Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon ProAgriat

17. vuosikerta 4/2011Jäsen- ja asiakaslehti

ProAgriaItä-Suomi

maa- ja kotitalous-naiset ja proagriats. 18-28

kasvi jaympäristös. 12-15

kotieläin ja luomu s. 5-11

proagriatpalvelut s. 29-32

2

Lehden julkaisija:

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305. Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294

• ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 Joensuu

Lehti ilmestyy v. 2012:n:o 1 viikolla 6,

Toimitus:• Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435• Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Itä-Suomi

Viimeisen kuukauden ai-kana on Pohjois-Karjalassa pidetty useita uusien navet-tojen avajaistilaisuuksia. Ne ovat keränneet paljon väkeä, ja niissä on samalla ollut mahdollisuus tutustua alan uu-simpaan teknologiaan ja kuulla yrittäjän kokemuksia inves-toinnin läpi viemisestä. Nämä tilaisuudet osaltaan saanevat myös uusia investoijia liikkeelle.

Nyt onkin otollinen aika käynnistää investointeja erityises-ti maitotiloilla. Maidon hinta on hyvällä tasolla, ja investoin-teja tehneet, ammattinsa hallitsevat yrittäjät tekevät hyvää tu-losta. Tällä hetkellä maidosta on jopa pulaa, kun kulutustot-tumusten muutokset mm karppausinnostuksen myötä lisää-vät maitorasvan kysyntää. Yleinen talouskehitys sen sijaan on ainakin hidastunut, ellei menossa kohti taantumaa. Täl-laisessa tilanteessakin elintarvikemarkkinat peruselintarvik-keiden osalta ovat kuitenkin kohtuullisen vakaat. Sen sijaan rakennusinvestoinnit asuinrakentamisessa ja monilla muilla toimialoilla vähenevät, mikä on omiaan myös hillitsemään rakennuskustannuksia. Eli jos resursseja on, niin hitaan ta-louskehityksen aika voi tarjota maatilayrittäjälle hyvinkin otollisen tilaisuuden investointien toteuttamiseen. Timpurei-ta on paremmin saatavissa silloin, kun muilla toimialoilla on hiljaista.

Maitotilojen investointitukien rahoittamiseen on varo-ja hyvin käytettävissä, ainakin vielä tämän EU-ohjelmakau-den aikana, joka päättyy v. 2013. Pohjois-Karjalassa pyrim-me yhteistyössä kuntien ja kehitysyhtiöiden kanssa luomaan kuntapohjaisen vakuussäätiön, joka voisi antaa investoiville maitotiloille tarvittavia lisävakuuksia. Tämä saattaa lähivuo-sina helpottaa merkittävästi varsinkin suurempien navettain-vestointien liikkeelle lähtöä.

ProAgria kykenee tarjoamaan investoijalle paremman ja monipuolisemman palvelupaketin kuin koskaan aiemmin. Useista asiantuntijoista koostuva investoivan tilan neuvonta-tiimi antaa turvallisen taustatuen investoinnin alkumetreiltä lähtien. Rakennussuunnittelumme on huipputasoa, ja 3D-tekniikan avulla voimme aiempaa paremmin havainnollistaa suunnitellut ratkaisut. Voimme tarjota myös pääsuunnittelun ja tarvittaessa auttaa hankintojen kilpailutuksessa, mikä on oleellinen osa investointikustannusten hallintaa. Tarjoam-me runsaasti ajankohtaista koulutusta tuotannon ja talouden hallintaan, ja pyrimme auttamaan myös resurssien, esim li-säpellon hankinnassa.

Mikä ilahduttavinta, myös asenneympäristö maatalous-elinkeinoa kohtaan on muuttunut ja muuttumassa parem-paan suuntaan. Maatalousyrittäjää ja hänen työtään arvos-tetaan. Tekniikan kehittyessä ja helpottaessa raskaiden työ-vaiheiden toteuttamista, on myös nuorten mielenkiinto alaa kohtaan kasvamassa. Ja miksi ei olisi. Suurten teollisuusyri-tysten lomautus- ja irtisanomisuutisten virrassa maatilayrittä-jyys omaa kuitenkin tietyn vakauden, luonnonläheisyyden ja vapauden.

Ota yhteyttä ProAgrian neuvojaan jos mietit investointia – suurempaa tai pienempää. Soitto, meili tai tekstari meille, niin homma käynnistyy.

Eero ParviainenToimitusjohtaja

ProAgria Pohjois-Karjala ry

Inves-tointien aika maito-tiloilla

Niin vain taas alkaa yksi vuo-si olla lopuillaan ja marraskui-set päivät ovat vain lyhyt har-maa hetki pimeiden iltojen ja öiden välissä. Maamiehen kii-reet helpottavat ja voi hetken huohtaa kesän kiireiden jäl-keen. On hyvä muistella mi-ten se vuosi menikään ja alkaa pikkuhiljaa suunnitella tulevaa vuotta.

Mennyt kasvukausi oli koko-naisuutena oikein hyvä, läm-pöä, kosteutta ja poutakelejä oli ainakin täällä Etelä-Savon puolessa melkeinpä optimaa-lisesti, eivätkä kesän hellejak-sotkaan jatkuneet yhtäjaksoi-sesti kuukausitolkulla, kuten edellisenä kesänä. Kun vielä sadonkorjuuaikanakin oli sopi-via poutajaksoja, on laareissa sekä määrältään että laadultaan hyvä sato ja tulevaan talveen on hyvä lähteä. Jatkuisivat vaan nämä marraskuun lämpimät ke-lit niin säästyisi hieman kallista energiaa!

Tälle vuodelle sattui kaksikin suurta juhlaa itäsuomalaisiin ProAgrioihin. Elokuussa Pro-Agria Pohjois-Savo juhli kome-asti 150 vuotista toimintaansa Alapitkän kesäteatterin tiloissa upeassa kesäsäässä lähes täy-delle katsomolle. Kiitoksia oi-kein paljon hyvistä juhlista vie-lä kerran! Lokakuun puolivälis-sä oli sitten meidän eteläsavo-laisten vuoro juhlia omaa 150 vuotista taivaltamme, tällä ker-taa sateen varalta Kongressikes-kus Mikaelin sali täyttyi muka-vasti ja saimme aikaan oikein mukavat ja lämminhenkiset juhlat. Suuret kiitokset kaikille juhlissa olleille ja meitä muista-neille, tästä on hyvä jatkaa töi-tä Etelä- Savossa maaseudun ja maaseudun ihmisten puolesta.

Suurin piirtein noiden juh-lien puolessa välissä tuli hie-man arkisempia, jopa inhorea-listisia terveisiä valtakunnan uudelta hallitukselta. Vuoden 2012 budjetissa tultaisiin muis-tamaan maaseudun neuvontaa roimilla valtionavustusten leik-kauksilla ja leikkauslinja jat-kuisi pitkin vaalikautta loppua kohti kiristyen. Nämä uutiset vaikeuttivat huomattavasti jo ennestään tiukkoja ja niukkoja ProAgria Keskusten budjettien laatimisia, puhumattakaan neu-vojakohtaisista budjeteista. Asi-aa hankaloitti vielä päätöksien tulo hyvin loppuvuodesta, jol-loin jo valmisteltuja asioita piti laittaa uusiksi. Tänä syksynä on varmasti pitänyt kääntää joka kivi ja kurkistaa joka kaappiin, että on saatu budjetit tasaan.

Suurimpana mahdollisuute-na sekä kykynä toimia entistä taloudellisemmin tulevaisuu-dessa että pystyä kehittämään myös jatkossa ensiluokkaisia ja asiakkaiden vaatimia neuvon-tapalveluita, pidän ProAgria Keskusten yhdistymisiä. Tällä

sektorilla on myös edetty tänä vuonna. ProAgria Etelä-Karjala lähti toteuttamaan uutta ProAg-ria Etelä-Suomea. Varmasti pit-kään harkittu ja heidän kannal-taan oikea päätös. Oikein pal-jon menestystä ja toivottavasti yhteistyö jatkuu myös tulevai-suudessa!

Muut niin kutsutun Muikku- alueen ProAgriat eli Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Pohjois- Kar-jala vahvistettuna Keski- Suo-men ja Kainuun ProAgrioilla pyrkivät syventämään yhteis-työn yhteiseksi taloksi. Yhdisty-mishuumassa ei saa kuitenkaan unohtaa ketä varten toimimme, neuvontapalveluita tarvitsevan maaseudun yrittäjän tarpeet ja toiveet tulee pystyä täyttämään jatkossa entistä paremmin.

Haasteelliset ajat tuntuvat vain jatkuvan, kansainvälinen rahoituskriisi aiheuttaa epävar-muutta, hallituksen kova säästö-politiikka ajaa sekä maatalous-yrittäjiä että neuvontajärjestöä vyönkiristykseen eikä globali-saatio tunnu säästävän syrjäi-sempiäkään seutuja otteestaan. Toisaalta on myös paljon hy-viäkin signaaleja ilmassa, lähi-

ruoka- ja luomuteema nostaa väkisin myös kotimaisen ruuan arvoa kokonaisuutena, kulutta-jat arvostavat entistä enemmän täyteläisiä ja täyspainoisia ma-kunautintoja, ruokavienti ve-tää hyvin ja jättää tulostakin, bioenergian tarve ei ainakaan ole vähenemässä, kaupunkien asukkaat viettävät lisääntyvää vapaa-aikaansa entistä enem-män maaseudun rauhassa… Listaa voisi jatkaa vielä mutta tästäkin jo huomaa että mah-dollisuuksia meillä maaseudul-la riittää. Työtä tosin tarvitaan, jotta nuo mahdollisuudet saa-daan muokattua toimeentuloksi ja vauraudeksi.

Iltojen yhä pimetessä ja aa-mun sarastuksen entisestään myöhentyessä on hyvä rau-hoittaa ajatukset pikkuhiljaa adventtiaikaa ja lopulta Joulua kohti. Haluankin tässä lopuksi toivottaa kaikille oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua ja aina pa-rempaa Uutta Vuotta 2012!

Pasi Pulkkinenpuheenjohtaja

ProAgria Etelä-Savo

Arkea ja juhlaa

3

Viiden Etelä-Suomen ProAg-ria – keskuksen hallitukset hy-väksyivät kokouksessaan 21.- 22.10.2011 aiesopimuksen yh-distymissuunnitelmasta, jonka tavoitteena on muodostaa Pro-Agria Etelä-Suomi ry. Aiesopi-mus yhdistymissuunnitelmas-ta allekirjoitettiin 40 hallituk-sen jäsenen toimesta. Suunni-telman mukaan uusi ProAgria Etelä-Suomi ry aloittaa toimin-tansa 1.1.2013.

Yhdistymissuunnitelmaa kä-siteltiin syksyn aikana kaikkien viiden keskuksen alueella jär-jestetyissä alueellisissa keskus-telutilaisuuksissa..

Saadun palautteen perus-teella yhdistymissuunnitelmaa muokataan edelleen ja sen jäl-keen suunnitelma hyväksyte-tään kunkin keskuksen ylim-missä päättävissä elimissä ke-vään ja kesän 2012 aikana.

Hallitusten yhteiskokoukses-sa 21.-22.10.2011 hyväksyttiin uuden keskuksen sääntöluon-nos, hallintomalli, jäsenyysmal-li sekä aiesopimus yhdistymis-suunnitelmasta. Kokouksessa päätettiin, että uuden yhdistyk-sen kotipaikaksi kirjataan van-himman yhdistyksen, ProAgria Etelä-Karjalan kotipaikka Lap-peenranta. Yhdistyksen hallin-tokeskukseksi ehdotetaan Hä-meenlinnaa, joka pystyy tarjo-amaan uudelle organisaatiolle tarkoituksenmukaisimmat tilat.

Toiminta jatkuu edelleen kaikkien viiden keskuksen alu-eella ja toimipaikat säilytetään

kussakin maakunnassa. Hallin-non kokoukset hajautetaan sa-moin koko toiminta-alueelle.

Viiden Etelä-Suomen ProAg-ria keskuksen hallitusten yh-teiskokouksen 21.-22.10.2011 ehdotuksen mukaan uuden yh-distyksen ylintä päätäntäval-taa käyttää edustajisto, johon kuuluu 50 henkilöä. Edustajis-ton paikkajako on 31.12.2018 saakka: Häme 16, Pirkanmaa 11, Etelä-Karjala 8, Uusimaa 8 ja Kymenlaakso 7. Tämän jäl-keen edustajiston paikkajako määräytyy jäsenmäärän perus-tella.

Valmistelu- ja siirtymävai-heen hallitukseen kuuluu Hä-meestä 3 ja muista keskuksista kaksi jäsentä. Siirtymävaiheen hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin ProAgria Hämeen hallituksen puheenjohtaja Kim-mo Hovi Orimattilasta. ProAg-ria Etelä-Karjalan edustajina valmistelu- ja siirtymävaiheen hallituksessa ovat ProAgria Ete-lä-Karjala ry:n hallituksen pu-heenjohtaja Antti Kaarna Lap-peenrannasta ja varapuheen-johtaja Kai Suutari Rautjärvel-tä.

Yhdistymissuunnittelun vaa-

tiessa yhä enemmän työaikaa, yhdistymisen projektipäällikök-si valittiin ProAgria Pirkanmaan johtaja Lasse Uotila ja hänen työparikseen ProAgria Uuden-maan toimitusjohtaja Ari Toivo-nen.

ProAgria Etelä-Suomi ry:n toimitusjohtaja ja muut avain-henkilöt valitaan myöhemmin vuoden 2012 kuluessa.

Suunnitteilla olevan uuden Suomen suurimman ProAgria keskuksen liikevaihto tulee ar-vion mukaan olemaan noin 12 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 170 henkilöä.

Uuden ProAgria Etelä-Suomi ry:n aluekeskuksen suunnittelu on edennyt myönteisessä hen-gessä.

Lisätietoja antavatProAgria Etelä-Karjala: Johtaja Eero Juntunen, puh. 0400 – 372857, sähköposti: eero.juntunen@proagria.fiHallituksen puheenjohtaja Ant-ti Kaarna, puh. 050 – 3685161, sähköposti: antti.kaarna@pp1.inet.fi

ProAgria Etelä-Suomi ry:n valmistelu etenee

Viiden ProAgria keskuksen hallituksen jäsenet yhteiskuvassa ProAgria Etelä-Suomen yhdistymissuunnitelman allekirjoituksen jäl-keen.

Maatalousyrittäjien arki on jo kääntynyt talveen. Syksyn sa-donkorjuu ja muut syystyöt on jo saatu päätökseen. Kotieläin-tiloillakin on päästy sisäruokin-takauden työrytmiin. Talvikau-delle tultaessa on aikaa palau-tua kesän ja syksyn kiireistä.

Fyysisesti ja henkisesti ras-kaan työn vastapainoksi maa-talousyrittäjä tarvitsee vapaa-aikaa ja lomaa. Lomalla voi ja pitääkin rentoutua itselleen mieluisella tavalla. Erilaiset har-rastukset mm. liikunta vaikkapa lähiluonnosta nauttien tai met-sästyksen parissa on monille totuttu tapa työn lomassa hoi-taa kuntoa ja mielenvirkeyttä.

Maatalousyrittäjien vuosi-loma- ja sijaisapujärjestelmä mahdollistavat myös ns. mai-seman vaihtamisen. Yksi vaih-toehto lomakohteeksi voisi olla ns. kuntoloma.

Kevättalvella 2012 MTK, Mela ja Sokos-Hotellit tarjoa-vat valmiiksi paketoituja 2 x 3 päivän kuntoremonttikursseja S-ryhmän kylpylöissä. Näille kursseille voi osallistua omal-la kustannuksella tai mikäli viljelijällä on työterveyshuol-lon tekemä kuntoutuspäätös, voi kuntoremontin ajalta hakea Kelan kuntoutusrahaa ja saada kuntoremonttikurssin ajalle si-

jaisapulomituksen. Lisätietoja saa omasta MTK-liitosta tai lä-himmältä Mela asiamieheltä. www.mela.fi ja www.mtk.fi

MTK:n jäsenet saavat jäsene-tuna alennusta ja erilaisia tarjo-uksia myös Lomayhtymän kyl-pylä / kuntoutushotelleihin. Li-sätietoja www.mtk.fi/jäsenedut.

Muistakin kylpylähotelleis-ta ja kuntoutuskeskuksista on mahdollista ostaa yksityisesti ns. kuntolomia. Kuntolomiin si-sältyy majoituksen ja ruokailu-jen lisäksi ohjattua liikuntaa ja joskus myös kuntotestejä. Kun-tokeskuksissa on mahdollista kokeilla ohjatusti myös eri lii-kuntalajeja. Lisäksi halutessaan voi ostaa eri hinnalla myös hie-rojan – ja fysioterapeutin pal-veluja. Lisätietoja saa yritysten nettisivuilta tai kysymällä suo-raan ko. kohteista.

Maaseudun Terveys ja Loma-huolto ry:n ja Lomayhtymä ry:n kautta on haettavissa tuettuja lomia. Tarjonnassa on liikunta-lomaa luonnossa sekä perhelo-mia ja lomia erityisryhmille. Tu-etut lomat ovat edullisia eten-kin lapsiperheille kun mukana on monta lähtijää. Myös aikui-set voivat hakea lomia yksin tai yhdessä puolison kanssa. Lisä-tietoja www.mtlh.fi ja www.lo-mayhtyma.fi.

Työterveyshuollon kautta haetaan ASLAK- kuntoutukseen (ammatillisesti syvennetty lää-kinnällinen kuntoutus). ASLAK kohdentuu lähinnä alle 50-vuo-tiaisiin, joilla on työkyvyn alen-tumaa ennakoivia oireita. Työ-terveyshuolto voi ohjata myös TYK valmennukseen (työkykyä ylläpitävä ja parantava valmen-nus) mikäli henkilöllä on jo to-dettu työkykyä haittaava vam-ma tai sairaus. Lisätietoja työ-terveyshuollosta.

Säännölliseen liikuntaan on joillakin MTK-yhdistyksillä tar-jolla omia kuntosali tai uima-hallivuoroja. Yhteisillä liikun-tavuoroilla toteutuu myös sosi-aalinen kanssakäyminen oman alan ihmisten kanssa. Lisäksi tarjolla on kansalaisopistojen liikuntaryhmät, joista löytyy varmasti jokaiselle mieluisia la-jeja.

Eikä unohdeta omaehtoista liikuntaa esim. kävelyä tai hiih-toa, jota voi harrastaa ajasta ja asuinpaikasta riippumatta. Ul-koilu talvisessa maisemassa on erinomaista fyysisen ja henki-sen kunnon ylläpitoa.

Tieto liikkeelle -hankeYritysneuvoja

Helvi LeinonenProAgria Pohjois-Karjala

Lomalle kunnon vuoksi

4 talous

Yritykset kasvavat ja kehitty-vät ja samalla myös kirjanpi-donvaatimukset yritykselle li-sääntyvät. Sähköinen laskutus yleistyy ja verojen maksukäy-tännöt muuttuvat. Miten tilitoi-mistojen palveluja ja osaamista voidaan hyödyntää paremmin niin, että yritys voi keskittyä omaan osaamiseensa?

Yrittäjän työpäivät täyttyvät pienessä yrityksessä markki-noinnista, myyntityöstä, tuot-teen tai palvelut tekemisestä, yrityksen ja ihmisten johtami-sesta ja monesta muusta asias-ta. Jossain välissä pitää paneu-tua vielä taloushallinnon tehtä-viin. Tämän päälle tulee vielä taloudellinen vastuu siitä, että yritys pystyy maksamaan palkat ja ostolaskut ajallaan. Yrityksen menestyminen edellyttää ajan hermolla olemista ja myös yri-tyksen tulevaisuuden kannalta tarvittavia merkittäviä päätöksiä ja investointeja. Pienessä yri-tyksessä nämä kaikki tehtävät lankeavat yrittäjän huoleksi.

Taloushallinnon ulkoistaminen

Taloushallinto voidaan tuot-taa itse tai ostaa se asian osaa-valta tilitoimistolta. Lakisääteis-ten peruspalvelujen lisäksi tili-toimisto voi huolehtia laskujen lähettämisestä, ostolaskujen käsittelystä, budjetoinnista, ra-portoinnista, palkkahallinnos-ta ja tarvittaessa voidaan jopa kassanhallinta ottaa tilitoimis-ton hoidettavaksi.

Ostamalla taloushallinnon palvelut yrityksen ulkopuolelta,

saa käyttöönsä sen alan koulu-tettujen ammattilaisten osaami-sen ja ohjelmistot, joiden os-toon ei pienellä yrityksellä ole järkevää investoida. Samalla yrittäjien aika vapautuu varsi-naiseen liiketoimintaan. Tällä tavalla ulkoistetun taloushal-linnon kustannus katetaan yri-tyksen lisääntyvillä tuotoilla tai yrittäjän lisääntyneenä vapaa-aikana. Käytännössä myös yrit-täjän henkinen taakka helpot-tuu.

Paperiton kirjanpito

Näitä palveluja voidaan to-teuttaa myös Internetin väli-tyksellä. Valtaosa laskuista tu-lee edelleen paperisena ja ne voidaan ohjata tulemaan suo-raan tilitoimistoon. Tilitoimis-tossa paperilasku ”skannataan” sähköiseen muotoon ja tämä tallennetaan laskujen maksa-tusjärjestelmään. Verkkolaskut ohjautuvat tähän järjestelmään suoraan. Tiliöinti kirjanpidon ti-leille tapahtuu jo tässä vaihees-sa. Asiakas saa halutessaan las-kuista ilmoituksen sähköpos-tiin, jossa olevasta linkistä ne avautuvat tietokoneen näytölle. Laskun kuvasta ja mahdollisis-ta liitteistä asiakas tarkistaa os-tolaskun oikeellisuuden ja hy-väksyy sen maksuun. Tarkista-miseen ja hyväksymiseen tarvi-taan Internet-yhteys.

Lasku menee ostoreskont-raan, josta näkee kaikkien saa-puneiden laskujen tilanteen. Tilitoimisto maksaa laskun erä-päivänä asiakkaan pankkiti-liltä. Kun lasku on maksettu, se siirtyy sähköisesti kirjanpi-

toon. Kirjanpitäjä tarkistaa vie-lä tiliöinnin. Tapahtumat tosite-aineistoineen tallentuvat luotet-tavasti sähköiseen arkistoon ja paperilaskut joutavat silppuriin, jos asiakas ei niitä halua itsel-leen muistoksi.

Paperiton kirjanpito poistaa asiakkaan ja tilitoimiston väli-matkan merkityksen. Kanssa-käyminen tapahtuu esimerkiksi puhelimen ja sähköpostin avul-la. Henkilökohtaisia tapaamisia ja palavereita voidaan järjestää tarpeen mukaan.

Palkkahallinto

Palkkojen laskemiseen ja maksamiseen liittyvät vaati-mukset kasvavat koko ajan. Kaikki pitää tehdä oikein ja ajallaan. Työvoiman palkka-us tuo mukanaan myös muita vaatimuksia. Yrityksessä nou-datettavat työehtosopimukset tai yleissitovuudet pitää tuntea, Kelalle joudutaan tekemään erilaisia ilmoituksia, työnteki-jän ammattiliittoon maksetaan jäsenmaksuja, työntekijät jää-vät sairaslomalle ja haluavat palkkatodistuksia jne. Hyvällä tilitoimistolla on palkkahallin-toon liittyvää osaamista ja käy-tössään palkkahallinnon atk-ohjelmia, joista tiedot siirtyvät suoraan kirjanpito-ohjelmiin.

Budjetointi ja kassanhallinta

Budjetoinnilla tarkoitetaan ennusteiden tekemistä yrityk-sen tuloille ja menoille seuraa-viksi kuukausiksi tai vuosiksi.

Yrittäjän itsensä lisäksi ennus-tetta voidaan tarvita esim. haet-taessa lainaa tai avustuksia. Kassabudjetti on helpoin tapa ennakoida kassan eli pankkiti-leillä olevien rahojen riittävyyt-tä.

Vakavan maksuvalmiuskriisin hoidossa saattaa olla järkevää ulkoistaa koko kassanhallinta tilitoimistolle. Tärkeintä tässä asiassa on välttää ulosoton ja muiden viivästyskulujen aihe-uttamia lisäkuluja, jotka ovat moninkertaisia verrattuna tili-toimiston perimään palkkioon.

Sisäinen laskenta

Yrityksen perinteinen kirjan-pito tähtää veroilmoituksen te-kemiseen. Tämä on ulkoista laskentaa. Sisäisellä laskennal-la tarkoitetaan yrityksen kan-nattavuuden selvittämistä jaka-malla tulos eri ryhmiin, jolloin nähdään esimerkiksi matkailu-yrityksessä mitä ravintolapalve-lut, majoitus ja ohjelmapalvelut tuottavat tulosta ja miten pal-jon ne kukin sitovat pääomia kyseiseen toimintaan. Sisäinen laskenta voidaan toteuttaa kus-tannuspaikkalaskennan avul-la, jossa tuotot ja kulut kohdis-tetaan eri toiminnoille. Myös palkat voidaan jakaa kyseisille toiminnoille.

ProAgrian tilipalvelu

Tilipalvelu on ProAgrioiden nimi taloushallintopalveluille, joka voi olla vain kirjanpitoa ja veropalveluita kuten tähänkin asti. Tavoitteenamme kuitenkin

on vastata entistä paremmin maatilojen sekä muiden yritys-ten ja yhteisöjen kasvaviin ta-loushallintotarpeisiin. Tilipal-velukokonaisuuteen kuuluu ai-empaa laajemmin myös talous- ja yritysneuvontaa. Tilipalvelun avulla halutaan auttaa yrityksiä menestymään paremmin toi-minnassaan. Yritysneuvoja on yrityksen tukena myös aloitus- ja laajennusvaiheen jälkeen ar-vioimassa, kuinka suunnitelmat toteutuvat myös yrityksen talo-udessa.

Yhtiömuotoiset maatilat ovat jos sitä kokoluokkaa olevia yri-tyksiä, joissa laajat taloushal-linnon palvelut ovat tarpeen samalla tavalla kuin elinkeino-verolain (EVL) mukaisissa yri-tyksissä. Muillakin maatiloilla on samat tarpeet tuloksen seu-rannassa, työvoiman palkkaa-misessa jne. Maatiloillakin on tarvetta saada keskittyä karja-talouteen ja maanviljelyyn ja ulkoistaa ”paperityöt” ammat-tilaisille.

Tilipalvelut ovat käytössä Itä-Suomen ProAgrioissa. Ete-lä-Karjalassa tilipalvelut tuot-taa ProTalous Etelä-Karjala Oy. Kerromme mielellämme palve-luistamme lisää.

Juhani Paavilainen, ProAgria Pohjois-Savo

Antero Parkkonen, ProAgria Etelä-Karjala,

ProTalous Etelä-Karjala Oy Kirsi Jaakkola,

ProAgria Pohjois-KarjalaHannu Hämäläinen, ProAgria Etelä-Savo

Yrityksen taloushallintopalvelut laajenevat ja sähköistyvät

Onnistunut matka KoneAgriaan

ProAgria Pohjois-Karjala toteutti pitkään suunnittelilla olleen matkan työterveyshoitajien ja toimihenkilöi-den yhteismatkasta KoneAgriaan Jy-

väskylään. Monien yhteen sattumien vuoksi, mm koululaisten syysloman sattuminen samaan aikaan verotti puolin ja toisin matkalaisia. Tärkeänä

koettiin tutustuminen toisiimme ja myös kasvotusten ajatusten vaihtaminen. Kone-Agriassa sitten Esa Eerikäinen asiantun-tijana johdatti työterveyshoitajia ja myös toimihenkilöitä tämän päivän koneiden maailmaan. Työterveyshoitaja Anja Ryhä-nen, Joensuun työterveyshuollosta totesi-kin että maatalousyrittäjän on hallittava monipuolisesti ja laaja-alaisesti niin kas-vinviljely kuin eläintenhoitoon liittyvät laitteet ja vempaimet. Mielenkiintoisek-si laitteeksi Anja nimesi pienkuormaajaan liitettävän harjakoneen. Kiteen työter-veyshuollosta Seija Teppana teki havain-non, että maatalouden ympärillä työsken-telee jo varsin monipuolisesti kansainvä-listäkin tuotekehittelyä ja myös yksittäisiä yrittäjiä oli esittelemässä innovaatioita n. Monet tuotteet syntyvät käytännön ja ko-kemuksen kautta toimiviksi laitteiksi. Sen-jan mielestä näyttelyssä käynti avasi enti-sestään sitä maailmaa missä viljelijä tänä päivänä työskentelee ja ymmärrys maa-talousyrittäjän työtä kohtaan lisääntyi. Soile Kurttilan Liperin työterveyshuol-losta yllätti näyttelyn massiivisuus. Näyt-teilleasettajia oli paljon ja erityisesti ko-neiden suuri koko hämmästytti ja mieti-tytti kuinka monen viljelijän arkipäivään se todellisuudessa on. Oli helppo seura-ta havainnollisesti videoilta työnäytök-siä ja katsoa niin monta kertaa että asia

tuli selväksi. Hyödyllisenä laitteena Sei-ja löysi paalileikkurin, joka kerää muo-vin ja verkon pois saman tien yhdellä otteella. Tämän päivän ilmiö, tehokkuu-den korostaminen oli näkyvissä osas-toilla näyttelyssä ” aika on rahaa”. Ilah-duttavaa on että ergonomiaan oli kiin-nitetty hyvin huomiota, mutta miinuk-sena huomattiin että esim. klapikone-esittelijöiltä puutuivat kuulosuojaimet. Työterveyshoitajien ”huoli” liittyi vilje-lijöiden henkiseen ja fyysiseen jaksa-miseen kaikkien investointien keskellä. Työterveyshuoltoon liittyminen jo varhai-sessa vaiheessa kuin myös asiantuntijoi-den avun käyttäminen auttaa ratkaisemaan yhdessä ongelmia ja suunnittelemaan toiminnat pitkällä tähtäimellä järkeviksi. Kaikkiaan näyttelyä pidettiin hyvin laaja-na ja monipuolisena ammattilaiselle tär-keänä paikkana. Paikalla oli perjantaina runsaasti nuoria lapsiperheitä jotka olivat innostuneita työstään. Kotiin löytyi myös paljon luettavaa ja esitteitä tutkittavaksi. Kotimatkalla käytiin päivän antia läpi ja yhdessä todettiinkin matkan onnistuneen kaikin puolin.

Anu Pesonen ProAgria Pohjois-Karjala

Kuvassa työterveyshoitajat (vas.) Seija Teppana, Soile Kurttila ja Anja Ryhänen kuuntelevat tarkkaavaisina Esa Eerikäistä.

5kotieläin

Pelastussuunnitelman tarkoi-tuksena on ehkäistä tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden syn-tymistä sekä suojata henkilöitä, eläimiä ja omaisuutta uhkaa-vassa vaaratilanteessa. Lisäksi pelastussuunnitelman tarkoituk-sena on varautua vahingon vaa-ran omatoimiseen torjumiseen ja turvata tiloista poistuminen sekä pelastustoiminnan mah-dollisuus vaaratilanteissa.

Pelastussuunnitelman laati-minen edellytetään pelastustoi-men asetuksen 407/2011 mu-kaan ympäristösuojeluasetuk-sen (169/2000) 1§ mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin.

Osoite- ja yhteystiedot kuntoon

Pelastussuunnitelman enna-koivia toimia ovat maatilan sel-keät osoitetiedot tienvarsiviit-toineen sekä vastuuhenkilöiden ja pelastustoimia auttavien yh-teistyökumppaneiden puhelin-tiedot.

Vahingon sattuessa tulipalo vaurioittaa usein koko maatilaa koskevia sähkönlaitteita, sekä vesi– ja lämmitysjärjestelmiä. Tällöin sähkönjakeluyhtiön ja lvis-, sekä koneurakoitsijoiden apu on ensiarvoista pyrittäessä saamaan säilyneet rakennukset varsinkin talvisin kovien pak-kasten aikoihin toimimaan nor-maalisti. Eläinten pelastukses-sa apua tarvitaan usein oman väen ja pelastuslaitoksen lisäk-si naapuriviljelijöiltä, eläinlää-käreiltä, eläinkuljetusliikkeiltä sekä ennalta mietittyjen alueen tyhjien navetoiden omistajilta.

Tulipalojen ja vaaratilanteiden ennakointi

Tulipalojen ja vaaratilantei-den ennakoinnin tarkoitukse-na on tunnistaa omaa tilaa uh-kaavat vaarat, jotka tulee pyr-kiä poistamaan, korjaamaan tai suojaamaan suurten vahinkojen ehkäisemiseksi.

Vaaranpaikkoja voivat olla kunnossapidon puutteet, ku-ten vialliset sähkölaitteet, puutteellisesti takapalosuoja-tut lämpökeskukset ja hormi-en riittämätön paloeristys sekä tulityöpaikan palosuojaus.

Varhainen palon havaitseminen

Varhaisen palon havaitsemi-seksi on suositeltavaa varustaa tuotantotilat maatiloille soveltu-valla, savuun reagoivalla palo-varoitinlaitteistolla. Jo kytevään alkupaloon reagoiva hälytys-laitteisto mahdollistaa jopa pa-lon tukahduttamisen tilan oman väen voimin ja antaa tarvittaes-sa aikaa myös eläinten pelasta-

Maatilan pelastussuunnitelma voi säästää tuotantoeläinten menetykset

miseen ulos. Omatoimisen alkusammutuk-

sen onnistumisessa tärkeintä on toimivan ja riittävän sammu-tuskaluston esteetön saatavuus. Alkusammutuskalustoa tulee olla saatavilla vähintään 30 m välein ja vesipaloposteja, joil-la ulottuu sammuttamaan koko rehutilan alueelle.

Pelastussuunnitelman keskei-simpiä tehtäviä on henkilö- ja eläinturvallisuus tulipalon tai vaaran uhatessa.

Eläinten pelastamista hel-pottavat selvästi merkityt pois-tumis- ja pelastusreitit, sekä eläinten käsittelyyn helposti ja näkyvästi sijoitetut työvälineet, kuten irrotus- ja avausmekanis-mit, leikkurit, köydet ja päitset. Ulospelastettujen eläinten oh-jaaminen turvallisen matkan päähän palopaikasta aidattuun kokoomatilaan pois sammutus-töiden alta ja sieltä kuljetukset tilapäisiin eläinsuojiin helpotta-vat sammutustyötä ja vähentä-vät eläinten menetyksiä.

Pelastustyötä helpottamaan laadittu Maatilan Turvallisuus-infotaulu tiivistää tiedot tuotan-

totiloista Sisätiloihin näkyvästi sijoitet-

tuun Maatilan turvallisuusinfo-tauluun kootut merkinnät, pe-lastusreiteistä, alkusammutus-kalustosta, sähkökeskuksesta, päävesisulusta ja ilmastoinnin ohjauksesta helpottavat pelas-tuslaitosta pelastustoiminnassa. Samoin turvallisuusinfotaulusta on apua selvitettäessä piha-alu-eella olevia, vaaranpaikkoja ku-ten lannoitevarastoja, öljyjen ja kemikaalien varastointipaikkoja sekä lisäsammutusvesipaikkoja ja vesiputkien sekä sähkökaa-pelien sijainteja.

Vakinaisen sekä tilapäisen työvoiman huolellinen pereh-dytys turvallisuusasioihin ja säännöllinen harjoittelu autta-vat vahinkotilanteessa, toimi-maan järkevästi ja onnistumaan pelastustilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kasvava sähkön tarve asettaa vaatimuksia sähkölaitteille

Vuosittain maatilojen suurpa-

loista reilut puolet lähtee liik-keelle viallisista sähkölaitteista, johdoista ja valaisimista. Vial-liset sähkölaitteet muodostavat myös huomattavan tapaturma-riskin kosteissa, pölyisissä ja usein ahtaissa tuotantotiloissa.

Sähkölaitteiden turvallisuus on avainasemassa lisäämässä maatilojen turvallisuutta. Päivit-täinen sähkölaitteiden kunnos-sapito on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota tilojen rakentamiseen. Tilatoi-minnan laajentuessa sähkölait-teistojen määrä ja tehon tarve nousee. Vaiheittaisen laajen-tamisen myötä rakenteisiin voi jäädä vanhoja, usein alimitoi-tettuja, salaman jännitevaihte-lun sekä ylikuormituksen vau-rioittamia sähköjohtimia ja lii-toksia. Näin muodostetun säh-köasennusten kokonaisturval-lisuus jää usein varmistamatta, kun työhön osallistuvat useat eri sähköurakoitsijat ilman kun-nollista yleiskuvaa sähkösuun-nitelmasta. Usein näissä tilan-teissa käyttöönottotarkastustu-kin voi jäädä pitämättä.

Sähkölaitteiden tarkastukset ennen käyttöönottoa

Sähkölaitteiden rakentaja eli sähköurakoitsija on velvollinen huolehtimaan asennusten tur-vallisuudesta ennen varsinaista käyttöönottoa. Tämä velvolli-suus on kirjattu

Sähköturvallisuuslakiin 410/96. Laki velvoittaa sähkö-laitteiden rakentajaa huoleh-timaan asennusten käyttöön-ottotarkastuksista. Lisäksi hän vastaa tuotantotilojen, joissa sulakekoko on yli 35 A, uu-dis- ja laajennusrakentamisen varmennustarkastuksista. Jotta maatilayrittäjä voisi varmistua,

että vaadittavat tarkastukset on tehty, maatilayrittäjän oikeute-na on saada tieto näistä tarkas-tuksista ennen käyttöönottoa sekä saada tarkastuksiin liitty-vät pöytäkirjat.

Säännöllinen kunnossapito ehkäisee vakavat takaiskut

Sähköasennusten kunnossa-pito, laajennustyöt sekä laite-asennukset ovat luvanvaraisia ja vaativat eritysosaamista. Sen vuoksi sähkölaitteiden kunnos-tukset on syytä jättää ammatti-laiselle, koska heillä riittää am-mattitaito myös vaativien kuten kosteiden ja pölyisten tuotan-totilojen turvallisuudesta huo-lehtiminen. Maatilayrittäjän sekä tilatyöntekijöiden kunnos-sapitotehtäviin kuuluu lähinnä lamppujen ja sulakkeiden vaih-dot.

Sähkötarkastuslaki vaatii omistajaa huolehtimaa sähkö-asennusten (yli 35 A) määräai-kaistarkastuksista 15 vuoden välein. Tarkastuksen voi tehdä Turvatekniikan Keskuksen hy-väksymä varmennustarkastaja. Turvallisuuden vuoksi tarkas-tukset olisi kuitenkin suotavaa tehdä viiden vuoden välein, olipa sulakkeen koko mikä ta-hansa. Sähköturvallisuutta voi lisätä myös varustamalla säh-könsyöttöjärjestelmä vikavirta-suojuksella.

Sähköturvallisuudesta ei ole järkevää säästää. Hyvä turvalli-suus turvaa yrittäjien työpaikan sekä samalla huolehtii myös ul-kopuolisten työntekijöiden tur-vallisuudesta.

Juhani Savolainenriskipäällikkö

Tapiola-ryhmä

6 maitotaito

Ylimaakunnallinen Maito-Taito-hanke on saanut rahoi-tuspäätöksen Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Hanketta ovat rahoittamassa Pohjois-Savon ohella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset.

Hankkeen keskeisenä tavoit-teena on vahvistaa itäsuomalai-sen maidontuotannon kilpailu-kykyä ja toimijoiden sekä vilje-lijöiden välistä yhteistyötä. Itä-Suomi merkittävänä maidon-tuotantoalueena edellyttää jat-kuvaa osaamisen kehittämistä.

MaitoTaito-hankkeen toimin-nallisena tavoitteena on tarjota hankkeen asiakkaille innova-

tiivisia koulutusmenetelmiä ja toimintatapoja. Yhtenä mah-dollisuutena on sähköisten vä-lineiden hyödyntäminen hank-keen eri toimenpiteissä. Keskei-nen tavoite maitotilojen suun-taan on johtamista lisäämällä ja tuotantoa kehittämällä saada hyvinvointia lisää niin maidon-tuottajille itselleen kuin maitoti-loilleen. Maitotiloilla ja heidän kanssaan toimivilla yrityksillä esim. koneasemat ja urakoit-sijat, on olemassa hyviä käy-täntöjä, joiden tiedostaminen ja jakaminen toisille on koko tuotannonalalle suuri mahdol-lisuus. Eli parhaat osaajat löy-

tyvät sen työn tekijöistä! Tarvit-semme nykyistä paremmat toi-mintatavat näiden parhaiden käytäntöjen jakamiseen.

Kohderyhmänä ovat itäsuo-malaiset maitotilat ja heidän kanssa tiiviisti yhteistyössä toi-mivat muut maatilayritykset (esim. urakointi, koneasemat, hiehonkasvattajat jne). Han-kealueen maitotilat ja muu kohderyhmä voi osallistua oman valintansa mukaisesti ti-laisuuksiin mainituissa kolmes-sa maakunnassa. Toimijoiden kannalta ovat tavoitteina yhte-nevät käytännöt hankealueella.

Opintomatkalle Hollantiin!

MaitoTaito-hanke järjestää ylimaakunnallisen opintomat-kan Hollantiin 24. – 27.1.2012. Lisätietoja saat oman maakun-nan ProAgriasta puhelimella tai nettisivuiltamme www.proag-ria.fi/ omakeskus. Paikkoja on rajoitetusti eli 20 kpl/maakun-ta. Ohjelma on monipuolinen ja sisältää runsaasti tilakäynte-jä.

Tervetuloa mukaan MaitoTai-to-hankkeen toimintaan ja Hy-vää Joulunodotuksen aikaa!

Tarja PirkkalainenhankevastaavaProAgria Pohjois-Savo

MaitoTaito-hanke on käynnistynyt

Luomumaidolla on kysyntää. Luomumaidontuottajia tarvitaan runsaasti lisää. Tule tutustumaan luomumai-totilan toimintaan ja näe kuinka yksinkertaisilla rat-kaisuilla luomumaidontuotanto saadaan toimivaksi.Aika 2.12.2011 klo 10.30–14.30 Paikka: Häyrilän maatilamatkailutila Ali ja Eija Ron-kainen, Suurniementie 382, 51930 Paatela, luomu-maitotila Matti Paunonen, Suurniementie 336, 51930 Paatela, Juva Ohjelma10.30 Aloituskahvi ja tuotemaistiaiset 11.00 Tervetuloa t i la isuuteen , Mai toTai-to-hankkeen tar jonta luomut i la l le , ProAg-ria Etelä-Savo, luomuneuvoja Aila Asikainen 11.15 Juvan luomun terveiset: luomumaitomarkki-noiden kehitys, luomu-maidon tarve, Toimitusjohtaja Anssi Laamanen Juvan luomu Oy 11.45 Luomumai-dontuotannon talous ja kannattavuuden reunaehdot, ProAgria Etelä-Savo Yritysneuvoja Mikko Penttinen 12.15 Luomumaidontuotantoehtojen kinkki-set kohdat ja niistä selviytyminen, Etelä-Sa-von ELY - keskus Tarkastaja Marja Pulkkinen 12.45 Luomumaitotilan esittely , kokemuksia luo-muvalkuaisrehujen hankinnasta ja tilojen välises-tä rehukaupasta Luomuviljelijä Matti Paunonen 13.15 – 14.30 Tutustuminen Ali Ronkaisen rypsin pu-ristukseen tilan kuivurilla sekä siirtyminen Matti Pau-nosen luomunavettaan ja tutustuminen luomumai-dontuotantoon navetassa.Retken aikataulu ja reitti päätetään ilmoittautumisten mukaan ja ilmoitetaan osallistujille erikseen! Retken hinta on 50 € (+alv.23%) / hlö. (eteläsavolaisille mak-suton). Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Etelä-Savo: Ilmoittautuminen 30.11.2011 mennes-sä p. 020 747 3550 tai marjo.h.laitinen@proagria.fi, lisätiedot Aila Asikainen p. 020 747 3569 tai aila.asikainen@proagria.fi tai Juha-Antti Kotimäki p. 020 747 3584 tai juha-antti.kotimaki@proagria.fi. Pohjois-Savo: Ilmoittautuminen 25.11.2011 mennes-sä www.laari.info tai pirjo.eronen@proagria.fi, lisä-tiedot Pirkko Tuominen p. 0400 124 976 tai ProAgria Etelä-Savon yhteyshenkilöt. Pohjois-Karjala: Ilmoittautuminen 25.11.2011 men-nessä www.eduksi.pkky.fi/kk/ tai Sanna-Mari Har-tikaiselle, sanna-mari.hartikainen@proagria.fi tai p. 040 301 2461, lisätiedot Sanna-Mari Hartikainen p. 040 301 2461

MaitoTaito-hankkeen koulutuksiaAvoimet ovet luomumaitotilalla

Kohderyhmä: Eteläsavolaiset, pohjoissavolaiset ja poh-joiskarjalaiset maidontuottajatMatkaohjelmassa, tila- ja yritysvierailuja sekä katsauk-sia maidontuotannon tulevaisuudennäkymiin Euroo-passa ja maailmalla.Lähtö Kuopiosta, Joensuusta tai Mikkelistä. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja: s-postit: etunimi.sukunimi@proagria.fiPohjois-Savo: Taina Voutilainen, p. 040 523 0932Pohjois-Karjala: Anna Liimatainen, p. 040 301 2421Etelä-Savo: Petri Tunnila, p. 020 747 3597Ilmoittautumiset marraskuun aikanaPohjois-Savo: www.laari.info tai pirjo.eronen@proagria.fi, p. 020 747 3650 (klo 8 – 15)Pohjois-Karjala:www.eduksi.pkky.fi/kk/Etelä-Savo: marjo.h.laitinen@proagria.fi, p. 020 747 3550

Opintomatka Hollantiin 24.-27.1.

Päätöksillä parannuksia – kokonaisuus haltuunBM1 19.1.2012 Mikkeli. Lisätiedot: Anu Ellä, puh. 040 180 1260.BM3 Savonlinna tammikuu 2012. Lisätiedot: Petri Tunnila, puh. 020747 3597.Hienot hiehot BM 5 20.1.2012 Mikkeli. Lisätiedot: Annukka Mesiäinen, puh. 020747 3613.Luomumaitoryhmä BM 6 tammikuu 2012. Lisätiedot: Aila Asikainen, puh. 020747 3569.

MaitoTaito Etelä-Savo

28.11.2011 Investoinnin ajankohtaispäivä tuleville ra-kentajille, Joensuu29.11.2011 Investoinnin ajankohtaispäivä tuleville ra-kentajille, Nurmes30.11.2011 Investoinnin ajankohtaispäivä tuleville ra-kentajille, Kitee8.12.2011 Katse vasikkaan - koulutus, Nurmes9.12.2011 Katse vasikkaan – koulutus, JoensuuSuunnitellut koulutukset ja tapahtumat 2012 keväälläLaatukylttikoulutus tulossa: 5 päivän kokonaisuus, yh-teistyössä ItäMaidon/Valion kanssa Joensuussa 1/5pv: 9.1. 2/5pv: 16.1. 3/5pv 21.2. 4/5pv 6.3. 5/5pv 23.3. 6pv tilakohtainen laatujärjestelmän auditointi.Lisätietoja Marja Pulkkinen p. 040 301 24383.1. ja 23.1. Luomumaidontuotannon suunnittelu, Kitee4.1. ja 30.1. Luomumaidontuotannon suunnittelu, Joensuu

25.11.2011 Verosuunnittelupäivä, Iisalmi2.12.2011 Avoimet ovet luomumaitotilalla, Juva, kul-jetus Pohjois-Savosta9.12.2011 Bioenergiapäivä Suonenjoella KarjaKompassi tutuksi -koulutukset17.1.2012 Iisalmi, Savonia-amk18.1.2012 Muuruvesi, maaseutuopisto19.1.2012 Suonenjoki, Futuria24.2.2012 Viljelykierron perusteet28.-29.2.2012 Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan14.-15.3.2012 Luomumaidon tuotannon suunnit-telupäivät, LapinlahtiVuonna 2012PalkokasvipäivätViljelykiertopäivätTammikuu 2012Yhteistyöpäivä Koillis-Savossa Luomumaitoinfot Koillis-Savossa ja VarkaudessaInvestoinnin ajankohtaispäiviä tuleville rakentajille Helmi-maaliskuu 2012Lehmä- ja Nuorkarjahavain-toja® Arkipäivän talouden suunnittelu ja hallintaLisätietoa MaitoTaito hankkeesta ja koulutus-ten ajankohtaiset tilanteet saatte alueellanne : sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fiPohjois-Savo LisätietojaHankevastaava Tarja Pirkkalainen, puh. 0400 347 143Koulutuspäällikkö Taina Voutilainen, puh. 040 523 0932www.laari.info ja www.proagria.fi/ps

MaitoTaito Pohjois-Savo

MaitoTaito Pohjois-KarjalaMaitoTaito -hankkeesta lisää:

Etelä-Savo: Pekka Häkkinen, hankevastaava

p. 020 747 3579www.proagria.fi/es

Pohjois-Savo: Tarja Pirkkalainen, hankevastaava

p. 0400 347 143www.proagria.fi/ps

Pohjois-Karjala: Marja Pulkkinen, hankevastaava

p. 040 301 2438www.proagria.fi/pk

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

7kotieläin

9.1. ja 13.2. Luomumaidontuotannon suun-nittelu, Nurmes 24.–25.1. Valkuaiskasvikoulutus Kitee28.–29.2. Valkuaiskasvikoulutus Joensuu1.-2.3. Valkuaiskasvikoulutus NurmesLisätietoja: Eeva Vornanen p. 040 301 24569.1.2012 Ulkomaanopintomatkan en-nakkopäivä matkalle lähtijöille, Joensuu 10.1., 1.2, 13.3. Investointikoulutus-ryhmä, teoriaa ja käytäntöä, Nurmes11.1., 3.2, 14.3. Investointikoulutus-ryhmä, teoriaa ja käytäntöä, Joensuu12.1., 2.2, 15.3 Investointikoulutus-ryhmä, teoriaa ja käytäntöä, Kitee* Investointikoulutuksen kävijöille inves-tointien käytännön päivät 16.3., 20.3. ja 21.3. Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 242113.1. Eläinten käsittely ja paimenkoirat Nurmes31.1. Eläinten käsittely ja paimenkoirat Joensuu17.2. Eläinten käsittely ja paimenkoirat Kitee* Eläinten käsittelyn käytännönpäivä seu-tukunnittain toukokuun alkupuolella Lisätietoja Marja Pulkkinen p. 040 301 24388.3. Kasvinvuorotuksen perusteet ja viljely-kierron suunnittelu, Joensuu9.3. Kasvinvuorotuksen perusteet ja v i l je lykier ron suunni t te lu, Nurmes Lisätietoja: Eeva Vornanen p. 040 301 2456

Hyvät karjakäytännöt - kokonaisuus:17.1. Apekoulu, Nurmes18.1. Apekoulu, Joensuu19.1. Näkökulmia ruokinnan taloudellisuu-desta ja säilörehun optimaalisestakorjuuajankohdasta, Joensuu20.1. Näkökulmia ruokinnan taloudellisuu-desta ja säilörehun optimaalisesta korjuu-ajankohdasta, Nurmes18.1. Terveys ja hyvinvointipäivä, Kitee 19.1. Terveys ja hyvinvointipäivä, Nurmes Lisätietoja Marja Pulkkinen p. 040 301 243824.–27.1. Opintomatka Hollantiin * opintomatkan jälkipuintipäivä koko poru-kalle yhteisesti helmikuun lopullaLisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 24216.-7.2. Nurmipäivät, Nurmes14.–15.2. Nurmipäivät, Joensuu22.–23.2. Nurmipäivät, Kitee* Nurmi- ja/tai laidunhavainnot käytännön koulutuspäivät seutukunnittain touko-kesä-kuun vaihteessa Lisätietoja Marja Pulkkinen p. 040 301 24388.2. Lehmähavainnot, Nurmes9.2. Lehmähavainnot, Joensuu10.2.Lehmähavainnot,Kitee Lisätietoja: Minna Norismaa p. 040 301 243126.–27.1. Arkipäivän talouden suunnittelu ja hallinta; talous tasapainoon, Nurmes 7.-8.3. Arkipäivän talouden suunnittelu ja hallinta; talous tasapainoon, Joensuu4.-5.4. Arkipäivän talouden suunnitte-lu ja hallinta; talous tasapainoon Kitee Lisätietoja Eero Heittokangas p. 040 301 240530.3. Laidunvuoden seminaari Joensuu10.–12.4. Kotimaan opintomatka kaikille hankkeessa mukana olevilleSeuraa koulutusten ajankohtaista tiedotusta www.proagriapohjois-karjala.fi / hankkeet www. eduksi.pkky.f/kkLisätietoa koulutuksista: Marja Pulkkinen p. 040 301 2438, marja.pulkkinen@proagria.fi

Aiheuttaako EU-tarkastajan yllätys-vierailu sydämentykytystä? Tai mietit-kö muuten, että onko tilallasi tukieh-tojen vaatimat asiat kunnossa tai ke-neltä ehtojen vaatimuksia ja neuvoja voisi kysellä?

Viljelijällä on vuoden 2007 alusta lähtien ollut koko EU-alueella mah-dollisuus saada neuvontaa ja opastus-ta tukiehtojen vaatimusten tarkistami-seen Täydentävien ehtojen Tilaneuvo-jilta. Tilaneuvoja käy vaatimukset ja ti-lan olosuhteet läpi yhdessä isäntäväen kanssa ja tekee kirjalliset maininnat ohjeineen korjausta vaativista toimen-piteistä. Näin asiat tilalla voidaan lait-taa kuntoon ennen Eu-tukitarkastajan yllätyskäyntiä. Tilaneuvojalla ei ole yhteyksiä valvontaviranomaisiin, vaan läpikäydyt asiat jäävät neuvojan ja ti-lan väen välisiksi.

Täydentävien ehtojen vaatimuksiin kuuluu seitsemän eri osiota, joista osa koskee kasvintuotantoa ja peltovilje-lyä ja osa eläinten pitoa ja elintarvi-ketuotantoa. Kasvinviljelyosiot vaa-tivat kierroksen peltolohkoilla, joten niitä voidaan tehdä vain kasvustoai-

kaan. Sen sijaan eläinten pitoon liitty-viä osoita voidaan käydä läpi ympäri vuoden. Tilakäynnin yhteydessä neu-voja käy myös eläintiloissa.

- Nuoren karjan eläintiheyksissä on ollut melko paljon huomauttamis-ta, kertoo ProAgria Pohjois-Karjalas-sa tilaneuvontaa tekevä Ulla Turunen. Ryhmäkarsinoissa pidetään usein lii-kaa eläimiä. Myös pikkuvasikoiden yksilökarsinat ovat usein liian pieniä ja eivät täytä tämän päivän tilavaati-muksia. Pikkuvasikoiden olosuhteet voivat olla myös vetoisia ja kylmiä, Turunen jatkaa. Monesti pikkuvasikat on myös sijoitettu isojen avattavien ovien lähelle.

- Eläinten hyvinvointituen vaati-mukset aiheuttavat myös monella ti-lalla miettimistä ja myös näitä ehtoja voidaan tilaneuvonnan ohessa käydä läpi. Monella tilalla olisi mahdollisuus pienten korjausten jälkeen saada hy-vinvointitukea, Ulla Turunen kertoo.

- Eläinten korvamerkki- ja rekiste-röintiasiat alkavat olla nautapuolella melko hyvin kunnossa, mutta esimer-kiksi lampaiden kohdalla tulee tiloilta

vielä paljon kysymyksiä rekisteröinnis-tä. Myös e-merkkien tilaus on monelle aivan uusi asia ja aiheuttaa kysymyk-siä, mainitsee Turunen. Pitopaikoista ja –tunnuksista käydään myös monel-la tilalla keskusteluja.

Omavalvontakuvaus on vaadittu al-kutuottajilta 1.3.2007 alkaen, mutta vieläkin on tiloja, joilla tämä kuvaus on tekemättä. Omavalvontakuvauksen tekemiseen löytyy valmiita kaavake-pohjia ja tilaneuvojalta saa apua sen tekemiseen ja täydentämiseen.

Viljelijän muistettavana on myös pitkä lista asioista, joilla on tietty säi-lytysaika. Näitä ovat mm lypsykoneen testauspöytäkirjat, eläinten lääkekir-janpito, rehukirjanpito, kasvinsuo-jeluaineiden kirjanpito sekä erilaiset elintarviketurvallisuuteen vaikuttavat asiat, mm antibioottien testaukset on merkittävä tuloksineen ylös, Ulla Tu-runen muistuttaa.

Täydentävien ehtojen tilaneuvonta on maksullista neuvontaa, mutta neu-vontaan voidaan hakea tilaneuvonta-tukea. Tuki on tällä hetkellä 165 euroa /neuvontaosio. Tuki haetaan jälkikä-teen kunnan maaseutuviranomaisen kautta 60 päivän sisällä neuvonnas-ta ja saman kalenterivuoden aikana tukea voi saada kahteen eri neuvon-taosioon. Yhden neuvontaosion läpi-käynti kestää tilalla vähintään kolme tuntia.

Täydentävien ehtojen tilaneuvonta-osiot:

1. Hyvän maatalouden ja ympäris-tön vaatimus

2. Ympäristösäädökset3. Eläinten tunnistus ja rekisteröinti4. Kasvinsuojeluaineet5. Elintarvikkeet6. Rehut7. Eläinten hyvinvointi ja eläintau-

deista ilmoittaminen

Ilpo KivirantaYritysneuvoja/maitotilat

ProAgria Pohjois-Karjala

Apua tukiviidakkoon

Ilpo Kiviranta mittaa karsinan kokoa. Toimenpide kuuluu tilaneuvontaosioon 7.

8 kotieläin

Sanat säätää, soveltaa, so-vittaa, muokata ja laittaa tar-koittavat kaikki tuunausta, mikä on noussut muoti-ilmi-öksi mm. kodin sisustuksessa. Miksi emme siis soveltaisi sa-maa ideologiaa myös navet-tojemme seinien sisäpuolella? Monena vuosikymmenenä, var-sinkin 70-80-luvulla kun uusia navetoita on rakennettu, oli yh-tenä päämääränä saada kaikki eläinten hoitotyö mahdollisim-man helpoksi ja yksinkertai-seksi. Tämä yksinkertaisuus tar-koitti valitettavasti eläimen kan-nalta katsottuna karua ja kovaa elämää betonilla, palkeilla ja ahtaissa kytkyissä. Kalustetoi-mittajat hieroivat silloinkin tyy-tyväisinä käsiään. Onneksi tut-kimus ja käytännön kokemus on tuonut uusia arvoja ja näkö-kulmia eläinten oloihin. Olem-me palanneet takaisin ”peh-meämpään” navettaelämään, joka näkyy muun muassa siinä, että eläinten kuivitus on nous-sut uudelleen arvoonsa. Omat haasteensa tuovat aikaisem-paa suurempikokoiset eläi-

met, jotka eivät enää sovinnol-la mahdu vanhoihin tiloihin. Aina ei kuitenkaan tarvitse siirtää ulkoseinää saadakseen eläinten olosuhteita parem-maksi, tai edes suurta rahallis-ta panostusta. Joskus vain se, että ottaa itseään niskasta kiin-ni ja ryhtyy päiväksi hommiin voi tuottaa erinomaisen lop-putuloksen. Ensin täytyy vain myöntää itselleen se, että maa-ilma muuttuu, eikä oma navet-ta välttämättä ole enää se paras paikka hoitajalle, eikä eläimel-le. Ja jo pienistäkin muutoksis-ta voi saada uutta motivaatiota päivittäisiin töihin.

Tapaus ryhmäkarsina

Otetaanpa esimerkiksi nuo-ren karjan ritiläpalkkikarsina. Sinne vasikat on perinteises-ti siirretty joko juottokaudella tai heti sen jälkeen. Näitä kar-sinoita on laitettu sekä liete-lannalla, että kuivalantasystee-millä toimiviin navetoihin. Nyt ne, jotka erityisesti tunnistavat omaavansa kuivalantanave-

tan ja tällaisen karsinan kan-nattaa lukea eteenpäin. Häkki on metalliaidoista koottu ja se on jaloillaan irti lattiasta niin, että lanta pääsee ritilöiden läpi kertymään karsinan alle. Kos-ka vasikka ei todellakaan ym-märrä että sen täytyisi hypätä juuri tuohon karuun häkkiin siitä pienestä karsinan sivulla olevasta reiästä, tarvitaan pari henkilöä raahaamaan, nosta-maan ja työntämään vasikkaa, jotta se saadaan hyllylle. Kui-vikkeita ei voida käyttää koska muuten ritilän välit tukkeutu-vat ja niitä on inhottava mennä karsinan sisälle puhdistamaan. Ensinnäkään sinne ei ole järke-vää kulkutietä, vasikat hyppivät kauhuissaan ja matalassa nave-tassa lantakola ja hoitajan pää kolisevat kattoon. Kumimaton-kappaleen puhdistaminen ri-tilän päältä aidan raosta olisi sekin vähän niin ja näin. Kun vasikoita ruokitaan, joutuu kai-ken ruoan nostamaan aina ylä-kautta. Koska heiniä ja rehua on kiva tonkia, eipä aikaakaan kun eväät on pudotettu jälleen

lattialle ja vasikat toiveissaan odottavat, että joku ohikulkija nostaisi ne takaisin ylös. Toi-saalta, kun tumppaat kaukalon täyteen, osa rehuista on kohta karsinan puolella ja ritilä taas tukkeessa. Vesi tällaisiin karsi-noihin on perinteisesti laitettu juomanipalla. Herää kysymys, juoko nauta luonnossa puun oksalta, vai jostain muualta? No, mitä tulee sitten alustan puhdistamiseen on taas oma tarinansa. Se kenen navetassa on tilaa, työntelee sontaa kar-sinan alta ensin vähän etupuo-lelta, sitten takapuolelta, vä-hän vielä jostain muualtakin. Viimeksi täytyy kolata niin että ollaan polvillaan lattialla, ja kun ei oikein vieläkään lähde, otetaan vesiletku avuksi. Ja ne, ketkä eivät ole alustan puhdis-tusta vielä osanneet liittää jo-kapäiväisiin navettatöihin ki-roavat paitsi kerralla tehtävää suurta lannan hämmennysurak-kaa, myös kesäisin valtavaa kärpästen määrää. Kun vasikka sitten toisinaan jää kasvamaan häkkiin vähän kauemmin, on yksi operaatio saada se ehjänä alas. Vasikka ei ole tottunut että sen henkilökohtaiselle alueelle tullaan ja alkaa pyöriä vimma-tusti. Ritilä on liukas, eikä jal-ka meinaa pitää sen paremmin hoitajalla kuin vasikallakaan. Ja jälleen kerran pari henkilöä vetää vasikkaa riimulla alas hä-kistä seuraavaan kasvatuspaik-kaan.

Ratkaisu

Oma ratkaisuni tämmöisen systeemin muuttamisesta ta-pahtui seuraavasti. Lantakou-ru kulki karsinan alla vasem-massa takalaidassa. Purettiin koko häkki osiin ja ulos pää-tyivät ensimmäiseksi betoniset ritiläpalkit. Karsinan jalat lei-kattiin poikki ja poistettiin vä-liltä palkkien kiinnityskohdat. Koska samanlaisia häkkejä oli kaksi vierekkäin, jäi yksi väli-aita käyttämättä. Tästä saatiin hitsattua jatkopalat muihin sei-nämiin, koska karsinoihin saa-tiin yllättäen myös lisää kokoa. Ruokintakaukalo laskettiin lat-tialle lehmien ruokintapöydän puolelle. Vesinipat vaihdettiin käytettyihin lampaille tarkoitet-

tuihin uimuri-juomakuppeihin. Lattialle laitettiin kumimatot. Lopputulos on hyödyttänyt sekä hoitajia, että vasikoita. Lanta-kouru takareunassa karsinaa ei haittaa vasikoita ja lannat on helppo kolata koneen vietä-väksi. Vasikat oppivat luotta-maan ihmiseen, kun karsinan sisällä käydään. Kuivikkeita voi huoletta käyttää ja vasikalla on pehmeä ja lämmin makuualus-ta. Tilanteissa, jolloin yksilökar-sinat ovat kaikki käytössä, voi myös lähes vastasyntyneen va-sikan siirtää tähän karsinaan ja laittaa talvella lämpölampun palamaan ja liivit päälle. Ennen vasikat ylettyivät miltei nuoles-kelemaan maitoputkia katosta, nyt ei ole tätäkään vaaraa. Va-sikan siirto karsinaan käy suo-raan käytävää myöten ja kar-sinasta toiseen myös käytä-vän kautta. Aidat näet avautu-vat kaikista takakulmista, vain pultit pitävät ne paikoillaan. Samanlainen tuunaus toteutet-tiin yksilökarsinoiden osalta. Myös niistä poistettiin ritilät ja jalkaosat ja laskettiin ne latti-aa vasten. Kumimatto, olkea ja kutteria kuivikkeeksi. Näin lop-pui karsinaan alakautta tullut veto. Yksilökarsinan puupohjat kuluvat ja pyöristyessään vaa-rantavat vasikoiden sorkat ja jalkojen asennon. Hyviä koke-muksia yksilövasikkakarsinoi-den restauroinnista olen näh-nyt toteutettavan myös lam-paille tarkoitetuilla karsina-aita elementeillä. Ne ovat kevyitä, helppoja koota ja korjata tila-päisesti pois sekä puhdistaa. Ja mitäkö maksoi? Käytettyä materiaalia, parin hengen työn lypsyjen välillä, muutaman kii-la-ankkurin ja hitsauspuikkoja. Eli ei juuri mitään suhteutettu-na siihen hyötyyn kuinka pal-jon parempi vasikoilla on nyt olla ja riskit työtapaturmiin ovat edes vähän pienemmät.

Hanna Puolakka maitotoimialavastaava ProAgria Etelä-Karjala

Tuunaa vasikalle jouluksi uusi koti

Karsinat muutoksen jälkeen

9kotieläin

Maatilojen yksikkökokojen kasvaessa yrittäjäperheen oma työpanos ei enää riitä hoita-maan koko maatilakokonai-suutta. Palkatun työntekijän avulla yrittäjä pystyy keskit-tämään työpanoksensa niihin osa-alueisiin, joissa se tuottaa parhaiten. Samalla yrittäjäl-le jää paremmat mahdollisuu-det järjestellä vapaa-aikaansa. Työntekijöiden palkkaamiseen liittyy useita reunaehtoja sekä vaatimuksia. Yrittäjältä edelly-tetään uudenlaista osaamista sekä esimiestaitoja. Työntekijän palkkaamisen kannattavuus on arvioitava tilakohtaisesti koko-naisuus huomioiden.

Maatilojen investoinneissa nykyinen yksikkökoko saattaa moninkertaistua, jonka johdos-ta joudutaan palkkaamaan ul-kopuolista työvoimaa. Maati-layrittäjät eivät ole välttämättä ennen investointia joutuneet vastaamaan työntekijöistä ja harjoittelemaan henkilöstöjoh-tamista. Uusi tilanne yhdistet-tynä esimerkiksi investointipro-sessiin tuo merkittäviä haastei-ta tuotannon ylösajovaiheeseen ja tilakokonaisuuden johtami-seen.

Työntekijöiden motivaatio tärkeä panos yrityksen tuloksessa

Henkilöstöjohtaminen on elintärkeää yrityksen toimivuu-den kannalta. Sen tärkeys ko-rostuu etenkin sellaisissa yri-tyksissä, joissa tuotannon te-hokkuus perustuu työntekijöi-den ammattitaitoon. Henkilös-

töjohtamisen toimintoja ovat henkilöstön rekrytointi ja valin-ta, perehdyttäminen ja osaami-sen kehittäminen, työsuoritus-ten arviointi sekä palautteen antaminen ja palkitseminen. Henkilöstöjohtamisen työka-luja ovat muun muassa erilai-set mittarit, kuten poissaolot, työtyytyväisyys ja henkilöstön vaihtuvuus. Myös toteutuneen työajan jakautumista eri työ-tehtäviin on hyvä seurata, jotta voidaan varmistaa kunkin työn-tekijän ajan käytön ohjautumi-nen juuri heille ja heidän osaa-miselleen sopiviin tehtäviin. Usein maatiloilla henkilöstö-johtamiseen ei katsota löytyvän riittävästi taloudellisia resursse-ja tai osaamista. Jos ei ole näyt-töä siitä, että satsaamalla hen-kilöstöjohtamiseen voidaan pa-rantaa yrityksen toimintaedel-lytyksiä ja tulosta, keskitytään mieluummin tiukassa kilpailu- tai taloustilanteessa tuotanto-toimintaan ja sen tehokkuuden ylläpitoon. Tehokkaan tuotan-non edellytyksenä kuitenkin on työntekijöiden motivoitunut pa-nos, jolla tulos tehdään. Maati-lojen on mahdollista panostaa henkilöstöjohtamiseen nivout-tamalla siihen liittyvät toimin-not osaksi päivittäistä johtamis-ta. Maatiloilla toimivat par-haiten epäviralliset käytännöt. Päivittäisessä kanssakäymises-sä henkilöstölle voidaan välit-tää viestiä yrityksen arvoista ja asenteista ja luoda kuvaa oi-keudenmukaisesta yrityksestä, jossa jokaisen työpanoksella on oma arvonsa. Erityisesti avointa tiedottamista pidetään keskei-senä välineenä.

Rekrytoinnin merkitys korostuu henkilöstöjohtamisessa

Rekrytointien suuri merki-tys korostuu henkilöstöjohta-misessa. Yksi huono rekrytoin-ti saattaa pilata koko yrityksen ilmapiirin, heikentää muiden työtyytyväisyyttä ja sitä kautta koko yrityksen tuloksellisuutta kun taas onnistuneen rekrytoin-nin kautta yritykseen saadaan lisää tehokkaita käsipareja ja uutta osaamista, joka parhaim-millaan vaikuttaa positiivisesti koko tiimin työtehoon ja moti-vaatioon. Parhaimmillaan uusi työntekijä tuo myös uutta nä-kemystä tekemiseen ja toimin-tamallien kehittämiseen.

Kun lähdetään rekrytoimaan uutta työntekijää, on aluksi tarpeen määrittää tarkoin mi-hin työtehtäviin henkilö rekry-toidaan, millaista täydennystä nykyinen työyhteisö tarvitsee. Näin saadaan kuvattua rekry-toitavalta henkilöltä vaadittava kokemus, osaaminen ja luon-teenpiirteet, joita vasten haki-joita peilataan. Jotta valintati-lanteessa voidaan varmistua työntekijän sopivuudesta yrityk-seen ja työtehtävään, suositel-laan henkilöhaastattelun lisäksi työnäytettä, jolla hakija osoit-taa osaamisensa käytännössä. Koska yrityksessä on tärkeää, että uudet työntekijät sopivat nykyiseen tiimiin on valintati-lanteessa suositeltavaa järjestää haastateltaville mahdollisuus keskusteluun muun työyhteisön kanssa. Näin yrityksen nykyiset työntekijät saavat mahdollisuu-den arvioida ehdokkaiden sopi-

vuutta työtiimiin. Kompromis-sien tekemistä rekrytoinnissa kannattaa välttää. Jos sopivaa henkilöä ei löydy, on suositel-tavaa jatkaa hakua.

Perehdyttämiselle aikaa

Uuden työntekijän perehdyt-tämiseen kannattaa varata ai-kaa. Perehdyttämiseen kuuluu muiden muassa työtehtäviin opastus, kuvaus koko yrityksen toiminnasta ja tavoitteista sekä työturvallisuuden läpikäyn-ti. Työnantajan on muistettava huolehtia kirjallisista työoh-jeista sekä tiedon jakamisesta, jotta mikään asia ei ole aino-astaan yhden työntekijän tie-dossa. Kun useampi hallitsee työt, ei työntekijöiden vaih-tuminen tai loma-ajat aiheu-ta ongelmia. Säännölliset ke-hityskeskustelut takaavat sen, että työsuhde jatkuu molem-pia osapuolia tyydyttävällä ta-valla ja työntekijän osaamisen kehittäminen tulee huomioitua. Ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen voi tulla kysy-mykseen silloin, kun kotimaas-ta ei löydy sopivaa työntekijää. EU:n ulkopuolelta tulevat tar-vitsevat työluvan, jonka myön-tävät työvoimaviranomaiset harkinnan mukaan. Pääsään-töisesti kokemukset ulkomaa-laisista työntekijöistä ovat ol-leet hyviä. Perehdyttäminen ja työntekijän asioista huoleh-timinen saattaa viedä kuiten-kin kotimaiseen työntekijään verrattuna enemmän aikaa. Tilan ulkopuolinen työvoima tuo työnantajalle velvollisuuk-

sia ja vastuita. Henkilöstöjoh-tamisen taidot korostuvat. Pit-käaikainen työsuhde tuo kum-mallekin osapuolelle hyötyjä monesta näkökulmasta. Uu-den työntekijän palkkaaminen on monessa tapauksessa aikaa vievää ja kallista, joten hyvis-tä työntekijöistä kannattaa pi-tää kiinni. Hyvällä henkilös-töjohtamisella on suuri merki-tys henkilöstön pysyvyyteen ja työtehoon: kannustaminen ja positiivinen palaute sekä työn-tekijöitä arvostava asenne ja avoin keskustelukulttuuri ovat avaimia hyvän työyhteisön ra-kentumiseen ja säilymiseen. ProAgria ja TTS ovat yhteistyös-sä rakentaneet maatilayrittäjille suunnatun uuden johtamisen valmennusohjelman, jonka ta-voitteena on kehittää yrittäjien johtamisosaamista ja saada sitä kautta aikaan entistä parempaa tulosta sekä valmiuksia yrityk-sen edelleen kehittämiseen. Valmennuksessa yrittäjät oppi-vat laatimaan yritykselleen stra-tegian, kehittämään itsensä joh-tamista, henkilöstöjohtamista, toimintansa järjestelmällisyyttä ja ajankäytön hallintaa. Johta-mista harjoitellaan käytännön esimerkkien avulla ja yrittäjille tarjotaan mahdollisuus verkos-toitumiseen. Ensimmäinen joh-tamisvalmennus sikatilayrittä-jille käynnistyi keväällä 2011. Valmennus on saanut yrittäjil-tä positiivisen vastaanoton ja hyvää palautetta. Uudet johta-misvalmennukset käynnistyvät vuoden 2012 aikana.

A r i N o p a n e n Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus

Henkilöstöjohtamisen rooli korostuu tilakoon kasvaessa

Lähirehu - välityspalvelu, on luotu helpot-tamaan karjatilojen rehunsaantia ja vastaavas-ti tarjoamaan myyntimahdollisuuden lähire-hun tuottajille. Selvitimme tilojen välisen re-hukaupan tarpeellisuuden ja saadun palaut-teen pohjalta tarve on ilmeinen. Tilojen välis-tä rehukauppaa on harjoitettu kautta aikojen, mutta nykyisen rakennekehityksen ja tilakoon suurenemisen myötä tarve on lisääntynyt en-tisestään. Samalla tilojen erikoistuminen pel-toviljelyyn tarvitsee kanavan rehujen myyn-tiin. Kustannustehokkuus ja logistiset ratkaisut painavat karjatilojen tuotannon suunnittelussa yhä enemmän.

www.lähirehu.fi- sivuilla on myös luomuti-loille helpotusta rehunsaantiin ja tarjontaan. Tarve tuli kyselyssä selvästi esille. Tarjonta ja kysyntä eivät tahdo kohdata.

Peltotilojen tarpeeseen saada karjanlantaa on nettisivuilla myös vastattu. Lannan luovu-tuksesta tai vastaanotosta voi sivuilla ilmoit-taa.

Lähirehu.fi- sivuille on koottu myös lähire-hun tuotantoon liittyviä muita palveluja. Tästä

on esimerkkinä urakointiin liittyvät eri palve-lut.

Toteutettavassa välityspalvlussa käytetään nykyaikaista tekniikkaa, joka helpottaa kau-pankäyntiä myyjien ja ostajien välillä. Lopul-linen kauppa tehdään myyjän ja ostajan kes-ken. Sopimusmalleja löytyy myös sivuilta.

Välityspalvelu kattaa aluksi Pohjois-Savon ja tulevaisuudessa myös Etelä-Savon ja Poh-jois-Karjalan maakunnat. Tulemme myös kou-luttamaan mukaan lähteviä tuottajia.

Lähirehun myynti-ilmoituksen hinta on 50 € + alv/ ilmoitus. Samalla ilmoituksella voi tar-jota useampia tuotteita.

Myyntitarjouksen voi tehdä Timo Alatalol-le, lahirehu@lahirehu.fi, puh. 0400- 345974. Suoraan ilmoituksen voi tehdä nettisivun yh-teydenottolomakkeella, josta löytyy myös il-moitusehdot.

Lisätietoja: Timo Alatalo puh. 0400- 345974 tai Juhani Savolainen MTK Pohjois-Savo, puh. 040-5860244

Helpottaa kotoisten rehujen kauppaa

10 luomu

ProAgria Etelä-Savon hal-linnoimassa ja toteuttamassa hankkeessa oli tavoitteena sel-vittää luomuraakamaidon re-hustuksen vaikutuksia luomu-maidon rasvahappokoostumuk-seen ja tuottaa luomumaidon kaupalliseen erilaistamiseen tarvittavaa tietoa. Tähän liittyi myös kustannusvaikutusten sel-vittäminen ja luomumaitotilojen vertailuaineiston kokoaminen. Talouden tulosten ja tunnuslu-kujen laskentaan ja kokoami-seen käytettiin Maatilan tulosa-nalyysiä, jolla voidaan laskea v. 2008 alkaen maidontuotanto-kustannuksia. Seurantajakso oli kolmen vuoden mittainen.

Kahdeksan hankkeeseen osallistunutta tilaa antoivat tie-dot tulosanalyysien ja tuotan-tokustannuslaskelmien tekoon. Yksi tiloista jäi pois viimeiseltä vuodelta sukupolvenvaihdok-seen liittyneen tuotantosuun-nan muutoksen vuoksi. Analyy-sien tulokset on siirretty ProAg-rian Taloustietopankkiin, josta haettiin tämän ryhmän keskiar-votuloksien vertailuja hankera-porttia ja muuta julkista käyt-töä varten. Osallistuneet yrittä-jät halusivat, että heidän omia sekä ryhmän tuloksia verrataan Etelä-Savon alueen tavanomai-sen tuotannon tilojen tulosana-lyysien tuloksiin. Osallistujat

halusivat nähdä miten heidän valitsemansa tuotantotavan tu-lokset eroavat tavanomaisesta tuotannosta ja onko valittu tuo-tantotapa hyvä ja tuloksellinen ratkaisu.

Seurantaryhmän tilat ovat varsin vaihteleva joukko omi-naisuuksiltaan. Yrittäjissä on vasta tilansa ostaneita ja lähel-lä eläkeikää olevia, suurin vil-jelyala on kymmenkertainen pienimpään verrattuna ja osal-la tiloista on palkattua henki-löstöä maataloustöitä tekemäs-sä. Osa tiloista on tehnyt tuo-tannon laajentamis- ja tehos-tamisinvestointeja ja tuotanto on niillä tiloilla lisääntymässä. Ryhmän tuloksissa näkyy myös sattuman vaikutusta esimerkik-si poikkeuksellisista lisämenois-ta, eläinten kuolemista sekä sai-rastumisista ja tuottajahinnan alenemisesta johtuen. Vuoden 2009 tulokset jäivät tuollaisista syistä seurantaryhmällä selvästi edellisiä vuosia ja vertailuryh-mää huonommiksi. Esimerkiksi yrittäjien omalle työlle ei jää-nyt korvausta lainkaan (palkka – 1,90 €/tunti).

Hankkeen ryhmällä oli leh-miä ja viljelyalaa keskimäärin enemmän kuin tavanomaisen tuotannon ryhmällä. Ryhmän tiloilta myytiin maitoa meijeriin keskimäärin 210 000 litraa/v ja

Luomumaito – luonnostaan terveellistä -hanke

Talousseurannan tuloksia v. 2007 - 2009vertailuryhmän tiloilta 322 000 litraa/v. Lehmää kohti myyn-timäärät olivat 7 203 ja 8 685 litraa. Ryhmien liikevaihdois-sa ero jäi myyntimäärien eroa pienemmäksi luomumaidon li-sähinnasta sekä suuremmasta tukikertymästä ja – pinta-alasta johtuen. Ryhmän maatalouden liikevaihdon keskiarvo jaksol-la oli 212 000 €/v ja vertailu-ryhmällä 230 000 €/v. Meno-jen määrät suhteessa liikevaih-toon olivat 66 % ja 61 %, jossa hankkeen ryhmän kohdalla nä-kyy v. 2009 poikkeuksien vai-kutusta. Taseen arvo hankkeen ryhmällä oli n. 700 000 € ja ta-vanomaisen tuotannon ryhmäl-lä n. 600 000 €. Tässä ero joh-tuu eniten hanketilojen suurem-masta oman pellon määrästä.

Yrittäjien ennakko-odotukse-na oli, että heidän oman työnsä määrä on tavanomaisen tuotan-non tiloja suurempi. Tulos seu-rantajaksolta kuitenkin oli, että ryhmän yrittäjille kertyi n. 500 työtuntia vähemmän/v. Tiloilta kertyneiden tietojen perusteel-la tämän voi päätellä johtuvan osittain palkatun työvoiman käytöstä suuremmilla tiloilla ja osittain hyvästä tehokkuudesta sekä työtä vähentävistä valin-noista viljely- ja kotieläintöis-sä. Yrittäjillä oli käytännöllinen suhtautuminen päivittäiseen työhön ja tilojen johtamiseen vaikka he ovat voimakkaas-ti sitoutuneita tuotantotapaan ja sen arvoihin. Kustannuksista välittämättä pelkkään ideologi-seen valintaan perustuvia pää-töksiä ei tehty vaan talouteen, työmäärään ja tuotteiden mark-kinoihin liittyvät asiat otettiin niissä huomioon.

Taloudellisten tulosten ja tunnuslukujen perusteella mo-lempien ryhmien tulokset ovat monelta osin samanlaisia eikä merkittäviä eroja ole osoitet-tavissa. Jos hankkeen ryhmän seurantavuoden 2009 tuloksis-sa otetaan huomioon poikke-usten ja häiriöiden vaikutukset, näyttää luomumaitotilojen tulos olevan 0,1 – 0,2 yksikköä pa-rempi kannattavuuskertoimella mitattuna. Seurantaryhmän ti-lojen omavaraisuus (77 %) on selvästi korkeampi kuin tavan-omaisen tuotannon tiloilla (41 %) ja vastaavanlainen ero on myös suhteellisessa velkaantu-neisuudessa (75 % ja 142 % ). Maksuvalmiuden ja rahoitus-omaisuuden tuloksissa on myös eroa luomumaitotilojen hyväksi vaikka vähemmän kuin vakava-raisuudessa. Tulosten perusteel-la voi tämän ryhmän yrittäjien valitsemaa tuotantotapaa pitää yhtä hyvänä kuin tavanomais-ta tuotantoa ja tehtyä ratkaisua heidän tiloillaan perusteltuna.

Mikko PenttinenTalous- ja yritysneuvoja

ProAgria Etelä-Savo

11luomu

Luomutuotteiden kysyntä on kasvussa varsinkin mai-to- ja lihatuotteissa. Mm. meijerit kartoittavat uusia luomumaidontuotannosta kiinnostuneita yrittäjiä koro-tettujen maidon luomulisä-hintojen avulla. Luomuko-tieläintuotannossa tarvitaan hyvälaatuisen karkearehun lisäksi usein täydennykseksi luomuvalkuaisrehuja–ja re-huviljaa. Niiden saatavuus on viime aikoina hiukan parantunut, mutta varsin-kin valkuaisrehuista on ollut aika ajoin pulaa. Luomuko-tieläintuotannon lisääntymi-nen pitäisi siis näkyä myös luomukasvitilojen viljely-kasvivalinnoissa. Ilahdutta-vasti esim. luomurypsin vil-jelyalat ovat olleetkin kasvu-suunnassa Pohjois-Karjalas-sa viime vuosina, mutta toi-saalta useat luomukasvitilat myyvät edelleen tuotteensa tavanomaisina. Eli mahdolli-suuksia ja kehitettävää edel-leen riittää.

Itä-Suomi on jo pitkään ollut vahvaa luomualuet-

ta, meillä on keskimääräistä enemmän luomupinta-alaa ja luomueläimiä. Meillä oli-si hyvät mahdollisuudet li-sätä luomutilojen välistä re-hukauppaa ja muutakin yh-teistyötä. Tämä edellyttää, että luomukasvitilojen viljat ja valkuaisrehut ovat ruo-kinnallisesti hyvälaatuisia. Tähän päästään satsaamalla viljelytekniikkaan. Toisaalta tämä edellyttää sitoutumis-ta myös karjatiloilta vilje-lysopimuksiin, joissa hyvä-laatuisesta tavarasta makse-taan käypä hinta. Kun asiat sovitaan ennen kasvukaut-ta, niin ostaja voi vaikuttaa viljeltäviin rehukasveihin, lajikkeisiin, lannoitukseen, säilöntätapaan yms. Esim. karjatila voisi tilata herne-vehnäseosta, joiden lajik-keet ja kylvösuhteet sovit-taisiin. Säilöntätapa ja va-rastointi voitaisiin myös so-pia karjatilan ruokintasys-teemiin sopivaksi, lisäksi mahdollinen lannan käyttö. Ja tietenkin laatuun sidottu hinta. Tämän tyyppistä yh-

teistoimintaa on jo, mutta sen soisi yleistyvän.

Luomutietoa ja apua tarjolla

Tänä syksynä on tulossa monipuolista tapahtumatar-jontaa luomutiloille tai luo-musta kiinnostuneille tavan-omaisille tiloille. Avoimet ovet luomutilalla – retkellä (Juva 2.12.2011) on luomu-maitotilan esittelyn lisäksi tarjolla kokemuksia tilojen välisestä rehukaupasta, ryp-sin puristuksesta ja valku-aisrehujen hankinnasta. Päi-vään ovat tervetulleita sekä kasvi- ja eläintilat.

Luomuviljelijäkokemuk-set vaihtoon -päivässä (ma 12.12. Nurmes ja ti 13.12. Joensuu) on tarkoitus ni-mensä mukaisesti vaihtaa viljelijäkokemuksia mm. rikkakasvien hallinnasta, palkokasvinurmien ja rypsin viljelystä. Päivään ovat ter-vetulleita sekä kasvi- ja ko-tieläintilat.

Itä-Suomen luomuperus-

kurssitarjonta: Etelä-Savossa luomupe-

ruskurssi alkaa 29.11.Juval-la ja seuraava maalikuussa 2012.

Pohjois-Karjalan luomupe-ruskurssit pidetään Kiteellä, Nurmeksessa ja Joensuus-sa. Ne alkavat tammikuussa 2012. Näistä löydät tarkem-mat tiedot tästä lehdestä ja koulutuskalenterista: www.proagriapohjois-karjala.fi -> koulutuskalenteri.

Pohjois-Savossa seuraa-va peruskurssi alkaa helmi-kuussa 2012, kurssi pide-tään Muuruvedellä.

Hankkeiden tarjontaa:ProAgria Pohjois-Karjalan

hallinnoimassa Pellot tuotta-maan -hankkeessa on mah-dollista saada tilakohtainen luomurehutuotantoselvitys. Lisätiedot: Kaisa Matilainen 040 301 2423. Itä-Suomen alueen MaitoTaito–hanke järjestää korkeatasoisia kou-lutuksia, seuraa koulutusil-moittelua ja osallistu.

Nyt on aika suunnitella

ensi kesän viljelyä:Luomumarkkinoiden

muutoksessa kannattaa vil-jelysuunnitteluun panostaa. Kokeilisinko sinimailasta? Suunnittelu kannattaa tehdä ennen kevään kiireitä, näin saadaan oikeat kasvit ja la-jikkeet käyttöön. Ota yhteyt-tä alueesi luomuneuvojaan.

Hyvää luomuista jatkoa kaikille!

Pasi HartikainenYritysneuvoja, luomu

ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätietoja: Pirkko Tuominen.pirkko.tuominen@proagria.fi p. 0400-124976 ProAgria Pohjois-Savo

Aila Asikainen aila.asikainen@proagria.fi

p. 020 747 3569 ProAgria Etelä-Savo

Pasi Hartikainenpasi.hartikainen@proagria.fi

p. 040 301 2404 ProAgria Pohjois-Karjala

Luomukysyntä kasvaa – kasvaako tuotantomme?

Luonnonmukaisen tuotannon perusteet –kurssi antaa mo-nipuolisen läpileikkauksen luomuviljelystä ja sen mahdol-lisuuksista. 5 päivän Luomuperuskurssin suorittaminen on luomuerityistukisopimuksen ehto. Useat tavanomaisesti vil-jelevät viljelijät ovat hakeneet Luomukurssista ideoita tavan-omaisen viljelyn kehittämiseen. Lisäsimme luomukurssiin toivotun kuudennen palautepäivän, jossa vaihdetaan vilje-lykokemuksia luomuun siirtymisestä. Palautepäivä pidetään kaikkien kurssien yhteisenä kasvukauden jälkeen Joensuussa 16.10.2012.

Luomuperuskurssit klo 9.00-15.00Keski-Karjala Paikka: Ammattiopisto, Kitee Koivikko, Auditorio, Koivikontie 4, Puhos10.1.,23.1.,14.2., 21.2. ja 28.2.Pielisen KarjalaPaikka: Hyvärilä, Lomatie, Nurmes 12.1.,25.1.,16.2.,23.2. ja 1.3. Joensuun seutuPaikka: Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie, Joensuu 16.1., 31.1.,20.2.,6.3.ja 13.3.

Tiistai 16.10.2012, klo 9-15 on kaikille koulutuksiin osallis-tuneille yhteinen Viljelykokemusten vaihtopäivä kasvukau-delta 2012. Paikka: Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie, Joensuu Kurssin hinnat:Luomuperuskurssi + palautepäivä (6 pv) 360 € + alv. Peruskurssi ilman palautepäivää (5 pv) 325 € + alv.Yksittäinen päivä 70 €/pv + alv.

Ilmoittautuminen:Ilmoittaudu viimeistään 7 pv ennen kurssin alkua.Koulutuskalenterissa: www.proagriapohjois-karjala.fi -> kou-lutuskalenteriPuhelinilmoittautuminen numeroon 040 - 3012401Tekstiviestillä numeroon 040 – 3012401Lisätietoja: Pasi Hartikainen p. 040 301 2404, pasi.hartikainen@proagria.fi

Luomuperuskurssit Pohjois-Karjalassa

Naudanlihaa kannattavasti –hankkeen toiminta-aikaa on jat-kettu hakemuksesta vuoden 2012 loppuun asti. Jos mieles-säsi on oman nautatilasi, emo-lehmä/välikasvattamo/lihanau-ta-yrityksen kehittäminen tai yhteistyökuviot muiden tilojen kanssa, ota rohkeasti yhteyttä hankevetäjään. Selvitämme yh-dessä, millä keinoin ja miten voimme hyödyntää hankkeen mahdollisuuksia. Konsultoivia yrityskäyntejä on tarjolla mm. seuraavasti:-rakennuskannan kehittäminen ja uusinvestointien mahdollisuu-det-tilan talous tulevaisuudessa-tuotannon tehostaminen-tilan johtaminen-nurmentuotannon kehittämi-nen, esim. karjanlannan parem-pi hyödyntäminen, kasvusto-käynnit kasvukaudella, satota-son nostaminen-lihan suoramarkkinointi -eläimet maisemanhoitajinaKonsultoivien yrityskäyntien saaminen edellyttää myös osal-listumista pienryhmiin ja koulu-tuksiin yleensä. Koulutukset ovat maksuttomia, yrityskäynneistä veloitetaan pienehkö omarahoi-tusosuus.

Raija Tamminenhankevetäjä

puh. 020 747 3408Laidunkausi on Irlannissa 11 kuukautta vuodesta. Härkien kasvattaja tähtää mahdollisimman hyvään laitumen käyttöön, loppulihotus teh-dään 90-100 päivän sisäruokinnan aikana.

Naudanlihaa kannattavasti –hankkeelle jatkoaikaa – tartu tilaisuuteen!

Naudanlihaa kannattavasti –hankkeen Irlannin matkalle 11.-15.10.2011 osallistui 26 naudanlihantuottajaa Kaakkois-Suomesta ja hankevetäjät. Vierailukohteena oli mm. Dawn Meats Groupin pääpaik-ka Waterfordissa. Dawn Meats Group on Euroopan laajimpia ruoanval-mistus- ja lihanhankintayhtiöitä. Se prosessoi vuodessa 500.000 nautaa ja miljoona lammasta. Vierailukohteemme Waterfordissa teurastaa vuodessa reilut 60.000 nautaa, näistä 70 % härkiä, 20 % nuoria son-neja ja loput hiehoja. Teurastamon tuotteista 90 % menee vientiin EU:n alueelle.

12 kasvi

Komean keltaisina kukkivat voikukkapellot voivat olla kau-niita, mutta karjatilalle näky ei ole toivottu. Voikukka sisältää erityisesti kaliumia nurmikasve-ja enemmän ja voi altistaa leh-män laidun- ja poikimahalvauk-sille. Säilörehun säilöntälaatu ei kuitenkaan välttämättä heikkene vaikkakin rehun puristenesteen määrä voi lisääntyä, kun säilöre-hun voikukkapitoisuus lisääntyy.Voikukka on yleinen ja moni-vuotinen rikkakasvi. Ensimmäi-senä kasvuvuonna se kasvattaa pelkän lehtiruusukkeen ja vah-van pääjuuren, joka voi seuraa-vina kukintavuosina kasvaa jopa puolen metrin syvyyteen. Pitkän pääjuuren ansiosta voikukka pääsee tunkeutumaan syvem-mälle maan kosteuteen ja ravin-teisiin kuin monet muut kasvit. Maassa voi olla suuri voikukan siemenpankki ja siemenet voi-vat pysyä itämiskykyisinä muu-taman vuoden ajan. Lehmälle syötetyt rikkakasvit voivat kier-tää siemenenä lannan mukana takaisin peltoon ja näin levitä koko tilalle. Voikukan juuristol-la on nopea uudistuskapasiteet-ti ja jopa muutaman millimetrin kokoinen juuren pala voi itää.

Voikukkaa säilörehussa?

Sisäruokintakauden alkaes-sa voi siilosta paljastua voi-kukkainen rehuerä. KARPE eli Karjatilan kannattava peltovil-jely –hankkeen tutkimukses-sa voikukkapitoisuus ei kui-tenkaan vaikuttanut säilörehun säilöntälaatuun. Rehu tehtiin kesäkuun puolivälissä ja säi-löttiin happosäilöntäaineella koesiiloihin. Myös ulkomaa-laisten tutkimusten mukaan voikukkaa sisältävät säilöre-hut ovat olleet useimmiten säi-löntälaadultaan hyvälaatuisia. Voikukan matalampi kuiva-ai-nepitoisuus nurmiheiniin verrat-tuna lisää sen esikuivatusaika-vaatimusta. Voikukan takia kos-teaksi jäänyt säilörehu voi lisätä puristenesteen määrää ja mm. rehun jäätymisriskiä talvella. Voikukan vaikutuksesta satota-soon ei ole tiettävästi tehty poh-joismaissa tutkimuksia.

Korkea kaliumpitoisuus voi altistaa poikimahalvauksille

Voikukan sulavuus eli D-arvo on ollut suhteellisen hyvä ko-

TAVOITE

SIILOKOE - VOIKUKKAA

KOOSTUMUS 0 % 25 % 50 %

kuiva-aine (esikuivattu) 250 - 350 334 292 247 g/kg raakavalkuainen 130 - 170 106 105 110 g/ka ka NDF 500 - 600 557 535 482 g/kg ka D-arvo 680 - 700 704 703 701 g/kg ka SÄILÖNNÄLLINEN LAATU

pH < 4 3,94 3,87 3,84 ammoniumtyppi < 60 42 53 55 g/kg N liukoinen typpi < 400 779 742 653 g/kg N maito- ja muurahaishappo 35 - 80 30 54 62 g/kg ka haihtuvat rasvahapot < 20 16 18 18 g/kg ka sokerit 50 - 150 102 67 60 g/kg ka KIVENNÄISET VAIHTELUVÄLI

kalsium 1,0 - 7,0 2,1 2,7 3,6 g/kg ka magnesium 1,0 - 4,0 0,8 1,0 1,3 g/kg ka kalium 11,0 - 34,0 23,9 27,4 32,5 g/kg ka

Voikukan vaikutus nurmisäilörehuun

keissa, joissa rehu on korjat-tu aikaisin (taulukko 1). Ennen voikukkapitoisen säilörehuerän syöttämistä kannattaa ruokin-tasuunnitelmaa kuitenkin miet-tiä myös kivennäistasapainon näkökulmasta. Voikukka sisäl-tää erityisesti kaliumia ja kal-siumia nurmea enemmän. Sitä vastoin magnesiumia on melko niukasti. Kalium imeytyy ruu-ansulatuskanavassa tehokkaas-ti ja samalla estää magnesiumin imeytymistä pötsistä. Tästä voi seurata lisääntynyt laidunkou-ristuksen ja poikimahalvauksen riski. Voikukkapitoisen säilöre-hun syöttämistä kannattaa siten välttää erityisesti ummessaolo-aikana. Voikukkaista rehuerää syötettäessä tulee ainakin kiven-näisruokinta tarkistaa kuntoon.Voikukkapitoisen säilörehun ruokintakokeita ei ole tehty, jo-ten voikukan vaikutus rehun

Taulukko 1. Voikukan määrän vaikutus säilörehun rehuarvoihin ja säilöntälaatuun. KARPE- hankkeen ko-keen tuloksia, jossa voikukan osuus 1. sadon säilörehun tuorepainosta lisääntyi timotein kustannuksella, on verrattu Artturi® -verkkopalvelun ja Alasuutari ym. (2010) säilörehun laatutavoitteisiin.

maittavuuteen, syöntiin ja mai-totuotokseen on epäselvä. Pel-kän rehuarvon perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä voiku-kan tuotanto-ominaisuuksista. Rehun maittavuus on tärkeä te-kijä rehun tuotantovaikutuksia arvioitaessa.

Sisäruokintakaudesta tulevaan kasvukauteen

Sisäruokintakauden aika-na kannattaa erityisesti voi-kukkapitoisista säilörehuista teettää kivennäisanalyysi re-huarvojen ja säilöntälaadun li-säksi. Jos tilalla ilmenee poiki-mahalvauksia, voi rehun kor-

kea kaliumpitoisuus olla yksi syyllinen. Tällöin voi harki-ta lisämagnesiumin antamista.Viljelysuunnitelmia tehdessä mietitään omien nurmilohkojen kuntoa. Jos syksyllä jäi rikka-kasvivaltaisia lohkoja kunnosta-matta, on niitä mahdollista uu-sia tai tehdä rikkakasvitorjunta keväällä. Älä kuitenkaan unoh-da tehdä täydennyskylvöä tor-junnan yhteydessä sillä rikka-kasvit, kuten voikukka, valtaa-vat nurmen aukkopaikat nope-asti torjunnan jälkeen.

Terhi Rahkonen ja Elina Juutinen

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

13kasvi

Itä-Suomen yliopiston lai-dunkasvikoe Pellot tuottamaan-hankkeessa jatkui tänä kesänä toista vuotta. Tarkoituksen on ollut tutkia palkokasvien käy-tön ja lannoituksen vähentämi-sen vaikutuksia laitumen kas-vuun, satoon, kasvikoostumuk-seen ja rehuarvoon. Koetiloja on mukana neljä; kaksi Liperis-sä, yksi Valtimolla ja yksi Juu-assa. Tulokset kokeilusta apilan ja keltamaitteen kanssa ovat ol-leet jokaisella tilalla hyvin eri-laisia, niin kuin ovat laidunnus-käytännötkin.

Keltamaite on viljelykasvina melko uusi tulokas Suomes-sa, joskin esimerkiksi Ruotsis-sa sen käytöstä on positiivista kokemusta. Keltamaitteen kon-densoituneet tanniinit suojaa-vat rehumassan valkuaista pöt-sihajotukselta (ohitusvalkuaista) sekä samalla vähentävät liian sulavan laidunrehun puhaltu-misriskiä. Lisäksi keltamaite on apilan tapaan typpeä sitova palkokasvi. Kokeessa käytet-tiin Ruotsissa suositeltua Ober-haunstaedter lajiketta.

Apilan käyttö varsinkin laitu-missa on monilla tiloilla koettu ongelmallisena puhaltumis- ja tiinehtyvyysriskien takia, mut-ta tämän kesän perusteella po-sitiiviset kokemukset ovat vah-vistuneet. Juuan tila innostui apilan käytöstä laitumissa ai-emman varovaisuuden jälkeen, kun apila-keltamaite-heinäse-os –koelohkon havaittiin mait-tavan lehmille paremmin kuin pelkkää heinää sisältävä. Val-koapilan hyviin ominaisuuksiin laidunkasvina kuuluu myös sen puna-apilaa pienempi kas-

viestrogeenin pitoisuus. Lisäksi sen tallauksen kesto on todettu myös tässä kokeessa, sillä ko-vankaan laidunnuspaineen alla kasvuston apilapitoisuus ei ole laskenut. Apilan osuus laidun-rehun kuiva-aineesta pysyi lop-pukesästäkin sopivalla tasolla (20-30 prosenttia). Ainakin yh-dellä tilalla pohdittiin kuiten-kin, että monesti valmiissa sie-menseoksissa on apilaa joko liian paljon tai liian vähän.

Kokeessa käytetty valkoapila (Sonja) kasvoi yhtä tilaa lukuun ottamatta tänä kesänä melko

hyvin, vaikka kuiva kesä on-kin ollut sille vaikea. Kuivuus selvästi vähensi laitumelta saa-tavan kokonaissadon määrää verrattuna perustamisvuoteen - joka tosin myös oli vähäsatei-nen. Vaikutus näyttää jakaantu-van tasaisesti heinien ja palko-kasvien välillä. Perustamislan-noituksen vaikutuksen hävittyä ja ankaran kesän oloissa lan-noituskäsittelyn vaikutus laitu-men kasvuun tuli näkyviin lop-pukesästä. Lannoittamaton pal-kokasvilaidun tuottaa yleensä noin 80 prosenttia lannoitetun

laitumen kasvustomassasta. Keltamaitteen menestyminen

on vaihdellut tilakohtaisesti ja kasvukausittain. Perustamiske-sänä viime vuonna keltamai-tepitoisuus oli korkein tilalla, joka perusti nurmen ilman suo-javiljaa. Tänä vuonna Liperin toisella tilalla, jossa laidunnus-paine on ollut korkea, kelta-maite ei näyttänyt kärsivän juu-rikaan tallauksesta vaan lisään-tyi kesän mittaan. Viimeisellä näytteentookerralla elokuun lopulla keltamaitteen osuus lai-dunrehun kuivapainosta oli jo

kymmenen prosentin tienoil-la sekä lannoitetussa että lan-noittamattomassa koeruudus-sa. Muilla tiloilla keltamaitteen osuus on tänä kesänä ollut vä-häisempää kuin vuosi sitten; kokonaan kasvi ei kuitenkaan ole laitumelta hävinnyt. Juu-rinystyröiden perusteella kel-tamaitteen typensidontakin on kylvön yhteydessä toteutetun bakteeriymppäyksen ansiosta toiminut hyvin. Ensi vuonna kokeen seuranta jatkuu, jolloin keltamaitteen talvehtimiskyvys-tä saadaan lisää tietoa.

Koetiloilla tehtiin kesällä myös pienimuotoinen lehmien käyttäytymisseuranta, jossa py-rittiin selvittämään laidunkas-vien maittavuutta seuraamal-la yhden päivän ajan (aamu-lypsystä iltaan) missä laidun-kasvikokeen ruudussa lehmät oleskelevat eniten. Kolmella neljästä tilasta eläimet valitsi-vat useammin apila-keltamai-te- kuin heinäruudun. Käyttäy-tymiseen vaikuttivat kuitenkin tarjolla olevien laidunkasvien lisäksi muun muassa juomapai-kan sijainti sekä laitumen to-pografia ja muoto. Kuivuudes-ta kärsineillä laitumilla lehmät viettivät myös enemmän aikaa koealan lannoitetulla puolella (sekä apila- että heinäruuduis-sa), jossa syötävää oli tarjolla enemmän kuin lannoittamatto-malla alalla.

Mikaela Mughal ja Eeva Kuusela

Pellot tuottamaan –hanke Itä-Suomen yliopisto

Keltamaite yllätti

Keltamaitteen suhteellisen hento verso keltaisine kukkineen, pitkä poudankestävä pääjuuri sekä typpeä ilmasta sitovat juurinystyrät

Maatiloilla kohdataan mo-nenlaisia asioita ja mietitään erilaisia ratkaisuja tuotannon toteuttamiseksi. Ongelmana voi olla mm. työvoiman riittä-vyys, konekapasiteetin puu-te tai konekustannusten kal-leus. Toteuttamistavoilla on merkittävä taloudellinen vai-kutus, ja asioilla on merkittä-vä vaikutus myös hyvinvoin-tiin. Ratkaisu ongelmiin voi-si löytyä erilaisista yhteistyö-malleista tai koneurakoinnista. Jos haetaan alennusta kasvin-tuotannon kustannuksiin, kan-nattaa muistaa vanha totuus, että muuttuvista kustannuksista (siemenet, lannoitteet, torjun-ta-aineet ym.) ei yleensä ole syytä karsia, koska seuraukse-na on todennäköisesti sadon määrän ja laadun aleneminen. Oikeampi tapa laskea tuotan-tokustannuksia on alentaa kiin-teitä kustannuksia - useimmiten konekustannuksia, jolloin saa-daan parannettua tilojen kan-nattavuutta sekä yleensä myös

työn- ja ajankäyttö saadaan te-hokkaammaksi. Koneyhteistyöhön on erilaisia tapoja

Yhteiskoneet edellyttävät osak-kailta joustavuutta ja mielel-lään samanhenkisyyttä kaikilta omistajilta. Koneiden hankinta-hinta voidaan jakaa osakkaiden kesken tasaosuuksilla tai suh-teutettuna käytön mukaan. Ko-neiden vuotuiset kustannukset jaetaan käyttötuntien tai heh-taarien mukaan. Yhteiskonei-ta käytettäessä on huomioitava vastuukysymykset, eli koneet ja niiden Konerengas on usein paikallisesti hyvä vaihtoehto te-hostaa viljelyä. Konerenkaan osakkaat tekevät konetöitä yh-dessä muodostaen tehokkaita ja yhteensopivia koneketjuja. Työtä tehdään osakkaiden ti-loilla ja usein myös urakoidaan ulkopuolisille. Koneilla voi olla eri omistajat ja yhdessä on so-

vittu, minkä koneen kukin osa-kas hankkii. Koneen omistaja huolehtii huollosta ja kunnos-sapidosta. Hyvin toimiessaan, konerenkaassa mukana olevien työpanos ja koneiden kapasi-teetti tulee hyödynnettyä hyvin. Koneasema /koneyhtymä on askel yritysmäisempään toimin-taan. Koneasema yleensä omis-taa koneet ja toiminta tapahtuu yhteisesti hyväksyttyjen sääntö-jen pohjalta. Osakkaat toimivat koneiden kuljettajina ja ase-malla voi olla myös palkattua henkilökuntaa töissä, oikein mitoitetulla konekapasiteetil-la saadaan tehokas työketju ja edulliset konekustannukset.

Yhdistysten koneilla on myös merkitystä joillakin alueilla. Ko-neet on hankittu jäsenten käyt-töön ja menot jaetaan yleensä käyttökertojen, käyttötuntien tai pinta-alojen mukaan.

Konetöiden ulkoistaminen. Edullinen tapa alentaa tuotan-tokustannuksia on käyttää ko-neaseman tai koneurakoitsijan

palveluja. Koneen ohella saa myös kuljettajan, eli urakoitsi-ja tekee työn ja itse voi keskit-tyä vaikka muihin töihin. Ura-kointipalvelujen käyttö sopii erityisesti töissä, joiden koneen vuotuinen tarve on niin pieni, että kyseistä konetta ei kanna-ta hankkia itselle. Toinen sel-vä kohde on pitkälle erikoistu-neet tilat, jotka voivat ulkoistaa vaikka kaikki konetyöt ja kes-kittyä itse omaan tuotantoon. Konetyön ulkoistaminen on usein edullisempaa kuin oman koneen hankkiminen. Suositel-tavaa on tehdä työstä pidem-piaikainen sopimus, jolloin urakointiin saadaan pitkäjän-teisyyttä, josta molemmat osa-puolet hyötyvät. Viljelyn ura-kointia voidaan toteuttaa myös työkokonaisuuksina ”avaimet käteen” periaatteella.

Huonompina asioina yhteis-työstä voi mainita sen, että aina ei saa työtä tehdyksi haluama-naan aikana. Hyvällä suunnit-telulla asiaa voidaan lieventää

ja työn tehostuminen sekä tuo-tantokustannusten aleneminen kannustavat vastaavasti yhteis-työn lisäämiseen. Koneura-koinnin kehittämiseksi on Tieto Tuottamaan-sarjassa ilmestynyt uusi opas nimeltään: Tuota ja hanki urakointipalveluja. Pro-Agria Pohjois-Savo on saanut toimeksiannon oppaasta, jolla kannustetaan maaseudulla ta-pahtuvan yhteistyön lisäämi-seen. Siinä kuvataan erilaisia onnistuneita yhteistyömalleja pääosin Pohjois-Savon alueel-ta. Opas julkaistaan loppuvuo-den aikana.

Yhteistyö ja yhdessä yrittä-minen ovat merkittäviä asioita kannattavalle tuotantotoimin-nalle – niissä lienee myös avain maaseudun hyvinvointiin!

Hannu Mäkipää tiimiesimies

ProAgria Pohjois-Savo

Kasvintuotantoon yhteistyötä

14 kasvi

Vuoden 2010 lopulla Pro-Agria Etelä-Savossa käynnisty-neen Kasvintuotanto kannattaa –hankkeen yhtenä toimintana on vilja- ja palkokasvipienryh-mässä toteutettavat havaintoko-keet. Havaintokokeet ovat vil-jelijöiden pelloilla toteutettavia yksinkertaistettuja peltokokeita. Periaatteena on, että peltoloh-kolle perustetaan 2-4 koealuet-ta (koekäsittelyä), joilla toteu-tetaan erilaisia viljelyteknisiä toimenpiteitä viljelijöiden kiin-nostuksen mukaan. Kesän mit-taan koealueita havainnoidaan ja tehdään erilaisia mittauksia havaintokoesuunnitelman mu-kaisesti. Koealueiden sadot kor-jataan ja punnitaan ja sadosta tehdään tarvittavat havainnot ja analyysit. Toivottavaa on, että samanlainen koe voidaan tehdä useammalla kuin yhdellä tilalla useampana vuotena, jolloin ko-keista saatujen tuloksien luotet-tavuus paranee.

Havaintokoetoiminnassa työnjako on pääpiirteissään sel-lainen, että viljelijä perustaa kokeen, tekee kokeella tarvit-tavat viljelytoimenpiteet sekä huolehtii sadonkorjuun ja sa-don punnitsemisen. Myös tietyt havainnot voidaan sopia viljeli-jöiden huolehdittavaksi, kuten esimerkiksi oraalle tulo ja täh-kimisen alkaminen. Tavoitteena on, että havaintokoetoiminnasta aiheutuu mahdollisimman vä-hän lisätyötä viljelijälle. Koekä-sittelyt suunnitellaan siten, että ne ovat toteutettavissa suhteelli-sen vaivattomasti lohkolla muu-toinkin tehtävien viljelytoimien ohella. Tutkimus eli tässä tapa-uksessa MTT Mikkeli vastaa ha-vaintokokeiden ohjeistuksesta, kokeen havainnoista ja mitta-uksista sekä sadosta tehtävistä analyyseista sekä kokoaa ja ra-portoi havaintokokeiden tulok-

set.Havaintokokeiden suunnitte-

lu käynnistyi helmikuussa 2011 pienryhmän kokoontumisessa, missä viljelijät kertoivat heitä kiinnostavista aiheista ja ongel-mista, joita tulisi selvittää ha-vaintokokein. Kokoontumisen tuloksena minulla oli kädessä-ni havaintokokeiden hahmo-telma, jota lähdin työstämään eteenpäin yhdessä niiden vil-jelijöiden kanssa, joiden pel-loille kokeita oli suunnitteilla. Suunnittelun tuloksena päätim-me toteuttaa seuraavat havain-tokokeet: kauran punahomeen torjuntakoe , ohran laontorjun-takoe, härkäpavun esikasvivai-kutuskoe ohralla, kevätvehnän typpilannoituskoe ja kevätveh-nän lajikekoe. Havaintokoeti-loja oli neljä ja ne sijaitsivat Jo-roisissa, Rantasalmella ja Mik-kelissä .

Kauran punahomeen torjun-takokeessa tavoitteena oli sel-vittää yhden tautiruiskutuksen lisäksi annettavan erillisen, röy-hylletulovaiheessa annettavan ruiskutuksen vaikutusta puna-homeen esiintymiseen. Lohkol-la jätettiin osa kasvustosta ruis-kuttamatta, jotta voidaan arvioi-da tautiruiskutusten vaikutuksia kasvuston terveyteen, satoon ja sadon laatuun. Ohran laon-torjuntakokeessa mielenkiinto kohdistui laontorjunta-aineen käyttömäärään eli kokeessa oli kolme eri käsittelyä vierek-käin samalla lohkolla: 1) alue, jota ei käsitelty laontorjunta-ai-neella, 2) alue, joka käsiteltiin tilalla normaalisti käytettävällä ainemäärällä ja 3) alue, jossa ainemäärä tiputettiin puoleen normaalista.

Härkäpapu on syvän juuris-tonsa ja typensidontakykynsä ansiosta hyvä välikasvi yksi-puolisessa viljelyssä. Härkäpa-

Havaintokoetoiminnassa käytännön viljely ja tutkimus kohtaavat

vun sanotaan jättävän maahan typpeä 30-40 kg/ha seuraaval-le kasville, joten tähän tietoon pohjautuen perustimme havain-tokokeen ohralla, jossa käytim-me kahta typpilannoitustasoa, 60 ja 90 kg/ha, kun esikasvina oli härkäpapu. Verrannealueena samalla lohkolla toimi kasvusto, jossa esikasvina oli kaura ja typ-pilannoitus 90 kg/ha.

Kevätvehnän typpilannoitus-kokeessa testasimme kylvön yhteydessä annetun typpilan-noituksen ja kahdessa erässä annettavan typpilannoituksen vaikutuksia sadon määrään ja laatuun. Lisätypen levitysajan-kohtaa pyrimme arvioimaan kasvustosta tehtyjen lehtivih-

reämittausten avulla. Kevätveh-nän lajikekokeessa testattavina lajikkeina olivat Anniina, Quar-na ja Wellamo.

Havaintokoetoiminnasta saa-tuja kokemuksia ja havaintoko-keilta saatuja alustavia tuloksia on jo pohdittu pienryhmässä. Osa analyysituloksista on vie-lä saamatta, joten ensimmäisen havaintokoevuoden tuloksia esi-tellään myöhemmin. Pienryh-mäkeskustelussa tuli ilmi, että viljelijät eivät kokeneet havain-tokoetoiminnan aiheuttaneen suurta lisätyötä, joten toiminta jatkuu ensi kasvukaudella osit-tain samoilla teemoilla. Tutki-jan näkökulmasta viljelijöiden kanssa tehtävä yhteistyö on erit-täin tärkeää ja mielekästä, ja olen iloinen, että Etelä-Savosta löytyy koetoiminnasta kiinnos-tuneita viljelijöitä.

Pirjo Kivijärvivanhempi tutkija

MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lönnrotinkatu 350100 Mikkeli

puh. 040 828 8254pirjo.kivijarvi@mtt.fi Kuva: Pirjo Kivijärvi

Suunnattu Kasvintuotanto kannattaa -hankkeen pienryhmäläisille ja muille retkestä kiinnostuneillekeskiviikko 11.1Juva - Mikkeli - Jokioinen (Boreal ja MTT) – majoittuminen Turussa 7:00 Lähtö Juvalta – 8:00 Mikkeli - 12.00 Jokioinen12:00 -12.45 Ruokailu MTT:llä13:00-16 Tutustuminen Boreal ja MTT www.boreal.fi ja www.mtt.fi 17:30 Turku, jossa majoittuminen hotelliin18:30 Illallinen ja iltaohjelma hotellilla torstai 12.1.Turku - Parainen (Nordkalk) - Lieto (Timo Laaksosen tila) – Hauho (Keskon koetila) - Mikkeli – Juva8:30 Lähtö hotellilta9:00-10:30 tutustuminen Paraisten tehtaalle www.nordkalk.fi 11.15 – 12.15 Lieto, Laaksosen tila (ajomatka noin 45 min) www.paappala.com Ruokailu15.00-16.00 Hauho, Keskon koetila www.k-maatalous.fi/palvelut/asiakkuus/Sivut/koetila.aspx kotimatka alkaa, kahvitauko matkallan. 18:30 Mikkelin. 19.30 Juva n. Tervetuloa mukaan! Järjestäjänä ProAgria Etelä-Savo/Kasvintuotanto kannattaa hanke. Opintomatkan hinta tarkentuu myöhemmin. Matkan hinta sisältää lounaan, majoituksen, kuljetuksen sekä esittelyt kohteissa. Sitovat ilmoittautumiset 30.12. mennessä ProAgria Etelä-Savo, puh. 020 747 3550 tai marjo.h.laitinen@proagria.fi. Muutokset ohjelmaan mahdollisia.

Opintomatka 11. – 12.1.2012Alustava ohjelma, joka tarkentuu myöhemmin

15

Maatalouden tehokas ra-v innek ie r rä ty s hyödy t tää ympäris töä ja voi paran-taa tilojen kannattavuutta. Yksi maatalouden perusongel-mista on, että viljelylle elintär-keät ravinteet tahtovat usein olla väärässä paikassa. Kun yhtäällä tuskaillaan lannanlevitysalan riittävyyden kanssa, kauhistel-laan toisaalla lannoitelaskun suuruutta. Vesistöt puolestaan pärjäisivät mainiosti ilman ih-misten tarjoamaa ravinnelisää. Myös maanviljeli jä Anna-

S a a r a Ti k k a o n p o h t i -n u t r av i n n e ky s y m y k s i ä . Kiuruvedellä sijaitsevalla Myl-lykentän tilalla on 24 lypsyleh-mää ja kaikkiaan 70 hehtaa-ria peltoalaa vuokramaineen. Tilan ulkopuolella työskente-levä puoliso Antti-Lassi Tikka osallistuu tilan pyörittämiseen. – Perehdyin ravinneasioihin jo agrologin opinnoissani. Olen miettinyt oppien soveltamis-ta käytäntöön sen jälkeen kun jatkoimme tilan pitoa vuon-na 2007, Anna-Saara kertoo.

Ravinnekierron kannalta tilan tekee erityisen kiinnostavak-si Niemisjärvi, joka sijaitsee ti-lan välittömässä läheisyydes-sä. Hajakuormitus on edistänyt matalan järven rehevöitymistä. Ti lan rantamaiseman hoi-d o s t a h u o l e h t i va t l a m -paat, joilla voi olla vaikutus-ta myös lähivesistön ravin-nekuorman vähentämisessä. – Rannassa meillä on kahden hehtaarin perinnebiotooppi-alue. Sen yhtenä ideana on, että kun ravinteet viedään li-hana pois, pysyy alueen ravin-netalous negatiivisena. Olisi kiva tietää, mikä vaikutus on oikeasti, Anna-Saara sanoo. Muutakin on Myllykentän tilal-la kokeiltu. Antti-Lassi kertoo, että tänä syksynä on testattu lietteen sijoitusta osille nurmis-ta.

- On mielenkiintoista seurata keväällä, mikä vaikutus sijoite-tulla lietteellä on nurmen kas-vuun lähdölle.

Yhdelle pellolle on kyl-vetty myös apilanurmea sen typpiomavaraisuuden takia. – Tulevaisuudessa mahdollises-ti edessä olevan investoinnin myötä olisi hyvä paikka kehit-tää myös tilan ravinnekierrä-tystä ja energiatehokkuutta. Li-säksi olen kiinnostunut luomu-menetelmistä, valottaa Anna-Saara kokeilujen taustoja. Ravinnehävikkien taloudellisia vaikutuksia eivät Tikat ole juu-rikaan arvioineet, vaikka tie-to kiinnostaisikin. Tiedossa on, että lannan käyttöä tehosta-malla voitaisiin vähentää teol-listen lannoitteiden ostoa ja li-sätä tilan energiatehokkuutta. – Kuvaavaa on, että ympä-ristölupahakemuksessa lan-ta on edelleen listattu jät-teeksi, vaikka se onkin ar-vokas ravinteiden ja energi-an lähde, Anna-Saara pohtii.

ympäristö

Kiinnostaako karjanlannan entistä tehokkaampi käyttö? Tarvitsetko tietoa maatilallesi sopivista ympäristöhoidon me-netelmistä? Miten parannat lä-hivesistöjesi tilaa? Kaipaatko kustannuslaskelmia tukemaan päätöksiäsi?

Savonia-ammattikorkeakou-lun projektipäällikkö Arja Ruo-kojärvi kertoo, että RAE-hanke antaa vastauksen näihin kysy-myksiin. Tämä on kolmen maa-kunnan, EU-osarahoitteinen hanke, joka pureutuu maata-

louden ravinteiden kierrättämi-seen ja hyödyntämiseen.

– Hanke sisältää tilakohtaista neuvontaa, koulutusta sekä tes-tausta ja tutkimusta eri mene-telmien tehokkuudesta Itä-Suo-men oloissa. RAE tuottaa, ko-koaa ja jalkauttaa uutta tietoa muun muassa tehokkaimmista prosessointi- ja levitysteknii-koista ja alueelle sopivista vil-jelymenetelmistä.

RAE-hankkeesta hyötyvät en-sisijaisesti Pohjois-Savon, Poh-jois-Karjalan ja Etelä-Savon

maatalousyrittäjät, mutta viime kädessä kaikki vesistöjen käyt-täjät. Muita edunsaajia ovat esimerkiksi neuvontaorganisaa-tiot, kuntien viranomaiset, tek-nologia-asiantuntijat ja tutki-muslaitokset.

Ruokojärvi muistuttaa, että tavoitteena on saada maata-louden ravinteet entistä tehok-kaammin hyödynnettyä. Näin lisätään maatilojen taloudellis-ta kannattavuutta sekä vähen-netään ravinnehuuhtoumaa ve-sistöihin.

– RAE edistää vesienhoito-suunnitelmien toteuttamista ja vesien hyvän tilan saavuttamis-ta. Itä-Suomessa. Hanke koko-aa ylimaakunnallisen toimin-tamallin ja yhteistyöverkoston, joka tukee ja arvioi myös hank-keen jälkeen maatalouden ym-päristösuojelutoimia.

Itä-Suomen alueelta pää-see mukaan 150 – 200 maa-tilaa, jotka ovat kiinnostuneet oman tilansa ravinnekierrätyk-sen tehostamisesta. Hankkeen toimintaan sisältyy koulutusta

sekä tilakohtaista opastusta ja suunnittelua.

ProAgrian neuvojat käyvät yhdessä maatalousyrittäjän kanssa läpi esimerkiksi pelto-lohkojen kasvukuntoa, ravinne-taseita, pistekuormituskohteita sekä vaihtoehtoja lannanlevi-tykselle. Lisäksi tilakohtaisesti selvitetään toimenpiteiden vai-kutukset ympäristöön ja tilan talouteen.

Jouni Vornanen

Ravinnehävikit euroiksi- RAE

Yhteyshenkilöt:Hankkeen koordinoija Arja Ruokojärvi, Savo-nia ammattikorkeakoulu, puh. 044 785 5569. arja.ruokojarvi@savonia.fiProAgriat: etunimi.sukunimi@proagria.fiPohjois-Savo: Anu Rossi, puh. 040 179 5001Pohjois-Karjala: Helvi Leinonen, puh. 040 301 2420Etelä-Savo: Saara Ryhänen, puh. 020 747 3606

Antti-Lassi ja Anna-Saara Tikka ovat kiinnostuneita ravinnekierrätyk-sen tehostamisesta. Vilja-tytär tykkää lampaista, jotka hoitavat perinne-biotooppina toimivaa rantakaistaletta.

Ravinteet ovat rahanalaista tavaraa

Tilakäynnit keskittyvät karjatiloille.Painopistealueet:Pohjois-Savo, mukaan pääsee 80 tilaa: Nilsiän reitin alaosa, Ruokoveden alue sekä Iisalmen reitistä eri-tyisesti Kirmanjärven alue.Pohjois-Karjala, mukaan pääsee 40 tilaa: Nurmes ja Valtimo (mm. Valtimojärvi, Haapajärvi), Tohmajärvi, Kitee ja Rääkkylä (mm. Onkamo, Kiteenjärvi, Tohmajärvi, Ätäskö) sekä Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi (mm. Viinijärvi, Heposelkä, Taipaleenjoki).Etelä-Savo, mukaan pääsee 50 tilaa: Puulan Ruovedenselän, Kyyveden keskusaltaan, Mikkelin eteläpuo-lisen Saimaan, Joroisten Joroisselän ja Valvatuksen, Rantasalmen Pienen ja Suuren Raudanveden sekä Puruveden ympäristöt.

Tikat tiedostavat myös sen, että kasvinviljelytiloilla olisi halua ottaa vastaan karjatilo-jen lantaa. Kysyntä ja tarjonta vaan pitäisi saada kohtaamaan. – Lannalle pitäisi määritel-lä arvo, joka seuraisi ostolan-noitteiden hintojen kehitystä.

Vain sitä kautta on mahdol-lista päästä tilanteeseen, jossa molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä, Antti-Lassi pohtii.

Teksti: Minna HeikkaKuva: Jarmo Hiltunen

Paavo 0400- 678 177

Kosti 0400- 678 887

Tähkän mitan edellä!

Pohjois-Karjalan SiemenAito ja rehti siemenliike!

KAIKKI MAATILAN SIEMENET TILALLE TOIMITETTUNA

Maakunnan parhaat viljat

VENLABOR -kaura

ELMERIBOR -ohra

Nurmisiemenseokset apilalla tai ilmanValmiit tai tilan omilla seossuhteilla

POHJOIS-KARJALAN SIEMEN paavo.koponen@tilasiemen.fi

16 yritys

Ravinteet satoon – vesistöt kuntoon (RAVI) –hankkeessa on saatu ensimmäiset kokemuk-set tiloilla tehtävästä vesiensuo-jelusuunnittelusta. Kesän aika-na käytiin yhdeksällätoista tilal-la, jotka olivat ilmoittautuneet työhön mukaan. Talven aikana tiloille laaditaan vesiensuojelu-käsikirjat.

Viljelijöiden, ProAgrioiden (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) neuvojien ja viranomaisten yh-teinen pohdinta on ollut hedel-mällistä. On ollut hyvä huoma-ta, että vesiensuojelusuunnitte-lua voidaan tehdä osana vilje-lysuunnittelua ja että tilatasolla vesiensuojelun huomioon otta-minen ei ole ristiriidassa hyvään

taloudelliseen tulokseen pyrki-misen kanssa. Hyvä maan kas-vukunto ja ravinteiden tehokas hyödyntäminen satoon ovat yh-teistä sekä vesistökuormituksen vähentämiselle että taloudel-lisesti kannattavalle viljelylle. Tilatasolla vesiensuojelun te-hostamismahdollisuuksiin vai-kuttaa merkittävästi kunkin ti-lan tuotantosuunta ja paikalli-set olosuhteet. Ratkaisut, jotka sopivat yhdelle tilalle, eivät to-dennäköisesti sovellu sellaise-naan toiselle tilalle. Tämä tu-lisi ottaa huomioon myös tu-levia tukijärjestelmiä ja niihin liittyviä neuvontajärjestelmiä suunniteltaessa. Päällimmäi-senä mieleen tuleva ajatus on,

että tilakohtaisen vesiensuoje-lun suunnittelun tulisi olla osa viljelysuunnittelua eikä päälle liimattua erillistä suunnittelua. RAVI –hanketta toteuttavat yh-teistyössä viljelijöiden kanssa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ProAgria Etelä-Karjala ry. ja ProAgria Kymenlaakso ry. maa-seutuohjelman rahoituksella.

Maan rakennetta tutkittiin RAVI –hankkeeseen osallistu-neilla tiloilla ja Anjalassa järjes-tetyssä pellonpiennarpäivässä.

Visa NiittyniemiVesistöpäällikkö

Kaakkois-Suomen ELY- keskus

RAVI –hanke paneutui kesällä tiloilla tehtävään vesiensuojelutyöhön

Nurmeen sijoittavilla lannanlevitysmenetelmillä on useita positiivisia vaikutuksia. Kuva Parikkalassa keväällä järjestetystä aiheeseen liitty-västä pellonpiennarpäivästä.

Pienikin yritys voi rakentaa palvelustaan houkuttelevan tuomalla esille niitä tekijöitä, jotka erottavat tuotteen myön-teisellä tavalla muista vastaa-vista tuotteista. Erottautuminen muista on tärkeää, koska kil-pailua asiakkaista on erityisesti sesongin ulkopuolisena aikana. Erottautumisella voidaan nos-taa tuotteesta saatavaa hintaa ja varmistua sen kannattavuudes-ta. Ei tarvitse myydä alihintaan!

Asiakkaat valitsevat palvelun yhä hienovaraisempien vihjei-den perusteella. Tuotteeseen liitetään merkityksiä, mieliku-vamainonta vetoaa kuluttaji-en haluihin, pelkoihin, epävar-muuden tunteisiin ja haaveisiin. Palvelu täytyy tuotteistaa ja yri-tyksestä luoda asiakasta puhut-televa yritysmielikuva.

Miten sen teet

1.Mieti palvelun parhaat puo-let. Onko maisema huikea? Onko majoituksen varustelu huipputasoa tai erityisen toimi-va kohderyhmälleen? Tarjoaako keittiö ylivoimaisen hyvät ateri-at? Vierailiko torpassa merkki-henkilöitä, joista riittäisi tarinaa matkailijoille? Onko sisustuk-sen luonut paikkakunnalta pon-nistanut huippumuotoilija?2.Kirkasta itsellesi, ketä palve-lu puhuttelee? Rajaa kohderyh-mä.3.Tuo parhaat puolet esille. Ra-kenna mielikuva tekstillä, väri-tyksellä, äänillä ja kuvilla. Ve-toa eri aisteihin. Liitä hienova-raisesti eri yhteyksiin. Kaikkea ei tarvitse kertoa etusivulla. Käytä asiantuntijaa, jos et itse osaa.4.Kerro miten palvelu rakentuu ja miten asiakas siihen osallis-tuu. Selvitä hinta asiakkaalle tai anna riittävän hyvä vihje hinta-tasosta. 5.Helpota palvelun hankkimis-ta. Anna asiakkaalle mahdol-

lisuus valita ajankohta, ostaa palvelu ja mieluiten myös mak-saa saman tien ilman hankalia vaiheita. Tue ostopäätöksen te-kemistä lisäinformaatiolla.

ProMatkailu-hanke tukee yri-tysten yhteistä kehittämistä. Yri-tysryhmiä kannustetaan tuot-teistamaan ja markkinoimaan yhdessä palveluitaan. Palve-luiden ostoon ja hankkeiden koordinointiin yritysryhmät voi-vat saada kehittämistukena 75 % kustannuksista. ProAgria voi toimia ryhmän kokoonkutsuja-na, mukana suunnittelussa ja myöhemmin hankkeen hallin-noijana.

Viikonloppupaketti yritysryhmänä

Tarvitsetko lisää myyntiä hiljai-seen kauteen? Kokoa palveluis-tasi kiinnostava viikonloppupa-ketti yhteistyönä muiden lähi-alueen yrittäjien kanssa. Viilaa palvelusi ajanmukaiseen kun-toon. Teetä kunnon valokuvat. Viritä tekstit myyviksi. Säädä sähköinen markkinointi myy-mään palvelu. Nosta hintaa ja käyttöastetta!Osallistut palvelun tuotteistuk-seen muiden yrittäjien ja asian-tuntijoiden kanssa. Saat* ohjauksen kehittämiseen ja tukea palvelun arviointiin* hinnoittelutuen ja kannatta-vuuslaskelmat* myyntitekstit, kielikäännökset ja ammattivalokuvaajan kuvat palveluista* mainostoimiston palvelut verkkosivuston päivittämiseksi/kehittämiseksi* ohjauksen sähköisen myynnin parantamiseen

Yritysryhmään sopivat hyvin esimerkiksi majoitusta, ruoka-palvelua, hyvinvointipalveluja, ratsastusta tai muuta ohjelma-palvelua ja/tai välinevuokrausta harjoittavat yritykset. ProMat-

kailu-hanke tarjoaa tukea ke-hittämistoimenpiteiden suun-nitteluun. Ota rohkeasti yhteyt-tä ideoinesi yksin tai jo valmiin yritysryhmän kanssa!

ProMatkailu-hankeHankevastaava Kirsi Väisänen

p. 020 7473572 kirsi.vaisanen@proagria.fi

Palvelu myydään mielikuvilla

Autamme palvelujen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa

Tukenasi on ProMatkai-lu –hankkeen matkailun teemapäivien sarja, jois-ta kaksi ensimmäistä on pidetty jo syksyllä. 1. Matkailutuote -miten se tehdään? 2. Matkailun markkinoin-ti sosiaalisessa mediassa 3. Pienen matkailuyrityk-sen brändi to 2.2.2012 klo 9-16.304. Matkailuyrityksen va-lokuvaus to 22.3.2012 klo 9-16.30

17yritys

Yritys-Suomi Mikkelin seu-tu järjesti Kangasniemellä in-fotilaisuuden uusille yrittäjil-le ja toiminnassaan muutok-sia suunnitteleville yrityksille. Tapahtumaan osallistui myös Leena Sippo, Kangasniemen Huvilaveistämö Oy:n toimitus-johtaja. Yrityksessä oli suunnit-teilla merkittävä investointi ja siihen liittyen mielessä monta avointa kysymystä. Infotilaisuu-dessa keskustelu sujui hyvin ja yrittäjä sai vastauksia moniin asioihin. Tilaisuudessa sovit-tiin myös jatkotoimenpiteistä ProAgria Etelä-Savon neuvojan kanssa.

Hittituotteena suomalaisten unelmat

Kangasniemen Huvilaveistä-mö Oy on vuonna 1973 perus-tettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa suomalaiseen maise-maan sopivia hirsirakennuksia höylä- ja lamellihirrestä. Huvi-laveistämö on perheyritys, Lee-nan puoliso Mika kantaa pää-vastuun hirsien koneistuksesta ja pystytyspalveluista. Puula Hirsitalo-tuoteperheeseen kuu-luu valmiita malleja huviloista, saunoista, aitoista ja grillikatok-sista. Suurin osa rakennuksis-ta kuitenkin toteutetaan asiak-kaan kanssa yhteisen suunnit-telun pohjalta. Leena Sippo to-teaa, että lähes aina valmiinkin mallin pohjalta suunniteltuun rakennukseen tulee muutok-sia juuri asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Varastoon rakennuksia ei tehdä, vaan koneet käynnisty-vät asiakkaiden tilausten tah-tiin. Joustavuus ja asiakkaan kuuntelu ovatkin Kangasnie-men Huvilaveistämön valtti-

kortteja ja yrityksen suunnitte-lupalvelun kautta ideat muun-tuvat hirsiseen muotoon. ”Hir-sien raaka-aineena käytettävät aihiot pääsääntöisesti ostetaan. Raaka-aineena käytettävä män-ty tulee valmiiksi kuivattuna muutamilta suursahoilta. Jon-kin verran rakennuksia tehdään myös asiakkaiden omista puis-ta.”, toteaa Sippo. Hirsiraken-nusten teollisen valmistuksen ja suunnittelun ohella yritys tekee kehikoiden pystytyksiä ja asiak-kaan halutessa myös Avaimet käteen – toimituksia.

Hyvä merkki tyytyväisistä asiakkaista on ”puskaradion” toimiminen, sillä moni uusista asiakkaista ottaa yhteyttä Hu-vilaveistämöön kuultuaan on-nistuneista rakennusprojekteis-ta tuttaviltaan. Lehti-ilmoituk-set, nettisivut ja mökkimessuil-la mukana olo ovat yritykselle

tärkeitä markkinointikeinoja, mutta yritystä suosittelevia asi-akkaita tehokkaampaa markki-nointikanavaa on vaikea löy-tää.

Ideat päästä paperille

Yritys-Suomen infotilaisuu-teen saapumisen aikoihin Lee-na ja Mika Sippo olivat pohti-neet toiminnan uudistamista ja automatisoidun hirrentyöstö-keskuksen hankintaa. Kyseessä on mittava laiteinvestointi, joka vaikuttaa suuresti myös yrityk-sen työtapoihin ja toimintaan. Uuden linjaston rakentaminen edellyttää myös rakennusinves-tointeja.

Ideoita lähdettiin työstämään liiketoimintasuunnitelman muotoon yhdessä ProAgria Ete-lä-Savon yritysneuvoja Aarre Damskin kanssa. ”Vaikka liike-

toimintasuunnitelmaa työstäes-sä joutui miettimään vaikeita-kin asioita, oli ideoiden tulos-taminen ajatuksista ja puheista paperille erittäin hyödyllistä”, toteaa Sippo. Tässä tapaukses-sa yritys työllistää yrittäjäparis-kunnan sekä kolme vierasta, joilla kaikilla on hieman erilai-set mielipiteet ja näkemykset tulevaisuudesta. Liiketoiminta-suunnitelmassa ideoitujen asi-oiden toteuttaminen auttaa yri-tyksen henkilöstöä sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. ”Tämä toki vain siinä tapauksessa, että liiketoimintasuunnitelma jää valmistuttuaan elämään yrityk-sen jokapäiväistä elämää, eikä pölyty mappihyllyssä”, toteaa Aarre Damski ja jatkaa ”Vaikka liiketoimintasuunnitelma täs-säkin tapauksessa tehtiin tiet-tyyn tarpeeseen ja uutta lai-teinvestointia silmällä pitäen, ei se missään nimessä tule pa-pereiden tulostuksella valmiik-si, vaan elää yrityksen toimin-nassa jatkossakin”. Damski antaa kiitosta Sipolle ja muille Hirsiveistämön työntekijöille aktiivisuudesta liiketoiminta-suunnitelman laadinnassa. Par-haimmillaan liiketoimintasuun-nitelman työstö on tiivistä yh-teistyötä asiakkaan ja neuvojan kesken. Varsinaiseen tuotan-toon liittyvät asiat osaa ja tietää parhaiten yrittäjä itse, neuvoja tuo mukanaan talousosaamista ja muuta yritystoimintaan liitty-vää tietoa.

Aikaa liiketoimintasuunnitel-man laadintaan oli tässä tapa-uksessa varattu runsaasti, noin kaksi kuukautta, jota sekä Sip-po että Damski pitävät erittäin hyvänä asiana. Ideat vaativat kehittyäkseen ja jalostuakseen aikaa, eikä hätäilemällä saa-da parasta mahdollista tulosta.

Ajankohdaksi suunnittelutöille kannattaa valita yrityksen hil-jaisin kausi. Tässä tapaukses-sa syksy oli erinomaista aikaa suunnitteluun, mutta huhti-kuussa kevätauringon herätet-tyä asiakkaat uuteen rakennus-kauteen olisi liiketoiminnan suunnittelu ollut täysin mahdo-tonta.

Tulevaisuus näyttää hirsiseltä

Mikäli asiat etenevät suunni-tellusti, on Kangasniemen Hu-vilaveistämöllä ensi huhtikuus-sa käytössään uusi automatisoi-tu hirrentyöstökeskus. Tarkkaan ja tehokkaaseen työhön kyke-nevä linjasto palvelee entistä paremmin sekä asiakkaita että yritystä. Asiakas saa entistä laa-dukkaamman tuotteen ja yri-tyksen tuotanto voidaan inves-toinnin myötä tarvittaessa vä-hintään kaksinkertaistaa.

Yleinen taloustilanne tuo toki haasteita alalle kuin alalle, mutta Leena Sipolla on vank-ka usko siihen, ettei rakenta-minen lopu, eikä puunkäyttö rakentamisessa. Mukana kehi-tyksessä on oltava. Ehkäpä jat-kossa myös tällä hetkellä Järvi-Suomen alueelle painottuvaa asiakasreviiriä on mahdollisuus laajentaa, jopa Suomen rajojen ulkopuolelle. Seuraavien kehit-tämis- ja investointitarpeiden syntyessä tilanne tuki- ja palve-luviidakossa taivaltamiseen on kuitenkin helpompi, sillä tie-dossa on, mistä kysyä apua.

Lisätietoja:Yritysneuvoja Aarre Damski

ProAgria Etelä-Savop. 020 747 3625Kuva: Reeta Vaha

Yritys-Suomen infoillasta ProAgrian asiakkaaksi

Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden muodostama palvelukokonaisuus erityisesti pk-yrityksille ja kaikille yrittämisestä kiinnostuneille. Mukana on yritystoi-mintaan liittyviä kansallisia tahoja, kuten ELY -keskus, Finn-vera, Finpro, Tekes, TE -toimistot, Kuluttajavirasto ja Vero-hallinto. Palvelua koordinoi Työ- ja elinkeinoministeriö ja palveluiden kehittämistä osarahoitetaan Euroopan sosiaa-lirahastosta. Yritys-Suomi palvelee maksuttomassa verkko-palvelussa osoitteessa www.yrityssuomi.fi. Sivustolta löytyy monipuolisesti tietoa yrityksen perustamiseen, kasvattami-seen ja kehittämiseen. Verkkopalvelun ohella Yritys-Suomi tarjoaa myös puhelinpalvelua sekä palvelee verkoston pal-velupisteissä kautta maan.

ProAgria mukana yhteistyössä

Valtakunnallinen Yritys-Suomi -verkosto on jalkautunut Suomen kamaralle seudullisten toimintayksiköiden myötä. Verkostoa täydentävät seudulliset yhteistyökumppanit, ku-ten ProAgria -keskukset, oppilaitokset sekä paikalliset toi-mintaryhmät. Yritys-Suomi -palvelu paitsi helpottaa yrittäji-en tiedonhankintaa, myös tiivistää seutukunnan toimijoiden verkostoa ja lisää tietoa alueen toimijoista ja palveluista niin asiakkaiden kuin verkoston asiantuntijoidenkin keskuudessa.

Yritys – Suomi verkosto ja yrityssuomi.fi -verkkopalvelu yrittäjän tukena

”Hukkapaloja ei uuden hirrentyöstökeskuksen myötä enää pitäi-si jäädä”, pohtivat ProAgrian yritysneuvoja Aarre Damski sekä Kangasniemen Huvilaveistämö Oy:n yrittäjäpariskunta Leena ja Mika Sippo.

Yrittämisestä moneksi -maaseutuyritysneuvonta osana seudullisia yrityspalveluja Kaakkois-Suomessa -hanke

ProAgriasta apua yritystoimintaanYrityksen perustaminen,kartoitus investointitarpeista,rahoitusvaihtoehdot,työntekijän palkkaaminen,lainojen vakautus,liiketoimintasuunnitelman laatiminen,laatujärjestelmä, hygienia-asiat, sukupolvenvaihdos, toimintamuodon muutos..

Selvitys lähtötilanteesta on maksutonProAgria Etelä-Karjalan yritysneuvojat laativat kartoituksen tilanteesta ja suunnitelman jatkotoimenpiteistä maksuttomasti. Ota yhteyttä!Antero Parkkonen 020 747 2613 Pekka Sopanen 020 747 2608Sari Paajanen 020 747 2627 Sanna Lento-Kemppi 020 747 2612Kari Pulli 020 747 2604Sähköpostilla: etunimi.sukunimi@proagria.fi

18 maa- ja kotitalousnaiset

Tämä syksy on ollut piiri-keskuksemme alueella työn-täyteinen. ProAgria Etelä-Karjala on käynyt yhdistymis-neuvotteluja Hämeen, Pirkan-maan, Uusimaan ja Kymen-laakson Pro Agrioiden kanssa. Olen ollut maa-ja kotitalous-naisten edustajana mukana neuvotteluissa piirikeskuk-semme puheenjohtajan kans-sa. On ollut mielenkiintoista seurata prosessia, jolle toivon menestystä ja jonka toivon jä-senistölle, henkilökunnalle ja asiakkaille olevan hyödyksi.

Olemme neuvotelleet yhdessä uuden keskuksen hallinto-mallista, jäsenyysmallista, jäsenmaksuista ja säännöistä ym. hyvässä yhteishengessä. Tällä hetkellä maakunnissamme pi-detään tiedotustilaisuuksia , joissa kerromme jäsenistölle pe-rustettavasta uudesta keskuksesta. Ensi vuoden helmikuussa kaikki viisi piirikeskusta pitävät ylimääräisen yleisen kokouk-sen, jossa käsitellään vanhojen yhdistysten lopettamista. Toi-nen yleinen kokous yhdistysten lopettamisesta pidetään ke-vään ja kesän 2012 aikana.

Maa-ja kotitalousnaisiakaan ei ole unohdettu uudessa or-ganisaatiossa, koska meillä on oma edustajamme uuden hallituksen jäsenenä. Pidän tärkeänä, että maa-ja kotitalous-naisilla on edustus uudessa hallituksessa, koska me olemme aktiivisesti mukana kehittämässä ja luomassa uusia toiminta-tapoja alueillamme.

Maa-ja kotitalousnaisten kaavaillussa uudessa hallintomal-lissa maakuntakokous on mielestäni kaikkein tärkein kana-va jäsenistölle. Se kokoontuu vuosittain ja tavoitteena on säi-lyttää ”maakuntahenki” vahvasti mukana toiminnassamme. Maakuntakokous vastaa jäsenyhdistysten toiminnan aktivoin-nista ja välittää hallituksen jäsenen kautta maakunnallisia tavoitteita piirikeskuksen hallitukselle ja toimintasuunnitel-maan. Siellä käsitellään oman maakunnan asioita ja tavataan paikallisten yhdistysten edustajia ja jäseniä. Omasta aktiivi-suudesta onkin kiinni, kuinka oman maakuntamme ääni kuu-luu uuden edustajiston ja hallituksen pöydissä. Maakuntako-kous valitsee myös edustajat maakunnittain edustajistoon.

Edustajistoon valitaan jäsenet nykyisten piirikeskusten alu-eilta jäsenmäärien mukaan ja se kokoontuu vuosittain. Edus-tajisto valitsee piirikeskuksen hallituksen, johon kuuluu 6-11 jäsentä, jokaisesta maakunnasta kuitenkin vähintään yksi edustaja.

Toivon, että uusi, perustettava piirikeskus vastaa jäsenistön, asiakkaiden ja henkilöstön haasteisiin myönteisesti ja kaikki-en maakuntien ääni kuuluu tasapuolisesti päätöksenteossa.

Toivotan kaikille valoisaa ja lämminhenkistä Joulun odotus-ta ja Hyvää Uutta vuotta.

Tarja Husu-TuuliainenEtelä-Karjalan maa-ja kotitalousnaisten piirihallituksen puheenjohtaja

Tervehdys kaikille lehtemme lukijoille

Maatilan emäntä Marjatta Valkonen Kangasniemen Ruo-komäestä on Etelä-Savon vuo-den 2011 maa- ja kotitalous-nainen.

Marjatta on jämäkkä, edusta-va ja positiivinen maa- ja koti-talousnainen. Hän on toiminut erittäin aktiivisesti vuosia pai-kallisyhdistyksissä, ideoitunut kylätaloa, mikä rakennettiinkin perheen vanhaan navettaan. Kylätalon toiminta on hyvin vilkasta. Hänet tapaa aina in-nokkaana talkoolaisena maa- ja kotitalousnaisten tapahtumis-sa. Hän pitää ansiokkaasti nais-

ten tunnuksia esillä ja edustaa myös mielellään ja tarvittaessa koko järjestöä. Hän on toimi-nut aiemmin myös Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten pii-rijohtokunnassa sekä kunnan luottamustehtävissä.

Etelä-Savon Maa- ja kotitalo-usnaisten hallitus teki valinnan saamiensa esitysten joukosta. Aiemmat tunnustuksen saaneet ovat Leila Lehtinen Mikkelistä, Leena Toiviainen Kerimäeltä, Kirsi Paasonen Ristiinasta sekä Mirja Lignell Sulkavalta.

Vuoden Maa- ja kotitalousnainen Etelä-Savossa

Simpeleen maaseutunaiset ry palkittiin Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten vuoden 2011 paikallisyhdis-tyksenä ja Maija Aapro Savitaipaleelta palkittiin KOTI-lehden asiamiehenä.

Simpeleen maaseutunaiset ry palkittiin

Etelä-Karjalan maa- ja koti-talousnaisten edustajakokouk-sessa valittiin Simpeleen maa-seutunaiset ry vuoden 2011 Etelä-Karjalan maa- ja kotitalo-usnaisten paikallisyhdistyksek-si. Perusteina valinnalle oli että yhdistys on aktiivisesti osallis-tunut ja toteuttanut maa- ja ko-titalousnaisten valtakunnallisia kampanjoita (mm. Koukussa Kalaan, Arjen askelissa, Sisusta viisaasti valoilla, Tunnetko ko-tisi energiasyöpöt, Maan mai-nio maito). Simpeleen maa-seutunaiset ovat saaneet hyvin jäseniä (183 jäsentä) kiinnosta-valla ja innostavalla toiminnal-laan. Toiminta on monipuolis-ta ja soveltuu siten eri ikäisille ja erilaisista asioista kiinnostu-neille. Maaseudun hyvinvointi,

joka on meidän koko järjestön sydämen asia, kokonaisuutena toteutuu hyvin Simpeleen maa-seutunaisten eri tapahtumien kautta. Simpeleen Maaseutu-naiset ry:n puheenjohtajana toi-mii Anna-Leena Hämäläinen.

KOTI –lehden asiamiehis-tä palkittiin Maija Aapro Savi-taipaleelta. Maija oli kuluneen vuoden osalta paras uusien ti-lauksien hankinnassa.

Etelä-Karjalan maa- ja koti-talousnaisten piirikeskuksen hallitukseen valittiin kaudelle 2012-2014 varsinaisiksi jäse-niksi Maija Saikko Taipalsaa-relta ja Tiia Limatius Savitaipa-leelta sekä varajäseneksi Marjut Juntto Luumäeltä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa edel-leen Tarja Husu-Tuuliainen Le-

miltä. Hallituksessa jatkavat en-tisinä Tuija Helkala Lappeen-rannasta, Päivi Pukki Luumä-eltä, Tuula Ketolainen Parikka-lasta, Helena Lensu-Saukkonen Rautjärveltä ja Reetta Seppänen Joutsenosta. Varalla jatkavat Soile Harmainen Parikkalasta ja Outi Ruottinen Suomennie-meltä. Lisäksi hallituksessa ovat Eero Juntunen (ProAgria Etelä-Karjala ry:n johtaja) ja sihteeri-nä Sanna Lento-Kemppi (Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnais-ten piirikeskuksen toiminnan-johtaja).

Sanna Lento-Kemppi

toiminnanjohtajaEtelä-Karjalan maa- ja kotita-

lousnaisten piirikeskus

Julkaisija: Maa- ja kotitalousnaisten keskuswww.maajakotitalousnaiset.fi

www.koti-lehti.fi

19maa- ja kotitalousnaiset

Kahvituokiot ovat meille suo-malaisille tärkeitä virkistäyty-misen ja yhdessäolon hetkiä. Ensi vuoden järjestökampanja Keitetääs kahvit kannustaa yh-distyksiä järjestämään erilaista toimintaa ja tapahtumia kahvin ympärille.Kutsukaa ystävät kahvikuppos-ten ääreen vaikkapa maistele-maan erilaisia kahvilajeja, jär-jestäkää kattauskilpailuja tai leipokaa makoisia kahvileivon-naisia. Eikä unohdeta teenjuo-jia, vaan valmistetaan heille haudutettua teetä.Piirikeskuksesta voi tilata Kah-vipöydän hurmaavat herkut -kurssin tai yhdistyksen koko-uksen ohjelmaksi kahviaihei-sen luennon. Kampanjan aika-na voidaan kerrata myös isojen kahvitusten hoitamiseen liitty-viä asioita. Katsokaa lisää to-teutusvinkkejä Yhdistyssivuilta

www.maajakotitalousnaiset.fi --> Yhdistyssivut tai kysykää pii-rikeskuksesta.

Naisvoimaa-päivä 3.2.2012Vuosi sitten syntyi ajatus Nais-voimaa-päivästä. Sen tavoittee-na on koota naisia yhteen ja toimimaan yhdessä. Kun tem-paisemme kaikki yhdessä sa-manaikaisesti, on liikkeellä naisvoimaa!Vuoden 2012 Naisvoimaa-päi-vän aiheena on suomalaiset naiskirjailijat. Päivä toteute-taan yhdessä lähialueen kirjas-ton kanssa. Luontevia yhteis-työkumppaneita ovat kirjaston lisäksi lukupiirit. Toteutusvinkit kampanjoihin löydät Yhdistys-sivuilta www.maajakotitalous-naiset.fi --> Yhdistyssivut tai ky-sykää piirikeskuksesta.

”Keitetääs kahvit”

Rukiissa on ollut kansan tur-va jo vuosituhansien ajan. Ny-kytutkimus on osoittanut van-han kansan viisaudet todeksi. Ruis on mahtavan monipuolista terveysruokaa, jolla on muun muassa todettu olevan erityisen myönteisiä vaikutuksia insulii-niaineenvaihduntaan, mikä on merkittävä asia 2-tyypin dia-beteksen ennalta ehkäisyssä. Ruisleivän leipominen puoles-taan on arvostettu taito, jonka säilyttämistä kannattaa vaalia.

Maa- ja kotitalousnaisten val-takunnallisessa Maa- ja metsä-talousministeriön rahoittamas-sa Ruisleipätalkoot 2011–2012 –hankkeessa nostetaan ruis ar-voiseensa asemaan. Hankkeel-la edistetään paikallista lähi-ruokaa, muistutetaan kuluttajia ruisleivän terveellisyydestä sekä palautetaan leipomiskäytäntöä arkeen. Tavoitteena on myös li-sätä ruisleivän kulutusta ja sen arvostusta sekä kestäviä valin-toja ja ruuan tekijöiden arvos-tusta ja koko tuotantoketjun lä-pinäkyvyyttä. Ruisleipätalkois-sa yhteistyötahoina ovat MTK:n tuottajayhdistykset, myllyt, vil-jelijät sekä paikalliset ruisleivän taitajat.

Ruisleipä kutsuu tapahtumiin ja leivontakursseille

Ruisleipätalkoot – tapahtu-mia on syksyn aikana järjestet-ty toreilla, sadonkorjuumark-kinoilla ja paikallisissa tapah-tumissa monilla paikkakunnil-la. Muun muassa Etelä-Savossa tempaistiin maakunnallisesti rukiin puolesta Kauppakeskus

Graanissa Mikkelissä ja Ete-lä-Karjalassa luomuteemalla Lappeenrannan kauppatorilla. Pohjois-Karjalassa kampanjaa toteutettiin Liperin Leipäpäivil-lä, jonne ruisleipätalkoot sopi erinomaisesti mukaan. Paikal-lisissa tapahtumissa ympäri Sa-von ja Karjalan maita on esitel-ty monipuolisesti rukiin matkaa pellolta pöytään näytteiden, maistiaisten, tietovisan ja lei-vontavälineiden avulla. Poh-jois-Karjalassa oltiin mukana mm. Tuupovaaran Kekriviikon tapahtumassa. Monissa tapah-tumissa on päästy sekoittamaan ruisleipätaikinaa ja mukaansa on voinut ostaa leivän juurta sekä valmista ruisleipää.

Ruisleivän leipominen ei tänä päivänä kuulu enää jokaisen kotikeittiön käytäntöihin. Ruis-leipätalkoiden leivontakursseil-la taitoja palautetaan käytän-nön tasolle. Pohjois-Savossa on tehty tutuksi perinteisen savo-laisen ruisleivän tekeminen jo monella kaksipäiväisellä kurs-silla. Puukarin Pysäkki Valti-molla oli Pohjois-Karjalassa ruisleiväntekokurssin pääpaik-kana. Koulutukset on järjestet-ty paikoissa, jossa on leivinuu-ni ja kurssi aloitetaan edellise-nä päivänä juuren tekemisellä. Seuraavana päivänä leivät lei-votaan ja jokainen kurssilainen saa mukaansa leivottua tuoretta leipää ja leivänjuurta. Sulkaval-la paikalliset maa- ja kotitalous-naiset järjestivät leivontakurssin peruskoulun yhdeksäsluokka-laisille. Juuren tekeminen näy-tettiin ja valmis taikina alustet-tiin leiviksi ja leivottiin leiviksi oppituntien aikana. Myös Ete-

lä-Karjalassa on nuoret otet-tu huomioon ja Saimaanhar-jun koululla tempaistaan rukiin puolesta marraskuussa.

Ruisleipätalkoot ja ruisleivän leivontaensi vuoden toimintasuunnitelmaan

Ruisleipätalkoot – hanke jat-kuu vielä ensi vuonna. Ottakaa yhteyttä oman piirikeskuksen kotitalousneuvojaan ja järjestä-kää tapahtuma tai tilatkaa kurs-si. Tapahtuman esittelyaineiston ja muuta materiaalia saa kotita-lousneuvojilta, jotka myös aut-tavat paikallisten tapahtumien järjestämisessä. Ruisleivän lei-vontakurssi voidaan räätälöidä toiveiden mukaan.

Yhteyshenkilöt: Etelä-Savo: Mervi Kukkonen p. 020 747 3557Pohjois-Savo Marja Niskanen p. 040 090 5782Etelä-Karjala: Sari Paajanen p. 020 747 2627Pohjois-Karjala: Pirjo Korjonen p. 040 301 2417

Ruisleipätalkoot -riuskasti rukiin puolesta!

Ruisleipätalkoot Kerimäellä 24.9.11

20 maa- ja kotitalousnaiset

Lähiruoan teemapäivää vie-tettiin Mikkelissä lokakuisena torstaina nauttimalla LIKI-buf-fetista. Ruokaa olivat valmista-massa lähiseudun ruokapalve-luyritykset keittiömestari Mark-ku Luolan johdolla. Tarjolla oli makusoppoo, saemaata, juu-revoo, murreeta ja makkeeta. Buffet aloitettiin punajuuri-pi-parjuurikeitolla, johon ripotet-tiin omena-puolukka-mysliä. Uunipaahdettu palsternakka, hanhi mantelilastuilla ja val-kosipulimarinoitu peruna rous-kujen ja ruislastujen kera olivat juurevimmasta päästä ruokia. Lipstikkainen Highland-härkä oli murreeta ja mustikkamys-li-suklaatorttu kuuman kaneli-tähtianissiirapin kanssa mak-keeta. Keramiikkataiteilija Pau-liina Rundgrenin tuikkukukat ja tarjottimet koristivat värikkäästi kattausta.

Lähiruokaa

Ruokalajit koostettiin pai-kallisten lähiruoantuottajien aineksista. Tuottajia oli kutsut-tu paikalle ruokavieraiksi. Pai-kalla olleista Virpi Rantalainen Hauhalan Hanhifarmilta ker-toi yrityksen toimineen jo vii-sitoista vuotta. Farmin tuotteita

saa ympäri Suomen. Heikkilän yrttitilan Terhi ja Jussi Saarinen ovat Rantalaista uudempia yrit-täjiä. Yrttitila pussittaa mauste-sekoituksia ja yrttiteetä Mikke-lin Rahulassa. Ollinmäen viini-tilan yrittäjä puolestaan kertoi puolukasta ja koivunmahlasta tehdyn Puntun Paavon Metsä-marjaviinin päässeen vast’ikään Alkon valikoimiin.

Rapion Tuote ja Puula-Sär-vin tunnetaan jo hyvin Itä- ja Etelä-Suomen kaupoissa. Myös Vavesaaren tilan luomumyslit tunnetaan pääkaupunkiseudul-lakin. Juvan luomu on Suomen ainoa luomumeijeri, Järven-pään tila ja Hyvätuuli Highland taas paikallisia lihantuottajia. Kerimäkeläinen Päivärinteen ruislastu tekee ruisleipälastuja, Miettilä valmistaa juustoa Sul-kavalla ja Kyytselän jäätelöä saadaan Virtasalmelta.

Maaseutuyritykset tekijöinä

Kaukaisimmat ruoanlaittajat tulivat Puumalasta, Ravintola Niinipuusta. Niinipuun yrittä-jä Paula Okkola oli tyytyväinen päivän antiin ja kertoi pysty-vänsä soveltamaan ruokaohjei-ta ravintolassaan. Mustikkamys-

li-suklaatortun sovellus pääsee ainakin listoille. Paula Okkolan oivallus päivästä oli, että kallis-ta raaka-ainetta voidaan käyt-tää edullisemman ruoka-aineen lisäkkeenä, kuten savulammas-ta parsakaalin ja omenalohko-jen kastikkeessa.

Löydön kartanon Aila Alan-ko kiitteli sitä, että kasvisruo-kaohjeissa oli käytetty mieliku-vitusta ja kasvikset oli oikeas-taan nostettu pääosaan menus-sa. Alanko on huomannut, että yhä useampi valitsee kasvisruo-an esimerkiksi ekologisista syis-tä ja sekasyöjätkin ottavat en-tistä enemmän kasviksia lauta-selleen. Yrittäjän mielestä myös yrttejä käytettiin erinomaisen monipuolisesti LIKI-menussa. Löydön kartano viljelee omaa perunaa ja Aila Alanko aikoo-kin kehitellä erilaisia peruna-ruokia tarjolle. Myös näyttävä savumuikku-ohrasalaattikakku päässee jossain muodossa Löy-

dön kartanon ruokalistalle. Muita mukana olleita yrityk-

siä olivat mikkeliläiset Ravinto-la Heimari, Kyyhkylän kartano ja Tertin Kartano sekä Teahouse of Wehmais Juvalta.

Keittiömestari Markku Luola, makumuotoilija

LIKI-buffetin kokosi keittiö-mestari Markku Luola, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus keittiömestarina, opettajana ja kouluttajana sekä nykyisin yrit-täjänä Ruokaluola – Chef Luo-la -yrityksessään. Markku Luola laatii asiakkaidensa tilaisuuk-siin ainutlaatuisen menukoko-naisuuden lisäksi tilaisuuteen suunnitellun, kokemukselli-sen ruokatarinan. Keittiömes-tari korostaa makujen merki-tystä. Lipstikan täytyy maistua lipstikkapaahdetussa Highland –härässä. Makulupauksen tulee täyttyä, sanoo Markku Luola.

ProMatkailu-hanke kokoonkutsujana

Maa- ja kotitalousnaisten yri-tysneuvoja Kirsi Mutka-Pain-tolan mukaan teemapäivän ta-voitteena oli rohkaista yrityksiä luomaan ja toteuttamaan per-soonallisia, kunkin yrityksen lii-keideaan sopivia ruokatuottei-ta. Lähiruoka antaa ruokatuot-teille oman leimansa ja erottaa ne edukseen ketjuravintoloiden tavallisemmasta tarjonnasta.

Teemapäivä järjestettiin osa-na ProMatkailu-hanketta. Pro-Matkailu on ProAgria Etelä-Sa-von ja Maa- ja kotitalousnais-ten hanke, joka haastaa pieniä majoitus- ja ruokapalveluyri-tyksiä yhteistyöhön ja kehitty-mään verkostona.

Lahnamoussea, rouskuja ja ruislastuja lähiruokapäivässä

Uunipaahdettua palsternak-kaa, hanhifileetä ja mantelilas-tuja, mustaherukkakastiketta (kuva Kirsi Väisänen)

Keittiömestari Markku Luola, oikealla alhaalla savumuikku-oh-rasalaattikakku (kuva Reeta Vaha)

Pauliina Rundgrenin kattausastiat (kuva Kirsi Väisänen)

Hankevastaava Kirsi Väisänen

Promatkailu –hanke

Tänä vuonna on maa- ja kotita-lousnaisten teemaelintarvikkeena on ollut kala, joka houkuttelee her-kuttelemaan sekä arkena ja sun-nuntaina. Kalasta syntyy nopeaa arkiruokaa, eikä juhlapöytääkään voi kattaa ilman kalaa. Kala koros-tuu monessa suomalaisen ruoka-perinteen helmessä kuten rantaka-lassa ja kalakukossa. Sesongeissa maistuvat unohtumattomat kala-herkut madekeitosta lipeäkalaan. Tee makumatka, yhdistele ennak-koluulottomasti ja löydä uusia ka-laruokasuosikkeja. Ohessa kalata-lousneuvoja Tuula Keinosen ”Kala-

kakun” resepti Pohjois-Savon kala-talouskeskuksesta.

”Kalakakku”½ kg nahatonta haukifilettä, myös muu valkea kala käy2 munaa2 dl kermaa1dl korppujauhoja 2 tl suola½ tl valkopippuria

Sekoita kerma ja korppujauho, ja anna turvota. Jauha fileet tehose-koittimella tai lihamyllyllä. Yhdistä kaikki aineet. Voitele kakkuvuoka.

Laita kalamassa vuokaan ja peitä se foliolla. Kypsennä uunissa vesi-hauteessa 200 asteessa noin tunnin ajan.

Perusmassaa on helppo muutel-la. Tee tiikerikalakakku, lisää osaan massaa esimerkiksi punajuurimurs-ketta, niin saat punaisen raidan tai pinaattia, pestoa ym. vihreään rai-taan. Myös maustettu tuorejuusto antaa uusia makuja.

Kalakakkua voit tarjoilla sekä kuumana että kylmänä. Seurak-si sopii kermaviilipohjainen kylmä kastike.

Koukussa kalaan

21

Joulukuu2.-3.12. Karelia à la carte Ruisleipäkurssi, Majatalo Puukarin Pysäkki Valtimo7.12. Lähiruokatapahtuma & Ruisleipätalkoot, Prisma Joensuu 8.12. Lähiruokatapahtuma & Ruisleipätalkoot, Sokos Joensuu8.12. Karelia à la carte Jouluinen Ruokaretki 9.12. Marjamarkkinat –hankkeen loppuseminaari9.12. Lähiruokatapahtuma, S-market Lieksa14.12. Lähiruokatapahtuma, S-market Ilomantsi15.12. Lähiruokatapahtuma, S-market Kitee 16.12. Lähiruokatapahtuma S-market, Outokumpu17.12. Hyvän Olon Joulu –tapahtuma Kukkolan tilal-laTammikuu 3.1. Lähiruokatapahtuma, Sokos Joensuu 4.1. Lähiruokatapahtuma, Prisma Joensuu

Pohjois-Savo

Tuoreimmat tapahtumat löydät www.maajakotitalous-naiset.fi/pohjois-savoTammikuu Ruokakoulutukset käynnistyvät Helmikuu 3.2. Naisvoimaa - päivä teemalla kirjastotreffit14.2. Keitetääs kahvit - järjestötapahtuma kahvin ja kattausten ympärillä17.- 18.2. Netti Ohoi ! – Verkkoluotsikoulutus Kuo-piossaMaaliskuu16.- 18.3. LINNA 2012 Naisten valmiusliiton harjoi-tus Kainuun Prikaatissa Kajaanissa (www.naistenval-miusliitto.fi/linna.php)Huhtikuu 31.3. Puutarhamatka Omapiha 2012 messuille Hel-sinkiin24.4. Makumatka Savoon -hankkeen päätösseminaari Savonian tiloissa Techopolis, Kuopio

Etelä-Karjala

Joulukuu28.11.- 3.12. Järjestömatka Ranskaan Alsacen viinialu-eelle1.12. ”Kohti joulun tunnelmaa” –Särvintä ruokamatka (LPR-Taipalsaari)joulukuu teemapäivä ”Asiakkaat” –Maisemanhoi-donyrittäjyys hankeTammikuu 10.1. Kalasta varioiden – vaihtelua pöytään -Särvintä koulutus, Kotka18.1. Hygieniaosaamistesti klo 15-, Lappeenranta31.1. Jälkiruoat paikallisista raaka-aineista -Särvintä kokkikoulu HelsingissäHelmikuu Ruokamatkapilotoinnit Etelä- ja Pohjois-Kymenlaak-sossaLisätietoja: Sari Paajanen p.020 747 2627, Sanna Lento-Kemppi p.020 747 2612, ja Laura Blomqvist p. 020 7472609 sposti laura.j.blomqvist@proagria.fi --- Lue lisää tapahtumista ja toiminnasta jä-sentiedotteesta tai nettisivuilta www.maajako-titalousnaiset.fi/etela-karjala ja www.sarvinta.fi Hygieniaosaamiskoulutus (56 €/hlö sis.alv.)ja –testi (44 €/hlö sis.alv.) - ilmoittautuminen viikkoa ennen koulu-tus-/testipäivää - Sannalle p. 020 747 2612 tai spostilla

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalous-naiset.fi/esJoulukuuMaa- ja kotitalousnaisten välipalabaari, Maailman ter-vein kansa –tapahtuma

5.12.Mikkeli , Kauppakeskus Stella.Tulossa v 2012:Ruisleipätalkoot jatkuvatTapahtumien ja kurssien järjestämiseksi lisätiedot Mer-vi Kukkoselta, puh. 020747 3557.ProMatkailu –hankeMatkailun teemapäivät:2.2. Pienen matkailuyrityksen brändi 22.3.Matkailuyrityksen valokuvaus Lisätiedot Kirsi Väisänen, puh. 020747 3572.Johda ja vaikuta –hanke21.1. Vastuullinen yhdistysvaikuttaja –koulutuspäivä 11.2. ja 17.2. Astu esiin – viestinnän ja esiintymistai-don koulutuspäivät 13.-14.3. Opintomatka GASTRO-messuille ja Uuden-maan matkailu- ja lähiruokakohteisiin Järjestelyissä mukana Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maatilayrittämiseen -hankemaaliskuu 2012 Opintomatka Mikkeliin, tutustumi-nen Etelä-Savon maakuntahallintoon ja maakuntaoh-jelmaan, 21.4. Kiperät paikat, tiukat päätökset – koko-ustekniikkakoulutus, Rantasalmi, Kuus-HukkalaLisätiedot kirsi Mutka-Paintola, puh. 020747 3617.

Pohjois-Karjala

www.proagriapohjois-karjala.fiwww.kareliaalacarte.fiMarraskuu30.11.Hygieniaosaamiskoulutus ja –testi, Joensuu

Tapahtumat

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Pohjoiskarjalainen ruoka-matkailuverkosto Karelia à la carte julisti vuoden 2011 yri-tykseksi Honkavaaran Perin-nepihan Joensuun Pyhäse-lästä. Vuoden 2011 Kareliaà la carte yritys on valit-tu runsaan 80 y r i t yksen keskuudesta. Honkavaaran Pe-rinnepihan Tarja Lehikoinen on toiminnassaan tehnyt tunnetuk-si Karelia à la carte brändiä ja kehittänyt aktiivisesti koko Ka-relia à la carte verkostoa. Yritys on sitoutunut Karelia à la car-te arvoihin, joita ovat paikalli-suus, karjalaisuus, omaleimai-suus, vieraan-varaisuus, luonto. Yritys on määrätietoisesti vuosi-kaudet vaalinut karjalaista ruo-kaperinnettä ja tehnyt hyväs-sä hengessä tiivistä yhteistyö-tä muiden yritysten kanssa ja käyttänyt ateriapalveluiden raa-ka-aineena lähialueen tuottei-ta. Yritys tunnetaan korkeata-soisesta ja iloisesta palvelusta sekä erinomaisen herkullisesta ruuasta!

Honkavaaran Perinnepihan maatila perustettiin Honkavaa-ralle jo 1600-luvulla. Pihapiirin vanhat rakennukset ovat 1800-luvun puolivälistä. Tilalla on toiminut kestikievari, jossa mm. Elias Lönnrot yöpyi runonke-ruu- matkallaan.

Ti l a l l a on o l lu t u se i t a omistajasukuja. Nyt Toivasten tyttären tytär Tarja Lehikoinen emännöi tilaa. Tilalla on ollut

myös useita torppareita. Vii-me sotien aikana Honkavaa-ralle majoittui paljon sotilaita ja evakkoja. Tilalla toimi myös posti ja lennätin. Historiasta pulppuaa iloisia ja surullisia ta-rinoita, jopa kummitusjuttuja. Perimätieto kuiskaa myös kät-ketyistä aarteista. Vuonna 1990 pihan rakennukset jäivät tyh-jilleen, ja ränsistyivät pahoin (mm. melkein kaikista raken-nuksista katot romahtivat). Tar-ja Lehikoinen aloitti toivotto-malta tuntuvan korjausurakan v. 1997 asuttuaan vuosikaudet ulkomailla. Pitojen järjestämi-nen aloitettiin vuonna 1999.

Karelia à la carte -verkosto on jo 20 -vuotias ruokamatkai-luverkosto, johon kuuluu poh-

joiskarjalaisia elintarvikealan-, matkailu ja juhlapalveluyrityk-siä sekä ravintoloita.

Johanna RinnekariProAgria Pohjois-Karjala/

maa- ja kotitalousnaisetwww.kareliaalacarte.fi

Vuoden Karelia a`la carte yri-tyksen yhteystiedot

Honkavaaran PerinnepihaTarja Lehikoinen

puhelin 050 575 4028Rekivaarantie 22 Hammaslahti,

Joensuuwww.honkavaaranperinnepiha.fi

Karelia à la carte yritys 2011

maa- ja kotitalousnaiset

22

ruokana naurissosekeittoa suo-nenjokelaisen raejuuston kera. Pääruokana nautittiin kärkkää-läisestä luomukaritsasta haudu-tettua lammaspataa. Jälkiruu-aksi herkuteltiin eteläkuopio-laisen kyyttötilan ternimaidosta valmistettua uunijuustoa.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamies Paula Viertola jakoi pöytäpuheessaan kiitosta kekri-kemujen järjestäjille uuden ke-krinosteen luomisesta Pohjois-Savoon. Viertolan mielestä syk-syyn ajoittuvalle juhlalle on to-dellinen kysyntä.

– Globalisaation eli maapal-loistumisen vastineeksi me ha-luamme alueellista ja paikallista lähiruokaa. Lisäksi ihmisiä kiin-nostavat yhä enemmän omat ja suvun juuret, hän perusteli.

Kitupiikki kurpitsalyhdyn tilalle

Viertolan mukaan kekri peit-toaa mennen tullen muovisen naamiaisjuhlan halloweenin, jos sen modernisointiin käyte-tään mielikuvitusta. Hän muis-tutti, että loppujen lopuksi hal-loween ei ole edes amerikka-laisten itsensä keksimä juhla, vaan sen juuret juontuvat eu-

rooppalaiseen ja irlantilaiseen maatalouskulttuuriin.

– Ei meidän tarvitse kaikkia asioita kopioida rapakon takaa. Omassa kekriperinteessämme on valtavasti aineksia, joista on mahdollista luoda lapsille ja nuorille vatsanpohjaa kutittavia jännittäviä tarinoita, kummitus-juttuja, leikkejä ja jopa nettipe-lejä. Nuorille voidaan järjestää hulvatonta kekrirokkia pimei-siin syysiltoihin tai vaikkapa tarjota jotain niinsanottua ök-löruokaa kuten esimerkiksi to-maattikeitossa lilluvia nakinpa-

lasia, hän ideoi.Hän haastoikin kaikki keksi-

mään keinoja, joilla kekri nos-tetaan uuteen kukoistukseen. Työ on hyvä aloittaa Itä-Suo-mesta, sillä juuri täällä se säi-lyikin aikoinaan kaikkein pi-simpään.

- Ennen vanhaan irvistelevän kurpitsalyhdyn tilalla oli kitu-piikki. Se oli nauris, jonka ko-verretussa sisuksessa paloi lam-paantalissa pyöritelty huokoi-nen tikku, hän esitteli yhden idean.

Teksti ja kuva:Jari Sihvonen

Pohjois-Savon maaseutuoh-jelman tiedottaja

Teollistumisen ja kaupungis-tumisen myötä unholaan painu-nut muinaissuomalainen sadon-korjuun juhla kekri tekee paluu-ta suomalaisten ruokapöytään ja juhlakalenteriin.

Kek r i n uu t t a t u l emi s t a edesauttavat monet ajankohtai-set trendit: suomalaisten kas-vava kiinnostus lähi- ja luomu-ruokaan, paikallisuus, yhteisöl-lisyys, yleinen maaseutukeskus-telu, ekologisuus sekä itse tuot-tamisen ja tekemisen ilo. Myös vahvasti voimistuva kotiruokat-rendi tukee hyvin kekrin ideaa.

Kekrihengessä järjestetty sa-volaisen ruoan ja kulttuurin juhla keräsi marraskuun alus-sa Suonenjoen Vanhamäelle yli 160 henkeä.

ProAgrian Pohjois-Savon Ma-kumatka Savoon -hankkeen ja Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) järjestämässä juhlassa oli tar-jolla kaikkea mitä kunnon kek-rikemuilta vaaditaan: yhdessä-oloa, hyvää lähiruokaa, kansan-musiikkia, vuodenaikojen tajua, esi-isäin kunnioittamista, pelot-tavan kohtaamista, valoja pime-ässä ja uuden aloittamista.

– Kekritapahtuma järjestettiin Suonenjoella toisena vuonna

Karelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carte

Kajaanin�e 844, Val�mo. www.puukarinpysakki.fiTule mukaan jouluiselle ruisleipäkurssille Ylä-Karjalanvaaramaisemiin. Kurssilla valmistamme aitoa, oikeaaruisleipää Majatalo Puukarin Pysäkin ikivanhan resep�n mukaan. Kurssi alkaa 2.12. klo 17 ja pää�yy 3.12. klo 15.Hinta: 80e / hlö (sis.alv,koulutuksen, ruisleivän ja leivän juuren, Karelia à la carte iltapalan, lounaan, majoituksen)

Joulu on hyviä makuja hyvässä seurassa!

Ilmoi�audu viim. 28.11. Johanna Rinnekari p. 040 301 2441 tai johanna.rinnekari@proagria.fi Järjest Pohjois-Karjalan Maa-ja ko�talousnaisten Ruisleipätalkoot

Ruisleipäkurssi 2.-3.12.Majatalo Puukarin Pysäkillä

Lausahdus kuvastaa mainiosti yhdistystemme ja muiden ryh-mien innostusta Arjen Askelis-sa kampanjasta. Viimeinen ki-saviikko saatiin ulkoilla hyvissä syyssäissä ja ennätykset rikkou-tuivat jälleen.

Erään eteläsavolaisen ryhmän ahkerimmat urakoivat yli 200 000 askelta kilpailuviikon aika-na ja jopa 40 000 askelta par-haimpina päivinä. Ryhmä sai yhdistykseensä uusia jäseniä ja mikä parasta liikunta ja yhteis-lenkkeily päätettiin ottaa vii-kottaiseksi yhteisharrastukseksi kampanjan jälkeenkin. Toises-sa ryhmässä omia kilpaviikkoja päätettiin järjestää myös tuleva-na vuonna.

Arjen askelissa -kampanja vuoden tilastokoonti ja maa-kuntakohtaiset tulokset ovat val-mistumassa ja luettavissa Maa- ja kotitalosnaisten kotisivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi

Lämpimät onnittelut kaikille hienoista suorituksista! Jatke-taan askeltamista jatkossakin.

Lisätietoja kampanjan yh-teyshenkilöiltä: etunimi.

sukunimi@proagria.fi:Etelä-Karjala,

Sanna Lento-kemppiEtelä-Savo,

Leena Lahdenvesi-KorhonenPohjois-Karjala,

Johanna RinnekariPohjois-Savo,

Helena Lehtoaro

Paras kampanja ikinä

Goottitarjoilija hauskuutti yleisöä kertomalla, että vastenmie-listen ruokien syöminen on omiaan lisäämään yhteisöllisyyt-tä. Maskin alta paljastui tilaisuuden juontajana toiminut Liisa Ruuskanen kuopiolaisesta Ruokateatteri Entreéstä.

Kekri on syötävän hyvä syysjuhla

peräkkäin, joten kyllähän me voidaan jo puhua perintees-tä, kertoi tapahtuman suuresta yleisömäärästä yllättynyt Hele-

na Lehtoaro, joka toimii ensi kesään jatkuvan Makumatka Savoon -hankkeen vetäjänä.

Kekrikemuissa tarjottiin alku-

Tilaisuuden järjestäjät, Helena Lehtoaro (vas.) Makumatka Sa-voon -hankkeesta sekä seutukehittäjät Riikka Tähtinen ja Olli Kokander Kuopion alueen KOKO-ohjelmasta, haastoivat eri puolilta Pohjois-Savoa saapuneet vieraat järjestämään ensi vuonna lisää paikallisia kekrikemuja.

maa- ja kotitalousnaiset

23proagriat

Etelä-Savo

Vuokko Ahonen on palannut vanhem-painvapail-ta talous- ja sukupolven-vaihdosneu-vontatehtä-

viin. Toimisto on Sulkavalla ja puhelinnumero 020 747 3582

ProAgria Etelä-Savon hallinnoi-man Maa-seudun ke-hittämisen toimenpi-deohjelma -hankkeen hankepääl-

likkönä on aloittanut yhteiskun-tatieteiden maisteri Niina Kuu-va. Hänen tehtäviinsä kuuluvat hankkeen suunnittelu, työpa-jatoiminnan organisoiminen ja toimenpideohjelman laatimi-nen. Niinan toimipiste sijaitsee Mikkelissä ja hänet tavoittaa numerosta 020747 3581.

Maitotila-neuvojana ProAgria Etelä-Savos-sa on aloit-tanut agro-logi Hanna Oravainen. Toimialuee-na on Hir-

vensalmi, Pertunmaa ja Kan-gasniemi. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. johtava-na lomittajana Pohjois-Pohjan-maalla Kalajoen ja ent. Sievin paikallisyksiköissä sekä koti-eläintuotannon opettajana ja karjanhoitajana Keski-Pohjan-maan maaseutuopistolla Kan-nuksessa.Hannan toimipiste on Kangas-niemellä ja hänet numerosta 020 747 3578.

Agrologi Jarmo Piiparinen on aloittanut 18.10.2011 ProAg-ria Etelä-Savossa Tosilampuri

-hankkeen projekti-työntekijänä sekä lam-mastilojen kasvituo-tanto- ja ta-lousneuvo-jana. Aikai-semmin hän

on toiminut itsenäisenä maati-layrittäjänä, tuotantosuuntana lypsykarjatalous. Maatalouden piirissä tapahtuneeseen työ his-toriaan kuuluvat toimiminen mm. sikalanhoitajana, johtava-na lomittajana sekä projektivas-taavana. Jarmon harrastuksiin kuuluvat metsästys, lenkkeily ja talvella hiihto. Jarmon tavoittaa numerosta 020 747 3623.

Kasvintuo-tanto kan-n a t t a a –hankkeen hankevas-taavana ja puutarha-viljelyneu-vojana Pro-Agria Etelä-Savossa on

aloittanut puutarhuri, FM Mirja Tiihonen. Toimialueena on Ete-lä-Savo. Mirjan toimipaikka on Mikkeli ja hänet tavoittaa nu-merosta 020747 3585.

ProAgria Etelä-Savos-sa on aloit-tanut kas-vintuotan-to- ja talous-neuvojana agrologi Anna-Maria Valkeapää.

Hänen toimialueenaan on pää-asiassa Savonlinnan itäpuoli-nen alue ja Joroinen. Toimisto on Kerimäellä.Anna-Marialla on vahva he-vostausta, omia hevosia on ol-lut jo 12 vuotta. Aiemmin hän on työskennellyt maataloustu-kitarkastajana ELY- keskuksella. Kokemusta on myös karjatilalla työskentelystä. Anna-Maria tavoittaa numeros-ta 020747 3563.

Pohjois-Karjala

Kirjanpitäjä Henna Ant-tonen aloitti 17.10. Tili-toimistopal-veluissa. Toi-mipis te on Joensuussa ja Hennan

tavoittaa numerosta 040 301 2463.

Pohjois-Savo

Kirjanpitä-jä KLT Kir-s i R a n t o -nen aloi t t i 3.10.2011 ProAgria Pohjois-Sa-v o n T i l i -palvelussa osaamisalu-

eenaan EVL-yritykset. Hänen toimipisteensä sijaitsee Iisal-messa. Kirsin tavoittaa nume-rosta 040 672 0252.

Heli Sulola (restonomi, kauppatietei-den maiste-ri) on aloit-tanut työn-sä ProAgria Pohjois-Sa-vossa loka-kuun alus-

sa. Hän työskentelee ProYri-tys-hankkeessa yritysneuvojana Kuopion ja Sisä-Savon alueel-la. Hänen toimipisteensä sijait-see Kuopiossa Verson toimiti-loissa, Suonenjoella Futuriassa ja lisäksi hän päivystää kerran kuussa myös Tervossa, Vesan-nolla ja Rautalammilla. Aiem-min hän toimi yli kymmenen vuotta ravintola-alan yrittäjänä Kuopiossa. Lisäksi hän on aloi-tellut jatko-opintoja Itä-Suomen yliopistossa tutkimusaiheena maaseudun mikroyrityksien kannattavuus ja käytettävissä olevat yritystuet Pohjois-Savos-sa. Helin tavoittaa numerosta 040 672 0597.

Henkilöstöuutisiaetunimi.sukunimi@proagria.fi

Tytti kiittää!Sydämellinen kiitokseni monipuo-lisesta ja mukavasta yhteistyöstä puutarha-asiakkaille ja yhteis-työkumppaneille vuosikymmenten ajalta sekä Etelä-Savossa että koko Suomessa. Kiitokset myös ProAgria Etelä-Savolle antoisasta työrupeamasta sekä työtovereille monista mie-leenpainuneista hetkistä. Kohtaamiset vähenevät, mutta menneitä on mukava muistella! Muistelmia en kuitenkaan aio kir-joittaa…

Juha-Antti Kotimäen erikois-osaamista ovat luomutilan rehu-tuotantoprosessit sekä nurmet, palkokasvit ja rehuntuotannon ke-hittäminen. Juha-Antilla on pitkä ja vankka kokemus sekä uusin tie-totaito luomukarjatilojen rehutuo-tannon suunnittelussa. Käytännön havainnot tukevat kokonaisvaltai-sen toiminnan kehittämistä.

Juha-Antilta saat neuvoja pal-kokasvien viljelytekniikasta, tilan olosuhteisiin sopivista palkokasvi-lajeista- ja –lajikkeista sekä niiden

soveltuvuudesta monipuolisiin seoksiin. Apua saat myös kannatta-van palkokasvinurmen tuotannon suunnitteluun luomuun siirryttä-essä sekä tilan toimintaa kehitettäessä.

Lisätietoa: www.proagria.fi/huippuosaajat

www.proagria.fi/luomuerikoisosaajat

Huippuosaaja

Karelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carteKarelia à la carte

24 proagriat

Onko tilallesi tehty jo pelas-tussuunnitelma? Oletko kiin-nostunut maatilalla tarvitta-vien ensiaputaitojen paranta-misesta tai tulityökortin hank-kimisesta? Milloin tilallesi on tehty palo- tai sähkötarkas-tus? Kaipaatko lisätietoa eri-laisten sopimusten, testamen-tin tai avioehdon tekemisestä? Kaikkiin ylläoleviin kysymyk-siin tarjoaa apua syksyllä star-tannut, kaikille maatalous-tuottajille suunnattu Maatilo-jen turvallisuus Kaakkois-Suo-messa -koulutushanke. Hank-keen tavoitteena on edistää tilojen turvallisuutta, turval-lisuusasiakirjojen ajantasais-tamista ja riskien tunnista-mista tuottajia kouluttamalla. Hankkeessa koulutetaan tiloja teemapäivien, pienryhmien ja kotimaan opintomatkojen avul-la sekä tilakohtaisella neuvon-nalla. Hankkeen avulla aktiivi-set tilat voivat saada hankkeen tukemaan hintaan mm. lakisää-teisen sähkötarkastuksen. Han-

ketta vetää MMM, agronomi Riitta Niiranen Osuuskunta Lii-dosta. Hankkeessa on mukana myös MTK-Kaakkois-Suomi, Lä-hivakuutus, Tapiola, OP-Pohjola ja Osuuskunta Tuottajain Maito.

Muutamia tulevia tapahtumia:Turvallista sähköä maatiloille, 4 tuntia:28.11. Anjalankoski 29.11. Parikkala 1.12. LappeenrantaMaatilojen ensiapukoulutus, 6 tuntia:25.11. Anjalakoski 2.12. Parikkala

Maatiloille räätälöityjä tuli-työkortti- ja ensiapukoulutuksia järjestetään koko hankeajan toi-veiden mukaan. Paljon muita-kin kursseja tulossa loppuvuo-desta Etelä-Karjalan ja Kymen-laakson alueella! Joulukuussa koulutuksissa tarkastellaan ti-lojen vaaranpaikkojen kartoit-tamista, jota keväällä jatketaan käytännön pelastusharjoituksin

erilaisilla tiloilla.

Lisää tietoa hankkeesta ja tulevista tapahtumista löy-tyy sivuilta www.osuuskunta-liito.fi/maatilojen_turvallisuus Kysy lisää ja ilmoittaudu ta-pah tumi in : R i i t t a N i i ra -nen, 050 570 7505 tai riitta.niiranen@osuuskuntaliito.fi

Maatilan turvallisuus kuntoon hankkeella

25proagriat

Kunnianeuvojia kutsuttiinProAgria Etelä-Savo halusi kiittää pitkän uran tehneitä

neuvojia kutsumalla heidät kunnianeuvojiksi. Kunnianeu-vojiksi kutsuttiin kotitalousneuvoja Leena Hiltunen, mai-semanhoidonneuvoja Maija Hämäläinen, maitotilaneuvo-jat Annikki Ikonen ja Kyllikki Issakainen, toiminnanjohtaja Riitta-Leena Jantunen, piiriagrologi Tapani Keränen, kala-talousneuvoja Teuvo Kortelainen, maitotilaneuvoja Anna-Liisa Matilainen, tiedotussihteeri Veikko Roikonen, toimis-tosihteeri Hilppa Seltama, kotitalousneuvojat Leena Tors-sonen, Kirsti Vasara ja Mirja Virta.

ProAgria Etelä-Savo 150v. Maaseudun puolesta!

Tunnelma oli lämmin ja muisteluita vuosien varrelta käytiin yhdessä läpi. Savonlinnan taidelukion kansan-musiikkiyhtye TaKaMus toi juhlaan myös hieman har-vemmin kuultua ja tuoreempaa kansanmusiikkia. Juh-lassa musisoivat myös Juvan Puhaltajat.

Juhlavuotta juhlistettiin Konserttitalo Mikaelissa 15.10.2011

ProAgria Etelä-Savon tilasi juhlavuoden kunniaksi kuvanveistäjä Hanna Vahvaselältä puureliefin. Tilaustyö ”Hetki” paljastettiin juhlassa. Teoksen lähtökohtana on käsillä olevan hetken tärke-ys. Siinä on kuvattuna vanhemman ja lapsen pieni yhteinen hetki maalla, pellon laidalla, ehkä lauantai-iltana saunanlämmityksen aikaan. Pellot, kiviaidat, pihlajat ja rakennukset kertovat kodin ja juurten merkityksestä, sekä sukupolvilta toisille siirtyvästä työstä ja suhteesta maahan; Pysyvyydestä ja ajattomuudesta.

Puheenjohta-jat kohtaavat. Puheenjohtaja Pasi Pulkki-nen tervehtii kunniapuheen-johtaja Leena M a r t i k a i s t a . Vieraita vas-taanottamassa myös Maa- ja kotitalousnais-ten puheen-johtaja Päivi Ylönen ja toi-mi tus joh ta ja Heikki Pahka-salo.

Mikaelin aulaan oli koottu valokuvanäyttely menneiden vuosikymmenten toimin-nasta.

Jälleentapaamisia: Anneli Pennanen, Maija Hämäläinen, Viljo Isomäki ja Teuvo Kortelainen.

Kunniapuheenjoh-taja Risto Salmi-nen oli koostanut historiikin Kaski-savuista tietotek-niikan aikaan.

Juhlapuheen piti ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja.

Juhlalounaalle oli koostettu menyy lähiruokateemalla.

26 proagriat

ProAgria Pohjois-Savo siirtyy vuoden 2012 alusta kausihinnoitteluun viljelysuunnittelussa ja vero-kirjanpidossa. Hinnoittelumuutoksen perusteena on näiden neuvontapalveluiden teon suuntaami-nen vähemmän ruuhkaisiin ajankohtiin. Neuvo-jalla on paremmin aikaa keskittyä suunnitteluun asiakkaan kanssa. Asiakkaalle hyvissä ajoin teh-dystä viljelysuunnitelmasta on hyötyä hankin-noissa. Esimerkiksi lannoitteiden hinnan noustes-sa voi tehdä ostopäätökseen oikeilla lannoitteilla eikä vanhoilla pohjilla. ViljelysuunnitteluViljelysuunnittelun hinnoittelussa on kolme por-rasta. Edullisin hankinta Wisulle on kesä- loka-kuun aikana ja kalleimmillaan Wisun tekeminen on helmi- toukokuun aikana.Ajanjaksoperusmaksu + tuntikorvaus + tilakäyntimaksuKesäkuu - lokakuu 105 € + 64,75 €/h + tkm (45 €) Marraskuu - tammikuu 125 € + 64,75 €/h + tkm (45 €) Helmikuu - toukokuu 155 € + 64,75 €/h + tkm (45 €) Verokirjanpito ja veroneuvontaVerokirjanpidossa siirrytään vientiperusteiseen

laskutukseen. Hinnoittelu lasketaan kirjanpidon aloituksen ajankohdan mukaan, vaikka kirjauksia tehtäisiin koko vuoden ajan. Kirjanpidon hinnoit-telussa on myös kolme porrasta. Vähimmäislas-kutus kirjanpidosta on 105 eur ja tilakäyntimak-su (tkm) , mikäli työ tehdään asiakkaan luona. Ajanjakso Kesäkuu – lokakuu 1,20 €/vienti + tkm (45 €) Marraskuu – joulukuu 1,35 €/vienti + tkm (45 €) Tammikuu – huhtikuu 1,50 €/vienti + tkm (45 €)Veroneuvonnassa laskutus perusteena on pe-rusmaksu ja työhön käytetty tehollinen työaika. Hintaan lisätään tilakäyntimaksu, kun työ teh-dään asiakkaan luona. Välitilinpäätöksen hin-noittelussa perusmaksu puolitetaan, kun ProAg-ria tekee kirjanpidon.Perusmaksu 105 eur + 64,75 eur/h + tkm (45 €)Veroneuvonnassa vähimmäislaskutus on 105 eur ja tilakäyntimaksu, jos työ tehdään asiakkaan luona.JäsenalennusProAgria Pohjois-Savon asiakasjäsenalennus on 5 %, alv 0 % neuvontapalveluiden hinnasta. Enintään alennus 25 eur, alv 0 %. Jäsenalennus ei koske viranomaistoimituksia.

Palveluhinnoitteluun muutoksia ProAgria Pohjois-Savossa v 2012

Valoa elämään –tapahtuma JoensuussaProAgria Pohjois-Kar-jalan rakennusinsinööri Soile Tervakangas neuvoi, miten maatilayrittäjä voi energiankäyttöään suunnit-telemalla ja tehostamalla pienentää merkittävästi tilan kuluja. Energiansäästön hel-pottamiseksi on käynnistynyt maatilojen energiaohjelma, johon maatilat voivat va-paaehtoisesti liittyä mukaan. Vastineeksi osallistumisesta maatilayrittäjät saavat tie-toa ja välineitä energian-kulutuksensa seurantaan ja energian säästämiseen. Valtakunnallisella ener-g i a n s ä ä s t ö v i i k o l l a lokakuussa ProAgria Poh-jois-Karjalan Tieto liikkeelle –hanke, Pohjois-Karjalan Sähkö ja Pohjois-Karjalan Martat järjestivät Joensuun Sokoksella yhteisen ener-giansäästötapahtuman Va-loa elämään. Tapahtumassa oli esillä kodin ja maatilojen energiankäytön tehostamis-neuvontaa, vinkkejä valais-tuksen energiatehokkuuteen ja erilaisten lampputyyppien esittelyä.

27

vaan talouskeskukseen. Nyt kilpailun voitto lankesi Timo ja Vuokko Mämmin maitotilal-le Tohmajärven Värtsilään. Isot tuotannolliset rakentamiset oli jo tehty ja kokonaisuutena ta-louskeskus oli valmis. Paikka kaikelle ja kaikki paikallaan oli isäntäväen mottona, kun paik-koja vuosien saatossa oli raken-nettu, kunnostettu ja kohennet-tu. Seuraavana kohennuskoh-teena oli pihan kulkureittien pa-

rantaminen. Toinen palkintosi-ja jaettiin kahdelle tilalle, Ari ja Jaana Hänniselle Kiteelle sekä Timo ja Jaana Mölsälle Rääkky-lään. Näillä tiloilla toimivuus oli myös viety jo pitkälle ja uu-siakin suunnitelmia oli vireillä. Tämän kilpailukierroksen jäl-keen saattaa tulevina vuosina tulla uusia kisoja muillekin tuo-tantosuunnille.

Anna LiimatainenProAgria Pohjois-Karjala

proagriat

Keväällä käynnistynyt ”Toimi-vin maitotilan talouskeskus” – kilpailun ideoi Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön puheenjoh-tajana toimiva agronomi Esko Jokiniemi. Ajatus toteutettiin avoimena kilpailuna yhteistyös-sä ProAgria Pohjois-Karjalan ja Osuuskunta ItäMaidon kanssa. Tarkoituksena oli kiinnittää eri-

tyistä huomiota maitotilan ko-konaisuuteen eri näkökulmista ja arvioida osallistuvilla tiloil-la mm. liikenteen sujuvuutta, turvallisuusasioita, toiminto-jen sijoittumista, rakennusten yhteensopivuutta, ympäristön kunnossapitoa, asuin- ja työpi-han erottamista ja monia mui-ta isompia ja pienempiä koh-

Maitotilan talouskeskuskilpailu ratkesitia. Tuomaristoon kuuluivat Esko Jokiniemen lisäksi ItäMai-don edustaja Tapani Ylisiurua sekä ProAgria Pohjois-Karjalasta maisemanhoidonneuvoja Päivi Jokinen kilpailun vetäjänä, ra-kennussuunnittelija Raimo Tuki-ainen ja yritysneuvoja Anna Lii-matainen.

Työ ja koti yhdistyvät maatilalla

Maitotilalla tapahtuvien toi-mintojen yhdistäminen ja sovit-taminen ympäristöön toimivak-si kokonaisuudeksi vaatii pal-jon suunnittelua ja monenlais-ta näkemystä. Talouskeskus on yrittäjäperheen koti ja työpaik-ka, jonka moninaiset toimin-not tuotannon, kodin ja harras-tusten ympärillä eri vuodenai-koina vaativat oman tilansa ja paikkansa. Erilaisten työvaihei-den ja työliikenteen sujuminen mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti on ensiarvoisen tär-keää. Vanhojen ja uusien raken-nusten muodostama yhtenäinen kokonaisuus suojaavan puuston ja kasvuston lomassa on myös esteettisesti ilo silmälle. Maa-tilakokonaisuuden toimivuus nousi vähitellen uuteen arvoon, jota tämä kilpailu osaltaan pyrki nostamaan esille.

Osallistujat ja voittajat Keski-Karjalasta

Kannustuksesta huolimatta kilpailuun osallistui vain kolme maitotilaa Keski-Karjalasta. Toi-vottavasti kiinnostus kasvaa tu-levissa kisailuissa ja maatilojen toimivuus saa ansaitsemaansa huomiota. Rakennussuunnitte-lulle teema tuo haasteita, kun uutta rakennetaan olemassa ole-

Maitotilan toimivin talouskeskus-kilpailun voittaneita Timo ja Vuokko Mämmiä palkitsemassa Esko Jokiniemi (oik.) Pohjois-Karjalan Maata-loussäätiöstä ja Tapani Ylisiurua Osuuskunta ItäMaidosta.

28

Pohjois-Savon hanketoimi-jat ovat yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa pyrkineet hakemaan Maatalousyrittäjien Opintoraha – asiaan ratkaisua. Tavoitteena on ollut luoda kai-kille mahdollisimman toimiva ratkaisumalli. Olemme päivittä-neet käytössä olleen opintokir-jan vastaamaan uutta ministeri-ön ja MAVI:n ohjeistusta.

Koulutukset on pyritty koko-amaan hankekohtaisesti koulu-tuskokonaisuuksiksi. Koulutuk-sista tulee edelleen ilmoitukset LAARI:n sivuille. Koulutuspäi-vien ohjelmiin tulee maininta myös mihin koulutuskokonai-suus kuuluu.

Kun tulet koulutukseen mu-kaan, pyydä järjestäjältä uusi opintokortti. Kortissa kerrotaan myös muista hankkeessa järjes-tettävistä samaan koulutusko-konaisuuteen liittyvistä koulu-tuksista. Näin osaat varautua myös muihin hakkeen järjestä-miin koulutuksiin.

Opintorahaa varten opinto-kortissa on kerrottu mitä kou-lutus kokonaisuuden suoritta-miseen vaaditaan. Opintokoko-naisuudesta kuitenkin korkein-taan puolet voi olla etäopintoja ja opintomatkoja.

Kun koulutus kokonaisuus on suoritettu, koulutuksen järjestä-jä allekirjoittaa opintokirjassa olevan todistuksen. Opintokir-ja tulee lähettää sen jälkeen 60 vrk sisällä hakemuksen ja MYEL vakuutuksen erittelyosan kanssa Pohjois-Savon ELY-keskukseen.

Opiskeluintoa talven koulu-tuksiin!

Pohjois-Savon Hanketoimijat

Opintoraha Pohjois-Savon hankkeissa

29

Ylä-Savon pankkisektorilla tapahtui lokakuun alussa merkittävä muutos, kun Kiuruveden, La-pinlahden ja Vieremän Osuuspankit yhdistyivät yhdeksi samaksi POP Pankiksi 1.10.2011. Uusi pankki, Osuuspankki Poppia, on nyt Suomen toiseksi suurimpana POP Pankkina merkittävä maatalouden suurten investointien rahoittaja. Ylä-Savon POP Pankit ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä, joten yhdistyminen oli luonnollinen jatko pankkien kehitykselle. Uusi pankki palve-lee nyt asiakkaitaan kahdeksan konttorin voi-

Ylä-Savoon uusi yhteinen POP pankki –Osuuspankki Poppia

min. Ylä-Savossa konttorit ovat Alapitkällä, Iisalmessa, Kiuruve-dellä, Lapinlahdella ja Vieremäl-lä, sekä lisäksi Oulussa, Muhok-sella ja Jyväskylässä.

Ammattitaitoa ja kumppanuutta

Ylä-Savon POP Pankeilla on pit-kä historia maatalousyrittäjien yhteistyökumppanina – yhdis-tyneet pankit ovat nähneet yli 100-vuotisen historiansa ajan maatalouden kehittymisen ny-kymittoihinsa. ”Asiakkaitamme palvelee yli 60 pankkialan am-mattilaista. Pankkien yhdistämi-nen mahdollistaa päällekkäis-ten toimintojen keskittämisen, jolloin aikaa jää ammattitaidon syventämiseen ja ennen kaik-kea asiakkaiden palvelemiseen yhä paremmin”, Osuuspankki Poppian maaseuturahoituksesta vastaava pankinjohtaja Jari Mus-tonen kertoo. ”Maatalousasiak-kaillemme tämä tarkoittaa, että pankki pyrkii olemaan kumppa-nina yrittäjän koko elämänkaa-ren ajan. Nykyaikainen maata-lousyritys pysyy harvoin pitkään täysin muuttumattomana. Pank-kimme on tukena näissä muu-toksissa ja haluaa tarjoaa oman osaamisensa yrittäjän tueksi.” Rahoittaja myös isoille maatiloille

Maatalousinvestoinnit paini-vat nykypäivänä eri kokoluokas-sa kuin esimerkiksi yksityisasi-akkaan hankinnat. Suuremmis-sa investoinneissa pankin koolla on jo merkitystä – rahoitus jär-jestyy helpommin ja kustannus-tehokkaammin, kun pankilla on riittävästi osaamista. ”Yhte-nä pankkina riskinkantokykym-me on huomattavasti suurempi, ja pystymme vastaamaan myös isojen tilojen rahoitustarpeisiin”, Jari Mustonen kertoo.

Mty Tikkasen navetan avajaisissa Kiuruvedellä lokakuussa 2011 mukana POP maaseuturahoituksesta vastaava pankin-johtaja Jari Mustonen.

30

ALBIT®

Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille.

Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan.

Lisätuotto 30 €/haOhra, Västankvarnin koetila, Inkoo

N ALisätietoja: 040 5800640 • www.nordicagri.fi

Ilmoittaja!ProAgria Itä-Suomensivuilla täsmätavoitat

n. 25.000 maatilaaItä-Suomen

alueella!

31

Hyvä alkukasvu – tuottava ja kestävä lehmä

Tutustu uudistuneisiin Primo-rehuihin:• Primo-juomarehut• Primo Starter ja

Primo Mysli -starttirehut• Primo I ja Primo Hieho

-alkukasvatusrehut

Vasikka tarvitsee kasvuunsa ennen kaikkea laadukasta valkuaista heti syntymästään lähtien. Paras kasvupotentiaali on alle 3 kuukauden iässä. Onnistunut alkukasvatus edes-auttaa myös hiehon loppukasvua.

Uusissa Primo-rehuissa on huomioitu vasikan alkukasvun valkuaisen tarve entistä paremmin. Tavoitteiden mukaan kasvanut hieho poikii tavoiteajassa eli noin 24 kk iässä ja tuottaa korkeamman elinikäistuotoksen.

www.agrimarket.fiwww.suomenrehu.fi

Kysy lisätietoja myyjältäsi Agrimarketista!

Primo-rehut ovatuudistu-

neet!

32

Laske peltosi kalkitustarve: www.maanparannus.com

”Let’s go lehmät, naapurissa on pellot kalkittu!”