1. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot kansainvlisess mittarivertailussa Otavan opisto Olli Kangas Kela / Tutkimusosasto [email_address]

2. Miten mitata hyvinvointia?

Ei yhteisesti hyvksyttyj mittareita

Yksi mittari vaiko mittareitten joukko?

Yksi mittari paljastaa vain yhden ulottuvuuden

Indikaattoriryppt

Summaindeksit

• Summaindekseill ei kovin suurta politiikka-relevanssia, erilliset indikaattorit parempia

3. Mitataanko objektiivisia elinoloja vai subjektiivisia kokemuksia?

Elinaika, GDP, HDI, koulutustulokset (yhteiskunnan avoimuus), tasa-arvoindeksit

Pohjoismainen hyvinvointitutkimus

• Johansson: resurssit (raha, koulutus, turvallisuus, sosiaaliset suhteet, poliittinen osallistuminen, ty ja vapaa-aika)

Allardt

• having, loving, being

Sen

• Senin hyvinvointimittari

• ca p abilities

Veenhofen

• onnellisuus

Turvallisuus

4. IMEVISKUOLLEISUUS JA ELININODOTE(JRJESTYKSIEN KESKIARVO)

1.JAP

2.SWE

3.ITA

4.NOR

5.SUI

6.AUS

7.FRA

8.GER

9.FIN

10. CAN

11. AUT

12. BEL

13. NL

14. NZL

15. UK

16. DEN

17. USA

5.

BKT per capita:

• Ostovoimalla korjattu vai ei

• Index of sustainable economic welfare, ISEW

Modifioituja mittareita:

• Senin (1976) hyvinvointimittari

• • BKT/Capita * (1-Ginikerroin)

• Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI)

• • materiaalinen elintaso, tieto ja pitk elinik, jotka normeerataan yhteismitallisiksi seuraavalla tavalla:

• • • HDI = 1/3 (elinin indeksi) + 1/3 (koulutusindeksi) + 1/3 (BKT/capita -indeksi).

• Human Poverty Index - HPI-2

• • painottaa pitkikisyytt,toiminnallistalukutaitoa (ymmrt, mit lukee), tulonjakoa ja tyttmyytt.

• • Hyvinvoinnissa trke on terveys, sosiaalinen osallisuus ts. ihmisten kyky osallistua yhteiskuntansa toimintaan, mit puutteellinen lukutaito, kyhyys ja pitkaikaistyttmyys heikentvt

6. BKT , USD Senin indeksiHDI HPI-2 USA41 890NOR NORSWE NOR 41 420 DEN AUS NOR IRE38 505 IRE CAN FIN SWI35 633 USA IRE NL DEN33 973 SWE SWE DEN AUT33 700 AUT SWI GER CAN33 375 SWI JAP SWI UK33 238 FIN NL CAN NL32 684 JAP FRA AUT SWE32 525 NL FIN FRA FIN32 153 CAN USA JAP BEL32 119 BEL DEN AUS AUS31 794 UK AUT BEL JAP31 267 GER UK UK FRA30 386 AUS BEL USA GER29 461 FRA NZL IRE ITA28 529 ITA ITA ITA NZL24 996 NZL GER Lhde: UNDP (2008)http:// hdrstat . undp . org / indicators /5.html ;http:// hdrstat . undp . org / indicators /5.html 7. ISEW 8. Globaali tasa-arvoindeksi (global gender gap index)

Taloudelliset mahdollisuudet

• Tv osuudet

• Palkkaus

• Johtava-asema

Koulutustaso

• Lukutaito

• koulutustaso

Poliittinen osallistuminen

• Parlamentti

• Maan johtajana nainen

Terveys

• Odotettavissa olevat terveet vuodet

1.SWE

2.NOR

3.FIN

4.NZL

6.GER

7. DEN

8. IRE

9. UK

10. NL

11. AUS

12. CAN

13. BEL

14. AUT

15. USA

17. SWI

18. FRA

9. Miesten tv-osuus Naisten tv-osuus 0-6 v lasten itien tv -osuus 6+ v lasten itien tv-osuus Tyttmyys-aste Sukupuolten tasa-arvo (GGG) SWI 88 SWE 78 SWE 78 FIN 85 NOR 2.6 SWE .814 DEN 84 DEN 76 AUT 75 DEN 79 NL 3.2 NOR .805 UK 83 NOR 76 DEN 74 SWI 78 SWI 3.6 FIN .804 SWE 83 SWI 75 NL 71 SWE 77 DEN 3.8 GER .761 NL 83 FIN 74 BEL 69 NL 70 AUT 4.4 DEN .751 NOR 82 NL 71 FRA 65 AUT 70 IRE 4.5 IRE .745 AUT 82 UK 70 SWI 61 BEL 69 UK 5.3 UK .744 GER 82 GER 69 GER 57 FRA 68 SWE 6.1 NL .744 IRE 81 AUT 68 UK 57 UK 67 FIN 6.9 BEL .720 FIN 77 FRA 66 IRE 52 GER 63 BEL 7.5 AUT .706 FRA 75 IRE 63 FIN 49 IRE 51 FRA 8.3 SWI 692 BEL 73 BEL 60 GER 8.4 FRA .682 OECD 2008b; World Economic Forum 2007. 10. Lasten hyvinvointi-indeksi(UNICEF 2007)

1.Nl

2.Swe

3.Den

4.Fin

6.Swi

7.Nor

8.Ita

9.Ire

10. Bel

11. Ger

12. Can

13. Fra

14. Aut

15. USA

16. UK

Materiaalinen hyvinvointi

Terveys ja turvallisuus

Koulutus ja hyvinvointi

Perhesuhteet

Kaverisuhteet

11. PISATULOKSET JA PERHETAUSTA

1. FIN

2. JAP

3.IRE

4. SWE

5. AUT

6.AUS

7.UK

8.NOR

9.ITA

10. FRA

11. DEN

12. BEL

13. SWI

14. USA

15. GER

12. Gini Kyhyys (60 prosentin kyhyysraja), % Sukupolvien vlinen tuloliikkuvuus Oppimiserot matematiikassa Koko vest Lapset Elkeliset Ei koulutusta vs. korkeakoulu Yksinhuoltajat vs. pariskunnat DEN .247 NL 11.1 FIN 9.7 NL 15.0 DEN .15 FIN 35 AUT 3 SWE .250 SWE 12.0 NOR 10.0 FRA 16.2 NOR .17 SWE 40 FIN 9 NOR .258 NOR 12.8 DEN 10.5 GER 17.8 FIN .18 NL 43 GER 10 FIN .269 DEN 13.2 SWE 10.9 SWE 20.6 SWE .27 NOR 47 SWI 16 GER .283 AUT 13.4 NL 12.2 AUT 21.4 GER .31 IRE 49 FRA 18 AUT .291 FIN 13.5 BEL 12.7 NOR 23.0 FRA .41 AUT 50 NOR 22 NL .309 GER 13.6 GER 15.2 FIN 25.5 (USA .48) FRA 53 DEN 26 FRA .327 FRA 13.7 AUT 15.9 UK 28.4 UK .50 SWI 58 SWE 29 BEL .330 SWI 14.4 UK 15.9 SWI 29.9 DEN 62 NL 31 SWI 337 BEL 16.1 SWI 17.0 DEN 31.1 BEL 65 IRE 33 IRE .343 UK 19.2 IRE 21.8 BEL 35.9 GER 92 BEL 42 UK . 360 IRE 22.5 UK 24.2 IRE 54.9 (USA 77) (USA 43) http://www. lisproject .org/ keyfigures . htm ; OECD 2006, 75. 13. Subjektiivinen hyvinvointi

Tyytyvisyys

Onnellisuus

Sosiaalinen poma (luottamus)

Ruth Veenhovenin onnellisuusindeksi

• Happy Life-Expectancy (HLE)

• • Elinajanodote * keskimrinen onnellisuus

Turvallisuus

14. subjektiivinen hyvinvointi Terveydentila erittin hyv, % Ei tunne itsen masentuneeksi, % Onnellisuus ja tyytyvisyys (0 = erittin onneton; 20 = erittin onnellinen) Vaikeuksia tulla tuloillaan toimeen, % Tuntee olonsa erittin turvalliseksi liikkuessaan yksin pimell, % Luottamus / sosiaalinen poma (0 = olematon; 30 = erittin vahva) DEN 38 DEN 79 DEN 16.7 DEN 6 NOR 50 DEN 21 IRE 37 FIN 79 SWI 15.9 NOR 9 DEN 48 FIN 20 AUT 34 NOR 76 SWE15.5 SWE 9 SWE 40 NOR 20 SWI 34 SWE 74 NOR 15.4 AUT 10 FIN 38 SWE 20 NOR 33 IRE 73 FIN 15.4 IRE 11 SWI 37 SWI 18 UK 32 NL 67 NL 14.9 SWI 12 FRA 36 NL 18 SWE 31 UK 66 AUT 14.9 NL 12 AUT 32 AUT 17 BEL 23 SWI 63 IRE 14.8 FIN 12 GER 25 UK 17 FRA 21 BEL 62 BEL 14.7 FRA 14 IRE 21 IRE 17 FIN 20 AUT 61 UK 14.5 UK 15 BEL 20 GER 16 GER 19 FRA 60 GER 13.5 GER 18 UK 20 BEL 16 NL 15 GER 58 FRA 13.1 BEL 21 NL 15 FRA 15 European Social Survey, 3. keruukierros aineisto vuosilta 2006 ja 2007. 15. VEENHOVENIN ONNELLISEN ELMN ODOTE (EHL)

1.SUI

2.DEN

3.AUT

4.AUS

5.SWE

6.CAN

7.FIN

8.NOR

9.IRE

10.NL

11. USA

12. BEL

13. NZL

14. GER

15. UK

16. ITA

17. FRA

18. JAP

16. PELKO JA ERIARVOISUUS Maiden vlisiss eroissa trkein yksittinen selittj on tulonjaon eptasaisuus Kaikissa maissa huono-osaiset (vanhat, sairaat, kouluttamattomat ja kyht) pelkvt eniten Pohjoismaissa huono-osaiset pelkvt vhemmn kuin Englannissa hyvosaiset 17. mik selitt luottamusta? 18. 19. Mittareiden vliset korrelaatiot .21 .44 .05 .27 -.52* .43 .10 PISA - .61* .31 -.15 .05 .12 .03 GAP - .45 -.01 .17 .49* .45 TRUST - -.08 .53* .44 .55* EHL - -.02 .32 -.19 LEXP - .27 .51* SEN - .57* HDI - GDP GAP TRUST EHL LEXP SEN HDI GDP 20. SOSIAALIMENOT JA KEHITYSAPU, % BKT:STA (r = .52) 21. POHJOIS-MAAT - MAAILMAN PARAS KOLKKA??Onko vaalimisen arvoista?

1. NOR

2.SWE

3.DEN

4. SWI

5. FIN

6.AUT

7. JAP

8. CAN

9. AUS

10. IRE

11. NL

12. USA

13. FRA

14.BEL

15. NZL

16. ITA

17. GER

18. UK