkyyden mittaaminen, kuvaaminen ja analysointi

2. Myynti- ja markkinointivalmennus ja -koulutus

3. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja uudet toimintamallit

Välittömänä toimenpiteenä esitetään PK-yritysten kyvykkyyksien mittaamisen, kuvaamisen ja

mittaustiedon analysoinnin aloittamista. Kyvykkyyksien analysoinnin kautta pystytään löytä-

mään yritysten johtamisen kyvykkyysvahvuudet ja –heikkoudet. Myynti- ja markkinointival-

mennuksella tähdätään kykyyn toimia tuloksellisesti kansainvälisillä markkinoilla. Palveluliike-

toiminnan kehittämisellä tähdätään kumppanuusverkoston kilpailukyvyn parantamiseen ja uu-

siin asiakkuuksiin.

Kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi kone- ja teknologia yritykset voidaan jakaa kolmeen

erilaiseen ryhmään. Ensisijaisesti kehittämistoimenpiteet suunnataan viiteenkymmeneen kehi-

45 (75)

45

tyshaluiseen ja -kykyiseen toimialan PK-yritykseen. Toisen ryhmän muodostavat viisisataa ko-

koluokkaa pienempää yritystä, joihin kohdistetaan erityisesti aktivointitoimenpiteitä. Toimialan

kärkiyritykset muodostavat kolmannen ryhmän.

Kehitysteeman työpaketit tulee kohdentaa aina yrityskohtaisesti siten, että kehitystyön sisältö

suunnataan tunnistettujen heikkouksien poistamiseen. Lisäksi kyvykkyyksien kehittämisen

pohjaksi tulee tehdä yhteistyötä yritysten, kehitysyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja asian-

tuntijaverkostojen kanssa huipputietämyksen saattamiseksi yritysverkoston käytettäväksi.

Taulukko 5.4. PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen -kehitysteeman alustavat työpaketit.

Työpaketit Sisältö, tavoite Toteuttaja/ tarvittava verkosto

Yrityksen strategisen kyvykkyy-den mittaaminen ja kuvaaminen

Yrityskohtainen kyvykkyyksien arviointi kehitysyhtiöt, koulutusorgani-saatioiden ja asiantuntijoiden verkosto

Yrityksen strategisten kyvykkyyk-sien johtaminen

Sisältö ja tavoitteet määritellään myöhemmin yritysten tarpei-den mukaisesti.

kehitysyhtiöt, koulutusorgani-saatioiden ja asiantuntijoiden verkosto

Kyvykkyyksien kehittäminen, uu-sien liiketoimintamallien omaksu-minen ja muuntaminen liiketoi-minnaksi



Työyhteisön- ja henkilöstövoima-varojen johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä






Uudistamis- ja kehittämiskyvyk-kyys





koulutusorganisaatioiden ja asi-antuntijoiden verkosto, kehitys-yhtiöt

Yhteistyökyvykkyys ja liiketoimin-taverkosto kasvun mahdollista-jana






Toimialan strategisen kyvykkyy-den mittaaminen ja kuvaaminen

Tietämyksen tuottaminen toimialan yritysten strategisen ky-vykkyyden kehittymisestä ja suunnasta, seurantatiedon ja toiminnan arvioinnin toteuttamiseksi. Työpaketti on osa inno-vaatiokärjen aktivointimallia.

kehitysyhtiöt, koulutusorgani-saatioiden ja asiantuntijoiden verkosto, Pohjois-Savon Liitto, ELY -keskus

Innovaatiotoiminnan kehittämi-nen

Innovaatiomenetelmien käyttöönotto Innovointia tukevan yrityskulttuurin ja johtamisjärjestelmän rakenteiden kehittäminen Henkilökunnan innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen


Palveluliiketoiminnan kehittämi-nen

Asiakassegmenttien määrittely, palvelutarpeiden määrittely segmenteittäin, soveltuvat palveluprosessit, lanseeraus


PK-yrityksen strategisen kyvykkyyden johtaminen –kehitysteema tukee Rakennerahaston toi-

mintalinjoja 1-4.

46 (75)

46

5.5 Toimenpideohjelman aktivointi

Toimenpideohjelman valmisteluun osallistui laaja joukko alueen yrityksiä lähinnä kyselyiden ja

haastatteluiden muodossa. Yritysten tietoisuus uudesta ohjelmasta lisääntyi tällä tavoin mer-

kittävästi. Toimenpideohjelman valmistuttua on kuitenkin edelleen tarpeellista tiedottaa sen

sisällöstä eri yhteyksissä. Hyviä tiedotuskanavia ovat kone- ja energia-alan neuvottelukunnat,

hankkeiden ohjausryhmät sekä sähköinen jakelu alueen yrityksiin.

Toimenpideohjelmaan on eri kehitysteemoihin koostettu työpaketteja, joiden jatkovalmistelu

on yksi aktivointityön keskeisiä tehtäviä. Aktivointi käynnistää työpakettien pohjalta yritys- ja

tutkimusprojekteja, jotka oikea-aikaisesti tukevat toisiaan. Projektien suunnittelussa tulee

huomioida nykyiset TKI-ympäristöt ja osaamiset sekä tunnistaa uudet kehittämistarpeet.

Yksi aktivointitoiminnan haastavimmista tehtävistä on työpakettien päivittäminen ympäristön

muutosten mukaan. Tämä tehtävä sisältää sekä yritysten lyhyen aikavälin tarpeiden määritte-

lyn että tieteellisen ja soveltavan tutkimuksen tarjoamat uudet mahdollisuudet.

Aktivoinnin tehtävänä on myös toimenpideohjelman tulosten seuranta, mittaus sekä mahdol-

listen korjaavien toimenpiteiden käynnistäminen. Tehtävä sisältää hankkeiden väli- ja loppu-

auditointien sekä toteutettujen yritystyytyväisyysmittausten sekä tulosten arvioinnin.

Useat työpaketit edellyttävät verkostoitumista. Aktivoinnin tehtävänä on ylläpitää nykyisiä ja

kehittää uusia strategisia kumppanuuksia.

Aktivoinitityötä ohjaamaan perustetaan koordinaatioryhmä.

47 (75)

47

5.6 Yhteenveto

Toimenpideohjelman tavoitteena on tukea pk-yrityksiä mahdollisimman laaja-alaisesti. Sen

vuoksi ohjelmalle asetettiin neljä avaintavoitetta: liikevaihdon lisääminen, uuden liiketoimin-

nan synnyttäminen, tuottavuuden parantaminen sekä koulutusorganisaatioiden TKI- ja koulu-

tuspalvelujen tehokkaampi hyödyntäminen yritysten kehittämisessä. Taulukossa 5.5 esitetään

kehitysteemakohtaisesti työpaketit, joilla toimenpiteet käynnistetään sekä mittarit ja tavoitteet

pk-yrityksen näkökulmasta vuoteen 2020. Vaikka toimenpideohjelman tavoitteet on painotettu

taulukossa teemakohtaisesti, niiden voidaan ajatella kohdentuvan soveltuvin osin myös koko

toimenpideohjelman alueelle.

Taulukko 5.5 Kehitysteemakohtaiset tavoitteet

Kehitysteema Teeman aloittava työpaketti Mittari Tavoite 2020

Pk-yrityksen strategisen kyvyk-kyyden kehittäminen

Yrityksen strategisen kyvykkyyden mittaaminen ja analysointi

Liikevaihto + 100 M€

Energialiiketoiminta Kierrätyspolttoaineiden lajittelu ja esikäsittely, ener-giantuotannossa polton ja syntyvien päästövirtojen hallinta

Alueelta haettava kilpailtu tutkimus- ja kehittämisra-hoitus

+30 %

Tuotannollinen kyvykkyys Hitsaavan teollisuuden laadun kehittäminen Tuottavuus Ulkoiset laatukustannukset

+ 20 %

- 50 %

Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt

TKI-palvelujen konseptointi ja lanseeraus Palvelut pk-yrityksille + 50 %

Tavoitteet on esitetty toiminnan piiriin osallistuvien pk-yritysten näkökulmasta. Huomattavaa

on, että pk-yritysten kehittyminen vaikuttaa myös alueen suurten päähankkijoiden kehittymi-

seen suotuisasti.

48 (75)

48

6 LÄHTEET

Kagerman H. et al: Recommendations for implementing the strategic initiative INDUS-

TRIE 4.0 - Final report of the Industrie 4.0 Working Group. National Academy of Sci-

ence and Engineering, 2013 Germany.

Hernesniemi H., Nikinmaa T. (toim.): KONETEOLLISUUDEN MENESTYS TARTTUU

VERKOSTOIHIN. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, 2009 Helsinki.

Johansen J. et al: Manufacturing 2025 Five future scenarios for Danish manufacturing

companies, Aalborg University, 2010 Denmark.

Hernesniemi H., Kulvik M., Ylä-Anttila P.: Pohjois-Savon kilpailukyky ja tulevaisuuden

haasteet, ETLA 2012.

Future Manufacturing Council: Trends in manufacturing to 2020 - A foresighting dis-

cussion paper, 2011 Australia.

Hietikko E. (toim.): LEKA-hankkeen loppuraportti, Savonia-ammattikorkeakoulu, 2014.

Laxell P, Wallin J.: PEAK – Varkauden osaamisen uusi tuleminen, Varkauden innovaa-

tiostrategia, Synocus Oy 2013.

Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020. Julkaisu 148/2011. Pohjois-

Karjalan maakuntaliitto. Joensuu 2011.

Uudistuva, ekovastuullinen Savo. Savon ilmasto-ohjelma 2025. Etelä-Savo ja Pohjois-

Savo. Mörsky, S. ja Panula-Ontto-Suuronen, A. (toim.).Etelä-Savon elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskus. Kopijyvä 2013.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

20.3.2013. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia ja ilmasto. 8/2013.

Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä. 4.2.2010.[verkkojul-

kaisu] [Viitattu 3.1.2014]. Saantitapa: http://www.tem.fi/files/26023/ETT-periaate-

paatos_-_040210.pdf

VTT - State-of-the-art fluid bed thermal conversions for energy and biofuels.

11.3.2014. [Webinar] [Viitattu 11.3.2014]. Saantitapa: http://www.business-review-

webinars.com/webinar-slides/VTT_Webinar_11-03-2014.pdf

EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano. Esittelyaineisto kuulemistilai-

suudesta 26.4.2013 Säätytalo.[verkkojulkaisu] [Viitattu 3.1.2014]. Saantitapa:

http://www.slideshare.net/TEM_esitykset/eun-energiatehokkuusdirektiivin-eed-toi-

meenpano-kuulemistilaisuuden-esitysaineisto

Tekniikka ja talous 28.3.2013 Työ tekee u-käännöksen

EU komissio, lehdistötiedote, viitattu 21.3.2014. Saatavuus: http://europa.eu/ra-

pid/press-release_IP-14-54_fi.htm

Valtioneuvoston viestintäosasto. 2014. Viitattu 21.3.2014. Saatavuus: http://valtio-

neuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tie-

dote/fi.jsp?toid=2066&c=0&moid=2067&oid=407021

CLEEN Ltd. Tutkimusohjelmat. 2014. [Viitattu 21.3.2014.] Saatavuus:

http://www.cleen.fi/fi/tutkimusohjelmat

http://www.tem.fi/files/26023/ETT-periaatepaatos_-_040210.pdf

http://www.tem.fi/files/26023/ETT-periaatepaatos_-_040210.pdf

http://www.slideshare.net/TEM_esitykset/eun-energiatehokkuusdirektiivin-eed-toimeenpano-kuulemistilaisuuden-esitysaineisto

http://www.slideshare.net/TEM_esitykset/eun-energiatehokkuusdirektiivin-eed-toimeenpano-kuulemistilaisuuden-esitysaineisto

49 (75)

49

7 LIITTEET

Liite 1: Professori Päivi Eriksson, Itä-Suomen Yliopisto, Kauppatieteiden laitos

INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TEOLLISISSA PK-YRITYKSISSÄ POHJOIS-SAVOSSA

Mikä on innovoinnin tulevaisuuden suunta ja merkitys PK-teollisuudessa?

Globaali talous ja sen mukana teollisuus muuttuu kiihtyvällä vauhdilla tulevina vuosikymmeninä. Suuria muu-

toksen aiheuttajia ovat:

- Kehittyvien markkinoiden (Afrikka, Intia, Kiina) kasvava kysyntä

- Uudet materiaalit, robotiikka, tavaroiden internet

- Palvelulogiikka (service-logic), tuote osana palvelua (product-as-service) eikä toisinpäin

- Asiakkaiden ja loppukäyttäjien entistä tiiviimpi huomioiminen ja tuotekehitykseen osallistumi-

nen eri muodoissaan; ideat innovaatioihin tulevat usein yrityksen ulkopuolelta

- Työntekijöiden muuttuminen asiantuntijoiksi; edellyttää osallistumismahdollisuuksia ja jaettua

johtajuutta

- Kiertotalous ja teolliset symbioosit; muuttavat innovaatioekosysteemejä paikallisesti ja maail-

manlaajuisesti

Kehittyvien markkinoiden tarpeet saattavat olla hyvinkin erilaisia kuin kehittyneiden markkinoiden. Näillä

markkinoilla toimiminen saattaa edellyttää sekä uusia tuotteita, palveluita että liiketoimintamalleja. Uudet

materiaalit, robotiikka ja tavaroiden internet mahdollistavat sekä tuotteiden uudistumisen että toiminnalliset

innovaatiot. Palvelulogiikka kääntää tuote-palvelu –ajattelun toisin päin. Ydin ei olekaan tuote vaan palvelu,

jonka mukana tuote seuraa. Palvelukonseptien innovointi on haastavampaa kuin tuoteinnovaatioiden tuotta-

minen ja suomalaisten teollisuusyritysten osaaminen ja kokeilunhalu on tässä vähäisempää kuin monissa

muissa maissa. Asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämisen pitäisi olla entistä vahvemmin in-

novaatiotoiminnan keskiössä. Samoin työntekijöiden osaamisen tuominen mukaan innovaatiotoimintaan ko-

rostuu. Koska kilpailuetu menetetään kiristyvässä kilpailussa nopeasti, myös innovaatiotoiminnan pitäisi olla

nopeampaa ja kustannustehokkaampaa kuin ennen.

Pitkällä tähtäimellä vahvimmin innovointia muuttava kehityskulku on kiertotalous ja siihen liittyvät käänteis-

toiminnot (ks. Towards the Circular Economy -raportit ja McKinseyn selvitys Resource Revolution). Kiertota-

louden johtoajatus on edistää tavara- ja palveluvirtoja uusintaen samalla taloudellisia, teknisiä, inhimillisiä ja

sosiaalisia resursseja ja luonnonvaroja. Kiertotalouden mukainen innovaatiotoiminta säästää resursseja ja

lisää kilpailukykyä, mutta myös muuttaa yrityksen toimintatapoja ja asiakassuhteita. Suurista yrityksistä

muun muassa Renault, Phillips ja H&M ovat kehittämässä tällaista toimintaa.

50 (75)

50

Kiertotalous edellyttää tuotannollisten yritysten yksisuuntaisen lineaarisen ajattelun (raaka-aine-valmistus-

käyttö-poisto) muuttamista ’kiertäväksi’ ja tämän uuden ajattelutavan mukaista innovaatiotoimintaa. Kierto-

talouden toteutumiseen liittyvä innovaatiotoiminta voi olla koko yrityksen kattavaa ja perustua hyvinkin eri-

laiselle logiikalle kuin yrityksen aiempi toiminta. Sen sijaan, että kehitetään uutta, kiertotaloudessa pitää op-

pia hyödyntämään viisaasti jo olemassa olevaa uudelleen, mahdollisesti useitakin kertoja. Lisäksi pitää kehit-

tää tämän ajatuksen mukaiset toimintajärjestelmät, liiketoimintamallit ja strategiat. Toiminnassa tarvitaan

laajaa ja tuoretta innovatiivista otetta.

Kiertotaloudessa laaja muutoksen kohde on fyysisten resurssien uudelleenkäyttö (materiaalit, koneet, lait-

teet) ja tämän mukaisen kierron järjestäminen. Tämä tarkoittaa sekä itse valmistettujen tuotteiden valmis-

tusta siten, että kaikki materiaalit eri muodoissaan voidaan käyttää uudelleen, joko itse tai jossain muualla.

Samoin tuotannollisessa toiminnassa käytettyjen koneiden, laitteiden ja muiden materiaalien uudelleen käy-

töllä voidaan saavuttaa kustannuksiin perustuvaa kilpailuetua. Pohjoissavolaiset yritykset, jotka ovat kaukana

markkinoistaan joutuvat miettimään, miten ja milloin pystyvät hyödyntämään kiertotalouden ideaa. Tässäkin

tarvitaan uudenlaista ajattelua. Sen sijaan, että käytettyjä tuotteita tuotaisiin uudelleen käyttöön takaisin

sinne, missä tuotteet on valmistettu, pitää niiden hyödyntäminen todennäköisesti miettiä muilla tavoin.

Kiertoajattelun liiketoiminnallinen hyödyntäminen edellyttää täysin uudenlaista ajattelua ja runsaasti eritasoi-

sia innovaatioita. Valmistettavien ja myytävien tuotteiden osalta mietitään, missä muodossa ne voidaan

käyttää uudelleen (esim. kokonaisina, moduuleina, materiaaleina tai energiana) ja tuotteet innovoidaan uu-

delleen tältä pohjalta. Sama prosessi koskee materiaalijäämiä, energiavirtoja jne. Kaiken osalta voidaan

miettiä uudenlaisia hyödyntämistapoja ja näiden mukaisia uusia liiketoimintamalleja sekä johtamisjärjestel-

miä.

Kiertotalous edellyttää aiempien innovaatioverkostojen rinnalle käänteisiä verkostoja (reverse-networks).

Uutta näkökulmaa tuovat esimerkiksi teollisiin symbiooseihin perustuvat innovaatioverkostot. Teolliset symbi-

oosit tarkoittavat joukkoa yrityksiä, jotka hyötyvät toisensa toiminnasta tai fyysisistä resursseista uusilla ta-

voilla. Symbioosi voi keskittyä esimerkiksi materiaaleihin, energiaan tai jätteisiin. Tyypillinen esimerkki on toi-

sen yrityksen sivuvirtojen (esim. jäte, energia) hyödyntäminen omassa toiminnassa. Teollisen symbioosin

idean pohjalta voi syntyä merkittävää uutta innovaatiopotentiaalia. Tämä voisi kohdistua myös teknologiaan

tai tuotekomponentteihin (esim. eri yritysten tuotteissa sama koneen ohjaamo, tela-alusta jne). Yritykset voi-

sivat myös entistä vahvemmin yhteisrakentaa ja -käyttää tilaus- tai toimitusketjuja, tuotanto- ja liiketiloja

jne. Sitran mukaan:

…luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvat teolliset symbioosit ovat hyviä keinoja hallita entistä monimut-

kaisempaa ja muuttuvaa liiketoimintakenttää. Tällaisesta yhteistyöstä kumpuaa runsaasti innovaatioita. Ja

parhaiten innovoivat yritykset myös tekevät muihin verrattuna kymmenen prosenttia enemmän liikevoittoa.

http://www.sitra.fi/uutiset/teolliset-symbioosit/nopean-kasvun-lahteilla

51 (75)

51

Kansainväliset konsultit ovat ennustaneet, että seuraavien vuosikymmenten aikana täysin uudet, globaalit ja

erittäin nopeasti kasvavat yritykset alkavat hallita teollista toimintaa eri puolilla maailmaa. Suomalaiset ja

pohjoissavolaiset pk-teollisuusyritykset saattavat olla vaikeuksissa, jos esimerkiksi kiertotalouden ajatus to-

teutuu nopeasti ja tästä aiheutuva muutosvaatimus yksittäiselle yritykselle on vahva.

Pohjoissavolainen PK-teollisuusyritys voi menestyä globaalin talouden muutoksessa vahvalla innovaatiotoi-

minnalla ja tekemällä yhteistyötä muuttuvaa taloutta ja uudistuvaa teollista ajattelua hyödyntäen (tuloksena

uudet tuotteet, palvelut, prosessit, toimintatavat, liiketoimintamallit, strategiat). Esimerkiksi yritysten väliselle

paikalliselle yhteistyölle syntyy täysin uudentyyppinen perusta, jos teolliset symbioosit yleistyvät. Yhteistyö ei

enää välttämättä perustu arvoketju-ajatteluun tai muihin perinteisiin liiketoimintamallien lähteisiin, vaan eri

liiketoimintajärjestelmissä toimivat yritykset voivat hyötyä toisistaan uusilla tavoilla.

Innovaatiotoiminnan kehittämisen esteenä ei ole teknologisen osaamisen puute, vaan puutteet inhimillisen

toiminnan ymmärtämisessä. Paljon tutkituista innovaatiokeskittymistä (esim. Californian Piilaakso, Bostonin

alue, Israel, Korea, Singapore) on raportoitu hyviä tuloksia. Mikä näitä keskittymiä yhdistää ja mikä erottaa

ne muista tavoista järjestää alueellista innovaatiotoimintaa?

Tutkimusten mukaan hyvää tulosta tuottaa inhimillisen toiminnan ymmärtäminen ja painottaminen rakentei-

den ja järjestelmien rinnalla, tai jopa niiden sijasta. Innovaatiotoiminnan kannalta tärkeän inhimillisen toimin-

nan keskiössä ovat:

- Sosiaaliset eli ihmisten väliset innovaatioverkostot (ei välttämättä niinkään yritysten väliset

innovaatioverkostot)

- Innovaatioyhteisöt ja -tiimit: näissä on keskeistä jäsenten erilaisuuden ja samanlaisuuden so-

piva suhde, innovaatiotoimintaan liittyvät tunteet, tiimin jäsenten keskinäinen empatia, empa-

tia asiakkaita ja loppukäyttäjiä kohtaan

- Innovaattorin identiteetti: mitä tiedät ja osaat ja mitä uskot tietäväsi ja osaavasi - jälkimmäi-

nen on usein tärkeämpää kuin ensimmäinen

- Keskinäinen luottamus; avoimuus, esim. missä vaiheessa innovaatiotoimintaa tarvitaan kirjalli-

sia sopimuksia

- Ympäristötekijät: innovaatioekosysteemit ja innovaatioyhteisöt eivät toimi kuten kontrolloitu

maatila eikä niitä voi ohjailla ja velvoittaa ylhäältä käsin. Uusimman tutkimuksen valossa

nämä toimivat parhaiten itseohjautuvasti kuten monimuotoinen, muuttuva ja kontrolloimaton

sademetsä

Pohjoissavolaisten teollisten PK-yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen

52 (75)

52

Globaalin talouden muutoksissa mukana pysyminen edellyttää teollisten PK-yritysten innovaatiotoiminnalta

nopeutta, tehokkuutta sekä kokeilukulttuurin omaksumista. Teollisista prosesseista tuttujen ’lean’ -ajattelun

mukaisten periaatteiden omaksuminen innovaatiotoiminnassa edistää näitä tavoitteita. Uudentyyppisen inno-

vaatiotoiminnan kehittäminen edellyttää yleensä ulkopuolista tukea esimerkiksi hanketoiminnan muodossa.

Teknologiaan ja tuotteisiin liittyvän innovaatiotoiminnan ohella pitäisi pohjoissavolaisissa teollisissa PK-yrityk-

sissä kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota ihmisiin innovaatioiden tuottajina: johtajien ja työntekijöi-

den osaamiseen, henkilökohtaisiin verkostoihin ja yhteistyöhön; johtamiseen, viestintään ja vuorovaikutuk-

seen. Innovaatiotoimintaa pitäisi oppia ymmärtämään ihmisten välisenä inhimillisenä toimintana. Tämä, ja

selvityksen alussa mainittujen taloudellisten kehityskulkujen hyödyntäminen edellyttävät ainakin osittain uu-

denlaisen innovaatioajattelun omaksumista koulutuksen ja valmennuksen, kohdennettujen hankkeiden, täs-

mällisten henkilörekrytointien ja muiden keinojen avulla.

Liittyen innovaatiotoiminnan inhimilliseen ulottuvuuteen, pohjoissavolaisissa teollisissa PK-yrityksissä on on-

gelmia asiakkaiden liiketoiminnan ja loppukäyttäjien maailman ymmärtämisessä sekä myös omien työnteki-

jöiden osaamisen hyödyntämisessä. Kuitenkin tehokas ja kannattava innovaatiotoiminta edellyttävät näitä.

Haasteena on myös asiakkaiden ja loppukäyttäjien sekä omien työntekijöiden osallistuminen yrityksen inno-

vaatioprosesseihin. Empatia (eli kyky ottaa toisen toimijan näkökulma) asiakkaita ja loppukäyttäjiä kohtaan

on asia, jonka huomioiminen innovaatiotoiminnassa korostaa asiakaslähtöisyyttä sekä asiakas-loppukäyttäjä

-ketjun entistä parempaa hallintaa. Asiakaslähtöisyyden ja työntekijöiden osallistumisen edistäminen tapah-

tuu parhaiten tekemällä ja kokeilemalla, ei niinkään perinteisellä koulutuksella. Tekeminen ja kokeileminen

kuitenkin edellyttävät yleensä ulkopuolista asiantuntija-apua, esimerkiksi kehittämishankkeiden puitteissa.

Perinteinen insinööriajattelu, jolla on teollisuudessa aiemmin menestytty erittäin hyvin, painottaa teknolo-

giaa, tuotteita sekä lineaarista ja loogis-rationaalista toimintatapaa. Aiemman menestyksen taannut ajattelu-

tapa voi kuitenkin olla myös esteenä uusien ajattelutapojen omaksumisessa. Esimerkiksi kiertotalouden, teol-

listen symbioosien ja palvelulogiikan omaksumisessa tarvitaan luopumista aiemmista ajattelutavoista ja täy-

sin uuden ajattelutavan omaksumista. Pohjoissavolaiset teolliset PK-yritykset voivat selvitä tällaisesta haas-

teesta kyseenalaistamalla reippaasti nykyisiä toimintatapojaan ja niiden taustalla olevia ajatusmalleja. Tämä

voi tapahtua rekrytoimalla eri koulutus- ja kokemustaustoja omaavia nuoria johtajia ja työntekijöitä innovaa-

tiotoiminnan kannalta keskeisiin tehtäviin. Lisäksi pohjoissavolaiseen insinöörikoulutukseen pitäisi lisätä inno-

vaatiojohtamisen opiskelua, painottaen innovaatiotoiminnan ihmiskeskeistä ulottuvuutta.

Pohjoissavolaisten teollisten PK-yritysten innovaatiotoiminnan kehittämisen kannalta avainasemassa ovat yri-

tysten omistajat ja johtajat, joiden aiemmin menestystä tuottaneita ajatus- ja toimintamalleja on tutkimusten

mukaan vaikea muuttaa. Perheyrittäjyyteen liittyvät omistajien ja perheen ulkopuolisten toimijoiden väliset

jännitteet tuovat lisähaasteita pohjoissavolaisten yritysten uudistumiselle ja innovaatiotoiminnan kehittämi-

selle. Johtajina toimivilla perheenjäsenillä on avainasema uudistumisessa tai sen estymisessä. Johtajien ja

53 (75)

53

omistajien innovaatioymmärryksen laajentuminen voi kehittyä erityisesti benchmarkkaus-, mentorointi- ja

valmennustoiminnan avulla.

Edellisiin asioihin liittyen keskeistä on myös yritysten ja muiden toimijoiden välisessä yhteistyössä tehty inno-

vaatiotoiminnan globaalien kehityssuuntien sekä paikallisten edellytysten ja esteiden syvällinen ymmärtämi-

nen (eli sensemaking). Tarkoitusta varten voisi perustaa mahdollisimman avoimen innovaatitoiminnan kehit-

tämiseen tähtäävän yhteistyöalustan tai -ohjelman, jonka puitteissa tätä työtä voisi tehdä. Kehityskohde ei

koske pelkästään teollisten PK-yritysten innovaatiotoimintaa vaan pohjoissavolaista innovaatiotoimintaa laa-

jemminkin.

54 (75)

54

Liite 2: Timo Rainio, Hermia Group

INTELLIGENT MACHINES FINLAND –VERKOSTO JA POHJOIS-SAVON KONE- JA ENERGIATEK-

NOLOGIAN TOIMENPIDEOHJELMA SUOMALAISTA KONE- JA ENERGIATEOLLISUUTTA KEHITTÄ-

MÄSSÄ.

Tämä selvitys liittyy Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman laadintaan.

Toimenpideohjelman tarkoituksena on rakentaa Pohjois-Savon teknologiateollisuudelle visio ja tavoitteet

vuoteen 2020 (roadmap välitavoitteineen) ja laatia ohjeistus rahoitettavien hankkeiden ja muiden kehittämis-

toimenpiteiden suuntaamiseksi oikealla tavalla sekä eri toimijatahojen roolit toimenpideohjelman toteutuk-

sessa. Edelleen toimenpideohjelmassa määritetään millä tavalla sen toteutumista koordinoidaan ja seurataan

ja pyritään lisäksi kuvaamaan näissä tarvittavia mittaristoja.

Tässä selvityksen taustalla on erityisesti OSKE ohjelman (2007-2013) Älykkäät koneet klusteriyhteistyössä

esiin nousseet tarpeet ja mahdollisuudet. Selvityksessä hahmotetaan OSKE –ohjelman jatkoksi käynnistyvän

Intelligent Machines Finland –verkoston ja Pohjois-Savon teknologiateollisuuden kehittämistoimenpiteiden

yhteistyömahdollisuuksia.

Erityisesti keskitytään tuomaan esille verkoston näkemyksiä seuraavista teemoista:

- Miten Koulutuksen verkottuminen yrityksiin ja kansallisiin sekä kansainvälisiin osaamisklustrei-

hin kannattaa toteuttaa

- Mitä hyviä kokemuksia kannattaa hyödyntää

- Miten opiskelijoista ja asiantuntijoista koostuvan avoin kehittäjäverkoston some-ympäristö

kannattaa rakentaa

ÄLYKKÄÄT KONEET –KLUSTERIOHJELMA (2007-2013)

Älykkäät koneet -klusteriohjelman keskeisimpänä tavoitteena oli edistää Suomen kehittymistä merkittävänä

ja tunnettuna, kansainvälisesti verkottuneena älykkäitä työkoneita kehittävänä maana. Osaamisklusteri si-

toutti merkittävän joukon koneenrakennuksen yrityksiä luomaan alansa tulevaisuuden strategioita. Yhdessä

tutkimuslaitosten kanssa käynnistettiin ja toteutettiin tutkimus- ja kehityshankkeita seuraavilla valituilla

aloilla (suluissa vastuuorganisaatio):

- Liikkuvat työkoneet (Tampere)

- Maa- ja metsätalouden koneet ja laitteet (Seinäjoki)

- Elintarvikealan koneet ja laitteet (Seinäjoki)

- Erikoisajoneuvot (Hämeenlinna)

- Tehdasautomaatio (Tampere)

- Nosto, siirto ja logistiikka (Hyvinkää)

- Prosessiteollisuuden koneet ja laitteet (Kaakkois-Suomen osaamiskeskus, Uusiutuva metsäte-

ollisuus -osaamisklusteri)

- Pinnoitus ja korroosionesto (Hämeenlinna)

- Mittaustekniikka ja ajoneuvojen tietojärjestelmät (Kajaani)

55 (75)

55

Valituilla alueilla käynnistettiin kehittämisohjelmia, joissa klusterin toimijoiden vetämät miniklusterit, Tekes-

ohjelmat ja SHOKit olivat keskeisinä ohjelmia aktivoivina ja käynnistävinä tahoina. Näiden myötävaikutuk-

sella yhteistyössä klusterin toimijoiden kanssa luotiin uusia liiketoimintamalleja tavoitteena turvata sekä tuot-

teiden teknologiajohtajuus että kriittisimmän tuotannon osan liiketoimintojen säilyminen maassamme.

Klusteriohjelman loppukaudella erityisenä tavoitteena oli alueellisten ydinosaamisalueiden, niihin pohjautu-

vien hankkeiden ja kehitettyjen palveluiden pohjalta tuoda yhteistyössä kansallisesti ko. tarjonta näkyväksi

yhteisten toimenpiteiden ja palveluiden muodossa. Klusteriohjelman viimeisenä vuotena keskityttiin erityi-

sesti jo käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseen ja niissä luotujen hyvien käytäntöjen vakiinnut-

tamiseen yhteistyössä kaikkien klusteritoimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Niiden toteutuk-

seen haettiin myös erikseen rahoitusta sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Teknologiateollisuus on ollut 2010 –luvun vaihteessa kansallisesti ja globaalisti suuren rakennemuutoksen

keskellä. Se vaikuttaa keskeisesti sekä alan kehittämistoimintaan, että koulutukseen. Seuraavassa tarkasteltu

muutamia isoja trendejä, jotka tulisi luonnollisesti huomioida myös kehittämistoiminnan painopisteitä linjatta-

essa:

PERINTEINEN OSAAMINEN KUNNIAAN UUSILLA NÄKÖKULMILLA VANHAAN TEKEMISEEN

Teollisuuden murros avaa uusia liiketoiminta-alueita teknologisesti edistyneille yrityksille. Samalla myös alat

kehittyvät, kun uudenlaiset tekniset ratkaisut uudistavat perinteisten alojen liiketoimintaa ja arvoverkkoja.

Esimerkkeinä tämän kaltaisista sinänsä hyvin perinteisistä insinöörialueista, joihin myös koulutusorganisaa-

tioiden tulisi suunnata omaa toimintaansa ja koulutustarjontaansa:

- Älykkäät koneet ja järjestelmät

- Simulaatiot ja virtuaalisuus

- Energiatehokkuus ja ympäristö

- Uudet valmistusmenetelmät, Prototalous ja -tuotanto

- Nano- ja mikroteknologiat

- Huolto- ja ylläpitotoimintojen kasvava merkitys

- Uudet materiaalit (esim. funktionaaliset, yms.)

- Liikkuva työkone, liikenne ja logistiikka, meriteollisuus, kaivos

56 (75)

56

KONEENRAKENNUKSEN LAITE- JA TOIMIJATASON VERKOTTUMISEN, ICT:N JA SOSIAALISEN MEDIAN MAH-

DOLLISUUKSIEN MUKANAAN TUOMAN YHTEISÖLLISYYDEN MERKITYKSEN KASVU

Tammikuussa 2013 julkaistiin ICT 2015 työryhmän raportti. Vaikkakin sen ydinajatus on miettiä kuinka viime

vuosina suuressa rakennemuutoksessa olleen ICT –sektori saataisiin taas nousu-uralla, moni ratkaisu nivoo

perinteistä teollisuutta ja ICT-toimijoita lähemmäksi toisiaan. Paljon puhuttu kaikkialla läsnä oleva tietotek-

niikka, ohjelmistojen ja elektroniikka kasvava osuus koneiden ja laitteiden jalostusarvosta sekä ohjelmistoke-

hityksestä kaikille elämän alueille levinnyt OPEN -ajattelu tarjoaa mahdollisuuksia kehittää myös perinteistä

koneenrakennusliiketoimintaa. Tämän kehityksen toteuttajina ei voi olla pelkästään ICT –toimijat vaan myös

koneenrakentajien täytyy oppia uusia taitoja kyetäkseen huomioimaan uudet tarpeet ja toimintamallit omissa

tehtävissään. Selvityksessä on nostettu esille mm. seuraavia teemoja, joiden osaajia tarvitaan tulevaisuu-

dessa yhä enenevässä määrin (Ala-Pietilä & Pennanen, 2013):

- Teollinen Internet

- Digitaaliset palvelut ja sisällöt

- Pelillisyys

- Tietoturva

- Mobiiliosaaminen

- Bigdata

- Yhteisöllisyys

- Koulutus-tutkimus-kaupallistuminen –ketju kuntoon

KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUKSESTA KOKO ARVOKETJU HUOMIOIDEN PALVELUIDEN TARJOAJAKSI

Pajarinen / Rouvinen / Ylä-Anttila ovat nostaneet esille ”Kenelle arvoketju hymyilee” ja ”Uutta arvoa palve-

luista” -raporteissaan globalisaation myötä tapahtunutta arvoketjujen muutosten ja siihen liittyvän palveluta-

louden kasvavaa merkitystä (Pajarinen;Rouvinen;& Ylä-Anttila, 2012).

Erityisesti Suomen kaltaisissa talouksissa, jotka eivät kykene kilpailemaan globaalisti työn hinnalla ja toisaalta

joissa vahva koulutus ja myös varsin matalan hierarkian toimintakulttuuri mahdollistaa myös toteuttavan ta-

son tehtävissä ajattelun ja päätöksenteon ”jalkauttamisen” sinne missä tekeminen tapahtuu. Tämä puoles-

taan on aivan keskeistä kun pyritään nopeaan, joustavaan ja ketterään asiakkaan tarpeet huomioivaan pal-

velukulttuuriin.

Meilläkin kuitenkin usein perinne ja prosessit on rakennettu virallisella tasolla ja myös henkisesti vielä vanho-

jen teollisten toimintamallien mukaisesti. Oppilaitokset ja opetus on hyvä paikka aloittaa uudenlaisen kulttuu-

rin jalkauttaminen. Kaikki edellytykset tälle on olemassa. Esimerkiksi vapaa-aikana ihmiset ovat jo tottuneet

Suomessa toimivaan joustavasti koulutus- tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumattomassa vuorovaikutuk-

sessa.

57 (75)

57

Jalostusarvo työtuntia kohden arvoketjun eri vaiheissa (Pajarinen;Rouvinen;& Ylä-Anttila, 2012)

Pohdittaessa mitä Suomessa kannattaa tehdä ja myös sitä kautta esim. oppilaitosten koulutusteemoja ja si-

sältöjä mietittäessä tämä saattaa johtaa joskus myös kipeisiin päätöksiin. Jo nyt joudutaan pohtimaan kuinka

paljon tarjota massatuotantoon tähtääviä valmiuksia ja sitten taas mitä sellaisia ehkä perinteisesti korkeam-

man asteen koulutukseen liittyviä aineita ja sisältöjä pitäisi tuoda myös ammatillisten oppilaitosten koulutus-

palettiin.

KANSAINVÄLISTYMINEN

Itsestään selvää on teollisuudessa ollut jo kymmeniä vuosia, että asiakkaat, yhteistyökumppanit ja kilpailijat

toimivat vähintään kansallisella tasolla. Globalisaation myötä on siirrytty myös jo pitkälti globaaliin kilpailuun.

Vaikkei suoranaiset asiakkaat olisivatkin pääosin kotimaisia, näiden kautta lähes kaikkien yritystemme tuot-

teet päätyvät myös kansainvälisille asiakkaille. Tätä kehitystä tulisi myös kehittämis- ja koulutustoimijoiden

tukea omassa toiminnassaan.

Euroopan Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso korosti valmistavan teollisuuden merkitystä “Manu-

facturing Industry is important for Europe” toteamalla, että valmistava teollisuus Euroopassa tarkoittaa

- 230 000 yritystä

- 35 miljoonaa suoraa ja 75 miljoonaa välillistä työpaikkaa

- Liikevaihto 7000 miljardia euroa

Vuosina 2010 EU:n Factory of the Future -Public-Private-Partnership –ohjelmassa alan kehittämiseen osoitet-

tiin T&K-panostuksena 1 200 MEUR. Suomessa mm. Pohjois-Savon teollisuuden kanssa tiivistä yhteistyötä

58 (75)

58

tehnyt TTY / Tuotantotekniikan laitos ja useat alan huippuosaamista edustavat yritykset ovat olleet aktiivi-

sesti mukana alan Eurooppalaisissa verkostoissa. Esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä mm. joka toinen

vuosi järjestettävä Valmistavan teollisuuden toimijoita kokoava Tampere Manufacturing Summit / Manufactu-

ring Performance Day –tapahtuma, joka osa Eurooppalaista Manufuture –platformia.

Manufuture –yhteisö tarjoaa loistavan foorumin osallistua Euroopan laajuiseen kehittämistyöhön. Jo nyt Suo-

malaisilla on siinä hyvä edustus ja sitä kautta myös mahdollisuudet vaikuttaa alan opetuksen kehittämisyh-

teistyöhön.

PERINTEISEN KONEENRAKENNUKSEN JA INNOVAATIOTOIMIJOIDEN TIIVIIMPI YHTEISTYÖ

Koulutusorganisaatioiden tulisi olla tiiviimmässä roolissa kehitettäessä suomalaista koneenrakennusta ja val-

mistavaa teollisuutta. Usein suomalaisella huippuosaamisella ymmärretään erilaiset huipputeknologiaa sisäl-

tävät koneet tai toisaalta ohjelmistolähtöiset startup/spinoff –yrityksissä kehitetyt sovellukset sitä kautta ra-

kennetut ekosysteemit. Perinteisen teollisuuden uudistamiseen liittyy kuitenkin esimerkiksi organisaatioiden

sisäiseen toimintaan ja tuotteista palveluiksi –prosesseihin osa-alueita, joihin tulisi kyetä pureutumaan uu-

denlaisesta näkökulmasta.

Tampereella ja vuosia toteutetun ja kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnustusta saaneiden Uuden Tehtaan

Demola- ja Protomo työskentelyn yhteydessä on selkeästi noussut esiin tarve kytkeä uudenlaisen liiketoimin-

tamallien ja ohjelmistotuotteiden rinnalle myös fyysinen prototuotantotyyppinen valmistus sekä erilaisten

tuotantomahdollisuuksien käytännön testaus. Tässä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden osaamisella ja lai-

tekannalla on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN OSAAMISTA JA ALAN KOULUTUSTA KEHITTÄMÄLLÄ

Teollisuuden toimintaympäristön muutokset vaativat yrityksiltä ja sen työntekijöitä kykyä vastata ketterästi

erilaisiin usein nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Teknisen osaamisen lisäksi työssä tarvitaan kaikilla ”ta-

soilla” ymmärrystä ja oikeanlaista asennetta, jotta kyetään toimimaan kilpailukykyisesti ja joustavasti osana

globaaleja palveluverkostoja.

Uudet ns. pehmeämmät tiedot ja taidot eivät kuitenkaan vähennä alan vankan perusosaamisen tarvetta. Pi-

kemminkin päinvastoin. Yritys-oppilaitos yhteistyön tiivistäminen sekä työn ja oppimisen hallittu sulautumi-

nen on tulevaisuudessa ainoa keino vastata elinikäisen oppimisen haasteisiin.

Nyt onkin tärkeää perinteisen opetussisältölähtöisen opetussuunnitelmatyöskentelyn lisäksi miettiä kuinka

erilaiset opetusmenetelmät kytketään osaksi opetuksen kehittämistä ja samalla myös rikotaan perinteisiä yri-

tys-oppilaitos, opettaja-oppilas, oppilas-työntekijä, yrittäjä-työntekijä –raja-aitoja.

59 (75)

59

MUUTOSTEN VAIKUTUS ALAN OSAAMISTARPEISIIN JA KOULUTUKSEEN

OSAAMISTARPEIDEN VAIKUTUS KOULUTUSSISÄLTÖIHIN

Hannu Hernesniemen tekemässä ”Kone- ja metallialan koulutuksen laadullinen ennakointi” havaittiin myös

muissa tuoreissa alan selvityksissä käsitellyt trendit, kuten se että ulkomaisen toiminnan osuus on nopeasti

kasvanut kone- ja metallialan yrityksissä sekä myös työtehtävien ja ammattirakenteiden muutokset (toimi-

henkilöistyminen, palveluiden kasvu, suorittavan työn osuuden vähentyminen, jne.). Tältä pohjalta siinä on

erityisesti nostettu esille mm. seuraavia tulevaisuuden keskeisiä osaamisalueita ja näitä tukevia kehitystren-

dejä (Hernesniemi, 2012), jotka tulisi erityisesti huomioida alan koulutusta kehitettäessä:

1. Osaamisalue: Asiakasosaaminen

Kehitystrendi: Asiakasosaaminen ja ratkaisukeskeisyys lisääntyvät, syvällisellä asiakasymmärryksellä synnyte-

tään lisäarvoa

2. Osaamisalue: Tutkimus ja tuotekehitys ja niitä tukeva luovuus

Kehitystrendi: Tuotekehityksen ja siihen liittyvien toimintojen merkitys kasvaa

3. Osaamisalue: Kansainvälistyminen

Kehitystrendi: Tuotantoverkot globalisoituvat ja pilkkoutuvat, isot yritykset hoitavat tuotantoa ja markkinoita

manterekohtaisesti

4. Osaamisalue: Tietotekniikka ja automaatio koneissa ja prosesseissa

Kehitystrendi: Koneet sisältävät tulevaisuudessa yhä enemmän tieto- ja viestintäteknologiaa ja prosesseja

automatisoidaan

5. Osaamisalue: Energia- ja ympäristö

Kehitystrendi: Energia- ja ympäristöteknologiat ovat kone- ja metallituoteteollisuuden kasvualoja.

MUUTOSTEN VAIKUTUS KOULUTUSPROSESSEIHIN, OPETUSMENETELMIIN JA -YMPÄRISTÖIHIN

Uusia asioita ei voida aina opettaa vanhoin menetelmin, vaan koulutuksen tulisi kyetä uudistumaan kokeile-

malla ja kehittämällä rohkeasti myös uudenlaisen tekemisen tapoja.

OPH:n kanssa kone- ja metallin koulutuksen kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa nostettiin esille mm.

seuraavia koulutusmallien kehittämiseen liittyviä teemoja (Rainio, 2013):

1. Open pitää olla open (engl.)

Uudessa toimintakulttuurissa korostuu yhdessä tekemisen merkitys. Aivan liian usein itse kukin tou-

hottaa omia hankkeitaan huomaamatta yhteistyön voimaa ja yhdessä tekemisen kautta saavutetta-

via synergiahyötyjä. Talkoohenki, kontaktien jakaminen ja monenlainen ”oravannahkakauppa” pitäisi

uudelleen nostaa kunniaan ja näin pyrkiä hajanaisesta puuhastelusta isompiin yhteisiin hankkeisiin.

2. KV –valmiuksien kehittäminen

Sekä opettajien, opiskelijoiden että organisaatioiden pitää kyetä aidosti kansainväliseen toimintaan

60 (75)

60

3. Teollisuuden ja opetuksen läheisempi yhteistyö

Yritys-oppilaitos yhteistyö on varsin moniulotteinen kehittämisen alue. Olennaisinta on kuitenkin läh-

teä yhdessä rakentamaan eri tahojen intressit ja mahdollisuudet huomioiden yhteisiä toimintamalleja

ja niihin pohjautuvia yritys-oppilaitos rajoja ”rikkovia” toteutuksia joilla yhteisiin haasteisiin voidaan

vastata.

4. Ammatillinen huippuosaaminen oikeaan arvoonsa, Mestari – Oppipoika ajattelu, Osaajapooli, oppiso-

pimuskoulutus

Pitkän linjan ammattilaisten siirtyessä eläkkeelle on myös vaara, että heidän osaamisensa katoaa.

Tämän kaltaisen kokemustiedon siirtämiseksi ja säilyttämiseksi tulisi pikaisesti rakentaa toimintamal-

leja. Luonnollisesti myös perinteiset teollisuuslähtöiset koulutusmallit, kuten erilaiset työssäoppimi-

sen tukijärjestelyt ja oppisopimuskoulutus, tarjoavat hyviä mahdollisuuksia osaamisen vaihtoon. Hy-

vänä esimerkkinä vanhan mallin menestyksekkäästä soveltamisesta on Kiltakoulut.fi. Se on ammatil-

lisen koulutuksen oppimisympäristön kehittämishanke, jossa sosiaalisen median työkaluja ja mobiili-

teknologiaa hyödyntäen tavoitellaan opiskelijakeskeisyyttä ja vertaisoppimista, läpinäkyvää yhteisölli-

sen tiedon jakamista ja vertaiskehittämistä sekä opiskelijaa kunnioittavaa ja yrittäjämäistä asennetta

5. Oppimisympäristöt ja opetuksen eri osa-alueiden vahvempi integrointi

Perinteisesti oppimisympäristö –termi on yhdistetty verkko-opetuksen oppisisältöihin tai fyysiseen

opetuksessa käytettyihin koneisiin ja järjestelmiin. Parhaimmillaan nämä tulisi luonnollisesti yhdistää

toinen toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Tampereella ja osittain myös kansallisena tuotantoteknii-

kan koulutusta antavien organisaatioiden yhteinen FMS Training Center on esimerkki monipuolisesti

hyödynnetystä järjestelmästä, jota voidaan käyttää eri oppilaitosteiden, aikuiskoulutuksen, yritysten

käyttäjäkoulutuksen ja jopa alaa vielä miettivien nuorten ja lasten teollisuuteen tutustumistarkoituk-

siin.

AJATUKSIA JA YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSIA ALUEELLISESTI, KANSALLISESTI JA KANSAIN-

VÄLISESTI

INTELLIGENT MACHINES FINLAND –YHTEISTYÖ

Uudella ohjelmakaudella INKA (Innovatiiviset kaupungit) ohjelmassa suomalaista koneenrakennusalaa kehit-

tävä keskeinen verkosto on Tampereen alueen koordinoima ”Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus” –oh-

jelma. Älykkäät koneet –klusteritoimijat ovat luonnollisesti yksi ko. ohjelmaan kytkeytyvä ryhmä. Niinpä osit-

tain varmistaaksemme ÄK-klusteritoiminnassa rakennetun hyvän yhteistyön ja syntyneiden erilaisten tuottei-

den ja palvelujen jatkuvuus sekä osittain tämän toiminnan kytkeytymisen myös INKA uudistuva teollisuus

ohjelmaan, ollaan perustamassa Intelligent Machines Finland –verkostoa. Verkostoa koordinoivan yhdistyk-

sen perustamiskokous pidetään 15.4. Tampereella. Verkoston on avoin kaikille kehittämistoiminnasta kiin-

nostuneille toimijoille tavoitteena yhteistyössä parantaa koneenrakennuksen ja valmistavan teollisuuden yri-

tysten liiketoimintamahdollisuuksia kehityspalveluiden ja –hankkeiden avulla mm. seuraavin toimintaperiaat-

tein:

61 (75)

61

1. Lähtökohtana on jatkaa ÄK-oskeklusterin toimijoiden joukolla sen yritysverkostojen toi-

mintapiirissä ja ottaa haltuun sen omistamat tavaramerkit ja good value.

2. Klusteria laajennetaan heti tunnettujen yhteistyökumppaneiden suuntaan

3. Jäsenet fokusoivat toimintansa klusterissa roolinsa mukaisesti: kehitysyhtiöt, AMK:t, tutki-

muslaitokset ja yliopistot, tutkimusverkostot, (pk ja suur) yritykset

4. ÄK oske -klusterin aikana kehitettyjen palvelutuotteiden markkinointia jatketaan ja uusien

tuotteiden kehittämistä jatketaan.

5. Kv- kontakteja aletaan hyödyntää liiketoimintanäkökulmasta kanavana kansainvälistymi-

seen ja väylänä suomen markkinoille.

6. Hakeudutaan EU tason klusterihankkeisiin ja aletaan hyödyntää klusteriasemaa ja kasva-

tetaan sen tunnettavuutta.

7. PK yritysten liiketoiminnan kehittämiselle etsitään rahoituskanava.

8. Toiminta rahoitetaan liiketoiminnalla ja julkisilla hankkeilla

9. Klusteri hakee roolin kansallisiin INKA, SHOK ja Tekes ohjelmiin jotka ovat sen fokusalu-

eella. EIT KIC suomeen on tärkeä.

10. Osaaminen klusterissa tehdään näkyväksi: Osaamiskartoitus ja tietokanta

11. Verkoston yhteistoiminta foorumit: Horisontaaliset / vertikaaliset

12. Klusteri saa toimintarahoituksen osuutena palveluista, jäsenmaksuina ja yritysten näky-

vyydestä.

Intelligent Machines Finland –verkostotyön valmistelussa Pohjois-Savon toimijat ovat olleet keskeisessä roo-

lissa. Jatkossakin näemme, että valmisteille olevan kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman ja kan-

sallisen Intelligent Machines Finland –verkoston välillä tulee rakentaa saumaton rajapinta ja yhteistyö.

OPPILAITOSYHTEISTYÖ – KOULUTUKSEN KEHITTÄJÄVERKOSTO

Teollisuuden murroksen myötä tarve koota tekniikan alan koulutusorganisaatiot yhteistyössä kehittämään

alan opetusta ja oppimismenetelmiä on selkeästi tunnistettu. Tätä varten tulisi koota alan kehittämisestä

kiinnostuneet organisaatiot ja niiden henkilöt yhteen ja järjestää näin muodostuneelle verkostolle väylä

käydä jatkuvaa keskustelua ja myös miettiä kuinka yhteistyön fasilitointi organisoitaisiin. Nykyiset sosiaalisen

median työkalut tarjoavat hyvät mahdollisuudet jatkuvaan vuorovaikutukseen, mutta tärkeää on myös muis-

taa välillä ihan perinteinen ihmisten muodollinen ja myös vapaamuotoinen tapaaminen.

Vapaamuotoisen esimerkiksi vain verkkoryhmien muotoon organisoituneiden verkostojen haasteena aktiivis-

ten ihmisten ajankäytön ja sitä kautta resurssien vaihtelu, jolloin muiden kiireinen keskellä yhteistyö helposti

hiipuu. Muodollisempi edes kevyesti rahoitettu toiminta takaa heti toisaalta rahoitusta tuovien ”asiakkaiden”

kiinnostuksen ja myös mahdollisuuden vaatia vastinetta rahoitukselleen. Samalla ko. toimenpiteistä vastaa-

valle syntyy positiivinen paine ylläpitää ja aktivoida yhteistyötä. Lisäksi muodollinen organisoituminen tarjoaa

myös mahdollisuuksia luoda toimijoiden yhteisiä ansaintamalleja. Tällöin hankkeistetun käynnistysvaiheen

62 (75)

62

jälkeen toiminnalla saatavilla tuloilla on mahdollista kattaa yhteistyön ja verkostoitumisen aiheuttamat me-

not. Yhteistyötä käynnistettäessä on myös tärkeä miettiä toiminnalle pelisäännöt, toiminnan tavoitteet ja fo-

kus.

Oppilaitosverkoston rooli, fokus ja yhteistyö muiden verkostojen kanssa

- yhteistyön kone- ja metallialan koulutuksen kehittämiseksi ja sen sisältöihin vaikuttaminen

- Oppimisympäristöjen kehittäminen: e-oppiminen, oppimateriaali, simulaatiot, todelliset ympä-

ristöt

- Yrityspalvelujen kehittäminen, prototuotantopalvelut

- yrityksen tai yritysryhmän tarpeiden pohjalta toimivat koulutusyhteenliittymät, jota kautta op-

pilaitokset voivat tarjota koulutusta

- oppilaitosverkoston koulutuspalveluja tarjoama yhteistyöverkosto

- toimiminen yhteistyötahona muiden alojen kehittämisverkostojen kanssa sekä kansallisesti

että kansainvälisesti

- alueellisen ja kansallisen yhteistyön linkittäjänä toimiminen

Osana Intelligent Machines Finland –verkostoa on jo aloitettu valmistelut em. tyyppisen verkostoyhteistyön

käynnistämiseksi. Erityisenä kärkenä tässä yhteistyössä on ajatus vastata nyt käsillä olevaan teollisuuden ra-

kennemuutoksesta johtuviin osaamistarpeisiin kehittämällä sekä eri oppilaitosasteiden että tekniikan koulu-

tuksen eri osa-alueiden perinteisiä raja-aitoja ”rikkovalla” yhteistyöllä uudenlaisia tulevaisuuden osaamis-

haasteisiin vastaavia koulutusohjelmia. Osittain tähän liittyen on keskusteltu mm. Suomen eOppimiskeskuk-

sen kanssa heidän käynnistymässä olevaan tulevan ohjelmakauden EAKR-hankevalmisteluun kytkeytymi-

sestä tällä teknologiateollisuuden koulutuksen kehittäjäverkostoteemalla. Tässä toiminnassa ja verkostossa

Pohjois-Savo ja sen koulutusorganisaatiot tulisi itseoikeutetusti olla mukana.

AVOIN YHTEISÖLLINEN KEHITTÄMISEN KULTTUURI JA SITÄ TUKEVAT SOSIAALISEN MEDIAN KEINOT TE-

HOKÄYTTÖÖN

Uudenlaisen oppimisyhteiskunnan edellytys on kommunikaation ja viestinnän tehokkuus ja avoimuus. Tässä

sosiaalisen median työkaluilla ja ennen kaikkea sen käyttöönoton myötä omaksuttavalla uudenlaisella toimin-

takulttuurilla on keskeinen rooli.

Oppilaitosmaailmassa käydään perusteltua ja hyvää keskustelua sen eduista ja haitoista. Mutta jo nyt suo-

malainen koululaitos on vuosia edellä teollisuutta tässä keskustelussa ja sitä kautta myös tulevaisuudessa se

voisi omalta osaltaan olla tukemassa teollisuutta sen käyttöönottaessa näitä uudenlaisia avoimempia tekemi-

sen malleja ja prosesseja.

63 (75)

63

Sosiaalinen media tarjoaa hyvät työkalut keskustella kollegojen kanssa sekä tehdä koulutuksen ja esimerkiksi

oppimateriaalin kehitystyötä. Joitakin vuosi sitten aktiivisesti toiminut elTRIO (teknologiateollisuuden eoppi-

misen kehittäjien verkosto) on esimerkki oppimateriaaliverkoston toiminnasta, jonka yksi keskeinen ajatus on

ollut sopia malleista ja menettelytavoista, joilla avoimen yhteistyön ja jakamisen hengessä organisoidaan op-

pimateriaalien ja –ympäristöjen yhteistuotanto ja -käyttö.

Sosiaalisen median ja sen verkostojen kautta sekä opettajille että oppilaille tarjoutuu myös kustannustehokas

ja turvallinen tapa luoda kansainvälisiä kontakteja, jotka toivottavasti myöhemmässä vaiheessa konkretisoi-

tuvat harjoittelupaikoiksi ja mahdollisuudeksi osallistua oman alansa ja opetuksen kansainväliseen kehittä-

mistoimintaan.

Samalla kuin huomaamatta verkossa aktiivisen viestinnän ja välillä kontaktien kanssa reaalimaailmassa ta-

paamalla tutustutaan erilaisiin ihmisiin ja toimintakulttuureihin ja opitaan yhteistyössä tarvittavia viestintätai-

toja ja sosiaalisuutta.

PERINTEISTÄ VERKOSTOYHTEISTYÖTÄ UNOHTAMATTA

Sosiaalisen median verkostoja rakennettaessa helposti unohdetaan että niiden taustalla aina on kuitenkin

oikeat organisaatiot ja todellisuudessa noissa organisaatoissa toimivat aktiiviset ihmiset. Niinpä rakennetaan

sitten yhteisöjä sosiaalisen median työkalujen varaan tai perinteisemmin ”todellisten” kohtaamisten varaan,

tulee yhteisön ylläpitoon ja toimintamalleihin muistaa kiinnittää erityistä huomiota ja myös varmistaa toimin-

nan riittävä resursointi.

64 (75)

64

Liite 3: Jari A.T. Laine, Aalto-yliopisto

KONE- JA TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA.

Taustaa

Globaalit arvoketjut murroksessa

Markkinoilla on käynnissä merkittävä tuotannollis-taloudellinen ja globaaleja ulottuvuuksia saava rakenne-

muutos, jonka myötä on syntymässä uusi tuotantoparadigma. Globaalissa verkossa äärimmäistä kustannus-

tehokkuutta painottavat kilpailustrategiat sysäävät työintensiivisen tuotantotoiminnan kohti edullisempia

maita. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä kohti kasvavia markkinoita, erityisesti BRIC-maita ja Aa-

siaa, ja myös merkittävä osuus tuotannollisesta toiminnasta on siirtymässä mukana kasvavien markkinoiden

läheisyyteen. Toisaalta tarve uusille innovaatioille ja asiakaskeskeiselle lisäarvon luonnille haastaa monet al-

haisten kustannusmaiden yksioikoiseen hyödyntämiseen perustuvat ratkaisut sekä ulkoistamis- ja keskittä-

mistrendin, pakottaa yritykset uusiutumaan yhä kiihtyvällä vauhdilla ja asettaa yritysten toimintamalleille li-

sääntyviä vaateita.

Samanaikaisesti arvoketjujen rakenne on myös muista syistä muuttumassa perustavaa laatua olevalla ta-

valla. Kehittyneiden kommunikaatioteknologioiden ja globaalin logistiikan mahdollistamana yritysten arvoket-

jut ovat hajaantuneet osaamisen ja tehokkuuden perässä globaalisti ja aiempaa hienojakoisemmin, jopa yk-

sittäisten työtehtävien tasolla (Gereffi et al, 2005, Baldwin, 2006). Tämä ajaa yrityksiä erikoistumaan ja kes-

kittymään tiettyihin avainosaamisalueisiin. Nykypäivän verkottunut toimintaympäristö mahdollistaa muiden

kuin avaintoimintojen hankkimisen yrityksen ulkopuolelta: ulkoisten resurssien tehokas hyödyntäminen ja

johtaminen ovatkin nousseet keskeiseksi strategiseksi teemaksi tuotannollisten yritysten kannalta. Verkottu-

neet toimintaympäristöt muodostavat ekosysteemejä, joissa yritysten toiminnot ovat tiukasti linkittyneet toi-

siinsa ja joissa muutokset yksittäisen yrityksen kilpailutekijöissä heijastuvat koko systeemin toimintaan.

Ulkoistamistrendi ajaa yrityksiä kasvattamaan ulkoisten resurssien käyttöä ja yhteistoiminnan paino-piste

muuttuu paikallisesta globaaliksi, jolloin ekosysteemit ja ekosysteemin johtamiskyky nousevat tuotannollisten

yritysten keskeiseksi kilpailukyvyn tekijäksi.

Jatkossa arvonmuodostus tapahtuu juuri kompleksisissa, monien tekijöiden muodostamissa ekosystee-

meissä, joita yritys saattaa suunnitella ja johtaa mutta jotka yritys omistaa vain osittain ja joissa rajapinnat

toimittajiin, asiakkaisiin ja kilpailijoihin pitää määritellä aika ajoin uudelleen. Uuden kilpailukyvyn, innovaatioi-

den ja osaamisen lähteitä ovat jatkossa erilaiset liittoumat ja verkostopohjaiset yhteistyömuodot, joita yritys

saattaa harjoittaa niin asiakkaiden, toimittajien kuin muidenkin partnerien kanssa. Tämä muutos on jo näh-

tävissä mm. ulkoistamisen muuttumisena normaaliksi toimintamalliksi sekä ulkoisissa rajapinnoissa kuten toi-

mittajasuhteissa syntyvien innovaatioiden merkityksen kasvuna.

65 (75)

65

Edellä kuvattujen toimintaympäristön muutosten seurauksena valmistavassa teollisuudessa on tapahtumassa

perustavanlaatuinen siirtyminen tehdaskeskeisestä ajattelutavasta kohti globaalisti hajaantuneiden ulkoisten

resurssien johtamista. Tällä paradigman muutoksella on erittäin merkittäviä vaikutuksia kaikkiin teollistunei-

hin maihin, myös Suomeen. Suomeen jäävälle tai Suomeen sijoittuvalle tuotannolliselle toiminnalle pitää tu-

levaisuudessa olla selkeä rooli kokonaisuudessa, toisin sanoen muitakin perusteita kuin se historiallinen tosi-

seikka, että tuotantoyksiköt aikoinaan perustettiin Suomeen.

Viimeaikainen tutkimuksemme osoittaa, että jos tuotteen ostokriteeri on hinta, on todennäköistä että sitä ei

enää uuden paradigman valossa valmisteta Suomessa. Siitä huolimatta suomalaiseen innovaatioon tai kan-

sainvälisesti toimivan yrityksen tuotteeseen tai palveluun liittyvä arvoketju voi luoda työtä ja hyvinvointia

myös Suomessa. Toisaalta yhä erilaisempien verkoston resurssien, niin edullisten tuotantoresurssien, nopean

asiakaspalvelun, huippuluokan T&K- ja innovaatio-osaamisen kuin kertyneen osaamispääomankin tuntemus,

sekä kyvykkyys näiden resurssien nopeaan hyödyntämiseen globaalisti nousee avainasemaan tulevaisuuden

kilpailukyvyn lähteenä ja mahdollistaa sellaisten tuotteiden valmistuksen Suomessa, joissa päävalintakriteeri

ei ole ostohinta.

Palaako tuotanto länteen – olemmeko me valmiita?

Viimeisten vuosikymmenien aikana nähty massiivinen teollisten työpaikkojen virta länsimaista alhaisen kus-

tannustason maihin näyttäisi hidastuvan. On merkkejä paluuvirtauksesta, vaikka vielä on liian aikaista puhua

suunnan muutoksesta tai trendistä.

Viimeaikoina kritiikki työkustannuslähtöistä tuotantostrategiaa vastaan on lisääntynyt sekä julkisessa mielipi-

teessä että tieteellisessä tutkimuksessa (Cordon 2011). Tietoisuus kaukomaille tehtyjen tuotannon ulkoistuk-

sien haitoista ja riskeistä on lisääntynyt. Yhä useammin kuulemme toiveita ja jopa voimakkaita vaatimuksia

tuotannon palauttamisesta takaisin alkusijoilleen. Näin tapahtuu erityisesti Amerikassa, missä keskusteluun

liitty aimo annos kauppapoliittista protektionismia ja muuta poliittista intressiä. Joka tapauksessa viimeaikai-

set konkreettiset päätökset amerikkalaisen autoteollisuuden ja tietoliikennejätti Applen tuotannollisista paluu-

ja uusinvestointiratkaisuista tukevat tätä teoriaa. Myös saksalainen talouselämä on ollut aktiivinen tuotannon

paluumuuttaja ja asiaa on siellä tutkittu laajemminkin (Kinkel et al. 2007). Tuotannon paluun tutkimus on

kuitenkin vielä vähäistä. Suomalaisiakin esimerkkejä löytyy mm. Hangosta (Helkama), Salosta (Solifer-pyö-

rien kokoonpano) ja Lahden suunnalta (Kempin suurinvestointi hitsausmuuntajien piirilevytuotantoon). Ole-

massa olevan tutkimuksen valossa tuotannon paluupäätökset halvan työvoiman maista näyttäytyvät usein

huonon sijoituspaikkapäätöksen, heikon siirtoprojektisuunnittelun tai puutteellisen laatujohtamisen korjaus-

liikkeiltä (Kinkel & Maloca 2009). Osansa on varmasti kyvyttömyydessä siirtää tuotteeseen ja teknologiaan

liittyvää harmaata (Tacit) osaamista (Hummels et al. 2010). Tutkimuksiemme valossa väitämme kuitenkin,

66 (75)

66

että joissakin tapauksissa tuotannon siirtopäätös on alunperinkin ollut väärä ratkaisu. Tällaisesta tapauk-

sesta on kysymys silloin, kun tuotteen kilpailu-kyky riippuu merkittävästi toimituskyvyn joustavuudesta, no-

peudesta tai asiakaskohtaisesta räätälöinnistä. Halvasta työvoimasta saatu hyöty ulosmitataan usein toimi-

tusketjun pitenemisen aiheuttamana jäykkyytenä ja pääoman ylimääräisenä sitoutumisena. Myös kasvavat

rahtikustannukset, eettiset ja poliittiset riskit kääntävät vaakakuppia toiseen suuntaan.

PK-teollisuuden rakenteesta ja roolista Suomessa.

Suomen teollinen rakenne ja kansantalous on rakentunut voimakkaan prosessi- kone- ja ICT-teollisuuden

tukijalkojen varaan. Suuret yritykset ovat määränneet suunnan ja tahdin elinkeinoelämää, talouspolitiikkaa ja

koulutusta koskevassa päätöksenteossa. Ne ovat takavuosina myös kantaneet päävastuun kansakunnan työl-

lisyydestä, kansantuotteen kasvusta ja sitä kautta yhteiskunnan rakennuksesta ja hyvinvoinnin tasaamisesta.

Nyt tämä trendi näyttää katkenneen pysyvästi. Perinteisten vientimarkkinoidemme talousvaikeudet ja työn

voimakas siirtyminen lähemmäs kehittyviä markkinoita ovat pysäyttäneet kasvun ja uhkaavat yhteiskun-

tamme hyvinvointia ja kehitystä. Sekä EU:n että kansallisen tason päätöksenteossa pienet ja keskisuuret yri-

tykset on viimeaikoina nähty entistä merkittävämmässä roolissa suurista yrityksistä vapautuneen työvoiman

työllistäjinä sekä mahdollisena viennin uutena moottorina. Suuria määriä ylikansallista ja kansallista sekä yk-

sityistäkin rahallista tukea on suunnattu ja tullaan suuntaamaan PK-teollisuuden kasvun edellytysten paran-

tamiseen. Yrittäjyyttä edistetään niin Suomessa kuin muuallakin järjestämällä start-up yrityksille tiloja, hau-

tomoita, PK-sektorille sopivaa henkilöstön koulutusta, riskirahoitusta sekä erilaisia konsultointi- ja neuvonta-

palveluja. Tähän on hyvät perusteet, vastaahan PK-sektori EU:n tasolla kahdesta kolmasosasta yksityisen

sektorin työllisyydestä ja yli puolesta arvonlisästä. Suuri kysymys on, miten tämä tuki tulisi ohjata ja käyttää

niin, että hyötysuhde olisi mahdollisimman hyvä.

Yrityksiä törmäyttämällä innovatiivisia tuotteita ja palveluita

Suomalainen PK-teollisuus on varsin nuorta ja historiallisesti se muodostunut suurten yritysten toimittaja- ja

alihankintaverkostojen kautta syntyneestä osaamisesta ja kysynnän imusta. Omia tuotteita tekeviä yrityksiä

on vähän verrattuna usein käytettyyn viiteryhmään: Ruotsiin, Tanskaan tai Euroopan talousveturiin Saksaan,

jonka talouden iskukyvystä globaalit Mittelstand-yritykset muodostavat merkittävän osan. Suomalaisten PK-

yritysten yrityskohtainen osaaminen ja siihen liittyvät teknologia on kapeaa. Suurten yritysten tekemät rat-

kaisut ja päämarkkinoiden heikko talouskehitys on ajanut useat PK-yritykset ahdinkoon – alihankintateolli-

suudessa vaihtoehdoiksi on jäänyt riskin ottaminen ja suurempien asiakkaiden seuraaminen globaaleille

markkinoille tai ikuinen kustannuskamppailu alenevien ostohintojen maailmassa. Oman tuotteen kehittämi-

nen olisi yksi ratkaisu, mutta tähän tarvittava kriittinen, täydentävä osaaminen on usein yrityksen ulkopuo-

lella. Osaamisen hankkiminen ostamalla sopiva yritys tai rekrytoimalla lisää osaajia on sekä pääomaa kulut-

tavaa että riskipitoista ja aikaa vievää. Uudeksi mahdollisuudeksi näille perinteisille keinoille nähdään tapaus-

67 (75)

67

kohtaisesti muodostettavat, ammattimaisesti kootut ja fasilitoidut, osaamista täydentävät, alueelliset yritys-

verkostot, jotka voivat olla luonteeltaan projektikohtaisia tai pysyvämpiä. Näiden verkostojen kokeiluja sekä

siihen liittyvää tutkimusta tehdään useissa Euroopan maissa ja mm. Etelä-Koreassa. Tällä toimintatavalla us-

kotaan yritysten innovaatiokykyä ja tuotteistamista voitavan merkittävästi parantaa käyttämällä rahallisia tu-

kia säästeliäästi ja toimien jo rakennetun infrastruktuurin puitteissa.

Uusi paradigma - lisäarvoa tuottava hankinta

Suomen kansantalouden kokonaishankintavolyymin arvioidaan olevan n. 190 miljardia euroa (2012, ETLA),

josta julkisen hankinnan osuus on n. 27 miljardia. Teollisen rakennemuutoksen seurauksena suomen kan-

santalouden hankinnat ovat kasvaneet voimakkaasti viimeiset vuosikymmenet sekä yksityisellä että julkisella

sektorilla. Yrityksissä palveluiden osuus kaikista hankinnoista on kaksin-kertaistunut 2000-luvulla n. 9%

osuuteen myynnistä ja niiden osuus on keskimäärin jo yli 40% PK-teollisuuden arvonlisästä. (Tilastokeskus,

Timo Seppälä/ETLA 2013)). Valmistavien yritysten kaikkien hankintojen osuuden on tutkittu nousevan usein

70-80%:iin tuotannon arvosta. Suomalaiset yritykset ovat yhä enemmän mukana erilaistuvissa rooleissa no-

peasti konfiguroituvissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankinta- ja toimitusverkostoissa. Kannattava ja te-

hokas verkostossa toimiminen edellyttää uudenlaisien kyvykkyyksien omaksumista.

Hankinnan perinteinen tutkimus ja hankintaan liitetty kyvykkyysvaade on perinteisesti painottunut suurem-

man ostajan (päähankkija) näkökulmaan ja ollut luonteeltaan tarkasti määriteltävien komponenttien, aliko-

koonpanojen tai tuotteiden hankintaa sekä näiden toimitusketjuun liittyvää optimointia. Näkökulma on ollut

voimakkaasti kustannus- ja tehokkuuslähtöinen. Hankintaa ei ole nähty lisäarvon tain uuden liiketoiminnan

tuottajana, vaikka tutkitusti lisäarvomahdollisuus voi olla kustannussäästöön verrattuna huomattavasti suu-

rempi (Monczka 2012).

Uusien kyvykkyyksien, teknologioiden, palvelujen ja tuoteinnovaatioiden hankinta on luonteeltaan ja vaati-

muksiltaan varsin erilaista verrattuna ominaisuuksiltaan tarkasti määriteltävään tuotteeseen. Perinteiset vo-

lyymien keskittäminen ja tehokas kilpailutus välttämättä toimi. Kaupan maailmanlaajuinen avautuminen ja

tietotekniikan kehityksen mahdollistamat uudet hankintamarkkinat ja keinot (esim. crowd sourcing) tuovat

aivan uusia työkaluja hankinnan käyttöön. Innovaatioiden ja osaamisen hankinta on uusi teollinen ja yhteis-

kunnallinen paradigma joka haastaa sekä perinteiset hankinnan menetelmät, mittarit ja osaamisvaateet.

Asiakas-toimittajasuhteiden muutos ”arm’s length” suhteista enemmän yhteistä kehittämistä vaativiin suhtei-

siin korostuu. Avaintoimittajat nähdään enemmän ulkoisina resursseina (Tanskanen et al, 2013) kuin vain

tavarantoimittajina.

Hankinnan uuden paradigman kehitys tutkimuskohteena on esitetty seuraavissa kuvissa.

68 (75)

68

Uusi hankinnan hierarkia (Eloranta, Laine ja Seppälä, 2013)

Hankinnan kypsyysmallien kehitys, hypoteesi kehitetty mukaillen Trent & Monczka, 2005; Laine and Seppälä,

2013

69 (75)

69

Liite 4. WebroPol-kyselyjen tuloksia

Yli puolet vastanneista yrityksistä on liikevaihdoltaan alle 10 miljoonaa ja alle 50 henkilöä työl-

listäviä mikro- tai pienyrityksiä (Kuva 1). Kuvassa 2 on esitetty yritysten verkostoaseman ja-

kauma ja asiakaskunnan sijainti maantieteellisesti (kummassakin useampi valinta on ollut

mahdollinen). Kuvassa 3 on esitetty yritysten erikoistumisala.

Kuva 1. Vastaajayritysten koko liikevaihdolla ja henkilömäärällä mitattuna.

70 (75)

70

Kuva 2. Yritysten asema verkostossa ja asiakkaiden sijainti.

Kuva 3. Yritysten erikoistuminen.

Kyselyssä koetettiin selvittää yritysten osaamisen nyky- ja tavoitetilaa tiettyjen ominaisuuksien

osalta, jotta saataisiin selville pahimmat puutteet ja suurimmat erot nyky- ja tavoitetilan vä-

lillä. Osaamisominaisuuksina käytettiin seuraavia muuttujia:

1. Tuotteen tekninen taso

71 (75)

71

2. Tuotteen tai palvelun innovatiivisuus

3. Tuottavuus

4. Tuotannon automaatioaste

5. Toiminnan laatu

6. Tuotteeseen ja valmistukseen liittyvän tiedon hallinta

7. Tuotannon ohjattavuus

8. Toimitusketjun hallittavuus

9. Alihankintayritysten rooli tuotteen ja toiminnan kehittämisessä

10. Tuotannon tietojärjestelmät (PDM-, ERP-, MES)

11. Palveluliiketoiminta

12. Projektijohtaminen

13. Kansainvälinen liiketoiminta

14. Henkilöstön osaaminen

15. Tuotannon energiatehokkuus

16. Uuden teknologisen tutkimustiedon siirtyminen käyttöönne

17. Yhteistyö asiantuntijaorganisaatioiden kuten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

kanssa

18. Alueen yliopiston ja ammattikorkeakoulun rooli PKyritysten liiketoiminnan ja teknolo-

gisen kehittämisen tukena

Yrityksiä pyydettiin arvioimaan osaamistaan asteikolla 1 – 5 (1= huono, 5=erinomainen).

Kaikkien yritysten keskiarvojen mukainen käyrästö on esitetty kuvassa 4. Käyrät kulkevat hy-

vin samaan tahtiin, eli suuria eroja kehittämistavoitteissa ei näy. Huonointa osaaminen näyt-

tää olevan muuttujien 4 (tuotannon automaatioaste), 9 (rooli tuotteen ja toiminnan kehittämi-

sessä) sekä 18 (yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa). Odotukset näiden kohteiden kehittä-

misessä eivät olleet kovin korkealla. Tuotteen tekninen taso, toiminnan laatu ja henkilöstön

osaaminen noteerattiin korkeimmalle ja niissä myös kehitysodotukset olivat korkeat.

Kuva 4. Osaamismuuttujien nyky- ja tavoitetila kaikilla yrityksillä.

72 (75)

72

Vastaajista 26 yrityksen liikevaihto oli korkeintaan 5 miljoonaa. Näiden yritysten kehitystarpeet

näkyvät kuvassa 5. Käyrät noudattelevat kaikkien yritysten käyriä.

Kuva 5. Maksimissaan 5 miljoonan liikevaihtoa toteuttavien yritysten kehittämistarpeet.

5 - 50 miljoonaa vaihtavien yritysten käyrät on esitetty kuvassa 6. Näitä yrityksiä kyselyssä oli

mukana 19 kpl.

Kuva 6. 5 – 50 miljoonan liikevaihtoa toteuttavien yritysten kehittämistarpeet.

73 (75)

73

Kuva 7. Yli 50 miljoonan liikevaihdon yritysten kehittämistarpeet.

74 (75)

74

pohjois-savon kone- ja...erityisesti tietotekniikan entistä parempi hyödyntäminen on tärkeää....

Documents