positiivisen uusiutumisen kierre

VTT, Timo Aro

XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013

Salo, Astrum-keskus

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

© Timo Aro 2013

”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään” - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -

© Timo Aro 2013

© Timo Aro 2013

1. Miten alue reagoi, kun iso moukari heilahtaa niskaan? Epäusko, lamautuminen, hätähuuto valtiolle ja EU:lle vai suunniteltu ja nopea reagointi?

2. Kuinka iso ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan positiivisen uusiutumisen käynnistämiseksi tai laukaisevaksi tekijäksi?

3. Onko ilkeä rakennemuutos ja luova tuho alueen kannalta enemmän mahdollisuus kuin uhka?

4. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset? Mitä pitää tapahtua, että negatiivinen väestökehitys kääntyy positiiviseksi?

© Timo Aro 2013

Demografisen kilpailukyvyn näkökulma

Kuntien positiivinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2012*

VÄESTÖKEHITYKSEN

OSATEKIJÄ /

KUNNAT

1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012

Luonnollinen

väestönlisäys (=syntyvyys-kuolleisuus)

200 (62,5 %)

156 (48,8 %)

118 (36,9 %)

115 (35,9 %)

Maassamuutto (= tulomuutto-lähtömuutto)

135 (42,2 %)

98 (30,6 %)

112 (35 %)

101 (31,6 %)

Siirtolaisuus (=maahanmuutto-

maastamuutto)

211 (65,9 %)

208 (65 %)

242 (75,6 %)

275 (85,9 %)

* takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa

© Timo Aro 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;

Seutukuntien positiivinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2012

VÄESTÖKEHITYKSEN

OSATEKIJÄ /

KUNNAT

1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012

Luonnollinen

väestönlisäys (=syntyvyys-kuolleisuus)

53 (74,6 %)

38 (53,5 %)

26 (36,6 %)

25 (35,2 %)

Maassamuutto (= tulomuutto-lähtömuutto)

21 (29,6 %)

17 (23,9 %)

21 (29,6 %)

20 (28,2 %)

Siirtolaisuus (=maahanmuutto-

maastamuutto)

55 (77,5 %)

57 (80,3 %)

65 (91,5 %)

71 (100 %)

* 1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 71 seutukuntaa

© Timo Aro 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;

JATKUVAN KASVUKIERTEEN KUNNAT

85

JATKUVAN LASKUKIERTEEN KUNNAT

126

UUSIUTUMISKIERTEEN KUNNAT

27

SUPISTUMISKIERTEEN KUNNAT

82

VÄESTÖNLISÄYS

1980-1989

1990-1999

2000-2009

2010-2012

Kuntien tyypittely väestönlisäyksen perusteella vuosina 1980-2012*

© Timo Aro 2013

* takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa

JATKUVA KASVUKIERRE

- 85 kuntaa

- Väestönlisäys positiivinen

ja yhtäjaksoinen koko ajan-

jakson 1980-2012 ajan

- Kaikki väestökehityksen osa-

tekijät pääsääntöisesti posi-

tiivisia

- Suuret ja keskisuuret korkea-

koulukaupungit ja niiden vai-

kutusalueet (kehyskunnat)

sekä pistemäisesti ”Baby-Boom”

-vyöhykkeen kunnat

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;

Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom © Timo Aro 2013

© Timo Aro 2013


Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom

SUPISTUMISKIERRE

- 82 kuntaa

- Positiivinen väestönkehitys

kääntynyt laskuun 1990- tai

2000-luvun aikana

- Aluksi muuttotappiota maan

sisäisestä muuttoliikkeestä

ja myöhemmin luonnollinen

väestönlisäys kääntynyt ne-

gatiiviseksi

- ”Savotta-Suomen” –kunnat,

maaseutumaiset kunnat maa-

kuntien reuna-alueilla ja teolli-

suuskeskukset a’la Forssa, Hei-

nola, Kajaani, Tornio, Uusikau-

punki © Timo Aro 2013



UUSIUTUMISKIERRE

- 27 kuntaa

- Väestönkehitys on ollut nega-

tiivinen, mutta kääntynyt

uudelleennousuun joko 1990-

tai 2000-luvulla

- Suuret tai keskisuuret keskus-

kaupungit a’la Lahti, L-ranta,

Pori ja Turku ja niiden kehys-

kunnat

- Seutukaupungit (mm. Valkea-

koski, Raasepori, Pietarsaari,

Kalajoki)

© Timo Aro 2013



Käänteen

taustalla:

- Yleinen kehitys,

erityisesti

työllisyyskehitys

- Laajentunut

koulutustarjonta

- Sijainti kasvavan

keskuskaupungin

vaikutusalueella

- Tekijä X

© Timo Aro 2013

© Timo Aro 2013

Kovat tekijät

• Työpaikkakehitys

• Koulutustarjonta

• Palkkataso

• Sijainti- ja saavutettavuus

Pehmeät tekijät

• Perhe ja ystävät

• Kotiseutuidentiteetti

• Mieli- ja mainekuva

• Oletettu potentiaali

• Ilmapiiri ja elämäntyyli

Kolmannet tekijät

• Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta

• Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.

Muuttavatko ihmiset työn vai paikan perässä?

Kun alueella on työpaikkoja, ihmiset

seuraavat perässä ja muuttavat alueelle

VAI

Paikka herättää positiivisia mieli- ja

mainekuvia ilmapiirin tai elämäntyylin

vuoksi ja paikassa koetaan olevan

potentiaalia, joka houkuttelee muuttajia

© Timo Aro 2013

”Paikan laatu”

1. Mitä siellä on?

2. Keitä siellä on?

3. Mitä siellä tapahtuu?

© Timo Aro 2013 Lähde: mukaillen Florida

Case Pori sisältää hyvän ja dramaattisen tarinan ainekset: nousu, huippu, romahdus ja uudelleennousu

Alkuetu: Porin seutu oli

suurimpia

teollisuus- ja

väestökeskittymiä

1900-luvun

alkupuolella

Kasvu: Jatkuva ja voi-

makas kasvu

1880-luvulta

1970-luvun

puoliväliin

saakka

Syöksykierre: Radikaali ja

ilkeä teollinen

rakennemuutos

1975-2000

Positiivinen

käänne: Hidas

uudelleennousu

2000-luvulla

© Timo Aro 2013

318 319

315 317 317 319 320 317 319 315 313 313

318

135

279

303

269

305 311 314 312

261 261

19

268

234 234

43 35

17 10

46

18

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34

Porin sijoitus muuttovetovoiman osalta 320 kunnan joukossa vuosina 1980-2012

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012

6789

1011121314151617181920

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Pori 25 suurintaKuva: Pekka Simonen

© Timo Aro 2013 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

9

9,5

10

10,5

11

11,5

12

12,5

13

13,5

14

14,5

15

15,5

16

16,5

17

17,5

18

18,5

19

19,5

20

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Pori Tampere Turku Jyväskylä Oulu Lahti Kuopio19,7 %

12,4 %

Porin työttömyysasteen kehitys %) verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin

© Timo Aro 2013 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

4,71 4,98 5,07 5,09 5,2 5,22 5,22 5,33 5,43 5,43

8,97 9,29 9,37 9,38

11,12 11,4

13,03

14,54

16,98

25,84

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

© Timo Aro 2013

Seutukuntien teollisuuden monipuolisuusindeksi (HHI-indeksi)

Monipuolisuusindeksi kuvaa teollisuuden

toimialarakennetta henkilöstöllä mitattuna: mitä

monipuolisempi teollisuuden toimialarakenne on sitä

matalampi on palkin arvo. Kuviossa 10

monipuolisinta seutua ja 10 yksipuolisinta

Lähde: Tilastokeskus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

1. ALKUETU: Alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai

sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu ja vahvistuu keskittymiskehityksen tuloksena.

Keskeisin positiivinen laukaiseva tekijä hyvä työpaikka- ja väestökehitys, mikä johtaa

markkinoiden laajenemiseen. Markkinat ja kasvukehä laajenevat. Kasvu lukkiutuu

positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen, se taas kolmanteen jne.

1. Alku-etu

4. Rakennettu

etu

5. Mentaalinen

etu

6. Sattuma

2. Sijainti-

etu

3. Demografi-

nen etu

2. SIJAINTIETU: Perustuu optimaaliseen

sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin tai

keskuksiin. Sijaintietua tukee

saavutettavuus eli hyvät maantie-,

rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä-

ja käytävä-yhteydet

3. DEMOGRAFINEN ETU: Perustuu

positiiviseen väestönkehitykseen,

joka pitää sisällään luonnollisen

väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen

(maassamuutto ja siirtolaisuus).

4. RAKENNETTU /STRATEGINEN

ETU: Perustuu tietoisiin strategisiin

valintoihin ja pitkäjännitteiseen

kehittämiseen, jolloin kaupunki-

(seutu) panostaa järjestelmällisesti

valittuihin toimialoihin alueen

kokonaisedun hyväksi. Positiivinen

uusiutuminen käynnistyy usein

sisäisen tai ulkoisen shokin

seurauksena. Ennakointi- ja

muutosherkkyys korostuu

5. MENTAALINEN ETU perustuu

tahtoon ja kasvuretoriikkaan. Alue

vahvistaa itse itseään teoilla ja

puheella. Positiivisten mielikuvien

luominen korostuu. Onnellisilla

sattumilla, tapahtumilla ja

ulkopuolisilla päätöksillä iso

merkitys. Pienestä tai

vähäpätöisestä voi kasvaa

vähitellen isoa ja merkittävää jne.

Lähde: Timo Aro 2013 © Timo Aro 2013

© Timo Aro 2013

1. Isot muutokset on mahdollista nähdä vasta jälkikäteen. Oppiminen muilta ja poisoppiminen omista virheistä

2. Riittävän pitkä perspektiivi haluttujen muutosten

läpiviemiseksi

3. Elinkeino- ja osaamisrakenteen jatkuva monipuolistaminen

4. Panostaminen rakennettuun ja mentaaliseen etuun

”Jos Tampereella tai Turussa

olisi vähän painittu

harjoituksissa, sen jälkeen olisi

kyräilty puoli vuotta. Porissa

pienet väännöt olivat

jokapäiväisiä. Koko ajan oli

jotain sähläystä ja selkkausta" ”

- Jääkiekkovalmentaja Karri Kivi -

”Jos Tampereella tai Turussa olisi vähän painittu

harjoituksissa, sen jälkeen olisi kyräilty puoli vuotta. Porissa

pienet väännöt ovat jokapäiväisiä. Koko ajan on jotain

sähläystä ja selkkausta”

- Jääkiekkovalmentaja Karri Kivi - © Timo Aro 2013

”Porilainen vitutus

on ikiliikkuja.

Esimerkiksi pori-

laisia vitutti kun

Sonispehere tuli

Poriin ja porilaisia

vitutti kun se lähti

Porista”

- Promoottori Harri Vilkuna -

© Timo Aro 2013

positiivisen uusiutumisen kierre

Documents