Säilörehun syönti-indeksi- rehun koostumus vaikuttaa syöntipotentiaaliinVirtuaaliArtturi 8.4.2009

Prof. Marketta RinneMTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)Jokioinen

www.mtt.fimarketta.rinne@mtt.fi

Rehu on välituote

• Lypsykarjatilalla raha saadaan maidosta• Rehut ovat välituotteita• Rehujen arvottaminen perustuu siihen, miten paljon

ja minkälaista maitoa niiden avulla saadaan• Todelliset tuotosvasteet välttämättömiä lähtötietoja

taloudellista optimointia varten• Tuotantovaikutuksen taustalla:

• Vaikutukset rehujen vapaaehtoiseen syöntiin• Ruokintatason ja rehuannoksen vaikutukset sulatuksen

yhdysvaikutuksiin eri todelliseen energiansaantiin• Lehmän verenkiertoon imeytyvien ravintoaineiden määrä ja

keskinäiset suhteet

Vaihtelun suuruus: syönti > sulavuus > aineenvaihdunta

Eläimen käyttöön tulevien ravintoaineiden kokonaismäärä riippuu seuraavista tekijöistä:

Tarjotun rehun määrä×

Rehun ravintoainepitoisuus

×Syönti

×Sulavuus

×Aineenvaihdunta

Karjanhoitaja ratkaisee

Eläin ratkaisee

Muut tekijät• Tarjolla olevan rehun

määrä• Syöntiaika ja -tila• Lämpötila• Ym. ym.

Syöntiin vaikuttavat rehuannoksen ja eläimen ominaisuudet

Säilörehunsyönti-indeksi

• D-arvo• Käymisaste• Kuiva-ainepit.• Kuitupit.• Sato• Kasvilaji

Väkirehun syönti-indeksi• Määrä• Koostumus

• Valkuainen + HVO• Rasva• Kuitu

Eläimen ominaisuudet• Koko• Ikä• Lypsykauden vaihe• Tuotantokyky

Toteutuva rehujen syönti

?

Syönnin ennustaminen• Lypsylehmien ruokinnan kaikkien tärkein – ja vaikein – osa• Monissa malleissa syönnin ennustamisessa käytetään havaittua

maitotuotosta• Se ei ole tiedossa ruokinnan suunnitteluhetkellä• Rehuannoksen koostumus vaikuttaa syöntiin, joka vaikuttaa tuotokseen, joka

vaikuttaa syöntiin…?

• Absoluuttiseen syöntimäärän vaikuttavat: • Eläimen ominaisuudet

• Koko, lypsykauden vaihe, ikä (ensikot vs. vanhemmat lehmät), perinnöllinen taso

• Rehujen ominaisuudet• Kemiallinen koostumus, sulavuus, säilörehun käymislaatu

• Ympäristötekijät• Rehujen tarjollaoloaika, ruokintapaikkojen määrä, lämpötila

• Yhdysvaikutukset näiden välillä

• Syönti-indeksien lähtökohtana rehuannoksen koostumuksen vaikutukset syönnin suhteelliseen muutokseen

Kokonaissyönnin ja maitotuotoksen välinen yhteys on vahva (Tuotosvasteaineisto, n=998)

y = 1.2546x + 3.4564R2 = 0.9499

y = 1.6707x - 3.9053R2 = 0.823

10

15

20

25

30

35

40

45

7.5 10 12.5 15 17.5 20 22.5 25 27.5

Syönti (kg KA/pv)

EK-m

aito

(kg/

pv)

Hav.

Korj.

Säilö

rehu

n sy

önti-

inde

ksi

Säilörehun syönti-indeksin kehitystyö

• Työkalu, joka kvantifioi säilörehun laadun vaikutuksen rehun syöntipotentiaaliin

• Aineistona Tuotosvasteaineiston säilörehukokeet• Säilörehun korjuuaika (n = 81)• Säilöntäainekäsittelyt (n = 240)• Säilörehun esikuivaus (n = 85)• Sato (ensimmäinen korjuu vs. jälkisato; n = 46)• Palkokasvisäilörehun osuus (n=53)• Kokoviljasäilörehun osuus (n = 37)

• Menetelmänä yksittäisten tekijöiden selvittäminen regressioanalyysillä ja kerrointen yhdistäminen samaan kaavan

Säilö

rehu

n sy

önti-

inde

ksi

• Syönti-indeksin standardirehu • Nurmiheinäsäilörehu, joka korjattu kesän ensimmäisestä

sadosta • Kuiva-aineen (KA) pitoisuus 250 g / kg• D-arvo 680 g/kg KA• Kokonaishappoja 80 g / kg KA (Hapot)

• maitohappo + haihtuvat rasvahapot• Kuitupitoisuus (NDF) 550 g/kg KA

• Lisäksi indeksiin vaikuttavat karkearehun ominaisuudet:• Nurmiheinäsäilörehun sato

• Korjattu ensimmäisestä sadosta tai jälkikasvusta• Osuus karkearehun KA:sta välillä 0-1

• Palkokasvisäilörehu (L) • Osuus karkearehun KA:sta välillä 0-1

• Kokoviljasäilörehu (KV-SR) • Osuus karkearehun KA:sta välillä 0-1Sä

ilöre

hun

syön

ti-in

deks

i

Näin syönti-indeksi lasketaan:

Säilörehun syönti-indeksi = 100 + 10 × [(D-arvo – 680) × 0.0175- (Hapot – 80) ×0.0128+ (0.0198 × (KA -250) – 0.00002364 × (KA2 – 2502))

- 0.44 × jälkikasvusäilörehun osuus+ 4.13 × L-osuus – 2.58 ×L-osuus2

+5.90 × KV-SR-osuus – 6.14 × KV-SR-osuus2

-0.0023 × (kuitu – 550)]Säilö

rehu

n sy

önti-

inde

ksi

-15.0

-10.0

-5.0

0.0

5.0

10.0

600 620 640 660 680 700 720

Säilörehun D-arvo, g/kg KA

SR-s

yönt

i-ind

eksi

pist

eet

?Syönti todennäköisesti

laskee nopeammin erittäin huonosti sulavia

rehuja käytettäessä

Kun D-arvo kasvaa 10 g/kg KA (=1 prosentti- yksikön), säilörehun syönti lisääntyy 175 g KA/pv

●Kun käymishappojen määrä lisääntyy 10 g/kg KA, syönti vähenee 128 g KA/pv●Hyvitystä ei tehdä, kun pitoisuus alle 40 g/kg KA

-10.0

-5.0

0.0

5.0

10.0

20 40 60 80 100 120 140

Säilörehun happopitoisuus, g/kg KA

SR-s

yönt

i-ind

eksi

pist

eet

-5

0

5

10

15

20

0 0.2 0.4 0.6 0.8 1

Osuus säilörehun kuiva-aineesta

SR-s

yönt

i-ind

eksi

pist

eet

Palkokasvit Kokoviljasäilörehu

Palkokasvien ja kokoviljasäilörehun lisääminen vaikuttavat säilörehun syöntiin käyräviivaisesti

Oletus, että koostumus muuten vakio

Käytännössä pitoisuudet huomioidaan 0.5:en asti

-10.0

-7.5

-5.0

-2.5

0.0

2.5

5.0

7.5

10.0

150 250 350 450 550 650 750 850

Säilörehun kuiva-ainepitoisuus, g/kg

SR-s

yönt

i-ind

eksi

pist

eet

Säilörehun kuiva-ainepitoisuudella on itsenäinen käyräviivainen vaikutus syöntiin

Välillä 500-850 g/kg, syönti vähenee suoraviivaisesti tasolle 250 g/kg

Maksimi 420 g/kg

Säilörehun kuitupitoisuudella on lievä itsenäinen vaikutus rehun syöntiin

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

300 350 400 450 500 550 600 650

Säilörehun kuitupitoisuus, g/kg KA

SR-s

yönt

i-ind

eksi

pist

eet

Esimerkkejä SR-syönti-indekseistä

Apila KV-SR 2. sato KA-pit. D-arvo Hapot Kuitu SR s-indeksi

0 0 0 250 680 80 550 100

0.5 0 0 250 680 80 550 114

0 0.5 0 250 680 80 550 114

0 0 1 250 680 80 550 96

0 0 0 350 680 80 550 106

0 0 0 250 640 80 550 93

0 0 0 250 680 120 550 95

0 0 0 250 680 80 450 102

Väkirehun syönti-indeksi

•Väkirehun syönti-indeksi kuvaa väkirehuruokinnan vaikutuksen säilörehun vapaaehtoiseen syöntiin

•VR-syönti-indeksissä huomioidaan:• Väkirehumäärä• Väkirehun valkuaispitoisuus ja valkuaisen hajoavuus• Väkirehun kuitupitoisuus• Väkirehun rasvapitoisuus• Väkirehumäärän ja säilörehun syöntipotentiaalin

yhdysvaikutus

Väki

rehu

n sy

önti-

inde

ksi

Väkirehun määrä vaikuttaa käyräviivaisesti kokonaissyöntiin

-20

-10

0

10

20

30

40

4 6 8 10 12 14 16 18

Väkirehun määrä (kg KA/pv)

VR-s

yönt

i-ind

eksi

pist

eet VR-pisteiden lisäys:

89 kg: 5.2 p1516 kg: 2.5 p

Korvaus-suhde kasvaa, kun SR-syönti-indeksi kasvaa

1. Väkirehuannoksen lisääminen vähentää säilörehun syöntiä enemmän, kun säilörehun syöntipotentiaali on suuri2. Korvaussuhteen yhteys SR-syönti-indeksiin huomattavasti selvempi kuin yksittäisiin SR:n ominaisuuksiin kuten D-arvoon tai kuiva-ainepitoisuuteen

y = 0.0058x - 0.11R2 = 0.358

RMSE = 0.056

0.00

0.10

0.20

0.30

0.40

0.50

0.60

0.70

70 80 90 100 110 120 130

Säilörehun syönti-indeksi

Kor

vaus

suhd

e

Artturi-verkkopalvelussawww.mtt.fi/artturi

• Säilörehun syönti-indeksilaskuri• Nettilaskuri• MS Excel kaavoineen tallennettavissa

• Available also in English

• Väkirehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksilaskuri• MS Excel kaavoineen tallennettavissa

• Available also in English

• Artikkelit + esitysdiasarjat ladattavissa

Nettipohjainen SR-syönti-indeksilaskuri Artturi-verkkopalvelussa

Laskentaan luotettavat lähtötiedot• Säilörehun syönti-indeksin lähtötiedot Artturi-

rehuanalyysistä• Sulavuusmääritys keskeinen• Sen kehittämiseen panostettu merkittävästi

• Ks. Rinne, Huhtanen & Nousiainen. 2008. Karkearehujen sulavuuden määritys tarkentunut. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2008. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. Saatavilla Internetissä: http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Posterit/ps024.pdf

• Artturi-analyysi sisältää valmiiksi lasketun SR-syönti-indeksin

• Väkirehuille voidaan käyttää Rehutaulukoissa ilmoitettuja keskimääräisiä tietoja• www.mtt.fi/rehutaulukot

KarjaKom-

Passiin !

Miten syönti-indeksejä voi käyttää?

• Yksi indeksipiste vastaa ~ 0.1 kuiva-ainekilon syöntiä• Syönti-indeksejä voi hyödyntää säilörehun vaihtuessa:

• Väkirehuannosta voi muuttaa tarpeen mukaan kokonaissyönnin pitämiseksi ennallaan

• Periaatteita voi soveltaa myös lihanautoihin, lampaisiin…• Maidontuotannon mallintaminen ja taloudellinen optimointi

mahdollista, kun syöntivasteet pystytään ennustamaan• Ks. Huhtanen, P., Nousiainen, J. & Rinne, M. 2008. Lypsylehmien

rehuannoksen taloudellinen optimointi tuotosvasteiden perusteella. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2008. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. Saatavilla Internetissä: http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es075.pdf

• Hyödyntäminen ruokinnan suunnittelussa

• Kun rehuannoksen vaikutukset syöntiin hallitaan, ne voidaan ”puhdistaa” koetuloksista

• Mahdollistaa eläintekijöiden vaikutuksen mallintamisen syöntiin

Julkaisuja syönti-indekseistä:

• Tieteelliset englanninkieliset artikkelit• Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J. 2007. Evaluation of the factors affecting silage

intake of dairy cows: a revision of the relative silage dry-matter intake index. Animal 1: 758-770.

• Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J. 2008. Evaluation of concentrate factors affecting silage intake of dairy cows: a development of the relative total diet intake index. Animal 2: 942-935.

• Ladattavissa Artturin laskurisivuilta www.mtt.fi/artturi

• Maataloustieteen päivät 2008 (www.smts.fi)• Rinne, M., Huhtanen, P. & Nousiainen, J. 2008. Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-

indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Toim. Anneli Hopponen. http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es086.pdf

• Nousiainen, J. 2007. Nurmirehun syöntipotentiaalin ennustaminen tarkentuu Artturi-rehuanalyysissä. Maito ja Me 5: 20-21.

• Rinne, M., Huhtanen, P., Nousiainen, J. 2008. Syönti-indeksit käyttöön – lypsylehmien ruokinnan optimointimahdollisuudet paranevat. Nauta 1/2008: 52-54.