Prizz.UutisetSatakunnan osaamiskeskuksen ja PrizzTech Oy:n tiedotuslehtiNumero 2/2002 17.4.2002

numerossaTässä

PääkirjoitusKevät 2002

Huippuosaamisen rooli Satakunnan kehittämisessäEU:n myötä suuri osa Eurooppaa vannoo alueellisen kehittämisen nimeen. Toimin-taan on kohdistettu runsaasti EU:n ja val-tioiden rahoitusta. Käytännön toimet aloi-

tettiin Suomessakin lukuisilla paikkakunnilla jo muutama vuosi sitten. Yhtenä kehittämisinstrumenttina on osaamiskeskusohjelma, johon Sata-kunnan osaamiskeskuskin kuuluu. Parhaillaan on käynnissä osaamiskes-kusten arviointi, joten jonkin ajan kuluttua tutkittua tietoa toiminnan onnistumisesta on saatavissa. Alueellisen kehittämisen menestystarinoita on tiedossamme sekä maailmalta (Irlanti) että Suomesta (Oulu).

Yhteistä menestystarinoille on useiden tahojen sitoutuminen yhteiseen näkemykseen. Sen pohjalta on sitten aloitettu voimakas ja pitkäjänteinen panostaminen koulutukseen sekä osaamisen ja kehittämisen infrastruk-tuurin luomiseen. Tietoyhteiskunnassa menestyy se, jolla on parhaat osaa-jat ja joka nopeimmin hyödyntää omaa ja (verkostojen avulla) yhteistyö-kumppaneidensa osaamista.

Mistä saadaan huippuosaajat? Viimeaikaiset tulokset osoittavat, että kor-keasti koulutettu työvoima hakeutuu Uudellemaalle ja muutamiin mui-hin kasvukeskuksiin. Satakunnan saama osuus mm. Helsingin ja Oulun yliopistoista valmistuneista on vajaa prosenttiyksikkö. Tampereen teknil-lisestä korkeakoulusta Satakunta onnistuu houkuttelemaan hieman yli 3 % valmistuneista.

Auttaako alueen oma korkeakoulu osaajien saamisessa? Uudenmaan imu tuntuu voimakkaana kaikilla korkeakoulupaikkakunnilla. Huonoimmil-laan vain vajaa viidennes valmistuneista jää opiskelupaikkakunnalle. Sa-takunnan ammattikorkeakoulun osalta tilanne on olennaisesti parempi, noin puolet valmistuneista jää työskentelemään opiskelumaakuntaansa. Tulevaisuudessa tuskin voidaan korkeakoulujen sijoituspaikan avulla ko-vin paljon ohjata valmistuneiden sijoittumista.

Voisiko alueen oma tutkimuslaitos toimia kehityksen veturina? Mate-riaalitekniikan osalta tätä kysymystä ollaan Satakunnan osaamiskeskuk-sen toimesta parhaillaan selvittämässä. Tutkimuslaitos voi nykyisin olla myös virtuaalinen. Tällöin virtuaali-instituutti käyttää laajaa osaamista verkostojensa kautta, vaikka sen oma henkilöstö on pieni. Tutkimuslai-toksenkin on menestyäkseen saatava huippuosaajia, joten edellä esitetyt ongelmat nousevat korostetusti esille.

Miten Satakunta houkuttelee huippuosaajia? Ulkomaiset esimerkit osoit-tavat, että nuoret osaajat etsiytyvät haasteellisiin, selkeät kehittymisnäky-mät tarjoaviin työpaikkoihin ja arvomaailmaansa vastaavaan asuinym-päristöön. Tällaisten olosuhteiden luominen onkin suuri tehtävä kaikille alueelliseen kehittämiseen osallistuville. Osaajien etsinnän ja mielenkiin-non herättämisen tulee olla pitkäjänteistä ja systemaattista.

Heikki KleemolaTutkimusjohtaja, VTT Tuotteet ja tuotanto

PrizzTech Oy:n yhteistyö Rauman seudun kanssa tiivistymässä

Rauman seudun aluekeskusten kehittämisohjel-man käynnistyminen on omalta osaltaan vah-vistamassa PrizzTech Oy:n ja Rauman seudun yhteistyötä.

Porin kaupunkiseudun -Karhukuntien - aluekeskusohjelma

Aluekeskusohjelmassa keskitytään kolmeen tee-maan: elinkeinopolitiikka, innovaatiojärjestel-mä ja osaaminen sekä hyvinvointipalvelut.

Multimediaa mobiilisti

Euroopassa lähetetään päivässä 20 miljoonaa tekstiviestiä.

Juomavesijärjestelmien tuotevalvontajärjestelmä uudistuu

Uusi tuotehyväksyntämenettely (EAS) voimaan 2005.

HC-ICE Satakunta toteuttaa palveluverkostohankkeen

PAVE-projektin tarkoituksena on edistää van-husten ja vammaisten itsenäistä suoriutumista.

Länsituuli - West Wind

Hankkeessa kartoitetaan potentiaaliset tuulivoi-mapuistoalueet Satakunnassa ja Varsinais-Suo-messa.

Energiatoimisto edistää puupelletin käyttöä Satakunnassa Puupelletti on edullinen ja käyttöystävällinen puupolttoaine

prizzuutiset2_17.indd 11.4.2002, 10:581

2 www.prizz.fi

Prizz.Uutiset

PrizzTech Oy:n yhteistyötä Rauman seudun kanssa on to-teutettu mm. Satakunnan osaa-miskeskusohjelmassa, jossa sel-vitetään vuonna 2005 voi-maan astuvan EU-direktiivin vaikutukset kansalliseen viran-omaistoimintaan, vedenjakelu-järjestelmissä olevien tuottei-den hyväksymismenettelyihin, laadunvalvontaan ja standardi-sointityöhön. Kansallisesti juo-maveteen liittyviä asioita koor-dinoivan, puhtaan juomave-den teknologioiden tutkimus-yksikön perustamisedellytyk-siä kartoitetaan, ja tutki-musyksikön perustamisesta on jätetty Satakuntaliitolle kärki-hanke-esitys. Muita yhteistyö-muotoja ovat mm. verkosto-hautomo Propeli, teknologia-asiamiestoiminta, Satakunnan Energiatoimiston kehityshank-keet sekä HC-ICE Satakunnan hyvinvointihankkeet.

Metalliklinikkaperusteilla

Metalliklinikan rahoituksesta vastaavat Satakunnan osaamis-

keskusohjelma ja Rauman seu-dun aluekeskusohjelma ta-saosuuksin. Metalliklinikka käynnistetään kesän aikana. Metalliklinikan hallinnoija PrizzTech Oy käynnistää näin Rauman toimipisteen, johon

PrizzTech Oy:n yhteistyö Rauman seudun kanssa tiivistymässäRauman seudun alue-keskusten kehittämis-ohjelman käynnistymi-nen on omalta osal-taan vahvistamassa PrizzTech Oy:n ja Rau-man seudun yhteistyö-tä. Aluekeskusohjel-maan sisältyvän me-talliklinikan perustami-nen yhteistyössä Rau-man seudun ja Prizz-Tech Oy:n hallinnoi-man Satakunnan osaa-miskeskusohjelman kes-ken on yksi yhteistyön keskeisiä elementtejä.

sijoittuu myös teknologia-asiamies. Toimipisteen kautta PrizzTech Oy:n palvelujen saa-tavuus Rauman kaupunkiseu-dulla paranee nykytilanteeseen verrattuna.

Metalliklinikan toiminnan käynnistämisedellytykset ovat hyvät, sillä alueen metalli-alan yrityksissä on suoritettu SAMK:n toimesta kehittämis-tarvekartoitus. Edellä mainit-tuun tarvekartoitukseen poh-jautuen on käynnistymässä Te-

kesin rahoittamana projekti, joka sijoittunee Metalliklinik-kaan.

Metalliklinikka toimii Sa-takunnan metalliteollisuuden kilpailukyvyn kehittäjänä sekä

elinkeinoelämälähtöisten tuo-te- ja tutkimushankkeiden käynnistäjänä ja hallinnoija-na. Toiminnassa rakennetaan myös toimijaverkosto. Metalli-klinikka toimii läheisessä yh-teistyössä Vakka-Suomen kans-sa.

Seudullinen elinkeinojen kehittämisorganisaatio?

Aluekeskusohjelmaan sisältyy myös seudullisen elinkeinojen

kehittämisorganisaation perus-tamista koskevan selvityksen suorittaminen. Selvitys tehdään kesäkuun loppuun mennessä. Kunnanjohtajat ovat kokouk-sessaan nimenneet selvitystyöl-le yhdeksän hengen ohjausryh-

män, jossa ovat edustettuina seutuneuvoston, virkamiesten ja elinkeinoelämän edustajat. Työn vastuullisena toteuttajana on PrizzTech Oy.

Rauman kanaali.

L i s ä t i e t o j a

Risto LiljeroostoimitusjohtajaPuh. (02) 627 1055 GSM 0500 121 577risto.liljeroos@prizz.fi

prizzuutiset2_17.indd 11.4.2002, 10:582

3www.prizz.fi

Prizz.Uutiset

Porin kaupunkiseudun - Kar-hukuntien- aluekeskusohjelmas-sa keskitytään kolmeen teemaan: elinkeinopolitiikka, innovaatio-järjestelmä ja osaaminen sekä hy-vinvointipalvelut. PrizzTech Oy koordinoi ja hallinnoi innovaatio-järjestelmää ja osaamista koskevaa aluetta.

Innovaatiojärjestelmä ja osaaminen

Innovaatio terminä herättää kuu-lijoissaan erilaisia ajatuksia. Eng-lannin kielessä erotetaan sanat keksintö (invention) ja innovaatio (innovation). Edellinen tulee lati-nan sanasta “inventio” (in venire) = keksiä jotakin ja jälkimmäinen sanasta “innovare” = uudistaa. In-novaatio käsitetäänkin nykyisin tuotteen tai prosessin uudistumis-kykynä, kilpailukyvyn säilyttä-misenä tai osaamisen kehittämi-senä.

Innovaatioprosessi lähtee liikkeel-le aloitteesta (ideasta) ja päättyy innovaation käyttöönottoon. Tä-män prosessin aikana käytetään erilaisia yhteistyöverkkoja eli in-novaatioverkostoja. Innovaatiotoi-minta on systemaattista inno-vaatioiden syntyä ja käyttöönot-toa tehostavaa edistämistoimin-taa. Innovaatiotoiminnan muoto-ja ovat mm. teknologiaohjelmat, koulutus, tuotekehitys, teknolo-gian siirto, messut, yritysrahoitus, neuvonta, tietoisuuden nostami-nen, jne.

Innovaatiojärjestelmässä luodaan puitteet systemaattiselle innovaa-tiotoiminnalle, jossa tiedon tuot-tajat, levittäjät sekä tiedon kau-palliset hyödyntäjät ja soveltajat ovat tehokkaasti vuorovaikutuk-sessa. Innovaatiotoimintaan osal-listuvat yritykset, järjestöt, hal-linto, rahoittajat, tutkimuslaitok-

Liiketoimintajohtaja Jari JärnstedtPuh. (02) 627 1013GSM 050 590 2498jari.jarnstedt@prizz.fi

Porin kaupunkiseudun - Karhukuntien - aluekeskusohjelma

Lisä t ie to ja

set, yliopistokeskukset, ammatti-korkeakoulut, jne.

Mitä aluekeskusohjelmassa on tarkoitus kehittää ? PrizzTech Oy on ollut yksi mer-kittävä toimija, kun Satakunnan innovaatiojärjestelmää on raken-nettu ja kehitetty. Aluekeskusoh-jelman avulla innovaatiojärjestel-män palveluketjun toimintaedelly-tyksiä halutaan entisestään vahvis-taa ja palvelun laatua kohentaa.

Kehittämiskohteena on uusien in-novaatioiden entistä tehokkaam-pi seulonta ja hyödyntäminen, uu-sien yrittäjien toiminnan tuke-minen esim. verkostohautomossa, innovaatiopalveluiden kattaminen entistä paremmin maakuntaan ja kansainvälistymispalveluiden ke-hittäminen. Tavoitteena on raken-taa verkostomaisesti toimiva pal-veluketju kattamaan koko yrityk-sen elinkaaren aikana tarvittavat palvelut aina ideasta kansainvälis-tymiseen saakka.

Rahoitus

Valtioneuvoston päätöksellä sisä-asiainministeriön valmisteleman aluekeskusohjelmatyön vuoden 2002 perusrahoitukseen on myön-netty 7 969 000 € määräraha. Tästä määrärahasta Porin kau-punkiseudun aluekeskusohjelman

osuus on 260 000 €. Maakunnan kehittämisraha jaetaan alueelli-sesti maakuntien liitoille, jotka vastaavat perusrahoituksen myön-tämisestä, maksatuksesta ja val-vonnasta. Aluekehitysohjelmassa avustuksen hakijan on itse osal-listuttava hankkeen rahoitukseen 50% osuudella.

Maisemaa Porin Eteläran-nasta.

Kuv

a: T

oni G

lad

prizzuutiset2_17.indd 11.4.2002, 10:583

4 www.prizz.fi

Prizz.Uutiset

ProjektipäällikköMikko PuputtiEtäteknologian osaamiskeskusohjelmaPuh. (02) 627 1173 GSM 050 328 0951mikko.puputti@prizz.fi

Euroopassa lähetetään päivässä 20 miljoonaa tekstiviestiä. Pi-an nämä viestit vaihtuvat mul-timediaviesteiksi, reaaliajassa liikkuviksi elektronisiksi posti-korteiksi. Tämä oli mm. maa-ilman suurimman IT-alan ko-koontumisen, Hannoverin Ce-bit-messujen keskeisin viesti. Uuden sukupolven viestitysjär-jestelmä on nimeltään Mul-timedia Messaging Service (MMS), joka mahdollistaa pi-dempien tekstiviestien lisäksi kuvan, äänen ja jopa videon lä-hettämisen päätelaitteiden välil-lä. MMS-viestien siirto onnis-tuu jo GPRS-verkossa. 3G -ver-kon käyttöönotto tulevaisuu-dessa nopeuttaa edelleen viih-teen siirtymistä puhelimiin. Nokian ja Sony-Ericssonin esit-telemillä uutuuspuhelimilla voi jo lähettää multimediaviestejä, mutta alkuvaiheessa kuitenkin ilman video-tukea. MMS -pu-helimilla on mahdollista lähet-tää viestejä myös suoraan säh-köpostiin. PrizzTech Oy:n hallinnoima Satakunnan etäteknologian osaamiskeskus on ollut mu-kana kehittämässä alueelle uut-ta mobiiliviestinnän osaamista erityyppisten projektien kaut-ta. Ensimmäistä kokeiluversio-ta MMS-sisällönhallintaohjel-

Codebird Oy:n toimitusjohtaja-na toimii Janne Raitaniemi ja tuotepäällikkönä Sami Viitanen. Codebird Oy on henkilöstön sataprosenttisesti omistama yritys ja sen toimitilat sijaitsevat teknologiakeskus Pripolissa.

Multimediaa mistosta on jo päästy pilotoi-maan.

Etäteknologian projektipäällik-kö Mikko Puputin mukaan Sa-takunta on saavuttanut hie-

noisen etulyöntiaseman MMS-teknologiasovellusten kehittä-misessä ja sisältötuotanto-osaa-misessa. Tätä tukee myös se, että Porin korkeakouluyksikös-

tä löytyy vankkaa MMS -osaa-mista.

Pelkkää riemua kehitystyö ei kaikissa vaiheissa ole ollut. IT-alan taantuma, UMTS-huu-

tokaupoista aiheutuneet ope-raattorien rahoitusongelmat ja WAP:n epäonnistuminen ovat siirtäneet multimediaviestien lanseerausta kuluttajamarkki-noille, mikä on vaikeuttanut myös Satakunnassa tapahtu-vaa kehitystyötä. Todennäköis-tä kuitenkin on, että multime-diaviestien kuluttajamarkkinat avautuvat vielä tämän vuoden syksyllä.

Vuoden alussa perustettiin ver-kostohautomo Propelin suojis-sa IT-alan yritys Codebird Oy, jonka yksi erityisosaamisalue on MMS-teknologiaan liitty-vät ohjelmistoratkaisut. Code-bird Oy tekee tällä hetkellä Yleinen MMS-verkkon arkkitehtuuri.

L i s ä t i e t o j a

voimakasta tuotekehitystä, jon-ka tavoitteena on rakentaa uu-si MMS-ohjelmistotuote. Sen demo-versiota esiteltiin ensim-mäistä kertaa julkisesti Espoos-sa Hewlett Packardin järjestä-

mässä Camp-tuotekehittäjäta-pahtumassa huhtikuussa. De-mo-versio toteutettiin yhteis-työssä Solid Oy:n kanssa käyt-täen sen kehittämää FlowEngi-ne tietokantaratkaisua.

mobiilisti

prizzuutiset2_17.indd 11.4.2002, 10:584

5www.prizz.fi

Prizz.Uutiset

EU:n rakennustuote- ja juomave-sidirektiivien alla työstetään yh-tenäistä tuotehyväksyntäjärjestel-mää, European Acceptance Sche-me (EAS), jonka lähtökohtana on turvallisten materiaalien käyttämi-nen juomavesijärjestelmien tuot-teissa. Nykyisten kansallisten hy-väksymiskäytäntöjen sijaan jatkos-sa riittää hyväksyntä yhdessä EU-maassa.

Suomessa juomavesiasiat hajallaan

Vesilaitoksia sitovan talousvesiase-tuksen antaa sosiaali- ja terveys-ministeriö, mutta vesimittarista eteenpäin noudatetaan ympäris-töministeriön rakennusmääräyk-siä. Myös koulutus jakautuu vesi-huoltotekniikkaan ja rakennusten LVI-tekniikkaan. Tutkimusta teh-dään liian kapeasta näkökulmasta, ja vuorovaikutus on jäänyt vähäi-seksi. Vahvaa kansallista verkostoa olisi tarvittu edunvalvonnassa jo EAS-prosessin alusta lähtien.

Materiaalien ja juomaveden yhteisvaikutus

EAS-testausmenetelmiä kehite-tään parhaillaan. Testaustulosten perusteella arvioidaan materiaa-lin potentiaaliset riskit kuluttajal-le. Hyväksymisrajoja määritettäes-sä on otettava huomioon materiaa-lin pinta-ala, viipymäajan pituus, raakaveden laatu ja kontaminaatio jakeluverkostosta. Hyväksyttyjen

Juomavesijärjestelmien tuotevalvontajärjeselmä uudistuu

Uusi tuotehyväksyntämenettely (EAS) voimaan 2005

tuotteiden käyttö ei takaa hyvää veden laatua, jos muita tekijöitä ei hallita.

Testausmenetelmien toimivuus on tutkittava meille ominaisen veden laadun huomioon ottamiseksi. Juo-maveden ja materiaalien välisen vuorovaikutuksen koko ketjua kos-keva tarkastelu on tarpeen materi-aalien vaikutusten selvittämiseksi. Alan teollisuudella on tässä tärkeä rooli ja nyt mahdollisuus suunnata tulevia käytäntöjä.

Materiaalitekniikan osaamiskeskuksellaaktiivinen rooli yhdessä kotimaisen teollisuuden kanssa

Juomavesijärjestelmätuotteiden käyttöturvallisuutta on selvitetty VTT:ssä Satakunnan osaamiskes-kuksen, Outokumpu Oy:n, Oras Oy:n ja Uponor Oy:n aloitteesta. Tuotteille asetetut kansalliset ter-veysvaikutuksiin kohdistuvat vaa-timukset lisäävät kustannuksia, jo-ten EAS-prosessin käynnistymi-nen oli tervetullutta. Luonnol-lisena jatkoprojektina alettiinkin valmistella EAS-prosessin toteut-tamista Suomessa. Materiaalitek-niikan osaamiskeskus on ollut ko-koava taustavoima näissä selvityk-sissä.

Suomen kannalta on toivottavaa saada aikaan jatkuvan vuorovaiku-tuksen verkosto, jonka osapuolet hallitsevat juomaveden valmistuk-

seen, käyttöön ja valvontaan liit-tyvän lainsäädännön ja käytän-nön. Verkoston vastuutahon tuli-si hoitaa edunvalvontaa, koordi-noida meneillään olevia kehitys- ja tutkimushankkeita ja tiedottaa eri osapuolia ajankohtaisista asi-oista.

Tuija KaunistoVTT Tuotteet ja tuotanto

L isä t ie to ja

Tuija Kaunisto VTT:ltä on asiantuntija juomaveden ja materiaalien vuorovaikutuksessa.

JohtajaIiro AnderssonMateriaalitekniikan osaamiskeskusohjelmaPuh. (02) 627 1010GSM 0500 592 471iiro.andersson@prizz.fi

prizzuutiset2_17.indd 11.4.2002, 10:585

6 www.prizz.fi

Prizz.Uutiset

Vanhusten määrän lisääntymi-nen sekä uusien laitteiden ja välineiden kehittäminen on li-sännyt apuväline-, asumis- ja kuntoutuspalvelujen tarvetta ja kustannuksia kunnissa. Palve-lujen saamiseen liittyy myös epätasa-arvoa eri kuntien asuk-kaiden välillä. Palvelujärjestel-mässä on monia toimijoita ja runsaasti toimintaa ohjaavia säädöksiä.

PAVE-hankkeen eteneminen:1. Palveluverkoston muodostaminenHankkeessa toteutetaan info- ja keskustelutilaisuuksia Sata-kunnan alueen päättäjille, palveluverkoston ammattilaisille ja väestölle sekä tuotetaan kirjallista ja sähköistä tiedotus- ja koulutusmateriaalia.

2. KoulutussuunnitelmaHankkeessa toteutetaan koulutussuunnitelma uuden palve-luverkoston toiminnan käynnistämiseksi sekä apuvälinere-kisterin ja -tietopankin käyttöönottamiseksi.

3. Alueellinen ylläpitosuunnitelmaUuden palveluverkoston ylläpitämiseksi luodaan yhdyshenki-löverkosto, jossa on kattava edustus Satakunnan toimijoita. Yhdyshenkilöverkosto kokoontuu säännöllisesti ja raportoi tilanteesta verkoston koordinoijalle tarvittavan yhteistyön ja koulutuksen ylläpitämiseksi ja käynnistämiseksi.

Eeva-Liisa RintalaPAVE-projektipäällikköHC-ICE Satakuntapuh. (02) 627 1006GSM 050 380 3192eeva-liisa.rintala@prizz.fi

HC-ICE Satakunta toteuttaa palveluverkostohankkeen

välisenä aikana. Toteutuksesta vastaa Satakunnan sairaanhoi-topiiri yhdessä PrizzTech Oy kanssa.

PAVE on osa Stakesin IT-SE-hanketta, jonka tavoitteena on edistää vanhusten ja vam-

L i s ä t i e t o j a

Yhteistyön tehostamisella on paremmin mahdollista turvata tarvittavat palvelut ja hallita kustannuksia.

Palvelujen kehittämiseksi Sta-kes on myöntänyt Satakunnan sairaanhoitopiirille rahoitusta PAVE-projektille (Itsenäistä suoriutumista tukevan alueel-lisen palveluverkoston luomi-nen Satakuntaan.). Projekti to-teutetaan 1.1.2002-31.12.2003

maisten itsenäistä suoriutu-mista. Tähän pyritään lisää-mällä ammattilaisten ja asiak-kaiden vuorovaikutusta ja tek-nologian hyödyntämistä. IT-SE-hanke toteutetaan 15 alu-eellisena hankkeena, kattaen lähes koko maan.

PAVEn tarkoituksena on apu-väline-, asumis- ja kuntoutus-palvelujen uuden palveluver-koston muodostaminen sekä verkoston hyödyntämien uu-

sien teknologisten ratkaisujen, apuvälinerekisteri ja -tietopank-ki, kouluttaminen verkoston eri toimijoille. Apuvälinerekis-teri ja -tietopankki toteutetaan

PAVE-hankkeen rinnalla. Uu-sien järjestelmien avulla voi-daan korvata nykyiset apuväli-nejärjestelmät ja kehittää koko alueen apuvälinehallintaa.

prizzuutiset2_17.indd 11.4.2002, 10:596

7www.prizz.fi

Prizz.Uutiset

Satakunnan Energiatoimisto to-teuttaa Länsituuli -hankkeen yh-teistyössä Varsinais-Suomen Ener-giatoimiston ja Fortum Sähkön-siirto Oy:n kanssa. Hankkeessa kartoitetaan potentiaaliset tuuli-voimapuistoalueet Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä tutki-taan tuulivoiman kytkemistä säh-köverkkoon.

Kahden vuoden mittaisen han-keen rahoittajina ovat Lounais-Suomen ympäristökeskus, kaup-pa- ja teollisuusministeriö, Sata-kuntaliitto, Varsinais- Suomenliit-to, Fortum Sähkönsiirto Oy ja alan yritykset.

Hankkeessa kartoitetaan poten-tiaaliset tuulivoimanmittauspai-kat tuulikartoitusanalyysin avul-la. Selvityksessä käytetään hyväksi myös jo aiemmin tehtyjä mittauk-sia ja tutkimuksia.

Puupelletti on edullinen ja käyttöystävällinen puupolttoaine, mutta suhteellisen tuntematon suuren yleisön keskuudessa. Puu-pelletin käyttö tukee kestävän kehityksen periaatteita, sillä sen valmistus perustuu uusiutuvaan raaka-aineeseen ja mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteiden hyödyntämiseen.

Hanke “Puupelletti Satakunnas-sa” kehittää puupellettituotanto- ja palveluketjun, joka mahdol-listaa uusien toimeentulo-lähtei-den syntymisen ketjun eri vaihei-siin maaseudulle ja alan yrityksiin (pelletin valmistus, uudet tuot-teet ja palvelut; jakelu, asennus/huolto, lämpöyrittäjyys).

Hanke tekee puupellettiä tunne-tuksi kuluttajille ja kuntien päät-täjille sekä nostaa koko puupel-

lettiketjun osaamista. Potentiaa-lisia puupellettilämmityskohteita etsintään erityisesti maaseudulta (mm. broileri-kasvattamot, kone-suojat, keskisuuret puutarhayri-

Tuulianalyysillä löydetyille po-tentiaalisille tuulivoiman raken-tamisalueille suoritetaan käytän-nön tuulimittaukset. Mittauksia suoritetaan offshore- , rannikko-, saaristo ja sisämaanmittauskoh-teissa. Mittauksen seurantajakso-na on 1 vuosi.

Tuulivoiman ympäristövaikutuk-set huomioidaan maisema- ja ym-päristöselvityksessä, jossa käydään läpi mm. kulkuyhteydet maanteit-se tai vesiteitse, sähköverkon ulot-tuvuus sekä verkon laatu ja vah-vuus, kaavoitus ja maankäyttö, maanomistus sekä ympäristökysy-myksiä ja maisemointia.

Hankkeessa selvitetään myös tuu-livoimatuotannon jakeluverkkoon liittämiseen liittyviä ongelmia. Selvityksessä kehitetään mm. me-netelmä, jolla kuormituskäyrä-pohjaisessa verkostolaskennassa

kelmia ja toteuttavuusselvityksiä pellettiä harkitseville kiinteistön omistajille. LVI-alan suunnitte-lu-, asennus- ja huoltoliikkeille ja muille kiinnostuneille ryhmil-le järjestetään koulutus- ja infor-maatiotilaisuuksia. Uudet lämmi-tyskohteet tarjoavat hankkeeseen sitoutuneille LVI-alan yrityksille heti mahdollisuuden uuteen liike-toimintaan.

Hankeen toteutukseen osallistuu Energiatoimiston lisäksi AF-In-nova ja Satakunnan ammattikor-keakoulu. Yhteistyökumppanei-na ovat valtakunnalliset pelletti- ja laitevalmistajat ja jakeluyhtiöt sekä paikalliset LVI-alan ammat-tilaiset ja yrittäjät. Hankeen pää-rahoitus tulee Satakunnan TE-keskuksen kautta Euroopan maa-talouden ohjaus- ja tukirahastos-ta.

Länsituuli - West Wind

Energiatoimisto edistää puupelletin käyttöä Satakunnassa

tykset ym.), mutta myös taajamis-ta ( kuntien kiinteistöt, omakoti- ja rivitalokiinteistöt). Hankkees-sa tehdään käyttökustannuslas-

L isä t ie to ja

JohtajaEsa MerivalliSatakunnan Energiatoimistopuh. (02) 627 1085 GSM 050 339 7249esa.merivalli@prizz.fi

L isä t ie to ja

voidaan huomioida tuulivoima-tuotannon vaikutukset määritet-täessä jakeluverkon siirtokykyä ja oikosulkukestoisuutta.

Pelletti on kuiva ja tasalaatuinenpolttoaine, jolla on suuri energiasisältö.

Prop

elvo

ima

Oy

Ympäristöystävällistä tuulivoimaa.

JohtajaEsa MerivalliSatakunnan Energiatoimistopuh. (02) 627 1085 GSM 050 339 7249esa.merivalli@prizz.fi

Bio

wat

ti O

y

prizzuutiset2_17.indd 11.4.2002, 10:597

Prizz.Uutiset

Satakunnan osaamiskeskuksen ja PrizzTech Oy:n tiedotuslehti

Prizz.Uutiset

Päätoimittaja: Risto Liljeroos

Taitto: Mainostoimisto Huima

Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy

PrizzTech OyTeknologiakeskus PripoliTiedepuisto 4, 28600 Poripuh. (02) 627 1100fax (02) 627 1101sähköpostit: etunimi.sukunimi@prizz.fi

Prizz.Uutiset tulee - mutta kenelle? Päivitä yhteystietosi osoitteessa www.prizz.fi /palaute.asp tai fax (02) 627 1101.

Sairaanhoitopiirien rooli sosi-aali- ja terveydenhuollon kehit-tämisessä on valtakunnallisesti vahvistumassa. Satakunnan sai-raanhoitopiirille siirtyvä kehit-tämisvastuu heijastuu Prizz-Tech Oy:n toimintaan, sillä yhtiö toimii projektien tote-uttajaorganisaationa.

Satakunnassa toteutetun kan-sallisen Makropilotti-hankkeen ensimmäinen vaihe on päät-tynyt. Prosessi muuttuu valta-kunnalliseksi ja jatkuu myös Sa-takunnassa. Maakunnassa sosi-aali- ja terveydenhuoltoalan ke-hittämisvastuu siirtyy Satakun-nan sairaanhoitopiirille. Sai-raanhoitopiiri tilaa projektien toteutuksen PrizzTech Oy:ltä, jonka nykyiset resurssit anta-vat projektien toteutukselle hy-vät toimintaedellytykset. Prizz-Tech Oy:ssä ovat kevään aikana käynnistymässä mm. vanhus-ten kotihoitoon, diabetes-hoi-toketjuun, kehitysvammahuol-

toon sekä sairaankuljetuksen alueelliseen mallintamiseen liit-tyvät hankkeet. HC-ICE Sata-kunta toteuttaa palveluproses-sien kehittämisen lisäksi mm. apuvälinerekisterin ja tieto-pankin toteutukseen Satalinna-kokonaisuuteen.

HC-ICE Satakunnan hyvinvointihankkeet

L i s ä t i e t o j a

Toiminnanjohtaja Jari-Pekka Niemi HC-ICE SatakuntaPuh. (02) 627 1015 GSM 040 527 0968jari-pekka.niemi@prizz.fi

LISÄPOTKUA IDEALLE? Satakunnan innovaatiopalvelut - yhdessä paketissa

L i s ä t i e t o j a

Kehityspäällikkö Minna NorePuh. (02) 627 1016 GSM 050 342 4697minna.nore@prizz.fi

Satakunnassa on ensimmäi-sen kerran Suomessa koottu alueel-linen innovaa-tiopalvelutar-jonta helposti ymmärrettävään ja asiakaslähtöi-seen pakettiin. Ta-voitteena on, että asi-akas pystyy hahmot-tamaan innovaationsa kasvuvaiheet ja niihin liitty-vät ongelmakohdat ja saa vas-tauksia kysymyksiinsä.

Idean Satakunnan innovaa-tiojärjestelmän kuvaamisesta esitti TE-keskuksen johtaja Markku Gardin. Innovaatio-paketti työstettiin alueen toi-mijoiden yhteistyönä Prizz-Techin koordinoimana ja se konkretisoituu painettuun esitteeseen ja nettipalveluun (www.prizz.fi /inno).

Innovaatiotoimijat toimivat Satakunnassa keskenään

voimak-kaasti ver-

kostoituneena ja osaavat ohjata asiak-

kaan oikealle taholle. Esit-teen tarkoituksena on saada asiakkaille tieto, miten toi-mia aktiivisesti ideoiden työstämiseksi kohti liiketoi-mintaa.

Innovaatioympäristön ku-vauksen rahoittivat Rau-man ja Karhuseudun alue-keskusohjelmat, Keksintö-säätiö ja Finnvera.

prizzuutiset2_17.indd 11.4.2002, 10:598