ProAgria Etelä-Savo, ProAgria Pohjois-Karjala ja ProAgria Pohjois-Savo

19. vuosikerta 1/2013Jäsen- ja asiakaslehti

ProAgriaItä-Suomi

tapahtumat japalvelut s. 20-24

kotieläin s. 5-7

pelto, kasvi,ympäristö ja energias. 9-14

maa- ja kotitalousnai-set ja proagriat s. 16-18

Pian kevätaurinko sulattaa lumet!

2

Vuosi 2012 oli monella tapaa haasteellinen, ei vähiten ongelmal-lisen kasvukauden takia. Nuo koke-mukset ja opit mielessä katse eteen-päin. Yleinen taloustilanne on edelleen epävarmalla pohjalla. Onneksi käänteestä parempaan on ennusmerkkejä ja julkisen talouden puolellakin tilanne on ainakin väliaikaisesti hallin-nassa. Maataloudessa ja maaseudulla on kykyä sopeutua ja löytää ”oikeat lääkkeet” tiukassa tilanteessa. Siihen uskon nyt-kin. Lisäksi kuluttajien arvostus kotimaista alkuperää oleviin elintarvikkeisiin sekä maaseudun tuotteisiin ja palveluihin on ”vahva selkänoja” ja luo vahvan perustan toiminnan kehittä-miselle.

Maatalouden ja maaseutuyrittämisen näkökulmasta olisi ää-rimmäisen tärkeää, että tuleva valmistelussa oleva EU-ohjel-makauden vaihdos 2014 ei aiheuttaisi pitkää katkoa investoin-tien ja muiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksessa. Myös markkinaehtoisessa rahoituksessa tarvittaisiin nykyistä roh-keampaa suhtautumista maatilojen ja yritysten investointi- ja kehityshankkeisiin. Tulevaisuuden kilpailukyvyn ja kannatta-vuuden takia maatiloilla on pystyttävä kasvattamaan hallitusti yksikkökokoja ja ottamaan käyttöön teknologiaa ja uusia tuo-tantomenetelmiä. Monissa maaseutuyrityksissä on samat haas-teet ja lisäksi markkinoilla pysyminen edellyttää jatkuvaa tuo-te- ja palvelukehitystä.

ProAgria on asiantunteva ja monipuolinen kumppani. Asi-antuntemuksemme ja palvelumme kattavat sekä maatilojen ja maaseutuyritysten kokonaisvaltaisen kehittämisen että niiden tuotantotoimintaan liittyvät erityiskysymykset ja hienosäädön. Tarjoamme jäsenistöllemme vahvan vaikutuskanavan ja mah-dollisuuksia yhteisölliseen toimintaan. Asiakkailta ja jäsenil-tämme saamamme palaute on ensiarvoisen tärkeää toimintam-me kehittymisen kannalta.

Itä-Suomen ProAgria keskukset, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo, eivät löytäneet 2011 - 2012 neuvotteluissaan riittävän yhtenevää näkemystä toimin-tojensa yhdistämisestä. Neuvotteluissa löydettiin kuitenkin mo-nia uusia yhteistyökuvioita ja on pystytty yhdenmukaistamaan toimintatapoja. Myös toistemme asiantuntijaresurssit ovat ai-kaisempaa joustavammin kaikkien käytössä. Asiakkaamme ja jäsenemme hyötyvät näistä jatkossa kaikkein eniten.

ProAgria Keskusten Liitto, yhdistymisten kautta syntyneet ProAgria Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi sekä monet muut kes-kukset ovat uudistamassa organisaatio rakenteensa asiakasryh-mäpohjaiseksi ja uusia toimintatapoja sekä osaamista kehittä-väksi. Uudistuksessa organisaation asiantuntijapalvelut jaetaan asiantuntijaryhmiin, jotka erikoistuvat kotieläinmaatilojen, kasvinviljelytilojen ja maaseutuyritykset asiantuntijapalvelu-jen tuottamiseen. Tavoitteena ovat entistä paremmat palvelut ja kiinteämmän yhteydenpidon varmistaminen asiakkaisiin.

ProAgria Pohjois-Savo on myös uudistamassa organisaatio-rakenteensa tämän mallin mukaisesti. Uudistukseen liittyy Pro-Agria Pohjois-Savon ylimmässä johdossa tehtävä sukupolven-vaihdos. ProAgria Pohjois-Savon toimitusjohtajaksi on 1.3. al-kaen nimitetty puutarha-agronomi Katri Kostamo ja varatoi-mitusjohtajaksi nykyinen johtaja Matti Ollikainen. Muut vas-tuutehtävät, niihin valittavat henkilöt ja organisaatiorakenne muotoutuvat tarkemmin tällä kevätkaudella.

Matti Ollikainen ProAgria Pohjois-Savo

Toimitusjohtaja

Haasteita ja muutoksia - eteenpäin Mielenkiintoinen maailma,

täynnä mielenkiintoisia ihmi-siä ja asioita. Joillekin kenties mutkikkaampi käyttää, toisil-ta se käy luonnostaan. Sosi-aalisen median voinee kiteyt-tää pariin sanaan; yhteisölli-syys ja verkottuminen. Sosiaa-liseen mediaan kuuluu paljon eri paikkoja; blogit, yhteisöt, yhteisöpalvelut, mediapal-velut ja virtuaalimaailmat. Kenties tunnetuimmat pal-velut ovat Facebook, Twit-ter, you tube ja wikipedia. Vii-meisimpänä mainittu on tie-tosanakirja josta löytyy tietoa aika moneen tiedon nälkään. Facebook on varmaan se pal-velu jota käytetään aika tavalla eniten jakamaan ystäville tietoa omasta elämästään kuvien ja päivitysten avulla. Siellä on eri-laisia ryhmiä liittyen harrastuk-siin, työhön, kirppareihin, eläi-miin; oikeastaan mihin vaan.

Facebookissa on kirpputoreja joka lähtöön. Itselle suosituim-mat kirpparit ovat muumeihin liittyviä. Muumihulluus onkin ollut kovin tarttuva tauti! Itse sairastuin siihen viime syksynä, ja hups, se on vienyt mukanaan täydellisesti! Muumimuki ko-koelma onkin karttunut useam-malla mukilla, ja ne on kaik-ki hankittu facebookin kautta. Siellä on myös meille muumi-holisteille erilaisia keskustelu-ryhmiä missä vertailla vanhem-pien mukien hintoja ja muuten-kin keskustella mukeista.

Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana, sieltä saa samalla lail-la neuvoja ja vinkkejä esimer-kiksi ruoanlaittoon kuin mitä nettisivuiltakin. Sieltä löytyy myös eri paikkakunnan jäse-nille omat ryhmänsä, mikä on myös erittäin hyvä ilmoitus-paikka. Siellä on helppo ilmoit-taa tulevista tapahtumista joko ryhmän sisäisesti tai sitten julki-sesti jos tapahtuma sen sallii.

Joillekin ihmisille sosiaali-sissa medioissa pyöriminen on osa työtä. Yrityksille Facebook tarjoaa hyviä mahdollisuuksia mainostaa omaa yritystään ja kohdentaa mainokset vaan tie-tyille asiakasryhmille. Esimer-kiksi joillekin tietyille ikäryh-mille, parisuhteessa oleville, miehille tai naisille. Tai maati-loille.

Sosiaalinen media - mitä se on?

Allekirjoittaneella itsellään-kin on profiili luotuna sinne, samoin meidän maatila on siellä. Kuten myös aika monta muutakin maatilaa on tehnyt itselleen sivut sinne. Siellä on helppo jakaa omat hyvät päivät navetassa ja myös nekin ei niin hyvät päivät. Vertaistukea siellä on saatavilla runsaasti. Eri leh-märoduille on omat ryhmänsä ja on myös yleinen keskustelu ryhmä. Sitten löytyy myös ko-nehommille omat ryhmänsä. Kaikille on kaikkea. Mukava on seurata muiden maatilojen sivuja ja huomata että kaikesta vastustuksesta huolimatta Suo-malainen maatalous koetetaan pitää pystyssä tavalla tai toisel-

la! Jatketaan samaan malliin ja pidetään Suomen lippu korke-alla ja arvostetaan työtämme entistä enemmän!

Käykää tutustumassa Suoma-laisiin maatiloihin Facebookis-sa, meitä on siellä jo monta!!

Iloista kevään odotusta!!

Toivottelee Piiroomäen maatilan Emäntä

Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

Sari Rouvinen

3

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valmistelema uuden vuonna 2014 alkavan ohjelmakauden maaseutuohjelma kiteytyy seu-raaviin keskeisiin päämääriin:- Vuonna 2020 Pohjois-Savo on valtakunnallisesti ja kansainvä-lisesti tunnettu ruokamaakunta- Ruoan jalostus ja tuotanto ovat ekotehokasta- Monipuolinen metsätalous on vahva perusta bioenergian tuo-tannolle- Uusiutumiskykyiset yritykset ja uudenlaiset yhteistyöverkos-tot ovat osa kestävää ja viihtyi-sää rajattomien mahdollisuuksi-en maasetua Keskeiset strategiset painopis-teet ovat:- Ruokaketju, joka muodostuu vahvasta perusmaataloudes-ta, erikoismaataloudesta sekä kehittyvästä ja monipuolisesta elintarvikejalostuksesta- Toimiva metsäketju- Monipuolinen maaseutuyrit-täjyys- Kestävä maaseudun aluera-kenneAiemmat maatalouden ja maa-seudun kehittämistoimenpiteet ovat luoneet hyvän perustan tu-levalle. Yrittäjien osaaminen, rakennekehitys ja investoinnit yrityksissä sekä yrityksiä tukevat vahvat verkostot sekä valtakun-nalliset ja kansaiväliset kump-panit luovat toimivan pohjan jatkoonkin.Maitotalouden osalta Kari Vir-ranta nosti esille 31.1.2012 Maidon tulevaisuusseminaaris-

sa - ”Mahdollisuuksien Maito” seuraavia painopistealuita ke-hittymisnäkyminä. Yrityskoon kasvaessa perinteisen perhevil-jelmän rinnalle tarvitaan aiem-paa yritysmäisemmin toimivia yksiköitä, joista osa, varsinkin useamman yrittäjän yhteenliit-tymät , toimivat yhtiömuotoisi-na. Yritysten välinen yhteistyö ja erilaiset alinhankintaketjut yleistyvät ja ovat myös välttä-mättömiä yritysten työmäärän hallinnassa. Toiminnan tuotta-vuudesta ja kannattavuudesta on huolehdittava. Ympäristön kannalta suurimman haasteen muodostaa lannan käsittely ja ravinteiden hyödyntäminen. Maidonjalostukseen satsaamal-la on mahdollista kehittää uu-sia innovatiivisia maitopohjaisia tuotteita. Samalla on varmistet-tava koko maitoketjun läpinä-kyvyys, laatu- ja kuluttajanä-kökulma sekä riskien hallinta, mm. vesi- ja energiahuolto.Näillä lähtökohdilla Pohjois-Savossa tuotetaan v. 2020 700 – 800 maitotilalla yhteensä 340 milj. litraa maitoa, joka jalos-tetaan omassa maakunnassa. Koko maitoketju toimii tehok-kaasti ja kannattavasti uusinta osaamista ja teknologiaa hyö-dyntäen ympäristövastuullisesti.

Pohjois-Savo ELY-keskus Ylijohtaja Kari Virranta ja

Pekka Kärkkäinen maaseutu ja energiayksikön

päällikkö

Pohjois-Savon maaseutusivisio 2020

Maitoseminaarin päätteeksi oli paneeli päivän puheenjohtajana toi-mineen Osuuskunta Itä Maidon tj. Ilpo Lukkarisen johdolla. Paneeliin osallistuivat Valio Oy:n tj. Pekka Laaksonen, Osuuskunta Itä Maidon hallituksen pj. Jarno Kämäräinen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen pu-heenjohraja Karti Virranta, MTK Pohjois-Savon tj. Juhani Savolainen ja ProAgria Pohjois-Savon tj. Matti Ollikainen.

Olemme ProAgria – järjestö-nä merkittävässä roolissa suo-malaisessa elintarvikeketjussa ja siten koko yhteiskunnassa. Suomessa tuotetusta maidos-ta yli 80 prosenttia on ProAg-rian asiantuntijatyön vaikutuk-sen piirissä, viljelysuunnitelmat kattavat vuosittain 250 000-300 000 hehtaaria. Asiantuntijapal-velujamme käyttää jatkuvas-ti joka vuosi 29 000 – 31 000 maatilaa ja maaseutuyritystä, vaikka maatilojen määrä on Suomessa laskenut vuosittain. Tämä osoittaa, että yritystasol-la ulkopuolisen asiantuntija tarve on edelleen kasvamassa. Näin tapahtuu erityisesti yri-tyksen toiminnan kannattavuu-teen liittyvän johtamisen osal-ta, kun yksikkökoot suurenevat. Kolme vuotta sitten käynnistet-ty palvelujen uudistamisproses-si alkaa nyt näkyä käytännös-sä. ProAgria – keskuskentässä tapahtuu merkittävä muutos, kun kaksi uutta aluekeskusta, ProAgria Etelä-Suomi ja ProAg-ria Länsi – Suomi aloittivat toi-mintansa vuoden 2013 alussa. ProAgria – keskuksia on koko maassa nyt 11 keskusta. Samal-

la tämän vuoden aikana ote-taan käyttöön uusi toiminnan ohjausjärjestelmä sekä uuden tyyppinen palveluryhmittely, joka huomioi erilaiset asiak-kuudet aikaisempaa paremmin. Uudistuminen jatkuu edelleen siten, että palvelujen kehittämi-nen toimintaympäristön muutos huomioiden painottuu pääasia-na. Tärkeässä roolissa ovat uu-den keskusrakenteen ja sitä tu-kevan palvelu-uudistuksen, toi-minnan ohjauksen sekä henki-löstön hyvän osaamisen vahvis-tamiseen suunnatun kehityspa-nostuksen toteuttaminen. Myös Liiton toimintaa uudistetaan vastaamaan keskusten uutta ra-kennetta ja toimintamallia niin, että Liiton rooli keskusten pal-veluyksikkönä vahvistuu. Kan-sainvälisen yhteistyön merkitys uuden tiedon hankinnassa ja uusien kokemusten saannissa tulee myös kasvamaan jatkos-sa. Varaudumme tähän lisää-mällä henkilöstön valmiuksia ja luomalla uusia yhteistyöver-kostoja kansainväliseen toimin-taan. Tällä hetkellä merkittävää palvelutoimintaa on jo Venäjäl-lä ProAgria Finland Oy:n kaut-

ta. Muita kansainvälisiä asian-tuntija-tehtäviä on toteutettu mm. Kosovossa ja Etiopiassa. V u o t e e n 2 0 1 5 u l o t t u -va t ke ske i se t t o im innan pääl in ja t ovat seuraavat : 1 . K e h i t ä m m e j a t k u v a s -t i asiantunti japalvelujam-me, jotka parantavat asi-a k k a i d e n k i l p a i l u k y k y ä 2. Hyödynnämme toiminnas-sa biotalouden, ympäristövas-tuullisen tuotannon ja yritys-toiminnan sekä elävän maa-seutumaiseman tuomia mah-dol l i suuksia maaseudul le 3.Tuemme yr i tyksen joh-tamis ta j a y r i t t ä jän /y r i t -t ä j ä p e r h e e n hy v i n v o i n -tia sekä yhteisöllisyyttä eri muodoissaan 4. Kehitämme maaseudun ruo-ka- ja palvelutuotantoa ku-luttajien tarpeet huomioiden Edellä luetellut päälinjat ovat yhteiset Maa- ja kotitalousnais-ten järjestön kanssa, ja uskom-me vahvasti yhteisen toimin-tamme näkyvän eteenpäin vie-vänä voimana maaseudun ke-hittymisessä.

Maaseudun puolesta - uudistuminen avainasemassa

Tämä vuosi on Maa- ja koti-talousnaisten juhlavuosi. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus sekä maakunnallisesta keskuksista mm. Etelä-Savon ja Pohjois-Sa-von piirikeskukset ja useat pai-kalliset yhdistykset täyttävät 80 vuotta. Juhlavuoden tunnus-lause on Maa- ja kotitalousnai-set - Aitojen asioiden puolesta, joka nivoutuu hyvin järjestön kolmivuotisen ohjelmakauden neuvontateemaan Näe hyvä lä-hellä.

Monipuolista neuvontaa ja järjestötoimintaa

Ensimmäiset kotitalousneu-vojat palkattiin jo vuosisadan alussa. Vuosien saatossa neu-vonta on monipuolistunut ja vastannut yhteiskunnan muu-toksiin. Tänä päivänä Maa- ja kotitalousnaiset tarjoaa neu-vontaa, asiantuntijapalveluja sekä koulutusta ruokaan, koti-talouteen, maaseudun maise-manhoitoon sekä maaseudun yritystoimintaan liittyen.

Maa- ja kotitalousnaiset on yksi Suomen suurimmista nais-järjestöistä lähes 60 000 jäse-nen voimin. Paikallisyhdistyk-set, joita on yli 1 500, järjestää

jäsenilleen muun muassa eri-laisia kursseja, retkiä ja tapah-tumia.

Naisvoimaa-päivä aloitti juhlavuoden tapahtumat

Juhlavuotta vietetään monin tavoin. Helmikuun alussa pai-kallisyhdistykset viettivät Nais-voimaa-päivää. Huhtikuussa Etelä-Savon Maa- ja kotitalo-usnaiset lähtevät juhlamatkal-le Turun seudulle. Huhtikuussa järjestetään myös Helsingissä sidosryhmille suunnattu semi-naari Järjestöt hyvinvoivan yh-teiskunnan rakentajina. Syys-kesällä jaamme auringonkuk-kia taajamien naisille maaseu-dun naisen tervehdyksen kera. Juhlavuosi huipentuu syksyllä piirikeskusten juhlakokouksiin sekä koko järjestöväen juhlaan ja Maa- ja kotitalousnaisten

Keskuksen juhlakokoukseen 16.11. Tampereella.

toiminnanjohtaja Liisa Niilola

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry p. 040 555 5035,

liisa.niilola@maajakotitalous-naiset.fi

toiminnanjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen,

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

p. 0400 875 326, leena.lahdenvesi-korhonen@

maajakotitalousnaiset.fitoiminnanjohtaja Helena Lehtoaro

Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

p. 040 5720312, helena.lehtoaro@maajakotita

lousnaiset.fitoiminnanjohtaja

Johanna RinnekariPohjois-Karjalan Maa- ja ko-

titalousnaisetp. 040 301 2441, johanna.rinnekari@proagria.fi

Aitojen asioiden puolesta

Juhlavuoden kunniaksi tuotevalikoimaan on tul-lut uusia tuotteita mm. huivi sekä maa- ja koti-talousnaisten värejä tois-tavat helmet. Helmet ovat kristallia, helmiäistä ja akaattia.

4

Täydentämällä kirjanpitoa verosuunnittelulla saat helposti lisähyötyä, sillä asiantuntijan tekemän verosuunnittelun avul-la voit säästää keskimäärin muutamia tuhansia euroja. Vero-suunnittelun tavoitteena on vähentää maksettavan veron mää-rää pitkäaikajänteellä, jotta lisätulosta maksettavat marginaa-liverot eivät nousisi hallitsemattomasti.

1. Suunnittele verotus vähintään 5 vuoden ajanjaksolle. Älä tee täysiä poistoja, jos ei ole tarvetta.2. Laske nettovarallisuus oikein. Käytä ProAgrian veroam-mattilaisten apua, jos olet epävarma.3. Jos olet saanut sairaspäivärahoja, kokouspalkkioita yms. huomioi ne tulon jaossa.4. Muista ilmoittaa metsätalouden korot esitäytetyllä veroil-moituksella kohdassa 7.6.5. Tarkasta edellisten vuosien verotuspäätökset viimeistään nyt. Tänä vuonna vanhentuu v. 2007 verotus.

Risto Savolainenstrateginen johtaminen, talous- ja verosuunnittelu

ProAgria Pohjois-Savo

Huippuosaajan viisi vinkkiä verosuunnitteluun

Vapaaehtoinen tilaneuvon-tajärjestelmä on ollut toimin-nassa jo vuoden 2007 alusta. Sitä on kuitenkin hyödynnetty melko vähän, vaikka se on to-della edullinen tapa tarkistaa tukiehtojen täyttyminen omalla tilalla. Tilaneuvojat ovat MAVIn val-tuuttamia neuvojia, joiden pal-velu on viranomaisista riippu-matonta. Neuvojien yhteystie-dot löytyvät MAVIn rekisteristä, ja viljelijä voi sieltä valita halu-amansa neuvojan. Tilaneuvonnan eri vaihtoehto-jen sisällöt on määritelty siten, että niiden avulla voidaan tila-kohtaisesti varmistua viljelijä-tukien täydentävien ehtojen to-teutumisesta. Vaihtoehdot ovat nykyisellään nämä seitsemän:

1. Hyvän maatalouden ja ym päristön vaatimukset

2.Ympäristösäädökset 3.Eläinten tunnistus ja rekiste

röinti 4. Kasvinsuojeluaineet 5. Elintarvikkeet 6. Rehut 7. Eläinten hyvinvointi ja eläin

taudeista ilmoittaminen

Yhden neuvontakerran mak-samiseen saatava valtion tuki on tällä hetkellä 165 €. Tuen voi saada kahteen neuvonta-kertaan kalenterivuoden aika-na. Tuki haetaan kunnan maa-seutuelinkeinoviranomaisel-ta 60 kalenteripäivän kuluessa neuvonnasta.

Tilaa palvelu ProAgriastasi

Tukiehdot hallussa?

Navettahankkeen esisuun-nitteluvaiheessa laadittavien kannattavuuslaskelmien ja eri vaihtoehtojen vertailemisen tärkeyttä ei voi liika korostaa. Mahdollisimman oikeilla kus-tannusarvioilla ja lähtötiedoilla laadittu budjetti antaa pankille oikean kuvan hankkeen koko-naisrahoitusta haettaessa.

Kustannustason muuttuessa joutuu rakennushankkeeseen ryhtyvä miettimään, kuinka ra-kentamiskustannukset pysyvät kustannusarvion puitteissa.

Rakentajien kokemuksiin ja kertomuksiin pohjautuen tuon esille seikkoja, jotka vaikutta-vat suuresti hankkeen sujuvaan käynnistymiseen ja kustannus-ten hallintaan.

Rahoitusneuvottelut pankin kanssa ja pankin luottolupaus on hankkeen käynnistymisen kannalta olennainen asia.

Suunnittele huolella

Huolellisella esisuunnittelul-la voi vaikuttaa merkittävästi hankkeen onnistumiseen. Tu-levassa hankkeessa eläinmäärä mahdollisesti moninkertaistuu ja uuteen tilanteeseen valmis-taudutaan

1. kouluttautumalla johta-maan tulevaa yritystä

2. sopimalla valmiiksi vara-henkilöt

3. varaamalla riittävästi työ-voimaa

4. varmistamalla tarvittava peltopinta-ala rehun tuotan-toon ja lannan levitykseen

5. miettimällä, miten laadu-kas ja riittävä eläinaines hanki-taan.

On erittäin tärkeää, että uusi ja paljon euroja vaatinut inves-tointi saadaan täyteen tuotan-toon viipymättä valmistumisen jälkeen.

Rakentamispaikalla on iso merkitys

Oikean rakentamispaikan va-linta ratkaisee, kuinka paljon rahaa uppoaa maan alle. Kak-sivaiheinen maaperätutkimus pintavaaitus- ja korkeusasema-tietoineen on erinomainen poh-ja onnistuneelle suunnittelulle ja rakennuskokonaisuuden si-joittamisella maisemaan. Kun lisäksi laaditaan suunnitelma maan kaivua, kuivatusta, maa-massojen siirtoa ja soratäyttöjä varten, pystyy myös maaraken-nusurakoitsija tekemään pitä-vän tarjouksen maarakennus-töistä. Maaperätutkimuksen avulla vältetään mahdolliset laajat louhinnat tai pehmeän ja kantamattoman rakennus-pohjan paaluttamiset. Louhin-taan palaa helposti kymmeniä tuhansia euroja. Ison pilarian-

turaperusteisen navetan paalu-anturaperustus maksaa helposti yli 100 000 euroa.

On tapauksia, että maan alle jäävä rakentaminen on ylittänyt laaditun kustannusarvion reip-paasti yli 100 000 eurolla, eikä tähän summaan sisälly louhin-tatöitä tai paaluttamista.

Tukitiimi avuksi

Hyviä tuloksia on saatu muo-dostamalla asiakkaan toivomis-ta asiantuntijoista suunnittelu-ryhmä, tukitiimi, joka luonnos-vaiheessa pyrkii ohjaamaan suunnittelua toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistuneeseen ratkaisuun. Tukitiimin kokoon-panossa on edustettuina asian-tuntijoita eri aloilta, kuten lyp-sy- ja kotieläinneuvonta, rehu- ja ruokinta sekä ruokintatek-nologia, rakennussuunnittelu, eläinlääkäri, meijerin tai teuras-tamon edustaja, pankki, raken-nuttajakonsultti sekä tietenkin rakennushankkeeseen ryhtyvä ja hänen luottotahonsa.

Hankkeen pääsuunnittelijan, kuten myös rakennussuunnit-telijan, on tunnettava tämän päivän navetan toiminnalliset ja tekniset vaatimukset voidak-seen ohjata eri alojen suunnit-telijoita hyvään ja kustannuk-siltaan järkevään kokonaisuu-teen.

Suunnittelijoiden sitoutumat-tomuus mahdollistaa eri tarvi-ke- ja laitetoimittajien vaihto-ehtojen tarkastelun suosimatta ketään.

Kokemuksen mukaan hank-keiden aito kilpailuttaminen tuo rakennushankkeeseen ryh-tyvälle selvää säästöä. Oikein laaditut ja allekirjoituksilla vah-vistetut sopimusasiakirjat ja toi-mitusaikataulut eri toimitusko-konaisuuksista varmistavat, että kustannukset ovat ennakoitavis-sa ja kokonaiskustannus pysyy arvioiduissa raameissa.

Navettarakennustyöstä koke-musta omaava ja asiantunteva työnjohto sekä pätevät urakoit-sijat ja rakentajat ratkaisevat työn valmistumisen laadultaan suunnitelmien mukaisesti ja ai-

kataulussa vaikuttaen omalta osaltaan kokonaiskustannusten hallintaan.

Alan toimittajilta löytyy run-saasti tekniikkaa ja vaihtoehto-ja ruokintaan, lannan poistoon, lypsyyn, kuivitukseen sekä eläinten ja rakennuksen puh-taana pitoon. Tässäkin tapauk-sessa yksinkertainen on kaunis-ta. Ruokinnassa monimutkaiset laiteketjut mahdollistavat mo-nien häiriöiden syntymisen ja eläinten rehun saannin varmis-tamiseksi ruokinnan varajärjes-telmä on mietittävä valmiiksi ja toimivaksi.

Rakennushankkeeseen ryh-tyvälle on tarjolla myös eri toi-mijoiden kautta kokonaispaket-teja, jolloin navetta toimitetaan asiakkaalle ”avaimet käteen” periaatteella. Pakettitoimittajilla on omat suunnittelijat ja sovitut tarvike- ja laitetoimittajat.

Tämä malli sopii rakentajille, jotka eivät halua pohtia liikaa rakentamista ja ovat valmiita maksamaan toimittajalle sovi-tun hinnan. Mielipiteeni on, että tässä mallissa kokonaiskus-tannus on korkeampi aidosti kilpailutettuihin kohteisiin ver-rattuna. Tämä on syytä ottaa huomioon myös budjetteja ja kustannusarviota laadittaessa.

Investointi nopeasti tuottamaan

Rakennuksen käyttöönoton onnistuminen, eläinten siirrot ja totutus uuteen systeemiin, lypsytyön käynnistyminen, ko-neiden ja laitteiden toimivuus ja oikean ja riittävän ruokin-nan varmistaminen vaikuttavat olennaisesti, kuinka investointi alkaa tuottaa. Käynnistämisvai-heessa tahtovat yöunetkin jää-dä vähäisiksi. Käynnistämisvai-heessa yrittäjän ja työvoiman on oltava hyvin levännyttä ja voimissaan saadakseen esiin tulevat ongelmat ratkaistua.

Tapio Pasanen Rakennusinsinööri

ProAgria Pohjois-Savo

Navettarakentamishankkeen kustannusten hallinta

5kotieläin

Vahvat brändit, nurmet, vesi ja motivoituneet viljelijät ovat suomalaisen maidontuotannon turva. Alhaista maidonhintaa valittavat tuottajat ympäri maa-ilman, mutta tärkeämpää on ti-lan johtaminen.Hollantilainen maidontuotan-non konsultti ja perustamansa Global Dairy Farmers -yhdis-tyksen (GDF) puheenjohtaja Bram Prins näkee suomalaises-sa maidontuotannossa paljon vahvuuksia. ”Tiedostakaa ne ja käyttäkää hyväksenne”, hän kannusti MaitoTaito –hankkeen järjestämissä seminaareissa. ”En tiedä ymmärretäänkö Suo-messa, kuinka suuri merkitys omalla vahvalla maitotuottei-den brändillä on maidon hin-taan”, Prins mietti. Privat label- tai bulkkituotteita suomalaises-ta maidosta ei kannata tehdä.Globalisaatio on suomalaiselle maidolle sekä uhka että mah-dollisuus, siinä Suomi pärjää laadulla ei määrällä. Venäjän ja Pietarin läheisyys on suuri mahdollisuus, jota Suomi on jo käyttänyt. Prins korostaa, että niillä markkinoilla on tärkeää olla paras.”Lisäksi teillä on nurmea, vettä, hyvä kasvukausi ja ennen kaik-kea motivoituneet viljelijät, siitä pitäkää huolta”, Prins kehottaa.Prinsillä on kattava kuva maa-ilman maidontuotannosta, sillä GDF pitää kerää kuukausittain jäseniltään tietoa ja koostaa sii-tä sähköpostilehteä. Jäseniä on 75 ympäri maailman, joukossa yksi suomalainen maidontuot-taja.

Maidon kahdet markkinat

Maapallon ruokamarkkinat ovat kahtiajakautuneet: kehi-tysmaissa markkinoita ohjaa nälkä, länsimaissa ruoan laatu, turvallisuus ja eläinten hyvin-vointi. Suomi ei voi tuottaa ke-hitysmaiden markkinoille, vaan on keskityttävä jälkimmäisiin.Kiinassa maitomarkkinat kasva-vat vauhdilla, mutta oma tuo-tanto eikä edes tuonti riitä tällä hetkellä kattamaan markkinoi-den kysyntää. Melamiiniskan-daalien tapaiset sotkut toistuvat muutaman kuukauden välein ja kiinalaiseen maitojauheeseen ei luoteta. Vanhemmat haluavat ainokaiselleen parasta.Kiinan oman tuotannon kehitty-misen esteenä ovat maatilojen huono johtaminen, kasvavat työvoimakustannukset, saastu-neet peltomaat sekä puhtaan veden puute. Suuret yksiköt ovat ulkomaisessa omistukses-sa, uusiseelantilainen yritys on perustanut maahan jo kuusi 20 000 lehmän yksikköä ja suun-nittelee kolmea 40 000 lehmän yksikköä.Kiina on ostanut Afrikasta

miljoonia hehtaareita, mut-ta niiden tuotanto on tar-koitettu vain oman kansan ruokkimiseen.”Afrikassa vain Tansaniassa, Keniassa ja Etelä-Afrikassa lehmät voivat elää. Muualla on liian kuuma tai po-liittinen tilanne sekava”, Prins listaa.Intia tuottaa maitoa enemmän kuin Kiina, vaikka puolet leh-mistä on puhveleita ja 80 pro-senttia tuotannosta myydään suoraan kadulla. Ulkomaisten yritysten on sen sijaan vaikea investoida Intiassa maidontuo-tantoon, sillä säännökset vaih-televat alueittain ja lupia ei juu-ri myönnetä.

Viljelijäpula rajoittaa tuotantoa

Länsimaisten markkinoiden haaste ovat kuluttajat, jotka ha-luavat tietää mistä ruoka tulee. Tarinat ruoan takana ja ruoan turvallisuus sekä eläinten hy-vinvointi ovat tärkeitä.Prins uskoo maidontuotannon kasvavan hitaammin kuin mo-net ennustavat. ”Suurin syy on pula hyvistä viljelijöistä, oppi-laitoksissa on liian vähän opis-kelijoita kaikkialla maailmas-sa”, Prins perustelee. ”Lisäk-si kasvintuotanto on viemässä alaa maidolta, sillä se on hel-pompaa.”Australian ja Uuden-Seelannin maidontuotannon Prins uskoo olevan nyt korkeimmillaan, sil-lä parhaimmat karja-alueet ovat jo täynnä ja uusille alueille siir-tyminen vaatisi enemmän kal-lista tuontirehua.Myös paine veden säästöön ja kasvihuonekaasujen vähentä-miseen on kova. Markkinoiden etäisyys kasvattaa kustannuksia, joten alue saattaa olla menettä-

mässä maidontuotannon johto-asemaansa.Pohjois-Amerikassa bioetano-lin valmistus on nostanut rehun hinnan niin korkealle, etteivät maitotilat voi kasvattaa hie-hoja. Kaliforniassa, Uudessa-Meksikossa ja Teksasissa ongel-mia on myös lannasta ja veden puutteesta.Etelä-Amerikassa peltoalas-ta kilpailevat ruoka-, rehu- ja bioetanolikasvit ja tässä kisas-sa maito jää usein viimeiseksi. ”Maitoa tuotetaan siellä, missä rahakasvit eivät menesty. Näillä alueilla ei usein ole kunnollis-ta infrastruktuuria, joten tuottei-den markkinoille tuominen on kallista”, Prins kertoo ja lisää poliittisen epävakauden estä-vän investointeja.”Itä-Euroopassa on suuria pel-toaloja, mutta sieltä puuttuu johtamisen kulttuuri ja maata-louden koulutus, mikä on suu-rin ongelma”, Prins sanoo. Hän ei usko suurien kaupunkien lä-helle rakennettavien jättitilojen menestykseen juuri johtamistai-don puutteen vuoksi.Länsi-Euroopassa Prins arvi-oi kaikkien yrittävän kasvattaa tuotantoaan kiintiöiden poistu-essa, mutta tuotannon palaavan muutamassa vuodessa nykyisel-le tasolle. ”Esimerkiksi Hollan-nissa ympäristösäännökset ei-vät salli tuotannon kasvattamis-ta juurikaan, Saksa taas ei täytä kiintiötään tälläkään hetkellä”, hän arvioi.

Johtaminen maidonhintaa tärkeämpää

Tilatasolla Prins uskoo erikois-tumisen olevan mahdollisuus tuottavuuden parantamiseen. ”Keskittymällä vain maidon-

Suomimaito pärjää vahvoilla brändeillä

Bram Prinsin seurassa vas. Taina Voutilainen, OSK Itä Maito ja Eveliina Turpeinen ProAgria Pohjois-Savo

tuotantoon ja ulkoistamalla re-huntuotannon ja hiehonkasva-tuksen on saatavissa paremmat maitotuotokset. Rehuntuotan-toon erikoistunut tuottaa rehut paremmin ja hiehoista kasvat-taa pitempi-ikäisiä lehmiä nii-hin keskittynyt, mikä vähentää uudistamisen tarvetta.”Erikoistumisen Prins näkee hy-vänä mahdollisuutena myös suomalaiselle maidontuotan-nolle, sillä se tarjoaa mahdolli-suuden yhteistyöhön, mutta säi-lyttää viljelijän itsenäisyyden.Ammattitaitoisen työvoiman puute korostaa automaation hyväksikäyttöä maidontuotan-nossa. Prins painottaa navetta-työn mielekkyyden ja riittävän vapaa-ajan merkitystä, sekä vil-jelijälle itselleen että työnteki-jöille.Tilan taloudessa Prins neuvoo keskittymään entistä enemmän maksuvalmiuden ylläpitoon, sillä riskien heilahtelu lisään-tyy. ”Maidonhinta on kaikkial-

la maailmassa tuottajien mie-lestä liian alhainen, mutta siitä valittamalla ei tällä alalla pär-jätä. Oma käyttäytyminen ja ti-lan johtaminen on tärkeämpää kuin alhainen hinta”, Prins pai-nottaa.

Oman laivan kapteeni

Prins itse on osakkaana per-heensä maatilassa, yhdessä veljensä, poikansa ja vävynsä kanssa omistamallaan tilalla on reilu 300 lypsävää kuuden ro-botin pihatossa. Vaikka Prins itse on täysipäiväinen konsultti, eikä osallistu tilan päivittäisiin töihin, on hän vahvasti mukana tilan johtamisessa.Tila on ollut vaakalaudalla, sil-lä toissa kesänä romahtanut maanpäällinen lantasäiliö ai-heutti tilalle 1,2 miljoonan eu-ron vahingot, joita mikään va-kuutus ei korvannut. Sen jäljiltä biokaasureaktoria ei saatu enää toimimaan ja siitä jäi 800 000 euron velka. Samoihin aikoihin navetan toimimaton ruokinta-järjestelmä jouduttiin vaihta-maan, josta aiheutui 100 000 euron kustannukset. Raskain menetys kaiken rahallisen pääl-le oli Prinsin toisen veljen äkil-linen kuolema.Kaikkien tapahtumien jälkeen pankki alkoi hermostua ja tila joutui tekemään nopeita pää-töksiä. Kaikki konetyöt ulkois-tettiin, myytiin peltoa, meneh-tyneen veljen karja tuotiin ti-lalle kaikki samaan navettaan ja eläinten ruokinta järjestettiin uudestaan.”Pysyimme itse kapteenina, kun toimimme nopeasti ja pankki viimein hyväksyi uudet liiketoi-mintasuunnitelmamme”, Prins sanoo. Viivyttely olisi johtanut pankkivetoisiin suunnitelmiin, jotka eivät olisi enää olleet per-heen päätettävissä.

Teksti: Eeva-Kaisa PulkkaKuva: Anna Liimatainen

Huippuasiantuntija MaitoTaito-hankkeen vieraaksi

6 kotieläin

MaitoTaito-hanketta on ta-kana jo puolitoista vuotta ja hankkeessa on tapahtunut pal-jon. Erilaiset seminaarit, koulu-tuspäivät, opintomatkat ja pien-ryhmät pitävät meidät hank-keessa työskentelevät kiireisinä, mutta hyvä niin. On palkitsevaa huomata, että järjestettyihin ta-pahtumiin osallistuu väkeä, eri-laisilla toimintamalleilla on sel-västi paikkansa. Paljon on kui-tenkin vielä tulossa, sillä hanke jatkuu aina vuoteen 2014 saak-ka. MaitoTaito-hankkeen suu-rimpana vahvuutena on yhdes-sä tekeminen. Ylimaakunnalli-sessa hankkeessa se korostuu, sillä koulutustarjonta on yhte-näistä maakuntien välillä. Yh-dessä tekeminen näkyy myös hankkeen tarjoamassa sisäl-lössä: enää ei ole pelkkiä tee-ma- ja koulutuspäiviä, vaan nyt tarjolla on myös pienryhmiä. Pienryhmätoiminnassa toisten kanssa tekeminen ja oppimi-nen on suorastaan pakollista, mutta ainoastaan positiivisessa mielessä.

Benchmarking on yhä use-ammin yritysmaailmassa päi-vän sana. Sen pääperiaate tii-vistetysti on erilaisten käytän-

töjen vertaaminen parhaaseen mahdolliseen käytäntöön. Kun pitää mielessä, että jokaisen omat käytännöt voivat olla ver-tailussa niitä parhaita käytäntö-jä, päästään jo pitkälle. Bench-markingissa omien käytäntöjen pohtiminen, vertaaminen ja ky-seenalaistaminen kantavat pit-källe, jos siihen uskaltaa heit-täytyä mukaan avoimin mielin. Miksi teen tämän asian näin, voisinko tehdä sen toisin ja toi-saalta, tarvitseeko minun muut-taa käytäntöni?

Pienryhmätoiminnassa ei aina tarvitse oivaltaa suuria ja mahtavia ajatuksia, vaan oival-lukset voivat olla myös pieniä, arkea helpottavia ratkaisuja, mitä ei ole aiemmin joko hok-sattu tai uskallettu kokeilla.

Ylimaakunnallisuus tarkoittaa tässä hankkeessa paljon. Se tar-koittaa yhtenäistä koulutustar-jontaa, ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa parhaimmillaan eri keskusten välillä sekä sitä, että koulutuksiin voi osallistua myös ”rajan takkoo”. Enää ei-vät maakunta rajat ole esteenä, joten naapurimaakunnan kou-lutuspäivään voi osallistua hy-villä mielin.

On ollut ilo tehdä Maito-Taitoa ja pitää mielessä lause ”Maitoa taidolla Itä-Suomessa” sillä tuo lause näkyy selvästi maitotilojen tekemisessä. Mai-toTaito tahtoo tarjota uutta tie-toa ja kehittää tätä taitoa lisää, jotta jatkossakin Itä-Suomi tuot-taa maitoa.

Hankkeella on omat nettisi-vut, joita kannattaa seurata. Si-vuilta löytyy tietoa hankkeesta, uusimpia koulutuksia, jo men-neitten koulutusten satoa… ja viikoittain päivittyvä blogi on ehdottomasti seuraamisen ar-voinen. Sivut löytyvät osoittees-ta www.proagria.fi/maitotaito. Tykkää ProAgriasta myös Face-bookista, MaitoTaidosta löydät tietoa myös sieltä ja twitterissä-kin meitä saa seurata.

Toivotamme upeaa kevät-tä kaikille, kesä on lähempänä kuin uskoisi!

Mervi Ukkonen ProAgria Etelä-Savo ja

Paula Moisanen ProAgria Pohjois-Savo

Maitoa taidolla Itä-Suomesta

Jokaisessa yrityksessä tarvi-taan johtajuutta viemään yritys-tä kohti tavoitteita ja menestys-tä. Johtamistyötä on kaiken ko-koisissa yrityksissä, myös maa-talousyrityksissä.

Maatalousyrityksessä yrittäjä on usein samanaikaisesti sekä johtaja että työntekijä. Johta-mista on tehtävä päivittäisten töiden yhteydessä ja siksi joh-tamistyötä on välillä vaikea tunnistaa.

Johtamista helpottaa selkeä päämäärä ja tavoitteet sekä töi-den aikatauluttaminen. Yrittäjä voi jakaa töitä ja vastuualueita esimerkiksi työntekijöille, neu-vojille ja eri alojen asiantunti-joille. MaitoTaito- hankkeessa on käytössä maatalousyrityksen johtamisen tueksi kehitetty Hal-litusmalli- palvelukokonaisuus.

Mikä ihmeen Hallitusmalli?

Hallitusmalli tarkoittaa sitä, että yrittäjän ympärille kootaan asiantuntijoiden joukko, ”hal-litus”. ”Hallituksen” runkona ovat erikoistuneet neuvojat ja lisäksi joukkoa täydennetään tarpeen mukaan muilla asian-tuntijoilla tai yhteistyökumppa-neilla.

Hallitusmalli-toimintatapa perustuu asiantuntijoiden ja yrittäjän tiiviiseen vuorovaiku-tukseen ja sen näkyvin osa on kaksi kertaa vuodessa järjes-tettävä hallituspalaveri. Näissä palavereissa yrittäjä ja ”halli-tus” istuvat saman pöydän ää-reen yhtä aikaa.

Palaverissa kartoitetaan yri-tyksen nykytilanne ja asetetaan lyhyen- ja pitkänaikavälin ta-voitteita. Jokainen sitoutuu yh-dessä keskustellen asetettuihin tavoitteisiin.

Kuka tekee ja mitä tekee?

Hallituspalaverissa sovitaan myös, kenen vastuulla tietyt asiat ovat. Kuka hoitaa kirjanpi-don ja tilinpäätöksen, entä tuki-en hakemisen tai ruokinnan

suunnittelun? Näiden töiden tekemiselle suunnitellaan aika-taulu ja jaetaan vastuut eri hen-kilöille. Hallituspalavereiden välissä asiantuntijat ja yrittäjät pitävät yhteyttä aktiivisesti ja tekevät töitä yhteisten tavoittei-den saavuttamiseksi.

Töiden ja vastuiden jakami-sesta huolimatta yrittäjälle jää kaikista tärkein tehtävä, pää-töksenteko. Päätöksentekoa ei voi ulkoistaa, vaan yritystä kos-kevat päätökset tekee aina yrit-täjä, hän kantaa tehdyistä pää-töksistä vastuun. Hallitusmal-li-toimintatapa antaa kuitenkin laajan asiantuntijaverkoston ja osaamisen kautta vankan poh-jan päätöksien tekemiselle.

Menestyksen avain on se, että tehdään oikeita asioita oi-keaan aikaan. Maatalousyri-tyksen ”hallitus” huolehtii, että asiat tehdään sovitulla tavalla ja sovittuun aikaan.

Aukusti Pieviläinen Hankevalmentaja

ProAgria Pohjois-Savo

Lisätietoja Hallitusmalli-toiminnasta:

Etelä-Savo: Arto Karila,

arto.karila@proagria.fi p. 040 182 7162Pohjois-Karjala:

Eero Heittokangas, eero.heittokangas@proagria.fi p.

040 301 2405Pohjois-Savo:

Aukusti Pieviläinen, aukusti.pievilainen@proagria.fi,

p. 040 187 0467

Itä-Suomessa käynnissä ole-vassa MaitoTaito – koulutus-hankkeessa yhtenä kohderyh-mänä ovat uutta navettaa tai uuden tekniikan käyttöönottoa suunnittelevat yrittäjät. Tarjolla on perinteisten koulutusten li-säksi myös uusi oppimisnavetta – malli. Itä-Suomesta on koot-tu jo rakentaneita maitotiloja oppimisnavetoiksi tuleville in-vestoijille.

”Koulutus tapahtuu tiloilla pienissä porukoissa, jolloin on helpompi käytännössä perehtyä vaikkapa apeketjuun tai lypsy-järjestelmään”, kuvailee Paula Moisanen, joka toimii Maito-Taito - valmentajana ProAgria Pohjois-Savossa.

Navettamarkkinoilla paljon uutta tekniikkaa

Oppimisnavetta – tiloiksi py-ritään kokoamaan erityyppisil-lä ja erimerkkisillä järjestelmil-lä toimivia navettoja. ”Isot lyp-syasemat ja robottijärjestelmät vaativat erilaista toimintatapaa eikä sama malli sovi kaikille”, mainitsee Hanna Oravainen ProAgria Etelä-Savosta. Rehun-korjuu – ja ruokintaketjujen au-

tomatisointi ja erillis – tai seos-rehuruokinnan mallit tarjoavat lukemattoman määrän vaihto-ehtoja ja laitevalikoimat saavat helposti pään pyörälle. Puhu-mattakaan lannanpoistosta, na-vetan valaistuksesta tai ilman-vaihtorakenteista ja – laitteista, joita tulee markkinoille kaiken aikaa. Muutama vuosi sitten verho-, palje-, kenno- tai sä-leikkunoista ei paljoa tiedetty ja slalomlannanpoistokin kuu-losti enemmän alppilajilta kuin lietteenkäsittelytekniikalta.

Navetassa oppiminen avaa silmiä

Oppimisnavetta-koulutuk-set järjestetään sovittuina ai-koina ja ennakkoon pohjus-tetulla ohjelmalla, jolloin mo-lemmat osapuolet tietävät mitä kulloinkin on tarkoitus oppia. Kaikkea maan ja taivaan välil-tä ei kahlata kerralla, vaan op-pia hakevat keskittyvät tiettyjen asioiden selvittämiseen ja voi-vat käytännössä myös kokeil-la työskentelyä jonkin laitteen tai työvaiheen kautta. Samalla selviävät opittavan lypsy -, ruo-kinta- tai muun järjestelmän

hyvät ja heikot puolet. Raken-tajat ovat kautta aikain vierail-leet toisten navetoissa hake-massa kokemuksia, mutta aina ei ole helppoa oma-aloitteisesti etsiä sopivia tutustumiskohtei-ta. Oppimisnavetta – verkoston kautta MaitoTaito – hanke toi-mii välikätenä tuleville raken-tajille. Samalla myös oppimis-navetan yrittäjä voi oppia uutta jakaessaan kokemuksia toisten kanssa. Paitsi koulutettaville myös oppimisnavettojen yrittä-jille tarjotaan ennakkoon mah-dollisuus vaihtaa ajatuksia ja valmentautua tuleviin oppimis-tilaisuuksiin.

MaitoTaito-hankkeen Oppi-misnavetta toiminta käynnistyy nyt keväällä 2013. Oppijak-si tulevan kanssa kartoitetaan oppimisnavetat, jotka sopivat hänen tarpeisiinsa. Oppija voi valita myös maakuntarajojen yli mielenkiintoisia navettoja, joihin haluaa lähteä hakemaan oppia.

Katso myös blogisivut www.proagria.fi/maitotaito

Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala

Oppimisnavetta – toiminta auttaa uuttaa navettaa suunnittelevia

Tehdäänkö oikeita asioita oikeaan aikaan?

7kotieläin

Sulavaa säilörehua, á 25 € + alv.12.3. klo 9-15 JuvaKouluttajana: Virva Hallivuori, ValioJärjestäjinä: Lihatilan Skarppiohjelma ja MaitoTaito-hanke Säilörehusadot nousuun! - teemapäivä, maksuton20.3. Iisalmi, Savonia-ammattikorkeakoulu 21.3. Siilinjärvi, kunnantalo22.3. Mikkeli, Sali ja Keittiö Kouluttajina ProAgrian valtakunnalliset nurmituotannon huip-puosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg. Lisätietoja: Harri Matikainen, ProAgria Etelä-Savo, p. 040 680 6820Aukusti Pieviläinen, ProAgria Pohjois-Savo, p. 040 187 0467 Yhtiöittämispäivä, maksuton28.3. Juva, Partalan kartanoKouluttajana: Juhani Paavilainen, ProAgria Pohjois-SavoLisätietoja: Arto Karila, ProAgria Etelä-Savo, p. 040 182 7162 5.4. Hollantilainen eläinlääkäri, lehmähavain-toguru Joep Driessen luennoi KuopiossaTilaisuus on ylimaakunnallinen ja sähköinen osallistuminen on mahdollista. Ohjelma tarkentuu kevään aikana. Lisätietoja: Mervi Ukkonen, ProAgria Etelä-Savo, p. 040 728 7263Eveliina Turpeinen, ProAgria Pohjois-Savo, p. 040 523 0932Anna Liimatainen, ProAgria Pohjois-Karjala, p. 040 301 2421

Apekoulu – pienryhmän aloitus 9.4. Nurmes Lisätietoja: Minna Norismaa, ProAgria Pohjois-Karjala, p. 040 301 2431 Maidon laatu – koulutuspäivät, á 25 € + alv.16.4. Mikkeli, Heimari17.4. Kerimäki, HerttuaKouluttajina: Eija Järvinen ja Kaija Laitinen, Osuuskunta Tuottajain MaitoLisätietoja: Mervi Ukkonen, ProAgria Etelä-Savo, p. 040 728 7263

Agronaisten kehittämisryhmä 12.4. Iisalmi, Savonia ammattikorkeakoulu Kohderyhmänä ovat naiset, jotka toimivat ja asuvat maatiloil-la, mutta joilla ei ole maatalousalan koulutusta. Mukaan voi-vat ilmoittautua myös naiset, jotka haluavat päivittää tietojaan maatilayrityksen hoidosta.Lisätietoja: Paula Moisanen, paula.moisanen@proagria.fi, 040 673 9465

Lisäksi tarjolla on runsaasti erilaisia pienryhmiä, joita voidaan aloittaa osallistujien mukaan minne tahansa hankealueella! Kiinnostaako sinua esimerkiksi lehmien hedelmällisyys, inves-toinnit tai hienot hiehot? Ilmoittautumiset MaitoTaito – hankkeen tapahtumiin: Etelä-Savo: marjo.h.laitinen@proagria.fi tai puh. 0400 261 094Pohjois-Karjala: ajuri.fi tai Pohjois-Savo: laari.info tai pirjo.eronen@proagria.fi puh. 020 747 3650 (klo 8-15).

Lisätietoa hankkeen tapahtumista:Hankkeen nettisivut www.proagria.fi/maitotaito

Maakunnalliset sähköiset koulutuskalenteritPohjois-Karjala: www.ajuri.fi Pohjois-Savo: www.laari.info Etelä-Savo: www.proagria.fi/es

MaitoTaito-hankkeen kevätkauden tarjontaa:

Edellytykset hyväksi ja kes-täväksi lypsylehmäksi luodaan vasikan ensimmäisinä elinpäi-vinä ja -kuukausina. Nuorkar-jan kasvatuksella, ruokinnalla, kohtelulla ja olosuhteilla on suuri merkitys ensikon maidon-tuotantoon sekä myöhempään lehmän kestävyyteen maidon-tuottajana.

Pohjois-Savon alueen maito-tiloilta saatujen tulosten perus-teella ensikoiden maitotuotos oli vuodessa keskimäärin 8933 kg, kun ternimaidon saanti oli varmistettu heti vasikan synty-män jälkeen. Sitä vastoin, jos vasikka sai ternimaitoa myö-hemmin kuin neljän tunnin kuluttua, ensikoiden maidon-tuotos oli keskimäärin 7846 kg vuodessa. Lisäksi havaittiin, että ensikoiden maidontuotos oli noin 200 kg korkeampi, jos vasikkaa oli juotettu koko juot-tokausi tuttisangolla verrattuna siihen, että vasikka siirrettiin tuttisankojuotolta automaatille viikon ikäisenä.

Myös väkirehuannoksen määrällä vasikan vieroitushet-kellä oli näiden tulosten mu-kaan vaikutusta ensikkokauden maidontuotokseen. Parhaiten tuottivat ensikot, jotka saivat väkirehua vapaasti automaatis-ta tai ruokintapöydältä. Jos va-sikan väkirehuannos oli vähin-tään 1,5 kg vieroitushetkellä, maidontuotos ensikkokaudel-

la oli lähes 300 kiloa parempi kuin ensikoiden, joilla väkire-huannoksen määrä oli yksi kilo tai tämän alle. Väkirehuruokin-ta edistää vasikoilla pötsinukan kasvua ja kehitystä, joten väki-rehuruokinnan aloittamisajan-kohtaan kannattaa kiinnittää huomiota. Väki- ja karkeare-hujen antaminen vasikalle voi-daan aloittaa jo ensimmäisellä viikolla esimerkiksi myslillä tai vasikan ykkösrehulla.

Lisäksi muilla vasikoiden ja hiehojen hoitotoimenpiteillä ja olosuhteilla, kuten karsinakool-la, veden saannilla ja laidun-nuksella oli suuri merkitys ensi-koiden maidontuotantoon. Va-sikoiden karsinan on oltava ti-lava, kiinteäpohjainen ja hyvin puhdistettu ja kuivitettu. Riit-tävän tilavassa karsinassa vasi-kat makaavat enemmän ja lepo puolestaan vaikuttaa vasikoiden kasvuun, syöntiin, terveyteen ja virkeyteen sekä myöhemmin tuotosominaisuuksiin. Nuorille eläimille liikunta tekee hyvää. Se vahvistaa lihaksistoa ja lajin-mukaista käyttäytymistä. Erityi-sesti liikunta kehittää selkä- ja lantionlihaksistoa ja edesauttaa jalkojen terveyttä. Laidunnuk-sen tärkeys eläinten hyvinvoin-nille ja sitä kautta maidontuo-tokseen on asia, johon jokaisel-la maidontuotantotilalla kan-nattaa kiinnittää huomiota en-tistä enemmän.

Vasikoiden ja hiehojen kas-vua tulee seurata. Mikäli hie-hoa ei kasvateta sen perimän määrittelemään kokoon kasvu-kaudella, se ottaa kasvun kiinni tuotantokaudellaan. Siitä seuraa ensikkovuoden alhaisempi mai-dontuotos. Liian pieni ensikko ei pysty syömään maidontuo-tantoon nähden tarpeellista säi-lörehumäärää ja laihtuu. Ener-gianpuutos saattaa johtaa myö-hemmin myös tiinehtymison-gelmiin.

Vasikoiden ja hiehojen hoi-dossa on usein piintyneitäkin käytäntöjä, joista poikkeami-nen parempaan suuntaan pa-rantaisi eläinten oloa ja terveyt-tä sekä edesauttaisi parempaan maidontuotokseen ja varhai-semman siemennysajankoh-dan saavuttamista. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää va-sikoiden ternimaidon saannin varmistukseen, juomaveden saantiin, väkirehun antamisen aloittamisajankohtaan, karsina-kokoon ja karsinaolosuhteisiin sekä laidunnukseen.

Maija Kekäläinen Maitotilaneuvoja

ProAgria Pohjois-SavoOulun seudun ammattikor-

keakoulu,Aikuisena agrologiksi hanke

(ELY-keskus/ESR)

Nuorkarjan kasvatuksen vaikutus ensikon maitotuotantoon

8 pelto ja kasvi

RAE- ja REKKA-hanke järjes-tivät syyskuun lopulla naudan lietelannan separointi- ja mul-taustyönäytökset Rantasalmel-la Antti Lukkarisen tilalla sekä Lapinlahden Korpijärvellä Mty Immosen tilalla. Separoinnis-ta molemmissa työnäytöksissä vastasi Reiskone Oy ja Reki-tec Oy. Lietteen multauksesta vastasi Rantasalmella PEL-tuo-te sekä Korpijärvellä Korpijär-ven Koneasema Oy. Tilaisuudet keräsivät yhteensä sata asiasta kiinnostunutta.

Separoinnin hyödyt

Lietteen mekaaninen sepa-rointi sopii erityisesti tilalle, joka haluaa tarkentaa entises-tään lannan ravinteiden hyö-tykäyttöä. Mekaanisessa se-paroinnissa lietteestä pyritään erottamaan suurin osa fosfo-rista kuivajakeeseen, jota voi-daan ajaa esim. kauempana ti-lan talouskeskuksesta oleville peltolohkoille. Typpipitoisem-pi nestejae levitetään puoles-taan peltolohkoille, joilla fos-foriluvut ovat korkeammat. Ja-

keiden ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin riippuvaisia monesta seikasta; lannan alkuperäisestä ravinnekoostumuksesta, lannan ”tuoreudesta” sekä siitä kuin-ka kuivaksi kuivajae halutaan puristaa. Tilatasolla separointia voi hyödyntää esim. niin, että syyslevitykseen aiemmin jää-nyt liete separoidaan ja jakeet levitetään pelloille seuraavana keväänä; fosforipitoinen kui-vajae kauemmille pelloille ja typpipitoisempi nestejae esim. lähempänä oleville nurmille. Näin saadaan orgaanista lantaa hyödynnettyä niidenkin pelto-

jen lannoituksessa, joille esim. teiden kevätkunnon takia lan-nan kevätlevitys on mahdoton-ta. Säiliötilavuutta separoinnilla saadaan lisää n. 15-25 %.

- Meillä on paljon ravinne-pitoisuudeltaan köyhiä, uusia peltoja, niille pelloille kuiva-jae on hyvä. Ajomultaimella saadaan ajettua nesteosa nur-mille, meillä viljellään pelkkää nurmea. Lietteen sijoittamisen myötä ostolannoitteiden käyt-töä on voitu vähentää, kertoo Pekka Immonen Mty Immoses-ta.

Separointia Pohjois-Savossa

Keväällä 2013 Korpijärven Koneasema Oy aloittaa naudan lietteen mekaanisen separoin-nin osakastiloilla sekä myös muille tiloille.

- Oikeastaan asia lähti liik-keelle niin, että meille ehdotet-tiin separointilaitteiston hank-kimista, kiinnostusta lietteen separointiin tuntuu olevan ti-loilla nyt paljon, kertoo Jussi Tuovinen. – Kuivajakeen levi-tykseen meiltä ei tällä hetkellä löydy kalustoa, mutta nesteja-keen levitämme samalla kalus-tolla kuin varsinaisen lietelan-nankin. Tilauksia on jo jonkin verran, jatkaa Tuovinen.

RAE-hanke julkaisi lietelan-nan separointi/fraktiointi- tieto-kortin syyskuun tilaisuuksissa, josta löytyy mm. separoitujen jakeiden käyttöä koskevat vi-ranomaissäädökset. Tietokortti, videoklippi separoinnista sekä muuta materiaalia löytyy hank-keen nettisivuilta http://rae.sa-vonia.fi/tietopankki

Lietelannan separointi kiinnostaa RAE-hankkeen tapahtumia talvi-kevät - 15.3. Biokaasupäivä Juva; erityisesti karjatiloille, mutta myös muille aiheesta kiin-nostuneille. Klo 10-12 mm. biokaasun kannattavuus sekä jäännöksen käyttö viljelys-sä, Hatsolan koulun sali (os. Vanha Juvantie 267) ja klo 12-14 laitosvierailu Juvan Bioson Oy (os. Vanha Juvan-tie 543). Tilaisuus on maksu-ton; ilmoittautumiset 12.3. mennessä Johanna Maier, johanna.maier@savonia.fi p. 044 785 6653. Bussikuljetus järjestetään Iisalmesta ja Jo-ensuusta, mikäli saadaan vä-hintään 10 osallistujaa.- Hingunniemi, Kiuruve-si 18.4. hevostilan ympä-ristöpäivä klo 10-14, tee-mana mm. lannan kom-postointi ja jaloittelutar-ho jen ves ien käs i t t e ly - 29.4. lannanseparointi näytös klo 10:00-14, Maa-tila Henri Makkonen, Huh-marentie 125, Rääkkylä

Lisätietoja: http://rae.savonia.fi

Lietteen separointia Korpijärven työnäytöspäivässä

Maatilan kehittämisessä pelto-jen peruskunnon jatkuva pa-rantaminen on tärkeimpiä teki-jöitä. Maan vesitalous ja sen hoitami-nen on puolestaan pellon kan-nalta ratkaisevassa asemassa. Salaojituksella hoidetaan par-haiten maan vesitaloutta pa-rempaan kuntoon. Sillä luo-daan hyvät peltoviljelyn olo-suhteet, kun tuotetaan korkea-laatuista rehua ja viljaa maata-louden ja teollisuuden tarpei-siin.Salaojitus investointina on erit-täin kannattava, sillä inves-tointikulut pystytään saamaan muutamassa vuodessa takai-sin. Salaojituksen etuuksia ovat suuremmat peruslohkot, joka

mahdollistaa koneiden tehok-kaamman käytön, samoin työ-ajan käyttö pienenee viljeltyä peltohehtaaria kohden. Satota-sossa on mahdollista saavuttaa noin 15 % kasvunlisäys, joka tekee 10 hehtaarilla ja 5000 ki-lon hehtaarisadolla noin 7500 kilon lisätuoton avo-ojapeltoon verrattuna.Salaojitussuunnittelu, kuten urakointikin, on ottanut viime vuosien aikana aimo askeleen eteenpäin. Kenttätutkimukset tehdään pää-sääntöisesti GPS- mittausteknii-kalla, jolloin isäntä voi keskit-tyä tilan muihin töihin. Salaoja-urakointi tehdään aurasalaojitus menetelmällä, johon kuuluvat laser-ohjausjärjestelmät. Näillä

menetelmillä saavutetaan van-hoihin ojitustapoihin verrattu-na huomattavasti parempia sa-laojituksia. Samoin ojitusaika pienenee merkittävästi hehtaa-ria kohti, kertoo salaojateknik-ko Aimo Turtiainen Maveplan Oy:stä. Salaojitukseen on edelleen saa-tavana julkista rahoitusta, sa-laojitusavustusta ja korkotuki-lainaa. Tuen ehtona on, pienin maksettava avustus on 2000 euroa. Tällöin suunnitelman koko tulisi olla vähintään noin 6 hehtaarin luokkaa ja salaoja-metrejä tulee olla 3600 - 4000 metriä. Salaoja-avustusta hae-taan ELY- keskuksesta. Hake-mukseen liitteenä tulee olla salaojitussuunnitelma. Tuen myöntämisen ehtoihin kuu-luu myös se, että ojitustyöt saa aloittaa vasta, kun tukipäätös on saapunut tilalle. Kevättalvi on hyvää aikaa tilata salaojitussuunnitelma salaoja-teknikolta, jolloin päästään jo tulevana kesänä toteuttamaan salaojitusta. Vanhemmat sala-ojitussuunnitelmat, joita tiloil-le on jo tehty, niiden tukiha-kemukset tulee laitaa mahdol-lisimman nopeasti vireille, jol-loin päästään aikatauluttamaan tulevaa salaojitusta, patistaa Aimo Turtiainen.

Hannu HämäläinenProAgria Etelä-Savo

Salaojitus tilan kehittäjänä

Suurin osa salaojituksistaan tehdään nykyään aurasalaojako-neella Tässä aurasalaojakone työssään Savonlinnan salaojanäy-töksessä parin vuoden takaa.

9kasvi ja energia

Vuosi 2013 on toinen Maa- ja kotitalousnaisten Viljasta vir-taa -teemavuosi. Runsaskuitui-sen, terveellisen viljan moni-käyttöisyys tehdään vuoden ai-kana tutuksi ruokakursseilla ja tapahtumissa.

Täysjyväviljan käyttöä on va-raa lisätä reippaasti. Se myös kannattaa, sillä täysjyväviljalla on kiistatta hyviä terveysvaiku-tuksia. Vilja löytää paikkansa päivän joka aterialta, kun ot-taa käyttöön runsaskuituisten ja täysjyväviljavalmisteiden moni-puolisen valikoiman.

Täyttä hyvää jyvästä

Aamu käynnistyy lempeästi puurolla. Terveellisiä ja mais-tuvia vaihtoehtoja on runsaasti, sillä kaikki puurohiutaleet ovat täysjyvää. Suurimot sopivat pääaterioiden lisäkkeeksi sekä pata- ja laatikkoruokien ainek-siksi. Viljaisan lisän aterialle antaa myös tumma, reippaasti kuituja sisältävä pasta. Kotimai-set ohra, kaura, tattari ja speltti korvaavat herkullisesti kaukaa kuskatun riisin niin risotoissa kuin ruokaisissa salaateissakin. Hiutaleet, leseet ja alkiot so-pivat terästämään maitopoh-jaisia välipaloja. Marjojen ja maidon tai jogurtin kanssa peh-

meäksi surautettu smoothie on ravintorikas, kylläisenä pitä-vä herkku, joka maistuu myös lapsille. Vaihtelua välipaloi-hin tuovat talkkuna ja mysli. Monipuolinen vilja on pai-kallaan myös jälkiruuissa. Esi-merkiksi uunissa kaurahiutale-kuoren alla pehmenneet ome-nalohkot tai vaniljavaahdon kanssa tarjottu mustikkakukko takaavat herkullisen päätöksen aterialle. Suun saa makeaksi myös itse tehdystä myslistä val-mistetuilla patukoilla.

Täysjyväviljaa terveydeksi

Täysjyvävilja sisältää jyvän kaikki syötäviksi soveltuvat osat: ytimen, alkion sekä jyvän väli- ja kuorikerrokset. Nimen-sä mukaisesti se on täyttä ra-vintoa sisältäen kaikki jyvään pakkautuneet ravintoaineet ja kuidut. Täysjyvävilja on laadu-kas energiaravintoaineiden ja tärkeä B-ryhmän vitamiinien, erityisesti folaatin ja tiamiinin, E-vitamiinin sekä raudan, mag-nesiumin, sinkin ja seleenin lähde. Kuidun lähteenä täys-jyvävilja on vertaansa vailla. Suurin osa täysjyväviljan kui-dusta on vatsan toimintaa edistävää liukenematonta kui-

tua. Ohra ja kaura sisältävät myös vesiliukoista, verenso-kerin muutoksia tasaavaa ja sydänterveyttä edistävää kui-tua. Runsaan kuidun saannin on tutkitusti todettu pienen-tävän riskiä sairastua kakkos-tyypin diabetekseen, sydän-tauteihin ja paksusuolen syö-pään. Runsaasti täysjyväviljaa käyttävä pysyy todennäköises-ti myös muita hoikempana. Tänä vuonna julkaistavat poh-joismaiset ravitsemussuosituk-set kannustavat lisäämään täys-jyväviljan käyttöä. Päivän suo-siteltu kuitumäärä 25–35 gram-maa kertyy, kun syö joka ateri-alla reippaasti runsaskuituisia viljavalmisteita ja kasviksia. Bonuksena saa muut täysjyvä-viljan hyvää tekevät aineet.

HUOMIOElintarviketta saa sanoa run-

saskuituiseksi, kun 100 gram-massa tuotetta on vähintään 6 grammaa kuitua.

Vilja sopii moneen käyttöön Viljasta virtaa 2012–2013

Ensimmäinen Viljasta virtaa -teema-vuosi tuoksui vahvasti ruisleivältä ja muilta herkullisilta leivonnaisilta. Tänä vuonna leivonnan rinnalle nousee vil-jan, erityisesti täysjyväviljan, moni-puolinen käyttö ruuanvalmistuksessa. Viljasta nautitaan ja uusi reseptejä kokeillaan ruuanvalmistus-kursseilla maukkaita leipiä ja leivonnaisia unohtamatta. Tarjol-la on myös luentoja ja kursseja keliakiasta ja gluteenittomasta ruuanlaitosta sekä leivonnasta. Kysy kursseja ja luentoja:

Etelä-Savo: Mervi Kukkonen p. 040 842 3549, mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Karjala: Johanna Rinnekari, p. 040 301 2441, johanna.rinnekari@proagria.fi Pohjois-Savo: Sanna Louna, p. 0400 571 642, sanna.louna@maajakotitalousnaiset.fi

Monikäyttöinen, terveellinen vilja sopii teemaksi erilaisiin tapahtumiin. Käytettävissä on Leipätiedotus ry:n kanssa yh-teistyössä tuotettu Viljasta virtaa -esite. Keväällä aineisto täy-dentyy ruokaohjelehtisellä, joka tehdään yhdessä Myllyn Pa-ras Oy:n kanssa.

ProAgria Pohjois-Karjalan Liikennebiokaasua energiati-loilta -hankkeessa tehdään ke-vään aikana koulutusyhteis-työtä Pielisen Karjalan Kehittä-miskeskus Oy:n hallinnoiman Pielisen Karjalan Bioenergia -hankkeen kanssa.

Helmi-maaliskuulle on suun-niteltu erityisesti maatalousyrit-täjille suunnattu 5-päiväinen biokaasuvalmennuskurssi, joka pidetään Lieksassa Isäntären-gin tiloissa. Koulutuksen aika-na käydään läpi muun muassa biokaasulaitosten teknologiaa ja prosesseja, kustannuksia ja kannattavuutta, tukimuotoja ja lupa-asioita. Kurssilla käsitel-lään biokaasun eri käyttökoh-teet (sähkö, lämpö, liikenne-biokaasu) sekä mädätysjään-nöksen käyttö lannoitevalmis-teina. Biokaasuautoihin ja nii-den tankkaukseen tutustutaan paikan päällä. Kouluttajana toi-mii Juha Luostarinen Metener Oy:stä. Kurssi antaa valmiuk-sia harkita biokaasutuotannon

mahdollisuuksia omalla tilalla ja jatkaa mahdollisen esiselvi-tyksen teettämiseen.

Kurssi alkaa 19.2. klo 9 ja jatkuu neljänä seuraavana tiis-taina. Kurssi on ilmainen ja sin-ne voi tulla myöhässäkin, jos ei ehdi ensimmäiselle kerralle. Il-moittautumiset: Niina Huikuri, 040 689 8166.

Esiselvityksiä maatilan biokaasun pilottilaitoksille

Liikennebiokaasua energia-tiloilta -hankkeessa on teh-ty ensimmäiset esiselvitykset biokaasutuotannon (sisältäen liikennebiokaasun) mahdolli-suuksista omalla tilalla. Esisel-vityksen jälkeen on mahdollis-ta siirtyä yritysryhmähankkee-seen, jossa laaditaan tarkat tila-kohtaiset suunnitelmat ja kehi-tetään mahdollista tilojen välis-tä yhteistyötä.

Taloudellisen kannattavuu-den ongelmia ja uusia rahoi-tusmahdollisuuksia on ryhdyt-ty ratkomaan maakunnallisen työryhmän voimin. Toiminnan esteet on tunnistettu ja niiden poistamiseksi on ryhdytty teke-mään sekä valtakunnallista että paikallista vaikuttamistyötä. Ta-voitteena on saada aikaan en-

simmäiset maatilojen biokaa-sun pilottihankkeet lähivuosi-na.

Liikennebiokaasun kokeiluhanke vireillä Kiteellä ja Kontiolahdella

Kontiolahden kunta ja Ki-teen kaupunki ovat päättäneet hakea rahoitusta yhteiseen lii-kennebiokaasun jalostuksen ja jakelun kokeiluhankkeeseen. Suunnitelma sisältää biokaasun jalostamon, biokaasun kulje-tuslaitteiston sekä tankkausase-mat Kiteellä ja Kontiolahdella. Hankkeen suunnittelu- ja koor-dinointityö on tehty Liikenne-biokaasua energiatiloilta -hank-keessa. Mikäli kunnat saavat myönteisen rahoituspäätöksen, toteutus alkaa tämän vuoden aikana.

Valtakunnallinen konferenssi Joensuussa

Toukokuun 27. päivä järjes-tetään Joensuun Tiedepuistolla neljättä kertaa valtakunnallinen Liikennebiokaasu ja Suomi -konferenssi. Järjestäjänä on täl-lä kertaa ProAgria Pohjois-Kar-jala Liikennebiokaasua ener-giatiloilta -hankkeen voimin. Luvassa on runsaasti tietoa ja

Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeessa tapahtuu kontakteja alan toimijoihin ym-päri maan. Biokaasuajoneuvot ovat esillä Tiedepuiston sisäpi-halla. Konferenssi on ilmainen, mutta edellyttää ilmoittautu-mista: konferenssi@liikennebiokaasu.fi.

Anu Laakkonen Hankevastaava

ProAgria Pohjois-Karjala

Omatekoinen mysli4 näkkileipää

3 viipaletta kuivattua päärynää

3 kuivattua luumua1 rkl ruishiutaleita1 rkl kauraleseitä

Rouhi näkkileipä tehosekoittimessa. Paloittele luumut ja päärynät saksilla.

Sekoita kaikki ainekset.

10 energia ja ympäristö

Maatilakohtaisen biokaasu-laitoksen energiatase vaikut-taa laitoksen kannattavuuteen. Mitä vähemmän energiaa lai-tos itse kuluttaa, sitä enemmän

siitä saadaan rahallista hyötyä omassa käytössä tai myytynä. Energiatasetta voidaan parantaa optimoimalla laitoksen sähköä kuluttavien laitteiden toiminta,

mutta myös sopivilla lisäsyöt-teillä, kuten MTT Maaningan biokaasulaitoksella havaittiin.

MTT Maaningan biokaasulai-toksessa on teräsbetonielemen-

teistä valmistetut, maanalaiset, muovihupuilla katetut ja eris-tetyt reaktori ja jälkikaasual-las (nestetilavuudet 260 + 260 m3). Laitoksessa käsitellään joko pelkkää lypsylehmien lie-telantaa tai lantaa ja erilaisia kasvimassoja.

Syöte viipyy sekä reaktorissa että jälkikaasualtaassa n. 24-26 vrk, jolloin hapettomissa olois-sa toimivat mikrobit hajottavat syötteen orgaanista kuiva-ai-netta biokaasuksi (metaanin ja hiilidioksidin seos). Hajotuksen seurauksena käsittelyjäännös sisältää syötteeseen verrattuna noin puolet vähemmän kuiva-ainetta, mutta enemmän kas-veille käyttökelpoista liukoista typpeä.

Biokaasu tuotetaan pääasias-sa (80-85 %) reaktorissa, jonka lämpötila pidetään 37 °C:ssa vesikiertoisella lämmityksel-lä. Reaktoria lämmittävät myös lietteeseen upotetut kaksi se-koitinta. Jälkikaasualtaan (yksi sekoitin, ei lämmitystä) lämpö-tila vaihtelee vuodenajan mu-kaan 25-35 °C:n välillä. Bio-kaasu poltetaan lämpöenergiaa tuottavalla kaasukattilalla tai sähköä ja lämpöä samanaikai-sesti tuottavalla CHP-laitteella (kaasumoottori ja sähkögene-raattori). Tuotettu energia hyö-dynnetään tutkimusaseman ra-kennuksissa.

Laitoksen energiataseen pa-rantamiseksi, ts. sen kuluttaman energian vähentämiseksi reak-torin sekoittimien nopeuksia laskettiin siten, että sekoituksen sähkönkulutus laski 43 % (62 kWh/vrk:een). Pelkällä lietelan-tasyötöllä (10,2 m3/vrk; ka 7,5 %) sekoitusnopeuden alenta-minen lisäsi hieman metaanin-tuottoa (tuotto 124 Nm3/vrk, biokaasun energiasisältö 1240 kWh/d). Samalla jälkikaasual-

taan sekoitus kulutti 14 kWh/vrk ja laitoksen kokonaissäh-könkulutus oli 128 kWh/vrk. Reaktorin vesikiertoisen lämmi-tyksen energiamäärä oli keski-määrin 323 kWh/vrk (vuoden keskilämpötila 4,0 °C). Lämmi-tystarve vaihtelee vuodenajan mukaan; kesä-syyskuussa tarve oli 254-281 kWh/vrk, joulu-huhtikuussa 349-402 kWh/vrk ja muina kuukausina 307-329 kWh/vrk.

CHP-laitteella biokaasusta tuotettiin sähköä 379 kWh/vrk (sähköhyötysuhde 31 %) ja lämpöä 674 kWh (lämpöhyö-tysuhde 54 %). Laitoksen oma kulutus vähennettynä muuhun käyttöön saatiin vuosittain net-tosähköä 92 MWh ja -lämpöä 128 MWh (Kuva 1).

Kun lietelannan (9,9 m3/vrk; ka 6,1 %) lisäsyötteenä oli säi-lörehua 800 kg/vrk (ka 23,1 %), oli reaktoria sekoitettava tehokkaammin (79 kWh/vrk) kuin pelkällä lietelannalla, jotta rehu pysyi lietteen seassa. Koko laitoksen sähkönkulutus oli tä-ten korkeampi, 145 kWh/vrk. Vuodessa (keskilämpötila 4,0 °C) reaktorin lämmitykseen ku-lui 318 kWh/vrk.

Korkeamman metaanintuo-ton (189 Nm3/vrk, energiasi-sältö 1890 kWh/vrk) ansiosta nettosähköä (434 kWh/vrk) ja –lämpöä (712 kWh/vrk) tuotet-taisiin kuitenkin enemmän kuin pelkästä lietelannasta. Vuo-dessa tuotetulla nettoenergial-la (sähkö 159 MWh ja lämpö 260 MWh) kattaisi esim. 21-28 omakotitalon energiantarpeen (á 15-20 MWh/v).

Ville Pyykkönen ja Sari Luostarinen

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Biokaasulaitoksen energiataseta voidaan parantaa

Vuosittainen energiatase pelkän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä. Taseessa ei ole huomioitu teknisen tilan lämmitystä (n. 7,5 MWh/v).

11energia

Energian hinta ja erityises-ti polttoöljyn hinta on kivun-nut hurjaa vauhtia viimeiset 10 vuotta. Aiemmin lähinnä margi-naalinen tekijä on noussut kes-keiseksi ja kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä: maatilojen energian kulutusta on pyrittävä pienentämään. Mutta miten se tehdään, onkin sitten monimut-kaisempi kysymys.

Suomen maa- ja puutarhata-lous kuluttaa maan koko ener-gian kulutuksesta karkeasti noin 3%, vaikka osuus brutto-kansantuotteesta on noin 1%. Merkitys kasvaa edelleen, kun huomioon otetaan tuotantopa-nosten valmistamiseen kuluva energia: tuotantosuunnasta ja viljelykasvista riippuen panos-teollisuuden energiankulutus voi olla jopa kolminkertainen maatalouden suoraan energi-ankulutukseen verrattuna.

Karelia AMK on kehittänyt Pellot tuottamaan –hankkeessa laskuria, millä peltoviljelyn niin suora kuin välillinenkin ener-giankulutus voidaan laskea tila- ja kasvikohtaisesti. Mal-lin testauksissa havaittiin, että typpilannoitteiden valmistus on tärkein yksittäinen energian ku-luttaja koko tuotantoketjussa. Tilan sisällä vastaavasti viljan kuivaus on tärkein yksittäinen energian kuluttaja.

Energiansäästökeinoja pelto-viljelyn sisältä etsiessä esimer-kin tulos kannattaa pitää mie-lessä. Lannoitetypen säästämi-nen lannan tehokkaammalla hyväksikäytöllä ja typensitoja-kasvien harkitulla käytöllä saa-

daan ketjun energiankulutusta tehokkaimmin pienennettyä. Seuraava säästökohde löytyy sitten viljan kuivauksesta.

Kuivaus Kaikkea viljaa ei voida säi-

löä tuoreena ja kuivaus on vält-tämätöntä. Perinteinen laari-kuivaustekniikkaan perustuva energiatehokas kylmäilmakui-vaus on suurilla kuivausmääril-lä turhan työläs ratkaisu. Viime vuosina tosin maahamme on alettu tuoda myös eteläisem-piin viljelyoloihin suunniteltuja ns. kuivaussiiloja, jotka edusta-vat nykyaikaista kylmäilmakui-vaustekniikkaa.

Perinteinen lämminilmakui-vaus öljyllä pitää yhä pintansa yleisimpänä varastointiratkai-suna. Energian säästöä on jos-sain määrin mahdollista saada kuivurin eristämisellä, kuivaus-lämmön lisäämisellä, poltti-men säädöllä, kuivaussäiden valikoinnilla ja ylikuivaamisen välttämisellä, mutta mahdolli-suudet ovat rajalliset. Huomat-tava, mutta teknisesti vaikea energiansäästökeino olisi myös kuivauslämmön talteenotto. Käytännön esteeksi tulee kui-tenkin poistoilman kosteus ja pölyisyys, miksi kaupallisia tal-teenottojärjestelmiä ei ole tuotu markkinoille.

Lämminilmakuivaukseen ku-luvan energian määrä on vai-kea ratkaisevasti vähentää, mutta säästäminen hinnasta on mahdollista. Tällä hetkellä lämmitysöljyn veroton hinta on

noin 9 snt/kWh ja vastaavasti hakkeen hinta on noin 2,5-3,5 snt/kWh. Säästöpotentiaalia käyttökustannuksissa on siis lä-hes 70%.

Kiinteän polttoaineen käy-tön ongelmaksi on yleensä tul-lut kuitenkin investoinnin suuri hinta suhteessa kuivurin vuotui-seen käyttöaikaan. Nyt kuiten-kin hintaero öljyn ja kiinteän polttoaineen välillä on vakiin-tunut niin suureksi, että inves-tointi voi olla kannattava.

Biolämpöä

Biolämmön käyttöön on markkinoilla 2 teknistä ratkai-sua: varsinainen stokerpoltti-mella varustettu kuivuriuuni tai vesikiertoinen kuivurin imuil-man lämmitys ns. radiaattorilla.

Ensiksi mainittu toteutetaan yleensä konttiratkaisuna, missä kokonaisuus muodostuu hak-keen päiväsiilosta, stokerpolt-timesta ja isotulipesäisestä kui-vuriuunista tuhkan poistolla ja automatiikalla varustettuna. MTT:n laskemien mukaan 33 €/MWh hakehinnalla uunin han-kinta uudisinvestoinneissa on taloudellisesti mielekäs, mikäli öljyn hinta on yli 80 snt/l. Vas-taavasti 10 snt/MWh omakus-tannushinnalla investointi on tutkimuksen mukaan mielekäs vielä öljyn 55 sentin litrahin-nallakin.

Vesikiertoinen biolämpö kui-vurille tulee kysymykseen eri-tyisesti silloin, kun tilakeskuk-sen muita lämmitystarpeita var-ten on tarve rakentaa hakekäyt-

Viljan kuivaus on usein tilan suurin yksittäinen energiaa kuluttava työvaihe. Uusiutuvan energian käyttö kuivauksessa on teknisesti kaikkein helpointa ja nykyhinnoin myös taloudellisesti kannattavaa. Vaikka bio-peräisiä liikennepolttoaineita kehitetään kiivaasti, ei niiden käyttö traktorin polttoaineena ole vielä yhtä kannattavaa kuin hakkeen käyttö viljan kuivauksessa.

Energiaa pitää säästää – mutta miten?

töinen lämpökeskus. Ongelmal-lista ratkaisussa on kuitenkin se, että etenkin uudehkojen kuivu-rien lämpötehon tarve on tyy-pillisesti suuruusluokassa 300-1000 kW. Näin suurta lämmi-tystehon tarvetta ei käytännössä useinkaan maatiloilla muulloin tarvita. Sopiva mitoitus on aina tilakohtaisesti ratkaistava, mutta yleensä kannattavin vaihtoeh-to on muiden rakennusten läm-möntarpeen mukaisesti mitoitet-tu ratkaisu hienoisella ylitehol-la. Tällöin saadaan sekä hyvä hyötysuhde vuositasolla että jär-kevä määrä lisälämpöä kuivurin energiakustannuksien alentami-seen. Myös alkuperäinen öljy-käyttö säilyy varajärjestelmänä. Etuna on lisäksi se, että hyvissä

olosuhteissa biolämpö saattaa riittää myös kuivurin ainoaksi lämmönlähteeksi.

Typpitalouden tarkentami-nen ja viljan kuivaus bioener-gialla ovat tärkeimmät keinot energian ja sitä kautta kustan-nusten säästämiseksi peltovilje-lyssä. Usein suositeltua muok-kauksen minimointia on syytä käyttää hyvin harkiten: koko-naispaletissa yksi tarpeellisek-si tullut glyfosaattiruiskutus ku-luttaa primäärienergiaa jopa yhden kyntökerran verran! J u h a K i l p e l ä i n e n Pellot tuottamaan -hanke Karelia AMK

12 energia

Esimerkkinä olkoon Virta-salmen taajama, nykyisin osa-na Pieksämäen kaupunkia. Kunta päätti vuonna 2002 teh-dä taajamaan kaukolämpökes-kuksen ja – verkoston. Verkos-toon liittyi vajaa 20 kiinteis-töä, joiden öljyn kulutus oli 480 000 litraa ja öljyn hinta oli silloin 0,40 euroa/litra ja net-toinvestointi 600 000 euroa. Laskimme, että silloisilla hin-noilla investoinnin takaisin-maksuaika on 12–15 vuotta ja investointi antaa yhden työpai-kan metsähakkeen hankinnassa. Öljyn hinnan kohotessa sääs-töt nousivat nopeasti ja nyky-hinnoilla säästöä tulee entiseen verrattuna vähintään 300 000 euroa vuodessa. Voidaan laskea, että Virtasalmen taajaman hake-lämpölaitos on säästänyt kiin-teistöjen omistajille 8 vuodessa noin 2 miljoonaa euroa (öljyn keskihinta 80 e ja hakkeen 20 euroa/MWh). Lämpöverkoston kiinteistöjen öljykattiloiden kes-kimääräinen vuosihyötysuhde on 75 %, mikä on laskettu ”ta-kaperin” mitatusta lämpöenergi-an kulutuksesta.

Partaharjun puutarha on yksi suurimmista erilliskiinteistöjen lämpöinvestoinneista Etelä-Sa-vossa viime aikoina. Siellä kor-vattiin 16 000 MWh raskasta öljyä pääosin puuperäisillä uu-siutuvilla polttoaineilla. Inves-toinnin takaisinmaksuaika oli

Näin säästämme miljoonan - uusiutuvalla energialla

Energiaratkaisut maaseudulla- energia-alan informaatio-hanke toimii 1.10.2012-31.12.2014 Etelä- ja Pohjois-Savon

alueella. Pääkohderyhmänä ovat maaseudun pienyrittäjät, joille annetaan uusinta puolueetonta tietoa, lisätään tietä-mystä energiavarojen kestävästä käytöstä, paikallisista uu-siutuviin energiavaroihin perustuvista energiaratkaisuista

sekä yhteistyömahdollisuuksista energiahuollossa.Toimenpiteinä ovat tiedotustilaisuudet ja teemapäivät, tie-

don välittäminen ja kartoituskäynnit maaseudun yrityksiin, vaihtoehtoisten energiamuotojen investointimahdollisuuksi-en kartoitus, tiedotus- ja seminaarimatkat uusimpiin tekno-logiavaihtoehtoihin ja edelläkävijöiden ratkaisuihin ja par-

haisiin käytäntöihin tutustumiseksi.

Ota yhteyttä energia-asioissa:Mikko Nurhonen, Mikkeli, 043-824 9498

Jukka Sairanen, Savonlinna, 0400-165 414Olli Pitkänen, Savonlinna, 0400-126 208Heikki Paunonen, Kuopio, 040-586 5957

etunimi.sukunimi@proagria.fi

Huipulla - kahden megawatin tuulivoimalan päällä Pohjois-Saksassa. Mikko Nurhonen, keskellä.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

sent

tiä /

kWh

Yleisimpien lämmitysenergioiden hinta, pienostajat

Sähkö

Öljy 75 %

Pelletti 75 %

Maalämpö COP=3

Kaukolämpö

Eräiden lämmitysmuotojen hinnat 2001–2012 ja arvio 2013.

laskelmien mukaan 5 vuotta ja hiilidioksidipäästöt vähenivät kerralla 4500 tonnia vuodessa.

Yksi tapa saavuttaa otsikon mukainen tavoite saadaan myös seuraavasti: muutetaan 30 000 öljylitraa kuluttava kerrostalo maalämpöön, 30 vuoden tarkas-teluajalla. Sovitaan nettoinves-toinniksi porakaivoin 100 000 euroa, öljyn vuosihyötysuhteek-si 80 %. Tarvittava energiamää-rä on tällöin 240 MWh. Läm-pöpumpun lämpökertoimeksi valitaan 3, joten sähköenergiaa tarvitaan 80 MWh. Öljyn hin-ta 1,10 euroa litra, sähkön hin-ta 120 euroa/MWh. Öljyenergia maksaa 33 000, sähköenergia ”vain” 10 000 euroa/vuosi. Jos lasketaan sähkön ja öljyn hin-nan nousevan saman verran, keskimäärin 3-kertaisiksi nykyi-sestä. Vuosisäästö olisi keski-määrin 66 000 euroa/vuosi. Tar-kastelujaksolla säästö energia-laskussa olisi 2 miljoonaa eu-roa. Ilman hintojen nousua to-sin ”vain” 660 000 euroa. Sekin olisi aika hyvä säästö 100 000 euron sijoituksella.

Seuraavina merkittävistä koh-teista Etelä-Savossa rakennet-taneen Kruunupuisto Punka-harjulla. Siellä öljyn käyttö vä-henee 400 000 kevytöljylitran verran (4000 MWh raskas- ja kevytpolttoöljyä) vastaten 10 öljyrekallista. Öljy korvatta-neen metsähakkeella, mikä on-kin ollut yleisin energianlähde suuremmissa kohteissa. Näillä kohteilla on suora työllistävä ja esim. metsänhoidollinen vaiku-tus. Pienemmissä kohteissa ny-kyisin korvaajana on usein läm-pöpumppulämmitys.

Energiantuotannon tulevaisuus

Aikaisemmin 1990-luvulla puhuttiin, että ”Kuka sitä nyt risuja ja käpyjä keräilee?”, kun tarkoitettiin metsähakkeen ja – tähteiden keräämistä ener-giakäyttöön. Nyttemmin se on ihan normaalia toimintaa. Mm. Helsingin Energia suunnittelee investoivansa Vuosaareen bio-massaa polttavan energialaitok-sen. Kahdessa voimalaitoksessa aletaan jo nyt käyttää pellettejä 5-10 % kivihiilen seassa.

Tuulivoiman mahdollisuudet ovat Suomessakin huomattavat. Olemme tässä(kin) länsinaapu-riamme Ruotsia jäljessä 10–20 vuotta. Suomeen on asennettu 200, Ruotsiin 2500 MW tuuli-sähköä. Mutta toivottavasti ki-rimme eroa kiinni. Vireillä ole-via tuulihankkeita on Suomes-sa tällä hetkellä n. 8000 MW:n edestä. Suomessa on asetet-tu tuulivoiman syöttötariffi, jon-ka piiriin pääsee asennettua tuulivoima-kapasiteettia 2500 MW. ST1:n hallituksen puheen-johtaja Mika Anttonen kertoo Tekniikka@Talous Energia-leh-dessä: ”Jos rakentamisluvilla ei pelleillä, tuulivoima on nopein ja taloudellisin tapa saada uu-siutuvaa energiaa.” ST1:n ja S-Voiman yhteisyritys rakentanee tuulivoimaa 400 miljoonal-la eurolla, aluksi. Mikäli tällä hetkellä Suomen vireillä ole-vat hankkeet toteutuvat, esim. 20 vuoden kuluessa, niillä tuo-tetaan neljännes Suomen säh-köntarpeesta.

Aurinko on nousemassa yh-deksi vaihtoehtoiseksi energia-muodoksi. Esim. Saksassa on asennettu kahdessa vuodessa 17 GW:n edestä aurinkosähköä, kokonaistehon ollessa viime lo-

kakuun lopussa 32 GW. Määrä vastaa teholtaan 20 maailman tehokkainta ydinvoimalaitosta ja tuottaa sähköenergiaa enem-män kuin Suomessa tehdään ydinvoimasähköä. Saksassa, kuten monissa Keski-Euroopan maissa on uusiutuville energia-muodoille merkittävät syöttöta-riffit, mitkä auttavat investoijia tekemään päätöksensä. Nämä laitteet mahdollistavat todelli-sen hajautetun sähköntuotan-non. Saksan reaaliaikaisen au-rinkosähkötehon näkee mm. si-vulta www.sma.de

Kaikkea ei ole vielä keksitty. Uusia energiamuotoja on jat-kuvasti suunnitteilla ja vanho-jakin kehitetään paremmiksi. Ei ole niin, että energiamuo-tomme säilyvät täysin samoina seuraavat vuosikymmenet. Toki puut kasvavat, aurinko paistaa ja tuulet puhaltavat. Monet ke-hittelyt eivät ole johtaneet kau-pallisiin ratkaisuihin, vaikka ne teknisesti toimisivatkin. Läm-pöpumpuillakin se vei joitakin kymmeniä vuosia, ennen kuin laitteet olivat tarpeeksi luotet-tavia todellisiin massahankin-toihin. Uudet energiamuodot kohtaavat eniten vastustusta. Varsinkin, jos ne osoittautu-vat toisia muotoja edullisem-miksi. Monet tekniset ratkaisut ovat tulleet ja menneet. Osa on häipynyt hyvinkin nopeasti. Ih-minen monesti on muutosvas-tainen ja pelkää muutosta. Jos-kus teknisten laitteiden tulon voi estää myös voimassa olevat menettelytavat.

Mikko Nurhonenhankevastaava

Energiaratkaisut maaseudulla -hanke

13energia ja kasvi

Biokaasulaitosten lopputuot-teita voidaan käyttää kasvira-vinteina maataloudessa. Bio-kaasuprosessit parantavat ravin-teiden käyttökelpoisuutta ja vä-hentävät jätemateriaalien sisäl-tämiä taudinaiheuttajia. Hyvä sato varmistetaan tuotteille so-pivilla levitystavoilla.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on yhdes-sä Eviran ja VTT:n kanssa tut-kinut biokaasulaitosten loppu-tuotteiden käyttöä kasviravin-teina maataloudessa. Erilaisille tuotteille haettiin oikeita käyt-tötapoja sekä selvitettiin niiden kemiallista ja mikrobiologista laatua. Tutkimustuloksia esitel-tiin tänään Kestävästi kiertoon -seminaarissa Säätytalolla.

Biokaasuprosessilla typpi käyttökelpoiseksi

Lannoitevalmisteiden käyt-tökelpoisuus kasveille riippuu tuotannon raaka-aineista ja prosesseista. Typpi voi olla lan-noitevalmisteissa nitraatti- tai ammoniumtyppenä, liukoisena orgaanisena typpenä tai liuke-nemattomana orgaanisena typ-penä, joista viimeksi mainittu on käytännössä kasveille käyt-tökelvotonta Suomen sääolo-suhteissa.

– Biokaasuprosessissa mädä-tys parantaa orgaanisen typen käyttökelpoisuutta muuttamalla sitä ammoniumtypeksi. Silloin se on nopeammin kasvien käy-tettävissä, kertoo erikoistutkija Sanna Marttinen MTT:stä.

Kullekin käyttökohteelle va-litaan sopiva lannoitevalmiste. Silloin typpi vapautuu kasvin käyttöön oikeaan aikaan. – Esi-merkiksi ohra käyttää runsaasti

typpeä kasvukauden alussa ja kevätvehnä hieman hitaammas-sa tahdissa, Marttinen sanoo.

MTT:n vanhempi tutkija Pet-ri Kapuinen korostaa, että lan-noitevalmisteille kannattaa va-lita analyysimenetelmä, joka kuvaa liukoisen typen käyttö-kelpoisuutta kasveille. Tuloksen perusteella lannoitevalmiste on helppo annostella. Tällä het-kellä lannoitevalmisteiden liu-koinen typpi määritellään lan-noitevalmistelain edellyttämäl-lä menetelmällä, joka on pää-sääntöisesti 1:5 vesiuutto. Liu-koisen typen käyttökelpoisuutta kasveille kuvaisi paremmin väl-jemmällä uuttosuhteella (1:60) tehty vesiuutto.

Nesteet sijoitetaan – kiinteät mullataan

Orgaanisten lannoitevalmis-teiden liukoisen typen pitoi-suudet vaihtelevat valmistu-serän sisällä, joten satovaste on herkempi olosuhteiden muu-toksille kuin mineraalilannoit-teita käytettäessä. Tutkija Ka-puinen suositteleekin täyden-tämään orgaanisella lannoite-valmisteella tehtävää lannoi-tusta mineraalilannoitteella. Käy tö s sä on huomio i t a -va myös lannoitevalmistei-den koostumuksen erot kas-vien tarpeiden mukaisesti. – Paras sato saadaan käyttämäl-lä kullekin tuotteelle parhaiten soveltuvia levitysmenetelmiä. Nestemäiset tuotteet tulisi le-vittää sijoitusmenetelmillä aina kun se on mahdollista. Kiinte-ät tuotteet tulisi mullata välit-tömästi pintalevityksen jälkeen haihtumisesta johtuvien ammo-niakkitappioiden minimoimi-

seksi, Kapuinen kehottaa.

Oikeilla prosesseilla vähennetään riskejä

Lopputuotteiden hygieenistä laatua ja haitallisuutta kasveil-le mitattaessa ilmeni, että bio-kaasulaitosten prosessit tuhoa-vat tehokkaasti raaka-aineiden sisältämiä ihmis-, eläin- tai kas-viperäisiä taudinaiheuttajia.

Tuotteista analysoitiin myös raaka-aineista peräisin olevia haitallisia kemikaalijäämiä. Tut-kittujen lannoitevalmisteiden peltokäytöstä aiheutuva haital-listen kemikaalien kuormitus oli pääsääntöisesti samaa suuruus-luokkaa kuin ilmalaskeumasta tuleva kuormitus. Biotesteissä lannoitevalmisteet eivät olleet myrkyllisiä kasviravinnekäyttöä vastaavissa pitoisuuksissa.

Lannoitevalmisteita jätema-teriaaleista tuottavia proses-seja tulisi kehittää siten, että ne poistaisivat myös kemikaa-leja entistä tehokkaammin. – Jakaisin silti vastuuta koko yhteiskunnalle. Kemikaalien asialliseen käyttöön ja hävittä-miseen tulisi kiinnittää huomio-ta, jotta ne eivät päätyisi biojät-teisiin ja jätevesiin, Marttinen muistuttaa.

Biokaasulaitosten lopputuot-teita ja uusia lannoitevalmis-teita tutkitaan MTT:n Älykkääs-ti uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella. Sen pyrki-myksenä on älykäs prosessi-en hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus, jolla vahvis-tetaan ruoantuotannon ja non-food-tuotannon kestävyyttä ja kilpailukykyä. www.mtt.fi/tek-nologia

Biokaasulaitosten lopputuotteet sopivat kasviravinteiksi

Lisätietoja: Erikoistutkija Sanna Marttinen, MTT, puh. 029 531 7499, sanna.

marttinen@mtt.fi Teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää, MTT, puh. 029

531 7285, markku.jarvenpaa@mtt.fiwww.mtt.fi

14 ympäristö

Kesällä 2012 Pohjois-Savossa tehtiin monivaikutteisten kos-teikkojen ja maatalousaluei-den luonnon monimuotoisuu-den yleissuunnittelutyötä Maa-ningan ja Siilinjärven alueel-la. Yleissuunnittelun tavoittee-na oli - edellisvuosien tapaan - löytää sopivia, luonnostaan alavia ja tulvaherkkiä aluei-ta, joihin kosteikkoja voitaisiin perustaa helposti, ensisijaises-ti joko patoamalla tai penger-tämällä. Samassa yhteydessä

kartoitettiin myös maatalous-alueen luonnon monimuotoi-suuskohteita (LUMO). Tällaisia kohteita ovat mm. metsälaitu-met ja hakamaat, pellon kes-kellä olevat metsäsaarekkeet ja monimuotoiset pellon reunalla olevat metsänreunat sekä pel-lon ja vesistön väliset vyöhyk-keet. Yleissuunnittelutyön ta-voitteena on antaa tietoa kos-teikoista ja LUMO- kohteista sekä kannustaa maanviljelijöitä ja rekisteröityneitä yhdistyksiä

perustamaan ja hoitamaan mo-nivaikutteisia kosteikkoja sekä luonnon monimuotoisuuskoh-teita.

Yleissuunnittelutyössä sopi-vat kosteikkopaikat kartoitet-tiin ensivaiheessa kartta-aineis-toista tietokonemallin avulla, jonka jälkeen lupaavimmille kohteille tehtiin maastokäyn-nit. Yhteensä heinäkuun aika-na arvioitiin maastossa yli 60 kohdetta. Luontaisia, ja vähäi-sillä rakentamistoimenpiteil-

lä perustettavia kosteikkopaik-koja löytyi kartoituksessa noin 20 kpl. LUMO- kohteita kar-toitettiin kosteikkopaikkojen valuma-alueilta ja niiden lä-heisyydestä. Kohteita etsittiin sekä karttatyönä että pääasias-sa maastokäynneillä. Sopivia maatalouden erityistuen täyttä-viä luonnon ja maiseman mo-nimuotoisuus -kohteita löytyi alueilta lähes 70. Pääosin koh-teet olivat perinnebiotooppeja, metsäsaarekkeita sekä pellon ja metsän/vesistön välisiä reu-navyöhykkeitä. Lisäksi kartoi-tuksessa löytyi puukujanteita, yksittäisiä maisemapuita ja la-toja, jotka ovat maisemallisesti arvokkaita. Sekä kosteikko että lumo -kohteilla maanomistajil-ta saatiin hyödyllistä tietoa alu-eiden historiasta ja aikaisem-masta käytöstä. Samalla voitiin maanomistajille kertoa valittu-jen kohteiden hoidosta ja ra-hoitusmahdollisuuksista.

Työn tuloksena on arvioitu sopivien kosteikkojen perus-tamistapaa ja LUMO- kohteil-le on laadittu hoitosuositukset, joiden avulla kohteiden arvoa pidetään yllä. Kohteiden pe-rustaminen ja toimenpidesuo-situsten käytännön toteutus on maanomistajalle vapaaehtoista. Ehdotetuille kohteille viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset voivat hakea maatalouden ym-

päristötuen erityistukia ja ei-tuotannollisten investointien tukia perustamisesta ja hoidos-ta aiheutuvien kulujen katta-miseksi. Yleissuunnitelmaa voi-daan käyttää alustavana pohja-na, kun laaditaan tarkempi pe-rustamis- tai hoitosuunnitelma tukihakua varten. Vuoden 2013 erityistukien osalta hakuehdot ovat vielä tarkentumatta ja eri-tyistukisopimusten - sekä jatko-sopimusten että uusien - hake-minen ratkeaa myöhemmin ke-väällä.

Pohjois-Savon ELY-keskus julkaisee yleissuunnitelman lähiaikoina. Hankkeen toteu-tuksesta ja kosteikkokartoituk-sista vastasi edellisvuosien ta-paan Pohjois-Savon ELY-keskus. LUMO- kohteiden kartoituk-sesta ja ohjeistuksesta vastasi ProAgria Pohjois-Savo, MKN. Lisätietoja suunnitelmasta saa Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Vuokko Mähöseltä 0400 903 354.

Sinikka JokelaProAgria Pohjois-Savo, MKN

Maisemasuunnittelija

Monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden -yleissuunnitelma

Kosteikko- ja LUMO -yleissuunnittelualueen avointa viljelymaisemaa

Viinijärven - Heposelän alu-eella vesistöt ovat rehevöity-neet, mikä näkyy mm. matalien lahtialueiden umpeenkasvuna. Alueen vesistöjen parantaminen vaatii toimenpiteitä ensisijaises-ti valuma-alueella. Alue kuuluu Pohjois-Karjalan vesienhoidon painopistealueisiin. Vesienhoi-don toimenpideohjelmassa vuo-sille 2010—2015 on arvioitu alueen fosforikuormituksen vä-hentämistarpeeksi 15—30 %. Alueella kuormituksen vähentä-mistarpeet kohdistuvat erityises-ti Viinijärven länsiosaan ja sii-hen laskevaan Kirkkojoen - Vii-nijoen alueeseen sekä alueelta Heposelkään laskeviin vesistöi-hin, Sysmänjokeen ja Taipaleen-jokeen.

Viinijärvellä Sotkuman osa-kaskunnan alueella on herätty toimimaan Viinijärven tilan pa-rantamiseksi. Osakaskunta on pyrkinyt niittojen avulla hillit-semään vesikasvillisuuden levi-ämistä ja samalla parantamaan veden vaihtuvuutta lahtialueilla. Osakaskunta on myös yhdessä Pohjois-Karjalan ELY - keskuk-sen kanssa lähtenyt selvittämään Viinijoen kuormitusta. Tämä Ka-relia-ammattikorkeakoulun te-

kemä kuormitusselvitys esitel-lään tilaisuudessa. Viinijärven - Heposelän alueella toimiva Pro Polvijärvi on myös mukana tilaisuudessa ja esittelee koke-muksiaan toteuttamistaan valu-ma-aluekunnostuksista.

Tarkoituksena on kertoa valu-ma-aluekunnostuksesta, esitellä erilaisia vesiensuojelurakenteita ja –ratkaisuja sekä niiden toimi-vuutta. Tilaisuudessa esitellään jo edellä mainittujen Viinijoen kuormitusselvityksen ja Polvijär-ven valuma-aluekunnostusten toteuttamiskokemusten lisäksi RAE- hankkeen suosituksia maa-tilojen ympäristöasioihin Viini-järven - Heposelän alueella.

Yhteistyössä RAE- ravinne-hävikit euroiksi hankke, Viini-järven - Heposelän vesienhoi-toryhmä, Suomen metsäkeskus (Metsäpalvelut) ja Sotkuman osakaskunta.

Lisätietoja: Tiina Käki, Pohjois-Karjalan ELY- keskus, puh. 0295 026 196, tii-na.kaki@ely-keskus.fiHelvi Leinonen, ProAgria Poh-jois-Karjala, puh. 040 301 2420, helvi.leinonen@proagria.fi

Vesistöt kuntoon Viinijärven-Heposelän alueella

15

Pohjoissavolainen Kivelän Marjatila on liittynyt uutena yrityksenä Maakuntien Parhaat –laatumerkin piiriin. ProAgria Keskusten Liitto myönsi tammi-kuussa tilan kylmäpuristetuille mehuille Maakuntien parhaat –laatumerkin. Merkin käyttöoi-keus myönnettiin myös eteläsa-volaisen Vavesaaren tilan luo-mumehuille, -marmeladeille ja marmeladimakeisille, sekä luo-muglögille.

Maakuntien parhaat on vaa-tivin kotimaisuusmerkki, koska se edellyttää korkean kotimai-suusasteen lisäksi hyväksyttyä laatujärjestelmää sekä tuottei-den ja palveluiden hyväksyntää asiantuntijaraadeissa. ProAg-ria Keskusten Liitto on myön-tänyt laatumerkkejä jo vuodes-ta 1993 alkaen yhteensä 394 kappaletta. Tänä vuonna Maa-kuntien parhaat -laatumerkki viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Merkkiä voi hakea kotimainen matkailupalveluihin, elintarvik-keisiin tai käsitöihin erikoistu-nut pk-yritys.

Kivelän tavoitteena kotimainen laatutuote

Asiantuntijaraati puheenjoh-tajanaan keittiömestari Jaakko Kolmonen totesi, että Kivelän marjamehuissa maistuvat puh-taat ja raikkaat aromit Myös mehujen värit ovat luonnollisia ja tukevat aidon marjamehun leimaa. Asiantuntijat kiittivät erityisesti kaivattujen sokeroi-mattomien mehujen nostamista tuotevalikoimaan. Makeuttamat mehut sopivat erinomaisesti mm. kastikkeiden ja jälkiruoki-en valmistukseen, tuoden nii-hin vahvaa marjaisuutta ilman liiallista makeutta.

Kivelän marjatila sijaitsee Kuopion kupeessa Kortejoella. Tila valmistaa kylmäpuristettu-ja mehuja käyttäen raaka-ai-neinaan ainoastaan kotimaisia marjoja. Osa käytetyistä mar-joista tuotetaan omalla tilalla ja loppuosa marjoista hankitaan muilta pohjoissavolaisilta mar-jatiloilta.

”Mehut valmistetaan kylmä-puristusmenetelmällä. Menetel-män etuna on se, että kaikki ar-vokkaat ja herkät ravintoaineet sekä vitamiinit säilyvät mehussa paremmin kuin kuumentamalla valmistetussa,” kertoo yrittäjä Eero Leppäkoski. Kivelän me-hujen tuotannossa on kantava-na ideana ollut alusta asti mah-dollisimman korkealaatuisen ja terveellisen kotimaisen laatu-tuotteen valmistus.

Kivelän Marjatilan mehuvali-koimasta löytyy seitsemän eri-laista mehumakua. Tilan tuot-teita on saatavilla Pohjois-Sa-von alueella varsin kattavasti mm. päivittäistavarakaupois-ta, sekä kimppatilauksena tilan omasta verkkokaupasta osoit-teesta www.kivelanmarjatila.fi.

Vavesaari keskittyy luomuelintarvikkeisiin

Asiantuntijaraati piti Vavesaa-ren mehujen tuoksua ihastut-tavan luonnollisena, kuin suo-raan isoäidin keittiöstä. Marme-ladit uusine makuineen tuovat positiivisen poikkeuksen tarjol-la oleviin perusmarmeladeihin. Kannattaa kokeilla vaikkapa makean-tulisen viherherukka-marmeladin yhdistämistä tum-miin liharuokiin. Kautta linjan raati kiitti Vavesaaren tuotepak-kauksia hienostuneiksi ja kau-niiksi. Pakkaukset tukevat on-

nistuneesti tuotteiden korkea-tasoista mielikuvaa ja sopivat sellaisenaan vaikkapa illallis-pöytään.

Kangasniemellä sijaitseva Va-vesaaren tila on jo pitkään ja-lostanut tilan omia luonnonmu-kaisesti tuotettuja marjoja, vil-jaa ja hedelmiä elintarvikkeiksi. Ensimmäisille Vavesaaren tuot-teille on myönnettu Maakun-tien Parhaat –merkki jo vuonna 2000. Yrittäjä Taina Laitinen on kehittänyt tilan toimintaa tavoit-teellisesti ja laajentanut elintar-vikkeiden tuoteperhettä vuosi vuodelta. Iso harppaus toimin-nassa tehtiin viime vuonna, kun elintarvikkeiden tuotanto-tilat siirrettiin Kangasniemen keskustaan. Samoissa tiloissa avattiin lähiruokakauppa Hili-ma. Lisätietoja tilan tuotteista www.vavesaarentila.fi tai www.hilimanpuoti.fi.

Kirsi Mutka-Paintolayritysneuvoja

Maakuntien Parhaat tuotevastaava

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Pohjois-Savossa on alkanut tammikuussa ProAgria Pohjois-Savon hallinnoimana ELY-kes-kuksen rahoittama EU -viestin-tähanke, jonka kohderyhmänä ovat alueen elintarvike- mat-kailu- sekä luovien alojen yrit-täjät. Hankkeen nimi on Poh-joissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen.

Pohjois-Savon maaseutustra-tegian vision mukaan Pohjois-Savo on vuonna 2020 valta-kunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Jotta tuo visio toteutuu, on tehtävä paljon yhteistyötä. Pohjoissa-volaisten elintarvike- ja matkai-lu- sekä luovien alojen yritysten välistä yhteistyötä on hiottava ja löydettävä uusia yhteistyö-malleja. Tarvitsemme luovuutta ja rohkeutta, jotta paikallinen ruoka ja ruokakulttuuri saadaan nostettua omaleimaisiksi ruo-ka- ja matkailutuotteiksi. Kaikki tämä vaatii ennen kaikkea yh-teistä tahtotilaa ja sitoutumista kohden yhteistä tavoitetta.

Kahden vuoden ajan hank-keessa valmistellaan kentän toimijoita uutta ohjelmakautta varten ja rakennetaan askeleita uuteen tiedotuksen lisäksi mm. haastattelemalla yrittäjiä ja sel-vittämällä näin yritysten tä-mänhetkinen tilanne sekä hei-dän kansainvälisyyden halut ja haasteet. Kansainvälisiltä ruo-kamessuilta haetaan kokemuk-

sia, joita hyödynnetään elin-tarvikkeiden myynnin, markki-noinnin ja messujen visuaalisen ilmeen suunnittelussa. Uuden-laisia yhteistyöverkostoja syn-nytetään edesauttamaan elin-tarvike-, matkailu- ja luovien alojen yrittäjien kesken. Seutu-kunnittain toteutettavilla pien-ryhmätoiminnoilla on tavoit-teena toimialat ylittävien yh-teistyömallien ideoiminen sekä ydintoimijoitten sitouttaminen yhteistyöhön.

Paikallisen ruoan saatavuutta edistetään monin tavoin. Etsi-tään ratkaisuja ruokaketjun lo-gistiikkaan, pidetään lähiruo-kapäiviä ja - esittelytilaisuuksia kaupoissa ja lähiruokamyymä-löissä yhteistyössä MTK Poh-jois-Savon ja elintarvikeyrittäji-en kanssa. Yhteistyötä tehdään myös ravintoloiden, kauppo-jen sekä tapahtumajärjestäji-en kanssa. Aitojamakuja.fi ja Ruoka-Suomi -yhteistyö jatku-vat. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun asti.

Lisätietoa vastuuhenkilöiltä:Helena Lehtoaro,

hankepäällikkö, puh. 040 5720312.

Ilona Sares, yrityskoordinaattori,

puh. 043 825 1216.

Pohjois-Savon maut tunnetuksi

Juhlavuosi käyntiin uusilla savolaisilla merkkituotteilla

Maakuntien Parhaat –laatumerkkejä jo 20 vuotta

Laatumerkkiä vastaanottamassa Kivelän Marjatilan isäntä Eero Leppäkoski ja mehujen valmista-ja Risto Hallman Alahovin viinitilalta.

Tuotevalikoiman laajentuessa Taina Laitinen haki Maakun-tien Parhaat –merkkiä koko tuoteperheelleen.

yritys

16 proagriat ja maa- ja kotitalousnaiset

Henkilöstöuutiset etunimi.sukunimi.fi

Työvuodet ProAgrian neu-vojana ovat päätöksessään ja edessä ovat eläkevuodet. Ehdin olla Pohjois-Karjalassa neuvon-tatöissä reilut 27 vuotta. Sitä ennen olin yhteensä seitsemän vuotta Pohjois-Savon ja Uu-denmaan maaseutukeskuksis-sa, joilla nimillä neuvontajär-jestöjä silloin kutsuttiin. Ennen neuvontatyötä sain kokemusta myös karjanhoitotöistä maati-loilla eri puolilla maata.

Ensimmäiset vuoteni Pohjois-Karjalassa tein normaaleja kar-jatalousneuvojan tehtäviä.

Luomuviljely ei käy kuin elokuvissa

Luomu alkoi Suomessa pie-nin askelin 1980-luvun puoli-välissä. Lähes samaan aikaan koin oman ”luomuheräämise-ni”, sain tuolloin käsiini erään luomuoppaan. Se oli menoa siltä istumalta. Toki välillä tuli epäuskon hetkiä, sillä ei luo-muviljelykään onnistu ihan niin kuin ”elokuvissa”.

Luomutöihin pääsin mukaan melko varhaisessa vaiheessa v. 1992. Ensimmäisinä vuosina tehtiin lähinnä luomutarkastuk-sia tiloilla. 1990-luvun puolivä-lissä saatiin ensimmäinen luo-muhanke ja siitä lähtien luo-mutyöstä tulikin sitten minulle enemmän ja enemmän täysiai-kaista.

Alkuvaiheessa tiloilla tehtiin luomuselvityksiä, ensisijaises-ti maitotiloille. Tuohon aikaan esim. maitotilojen peltojen siir-täminen luomuun ei ollut help-poa. Kommentteina kuului että

pellot eivät kasva ilman väki-lannoitteita ja ettei ainakaan karjatilan kannata lähteä leik-kimään luomun kanssa, koska eläimille pitää saada tuotettua rehut. Sanottiin että sopiihan sitä kasvitilojen leikkiä koska sadon saanti ei ole välttämä-töntä. Tuolloin oltiin jo ”pääs-ty” EU-tukien piiriin ja ne taka-sivat jonkinlaisen tulon edes tu-kien muodossa.

Polvijärveltä löytyi sitten luo-mun suhteen otollista maape-rää myös karjatiloilla, ja niinpä siellä alkoikin melkoinen luo-mutuotannon nousu. Paikka-kunta on Pohjois-Karjalan luo-muisin kunta ja sijoittuu valta-kunnallisestikin korkealle tasol-le.

Pikkuhiljaa muuallakin Poh-

jois-Karjalassa alkoi luomu li-sääntyä. Tänä päivänä olemme valtakunnan tilastoissa kolman-nella tilalla n. 20 % osuudel-la peltoalasta. Edellä ovat vain Ahvenanmaa ja Kainuu. Eläin-tilastoissa olemme ykkösiä luo-muvalvonnassa olevien tilojen lukumäärän suhteen. Pienelle maakunnalle se on iso juttu, olemmehan päihittäneet mm. Pohjanmaat.

Peltoviljelystä se alkoi

Alussa luomu oli lähinnä peltoviljelyä. Kotieläintuotanto kehittyi pikkuhiljaa 2000-luvun edistyessä. EU:n luomusäännöt tulivat v. 2000. Pieniä ideolo-gisia eläintiloja oli valvonnassa

jo 1990-luvun puolella. Vauhtia tuli vasta v. 2002 jolloin saim-me luomumaidon keräilyreitin yhdessä Kainuun kanssa. Tuol-loin meillä luomumaidontuo-tannon aloitti 17 tilaa ja Kai-nuussa myös joukko tiloja. Il-man Kainuun mukana oloa ke-räily ei olisi toteutunut. Tuolloin vedottiin kaikkiin maitotiloihin joilla pellot olivat luomussa ja jotka olivat vähänkään suun-nitellun reitin varrella. Kokiko-han joku lievää pakottamista-kin? Jos näin on, niin pyydän anteeksi! Yhteisen edun nimis-sä näin toimittiin. Homma oli ihan pienestä kiinni toteutuuko keräily vai ei. Luomumaidosta maksettu lisähinta lienee ollut kuitenkin vaivan väärti? Tilat olivat pääosin parsinavettatiloja ja säännöt edellyttävät talviul-koilutusta, jota alussa pelättiin ehkä eniten. Maitoreitin toteu-tumista pidän merkittävimpänä saavutuksenani luomu-urallani.

Luomukotieläintuki helpotti

Luomukotieläintuki tuli v. 2005 ja sen jälkeen oli hel-pompaa saada uusia eläintilo-ja luomuun. Uudet tilat olivat pääosin emolehmätiloja ja tuki antoi lisäkannattavuutta, vaikka tuotteet eivät juuri luomulisiä saaneetkaan. Luomuvasikoista ei lisiä makseta nykyisinkään. Meillä ja muualla tuotetaan kyllä luomuvasikoita, mutta li-haa huomattavasti vähemmän. Vasikoista ja niiden puutteesta luomulihan lisääminen ei ole kiinni. Siinäpä on haastetta tu-

levaisuuteen!Vuoden 2008 alussa tuli

100%:n luomuvaatimus mä-rehtijöiden rehuihin. Maito-tiloille se oli kova ja paha jut-tu. Suurin osa olisikin jättänyt leikin sikseen, jos sopimuksen olisi voinut järkevästi katkaista. No onneksi ei voinut, sillä ajat muuttuvat ja tilanne on nyt taas toinen. Siirtymävuosi oli tiloil-le taloudellisesti huono ja hen-kisestikin raskas, ja ehkä vilje-lijätkään eivät kovin ystävälli-sesti ajatelleet meitä neuvojia, kun saimme heidät houkuteltua luomumaidontuotantoon.

Luomutuotannon alkuvuo-sina ja vuosikymmenenäkään suhtautuminen luomun parissa työskenteleviin ei ollut aina ko-vin kannustavaa. Saman koki-vat varmasti myös luomuviljeli-jät, ehkäpä vielä voimakkaam-min. Enimmäkseen on saanut puskea vastatuuleen. Kenties se on antanut luonteeseen lisää periksi antamattomuutta. Toki kuluttajien parissa luomuneu-vojan ammatissa oleva on saa-nut kokea positiivista suhtautu-mista jo pitkään. Nyt luomun tulevaisuus näyttää jo varsin hyvältä. Eikä sitä uskalla teilata juuri kukaan.

Luomun parissa työskentely on antanut minulle paljon. Nii-tä vuosia olenkin pitänyt par-haina hetkinäni työn parissa. Kiitoksia kaikille kohtaamilleni ihmisille niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneillekin.

Eeva Vornanenex-luomuneuvoja

ProAgria Pohjois-Karjala

Muisteluita luomuneuvojan työsaralta

Etelä-Savo

ProAgria Mai-toLiha toimi-alavastaavak-si on nimitetty agrologi AMK O u t i K i e s i -lä Hirvensalmelta, puh. 0400 693 090.

Luomuasi-antuntija-na Juvan toi-mipisteessä on aloittanut MMM Ar j a Nykänen Ju-va l t a , puh .

0400 429 089.

Energiaratkaisut maaseudulla - hankkeen hankevastaavana on aloittanut energia-asiantun-tija Mikko Nurhonen Etelä- ja

Pohjois-Savon ProAgrioiden alueella. Toi-mipaikka on Mikkelissä. Hankevastaa-van innostuk-sen kohteina energiantuotannossa ovat uu-det tuotanto- tai käyttömuodot, kuten lämpöpumput, tuuli- ja aurinkovoima. Hankkeessa py-ritään jakamaan puolueeton-ta tietoa kaikenlaisista energi-antuotanto- ja käyttömahdolli-suuksista. Uusistakin tuotanto-muodoista pyritään löytämään viimeisintä tietoa. Kaikki ky-symykset, mitkä liittyvät ener-giaan, otetaan tosissaan ja tar-kastellaan niiden mahdollisuu-det. Mikon tavoittaa numerosta 043 824 9498, mikko.

Lihatilan skarppiohjelma –hank-

keen hanke-vastaavaksi on valittu ag-rologi AMK Anna Sunio, puh. 043 824 9499.

Maitotilaneuvojana on aloitta-nut agrologi Vrpi Reinikainen. Hänen toimi-alueensa on PriAgria Ete-lä-Savon ete-läinen alue ja hänet tavoittaa numerosta 043 824 9500.

Pohjois-Savo

Marita Jääs-keläinen aloit-ti 1.1.2013 ta-lous- ja kas-vintuotanto-neuvojana Puijo-tiimin alueella, toi-

mien pääosin Kuopio-Siilinjär-vi seudulla. Tehtäviin kuuluvat

viljelysuunnittelu, tuki- ja vero-neuvonta. Puhelimitse Maritan tavoittaa numerosta 043 825 121.

Sanna Lou-na, restonomi AMK, aloitt i 1.11.2012 ko-titalousneu-vojana koko Pohjois-Savon alueella Kuo-piossa. San-nan tehtäviin kuuluvat ruoka-koulutukset ja luennot, tapah-tumien kahvi- ja ruokapalvelut, kampanjat ja tapahtumat sekä syksyisin mehuasematoiminta. Puhelimitse Sannan tavoittaa numerosta 0400 571 642.

Venla Hen-ti lä, agrolo-gi AMK pa-lasi vanhem-painvapaalta 1.1.2013 mai-totilaneuvon-taan Apila-tii-min alueelle.

Puhelimitse Venlan tavoittaa

numerosta 043 825 1213.

I lona Sares, MuM, aloi t -t i y r i t y s y h -teistyökoordi-naattorin työt 14.1.2013 ProAgrian Pohjois-Sa-

von toimipisteessä. Ilona vas-taa ”Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen” -viestintähankkeessa mm. yri-tyshaastatteluista sekä elintar-vike-, matkailu- ja luovien alo-jen yhteistyötoimintamallien kehittämisestä. Ilonan tavoittaa numerosta 043 825 1216

17

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakoti-talousnaiset.fi/essähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fiHuhtikuu19.-21.4. Juhlamatka Turun seudulle Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549· ProMatkailu –hanke15.-18.4. Matkailuyrittäjien opintomatka Tans-kaanLisätiedot: Kirsi Mutka-Paintola.Syyskuu7.-13.9. ja 10.-16.9. Ruskamatkat Lisätiedot: Kirsi Mutka-Paintola, puh. 040 579 6330

Pohjois-Karjala

Maaliskuu 19.3 Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuun Tiedepuisto 26.3. Luomu ja hyvinvointi –seminaari, Joensuun Tiedepuisto 27.3. Karelia à la carte Pääsiäisretki IlomantsiinHuhtikuu 19.4 Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuun Tiedepuisto 20.-21.4. Keski-Karjalan Messut, Kitee Toukokuu 7.5. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuun Tiedepuisto 18.5. Kevätkiekaus, Kukkola Joensuu 29.5. Alueellinen Ravitsemuspäivä, JoensuuKesäkuu 5.6. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuun Tiedepuisto 7.-la 8.6. Silva Metsänäyttely, JoensuuIlmoittautumiset, lisätiedot: www.ajuri.fi, www.proagriapohjois-karjala.fi johanna.rinnekari@proagria.fi , puhelin: 040 031 2441 pirjo.korjonen@proagria.fi, puhelin 040 301 2417

Pohjois-Savo

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset, lisätieto-ja www.maajakotitalousnaiset.fi/pohjois-savo sähköpostit etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fiHelmikuu 2.2. Naisvoimaa - päivä, Aitojen asioiden puo-lesta , Vanhamäen hyvinvointikeskus, Vanhamä-entie 122, Suonenjoki 23.2. Juuston juhlaa - kurssi, Varpaisjärvi. Ilmoittautumiset Mervi Hiltunen p. 050 330 6562 23.2. Juuston juhlaa -kurssi, Iisalmi Korpijoen seudun mkn. Ilmoittautumiset Marja Niskanen p. 0400 905 782, marja.niskanen@maajakotitalousnaisetMaaliskuu 12.3. klo 9-15 Hygieniakoulutus ja – testi, Kiu-ruveden kaupungintalo, ilm. Marja Niskanen p. 0400 905 782, marja.niskanen@maajakotitalousnaiset 23.3. Gluteenitonta leivontaa, Kiuruvesi, ilmoit-tautumiset Pirjo Lind puh.040 577 8410, pike.lind@pp.inet.fi 23.3. Leivonnaisia ja ruokia speltti -viljasta Ii-salmi, ilmoittautumiset Marja Niskanen p. 0400 905 782, marja.niskanen@maajakotitalousnaiset Huhtikuu 6.4. Juuston juhlaa - kurssi Vehmasmäki, Kuo-pio. Ilmoittautumiset .2.4 mennessä p. 050 408 7068 anjamie@luukku.com 13.4. Kotitekoiset makkarat, Sonkajärvi Man-sikkavirran koulu . Ilmoittautumiset Anna-Mari Heiskanen p.0400 381 764 13.- 14.4. Kevätpuutarhamessumatka Helsinkiin, ilmoittautumiset Sinikka Jokela p. 0400 571 643, sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset 22.4. Juuston juhlaa - kurssi Ranta-Toivala, Kuo-pio. Ilmoittautumiset Seija Rissanen p. 0400 587 784

Etelä-Savo

Tapahtumat

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

ProAgria Pohjois-Karjalan 125 vuo-tinen historia on ilmestynyt nimel-lä ”Ilo elää Karjalassa” vuoden -89 maatalousnäyttelyn tunnuslauseel-la. Historiikin kirjoitti tietokirjailija Marja Simola. Monenlaiset neuvon-tajärjestön vaiheet on kuvattu kuvin ja kertomuksin mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi.

Kirjaa on nyt myynnissä ProAgria Pohjois-Karjalassa. Y h t e y d e n o t o t a s i a k a s p a l ve -luun p. 040 301 2400 tai sähkö-postilla asiakaspalvelu.pohjois-karjala@proagria.fi Hinta 15 euroa ( sis alv10%). Lähe-tämme sen postilla tai sen voi nou-taa Joensuun toimistolta: Länsikatu 15, rakennus 4A 2.krs.

Ilo elää Karjalassa

proagriat ja maa- ja kotitalousnaiset

18

Tapahtumat:

€ €

Pohjoiskarjalainen ruokamat-kailuverkosto Karelia à la carte julisti vuoden 2012 yritykseksi Maalaisleipomo Ilomäen Enon Louhiojalta. Yritys on valittu runsaan 80 yrityksen keskuu-desta. Maalaisleipomo Ilomäen Marjut Hassinen on toiminnas-saan tehnyt tunnetuksi Karelia à la carte brändiä ja kehittänyt ak-tiivisesti koko Karelia à la carte verkostoa. Yritys on sitoutunut Karelia à la carte arvoihin, joita ovat paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, vieraanvarai-suus, luonto. Yritys on määrä-tietoisesti vuosikaudet vaalinut

Maalaisleipomo Ilomäki vuoden 2012 Karelia `a la carte

Marjut Hassinen Ilomäen Leipomosta aktiivinen tekijä ja vuoden 2012 Karelia à la carte -yrittäjä.

karjalaista piirakka- ja ruokape-rinnettä hyödyntäen paikallisia raaka-aineita.

Maalaisleipomo Ilomäen Marjut Hassinen julkaisi syys-kuussa Hiljainen taito DVD:n . Hienosti toteutettu lyhytelokuva on tarina aidon perinteisen kar-jalanpiirakan synnystä. Eloku-va on toteutettu suomen-, kar-jalan-, venäjän- ja englannin-kielellä. Hiljainen taito DVD :tä tehdään tutuksi ja myydään mm. ensi vuoden Matkames-suilla Pohjois-Karjala –osastolla Helsingin Messukeskuksessa.

Maalaisleipomo Ilomäki val-mistaa karjalaisia perinnelei-

vonnaisia mm. karjalanpiira-koita, vatruskoja, sultsinoita ja lanttusupikkaita maatilan omasta maidosta. Tuotteet toi-mitetaan raakapakasteina tai paistettuina pohjoiskarjalaisiin ravintoloihin, matkailuyrityksiin ja juhlapalveluyrityksiin.

Karelia à la carte -verkosto on yli 20 vuotias ruokamatkai-luverkosto, johon kuuluu poh-joiskarjalaisia elintarvikealan yrityksiä, matkailuyrityksiä, juhlapalveluyrityksiä ja ravin-toloita.

Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjala

Pohjoiskarjalaisilla kuluttajil-la on vahva kiinnostus paikal-lisiin elintarvikkeisiin, mutta aina ne eivät erotu kaupan hyl-

lystä. Tilanteen helpottamiseksi Pohjois-Karjalan maakuntaliit-to ja ProAgria Pohjois-Karjala lanseerasivat perjantaina 11. tammikuuta Pohjois-Karjalas-sa valmistetuille elintarvikkeille oman logon.

Idea merkin tarpeesta syntyi viime vuonna eri puolilla Poh-jois-Karjalaa järjestettyjen lähi-ruokapäivien aikana. Sitä kai-pasivat niin kuluttajat, jalostajat kuin kauppiaatkin.

Uusi merkki kertoo kulutta-jalle, että kyseisen elintarvik-keen jalostus on tehty Pohjois-Karjalassa. Pohjoiskarjalai-sen ruoan logoa voivat käyttää kaikki maakunnan kauppaket-jut omassa mainosmateriaalis-saan. Merkki näkyy PKO:n toi-mitusjohtaja Juha Kivelän ja K-Citymarketin kauppias Juha Ku-piaisen luotsaamissa liikkeissä mm. hyllyreunassa tuotteiden hinnan vieressä, julisteissa ja

Uusi merkki nostaa esiin pohjoiskarjalaiset elintarvikkeet

lehtimainonnassa jo nyt useissa sadoissa tuotteissa.

Myös paikalliset tuottajat voi-vat halutessaan käyttää merkkiä omissa pakkauksissaan.

LisätietojaJohanna Rinnekari

ProAgria Pohjois-Karjalapalvelupäällikkö, p. 040 301 2441

proagriat ja maa- ja kotitalousnaiset

19kala

Saukot iskivät laitokselle, pa-hat uutiset arkistosta:

Vähäisen lumipeitteen saa-vuttua, selvisi saukkojen run-saus, jotka käyvät laitoksen ka-lankasvatusaltailla saalistamas-sa. Jälkien perusteella alueella liikkuu 4-6 yksilöä säännölli-sesti. Saukot ovat keskittäneet pyynnin lähinnä kolmelle vii-meiselle uoma-altaalle, jos-sa kasvatamme pyyntikokoisia järvitaimenia. Kalat ovat kool-taan pääsääntöisesti n. 1kg tai yli, suurimmat kalat noin 2,0 kg. Lisäksi saukot pyydystävät 3-vuotiaita järvitaimenia, jot-ka ovat keskipainoltaan n. 300 g. Saukot eivät onneksi vierai-le joka yö koko porukalla, mut-ta vähintään yhdet jäljet löy-tyy joka aamu. Jälkien perus-teella alueella kalastaa emo- ja kaksi pentua, sekä 1-2 aikuista saukkoa. Aikuisen saukon jäl-jet löytyy poikkeuksetta joka yön jälkeen. Aamulla on help-po todeta kalansaalistuksen onnistuneen, puoliksi syötyjä kaloja ja verijälkiä näkyy jääl-lä, lisäksi saaliin raahaamisjäl-kiä on helppo seurata saukon poluilla. Mielestäni saukot ai-heuttavat kohtuutonta vahin-

koa tappamalla kaloja, mo-nivuotinen kasvatus on men-nyt hukkaan, korpit ja varikset saavat aamulla juhla-aterian.

Eräänä tammikuisena yönä saukko kävi ruokailemassa jär-vilohi altaassamme. Tämän seu-rauksena löytyi 63 kpl kuolleita 2-vuotiaita järvilohia, joilta oli vain päät syöty.

Helmikuun 6-7.2 välisenä yönä saukko kävi riehumassa kirjolohiemojen altaassa ja tap-poi 7 kpl n. 1-1,5 kilon painoi-sia nuoria kirjolohiemoja, joil-ta oli syöty lähinnä vain päät ja mädit.

Saukko, uhanalainen herkuttelija

Saukko (Lutra lutra) on ve-sielämään sopeutunut näätä-eläin. Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimak-kaasti monilla alueilla. Suomes-sakin saukko on käynyt pari kertaa sukupuuton partaalla. Saukko rauhoitettiin kokonaan vuonna 1974, ja vaikka kanta onkin sittemmin elpynyt, kuu-

Saukkoaita Keskijärvelläluu saukko Suomessa yhä uhan-alaisiin eläinlajeihin. Saukol-la on laaja elinpiiri, jonka alu-eella se pesii yleensä koloissa tai luolissa. Saukot lisääntyvät melko nuorina ja synnyttävät 1-5 poikasta maalle. Emo opettaa poikasiaan kalastamaan, aluk-si päästäen niille omaa saalis-taan harjoituksen vuoksi. Sau-kot ovat viisaita eläimiä ja saa-puvatkin kalanviljelylaitokselle helpolle aterialle. Kirjallisuuden mukaan aikuinen saukko syö jopa 1-1,5 kg/vrk.

Keskijärven kalanviljelylaitok-sella ravintokohteena on ollut viime vuosina pääasiassa 2- ja 3-vuotiaita lohikaloja. Kilohin-naltaan syötyjen kalojen arvo on vaihdellut lajista ja koos-ta riippuen viime vuosina 10-35 euroa/kg. Oman arviomme mukaan keskikokoinen saukko (3-6kg) syö n. 670 g kalaa vuo-rokaudessa, 1 saukko on syö-nyt arviolta siis n. 6-24 eur ar-vosta kalaa vuorokaudessa. Va-hinkoa saukko aiheuttaa myös saalistuksen yhteydessä, hätis-tellen kaloja ja samalla vikuut-taen niitä. Se on aiheuttanut ka-loille ylimääräistä stressiä ja on näkynyt pidempiaikaisena kuol-leisuutena ja hidastuneena kas-vuna, jonka vaikutus hävikkiin on ollut vähintäänkin yhtä suuri kuin välittömästi altaasta syöty-jen kalojen rahallinen arvo. Toi-sinaan (johtuu saaliin runsau-desta) saukko herkuttelee ja syö kaloilta pelkastään pään ja/tai sisäelimet, jolloin mahan täyt-teeksi tapettujen kalojen määrä on huomattavasti suurempi kuin pelkästään ravinnon hankintaan tarvittava kalamäärä.

Merkittävää vahinkoa aiheuttavan saukon metsästys

Saukko on aina rauhoitettu metsästyslain (615/1993) 37 §:n 3 momentin perusteella. Rau-hoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 §:n 1 momen-tin nojalla 41 a §:ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyt-tävää ratkaisua ei ole eikä pää-tös haittaa lajin suotuisan suo-jelutason säilyttämistä lajin luontaisilla levinneisyysalueel-la. Kalanviljelylaitoksillamme on ollu lähes vuosittain Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-sen kanssa kasvatussopimuksia arvokkaiden uhanalaisten ka-lalajien kasvattamisesta. Ainoa keino näihin päiviin saakka ar-vokkaita kalanpoikasia varjel-laksemme on ollut saukkojen metsästäminen kalanviljelylai-toksella saukon metsästykseen myönnetyllä vahinkoperustei-sella poikkeusluvalla ja luvat on muutamaa poikkeusta lukuun-

Liekö saukko närkästynyt aidasta vai halusiko ilmoittaa olemassa olonsa ulostamalla laitoksen maille.

Eräänä tammikuisena yönä saukko kävi ruokailemassa järvi-lohi altaassamme. Tämän seurauksena löytyi 63 kpl kuolleita 2-vuotiaita järvilohia, joilta oli vain päät syöty.

ottamatta myös melko tehok-kaasti käytetty. Saukkoaita laitoksen ympäri

Keskijärven kalanviljelylai-toksen ympäristössä ja sen va-luma-alueella Jänisjoen ympä-ristössä on vahva saukkokanta. Laitoksella on käynyt vuosittain useita eri yksilöitä ja pahim-millaan on laskettu jäljistä arvi-oiden jopa 7 eri saukkoa. Sauk-kojen määrä on selvinnyt par-haiten lumijälkien perusteella. Saukkoja on tullut laitokselle eniten etelän suunnalta Jänis-joen alueelta, mutta toisinaan myös Pielisjoen suunnalta poh-joisesta. Kontiolahden kalanvil-jelylaitoksella Pielisjoen alueen saukot vierailevat useammin ja aiheuttavat siellä harmia. Sauk-kojen pääsyä laitoksille ei ole voitu tehokkaasti estää, koska ainut tehokas keino aitaaminen olisi tullut kustannuksiltaan lii-an kalliiksi.

Talvella 2012 tuli Suomen Riistakeskukselta / Pohjois-Kar-jalan yksiköstä meille Keskijär-ven laitokselle sitten sellainen tarjous, josta emme voineet kieltäytyä. Riistakeskus toimitti meille alkukesällä 2012 täydel-lisen Saherin aitapaketin laitok-sen ympäriaitaamiseksi ja siten

saukkojen pääsyn estämiseksi laitokselle. Kalalaitoksen kus-tannettavaksi tuli siten pelkäs-tään aidan pystytyskulut. Aidan pystytyksen suorittivat alan am-mattilaiset, aitaa mm. upotet-tiin maan sisään 30 cm alikai-vautumisen estämiseksi. Aitaus-kustannukset maksoivat 20 000 euroa alv 0%, mutta aita olisi ollut vieläkin kalliimpi. Puolen vuoden kokemuksen perusteel-la voidaan sanoa, että saukot eivät ole vielä kaivautuneet tai kiivenneet laitokselle. Jos tai kun saukot oppivat kiipeämään on sitten seuraavana vuorossa sähköistetty paimenlanka tolp-pien päälle. Aita on toiminut niin kuin pitääkin. Se pitää niin saukot, kuin kaksijalkaisetkin kalavarkaat laitokselta poissa.

Uhanalaisten saukkojen ja kalanpoikasten menestyminen on nyt Keskijärven kalanvilje-lylaitoksella aidan molemmilla puolilla tasapuolisesti turvattu. ProAgria Pohjois-Karjala halu-aakin esittää Suomen Riistakes-kukselle ja erityisesti Pohjois-Karjalan yksikölle suuret kiitok-set!

Kari Kujala ja Jorma Louhelainen

ProAgria Pohjois-Karjalan ka-lanviljelylaitokset

20 tapahtumat

Stora Enso Metsä

www.storaensometsa.fi

Ekotassu –hankkeessa kehi-tetään paikallis- ja luomuelin-tarvikeketjun (tuottaja–jalosta-ja–kauppa–suurkeittiöt-ravin-tolat-logistiikka-kuluttajat) yh-teistyötä, jotta asiakaslähtöis-ten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen ruo-an brändi vahvistuu!

Hankkeessa pohjoiskarjalai-sen elintarvikeketjun aluetalou-dellinen merkitys selvitetään, jotta saadaan perusteluja, mik-si julkisen sektorin kannattaa käyttää omassa maakunnassa jalostettuja tuotteita. Luomu-raaka-aineiden käyttöä madal-letaan Portaat Luomuun - mal-lin soveltamisella suurkeittiöi-den lisäksi jalostavissa yrityk-sissä.

Tavoitteena on perustaa yh-

teismarkkinointiin, logistiik-kaan, kehittämiseen ja raaka-aineiden hankintaan keskittyvä toimialaorganisaatio vuoden 2014 aikana. Luomu- ja paikal-liselintarvikeketjun logistiikka toimii ja alueella hyödynnetään suomalaista luomuruokaa ja paikallista ruokaa, maakunnal-lista lähiruokabrändiä ja ole-massa olevia verkostoja alueen kehittämisessä.

Hankkeessa järjestetään kam-panjoita, messuja ym. yhteis-markkinointia, asiakaslähtöistä tuotantosuunnittelua, tuoteke-hitys- ja markkinointisuunnitte-lua, luomulaatua ryhmäsertifi-ointeja, Living Lab toimintaa ja kehittämisfoorumeja, joissa on mukana koko elintarvikeketju.

Hanketta toteutetaan yhteis-

työssä ProAgria Pohjois-Karja-lan, Pohjois-Karjalan Aikuis-opiston, Pielisen Karjalan ke-hittämiskeskus Pikes:in, Keski-Karjalan Kehittämisyhtiö KETI:n ja EkoCentrian kanssa.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan ELY –keskus, kunnat, yritykset.

Lisätiedot:Johanna Rinnekaripalvelupäällikkö /

hankevastaava p. 040 301 2441

Pirjo Korjonenasiantuntija,

elintarvikeyritykset p. 040 301 2417

Elintarvikeketjun yhteistyö tiivistyy!

Farmarin paikkamyynti alkoi lokakuun alussa. Esittelypaik-kojen kysyntä on ollut koko ajan vilkasta. Tällä hetkellä il-moittautuneita on noin 150 yri-tystä ja lisää tulee joka päivä. Ilmoittautuminen on auki maa-liskuun loppuun saakka ja tällä hetkellä näyttää siltä, että saa-vutamme tavoitteenamme ole-van 500 näytteilleasettajan ra-jan.

Näytteilleasettajien kirjo on laaja, mutta jo nyt on todetta-vissa, että Seinäjoen Farmaris-ta tulee jälleen oikein kunnon maatalousnäyttely. Koneken-tälle on jo varattuna paljon isoja osastoja ja ns. parhaat paikat alkavat olla jo vähissä. Hyviä paikkoja on sen sijaan vielä runsaasti saatavilla. Ko-

nekentällä näkyy maakuntam-me maatalouden monipuoli-suus. Nähtäville tulee monen eri tuotantosuunnan kalustoa ja traktorivalmistajistakin paikalla ovat kaikki valtamerkit.

Kotieläinkentällä ja sen vie-ressä sijaitsevalla kotieläintek-nologian osastolla tulee ole-maan paljon nähtävää. Farma-rissa tulee olemaan esillä kaikki tuotantoeläinsuunnat ja lukui-sia näyttelyitä kentän kolmessa eri esittelykehässä.

Metsä- ja energiaosastot ovat edellistä Farmaria laajempia, sillä saimme niille lisätilaa alu-een pohjoisosasta. Etenkin ha-jautettu energiahuolto tarjoaa tulevaisuudessa maatiloille oi-van keinon säästää energia-laskussa tai jopa ansaita rahaa

pienimuotoisella energiantuo-tannolla. Farmarissa on katta-vasti esillä energiasektorin uu-det menetelmät ja niiden suo-mat mahdollisuudet.

Farmarissa on paljon nähtä-vää niin maatalouden ammat-tilaisille kuin elintarvikkeista ja käsitöistä kiinnostuneille hen-kilöille. Farmari tarjoaa mielen-kiintoista nähtävää koko per-heelle. Farmarin slogan ”Asiaa ja elämyksiä” on erittäin osuva ja näyttely kannattaa merkitä-kin kalenteriin hyvissä ajoin.

NäyttelyterveisinHenri Honkala

Näyttelypäällikkö

Farmarin kenttä täyttyy vauhdilla

Silva2013 järjestetään nel-jän vuoden tauon jälkeen Joen-suussa. Tapahtuman pääjärjes-täjinä ovat Suomen metsäkes-kus ja ProAgria Pohjois-Karjala. Järjestäjien näyttely-yhteistyö alkoi jo ensimmäisen Silvan ai-kaan vuonna 1999.

Mitä uutta luvassa

Silva näkyy ”Silva viikon ai-kana” mm Juuassa teknologia tapahtumana, yhteistyökump-paneiden avointen ovien päivä-nä, metsänhoidollisina työnäy-töksinä Joensuun ympäristössä je joka sitten johdattaa itse Sil-va2013 näyttelytapahtumaan Joensuun keskustassa 7.-8.6. Varsinainen näyttelyalue sijait-see keskellä iloista Joensuuta. Alue alkaa Joensuun Taidemu-seolta, kulkee Sinisen virran alueen –kävelykadun – torin – Vapaudenpuiston ja Rantapuis-ton kautta aina Matkustajasata-maan saakka. Alue sijoittuu ai-van Joensuun ydinkeskustaan.

Monipuoliset alueet on teemoi-tettu eri aihealuina ja näytteil-leasettajat sijoittuvat sen mu-kaan eri alueille. Uusinta tek-nologiaa, innovaatioita ja näy-töksiä löytyy jokaiselta alueel-ta. Höyrylaivat, tukkilaiset jne antavat katsauksen myös men-neeseen.

Pääsymaksuton ja aidaton

Silva2013 rakennetaan pää-symaksuttomaksi tapahtumaksi, johon eri aihealuista kiinnostu-neiden on helppo tulla ja py-sähtyä näytteilleasettajien juttu-sille. Silva 2013 tuo esille vah-vasti metsällisiä aiheita, muka-na on myös eri yritys- ja yhtei-sömuodot mitä on tarjolla niin Pohjois-Karjalassa kuin muual-la maassamme. Silvasta löytä-vät ammattilaiset, harrastajat ja asioista kiinnostuneet hen-kilöt mielenkiintoisia ratkaisuja ja tuotteita. Mukaan on tulossa monipuolinen näytteilleasetta-

jajoukko alojensa uusimpien ratkaisuiden kanssa. Koneet ja teknologia tarjoaa parastaan. Tänä vuonna Silvassa aidat ei-vät rajoita saapua tapahtumaan ja luonnollinen yhteys muuhun yritys- ja torimaailmaan säilyy avoimena. Silva2013 on tapah-tuma johon on helppo tulla ja hakea tietoa, osallistua, poiketa välillä muualla ja tulla takaisin. Asia ja viihdeohjelmat ovat tar-jolla kaikille mukaan tulijoille.Kaunis kävelykeskusta antaa mahdollisuuden avoimeen, lä-heiseen tapahtumaan.

Silvasta lisää www.silvafair.fi Facebookissa Silva metsänäyt-tely.

Lisätiedot:näytteilleasettajapalvelut:

Leila Laukkanen p. 0500 245 513

tiedotus ja markkinointi: Anu Pesonen p. 040 301 2436

Silva2013 metsänäyttely

21

Pohjois-Savon ja Kuopion suurin yleisötapahtuma Kunin-kuusravit tuo heinäkuun lo-pulla kymmenettuhannet ra-vifanit Sorsasalon raviradalle. Ravikuninkaalliset seppelöi-dään ikimuistoisissa voittajase-remonioissa huippuraviurhei-lun täyteisen viikonlopun päät-teeksi sunnuntaina 28.7.2013.Kuninkuusraviviikonloppu al-kaa jo perjantaina 26.7. il-tajuhlalla Kuopion satamas-sa ja kilpaa ajetaan lauantai-na sekä sunnuntaina. Huip-puartistien tähdittämiä iltajuh-lia vietetään tietenkin myös lauantain ja sunnuntain kil-pai lutapahtumien väl issä.Heinäkuun helteinen ravitapah-tuma Kuninkuusravit esittelee kotimaisen hevosrotumme, suo-menhevosen, kaksitoista paras-ta kantakirjattua tammaa sekä kaksitoista parasta oritta vuo-den kovimmassa sekä perin-teikkäimmässä ravikilpailussa. Ravikuningas ja ravikuninga-tar ratkaistaan kolmesta osa-matkasta koostuvassa koko-naiskilpailussa, jossa ratkaisee paras kokonaiskilpailuaika. Vuosittain eri paikkakunnal-la järjestettävät Kuninkuusra-vit on ajettu vuodesta 1924, ja Kuopio isännöi jättimäistä yleisötapahtumaa nyt viiden-nen kerran radan historiassa.

Kuninkuusravit ovat Pohjois-Savon ja Kuopion suurin ke-sätapahtuma sekä yksi vuo-den suurimmista festivaaleis-ta maassamme. Raveihin odo-tetaan heinäkuussa 60 000 kävijää viikonlopun aikana. Kymmenettuhannet ravituris-tit tuovat alueelle paljon vipi-nää ja taloudelliset vaikutuk-set alueelle ovat merkittävät.”Kuninkuusravit on nykymuo-dossaan niin suuri tapahtuma, että valmistautuminen on ollut käynnissä jo siitä saakka, kun Kuninkuusravit myönnettiin ra-dalle pari vuotta sitten. Nyt ke-vättä kohti kiireet ja työt lisään-tyvät tietysti kovasti. Jotta Ku-ninkuusravit pystytään onnistu-neesti ja kustannustehokkaasti järjestämään, tarvitaan suuri joukko sitoutuneita henkilöi-tä antamaan panoksensa Ku-ninkuusraveille. Kovin paljon kiinteää rakentamista ei ole lu-vassa, mutta tilapäisrakentamis-ta kylläkin. Uusi valjastuskatos on jo valmistunut tallialueelle, joka kaipaa vielä maalauksen. Vanhat valjastuskatokset tullaan kunnostamaan kevään aikana. Myös maalaamista ja telttojen, katsomoiden, yms. rakentamis-ta ja ravien jälkeen purkamis-ta on luvassa. Ravintolakatso-mon kulunut lattia tullaan uu-simaan. Myös ravien aikana

tarvitaan paljon työntekijöitä mm. järjestysmiestehtäviin, to-tomyyntiin, puhtaanapitoteh-täviin ja ravintolatoimintoihin. Ravintolapäällikköinä toimi-vat Marja Niskanen ja Sanna Louna Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisista. Kuninkuus-raveissa tarvitaan siis monen-laista osaamista”, projektijoh-taja Tommi Salmela korostaa. Jos haluat olla mukana järjes-tämässä Pohjois-Savon suurinta kesätapahtumaa, ota rohkeasti yhteyttä Kuopion Raviradalle. Toivomme, että ilmoittautumi-sen yhteydessä kertoisit, mil-laista erityistä ammatiosaamis-ta/työkaluja (kirvesmiehiä tms.) sinulla on. Onko innokkuutta järjestysmiestehtäviin ja omis-tatko mahdollisesti järjestys-mieskortin? Oletko suorittanut hygieniapassin jne.?

Lisätietoja tehtävistä ja ta-

pah tumas ta an tava t p ro -jektijohtaja Tommi Salme-la p. 050 434 2995 ja pro-jektisihteeri Sanna Turunen p. 050 344 3763. Ilmoittau-tua voit osoitteeseen sanna.turunen@kuopionravirata.fi. tai puhelimitse Sanna Turuselle.

Lue lisää: www.kuninkuusravit.fi

Kuninkuusravit 27.-28.7.2013 Kuopiossa Ravikausi huipentuu Sorsasalossa!

Pellon vasikkaosastot Hyvä elämä

pienestä pitäen

Pellon Group Oy | Puh 06-483 7555 | www.pellon.com

Tilasi tarpeen mukaiset vasikkaosastoratkaisut:

• Oikean kokoiset yksilökarsinat• Muunneltava karsinajärjestelmä• Hyvin suunniteltu ryhmäosasto• Toimiva ilmastointi• Helppohoitoisuus• Vasikalla ja hoitajalla hyvät olosuhteet• Toimitukseen kuuluu valuohjeet

Tehdään yhdessä toiveittesi vasikkaosasto. Kysy lisää aluemyyjältäsi!

tapahtumat

22 proagriat

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Savilahdenkatu 5-7 (yläpiha), Mikkeli puh. 045 341 6990 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

MEIJERISTI – AMMATILLINEN PERUSTUTKINTOHämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomes-sa meijerialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin.

Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Kou-lutukseen sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppimista. Perustutkinnon opiskelijoille maksuton asuntola.

HAKUAIKA 25.2.-15.3. www.haenyt.fi

INSINÖÖRI (AMK)Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu meijeriteknologiaan erikoistu-neita insinöörejä (AMK).

Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusproses-seihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Harjoittelujak-soilta maksetaan palkkaa. Työllisyystilanne alalla on hyvä.

HAKUAIKA 4.3.-3.4. www.amkhaku.fi

ETK, ETM – MEIJERITEKNOGIAHelsingin yliopistosta valmistuu maitoteknologiaan erikois-tuneita elintarviketieteiden kandidaatteja ja maistereita. Lisätiedot: helsinki.fi/opiskelijaksi.

– kansainvälinen

– voimakkaan tuotekehityksen

– luovien ideoiden ala

23

Ilmoittaja! ProAgria Itä-Suomensivuilla täsmätavoitat n. 20.000maatilaa Itä-Suomen alueella!

Hatlammintie 2 www.kumina.fi 11310 Riihimäki puh. (019) 779 620

Kuminan sopimustuotantoa vuodesta 1992

2013 on hyvä vuosi kylvää kuminaa

Tasaa työhuippuja - myöhäinen kylvö - aikainen puinti Parantaa maata - lisää eloperäistä ainesta - erinomainen esikasviarvo

Lehden julkaisija:

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305. Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294

• ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 Joensuu

Lehti ilmestyy v. 2013:n:o 2 viikolla 16n:o 3 viikolla 37, n:o 4 viikolla 48

Toimitus:• Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435• Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Itä-Suomi

Etusivun kuva Eeva Vornanen

24