portti valheesta vapauteen

1
– portti valheesta vapauteen ole niin menestyvä, kuin hän puhuu. Sydäntä särkevimmät ovat kuitenkin Lindan sanat: ”En minä sano että se ois mi- kään suuri mies. Ei oo Willy Loman ikinä tienannu isoja ra- hoja, ikinä ei sen nimi oo ollu lehdessä. Ei se ole mikään kaikkien aikojen hienoin ihmis- luonne. Mutta se on ihminen, ja sille on tapahtumassa hirvit- tävä asia.” Ihmettelen vain, miksei perhe pudottanut Wil- lyä maan pinnalle, jos he ker- ran tiesivät? Olivatko he yrit- täneet tehdä niin – tuloksetta? Vai tiesivätkö he liian myö- hään? On mielenkiintoista seurata myös sitä, miten Linda-vaimo suhtautuu Willyn mielen oik- kuihin. Kyllikki Forssel- lin esittämä Linda on Willyn tärkein tukija. Olisiko Willy edes sel- viytynyt näin pitkälle ilman häntä? Varmaa on kuitenkin se, että Lindan täy- tyy rakastaa Willyä todella paljon – sen näkee siitä, miten hän miestään käsittelee. Wil- lyn vaikeina hetkinä Linda on kärsivällinen: hän ei koskaan sano vastaan miehelleen. Päin- vastoin: hän yrittää kääntää puheen aina positiivisempiin asioihin, eikä näytä menettä- vän toivoaan koskaan, kun Willy on läsnä. Ja vaikka Linda tietää toisesta naisesta, joka Willyllä on, hän vaikenee. Joh- tuuko se siitä, että Linda tietää Willyn loppujen lopuksi rakas- tavan häntä? Vai rakastaako Linda Willyä niin paljon, ettei hän halua heidän välilleen enää muita ongelmia? Pettämises- tään huolimatta Willykin mie- lestäni rakastaa Lindaa paljon. Ongelmiensa keskellä hän ker- too Lindalle täydestä sydämes- tään, kuinka tärkeä tämä hä- nelle on. Siltikin mietityttää, miten Linda voi rakastaa Wil- lyä niin paljon, että uhraa oman elämänsä tavalla, joka ei ole kovinkaan normaali. Vai elän- kö kuplassa? On traagista katsoa, kuinka Willy murenee näytelmän aikana. Mikä onkaan murene- misen lopullinen syy? Todennäköisimmältä tuntuu, että itsensä ja muiden pettämi- nen on kuluttanut hänen si- simpänsä loppuun. Alkaako hän hetkittäin nähdä kuplansa lävitse niin, että se saa hänet epätoivoiseksi? Isku on var- masti myös se, että niinä hetki- nä, kun hän tuntee olevansa menestyvä kaupparatsu Willy Loman, hän joutuu kohtaa- maan Biffin, joka ei janoa me- nestystä. On myös muita huo- lia, kuten potkujen saaminen ja rahahuolet. Erottaminen työpaikasta koskee Willyyn varmasti keskimääräistä enem- män. Hän on palvellut yritystä vuosikymmeniä. Se on vaihtu- nut isältä pojalle: Willy on an- tanut nykyiselle johtajalle ni- menkin. Nyt tämä sama häi- käilemätön mies, Heikki San- karin esittämä Howard Wag- ner, lopettaa Willyn työsuh- teen. Jos Willy olisi ol- lut normaali ihminen, tapaus olisi ollut hy- väksi – niin väsynyt hän oli. Mutta koska hän oli kauppamatkustaja, työpaikan myötä lähti häneltä myös osa sielua. Lomanin perhettä kiusaavat myös rahahuolet. Paneekin mietityttämään, tunteeko Wil- ly pohjimmiltaan syyllisyyttä asioiden kulusta? Ihmeellisin hänen piirteistään on kuiten- kin se, miten hän julkeaa ottaa rahaa Matti Raninin esittämäl- tä Charlielta, heidän naapuril- taan. Willyn saadessa potkut töistään näytelmän loppupuo- lella, hän ei kuitenkaan voi mennä töihin Charlielle. Willy siis voi ottaa vastaan avun, jota kukaan ei näe, mutta hänessä ei ole miestä menemään töihin työpaikkaan, jota ei saa me- nestymisen myötä. Willyn tun- teet häilyvät kuitenkin ääri- päästä toiseen. Eräänä hetke- nä hän on Charlielle tyly, kun taas toisena tunnustaa Char- lien olevan hänen ainoa ystä- vänsä. Tämäkin selittyy mie- lestäni sillä, että Willy ei kestä kuulla kritiikkiä itsestään. Charlie yrittää saada hänet ym- märtämään elämää kuplansa ulkopuolella, mutta Willy ei suostu kuuntelemaan. Näki- sin asian niin, että Willy sisim- mässään tietää valinneensa aikoinansa väärän tien, mutta hän ei suostu myöntämään tap- piotaan. Ei edes itselleen. Mielenkiintoinen tekijä näy- telmässä on myös Willyn veli, Ben. Jo kuollut Ben, jota Esko Nikkari näyttelee, ilmestyy kuin tyhjästä puhumaan Wil- lyn kanssa. Nämä kohtaukset ovatkin näytelmän sekavimpia, sillä en oikein päässyt selville, onko Ben haamu vai pelkkä muisto Willyn ajatuksissa? Onko Ben vain ääni Willyn si- sällä? Hän kuitenkin mielestä- ni on osallinen Willyn kuole- maan. Miten, se riippuu siitä, mikä Ben on. Me teatterissa istujathan näimme Benin hou- kuttelemassa Willya mukaan- sa: ”Willy, viidakko on pimeä mutta täynnä timantteja… Sitä pitää mennä sinne sisään, että sieltä saa sen ulos.” Muuten- kin kohtaukset, jotka tapahtu- vat Willyn mielessä, sekavoit- tavat näytelmää. Olin onneksi tutustunut näytelmän juoneen aiemmin, joten pysyin siinä mukana. Sellaisella, joka ei tuntenut juonta aiemmin, saat- toi kuitenkin olla vaikeuksia. Näytelmän antoisin kohta oli ehdottomasti loppu. Kun Biffin ja Willyn välille ei saada sovintoa, kehottaa Linda Biffyä lähte- mään. Eikä pelkäs- tään kehota, vaan it- kien pyytää, jopa käs- kee. Syynä tähän on myös se, että Linda tuntee poikiensa pet- täneen Willyn. Kohtaus on my- kistyttävä ja näyttää, kuinka väsynyt ja henkisesti rikki Lin- dakin on. Osansa huudosta saa myös Happy. Seuraavana aamuna aikoo Biff lähteä kotoa lopullisesti. Willy kuitenkin kiroaa Biffin lähdön, joka saa aikaan entistä suuremman tun- nemyrskyn. Kova yhteenotto Biffin ja Willyn välillä aiheut- taa sen, että Biff sanoo isäl- leen, miten asiat todella ovat: ”Mä en ole mikään ihmisten johtaja, etkä ole sinä. Ikinä sä et oo ollu muuta kun niska limassa raatava kaup- paratsu, joka pääty sitte roskikseen niin kun kaikki muutkin!” Ensimmäistä kertaa Willy ei puhu Biffin päälle heidän rii- dellessään. Mistä tämä muu- tos? Tunteet purkautuvat kiih- keänä huutona. ”Isä, mä en ole mitään… Ei siinä ole mitään uhmaa enää. Mä vaan olen se, mikä mä olen, enkä mitään muuta!” Biff romahtaa itkien ja lähtee lopulta nukkumaan, eikä ihme. Hän on käytännös- sä yksin raivannut itselleen kasvualustan. Tehnyt sen isän- murhan, joka jokaisen suku- polven on vuorollaan tehtävä. Vaikka voisi luulla, että Willy on tapahtuneesta tavalliseen tapaansa hurjistunut, hän on- kin yllättäen tyyni. Hän on hiljaa hämmästynyt. ”Eiks o – eiks o ihmeellinen juttu? Biff – sehän pitää musta!” Willy mel- kein kuiskaa. Hän on huojen- tuneen, jopa liikuttuneen oloi- nen: ”Oi Biff. Se itki! Itki mulle.” Yllättäen Willy on tukahtua rak- kauteensa – tosin heti perään hän uhoaa Bif- fistä tulevan jotain valtavaa. Soiko lause nyt jotenkin eri tavalla, vai kuvitte- lenko? Oliko Willy kuvitellut, ettei Biff rakastanut häntä, että Biff ei sen vuoksi halunnut menestyä? Mikä aiheutti Wil- lyssä sen muutoksen, että hän kerrankin kuunteli Biffiä? Ben tulee jälleen, nyt kuin hake- maan Willyä. Linda tuntuu vaistoavan miehensä ajatuk- set, mutta ei lopulta voi vas- tustaa, vaan menee nukku- maan. Ben puhuu timanteista, joita viidakossa olisi, mutta Willy ei tunnu edes kuulevan sitä. Hän puhuu suunnitel- mastaan. Hän luulee kuole- mallaan saavan aikaan sen, että Biff jumaloisi häntä. Miksi Willylle oli niin tärkeää saada juuri Biffin kunnioitus, juma- lointi? Autuaan onnellisena Me ei ollenkaan kuuluta tänne kaupunkiin näiden mielipuolten keskelle! Meidän pitäis olla jossain aivan tasangolla tekemässä sementtiä, tai -puuseppinä. Puusepät saa viheltää! Biff Muistatsä neki kaks hienoa jalavaa tuolla? Tähän aikaan vuodesta oli silloin aina sireenejä ja hajuherneitä. Ja sitte tuli pionit esiin, ja narsissit. Miten tää tuoksuu tää huone! Willy

Upload: others

Post on 15-Jan-2022

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: portti valheesta vapauteen

– portti valheesta vapauteenole niin menestyvä, kuin hänpuhuu. Sydäntä särkevimmätovat kuitenkin Lindan sanat:”En minä sano että se ois mi-kään suuri mies. Ei oo WillyLoman ikinä tienannu isoja ra-hoja, ikinä ei sen nimi oo ollulehdessä. Ei se ole mikäänkaikkien aikojen hienoin ihmis-luonne. Mutta se on ihminen,ja sille on tapahtumassa hirvit-tävä asia.” Ihmettelen vain,miksei perhe pudottanut Wil-lyä maan pinnalle, jos he ker-ran tiesivät? Olivatko he yrit-täneet tehdä niin – tuloksetta?Vai tiesivätkö he liian myö-hään?

On mielenkiintoista seuratamyös sitä, miten Linda-vaimosuhtautuu Willyn mielen oik-

kuihin. Kyllikki Forssel-lin esittämä Linda onWillyn tärkein tukija.Olisiko Willy edes sel-viytynyt näin pitkälleilman häntä? Varmaa onkuitenkin se, että Lindan täy-tyy rakastaa Willyä todellapaljon – sen näkee siitä, mitenhän miestään käsittelee. Wil-lyn vaikeina hetkinä Linda onkärsivällinen: hän ei koskaansano vastaan miehelleen. Päin-vastoin: hän yrittää kääntääpuheen aina positiivisempiinasioihin, eikä näytä menettä-vän toivoaan koskaan, kunWilly on läsnä. Ja vaikka Lindatietää toisesta naisesta, jokaWillyllä on, hän vaikenee. Joh-tuuko se siitä, että Linda tietääWillyn loppujen lopuksi rakas-tavan häntä? Vai rakastaakoLinda Willyä niin paljon, etteihän halua heidän välilleen enäämuita ongelmia? Pettämises-tään huolimatta Willykin mie-lestäni rakastaa Lindaa paljon.Ongelmiensa keskellä hän ker-too Lindalle täydestä sydämes-tään, kuinka tärkeä tämä hä-nelle on. Siltikin mietityttää,miten Linda voi rakastaa Wil-lyä niin paljon, että uhraa omanelämänsä tavalla, joka ei olekovinkaan normaali. Vai elän-kö kuplassa?

On traagista katsoa,kuinka Willy mureneenäytelmän aikana.Mikä onkaan murene-misen lopullinen syy?Todennäköisimmältä tuntuu,että itsensä ja muiden pettämi-nen on kuluttanut hänen si-simpänsä loppuun. Alkaakohän hetkittäin nähdä kuplansalävitse niin, että se saa hänetepätoivoiseksi? Isku on var-masti myös se, että niinä hetki-nä, kun hän tuntee olevansamenestyvä kaupparatsu WillyLoman, hän joutuu kohtaa-maan Biffin, joka ei janoa me-nestystä. On myös muita huo-lia, kuten potkujen saaminenja rahahuolet. Erottaminen

työpaikasta koskee Willyynvarmasti keskimääräistä enem-män. Hän on palvellut yritystävuosikymmeniä. Se on vaihtu-nut isältä pojalle: Willy on an-tanut nykyiselle johtajalle ni-menkin. Nyt tämä sama häi-käilemätön mies, Heikki San-karin esittämä Howard Wag-ner, lopettaa Willyn työsuh-

teen. Jos Willy olisi ol-lut normaali ihminen,tapaus olisi ollut hy-väksi – niin väsynythän oli. Mutta koska hän olikauppamatkustaja, työpaikanmyötä lähti häneltä myös osasielua.

Lomanin perhettä kiusaavatmyös rahahuolet. Paneekinmietityttämään, tunteeko Wil-ly pohjimmiltaan syyllisyyttäasioiden kulusta? Ihmeellisinhänen piirteistään on kuiten-kin se, miten hän julkeaa ottaarahaa Matti Raninin esittämäl-tä Charlielta, heidän naapuril-taan. Willyn saadessa potkuttöistään näytelmän loppupuo-lella, hän ei kuitenkaan voimennä töihin Charlielle. Willysiis voi ottaa vastaan avun, jotakukaan ei näe, mutta hänessäei ole miestä menemään töihintyöpaikkaan, jota ei saa me-nestymisen myötä. Willyn tun-teet häilyvät kuitenkin ääri-päästä toiseen. Eräänä hetke-nä hän on Charlielle tyly, kuntaas toisena tunnustaa Char-lien olevan hänen ainoa ystä-vänsä. Tämäkin selittyy mie-lestäni sillä, että Willy ei kestä

kuulla kritiikkiä itsestään.Charlie yrittää saada hänet ym-märtämään elämää kuplansaulkopuolella, mutta Willy eisuostu kuuntelemaan. Näki-sin asian niin, että Willy sisim-mässään tietää valinneensaaikoinansa väärän tien, muttahän ei suostu myöntämään tap-piotaan. Ei edes itselleen.

Mielenkiintoinen tekijä näy-telmässä on myös Willyn veli,Ben. Jo kuollut Ben, jota EskoNikkari näyttelee, ilmestyykuin tyhjästä puhumaan Wil-lyn kanssa. Nämä kohtauksetovatkin näytelmän sekavimpia,sillä en oikein päässyt selville,onko Ben haamu vai pelkkämuisto Willyn ajatuksissa?Onko Ben vain ääni Willyn si-sällä? Hän kuitenkin mielestä-ni on osallinen Willyn kuole-maan. Miten, se riippuu siitä,mikä Ben on. Me teatterissaistujathan näimme Benin hou-kuttelemassa Willya mukaan-sa: ”Willy, viidakko on pimeämutta täynnä timantteja… Sitäpitää mennä sinne sisään, ettäsieltä saa sen ulos.” Muuten-kin kohtaukset, jotka tapahtu-vat Willyn mielessä, sekavoit-tavat näytelmää. Olin onneksitutustunut näytelmän juoneenaiemmin, joten pysyin siinämukana. Sellaisella, joka eituntenut juonta aiemmin, saat-toi kuitenkin olla vaikeuksia.

Näytelmän antoisinkohta oli ehdottomastiloppu. Kun Biffin jaWillyn välille ei saada

sovintoa, kehottaaLinda Biffyä lähte-mään. Eikä pelkäs-tään kehota, vaan it-kien pyytää, jopa käs-kee. Syynä tähän on myös se,että Linda tuntee poikiensa pet-täneen Willyn. Kohtaus on my-kistyttävä ja näyttää, kuinkaväsynyt ja henkisesti rikki Lin-dakin on. Osansa huudostasaa myös Happy. Seuraavanaaamuna aikoo Biff lähteä kotoalopullisesti. Willy kuitenkinkiroaa Biffin lähdön, joka saaaikaan entistä suuremman tun-nemyrskyn. Kova yhteenottoBiffin ja Willyn välillä aiheut-taa sen, että Biff sanoo isäl-leen, miten asiat todella ovat:

”Mä en ole mikäänihmisten johtaja, etkäole sinä. Ikinä sä et ooollu muuta kun niskalimassa raatava kaup-paratsu, joka päätysitte roskikseen niinkun kaikki muutkin!”Ensimmäistä kertaa Willy eipuhu Biffin päälle heidän rii-dellessään. Mistä tämä muu-tos? Tunteet purkautuvat kiih-keänä huutona. ”Isä, mä en olemitään… Ei siinä ole mitäänuhmaa enää. Mä vaan olen se,mikä mä olen, enkä mitäänmuuta!” Biff romahtaa itkienja lähtee lopulta nukkumaan,eikä ihme. Hän on käytännös-

sä yksin raivannut itselleenkasvualustan. Tehnyt sen isän-murhan, joka jokaisen suku-polven on vuorollaan tehtävä.Vaikka voisi luulla, että Willyon tapahtuneesta tavalliseentapaansa hurjistunut, hän on-kin yllättäen tyyni. Hän onhiljaa hämmästynyt. ”Eiks o –eiks o ihmeellinen juttu? Biff –sehän pitää musta!” Willy mel-kein kuiskaa. Hän on huojen-tuneen, jopa liikuttuneen oloi-

nen: ”Oi Biff. Se itki!Itki mulle.” YllättäenWilly on tukahtua rak-kauteensa – tosin hetiperään hän uhoaa Bif-fistä tulevan jotainvaltavaa. Soiko lause nytjotenkin eri tavalla, vai kuvitte-lenko? Oliko Willy kuvitellut,ettei Biff rakastanut häntä, ettäBiff ei sen vuoksi halunnutmenestyä? Mikä aiheutti Wil-lyssä sen muutoksen, että hänkerrankin kuunteli Biffiä? Bentulee jälleen, nyt kuin hake-maan Willyä. Linda tuntuuvaistoavan miehensä ajatuk-set, mutta ei lopulta voi vas-tustaa, vaan menee nukku-maan. Ben puhuu timanteista,joita viidakossa olisi, muttaWilly ei tunnu edes kuulevansitä. Hän puhuu suunnitel-mastaan. Hän luulee kuole-mallaan saavan aikaan sen, ettäBiff jumaloisi häntä. MiksiWillylle oli niin tärkeää saadajuuri Biffin kunnioitus, juma-lointi? Autuaan onnellisena

Me ei ollenkaan kuuluta tänne kaupunkiin näiden mielipuolten keskelle!Meidän pitäis olla jossain aivan tasangolla tekemässä sementtiä, tai -puuseppinä.Puusepät saa viheltää!

Biff

Muistatsä neki kaks hienoa jalavaa tuolla?Tähän aikaan vuodesta oli silloin aina sireenejä ja hajuherneitä.Ja sitte tuli pionit esiin, ja narsissit. Miten tää tuoksuu tää huone! Willy