pohjoisten identiteettien historia · •myös suomessa 1700-luvun loppupuolelta heräävä...

Kansallinen identiteetti

• Anthony D. Smith:

• Kansallisissa identiteeteissä on kysymys sellaisten arvojen, symbolien,

muistojen, myyttien ja perinteisten mallien ylläpitämisestä ja

jatkuvasta uudelleenmäärittelystä, jotka muodostavat kansakunnalle

leimallisen perinnön ja joihin yksilöt identifioituvat.

=modernin yhteiskuntatieteen määrittely, joten varottava vetämästä

suoraan menneisyyden yhteiskuntien aikaan

• Esim. mikä oli ”kansakunta” ja kansakunnan valta

=poliittinen, uskonnollinen ja yhteiskunnan eliitti ja heidän muovaamansa

arvot


• Kansallisen yhteisön yhteisyyden ja samuuden tunteet saivat

voimaa eliitistä

• Yksilöiden oli saatava myös omaksumaan kollektiiviset ja viralliset

arvot

• -> mitkä arvot, ideologiat, kulttuuripiirteet, uskonnolliset tekijät

kulloisenakin aikana ovat olleet yhteisyyden ja samuuden

synnyttäjinä

• Mutta mistä me löydämme menneisyyden kansan äänen, ”tavallisen yksilön” identiteetin?

Kansallinen identiteetti • Olennaisesti historiaan kytkeytyy

• Kansallisuusaate eli nationalismi – kansakunnan merkitys

• Smith: moderni nationalismi syntyi 1700-luvulla

• Ei kuitenkaan suuri mullistus esimodernista yhteiskunnasta moderniin nationalismiin

• Smith korostaa uskonnon merkitystä välittävänä ideologiana

• Siis toisin kuin usein esitetään, että esim. poliittisella ajattelulla ja uskonnolla ei tekemistä toistensa kanssa

modernissa maailmassa

• Kansallisissa identiteeteissä uskonnolliset traditiot

• Smithin mukaan modernissa nationalismissa uskonto sekularisoitunut kansalliseksi yhteisöksi

• On kuitenkin huomattava esim. länsieurooppalaisen uskonnollisuuden sisäiset muutokset 1700-

luvulla

• Nationalismi ei ollut vaihtoehto kristinuskolle, vaan nationalismi saattoi muotoutua uskonnon sisällä

• Valtiokirkko ja kirkon maallisen kehittämisen tavoitteet

• Näkyi hyvin Pohjoismaissa

• Ruotsissa 1700-luvulla korostui ”isänmaa”, kirkko myös aktiivisesti luomassa sitä – ulotettiin voimallisesti

pohjoiseenkin


• Eric Hobsbawm korostaa kollektiivisista identiteeteistä, että ne ovat

”enemmänkin paita kuin iho”

• Määritellään usein negatiivisesti, ts. miten muut eroavat meistä negaatioiden

kautta

• Kansallisvaltion merkitys nykyisin vähäisempi kuin ennen

• Kansallisvaltiossa vastakkainasetteluna muukalaisten kanssa

• Edistävät nativismia, tasa-arvoista ”kansalaisuutta” ja tasalaatuisuutta kielellisesti

ja kulttuurillisesti

• Esim. historialliset muistot (talvisota!)

• Kansalliset kulttuurit esitetään yhtenäisinä

• Kansallinen identiteetti historiallisesti rakennettu

• vallankäytön muovaama sosiaalinen konstruktio

• Historialle poliittinen lataus

Kansallinen identiteetti • Kansallisvaltion ja identiteetin tulevaisuuden suhteen kolmenlaisia

näkemyksiä

1. Nykyiset kansat ja nationalismit ovat jäännös edeltäjistä ja häipyvät pois

ajan myötä

2. Kansakunnat ja nationalismit ovat modernin tuote ja kansallistunne ohjaa

sosiaalisia muutoksia

3. Kansakunnat ja nationalismit ovat pysyviä ja niillä on vankat juuret

menneisyyteen

• Katoaako? Alkanut näkyä toisenlaisia piirteitä taas

• Nationalismin merkitys voi muuttua kansallisesta yhtenäisestä yksiköstä

kansallismielisyydeksi

• Esim. etnisten ryhmien kansallishenkisyys

• Etninen identiteetti on koettu ongelmana ja kansallinen identiteetti

itsestäänselvyytenä = valta

Kansallinen identiteetti • Myös Suomessa 1700-luvun loppupuolelta heräävä kansallisuusaate,

joka sitten ilmeni 1800-luvun alun Turun romantiikassa (Akatemian

piirissä)

• Jo Gustaf Mauritz Armfelt (k. 1814) käytti kansallishengen nimeä

vuoden 1809 tapahtumien yhteydessä

• =keisarin hyvyyteen, autonomiaan, valtioisänmaata

• =byrokraattinen tulkinta

• A. I. Arwidsson korosti kielen merkitystä kansan ilmenemismuotona -

> Suomessa suomi (”olkaamme siis suomalaisia”)

• Kansan tuli herätä kansallisesti, sen jälkeen valtiollisesti

• Kansan oli siis ymmärrettävä oma asemansa

• =kansallisromanttinen tulkinta


• Kansalaisaktivismin pelossa byrokratian oli tukahdutettava 1810-

luvulla Arwidssonin ryhmän toiminta

• Kansallisen identiteetin rakentamiseksi suomenkielisen rahvaan

varaan ei ollut edellytyksiä

• -> 1800-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan (fennomania jne.)

• Suomalaiskansallinen identiteetti luotiin valtiokokonaisuuden avulla

(autonomia)

• Esim. Saksassa, Italiassa kulttuurillisten identiteettien kautta

?


• Luotiin myös suomalaiskansallinen menneisyys 1800-luvun

loppupuolelta lähtien

• Esim. Yrjö Koskinen 1875:

• -kansallisuus, kansallistunne ja kansallishenki

-> meillä on myös kansallinen historia

• Rinnastaa kansallisuuden ja valtion yksilöön, jolla vapaa

itsemääräys

• Miten pohjoiset osat suhteutuivat kansalliseen identiteettiin

= myös alueellinen identiteetti

Pohjoiset alueet

• Alueet historiallisen kehityksen tuloksena

• Lukuisia aluemäärittelyjä historian saatossa

• Sopii identiteettien näkökulmasta seuraavat rakennusainekset:

1. Luonnonolosuhteet ja niiden perustalle rakentuva ihmisen ja luonnon

välinen vuorovaikutus

2. Asutus-, yhteiskunta-, talous- ja sosiaalihistoriallinen rakentuminen sekä

kunkin ajan kulttuurilliset erityispiirteet

(kielelliset ja etniset tekijät, kansankulttuurin muodot jne.)

3. Institutionaaliset prosessit ja symbolit

-> tietoisuus oman alueen erityisyydestä ja eroamisesta muista alueista

Pohjoiset alueet

• 1775 Oulun lääni

• -heterogeeninen alue

• Hallintohistoria oli jakautunut (eri osasista kursittiin)

• Eri väestöryhmiä

• Taloudelliset ja elinkeinolliset intressit eri osissa aluetta erilaiset

• Kirkollinen hallinto yhdisti (Turun hiippakuntaa, ei Tornionlaakso)

• (identiteetin kannalta?)

• 1809 muutos

• Korosti läänin hajanaisuutta, Tornionlaakso ja Lappi mukaan

• Yhtäältä pyrittiin luomaan yhtenäisyyttä (alueellisia instituutioita, seurat, erit. Oulun läänin talousseura, sanomalehdet)

• Toisaalta muotoutui maakunnallisia alueita (epäm. Rajat!)

Pohjoiset alueet

• 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi tietoinen alueellisuuden

muokkaaminen (paikallistasolla syntyvää)

• Maakuntahengen innoittamana Pohjanmaa jakautui

• Myös kielikysymys (ruotsinkielinen osa)

• Kansallishengen vaikutuksesta maakuntahengen luominen 1800-luvun

lopulta lähtien

• <- koululaitoksen kehittyminen ja sivistystason vahvistuminen,

kulttuurintuntemuksen paraneminen, samaistumisen tiedostaminen

• MIKSI?

• Henkiset tavoitteet (sivistystason kohottaminen), taloudellisten intressien

ajaminen, edunvalvonta (”lobbaus”)

• Maakuntaliitot 1920-luvulta lähtien (institutionalisoitumista)

Pohjoiset alueet

MITEN MAHDOLLISTUI?

• Hallinnollinen kehitys aluetasoilla

• Pitää muistaa historiallinen kihlakuntajako

• Järjestöllinen organisoituminen (liike ja järjestäytyminen)

• -seurojen perustaminen

• Poliittisen elämän kehittyminen

• Elinkeinojen yhtenäisyys

• Erit. myös infrastruktuurin monipuolistuminen

• Tiestön kehittyminen

• Virkamieskunnan kasvu, seurakunnallisten olojen tiivistyminen, kuntahallinnon vahvistuminen

Pohjoiset alueet

• Lapin muotoutuminen maakunnaksi vasta 1900-luvun

kuluessa

• rinnan läänihanke, johon alueena myös Peräpohjola kytkettiin

-> alueidentiteettien moninaisuus eikä selvää yhtenäistä

kokonaisuutta

• 1930-luvulla selkeästi kolmenlaista alueellisuutta:

• Peräpohjalaisuus, länsipohjalaisuus, lappilaisuus

• Lapin lääni perustettiin 1936, aloitti toimintansa 1938

• Petsamo oma lukunsa

Pohjoiset alueet

Anssi Paasi:

• Vasta 1950-luvulla alkoivat samaistua Lapin lääni ja maakunta

• Silti vielä 1980-luvulla vain noin 50 % Lapin läänin asukkaista identifioitui Lapin

maakuntaan kuuluvaksi

• n. 10 % peräpohjalaiseksi identifioitui

• Peräti 13 aluekäsitteeseen identifioiduttiin Lapin läänissä

• Mielenkiintoista että Ylä-Lapin kunnissa kunta oli yleisin alueellisen identiteetin määrääjä

• <- menneisyys (historiallisia lapinkyliä)?

• Onko edes Lappia maakuntana -> helposti muunlaiset aluekäsitteet • Konstruktiona (projektina) uudet alueet

• Meri-Lappi jne. • Koillismaa (Reino Rinne) • Saamenmaa (saamelaisten kotiseutualue Suomessa, vrt. Ruotsi)

• Miksi halutaan ”Saamenmaa” eikä ”Lappia”

Kunnallista identiteettiä?

• Kuusamo esimerkiksi = luonto olennainen osa identiteetin muodostamisessa

• vuonna 1961 merkittävä ratkaisu niin sanotussa Kuusamon koskisodassa, jossa 1950-luvulla suunnitellut laajat vesistörakentamiset kiellettiin

• Vuonna 1955 Kuusamon pohjoisosaan oli myös perustettu pitkällisen kädenväännön jälkeen Oulangan kansallispuisto, josta oli esitetty ensimmäiset ajatukset jo vuonna 1897

• Mutta onko luonto ollut aina Kuusamon identiteetin vahvistaja?

• Vrt. Pudasjärvi?

• Suo- ja erämaapitäjä, voimakas asutustilatoiminta • Tappiomielialaa?

• Entä Liminka? Vanha suurpitäjä

• Entä Hailuoto?

• saari

Maalaisia, vai mitä? Maaseutuidentiteettiäkö

• Vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella väkiluvun kehitys

ohjasi maatilatalouden asutustoiminnan vaikutuksesta Pohjois-

Suomen maaseudun oloja

• taajamoitumisen ja kaupungistumisen ensimmäiset merkit olivat jo

pohjoisessa tuolloin näkyvissä

• Kuitenkin vasta 1960-luvulta lähtien voidaan sanoa, että Pohjois-

Suomessa alkoi tapahtua voimakas siirtyminen asutuskeskuksiin,

joista osasta tuli myös kauppaloita -> kaupunkeja

=taajamoituminen

Maalaisia, vai mitä?

• 1800-luvulta jatkunut maalaiskuntien voimakas väestönkasvu pysähtyi 1960-luvulla ja kääntyi useimmissa Suomen kunnissa laskuun • 1960-luvun murros

• Kehitys ilmenee esim. Oulun läänin maalaiskuntien asukaslukujen keskiarvossa ja mediaanissa eli keskijanalle sijoittuvassa määrässä:

vuosi keskiarvo mediaani

1940 5 238 4 156

1950 5 674 4 643

1960 6 172 4 933

1970 5 458 4 056

Taajamista identiteettiä?

• Kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa oli 2000-luvulla vähintään yksi taajama-alue, ja maakunnan asutuksesta 80 prosenttia sijoittui vuonna 2005 taajamiin

• Vuonna 2008 suhteellinen osuus oli noussut 82 prosenttiin maakunnan kokonaisväestöstä

• Suhde oli kuitenkin pienempi kuin yleensä Suomessa, joten maaseudun haja-asutus oli yhä 2000-luvulla Pohjois-Pohjanmaalla suhteellisesti ottaen varsin merkittävää

• Taajama-aste oli 2000-luvun lopulla erityisen alhainen Siikalatvan ja Oulunkaaren seutukunnissa, joissa se jäi alle 60 prosentin

-> kysymys maaseudun tulevaisuudesta ja identiteeteistä

Väestösuhteet

• Väestöryhmien nimityksiä pohjoisilla alueilla myös useita

• Tietysti aluetta kuvaavina • Kainulaiset, lappalaiset, pohjalaiset

• Kansan nimitykset • Suomalainen, ruotsalainen jne.

• Pejoratiivisest nimet tyypillisiä: ryssä, hurri, mustalainen ym.

• Väestöryhmien nimet ovat tärkeitä, mutta ovatko ne oikeastaan tärkeämpiä tutkijoille kuin itse ryhmälle (myös poliittinen valta)

• Endogeeniset nimet (in-group) ja eksogeeniset (out-group) • Ulkopuoliset halventava sävy, ryhmän sisäisesti koetaan diskriminointina

• Esim. kveeni Norjassa

• Pohjois-Suomi Lappia lukuun ottamatta väestöpohjaltaan homogeeninen

• Silti alueellinen heterogeenisuus!

Väestösuhteet

• Kveeni-nimitys: Norjassa muodostui voimakas poliittinen

lataus

• ”den finske faren” -> legimiteetti nationalistiselle

vähemmistöpolitiikalle Norjassa 1900-luvun alussa

• Norjassa jo 1800-l. loppupuolella venäläisvaaraa koettiin

• Suomalaisia joukko-osastoja muodostettiin

• Suomalaisia taisteli Venäjän armeijassa (Venäjän–Turkin sota 1877-

78)

Väestösuhteet

• Suomalaisvähemmistö oli syntynyt myös Pohjois-Ruotsiin

• Kiinnostava kysymys: syntyikö kveeneillä Norjassa ja suomenkielisillä Ruotsissa kansallista

identiteettiä (suomalainen)?

• Vrt. samanaikainen suomalaiskansallinen herätys Suomessa

• Ainakaan Norjan kveenien parissa ei ollut suomalaiskansallista identiteettiä 1800-luvun

lopulla

• Lestadiolaisuus, kieli, nimet

• Kyläperustaiset yhteisöt identiteetin muodostajina

• Tilanteen mukaan ilmaistiin keitä ollaan

• 1920-luvulta voimakas suomalaiskansallinen propagandan levittäminen

• Monet Pohjois-Norjan suomalaista tunsivat olevansa suomalaisia

• Kveenikulttuuriksi organisoituminen vasta 1970-luvulta lähtien

• Etnopoliittinen mobilisaatio (etninen identiteetti) vasta 1990-luvulta

• Liittyi laajempaan yhteiskuntapoliittiseen kehitykseen Norjassa tuolloin

Tornionlaakso identiteetin näkökulmasta

• Vrt. Tornionlaakson väestökehitys

=identiteetin kannalta

• Myös rajanveto vaikuttanut erittäin voimakkaasti

• Raja on aina erottava

• v. 1809 sodan seurauksena tehty rauhansopimus ja rajanveto

Tornionjokeen on ollut yksi merkittävimmistä ellei merkittävin sodan

pysyvä lopputulos Pohjois-Euroopan sodankäynnin historiassa

• Raja on pysynyt 200 vuotta erottamassa samaa kansaa ilman että se olisi

aiheuttanut konflikteja

• Erityisesti raja vaikutti saamelaisten oloihin

Tornionlaakso identiteetin näkökulmasta

• Ruotsin tornionlaaksolaiset korostivat enemmän samaistumistaan Ruotsiin kuin suomalaista kulttuuriperintöään

• Siis identiteetiltään enemmän ruotsalaisia kuin suomalaisia

• Aina 1970-luvulle saakka

= Alueidentiteetin ero kulttuurisesta ja etnisestä identiteetistä

• v. 1981 elvyttämään Ruotsin puolella suomalaisuuttaan

• Svenska Tornedalingarnas Riksförbund – Tornionlaaksolaiset

• Voimakas muuttoliike Ruotsiin myös vahvisti

• v. 2000 tornionlaaksolaiset Ruotsin viiden vähemmistön joukkoon

• Meänkielestä vähemmistökieli

• Esimerkki moni-identiteetistä

• Ei välttämättä etnistä identiteettiä näy

Etninen identiteetti

• Länsimaissa on pyritty etnisesti riippumattomiin, tasa-arvoisiin

yhteiskuntiin

• Toisaalta tasa-arvoisuus ja on johtanut myös etnisen tasa-

arvon ja olemassaolon oikeutuksen korostamiseen

• etnisyyttä on käytetty aseena sekä enemmistön että

vähemmistön taholla

• Nationalismissa herkästi stereotypiat keinona

• Regionalismin nousu

• ”Valtion kriisi”


• Etninen identiteetti on tunne kuulumisesta johonkin tiettyyn väestöryhmään

• Olennaista on itseidentifikaatio

• mm. juuret, kieli, kulttuuripiirteet (antropologian ja sosiologian määrittelyissä)

• Ludger Müller-Wille: Etniset rajat muuttuvat jatkuvasti ja siksi myös etniset identiteetit. Tämä

inhimillinen piirre tukee kulttuurista diversiteettiä

• Oma määrittely ja toisten tekemä määrittely

• Erotetaan toisistaan etninen identiteetti ja kulttuurinen identiteetti

• Etnisessä identiteetissä ei välttämättä kulttuurilla ole merkitystä tai se voi olla joillekin yksilöille

hyvinkin tärkeä osa

• Yksilöstä lähtee

• Uskonnollisessa identiteetissä samankaltaista

• Kulttuurinen identiteetti on limittynyttä ja eri ryhmistä omaksuttuja piirteitä, joilla identiteetti

(identiteettejä) muod.

• Etnisessä identiteetissä ei (vrt. kuit. akkulturoituminen)

• Tutkijat jopa näkevät, että kulttuurillisuus on täysin erillinen etnisyydestä (David Hooson)

• Siksi on helppo manipuloida etnisyyttä tai kulttuuri-identiteettiä kiistämällä tai suorastaan peittämällä historiallisia

tosiasioita (todisteita historiasta)

Kysymys etnisestä identiteetistä

• Etninen identiteetti koetaan ongelmana, kansallinen identiteetti itsestäänselvyytenä ja ongelmattomana • Etniseen ryhmään kuuluvalta ”toiselta” edellytetään ryhmän

”aitoja” piirteitä (usein stereotyyppisiä) • ”aito saamelainen”

• Monenlaisia näkemyksiä etnisestä identiteetistä • Anthony Smith: kansakunnat tarvitsevat etnisen ytimen ja

nationalismilla juuret aiemmissa etnisissä yhteisöissä

• Thomas Hylland Eriksen: ei ole olemassa katkeamatonta yhteyttä esimoderneista yhteisöistä moderneihin kansallisiin yhteisöihin

• Eric Hobsbawm: etnisyys voidaan liittää protokansakuntien syntyyn mutta etnisyydellä ei ole historiallista suhdetta modernin kansallisvaltion synnyssä

• -> syytä miettiä etnisyyttä kulloisinakin aikakausina


• Etnisen identiteetin rinnalla mutta erillään on puhuttava vähemmistön identiteetistä

• Valtasuhde enemmistö ja vähemmistö

-> 1. valtion suhde vähemmistöön, jonka lisäksi

2. paikallisyhteisön taso: etninen identifikaatio

vuorovaikutussuhteessa

3.etnisen erilaisuuden merkitys enemmistölle

4. vähemmistön eliitti, joka pyrkii ohjaamaan ryhmää

• Yhteiskuntatieteilijät näkivät 1980-luvulla, että mahdollisuudet monenlaisten eri etnisten identiteettien ilmaisemiseen vähentää voimakkaiden etnisten ristiriitojen vaaraa

• vrt. Balkan 1990-luvulta


• Monikulttuurisuuden paradoksi

• Oikeus ”pitää yllä kulttuuria” mutta myös ”positiivisesti pakotetaan”

etninen leima

• Pohjoismaissa ”saamelaiskysymys”

• Enemmistöyhteiskunta käsittelee saamelaisuutta yhtenä ja

yhtenäisenä ongelmana

• Unohdetaan että identiteetit ovat avoimia, moninaisia ja jatkuvassa

prosessissa

• Voivat omaksua toisista laajoista ”identiteettipaketeista” osia

• Valtion hegemonia ja konstruoiminen kansalaisiksi

• Onko se sitten ongelma?

Lappi ja saamelaiset?

• Stereotypiat

• Kaavamaiset Lapin historian sitkeät peruselementit

• Hyvin pitkä historiallinen jatkumo!

• Representaatiot

• Mielikuvat, ts. (mentaalisella tasolla) uudelleenesitykset jostakin

asiasta; omat käsitykset todellisen maailman ilmiöistä ja

tapahtumista

• Myös visuaalinen materiaali tärkeä

• Aikakausien yhteiskunnalliset näkemykset

• Imperialismi, kolonialismi?

Antiikin ja keskiajan pohjoisen kuvauksien keskeiset piirteet

Finnit (+skrithifinnit)

◦ Sivistynyt <-> ei-sivistynyt

Feritas eli villeys

Asumukset <-> maatalouskulttuurille

Vaatetus <-> Välimeren maiden ”muoti”

Ruoka <-> ei maataloustuotteita

Ilmasto – kylmyys

Sotaisia ja rauhanomaisia

Noituus – vasta keskiajalla kristillisyyden myötä nousee esille

• 1200-luvulta lähtien finnien noitakeinot

• Aluksi ”finnit” mutta rajautuu ”lappalaisiin”

• Käsite lappalainen myöhäinen

• Kristinuskon myötä pohjoisten väestöjen toiseus muuttuu akselille

hyvä <-> paha

• Vasta Olaus ja Johannes Magnus murtavat antiikkisen tradition

kuvauksissaan 1500-luvulla

• (myös kuvat luovat)

Saamelaiset toiseuden tulkkina

Johannes Schefferus

• Lappalaisia ei voida verrata sivistys- ja kehitystasonsa puolesta

muihin Pohjolan kansoihin

Keskeiset asiat:

-suomen ja saamen sukulaisuus

-lappalaiset karkotettu yhä pohjoisemmas

-lappalaiset lyhyitä, juroja, tummia ja laiskoja

-pelkuruudesta johtuen sotaan kelpaamattomia


• 1700-luvulta lähtien muutos:

• Vielä 1600-luvulla muiden Pohjolan kansojen rinnalla

tasavertaisena esitellyt saamelaiset irrotetaan tutkimuksissa

omaksi ”lokerokseen” erilleen muista

<- eritoten historiatieteen ja kielitieteen kehityksen myötä

vrt. nationalismin murros 1700-luvulla


• 1600-luvun lopulta ja varsinaisesti 1700-luvun kuluessa

muotoutuu kolme päälinjaa Lapin-kuvauksissa, joissa myös

etnisyyttä:

• Etnologiset kuv. (esim. Schefferus), relaatiot

• Kuvaaja itse asuneet ja toimineet Lapissa

• Tieteelliset kuvaukset

• Systemaattisesti järjestettyä tietoa, johon liittyy myös tutkimustoiminta

• Matkailijoiden kuvaukset

• Lapissa vieraillut ja kuvailee havaintojaan ja kuulemaansa

• Lähinnä 1800-luvun lopulta lähtien myös kaunokirjallisuus,

valokuvat jne.

• sanomalehdet


• Varsinaisesti 1700-luvulta herää rodulliset kysymykset

• Helppo kytkeä lappalaiset traditiosta kumpuaviin ajatuksiin vaikka olisi syntynyt

toisenlaisiakin esityksiä

• suorastaan vahva antiikkinen traditio

• M. A. Castrén 1840-luvun alussa: lappalainen on luonteeltaan hidas, raskasmielinen ja juro

• 1800-luvulla mukaan liittyi myös rodullista arvottamista

• Suomalaiset pyrkivät mukaan menneisyyden kehitykseen ja historiansa luomiseen

->

• Toiseus ja identiteetti:

• Saamelaiset saivat olla toisina kollektiivista suomalaisuutta rakennettaessa

• Suomalaisia syytettiin mongoloidiksi ja aasialaisiksi (Ruotsissa)

• -> maatalouskulttuurin omanneet suomalaiset liittyneet sivistykseen mutta erämaissa

kierrelleet lappalaiset eivät


• 1920-luvun antropologit luokittelivat lappalaiset kitukasvuiseksi roduksi ja primitiiviseksi

jäännökseksi

• Ei-kehittyväksi

• Osana kansallista identiteettiprojektia Suomessa

Veli-Pekka Lehtola:

• Lapista tuli ikään kuin ”ulkomaa”, jota matkailun stereotypiat alkoivat ruokkia 1920-luvulta

lähtien

• Kirjallisuus vahvistamaan tätä puolta

• Lapin maisema, luonto ja ympäristö nousivat päätekijöiksi

• Saamelaiset jäivät sivurooliin

• Alueet tuli valloittaa sivistykselle, jota muuttajat toivat

• Lappi oli seikkailujen ja vaarojen maa

• Hyvän ja pahan taistelua: risti ja noitarumpu

• Ajattelutapa kantoi yli vuosikymmenten


• Erotetaan toisistaan etninen identiteetti ja kulttuurinen identiteetti

• Etnisessä identiteetissä ei välttämättä kulttuurilla ole merkitystä tai

se voi olla joillekin yksilöille hyvinkin tärkeä osa

• Yksilöstä lähtee

• Uskonnollisessa identiteetissä samankaltaista

• Kulttuurinen identiteetti on limittynyttä ja eri ryhmistä omaksuttuja

piirteitä, joilla identiteetti (identiteettejä) muod.

• Etnisessä identiteetissä ei (vrt. kuit. akkulturoituminen)

• Tutkijat jopa näkevät, että kulttuurillisuus on täysin erillinen etnisyydestä

(David Hooson)

• Siksi on helppo manipuloida etnisyyttä tai kulttuuri-identiteettiä kiistämällä tai

suorastaan peittämällä historiallisia tosiasioita (todisteita historiasta)


• Etnisen identiteetin rinnalla mutta erillään on puhuttava

vähemmistön identiteetistä

• Valtasuhde enemmistö ja vähemmistö

-> 1. valtion suhde vähemmistöön, jonka lisäksi

2. paikallisyhteisön taso: etninen identifikaatio

vuorovaikutussuhteessa

3.etnisen erilaisuuden merkitys enemmistölle

4. vähemmistön eliitti, joka pyrkii ohjaamaan ryhmää


• Lappi jää omaksi irralliseksi osakseen ja Lapin historia muotoutuu

historiattomuudeksi ja passiivisuudeksi 1700-luvulta lähtien

• Varsinaisesti 1700-luvulta herää rodulliset kysymykset : miksi ihmiset

poikkeavat toisistaan?

• Helppo kytkeä lappalaiset traditiosta kumpuaviin ajatuksiin vaikka

olisi syntynyt toisenlaisiakin esityksiä

• suorastaan vahva antiikkinen traditio

Saamelaiset toiseuden tulkkina • Sven Lagerbring (1707-87)

• Ruotsissa suorastaan kuohui tiedemiesten piireissä vuosisadan puolivälissä kiisteltäessä varsinkin ruotsalaisten alkuperästä, siinä sivussa osansa saivat myös lappalaiset

• komea raamatullinen menneisyys oltiin riistämässä pois.

• Lagerbring rauhoitti kuohunnan:

• aikaansa nähden erinomaisella lähdekriittisellä ja lähdetuntemuksella tutkimusta

• julk. 1769-83 Swea rikes historia -teossarjan (3-osainen)

• Suomalaiset olivat koko Pohjolan vanhimpia asukkaita, josta todisteena olivat mm. paikannimet

• muinaisten skyyttien jälkeläisiä

• lappalaiset olivat yksi suomalaisten heimoista


Lagerbring:

• lappalaiset olivat olleet hitaita elintapojensa kehittämisessä ja sama hitaus oli nähtävissä myös kristinuskon omaksumisessa

• eivät ”ajattelemaan tottuneita” ja siksi myös taloudenpidossaan eivät henkisesti ole voineet muuttua kovin nopeasti eivätkä samassa tahdissa kuin muut Pohjolan asukkaat

• hitautensa vuoksi myös siten jälkeenjääneitä

• oleellista on Lagerbringilla myös se, että hän näki ruotsalaiset kehittyneemmäksi ja vauraammaksi kansaksi kuin suomalaiset ja lappalaiset

NÄIN SIIS LUONNONOLOJEN VAIKUTUSTA ELIMINOITIIN JA TILALLE TUOTIIN HENKISET OMINAISUUDET

• Henrik Gabriel Porthan (1739-1802)

• Suomalaisen historiankirjoituksen isä korosti, kuinka lappalaiset

olivat Suomenniemen muinaiskansaa, poronhoitajia ja joutuneet

väistymään suomalaisten tieltä

• Suomalaiset olivat etelämpänä sivistyneempien kansojen

vaikutuspiirissä ja näin kehittyivät, kun taas syrjäiset lappalaiset

eivät päässet niistä nauttimaan

Saamelaiset toiseuden tulkkina • 1800-luvulla Lapin asukkaat kansatieteellisen kiinnostuksen

kohteeksi

• lappologit

• M. A. Castrén 1840-luvun alussa: lappalainen on luonteeltaan

hidas, raskasmielinen ja juro

• 1800-luvulla mukaan liittyi myös rodullista arvottamista

• Suomalaiset pyrkivät mukaan menneisyyden kehitykseen ja

historiansa luomiseen

->


• Toiseus ja identiteetti:

• Saamelaiset saivat olla toisina kollektiivista suomalaisuutta

rakennettaessa

• Suomalaisia syytettiin mongoloidiksi ja aasialaisiksi (Ruotsissa)

• -> maatalouskulttuurin omanneet suomalaiset liittyneet

sivistykseen mutta erämaissa kierrelleet lappalaiset eivät


• Suomen kansallisen historian luomisessa vanhat traditiot

elivät yhä vahvana

• Yrjö Koskisesta lähtien kansallismielen perusta oli historiassa

• Historiattoman Lapin yhteyttä muuhun Suomeen luotiin

historialla:

• Lappologit T. I. Itkosen johdolla valtiokansakuntaan

• Lapin historiantutkimus puuttui vielä 1900-luvulle tultaessa


On myös esitetty kuinka:

• Saamelaisten toiseutta korostaen pyritty sulattamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja hävittämään saamelainen identiteetti

• Suomalaisten (ruotsalaisten) tulo Lappiin, pakotettiin maat

suomalaisille

-> ”maanomistus keskeinen identiteetin kannalta”

• (vrt. mitä etnisestä identiteetistä)

• ILO-sopimus identiteetin kannalta koettu keskeiseksi

Romanit toiseuden tulkkina

• Romaniväestö on koettu epäsosiaalisena kansanosana, jonka

aseman parantamiseksi on pääväestö edellyttänyt holhoavia

toimenpiteitä

• Euroopassa yleisesti näin

• Näkemys on korostunut varsinkin Suomessa, jossa 1800-luvun

loppupuolelta lähtien kansallishenkeä luotaessa romanit eivät

sopineet omanlaisena ryhmänään suomalaisten joukkoon

• Suomalaistamista jopa pakkokeinoin


• Tämä kiertäin kulkeva heimo on ammoisista ajoista ollut maallemme ja kansallemme suurena rasituksena ja vastuksena, ei ainoastaan laiskuutensa tähden, mutta myös muitten paheittensa vuoksi

• (Oulun Ilmoituslehti 22.12.1893)

• Lyhyessä sitaatissa tulevat esille oikeastaan kaikki keskeiset romanien kategorisointiin liittyneet määrittelyt:

• kiertelevä elämäntapa

• Sopeutumattomuus

• eksoottisuus

• rinnastaminen rikollisiin ja kulkureihin

• Vastakohtana oli Suomen kansa


• Kustaa Vaasa antoi ensimmäiset karkotusmääräykset Ruotsin valtakunnasta

• Laillisten elinkeinojen puuttuminen

• Maanviljely tai käsityö

• Epäkristillisyys

• Tuntematon vierasmaalaisuus

-> epäluulot ”toisia” kohtaan

-> syytöksiä

-varastelusta

-huijaamisesta

-pettämisestä

-väkivallasta

-laittomasta kaupankäynnistä


• Suurvaltasodat 1600-luvulla

• Romanitkin kelpasivat sotamiehiksi

• Jo 1500-luvulla syntyivät romaneista stereotypiat jotka vielä

1800-luvulla olivat voimissaan


• Ensimmäisenä etnisen ”mustalaiskategorian” oli määritellyt

saksalainen historioitsija Heinrich Grellman vuonna 1783

• Määrittelyssä keskeisintä oli kiertelevä elämäntapa, joka rinnasti

romanit kulkureihin ja rikollisiin

• juuri siksi ”mustalaisista” haluttiin Euroopassa päästä eroon

• Se päti myös Suomessa, joskin eroon pääseminen tarkoitti

mustalaisten sulauttamista osaksi valtaväestöä eikä

varsinaisesti enää karkottamista maasta

• Romanien asema oli 1800-luvun Suomessa hyvin heikko


• Romanit tunnustettiin syntyperänsä perusteella Suomen

kansalaisiksi, mutta heidät katsottiin lainsäädännössä irtolaisiksi,

jotka tarvitsivat laillista suojelua

• Lainpykälissä vuoteen 1883 saakka suoraan todettuna

• Lailliseksi suojeluksi kelpasi seurakunnan tai kihlakunnan

kollektiivinenkin suojelu

• Kirkonkirjoissa oli vuonna 1863 noin 700 romania

• 158 henkeä Sortavalan seurakunnassa

• Monilla ei ollut pysyvää asuinpaikkaa tai ammattia

• elanto hankittiin pitäjien tai kihlakuntien suojeluksessa

pitäjänkuohareina, kengittäjinä, hevoskauppiaina ja povareina


• Romaniasutus oli 1800-luvun loppupuolella koko Suomessa hyvin

hajanaista ja Pohjois-Suomessa myös vähäistä

• Toimeentulon edellytykset pohjoisen pitäjissä eivät olleet otolliset

romaniperheille

• pitäjät olivat alueeltaan laajoja

• Romaneilla oli sukujen keskenään selkeästi haltuun ottamia alueita,

jonne ei muita perhekuntia mielellään hyväksytty

• Vuonna 1895 tehdyn selvityksen mukaan kolmannes Suomen

romaneista asui Viipurin läänissä ja noin kymmenen prosenttia

(hieman yli 200 henkeä) Pohjois-Suomessa eli silloisessa Oulun

läänissä


• Vuosisadan loppupuolella heidän tilannettaan pyrittiin

aktiivisesti kohentamaan

• Vuoden 1900 ”mustalaiskomitea” suhtautui periaatteessa

varsin ymmärtäväisesti romanien omaleimaiseen kulttuuriin

• Kuitenkin komiteassa katsottiin, että eritoten lapset oli pakolla

sijoitettava valtion ylläpitämiin kouluihin

-> mustalaiskulttuuri kuolisi ikään kuin itsestään pois

(vrt. lappalaiset)


• V. 1900 Mustalaiskomitea eli Wallen komitea, jossa Thesleff toimi sihteerinä

• Lopullinen ratkaisu saatava

• Romanilasten kasvatus avainasemassa

• Luonnollinen väistyminen, jota valtiovallan oli edistettävä

=assimiloimisella ”positiivisella tavalla”

• Yksityiset tahot valtion tuella, erit. kristillinen lähetystoiminta

• Henkikirjoituksen tehostaminen! (vrt. saamelaiset)

• Peruskysymyksenä ymmärrettiin komiteassa

• Kouluun -> mustalaiskoulujen perustaminen

• Kirkkokuriin

• Irtolaislakien tiukkaa soveltamista vaadittiin

[-> olisi johtanut eriytetyn romanikansalaisuuden toteuttamiseen]


• Ehkä yllättävääkin, komiteassa nähtiin kielen hävittäminen tärkeäksi

<- mustalaisten yhteisöllisyys saataisiin rikottua

• Mielenkiintoista, miten komitea heijasteli vahvasti ajan kansallisvaltioideologian esiintuloa

• Kulttuurien yhdenmukaistamisvaatimus ideologisesti

• Käytännössä: irtolaisvaatimukset, uskontokysymys

• Varsinkin hallintovirkamiehiltä komitean ehdotukset saivat nuivan vastaanoton

• Pidettiin suureellisina

• Komitean mietinnöstä suuntaviivat 1900-luvun suomalaiselle romanipolitiikalle

• Ei kuitenkaan valtion toteuttamana käytäntöön vietynä

• =assimilaatiopolitiikan aikakautta


• Keskeistä 1800-luvun jälkipuolen näkemyksissä on se, että ne

olivat papiston ja virkamiesten esittämiä. Niiden tavoitteena

oli selkeästi ohjata tavallisen rahvaan mielenmaisemaa ja

suhtautumista romaneihin

”Paljo on vielä maaseuduilla talonpoikaiskansaa, joka suosii

mustalaisten kerjuuta”

• (Identiteetin määrittävälle eliitille) mustalaiset olivat varoittava

ja vaarallinen esimerkki jumalattomasta pakanakansasta

• Miten rahvas?


• Ensimmäinen opintielle lähtenyt romani oli K. F. Lindström

Puolangalta (1855–1926)

• ”pahamaineisia Lindströmejä”

• = Kainuun papiston luonnehdintaa

• -> vrt. valtiopäivämies Keräsen asenne

• Lindströmin omien sanojen mukaan heidän kotiseutunsa ihmiset

”suosivat heitä” ja olivat hyviä heille

• Kuva oli siis täysin päinvastainen kuin papit halusivat antaa

• (vrt. Veijo Baltzar v. 2012)


• Lindström asetti romanietnisyyden ja kristillisyyden toisensa

poissulkeviksi mahdollisuuksiksi 1800-luvun lopulla

• vanhemmat tukivat lapsensa koulunkäyntiä ja pyrkimyksiä

• Toive ”oikeasta” ja voimakas kristillisyys keskeisiä selittäviä tekijöitä

romanin sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan 1800-luvun

lopulla

• Lindströmistä tuli malliesimerkki miten mustalaiset olisi saatu

sopeutettua

• Rovasti, maaherra, Koivikon maatalouskoulun opettajat

• Kiertokoulunopettajaksi v. 1876

• Ylikiiminkiin -> Kittilään, jossa opetti v:een 1905

Romanit toiseuden tulkkina • Mustalaislähetys alkoi suuntautua lasten ja nuorten pariin

• Lastenkoteja ja ”romaniorvot”

• 1920-luvulta lähtien Mustalaislähetys alkoi saada valtionapua toimintaansa

• Siis vähemmistökysymystä hoidettiin Suomessa uskonnollisen lähetysjärjestön toimesta

• Esikuvana Norja; 1950-luvulle saakka

• Jatkosodan aikana mustalaiset pyrittiin kriminalisoimaan

=sodan ajan vähemmistökansapolitiikka (sai saksalaisvaikutteita)

• V. 1943 komitean mukaan mustalaiset sijoitettava erityisleireille

• Meni eduskunnan käsittelyyn syksyllä 1943

• Ehdittiin sijoittaa 17 romania: suljettu työleiri

• Vastaavaa erityisleirisuunnitelmaa soveltamaan myös Suomen juutalaisiin

• Suomen juutalaisia ei suunniteltu luovutettavaksi Saksaan

• 8 henkeä karkotettiin Viroon

• Toisen maailmansodan aikana natsien tuhoamisleireillä menehtyi n. 250 000 romania

• Mm. norjalaiset romanit luovutettiin


• Toisen maailmansodan jälkeen Mustalaislähetys sitoutui yhä

tiiviimmin valtiovallan toimintatavoitteisiin

• ”irtolaislaki saattanut paaria-asemaan”

• ”Pitäisi käsitellä Suomen kansalaisina täällä syntyneitä ja

kasvaneita”

• Voisiko luonnehtia ”kansalliseksi rasismiksi”?

• Jatkui sodan jälkeen vaikka erityisleiriajattelusta luovuttiin


• Ruotsissa oli ollut erityinen kuntoutusohjelma romaneja

varten: koulutuskeskeinen

• Norjassa: romanien tuli itse saada etnisenä ryhmänä ratkaista

kulttuurinsa tulevaisuus

• Norjaan v. 1971 Romaniasiain neuvosto

• Oslossa 1971 ensimmäinen mustalaisasiain pohjoismainen

konferenssi

• Romanikysymys katosi Norjassa poliittiselta tasolta kunnallisen sosiaalitoimen avustustoiminnaksi ja erilaisiksi koulutusprojekteiksi

=2000-luvulle saakka


• Suomessa romanikysymys noudatteli 1950-luvulla Norjan

esimerkkiä

• V. 1953 Romanengo Staggos (Romanien liitto)

• Tavoitteena omatoimisuuden pohjalta olojen kohentaminen

• v. 1952 Suomessa 3 600 romania (Vaasan läänissä eniten, Pohjois-

Suomessa vähiten), v. 1984 n. 5 500

• 1960-luvulla toimittajat testailivat ravintoloiden toimintaa

• v. 1964 nostettiin esille ”suomalainen apartheid”

• Romaneja alkoi muuttaa Ruotsiin

• Kuntien vastahakoinen sosiaalityö ja Mustalaislähetys ry.


• 1967 Suomen Mustalaisyhdistys:

• 1. elämänehtojen yleinen parantaminen

• 2. vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa paremmaksi

• 3. asunto-olot, työolot, kouluttautuminen, oikeusturva ja terveysolot

• 1968 – 1969 valtiopäivillä nousi jälleen keskusteluun romanien

asema

• ”Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mustalaisiin kohdistuvan

rotusyrjinnän lopettamiseksi maassamme”

• Anneli Sari, Hortto Kaalo (”tosi tumma”)

• 1980-luvulta olojen kohentuminen mutta ”valtioriippuvuuden” kasvu

• Kulttuurivähemmistövaiheeseen virkamiehineen

Sukupuoli ja identiteetti

• Sukupuolijärjestelmä • Teoreettisesti on yleistykseen ja pelkistykseen perustuva esitys sukupuolten

historiallisista suhteista

• Käytännössä miesten ja naisten suhteita sekä heihin liittyviä yhteiskunnallisia normeja ja arvoja määrittävä mekanismi

-> miten vaikuttaa identiteetin muodostumiseen?

• Tuotetaan yhteiskunnan eri tasoilla yksilöiden, instituutioiden ja kulttuurin vuorovaikutuksessa

• Aina tiettyyn aikaan ja paikkaa sidottu: onko alueellisti?

• Länsimainen sukupuolijärjestelmä ajatellaan patriarkaaliseksi (miesvaltaiseksi)

• Voidaan pureutua myös historiassa • Miten em. tekijät ovat näkyneet ja vaikuttaneet menneisyyden

yhteiskunnissa

• Sopiko nainen sankariksi? (Jeanne d’Arc, Kristina Gyllenstierna) • miehisyys


• Kansallisen identiteetin luomisessa syntyi jo 1900-luvun alkupuolella säröjä

• Kaikki eliitissäkään eivät hyväksyneet ajatusta yhtenäisestä kansasta

• Työteliään ja rehellisen kansan taustalla haluttiin nähdä myös omaa etuaan ajava ja viekas, epärehellinen ihminen

• Suomalaisen sivistyneistön piirissä myös pettymystä suomalaiseen kansaan (Eino Leino)

• Varsinkin naisen sosiaalinen nousu tai lasku ei ollut sankarillista ja suotavaa

• Epäsiveellinen ja holtittomasti lisääntyvä alaluokan nainen oli uhka kansakunnan identifikaatiossa


• 1900-luvun alkupuolen Suomessa tuli väestönosia, jotka liikkuivat sosiaalisessa asemassaan ”välitilassa” sivistyneistön ja kansan ryhmien välillä

• Esim. työväenliikkeen piirissä

• Ylioppilaat ja laveamminkin koulutus

• Naisylioppilaat

• Nousukkaat ja nousukkaiden tarinat kansan tarinoita

• Kuvataiteessa

• Kirjailijat

• Esim. Hilja Pärssinen: kansanedustaja sos. mutta myös runoilija

• Suomalaisuus työväenluokassa ja työväenluokan naisille

• Ovatko työläisnaiset luokkansa vai sukupuolen edustajia?

Sankaruus

• Sota

• Joukkotapahtumat

• Kilpailut

• Urheilu

• Symbolit

Sankaruus

• Varsinkin olympiakisat ovat korostaneet kansallista identiteettiä

• Olympialaiset pitäisivät olla yksilöiden kilpailua

• Vahvasti rotukysymyksenä noussut

• 1900-luvun alkupuolella valkoihoisten ylivertaisuus

• 1936 Berliini: neekerit

• Toisen maailmansodan jälkeen rotuerottelu pinnalle

• Erityisesti 1968 Mexico ja USA:n urheilijat

• Vrt. 1990-luvulta lähtien

• 1976 Montreal

• Valtioideologia: DDR

• Symbolit: kansallislaulut, liput

• Stuart Hall kiinnostavasti v. 1988 Soulin olympiakisojen 100 metrin juoksua analysoi

• The Sunday Times Magazinen kansikuva: ”Heroes and Villains”

Sankaruus

• Suomalainen urheilusankaruus? • 1995 laman taittuminen

• Suomalaisten voimakas suhde urheiluun luotiin tietoisesti 1800-

luvun lopulta lähtien • Urheiluaate kytkeytyi osaksi sivistysihannetta:

• Isänmaan puolustaminen • Kansansivistys • Suomalaista kulttuuria

• Ulottui myös sivistyneistön lisäksi talonpoikaiseen ja työväestön ihanteeseen

• Jo 1900-luvun alkuvuosina urheilusta tuli suomalaisille kansakuntana tärkeä vertailukohta muihin kansoihin • Voitto tai tappio oli kansallinen kunniakysymys

• Nationalismiin -> erityisesti olympiakisoissa • V. 1907 KOK: Suomi sai oikeuden osallistua omana kansakuntana

olympialaisiin 1908 ”urheilukansana”

Sankaruus

• Urheilun merkitys kasvoi vapaa-ajan lisäännyttyä

• Harrastaa että kilpaurheilla

• Myös kanava taloudelliseen ja sosiaaliseen nousuun, myös Suomen köyhimmiltä seuduilta

• Suomessa katsottiin että kilpaileminen oli ihmisen perusvietti

• Tukholma 1912, Antwerpen 1920

• -> ”urheilun suurvalta” ja kansallishengen nostaminen

• Suomessa urheilu sai myös poliittisia piirteitä

• Helsingin olympialaiset 1940, 1952

• Itsetunnon vahvistuminen

• ”Kansallisesti tärkeät lajit”

Mökkiläisen identiteetti

• Huvilakulttuuri identiteetin osana kolmen v-mäisen perustekijän myötä:

• Väestö

• Vauraus

• Vapaa-aika

• -> Rooman valtakunnassa: kaupunki, vauras yläluokka ja heillä vapaa-aikaa käyttää oleskeluun kaupunkia ympäröineellä maaseudulla

+ vaihtelunhalu

• Nämä tekijät vaikuttaneet nykyaikaan saakka


• Suomessa? Maailmanlaajuisesti vertaillen Suomi on mökkeilymaa

• Klassinen selitys:

• 1960-luvulla paisuneen suomalaisen kesämökkikulttuurin taustalla oli

kaupunkeihin muuttaneiden, 1. sukupolven kaupunkilaisten kaipuu maalle ja

samalla heidän tapansa selviytyä sitten arkisesta työstä heille alun perin vieraassa

ympäristössä

• Siis osana uuden identiteetin rakentamista

• keskeinen yleismaailmallinen peruspiirre:

• halu siirtyä pois normaaliarjesta ikään kuin toiseen todellisuuteen

• Näin mökkeily on lähellä turismia mutta vailla turismiin olennaisesti liittyvää vieraan

kohtaamista

-> toisentyyppinen Toiseus: irtaantuminen koti- ja työympäristön formaliteeteista

epämuodolliseen olotilaan

• Vanha historiallinen perinne pyyntikulttuurista


• Varsinainen kesämökkiläisyys syntyi Suomessa vasta 1960-1970-

luvulla elintason nousun ja viisipäiväisen työviikon myötä.

• Mökkien määrä kasvoi erittäin nopeasti 1980-luvulta 1990-luvun

alkuun, moninkertaistuen yli 400 000:een

• nyt mökkejä on Suomessa lähes 470 000

• Kesämökkien sijaan puhutaankin vapaa-ajan asumisesta ja

kakkosasunnoista – ei välttämättä enää loma-asumisesta

• Samalla hämärtyy asumisen raja, sillä kakkosasunnolla voidaan asua

silloin kun siltä tuntuu, riippumatta vuodenajoista tai lomajaksoista

Elämä:

• Jaetaan kaksoisasumisella

• Joustavasti vuorotellaan • (Komulainen 2006)

= Identiteettien moninaisuuteen

Koti ja suku

• Sukuyhteisö oli staattisen yhteiskunnan luonnollinen elinpiiri syntymästä

kuolemaan

• Moderniteetin murros irrotti

• Viimeisten vuosikymmenien aikana sukujuurien ja kotiseudun historian

tunteminen ovat tulleet yhä merkityksellisemmiksi asioiksi ihmisten

jokapäiväisessä elämässä

• 1960- ja 1970-luvun suomalaisen yhteiskunnan murroksen jälkimainingit

alkavat näkyä nykypäivinä

• Suurten ikäluokkien vanhetessa kiinnostus omaan menneisyyteen on

kasvanut

• Hyvänä esimerkkinä ovat juuri sukuseurat, joita on perustettu viime vuosina

valtavasti

Koti ja suku

• Menneisyyden hahmottaminen alkaa meistä itsestämme ja historiaa

peilataan omiin kokemuksiimme

• Näin rakennamme myös omaa identiteettiämme:

• Mikä on meille yhteistä toisten kanssa ja mikä erottaa meidät muista

• Siihen liittyvät olennaisina osina sukuyhteys, ympäristö ja

menneisyys

• Moninaistuneessa identiteetissä nousee keskeisiksi omat yhteydet ja

kiintopisteet

• Kotiseutu ja sukuyhteys kuitenkin vain osa identiteettiprosessiamme

pohjoisten identiteettien historia · •myös suomessa 1700-luvun loppupuolelta heräävä...

Documents