Albergan taajaväkinen yhdyskunta1921-1956

Kuva: EKM

Suomi 1900-luvun alussa

▪ Euroopan köyhimpiä maita▪ Suuret nälkävuodet 1866-68

▪ Teollistuminen ja vaurastuminen▪ Ripeintä maailmassa Japanin jälkeen▪ Maataloudesta vapautui tilatonta väkeä▪ 200 00 siirtolaista (10%) Amerikkaan

▪ Mäkkylän Forsström Argentiinaan, Australiaan, Philadelphiaan…

▪ Pakkautuminen taajamiin ja kaupunkeihin

Kuva: Lese Forsström

Kaupungistuminen alkaa noin 1900

▪ Suomen väkiluku 2,6 milj. ▪ Helsingissä 79 000▪ Espoossa 5 800

▪ Kaupungistuminen vauhtiinmyöhään mutta rajuna

▪ Hallitsematon esikaupunkiasutus▪ Slummiutuminen, epidemiat▪ Kasvava rikollisuus

▪ Asetus taajaväkisten yhdyskuntien järjestämisestä (1899)

Me NIKOLAI Toinen,

Jumalan Armosta, koko

Wenäjänmaan Keisari ja

Itsevaltias, Puolan-maan

Tsaari, Suomen Suuriruhtinas,

y.m., y.m., y.m. Teemme

tiettäväksi:

Suomenmaan Valtiosäätyjen

alamaisesta esityksestä olemme

Me taajaväkisten

maalaisyhdyskuntain

järjestämisestä eräissä

tapauksissa Armossa nähneet

hyväksi säätää niinkuin seuraa:

Taajaväkiset yhdyskunnat (asetus 1899)

1 §. Jos maalla sellaisessa paikkakunnassa, jossa on

suurilukuinen, taajassa asuva väestö, erityisiä oloja ei

saada asianmukaisesti järjestetyksi maalaiskuntain

hallinnosta voimassa olevain asetusten nojalla, niin on

jälempänä mainittuja määräyksiä noudatettava.

Kylän kartanopaikoiksi määrätty maa, kun sen alalla

enimmäksi osaksi on talojen rakennuksia, ei kuitenkaan

ole tämän asetuksen säännösten alainen.

2 §. Jos sellaisen yhdyskunnan, kuin ylempänä mai-

nitaan, havaitaan tarvitsevan erityisiä ohjeita järjestys-,

rakennus-, palo-, terveydenhoito- tahi satamaolojansa

varten, määrättäköön, Senaatin Talousosaston harkinnan

mukaan, siltä osalta tai niissä suhteissa, kuin tarve vaatii,

semmoisia ohjeita sen yhdyskunnan noudatettavaksi.

Vanhimmat yhdyskunnat

1900 Pielisjärvi

1901 Rovaniemi

1905 Maaria, Kaarina

1906 Haaga, Oulunkylä

1908 Kulosaari,

Tikkurila,

Pitäjänmäki,

Malmi

1910 Karjaa

1915 Munkkiniemi

Ensimmäinen sortokausi

▪ Bobrikoff kenraalikuvernööriksi 1898▪ Helmikuun manifesti 1899

▪ Valtiopäivistä neuvoa-antava elin▪ Tavoitteena Suomen venäläistäminen

▪ Suuri adressi 1899 ▪ 522 931 nimeä venäläistämistä vastaan▪ Allekirjoittajana joka 5. suomalainen

▪ Gruvan kallioseinämässä tukigraffitti

▪ Vuoden 1905 suurlakko▪ yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 1906 ▪ 1. eduskuntavaalit maaliskuussa 1907

Kuva: Wikipedia

Mäkkylän virkatalo

BergansAlbergan kartano

Grans

Nybackan torppa

Linudden

Lövkullantorppa

Harakan torppa

Monikon torppa

Albergan asutus 1900

Krouvinmäki

Torppa

Kirkkalantorppa

Leppäsillan torppa

Alberga 1900-luvun alussa▪ Albergassa 300 asukasta

▪ Väkiluku pysynyt pitkään samana ▪ Asunto/toimeentulo Albergan ja Mäkkylän

kartanoista sekä Bergansin tilalta▪ Väestö ruotsinkielistä, pestit lyhyitä

▪ Maatalouden kannattavuus katosi▪ Maiden palstoitus asumiselle vauhtiin

▪ Rata muutti kaiken▪ Topparoikat tulivat 1900-luvun alussa▪ Rata valmistui 1903 ja pysäkki 1904 ▪ Helsinki tuli lähelle

▪ Junamatka kesti enää ½ tuntia

Kuva: Lese

Kuva: Lese

Albergan kartano 1900-luvun alussa

▪ Amalia Kiseleff kuoli 1900▪ Kartanolla 28 hevosta, 51 lehmää

▪ Perikunta perusti kiinteistö-yhtiön Ab Alberga Oy

▪ Huvilakaupunki-idea▪ Liikemiesryhmä etsii maa-alueen, tilaa

kaavan ja myy hankkeen osakkaille▪ Näin syntyivät mm.

▪Kauniainen 1906, kauppalaksi 1922▪Haaga 1906, kauppalaksi 1922▪Kulosaari 1907, omaksi kunnaksi 1922

Kuva: EKM

Palstakaupat Albergassa 1900-l. alussa 1

▪ Ab Alberga Oy palstamyynti käyntiin 1906▪ Kohteena varakas keskiluokka: virkamiehet, mestarit, arkkitehdit▪ Tontteja Vanhan Bergansin tien varressa, Friisinmäessä, Pellava-

niementien ympäristössä ja Ruukinrannassa▪ Palstoitus ”perustui”

Lars Sonckin kaavaan▪ Kaunis mutta epä-käytännöllinen kartta

▪ Mikko Slöör▪ Yhtiön toimitusjohtaja▪ Enemmän kulttuuri-

kuin liikemiesGallen-Kallelan Museo

Palstakaupat Albergassa 1900-l. alussa 2

▪ Koskinen ostaa Bergansin 1905▪ Tarkoituksena tuottaa ruokaa omiin

Kansanravintoloihin▪ Sekä tehdä rahaa myymällä Harakan

metsäpalsta suomenkieliselle työväestölle▪ Pitkät maksuajat, edulliset lainaehdot

▪ Koskinen aloittaa aggressiivisen palstamyynnin Harakassa 1906▪ Myy noin 200 tonttia 1930 asti, jolloin

Harakassa asui jo noin 1700 asukasta▪ Pystyi maksamaan koko tilan kaupan

40-60 palstan myynnillä

Palstakaupat Albergassa 1900-l. alussa 3

▪ Lauri af Heurlin ▪ Ostaa puolet Albergan kartanosta 1911▪ Muodostaa Leppävaaran kartanon▪ Pohjoispuoli maanviljelyskäytössä▪ Harakan maista arkkitehti Helinin ja lääninagronomi

Bockströmin laatimaa suunnitelma▪ Molemmat asuivat Puustellinmäellä

▪ Palstamyynti käyntiin 1912▪ Kohteena suomenkielinen työväestö▪ 10 vuoden maksuaika ▪ tontit 1000-7000 neliötä

▪ Yhden neliön hinta = ”Työmies”–tupakka-aski

Levoton vuosikymmen▪ Palstamyynti toi uutta väkeä Albergaan

▪ 1910 väkiluku oli 665 ja 1917 jo 1 300▪ Suomenkielisten osuus kasvoi nopeasti

▪ Leppävaaran linnoitustyöt alkoivat 1914▪ Leppävaarassa 4000 työntekijää

▪ Linnoitustöiden esikunta ja insinööriesikunta▪ Suomalaisia, venäläisiä, hunghuuseja

työmiehiä, ajureita, keittäjiä…

▪ Tuhansia sotilaita valvomassa töitä▪ Kaikki loppui 1917 vallankumoukseen ▪ Tänne jäi satoja nuoria miehiä ilman työtä▪ Albergassa nähtiin nälkää 1917

Kuva: Lese

Ab Alberga Oy pistetään myyntiin▪ Linnoitustyöt estivät palstakaupan

▪ Armeijan leirit tuhosivat viljelymaat ▪ Yhtiö velkaantui lisää▪ Ab Alberga Oy tarjottiin Helsingin kaupungille▪ Ab M.G. Stenius osti Albergan kartanon 1917

▪ Aina Slöörille elinikäinen asumisoikeuspäärakennukseen pihapiireineen

▪ Uusi omistaja Ab M. G. Stenius ▪ Munkkiniemen ja Haagan kehitysyhtiö▪ Sai noin 500 hehtaaria palstoitusmaata▪ Stenius päätti heti kehittää Albergan aluetta

kokonaisuutena kuten Munkkiniemeäkin

Kuva: Timiriasew, HKM

Kuva: Wikipedia

Leppävaaran taajaväkinen yhdyskunta

▪ Ab M.G. Stenius anoi heti 1917▪ Taajaväkisen yhdyskunnan perustamista▪ Vain omille mailleen Rno 2:153▪ Nimismies ja Kruununvouti ehdottivat

radan pohjoispuolta mukaan▪ Tätä Ab M.G. Stenius vastusti

▪ Valtioneuvoston päätös vasta 1921▪ ”Alberga Rno 2:153 ja Bredvikin eli Elvvikin perintötalo”▪ Aikaa paloi Pohjois-Leppävaaran pallottelussa

▪ Tänä aikana kantatilasta oli jo myyty 100 palstaa pois▪ Yhdyskunnan rajoja ei koskaan vahvistettu

Kuva: EKM

Maanomistus 1930-luvulla

1. Alberga (Ab M.G. Stenius)2. Bergans (Koskinen)3. Bredvik (Ab M.G. Stenius)

Elfvik (Standertskjöld)4. Harakka (palstoitettu)5. Kilo (Nymalm)

Leppäsilta (Snäll)6. Leppävaara (Oy Leppävaara)7. Mäkkylä (valtio)8. Lövkulla (Löfman)9. Nybacka (Helsten)10. Suontaus & Terhola (af Heurlin)

Kuva: Lese Arja Salmi

Samaan aikaan Harakassa▪ Etelän pyrkimyksiä epäiltiin

▪ Yhdyskuntaa pidettiin tehottomana ja kalliina▪ ”Kulkevat kurassa, Harakassa mennään bussilla”

▪ Yhdyskuntaan ei haluttu liittyä, mutta ei jäädä uloskaan

▪ Harakassa meni kuppi nurin, kun yhdyskunta anoi eroa Espoosta ilman pohjoispuolta

▪Harakan kunnallisseura 1927▪ Puheenjohtajana V. Haataja▪ Harakan VPK:n perustaminen▪ Leppävaaran pohjoispuoli irti Espoosta

▪ Harakka, Mäkkylä, Leppävaaran kartanon maat

Kuva: EKM

Yhdyskunnan tehtävät ja oikeudet

▪ Yhdyskunnan tehtävät▪ Kaavoitus sekä katujen ja muiden yleisten

alueiden kunnossa- ja puhtaanapito▪ Yhdyskunnan tuli laatia järjestyssääntö,

palo-, terveydenhoito- ja rakennusjärjestys sekä asemakaava

▪ Näistä valmistui Albergassa vain asemakaavat

▪ Oikeus periä 1 % veroa▪ Maalaiskunta vastasi sosiaali-,

terveys- ja koulupalveluista

Yhdyskunnan hallinto▪ Yhdyskunnan valtuusto

▪ Ylin päättävä elin, 11 jäsentä ▪ Valinta kunnallisvaalien yhteydessä▪ Puheenjohtajia: Victor Åkerblom 1927, Huugo

Kaista 1936, Einar Nordström 1946, Werner Malk 1947, Arvo Silvola 1947, Thor Damén 1949 -50, Toivo A. Heinonen 1951, 1954 -56, Hannes Lae1952-1953

▪ Hallintovaliokunta▪ Toimeenpaneva elin, valtuuston valitsema▪ 4 jäsentä, puheenjohtajia: Väinö Kaista

1925-1926, Huugo Kaista 1928, Einar Nordström 1946-48, 1951-52 Hannes Lae 1950-luku

Yhdyskunnan kadonneet paperit▪ Yhdyskunnan paperit ovat kateissa

▪ Kaupunginarkistosta löytyy▪ Veronkanto- ja tilitysluetteloita▪ Valtuuston pöytäkirjoja 1 kpl!▪ Hallintolautakunnan pöytäkirjoja

▪ Kostiko Bertel Erikson?▪ Yli-ins. Erkki Pakkala:

”Bertel Erikson ei tullut 1936 uudelleen valituksi ja kostoksi piti yhdyskunnan arkiston itsellään. Hänet velvoitettiin oikeudessa palauttamaan paperit sakkojen tai vankeuden uhalla”

▪ Paperit ovat edelleenkin kateissa…

Kuva: Markku Salmi

Kuva: Markku Salmi

Mitä yhdyskunta teki? 1▪ Hoiti ja rakensi

▪ Jalkakäytäviä: kolme lankkua rinnakkain▪ Tievaloja ja ylläpiti niitä▪ Siltarumpuja, teidenojitusta, lumenaurausta

▪ Keskusteli Espoosta eroamisesta ja Helsinkiin liittymisestä…

▪ Rakensi lopuksi uimarannan Mutikseen▪ Hiekan ajaminen rantaan▪ Uimalaiturin rakentaminen▪ Kopit ja kioski▪ Uimarannan valvonta kuului kioskiyrittäjälle

Kuva: EKM

Kuva: Lese Lydia Haber

Mitä yhdyskunta teki? 2

▪ Tilasi asemakaavan Bertel Jungilta 1926▪ Yhdyskunnan keskeiset osat asemalta etelään▪ I ja II kaupunginosa▪ Perustui palstanmyyntitilanteeseen▪ Pöytäkirjoista ei löydy päätöstä ▪ Ab M.G. Stenius rahoitti ehkä yksin

▪ Tilasi asemakaavan Huugo Kaistalta 1929▪ IV kaupunginosa eli Ruukinranta▪ Pohjakartta Uudenmaan läänin

maanmittauskonttorista▪ Yhdyskunta käsitteli kaavaa ja hyväksyi sen

Eliel SaarinenSuur-HelsinginAsemakaava1916

www.doria.fi

AsemaVermon ravirata

Eliel SaarinenSuur-HelsinginAsemakaava ote1916

Kartano

Satama

Asema

Bertel JungAsemakaava1926

Kartano

SuojeluskuntataloKansallisarkisto

Suojeluskuntatalo

Ville Vallgrenin tie

Ruukinrannantie

Satama

Villa Elfvik

Huugo KaistaAsemakaava 1929

EKM.finna

Huugo KaistaAsemakaava 1929

▪ Toteutunut hyvin:▪ Ville Vallgrenin tie,

Ruukinrannantie, Joel Rundtin tie ja Elfvikin tie

▪ Albergan Rantatie jäänyt toteutumatta – sen tilalla kulkee Rantaraitti

Karttasovite: Pertti Kaista

Miksi palstakauppa ei käy?

▪ Albergan kartanon mailta myytiin n. 100 palstaa ennen yhdyskuntaa▪ Sen aikana myytiin enää 1-2 palstaa vuosittain▪ Vaikka Stenius Oy oli ammattimyyjä

▪ Vuonna 1930 yhdyskunnan alueella asui682 ja muualla Leppävaarassa 2281▪ Kauniainen, Munkkiniemi, Kulosaari olivat

jo vieneet varakkaat asiakkaat▪ Kasvu valui Harakkaan ja Mäkkylään▪ Yhdyskunnasta ei kasvanut houkuttelevaa

”Huvilakaupunkia”

Kuva: EKM

Kuva: Doria

Yhdyskunnan hallinto oli heikkoa

▪ Hallinto kiisteli aluerajoista ja verotusoikeudesta▪ Kokouksia pidettiin harvakseltaan▪ Järjestyssääntöä, palo-, terveydenhoito-

ja rakennusjärjestyksiä ei saatu valmiiksi▪ Yhdyskunnan alue oli alun perin torso

▪ Usko yhdyskuntaan katosi▪ Asukkaat eivät saaneet vastinetta veroilleen▪ Valtuusto valittiin välillä sopuvaalilla▪ Energia meni Epoosta irtautumiseen▪ Helsinkiinkään ei haluttu liittyä▪ Yhdyskuntaa ei nähty tulevaisuuden vaihtoehdoksi

Albergan maat siirtyvät Helsingille

▪Ab M.G. Steniuksen taloudelliset ongelmat kärjistyivät

▪Helsingin kaupunki osti Steniuksen koko osakepääoman 1939▪ Kaupan neuvotteli nuori juristi Teuvo Aura

▪Helsingille siirtyivät▪ Leppävaaran eteläisen keskustan

rakentamattomat maat▪ Satama ja muut Ruukinrannan

rakentamattomat alueet▪ Laajalahden rakentamattomat maat

Puutarhuri M. G. Stenius

Kuva: Wikipedia

Aika ajoi ohi

▪Vuoden 1932 uusi asemakaavalaki koski myös maalaiskuntia ▪ Taajaväkistä yhdyskuntaa ei enää tarvittu

▪Vielä 1955 yhdyskunta ehdotti:▪ ”Että yhdyskunnasta ja muista Espoon itäosista

muodostettaisiin kauppala”▪ Espoo ehdotti yhdyskunnan lakkauttamista

▪Valtioneuvosto lakkautti yhdyskunnan 1.1.1956▪ Samassa yhteydessä lakkautettiin kaikki

taajaväkiset yhdyskunnat

Kuva: EKM