20. vuosikerta 3/2014

Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat KoeAgria ja FARMARI 2015

talous jakotieläin

kasvi ja ympäristö

yritys

4 - 7 8 - 14 15 - 17 20 - 23

Mehustus Sorsasalon raviradan huoltorakennuksessa.Minimimäärä 20 kg omenoita. Pastöroimattoman hinta 1 €/kg ja pastöroidun 1,40 €/kg omenoita.Myös pudokkaista ja pintaviallisista omenoista.

S Y K S Y N O M E N AT M E H U K S I

puh. 020 747 3686 Ajanvaraus klo 8-14https://proagriapohjoissavo.avoinna24.fi

ProAgria Pohjois-Savo/Maa- ja kotitalousnaiset

Klo 9.15 Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoiluKlo 10.00 Kokous alkaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat.Kokousesitelmän pitää Naisten Valmiusliiton ja Pohjois-Savon alueneuvottelukunnan edustaja.

EDUSTAJAKOKOUSTiistaina 18.11.2014Suonenjoki,Vanhamäen Hyvinvointikeskus, Vanhamäentie 122

Tervetuloa!

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset Piirijohtokunta

2

Lehden julkaisija:ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 JoensuuLehti ilmestyy v. 2014 viikolla 48

Toimitus:Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fiIlmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.netSivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427, marko.natri@proagria.fiEtusivun kuva: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri

Sadonkorjuun aika - kiitoksen ja pohdinnan paikka

Sadonkorjuun taittuessa syystöihin on aika arvioi-da kuluneen kauden tuloksia ja onnistumista. Sadon määrän lisäksi on hyvä tarkastella kriittisesti sadon laatua käyttötarkoitukseen nähden. Jos omalla analyysillä huomaa kehitystarpeita, mutta ei ole varma mitä olisi hyvä muuttaa tai mistä lähteä liikkeelle, on pohdintaan ja muutosten käy-tännön toimenpiteiden miettimiseen tarjolla apua.

Pellon prosessien onnistumisella on hyvin suuri merkitys taloudelliseen tulokseen ja pel-lonprosesseja tehostamalla on monella maati-lalla mahdollisuus sekä tulojen kasvattamiseen mutta myös menojen karsimiseen. Erityisesti ta-louden tilanteen kiristyessä on pellosta saatava te-hokkuutta lisää. Esimerkiksi nurmipellon kasvipeit-teisyys voi vaihdella pelloilla 50-90 prosentin välillä. Jos nurmen kasvipeitteisyys on heikko, ei lannoitusta lisäämällä saada merkittävää sadonlisäystä. Tällöin tärkeintä on panostaa kas-vustoon, jotta myöhempinä vuosina lannoituksellakin saadaan paremmassa suhteessa sadonlisää. Huonotuottoisella pellolta on aika laittaa rikkakasvit kuriin ja oikeat kasvit ja lajikkeet kasvamaan satoa pellolle. Sama ajatusmaailma pätee monilla eri kasveilla. Huonokuntoiseen kasvustoon laitettu panostus tulee takaisin aina heikommalla prosentilla kustannuksiin nähden kuin sama panostus hy-väkuntoiseen kasvustoon.

Kuluvan kauden onnistumisen analysointi käynnistää myös luontevasti tulevan kauden suunnitte-lun. Suunnittelun aloittaminen ajoissa kannattaa, koska niin lannoitteet, viljelysuunnitelmat kuin ve-rokuittien kirjauksetkin ovat edullisimmillaan alkusyksystä.

Jokaisella yrityksellä on omat kehityskohteensa. Se millä toimenpiteellä saavutetaan parhaat tulok-set, vaihtelee tilanteen mukaan. Syksyllä käynnistyvät benchmarking ryhmämme tarjoavat mahdolli-suuden parhaiden käytäntöjen oppimiseen muilta yrittäjiltä ja ryhmiä on tarjolla niin elintarvikkeiden jatkojalostajille kuin nurmentuottajillekin. Jos vertaisoppiminen BM ryhmissä kiinnostaa järjestämme joustavasti ryhmiä kiinnostuksen mukaan.

Omassa toiminnassamme olemme panostaneet tehokkuuden lisäämiseen mm. sähköisin ja toi-mistolla pidettävin asiakastapaamisin. Haastamme teidät asiakkaina sopimaan asiantuntijoidemme kanssa sähköisiä tapaamisia, silloin kun asia luonteeltaan sopii etäpalaveriksi. Tehokkailla etäpalave-reilla haluamme tehostaa asiakaspalveluamme ja säästää tapaamiset yrityksissä tuotannon proses-sien tarkasteluun mm. navettaan ja pellolle, joissa usein saadaan yhdessä parhaita tuloksia aikaan.

Tähtääkö toimintanne tehokuuden paraneminen tuloksen vahvistumiseen tai muuhun harkittuun tavoitteeseen esim. työhyvinvointiin? Onko päätökset tehty tätä silmällä pitäen? Jos teitte investoin-teja ovatko ne tavoitteitamme tukevia vai kävikö yrityksessä niin kuin lapselle karkkikaupassa? Var-mistavatko investoinnit toiminnan jatkuvuutta ja onko ne tehty seuraavat toiminnan laajentamiseen tähtäävät investoinnit mahdollistavaksi?

Mutta ennen kaikkea sadonkorjuunaika on kiitollisuuden aikaa. On hyvä katsoa ylpeydellä omaa työtään ja tunnistaa mitä on saanut aikaiseksi, muistaa asiat, joita on saanut jo tehtyä, asiat joissa on onnistunut itse ja joissa läheiset ovat onnistuneet. On aika kiittää läheisiä ja naapureita yhdessä tekemisestä ja tuesta. On aika suunnitella myös lomat ja varmistaa, että on aikaa ladata akkuja en-nen seuraavan kiireisen sesongin alkua, koska me kaikki tiedämme, että se tulee yllättävän nopeasti.

Minä voin omasta puolestani sanoa olevani valtavan ylpeä ja kiitollinen upeasta työporukasta, jossa saan päivittäin tehdä työtä suomalaisen maaseudun puolesta!

Mikä neuvoksi?

Maatalousyrittäjyyteen liit-tyy haasteita aina: säät tuntu-vat vaihtelevan entistä enem-män, maataloustuotteiden hin-nat määräytyvät yhä enemmän maailman markkinoilla ja tällä kertaa jopa valtapoliittiset kriisit kauppasaartoineen horjuttavat tuotannon kannattavuutta. Säi-den osalta kulunut kesä oli erit-täin vaihteleva: aikaista kevättä seurasi pitkä kylmä kausi, sitten ennätyspitkä hellejakso, jonka jälkeen lähes ”normaali” loppu-kesä sateineen. Kuitenkin sekä nurmen, että viljojen satotilanne näyttää hyvältä. Myös maailmal-la vuosi on ollut satoisa, joten markkinahinnat niin viljojen kuin valkuaisraaka-aineen osalta ovat laskeneet tai laskemassa. Venä-jän kauppasaarron seurauksena etenkin maito, mutta myös liha-markkinoille voi ennustaa vaike-uksia. Hintojen jopa merkittävä lasku on uhkana. Eniten yllättä-vät markkinahäiriöt vaikuttaisi-vat juuri investoineihin, kasvaviin tiloihin sekä nuoriin viljelijöihin. Vallitsevasta tilanteesta kannat-taa keskustella avoimesti esimer-kiksi kullakin tilalla käyvien Pro-Agrian asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä voidaan hakea ratkaisua siihen, kuinka tilan maksuval-mius kestää mahdolliset hintojen muutokset. Ensi kevät on kriittis-tä aikaa, kun esillä ovat lainojen korkojen ja lyhennysten maksu ja tuotantopanosten hankinta tu-levalle kasvukaudelle. Pankkien kanssa kannattaa neuvotella hy-vissä ajoin, jos tilanne sitä vaatii. Toivottavasti sekä EU että oma

eduskuntamme ottavat viljelijöi-den haastavan tilanteen huomi-oon.

Maatalousyrittäjien kesään mahtuu useinkin joitakin kesäta-pahtumia: maatalousnäyttelyi-tä, asuntomessuja, festivaaleja, kesäteatteria ym. Tänä kesänä viljelijät ovat osallistuneet aktii-visesti Peltopäiviin, joita ainakin Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla on järjestetty. Pellonpiennartilai-suudet, joita meillä Itä-Suomes-sakin on pidetty ovat olleet hyvin pidettyjä. Peltopäivillä paikalli-set ProAgriat ovat olleet vahvas-ti mukana järjestelyissä yhdessä tutkimuslaitosten sekä tuotanto-tarviketeollisuuden kanssa. Toi-voisin myös tänne Itä-Suomeen vastaavan tyyppisiä nurmi- ja vil-jakasvikokeisiin perustuvia tilai-suuksia. Luontevasti lajikekokeet sopivat tutkimusasemille, kuten Maaningalle, mutta jatkossa nii-tä tultaneen järjestämään myös yksityistiloilla, toivottavasti myös täällä Itä-Suomessa.

Ensi kesän ykköskesätapah-tuma voisi olla FARMARI 2015 maatalousnäyttely, joka järjeste-tään Joensuussa, torstaista lau-antaihin 2-4. heinäkuuta. Pro-Agria Pohjois-Karjala järjestää sen yhteistyössä ProAgria Etelä-Savon ja ProAgria Pohjois-Sa-von kanssa. Edellinen FARMARI -näyttely Seinäjoella kesällä 2013 oli yleisömenestys. Tehdään yh-dessä ensi kesän itäsuomalaises-ta FARMARISTA vähintäänkin samanlainen. Haastankin jokai-sen tämän lehden lukijan tule-maan näyttelyyn ja kutsumaan vähintään yhden ystävä-, suku-lais- tai tuttavaperheen mukaan -vaikka kauempaakin. Samalla vieraat voisi kutsua vaikka kyläi-lemään saunomisen, tilaesittelyn, kasvustokäyntien tms. merkeissä. Ainakin ajankohta kohtaamiselle heinäkuun alussa on kiireisen ke-vätkesän jälkeen mitä mainioin.

Kari TahvanainenProAgra Pohjois-Karjala

hallituksen puheenjohtaja

Katri KostamoProAgria Pohjois-Savo

toimitusjohtaja

Savonkatu 15, 74100 Iisalmi, puh. 029 041 2500 Kauppakatu 27 B 3, 80100 Joensuu, puh. 029 041 2690 Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi, puh. 029 041 2600 Kauppakatu 22, 70100 Kuopio, puh. 029 041 2650 Juhani Ahontie 2, 73100 Lapinlahti, puh. 029 041 2610 Savontie 17, 73900 Rautavaara, puh. 029 041 2560 Lyseontie 1, 74300 Sonkajärvi, puh. 029 041 2570 Kauppatie 25, 73200 Varpaisjärvi, puh. 029 041 2580 Ponssentie 2, 74200 Vieremä, puh. 029 041 2590 P

uh

. h

inta

: la

nkap

uh

. 8

,35

sn

t +

6,9

1 sn

t/m

in, m

atk

ap

uh

. 8

,35

sn

t +

16

,69

sn

t/m

in

www.saastopankki.fi/optia

Petri KorolainenkonttorinjohtajaKuopio050 590 5013

Jouni PekkarinenkonttorinjohtajaIisalmi044 713 2520

Eeva KettunenkonttorinjohtajaJoensuu044 561 4440

Jenna OikarinenkonttorinjohtajaSonkajärvi, Vieremä044 528 2574

Juha-Antti Puurunenkonttorinjohtaja Lapinlahti 044 331 5002

Risto HämäläinenkonttorinjohtajaRautavaara, Nilsiä, Varpaisjärvi044 714 2586

Martti Koponenrahoitus päällikköKiuruvesi044 732 2627

Ville PekkalakonttorinjohtajaKiuruvesi044 732 2601

Maatilan rahoitusasioissa Sinua palvelee

3

Kotimaista Maitoa

Pohjois-Karjalan karjakerho ja Suomen Holstein Klubi jär-jestivät Kiteelle Muurikki 2014 lypsykarjanäyttelyn elokuun lo-pulle. Näyttelymme suurimman sponsorin StoraEnso Kiteen Sa-han, Asmon sanoja lainatakseni, teemme tämän lahjoituksen ko-timaisen maidontuotannon puo-lesta - ja kyllä, sitähän se oli.

Näyttelyssä oli esillä mielettö-män upeita lehmärouvia ja hie-hoja jotka jossain kohden alka-vat tuottamaan hekin kotimaista maitoa. Tulevaisuuden lupauk-semme, Junior Handlerit kisasi-vat siitä kuka osaa käsitellä eläin-tään parhaiten. Upeita suorituk-sia kaikkiaan.

Tämmöiset näyttelyt ovat pa-

ras mahdollinen paikka tuoda tunnetuksi kotimaista ruoan tuo-tantoa. Jokainen upea eläin on tilalle positiivista mainosta, sa-moin kotimaisuudelle.

Tämän hetkisen tilanteen huo-mioon ottaen maailmalla, nyt jos koskaan pitäisi saada kannatus-ta ja arvostusta kotimaiselle ruo-alle ja työlle. Jos maidon ja mui-den tuotteiden hinta vielä jatkaa laskuaan, on moni viljelijä pulas-sa. Palkan alennus johtaa siihen että on vaan pakko lopettaa kun ei enää pärjää. Kaikkein eniten tämä kohdistuu juuri investoinei-siin tiloihin.

Heräävätkö päättäjät vasta sit-ten kun kotimaiset viljelijät ovat ajettu sukupuuttoon? Mistä me

sitten saadaan laadukasta koti-maista ruokaa jos ei ole viljelijöi-tä? Toivottavasti näistä asioita päättävät ihmiset ajattelisivat, ja alkaisivat toden teolla puolusta-maan kotimaista ruokaa ja sen tekijöitä.

Kaikki kotimainen ruoka min-kä ostat kaupasta, auttaa myös pitämään työpaikkoja suomessa.

Kaikesta huolimatta valoisaa tulevaisuutta kaikille kotimaisen ruoan tuottajille ja iloista syksyä kaikille!

Lämpimin terveisin kotimaisen laatumaidon tuottaja.

Emäntä Sari Rouvinen

Pohjois-Karjala

Good farm - good food. No farm - No food.WebExin käyttö asiakastyössä

ProAgrian asiantuntijoilla on käytössä monenlaisia sähköisiä työkaluja. Monet sunnitteluoh-jelmista ovat verkkopohjaisia eli niitä voidaan käyttää kaikkialla, missä on toimiva nettiyhteys. Yksi käytössä olevista sovelluksista on WebEx – ohjelma, jonka avulla voidaan järjestää reaaliaikaisia etäpalavereita verkossa. WebE-xiä käytetään ProAgrian sisäises-sä viestinnässä sekä asiantuntijan ja asiakkaan yhteydenpidossa. Sillä onnistuu kätevästi mm. las-kelmien ja suunnitelmien läpikäy-minen. Viime keväänä Webexin avulla on kokeiltu viljelysuunni-telman ja sähköisen tukihaun te-kemistä asiakkaan kanssa ja siinä onnistuttiin hyvin.

Asiakkailta on tullut positiivis-ta palautetta Webexin käytöstä. Heidän kokemuksien mukaan esimerkiksi tukihaku WebExin välityksellä on ”kivuton” toimen-pide. Etäyhteyden kautta tehty työ on säästänyt aikaa asiakkaal-ta. Kiuruvedeltä Uutelan tilalta, Anne Lapin mukaan asiakkaan aika on kallista ja tällainen vaih-toehto palvelun toteuttamiseen sopii heidän tilalleen erinomai-sesti. ”Esimerkiksi tukihakupro-sessissa pysyy hyvin mukana, kun näytön jakamisen kautta pystyy helposti seuraamaan työn alusta loppuun”, Anne kehuu.

Kokeilemalla oppii – asiantuntija autaa

Kokemuksien perusteella suu-rin kynnys etäyhteyden hyödyn-tämiseen on ollut epävarmuus omaa käyttötaitoa kohtaan. Te-hokkaana lääkkeenä tähän on ol-lut ”tukiopetus” ja asiantuntijan tuki käyttöä aloitettaessa. Joskus tulee tilanne eteen, että jollakin etäpalaveriin osallistuvalla ei ole kuulokkeita ja mikrofonia. Asian voi korjata hankkimalla sellaiset

paikallisen atk-liikkeen tarjouk-sesta. Alkuun kuitenkin pääsee hyvin puhelimen avulla.

Aluksi saattaa tuntua, ettei us-kalla lähteä kokeilemaan etäyh-teyden kautta tehtävää työtä. Ensimmäisillä kerroilla saattaa jännittää yhteyden ja tekniikan toimintavarmuutta. Sähköisen sovelluksen käyttö on ymmärret-tävästi toisille helpompi aloittaa ja toisilla mietityttää pidempään. Positiivisia kokemuksia on tullut työn tehokkuuden kautta ja in-nostus menetelmään on kasva-nut.

Isommat muutokset ja niiden suunnittelu halutaan usein to-teutettavan totuttuun tapaan, kasvotusten. Asiakkaat kokevat, että ns. rutiinityöt on helppo hoi-taa etäyhteyttä apuna käyttäen, jos he tuntevat asiantuntijan en-tuudestaan. WebEx on oiva apu-väline yhteyden pidossa, mutta se ei silti korvaa kokonaan asia-kaskontaktia. Yhteydenpito on luonnollisesti jouhevampaa, kun osapuolet tuntevat toisensa.

Etäyhteyden avulla tehtävä työ on viimevuosien aikaan saanut tuulta purjeisiin. Välineet ja yh-teydet ovat kehittyneet, mikä on mahdollistanut niiden aktiivisen käytön. Tulevaisuudessa tullaan hyödyntämään tietotekniikan tarjoamaa mahdollisuutta yhä enemmän. Käyttäkäämme siis rohkeasti hyödyksi tarjolla olevia mahdollisuuksia.

Ollaan yhteyksissä – ja etäyhteyksissä.

Aukusti Pieviläinen ja Joakim Pitkälä

Talousasiantuntijat ProAgria Pohjois-Savo

Kuv

a R

odeo

.fi

Yrittäjien suosittelema ProAgrian ja Osuuskunta ItäMaidon johtamisvalmennus saa jatkoa. Maitoyrittäjien johtamisvalmennus on uudenlainen, räätälöity tapa kehittää yrityksesi johtamista ja saada aikaan entistä parempaa tulosta. Samalla lisäät omaa osaamistasi.

Valmennus koostuu lähipäivistä, joissa asioita käsitellään huippuasiantuntijoiden johdolla ja keskustellen muiden yrittäjien kanssa. Valmennuksen aikana työstät oman yrityksesi kehittämiseen ja tuloksen tekoon liittyvän kehitysprojektin asiantuntijoidemme tuella.

Valmennus alkaa vuoden 2014 lopulla.

Hyvä yrittäjäLähde kehittämään johtamisosaamistasi uudella tavalla

Lue lisää ja ilmoittaudu 31.10.2014 mennessäwww.proagria.fi/johtamisvalmennus/itamaito

Parempaa bisnestä?Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto 6.11.2014 alkaen Hämeenlinnassa

Yrityksen kasvuohjelma 6.11.2014 alkaen Hämeenlinnassa

Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus 13.11.2014 alkaen Punkaharjulla

Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu yri-tysneuvontaa tekeville henkilöille, sillä työ vaatii vahvaa osaamista. Valmennuksen ja tutkinnon suorittamalla vah-vistat vuorovaikutustaitojasi, asiakkuuksien hallintaa, yh-teistyö- ja kumppanuustaitojasi yritystoiminnan kokonais-valtaista osaamista unohtamatta.

Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennuksessa keskitymme tuotantosuunnasta riippumatta suunnitelmalliseen maa-tilan kehittämiseen sekä talousosaamisen lisäämiseen.Valmennuksessa opit tunnistamaan tilan menestystekijät sekä oman tahotilasi tilan kehittämiseksi.

Kasvuohjelma on tarkoitettu kokeneelle yrittäjälle, jolla on tahto kasvattaa yritystoimintaa suunnitelmallisesti. Kasvuohjelmassa tunnistat luonnolliset kasvun lähteesi ja teet tarkemmat suunnitelmat niiden hyödyntämiseksi ja yrityksesi kasvun edistämiseksi.

Kysy lisää ja hae mukaan:Yritysneuvojat sekä kasvuohjelma: Sanna Möller-Aaltonen p. 050 523 2648 tai sanna.moller-aaltonen@syo.fiMaatilayrittäjät: Heli Pitkänen p. 010 8414 089 tai heli.pitkanen@syo.fi

4 t a l ou sUusi Kehittävien maitoyrittäjien

johtamisvalmennus käynnistyyyhteistyössä Osuuskunta ItäMaidon kanssa

Keväällä päättyneen maitoyrit-täjien johtamisvalmennuksen hy-vien kokemusten ja erinomaisten palautteiden siivittämänä ProAg-ria ja Osuuskunta ItäMaito to-teuttavat uuden vuoden kestävän valmennuksen, joka on tarkoitus käynnistää marras-joulukuus-

sekä työntekijöiden johtamisessa onnistuminen aiempaa parem-min. Valmennuspäivien aikana on myös päästy irrottautumaan maatilan arjesta ja löydetty uusia ajatuksia keskusteluissa kollegoi-den ja kouluttajien kanssa.

Valmennuksen opit viet heti käytäntöön

Valmennuksen läpikäyneet yrit-täjät saavat konkreettiset työvä-lineet ja johtamistaidot yritystoi-minnan kasvuun, henkilöstöjoh-

tamiseen ja tuloksen parantami-seen. Lisäksi yrittäjät saavat mm. apua investointien toteuttami-seen ja muutoksen johtamiseen, työkalut riskien hahmottamiseen ja hallintaan, esimerkkejä toimi-vista ja tuloksellisista ratkaisuista yrityksen muutostilanteissa sekä huippuasiantuntijoiden tukea oman muutos- tai kehitysprojek-tin läpiviemiseen.

Kehitysprojekti kruunaa valmennuksen

Vuoden kestävään valmennuk-seen kuuluu neljä lähipäiväjaksoa eri paikkakunnilla, yhteensä 10 koulutuspäivää ja ulkomaan vie-railu, joiden välissä yrittäjät laa-tivat kouluttajien tuella omaan yritykseensä strategian, liiketoi-mintasuunnitelman sekä muita johtamisen kehittämiseen liitty-viä tehtäviä. Yksi tärkeimmistä valmennuksen aikana tehtävästä työstä on suunnitella ja johtaa omaan yritykseen liittyvä kehitys-projekti.

Lisätietoa valmennuksesta: www.proagria.fi/johtamisvalmennus/itamaito

Vastuukouluttaja Ari Nopanen

0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi

Ensimmäinen Kehittävien maitoyrittäjien johtamisvalmennus huipentui ulkomaanjaksoon, joka suuntautui Tanskaan. Ryhmä on kuvattu Vejlskovgårdin maitotilan pihalla, jossa tutustuttiin modernin maitoyrityksen toimintaan

sa 2014. Valmennukseen ilmoit-tautuminen käynnistyy syyskuun alussa ja koulutukseen valitaan 20 yrittäjää. Edellisen valmen-nuksen suoritti 17 maitoyrittäjää.

Kehitä johtamisosaa-mistasi ja verkostoidu

Valmennusohjelman tavoit-teena on kehittää maitotilayrit-täjien johtamisosaamista ja saa-da sitä kautta aikaan entistä pa-rempaa tulosta sekä valmiuksia oman yrityksen kehittämiseen. Palautteiden perusteella valmen-nus on koettu käytännönlähei-seksi ja tehokkaaksi. Valmennuk-sen suorittaneiden kokemusten perusteella suurimpina hyötyinä on koettu johtamisen varmuuden lisääntyminen, päätöksenteon helpottuminen, yrityksen oikean kehittämissuunnan löytäminen

Ominaisuus 2009 2010 2011 2012 2013

Havaintoja 8109 7702 7282 6847 6484

Ensikoiden keskituotos, kg/lehmä

7692 7813 7750 7695 7754

Hiehojen pokimaikä, kk 26,9 26,9 26,8 26,8 26,8

Lehmien poisto-% 33,3 33,5 34,2 33,0 32,5

KESTO-oviverhovähentää vedontunnetta • lisää mukavuutta

Suoraan maahantuojan varastosta:

Suikaleverhot säilyt-tävät joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassa-kin tuulessa. Oviverhot ovat erittäin käyttökelpoisia avoi-missa eläinten kulku-aukoissa, pihatoissa, lypsyasemilla sekä rehutilojen ajo-ovissa.

• Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C• Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC

Puh. 015-484 311Fax. 015-484 313www.euro-kumi.com

Meiltä myös mm.: ruokinta-automaatin hihnat, klapikoneen hihnat, kumilevyt, ym.

5 ko t i e l ä i n

Hiehot tiineeksi 14 kuukauden ikäsinä

Tutkimusten mukaan hieho-jen hedelmällisyys on parhaim-millaan 13-14 kuukauden iäs-sä. Tuotosseurantatiloilla hiehot olivat vuonna 2013 tiinehtyneet keskimäärin liki 18 kuukauden ikäisinä. Siemennykset on aloi-tettu 16-17 kuukauden iässä ja tiineyttä kohden on tarvittu 1,71 siemennystä. Herää kysymys, miksi siemennykset aloitetaan näin myöhään, miksi hiehot eivät tiinehdy ensimmäiseen siemen-nykseen. Tuotosseurantatiloilla hiehojen poikimaiän haitari on valtava, 24 – 30 kk. Parhaat 30 % tuotosseurantatiloista poiít-tavat hiehot 25 kuukauden iäs-sä. Mitä nuorempana (23-24 kk) hiehot poikivat sitä parempi on niiden elinikäsituotos verrattuna vanhempana poikineisiin hiehoi-hin. Viimeisen viiden vuoden ai-kana hiehojen poikimaikä ei ole muuttunut suuntaan eikä toi-seen. Nuorkarjan teemavuoden toivotaan vaikuttavan totuttui-hin toimintatapoihin ja muutta-van tilannetta tulevien vuosien aikana. Maidontuotannon kan-nattavuutta voidaan vahvistaa pienillä ja yksinkertaisilla asioil-la, mm. hiehoprosessia tehosta-malla.

Miksi hiehot poikivat liian vanhoina?

Hiehoja ei kannata siementää ennen kuin niillä on riittävä elo-paino, vähintään ayshire 340 kg ja holstein 370 kg. Tiedetäänkö hiehojen elopaino niitä siemen-nettäessä? Hyvin usein hiehot ovat kasvaneet riittävän hyvin ja siemennykset olisi voinut aloit-taa nykyistä aikaisemmin. Kiima-kierrot käynnistyvät kun aikuis-elopainosta on saavutettu 40 %. Siemennykset kuitenkin aloite-taan vanhasta tottumuksesta vasta hiehon ollessa 16 kuukau-

den iässä. Kuten tutkimuksissa on havaittu, 16-17 kuukauden ikäisten hiehojen hedelmällisyys on merkittävästi heikompaa kuin 13-14 kuukauden ikäsillä. Tässä lienee yksi syy, miksi siemennyk-siä tarvitaan näin runsaasti ja si-ten poikimaikä viivästyy.

Ruokinta ja olosuhteet

Hyvin ruokituilla ja riittä-vän päiväkasvun omaavilla eläi-millä kiimakierrot käynnistyvät usein eläinten ollessa hyvin nuo-ria ja kun siemennys tulee ajan-kohtaiseksi, hiehoilta häviää kii-makäyttäytyminen sekä näky-vät kiiman merkit. Mistä tämä johtuu, ruokinta ei välttämättä ole muuttunut. Havaintojen pe-rusteella hiehot vaihtavat eläin-ryhmää siemennyksen lähestyes-sä. Ryhmäkarsina muuttuu, hie-ho muuttaa karsinasta parteen, kuivikepohjalta kovalle pohjalle, kaverit muuttuvat, rehut saat-tavat muuttua, navetta saattaa vaihtua, eli olosuhteissa tapah-tuu suuri muutos. Lattian liukka-us, kova pinta, valaistuksen puu-te, lämmin navettailma, rehujen vaihtuminen ja kenties hoitajien vaihtuminen ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat hiehojen kiima-käyttäytymiseen sekä tiinehtymi-seen. Muutokset tulisi tehdä vä-hintään kuukautta ennen aloitus-siemennystä. Eläimet varmistavat tulevan jälkeläisen saannin siten, että jälkeläisellä on hyvät edel-lytykset pärjätä syntymisen jäl-keen. Luonnossa eläimet lisään-tyvät olosuhteiden sekä ravinnon perusteella. Luonnossa eläin voi jättää jonakin vuonna lisäänty-misen väliin, mikäli olosuhteet ei-vät ole otollisia tulevalle jälkeläi-selle. Kesyt eläimet eivät ole tässä suhteessa muuttuneet tuhansi-en vuosien aikana. Ehkä olemme

unohtaneet eläinten luonnollisen käyttäytymisen periaatteet.

Toinen näkökulma:

Ovatko hiehot kasvaneet lii-an hitaasti, jolloin kiimakier-rot käynnistyvät hiehon olles-sa iäkkäämpi. Tällöin syynä on puutteellinen syntymähetken, vasikka- ja hiehokauden ruo-kinta. Vasikoiden tulisi kasvaa kilo päivässä ja syödä väkire-huja vieroitusvaiheessa vähin-tään 1,5 kg/pv. Juottokauden virheet näkyvät hitaassa kasvus-sa sekä vasikoiden terveydessä. Usein eläinten päiväkasvut ovat olleet vasikkavaiheessa 500–600 g/pv ja tiineinä 800 g/pv, eli täysin päinvastoin kuin tulisi olla. Tiineillä hiehoilla korkeaa päiväkasvua selittää kuntoluokki-en nouseminen yli optimin.

Johtopäätökset

Poikimaiän alentamiseksi kan-nattaa miettiä oman tilan koh-dalta mm. seuraavia tekijöitä, mikä näistä on suurin este hieho-jen poikimaiän alentamiselle.

1. Ruokinta ei ole ollut riittävää vasikka- ja teinivaiheessa

2. Eläimet ovat kasvaneet hy-vin mutta aloitussiemen-nykset tehdään ”vanhasta muistista” liian myöhään

3. Kiimantarkkailu on ollut puutteellista, eläinten sie-mennysikää ei seurata

4. Olosuhteissa on paranta-misen varaa.

Kuten eläinlääkäri – maitoti-layrittäjä Gordie Jones totesi vii-me keväänä Tampereen seminaa-rissa, ”jos lehmällä on ongelma, ongelmalla on etunimi ja suku-nimi”. Meidän omat tekemiset ovat ongelmien taustalla, eläin ei tietoisesti sairastu. Tunnistamal-

la mikä on nykytilanne ja muut-tamalla omia toimintatapoja, tulokset paranevat kaikilla osa-alueilla. Hiehoprosessin tehosta-miseen saat lisätietoa ”Vasikasta huippulypsylehmäksi” –kirjasta, ProAgrian Nuorkarjan Ruokin-nan Ohjaus –palvelusta, Hienot Hiehot –Benchmarking pienryh-mistä ja Nuorkarjan teemavuo-den teemapäivistä.

Lisätietoja saat oman ProAgri-an maitotila-asiantuntijoilta sekä allekirjoittaneelta.

Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala

Huippuosaaja – lypsykarjan ruokinta ja hyvinvointi

cowsignals ©adviser p. 040 301 2431

minna.norismaa@proagria.fi

Lähde: ProAgria Tilakunto verkkopalvelu

6 ko t i e l ä i nSuositun Lehmähavaintoja -oppaan 3. painos ilmestyy

Kannattavuus paremmaksi lehmiä havainnoimalla

Lehmät antavat jatkuvasti merkkejä terveydestä, hyvinvoin-nista, ravitsemustilasta ja tuo-toksesta. Opettelemalla tulkit-semaan ja hyödyntämään näitä merkkejä voimme ehkäistä taute-ja, parantaa hyvinvointia ja opti-moida tuotantoa, jolloin kannat-tavuus paranee.

Lehmähavaintoja – Lehmäläh-töisen karjanhoidon opas antaa käytännönläheisiä välineitä leh-män antamien merkkien näkemi-seen ja hyödyntämiseen. Hollan-tilaisen eläinlääkärin Jan Hulse-nin kirjoittama teos on käännetty 28 kielelle ja se on käytössä jo tu-hansilla maitotiloilla Suomessa. 3. painos ilmestyy 6.6.2014 Pro-Agria Keskusten Liiton julkaisuja -sarjassa.

Tarkkaile, tulkitse ja toimi

Käytännönläheiseen Lehmä-havaintoja-julkaisuun on koottu runsaasti esimerkkejä lehmien ja lehmäryhmien käyttäytymisen ja fyysisten ominaisuuksien tulkitse-miseksi, jossa auttavat lähes 300 havainnollista valo- ja piirrosku-vaa. Merkkejä luettaessa tulee lehmiä tarkkailla tietoisesti, etsiä syitä ja lopulta ryhtyä käytännön toimenpiteisiin ongelmien kor-jaamiseksi. Kirja on tarkoitettu maitotilayrittäjille, eläinlääkäreil-le ja muille lehmien parissa työs-kenteleville.

– Lehmähavaintoja-julkaisun sisältöä voi syventää osallistu-malla Lehmähavaintoja-koulu-

tuksiin, kertoo palveluryhmä-päällikkö Sanna Nokka ProAg-ria Keskusten Liitosta ja jatkaa, – Harjoituksissa opetellaan luke-maan lehmän antamia merkkejä käytännössä ja osallistujat saavat toisiltaan vinkkejä, joilla paran-taa toimintaa ja tuotosta.

Julkaisun ulkoasu, hinta ja saatavuus

Nelivärikuvitetun julkaisun koko on B5 ja laajuus 104 sivua. 3. painos. ISBN 978-951-808-251-7. Kirjan hinta on kustan-tajalta tilattaessa 32 EUR, sis. alv 10 %. Hintaan lisätään lähe-tys- ja postimaksu. Julkaisuja voi ostaa kirjakaupoista ja ProAgria Keskuksista sekä tilata kustanta-

jalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh. 020 747 2485 tai myynti@proagria.fi. Lisätietoja ja tilaukset myös verkkokaupasta: www.proag-ria.fi/julkaisut.

Julkaisu on saatavana myös sähkökirjana, jolloin myyntihin-ta on 34 EUR, sis. alv 24 %. ISBN 978-951-808-252-4.

Lisätietoja ja tilaukset: www.el-libs.fi -> E-kirjakauppa.

Lisätietoja oppaasta antavat ProAgria Keskusten Liitosta

palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka,

sanna.nokka@proagria.fi puh. 020 747 2456

tai kustannuspäällikkö Hanne Teräväinen

hanne.teravainen@proagria.fi puh. 020 747 2406.

Arvostelukappale- ja kansikuvapyynnöt:

Heidi Aarnio heidi.aarnio@proagria.fi

puh. 020 747 2442

Tuotosseurannan uudistustaPohjois-Karjalan tuotosseuran-

nassa olemme päässeet uuden tekniikan kanssa hyvin vauhtiin, niin että jo puolet automaattilyp-sytilosta on opastettu uusien esi-koodattujen maitonäytepullojen käyttäjiksi. Muutamilla asema- ja parsinavettatiloillakin pullot on jo vaihdettu viivakoodipulloihin. Käyttökokemukset ovat olleet hy-viä, joten Ilpo Kiviranta ja Mari Vauhkonen jatkavat opastuksia syksyn aikana aktiivisesti. Esikoo-datut viivakoodipullot on saata-vissa meijerien tuottajamyynneis-tä entiseen tapaan. Maitoauton mukana pulloja tilattaessa toimi-tukseen lisätään rahtikulut, joten edullisempaa on hakea pullot.

Viivakoodien piippausta

Koelypsyssä maidon mittaus sekä näytteellinen koelypsy suo-ritetaan siten, että lypsyn päät-teeksi tai aikana pullot on yksi-löitävissä oikealle lehmälle kos-ka tarrassa ei ole lehmätietoa. Automaattilypsytiloilla yksilöinti tapahtuu helposti robotilta saa-tavan raportin avulla. Pullojen koodaaminen oikealle lehmälle tehdään tietokoneen ja viivakoo-

dilukijan avulla. Useimmilla Pro-Agria keskuksilla on vuokrattavis-sa pöytämallinen viivakoodilukija (Ezi-Scanner), mutta sopiva luki-ja on jo monella maidontuotta-jalla esimerkiksi pankkilaskujen maksussa. Tuotosseurantakar-joille EMM-linkki ohjelmisto on ilmainen. Uusiin pulloihin siir-tyminen tuo uusia palveluja ja mahdollisuuksia, kunhan labo-ratoriot ovat valmiina määrittä-mään tiineyksiä, tauteja ja muu-tamia utaretulehdusbakteereja tuotosseurantanäytteistä.

Työsäästöjä

Pullot ovat meijeriltä haetta-essa ilman korkkia, sillä säilön-täaine on liuotettuna pullon si-säpintaan. Näin säilöntäaine-tabletteja ei enää tarvita. Uudet pullot nopeuttavat etenkin auto-maattitilojen näytteenottoa, kun korkkeja ei tarvitse aukoa ennen näytteenoton kytkemistä. Kaikilla tiloilla työaikaa säästyy, kun pul-lojen tarroittaminen jää pois ja viivakoodien lukeminen nopeu-tuu kerta toisensa jälkeen. Muita hyötyjä on koelypsytietojen luo-tettavuuden paraneminen sekä

työn helppous. Uuden tekniikan avulla tuotosseurannan maito-näytteet on helppo ottaa aiem-paa useammin. Tuloksien nope-ampi hyödyntäminen helpottaa etenkin karjan utareterveyden seurannassa.

Uudistusta

Tuotosseurannan ohjesään-tö on uudistumassa ensi vuoden alussa, jonka yhtenä tavoittee-na on tarjota asiakkaille jousta-vuutta. Summamaitojärjestelmä on uudistuksessa poistumassa, jolloin niille asiakkaille valitaan koelypsypäivä. Summamaitojär-jestelmä on ollut käytössä lähin-nä automaattilypsytiloilla, jolloin maitomäärä on ollut kuukauden summan keskiarvo. Järjestelmä ei ole ollut muissa maissa käytössä ja Suomi on siihen saanut luvan vuonna 2003, jolloin arveltiin au-tomaattilypsytilojen jäävän ny-kyistä vähäisemmäksi. Ohjesään-tövihko ja uudistuksen tuomat vaihtoehdot toimitetaan tämän syksyn aikana tuotosseurannan asiakkaille.

Nopeaa tietoa

Nykyinen summamaitojärjes-telmä luo haasteita laboratori-oon, huoltomiehille ja etenkin maidontuottajille, koska ana-lyysitulokset valmistuvat hitaas-ti kuun vaihteen näyteruuhkassa. Uusi ohjesääntö tuo joustavuut-ta koelypsyihin unohtamatta kui-tenkaan tiedon oikeellisuutta. Maidontuottaja saakin jatkos-

sa koelypsyn jälkeen tuotosseu-rannan tiedon laatupisteet käyt-töönsä, joista on helppo nähdä tietojen oikeellisuus. Maitomää-rien ilmoittaminen heti koelypsyn jälkeen on tärkeää. Raporttien valmistuminen reaaliajassa vah-vistaa muun muassa kansainvä-listä sonnikauppaa sekä antaa nopeasti palautetta omasta työs-tä. Ilmoittamisen voi tehdä Pro-Tuotos Netillä, Ammulla tai Pro-Agrian tallennuspalvelulla. Tuo-tosseurannan raportteja ollaan myös uudistamassa, joten jatkos-sa muun muassa tilakohtaisten tavoitteiden seuraaminen tulee helpommaksi sekä nopeammak-si.

Työapua lypsylle

Koelypsyjä helpotetaan nyt koko Suomessa tarjoamalla tek-nisiä asiantuntijoita maidon mit-taukseen, näytteenottoon tai tie-tojen siirtoon tietokantaan. Näin maidontuottaja voi keskittyä pelkkään lypsyyn tai automaatti-tilalla muihin töihin.

ProAgria Pohjois Karjala

youtube.com/watch?v=5RRwVpS_5_oyoutube.com/watch?v=_q3c4EBbDJM

Itäsuomen tekniset asiantuntijat ProAgrioissa:

Pohjois-KarjalaIlpo Kiviranta 040 301 2415

Mari Vauhkonen 040 301 2466

Pohjois-SavoAnne Pylkkänen

040 673 4564 Tuija Hujanen 040 765 0650

Eljas Kotilainen 0400 159 970

Martti Suvilehto 040 751 2725

Etelä-SavoVirpi Reinikainen

043 824 9500

Katso tästä videot, miten elektroninen maidonmittaus toimii ja miten näytteet otetaan robotilta.

7ko t i e l ä i nJohtaminen navetassaHelppoutta, selkeyttä, varmuutta

Johtamisesta puhutaan paljon. Mutta mitä sillä oikeastaan tar-koitetaan? Termin johtaminen ympärillä on suuri joukko epä-määräisiä ilmauksia. Visio. Stra-tegia. Muutoksen hallinta. Kehit-täminen. Tulos. Tavoite. Mana-gement. Paljon ylätason käsittei-tä, joiden soveltaminen käytän-töön tuntuu ihan mahdottomal-ta ajatukselta.

Kun ajatellaan todella käytän-nöllisesti, mitä johtamisella ha-lutaan? Helppoutta, selkeyttä ja varmuutta. Töiden helppout-ta, päivien selkeyttä, palkan var-muutta. Hyvin konkreettisia asi-oita. Käsitteen, johtaminen, voi-sikin ajatella työkalupakiksi, joka sisältää välineet päivittäisten töi-den hallintaan.

Rutiinit simppeleiksi

Helppous. Tietävätkö kaikki miten työt tehdään? Tekevätkö kaikki kaikkea, vai voisiko töitä ja vastuita jakaa? Kuluuko johonkin tehtävään kohtuuttomasti aikaa? Pysähdytäänkö koskaan mietti-mään, voisiko tämän asian tehdä toisin?

Johtamisen työkalupakista löytyisivät välineet, joiden avul-la omat ja mahdollisesti muiden työt, voisi järjestellä siten, että ne ovat helppoja. Niitä suorittaes-sa kenenkään ei tarvitsisi miettiä mitä seuraavaksi tehdä. Ainoas-taan poikkeamiin tarvitsisi kiin-nittää enemmän huomiota.

Työohjeet ovat tärkeä päivit-täinen työkalu. Ideaalitilanteessa niitä ei tarvita päivittäin, koska jokainen tekijä tietää mitä teh-dä. On kuitenkin tärkeää, että ne ovat olemassa ja kaikki tietävät mistä ne löytyvät. Virheiden riski pienenee ja tilanne on hallittavis-sa myös poikkeamatilanteessa. Lisäksi jos lähdetään miettimään toiminnan tehostamista, työteh-täviä kannattaa avata ja miettiä pitäisikö tehdä jotakin toisin.

Ruokinnan ohjaus tarjoaa työ-kalun suunnitella päivittäinen ruokinta tarkkaan etukäteen asi-

antuntijan kanssa. Tuloksena on ruokintasuunnitelma, jota nou-dattamalla säästyy päivittäiseltä mietinnältä siitä, mitä lehmille ruokintapöydälle. Päivittäin riit-tää, että seuraa miten ruokinta onnistuu. Asiantuntijan kanssa voidaan myös yhdessä arvioida pidempiaikaista ruokinnan on-nistumista.

Lisätietoa: ProAgria Benchmar-king-pienryhmät, ProAgria SOP Työ-ohjeet, ProAgria Ruokinnan ohjaus

Oikeat työt, oikeaan ajankohtaan

Selkeys. Mitä tänään kuuluu tehdä? Kuluuko aika siihen, että sammutetaan tulipaloja ja väsy-tään siihen. Olisiko aika istahtaa ja kirjata päivittäiset työt paperil-le. Vai iskeekö tilasokeus, enää ei oikein erota olennaista epäolen-naisesta.

Maatiloilla työ on sesonkiluon-teista. Päivät eivät ole toistensa kaltaisia. Perustöiden lisäksi sat-tuu ja tapahtuu. Jotta työt pysyi-sivät hallinnassa ja tulisivat teh-tyä, töiden suunnitteluun kan-nattaa uhrata aikaa. Näin päi-vät pysyvät selkeinä. Tärkeimmät työt tulisivat tehtyä ja aikaa jäisi myös odottamattomiin työtehtä-viin. Ja vapaa-aikaan.

Erilaisilla kursseilla ja tapahtu-missa on varmasti puhuttu pal-jon prosessikuvauksista. Moni niitä on tehnytkin omalle tilalle. Olisiko aika kaivaa ne naftalii-nista ja miettiä uudestaan läpi. Hyvä esimerkki on säilörehun tuotanto. Miten säilörehun kor-juu on toteutettu tänä kesänä? Oliko tuloksena sellaista säilö-rehua kuin haluttiin? Prosesseja kannattaa miettiä myös yhdessä asiantuntijan kanssa. Asiantun-tija tarjoaa työkaluja ja näkökul-mia omaan pohdintaan. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin.

Vuoden eri työvaiheisiin pel-lolla kannattaa tehdä suunnitel-mat etukäteen. Nurmi-asiantun-tijoiden kanssa viljelysuunnittelu on helppoa. Kun suunnitelma on tarkka ja ajantasainen, kevät sitä noudattaen sujuu kuin leikki. Ke-sällä voi pysähtyä hetkeksi pellon

reunalle asiantuntijan kanssa ja todeta pitääkö tehdä jotakin li-sää.

Lisätietoa: ProAgria Kustannus-tehokkuutta säilörehuntuotantoon, Nurmi-asiantuntijapalvelut

Palkka tehdystä työstäVarmuus. Rahaa menee ja ra-

haa tulee. Mutta mistä ja minne? Meneekö raha niihin asioihin, jotka myös sitä tuottavat? Olisi-ko jossakin tarkentamisen paik-kaa?

Työ voi olla intohimo. Paras-ta on kun itse työ palkitsee hen-kisesti. Se ei kuitenkaan riitä ko-vin pitkäksi aikaa. Rahattomuus jäytää, saa rehkimään entistä ko-vemmin ja loppujen lopuksi vie myös työn ilon. Tästä syystä ta-louden hallinta on johtamisen a ja o. Sen pitäisi ohjata tekemään oikeita asioita, oikeaan aikaan.

Myös talouden pidossa kaik-ki lähtee suunnittelussa. Budje-toimalla yrityksen kassavarmuus säilyy. Tilipalvelut pitävät kirjan-pidon ajantasaisena. Rahavir-rat pysyvät hyppysissä. Lisäksi usein juuri kirjanpito on se eniten stressiä aiheuttava mörkö, kun navetassa on tekemistä vaikka useammalle ihmiselle.

Entä sitten kun tulot on mak-simoitu, mutta rahaa ei vaan jää omaan palkkaan. Olisiko tuotan-nossa tehostamista? Lähtökoh-ta on se, että tiedetään, paljon-ko maidon tuotantokustannus on. Kun tarkat luvut ovat selvillä, lähdetään miettimään miten tuo-tantoa voisi tehostaa. Tuotosseu-rannan tiedot kannattaa hyödyn-tää tarkkaan juuri oma palkka mielessään.

Lisätietoa: ProAgria Tilipalve-lut, Tulosanalyysi, Tuotosseuranta

Mitä omalta työltäsi haluat?

Entä sitten alussa mainitut ylä-tason käsitteet? Joskus tuntuu, että niiden soveltaminen käytän-töön on mahdotonta. Taitaa kui-tenkin olla niin, että usein unoh-tuu ajatella, että nehän kuvaavat käytäntöä. Luultavasti jokainen on niitä miettinyt työssään.

Mitä omalta työltään haluaa, näkyy visiossa. Asioiden mietti-minen kokonaisuutena on strate-gista suunnittelua ja käytännössä managementia. Maailma muut-tuu, muutoksen hallintaa on asi-oiden seuraaminen ja muutoksiin reagoiminen. Entäpä sitten tu-los? Sen jokainen näkee palkkana tai sen puutteena kädessään.

Mistä lähteä liikkeelle koko-naisuuden näkökulmasta. Neuvo yksi: istu alas, ajattele ja kirjoita ylös. Jos se on yksin haasteellista, ota joku kaveriksi. Apua on kyllä tarjolla!

Eveliina TurpeinenProAgria Pohjois-Savo

Ruokinnan asiantuntija

8 k asv i

Hyvät käytännöt ja ravinteet kiertoon

RAE-hankkeen kesä on ollut täyttä toimintaa niin tutkimuk-sen kuin tiedonsiirron saralla. Viljelijöille on levitetty tiedonsie-meniä pellonpiennartilaisuuksis-sa, työnäytöksissä, opintoretkillä sekä tilakohtaisella neuvonnalla. Itä-Suomen hyvistä maatalouden ympäristökäytännöistä on netti-sivuilla http://rae.savonia.fi video- ja esitemateriaalia muillekin vin-kiksi. Pienilläkin teoilla voidaan pitkällä tähtäimellä saada aikaan kannattavia muutoksia, tästä esi-merkkinä vaikkapa typensitoja-kasvien lisääminen tai laidunta-minen monimuotoisuuden tur-vaajana.

KUVA 1a ja 1b. Maaningalla tutustuttiin kesäkuun lopulla maan rakenteen havainnointiin sekä hel-pon lapiodiagnoosin että järeämmän kuoppatestin avulla. Syväkuohkeutus-näytöstä varten joutui joutsenolainen

Juuso Joona (ylhäällä) tuomaan oman jankkurin, sen verran harvinaisia lait-teita ovat vielä täällä Savon alueella.

Kuva 2. Itäsuomalaiset viljelijät ja neuvojat tutustuivat heinäkuun alussa opintoretkellä OKRA-messuille usei-siin eri kohteisiin. Kuvassa retkeläiset Vennan tilalla Paattisissa.Vaikka bus-sissa istumista retken aikana kertyi liki 1400 km, palautteen mukaan eri menetelmien ja toimintatapojen näke-minen käytännössä sekä kokemusten vaihto kannattaa aina.

Kokemuksia Ravinnehä-vikit Euroiksi- hankkeen tilakäynneiltä Pohjois-Savossa kesältä 2014

Kasvukauden 2014 aikana teh-tiin Pohjois-Savossa RAE-hank-keen toiset tilakäynnit hankkees-sa mukana oleville 80 tilalle. En-simmäiset hankkeen tilakäynnit tehtiin vuonna 2012, jolloin ti-loille annettiin toimenpide-eh-dotuksia, joiden avulla tila voisi entisestään vähentää ravinnehä-vikkejä esimerkiksi lannan käytön tehostamisen kautta. Nyt kulu-neena kesänä kävimme kuuloste-lemassa ovatko viljelijät toteut-taneet suosituksia, sekä millaisia vaikutuksia toteutuneilla toimen-piteillä mahdollisesti on ollut.

Yleisimmät toimenpidesuosi-tukset olivat viljelykierron moni-puolistaminen lähinnä typensi-tojakasvien avulla sekä maan ra-

kenteen ylläpitoon sekä paranta-miseen liittyvät toimenpidesuo-situkset. Näitä osa tiloista onkin lähtenyt toteuttamaan ottamal-la viljelykiertoon mukaan viher-lannoitusnurmet tai lisäämällä apiloita mukaan säilörehunur-miin. Molemmilla toimenpiteil-lä on myös hyvä vaikutus maan rakenteeseen. Tilojen kokemuk-set näistä toteutetuista toimista ovat olleet positiivisia. Tilakäyn-nillä on perehdytty myös maan tiivistymisherkkyyttä arvioivaan nettisovellukseen, mikä on herät-tänyt tiloissa mielenkiintoa. Sa-moin Maatila 2020- nettisovellus on saanut kiitosta.

Karjanlannan ravintei-den käytön tehostami-nen kiinnostaa edelleen

Ensimmäisellä tilakäynnillä keskusteltiin lähinnä karjatilo-jen kanssa paljon myös lietteen sijoittamisesta. Tilat, jotka ei-vät vielä levitä lietettä sijoitta-valla laitteella, harkitsevat asiaa. Suurimpana esteenä lietelannan sijoittamiseen siirtymiselle näyt-täisi olevan laitteen kallis hankin-tahinta tai ettei alueella ole ura-koitsijaa joka tarjoaisi palvelua.

Muutamat rae-tilat ovat lähte-neet kokeilemaan myös lietteen mekaanista separointia. Sepa-roinnin avulla voidaan ravinne-rikkaampaa kuivajaetta levittää myös kauempana oleville pel-tolohkoille ja nestemäisempää

nestejaetta esimerkiksi lähem-pänä sijaitseville nurmilohkoille. Separointia kokeilleet tilat ovat kokeneet menetelmän hyödylli-senä toimenpiteenä ravinteiden käytön tehostamisen kannalta. Haasteena tilat näkevät kuiva-jakeen levityksen sekä varastoin-nin; urakointipalveluja kuiva-jakeen levitykseen tarvittaisiin.

Kuva 3. Pellonpiennarpäivien tee-moina olivat muun muassa typensi-donta, viherlannoitus ja nurmien sato-taso. Osassa tilaisuuksia tehtiin myös peltomaan laatutestejä. Leppävirralta otetussa kuvassa ihmetellään porukal-la lieroja, rakennetta ja kasvijätettä. Keskustelevat, rennolla otteella pide-tyt ulkoilmatilaisuudet on todettu hy-väksi vaihtoehdoksi perinteisten kou-lutuspäivien rinnalle.

Etelä-Savossa teemoina mm. kosteikot, lannan-levitys sekä viljelykierrot

Kuva 4. Juvalla tutustuttiin elokui-sena iltana maatalouden ei-tuotannol-lisen investointituen avulla rahoitet-tuun Latvarin kosteikkoon. Vierailul-la voitiin todeta, että Latvarilla viihtyi runsaslukuinen vesilinnusto. Kosteik-kohankkeen hakijana ja toteuttajan toimi Juvan riistanhoitoyhdistys. Ei-tuotannollista investointitukea voi-daan myöntää viljelijöille sekä rekiste-röidyille yhdistyksille Leader-toiminta-ryhmän kautta.

Kuva 5. Mikkelin Haukivuorella,

Saksalanharjun valtakunnallisesti ar-vokkaalla maisema-alueella helteisenä heinäkuun päivänä järjestetyssä lan-nanlevitysnäytöksessä esiteltiin sekä kuivike- että lietelannan levitystä ja tarkasteltiin mm. sinimailasen esikas-vivaikutusta peltomaan rakenteeseen. Harjun Luomu Oy:n pelloilla käyte-tään rehuntuotannossa monipuolisesti typensitojia seoskasvustoina ja lisäk-si viljelykierrossa vuorottelevat ruis ja rypsi.

RAE liikkeellä kostei-koilla ja pellonpienta-reilla Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalassa kesän RAE- tapahtumissa oli tiedotusta mm. vesistöjen tilasta, kosteikoista, maan rakenteesta ja valumavesi-en käsittelystä. Yhteistyössä maa-tilayritysten, kylätoimikuntien, ELY- maaseutu – ja ympäristöyk-sikön, Puhoksen osakaskunnan, Ravinnekaapparihankkeen, Kar-jala-Pyhäjärvi ry:n ym. tahojen kanssa järjestetyissä tilaisuuksis-sa kävi yhteensä lähes 100 vieras-ta.

Kuva 6. Maitotilanympäristötoi-met tutuksi kuluttajille18.6. Liperis-sä. Seppo Mutikaisen maidontuo-tantotilalle kuljettiin Liperin kirkko-rannasta soutaen ja samalla tutustut-tiin rantapeltojen viljelyn haasteisiin. Tilakierroksella tuli tutuksi miten maidontuotantotilan toimissa voidaan

Kuva 1a

Kuva 1b

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Kuva 5

Muuttuvat Ravinnerajat-teemapäivätPäivän teemassa käydään läpi muun muassa asiaa uudesta nitraattiasetuksesta sekä uudesta ympäristökorvausjärjes-telmästä. Lisäksi pohditaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen.

ti 28.10.2014 9:30 – 15:00, Joenvarren seurahuone, Rannantie 20, 74670 Rapakkojoki

ke 29.10.2014 9:30 – 15:00, Gasthaus Lastulahti, Nurmeksentie 856, 73320 Nilsiä

ti 4.11.2014 9:30 – 15:00, Mansikkaharjun lomakeskus, Kalmalahdentie 8, 79100 Leppävirta

to 6.11.2014 9:30 – 15:00, Savonia-ammattikorkeakoulu, Haukisaarentie 2, 74100 Iisalmi

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia!

TERVETULOA!

Mahdollisuus etäosallistumiseen Webex-yhteyden kautta.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: pohjois-savo.proagria.fi

Lisätietoja: Paula Antikainen, 040 673 9465, paula.antikainen@proagria.fi

9k a sv i

Syksyllä tietoa uudesta nitraattiasetuksesta Tulevana syksynä RAE-hanke järjestää eri maakunnissa niin tee-mapäiviä kuin tupailtoja. Teemapäivissä käsitellään muun mu-assa uutta nitraattidirektiiviä sekä ympäristökorvausjärjestel-mää sekä kuullaan terveisiä FACCE MACSUR Mid-term Scien-tific Conferencesta Sardiniasta. Tapahtuma oli osa Eurooppa-laisen maatalouden ilmastomuutoksen vaikutuksien mallinnus-hanketta.

Teemapäiviä järjestetään 28.10. Kiuruvedellä, 29.10. Nilsiäs-sä, 4.11. Leppävirralla ja 6.11. Iisalmessa. Tupailtoja järjeste-tään syksyn mittaan eripuolilla maakunnissa. Ilmoittelua tilai-suuksista kannattaa seurata hankkeen sivuilta sekä www.proag-ria.fi /tapahtumat

Merkkaa kalenteriin myös:29.-30.10.2014 Iisalmessa AgriFuture seminaari ja tilakäyntejä18.-20.11.2014 Vuorelassa, Mikkelissä ja Joensuussa RAE-teemapäivätSeuraa ajankohtaisia ja käy tutustumassa tietopankkeihin (mm. videoita): http://rae.savonia.fi, http://maatila2020.savonia.fi

Lisätietoja ja yhteydenotot: Arja Ruokojärvi, Savonia-ammattikorkeakouluarja.ruokojarvi@savonia.fi puh. 044 785 5569

Teemapäiviä ja tupailtoja

huomioida vesiensuojelu, luonnon mo-nimuotoisuus ja maaseutumaiseman hoito.

Kuva 7. Valtimon Kalliojärvel-lä 8.7. järjestetyssä iltatilaisuudessa tutustuttiin alueen kosteikko- ja las-keutusallas rakenteisiin. Tilaisuuden alussa Kalliojärven kodalla aiheesta kertoivat Tapio Kuokkanen Kallio-järven kyläyhdistys, Tiina Käki ELY-keskus ja Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala.

Kuva 8. Rantakalailta Kiteen Pu-hoksessa 9.7. yhdessä Puhoksen kylä-toimikunnan kanssa. Ohjelmassa oli mm. Kiteen kaupungin muuttuneet lannankäsittely määräykset, joita esit-teli Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta ja Mauri Turusen kalankäsittely näytös sekä katsaus ka-lakantojen kehittymiseen lähivesissä.

Kuva 9. Jouni Mutasen puutarha- ja kasvintuotanto tilalla Kontiolah-den Onttolassa pellonpiennarpäivässä 12.8. perehdyttiin viljan lajikekokei-siin, maanrakenteeseen ja seoskasvus-tojen viljelyyn. Sateisessa säässä kat-seltiin myös tilan erikoisviljelyä. Tilal-la on ilmeisesti valmistauduttu ilmas-tonmuutokseen kokeilemalla luumu-puiden viljelyä. Kuvassa on osallistujia tutustumassa luumupuu viljelmään isännän opastuksella.

Kuva 10. Valumavesien talteen-otto emolehmien jaloittelualueelta oli teemana Taru ja Markus Hjalmars-sonin tilalla Outokummussa 12.8. Tilalle on rakennettu tuhannen kuu-tion allas, johon asfaltoiduilta piha- ja jaloittelualueelta johdetaan valumave-det. Pihaton ympärillä työskentely on helpompaa keväisin ja syksyisin, nau-tojen ulkoilualueet pysyvät kuivina ja ravinnepäästöt ympäristöön vähenee kun valumavedet johdetaan altaaseen.

Kuva 11. Uusia menetelmiä maa-

tilan ravinnehävikkien talteenottoon esillä pellonpiennarpäivässä 13.8. Ke-sälahdella. Mäntyniemen kartanon isäntä Erkki Lindeberg esitteli Ra-vinnekaappari -hankkeen tutkimuksia tilalla ja reaaliaikaiseen vesinäyttei-den mittaamiseen. Käytännön koke-muksia kartanon kosteikkojen ja pa-topenkereiden rakentamisesta kertoi pehtoori Ari Kapanen. Patopenke-reissä on testauksessa rouhetta käyte-tyistä autonrenkaista.

Kuva 11

Kuva 10

Kuva 9

Kuva 8

Kuva 7

Kuva 6

www.proagriaverkkokauppa.fi

Tervetuloa uudistuneeseen ProAgrian

verkkokauppaan

Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin.

KIRJATTeknologian hyödyntäminen maa tilalla -kirjan avulla voi arvioida erilaisten teknologiaratkaisujen soveltuvuutta omalle tilalle.

PROAGRIA-TUOTTEET Kestävä ProAgria-haalari, jossa useita taskuja. Kokohaalarin voi pestä 60 asteessa.

JÄRJESTÖTUOTTEETKoti peltojen keskellä -sarjan hopeinen rintakoru, joka on yhtä aikaa perinteikäs ja moderni.

Nyt ilman toimitus- ja postimaksua!

10 k asv i

Maatalousalan julkaisut helposti saatavilla uudesta verkkokaupasta

Maatalousalan kirjojen kus-tantajat ovat nykyisin harvassa. Edelläkävijä ammattitiedon ja erityisesti suoraan sovellettavis-sa olevan tiedon tarve osaami-sen kehittämisessä on kuitenkin kiistaton. ProAgrian Keskusten Liiton ammattijulkaisuja löytyy melkoisella varmuudella jokaisen maataloudesta kiinnostuneen kirjahyllystä.

”Vuosittain meiltä ilmestyy kuusi maatalousalan kirjaa ja niitä painetaan yhteensä 55 000 kappaletta. Jokaiselle maatilayri-tykselle riittää yksi kappale, jos painosmäärä suhteutetaan ak-tiivisesti toimivien tilojen mää-rään,” kertoo kustannuspäällikkö Hanne Teräväinen ProAgria Kes-kusten Liitosta.

Sähkökirjojen käyttö on lisään-tynyt hiljalleen viime vuosina ja julkaisuala odottaakin menekin merkittävää kasvua tulevaisuu-dessa. ”Lähes kaikki ammattijul-kaisut ovat olleet saatavilla myös sähkökirjoina vuodesta 2006 al-kaen. Sähköisessä muodossa jä-reä ammattikirjasto kulkee aina mukana ja on luettavissa vaikka tabletilla tai älypuhelimella hel-posti juuri silloin, kun tietoa tar-vitsee,” kertoo Teräväinen.

Monet oppilaitokset käyttävät ProAgrian ammattikirjoja opetuksen tukena

”Opiskelijoiden kommentit kir-joista ovat olleet positiivisia. Kir-jojen selkeää esitystapaa ja ha-vainnollisia graafeja sekä kuvitus-ta on kehuttu. Eräs agrologiopis-kelija totesikin, että ilman Maa-talouskalenterin tieto-osuutta hänen harjoitustehtävänsä eivät olisi koskaan valmistuneet. Maa-talouskalenteria on painettu koh-ta 70 vuotta,” pohtii Teräväinen.

Maatalousalan kirjat siirtyivät uuteen verkkokauppaan

ProAgria avasi uuden verkko-kaupan, josta voi tilata helposti ja nopeasti ilman lähetyskuluja ProAgrian ammatti- ja harraste-kirjoja sekä nyt myös lisäksi jär-jestö- ja hopeatuotteita sekä Pro-Agria Collection -vaatteita. Verk-kokauppa on osa ProAgrian säh-köisten palvelujen kehitystä ja se on ensimmäinen askel kohti säh-köisesti tilattavia palveluja.

Uusi verkkokauppa on osoitteessa www.proagriaverkkokauppa.fi.

Nurmipalvelut nurmentuotannon ytimeen

Tulosta syntyy säilöre-hun laatua parantamal-la ja satotasoa nosta-malla

ProAgrian Ruokinnanohjaus -palvelujen kautta kerättyjen re-hun kulutustietojen mukaan 48 % lypsylehmien syömästä kuiva-ai-neesta tulee säilörehusta, hiehoilla 78 %. Säilörehun laadulla ja sa-don määrällä on merkittävä vai-kutus maidontuotannon tulok-seen. – Säilörehun ruokinnallinen ja säilönnällinen laatu vaikutta-vat, paljonko tarvitaan täyden-nysrehuja ja millaisia sekä mikä on niiden kustannusvaikutus. Tuotantokustannusten hallin-nassa tärkein yksittäinen tekijä on satotaso, sillä sadon kasvaes-sa kustannukset yksikköä kohden pienenevät, sanoo ProAgria Kes-kusten Liiton palveluryhmäpääl-likkö Sanna Nokka.

ProAgrian Lohkotietopankin tietojen mukaan erot satotasois-sa ovat merkittäviä eri yritysten välillä. Ruokinnan kannattavuu-den parantaminen onkin mah-dollista monissa yrityksissä sato-tasoa nostamalla ja tuotantopa-nosten käyttöä tehostamalla.

Säilörehukartoituksella ja kasvustohavainnoilla arvioidaan tehtyjä vilje-lytoimenpiteitä

Nurmihavaintoja tekemällä saadaan arvokasta tietoa tule-van säilörehun määrästä ja laa-dusta. – Kasvustohavaintoja voi-daan tehdä nurmilla koko kas-vukauden ajan. Havaintokierrok-sella pohditaan yhdessä yrittäjän kanssa jo tehtyjen valintojen to-teutumista, kuten kylvetyn nur-miseoksen todellista seossuhdet-ta pelto-olosuhteissa eri satoeris-sä. Kasvuston värin, juuriston, maan rakenteen ja analyysitulos-ten perusteella arvioidaan ravin-teiden käyttöä. Kylvötekniikkaa verrataan toteutuneeseen tihey-teen ja arvioidaan täydennyskyl-

vön tarvetta laadun ja määrän näkökulmasta, kertoo nurmen-tuotannon Huippuosaaja Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta.

Havaintojen pohjalta mieti-tään nykyisen perustamis- ja vilje-lytavan tarkoituksenmukaisuutta sekä säilörehun korjuun onnistu-mista. Ruokinnan suunnitteluun on nurmihavaintojen jälkeen tar-jolla enemmän näkemystä sekä ratkaisuja mahdollisiin ongel-miin. – Ulkopuolinen asiantun-tija tuo mukanaan vertailutietoa ja uusia ideoita viljelyn sekä ruo-kinnan suunnittelun tueksi. Tila-kohtaisen havainnoinnin tehos-tajana toimii myös suositut nur-miteemaiset benchmarking-pien-ryhmät. Ohjatuissa ryhmissä jae-taan nurmitietoa ja käytännön kokemuksia, sekä vertaillaan ja haetaan yhdessä keinoja positii-visiin muutoksiin. ProAgrian BM-pienryhmät ovat kiinteä osa uu-sia Nurmipalveluja, toteaa Ellä.

– Säilörehukartoituksessa pe-rehdytään tilan säilörehun tuo-tantoon kokonaisuutena. Pellol-la tehtävien nurmihavaintojen lisäksi käydään läpi säilörehun korjuun ja säilönnän aikaisia ta-pahtumia. Kartoituksessa etsi-tään oleellisimmat säilörehuun liittyvät ongelmat ja riskit sekä tehdään käytännön suunnitelma, miten tuotantoa voitaisiin kehit-tää nykyisestä, Ellä kertoo.

Pitkäjänteistä kehit-tämistä asiantuntijan tuella

Säilörehukartoituksen jälkeen kehittämistyötä jatketaan Pro-Agrian Nurmipalvelujen avulla, joista yrittäjä voi valita tarpei-taan vastaavan kokonaisuuden. NurmiToiminta on tarkoitettu yrittäjille, jotka haluavat varmis-taa rehun oikea-aikaisen korjuun ja kaikille eläinryhmille riittäväs-ti sopivaa rehua. NurmiTuotto kannattaa valita, kun halutaan nostaa satotasoja ja korjata hy-välaatuista säilörehua yrityksen

eri eläinryhmien tarpeiden täyttä-miseen.

NurmiKasvu on investoivan, investoineen sekä kehittävän ti-lan palvelukokonaisuus, joka räätälöidään sisällöltään ja laa-juudeltaan asiakkaan tarpeen mukaiseksi. – Monesti investoin-nin yhteydessä voimat kuluvat rakentamiseen, eläinten hankin-taan ja uusien toimintatapojen opettelemiseen. Säilörehutuo-tannon kehittämiseen ei enää jää riittävästi paukkuja. Tärkeää on kuitenkin saada heti uuden nave-tan käyttöönotosta lähtien hyvä-laatuista karkearehua kasvaneen tai kasvavan eläinmäärän tarpei-siin. Tästä syystä pellonkäytön ja säilörehun tuotannonsuunnittelu tulisi olla osa investoinnin suun-nittelua, toteaa nurmen Huippu-osaaja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomesta ja jatkaa, – Mo-nilla kehittävillä tiloilla eläinaines ja ruokinta ovat jo hyvässä kun-nossa, mutta säilörehun tuotta-minen on tehotonta ja kallista. Oman nurmentuotannon satota-so ja sen tuottamisesta syntyneet kustannukset pitää ensin omas-sa yrityksessä selvittää, jotta voi alkaa säilörehuntuotantoaan ke-hittämään.

Lisätietoja:Anu Ellä

Nurmentuotannon Huippuosaaja

ProAgria Länsi-Suomi anu.ella@proagria.fi

p. 040 180 1260 Jarkko Storberg

Nurmentuotannon Huippuosaaja

ProAgria Länsi-Suomi jarkko.storberg@proagria.fi

p. 0400 849 992

Sanna Nokka maitoyritysten

palveluryhmäpäällikkö ProAgria Keskusten Liitto

sanna.nokka@proagria.fi p. 020 747 2456

Savo-Karjalassakin kalkitus- ja lisälannoitustarvetta riittää

Etelä- ja Pohjois-Savon, sekä Pohjois-Karjalan alueelta Vilja-vuuspalveluun vuosina 2006-2012 saapuneiden näytteiden mukaan lähes joka toinen maa-näyte edustaa lohkoa, jossa on kalkitustarvetta. pH on viljavuus-luokissa huono-tyydyttävä Etelä-Savossa 45 %, Pohjois-Savossa 55 % ja Pohjois-Karjalassa 59 %

näytteistä. Pääravinteista maan fosfori- ja

kaliumluokat ovat alueella alhai-sia. Myös maan fosforipitoisuus on joka toisessa näytteessä ”pu-naisella”, eli on viljavuusluokas-sa huono-välttävä. Fosforin riit-tävyyteen kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota, vaikka alueen tiloilla monella onkin runsaas-

ti karjanlantaa käytettävissään. Myös kaliumluokat ovat heikko-ja. Kalium on viljavuusluokissa huono-välttävä Etelä- ja Pohjois-Savon alueella 65 % ja Pohjois-Karjalassa vastaavasti 70 % näyt-teistä. Kaliumin lisälannoitus-ta suunniteltaessa kannattaakin selvittää erityisesti syväjuurisilla monivuotisilla kasveilla, kuten

nurmikasvit maan reservikalium, joka määritetään erillisellä suola-happouutolla.

Hivenravinteista Etelä- ja Poh-jois-Savon, sekä Pohjois-Karjalan alueella suurin puute on man-gaanista. Mangaaninäytteistä 43-54 %:a on viljavuusluokassa välttävä tai heikompi. Jos lohkon pH on yli 6,5 tulee mangaanilan-noitus antaa lehtilannoitteena. Viljavuustutkimuksista kannat-

taakin aina tilata nurmi-, vilja- tai perunapaketti, jotka pitävät sisällään mangaanin, kuparin ja sinkin määritykset. Myös boo-rin riittävyys kannattaa selvittää, koska boori parantaa perunan sadon laatua ja määrää.

Janne Mäkikallitoimitusjohtaja

Eurofins Viljavuuspalvelu Oy

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi

• Markkinoiden laajin analyysisisältö • Edistyksellinen Silage Manager -tulkinta • Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu

NIRANALYSOINTI

LUOTETTAVA

Lähetä ne Viljavuuspalveluun!

11k a sv i

Analyysin aika!Kuluva kasvukausi on vie-

lä osittain kesken sadonkorjuun osalta, mutta kasvinviljelyn lo-pulliset tulokset näyttäisivät jää-vän heikommaksi kuin edellisillä kasvukausilla. Olosuhteet ovat olleet haasteelliset ja hintakehi-tys on ollut negatiivinen. Varsin-kin rehuviljan tuotannon kannat-tavuutta laskettaessa vain viljely-ominaisuuksiltaan parhaimmat lohkot saavuttavat nettovoittoa.

Tulevaa pohdintaa ja tuotan-non suunnittelua hankaloittavat epävarmuus ympäristökorvaus-järjestelmän ehdoista sekä maa-taloustuotteiden hintakehitys. Muuttuvassa tilanteessa olisikin tärkeää tietää omat tuotanto-kustannukset sekä reunaehdot, joiden puitteissa toiminta on ter-veellä pohjalla. Tilan oman ajan-tasaisen tiedon pohjalta on hel-pompaa analysoida tilannetta.

Peltoviljelyn tulosta on help-po avata kasvintuotannon ta-lousseurannan eli ”Talouswisun” avulla. Laskelman lähtötiedot saadaan osittain lohkokirjan-pidosta. Laskelmaan kootaan lohkokohtaiset tiedot tuotoista (tuet ja sadot) sekä lasketaan ti-

lakohtaiset kustannukset (tuo-tantopanokset, työkustannus, kone- ja rakennuskustannukset, urakointi, pääomakustannukset, pellonkustannukset yms.). Las-kelmassa käytetään tilan omia lukuja. Tämä vaivannäkö kan-nattaa, koska tässäkään mielessä ei kahta samanlaista tilaa löydy. Voi olla että toisella on panos-tettu kalustoon, jolloin tase ra-sittaa tuotantoa enemmän. Toi-saalla on taas valittu linja, jossa tehdään hieman enemmän työ-tä. Joka tapauksessa jokaisel-ta tilalta löytyy reunaehdot, joi-den puitteissa on järkevää men-nä eteenpäin. Aina ei menneisiin investointeihin pystytä eikä ha-luta vaikuttaa mutta tulevia in-vestointeja mietittäessä näiden reunaehtojen kirkastamisesta on hyötyä.

Laskelmasta saadaan tunnus-lukuja, joiden avulla päästään analysoimaan kasvukauden ai-kaista tekemistä. Pohdinnan apuna ovat tietopankit, joista saadaan vertailutietoa niin bio-logiasta kuin taloudestakin. Lu-kuja onkin hyvä avata ja seuloa yhdessä asiantuntijan kanssa.

Tällöin saadaan ulkopuolista ja puolueetonta näkemystä tilan-teeseen.

Analysoinnin jälkeen on uskal-lettava katsoa riittävän pitkälle tulevaan. Parhaimmille yrityksille on ominaista, että heillä on sel-keät tavoitteet ja suunta kehittä-miselle. Ratkaisuissa ei saa olla ristiriitaa yrityksen pitkäntähtäi-men tavoitteiden kanssa. Mones-ti haasteellisen vuoden jälkeen on helppo takertua kiinni yksi-tyiskohtiin ja riski ”hätiköidyille” ratkaisuille kasvaa.

ProAgrian asiantuntijat ovat apunasi esim. tuotannon budje-toinnissa. Budjetoinnilla viedään reunaehtoja käytännön tasolle. Lasketaan satotasolle, tuotteiden hinnoille ja kustannusrakenteel-le rajat. Tämän tiedon pohjalta saadaan riskejä hallintaan ja on helpompaa tehdä oikeita ratkai-suja tilatasolla.

Petri TunnilaKasvintuotannon

ja talouden asiantuntijaProAgria Etelä-Savo

Viljavuusnäytekampanja syyskuussa

Eurofins Viljavuuspalvelulla on syyskuun ajan vil-javuusnäytekampanja, jossa yli 10 viljavuusnäy-tettä lähettänyt viljelijä saa ilmaisen pääsylipun Kone-Agria ammattinäyttelyyn, joka pidetään Jy-väskylässä 8-11.10.2014.

Viljavuuspalvelu laajensi NIR-rehuanalyyseihin

Eurofins Viljavuuspalvelu on aloittanut uuden heinän ja säi-lörehun analysointipalvelun. Pal-velu soveltuu hyvin nauta- ja he-vostiloille kuivaheinän, nurmi-, kokovilja- ja maissisäilörehujen analysointiin. Eläinten terveydel-le tärkeiden kivennäis- ja hivenai-neiden määritys on mahdollista toteuttaa samalla. Viljavuuspal-velu jatkaa myös kemiallista re-huanalysointia, mikä mahdollis-taa mm. seos- ja valkuaisrehujen, sekä erilaisten valkuaisrehujen, kuten hernekasvien, härkäpavun ja lupiinin analysoinnin. Vilja-

vuuspalvelu tekee kemiallisia re-hututkimuksia yhteistyössä myös Valion alkutuotannon kanssa.

Heinä- ja säilörehupaketti si-sältää tärkeimmät hevos- ja nau-tatilan tarvitsemat ruokinnan suunnitteluun tarvittavat analyy-sitiedot. Analyysipaketteja on va-littavissa kolme erilaista; heinä-, säilörehu- ja laaja säilörehupa-ketti. Näiden avulla asiakas saa tiedot rehun ruokinnallisesta pe-ruslaadusta sekä säilörehun säi-lyvyyden. Laaja säilörehupaketti sisältää myös Eurofinsin kehittä-män Silage Manager- tulkinnan,

jonka avulla tuottaja saa lisä-tietoa rehun soveltuvuudesta eläinten rehuksi ja myös rehun-tuotantoon liittyviä toimenpi-deohjeita esimerkiksi typpilan-noituksen optimointia varten. Peruspaketteja kannattaa täy-dentää eläinten terveydelle tär-keillä kivennäis- ja hivenaine-tutkimuksilla, joihin on myös kolme eri vaihtoehtoa. Laaja kivennäis- ja hivenpaketti pitää sisällään mm. jodi- ja seleenin-määrityksen. Analyysien sisältö ja hinnat löytyvät internetsivuil-ta www.viljavuuspalvelu.fi.

Analyysitulokset toimitetaan asiakkaalle postitse kahden vii-kon aikana näytteiden saapu-misesta laboratorioon. Ne ovat saatavilla myös Viljavuuspalve-lun Tuloslaari.fi-palvelussa. Tu-losten yhteydessä ilmoitetaan mitattu tulos ja tavoitealue. Myöhemmin tämän vuoden ai-kana siirtyvät rehutulokset ko-tieläinneuvojien käyttöön Maa-talouden Laskentakeskuksen Karjakompassi-palveluun.

Lisätietoja:

Janne Mäkikallijanne.makikalli@eurofins.fi

p. 050 594 5290

Eurofins Viljavuuspalvelu Oy on vuonna 1952 perustettu maatalous- ja ympäristölaboratorio. Toimintamme kattaa al-kutuotannosta alkaen koko elintarvikeketjun sekä ympäris-tönhoidon ja -valvonnan tarvitsemat analyysipalvelut. Olem-me osa Eurofins Scientific -konsernia, joka on johtava labora-torioanalyysipalveluiden tuottamiseen keskittynyt kansainvä-linen konserni, jolla on yli 190 laboratoriota 36 eri maassa ja henkilökuntaa noin 15 000. Konserni on voimakkaassa kas-vuvaiheessa, ja sen liikevaihto vuonna 2013 oli 1,2 mrd EUR. Eurofins Scientificin analyysipalveluvalikoima kattaa yli 100 000 luotettavaa analyysimenetelmää aitouden, alkuperän, tuote-turvallisuuden, toistettavuuden, koostumuksen ja puhtauden testaamiseen. Suomessa Eurofins Scientific on toiminut vuo-desta 2007 lukien, ja yhtiöllä on tällä hetkellä laboratorioyksi-köt Raisiossa, Tampereella, Kokkolassa ja Mikkelissä.

12 ympä r i s töMahdollisuutena Maisema, MAMA -hanke toimii

Talkoilla yhteisen maiseman hyväksiLaidunnuksen aloittamiselle

suurin este on oikeanlaisten aito-jen puuttuminen. MAMA-hank-keessa on järjestetty Etelä-Savos-sa tänä vuonna kolmet aitatal-koot, jotta arvokkaiden alueiden laidunnus saataisiin aloitettua. Lisäksi on järjestetty maiseman-hoitotalkoot, jossa on raivattu tienvarsipensaikkoa.

Talkoista on tiedotettu pai-kallislehdissä, hankkeen FB- ja internetsivuilla, jotta mahdol-lisimman moni lähtisi mukaan parantamaan maaseutumaise-maa. Monet aktiiviset kyläläiset, paikalliset yhdistykset ja myös vapaa-ajan asukkaat ovat osal-listuneet talkootöihin. Mukana on ollut myös alan asiantuntijoi-ta, jotka ovat olleet opastamassa talkoolaisia. Talkoita on järjestet-ty erityisesti arvokkailla perinne-maisemakohteilla ja Etelä-Savon arvokkailla maisema-alueilla.

Yhteistyössä Suomen Luon-nonsuojeluliiton kanssa järjestet-tiin toukokuussa piikkilangan ke-ruutalkoot Heinäveden Vihtaris-

sa Mattilan tilalla. Ilmari Räsä-sen Luonnonsuojeluliitolle testa-menttaaman Mattilan tilan pel-loilla, niityillä ja metsälaitumilla oli paljon vanhoja piikkilanka-aitoja, joita poistettiin, jotta lai-duntaminen voi alkaa. Piikkilan-ka-aitoja poistettiin Mattilan ti-lan pihapiiristä ja sitä ympäröivil-tä pelloilta sekä metsälaitumilta 54 talkoolaisen voimin. Talkoissa tehtiin myös uutta paimenlanka-aitaa sitä mukaan, kun vanho-ja piikkilankoja kerittiin rullal-le. VPK:n naiset huolehtivat tal-kookahvituksesta. Talkoopäivän päätteeksi Suomen Luonnonsuo-jeluliitto järjesti majavaretken lä-heiselle lammelle.

Mäntyhar jun Toivo lassa , Knaappilan kyläkaupan ympäris-tössä järjestettiin kesäkuun alus-sa lammasverkkoaitatalkoot, jot-ta alueelle saataisiin lampaita laiduntamaan. Perinnemaisemil-le voidaan räätälöidä hoitoa esi-merkiksi järjestämällä lammaslai-tumia. Putkisalon kartanon lam-purit Susanna Nuutinen ja Mika-

el Westerstråhle opastivat hyvän lammasverkkoaidan rakentami-sessa pariakymmentä talkoolais-ta. Talkoissa aidattiin lähes kol-me hehtaaria laidunmaata tien varresta Tuusjärven rantaan asti. Aitatatolppia juntattiin syvälle maahan kone- ja käsivoimin ja niiden väliin vedettiin aitaverk-koa. Toivolan kylät ry huolehti talkookahvituksesta.

Yhdessä Metsähall i tuksen luontopalveluiden kanssa järjes-tettiin riukuaitatalkoot Hiiden-maan torpalla Mikkelin Anttolas-sa. Savolaisen riukuaidan mesta-ri Matti Partio Ristiinasta opasti talkoolaisia perinteisen riukuai-dan teossa. Hiidenmaan tila on vanhaa perinnemaisemaa, jota on tarkoitus hoitaa laiduntamal-la. Hiidenmaan torppa sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella aivan Neitvuo-ren juurella Saimaan Luonterin rannalla. Parikymmentä talkoo-laista pystytti talkoopäivän ai-kana perinteistä riukuaitaa noin 60 m Hiidenmaan torpan piha-piiriin. Sää suosi talkoopäivänä ja aitaa pystytettiin helteisessä säässä. Talkoolaisten kahvituk-sesta huolehti Anttolan maa- ja kotitalousseura.

Hiidenmaan alue on ollut vii-meksi viljeltynä ja laidunnuksessa viime sotien aikaan. Hiidenmaan

tilan niityiltä on kerätty heinää vuoteen 2004 asti. Hiljattain valtiolle Metsähallituksen hal-lintaan siirtynyt torppa pihapii-reineen on tarkoitus kunnostaa matkailukäyttöön ja tilan niityt otetaan nyt uudelleen hoitoon ja pidetään avoimina laidunnuk-sen avulla. Riukuaidan lisäksi Hii-denmaan tilan laitumia aidataan lammasverkolla ennen laidun-nuksen aloittamista.

Juhannusviikolla järjestettiin maisemanhoitotalkoot Juvan Vuorenmaan arvokkaalla maise-ma-alueella. Talkoisiin osallistui parisenkymmentä talkoolaista. Tavoitteena oli harventaa Vuo-renrinteentien reuna-alueita pa-rin sadan metrin pituiselta mat-kalta. Talkoolaisten avulla saatiin nopeasti näkyvää jälkeä, kun tien

varrelta raivattiin mm. pajukoita ja lepikoita. Näin saatiin palau-tettua avoimia näkymiä komeille peltoaukeille. Kun raivaus on ker-ran aloitettu, niin sitä pitäisi jat-kaa melkein vuosittain tai aina-kin joka toinen vuosi. Laidunta-malla moni pusikoituva alue saa-taisiin hoidettua tehokkaimmin. Juvan pohjoinen maamiesseura ja Pohjois-Juvan maa- ja kotita-lousnaiset keittivät talkookahvit. Syyskuussa MAMA-hankkeessa järjestetään maisemanhoitotal-koot Juvan Kaskiissa yhteistyössä Kaskiinseudun Maa- ja kotitalo-usseuran kanssa.

Kuva 1. Mäntyharjun Toivolan Knaappila, Kuva: Hanna SuominenKuva 2. Mikkelin Neitvuori, Hiiden-maan torppa, kuva: Hanna SuominenKuva 3. Juvan Vuorenmaa, kuva: Leena Lahdenvesi-KorhonenKuva 4. Heinävesi, Vihtari kuva: Mervi Kukkonen

Lisätietoa:Hanna Suominen

ProjektisuunnittelijaMahdollisuutena maisema,

MAMA -hankehanna.suomienen@ely-keskus.fi

Etelä-Savon Ely-KeskusLeena Lahdenvesi-Korhonen

Hankevastaava, maisemasuunnittelija

Mahdollisuutena maisema, MAMA-hanke

leena.lahdenvesi-korhonen@ maajakotitalusnaiset.fi

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousanaiset

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Mahdollisuutena Maisema eli MAMA -hankkeen tavoitteena on turvata ja edistää maaseutumaiseman ominaispiirteiden ja maatalousalueiden luonnon biologisen monimuotoisuu-den säilymistä Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Hankkeella halutaan lisätä maaseutumaiseman arvostusta sekä innos-taa maanomistajia, viljelijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja muita toimijoita hoitamaan maisemaa ja luonnon monimuotoi-suutta maaseudulla. Hankkeen toiminta-aika on 1.2.2013–31.12.2014 ja sitä rahoittavat Euroopan maaseudun kehit-tämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset.

Murrontie 291600 Utajärvip. 08 514 4700www.kinnusenmylly.fi

Myynti:maatalouskaupat

Lisätiedot kampanjasta www.kinnusenmylly.fi

Kampanja voimassa1.9.–31.10.

KIVENNÄIS-

JA ERIKOISREHU-

KAMPANJA

Kaupan päälle Thermoksen termospulloVaihtoehtoisesti kampanjahin-nasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä ja erikois- rehuissa tai 20 €:n alennus tonnil-ta jauheisissa kivennäisissä. *Kampanja koskee myös erikois-rehuja, jotka myydään 1 000 kg:n lavoina (Tähti-Energialisä, Tähti- Seleeni-E ja Tähti-ADE Vitamiini). Kampanjaedun saat jokaisesta 500 kg:sta.

Kun tilaat500 kg rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja* tai 1 000 kg jauheisia kivennäisiä kerralla

Siemenetkevään kylvöille

044 534 6914 | osmo.koponen@tilasiemen.fi | www.pksiemen.fi

Luonnollisesti myös luomuna.

Varmista laadukkaat kylvösiemenet nyt!

Ohrat, Kaurat, Vehnät Laadukkaat Tilasiemenseokset sekä tilan omat seokset tarpeen mukaan!

13y mp ä r i s töMahdollisuutena Maisema, MAMA -hanke toimii

Vesipuhveli on erinomainen perinnebiotooppien hoitaja

Etelä-Savon Maa- ja kotita-lousnaiset järjestivät kesäkuus-sa Kulttuurimaiseman tuotteis-tuksen opintomatkan Ruotsiin, Örebrohon ja Uppsalaan. Yksi tutustumiskohteista oli Ängshol-min tila ja tilameijeri 40 km Upp-salasta pohjoiseen, Harbon ky-lässä. Tila on Pohjoismaiden ai-noa vesipuhveleiden kasvattaja. Tilaa pitävät Eva Verner ja Pon-tus Elvingsson sekä heidän tyttä-rensä Linda.

Välimeren ruoka, mm. mozza-rella-salaatit, ovat suosittuja Ruotsissa. Alkuperäinen mozza-rellajuusto valmistetaan puhve-linmaidosta. Sitä tuodaan Ruot-siin pääasiassa Saksasta tai Ita-liasta. Lisäksi Ruotsissa valmis-tetaan mozzarellaa lehmänmai-dosta. Ängsholmin tilalla syntyi kuitenkin yritysidea: tuodaan ve-sipuhveleita Ruotsiin, opetellaan niiden kasvatusta ja valmistetaan maidosta aitoa mozzarellajuus-toa.

Vesipuhveli on kotoisin Af-rikasta, mutta sitä on esiinty-nyt koko Euroopassa ennen vii-meisintä jääkautta. Sitä on käy-tetty maataloudessa ainakin 1000v Italiassa ja muualla Etelä-Euroopassa ja Turkissa. Italiassa on ollut perinteisesti vesipuhve-leita runsaasti mm. työeläiminä, mutta niiden määrä on vähenty-nyt.

Vesipuhveli on luonteeltaan rauhallinen ja viihtyy tiiviissä lau-moissa. Poikimiset ovat helppo-ja. Maidontuotanto on keski-määrin 8-9 litraa päivässä, mak-simissaan 15 l. Maidon rasvapi-toisuus on 8-13% ja 10 litrasta maitoa saadaan 2,5kg juustoa.

Maidontuotannon käynnistymi-nen ei ole yhtä helppoa kuin ta-vallisella lehmällä. Vesipuhvelin liha maistuu naudanlihalta, joten usein niitä pidetäänkin nimen-omaan lihantuotannossa. Vesi-puhvelin nahkaa käytetään mm. loistoautojen verhoilussa. Puhve-li on myös immuuni punkeille, immuniteetti muodostuu 7-8- kk iässä. Sitä ennen ne voivat infek-toitua punkin levittämiin tautei-hin, mutta sen jälkeen niihin kiin-nittyneet punkit ennen pitkää kuolevat.

Kylmyys ei ole vesipuh-veleille ongelma

Vesipuhvelit ovat erinomai-sia maiseman- ja luonnonhoita-jia rantaniityillä ja ruovikoissa. Sorkka leviää pehmeällä alustal-la kuin hirvellä, joten ne pystyvät kävelemään pehmeillä rantamail-la. Vesipuhvelit pystyvät syömään karkeampaa rehua kuin tavalli-nen nauta. Ne pystyvät syömään kasvillisuutta myös veden alta. Saksassa ja Italiassa niitä käyte-täänkin paljon mm. ranta-aluei-den kunnostuksessa. Ruotsissa samoin kuin Suomessa ongel-mana on maiseman sulkeutumi-nen laiduntavan karjan vähenty-misen myötä. Voisiko vesipuhve-lien kasvatus olla ratkaisu meillä Suomessakin? Kylmyyskään ei ole vesipuhveleille ongelma, ne pär-jäävät vielä lähes -30 asteen pak-kasissa.

MAMA –toimijoiden matka-raportti on luettavissa hankkeen nettisivuilla, http://www.maajako-titalousnaiset.fi/hankkeet/mahdolli-suutena-maisema-mama-hanke-1493

Ängsholmin tilaan voi tutustua myös heidän kotisivuillaan http://www.angsholm.se/

Lisätietoa:Saara RyhänenYmpäristön- ja

luonnonhoidon asiantuntijaMahdollisuutena maisema,

MAMA -hankesaara.ryhanen@maajakotitalous-

naiset.fiEtelä-Savon Maa-

ja kotitalousnaisetLeena Lahdenvesi-Korhonen

Hankevastaava, maisemasuunnittelija

Mahdollisuutena maisema, MAMA –hanke

leena.lahdenvesi-korhonen@maaja-kotitalousnaiset.fi

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Vesipuhvelit ovat säyseitä kotieläimiä. Pikkukuvassa tilan logo. Kuvat: Leena Lahdenvesi-Korhonen

Aina on hyvä sää tehdä puukauppaa. Stora Enson kanssa teet elämäsi vaivattomimman puukaupan ja metsänhoitopalveluilla autat metsän uuteen kasvuun. Puukauppatulojen paras paikka on hyvän koron tarjoavalla Tähtitilillä®. Kysy lisää puunostajiltamme.

Stora Enso Metsäpuhelin 02046 1478www.storaensometsa.fi

14 ympä r i s tö

Vaarana vieraslajit – tietoa ensi kesää varten

Kasvimaailman vieraslajeista erityisesti jättipalsami ja jättiput-ki eivät ole mikään kevyesti otet-tava juttu. Niiden kohdalla on kyse erittäin aggressiivisesti le-viävistä ja voimakkaasti elintilaa luontaisilta kasvilajeilta valloitta-vista lajeista. Ne ovat näyttäviä, ehkäpä kauniitakin, mutta hä-vittävät luontaista kasvirikkaut-tamme. Luontainen kasvimaail-mamme on sinänsä arvokas ja se mahdollistaa myös, että paikal-linen ja monipuolinen hyönteis-, pieneläin- ja lintupopulaatio voi hyvin.

Jättipalsami ja jättiputki teke-vät kasvualueittensa muun hyö-dyntämisen vaikeaksi ellei peräti mahdottomaksi. Palsamin saas-tuttamia pellonreunoja on jo runsaasti ja viljelijöille jättipal-sami aiheuttaa ylimääräistä työ-

tä ja torjuntakustannuksia. Kau-histuttaa ajatella tilannetta, että jättipalsami leviää aloille, joilla metsää on tarkoitus uudistaa. Kaikkien muiden vaikutusten li-säksi metsänuudistamisen kus-tannukset nousisivat. Jättiputken ominaisuudet ja vaikutukset ovat samanlaiset, ja lisäksi kasvi on ihmiselle vaarallinen.

Jätti- eli paukkupalsami

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen kasvi, joka levi-ää siemenistä. Kasvi valtaa kas-vualaa, kun siemenkodat pok-sahtelevat auki elokuussa ja sie-menet lentävät seitsemänkin metrin päähän. Siemenet säily-vät maassa itämiskykyisinä noin kolme vuotta. Kasvustoja löytyy peltojen reunoilta, rannoilta, pu-

ron varsilta ja metsistä. Siemenet kulkeutuvat helposti mm. auton-renkaiden mukana tai maamas-soja siirrettäessä.

Jättipalsamin torjunta on aloi-tettava viimeistään, kun kukin-ta on alkanut. Hävittämistoimet toistetaan useamman kerran ke-sän aikana, ja työtä jatketaan seuraavina vuosina. Jos kasvit eivät pääse siementämään, jätti-palsami taantuu ja häviää koh-teelta muutamassa vuodessa.

Pienehköillä kohteilla jättipal-samikasvustot on helppo kitkeä/vetää maasta. Kitketyt kasvustot on syytä kerätä pois, ja hävit-tää esimerkiksi kuivattamalla ja polttamalla. Laajat jättipalsami-kasvustot niitetään lyhyeen var-teen läheltä maantasoa, koska jättipalsami kasvaa ja kukkii uu-destaan nopealla kasvuvimmal-la varressa olevista polvekkeis-ta. Myös niitetyt kasvustot kerä-tään pois ja hävitetään. Jotkut

jätehuoltoyhtiöt ottavat kerät-tyjä vieraskasveja vastaan edel-leen hävitettäväksi. Kitkettyjä tai niitettyjä kasvustoja ei kanna-ta jättää maahan, sillä kasvi jat-kaa kasvuaan katkaistunakin. Se saattaa työntää varren polvek-keista juuret maahan ja siemenet jatkavat kehittymistä.

Laajoilla - jopa useammankin hehtaarin kokoisilla - mattomai-sesti kasvavilla jättipalsamikoh-teilla on harkittava järeämpiä torjuntakeinoja, jolloin kasvustot ruiskutetaan glyfosaattipohjai-sella torjunta-aineella.

Jättiputki valtaa maat ja polttaa ihon

Jättiputki leviää helposti. Yksi kasvi voi tuottaa jopa tuhat sie-mentä, jotka säilyvät maassa kymmenkin vuotta. Jättiputki on levinnyt puutarhoista tienvarsil-le, niityille ja metsän reunoille. Kasvi on komea kokonsa ja ku-kintonsa puolesta. Jättiputken kasvineste aiheuttaa palovam-man kaltaisia ihovammoja, eri-tyisesti aurinkoisella säällä. Kas-vustot saattavat aiheuttaa joil-lekin myös hengenahdistusta ja allergiaoireita. Tästä syystä tor-juntatoimia tehdessä pitää iho ja silmät suojata hyvin.

Jättiputkea voi hävittää ja tor-jua eri menetelmillä. Muutaman kappaleen esiintymät kannattaa kaivaa juurineen maasta 10-20 cm:n syvyydestä. Pieniä, ensim-mäisen vuoden taimia voi myös kitkeä käsin. Yksi vaihtoehto on katkaista kukinto pois, jolloin siemenet eivät pääse kehitty-mään. Oikea aika katkaisulle on elokuu, jolloin kukinto on rus-kettunut, mutta siemenet eivät ole vielä kypsiä. Liian aikainen kukan katkaisu tuottaa nopeasti uuden kukan. Kukinnot kerätään pussiin ja hävitetään polttamalla tai mädättämällä muovipussissa. Lehdet ja varret voi kompostoida.

Kasvuston peittäminen pa-riksi vuodeksi paksulla, mustalla, valoa läpäisemättömällä muovil-la sopii pienille aloille. Peittämi-nen tuhoaa myös maassa olevaa siemenpankkia. Laajoilla aloilla ainoa vaihtoehto on kasvustojen ruiskuttaminen glyfosaattipoh-jaisella torjunta-aineella. Hel-pointa kasvustojen hävittäminen on alkukesällä, kun kasvit ovat vielä pieniä.

Miten tästä eteenpäin?

Vieraslajikysymykseen on maa-kunnasamme nyt ottauduttu ja keskustelua käydään. Vastuu tor-junnasta on tietysti aina maan-omistajalla, mutta meidän teh-tävämme on huolehtia, että ih-misillä on riittävästi tietoa ja osaamista vieraslajien tunnista-misesta ja torjunnasta. Kunnat ovat tärkeä yhteistyötaho. Kun-nissakin pitäisi olla riittävästi asi-antuntemusta ja olisi toivotta-vaa, että niissä herättäisiin riittä-vän varhaisessa vaiheessa laati-maan paikallinen vieraslajistrate-gia ja torjuntasuunnitelma. Val-takunnallinen strategia onkin jo olemassa.

Sinikka JokelaMaisemasuunnittelun

asiantuntijaVieraslajit kuriin

kyläympäristöissä -hanke ProAgria Pohjois-Savo,

Maa- ja kotitalousnaiset

Leppävirran Mustinmäellä on pidetty ahkerasti jättipalsamin hävitystalkoita

Jättipalsami valtaa alaa mattomaisena kasvustona

15y r i t y s

Asiantuntija kulkee yrittäjän rinnallaYritysryhmähanke on osiensa summa

Tarvitaan joukko yrittäjiä, jot-ka tuntevat, että nyt on pakko saada jotain uutta liikkeelle. Tar-vitaan jokin taho, joka ottaa toi-minnan vastuulleen. Tarvitaan sitkeitä yritysasiantuntijoita, jot-ka suunnittelevat ja vievät ryh-mää eteenpäin. Näistä aineista syntyi yritysryhmähanke Saimaa Lake Villas, joka on 12 mök-kiyrittäjän yhteistyön voimin ra-kentanut yhteismarkkinointia ja hionut palveluistaan korkeata-soisia ja luotettavia.

ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten Saimaa Lake Villas –hankkeessa näkyvin tulos on yritysten yhteis-markkinointia varten rakenne-tut nettisivut, joiden yhtenäinen ilme antaa kuvan yritysten toi-mintatavoista ja tuotteista. Mik-keliläinen Miun Loma -yritys on ollut mukana hankkeessa neljän vuoden ajan. Matleena Pulkki-nen näkee hankkeen olleen hyö-dyllinen heidän yritykselle.- Konkreettinen hyöty on ollut se, että yritykset ovat oppineet tuntemaan toisensa ja toimintatapansa. Yhteis-työ on kehittynyt pienin askelin, kun olemme saaneet rakennettua luotta-musta toisiimme, Matleena Pulkki-nen summaa.

Pienryhmien kokoontumisissa yrittäjät ovat miettineet asiakkai-ta ja heidän tarpeitaan. He ovat ideoineet tuotteita ja palveluko-konaisuuksia. Yritysasiantuntijan osa on jäsentää ja viedä työsken-telyä eteenpäin. Pulkkisen mu-kaan asiakasymmärryksen vie-minen käytäntöön yrityksissä vie

aikaa, mutta yhteisesti ideoidut teematuotteet eli ”koukut” tie-tyille asiakasryhmille ovat jo osit-tain käytössä.

Tapaamisiin ja teemapäiviin osallistuva joukko on vaihdellut, mutta ne, jotka ovat olleet ak-tiivisimmin mukana, ovat myös saaneet eniten. Sitoutuminen hankkeeseen vaatii yrittäjältä ai-kaa ja vaivaa, vaikka omassa yri-tystoiminnassa työtä on yllin kyl-lin. Kuitenkin verkosto ja sen ke-hittäminen on Pulkkisen mukaan kannattanut. - Meillä on nettisivujen lisäksi myös yhteiset Facebook-sivut sekä siellä suljettu keskusteluryhmä, joissa ver-kosto on voinut jakaa ajatuksiaan ja tietoa. Hankkeen vetäjä ja yrittäjät ovat jakaneet mm. ajankohtaisia ar-tikkeleita ja keskustelleet toiminto-jen järjestämisestä. Se on ollut kätevä tapa tehdä verkostotyötä, Pulkkinen kertoo.

Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät olivat jo ennen tätä han-ketta toimineet muissa hankkeis-sa ja tiesivät toimintatavoista jotain. Pulkkisen mukaan aluksi koossa oli vapaamuotoinen ver-kosto, joka ei tiennyt, mihin on menossa. Tosin yritykset ja nii-den asiakaskunnat olivat saman-kaltaisia.

- Yritysasiantuntijan rooli hank-keessa on suuri. Tavoitteiden kristalli-soiminen ja niistä sopiminen on vaike-aa, kun tapaamisiin eivät kaikki aina pääse ja sovitut asiat muuttuvat. Par-haimmillaan asiantuntija on sparraa-ja ja tukija, joka tekee kehitystyötä yrittäjän rinnalla. Tässä hankkeessa

yhteistyö saatiin käyntiin asiantunti-jan avustuksella, Pulkkinen tiivistää.

Hänen mukaansa kenelläkään yrittäjällä ei ole niin paljon voi-mia ja aikaa, että tekisi koko ver-koston puolesta suunnitelmia ja selkeyttäisi tavoitteita. - Jos asiantuntijaa ei ryhmällä olisi, kertoisimme vain mukavia juttuja ja söisimme pullaa, hän naurahtaa.

Saimaa Lake Villas –yritysryh-mähankkeen toiminnot alkavat olla tältä erää valmiina. Tuleval-le hankekaudelle suunnitelmat ovat verkoston osalta vielä auki, ja mietinnässä nyt on, kuinka verkosto järjestää toimintansa tulevaisuudessa. Pulkkinen on sitä mieltä, että jokaisella yrityk-sellä on jatkuva tarve kehittää ja markkinoida yritystään ympärillä muuttuvan maailman mukana.- Saimaa Lake Villas ei ole tuote, vaan kaikki yritykset ovat sen osia. Verkoston brändi on vasta kehitty-mässä, joten työ jatkuu, mutta mis-sä muodossa. Se on vielä verkostolla mietinnässä, Pulkkinen sanoo.

Suvi Korhonen

Yritysasiantuntija pohtii usein taustalla ja miettii vaihtoehtoja. Saimaa Lake Villas –hankkeen yrittäjät viilasivat elokuun lopulla Tommolansalmen Campingin terassilla palveluitaan entistä paremmiksi. Työssä oli mukana Eeva Pulkka-Leskinen (vas.), Matleena Pulkkinen ja Merja Perttola. Työskentelyä seuraa yritysasiantuntija Kirsi Mutka-Paintola (oik.)

ProAgria Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisetKirsi Mutka-Paintola, Yritys- ja elintarvikeasiantuntija, Maakuntien Parhaat –yhteyshenkilöp. 040 579 6330, kirsi.mutka-paintola@proagria.fiSuvi Korhonen, yritysasiantuntijap. 043 824 9505, suvi.korhonen@proagria.fi

ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaisetJohanna Rinnekari, yritysasiantuntija, toiminnanjohtajap. 040 301 2441, johanna.rinnekari@proagria.fiKirsi Rannikko, projektipäällikkö Koivikon yritysryhmähankep. 040 301 2406, kirsi.rannikko@proagria.fi

ProAgria Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Marja Niskanen, yritysasiantuntija, ruokapalvelut, p.0400 905 782, marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fiHeli Sulola, palvelupäällikkö, MKN toiminnanjohtajan sijainen p. 040 672 05 97, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi

16 y r i t y s

Maaseudulle syntyy uusia innovatiivisia yrityksiä

Maailma muuttuu ja niin muuttuvat maatilayritysten pal-velutarpeetkin. Viimeaikoina on kuultu ikäviä uutisia suurista tu-lipaloista, jotka ovat monissa tapauksissa johtuneet viallisis-ta sähkölaitteista. Ennakoivaan sähkölaitteiden huoltoon ja kun-nossapitoon syntyi alkukesällä yritys nimeltä Virtatie Oy. Vastaa-valla liikeidealla toimivia yrityksiä on vain muutamia Suomessa.

Virtatie Oy:n yrittäjä Jani Hi-manen kertoo kiinnostunees-ta maatilayritysten ennakoivasta sähkölaitteiden kunnossapidos-ta muutamia vuosia sitten. Hän innostui asiasta niin paljon, että ryhtyi kouluttautumaan ja sel-vittämään asiaa perusteellisesti muun työn ohessa. Jani otti yh-teyttä ProAgrian yritysasiantun-tijaan puolitoista vuotta sitten. Prosessi alkoi Kilpailukykyä ete-läsavolaiseen maaseutuyrittämi-seen hankkeen maksuttomalla kartoituksella. Kartoituksen pe-rusteella todettiin tämän olevan mielenkiintoinen yritysidea, jota kannattaa jalostaa. Idean jalos-tustyötä tehtiin ELYstä haetta-van toimintaedellytysten selvitys-hankkeen avulla. Toimintaedelly-tyksen selvityksen yhteydessä ha-ettiin investointitukia ja yrityksen kehittämistuki.

ProAgria lähetti yhdessä yrittä-jän kanssa kyselyn maaseutuyrit-täjille sähkölaitteiden huollosta

ja kunnossapidosta. Markkina-tutkimuksesta selvisi, että kysei-selle toiminnalle on tilausta. Yri-tysideaa kehiteltiin eteenpäin sel-vittämällä toimintaympäristöä ja kilpailijoita. Kehittämisprosessin aikana testattiin palvelua pilotti-tilalla ja saadun palautteen myö-tä palvelua kehitettiin edelleen. Tilipalveluiden kanssa jatkettiin yhteistyötä tekemällä yritykselle kassabudjetti kassan hallinnan työkaluksi. Janin mukaan Pro-Agrian kanssa tehty yhteistyö on auttanut yritystoiminnan käyn-nistämisessä.

- ”Kehitystyön avulla saamme rakennettua palvelusta asiakkai-den tarpeita vastaavan”, Jani to-teaa.

Yrityksen toiminta käynnistyi kesän kynnyksellä. Töitä on ollut joka päivälle, toteaa yrittäjä Jani Himanen. Työt ovat olleet mo-nipuolisia ja asiakkaat ovat ot-taneet palvelun hyvin vastaan. Toimenpiteet asiakkaan luona alkavat sähkölaitteiden kartoi-tuskäynnillä, josta tehdään ra-portti. Käynnin aikana käydään lävitse mm, sähköpiirustukset ja sähkölaitteiden kunto. Jokaisesta tarkastettavasta kohteesta mää-ritetään toimenpiteet, eli jos jos-sain laitteessa on vikaa, niin ra-porttiin merkitään suositus kun-nostustoimenpiteistä. Kartoitus ei pääty tähän, vaan Virtatie voi tarvittaessa korjata huomatut

puutteet. Toki palvelurepertuaa-riin kuluu muutakin, kuten läm-pökuvaukset, energiaa säästävät ratkaisut ja turvallisuusratkaisut.

Maatilojen sähköturval-lisuus on maatalousyrit-täjän vastuulla

Sähköturvallisuutta valvova Tukes ja Finanssialan Keskuslii-to ovat selvittäneet eläintuotan-to- ja viljelytilojen rakennusten sähkö- ja paloturvallisuutta. Tu-lokset osoittavat sähkölaitteiden tarvitsevan monesti korjaustoi-menpiteitä. Sähkölaitteiston hal-tija eli maatalousyrittäjä on lain mukaan vastuussa laitteiston tur-vallisuudesta ja siten velvollinen pitämään sen kunnossa.

Tulipalon vaara ei ole sähkö-laitteisiin liittyen ainoa vaarateki-jä. Sähkö on vaarallista, jos sitä käytetään väärin tai sähkölait-teet ja -laitteistot ovat huonossa kunnossa. Tuotantotilojen olo-suhteet ovat monesti hankalat ja vaaralliset mm. niihin synty-vän kosteuden tai kertyneen lian vuoksi, jolloin sähköiskun uhka on entistäkin suurempi.

Tapaturmia voidaan kuiten-kin ehkäistä. Yksi tapa varautua on tehdä perusteellinen huolto- ja kunnossapito-ohjelma, jos-sa määritellään tarvittavat toi-menpiteet, toimenpiteiden tiheys ja tekijät. Jos ja kun hyvin usein

Jani HimanenVirtatie Oy

puh. 050 344 4474jani.himanen@virtatie.fi

www.virtatie.fi

pääsulakkeiden koko on yli 35 ampeeria, haltijan on teetettävä laitteistolle määräaikaistarkastus vähintään 15 vuoden välein. Tä-män tarkastuksen saa tehdä joko valtuutettu tarkastaja tai valtuu-tettu laitos.

Lakisääteisen määräaikaistar-kastuksen väli on niin pitkä, että laitteistolle on järkevää tehdä säännöllisen kunnossapidon lisäk-si myös kunnossapitotarkastuk-sia, joissa sähköalan ammattilai-

nen käy läpi sovitusti laitteiston ja tekee tarvittaessa saman tien niiden korjauksetkin. Tällaisessa tarkastuksessa voidaan kiinnittää turvallisuuden lisäksi huomiota paitsi laitteiston käytettävyyteen nykyisten ja tulevienkin tarpeiden kannalta myös sen energiatehok-kuuteen.

Eukonkannossa herkuteltiin lähiruuallaYlä-Savon kansainvälisin ta-

pahtuma Sonkajärven Eukon-kanto järjestettiin 4-5.7.2014 jo 19 kerran. Eukonkanto tuo maa-ilmalle paitsi Sonkajärveä, niin myös Ylä-Savoa ja Suomea. Ta-pahtuma-alue sijaitsee Sonkajär-ven kirkonkylällä urheilukentän alueella. Kävijämäärä tapahtu-massa oli n. 5500 kävijää.

Eukonkanto -tapahtuman tee-mana oli tänä vuonna lähiruo-ka. Lähiruoka ja paikallisruoka tarkoittavat tuoretta, sesongin-mukaista ruokaa, jolla on lyhyet jakeluketjut. Lähiruoka antaa li-säarvoa matkailulle, kaupalle ja ammattikeittiöille. Se kehittää myös paikallista ruokakulttuuria, sillä oman alueen maut, raaka-aineet ja ruokaperinne tulevat tu-tuiksi ja säilyvät. Kun lapsena op-pii, mistä ruoka tulee ja kuka sen tekee, niin ruokaa arvostaa myös aikuisena. Lisäksi lähiruoka an-taa työtä ja toimeentuloa alueen yrittäjille ja edistää kestävän ke-hityksen mukaista yritystoimin-taa.

Eukonkanto 2014 tapahtu-

massa toteutettiin Rosvo Ron-kaisen lähiruokaravintola tapah-tuma alueella ensimmäistä ker-taa. Buffet pöydässä oli tarjol-la mm. Rutakon rouskusalaat-tia (TL-Maistuvat OY), myllärin ryytimaan salaattia (Mustolan tila) sekä kedonneidon viettelystä (Kiurun Kellari). Kalaruuan ystä-vät saivat herkutella rysäpihveillä (Jarvifisu) onkipojan kastikkeella. Itseoikeutettu liharuoka oli Ros-vo Ronkaisen paisti houkutus-soossilla (Mustolan tila) kyytipoi-kana Herkon pottulootaa. Ruo-kaleipänä oli tarjolla paikallisten leipomoiden palaskakkua (Rau-tavaaran leipomo) ja rosvories-kaa (Vieremän Leipomo). Ruo-kalistan kruunasi kahvin kanssa nautittu sonkajärveläisen Ollilan tilan mustikkajäätelö. Lisäksi lä-hiruokateema oli myös Sonkajär-ven kunnan tarjoamassa kutsu-vierastilaisuudessa.

Marja Niskanenyritysasiantuntija

ProAgria Pohjois-Savo Maa- ja kotitalousnaiset

17y r i t y s

Satoa ruokakulttuurifestivaali ylitti odotukset ja keräsi kehuja17 000 ruoka-annosta annosta kahdessa päivässä, kävijöitä 20 000!

Ensimmäinen SATOA - ruo-kakulttuurifestivaali järjestettiin PE 29.8.- LA 30.8.2014 KLO 11 – 21 Kuopion Kauppakadulla, Kauppahallin ja Lyseon välisellä katuosuudella.

Tapahtumassa myytiin kahden päivän aikana 17 000 ruoka-an-nosta ja järjestäjien arvion mu-kaan kävijämäärä oli n. 20 000! SATOA tapahtumaa markkinoin-tiin ennakkoon yhteisöllisenä ta-pahtumana ja siinä se onnistui loistavasti. Ensimmäistä kertaa

Kuopion toriremontin jälkeen eri-ikäiset kävijät nauttivat hy-västä ruoasta, musiikista, viinistä ja viettivät aikaa yhteisen pitkän pöydän ääressä uudella kävely-katuosuudella.

Pääosassa tapahtumassa oli ruoka, ravintolat ja niiden osaa-va henkilökunta. Mukana olivat SalaCavala, Ehta, Fransmanni, Kummisetä, Rustik, Vintti, Loi-mutar, konttiravintola Morton, Dos Amigos, Isä Camillo ja Mus-ta Lammas sekä Via Gourmet.

Kaikkien annoksia kehuttiin ja asiakkaat pääsivät maistelemaan herkullisia ruoka-annoksia hin-taan 3-8 eur/annos. Tätä lisää, kuului monen kävijän suusta.

Hyvän ruoan lisäksi katusoit-tajat, katutanssijat ja yhteisten taideteosten rakentaminen lisä-sivät viihtyvyyttä. Myös sää suo-si tapahtumaa vaikka oli hiukan koleaa. Tapahtumaan oli vapaa pääsy.

Tapahtuman tuotannosta ja konseptin suunnittelusta vastasi kulttuurituotantoihin erikoistu-nut Anja Lappi, Anya Produc-tions Ky. SATOA -tapahtuma on osa Pohjoissavolaiset maut mat-kalla kansainvälisyyteen -hanket-ta, jossa etsitään uusia tapoja kansainvälistymiseen elintarvike-, matkailu- ja luovien alojen yri-tysten yhteistyössä. Pohjois-Sa-von maaseutustrategian visiona on, että Pohjois-Savo on vuonna 2020 valtakunnallisesti ja kan-sainvälisesti tunnettu ruokamaa-kuntana.

Helena Lehtoaro Pohjoissavolaiset maut matkalla

kansainvälisyyteen – hanke

Kävijät nauttivat hyvästä ruoasta, musiikista, viinistä ja viettivät aikaa yhteisen pitkän pöydän ääressä

Satoa –tapahtuman tuottajana toimi Anja Lappi ja kuvassa myös ravintola Kummisedän keittiömestari Kalle Jälänne

Ravintoloiden herkkuannokset olivat pieniä ja edullisia, joten niitä saattoi mais-tella useita. Kuvassa Punajuurispelttiä ja Peltolan Blue -juustoa, ravintola Mus-ta Lammas

Pohjoiskarjalaiset aidot maut Herkkujen Suomi –tapahtumassa

Herkkujen Suomi -lähiruokata-pahtuma järjestettiin nyt jo nel-jännen kerran pääkaupungin sy-dämessä. Rautatientorille Helsin-kiin tuli tänäkin vuonna yli sata lähiruuan tuottajaa ja valmista-jaa. Maakuntien pienet elintarvi-keyritykset maistattivat Herkku-jen Suomessa maaseudun aitoja makuja. Pohjoiskarjalaiset elin-tarvikeyritykset, tuottajat ja val-mistajat tarjosivat alueen parhai-ta lähiruokaherkkuja.

Herkkujen Suomessa Pohjois-Karjala –osastolla esittäytyi 18 yritystä, ruokamaakunta Pohjois-Karjalan makuelämysten koko kirjo. Osastolla paistettiin jälleen tuhansia aitoja karjalanpiirakoi-ta. Tarjolla oli myös mm. sultsi-noita, ohrapuolukkarönttösiä, vatruskoja, ruislastuja, Möhkön mummon pipareita ja mustikka-piiraita, ruisleipää, laaja valikoi-ma gluteenittomia tuotteita, luo-mujauhoja, marjajalosteita, maa-tilalla valmistettua jäätelöä, hu-najatuotteita ja villisikaa.

Pohjois-Karjala-osaston tee-mana oli: Elintarvikeketjun yh-teistyöllä avoimuuteen, jäljitet-tävyyteen! Tapahtumassa teh-tiin tunnetuksi Leipää Pohjois-Karjalasta -tuoteperhettä, joka julkistettiin keskiviikkona 20.8. Leipää Pohjois-Karjalasta -tuo-teperheen tuotteet on valmistet-tu Pohjois-Karjalassa jauhetusta kotimaisesta viljasta ja ne on lei-vottu Pohjois-Karjalassa. Ruoka-ketju pellolta pöytään on helpos-ti jäljitettävä, läpinäkyvä, avoin. Viljelijällä, myllärillä, leipurilla, leipäkuskilla, kauppiaalla, kulut-tajalla ja kehittäjällä on kasvot! Heidät tunnetaan.

Alkuvaiheessa Leipää Pohjois-Karjalasta -tuoteperheeseen kuu-luu Chili-Mustikkaruis ja Karta-non Ruis. Koko maan kattavas-ti tuotteita voi ostaa kaupoista syyskuun alusta. Pakkauksissa on QR –koodit, jotka auttavat kuluttajaa selvittämään helpos-ti, mistä raaka-aineet ovat läh-töisin ja missä ne on jalostettu.

QR –koodi johdattaa kuluttajan nettisivuille, jossa kerrotaan tar-kemmin tuoteperheen tuotteista ja koko elintarvikeketjusta pellol-ta pöytään. Nettisivuilla julkais-taan säännöllisesti kirjoituksia, joissa ruoantuottajat, kulutta-jat ja asiantuntijat kertovat avoi-mesti työstään kotimaisessa, pai-kallisessa ruoantuotannossa ja –markkinoinnissa. Liitteenä teks-ti, jotka tulee alkuvaiheessa Lei-pää Pohjois-Karjalasta QR –koo-din nettisivuille. Tekstejä päivite-tään säännöllisesti ja niissä ker-rotaan viljaketjun ajankohtaisia kuulumisia. Jäljitettävyysketju-työn uranuurtajina ovat toimi-neet Liperin Mylly, Porokylän Lei-pomo ja ProAgria Pohjois-Karja-lan Maa- ja kotitalousnaiset. Yri-tykset kuuluvat Karelia à la carte –verkostoon.

Herkkujen Suomi -tapahtu-massa julkistetiin myös, miten raaka-aineiden kotimaisuus, pohjoiskarjalaisuus näkyy entistä paremmin leipomoiden tuotteis-

sa koko Itä-Suomen kattavasti. Liperin Myllyn kehittämä Kotipel-lon vilja -myymäläkonsepti hel-pottaa kuluttajaa ostopäätöksen tekemisessä Tapahtumassa vie-raili viime vuonna lähes 65 000 kävijää.

Pohjois-Karjalan esittäytymis-tä Herkkujen Suomessa ja Leipää Pohjois-Karjalasta –tuoteperheen

kehittämistyötä rahoittaa: Pohjois-Karjalan maakuntalii-

ton tulevaisuusrahasto, Pohjois-Karjalan Ely –keskus & Euroopan maaseuturahasto, yritykset.

Johanna Rinnekariyritysasiantuntija

ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja kotitalousnaiset

Aloituspäivä: Ke 17.9. klo 10-15, Paikka ilm. myöhemmin Hinta: 480 euroa/yritys + alv 24 % (sis. viisi kokoontumista). Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Pikaisesti yritysasiantuntija Marja Niskanen, 0400 905 782, marja.niskanen@proagria.fi

Menestyvä lähiruokayrittäjäTule mukaan pienryhmätoimintaan!

Käsittelemme mm. seuraavia aiheita - Keitä ovat asiakkaani? - Markkinointi- ja myynti - onko aikaa riittävästi? - Miten kuljetan tuotteeni - logistiikka yhteistyö? - Mitä talousluvut kertovat - toteutuuko unelma? - Ajankäyttöni yrittäjänä - miten varmistan jaksamiseni?

Polku maaseutuyrittä- jyyteen -hanke

Iloi se t Kekrikem utJä tkä n kämpälläR a u h a la hdes s ake 5 . 11. klo 19 - 22

Tule herkulliseen sadonkorjuujuhlaan Tutustu kekriperinteeseen ja nauti syyssadon perinteisiä herkkuja Jätkänkämpän tapaan. Iltaa isännöi Waikko-Joenakin tunnettu Henry Räsänen ja musiikista vastaa harmonikkataiteilija Mika Tarkkonen. Järjestelyissä on mukana Savon ammatti- ja aikuisopisto.

Ruokailu + ohjelma 28 e / henkilö. Kekriväelle ilmainen sisäänpääsy Rauhalahden “piika”tansseihin, esiintyjänä suosittu Taikakuu.

Ilmoittaumiset 22.10. mennessä p. 020 7473650 tai info.pohjois-savo@proagria.fi

Katiskaniementie 8, KUOPIOwww.rauhalahti.fi

18 y r i t y s

Syö hyvää -tapahtumista vinkkejä lapsiperheen ruokailuun

Uudet ravitsemussuosituk-set julkaistiin alkuvuonna 2014. Maa- ja kotitalousnaiset kerto-vat uusista suosituksista Kulut-tajaliiton Syö hyvää -hankkeen kumppaneina. Tänä vuonna neu-vonnan kohderyhmänä ovat lap-siperheet. Järjes-tön ruoka-asian-tuntijat antavat käytännönlähei-siä vinkkejä hy-västä ruuasta ja ravitsemuksesta perhekerhoissa, -kahviloissa ja muissa lapsille suunnatuissa ti-laisuuksissa ympäri Suomen.

Koko perhe on tervetullut toi-minallisiin ja innostaviin Syö hy-vää -tapahtumiin! Maa- ja koti-talousnaisten ruoka-asiantuntija auttaa etsimään keinoja help-poon arkiruokailuun. Viisas syö-minen ei ole milligrammojen las-kemista, vaan jokaisen päivän pieniä tekoja. Terveellisen ruo-

kavalion voi myös koota monilla eri tavoin – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.

Tapahtumaan sisältyy lyhyt alustus sekä havaintopisteitä, joi-hin voi kukin käydä tutustumas-sa omassa tahdissaan. Havainto-

pisteillä kannustetaan kasvisten käyttöön sekä tutkitaan sokerin saantia erilaisista elintarvikkeista. Lapset ja aikuiset pääsevät haas-tamaan aistinsa rastilla, jossa in-nostetaan tutustumaan ruokaan myös haistellen ja ulkomuotoa tutkien.

Kaikki osallistujat saavat mu-kaansa Syö hyvää -esitteen ja lap-

siperheelle tarkoitetun Syödään yhdessä -vinkkivihkosen.

Syö hyvää on Kuluttajaliiton hanke, jota rahoittaa Raha-au-tomaattiyhdistys. Hankkeessa on Kuluttajaliiton mukana 21 kumppania. Hankkeen tavoittee-

na on viestiä ravitsemussuo-situksista niin, että moni löy-täisi vastauk-sia omiin poh-dintoihinsa ja ymmärtäisi ter-veell isen ruo-kavalion koos-t a m i s e n p e -

rusedellytykset ja haasteet. Hyvä ruokavalio tekee hyvää niin ke-holle, aisteille kuin ympäristölle-kin.

Katso alueesi Syö hyvää -ta-pahtumat nettisivujen tapahtu-makalenterista www.maajakotita-lousnaiset.fi/tapahtumakalenteri tai ota yhteys lähimpään piirikeskuk-seen.

Joensuun seudunLähiruoka löytyy oppaasta

Joensuun seu-dulla julkaistiin ke-

sän alussa Hanki hy-vää läheltä -lähiruoka-opas. Oppaasta löytyy kattavasti tietoa Joen-suun seudun ja sen lähi-alueiden elintarvikealan pientuottajista. Mukana

ovat alkutuottajat, jatko-jalostajat, jälleenmyyjät

sekä pitopalvelut ja ravin-tolat.

Oppaassa on yli 70 yrityksen tuote- ja palvelutiedot. Jotta asi-akkaat löytäisivät haluamansa palvelut helposti, on yritykset si-joitettu Joensuun seudun kar-talle. Jokainen yritys on saanut omaan osioonsa myös tunnuk-set, jolla yrityksen tuotteet tai palvelut löytyvät. Tunnuksia ovat mm. kala, liha, maito, muna, juurekset, hunaja, marjat, sienet, kahvila ja kauppa. Myös luomu-tuotteilla on oma merkkinsä.

Opasta on jaettu siinä muka-na olevissa yrityksissä, messuilla ja tapahtumissa, Joensuun hotel-leissa sekä seudun S-marketeissa.

Lähiruokaopas otettiin vastaan todella hyvin. Eniten kiitosta on tullut selkeydestä, näpsäkästä koosta sekä herkullisista kuvista, jotka houkuttelevat ostamaan, kertoo oppaan sisällön koon-nista vastannut Pirjo Korjonen Piken Paletti Oy:stä. Myös tuo-temerkit ja niiden sijoittaminen erilliseen läppään koettiin hyvinä. Läpästä ne on helppo tarkistaa vaikka jokaisella aukeamalla Kor-jonen jatkaa.

Opas auttaa löytämään tuot-tajat tai yritykset, jotka myyvät paikallisesti tuotettuja elintarvik-keita. Se tukee alueen ruokamat-kailua kokoamalla lähiruuan pa-rissa toimivat yritykset samaan julkaisuun. Lisäksi opas vahvistaa osaltaan alueen yrittäjyyttä ja us-koa maaseudulla menestymiseen.

Tähän ensimmäiseen versioon saatiin mukaan suuri osa alueen lähiruokatoimijoista. Mukana-olevat yrittäjät hehkuvat tyytyväi-syyttään. Ne jotka nyt jäivät syys-tä tai toisesta pois, ovat harmi-telleet asiaa, Pirjo Korjonen mai-nitsee.

Oppaassa on mukana myös 15 yritystä Joensuun seudun ulko-puolelta. Näiden yritysten tuot-teita on myynnissä Joensuun seu-dulla. Lähiruokaopas on tarkoi-tettu ihan tavallisille kuluttajille, jotka arvostavat hyvää, puhdas-ta ja lähellä tuotettua ruokaa. Oppaasta on myös suurta apua mökkiläisille, jotka saavat käte-västi informaatiota alueen lähi-ruokatarjonnasta, Pirjo Korjonen kertoo.

Lähiruokabuumi

Lähiruokainnostus on nyt kuu-mimmillaan. ProAgria Pohjois-Karjalan toteuttaman tutkimuk-sen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana lähiruokatuotteit-ten myynti on kasvanut 62 pro-senttia. Lisäksi 65 prosenttia tut-kimukseen vastanneista lähiruo-katuottajista kertoo lisänneensä vähittäismyyntipisteitä.

Tutkimuksessa haastateltiin 35 lähiruokapalveluja tarjoavaa yrit-täjää. Lähiruoka on nyt in.

Buumi jatkuu edelleen ja kiih-tyy entisestään, arvioi Johanna

Rinnekari ProAgria Pohjois-Kar-jalasta.

Tänä päivänä kysytään eniten ihan perusruoka-aineita, kuten porkkanaa, lanttua, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi lähellä tuo-tettu liha ja kala kiinnostavat jat-kuvasti enemmän, Rinnekari jat-kaa.Kasvava haaste lähiruuan saamiseksi on tuottajien vanhe-neva sukupolvi. Nyt tarvittaisiin nopeasti lähiruuasta innostunei-ta nuoria yrittäjiksi. Tässä olisi mainio paikka löytää ura terveel-lisen ruuan tuottajana, Johanna Rinnekari mainostaa.

Pohjoiskarjalainen lähiruo-ka leviää vauhdilla muualle Suo-meen. Karjalanpiirakka on herk-ku vailla vertaa, Lehtikuohu - al-koholiton kuohujuoma kruunaa juhlat ja Höytiäisen kuha mais-tuu kaikille.

Viimeisin uutuustuote on suur-ta kiinnostusta herättänyt Leipää Pohjois-Karjalasta –tuoteperheen Chili-Mustikkaruisleipä ja Karta-non Ruisleipä, joita saa piakkoin kautta maan, Johanna Rinnekari lupaa.

Lisätietoja: Anne Mujunen

Josek Oyp. 0500 285 906

Pirjo KorjonenPiken Paletti

p. 050 549 8351 Opas löytyy nettisivuilta

osoitteesta www.josek.fi

Jopa 5 % Bonusta LähiTapiolan vakuutuksista! Voit hoitaa Bonuksen rekisteröinnin - lahitapiola.fi/bonus - puhelimitse 0800 123 222* - lähimmällä LähiTapiolan toimistolla (katso lähin toimistosi lahitapiola.fi) *ma-pe klo 8.00 - 18.00, puhelu on maksuton. Mikäli et ole vielä LähiTapiolan asiakas, jätä yhteydenottopyyntösi nettisivuillamme; lahitapiola.fi

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Panosta laatuun.

OY TORNUM AB info@tornum.fi www.tornum.fi Teemu Jyllikoski, Honkajoki, 0440-468 077Mårten Krokfors, Kruunupyy, 0456-704 001

Johan Lindholm, Kirkkonummi, 0400-838 043

Meiltä ratkaisu kaikkiin kuivaus- ja varastointitarpeisiin!

Investoitulevaisuuteen!

19maa- j a ko t i t a l ousna i se t

Maa- ja kotitalousnaisten Ruokaneuvot

Juureksista kannattaa nauttia mones-takin syystä. Ne ovat herkullisia, terveel-lisiä ja erittäin monikäyttöisiä. Juureksia syömällä pienennät ruokamenojasi sekä omaa hiilijalanjälkeäsi.

Syksyllä kannattaa nauttia monipuo-lisesti juuresruoista, sillä silloin juurek-set ovat tuoreimmillaan. Niitä ei toki sovi unohtaa talvellakaan, sillä ne säilyvät hy-vin ja ovat oiva lisä kylmien päivien ateri-oille.

Erinomainen mauste, höyste ja lisuke

Juurekset höystävät ja maustavat keitto-ja ja pataruokia. Paistoksissa, gratiineis-sa ja laatikkoruoissa juurekset voivat olla myös pääraaka-aineena. Juureksista raas-tettu tai paahdettu salaatti raikastaa pöy-tää silloin, kun kotimaisia tuorevihannek-sia on heikommin saatavilla.

Juureksilla voi korvata myös osan kal-liimmista raaka-aineista ruuissa.

- Esimerkiksi lihamurekkeessa voi osan lihasta korvata kasviksilla. Silloin lihan osuus vähenee ja ruuasta tulee edullisempi ja terveellisempi, neu-voo Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Helena Velin.

Kekseliäs kotikokki pyöräyttää juurek-set myös makeaan leivokseen. Moni tietää porkkanakakun, mutta oletko jo kokeillut suklaa-punajuurileivoksia tai palsternakka-kakkua?

Ohjeet löytyvät Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuiltawww.maajakotitalousnaiset.fi/vinkit-ja-teematLisätietojaruoka-asiantuntija Helana Velin, Maa- ja kotitalousnaisten Keskusp. 040 527 1579, helena.velin@maajakotitalousnaiset.fikehityspäällikkö Katja Pethman, Maa- ja kotitalousnaisten Keskusp. 040 575 0056, katja.pethman@maajakotitalousnaiset.fiwww.maajakotitalousnaiset.fiSilja Varjonen (os. Nousiainen), vs. viestintäpäällikkö Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.puh. 040 526 8475silja.nousiainen@maajakotitalousnaiset.fi

Kokeile rohkeasti uusia makuja

Käytetyimmät juurekset lienevät porkka-na, punajuuri, lanttu, palsternakka ja sel-leri.

- Kokeile reippaasti myös hieman harvinai-sempia juureksia kuten maa-artisokkaa, musta-juurta tai juuripersiljaa, Velin kehottaa.

Maa-artisokka ja mustajuuri ovat par-haimmillaan yksinkertaisissa ruuissa, jois-sa niiden herkät aromit pääsevät oikeuk-siinsa. Keiton tai muhennoksen mausteek-si riittää ripaus suolaa, pippuria ja mus-kottipähkinää. Juuripersilja puolestaan tuo hentoa persiljan makua esimerkiksi keittoihin tai patoihin.

Popsi raikkaina välipaloina

Monet juureksista sopivat nautittavik-si sellaisinaan tuorepaloina. Juureksia voi syödä hyvällä omatunnolla miltei niin pal-jon kuin jaksaa, sillä niissä on hyvin vähän energiaa painoonsa nähden. Raakana syö-dyissä kasviksissa on hyvin vitamiinit ja ki-vennäisaineet tallella.

- Juureksia kannattaakin paloitella valmiik-si rasiaan parin päivän menekki, jotta niitä on nopea ja helppo napata kevyeksi välipalaksi kun nälkä yllättää, ruoka-asiantuntija Helena Velin kertoo.

Kokeile napostelupaloina tutun porkka-nan lisäksi raakaa kyssäkaalia, lanttua ja naurista!

TrukkihaarukatSuursäkkinostimet

KauhatTakakauhatTalikot

TrukkihaarukatSuursäkkinostimet

KauhatTakakauhatTalikot

parkkiin Killerjärven raviradalle. Sekä pysäköinti etäparkkiin että kuljetus raviradalta Jyväskylän Paviljonkiin on maksutonta.

KoneAgria on järjestyksessään kymmenes. Sen järjestäjinä ovat ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi.

20

KoneAgria avoinna 8.-11.10.2014

ke-pe klo 9-17, la klo 9-16

Jyväskylän PaviljongissaUno Savolan katu 8

Jyväskylä

Kuva: Tomi Tuuliranta

näy t t e l y t

Ammattilaiset kohtaavat syksyn odotetuimmassa näyttelyssä, KoneAgriassa

KoneAgr ia-näytte ly p ide-tään Jyväskylän Paviljongissa 8. - 11.10.2014. Näyttelyalue tulee olemaan täynnä, joten kävijöille on luvassa monipuolinen näyt-tely. Näyttelytila on käytännössä loppuunmyyty. Osastoja on yh-teensä noin 200 ja mukana ole-via yrityksiä ja valmistajia useita satoja. Näyttelyssä on ulkoaluet-ta noin 10 000 m2 ja lämmitet-tyjä telttahalleja 3000 m2, joten nähtävää on paljon niin sisällä kuin ulkonakin, kertoo näyttely-päällikkö Marko Toivakka.

Telttahallien pinta-alaa on li-sätty puolella viime vuodesta. Ulko-osastot sijoittuvat telttojen läheisyyteen Paviljongin piha-alu-eelle ja Lutakoaukiolle. Tarjon-ta tulee olemaan monipuolinen. Esillä on traktoreita, puimureita, peltotyökoneita, karjataloustar-vikkeita, maatilojen energiarat-kaisuja sekä tietenkin erilaisia tuotantopanoksia, Toivakka jat-kaa.

Ammattilaisten tapahtuma

Näyttelystä odotetaan edel-lisvuosien tapaan maatalouden ammattilaisten kohtaamispaik-kaa. Viime vuoden kävijöistä oli Tietoykkönen Oy:n tekemään kä-vijätutkimuksen mukaan 44 % päätoimisia, 10 % sivutoimisia maanviljelijöitä ja 10 % yrittäjiä maaseudulla. Kuusi prosenttia kävijätutkimukseen vastaajista oli joko palkkatyössä maataloustuo-tannossa tai alan opiskelijoita. Viljanviljelyn mainitsi päätuotan-tosuunnakseen 32 % vastaajista ja maidontuotannon 26 %.

Seminaarit luotaavat tulevaa

Näyttelyn yhteydessä järjeste-tään useita seminaareja. Tors-tain (9.10.) seminaarissa aiheena on maaseudun kehittäminen uu-della ohjelmakaudella ja mukana

on maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo.

Osakeyhtiömuotoista maa-taloutta tarkastellaan kahtena päivänä (8. ja 9.10). Karjatalo-us on myös vahvasti esillä. Pro-Agrian seminaarissa käsitellään maidontuotannon tuotosseuran-taa johtamisen apuna pe 10.10. Pihvikarjaliitto järjestää oman se-minaarinsa to 8.10. Itä-Suomen MTK-liittojen lihavaliokunta ja MTK Etelä-Pohjanmaan lihava-liokunta järjestävät liha-alan foo-rumin 9.10.

Näyttelyvierailla on vapaa pää-sy seminaareihin. Ajantasainen seminaariohjelma löytyy koko-naisuudessaan KoneAgrian koti-sivuilta www.koneagria.fi.

Kasvintuotannon uudet palvelut ProAgrian osastolla

Asiantuntijamme ovat paikal-la ProAgrian osastolla kertomas-sa uutuuksistamme; kasvintuo-tannon palvelupaketeista. Mui-ta aiheitamme ovat mm. inves-toinnit talouden näkökulmasta, yhtiömuotoinen maatalous sekä pienryhmätoiminta. Maidon-tuotannon huippuosaajiltamme voi kuulla mm. tuotosseurannan

uudistuksen tuomista mahdolli-suuksista.

Tule porukalla

KoneAgria sopii hyvin käyn-tikohteeksi, jos haluat tehdä si-dosryhmätyötä asiakkaittesi tai muiden sidosryhmiesi kanssa. Kokoa ryhmä, tilaa ryhmäliput sekä tarjoilu ennakkoon ja lähde vieraittesi kanssa matkaan. Ryh-mälipuista vastaa Eeva-Liisa Kivi-mäki, 040 576 8740. Ravintola-palveluista vastaa Paviljonki Ra-vintolat.

Ryhmän ei tarvitse olla suu-ri. Ryhmän voi koota vaikka ka-veriporukasta. Jo pikkubussilli-nen (yhdeksän ihmistä) saa liput alennettuun hintaan. Ryhmäli-pun hinta on 12 EUR (normaa-lilippu on 17 EUR). Tilausbussi tuo kävijät suoraan sisäänpääsy-portille.

Näyttelyyn on helppo tulla

Näyttelyyn pääsee käteväs-ti julkisilla, kun Jyväskylän mat-kakeskus on vain parinsadan metrin päässä näyttelyalueesta. Omalla autolla liikkujille käte-vä vaihtoehto on pysäköidä etä-

SeminaariohjelmaKeskiviikko 8.10.2014Osakeyhtiömuotoinen maa-talous, järj, ProAgriaLämpöyrittäjän tekniikkava-linnat, järj. Bioenergia ryLanta tehokäyttöön, järj. MTTPihvikarjaseminaari, järj. Pih-vikarjaliitto

Torstai 9.10.2014Maaseudun kehittäminen uu-della ohjelmakaudella, järj. KoneAgria, mukana maa- ja metsätalousministeri Pette-ri OrpoLiha-alan foorumi, järj. Itä-Suomen MTK-liittojen lihava-liokunta ja MTK Etelä-Poh-janmaan lihavaliokuntaOsakeyhtiömuotoinen maa-talous, järj. ProAgriaKasvinsuojelu uudella ohjel-makaudella, järj. TukesVetvicen luento ruokinnasta, järj. NHK-keskus

Perjantai 10.10.2014Uusia ideoita maatilojen toi-mintaan, järj. MTTTuotosseurannasta tsemppiä johtamiseen, järj. ProAgriaKlapien käsittely ja kuivumi-nen -tietoisku, järj. JAMKTutkimukset käytäntöön – viisastu vartissa: Maitotilan omavaraisuus, tabletti trak-torissa, ternimaidon laadun mittaaminen ja maatalous-yrittäjien hyvinvointi, järj. JAMK ja Savonia

Lauantai 11.10.2014Luomuseminaari, järj. Pro-Agria

LiputAikuiset 17,-/hlöNuoret (12-16 v.) 12,-/hlöOpiskelijat (opiskelijakortti esitettävä lipunmyynnissä) 12,-/hlöRyhmälippu 12,-/hlö (vähintään 9 henkilöä). Ryhmäliput voi os-taa portilta.Perhelippu 37,- (2 aikuista ja alle 16 v lapset)Ilmainen sisäänpääsy: alle 12 v. aikuisen seurassa, varusmiehet, veteraanit sekä ulkomaiset vieraat.Lisätietoja ryhmämatkoista antaa Eeva-Liisa Kivimäki, p. 040 576 8740 tai eeva-liisa.kivimaki@proagria.fiLippuja voi ostaa sähköisestä lippukaupasta www.koneagria.fi

SemexFinlandOyViikatetie3,91900Liminka,puh.0405507643sari.alhainen@semex.fi, www.semex.fi

Todellisia tuloksia terveys-jalostukseen SemexinImmunity -sonneilla

Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmähelpottamaan arkipäivän rutiineja

:

Mainio tuotto. Ja vain asiakasomistajille. Olemme tehneet sinua varten uuden tuotteen, Tuotto-osuuden. Tavoittelemme sille tänä vuonna 3,25 % tuottoa*. Sijoitat suoraan omistamasi Osuuspankin pääomaan. Tuotto-osuuden korko ja sen maksaminen riippuvat aina pankin toiminnan tuloksellisuudesta. Kysy lisää omasta Osuuspankistasi tai vieraile osoitteessa op.fi/tuotto-osuus.

*Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja tuotto-osuuksien takaisinmaksamiseen sisältyy tiettyjä ehtoja. Tutustu merkintäesitteeseen.

Yhdessä hyvä tulee.

21

FARMARIA-yhteistyössä

Farmari 2015 -maatalousnäyttely järjes-tetään Joensuussa 2.-4.7. 2015. Näyttely-alueena on erinomainen Joensuun laulu-rinne, Mehtimäen ulkoilualue ja Joensuu Areena ympäristöineen. Näyttelyyn tavoi-tellaan 60 - 70000 näyttelyvierasta ja 400 näytteilleasettajaa. Näyttelyn teemoissa nousevat esille erityisesti maito ja metsä. Maidosta saadaan valtaosa alueen maata-louden myyntituloista, ja Valion Joensuun tehtaissa tuotetaan huomattava osa koko Suomen juustoista.Metsäosaamisessa Jo-ensuu on Suomen ja koko Euroopan mer-kittävimpiä keskuksia.Vähähiiliset ja energi-aa säästävät sekä uusiutuvia energialähtei-tä hyödyntävät ratkaisut ovat nousemassa kolmanneksi keskeiseksi näyttelyteemak-si. Joensuun seutu ja Pohjois-Karjala ovat edelläkävijöitä mm puupohjaisten energia-lähteiden hyödyntämisessä.

Farmari 2015 maatalousnäyttely on Itä-Suomen proagrioiden yhteinen voiman-ponnistus, jota koskien on tänään allekir-joitettu yhteistyösopimus Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon proagrioiden kesken.

Näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Pro-Agria Pohjois-Karjala, ja sopimuksel-la naapurikeskukset sitoutuvat yhteistyö-hön näyttelyn markkinoinnissa ja toteu-

tuksessa. Keskusten asiantuntijat viesti-vät Farmari-näyttelystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen, ja ovat mukana myös näyttelyn järjestely- ja esittelytehtävissä. Naapurikeskusten kokemus on tervetul-lut, sillä edellisen maatalousnäyttelyn jär-jestämisestä Joensuussa on kulunut 17 vuotta, kun taas Mikkelissä näyttely jär-jestettiin viimeksi v. 2010 ja Kuopiossa v. 2007.

farmari.net

5.9. avautui farmari.net sivusto ja sa-malla käynnistyy näytteilleasettaja mark-kinointi. Joensuulainen Raimo Saarikorpi ja Koju Filmi ovat työstäneet mainion pa-noraama kuvaston helpottamaan näytte-lypaikan valintaa ja ”näkemään” osaston sijoittumisen kentälle. Nyt on helppo vali-ta mieleinen näyttelypaikka ja saada tun-tuma kenttää kauempaakin.

Lisätietoja: Eero Parviainen

näyttelyjohtaja p. 040 301 2435

Anu Pesonen näyttelypäälikkö p. 040 301 2436

Sopimusta allekirjoittamassa: ylärivissä vas. Anu Pesonen ProAgria Pohjois-Karjala näyt-telypäällikkö, kesk. Kari Tahvanainen ProAg-ria Pohjois-Karjalan hallituksen puheenjoh-taja, oik. Juha Eskelinen ProAgria Pohjois-Savon hallituksen puheenjohtaja, alhaalla vas. Heikki Pahkasalo ProAgria Etelä-Savo toimi-tusjohtaja, kesk. Eero Parviainen ProAgria Pohjois-Karjala toimitusjohtaja ja näyttelyn johtaja, oik. Katri Kostamo ProAgria Pohjois-Savo toimitusjohtaja.

nä y t t e l y t

Helsingin yliopistoRURAliA-institUUtti

Luomulla Etumatkaa Etelä-Savolle -hanke

TULE OPISKELEMAAN LUOMUMAATALOUTTA JA -ELINTARVIKEALAA15.10.2014 LUOMUTUOTTEIdEN JA PALVELUJEN MyyNTILuomuliiketoiminnan kehittämiseen liittyvä ajankohtaispäivä Mikkelissä Aalto-yliopiston kaup-pakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa. Päivä on tarkoitettu henkilöille, jotka:toimivat luomuyrittäjänä (tuottaja, jalostaja, kauppa, palvelut) ja joiden tavoitteena on liike-

toiminnan kehittäminen ja uudistaminentoimivat yrittäjänä ja osa liiketoiminnasta on luomua (esim. lähiruokakauppa)suunnittelevat luomuun liittyvän liiketoiminnan aloittamista

25.–26.11.2014MENESTyMISEN MALLEJA JA yhTEISTyöTä: KURSSIMATKA KOMIASTI LUOMUA -LUOMUPäIVILLE SEINäJOELLELähde oppimaan ja keskustelemaan luomun menestymiskeinoista, tutustumaan eteläpohjalai-seen luomuyrittäjyyteen sekä verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa sekä itse päivillä että lin-ja-automatkalla! Luomupäivien lisäksi kurssimatkaan sisältyy luento linja-automatkalla sekä kes-kustelu päivien parhaista paloista. Matkareitti Kouvola–Mikkeli–Jyväskylä–Seinäjoki. Tarvittaessa liitäntäkuljetus Lappeenranta–Mikkeli–Lappeenranta. Ilmoittautuminen viimeistään 3.11.2014.

Lisätietoja kursseista ja ilmoittautuminen:www.luomu.fi/tietopankki/luomulla-etumatkaa-etela-savolle-valmennusohjelma/Jukka Rajala, 044 303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi (Luomupäivät)Sinikka Mynttinen, 050 496 5227, sinikka.mynttinen@aalto.fi (Luomuliiketoiminta)Ritva Mynttinen, 044 590 6832, ritva.mynttinen@helsinki.fi (Luomupäivät)

Järjestäjä: Luomulla Etumatkaa Etelä-Savolle -hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Aalto yliopis-ton Pienyrityskeskus

Holvaamaton automaattinen syöttölaite

murskeviljalle, kivennäisille, panimoiden

ja elintarviketeollisuuden sivutuotteille,

kuten perunarehulle, rypsimixerille ja

mäskille.

• Tiivis, ruostumaton teräsrakenne

• Pyörivä leikkuuterä

• Koot 4m³, 6m³ ja 8m³

• Liitettävissä Pellon Graphics-

ohjaukseen

Pellon Crimbox

Pellon Group Oy | Puh 06-483 7555 | www.pellon.com

Säästä ruokinnan rehuraaka-aineiden kustannuksissa!

Hinta: jäsenet 230 €/hlö, muut 250 €/hlö (sis. alv 24 %). Hintaan sisältyvät: bussimatkat, majoitus 2 hh, ohjelmassa mai-nitut ruokailut ja tutustumiskäynnit Lisätietoja: Helena Lehtoaro p. 040 572 0312helena.lehtoaro@maajakotitalousnaiset.fiIlmoittautumiset: ma 13.10. mennessä, maajakotitalousnaiset.fi, info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 Tervetuloa mukaan!

14. - 15.11.2014 (pe-la)

LÄHDE TUTUSTUMAAN KANSSAMME KAR-TANOIDEN JA VANHOJEN RAKENNUSTEN JA KIEHTOVIEN TARINOIDEN MAAILMAAN.

Syysmatka Etelä-Savon kartanoihin

www.maajakotitalousnaiset.fi

22

sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fiHenkilöstöuutiset

Pohjois-Karjala

Riitta Pulk-kinen, yo merkonomi aloitti 9.6. taloussihtee-rinä talous-hallinnossa Kuopion toi-

mistolla Kati Variksen vanhem-painloman ajaksi. Riitan tavoit-taa numerosta 040 481 4058.

Aija Varti-ainen palasi maidontuo-tannon- ja talouden asiantunti-jaksi 1.9. al-kaen. Aijan

toiminta-alueena on Lieksa, Eno ja Ilomantsi. Hänet tavoittaa nu-merosta 040 301 2455.

Tuija Karja-lainenalotti kirjan-pitäjänä tili-palveluissa, vastuualu-eena yritys-asiakkaiden

taloushallinto. Tuijan puhelinnu-mero on 040 301 2407.

Hertta Mik-konen, agro-logi (AMK) aloitti 7.4. ruokinnan ja nurmentuo-tannon asi-antuntijana

Pohjois-Savon alueella, vastuu-alueena lihanauta- ja maitotilat. Toimipiste on Kuopion toimistol-la, Puijonkatu 14. Hertan tavoit-taa numerosta 043 825 4983.

Pohjois-Savo

Martti Suvi-lehto, agro-logi (AMK) aloitti 4.8. ruokinnan ja tuotosseu-rannan asi-antuntijana

Ylä-Savossa. Toimipaikka on La-pinlahdella, Asematie 4. Martin tavoittaa numerosta 040 751 2725.

Aaro Jääske-läinen, agro-logi (AMK) aloitti 2.6. talouden ja kasvintuo-tannon asi-antuntijana.

Toimipaikka on Kiuruvedellä, Harjukatu 2. Aaron tavoittaa nu-merosta 043 825 4985.

Sanna Pent-tinen, agro-logi (AMK) palasi van-hempainva-paalta 8.8. kasvintuo-tannon ja

talouden asiantuntijaksi. Toi-menkuvaan kuuluu viljelysuunni-telmat, veroneuvonta, EU-tuki-neuvonta, viljelystarkastukset ja työterveyshuollon asiantuntijan tehtävät Kuopion seutu ympäris-töineen. Toimipiste on Kuopion toimistolla, Puijonkatu 14. San-nan tavoittaa numerosta 043 825 1210.

Iisalmi, hygieniakoulutus ja -testi ti 11.11. klo 9-14Kuopio, hygieniakoulutus ja -testi ke12.11. klo 9-14

Järjestämme tilauksesta HYGIENIA-OSAAMISKOULUTUKSIA JA - TESTEJÄ

Koulutuksen sisältö- Elintarvikehygieniaan liittyvä lainsäädäntö- Mikrobiologia - Ruokamyrkytykset ja yleisimmät ruokamyrkytysten aiheuttajat- Elintarvikkeiden hygieeninen käsittely ja varastointi- Henkilökohtainen hygienia- Omavalvonta- Työympäristön siisteys ja puhtaanapito- Hygieniatesti

Koulutuksen ja testin hinta: 124 euroa (vähintään viisi osallistu-jaa). Mahdollisuus varata myös pelkkä testi, hinta on 62 euroa.Hinnat sisältävät alv 24 %.Ilmoittautuminen: Marja Niskanen, 0400 905 782, marja.niska-nen@maajakotitalousnaiset.fi.

Ota yhteyttä! Kerromme mielellämme lisää.

23

Maa- ja kotitalousnaisten Tapahtumat

Etelä-Savo

Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/essähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.suku-nimi@proagria.fiMarjat ja omenat kypsyvät vauhdilla ja mehuasemat aloittavat me-hunpuristuksen. Varaa aika ja säilö vitamiinit talteenJuva: Makupaja, Tirrolantie 7. Ajanvaraukset ma 8-10

puh. 050 462 2823 Kirsti Kotro, Juvan maa- ja koti-talousnaiset

Kangasniemi: Hiliman Puoti, Keskustie 22. Ajanvaraukset klo 8-10 puh. 045 805 4220

Rantasalmi: Hiltulan mehuasema. Ajanvaraukset ma klo 9-10 puh. 050 341 1557

Sulkava: Lohikoski. Ajanvaraukset ma klo 8-9 tai pe klo 19-20 puh. 0400 209 435 tai 015 449 308 Leena Koso-nen, Lohikosken maa- ja kotitalousnaiset

LokakuuEsitykset Etelä-Savon Vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi Etelä-Sa-von MKN piirikeskukseen: leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalous-naiset.fi1.10. Syö hyvää –tapahtuma, Lähemäen avoin päiväkerho, Mikkeli, 7.10. Syö hyvää –tapahtuma, Päiväkoti Esikko, Juva, Juvan kun-

nan perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon perheet Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh.040 842 3549 tai

mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fiMarraskuu6.11. Hygieniaosaamiskoulutus- ja testi, ProAgria Etelä-Savo,

Mikkeli 20.11. Hygieniaosaamiskoulutus- ja testi, Juvan kunnanvaltuuston sali, Juvaavoin Hygieniaosaamiskoulutus- ja testi, Rantasalmi Lisätiedot: Mervi Kukkonen 22.11. MKN edustajakokous, paikka ilmoitetaan myöhemmin28.11. ProAgria Etelä-Savon syyskokousMAMA –hankkeen tapahtumatpäivittyvät jatkuvasti hankkeen Face-book -sivuille Mahdollisuutena Maisema MAMA: ohjelmassa syksyllä vielä - Kult-tuuriympäristöteemapäivä aiheena pai-kannimet, Luonnonsuojelulain mukaisen maisemanhoitoalueen perustaminen - ympäristöministeriö vierailee maakunnassa, maise-manhoitotalkoita Juvan Kaskiissa, kyläkävely rakennusperintötee-malla Sulkavan Väätälänmäellä.Lisätiedot: Leena Lahdenvesi-Korhonen, puh. 0400 875 326, Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549

Pohjois-Karjala

Syyskuu19.9. klo 14 - 18 Syyssatoa Kukkolassa –tapahtuma,

Vanha Valtatie 70, Reijola Joensuu23.9. klo 14 Portaat luomuun –työpaja jalostajille, Kukkolan tila 26.9. Ruisleipäkilpailu, Liperin koulukeskus27.9. Liperin Leipäpäivä, Liperin koulukeskus29.9. – 3.10. Luomuviikko, luomuviikolla luomuruokaa tarjolla

mm. ravintoloissa ja matkailuyrityksissä. 30.9. klo 9 – 13 Elintarvikealan hankkeiden päätösseminaari,

Pohjois-Karjalan aikuisopiston auditorio Lokakuu3.10. klo 10 - 18 Lähiruoka- ja luomutapahtuma, Sokos Joensuu 17.10. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Prisma Joensuu30.10. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu14.11. klo 10 - 18 lähiruokapäivä, Prisma Joensuu28.11. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu4.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu12.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Prisma Joensuu19.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos JoensuuLisätiedot, ilmoittautumiset:johanna.rinnekari@proagria.fi, p. 040 301 2441 (testiviesti, soitto)pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat, www.maajakotitalousnaiset.fi/pk

Pohjois-Savo

Lokakuu25.10. Kotitekoiset makkarat –kurssi Vieremällä koulun opetus-

keittiöllä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.10. mennes-sä. Marja Niskanen p. 0400 905 782. Kurssin järjestää Vieremän Kansalaisopisto.

Marraskuu 5.11. Maukkaat smoothiet- kurssi Iisalmessa ke 5.11.2014 klo

18.30, tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 7825.11. Iloiset Kekrikemut klo 19- 22 Jätkänkämpällä Rauhalah-

dessa. Ilmoittautumiset ProAgriaan 22.10. mennessä info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 7473650.

11.11. Iisalmi hygieniakoulutus ja -testi klo 9-14. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marja Niskanen p. 0400 905 782.

12.11. Kuopio hygieniakoulutus ja -testi klo 9-14 Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marja Niskanen p. 0400 905 782.

14.-15.11. Maa- ja kotitalousnaisten syysretki: Virkistys ja ruoka-matka Etelä-Savon kartanoihin.

22.11. klo 10 Leivotaan erilaisia nisupullia- kurssi Marja Niska-sella Ukonmäentie 308 a, tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782.

Korpijoen seudun maa- ja kotitalousnaiset järjestävät Ruokakou-lut pakolaisille. Koulutuksen tavoitteena on, että pakolaiset pe-rehtyvät suomalaiseen ruokakulttuuriin ja suomalaisiin raaka-ai-neisiin ja niiden käyttöön. Koulutukseen kuuluu myös tutustumi-nen Yläsavolaisen maitotilan toimintaan.Syksy 2014 Suomalaiset luonnontuotteet ja niiden käyttö. Luontoretki ja ruuanvalmistusta aiheesta. Suomalaisten ruokaleipien valmistusta. Valmistetaan erilaisia ruokaleipiä sekä savolaista ruisleipää.

VALKOISELLA VIHREÄÄwww.maanparannus.com

Aito kalkeilla onnistut, sillä kalkki...• nostaa maan pH-arvoa ja parantaa työsi tuottavuutta.• tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä.• kuohkeuttaa maata ja vilkastuttaa pieneliötoimintaa.

Tuomas Levomäki, Loimaa

kalkitus kannattaa

KALKKIA KANS!”Pelloistamme on aina pidetty hyvää huolta, ja tilallamme on kalkittu sukupolvien ajan. Nyt pH:t ovat kaikilla lohkoilla yli 6,5 ja satotasot jopa 6 000 kg/ha.”

Tuomas Levomäki, Loimaa

Hyödynnä sänkietu: elo-, syys- ja lokakuun aikana noudetut Aito-kalkit saavat maksuaikaa 30.11.2014 saakka!