Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan ProAgriat

18. vuosikerta 3/2012Jäsen- ja asiakaslehti

ProAgriaItä-Suomi

proagriat ja maa- ja kotitalousnaisets. 17-19

pelto ja kasvi jaympäristös. 12-15

maitotaito s. 6-9 palvelut s. 20-24

kotieläin s. 4-5 ja 10-11

2

Lehden julkaisija:

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305. Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294 Etusivun kuva: Marko Natri, ProAgria Pohjois-Karjala

• ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 Joensuu

Lehti ilmestyy v. 2012:n:o 4 viikolla 48

Toimitus:• Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435• Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Itä-Suomi

Joensuun seudun kunnat ovat päättäneet perustaa va-kuussäätiön kotieläintilojen investointien tueksi. Viimeksi Joensuun kaupunginvaltuusto teki asiasta yksimielisen pää-töksen elokuun lopulla. Säätiö myöntää täydentäviä vakuuk-sia suurehkoihin navettakoh-teisiin silloin, kun yrittäjien omat vakuudet ja valtion taka-us eivät riitä kokonaan katta-maan tarvittavia vakuuksia.

Vakuussäätiö on ensimmäi-nen laatuaan koko maassa, ja sillä pyritään edistämään alue-talouden ja työllisyyden kan-nalta merkittävää maidon- ja lihantuotantoa sekä varmista-maan myös jatkojalostusyritysten toimintaedellytyksiä. Kun-tien myönteinen suhtautuminen maatalouden investointeihin on osaltaan vaikuttanut myös maatalousyrittäjien investointi-halukkuuteen. Viimeisen Gallup-tutkimuksen mukaan inves-tointiaktiivisuus on pohjoiskarjalaisilla maitotiloilla tällä het-kellä maan korkein; joka neljäs tila suunnittelee uuden nave-tan rakentamista tai enstisen laajentamista ja tämän lisäksi 14 % tiloista suunnittelee peruskorjausta. Usko maitotalouteen on palaamassa, ja miksei olisi, kun maito menee markkinoille ja hinta on hyvällä tasolla. Lisäksi investointeihin on vielä ku-luvalla EU-ohjelmakaudella saatavissa rahoitusta, kun hake-mukset vaan saadaan riittävän nopeasti liikkeelle. Käytännös-sä hankkeet pitäisi saada luville helmikuussa 2013, jotta ne ehdittäisiin rakentaa ohjelmakauden määrittämissä rajoissa.

Neuvontajärjestö tekee kaikkensa, jotta investointeja suun-nittelevat maatalousyrittäjät voisivat toteuttaa aikeensa. Olem-me panostaneet rakennussuunnitteluun, ja rakennuttamispal-veluihin sekä muuhun neuvontaan, jotta investoinnit kyettäi-siin toteuttamaan hallitusti, ja uusi tuotantokapasiteetti saatai-siin täyteen käyttöön mahdollisimman nopeasti. Valtakunnalli-sen ProAgria-yhteistyön kautta pystymme järjestämään suun-nittelu- ja neuvontapalvelut silloinkin, kun omat resurssimme eivät riitä.

Lopuilleen kääntyvä kesä on ollut poikkeuksellisen kostea. Sademäärät ovat olleet paikoin erittäin suuria, eikä satovahin-goilta ole voitu välttyä. Pahimmin sää on kohdellut viljanvilje-lijöitä, mutta myös nurmirehun korjuu on ollut hankalaa satei-den pehmentämillä pelloilla. Vaikka nurmirehua määrällisesti onkin monilla tiloilla runsaasti, on nyt erityisen tärkeätä ottaa rehunäytteet ja varmistaa rehun laatu ja sitä kautta oikea ruo-kinta.

EU:n ohjelmakausi lähestyy loppuaan ja sitä kautta myös maaseutuohjelmarahoituksella toteutettavat hankkeet. Koke-muksen mukaan ohjelmakauden vaihdokseen liittyy aina jon-kinasteinen katkos rahoituksessa.

Sen vuoksi nyt kannattaakin olla aktiivinen ja hyödyntää kaikki se koulutus ja neuvonta, jota hankkeiden kautta tarjo-taan. Pohjois-Karjalassa MaitoTaito, Matoa markkinoille, Pel-lot tuottamaan, Tieto liikkeelle, Masva, RAE jne pyörivät syk-syn ja talven aikana täydellä teholla. Tässä lehdessä, sekä net-tisivuilla www.ajuri.fi (Pohjois-Karjala), www.laari.info (Poh-jois-Savo), www.proagria.fi/es (Etelä-Savo), on tietoa koulu-tuksista ja hankkeista eri maakunnissa ja mahdollisuus ilmoit-tautua mukaan. Toivon, että otatte niiden tarjonnasta kaiken mahdollisen irti.Hyvää syksyä toivottaen

Eero ParviainentoimitusjohtajaProAgria Pohjois-Karjala ry

Apua investointien rahoittamiseen Otsikon mukainen toivotus

saattaa monesta tuntua lähinnä kiusaamiselta, onhan viimeai-koina tullut niin paljon ja niin monesta suunnasta huonoja uutisia. Taloustaantuma ja eu-rokriisi ovat jylläneet jo vuosia, työttömyys ei tahdo helpottaa millään, maatalouden kustan-nukset nousevat jatkuvasti tuot-tajahintoja rajummin, vieläpä kesän säätkin ovat olleet monin paikoin ennätykselliset ja sa-donkorjuu on vaikeutunut.

Tulevalle talvelle lähdettäes-sä onkin entistä tärkeämpää tie-tää saadun sadon laatu ja mää-rä. Sadon analysoinnin jälkeen kannattaa neuvojien kanssa tarkkaan suunnitella ruokinta ja toteuttaa se mahdollisimman tarkasti. Myös tulevan viljely-kauden suunnittelu kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin, silloin tarvittavat tuotantopanokset voi hankkia mahdollisimman edulliseen aikaan. Viimeistään nyt olisi myös hyvä aika tehdä energiasuunnitelma ja toteuttaa löytyvät säästökohteet.

Paljon voi tehdä siis itsekin mutta työmaata riittää muille-kin. Valtion puolelta olisi kor-kea aika osoittaa alkutuotanto-sektorille, että sitä arvostetaan ja sen panosta tarvitaan maan tasapuolisen kehityksen takia. Tehtävät toimet eivät välttämät-tä tulisi edes hirvittävän kalliik-

si jos ne toteutettaisiin. Esimer-kiksi nykyinen verotus ei anna oikein maatiloille keinoja tasata veronmaksua taloudellisesti hy-vän ja huonon vuoden välillä. Tasainen verotus olisi kuitenkin kaikkien edun mukaista.

Julkisuudessa on viime aikoi-na ollut esillä ruuan kallistumi-nen ja se jatkuu varmasti ensi talven aikanakin. Samanaikai-sesti TV:n kokkiohjelmissa lai-tetaan parasta pöytään laadus-ta tinkimättä. Paljon puhutaan myöskin lähiruuasta ja luomun noste jatkuu. Kaikki tekijät li-säävät varmasti omalta osaltaan suomalaisen maaseudun ja vil-jelijän arvostusta, se arvostus

on vain saatava näkymään en-tistä paremmin viljelijän pank-kitilillä. Viljelyn kannattavuus on ainut keino, jolla alalle saa-daan uusia yrittäjiä takaamaan viljely tulevaisuudessakin.

Syksyn säitä ja kulkua voi näin elokuun lopussa vain ar-vailla mutta toivotaan oikein hyviä, kuulaita ja kuivia syk-syn kelejä, että saadaan puin-nit kunnialla hoidettua ja maat muokattua talvea varten. Toi-votankin kaikille oikein hyvää syksyä!

Pasi Pulkkinen ProAgria Etelä-Savohallituksen puheenjohtaja

Hyvää syksyä!

3

Yrityksen johtamiseen tarvi-taan aikaa, ProAgrian Tilipal-velun avulla saat aikaan olen-naisen. Yrittäminen ei ole enää pelkkää tekemistä, vaan myös talouden ja tuotannon yhteen-sovittamista sekä tulevaisuu-teen katsomista. Moni yrittäjä miettii mistä löytäisi aikaa joh-tamiseen. Ja sitä mistä saisi ne luvut ja tulokset, joiden perus-teella voisi tehdä kauaskantoi-sia päätöksiä. Ammattimaisesti hoidettujen maatilojen ja maa-seutuyritysten vetäjille ei enää riitä, että kirjanpito on tehty ja veroilmoitus jätetty, vaan tulok-sesta ja sen kehittymisestä ol-laan kiinnostuneita ja yrityksen taloudellista tilannetta pyritään parantamaan. ProAgrian Tilipal-velut on uusi palvelumme, joka yhdistää uudella, ennakoivalla tavalla talouden luvut, tuotan-non kehittämisen ja asiantunti-joiden tuen.

Osaajien verkosto tukenasi

ProAgria Tilipalvelut on Pro-Agrian keskusten muodostama verkosto, joka koostuu talou-den, taloushallinnon sekä yrit-tämisen ja maatalouden am-mattilaista. Näiden osaajien yhteistyönä syntyy uudenlainen palvelu, joka yhdistää talou-den, tuotannon ja johtamisen. Tämän verkoston kautta kaikki yritysmuodot, verolajit ja tuo-tannon erityispiirteet ovat hal-linnassa. Asiantuntijoiden eri-tyisosaamista ovat maaseudun toimialat, kuten maatalous, matkailu- ja ravitsemispalvelut, elintarvikkeiden valmistus, he-vosala, urakointi, palveluyrityk-set, metalli- ja puuala sekä bio-energiaan liittyvä yrittäjyys.

ProAgria Tilipalvelut on luo-tettava kumppani, jolta saa apua myös yllättävissä tilanteis-

sa ja uusissa haasteissa. Erityis-tilanteissa, kuten uuden liike-toiminnan suunnittelu, yrityk-sen perustaminen, investointi-en suunnittelu, toiminnan ylös-nostaminen sekä kehittäminen, saat apua huippuammattilaisil-ta, joilta tekeminen sujuu myös käytännössä.

Mistä liikkeelle?

Liikkeelle kannattaa lähteä kirjanpidon pitämisestä ajan tasalla. Kirjapito kannattaa ul-koistaa asiantunteville ja tehok-kaille asiantuntijoille, jos sitä ei ehdi itse huolellisesti hoitaa. Ajantasainen kirjanpito antaa jatkuvaa tietoa siitä, mikä on yrityksen taloudellinen tilanne ja näitä lukuja analysoimalla saadaan kehityskohteet esille. Asiantuntijoiden avulla pääs-tään talouden tunnusluvuista käytännön toiminnan kehittä-miseen.

ProAgrian TilipalveluUutena, ennakoivana asiana

kauttamme on mahdollista teh-dä budjetointi ja sen seuranta. Budjetoinnin avulla pystytään seuraamaan tarkemmin, mitkä ovat yrityksen tulot ja menot sekä toteutuuko talous enna-koidusti. ProAgria Tilipalvelui-hin kuuluu osana säännöllinen raportointi ja aktiivinen yhtey-denpito asiakkaisiin. Raportit saat nopeasti ja helposti käyt-töösi. Raporttien analysoinnin voit tehdä yhdessä asiantunti-joiden kanssa.

Voit asioida myös sähköisesti

ProAgrian Tilipalvelut toimii paikallisesti ja on muodostunut tutuista henkilöistä, jotka palve-levat ProAgria keskusten toimis-toilla. Verkosto ja palvelut ovat saatavilla myös sähköisesti eli välimatkoilla ei ole väliä.

Yhteydenpitoon tarvitset toi-mivan nettiyhteyden, mikrofo-nilliset kuulokkeet ja sähkö-postin. Raportit saat sovitusti sähköpostiin ja niiden purun tarvittaessa nykyaikaisesti net-tipalaverin kautta asiantuntijan kanssa.

ProAgria Tilipalvelut räätälöidään tarpeiden perusteella ja se muodostuu: ➛ kattavista kirjanpitopalveluista ➛ monipuolisista asiantuntijapalveluista ➛ ennakoivista taloushallintopalveluista ➛ sekä säännöllisestä raportoinnista

Maidontuotanto on itäsuo-malaisten maakuntien maata-louden tärkein tuotannonala. Itä-Suomi on vahvaa nurmivil-jelyaluetta vaihtelevine mai-semineen; katokesänäkin rin-nepelloilta kootaan kohtuulli-sia satoja siiloihin ja laareihin. Maidontuotannon osuus maa-kuntien maataloustuloista on 70 – 80 %. Vuonna 2011 Itä-Maito maksoi tuottajilleen yh-teensä 235 miljoonaa maitoeu-roa. Meillä on vahvoja valio-laisia maidonjalostuslaitoksia, joita kehitetään edelleen. Itä-suomalaisia juustoja syödään ja Lapinlahden Valion tehtailla tuotetuista demi-jauheista val-mistetaan lastenruokia valta-merten takana.

Vahvaa perinnettä ja osaamista

Itä-Suomen maataloudella on vahvat perinteet ja tietotaitoa tehokkaaseen maidontuotan-toon löytyy. Koulutusta on saa-tavilla eri puolilla aluetta, eri-laisten kehityshankkeiden avul-la välitetään maailmalta uusin-ta tietoa yrittäjien käyttöön ja tukiverkostot tilojen ympärillä ovat vahvat. Osuuskunnissa ja Valiolla työskennellään mai-dontuotannon ylläpitämisek-si ja edistämiseksi tuottajia ar-vostaen. Toivottavasti se tunne välittyy myös maidontuottajien arkeen!

Laatu hallinnassa

Elämme globaalitaloudessa, jossa Kaukoidän tai Amerikan

mantereen tapahtumat vaikut-tavat myös meidän arkeem-me. Tuotantopanosten hinnat ovat samanlaisen spekuloin-nin kohteena kuin pörssi- tai valuuttakurssit. Kiihtyvät syklit ovat normaalia elämää. Haas-teita Suomi tai itäsuomalainen maidontuotantoalue ei kohtaa yksin vaan osana EU-aluetta. Meillä on kuitenkin sijaintim-me ja historiamme takia eri-tyisiä etuja pärjätä maailman markkinoilla. Meijeriteollisuu-temme tuotekehitys on vahvaa ja edelläkävijän asemassa: tällä hetkellä maidon tuottajahinnan ero verrattuna Keski-Euroopas-sa maksettuun on historiallisen suuri. Valion lisäarvotuottei-siin perustuva maitotuotto siir-tyy maksettuun tuottajahintaan. Suomalaisen maidon laatu on edelleen Euroopan parhaita ja tuotantohygieniamme on laa-dukasta. Tuotantoketjun läpinä-kyvyys ja tuotteen jäljitettävyys ovat valttejamme: pääsemme nopeasti käsiksi poikkeami-en syihin ja korjaaviin toimiin. Elintarvikkeemme ovat puhdas-ta lähiruokaa. Ruokakriisit eivät ole ulottuneet meidän arkeem-me ja eläintautitilanne on hal-linnassa.

Jatkajalle mielekäs työpaikka

Maatilojen rakennekehitys etenee. Ns. suurten ikäluok-kien poistuminen työelämäs-tä näkyy myös maataloudes-sa. Peltoa vapautuu tuotantoa jatkavien ja sitä kehittävien ti-lojen käyttöön. Jatkajia tiloille tarvitaan. Viime vuonna noin

170 ItäMaidon maidontuotta-jaa lopetti maidontuotannon. Sukupolvenvaihdoksia alueella tehtiin viitisenkymmentä. Maa-taloustuotannon jatkaminen kotitilalla kannattaakin säilyt-tää vaihtoehtona nuorten tule-vaisuudensuunnitelmissa. Huo-nonakaan hetkenä ei kannata tokaista: ”Elä vuan ikinä rup-pee tähän…”.

Tämän päivän nuorille maa-ilma on avoin. Internet mahdol-listaa rajattoman tiedon haun ja verkostot. Vertaistuki saattaa löytyä ulkomailta ja työssäop-pimisen voi suorittaa keskieu-rooppalaisessa navetassa.

Teknistyminen ja automa-tisointi tarjoavat arkielämää ja työtä helpottavia ratkaisuja myös maatiloille. Uusi suku-polvi ottaa käyttöön modernit menetelmät. Myös maatalous-yrittäjän kannattaa keskittyä niihin töihin, jotka hän parhai-ten hallitsee ja jotka ovat lähel-lä sydäntä. Monia tehtäviä kir-janpidosta hiehonkasvatukseen ja peltotöihin voi ulkoistaa. Lei-vonnaisia ja puutarhatuotteita toimittavat alojensa ammattilai-set ja ikkunanpesuunkin löytyy tekijä. Tilojen välinen yhteistyö mahdollistaa työnjaon, antaa vapaa-aikaa ja tuo taloudellis-ta säästöä. Yhteisnavetoista on Itä-Suomessa monia hyviä ko-kemuksia. Vaikka 2010-luvun maidontuotanto on mitä suu-rimmassa määrin bisnestä, työn sitova luonne ja luonnon ryt-min sekä säiden mukaan elä-minen tekevät siitä edelleen elämäntavan.

Uuden tuotantorakennuksen rakentaminen on investointia tulevaisuuteen. Kun tuotanto

uudessa yksikössä käynnistyy suunnitellusti, se antaa moti-vaatiota työhön, tavoitteita tu-levaisuuteen ja iloa elämään. Yrittäjän avuksi koottu tukitii-mi varmistaa niin investoinnin suunnittelun kuin tuotannon käynnistämisen aikana kannat-tavan alkuunlähdön uudessa yksikössä. Tämän päivän maa-tilayrittäjät ovat arvostettuja moniosaajia.

Kustannustehokkaat investoinnit

Tuotantoa on aina mahdol-lista tehostaa myös olemassa olevassa yksikössä ilman suur-ta investointia. Kolme neljästä maidontuottajasta onkin ilmoit-tanut tavoitteekseen lehmien keskituotoksen nostamisen. Tar-kalla karjan ruokinnan suunnit-telulla ja sen onnistumisen seu-rannalla maidontuottaja pystyy vaikuttamaan maitotilinsä suu-ruuteen. Maidon jokaisesta ras-va- ja valkuaiskymmenyksestä maksetaan. E-luokkaisen mai-don tuottaminen on kaikkien maidontuottajien yhteinen, kir-kas tavoite.

Yli puolet Suomen maidos-ta tuotetaan edelleen parsina-vetoissa. Eläinten olosuhteiden huomioiminen ja kehittäminen parantaa niiden hyvinvointia ja antaa lisää maitolitroja. Nave-tan ilmastoinnin, valaistuksen, parsien tai käytävien saneera-us saattaa yllättää positiivisesti. Muutaman parsipaikan lisäys maltillisin kustannuksin mak-saa itsensä takaisin nopeasti. Tyytyväistä, tuottavaa karjaa on mielekästä hoitaa ja ajanmu-

kaisessa navetassa miellyttävää työskennellä.

Jokaisella EU-maalla on oi-keus itsenäiseen elintarvike-tuotantoon. Meidän kaikkien mieliä askarruttaa vuosiluku 2015. Suomen maitosektori te-kee parhaansa pohjoisen tuen maksuedellytysten säilyttämi-seksi ja vieläpä litrapohjaisena kiintiöjärjestelmän poistumi-sen jälkeen. Maidontuotannon säilyminen nykytasolla on tär-keää, koska tuotantomäärä on laskenut jo alle kansallisen ku-lutuksen.

Itäsuomalaisen maidontuo-tannon ylläpitäminen ja kehit-täminen on meidän kaikkien vastuulla. Aktiivinen, toimin-taansa kehittävä maatila luo ympärilleen muuta toimintaa: kauppaa, palveluita, pienyri-tyksiä, teollisuutta muuta asu-tusta. Välillisesti vaikutus koko yhteiskuntaan ja erityisesti maakuntien reuna-alueisiin on huomattava. Kulttuurimaise-man säilyttäminen on kansal-linen arvo. Pidetään yhdessä huolta siitä, että valot loistavat itäsuomalaisten navetoiden ik-kunoista entistä pitempinä ri-veinä ja maitoautot ajavat teil-lämme tulevaisuudessakin.

Taina Voutilainenpalveluassistentti

Osuuskunta ItäMaito

Maitoon kannattaa panostaa

4 kotieläin

Uudet ProAgrian ruokin-nan ohjaus palve-lut mahdol-listavat talo-

udel-l i sen ja toimivan ruo-kinnan kaiken ko-koisissa karjoissa. Käydessään tilalla neuvoja keskittyy kaik-kein tärkeimpään eli lehmiin. Laskelmat tehdään toimistolla jolloin keskustelulle ja havain-noinnille jää paremmin aikaa.

Ruokinnan ohjaus on suunnittelua…

Ruokintaa ei ajatella vain ruokintasuunnitelmana vaan kokonaisuutena. Ruokinnan ohjaukseen kuuluu aina neu-vojan tekemä navettakäynti. Lehmien sen hetkistä ruokintaa tarkastellaan havaintojen, päi-välaskelman ja yrittäjän kanssa käydyn keskustelun perusteella.

Vasta näiden jälkeen optimoi-daan uusi ruokinta-

suunnitelma. Ruokinta-

suunni-tel-ma

voi-daan

myö-hem-

m i n p ä i v i t -tää pä ivä laske l -

man ja yrit täjän tekemi-en havaintojen perusteella. Ruokinnan ohjaus lähtee aina liikkeelle toteutuneesta ruokin-nasta ja saadusta maitotuotosta. KarjaKompassi ruokinnan suun-nittelu ohjelman avulla ruo-kinta voidaan optimoida juuri tietylle karjalle. Taustalla ovat jokaisen karjan omat tuotos-seurantatiedot, maitotuotokset, maidon pitoisuustiedot sekä terveystiedot. Lisäksi ohjel-massa on taustalla suuri määrä suomalaista kotieläintutkimus-ta, jonka tulokset saadaan Kar-jaKompassin ja ProAgrian am-mattitaitoisten neuvojien avul-la tilojen ja lehmien käyttöön. Kun uutta ruokintaa optimoi-

daan, voidaan perusteeksi vali-ta esimerkiksi mahdollisimman suuri maitotuotos. Koska rehu-kustannukset ovat usein suurin yksittäinen maidontuotannon menoerä, käytetään optimoin-nissa yleisimmin maitotuotto-rehukustannus (€/lä/pv) perus-tetta. Tällöin voidaan helposti vertailla erilaisten ruokintojen ja rehuvaihtoehtojen merkitys-tä tilan talouteen. Jo kymme-nen sentin parannus lehmää kohti päivässä maitotuottojen ja rehukustannusten erotukses-sa tekee 30 lehmän karjassa yli 1 000 euroa vuodessa.

…ja seurantaa

Suunnitellun ruokinnan to-teutumista seurataan päivälas-kelmien ja yrittäjän tai neuvo-jan tekemien havaintojen pe-rusteella. Neuvoja on parin vii-kon jälkeen suunnitelman käyt-töönotosta yhteydessä tilaan ja tarvittaessa ruokintaan voi-daan tehdä muutoksia nopeas-tikin. Esimerkiksi vajaus jon-kin kivennäisaineen saannissa ei välttämättä näy heti lehmien tuotoksessa tai kunnossa, mutta päivälaskelman avulla voidaan asiaan reagoida välittömästi ja muuttaa kivennäisruokintaa.

Mitä tarkemmat lähtötiedot re-hujen kulutuksesta sekä mai-don määrästä ja pitoisuuksista ovat, sitä luotettavampi on päi-välaskelma. Ruokinnan ohja-us palvelut siis opettavat myös yrittäjää tarkastelemaan lehmi-ään ja ruokinnan onnistumista uusin silmin.

Karjahavainnot estävät tilasokeutta

Silmät tottuvat omaan kar-jaan hyvin nopeasti, jolloin muutokset puoleen tai toiseen esimerkiksi lehmien kuntoluo-kissa jäävät helposti huomaa-matta. Asiantuntija voi nähdä ruokinnan onnistumisen jo en-nakoivasti navettakäynnillä te-kemillään karjahavainnoilla. Havaintojen avulla voidaan löytää kehityskohteita niin olo-suhteista kuin ruokinnan toteu-tuksesta, mutta ennen kaikkea niiden kautta yrittäjä saa ulko-puolisen asiantuntijan tilasoke-utta estämään. Ajoissa huoma-tut poikkeamat tuovat rahallista etua. Jos vaikka umpeen laitet-tavan lehmän lihominen huo-mataan ajoissa, ehkäpä näin estetään sitä sairastumasta poi-kimisen aikoina ja näin väl-tetään niin sairauskulut kuin

mahdollinen tuotannon pie-nenemisestä aiheutuneet me-netykset.

Jokaiselle jotain

Yrittäjä voi valita kolmesta ruokinnan ohjaus palvelupa-ketista itselleen sopivimman vaihtoehdon. Toimintaansa aktiivisesti kehittävän yrittä-jän kannattaa valita Ruokin-nan ohjaus Kasvu paketti. Pal-velupaketin myötä yrittäjä saa ”käyttöönsä” asiantuntijan tai asiantuntijatiimin, joka kulkee rinnalla tilan kehittämisessä. Ruokinnan ohjaus Tuotto -pal-velupaketti on paras yrittäjäl-le, joka haluaa lisää tuottoa nykyisillä resursseilla. Neuvo-ja on apuna tulkitsemassa ti-lan tulosteita, mikä auttaa löy-tämään kehittämisen pullon-kaulat. Riittävän usein tehty ruokinnan seuranta varmistaa, että lehmät saavat tarpeiden-sa mukaisesti ravintoaineita ja tuottavat potentiaalinsa mukai-sesti. Tuotantopanosten hin-nat voivat muuttua nopeasti, joten ruokintasuunnitelmaa-kin kannattaa päivittää usein. Ruokinnan ohjaus Toiminta -palvelupaketti sopii hyvin tiloil-le, joille nykyinen tuotannon laajuus on sopiva. Saavutetut tulokset eivät säily itsestään. Toiminta -palvelupaketti tuo varmuutta ja sen myötä yrittäjä saa apua ja vertailutietoa tilan tietojen analysointiin.

Milja Heikkinen ProAgria Pohjois-Savo

Ruokinnan ohjauksen avulla taloudellisesti tavoitteisiina

5

Pentti Tynkkynen valmistui vuonna 1991 agrologiksi, jon-ka jälkeen hän otti Punkahar-jun Hiukkajoella sijaitsevan Mäkelän tilan hallintaansa yhdessä puolisonsa Maaritin kanssa vuonna 1992. Parsina-vetan työskentelyolosuhteet olivat hyvät, sillä navettaan in-vestoitiin lypsykiskot ja viidet lypsimet irrottimilla sekä väkire-huruokkija. Navettaa peruskor-jattiin vuonna 1998, jonka seu-rauksena lehmäpaikkoja saatiin kaikkiaan 25.

Uusi robottipihatto ja alkuvaiheen haasteet

Vuonna 2005 syntyi ajatus navetan laajennuksesta. Van-han navetan laajennusvara oli kuitenkin käytetty, jonka vuok-si uuden rakennuksen suunnit-telua alettiin hahmotella. Heti suunnittelun alkuvaiheessa hy-lättiin ajatus vanhan navetan peruskorjaamisesta nuoren kar-jan käyttöön, sillä navetta oli matala ja vaihtoehto olisi ollut työläämpi kuin eläinten sijoit-taminen saman katon alle.

Laajennusajatuksien aikaan Punkaharjulla oli jo robottilyp-syn toimivuudesta hyviä koke-muksia. Robottilypsy oli selkeä valinta tilanväelle heti suunnit-telun alussa, joka ohjasi näin ollen laajennuksen kokoluo-kan.

Rakennusvaihe eteni ripeästi ja aikataulussa. Tilalle valmistui lämmin betonielementtipihatto rehuvarastoineen, laakasiilot ja lietesäiliö vuoden 2007 lopul-la. Yhden lypsyrobotin yksik-kö alkoi lypsää lehmiä tammi-kuussa 2008. Vanha navetta jäi pois kotieläinkäytöstä, mutta

vanhoja laakasiiloja ja lietesäi-liötä hyödynnetään edelleen.

Muutos 25 lehmästä yhden robotin kapasiteettiin on ollut haasteellinen ja ilman mutkia matkassa ei ole selvitty. Omaa eläinainesta oli ehditty jo hie-man jalostamaan robottilypsyä ajatellen, mutta lehmäluvun kasvattaminen on vaatinut pal-jon myös ostettuja eläimiä. Par-sinavetoissa kasvaneet lehmät ovat olleet haasteellisia totuttaa pihattoon, jonka vuoksi viljelijä onkin tyytyväinen nuorkarjan oppiessa pihattoelämään alus-ta saakka.

Nykytilanne ja tilan toiminnan tavoitteet navetassa sekä pellolla

Tilalla on viides vuosi robot-

tilypsyä meneillään ja nyt eläi-naines lypsää toivotulla tavalla. Kapasiteettia robotilla on vielä hieman, mutta omia eläimiä on hyvin kasvamassa täyttämään paikkoja. Säilörehu jaetaan mat-toruokkijalla ruokintapöydäl-le ja väkirehuja lehmät saavat väkirehukioskeista sekä lypsyn aikana robotista. Työmäärä on kohtuullinen eläinmäärän näh-den.

Peltoala riittää hyvin kahden sadon taktiikalla säilörehun tuotantoon ja tuottamaan myös osan ruokinnassa käytettäväs-tä viljasta. Nurmissa käytetään jo nyt puna-apilaa palkokasvi-na ja tarkoituksena on lisätä ra-jummin palkokasveja ja vähen-tää ostopanosten määrää sekä lannoitteiden että valkuaisrehu-jen osalta. Luomutuotannosta pyritään ottamaan kasvivalin-

noilla mallia, mutta tarkoituk-sena ei ole siirtyä luomutuo-tantoon.

Viljan kylvö, kasvinsuoje-luruiskutukset, lietteen levitys multaavilla laitteilla nurmeen, viljan puinti ja säilörehun niitto kuuluvat ostopalveluihin ura-koitsijoilta. Säilörehun laatu varmistetaan omalla koneket-julla ja ajoituksella.

Tilan toiminnan tavoitteena on saada lypsettyä maitokiintiö täyteen ja elinikäistuotos kar-jalle hyväksi. Tilalla panoste-taan kestävään karjaan ja yrite-tään päästä ainakin 2,5-3 poi-kimakertaan.

Tuotosseuranta – maidontuotannon kehittämisen perusta

Viljelijän mielestä tuotos-seurannan paras anti on pysyä kärryillä omasta eläinainekses-taan. Tätä voidaan hyödyntää jalostuksen suunnittelussa. Tuo-toksen mukaan tehty ruokin-nansuunnittelu on myös opti-moitua toimintaa.

Tuotosseurannan rapor-tit käydään maitotilaneuvojan kanssa läpi joka kerta. Tärkeitä raja-arvoja seurataan ja niihin puututaan, mikäli alittavat ase-tetut tavoitteet. Tällaisia tilalla tarkkailtavia asioita ovat eten-kin hedelmällisyys ja keskipoi-kimakerta.

Viljelijän mielestä tekniikka auttaa valtavasti tuotosseuran-nassa. Maitonäytteet on yksin-

kertainen ottaa ja vaivannäkö on hyvin pieni etuihin verrat-tuna.

Maitotilaneuvonta yrittäjän tukena

Viljelijän mukaan maitoti-laneuvonta on ollut suuressa haasteessa tilakoon kasvaessa ja uuden tekniikan tullessa ti-loille. Jokainen tilakokonaisuus on erilainen ja tämä asettaa haasteita maitotilaneuvojien ammattitaidolle ja neuvonnan soveltamiselle tilan mukaisesti.

ProAgrian neuvonnan suun-ta on viime aikoina ollut hyvä ja uusiutuva. Maitotilaneuvon-nassa oli havaittavissa vanhan-aikaisuutta muutama vuosi sit-ten, kun robottilypsy kasvoi vauhdilla, mutta nyt neuvojat ja viljelijät alkavat löytää kei-noja navetan sisäisten asioiden hiomiseen. Neuvojien on kes-tettävä mukana uusiutuvassa teknologiassa ja tilakohtaisissa vaatimuksissa.

Tilalla ollaan tyytyväisiä tä-män hetken maitotilaneuvon-taan, josta tulee konkreettista ja taloudellista hyötyä. Väkire-huvalinnoilla tehtiin hieno tuo-tannollinen nousu lähiaikoina neuvojan avustuksella. Ruokin-nan optimointi onnistui neu-vojan hyvällä havainnoinnilla ja ammattitaidolla. Maitotila-neuvoja käy tällä hetkellä tilal-la noin kolme kertaa vuodessa ja jokaiselle käynnille sovitaan etukäteen teema, joka pureu-tuu joko ajankohtaiseen, jopa kapean sektorin, ongelmaan tai enemmän rutiininomaiseen vuotuiseen tekemiseen kuten kuntoluokitukseen ja ruokinta-suunnitelman päivitykseen.

Viljelijä haluaa ottaa maito-tilaneuvonnan käynneistä kai-ken neuvonnallisen tiedon irti, jonka vuoksi hän tekee itse paperityöt ja rekistereiden yl-läpidon. Tiloilla nousevat kus-tannuspaineet tuovat haastetta ruokinnan suunnitteluun, jotta rehustuksen kustannukset eivät nousisi maitolitraa kohden lii-an kalliiksi.

Anna-Maria Kokkonenkasvintuotanto- ja

talousneuvojaProAgria Etelä-Savo

Räätälöidyt neuvontapalvelut Tynkkysten tilan toiminta kehittyy

Vanhoja laakasiiloja ja lietesäiliötä hyödynnetään edelleen tilalla.

Siirtyminen parsinavetasta robottilypsyyn vaatii totuttelua lehmiltä.

ProAgria Etelä-Karjala on toi-mittanut ”Lypsyllä parressa ja pihatossa” –julkaisun venäjäk-si. Toimituksesta vastasi ProAg-rian hankekoordinaattori Ari Kultanen ja asiasisällöstä MTT:n neuvontapäällikkö Esa Man-

ninen sekä Valion tuotantoneu-voja Kaija Laitinen, jotka ovat olleet myös suomenkielisen julkaisun kirjoittajia.

Opasta jaetaan pääosin Ve-näjän lähialueella, koska jul-kaisun rahoitus on tullut Maa-

ja metsätalousministeriön lä-hialuehankkeen kautta. Se on kuitenkin käyttökelpoinen myös suomalaisilla karjatiloil-la, joilla mahdollisesti on venä-jäntaitoisia lypsäjiä.

Opasta voi tilata posti- ja käsittelykuluja vastaan (1-2 kpl: 5 €, 3-10 kpl: 10 €) tai pyytää ProAgrian maitotilaneu-vojaa tuomaan se käyntinsä yh-teydessä veloituksetta.

Tilausosoite: ProAgria Ete-lä-Karjala, PL 46, 53101 Lap-peenranta, puhelin 020 747 2600 tai sähköpostilla ari.kultanen@proagria.fi.

Lypsyllä parressa ja pihatossa –julkaisu venäjäksi

kotieläin

6 maitotaito

MaitoTaidon syksyssä paljon uutta

Itäisen Suomen kattavan MaitoTaito – koulutushankkeen toinen syyskau-si on lähdössä käyntiin. Kesä on ol-lut poikkeuksellisen sateinen ja vettä on tulvinut pelloille paikoin pitkiksi ajoiksi, hukuttanut kasvustoja ja han-kaloittanut töitä. Koneiden jäljet nä-kyvät vielä kauan heikosti kantaneilla lohkoilla. Poutapätkien aikana on kii-vaasti korjattu rehua tulevalle talvelle. Kaikki tieto, taito ja osaaminen ovat nyt tarpeen, kun haetaan talouden ja tuotannon kannalta sopivia valinto-ja tiloilla. MaitoTaito – hankkeessa haetaan vauhtia uusilla ja tutuillakin konsteilla maitovireen nostamiseksi Itä-Suomessa. Pienryhmät, sähköiset menetelmät, maakuntarajat ylittävä toiminta mm. tuovat vaihtelua opin-toihin. Osallistu koulutuksiin, pien-ryhmiin, opintomatkoille ja ota kaikki hyöty omaan käyttöösi. Maidolla on kysyntää!

TalousTaidolla maatilan johtamisen alkujuurille

Kaikissa maakunnissa käynnistyy lokakuussa maatilan talouden hallin-taan pureutuva koulutuspaketti yhteis-työssä Savonian ammattikorkeakoulun kanssa. ProAgrioiden talousneuvojien ja Savonian talousopettajien johdol-la viritetään talouslukuja ja etsitään parhaat keinot arkipäivän taloudenpi-toon. Kassavirrat kuntoon ja kustan-nukset kuriin on talouskoulutuksen tii-vistetty sanoma, johon menneen ke-

sän jälkeen on tärkeää paneutua. Ti-lakohtaisesta valmennuksesta saa täs-mäopit tilan johtamiseen. Johtaminen on tekemistä, josta ei heti tule mieleen mitään kouriintuntuvaa arkipäiväis-tä askaretta. Hanke tarjoaa työtavan, joka auttaa hahmottamaan mistä joh-tamisessa on kyse. Talous – ja tuotan-toneuvojat toimivat maatilojen ”halli-tustyöskentelyn” sparraajina.

SixSigmalla ongelmien kimppuun

Tämän ulkosavolaisen sanan takana on ongelmia ratkovan yrittäjän työme-netelmä, jota käytetään isoissa ja vä-hän pienemmissäkin yrityksissä. Askel askeleelta haetaan tilan tulosta kalva-van ongelman ydintä, johon seulotaan tietyillä menetelmillä parhaat ratkai-sut. Menetelmää on jo harjoiteltu pa-rissa pienryhmässä Pohjois-Savossa ja tavoitteena on saada harjoitukset liik-keelle muillakin alueilla.

Hollannista ja muun maailman maidoista

Marraskuun seminaareissa saamme MaitoTaidon vieraaksi hollantilaisen maidontuottajan Bram Prinsin, joka toimii myös konsulttina ja maailman maidontuottajajärjestön puheenjoh-tajana. Kannattaa tulla kuulemaan mielenkiintoisia näkemyksiä maito-alan tulevaisuuden kuvista ja hollan-

tilaisen maitotilan kehitysaskeleista. Varsinkin tammikuisella Hollannin opintomatkalla olleet muistavat herra Prinsin, jonka esityksiä pääsevät nyt kuulemaan myös muut kiinnostuneet. Maitoalan kansainvälistä asiantunte-musta ja vertailutietoa hankitaan lä-heltä ja kauempaakin maailmalta tule-vissa tapahtumissa.

Ihmeen hyvät investoinnit ja oppimisnavetat käyttöön

Olipa maitotilayrittäjän visio iso tai pieni, aina on aika suunnitella ja teh-dä. MaitoTaito kannustaa jatkavia ti-loja investoimaan omien mittojen mu-kaan. ”Pienillä parannuksilla parsina-vetta paremmaksi”-teemassa mietitään ihmisten ja eläinten hyvinvointia pa-rantavat toimet ja kohennukset. Isom-pien investointien kohdalla tarjolla on perinteisten koulutusten lisäksi myös uusi oppimisnavetta – malli. Etsimme Itä-Suomesta jo rakentaneita maitoti-loja erilaisin varustuksin ryhtymään oppimisnavetaksi uusille investoijille. Koulutus tapahtuu tiloilla pienissä po-rukoissa, jolloin on helpompi käytän-nössä perehtyä vaikkapa apeketjuun tai lypsyjärjestelmään.

Eläinaines ja hedelmällisyys perustana

Maitotilan perustyö tehdään nave-tassa eläinten parissa. Alkionsiirtoja-

lostuksen ja hedelmällisyyden paran-tamisen oppeja tuodaan huippuasian-tuntijoiden voimin kaikkiin maakun-tiin. Benchmarking – pienryhmissä opiskellaan navetoissa ja pannaan hy-vät käytännöt jakoon. Alkionsiirrolla jalostustyö vauhdittuu ja karja-aines kehittyy osaavien ammattilaisten ja in-nostuneiden karjanomistajien voimin. Perustana kaikelle on kohdallaan ole-va ruokinta ja hoito, jossa karjasilmä on arvokkaampi kuin yksikään laite tai ihmeitä lupaava rehun tehoaine. Eri-tyisesti laajentavilla tiloilla karjan kas-vaessa näillä aiheilla on suuri merki-tys. Kiimakoulu on aina ajankohtais-ta.

…ja paljon, paljon muuta kiinnostavaa!

Robottiryhmät, hienot hiehot, karja-tilan katastrofivalmius, nurmi –ja val-kuaiskasvit, luomuaiheet, +50 karjat ja monet muut yksittäiset koulutukset ja pienryhmät ovat menossa tai tulossa unohtamatta opintomatkoja kotimaa-han ja ulkomaille. Tervetuloa vaihta-maan ajatuksia ja kokemuksia muiden yrittäjien kanssa. MaitoTaito on käy-tössänne!

Anna Liimatainenhankevastaava

ProAgria Pohjois-Karjala

Haluatko kehittää talouden hallin-nan ja seurannan taitojasi sekä yrityk-sesi talousasioita hyvällä porukalla?

MaitoTaito-hanke järjestää kolmi-osaisen TalousTaito-talouskoulutuspa-ketin. Ensimmäinen osa, TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC, alkaa lokakuussa koko hankealueella.

Ryhmät aloittavat: Iisalmessa 4.10., Mikkelissä 24.10. Joensuussa 25.10.

Ensimmäisessä osassa käydään läpi kannattavuuden ja kassavirran hallin-nan perusteita, sekä tehdään yritys-kohtaisia laskelmia taulukkolaskenta-ohjelmalla. Koulutukseen kuuluu nel-

jä lähiopetuspäivää sekä kaksi ohjaus-käyntiä tilalla. Ohjauskäynneillä ana-lysoidaan laskelmia ja tarkastellaan koko yrityksen toimintaa kokonaisuu-tena yhdessä neuvojien kanssa.

Koulutuksen hinta on 200 € (+ alv 23 %) yritystä kohden ja se sisältää neljä koulutuspäivää. Eli yhdelle päi-välle jää hintaa 50 euroa + alvi päälle. Lisäksi yrityskohtaiset tilakäynnit ovat 50 €/käynti (+ alv 23 %) sisältäen kai-ken asiantuntijatyön.

Koulutuspäivät ovat opintoraha- ja sijaisapukelpoisia ja jokainen koulu-tuspäivä kerryttää oppitunteja 6 x 45 minuuttia. Koulutus kuuluu MaitoTai-to-hankkeen Talouskoulutus-koulutus-kokonaisuuteen. Kouluttajina toimivat ProAgrian asiantuntijat sekä Savonia- ammattikorkeakoulun opettajat Seppo

Mönkkönen ja Hannu Viitala.Jos sinua kiinnostaa oman yrityksen

toiminnan kehittäminen hyvässä po-rukassa ja asiantuntijoiden ohjaukses-sa, niin osallistu tähän koulutukseen. Kurssilla voit kehittää yrityksesi toi-mintaa ja omaa osaamistasi sekä ver-kostoitua muiden saman alan yrittäji-en kanssa.

Koulutus on hyvin käytännönläheis-tä, koska kaikki laskelmat tehdään omalle tilalle ja niitä analysoidaan yh-dessä kouluttajien kanssa. Näin koulu-tuksesta saatu hyöty tulee suoraan Si-nun ja yrityksesi käyttöön.

Sitovat ilmoittautumiset koulutuk-seen 20.9.2012 mennessä. Paikkoja koulutukseen on rajoitetusti ja ne täy-tetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Etelä-Savo: Arto Kari-la, 040 182 7162, arto.karila@proagria.fiwww.proagria.fi/esPohjois-Karjala: Eero Heittokangas, 040 301 2405, eero.heittokangas@proagria.fiwww.ajuri.fiPohjois-Savo: Aukusti Pieviläinen, 040 187 0467, aukusti.pievilainen@proagria.fiwww.laari.info

MaitoTaito talouskoulutus alkaa

7

ProAgria Pohjois-KarjalaPäivitetyt ohjelmat, hinnat ja ilmoittautuminen ajuri.fi . Puhelin / tekstiviesti-ilmoitttautuminen kurssipuhelimeen 040 301 2401. Lokakuu 24.- 25.10. Näyttelymatka KoneAgriaan yh-dessä Pohjois-Savon kanssa, Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 2421 25.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen aloituspäivä, 1.pv,Joensuu, kesto 4 pv, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 29.10. Alkionsiirroilla tehokkuutta jalostuk-seen - koulutuksen aloituspäivä, Joensuu, jat-kuu pienryhmänä, kesto 6 päivää, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 30.10. Alkionsiirroilla tehokkuutta jalostuk-seen – koulutuksen aloituspäivä, Nurmes, jat-kuu pienryhmänä, kesto 6 päivää, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 Marraskuu 1.11. TalousTaito – koulutuksen 2. pv, Joensuu, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 6.11. Investoimalla tulevaisuuteen, jatko pien-ryhmänä, Joensuu, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 7.11. Investoimalla tulevaisuuteen, jatko pien-ryhmänä, Nurmes, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 12.11. Kiimakoulu – hedelmällisyys hallintaan, jatko pienryhmänä, Joensuu, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 13.11. Kiimakoulu – hedelmällisyys hallintaan, jatko pienryhmänä, Nurmes, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 14.11. Kiimakoulu – hedelmällisyys hallintaan, jatko pienryhmänä, Kitee, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 15. -16.11. Maitovaliot – oikeilla toimintata-voilla laadukasta maitoa, ylimaakunnallinen, Sotkamo Vuokatinhovi 20.11. Karjatilan turvapäivä, teoriaosuus ja käytännön harjoitus karjatilalla, Kitee, Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 2421 21.11. Luomuteemapäivä, aiheena kivennäiset ja seleeni, Joensuu, Lisätietoja: Ulla Turunen p. 040 301 245324.- 25.10. Näyttelymatka KoneAgriaan 27.11. Maidontuotannon tulevaisuus-seminaa-ri, Joensuu (28.11 Mikkeli, 29.11 Iisalmi)luennoitsijavieraana Mr. Bram Prins, puheenjohtaja, Global Dairy Farmers, Hollanti jatko pienryh-mä-toimintana, Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 2421 29.11. TalousTaito – koulutuksen 3. pv, Joensuu, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 Joulukuu 4.12. Pienillä parannuksilla parsinavetta pa-remmaksi, jatko pienryhmänä, Nurmes, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 5.12. TalousTaito - koulutuksen 4.pv, Joensuu, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 11.12. Pienillä parannuksilla parsinavetta pa-remmaksi, jatko pienryhmänä, Kitee, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405.

Kevään 2013 koulutuksista lisää seuraavassa lehdessä!

ProAgria Pohjois-SavoPäivitetyt ohjelmat, hinnat ja ilmoittautuminen

laari.info. Lokakuu 4.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen aloituspäivä, 1.pv, Iisalmi, kesto 4 pv+ 2 tilakäyntiä Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 10.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen 2.pv, Iisalmi, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 24.- 25.10. Näyttelymatka KoneAgriaan Jyväskylään, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 30.10. Kiimakoulu –hedelmällisyys hallintaan, Ii-salmi, Savonia, Lisätietoja: Eveliina Turpeinen p.040 523 0932

Marraskuu 1.11. Kiimakoulu –hedelmällisyys hallintaan, Sii-linjärvi, Lisätietoja: Eveliina Turpeinen p.040 523 09326.11. Investoimalla tulevaisuuteen, Iisalmi, Lisätietoja: Eveliina Turpeinen p.040 523 0932 8.11. Investoimalla tulevaisuuteen Muuruvesi, Juankoski, Lisätietoja: Eveliina Turpeinen p.040 523 0932 8.11. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen 3.pv, Iisalmi, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 13.11. Alkionsiirtokoulutus, Iisalmi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 14.11. Alkionsiirtokoulutus, Siilinjärvi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 14.11. Maatalousyrityksen verosuunnitelu, Iisalmi, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 15. -16.11. Maitovaliot – oikeilla toimintatavoil-la laadukasta maitoa, ylimaakunnallinen, Sotka-mo Vuokatinhovi 20.11. Pienillä parannuksilla parsinavetta pa-remmaksi, Suonenjoki, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 21.11. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen 4.pv, Iisalmi, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 21.11. Utareterveyden merkitys lypsykarjoissa, Siilinjärvi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 22.11. Pienillä parannuksilla parsinavetta pa-remmaksi, Iisalmi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 27.11. Hienot hiehot, pienryhmä aloittaa, Iisal-mi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 29.11. Maidontuotannon tulevaisuus-seminaa-ri, (27.11 Joensuu, 28.11 Mikkeli) luennoitsija-vieraana Mr. Bram Prins, puheenjohtaja, Global Dairy Farmers, Hollanti Joulukuu 5.12. Hienot hiehot, pienryhmä aloittaa, Suo-nenjoki, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 11.12. Hienot hiehot, pienryhmä aloittaa, Muu-ruvesi, Juankoski, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465

ProAgria Etelä-SavoIlmoittautuminen sitovasti, marjo.h.laitinen@proagria.fi tai puh. 020 747 3550 tai 0400 261 094 Päivitetyt ohjelmat ja hinnat löytyvät www.proagria.fi/es/maitotaito. Tarkista opintokokonaisuus www.proag-ria.fi/es/maitotaito -sivuilla olevista ohjelmista.Lokakuu3.10. Parrenpielipäivä, maksuton, Kangasniemi/Mik-keli, teema: jaloittelualueet Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 716211.10. BM9 Rehuntuotanto hallintaan valkuaiskas-veilla, Savonlinna, Lisätietoja: Anna-Maria Kokkonen p. 040 161 829012.10. Parrenpielipäivä, maksuton Pertunmaa, tee-moina: eläinten hoito ja umpilehmäosasto vanhaan pihattoon Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 716215.10. Parrenpielipäivä, maksuton, Savonlinna, teema: vasikkatilat. Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 716216.10. BM8 Rehuntuotanto hallintaan, Mikkeli, Lisätietoja: Harri Matikainen p. 040 680 6820 17.10. Parrenpielipäivä, maksuton, Virtasalmi/Pieksä-mäki, teema: ilmanvaihto Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 24.–25.10. KoneAgria – opintomatka, sisältää tila-käyntejä ja näyttelyn, yhdessä Pohjois-Savon ja Poh-jois-Karjalan maidontuottajien kanssa Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 24.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutus 1.pv, Mikkeli Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 716229.10. Parrenpielipäivä, maksuton Rantasalmi/Juva, teema: kylmäkasvatus Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 31.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutus 2.pv, Mikkeli Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 31.10. Alkionsiirtokoulutus, ylimaakunnallinen, Mikkeli, Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263Marraskuu 7.11. Hedelmällisyyden hallinta (pihatto), Varkaus Lisätietoja: Niina Saastamoinen p. 040 735 99128.11. Navetan pienten pintaremonttien toteutus, Juva, Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 11.12. Hedelmällisyyden hallinta (parsi), Varkaus Lisätietoja: Niina Saastamoinen p. 040 735 9912 14.11. Navetan pienten pintaremonttien toteutus, Juva, Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 716215.11. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutus 3.pv, Mikkeli Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 716215.–16.11. Maitovaliot – Oikeilla toimintatavoilla laa-dukasta maitoa ja hyvinvointia, Sotkamo Vuokatinhovi Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 27.11. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutus 4.pv,Mikkeli Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 27.11. Alkionsiirtokoulutus, ylimaakunnallinen Sa-vonlinna, Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 726328.11. Maidontuotannon tulevaisuus-seminaari,, yli-maakunnallinen Mikkeli, Ruralia-instituutti Luennoitsi-jana Mr. Bram Prins, pj, Global Dairy Farmers ( 27.11. Joensuu, 29.11. Iisalmi) 29.–30.11. Opintomatka Pohjois-Savoon, Pohjois-Savo, teemana maatilayrityksen hallittu kehittyminen ja hyvällä tuloksella toimivat pohjoissavolaiset maitoti-lat Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 Joulukuu11.12. Tehokkuutta ja taloudellisuutta lypsylehmien ruokintaan, Juva Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 11.12. Valkuaiskasvi-pienryhmä Mikkeli Tulossa Valkuaiskasvi-pienryhmä, SavonlinnaTulossa Robottipienryhmä, Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263

MaitoTaito -koulutukset, opintomatkat ja seminaarit

MaitoTaito kustannukset, ellei toisin ilmoiteta:

Yksittäiset koulutuspäivät 25 euroa + alv 23% Tilakohtainen valmennus 50 euroa + alv 23% Pienryhmät, kesto 6-8 päivää 200 euroa + alv 23% Kotimaan opintomatkat 200 euroa + alv 23% Ulkomaan opintomatkat, erillinen hinnoittelu

Kurssipäivästä on MYEL-vakuutettujen mahdollista hakea maatalousyrittäjien opintorahaa.Koulutuksiin sisältyy teemapäiviä, toimintaa Benchmarking - pienryhmissä ja tilakohtaista valmennusta sekä opintomatkoja koti – ja ul-

komaille. Lisätietoja www.proagria.fi/maitotaito

maitotaito

8

Laitumista maitoa

Kesä 2012 on Mäkitalon luomu-maitotilalla poikkeuksellinen: ti-lan kuudella peltolaidunhehtaaril-la laiduntaa vain 13 lypsylehmää. - Lehmiä on tavallisesti ollut 17-22 kappaletta. Tankki ei kuitenkaan enää riittänyt, joten eläinmäärää oli pakko vähentää, hymyilee Inka Asikainen. – Lehmät aloittavat laiduntamisen mahdollisimman aikaisin toukokuus-sa, jäävät pian yöksikin ulos ja totut-televat takaisin säilörehuruokintaan syksyllä laitumien kasvun tyrehtyessä. Nuorkarja hoitaa metsälaitumia.

Luomulypsylehmien väkirehutaso on talvellakin maltillinen, joten lai-dunkauden alkaminen ei aiheuta mer-kittävää notkahdusta sen enempää vä-kirehumäärissä kuin maidon määräs-säkään. – Päinvastoin, lehmät heruvat laitumella, Inka vakuuttaa. -Tuoreen ruohon saanti pitää varmistaa laidun-lohkoa päivittäin vaihtamalla ja niittä-mällä lohkot heti syötön jälkeen. Vesi saisi olla mahdollisimman lähellä, jot-ta lehmät juovat tarpeeksi. Tällä het-kellä juottopaikka on kolmen lohkon risteyksessä. – Kun saisi runkolinjaa pitkin vedet johdettua joka lohkolle, niin lehmien ei tarvitsisi kävellä juo-maan, isäntäpari haaveilee.

Yksinkertainen lanka ja keveät tol-pat jouduttavat aitaustyötä keväällä ja lohkojen huoltoa kesän aikana. Kol-metoista laidunlohkoa kahden viikon kierrossa vaatii sujuvuutta myös eläin-liikenteen järjestämisessä: laidunloh-koista piirretään kartta, jota noudatta-malla lomittajakin osaa ohjata lehmät oikeaan paikkaan.

Laidunlohkoilla oma viljelykierto

”Kolme palaa syötössä, yksi lepää-mässä”, on Mäkitalon tilan laitumien viljelykierron perusohje. Laidunnur-met uudistetaan yksivuotisen nurmen kautta; sato korjataan säilörehuksi. Monivuotista nurmea pidetään laitu-mena kaksi vuotta, jonka jälkeen seu-raa kyntö ja yksivuotinen laidunkas-vusto. Kyntöön aiottu lohko palvelee laitumena tarvittaessa syys-lokakuulle

saakka. Monivuotisissa laidunnurmiseoksis-

sa käytetään englannin raiheinää, val-koapiloita ja timoteitä. Puna-apila kes-tää huonosti tallaamista, mutta tila on luopunut sen käytöstä laitumissa en-nen muuta toisen hyvin tunnetun omi-naisuuden vuosi: lehmien puhaltumi-sen varomiseen kyllästyttiin.

Yksivuotinen laidun antaa kolme sa-toa. – Ensimmäinen syöttö on viljaa, toinen virnoja ja kolmas italian raihei-nää, Inka selittää. – Virnat ehtivät so-pivasti juuri kun monivuotisten laitu-mien kasvu hidastuu kesä-heinäkuun taitteessa.

Analysoinnin paikka: ensimmäinen laidunlohko

Mäkitalon laidunkiertoon pelto tuli vuonna 2002.

Monivuotinen laidunnurmi perus-tettiin lohkolle kuivana kesänä 2010. Kuivuuden seurauksena itävyys oli heikko. Nurmikasvustosta tuli aukkoi-nen ja harva, mistä taas oheiskasvit hyötyivät; näytteenottokehikkoon saa-tiin tänään lähinnä siankärsämön leh-tiä.

Kalle Grotenfelt kuvailee peltoa ”kalliopoteroksi”, ja jo pintapuolisen

tarkastelun aikana lohkolla havaittiin tiivistymiä. Tästä huolimatta maata kaivettaessa löytyi noin 30cm multa-kerros ja runsaasti matoja. – Jos lapi-ollisesta maata löytyy vähintään kol-me matoa ja kaivanteen pohjalta rei-kiä, tilanne on hyvä. Madot tarvitsevat runsaasti ravintoa menestyäkseen. Kui-valantakomposti, syväjuuriset kasvit ja vanha kunnon puunkuorikompos-ti parantavat matojen ravinnon saan-tia ja sitä kautta myös maan multa-vuutta, kertoo Jukka Rajala Ruraliasta osoittaen lapiollisesta maata löytynyt-tä oksankappaletta. - Olisikohan tässä pellon multavuuden salaisuus, hän ar-vuuttelee pellon viljelyhistoriaan vii-taten.

Kun mururakenne on hyvä, maanäy-te murenee helposti kevyelläkin käsit-

telyllä: huokoisuuden ansiosta maan vettä, ilmaa ja ravinteita pidättävä ak-tiivinen pinta-ala kasvaa. Kasvien juu-riston kasvulle suoraan alaspäin ei ole esteitä; tiivistyneessä maassa sivujuu-riston muodostuminen on tyypillistä. Teräväsärmäiset, suuret murut syvem-mällä maanäytteessä kielivät nekin tii-vistymisestä.

Toinen laidunlohko

Toiseen tarkastelun kohteena ollee-seen laidunlohkoon oli kylvetty ohra ja virnoja. Maanäytteestä havaittiin heti, että ruisvirnan juuristo oli kak-si kertaa kasvuverson mittainen, noin 20 cm. Juuristo ulottui syvälle maape-rään ja oli hyvin suoraviivainen. Maan rakennetta parantavan monivuoti-sen nurmen juurimassaakin oli jäl-jellä. Kylvömuokkauksen jäljiltä maa oli pehmeämpää kuin ensimmäisellä, lehmien jo tallaamalla laidunlohkolla, mutta matoja löydettiin vähemmän. Juuriston pintaan tarttuva maa-aines kertoi kuitenkin lohkon olevan multa-va.

Lohkon viereisestä, eläimille ja trak-torille jätetystä kulkukujasta otettiin näyte, jotta saataisiin käsitys jatkuvan tallaamisen vaikutuksista: maa-aines olikin liuskeista ja murut suuria. Tä-män perusteella arveltiin, että koska huokoisuus puuttui, sateella maa vet-tyy ja pouta-aikana kovettuu.

Vaikka osallistujia olikin vähänlai-sesti, keskustelu oli vilkasta: Mäkita-lon laitumien laitamilla mietittiin vielä apiloiden haasteita, viljelykierron mo-nipuolistamista ja eri kasvilajien vaiku-tusta kesäajan työnkäyttöön. Toiveissa oli myös nähdä lisää erilaisia laitumia ja laidunkäytäntöjä –ei siis unohdeta laitumien vihreää kultaa vielä teema-vuoden 2012 jälkeenkään!

Laidunkausi Mäkitalon luomutilalla Laitumen laitamilla päivä 4.6. Mäkitalon tilalla Juvalla

Bram Prins on hollantilainen maidontuottaja ja Maailman maidontuottajien (Global Dairy Farmers, GDL) puheenjohtaja. Hän toimii myös konsulttina maidontuotantosektorilla. Bram Prins saapuu MaitoTaito-hankkeen vieraaksi 26.–28.11.2012. Vierailun aikana järjestetään Maidontuotannon kehitysse-minaari kolmella paikkakunnalla. Seminaari tarjoaa aja-tuksia yrittäjyydestä ja tilan johtamisesta. Päivän aika-na käsitellään työmäärän ja kustannusten hallintaa ja krii-sitilanteista selviämistä. Bram Prinsin lisäksi seminaaris-sa on puhumassa kotimaisia maatalousalan toimijoita. Seminaaripäivät: Joensuu 27.11., Mikkeli 28.11., Iisalmi 29.11. Tarkemmat t iedot löy tyvä t e r i maakunt ien koulu-tuskalentereista ( laari. info, ajuri. f i ja proagria.f i /es).

MaitoTaito-hanke järjestää matkan Ranskaan SIMA- ja SIA-näyttelyihin helmikuun lopussa. Lisäksi tutustumme Ranskan maidontuotantosektoriin ja Pariisiin. Matkalle lähdetään Kuopi-osta, Joensuusta ja Mikkelistä. Paikkoja on varattu 18/maakunta. Ilmoittautuminen avautuu syyskuun aikana (ajuri.fi, laari.info ja proagria.fi/es).

Lisätietoja: Eveliina Turpeinen (puh. 040 523 0932), Anna Liimatainen (puh. 040 301 2421) ja Petri Tunnila (puh. 020 747 3597).

Lehmien seuratessa kiinnostuneina laitumellaan kuljeskelevia ihmisiä Kalle kertoo pellon olleen pusikoituneena, ns. paketissa parikymmentä vuotta.

Maan mururakenne kertoo pellon kasvu-kunnosta. Ihanteellinen muru on läpimi-taltaan 2-7mm.

Bram Prins Itä-Suomessa marraskuussa

Maatalousnäyttelymatka Ranskaan 25.–28.2.2013

maitotaito

9kotieläin

MaitoTaito-hanke oli esillä näyttelyissä kesän aika-na Juhla-Mansikissa Iisalmessa ja Viljossa Kiuruvedel-lä yhdessä Pohjois-Savon muiden hankkeiden kanssa. Tapahtumissa pääsimme jututtamaan ihmisiä ja tekemään hankkeen tulevia koulutuksia tutuksi. Kyselyyn vastan-neiden kesken arvoimme karjanäyttely Juhla-Mansikissa WebWisun ja Viljo-konenäyttelyssä VeroWakan. Onnitte-lemme voittajia Mikko Lyyraa ja Kari Keinästä.

MaitoTaito on esittäytynyt muiden ProAgrina hankkei-den kanssa Pohjois-Karjalassa mm. Karjapäivässä Suhmu-rassa, Pellonpiennarpäivissä Tohmajärvellä, Liperissä ja Valtimolla. Lisäksi hanke oli esillä Syyssatoa Kukkolassa –tapahtumassa.

MaitoTaito-hanke näyttelyissä

Kuva Paula Moisanen.

Tohmajärvellä, Liperissä ja Valtimolla katsastettiin RAE- ja Pellot tuottamaan – hanketilojen härkäpapu- ja herne-seoskasvustoja, maisemalaidunta, opiskeltiin pitkäaikaisen luomukasvuston tuottoa ja kuntoa, arvioitiin peltomaata lapiodiagnoosilla ja perehdyttiin taloudelliseen maidon-tuotantoon Maitoa markkinoille – ja MaitoTaito -hankkei-den hengessä. Valkuaista karjalle ja typpeä peltoon tuot-tavien kasvien viljely on nyt arvossaan.

Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala

Pellonpiennarpäivät tarjosivat vaihtoehtoja viljelyyn

Miehenmittainen herne-vehnäkasvusto herätti kiinnos-tusta pellonpiennarväessä Tohmajärvellä.

Kesälahtelaisella Alarannan -tilalla koettiin tripla onnea, kun Antti Hirvosen ja Sinikka Kainu-laisen omistama Yty-lehmä teki huhtikuussa kolmosvasikat.

- Yty oli ennen poikimista sen verran pyöreä, että odotin kak-sosia, kertoo Sinikka Kainulai-nen. Vasikat syntyivät kolme viikkoa etuajassa. Takimmainen vasikka oli hankalassa asen-nossa ja sitä jouduttiin kääntä-mään, ennen kuin se mahtui syntymään. Kaikki kolme vasik-kaa syntyivät terveinä ja hyvä-kuntoisina, mutta pieninä. Va-sikoista kaksi on sonnipoikia ja yksi lehmävasikka.

Ay-rotuinen Yty poiki nyt kol-mannen kerran. Hormonihoito-ja ennen tiinehtymistä Ytylle ei tehty, mutta siemennystä jou-duttiin uusimaan kaksi kertaa, toteaa Kainulainen.

- Kolmosvasikat ovat melko harvinaisia lehmillä. ProAgria Pohjois-Karjalan maitotilaneu-voja Eila Kinnunen muistelee, ettei hän ole pitkän uransa aika-na kohdannut aikaisemmin yk-siäkään kolmosia. Kaksosetkin ovat harvinaisia, mutta niitä kui-tenkin silloin tällöin syntyy. Jos-kus voi sama lehmä tehdä use-ammatkin kaksoset, Eila jatkaa. Kaksosten osuus kaikista poiki-misista on muutamia prosentte-ja.

Ilpo KivirantaProAgria Pohjois-Karjala

Kolmoset Jyry, Jyty ja Jörö kah-den viikon ikäisenä.Kuva: Eila Kinnunen

Yty sai kolmoset

10

Kesän ennätyssateet ovat kas-vattaneet säilörehunurmia to-della hyvin. Hyvästä kasvusta ei tosin ole hyötyä mikäli sitä ei saa pois pellolta. MTT Maa-ningalla on tänä kesänä siirryt-ty säilörehunkorjuussa urakoin-tiin. Tehokkaat koneet ovat saa-neet rehun pois pellolta lyhy-essä ajassa sadepilvien välissä. Nurmi on viljelyvarma sato-kasvi, joka ei tunne katovuot-ta. Kuivana vuonna sato tietysti jää poutivilla lohkoilla pienek-si. Sadekesänä satoa voi tulla enemmän kuin tarve on, kos-ka satovaihteluun varautuen nurmiala tulee laskea keski-määräisen satotason mukaan. MTT Maaningalla vettä oli sata-nut kesä-heinäkuun aikana 300 mm, mikä on huomattavasti yli pitkäaikaisen keskiarvon (130 mm). Sateettomat päivät rehun-tekoa varten olivat harvassa. Satoa saatiin MTT Maaningalla

pelloilta kahdessa niitossa 27.7. mennessä keskimäärin 7000 kg ka/ha (sadolla painotettu D-arvo 700 g/kg ka) ja ruokonata-pitoisella 11 ha lohkolla perä-ti 8100 kg ka/ha (sadolla pai-notettu D-arvo 680 g/kg ka). Ruokonadasta on vielä odotet-tavissa yli 2000 kilon kuiva-ai-nesato kolmannessa niitossa. MTT Maaningalla aikaisemmin tehdyssä kokeessa ruokona-ta lypsätti yhtä paljon verrattu-na vastaavan D-arvon timotei-nurminataan. Ruokonadalla on hyvä jälkikasvukyky ja se van-henee nopeammin verrattu-na nurminataan ja timoteihin. Ruokonata soveltuukin par-haiten kolmen niiton kasviksi. Sadekesänä rehunkorjuu on melkoinen haaste. Sadekelillä korjattaessa rehun kuiva-aine on 15 %. Kuiva-aine nousee laakasiilossa lähelle 20 pro-senttia, kun puristeneste saa-

daan johdettua hyvin pois. Happosäilöntäainetta käytettä-essä rehun ruokinnallinen arvo voi laakasiilossa pysyä täysin kelvollisena, mutta paalattuna rehu menee osittain pilalle.

Sadekesä nostaa rehunkorjuu-kustannuksia

Saderehun ongelma on rehun-korjuukustannuksen nousu. Kuiva-aineen nousu sadekelin 15 prosentista esikuvatun rehun 30 prosenttiin karkeasti laskien puolittaa siirrettävän rehumää-rän. Märkää rehua korjattaes-sa varastotila loppuu kesken ja työtunteja kuluu vettä siirrettä-essä turhaan. Urakointi tehdään yleensä hehtaaritaksalla, joten lisääntynyt työmäärä tulee ura-koitsijan tappioksi. Paali- tai tuntitaksalla tehtäessä tilallinen

häviää paalien tai kuormien li-sääntyessä. Karjanomistajan tappioksi jää lisäksi varastoti-lan väheneminen, puristenes-tetappiot, pellon pinnan mah-dollinen rikkoontuminen ja re-hun jäätymisongelmat talvella. Urakointi helpottaa sääriskin hallintaa nopean rehunkor-juun kautta. Maaningalla en-simmäisen rehunkorjuun 70 ha saatiin tehtyä ajosilppuri-ketjulla kolmessa päivässä. Hy-vissä olosuhteissa rehua saa-daan pois pellolta 5 ha tun-nissa, mutta hajanaiset lohkot ja siirtoajo alentavat päivässä korjattavaa hehtaarimäärää. Harvojen poutapäivien aikana Maaningan rehut saatiin tal-teen ilman sadepisaraakaan. Urakointia käytettäessä täytyy hyväksyä se, että koneketju ei voi olla kahdella tilalla samana päivänä. KARPE –hankkeen tu-losten perusteella rehun D-ar-von aleneminen voidaan kor-vata väkirehun osuuden lisä-yksellä D-arvoon 650 saakka, mikä antaa pelivaraa ensim-mäisessä sadossa noin viikon. Ruokinnansuunnittelu tulee to-sin haasteelliseksi, kun käyte-tään matalan D-arvon rehuja. Suurten koneiden paino arve-luttaa pellon pinnan rikkoon-tumisen vuoksi. Koneen painoa suurempi merkitys on renkaan pintapaineella. Maaningalla käytetyistä rehuvaunuista suu-rimman kokonaispaino oli tyy-pillisesti noin 25 tonnia. Itseoh-jaavalla kolmiakselisella telillä ja 70 sentin rengasleveydellä pellon pinta jäi kuitenkin eh-jäksi. Pienin korjattava lohko oli noin hehtaarin suuruinen. Aikaisemmin rehunkorjuussa käytetty telivaunu kapeammilla renkailla oli itse asiassa pellon pinnan rikkoontumisen suhteen huonompi vaihtoehto. Hyväs-tä konekannasta kannattaa olla valmis maksamaan, koska pel-lon pinnan säilyminen on sat-

saus sekä seuraavaan vuoteen että rehun säilönnälliseen laa-tuun.

Oikea painotus

Yksi tehokkaan rehunkorjuu-ketjun heikko kohta on siilon painotus. Ajosilppurilla saa-daan laakasiilo liian nopeasti täyteen ja rehun tiivistäminen jää helposti vajaaksi. Tällöin rehun laatu kärsii vääjäämät-tömästi. Maaningan rehunkor-juuketjussa rehu levitettiin sii-lolla tela-alustaisella kaivurilla ohueen kerrokseen ja tiivistyk-sessä käytettiin apuna trakto-ria. Rehun kuutiopainoksi tuli 200 kg ka, joka säilyvyyden kannalta tavoitteen mukainen. Rehun kuutiopainon voi mi-tata siilosta syötön aikana ot-tamalla siilosta pieniä rehu-kakkuja käsisahalla (esim. 20 * 20 * 20 cm= 0,008 m3). Punnitun rehukakun paino (kg) jaetaan tilavuudella (m3). Urakointia käytettäessä nur-men hehtaarimassa täytyisi saa-da mahdollisimman korkeaksi. Yleisesti käytetty hehtaariperus-teinen kustannus kuiva-aineki-loa kohti tulee sitä pienemmäk-si, mitä suurempi sato saadaan. Kolme niittoa tehtäessä kannat-taa neuvotella tuntitaksa, kos-ka kolmannen sadon määrä on pieni. Korkea hehtaarisato saa-daan, kun nurmi perustetaan kokoviljaan ja huolehditaan mahdollisesta täydennyskylvös-tä. Kalkituksesta ja lannoituk-sesta ei saa tinkiä. Mahdollinen ylimääräinen peltoala kannat-taa pitää reservissä ja viljellä vaikka luonnonhoitopeltona.

Auvo Sairanen Kotieläintuotannon tutkimus

Maaninka

Urakalla sadekesän säilörehua

Vesantolaisen Ajokaksikko oy:n uusi ajosilppuriketju oli tositoimissa MTT Maaningalla kesällä 2012. Kuva Auvo Sairanen

Raisioagro ja Osuuskunta ItäMaito sol-mivat yhteistyösopimuksen luomurehun valmistuksesta Liperissä kevättalvella 2012. Luomurehu valmistetaan Raisioag-ron tuotemerkillä Valio-ryhmään kuulu-van Osuuskunta ItäMaidon Liperin Myl-lyllä Pohjois-Karjalassa. Luomurehun tuo-tantoa ollaan käynnistämässä syyskuun aikana.

Liperin Myllyn tavoitteena on tuot-taa ensimmäisenä vuonna luomurehua noin 2 milj. kg. Haasteena on, miten saadaan tarpeeksi kotimaisia valkuais-kasveja luomurehuun. Avainasemas-sa on herneen ja härkäpavun saatavuus. - Rypsiä rehunvalmistuksessa ei voi-da käyttää, koska sitä rypsinpurista-jat eivät saa tarpeeksi kuivaksi, to-teaa myllyn päällikkö Kari Huiku-ri Osuuskunta ItäMaidosta Liperistä.

Herne on varmempi viljeltävä kuin här-käpapu. Herne menestyy parhaiten seos-viljelyssä, mutta vaatii luonnollisesti en-nen myllyyn toimittamista lajittelun. Luomurehuviljoista kauraa, ohraa ja veh-nää ostetaan vaikka pienempiäkin 1 000 – 5 000 kilon eriä. Elintarvikerukiin saa-tavuus on hyvin turvattu. Luomuelintar-vikeohrassa parhaita lajikkeita olisi kak-sitahoiset lajit, mutta tällä hetkellä oste-taan myös yksitahoisia. Luomuvehnästä on jatkuva pula, sillä Liperin Myllyn luo-muvehnäjauhojen menekki on kasvanut viime vuoden aikana peräti 36 %. Vaik-ka Liperin Mylly keskittyy entistä vah-vemmin luomurehuntuotantoon, mylly kuitenkin välittää eteenpäin myös tavan-omaista viljaa.

Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjala

Liperin Myllyn luomuvehnäjauhojen menekki on kasvanut peräti 36 % vuoden aika-na.

Luomurehun valmistus on käynnistynyt Liperin Myllyllä Raisioagro Oy ja Valio-ryhmän Osuuskunta ItäMaito tiivistävät yhteistyötä

kotieläin

11

Palkokasvipitoisten seoskas-vustojen käytöllä on karkeare-hun tuotannon kannalta paljon hyviä puolia ja ne tuovat mon-ta etua myös nautojen ruokin-taan. Käyttämällä yksi- ja mo-nivuotisia palkokasveja nurmi-kasvustoissa saadaan mm. re-hun valkuaispitoisuutta korotet-tua, parannettua maittavuutta ja lisättyä rehun syöntiä. Kai-killa näillä on positiivinen vai-kutus lypsylehmän maitotuo-toksen ja lihanaudan kasvuun.Palkokasvien käyttö on yleisty-mään päin myös tavanomaises-sa tuotannossa, luomussahan ne ovat aina olleet olennainen osa kasvinviljelyä. Muutama seikka kannattaa ottaa huomioon kun palkokasvit tulevat mukaan ruo-kintaan:

Huolellisuutta korjuuseen

Palkokasvien säilöntä on hie-man haastavampaa kuin heinä- ja viljakasvien. Syynä tähän on

palkokasvien suurempi pusku-rikapasiteetti, pienempi sokeri-pitoisuus ja pienempi kuiva-ai-nepitoisuus, mitkä tekijät vai-keuttavat säilöntää ja lisäävät virhekäymisen riskiä. Niitto ilta-päivällä ja kohtuullinen esikui-vatus nostavat sokeripitoisuut-ta ja helpottavat siten säilöntää varsinkin biologisia säilöntäai-neita käytettäessä. Esikuivatus liian korkeaan kuiva-ainepi-toisuuteen ja voimakas käsitte-ly aiheuttavat helposti korjuu-tappioita lehtien karisemisen myötä. Muista palkokasveista poiketen, härkäpavun karisemi-nen on suhteellisen vähäistä.Jos palkokasvipitoista kokovil-jasäilörehua on pinta-alaltaan vain vähäinen määrä, voidaan sen kylvö pyrkiä ajoittamaan siten, että korjuu osuu toisen nurmisäilörehun korjuuseen ja ne voidaan ajaa kerroksittain samaan siiloon. Pyöröpaalisäi-löntä onnistuu kohtuudella her-neen kanssa, mutta härkäpavun vahva korsi vaikeuttaa paaliin

Karkearehuseoksia nautojen ruokintapöydälle

Herne maistuu laitumellakin

säilömistä, joten sille siilo tai auma on varmempi vaihtoehto.Palkokasvien D-arvo on suu-resta tuhkapitoisuudesta johtu-en luontaisesti alhaisempi kuin heinäkasveilla, mutta mm. eri-laisesta kuiturakenteesta joh-tuen, virtausnopeus pötsistä eteenpäin on kuitenkin nope-ampi eli nauta pystyy syömään niitä enemmän kuin vastaavan D-arvon nurmisäilörehua. Näis-tä ominaisuuseroista johtuen palkokasvipitoisen säilörehun optimaalisen korjuuajankoh-dan määritys ei ole aina yksin-kertaista. Aina olisi arvioitava kasvuston todellinen palkokas-vipitoisuus korjuuajankohtaa määritettäessä. Apilaa käytet-täessä, voidaan sitten apua ha-kea Artturin ennusteista eri api-lapitoisuuksien nurmien D-ar-von kehitykselle. Jos apilaa on kasvustossa 30 – 50%, voidaan D-arvotavoite asettaa hieman

alemmaksi kuin puhtaalla hei-näkasvinurmella. Sinimailaskas-vustojen kohdalla ei ennustetta ole saatavilla, mutta korjuu teh-dään kun kukinta on aluillaan. Herne-vilja-seosten optimaali-nen korjuuajankohta on viljan taikinatuleentumisasteella. Här-käpapu korjataan säilörehuksi 3 – 4 vkoa kukinnan alusta, kun palot ovat täydessä pituudessa ja täyttyneet (ei kuitenkaan tu-leentuneet). Tällaisena satei-sempana kesänä tosin korjuu-ajankohdan lopullisesti mää-räävät sääolot.

Analyysit arvoonsa

Palkokasvien raakavalkuais-pitoisuus on tyypillisesti korke-ampi kuin heinäkasvien. Koti-maisissa ruokintatutkimuksissa eri kasvuasteilla tehtyjen puh-taiden puna-apilasäilörehujen raakavalkuaispitoisuus kuiva-ai-neessa (ka) on vaihdellut välillä 165 – 212 g/kg ka. Sinimailas-säilörehusta ei juuri kotimaisia kokeita ole, mutta ulkomaisissa tuloksissa puhdaskasvuston raa-kavalkuaispitoisuus on ollut n. 150-250 g/kg ka, seoskasvuston (30% timoteitä ) 175 g/kg ka. Yksivuotisissa seoksissa raaka-valkuaispitoisuuden vaihtelu on vielä suurempaa ja vain analy-soimalla rehu, voidaan tietää todelliset arvot. Härkäpapuko-koviljasäilörehun raakavalkuais-pitoisuus on yleensä 2-3 % kor-keampi kuin hernekokoviljasäi-lörehun (rv jopa 17 %, yleen-sä 14-15 % - herneseoksissa rv 12,5%). Vaikka palkokasvi nos-taa rehustuksen kokonaisvalku-aispitoisuutta, saadaan silti koh-tuullisella lisävalkuaisella (ryp-si) lisättyä maitotuotosta. Ryp-

si lisää säilörehun syöntiä sekä tuo rehuun aminohappotäyden-nyksen monesti minimitekijöinä olevien aminohappojen osalta.Palko- ja heinäkasvien kiven-näispitoisuuksissa on eroja, joten kivennäisanalyysi kan-nattaa aina teettää tasapainoi-sen kivennäisruokinnan var-mistamiseksi. Kalsiumia saat-taa olla n. 2 – 3 x enemmän ja se on vahvasti sidoksissa nurmen palkokasvipitoisuu-teen. Tämä on huomioitava eri-tyisesti umpilehmien ruokin-nassa. Magnesiumia on myös usein enemmän ja fosforia vä-hemmän kuin heinäkasveissa.Kasvustojen monimuotoisuuden vuoksi, maksaa rehuanalyysin teettäminen palkokasvipitoi-sesta rehusta hintansa yleensä takaisin. Tällöin voidaan ener-gia-, valkuais- ja kivennäistäy-dennys tehdä todellisen tarpeen perusteella, kun taulukkoarvo-ja käytettäessä voidaan mennä pahastikin vikaan. Monivuotisia nurmia, joiden palkokasvipitoi-suus on alle 50%, voidaan käyt-tää normaalisti heinäkasvisäilö-rehujen tapaan. Palkokasvival-taisen rehun rinnalle olisi hyvä saada joko heinäkasvisäilöre-hua taikka kuivaheinää mm. ta-saamaan sulavan kuidun mää-rää. Hyvälaatuista palkokasvi-pitoista kokoviljasäilörehua voi-daan käyttää lypsylehmille nur-misäilörehun rinnalla 20 – 50% ja lihanaudoille/hiehoille jopa ainoana karkearehuna. Kokovil-jasäilörehu lisää yleensä läsnä-olollaan myös muun karkeare-hun syöntiä.

Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois-Savo

kotieläin

12

Yksivuotisilla vihantarehukas-veilla ja kokoviljasäilörehulla saadaan välivuosia nurmikier-toon, joka on tarpeen varsinkin apilanurmien tautipaineen vä-hentämiseksi. Varjostavat kasvit estävät rikkakasvien kasvua ja siementämistä. Lannan käyttöön tulee lisää joustavuutta viljely-kierrossa. Kylvö- ja korjuuaikoi-hin saadaan lisää pelivaraa. Vil-jelykierron monipuolistaminen mahdollistaa pikakesannoinnin. Kokoviljasäilörehu sopii nurmi-tilan koneketjuun vaihtoehtona puitavalle viljalle.

Viljakasvusto

Kokoviljasäilörehua voi an-taa laadusta riippuen 20 - 50 % karkearehun kuiva-aineesta. Viljoista myöhäinen ohra, veh-nä ja kaura soveltuvat hyvin se-oksiin. Jos kylvetään viljaa pel-kästään niin kylvömäärä saa olla 250 – 300 kg/ha. Aluskas-viksi voi kylvää 5 - 15 kg/ha yk-sivuotista italian raiheinää syys-sadoksi. Viljan korjuu taikinatu-leentumisvaiheessa, eli vehnäl-lä 5-7 ja kauralla sekä ohralla 4-5 viikkoa tähkälle tulosta.

Vilja-virnaseos

Vilja – virnaseokseen kylve-tään virnaa 40 – 60 kg/ha ja vil-jaa 150 – 200 kg/ha. Lisäksi voi kylvää italian raiheinää n. 10 kg/ha, jolloin viljan määrää voi vähentää. Raiheinä käy hyvin 1-vuotisiin laitumiin Ebena – re-huvirnan kanssa. Ruisvirna kas-

pelto ja kasvi

Monipuolinen kokoviljasäilörehu

Ilman suojaviljaa perustetta-villa apilapitoisilla säilörehu-nurmilla rikkakasvien torjunta nähdään haasteellisena, koska vain Basagran SG:tä voidaan käyttää kyseisillä nurmilla. Li-sävaihtoehtoja tarvittaisiin api-lapitoisille nurmille. Useat rik-ka-aineet sopivat apilattomille suojaviljoille ja nurmille, mut-ta eivät apilapitoisille. Apila-pitoiset nurmet monipuolista-vat kuitenkin lehmien ruokin-taa rehun maittavuuden sekä laadun parantuessa, jos apilaa on sopiva määrä. Käsittelyä kestävä apila vie elintilaa rik-kakasveilta. Gratil-valmisteen sopivuutta puna-apilapitoisten säilörehunurmien (ilman suo-javiljaa) rikkatorjuntaan on tes-tattu ProAgria Pohjois-Karjalan Pellot Tuottamaan -hankkeessa vuosina 2011-2012. Gratil on pienannosaine, jota perintei-sesti on käytetty apilattomilla nurmilla 40-60 g/ha + kiinni-te. Valmisteen on todettu sääs-tävän apilaa, mutta tieto tar-kempi tieto valmisteen vaiku-tuksista apilaan on puuttunut. Hankkeessa tutkittiin kestääkö puna-apila paremmin käsit-telyä ja säilyykö rikkakasvite-

ho hyvänä, jos käytetään suo-situksia alhaisempia annoksia. Maatilakokeissa 20 g/ha annos ruiskutettiin aloitusvuoden nur-mille ja 30 g/ha monivuotisille nurmille apilan ollessa 2-4 leh-tiasteella ja suurempaa. MTT:llä katsottiin vaikutusta 20-60 g/ha annoksilla. Oletuksena oli, että vanhemman nurmen apila kes-tää paremmin Gratilia kun taas perustamisvuonna pienikokoi-nen apila saattaa olla herkempi Gratil-käsittelylle.

Kokeiden mukaan Gratil an-noksilla 20-30 g/ha pienentää apilan kokoa selkeästi heti ruis-

kuttamisen jälkeen apila pitoi-suuden ollessa 5-10 % koko-naissadosta 1-niitossa. Apilan kasvu palautuu kuitenkin ke-sän mittaan ja toisessa niitossa sitä voi olla 20-40 % kokonais-sadosta. Ruiskutusta seuraava-na vuonna apila kasvaa täysin normaalisti ja rikkatorjuntaa ei välttämättä tarvitse tehdä uu-delleen, jos aloitusvuoden kä-sittely onnistuu. Valmisteen te-hot mm. savikkaan, saunakuk-kaan ja leinikkiin olivat hyvät kun taas orvokkiin teho ei ol-lut riittävä alhaisilla annoksil-la. Hankkeesta saatujen ko-

kemuksien perusteella perus-tamisvuonna voidaan käyttää 20-30 g/ha annoksia. Kokeis-sa hierakkaa ei ollut, ja aloi-tusvuosien nurmissa sitä har-vemmin esiintyy. Suurikokoista hierakkaa vastaan tarvitaan vä-hintään 40 g/ha Gratilia. MTT-Mikkelin kokeissa puna-apila kesti myös 40-60 g/ha annok-sia, joten ainakin vanhemmis-sa nurmissa suurempi annos on mahdollinen. Käytettäessä suu-rimpia annoksia on kuitenkin oltava varovainen. Ruiskutus tulee tehdä vain hyvällä säällä ja mieluummin pesäkekäsitte-

lynä. Mitä pienempi annos, sen paremmin apila kestää. Ruis-kuttaminen on jopa jätettävä väliin kuumissa ja kuivissa olo-suhteissa, koska tällöin apila ei välttämättä kestä käsittelyä.

Yhteenvetona voidaan tode-ta Gratilin soveltuvan apilapi-toisille säilörehunurmille, jos ei haluta maksimaalista apilasatoa ruiskuttamisvuonna. Käsittelyä seuraavana vuonna apilapitoi-nen nurmi kasvaa jo normaa-listi. Aloitusvuoden torjunta on avainasemassa. Sen onnistuessa nurmi on todennäköisesti mel-ko rikaton toisena vuonna.

Gratil apilapitoisten nurmien kasvinsuojelussa

Gratil 20 g/haon ruiskutettu aloitusvuoden apilanurmelle. Ku-vassa vasemmalla on ruiskuttamaton alue, jossa kasvaa paljon savikkaa. Ruiskutettu alue on puhdas rikkakasveista.

Puna-apila kasvaa 2 viikkoa ruiskuttamisesta. Kuva otettu 14.7.2011.

vaa hitaammin, mutta menestyy myös multamailla. Lisäksi ruis-virnalla on parempi jälkikasvu-kyky ja laajempi juuristo kuin rehuvirnalla. Jälkikasvun var-mistamiseksi on niitto tehtävä ennen täyttä kukintaa ja hanka-silmun yläpuolelta. Korjuurytmi sovitetaan viljan mukaan.

Vilja-herneseos

Vilja – herneseokseen kan-nattaa käyttää kokoviljasäilöre-huksi korjattavaan kasvustoon pitkän kasvuajan lehteviä la-jikkeita, kuten Arvika, Florida, Dolores tai Algarve. Kylvömää-

rä: viljaa 100 – 120 kg/ha ja hernettä kiloissa saman verran. Suojaviljassa herneen määrää voi vähentää puoleen. Viljoista perinteisesti käytetyin on ollut kaura, mutta viime vuosina hy-viä tuloksia on saatu myös veh-nällä. Vehnässä on luja korsi ja valkuaispitoisuus on normaalis-ti kauraa parempi. Herne viih-tyy parhaiten kivennäismail-la, joissa pH on 6 – 6,5. Olen nähnyt reheviä hernekasvustoja multamaillakin. Kylvö suositel-laan lämpimään maahan. Her-neellä on hyvä tuotosvaikutus, joten sillä voidaan korvata säi-lörehua jopa 60 – 70 % kuiva-aineesta.

Seoskasvustoa

Vilja-härkäpapuseos

Härkäpapu on päätteetön kasvutavaltaan. Palkoja kypsyy myöhään syksyyn asti kasvin varren alaosasta lähtien. Lat-vassa voi olla vielä kukintoja kun alimmat palot jo karisevat. Härkäpapu on virnansukuinen kasvi, mutta huomattavasti rote-vampia ja ei tarvitse viljaa tuki-kasviksi. Vilja tosin lisää viljely-varmuutta. Kylvömäärä puhtais-sa kasvustoissa on 70 kpl neli-öllä. Seoksissa kylvötiheys on 40 – 50 kpl neliöllä. Siemenen itävyys ja tuhannen siemenen paino vaihtelevat paljon, joten kilot kannattaa laskea tarkkaan. Noin arvioina voisi olla härkä-papua 100 – 150 kg/ha ja vil-jaa 80 – 100 kg/ha seokseen. Vihantana korjattavaan seok-seen sopii Aurora –lajike, joka voi kasvaa jopa 2 m korkeaksi. Puitavaksi käy Kontu, jonka sie-mentä on melko hyvin saatavis-sa. Kasvuaika on tosin 111 päi-vää, mikä rajoittaa onnistunutta viljelyä Keski- ja Pohjois-Suo-messa.

Lupiini

Lupiineja on ollut koekylvöis-sä Viikin pelloilla. Lupaavim-maksi on osoittautunut valko-lupiini, jonka valkuaispitoisuus on ollut 20 % kuiva-aineesta ja koeruutusato 12 t/ha ka. Viljel-lyissä lupiineissa ei ole villilu-piinissa olevia myrkyllisiä ainei-ta. Kylvö seoksina on suositelta-

vaa. Eräällä lypsykarjatilalla oli seoksessa valkolupiini ja ohra. Eniten käytetty vihantana, mut-ta aikaisimmista lajikkeista sie-mensadon puinti onnistuu hy-vin.

Kansallinen peltotuki ja valkuaiskasvipalkkio vuonna 2012

Herneen/härkäpavun/makea lupiinin ja viljan seoskasvus-to on tukikelpoinen pohjoiseen muiden peltokasvien tukeen ja valkuaiskasvipalkkioon, jos se-oksen yhteenlasketusta siemen-määrästä (kg) alle 50 % on vil-jan siementä. Raiheinää ei saa olla tällaisessa seoksessa.

Yhdistelmillä monipuolisuutta

Yhdistelmistä tulee viime ke-siltä mieleen seos Pohjois-Sa-vosta, jossa oli ohraa kauraa vehnää hernettä härkäpapua ja raiheinää. Pohjois-Karjalassa tällaiseen seokseen oli kylvetty muutama kilo kevätrypsiä. Syys-rypsikin voisi sopia seokseen. Syysruista on kylvetty keväällä n. 40 kg/ha syyssadoksi. Rai-heinää kannattaa kylvää syyssa-doksi ja ravinteiden pyydyskas-viksi 10 kg/ha. Yhdistelmiä voi kehittää vielä lisääkin…

Juha-Antti KotimäkiProAgria Etelä-Savo

13

Nautojen ruokinta perus-tuu hyvälaatuiseen nurmisäilö-rehuun. Lisäämällä nurmisie-menseokseen apilaa, mailasia, vuohenhernettä lisätään koto-varaista valkuaista rehuun. Val-kuaiskasvit ovat vaativia kasvu-paikan suhteen ja vaativat jat-kuvaa seurantaa kasvukauden aikana. Kylvö ja sadonkorjuu sujuvat hyvin tavanomaisella kalustolla.

Kasvupaikka-vaatimukset

Nurmipalkokasvit sitovat il-masta typpeä juurinystyröissä olevien bakteerien avulla. Sy-väjuurisina ne parantavat maan rakennetta. Syväjuurisuus toi-saalta vaatii, että pohjavesi on tarpeeksi alhaalla, jotta jopa 1,5 – 2 metriin ulottuva paalu-juuri ei kärsi hapen puuttees-ta. Tiivistynyt jankko voi estää paalujuuren kasvua, jolloin jan-kon vesi- ja ravinnevarat jäävät hyödyntämättä. Toimiva ojitus ja pellon pinnan muotoilu pa-rantavat kasvuedellytyksiä ja vähentävät talvivaurioita moni-vuotisissa palkokasvinurmissa.

pH ja ravinteetKivennäismaalla pH-vaati-

mus on 6 – 6,5. Multa- ja tur-vemaalla pH voi hyvin olla puoli yksikköä alempi. Jankon pH on myös oltava tavoitetasol-la, jotta syväjuuriset palkokas-vit viihtyvät kierrossa mahdol-lisimman pitkään ja rapauttavat tehokkaasti juuristollaan ravin-teita. Palkokasvit ottavat maas-ta moninkertaisen määrän kal-siumia ja magnesiumia heinä-kasveihin verrattuna. Kalsium- ja magnesiumhuolto hoidetaan helpoimmin kalkituksella. Tur-ve ja multamailla kalitäyden-nykseen sopii biotiitti.

MaalajitApilat, sinimailanen ja vuo-

henherne viihtyvät hyvin hie-tamailla, joissa vesitalous suo-sii juurten tehokasta kasvua. Hiesupelloilla ravinnetalo-us on hyvä. Toisaalta hiesu-jen kuorettuminen ja lietty-minen voivat aiheuttaa juu-ristossa hapen puutetta, joka

haittaa typensidontaa. Rouste voi kevättalvella nostaa nuo-ria kasveja juurineen maasta. Sama ilmiö tapahtuu helpos-ti turve- ja multamailla, jotka myös lämpiävät hitaasti kevääl-lä. Palkokasvien typensidonta lähtee käyntiin kun maassa on 4 – 5 astetta lämmintä. Optimi-lämpötila hyvälle kasvulle on 18 astetta. Multa- ja turvemail-la vaativimmat nurmipalkokas-vit häviävät helposti ensimmäi-sen satovuoden jälkeen. Hap-pamuus ja vesi vaivaavat usein ja multavat maat vapauttavat typpeä, joka suosii heinäkas-vien kasvua palkokasvien kus-tannuksella. Alsikeapila viihtyy multamailla.

Puna-apilaValtalajike on pitkään ollut

Bjursele, joka on väistymässä. Korvaavia, MTT:n lajikekokeis-sa hyvin talvehtineita lajikkei-ta ovat Yngve ja Saija. Betty on osoittautunut satoisaksi ja vilje-lyvarmaksi. Etelä-Suomessa ja parhailla pelloilla keskiosissa maata on saatu hyviä tuloksia myös Kanadalaisesta Altaswede puna-apilasta. Talvituhoihin on syytä varautua. Satoisia ja tal-vehtivia tetraploideja lajikkei-ta kehitetään jatkuvasti lisää. Tetraploidit lajikkeet ovat hy-vän jälkikasvukykynsä takia kil-pailukykyisempiä heinäkasvi-en kumppaneita kuin diploidit lajikkeet. Lisäksi ne voidaan niittää kolme kertaa suotuisina kasvukausina.

AlsikeapilaAinoa talvehtiva markkinoilla

oleva lajike on Frida. Alsikea-pila sietää huonosti kuivuutta, mutta toisaalta viihtyy puna-apilaa paremmin kosteissa kas-vuolosuhteissa. Se sopii hyvin kasvupaikoille, joissa puna-api-la ei viihdy. Alsikeapila sopii laidunkasviksi ja aikaisuutensa takia myös täydennyskylvöön. Satotaso on noin 10 % alempi kuin puna-apilalla.

ValkoapilaValkoapilalla sietää tallausta

hyvin rönsyävän kasvutapansa takia. Tämän takia se soveltuu

hyvin laitumiin ja pitkäikäisiin säilörehunurmiin. Hyviä lajik-keita säilörehunurmiin ovat Jö-geva4 ja Aber Herald, laitumiin sopii hyvin Sonja. Aluskasviksi käy hyvin matala Nanouk.

Apiloiden siemenseoksetApilat kannattaa kylvää aina seoksena heinäkasvien kans-sa. Molemmat täydentävät toi-siaan ja rehun laatuominaisuu-det saadaan mahdollisimman lähelle optimia sopivilla seos-suhteilla. Seosten suunnitteluun vaikuttavat maalaji, suunnitel-lut satovuodet, sadon käyttö-tarkoitus, kasvurytmi, talvehti-misominaisuudet ja lajien kes-kinäinen kilpailu. Apilan määrä siemenseoksessa vaihtelee 15 – 25 painoprosentin välillä ollen noin 4 – 8 kg/ha. Eri apilalajien seos toimii varmimmin ja kasvit etsivät paikkansa vaihtelevilla-kin pelloilla. Puna-apiloilla on kokeiltu hyvällä menestyksellä eri lajikkeiden seoksia esim. Ilte ja Betty tai Altaswede ja Yngve.

SinimailanenSyväjuurinen sinimailanen viih-tyy hyvin rinnepelloilla, joissa vesitalous on kunnossa. Mä-rässä maassa mailanen ei viih-dy. Viljelyvarmuutta lisää kyl-väminen seoksena heinäkasvi-en kanssa. Seoskumppaneiksi sopivat nopean kasvurytmin ja hyvän jälkikasvukyvyn heinät, kuten koiranheinä, nadat ja englannin raiheinä, joita voi kylvää noin puolet kokonaissie-menmäärästä. Timoteilajikkeista kannattaa suosia eteläisiä lajik-keita, jotka pärjäävät voimak-kaan jälkikasvukyvyn omaaval-le sinimailaselle. Seokseen voi lisätä 1 – 3 kiloa apiloita maa-lajin ja lohkon mukaan. Par-haiten sinimailanen viihtyy apilan tapaan hyvärakenteisilla hieta- hiesu ja savimailla. Myös karkeammat hiekkamaat sopi-vat mailaselle.

Kylvö ja lajikkeetSinimailasen suositeltava kyl-

vösyvyys on 2 cm. Syvempään kylvettäessä itäminen voi vii-västyä ja muut kasvit valtaa-vat kasvutilan ja mailanen hä-viää. Lajikkeista ei ole viralli-sia MTT:n lajikekokeita. Käy-tännön viljelyssä menestyneitä ovat ruotsalainen Pondus, nor-jalainen Plato ja tanskalainen Live. Käytössä on ollut myös pohjois-amerikkalaiset Derby ja Legendairy. Lisäksi on tar-jolla numerosarjalajikkeita. Sie-menen ymppäys on ehdotto-masti suositeltava toimenpide.Sinimailanen on arka keväthal-loille ja märällä pellolla tallaa-miselle. Talvituhosieniä ja jää-poltetta voi esiintyä myös. Mai-lasen perustaminen onnistuu parhaiten puhtaana kasvustona ilman suojaviljaa. Kylvö ke-väällä ja puhdistusniitto noin kuukauden kuluttua. Seuraavan kuukauden kuluttua korjataan sato. Talvehtimisen varmistami-seksi on jätettävä vähintään 15 – 20 cm kasvusto talven alle.

Monivuotisia nurmipalkokasveja karjatilan viljelykiertoonTällöin mailanen ehtii kerätä tarvittavan määrän hiilihydraat-teja vararavinnoksi talven yli.Sadonkorjuu sopii hyvin heinä-kasvien kasvurytmiin. Niitossa tulee jättää reilu 5 – 8 cm sän-ki. Toinen niitto tehdään kun si-nimailanen alkaa kukkia. Sadon raakavalkuaispitoisuus on puh-taassa kasvustossa helposti jopa yli 20 %. Nurmikasvien käyttö seoksessa tasoittaa valkuaispi-toisuutta.

SirppimailanenSirppimailanen on sinimaila-

sen Eestiläinen sukulainen. Se sopii rönsyävän kasvutapansa takia myös laitumiin. Sirppimai-lanen on varmempi talvehtija kuin sinimailanen. Siemenen saatavuus on ollut heikohkoa. Markkinoilla olevia lajikkeita ovat Karlu ja Juurlu

YmppäysSiemenen pintaan istutetaan

Rhizobium typpibakteereita, jotka edistävät biologista typen-sidontaa. Paras hyöty saadaan multamailla ja jos pH on alhaal-la. Sadonlisä on ollut kokeissa 10 %. Ymppäyskustannus on pakkauskoosta riippuen 1 – 2 euroa siemenkilolle. Happamil-la mailla juurien nystyröitymistä edistää pilleriympätty siemen, joka on kuorrutettu kalkilla.Palkokasvinurmilla paranne-taan satoa ja sadon laatua. Li-sätään tilan typpiomavaraisuut-ta ja nurmen esikasviarvoa. Re-huun saadaan valkuaista ja li-sää maittavuutta. Syväjuuriset palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät biologista aktiivisuutta. Lisäksi ne paranta-vat viljelyvarmuutta ja ovat ta-loudellisesti kannattavia lannoi-tekustannussäästöjen takia.

pelto ja kasvi

Sinimailanen.

14 pelto ja kasvi

Pellonpientareella ja laitumien laitamilla

Pellonpiennartilaisuuksia palkokasvien merkeissä: Tellervo ja Sakari Sallisen tilalla Savonlinnassa tutustuttiin 17.7.2012 palko-

kasvikasvustoihin, joilla voidaan monipuolistaa ja parantaa rehuomavaraisuut-ta ruokinnassa sekä vähentää ostolannoitetarvetta. Tilalla on viljelyssä lypsy-karjalle mm. herne-kaurakasvustoja, puna-apilaa ja sinimailasta. Saimmekin nähdä hyviä kasvustoja ja havainnoida typensitojakasvien menestymistä mm. maaperästä ja lannoituksen vaikutuksesta johtuen. Tilalla oli myös positiivisia kokemuksia palkokasvien maittavuudesta appeessa. Mielenkiintoisia oli myös toisten viljelijöiden kokemukset mm. sinimailasen viljelyyn liittyen. Toinen vas-taava pellonpiennartilaisuus pidettiin 7.8. Haukivuorella Kalle Mattilan ja Jukka Kohvakan pelloilla, jonne oli saapunut myös aktiivisia viljelijöitä paikalle. Tilai-suudet järjestettiin MaitoTaito ja Lihatilan skarppiohjelma sekä Luomulla etu-matkaa Etelä-Savoon hankkeiden yhteistyössä.

Laitumen laitamilla SulkavallaMaitoTaito- ja Härkää sarvista -hankkeiden järjestämän laidunpäivän 24.7. Esa

ja Arja-Riitta Revon luona Koskelan tilalla teemoja olivat kulttuurihistoria, pe-rinnebiotoopit, maisemalaidunnus ja Laidunpankki. Tilan isäntä ja emäntä ovat hyvin perehtyneitä kyläkunnan historiaan ja osasivatkin kertoa tapahtumista kä-vijöille elävästi. Tilan historia liittyy läheisesti Hackmanin yhtiön historiaan, sillä ennen siirtymistä Revon suvulle se oli yhtiön omistuksessa. Lohikosken partaalla oli yhtiön saha, ja nykyisten laitumien paikalla oli asutusta, mistä kertovat edel-leen heikosti erottuvat rakennusten perustukset maastossa. Historiallisia kerros-tumia on runsaasti, sillä laitumilta löytyy myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia eli Salpalinjan juoksuhautoja. Kulttuurihistoriallisten ar-vojen lisäksi tilan laitumilla on maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Kylätietä molemmin puolin reunustavat, maisemallisesti tasapainoiset haat ja metsälaitumet ovat maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja. Laitumilla on monilajista kasvillisuutta, kuten entisestä asutuksesta kertovat muinaistulokas pölkkyruoho sekä uudempi idästä kulkeutunut tulokas kenttätyräkki. Laitumelta löytyi runsaasti ahomansikoita ja mustikoita kävijöiden iloksi. Laidunkierroksella tuttavuutta tulivat tekemään lypsylehmät, mutta hiehot piilottelivat laitumen kät-köissä. Lisätietoa Lohilahdelta: www.lohilahti.net/historia.shtml

Saara Ryhänen ProAgria Etelä-Savo

Laitumen laitamilla Hirvensalmella. Härkää sarvista-hankkeen järjestämän laidunpäivän 28.7 teemoina Jarmo ja

Keijo Kiesilän luona Heikkilän tilalla olivat perinnebiotoopit, niittykasvillisuus, maisemanhoito ja Laidunpankki. Heikkilän laidun sijaitsee aivan maantien var-ressa, joten se herättää ohikulkijoiden mielenkiinnon. Samaan aikaan vietettiin viereisellä entisellä kyläkoululla Tuukkalan kyläpäivää, joten kävijöitä riitti myös laitumella.

Kylätien varressa sijaitseva, pitkään laidunnettu haka on valtakunnallisesti ar-vokas perinnebiotooppi. Maisemallisesti tasapainoisella laitumella on runsaas-ti maakiviä ja matalia kiviaitoja, katajia, yksittäisiä maisemapuita ja puuryh-miä. Laitumella kasvaa monilajista kasvillisuutta, kuten kuivien ketojen vähä-lukuisia lajeja ketoneilikkaa ja salaperäistä ketonoidanlukkoa. Helteisen päivän mittaan laidunkierroksia tehtiin useita. Laidunkierroksilla tutustuttiin niittykas-villisuuteen ja mm. hyönteisiin, mutta arat hiehot eivät välittäneet tehdä tutta-vuutta, vaan välttelivät kävijöitä. Heikkilän isäntäväki kävi paikalla kertomassa kokemuksiaan perinnebiotooppien laidunnuksesta, mutta kyläpäivän kiireiden vuoksi laitumen esittely hoidettiin Härkää sarvista –hankkeen voimin. Lisätie-toja hankkeesta: www.ymparisto.fi/ksu/harkaasarvista ja Laidunpankista: www.laidunpankki.fi

Saara Ryhänen ProAgria Etelä-Savo

Laidunpäivä KangasniemelläLihatilan skarppiohjelma –hanke järjesti yhdessä Härkää sarvista –hankkeen

kanssa emotiloille suunnattun laidunpäivän 13.8. Pienikankaan tilalla Kangas-niemellä. Laitumella on iso merkitys myös emotilan tulokseen ja sen onnistumi-seen. Onnistunut laiduntaminen takaa hyvinvoivat eläimet, onnistuneet tiineh-tymiset sekä hyvän päiväkasvun saavuttaneet vasikat vähentäen mm. kustan-nuksia kuivittamiseen, ruokintatyöhön sekä lannan levitykseen. Päivän aikana kuultiin tilan toimintatapoja emokarjan laiduntamiseen liittyen, tutustuttiin pe-rinnebiotooppeihin ja Laidunpankkiin , havainnoitiin maan rakennetta vasta pe-rustetulla ja vanhalla laitumella sekä saatiin AitaSavon esittely high tensile –ai-tauksen perustamisesta.

Outi KiesiläProAgria Etelä-Savo

15ympäristö

Jukka Hakkaraisen ja Marit Honkasaaren viljelemä Män-nistön tila sijaitsee komealla paikalla Valtimon Haapajärven rannalla. Tilalla tuotetaan mai-toa parsinavetassa, lehmiä on ti-lalla 40 kpl ja nuorta karjaa uu-distukseen, lisäksi kasvatukses-sa on n. 50 lihanautaa. Tilalla on 86 ha peltoa tavanomaisessa viljelyssä. Tuotanto on tehokas-ta, nurmien ja viljan satotaso on hyvä. Nurmet perustetaan run-saalla siemen seoksella, jossa on mukana myös apilaa. Nur-mia lannoitetaan lietelannalla, jota on levitetty pintalevitykse-nä heti sadonkorjuun jälkeen. Lisäksi on käytetty väkilannoit-teita mutta apilanurmille käyt-tömäärät ovat merkittävästi pie-nemmät kuin ympäristötuen ra-jat sallisivat.

RAE- ravinnehävikit euroiksi hankkeen tilakäynnillä 17.päi-vä heinäkuuta on tutkittu pelto-karttojen ja viljavuus- sekä tuo-tantotietojen avulla tilan nyky-tilannetta ja ravinteiden käyttöä sekä vesistöihin rajoittuvia pel-tolohkoja.

Pellolla ProAgrian neuvoja Marja-Liisa Uusimaa totesi nur-men tiheyden hyväksi ja pelto-maan kuoppatestissä maan mu-rurakenne oli hyvä, ehkä osin nurmissa olevan syväjuurisen apilan ansiosta. Tilakierroksel-la on katsottu myös lantalat ja säilörehuvarastot sekä laidun-alueet. Tilalla on käytössä myös metsälaidun aluetta hiehojen laidunnukseen ja tilan kahdelle hevoselle.

Tilakäynnin jälkeen tilat saa-vat tilakohtaisesti kirjallisia ke-

hittämisehdotuksia ja toimen-pidesuosituksia. Hakkaraisen tilalle suosituksissa on pysyvää nurmea alavalle rantapeltoalu-eelle tai suojavyöhykenurmis-opimuksen hakemista. Myös lannoittamattomat kaistat pel-lolla vesistöjen varressa pidät-täisivät ravinteita. Tilalla sijait-sevalle Männikköniemen ranta-niitylle on suositeltu ympäristö-tuen erityistukisopimuksen ha-kemista.

Esille on nostettu typpilannoi-tuksen vähentäminen entises-tään tai jopa kokonaan pois jät-täminen runsaan apilapitoisuu-den nurmilla. Lisäksi on suosi-teltu uusien typensitojakasvien kokeilua, kuten sinimailanen säilörehunurmiin ja keltamai-te laidunnurmiin. Euromää-räistä etua tilalle olisi saatavil-la lannoituksen tarkentamisella ja mahdollisesti haettavasta pe-rinnebiotooppi sopimuksesta. Mikäli tilalla siirryttäisi lietteen sijoituslevitykseen, olisi mah-dollista hakea erityisympäristö-tukea lietelannan sijoittamisso-pimuksesta.

Toimenpiteistä tulevat hyö-dyt vesistöille vähentyneinä ra-vinnepäästöinä ja ympäristöl-le luonnon monimuotoisuuden säilymisenä ja lisääntymisenä rantaniitty- ja metsälaidun alu-eilla.

Vaihtoehtoja ja näkökulmia

Pitkään viljelijänä olleelle Jukka Hakkaraiselle jäi RAE –hankkeen tilakäynnistä positii-vinen kuva.

” Tilalla emännän kanssa töi-tä tehdessä tulee helposti myös tilasokeus oman tilan ja pelto-jen hoitoon. Lisää virtaa työ-hön saa myös siitä kun joku ”ulkopuolinen” tulee peltoja katsomaan ja tuo näkemyksiä ja tukea siihen omaan toimin-taan. Nykyisin maatilalla jou-tuu kääntämään kivet ja kannot ja hyödyntämään eri mahdolli-suuksia että saa rahavirrat ulos-päin vähenemään. Tilakäynnin aikana näitä vaihtoehtoja ja nä-kökulmia löytyi, pohtii Jukka RAE- hankkeen tilakäynnistä.”

Pohjois-Karjalassa hankkeen tilakäyntejä tehdään 40 tilalle vuonna 2012. ProAgria Pohjois-Karjalassa hanketta luotsaavan

Valtimolla tuotantoa ja ympäristöä Helvi Leinosen mukaan vilje-lijät ovat tehneet paljon oma-ehtoista ympäristön – ja ve-siensuojelutyötä. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin saada positiivista nostetta maatilojen tekemälle ympäristö työlle ja samalla saada näkyväksi pie-netkin toimenpiteet, joilla on merkitystä. Tutkimusten mu-kaan tehokkainta peltovilje-lyn ravinnepäästöjen estämistä on tavoitella mahdollisimman suuria satotasoja, jolloin ra-vinteet poistuvat maasta sadon mukana eivätkä pääse huuh-toutumaan vesistöihin. Pelto-jen hyvä peruskuivatus, pellon pinnan muotoilu ja oikeaan ai-kaan tehdyt viljelytoimenpiteet ovat edelleenkin hyvän sadon perusta.

Helvi Leinonen ProAgria Pohjois-Karjala

RAE- ravinne hävikit euroiksi hanke RAE - Ravinnehävikit Euroiksi – hankkeen tavoitteena on lisä-tä viljelijöiden ja muiden maaseudun toimijoiden tietoisuutta ympäristön- ja vesistönsuojelun hyödyllisyydestä luonnon ja maatilan talouden kannalta. Hankkeessa tehdään maakun-nittain maksuttomia, neuvonnallisia tilakäyntejä vesiensuo-jelun painopistealueiden maatiloille. Erilaisia tilaisuuksia ja tiedotusta järjestetään hankkeessa testatuista menetelmistä ja tutkimuksista. Hankkeessa välitetään tietoa mm. ympäristöä säästävistä tuotantomenetelmistä, karjanlannan tehokkaasta hyödyntämisestä ja vesiensuojeluun liittyvistä erityisympäris-tötuista. Hanke toimii Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Hankkeen toteutusaika on 1.6.2012 – 31.12.2014. Hanketta rahoittaa 100 prosenttisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja toiminta-alueen ELY-keskukset. Lisätietoja: http://rae.savonia.fi Hankevetäjä, projekti-insinööri Arja Ruokojärvi puh. 044 785 5569, arja.ruokojarvi@savonia.fiYhteyshenkilöt ProAgriassa:Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 1795001Etelä-Savo, Saara Ryhänen, puh. 040-4868237Pohjois-Karjala, Helvi Leinonen, puh. 040 3012420

Jukka Hakkarainen ja ProAgrian neuvoja Marja-Liisa Uusimaa tutkivat apilan juuristoa Haapajärven rantapellolla.

16

Masva – Kehityssyssäystä maaseudulle!

Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa.

Ilomäen leipomosta, Joen-suusta Enon Louhiojalta löytyy Marjut Hassinen. Marjut on pit-känlinjan leipoja, jota työtä hän on tehnyt maatilan töiden ohes-sa. Leipomossa päätuotteina ovat mm karjalanpiirakat, vat-ruskat ja sultsinankuoret.

Marjut Hassinen on ollut jo vuosien ajan tuomassa karja-laista leivontaperinnettä esille. Marjut on ollut mukana monilla messuilla- ja tapahtumissa uu-nituoreiden, vastapaistettujen ja usein vastaleivottujenkin tuot-teiden kanssa.

19.8. julkistettiin Raunin Majalla Lieksassa voimanaisen viimeisin urakka ”Hiljainen tai-to” lyhyt opetuselokuva karja-lanpiirakan valmistuksesta.

Hiljainen taito on valmistettu suomeksi, karjalan kielellä, ve-näjäksi ja englanniksi. Suomen-kielinen osuus on ajateltu nuo-remmalle sukupolvelle kuvin ja äänin kerrottuna, niin että kar-jalanpiirakan leivonta perinne jatkuisi ja sitä myös ylläpidet-täisiin. Soljuva karjalankieli on musiikkia Marjutin korville ja tämän kautta Marjut haluaa myös ylläpitää karjalankieltä ja herättää sitä uudelleen henkiin muun perinteen kanssa.

Venäjänkielinen osuus syntyi venäläisten toiveesta ja tarpees-

Karjalanpiirakan valmistuksesta opetuselokuva

Keväällä käynnistyneen Mas-va –hankkeen piirissä on jo yli 200 henkilöä. Hanke auttaa selkeyttämään tulevaisuuden suuntaviivoja. Masva –hank-keen toimintaan on osallistu-nut yritysideaa suunnittelevia ja yrittäjiä, jotka suunnittelevat yritystoimintansa suuntaamista uusille toimialoille.

Masva –aktivointitilaisuuksis-sa on mietitty, mitä se yrittäjyys on. Yrittäminen ei ole pelkkää toimeentulon turvaamista. Vas-taavan palkan voi usein saada palkkatyössä pienemmin ris-kein, vähemmällä työllä. Par-haimmillaan yrittäjyys on hyvä mahdollisuus itsensä ja unelmi-en toteuttamiseen, menestyk-seen ja tavoitteiden saavuttami-seen. Yrittäjyydessä houkuttelee yrittäjähenki , omalla toimin-nallaan voi paremmin vaikuttaa omaan elämäänsä.

Ryhtyisinkö yrittäjäksi?

Ennen yritystoiminnan käyn-nistämistä kannattaa harjoit-taa itsetutkiskelua ja harkintaa. Mitä haluat elämältäsi? Mitkä ovat huonot ja hyvät puolesi? Onko elämäntilanteesi sopiva yritystoiminnalle? Saatko tar-peeksi tukea omalta perheeltä-si? Valmiuksia ryhtyä yrittäjäk-si luovat kokemus ja koulutus.

Pelkkä valmius ei kuitenkaan riitä, vaan yrittäjällä pitää olla vahva motivaatio, uskallusta, rohkeutta ottaa riskejä ja sietää niiden aiheuttama epävarmuus. Opettele ajattelemaan myön-teisesti. Positiivinen ajatteluta-pa vapauttaa piileviä kykyjäm-me, innostaa oppimaan ja toi-mimaan, vahvistaa itsetuntoa ja vähentää stressiä. Myönteisesti suhtautuva on kiinnostunut eri-laisista asioista eikä torju uusia ideoita heti kättelyssä, vaan löytää niistä aina myös hyviä puolia, joilla voi kehittää asioi-ta edelleen.

Liiketoiminta-suunnittelusta apua

Yritysidean jatkokehittämi-sessä älä kiirehdi. Hae tietoa asiantuntijoilta, tarkkaile ym-päristöä ja kirjoita ajatuksiasi ylös liiketoimintasuunnitelman muotoon. Kun kirjoitat ajatuk-siasi ylös, ideat konkretisoituvat ja voit arvioida niitä objektii-visemmin. Liiketoimintasuun-nittelussa kannattaa hyödyntää asiantuntija-apua.

Liiketoimintasuunnittelussa käydään läpi: Liikeidea, mark-kinat, osaaminen, luonteen-piirteet, asenne, motivaatio, kannattavuus, yhtiömuodot, mahdolliset viranomaisluvat,

rahoitus (laina, avustukset) , mahdollisuudet saada starttira-ha, markkinointi, kirjanpito, ta-lousseuranta, vakuutukset, työt-tömyysturva, rekisteröinti, raha-liikenne, toimitilat, sopimukset sekä henkilöstö.

Masva –hanke auttaa sinua liiketoiminnan suunnittelussa. Tilaa aika maksuttomaan liike-toiminnan alkukartoitukseen. Saat kauttamme tietoa moni-puolisista yrityspalveluista, ra-hoitusvaihtoehdoista, koulutus-tarjonnasta, yrittäjyyshankkeis-ta, yrityksen perustamiseen tai omistajanvaihdokseen liittyvis-tä toimista. Järjestämme Mas-va Pisnesbussi –kiertueita sekä omassa maakunnassa että vie-raillen muissa maakunnissa. Näiltä kiertuilta saat uusia yri-tys- ja kehittämisideoita. Jär-jestämme yrittäjyyteen aktivoi-via ja valmentavia tilaisuuksia. Myös kansainvälistymiseen ja markkinoinnin kehittämiseen saat meiltä apuja.

Masva –hanketta (v. 2012-2013) toteuttavat kehittämisyh-tiöt: Josek, Keti, Pikes ja ProAg-

ria Pohjois-Karjala.

Johanna RinnekariProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

ta saada karjalanpiirakan ”val-mistusohjeet” liikkuvana kuva-na ja heidän omalla kielellään esitettynä.

Marjut Hassisen ajatus on , että opetuselokuvaa voi käyttää myös hyödyllisenä matkamuis-tona Pohjois-Karjalasta, hää- ja syntymäpäivälahjana jne. ja tietysti opetusmateriaalina eri tahoilla.

yritys

Hiljainen taito opetusDVD maksaa 30e ja lahjapaket-ti 50 e ( sis. DVD, piirakka-pualikka ja lasta täytteen le-vittämiseen) Molemmat hin-nat sisältävät arvonlisäveron.

Tilaukset ja lisätiedot:Marjut Hassinen p. 040 827 9652

17

Pohjois-Savo

Eveliina Turpeinen ja aloitti huhti-kuun alussa MaitoTaito-hankkeen koulutus-päällikkönä. Eveliina val-mistui maa-liskuussa MMM Agronomiksi, pääaineenani kotieläinten ravit-semustiede. p. 040 523 0932.

Heli Wahl-roos aloitti elokuun alus-sa ProAgria Pohjois-Sa-vossa koti-eläintuotan-non kehitys-päällikkönä.

Heli on koulutukseltaan MMM Agronomi, Ph.D. ja Artesaani. Aiemmin hän on toiminut mm. MTT:ssa tutkijana sekä Jyväs-kylän ammattikorkeakoulussa kotieläintuotannon yliopettaja-na. Helin tapaat joko Kuopion toimistolla tai monenkirjavissa tehtävissä kentällä. Puhelimitse hänet tavoitat numerosta 050 365 6680.

Pohjois-Karjala

Kirjanpi-täjäksi Pro-Agria Tili-palveluihin on nimitet-t y Henna Anttonen, p. 040 301 2463. Hän hoitaa perinteisten maatilojen kirjanpitojen lisäksi maatila-osakeyhtiöiden kirjanpidon.

Yritysneu-vojaks i ta -lousneuvon-nan tehtäviin on nimitetty tradenomi Marjaana Olenius. Toi-

mialueena maakunnan keski-osa Tohmajärveltä Outokum-puun. Marjaanan tehtävinä ovat talous- ja sukupolvenvaih-dossuunnittelu sekä tilipalvelut maatiloille. P. 040 3012 333.

Controlle-riksi on ni-mitetty 1.11. alkaen Hei-di Laaninen, vastuuualu-eena ProAg-ria Pohjois-Karjalan ta-

loushallinto sekä yritysten tili-toimistopalveluiden kehittämi-nen. Heidin p. 040 3012 449

Kasvin-tuotannon ja v i l j e l i -jätukien neuvontaa hoitamaan Juuassa ja lähialueil-la on valit-

tu agrologi (AMK) Kati Ronkai-nen Heikki Nuutisen jättäessä ProAgria Pohjois-Karjalan. Kati toimii myös Aija Vartiaisen si-jaisena Lieksan alueen kasvin-tuotannon neuvontatehtävissä. Katin tavoittaa puh. 040 301 2462. Juuan ja Lieksan alueen tilipalveluasiakkaita palvelee Marjaana Olenius.

proagriat

Jo kymmenen vuoden ajan on Haajaisten kylällä Viere-mällä kasvatettu ruista, joka on puitu perinteisillä riihen-puintitalkoilla riihessä. Asialla ovat olleet Haajaisten maa- ja kotitalousseura ja Haajaisten Nuorisoseura. Ruis on kasva-tettu kahdella asiaan innostu-neella tilalla vuorotellen, Ei-kanmäellä ja llikkolassa. Tänä vuonna vuorossa oli ruishal-me Eikanmäellä Riitta-Liisa ja Petri Keinäsen maitotilalla. Riihenpuintiperinne sai alkunsa asiaan innostuneista kyläläisistä. - Eikanmäellä rukiin kasvatus on ollut jo hyvin vanha perin-ne. Meistä riihen puinti on niin mukavaa ja samalla elää vanha talkooperinne, kertoo yksi ky-län puuhanaisista Eeva Huttu-nen.

Ruis leikataan perinteisel-lä menetelmällä sirpillä, sido-taan lyhteiksi ja kuivataan ku-hilaissa. Tämän jälkeen lyhteet siirretään riihen kuivumaan ja odottamaan puintia. Riihen lämmitys on mieleistä puu-haa varsinkin talon Arttu-po-jalle sekä Lauri-ukille. Puinnin jälkeen jyvät vielä ryöpätään,

jolloin ne puhdistuvat ja ovat valmiita vietäväksi myllyyn. - Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin hyvän laatuista ruista kuin tänä vuonna, kertoo Eikan-mäen vanhaisäntä Lauri Kvist.

Lauri Kvistin mukaan riihi on rakennettu todennäköises-ti 1800 luvun lopussa tai 1900 luvun alussa. Vuonna 1983 rii-hi kunnostettiin, jonka jälkeen riihessä on puitu lähes joka vuosi. Talkoolaisia on ollut mu-kana vuosittain kymmenkunta. Ja kuten perinteeseen kuuluu, jokainen talkoolainen saa jau-hopussin mukaansa. Jos jolla-

kulla ei ole kotona leipojaa, on Eikanmäen vanhaemäntä Terttu Kvist leiponut vielä lämpimäi-senä maukkaat ruisleivät tal-koolaisille.

Riihenpuinnin yhteydessä on monena vuotena vietetty kaikil-le avointa perinnepäivää, johon ovat kuuluneet ruispuuro ja tal-koosauna.

Ensi vuodeksi on Ilikkolassa kylvetty jo ruis kasvamaan, jo-ten rukiinleikkuuperinne Haa-jaisilla jatkuu.

Marja NiskanenPohjois-Savon maa- ja

kotitalousnaiset

Riihenpuinti - perinne elää

Henkilöstöuutiset etunimi.sukunimi@proagria.fi

18

Kuus-Hukkala27.11. Bed & Breakfast -info, Mikkeli, ProAgria Etelä-SavoLisätiedot: Kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789 ja Tarja Pajari, puh. 0400 183 064Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittä-miseen –hanke syksy10.10. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivä, Juva, Partalan kartanoIlmoittautumiset ja lisätiedot Teemu Oittinen, puh. 044 417 4688 teemu.oittinen@savonlinna.fi ja Tuula Pirttimäki, puh. 044 799 5465 tuula.pirttimaki@pieksämaki.fi1.11. Pienyrittämisen mahdollisuudet maaseu-dulla, Savonlinna14.11. Pienyrittämisen mahdollisuudet maaseu-dulla, HaukivuoriLisätiedot: Kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789 ja Tarja Pajari, puh. 0400 183 064.

ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnai-set / Yrityspalvelut Lisätiedot: johanna.rinnekari@proagria.fi, 040 301 2441 pirjo.korjonen@proagria.fi, 040 301 2417 www.ajuri.fi, www.proagriapohjois-karjala.fi Syyskuu20.9. Innostutaan yrittäjyydestä! –seminaari, NetWork Oasis, Joensuu 25.9. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuu 29.9. Liperin Leipäpäivä & Veikeä vilja ja Kiva kuitu -tapahtuma, Liperin koulukeskusLokakuu 1.-7.10. Luomuviikon tapahtumia Pohjois-Kar-jalassa 1.-7.10. Luomupäiviä ravintoloissa ja matkailu-yrityksissä 4.10. Meidän Luomu –seminaari, Joensuu 2.-3.10, 7.10. Meidän Luomu –kauppatapahtu-mia, Iso Myy 3.10. Veikeä vilja ja Kiva kuitu –tapahtuma, Pol-vijärvi 12.10. Pisnesbussi Kauneusalan yrittäjyyteen, Helsinki 13.10. Masva Pisnesbussikiertue Pohjois-Karja-lassa 19.10. Veikeä vilja ja Kiva kuitu –tapahtuma, Eno 24.10. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuu 26.-la 27.10. Masva Pisnesbussi Keski-SuomeenMarraskuu 17.11. ProAgria Pohjois-Karjalan 125 v. juhla, Joensuu 28.11 Hygieniaosaamiskoulutus,-testi, Joensuu 29.11. ProLuomu Kiertue, Pohjois-Karjalan Ai-kuisopisto

Lisätietoja: www.maajakotitalousnaiset.fi/poh-jois-savoSyyskuu20.9. Uutispuuropäivä Agrimarketissa, Toivala 21.- 23.9. Ruska- ja vaellusmatka Kuusamoon ja Koillismaalle 29.9. Ruisleipäkurssi, Kuopio Alavan Seurakun-takeskuksessa Lisätiedot: Marja Niskanen p. 0400 905782 Lokakuu6.10. Kirjastotreffit Kuopion kaupunginkirjastossa klo 10- 12, ilm. p. 020747 3650 6.10. Ruisleipäkurssi, Kiuruvesi, Sininen Helmi, ilm. Marja Niskanen p. 0400 905782 26.10. Kekrikemut Ylä-Savossa, Sininen Helmi, lisätietoja Marja Niskanen p. 0400 905782 26.- 27.10. Verkkoluotsi - koulutus Kulttuurikes-kus, Iisalmi. Mukaan mahtuu 8 osallistujaa. Ilm. marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Marraskuu15.11. MKN:n Edustajakokous, Siilinjärvi Kun-nonpaikka

maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Syksyllä useammassa meissä herää uusi ihminen. Hektisen, rutiineista va-paamman ja usein työntäyteisen ke-sän jälkeen alkaa jo kaivata järjestystä arkeen. Viimeistään koulun alkamisen jälkeen elämä meillä rauhoittuu, ja päivät saavat jonkinlaisen järkevän rytmin. Syksyllä myös alka-vat erilaiset harrastukset, kerhot ja muut kesän ajan levänneet ajanvietteet.

Maaseudulla harrastustoimintaa järjestävät esimerkiksi maa- ja kotitalousnaiset, kansalaisopistot, urheiluseurat, kyläyhdis-tykset ja muut järjestöt. Useat toimintaa järjestävät ovat vapaa-ehtoisia, jotka omaa aikaansa säästämättä ovat järjestämässä mielekästä toimintaa toisille ihmisille. Tämä toiminta on arvo-kas lisä maaseudun ihmisten vapaa-ajan toimintaan.

Valtion ja kuntien talous on kriisissä, ja tämä näkyy suoraan kuntien palveluissa. Kunnat keskittävät palvelujaan kaupunkei-hin ja kuntakeskuksiin. Ymmärrystä palveluihin haja-asutus-alueella ei tunnu löytyvän. Suuret ja tehokkaat yksiköt tuntu-vat olevan vastaus talouden ongelmiin. Silti kaikilla kuntalai-silla tulisi olla oikeus edes joihinkin lähipalveluihin. Maaseu-dun ihmiset eivät yleensä pyydä kuuta taivaalta, vaan toivovat, että lapset saisivat käydä koulunsa edes suhteellisen lähellä, ikäihmiset voisivat asua kotona ja tie toisi kotipihaan saakka. Muutoin suurin osa tarvittavista palveluista haetaan luontevasti kaupunkien ja kuntien keskustoista.

Kunnat sysäävät palvelujen tuottamista maaseudun ihmisille itselleen. Tottakai ns. kolmas sektori on merkittävä tuki julkisel-le palveluntuotannolle, mutta siinäkin tapauksessa palvelujen tuottajalla tulisi olla jonkinlaiset resurssit millä toimia. Ei voida olettaa, että ihmiset ilman minkäänlaista korvausta huolehtivat palveluista, jotka viime kädessä ovat kunnan vastuulla.

Jokunen aika sitten olin esimerkiksi tilaisuudessa, missä ky-lälle toivottiin lähiliikuntapaikkaa lapsille. Paikallisen polii-tikon mielestä lähiliikuntapaikkaa ei kannata järjestää joka paikkaan, kun voidaan käyttää viereisen kylän palveluja. Mi-hin unohtui se, että nämä lähiliikuntapaikkaa käyttävät lap-set ja nuoret eivät omin avuin liikuntapaikkaan pääse? Toinen vaihtoehto kuulemma olisi, että lähiliikuntapaikka voitaisiin järjestää, mikäli kyläläiset siitä itse huolehtisivat. Tätä samaa voitaneen siis tulevaisuudessa tarjota myös kaupunkien ja kun-tien keskusten lähiliikuntapaikkojen toimintamalliksi. Epäilen, miten onnistuisi. Monessa paikassa maaseudulla näin kuiten-kin toimitaan.

Kaikki vapaaehtoistyö on arvokasta, ja se tuo mielihyvää niin toisille kuin ihmiselle itselleenkin. Se antaa rahassa mit-taamattomia kokemuksia, muistoja ja ystäviä. Silti edelleenkin vapaaehtoistyön tulee perustua vapaaehtoisuuteen, siitä ei saa tulla ihmiselle kaiken ajan syövä rasite, jota säädellään muual-ta. Sillä silloin meiltä loppuvat vapaaehtoiset.

Puuhakasta ja mielekästä syksyäPäivi Ylönen

puheenjohtaja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Puuhakasta syksyä

Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakoti-talousnaiset.fi/essähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fiSyyskuu19.9. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus, Ku-lennoisten koulu, Punkaharju21.9. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus, Ota-van koulu, Mikkeli26.9. Veikeä vilja – kiva kuitu Perhekahvila, Ko-tilo, Mikkeli29.9. Ruisleipätalkoot, Pattoin Kekrimarkkinat, JuvaLisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549ProMatkailu –hanke syksy19.9. Matkailuyrityksen talous –teemapäivä, Juva, Nordea pankki2.10. Reitistöinfo mökki- ja ohjelmapalveluyrit-täjille, Mikkeli, Lähemäki-talo16.-18.10. Matkailuyrittäjien opintomatka Poh-jois-Karjalaan ja Kainuuseen21.11. Matkailun kehittämisinfo, Rantasalmi,

Tapahtumat:

19

Tänä syksynä maa- ja ko-titalousnaisten kampanjat kohdistuvat myös päiväko-ti- ja kouluikäisiin lapsiin. Alle kouluikäisille on oma Veikeä vilja – kiva kuitu kampanja, jossa keskitytään viljan ja leivän terveellisyy-teen ja monipuolisuuteen. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus taas on alakoulu-laisille suunnattu kampan-ja kasviksista. Molemmissa kampanjoissa käytetään sa-pere – menetelmää. Sapere – menetelmässä lapset tu-tustuvat ruokaan ja ruoka-aineisiin aistiensa ja aistiko-kemustensa kautta. Ruokaa haistellaan, kosketellaan, katsotaan miltä se näyttää

ja kuulostaa, sekä tietenkin miltä se maistuu. Ruokaa pyritään kuvailemaan erilai-silla adjektiiveillä, kuten ha-pan, makea, tai suolainen. Molempia kampanjoita ra-hoittaa Maa- ja metsätalous-ministeriö.

Veikeä vilja – kiva kui-tu kampanja on tehty yh-teistyössä Leipätiedotuksen kanssa. Veikeä vilja on osa Maa- ja kotitalousnaisten Viljasta virtaa – kampan-jaa. Kampanjan tavoitteena on rohkaista lapsia maista-maan rohkeammin erilaisia viljatuotteita ja muistuttaa kuidunsaannin tärkeydestä. Kampanjassa muistutellaan

myös yleisesti terveellises-tä ravitsemuksesta, sekä ai-kuisia, että lapsia. Kampan-ja toteutetaan tehtäväratana, jossa lapset yhdessä aikuis-ten kanssa kiertävät rataa ja suorittavat erilaisia teh-täviä liittyen kuituun ja lei-pään. Radalla muun muassa punnitaan muroja ja verra-taan murojen määrää ruis-leipään. Muroja pitää syö-dä melkoinen määrä, ennen kuin saa saman verran kui-tua kuin ruisleivässä!

Hevietsivä ja kasvisaar-teen arvoitus paneutuu ter-veelliseen syömisen ja kas-visten käytön lisäämiseen alakoululaisten keskuudes-

sa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan alle 5 % tutkimusryhmän 6-8 vuotiaista tytöistä ja pojis-ta söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaan, joten varaa on lisätä kasvis-ten syöntiä. Hevietsivä to-teutetaan myös tehtävära-tana, jota lapset suorittavat neuvojan kanssa. Neuvojan rooli kampanjassa muuttuu neuvojasta seikkailun ja elä-mysmatkan johtajaksi, sillä tehtäväradalla etsitään ka-donnutta kasvisaarretta. Jot-ta tehtävät ratkeavat, tarvi-taan radan aikana kaikkia aisteja, näköä, kuuloa, ha-jua ja makua.

Lisätietoja: Etelä-Savo, Mervi Kukkonen p. 040 8423549Pohjois-Karjala, Pirjo Korjo-nen p.040 3012417Pohjois-Savo, Sanna Louna p. 0400 571642

Sanna Lounakotitalousneuvoja

Pohjois-Savon maa- ja ko-titalousnaiset

Neuvontaa lapsille Veikeän viljan ja Hevietsivän toimintaradoilla

Maakuntien lähi- ja luomuruokaa esitel-lyt Herkkujen Suomi ja kotimaisten olui-den Syystober -tapahtumakokonaisuus ve-t ivä t He l s ing in Rau ta t i en to r i l l e kah -den ja puolen päivän aikana 23.-25.8. yli 60 000 kävijää. Suosituimmat elintarvik-keet loppuivat ennen tapahtuman päättymistä.Herkkujen Suomen ja Syystoberin yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa myös ammattita-pahtuma kaupan ja ravintoloiden sisäänostajille ja tarjottiin kuluttajille mahdollisuus keskustella ruuan tuottajien, jalostajien ja kaupan edustaji-en kanssa ruuan tuotannon vastuullisuusasioista. Herkkujen Suomessa oli mukana 150 ruokayrit-täjää kaikista Manner-Suomen maakunnista. Syystoberissa oli esillä kymmenittäin kotimaisia oluita.

Pohjois-Savo oli mukana ensimmäistä kertaa.

I love Kuopio –brändiä mukaillen Kuopion alu-een Herkkuja - teemassa maistuivat kala, maito ja marjat. Kallaveden tuoreita, voissa paistettuja muikkuja tarjoili Loimutar Oy. Maito oli jalostu-nut upeiksi juustoiksi, jotka oli valmistanut Acr-tic Milk Kiuruvedeltä. Marjoja oli sekä tuoreina että hilloina ja mehuina. Pakkasmarjan tuoreet vadelmat olivat kysyttyjä ja loppuivat kesken. Heinäpuron marjatilan hillot herättivät kiinnos-tusta kauniissa purkeissa. Kiurun kellarin villiyrt-tipesto oli osastomme uutuustuote.

Meiltä kyseltiin myös Hanna Partasen kalakuk-koa. Sitä meillä ei ollut, mutta kalakukkoa löytyi mm. Etelä-Savon osastolta. Etelä-Savosta oli mu-kana kahdeksan yrittäjää; kalakukoista kuivattui-hin yrtteihin ja salaatinkastikkeisiin. Pohjois-Kar-jalasta oli mukana kymmenen yrittäjää; karjalan-piirakoista villisikasäilykkeisiin, hauskin uutuus oli Cityhunaja.

Tapahtumat olivat auki torstaista lauan-taihin. Tapahtumakokonaisuuden järjesti-

Herkkujen Suomi Rautatientorilla vät tuottajajärjestöt MTK ja SLC, Ruoka Suomi -teemaryhmä, Aitoja makuja II-hanke, Pienpanimoyhdistys ja Lammin Sah-ti. Herkkujen Suomi järjestettiin yhdessä Syystoberin kans-sa ensimmäisen kerran vuosi sitten, jolloin tapahtumako-konaisuus keräsi 56 000 kävijää. Kotimaisen ruuan ja olui-den yhteistapahtuma on tarkoitus järjestää myös ensi vuonna.

Helena LehtoaroPohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Herkkujen Suomi -tapahtumassa Pohjois-Kar-jalan osastolla maistellaan Kontiomehun heru-kanlehti -kuohujuomaa.

I love Kuopio –brändiä mukaellen Pohjois-Sa-volaiset herkut esittäytyivät osastolla.

maa- ja kotitalousnaiset

20 proagriat

Suomen Kotiseutuliitto julistaa haettavaksi vuoden 2013 seurantalojen korjausavustukset. Hakemukset on toimitettava Kotiseutuliittoon vii-meistään 30.9.2012. Tänä vuonna hakemukset voi jättää myös sähköisesti.

Seurantalojen korjausavustus on valtionavus-tus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriminis-teriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtä-väksi. Korjausavustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoi-tetun seurantalon. Korjausavustuksella säilyte-tään ja parannetaan seurantalojen kulttuurihisto-riallista arvoa, kuntoa ja toimivuutta.Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrära-hat. Vuonna 2012 korjausavustusta myönnettiin 173 yhdistykselle yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.Korjausavustuksista päättää Suomen Kotiseutu-liiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukun-nan lausunnon perusteella helmi-maaliskuus-sa 2013. Neuvottelukunnassa ovat edustettuna seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjär-jestöt sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ym-päristöministeriö, Museovirasto ja Kuntaliitto. Suomen Kotiseutuliitto edistää monimuotois-

ta suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta, kehittää ja tukee kotiseututyötä sekä palvelee jäseniään kotiseututyön etujärjestönä ja keskuselimenä. Liiton jäsenenä on yli 630 kau-punki-, kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistystä sekä noin 120 kuntaa ja kaikki maakuntaliitot.Kor jausavus tus ten haku ja hakuohjee tSeuranta lo jen kor jausavus tus ten hake-muslomake ja hakuohjeet ovat osoittees-sa www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset Tänä vuonna avustusta voi hakea myös sähköi-sesti verkkopalvelun kautta 3.9. alkaen: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/sahkoinen-haku Lisätietoja: Leni Pakkala, rakennustutkija, Suomen Kotiseutuliittopuh. (09) 6126 3221, leni.pakkala@kotiseutuliitto.fiLiisa Lohtander, tiedottaja/taloussihteeri, Suo-men Kotiseutuliitto puh. (09) 6126 3223, liisa.lohtander@kotiseutuliitto.fiwww.kotiseutuliitto.fi www.seurantalot.fi

Seurantalojen korjausavustukset

Kalastuslain kalastuksenvalvontaa koskevat uu-det määräykset tulivat voimaan 1.4.2012. Uusien määräysten mukaan kalastuksenvalvojan tulee suorittaa ELY-keskuksen järjestämä koe.

Mikkelin kalatalouskeskus on kevään ja kesän

aikana järjestänyt kolme koulutustilaisuutta ka-lastuksenvalvojille. Tilaisuudet on järjestetty yh-teistyössä Kalatalouden keskusliiton kanssa. Kou-lutuksessa käydään läpi uudet valvontamääräyk-set ja muut kalastuksenvalvojan kokeeseen sisäl-tyvät asiat.

Koulutustilaisuuden jälkeen osallistujilla on ollut mahdollista suorittaa kalastuksenvalvojan koe. Koulutukset on pidetty Mikkelissä, Savon-linnassa ja Heinävedellä. Niihin osallistui yli 200 henkilöä, jotka osallistuivat myös kokee-seen, joka oli heti koulutuksen jälkeen. Kokeen on voinut suorittaa myös ilman koulutusta.

Etelä-Savossa kokeen läpäisseitä kalastuksen-valvojia on tällä hetkellä hieman alle 200. Kou-lutukseen osallistuneiden kokeen läpäisyprosent-ti on ollut reilusti yli 90 %. Kalastuksenvalvoja-koulutuksia ja –kokeita järjestetään jatkossa tar-peen mukaan.

Rauno JaatinenToiminnanjohtaja

Mikkelin kalatalouskeskus

Uusia kalastuksenvalvojia lähes 200 Etelä-Savossa

Koulutuksissa käytiin läpi mm. kalastuksenval-vonnan käytännön esimerkkitapauksia.Kuva: Risto Vesa

21proagriat

Tanssiparket-tien ykkönen: A. Aallon Rytmiorkesteri

Kaikilla ei ole samanlainen nälkä

Tarveruokinnalla tehostat tilasi maidontuotantoa.Parempi rehu korkean tuotoksen vaiheessa tuottaa enemmän maitoa, eikä naudoille syötetä liian ravitse-vaa rehua, kun se ei ole tarpeellista.

Lue lisää uusista tuotteistamme: www.suomenrehu.fi

Parempi rehu korkean

Nyt myös reilut vuosisopimusedutKysy lisää myyjältäsi!

Ilmoittaudu heti! Varaa matkasi Matka-Vekan toimistosta puh. 020 120 4000. Ryhmät: puh. 020 120 4090 tai netistä: www.matkavekka.fi/erikoislahdot. Matka-Vekan palvelumaksu 12 €/varaus (ei koske ryhmiä).

Varaa matkasi Matka-Vekan toimistosta puh. 020 120 4000. Ryhmät: puh. 020 120 4090 tai netistä:

BUSSI- JA JUNAKULJETUK-SIA YMPÄRI SUOMEA!

Risteilyn järjestää Agrimarket. Lisätietoja: www.agrimarket.fi/agriristeily

The Voice of Finlandin voittaja Mikko Sipola

7.– 8.2.2013 TURKU-TUKHOLMA-TURKU

Upouusi laiva:

Viking Grace!

Sopii myös panimo- ja elintarvikete-

ollisuuden sivutuotteille

• Luotettava ja tehokas

• Ruostumatonta terästä

• Holvaamaton säiliö

• Edulliset käyttökustannukset

• Umpinainen rakenne pitää rehukes-

kuksen siistinä• Syöttösäiliön koot 4m³, 6m³ ja 8m³

• Liitettävissä automaattiseen ruokin-

tajärjestelmään

mimimimimimmmimimmmimimmimmimimmmmmmimimiiiii o-o-oo-ooo-o-o-o--o-o-o---o-o-o-ooo jjjjjjjjjjjjjjjjjaaaaaaaaaaaaaaaaaaa eeeeeleeeeeelelelelleleleleleeeeeeeeeleeeeleeelellininininininnininininininininniininni tttattatatatatatatatataaatttatattatatatarvrvrvrvrvrvrvrvrvrrrvrvrvrrvvvvviikikikikikikikikkkikikikikkkkikkketeteteteteteteteeteeeteteteeeteteetettetetettete eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

ttttttuouuuououuouoooououooooooooooottttttttttttttttttttttttteiieieieeeiieeieieiiiieiiiiiiiee lllllllllllllllllll eeeeeeeeeennnnnnnnnnnnnniiiimiimimimmiimimimimiiimmiimimiimmmimmimmmoo-o-oo-o--oo--o-oooo-ooo------- jjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa eleleleleeleeelelelllllelllllelellleleeellllellelllellllelllelininininininininininninniniinininiinninininnnnnnnnnninntatttatatatatatatatattatatttattatattttatttttttatttttttttttt rvrvrvrvrvrvrvrvvvvrvrvrvrvrvrvvvvvvvikikikikikikikkikikikikikkkikkkkikikikikikikikkikikikikiiiiiikiiii teeteteeteteteteteteteeteteteteteteteteteteteteteetetetetteteteeeeteeeete e-e-ee-e-ee-e-e-e-e-e-e--e-e-eeee-eee-eee-eee

Pellon Crimbox

Pellon Group Oy | Puh 06-483 7555 | www.pellon.com

Murskeviljan välivarastointiin, automaattiseen siirtoon ja annosteluun

-----------

22 proagriat

Paavo 0400- 678 177

Kosti 0400- 678 887

Tähkän mitan edellä!

Pohjois-Karjalan SiemenAito ja rehti siemenliike!

KAIKKI MAATILAN SIEMENET TILALLE TOIMITETTUNA

Maakunnan parhaat viljat

VENLABOR -kaura

ELMERIBOR -ohra

Nurmisiemenseokset apilalla tai ilmanValmiit tai tilan omilla seossuhteilla

POHJOIS-KARJALAN SIEMEN paavo.koponen@tilasiemen.fi

Mui

sta

syks

yllä

!★

vilje

lyn

suun

nitt

elu

★ r

ehun

äytt

eet

ja -

anal

yysit ★

ru

okin

nano

hja

usp

alve

lut ★

tilan

euvo

ntap

alve

lut ★

tilip

alve

lut

Hyö

dyn

nä P

roAgriasi p

alve

luita

- ot

a ai

kaa

itslle

si

23

Ilmoittaja!ProAgria

Itä-Suomensivuilla

täsmätavoitatn. 20.000maatilaa

Itä-Suomenalueella!

24