1

Mummot graffaa DJ Mamy Rock

AIVOJEN AUTUUS

koska olet arvokas

Vanhuustalouden mahdollisudet

vol.3

Ei ikää vaan elämää varten

GURUT KEHIIN!

Mummon voimasmoothie

Asiaa vanhuudesta, vanhustyöstä ja asennemuutoksesta

2

Krisse Salmisen elämää rikastuttavat oma mummo ja Kerttu-ystävä. Aikamatkailu yli

yhdeksänkymppisten kanssa on antoisaa.

Reija KoKKola Kuva oHjelMaKauppa

”Olet aina se sama likka”

Stand up -koomikko ja näyttelijä Krisse Salminen käy säännölli-sesti tapaamassa kahta ihastut-tavaa naista, Tyyneä ja Kerttua. Joka tapaamisella juttu luistaa, muistellaan menneitä ja puhu-taan tulevasta. Jutellaan, naure-taan ja juoruillaan, kuten ystä-

vyksillä on tapana. Jos joskus on huonompi päivä, sekin ymmärretään.

Tyyne on Krissen 97-vuotias mummo, ja Krissen ys-tävä Kerttu täyttää pian 91 vuotta. Tyyne-mummo asuu hoitokodissa, mutta Kerttu pärjäilee vielä omillaan.

– Tykkään keskustella ihmisten kanssa, jotka ovat elä-neet ja kokeneet paljon. Heidän tarinansa ovat kiinnosta-via ja harvinaisia, sillä asiat ovat muuttuneet paljon hei-dän elämänsä aikana. Mutta he ovat myös kiinnostuneita tämän päivän asioista, joten juttelumme on tiedonvaihtoa ajasta toiseen, Krisse kertoo.

Hän arvostaa sitä, että vanha ihminen on kiinnostunut nuorempien seurasta. Yhteiset hetket ovat antoisia puolin ja toisin. Krisse kertoo itse olevansa kova muistelemaan menneitä. Jopa siinä määrin, että puoliso joskus huokailee pitkästyneenä. Piipahdukset mummon ja Kertun luona avartavat maailmaa.

– Kertun ja Tyynen kanssa on aivan ihanaa aikamat-kailua, Krisse sanoo.

Huumorintaju tallellaPienten lasten äidillä on usein kiire, ja aika on kortilla. Vierailut Kertun luona asettavat arvot kohdalleen. Kiire, turha hötkyily ja säätäminen unohtuvat.

– Kahvituokio 90-vuotiaan ystäväni luona on rauhaisa ja juuri siinä hetkessä. Kun viimeksi lähdin Kertun luota, hän toivotti minulle sydämensä pohjasta iloa tuleviin päi-viin. Vilpitön toive toi kyynelet silmiini.

Kerttu on myös neuvonut Krisseä olemaan miettimättä vanhenemista ja ikää. Hän on sanonut, ettei koskaan ole liian vanha. Aina on kuitenkin sisimmissään se sama likka.

– Omaa mummoani seuratessa olen ajatellut, että su-rullisinta noin vanhaksi elämisessä on se, että kaikki par-haat ystävät ja sisarukset joutuu vähitellen hyvästelemään. Haaveilenkin siitä että voisin parhaiden ystävieni kanssa asua samassa vanhainkodissa tai kommuunissa, maistella kuohuviiniä, katsella elokuvia ja nauraa paljon.

Hauskoja tilanteitaTyyne-mummon korkea ikä aiheuttaa välillä hauskojakin tilanteita. Hän saattaa puhua höpöjä, mutta samalla hän on aivan kartalla Krissen asioista.

– Ystävieni mieskuviot kiinnostavat myös, Krisse hymyilee.

Kerran Tyyne kyseli, kuka se poika olikaan, joka on aika kauan seurustellut hänen tyttärensä kanssa. Huumori pilkahti esiin, kun Krisse vastasi, että tarkoitat varmaan Reijoa, joka on ollut tyttären kanssa 48 vuotta.

– Tyyne nauroi, että ihmeen kauan se on siinä jaksa-nutkin olla. Tyynen huumorintaju on tallella. Hän huo-maa heti ironian, ja nauraa paljon.

Vanhuudelle voi nauraaKrissen mielestä Tyyne-mummon hoitokoti on viihtyi-sä. Juttuseuraa vilkkaalle vanhukselle saisi kuitenkin olla enemmän.

– Hoitotyö on varmasti raskasta, mutta myös antoisaa. Arvostan kaikkia hoitotyötä tekeviä.

Krisse miettii, että hän voisi itsekin tehdä hoitotyötä pie-nellä varauksella. Henkinen puoli voisi joutua koetukselle.

– Kiintyisin varmaankin kaikkiin niin, että se voisi olla raskasta. Ehkä sopisin juttelemaan, laulamaan ja leik-kimään paremmin kuin varsinaiseen hoitotyöhön.

Hänen mielestään elämä ei saisi mennä niin kiirei-seksi, että omat mummot ja papat unohdetaan kokonaan laitoksen hoiviin tai jopa yksin koteihinsa.

– Kyllä ihan lyhytkin vierailu piristää paljon. Tai edes puhelinsoitto. Omalle mummolleni on tärkeää saada hala-ta ja rutistaa. Kosketuksen tarve ei vähene vanhemmiten.

Työssään stand up -koomikkona Krisse on miettinyt myös sitä, saako vanhuudelle nauraa. Hän painottaa, että on eri asia nauraa jollekin vanhukselle kuin vanhuudelle yleensä. 

– Kaikkea voi mielestäni käsitellä huumorin kei-noin, asioille saa ja pitääkin nauraa. Elämä on täynnä han-kalia ja ikäviä asioita, mutta humoristinen suhtautuminen auttaa paljon. Mielestäni kaiken kustannuksella voi tehdä komiikkaa, myös vanhuuden. Tärkeää on lähestymistapa ja asenne. Yhdessä nauraminen voi olla vapauttavaa eikä se loukkaa ketään.

Tyyne-mummo kuoli tammikuussa 2012, pian tämän haas-tattelun jälkeen.

3

”Olet aina se sama likka”

4

SiSällyS

Päätoimittaja Anna Pylkkänen

julkaisija Valmennus Innospectrum

toimitus peak press & productions oy

Laivurinkatu 2 07920 Loviisa

puh. 019 535 552www.peakpress.net

toimitusPäällikkö Päivi Ahvonen

toimitussihteeri Seppo Iisalo

ulkoasu Sanna Nylén

toimittajat Päivi Ahvonen,

Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen, Anna Pylkkänen,

Kirsi Riipinen, Tiina Ruulio

kuvaajat ja kuvittajat Päivi Ahvonen,

Erkki Makkonen, Virpi Lehtinen,

Hanna Neuvonen, Sanna Nylén, Helmi Sirola, Shutterstock, Kati Rapia,

Jukka Rapo, Linda Varoma

kannen kuva Getty Images

PainoPaikka Lönnberg Painotalot Oy, 2012

PaPeri

100g UPM Finesse PS Kansi 250g Art Silk

Lähetä palautetta toimituksen osoitteeseen toimitus@peakpress.net

Anna palautetta!

2 Olet aina se sama likka 4 Sisällys 7 Pääkirjoitus 8 År som löv 9 Proud Age manifesti11 Mummot graffaa14 Ajankohtaista19 Virkattu Hieno Åhlgreen20 Ei ikää vaan elämää varten24 Maalia, käsirasvaa ja tikahduttavaa naurua27 Hvordan går det?29 Faces: Timo Niemi30 Maistuvia herkkuja laitoksissakin31 Kärjessä maku ja helppous32 Aivojen autuus34 Ajankohtaista36 Gurut kehiin!41 Seniorineuvonantajaksi Afrikkaan, kiinnostaisiko?42 Kuuntele hiljaisuutta44 LOHAS-uutiset46 Ajankohtaista47 Faces: Hagi Mustafe48 Faces: Pia Viklund50 Jatka uraa joustavasti52 Faces: Marianne Falck53 Proud Age ilahdutti54 Tavataan torilla, tullaan tutuiksi56 Omaishoitaja ansaitsee lomansa58 Sitä sun tätä60 Kirjapalsta62 Ideapakka goes ProudAge63 DJ Mamy Rock65 Faces: Jarmo Salminen67 TOP 5 Proud Age leffat68 "Joskus kaipaan vipinää"70 Arjen kultahipuista syntyy huippuhetkiä72 Enemmän aikaa ihmisten kohtaamiselle74 Liity sinäkin vanhuuden vallankumoukselliseksi75 Faces: Irma Lehtonen

76 Palveluja rokkaaville panttereille, bisneksiä puuhakkaille

78 Haloo Yle, Maikkari, Nelonen ynnä muut

80 Faces: Opri Pulliainen

82 Talousutiset

85 Vaippakaupan pioneeri ja erikoisosaaja

Tulevaisuuden kysymys on, missä kunnossa yli 90-vuotiaat

ovat, ei niinkään se, kuinka paljon heitä on. Parhaimmillaan 100-vuotias on yhtä vireä kuin 80-vuotiaskin. Vanhenemis-prosessi saattaa hidastua 80 vuoden kieppeillä, jonka jälkeen ei tapahdu

juuri mitään.”opettaja.tv.yle.fi

5

DJ MaMy Rock!

Mummot graffaa!

20

11

63Ei ikää vaan asumista

varten

Pysy ajan tasalla vanhuuden vallankumouksesta. Liity facebook-ryhmäämme ja tsekkaa sivut www.proudage.fi

ku

va

Ge

tty

ima

Ges

7

PääkirjoituS

Vanhuspalvelulaki – autuaaksi tekevä asenneboosteri?

Minulla on unelma. Unelmassani vanhuspalvelulain valmisteluun ja käyttöönottoon suunnatut 75 miljoonaa euroa käytettäisiin vanhustyön toimintamallien kehittämi-seen. Siinä ruohonjuuritason työtä tekeviä ammattilaisia

ohjattaisiin kehittämään toimintaansa sellaiseksi, että asiakaslähtöisyys ja työtyytyväisyys muuttuisivat teoriasta konkretiaksi – pitkälti käytössä olevilla henkilöstöresursseilla, joskin uudelleenorganisoituina. Vasta näi-den prosessien jälkeen tehtäisiin tarvittavia muutoksia lainsäädäntöön.

Kenties tuloKsena olisi turhien rajoitteiden poistamista ja jous-tavampia käytäntöjä. Ehkä näkisimme vanhustyössä henkilökuntaa, joka ei koostuisi ainoastaan monivuotisia tutkintoja suorittaneista hoitoalan ammattilaisista, mutta joita riittäisi silloinkin, kun työvoimapula on suu-rimmillaan. Parhaimmillaan tämä toisi myös uutta sisältöä paljon puhu-tulle ”kodinomaiselle asumiselle”. Vanhukset eivät olisikaan vain geriat-risten hoitotoimenpiteiden kohteita, he saisivat nauttia myös ulkoilmasta ja hyvästä ruuasta. Voisivat kenties jopa osallistua ruuanlaittoon ja arjen askareisiin – vaikka heillä ei olisi hygieniapassia.

me tarvitsemme Kipeästi toimintamallien uudistamista. Onnistunei-ta muutoksia on jo nyt toteutettu, hienon esimerkin Kuusamosta kerrom-me sivulla 73. Jaana Utin uutuuskirjasta ”Tehtävänä hyvinvointiyhteiskun-nan pelastaminen” löytyy hienoja esimerkkejä enemmänkin. Eikä yhden-kään toteuttamiseen ole tarvittu uutta lakia. Miten se on mahdollista?

anna pylkkänen, päätoimittaja

P.S. Haluan kiittää jälleen kaikesta palautteesta, jota ProudAge on osak-seen saanut. Mahtavaa palautetta on tullut niin paljon, etten valitettavasti ole kaikkiin niihin kyennyt vastaamaan. Silti jokainen palaute on ollut yhtä tärkeä ja arvokas – osoitus siitä, että ProudAgea tarvitaan!

TAPIOLAåren som löv!

8

År som lövLite före fyra, i novemberNär markens snö blir blåSvartnar skogen, himlen djupnar,Livet stannar upp.En lyktstolpe bland trädenLyser upp en skottad gårdsplanSom väntar sonens ankomst. Så är dagen slut,Rimfrosten på trädenSjunker in i mörkret, och på fältDär en väg står tomBörjar vinden. Blekt i västerHar den röda solen sjunkit.Varje fjärran lampa speglarKänslan av att kanske komma hemMot en molnig himmelSyns knappt träden kala grenar.Lite för fyra, i novemberDjupnar dunklet såSom en känsla i sin väntanInnan oron häftigt hugger.Fem minuter senare är allting över.

Bo Carpelan, År som löv 1989

9

an

na

py

lK

Kä

ne

n

ku

vit

us

Sa

nn

a n

yl

én

Mainos- ja viestintätoiMisto

www.peakpress.net

Graffitien maalaaminen ei ole vain nuorten

juttu. Tagit, piissit ja muraalit taittuvat myös

vanhuksilta. Senioriryhmä K65 CREW rytisyttää

ennakkoluuloja.

Reija KoKKola

mUmmoT

Katutaideryhmä K65 CREW´n mummot kaivavat esille pullat, karjalanpiirakat ja termarit. Ryhmä on kutsuttu esittäyty-mään nuorten suosimaan Myymälä2-galleriaan, Helsinki Graffiti Blast -näyttelyyn. Mummot ja papat pyytävät myös nuoret graffitiwraitterit mukaan eväiden syöntiin.

– Tämä on juuri esimerkki siitä, että mummous ei estä uu-den kiinnostuksen kohteen löytymistä. Graffitien maalaami-nen ei ole mikään este samalla leipoa pullaa tai tehdä käsitöitä.

Ku

va

: vee

ra

Ja

la

va

, 201

1

<<

11

"Mummous ei estä uuden kiinnostuksen kohteen löytymistä."

Senioriryhmässä ei pyritä muokkaamaan osallistujia mihinkään suuntaan. Päin-vastoin, mummous tuo oman lisänsä, ryhmän perustanut taidekasvattaja Veera Jalava sanoo.

Hän on ilokseen todennut, että nuoret suhtautuvat avoimesti seniori-ikäisiin aloittelijoihin. Jalava kertoo, et-tä monet maailmanmainetta niittäneet katutaiteilijat ovat ylittäneet keski-iän jo kauan sitten.

– Graffitimaalaus ei ole vain nuor-ten miesten juttu, vaikka niin usein ajatellaan. On hienoa, että myös mum-mot ja papat ovat lähteneet mukaan te-kemään katutaidetta.

Briljantti suoritus ei tavoiteKatutaiteen tekeminen on monesti yh-teisöllistä, olit nuori tai vanha. Myös epävarmuus omasta osaamisesta on tyy-pillistä alkuun sekä nuorille että van-hoille. Enhän ole edes hyvä piirtämään!

– Riittää, kun osaa nimensä kirjoit-taa. Emme pyri briljanttiin suoritukseen.

Tärkeää on yhdessä tekeminen. Ryhmässä otetaan myös iän tuomat fyysiset rajoituk-set huomioon, sillä vanhimmat lähesty-vät jo yhdeksää kymmentä. K65 CREW -ryhmässä tehdään jengillä, tuetaan toisia. Se on tärkeämpää kuin täydellinen viiva, Jalava sanoo.

64-vuotias alaikäinenToimiessaan Espoon modernin taiteen museon EMMAn museolehtorina vuosi-na 2006–2011 Jalava alkoi kehittää eri ikä-ryhmille suunnattua katutaidetoimintaa.

– Lapsille tarjotaan mielellään mah-dollisuus maalata runsailla väreillä va-paasti isoille pinnoille. Mietin, miksei-vät myös vanhat tykkäisi sellaisesta. Kun perustin K65 CREW´n, ajattelin leikki-sästi, että onhan se hauskaa, että vielä 64-vuotiaana on alaikäinen ja saa odot-taa pääsevänsä mukaan, Jalava hymyilee.

Ryhmä muotoutui, kun sana alkoi levitä lehtijuttujen ja puskaradion kautta. Jotkut osallistujista olivat olleet mukana jo museotyöpajoissa.

K65 Crew Galleria Espoonsillan katu-

taidetapahtumassa. kuva: veera Jalava, 2011

ku

va

: ale

ks

i Ja

la

va

, 201

1

ku

va

: Hel

ena

BJö

rk

, 201

1Tyytyväinen osallistuja Sørlan-dets Kunstmuseumissa, Norjassa

järjestetyssä workshopissa.

12

<<

13

Marja heinonen innostui kerta-heitolla graffaa-

misesta liityttyään K65 CREW´n harrastelijataiteilijoihin. Ei sillä, että hän olisi ikänsä toivonut pääsevänsä maalaamaan graffi-teja. Itse asiassa muuten kulttuu-rista kiinnostunut Marja Heino-nen – nykyään siis Graffiti-Mama – oli aina katsonut hieman ohi kohdatessaan graffiteja.

Hän kuitenkin aavisti avoimen oven johtavan johonkin uuteen, kiinnostavaan ja ennen kaikkea yhteisölliseen tekemiseen.

– Ajatus oli huikaiseva. Tiesin, että Veera Jalava on taitava vetäjä, joten päätin lähteä mukaan kokei-lemaan jotain aivan uutta. Totta kai alkuun epäröin, että osaanko. Mut-ta jo ensimmäisessä tapaamisessa innostus oli valtava.

Marja kiittää Veera Jalavan tai-toa valottaa genreä, joka oli ollut hämärän peitossa. Graffitissa on-kin kyse paljon enemmästä kuin ”seinien sutimisesta”. Se vaatii tarkkaa suunnittelua, taitoa ja asennetta. Graffiti on tärkeä osa katutaidetta, vaikka siihen usein suhtaudutaan nurjasti.

– Pipo päässä, pimeässä. Metron kylkeen laittomasti, Marja Heinonen kuvailee yleisiä graffitiin liittyviä mielikuvia.

– Ja nyt me mummot ja papat päivänvalossa graffaamassa!

silta yli sukupolvien

Graffitiharrastus on poikinut elä-mään uusia kiinnostuksen koh-teita. Marja on miehensä kanssa alkanut harrastaa graffitien valo-kuvaamista. Jos tulee hyvä vinkki, he lähtevät kauemmaskin.

– Esimerkiksi Tampereella vanha tulitikkutehdas on upea graffitikohde.

Uusi harrastus on tuonut mu-kanaan sivutuotteita, kuten ym-päristönlukutaitoa, havainnointia.

– Tapa katsoa ympäristöä on muuttunut, mikä on rikkaus. Har-rastuksen yhteisöllisyys on myös aivan huippuhienoa.

Erityisen ihanaa on ollut huo-mata nuorten graffititaiteilijoiden kiinnostus senioriryhmää kohtaan.

– Siinä missä keski-ikäiset ei-vät tiedä miten päin olla kuullees-saan ryhmästämme, nuoret ovat kutsuneet meitä mukaan tapah-tumiin. Se on sillan rakentamista sukupolvien yli.

Senioriryhmässä ei havitella ammattilaisuutta. Sen sijaan rik-kautta elämään antaa yhdessä tekeminen ja uuden oppiminen.

– Se, kun maalaamme lyhy-essä ajassa isoa pintaa, ja vielä-pä julkisesti. Jokainen saa tehdä omintaan. Ja aloittelijanakin keh-taan olla mukana kyhäämässä piissejä, koska niiden tilalle voi aina tulla parempia.

GRAFFITI-MAMA HARRASTAA KATUTAIDETTA YHDESSä MUIDEN SENIOREIDEN KANSSA.

Avoin ovi johonkin uuteen

Pääkaupunkiseudulla toimivan aktii-viryhmänsä ohella Jalava ohjaa nykyään katutaidetyöpajoja tilauksesta kaiken ikäisille. Hän on saanut Nordiskt Cent-rum för kulturarvspedagogik -palkinnon projektista, jossa ikääntyneet osallistuivat seinämaalauksen suunnitteluun ja toteu-tukseen Kristiansandissa, Norjassa. Hän itse ei ole vielä lähelläkään K65 CREW'n alaikärajaa, mutta tuntee silti vahvasti kuuluvansa jengiin.

– Tunnen olevani yksi ryhmästä. Kes-kustelemme, jaamme ajatuksia. Saan kiin-nostavia graffitikuvia ja uusia näkemyksiä.

Kerhon kädenjäljet näkyivät viime kesänä muun muassa Arabianrannassa ja Espoon keskuksessa. Tänä keväänä maa-lataan ainakin Helsingin Sörnäisissä Su-vilahden laillisella graffitiseinällä ja Kau-niaisten keskustassa. Kesällä lähdetään katutaidefestareille Tukholmaan.

– Tämä ryhmä romuttaa stereotypioi-ta. Mahtavaa porukkaa, Jalava kiittää.

Tiedustelut: K65crew@gmail.com

Marja Heinonen maalaustreeneissä Tapiolassa.

K65 Crewin maalaus- installaatio näyttelyssä Helsinki Graffiti Blast.

ku

va

: vee

ra

Ja

la

va

, 201

2

ku

va

: ale

ks

i Ja

la

va

, 201

1

14

Musiikki tepsii masennukseen. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että kolmen kuu-

kauden musiikkiterapiajakson jälkeen koeryhmä toipui sel-västi kontrolliryhmää paremmin. Musiikkiryhmässä mukana olleilla oli huomattavasti vähemmän masennus- ja ahdistus-oireita, ja heidän toimintakykynsä oli parempi.

Tutkimus osoitti, että hoitotulokset paranevat huomat-tavasti, kun lyhyt yksilömusiikkiterapiajakso (20 istuntoa, 2 kertaa viikossa) yhdistetään normaaliin hoitoon.

Laula, soita, kuuntele!

Udmurttimummojen muodostamas-ta yhtyeestä tuli kertaheitolla yksi

Bakussa toukokuussa järjestettävien Euroviisujen suosikeista. "Party for everybody, come on and dance!" suo-mensukuiset mummot laulavat.

Mummokuoro Buranovskije Ba-bushki edustaa Venäjää laulukilpailuis-sa. Esityksessään mummot sekoittavat modernia pop-musiikkia ja omaa perin-teistä kuorolaulantaansa. Mummojen keski-ikä on 75 vuotta.

koonneet Seppo iiSalo, paula launonen Ja KiRSi Riipinen

Ajankohtaista

Kotipalvelun työntekijät tarvitse-vat iäkkäiden ravitsemukseen liit-

tyvää koulutusta. Tietoa kaivataan erityisesti erilaisista keinoista, joiden avulla olisi mahdollista tukea iäkkäitä oikeantyyppisessä ravitsemuksessa. Lisäksi kotipalvelun ihmiset haluaisi-

vat ammatillista tukea siihen, miten saadaan huonosta ruokahalusta kär-sivät iäkkäät syömään riittävästi ravit-semuksellisesti hyvää ruokaa.

Kotipalvelun toiveet tulivat selville vappu salon väitöstutkimuksesta Tu-run yliopistossa.

Mitä tehdä, kun ruoka ei maistu?

Ikääntymiseen liittyviä mekanismeja ymmärretään yhä paremmin. Tuore lä-

pimurto on Helsingin yliopistosta, jossa professori anu Wartiovaaran ryhmä tutkija Kati ahlqvistin johdolla osoitti, että ikääntymisen oireisiin vaikuttaa kan-tasolujen poikkeava toiminta. Kantasolut eivät enää kykene tuottamaan erikoistu-

neita soluja. Poikkeavaa toimintaa voitiin kuitenkin ehkäistä antioksidantilla.

Jo aiemmin Ruotsissa ja Yhdysval-loissa on kehitetty hiirimalli, jolla on paljon perimän virheitä. Tämä vaikut-taa aikaiseen ikääntymiseen, muun muassa ihon ohenemiseen, osteopo-roosiin ja anemiaan.

Ikääntymisen salat selviämässä

”Väestön vanheneminen on ainoa varma asia, ja onhan kumma, jos siihen ei osata tai haluta varautua myönteisesti. Eliniän pidentyminen on ihmiskunnan suuri voitto.”Professori Vappu Taipale Helsingin Sanomien mielipideosastolla

MuMMokuoro venäjän edusta- jana euroviisuissa

Minun juttuni

”T iesin jo nuorena lääkärinä, että vanhukset ovat minun juttuni.

Vanhusten kohtaaminen on antoisaa, ja tämä on arjenmakuista työtä. Hienohel-ma ei tässä pärjäisi. Tässä saa olla oma itsensä, eikä tarvitse esittää mitään.”

Ylilääkäri Marja-Liisa Karjula, vuoden geriatri 2011, Helsingin Sanomissa

Rajattomat seniorit auttavat

Oletko eläkkeellä? Riittääkö virtaa? Haluatko auttaa? Seniorit ilman

rajoja on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka lupaa, ettei se tunne ikärasismia eikä tulospainei-ta. Vapaaehtoiset auttavat tarvitsevia Suomessa, Virossa, Romaniassa ja Ni-geriassa.Lisätietoja verkosta www.seniorwit-houtborders.fi sekä puheenjohtaja Atte Luomalta, 040 754 4354

15

Katkaisuhoitoa eläkeläisille

Iäkkäiden kotikatkaisuhoito on yleistymässä. Joka kolmas eläkeikäisistä päihteiden ongelmakäyttäjistä on aloitta-

nut runsaan juomisen vasta eläkkeelle jäätyään.Helsingin kaupunki on alkanut tarjota katkohoitoa koto-na alkoholin ongelmakäyttäjille. Kotihoitoa tarjotaan eri-tyisesti iäkkäille sekä henkisistä ja fyysisistä rajoitteista kärsiville. He eivät välttämättä kykenisi muuten hoitamaan ongelmaansa.

Ikäihmisistä tuli yrittäjiä

Ikääntyneiden 55–74-vuotiaiden yrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Määrä on noussut

vuoden 2000 noin 60 000 yrittäjästä vuoden 2010 noin 100 000:een.

Tilastokeskuksen mukaan kasvu johtuu osittain väes-tön vanhentumisesta. Yrittäjyys on kuitenkin myös aidosti lisääntynyt 55–74-vuotiaiden keskuudessa, vaikka yrittäjien määrä on Suomessa muuten laskenut.

Ikääntyneiden yrittäjyys on lisäksi aiempaa monimuotoi-sempaa, sillä enää vajaa neljännes ikääntyneistä on maata-lousyrittäjiä.

Helsinki aloitti varautumisen

-Omaishoitajien rooli vanhusten hoidossa on keskeinen. Jotta vanhuksen kotona asuminen on mahdollista, on

hoitoa ohjattava sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. Tule-vaisuudessa omaishoitajien jaksamista on tuettava.

Näin summaa Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apu-laiskaupunginjohtaja laura räty blogissaan. Taustalla on selvitys Vanhenemiseen varautuva kaupunki, jonka Helsingin kaupunki tilasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Räty huomauttaa, että Helsingissä ei haluta vain reagoida eteen tuleviin ongelmiin vaan varautua tulevaisuuteen ja tehdä fak-toihin perustuvia päätöksiä. Juuri tämän takia kaupunki tilasi selvityksen vanhusten palveluiden nykytilasta ja analyysin siitä, miten tulevaisuuteen pitäisi varautua.

Laulaja-lauluntekijä leonard Cohen,

77, saapuu Suomeen syksyllä. Kanadalainen artistiveteraani konser-toi sunnuntaina 2. syys-kuuta Helsingissä Töö-lön jalkapallostadionilla.

Cohen julkaisi tam-mikuussa 12:nnen studioalbuminsa Old

Ideas, joka ylsi listaykköseksi Suomessakin. Sa-mannimisellä maailmankiertueella kuullaan uutuus-pitkäsoiton kappaleita sekä 40-vuotisen levytysuran klassikoita, kuten First We Take Manhattan, Halle-lujah ja Dance Me To The End Of Love.

Kaatumiset ovat ikääntyvien yleisimpiä tapaturmia ja niiden seuraukset vakavia. Psyykenlääkkeiden

käyttö lisää kaatumisia, mutta ongelmaa ei vieläkään tiedosteta – vaikka lääkkeille olisi vaihtoehtoja.

Unilääkkeiden sijaan vanhukset voisivat käyttää melatoniinia ja lääkkeettömiä hoitoja. Lääkärit ja iäkkäät uskovat nykyään liikaa unilääkkeiden te-hoon. Tutkimuksissa on huomattu, että unilääkkeis-tä on hyötyä vain ensimmäisen kuukauden ajan, sen jälkeen niitä käytetään vain riippuvuuden takia.

Kaatumisia selvitettiin vuoden geriatrin maritta salonojan väitöstutkimuksessa.

Proviisori maria rikalan väitöstutkimus todisti, että moni kotona asuva ikäihminen käyttää lyhyt-aikaiseen hoitoon tarkoitettuja uni- ja rauhoittavia lääkkeitä jopa vuosien ajan.

Hän huomasi, että iäkkäiden psyykenlääkityksen säännölliselle arvioinnille on selvä tarve.

väheMMän lääkkeitä, väheMMän kaatuMisia

Leonard Cohenin Helsingin-konsertti syyskuussa

Bravo! Geronomiopiskelijoiden käynnistämä haastekampanja - liity ryhmään!

www.facebook.com/vanhuuskaakossa

16

AinutlAAtuinen tutkimus-keskus perustettiin

Ajankohtaista

Vanhusten hoitoa valvova viranomainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto saa vuosittain 40–50

kantelua tai ilmoitusta vanhusten omaisilta ja hoitohen-kilökuntaan kuuluvilta, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Omaiset kantelevat tyypillisesti siitä, että vanhus on jätetty valvomatta, kaatunut ja satuttanut itsensä.

Hoitohenkilökuntaan kuuluva taas puuttuu tilan-teisiin, joissa kouluttamatonta henkilökuntaa laitetaan tekemään töitä, joita vain tietyn koulutuksen saaneet saisivat tehdä. Esimerkiksi lääkkeiden jakaminen vaa-tii tietyn koulutuksen.

Epäkohdista viranomaiselle kannellut hoitaja jou-tuu usein työnantajansa silmätikuksi, mikä puolestaan johtaa työpaikan vaihdokseen. Työnantajien mielestä hoitajat eivät saa puhua epäkohdista ulkopuolisille, Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa.

Epäkohtiin puuttuva hoitaja saa herkästi potkut

Henkilökohtaisia joustoja, kiitosSuuri osa suurten ikäluokkien edustajista olisi val-

miita jatkamaan työssä pidempään, mikäli heillä olisi mahdollisuus hyödyntää työaikaan, työn määrään ja työn sisältöön liittyviä henkilökohtaisia joustoja.

hilkka Dufvan Itä-Suomen yliopistossa hyväksy-tyn väitöskirjan mukaan pidempään työelämässä pysy-mistä suunnittelevat halusivat ikämyönteistä johtamis-tapaa ja ikääntyneet työntekijät hyväksyvää työpaikan toimintakulttuuria sekä mahdollisuutta ammattitaidon ylläpitämiseen ikääntyneille sopivin menetelmin.

Ne, jotka aikoivat jaksaa työssä yli 63-vuotiaina, ar-vioivat terveytensä ja ammattitaitonsa hyviksi. Työtään he pitivät luovana ja haasteellisena, päätöksentekoa itsenäisenä, johtamista kannustavana ja työilmapiiriä ikämyönteisenä.

Jyväskylän ja Tampereen yliopistot ovat perusta-neet yhteisen Gerontologian tutkimuskeskuksen

1.1.2012 alkaen. Keskus tuottaa uutta tietoa ikääntyvän yhteiskunnan

tarpeisiin, tutkii monitieteisesti ja antaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkijakoulutusta. Keskus on Suomessa ainutlaatuinen ja Euroopassakin harvinainen.

Aiemmin Tampereella tutkimuksen aihepiireinä ovat olleet terveys, toimintakyky ja pitkäikäisyys, avun-saanti ja palvelut sekä vanhuus kulttuurisena asiana ja omana kokemuksena. Jyväskylän gerontologit ovat tut-kineet muun muassa toimintakykyä ja sen edistämistä, fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa sekä kuntoutusta.

koonneet Seppo iiSalo, paula launonen Ja KiRSi Riipinen

Mutsi väittää, että vanhemmassa iässä helpottaa.

Voi olla, että sitten myöhemmin eivät maailman asiat nupissa

enää paina.” Nimimerkki Goswell

Tiede-lehden keskustelupalstalla

Lähiruoka kannetaan kotiin

Lahdessa maaliskuussa käynnistynyt yli 65-vuo-

tiaiden täydentävä kotipal-velu tuo lähiruoka-ateriat

ja kauppakassit valmiina kotiin. Yksityinen palvelu on tarkoitettu senioreille, jotka eivät täytä kunnallisten palveluiden saantikriteereitä.

Ateriat toimitetaan Lahden kaupunginsairaalan tuotantokeittiöstä kylminä annoksina vastaavalla me-nettelyllä kuin kotihoidon asiakkaille. Kauppakassipal-veluun kuuluvat peruselintarvikkeet. Palvelun tuottaa Osuuskunta Taloushaltia. Palvelut hinnoitellaan asiak-kaiden maksukyvyn mukaan.

Uusi kotipalvelu on osa Sitran ja Lahden kaupungin Uusvanha kyläyhteisö -hanketta. www.sitra.fi

Lääkärit: Puhe vanhuk-sista hoitotaakkana lopetettava

Valtioneuvoston pitää puuttua ikäih-misten syrjintään, ehdottavat lääkäri-

seura Duodecimin ja Suomen Akatemian asiantuntijat. Heidän mielestään asenne-muutos on edellytys sille, että vanhuudes-ta saadaan nykyistä parempaa.

Lääkärien mukaan julkisessa puhees-sa vanhoja syrjitään avoimesti. Heistä puhutaan esimerkiksi hoitotaakkana tai eläkepommina.

– Vanhat ihmiset saavat tarpeisiinsa nähden vähemmän ja huonompia palve-luita kuin nuoret, toteavat lääkärit julki-lausumassaan.

Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian yhteinen konsensuspaneeli ehdottaa, että seuraavassa valtioneu-voston ihmisoikeuspoliittisessa selonte-ossa käsitellään perusteellisesti ikäpe-rusteista syrjintää.

– Kansalaisjärjestöille on säädettävä juridinen oikeus ajaa vanhojen ihmisten etuja ja puuttua epäkohtiin. Täysi osal-lisuus ja kansalaisuus on taattava myös iäkkäille. Perusteettomat ikärajat tilas-toinnissa ja tutkimuksissa on poistettava, lausumassa todetaan.

suurilla ikäluokilla edessä pitkä eläkeikä

Vuoden 2010 lopussa vuosina 1945–49 syntyneistä työelä-

mässä oli enää vajaa kolmannes, 120 000. Miehistä 30 prosenttia ja naisista 31 prosenttia kävi edelleen töissä. Iäl-tään he olivat tuolloin 61–65-vuotiaita.

Työssä käyminen on vähentynyt no-peasti iän mukana, ja valtaosa suurten ikäluokkien edustajista on jo siirtynyt eläkkeelle. Vuonna 1945 syntyneistä työskenteli enää yksi kymmenestä – yhdeksän kymmenestä oli siirtynyt eläkkeelle. Vain pieni osa jatkaa työn-tekoa 68 ikävuoteen asti tai sen yli.

– Työelämän jättämisen jälkeen useimmilla on edessä aiempia su-kupolvia pidempi eläkeikä. Monelle se näyttäytyy myönteisessä valossa. Suuret ikäluokat ovat suhteellisen hy-väkuntoisia ja useat hyvin toimeentule-via, toteavat suunnittelija airi pajunen ja tilastopäällikkö Kaija ruotsalainen Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauk-sessa 1/2012.

Vuosina 1945–49 syntyi yhteensä 520 000 lasta. Vielä vuonna 2030 näitä ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvia ar-vioidaan olevan elossa noin 272 000.

Pitääkö paikkansa uskomus, jonka mukaan vanhat työntekijät ovat

haluttomia uusien taitojen oppimi-seen, eli ”vanhat koirat eivät opi uusia temppuja”?

andreas Gegenfurtnerin Turun yliopistolle tekemän väitöskirjan mu-kaan sananparsi ei pidä paikkaan-sa. Tutkimuksen tulokset osoittivat päinvastoin, että ”vanhat koirat” ovat työelämässä yhtä innokkaita

oppimaan uusia temppuja kuin nuo-ret – tai jopa innokkaampia.

”Pitäisikin olla pikemmin huolissaan nuorten työntekijöiden motivaatiosta oppia uutta”, Gegenfurtner toteaa.

Tutkimuksessa käytiin läpi suuri joukko viimeisten 25 vuoden aikana julkaistuja tutkimuksia, jotka liittyvät motivaatioon soveltaa opittua tietoa käytäntöön. Analyysi perustui yli 30 000 työntekijälle tehtyihin tutkimuksiin.

Vanhat koirat oppivat uusia temppuja

ikäihMinen, jaa kokeMustasi

Helsinki Missio etsii senioreita tukihenkilöiksi pääkaupunkiseudun van-huksille. Voit toimia vapaaehtoisena monin tavoin: keikka-auttajana,

tukihenkilönä ja virikeryhmien ohjaajana tai Aamukorva-puhelimessa päi-vystäjänä. Mukaan toivotaan ihmisiä, jotka voivat osallistua päiväaikaan. Lisätietoja: www.helsinkimissio.fi ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pekko Kähkönen 050 323 7651, pekko.kahkonen@helsinkimissio.fi

17

joHan on MaRjat, etteiKö MuKa vanHa KoiRa

oppiSi uuSia teMppuja!

Omaishoitajien asiallaAv

aina

pte

ekit Omaishoitajien asialla

0,30 €

Avai

napte

ekit Omaishoitajien asialla

0,50 €

Avainapteekit on valtakunnallinen apteekkiketju, jolla on jo 81 toimipistettä eri puolilla Suomea.

Olemme tehneet yhteistyötä Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton kanssa joulukuusta 2010 ja keränneet varoja aktiivisesti omaishoitajien työssä jaksamiseen ja virkistäytymiseen.

Arvostamme suuresti omaishoitajien tekemää työtä ja haluamme omalta osaltamme tukea arjen sankareita työssään eteenpäin.

Pienilläkin päätöksillä on merkitystä ja ostamalla yhteistyössä mukana olevia tuotteita Avainapteekeissa, sinäkin voit osallistua yhteiseen tekemiseen.

Kim Nummilatoimitusjohtaja

Tuet toimintaa ostamalla Avainapteekit Omaishoitajien asialla -tarralla varustettuja tuotteita. Kiitos tuestasi!

Lähimmän Avainapteekkisi löydät www.avainapteekit.fi osoitteesta.

Omaishoitaja_mainos_200x265_4-2012.indd 1 4/24/12 8:46 AM

V = virkkaa yhteen silmukkaan kaksi (= levennys)A = virkkaa kaksi silmukkaa yhteen (= kavennus)I = kiinteä silmukka edellisen kerroksen silmukkaan (sama on myös merkitty ter-millä ks)ks = kiinteä silmukka (tämä on amiguru-min eli virkatun hahmon perussilmukka)ps = piilosilmukkap = pylvässilmukkapallosilmukka = aloita niin kuin pylväs, mutta sen sijaan että vetäisit langan läpi silmukoista, tee langankoukkaus uudes-taan (suluissa ilmoitettu kuinka monta kertaa)Täältä internetsivulta (http://www.hel-sinki.fi/~rkosken/virkkaus.pdf) löytyy hyviä ohjeita silmukoiden tekoon.

lanka: Novita Tennessee (ihonvärinen), Novita valkoinen 7 veljestä lankaa, koukku langan ohjeen mukaan. Pää (ihonvärinen, novita tennessee)

Lankalenkkialoitus1.krs. 10 ks (Huom! Virkkaa aina ym-pyrää spiraalina, jos ei muuta mainita - tämä tarkoittaa, ettei jokaista kerrosta tarvitse sulkea ps:lla.)2. krs. VVVVVVVVVV= 20 ks3. krs. VIVIVIVIVIVIVIVIVIVI= 30 ks4. krs. 30 ks5. krs. 30 ks6. krs. 30 ks7. krs. 30 ks8. krs. 30 ks9. krs. pallosilmukka (5 langan kiertoa) + 29 ks (Huom! Nyppy, joka tehtiin pallo-silmukalla, on nenää)10. krs. pallosilmukka (3 langan kiertoa) + 29 ks (Huom! Katso, että pallosilmuk-ka tulee samaan kohtaa kuin edellisessä kerroksessa.)11–15 krs. 30 ks16 krs. >> AIAIAIAI... loppuun asti, päättele. vartalo

(ihonvärinen, novita tennessee)

Lankalenkkialoitus1. krs. 10 ks2. krs. VVVVVVVVVV = 20 ks3. krs. 20 ks4. krs. VIVIVIVIVIVIVIVIVIVI 5 - 24. krs. 30 ks25 krs. >> AIAIAI.. loppuun asti, päättele.

muuta tarvittavaa:

• Silmiin valkoista huopaa ja mustia amigurumisilmiä • Silmälasit taivutettu rautalangasta, joka ostettu askartelukaupasta• Hiukset ostettu askartelupaikasta• Suu ja ”rypyt” ommeltu Novitan amigurumilangalla, ruskea• Kangasta mekkoon • Rollaattori tehty Cernit -massasta, kiinnitys nuppineuloilla.

virkkaavan ja tuunaavan futuristin luomuksia löytyy lisää osoitteesta: http://elluntalli.vuodatus.net/

19

jalka (ihonvärinen, 2 kpl)

Tee 16 ks, sulje renkaaksi ps1-11. krs. 15 ksViimeinen rivi: 2 ks+ 4 p + 2 ks, päät-tele (Huom! Viimeistä riviä virkataan siis vain 6 silmukkaa.) käsi (ihonvärinen, 2 kpl)

Lankalenkkialoitus1.krs. 8 ks2. krs. VVVVVVVV = 16 ks3-9 krs. 16 ks10 krs. IIAIIAIIAIIA = 12 ks11. krs. 12 ks12 krs. IIVIIVIIVIIV = 16 ks13–28. krs. 16 ks29. krs. >> AIAIA… loppuun asti, päättele. kenkä (valkoinen lanka,

novita 7 veljestä, 2 kpl)

Lankalenkkialoitus1. krs. 8 ks2. krs. VVVVVVVV = 16 ks 3-15. krs. 16 ks16. krs. >> AIAI… loppuun asti, päättele. ompele palat yhteen

Muista, että Hieno on vanha rouva, jo-ten asento on kumara - tämä on otet-tava huomioon jalkojen kiinnityksessä vartaloon.

20

21

Ei ikää vaan elämää varten

Millainen olisi vanhan unelmakoti? Olisiko se kimpassa ystävien kanssa hankittu pienkerrostalo, jossa arjesta selvittäisiin toisia auttaen? Lähes ainoa sääntö olisi, että se, jolla on kuivimmat vaipat, hakee Alkosta lisää punaviiniä. Näitä visioidaan nyt lisää ja hävitetään

tylsät vanhustenkodit historiaan.

Brittiläinen The Guardi-an -lehti kertoi vähän aikaa sitten näppärän idean monen vanhan unelmakodiksi. Siinä yhteisessä taloudessa asuu nuori hoitajak-si opiskeleva nainen ja

vanhus. Opiskelijan vuokra on hyvin kohtuul-linen, sillä sitä alentaa kymmenen viikoittaisen tunnin työrupeama, johon kuuluu kokkausta ja siivousta. Asuinkumppanit ovat kiintyneet toi-siinsa ja pitävät toisilleen seuraa. Eikä vanhuksen tarvitse muuttaa kotoaan mihinkään.

Toteuttamiskelpoisia visioita meillä kyllä on, nyt on aika koota ne reilusti yhteen ja ryhtyä to-teuttamaan niitä.

Koululaisten iltapäiväkerhoja ja leffailtoja

Hyviä ideoita saatiin Proud Agen järjestämässä kilpailussa, jossa teemaa pyydettiin visioimaan. Moni korosti hyvää sijaintia kantakaupungilla. Samassa talossa asuisi sekaisin eri sukupolvia ja eri kulttuureja. Samassa talossa voisi toimia koululaisten iltapäiväkerho, vanhukset auttai-sivat heitä läksyjen teossa, koululaiset vaikkapa tietotekniikan käytössä tai langan neulansilmään pujottamisessa.

Isossa yhteisessä olohuoneessa olisi mah-dollista järjestää vaikka lukuseuroja, luentoja tai elokuvailtoja. Katolla olisi kukkatarha ja keittiö-puutarha, joiden hoitoon värvättäisiin puutarha-opiskelijoita.

Kaikki talon kykenevät asukkaat osallis-

KiRSi Riipinen kuvitus HelMi SiRola

<<

22

tuisivat yhteisten tilojen hoitoon, työvuorot kiertäisivät. Silloin ei eristyttäisi normaalista elämänmenosta.

Myös Proud Age -koordinaattori Anna Pylkkänen on pallotellut ideoita jo pitkään ja saisi vanhusasumisen visioista vaikka kirjasar-jan. Mistä aloitetaan? No asenteista.

– Kun vanhusten asumista aletaan suun-nitella, rakennusta ei pitäisi ajatella vain van-huksia varten. Asuinympäristön olisi pidettävä sisällään mahdollisimman paljon normaalia elämää, eri sukupolvia, eri elämänvaiheita.

Koska kustannuksia pitää kuitenkin miet-tiä, liiketoimintanäkökulma pitäisi niin ikään ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Miksi palvelutaloihin rakennetaan tyl-siä kanttiineja? Eikö niihin voisi suunnitella viehättäviä kahviloita, jotka vetäisivät puoleen paikallisia asukkaita?

Piristystä saisi myös nykyään suosituilla pop up -ravintoloilla, joissa vetäjät voisivat toimia vaikka kaksi kuukautta kerrallaan ja sa-malla testata sekä esitellä tuoteideaansa. Hyvä ruoka ja palvelu sekä vaihtuva menu vetäisivät uteliaita vähän kauempaakin puoleensa.

Kunnissa ei ehkä innostuta lisäneliöiden rakentamisesta pelkästään vanhuksia varten, mutta jos niiden avulla olisi tiedossa lisää ra-haa, neliöt ylimääräistä ravintolaa varten voi-sivat hyvinkin järjestyä.

Uudenlaiset asenteet ja niiden synnyttä-mät asumispalvelukeskukset voisivat ratkaista myös hyvin monen suvun haasteen: vanha äiti tai isä ei halua muuttaa palvelukotiin omas-ta kodistaan, ja omaiset pelkäävät jatkuvasti, miten hän selviytyy yksin arjessaan. Kun elä-mänmakuinen palvelukeskus seisoisi keskei-sellä paikalla viihtyisine ravintoloineen ja mo-nipuolisine ohjelmineen, lähtö omasta kodista voisi olla helpompi.

Oma keskus keskelle toriaJos Pylkkänen saisi päättää, omaleimaisella arkkitehtuurilla profiloiduttaisiin kansainvä-lisesti, siitähän saisi hyvinkin vaikka uuden suomalaisen vientituotteen. Uusi talo voisi

<<

Kodintola on 10-12 asunnon vuokrayhteisö, joka koostuu kalustetuista, senioreille ja opis-kelijoille suunnatuista pienasunnoista ja hyvin

varustelluista yhteistiloista. – Kodintolassa he voivat hyötyä ja iloita toisistaan.

Senioreiden yöpäivystystä hoitamalla hoitoalan opiskeli-jat saavat työkokemusta ja -harjoittelua, jolla rahoittavat asumisensa. Seniorit taas saavat edullista lähipalvelua ja turvallisuudentunnetta. Yhteisössä asuu myös muita kalustetun asunnon ja rasitteettoman, sosiaalisen ympä-ristön tarvitsijoita, Jouko Isometsä visioi.

konsepti moneen tarpeeseen

Kussakin asunnossa on pieni keittiö, kylpyhuone, ma-kuutila ja työpöytä. Yhteisöllä on hyvät kodinhoitotilat, yhteiskeittiö ja iso ruokapöytä sekä sauna takkatiloineen. Tilat on tarkoitettu sekä yhteiseen että omaan käyttöön tarpeen mukaan. Yhdessäoloa tuetaan räätälöidyillä oh-jelmapalveluilla. Yhteisten tilojen siivous ostetaan palve-luna, jotta paikat pysyvät viihtyisinä, eikä siivouksesta tule kinaa.

Isometsän konseptilla voi ratkaista myös putkiremont-tien tilapäisasumistarpeet.

– Kun 70-luvun talon katolle tai pihaan sijoitetaan Ko-dintola-yksikkö, sitä voidaan käyttää alkuvaiheessa putki-remontin väistötilana ja myöhemmin vuokratulolähteenä. Näin taloyhtiön asukkaat voivat välttää putkiremontin aiheuttamat ylisuuret remonttivastikkeet, ja remonttia vastustetaan vähemmän. Raija Kivinen

Kodintola – seniorikodin ja opiskelija- asuntolan yhdistelmä

kodintola-konseptin isä, innooMnian kehittäMispäällikkö jouko isoMetsä yh-distää ideallaan senioreiden hoidon, opiskelija-asuMisen ja putkireMonttien tilapäisasuMistarpeen. 

ku

va

: en

Ja k

ivin

en

23

olla vähän kuin Janakkalan puutarhakoulun Gerbera-rakennus, jonka ovat suunnitelleet taiteilija Jan-Erik Anderssonin ja arkkitehti Erkki Pitkäranta. Se on kuin iso kukka, jonka keskellä on talvipuutarha. Oppilaat pääsevät tekemään töitä kolmella isolla terälehdellä.

– Äänitaiteilija Shawn Decker työsti sisäl-le luonnon äänittämällä muun muassa 36:ta ympärillä asuvaa lintua, Andersson kertoo.

Rakennuksesta on tullut niin suosittu, että muut vuokraavat sitä kokoustiloikseen. Taiteilija itse huomauttaa, että hauska raken-nus toteutettiin samalla budjetilla kuin taval-linen laatikkotalo.

– Taitelijalta se vaatii toki tavallista enemmän mukanaoloa.

Hän vinkkaa, ettei koko sisustusta tarvit-se hankkia uutena. Kierrätyskeskuksissa on paljon hyvää ja käyttökelpoista tavaraa. Hän on hakenut projekteihinsa muun muassa kirp-putorien valaisimia.

Myös Andersonin mielestä tärkeää van-husten asumalle talolle on se, että se on kes-keisellä paikalla, vaikka keskellä toria. Niin, miksei vaikkapa Turun tori voisi toimia talvi-puutarhana, jonka ympärillä vanhat asuisivat ja olisivat mukana torikauppiaiden apuna?

– Ennen vanhaan mielisairaalat olivat upeita ja hyvillä paikoilla. Tarkoitus oli, että miljöö piristäisi asujiaan. Miksei tällaista iloa voisi siirtää nykypäivän vanhoille?

Voisimme ottaa rakentamisessa yleisem-minkin huomioon ympäristöä ja jo olemassa olevia rakenteita. Arkkitehtuuri itsessään voi-si piristää aisteja ja rikastaa mielikuvitusta. Tämä palvelisi paitsi vanhuksia, myös heidän hoitajiaan. Ja tietysti tiloja vuokraavia.

Kun rakennus olisi oikein vetävä ja siihen suunniteltaisiin ylimääräisiä neliöitä, niitä voitaisiin vuokrata vaikka yritysten virkistys- tai strategiapäiviä varten. <<

Mistä liikkeelle? Luovu vanhuuteen liittyvästä stereotyyppisestä ajattelusta, ota suunnit-

teluun mukaan eri alojen ammattilaisia.

Yhdistä ikääntyneiden palveluasumisen yhteyteen liiketoimintaa, joka houkuttelee paikalle kaikenikäisiä ihmisiä ja saa heidät palaamaan uudelleen.

Sisällytä arkkitehtuuriin kaikkia aisteja tukevaa elämyksellisyyttä. Tämän ei tarvitse sijoittua yhteen "virikehuoneeseen", vaan se voi olla osa kaikkea arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua."

Tee tiloista vanhuksia aktivoivia. Tällaisia tiloja voi myös vuokrata eri harrastepiireille.

Tuo elävä luonto osaksi keskusta, ulkona ja sisällä. Ota erilaiset järjestöt, vaikkapa 4H-kerho, kiinteäksi osaksi toimintaa.

Suunnittele keskuksen toiminta sellaiseksi, että se ruokkii luovuutta. Kaikkien vanhusten parissa työskentelevien ei tarvitse olla hoitajia.

<<

tarkoitus oli, että miljöö piristäisi asujiaan. Miksei tällaista iloa voisi siirtää nykypäivän vanhoille?

24

Arkkitehti ja kuvataiteilija ulla-maija alasen unelma on, että vanhuksilla olisi paljon muutakin

tekemistä kuin katsoa sitä aulan telkkaria. Hän ei ole tyytynyt pelkästään ideoimaan palvelutalojen

toiminnallisuutta. Kaikki Ulla-Maija Alasen ideat ja projektit eivät yh-

teen lehtijuttuun mahdu, joten esitellään niistä yksi hyvin toteuttamiskelpoinen missä tahansa. Helsingin Itäkeskuk-

sessa yhteisiä käsillä tekemisen tuokioita järjestettiin kahden kuukauden ajan. Tapaamiset ristittiin taidekuntopiireiksi ja Ulla-Maija taidekunto-ohjaajaksi – kiitos sanojen äidille, Suomen senioriliikkeen tiedottajalle Heli Stenvallille.

– Uteliaat tulivat kurkkaamaan, mitä täällä tapahtuu, missä nauretaan noin paljon.

Ulla-Maija toi taidekuntopiireihin mukanaan paitsi maaleja ja pensseleitä, myös paljon erilaisia luonnonmateriaaleja.

Asukkaiden kädet olivat olleet aiemmin ahkerassa käytössä, mutta kynä tai pensseli ei enää kaikilla pysynyt kädessä. Siitä viis, yhteiseen taideteokseen pääsi osallistumaan vaikka kasta-malla käden maaliin ja siirtämällä kämmenenjälkiä kartongille.

Yhdessä tehty taide lisäsi yhteisöllisyyttä ja loi uusia siteitä asukkaiden kesken.

– Yksi reumapotilas harmitteli aluksi, ettei saanut koppu-raisilla käsillään mitään aikaan. Hän ilahtui valtavasti, kun hie-roin niihin tuoksuvaa käsivoidetta ja pyysin haistelemaan, mitä tuoksu toi mieleen. Sen jälkeen pieni fyysinen kremppa ei enää taiteenteon tahtia haitannut.

Palvelukotivierailujensa jälkeen Alanen on pohtinut, onko viriketoiminnan vähyydessä kyse henkilöstövajeesta vai pikem-minkin siitä, miten asiat järjestetään, mitä pidetään tärkeänä.

– Ehkä samalla, kun pyörätuolissa istuvia kärrätään syömään ja takaisin, voitaisiin yhteistilan kohdalla kysyä, haluatko jäädä tänne tekemään jotakin, edes vähän houkutella toimintaan. Te-kemisen ilo tarttuu herkästi.

Käsillä valoisa Vanhuus: Muistojen puutarha

Ulla-Maija Alanen

25

Palvelutalo voisi olla myös osaamiskeskus, jossa senioriyrittäjyys kukoistaisi. Eläkkeelle jääneet voisivat jatkaa ammatillista toimintaansa ja jakaa siinä osaamistaan. Näitäkin tiloja voi-si vuokrata eri yrityksille, silloin nuorempiakin tulisi mukaan – ja hiljainen tieto siirtyisi luonte-vasti uusille sukupolville.

– Vuokralaisina voisivat olla myös oppilai-tokset. Ravitsemusalaa opiskelevat voisivat ke-hittää vaikkapa molekyyligastronomiaa tai etsiä muita terveyttä edistäviä ratkaisuja vanhuksille, joiden ruokahalu on hukassa, Pylkkänen ideoi.

Myös kampaamo- ja erilaiset hyvinvoin-tialan oppilaitokset voisivat perustaa asumiskes-kuksen yhteyteen omat harjoittelutilansa, joista vanhukset voisivat ostaa edullisesti hiustenleik-kuun tai hemmotteluhoitoja.

Monipuolinen keskus auttaisi ymmärtä-mään, miten paljon monimuotoisemmasta asi-asta ikääntymisessä on kyse kuin mitä pelkkä geriatrisen hoidon toteuttaminen on.

Pianon ääniä rappusillaToimiva arkkitehtuuri ottaisi toki huomioon myös vanheneminen. Tiedämme hyvin, kuinka valaistuksella pystytään vaikuttamaan häiriin-tyneeseen vuorokausirytmiin ilman lääkkeitä. Asuintilojen valaistus voisi päivän mittaan muuttua siten, että aamu alkaisi kirkasvalol-la ja himmenisi asteittain illaksi. Väreillä ja äänillä on mahdollista tukea toimintakykyä.

Tukholman metroasemalla tehtiin koe, jos-

sa liukuportaiden viereisiin tavallisiin portaisiin maalattiin askelmien kohdalle pianon kosketti-met. Kun niille astui, kuului pianon ääni. Ja mi-tä tapahtui? Yhä useampi siirtyi liukuportaista pianonkoskettimille. Puisto taas siistiytyi, kun roskapönttö nimettiin maailman syvimmäksi roskapöntöksi. Kun sinne pudotti roskan, kuului hyvin syvältä tuleva kolahdus. Toteuttamiskel-poisia ideoita laajemminkin.

Hauskalla tuotekehityksellä olisi mahdollis-ta aktivoida aisteja sekä tukea omaa aktiivisuutta ja itsenäistä selviytymistä.

Puutarha vaikka kuormalavalleEikä kaikki edes maksaisi maltaita. Halvoista mutta ehkä hyvinkin vaikuttavista toiminnoista käy hyvänä esimerkkinä moniaistinen puutarha-terapia. Tämän voi tehdä hyvin halvalla Kaupun-kiviljely Dodon ehdottoman esimerkin mukaan.

– Viljelysmaan alustan saa vanhoista pah-vilaatikoilla vuoratuista kuormalavoista. Pahvilaatikoihin kaadetaan multaa, jota voi pyytää lahjoituksena. Siemenet eivät paljon maksa. Sitten ei tarvita kuin työkaluja ja lapio, kertoo Dodon Joel Rosenberg.

Hän muistuttaa, että puutarhan saa vaikka sementtipihalle. Ja miten koko pihan ilme sii-tä muuttuukaan – puhumattakaan ilosta, jonka kasvun ihme saa kerta toisensa jälkeen aikaan. Halukkaat voisivat saada oman pienen palstan, jota saisivat kuopsuttaa sydämensä kyllyydestä ja päättää, kasvaisiko siellä kukkia vai vaikkapa <<

Monipuolinen keskus auttaisi ymmärtämään,

miten paljon moni-muotoisemmasta asiasta

ikääntymisessä on kyse kuin mitä pelkkä

geriatrisen hoidon toteuttaminen on. <<

26

keittiöön yrttejä.Viljelys voisi olla myös yhteinen läheisen päi-

väkodin kanssa.– Lapsillekin tekee hyvää nähdä, mistä ja mi-

ten vaikkapa salaatti tulee. Eikä salaatti kaipaa edes paksua multakerrosta alleen rehottaakseen.

Viherseinän voisi rakentaa sisällekin, jossa kasvien hoitovuorot jaettaisiin.

Valtavan sympaattinen esimerkki on Turus-ta, jossa yhdessä hoitotyön yksikössä tuotiin ke-säksi pihapiiriin lampaita. Ne tekivät hyvää van-huksille, mutta vielä ihanampaa heistä oli, kun lähiseudun lapset tulivat ihastelemaan eläimiä.

Koska lapset ovat monelle vanhukselle niin rakkaita, pieniä voisi houkutella palvelutalojen sisäpihalle leikkimään, kun siellä on houkutte-leva elämänkaarileikkipuisto eri-ikäisten akti-viteetteineen.

Henkilöstön pakka sekaisinTodennäköisesti tulevaisuudessa yhä useampi haluaa valita asumispalvelun, joka vastaa omia mielenkiinnon kohteita. Samanhenkiset lyöt-täytyvät yhteen, ja esimerkiksi kulttuurin har-rastajat etsivät paikan, missä ovat lähellä mie-lenkiintonsa kohteita.

– Jos olisin rakennuttaja, alkaisin valmis-taa kaupunkeihin taloja, joissa elämänkaari-

ajattelu toteutuu. Silloin se sopisi yhtä lailla 100-vuotiaalle kuin nuorille perheille, Anna Pylkkänen huomauttaa.

Tuon elinkaaritalon kivijalassa olisi ruoka-kauppa ja sen yhteydessä tarjolla kotitekoista ruokaa. Moni muistihäiriöinen tai kiukuttele-van kaksivuotiaan vanhempi arvostaisi valmista muusia ja lihapullia.

Myös tekniikalle pitää antaa mahdollisuus ja kuulostella, mitä kaikkea se voisi tarjota aistien ruokkimiseksi. Moderni valokuvatekniikka aut-taa jo nyt muuttamaan yhteistilat koivikkokujiksi ja päivänpaisteisiksi kesäpäiviksi, ja linnunlaulu-tallenteita on ollut olemassa vaikka kuinka kauan.

Valmiita pakastepullia saa tarjouksesta hyvin huokeasti, ja kun ne paistuvat uunissa, tuoksu on melkein yhtä hyvä kuin itse alustetussa taikinas-sa. Siitä syntyy kodin tuntu.

Pylkkästä kutkuttaisi nähdä, millaiseksi vanhusten asuma talo muuttuisi, jos sen henki-löstöstä vain harva toimisi hoitajan nimikkeel-lä. Entä jos tulevaisuuden asumiskeskuksessa olisikin hoitajien sijasta aistiasiantuntijoita tai hyvinvointivalmentajia? Tämä loisi kokonaan eri lähtökohdan vanhustyön toteuttamiselle. Ny-kyisellään se on kovin sairaalakeskeistä.

Niin, mitä jos vanhusten hoidossa ei olisi-kaan kyse ammattilaisten suorittamasta geriat-risesta hoitotyöstä vaan hyvinvoinnin tukemi-sesta mahdollisimman monipuolisesti? Ei sillä, etteikö tällaistakin jo Suomessa olisi – yhtä varmasti kuin on palvelutaloja, joiden pääasi-allinen aktiviteetti on tylsien yhteistilojen aina auki oleva televisio.

Elinkaaritalon kivijalassa olisi ruokakauppa ja sen yhteydessä tarjolla kotitekoista ruokaa.

<<

kodin voimin (asukkaat ja henkilökunta) parin viikon reissulle luonnon helmaan. Jos tämä tuntuu liian radikaalilta, tehkää vaikka päiväretki Suomenlinnaan. Ja kyllä, Lottehjemmitinkin asukkaista suurin osa käyttää pyörätuolia ja sairastaa pitkälle edennyttä dementiaa.

anna ”KoDinomaiselle asumiselle” uusi merKitys: Koti! Vanhustyötä tehdään kodeissa sil-loinkin, kun tuo koti sijoittuu hoivaympäristöön. Ko-deissa ei tarvita hygieniapassia voidakseen osallis-tua ruuan laittoon tai leipomiseen. Monilla ihmisillä on kodeissaan jopa lemmikki. Koti ei ole hengissäpi-tämissäiliö, vaan paikka jossa eletään oikeaa elämää.

on ihan oK perustaa työryhmiä, jotka laativat valmistelevia esityksiä vanhustyön kehittämisek-si – kunhan niiden lopputuotteena syntyy jotakin konkreettisempaa kuin epämääräinen tavoite edistää arvokkaan vanhuuden toteutumista Suomessa sekä kourallinen uusia valmistelevia työryhmiä.anna pylKKänen

Hvordan gar det?

Koti ei ole hengissä-pitämissäiliö, vaan

paikka jossa eletään oikeaa elämää."

mieti, miKä on oiKeasti tärKeää ja merkityk-sellistä! Eläydy tilanteeseen, jossa olisit itse vanhuk-sena hoiva- tai palvelukodissa. Mitkä asiat olisivat sinulle kaikkein tärkeimpiä?

minKä jäljen sinä haluat jättää vanhustyö-hön? Olit sitten virkamies hallinnosta, vanhustyön johtaja tai ruohonjuuritason työtä tekevä vanhustyön ammattilainen, mieti millä tavoin sinä teet vanhus-työstä paremman? Mikä on sinun jättämäsi ”perintö” vanhuksille? Kenties jopa itsellesi.

näe ihminen! Ei vanhuudessa ole kyse mistään sen monimutkaisemmasta asiasta kuin ihmisyydestä. Vanhanakin ihminen haluaa syödä hyvää ruokaa, tuntea tuulen ja auringon ihollaan ja vaikka skoolata lasillisen kuohuvaa uuden vuoden aattoyönä. Seu-rassa. Ihmisten kanssa. Ja miksei lemmikinkin.

KeKsi erilaisia tapoja, joilla estää rutinoitumi-nen vanhustyössä. Lottehjemmet Tanskassa päätti vuokrata mökkejä Jyllannista ja lähteä koko hoiva-

Shaken and stirred:

tanska on tehnyt edistyksellistä työtä hyvän ja arvokkaan vanhuuden edistämiseksi jo pitkään.

Maistiaisia tanskan tavoista antoi Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 22. maaliskuuta 2012

pidetty seminaari ”ihmisarvoinen kohtaaminen ei tuota lisäkustannuksia”. tässä pieni cocktail

seminaarin parhaista paloista sekä niiden synnyttä-mistä ajatuksista – sekoitettuna,

ravistettuna ja sovellettuna.

Facebookista bogattua.

TiMo NieMi, 54, Suoramarkkinointi-Mega oy:n toimitusjohtaja

Suoramarkkinointi Mega Oy:ssä tehdään monipuolista puhelinmyyntityötä. Yrityksessämme ei ole ikärajoi-tuksia, päinvastoin. Rekrytoin erittäin mielelläni työ-

hön myös iäkkäämpiä henkilöitä. Mielestäni jo työyhteisön tunnelmaankin vaikuttaa positii-

visesti se, että paikalla on eri-ikäistä porukkaa. Se on suuri rikkaus. Vanhin työntekijämme lopetti äskettäin meillä täy-tettyään 80 vuotta. Olisi hän voinut jatkaakin, mutta hän oli itsekseen päättänyt jäädä lopullisesti eläkkeelle.

Arvostan ikääntyneiden työntekijöiden korkeaa työmoraa-lia ja iän tuomaa elämänkokemusta, mikä välittyy asiakkaalle luontevana keskusteluna. Tällä on suuri merkitys puhelinmyyn-tityössä. Sen sijaan aiempaa myyntityökokemusta ei tarvita, sillä sopivalla asenteella työn oppii, ja kun siitä vielä pitääkin, kaikki ovat tyytyväisiä.

Seniori-ikäisille puhelinmyyntityö on ikään kuin harrastus, josta saa lisäansiota. Se lisää virkeyttä, koska työ ei ole tuossa elämänvaiheessa pakonomaista puristamista. Työ tarjoaa sosi-aalisia kontakteja ihmisiin langan päässä, mutta myös työpai-kalla. Moni sanookin, että pää pelaa paremmin, kun käy töissä. Työaikamme ovat varsin joustavat, joten eläkeläisten on help-po pitää myös lomia ja vapaita, ettei työ käy liian raskaaksi.”

29

30

Maistuvia herkkuja laitoksissakin

tanSkalaiSEn jätti- Sairaalan gEriatrinEn

oSaSto tarjoaa gaStronoMiSia

EläMykSiä. tuoretta basilikaa ja rucolaa, pari mehevää tomaattiviipaletta, ruskeaksi paahtuneita veneperunoita, rapsakka, seitinohut pe-konisiivu.

Nälän nostattava kuva ei ole kiiltävästä gourmetlehdestä vaan tanskalaisen sairaa-

lan powerpointkalvolta. Herlevin yliopistollisen keskussairaalan vuosittainen

potilasmäärä on noin 700 000, heistä 2 400 on geriatrisella osastolla. Samaa ruokaa syö myös henkilökunta, yhteensä vajaat 5 000 sairaanhoidon ammattilaista.

Keskuskeittiö valmistaa ja toimittaa ateriat sairaalan yhdeksälletoista osastolle ja kanttiineihin kolme kertaa päivässä.

Laatupäällikkö Jonas Thunbergin mukaan maukkaus ja terveellisyys ovat ruokapolitiikan ohjaavat arvot.

Määrän sijaan laatua– Vanhuksille maistuvat erityisesti kalaruoat, keitot ja jäl-kiruoat, kertoo pääkokki Michael Nielsen äskettäisen poti-laskyselyn tuloksista.

Hän sanoo, että monilla Herlevin sairaalan geriatrisen osaston 65–80-vuotiailla potilailla on pureskelu- ja nielemis-ongelmia sekä alentunut maku- ja hajuaisti. Aterian houkut-televa ulkonäkö sekä aisteja hivelevät tuoksut ja maut ovat

KA

ti R

Ap

iA

paula launonen kuvitus

Sanna nylén

31

keinoja, joilla huonokuntoisimmatkin saadaan innostumaan. – Annosten ei välttämättä tarvitse olla isoja. Pieneenkin

määrään saadaan korkea ravintoarvo käyttämällä laadukkai-ta raaka-aineita täysipainoisesti.

Nielsenin mukaan reseptiikka perustuu kansalliseen gastronomiaan ja ravitsemustieteen faktoihin. Kun ruokaa valmistetaan vanhuksille, haasteita ovat myös erilaisten lää-kitysten vaikutukset ruoansulatukseen.

Sesongin mukaanNielsen hankkii raaka-aineet mahdollisimman läheltä ja sesonkien mukaan. Vaikka tavarantoimittajat ovat pääasi-assa isoja tukkureita, ja julkisten hankintojen kilpailutusla-ki asettaa omat reunaehtonsa, ovat elintarvikkeet Nielsenin mukaan aina tuoreita ja laadukkaita.

Ruhot paloitellaan, pekonit savustetaan ja makkarat val-mistetaan sairaalan omassa lihankäsittelylaitoksessa. Oma leipomo paistaa sekä leivät että makeat leivonnaiset. Vihan-neksia ja hedelmiä tarjotaan jokaisella aterialla.

Aterioiden rasvapitoisuus on enintään 30 prosenttia. Sokeria ja suolaa kokit hämmentävät keitoksiinsa mahdolli-simman vähän. Virvoitusjuomia, makeita mehuja, kakkuja tai täysmaitoa ei ole tarjolla lainkaan. Juomana suositaan vettä sekä rasvatonta maitoa.

Potilaille tarjotaan kuusi ateriaa ja välipalaa joka päivä. Yhden potilaan päivittäisen ruokailun tuotantokustannuk-set ovat Nielsenin mukaan 15 euroa. Hinta sisältää raaka-aineet sekä keittiöhenkilöstön palkat.

Lähteet: Jonas Thunbergin esitysmateriaali TEKESin Sapuska-ohjelman opintomatkalta Tanskaan marraskuussa 2011, Micha-el Nielsenin sähköpostihaastattelu maaliskuussa 2012.

Kärjessä maku ja helppouskaSviPoHjaiStEn ElintarvikkEidEn valMiStaja raiSio SuoSittElEE urHEilijan lautaSMallia.

Raision ravitsemusasiantuntija marja vakkurin mukaan vanhusväestö tarvitsee monipuolisia ate-

rioita ja välipaloja, joiden käyttäminen on helppoa.– Vanhukset syövät pieniä määriä kerrallaan. Ko-

tona asuvat eivät välttämättä jaksa kokkailla. Yleensä parhailta maistuvat samat lempiruoat, joihin ollaan totuttu aktiivi-iässä.

Seniorieväiden kehittäminen lähtee Vakkurin mu-kaan mielihyvästä. Siinä missä lasten, nuorten ja aktiivi-ikäisten aikuisten ravitsemuksessa on otettava huomioon terveysriskien ehkäisy, voidaan vanhusten pöydässä mutustella herkkuja hyvällä omallatunnilla.

– Kun ikää alkaa olla lähemmäs 90, niin ei sii-nä enää tarvitse vyötä turhaan kiristellä mahdollisen kakkostyypin diabeteksen tai metabolisen oireyhty-män pelossa. Ylipainoa yleisempi huoli on aliravit-semus, joten tärkeintä on, että ruoka maistuu. Ter-veellisinkään ateria ei lämmitä, jos se jää lautaselle koskemattomana, Vakkuri havainnollistaa.

Vanhukselle sopii Vakkurin mielestä sama lautas-malli kuin urheilijalle: kolmasosa kasviksia, saman verran lihaa, kalaa tai kanaa ja kolmasosa perunaa, riisiä tai pastaa.

32

paula launonen kuva juKKa Rapokuvitus SHutteRStocK

vajaat kymmenen vuotta sitten terveys- ja hyvinvointitoimittaja Raija Kivinen huo-masi, että kaikkialla oli pelkkiä aivoja. Isä sai vakavan kallovamman auto-onnetto-muudessa, ex-puoliso sairastui aivosyö-pään, ystävän sisar sai aivoverenvuodon, ja lähipiirissä oli useita masennukseen ja uupumukseen sairastuneita.

– Aloin pohtia aiempaa syvällisemmin sitä, miten monet sairaudet ja vaivat liittyvät aivoihin. Halusin avartaa keskustelua aivojen toiminnan

Autuaista aivoista nauttii koko keho

Suomalainen kehittää mielihyvän

lähteistä täsmälääkkeitä

ja uskoo vientimahdollisuuksiin.

:)

;)

33

ja muistin tehostamisesta uusille urille: nautintoon ja mieli-hyvähormonien valjastamiseen hyvän olon pohjaksi.

Hyvää harmaille soluilleKun Kivisen isä makasi teho-osastolla koomassa, tytär vei hänelle kuulokkeet ja cd-soittimen. Kun isän korviin alkoi virrata kreikkalaissäveltäjän Evanthia Reboutsikan mu-siikki, koko olemus rauhoittui.

– Silloin tajusin, että isäni kuuli ja tunsi rakkaan mu-siikin kehossaan.

Omat kokemukset kannustivat Kivistä tutkimaan mie-lihyvän vaikutusmekanismeja yhä laajemmin. Vuonna 2008 syntyi Autuutta aivoille -konsepti. Otavan kustantama Pa-rasta aivoillesi -kirja ilmestyi 2010.

Kivinen järjestää kursseja ja matkoja, joilla harjoitel-laan aivojen ravitsemista erilaisilla mielihyvää tuottavilla aineksilla – eikä totisesti ole kysymys tupakan tai alkoholin kaltaisista turruttavista ”nautintoaineista”.

Aivojen hellimistä Kivinen suosittelee kaikille riippu-matta iästä, sukupuolesta, ammatista tai perhetilanteesta.

Ja kun palvelua muotoillaan vielä vähän lisää ja teräs-tetään brändiä, niin ”aivojen omien toiveiden kuuntelusta” voisi Kivisen mielestä tulla jopa menestyvä vientituote.

– Potentiaalia on. Autuutta aivoille -matkoilla olemme jo neljän vuoden ajan kurssittaneet suomalaisia. Konseptis-ta olisi helppo muokata paikallinen sovellus myös muille kulttuurialueille.

Avoimesti aistienKivinen harjoituttaa aisteja tietoisen läsnäolon keinoin ym-päristön mahdollisuuksia hyödyntäen. Esimerkiksi Kree-talla tehtiin minolaiselta ajalta periytyviä terapioita, jotka Kivisen mukaan räjäyttivät tuntoaistin kerrassaan uuteen sfääriin.

– Asiakkaat sanoivat, että tuntuu samalta kuin perus-teelliset löylyt kolme kertaa peräkkäin mökkisaunassa.

Makuaistia hellittiin syömällä välimerellistä ruokaa tie-toisesti, nauttien ja iloiten.

– Suomessa nautimme Parasta aivoillesi -menun. Hoi-tava ruoka ja yhdessä syöminen saavat rakkaushormonit ryöppyämään, Kivinen innostuu.

Kuuloaistia voidaan herkistellä vaikkapa sammalmät-täällä metsän hiljaisuudesta nauttien. Kivinen sanoo, et-

tä intensiivisen kuuntelun taito on nykyaikana kadonnut, joten sitä pitää tietoisesti elvyttää. Hajuaistia aktivoidaan miettimällä esimerkiksi, miltä savun haju tuntuu tai mihin muistoon sillä voi sukeltaa.

Ehkäise ja paraneAistit kannattaisi Kivisen mielestä valjastaa myös vanhus-tenhoidon voimavaraksi. Aivojen hyvinvointi voisi sekä ehkäistä että parantaa sairauksia. Hän on huolissaan yksi-näisistä vanhuksista, jotka kärsivät kroonisesta läheisyysva-jeesta, kun kukaan ei kosketa eikä käy tervehtimässä. Liian usein vanhukset joutuvat syömään mautonta ruokaa.

– Tylsä ja aneeminen mättö ei tuota iloa. Oikeaoppi-nen aivoja hoitava ruoka tuoksuu ja maistuu herkulliselta ja näyttää kauniille.

Kivinen innostuu listaamaan aistien hellimisen konk-reettisia vaikutuksia: mieli virkistyy ja mieliala nousee, de-mentian oireet voivat vähentyä ja Alzheimerin eteneminen hidastua. Vanhukset saavat merkitystä elämäänsä.

Myös yöuni syvenee.– Kehossamme on mitä oivallisimpia kemiallisia täsmä-

lääkkeitä: endorfiinia, dopamiinia, serotoniinia ja oksito-siinia. Ne eivät virtaa, jos ihminen kärsii yksinäisyydestä ja alakulosta. Kun iän myötä aistit heikkenevät, on aika ryhtyä tosi toimiin.

Koskettamalla kuntoonKivisen matkoilla ja kursseilla tuntoaistia ravitaan monen-laisilla kosketus- ja liikeharjoitteilla. Erityisellä lämmöllä hän puhuu kissojen ja koirien paijaamisesta.

- Kissaa tai koiraa silitellessä ihmisen oksitosiinieritys käynnistyy. Ihminen ja eläin nauttivat toisistaan, rentoutuvat ja rauhoittuvat. Lemmikin on havaittu alentavan verenpai-netta ja vahvistavan immuniteettia. Britanniassa lääkäri voi määrätä masennuspotilaalle koiran lääkkeen sijaan. Mieles-täni siellä ollaan aivan oikeilla jäljillä.

aivojen hyvinvointi voisi sekä ehkäistä että

parantaa sairauksia.

Kuka?nimi: Raija KivineniKä: 49KotipaiKKa: EspooKoulutus: FMtehtävä: toimittaja, kouluttaja, tietokirjailijaperhe: aviomies Jouko Isometsä, tyttäret Henni 19 ja Enja 17, sekä Onni-koira 6raKastaa: hortoilua, kokkausta, unityöskentelyä, lenkkeilyä, musiikkiayritys: Saimatext Oy, www.saimatext.fi

Geronomiliitto ehkäisee ikääntyneiden syrjäytymistä

Keski-iässä paalutetaan perusta

Vanhana voi jo löysätä

-Jos elät 80-vuotiaaksi ilman veren-painetta ja sydänsairauksia, et to-

dennäköisesti myöhemminkään kärsi niistä, sanoo kalifornialaisen ikäinstituu-tin asiantuntija Brian Kennedy.

Toisin sanoen: pitämällä huolta ter-veydestäsi aktiivivuosina voit sitten ehtoopuolella hieman löysätä ja an-tautua nautinnoille. Aina 80-vuotiaaksi elämäntapojen vaikutus terveyteen on 70 prosenttia. Perimän mukana tullei-den sairastumisriskien vaikutus on 30 prosenttia.

– Kahdeksankymmentä täytettyäsi ti-lanne kääntyy päälaelleen; valintasi vai-kuttavat vähemmän ja geenit enemmän.Lähde: www.courier-journal.com, 22.3.2012

NeLjäN PoLveN tReffit -haastekampanja 2012

Vanhustyön keskusliitto haastaa jär-jestöt, kunnat, seurakunnat, oppilai-

tokset, kulttuuriorganisaatiot, yritykset ja yksityiset ihmiset mukaan järjestä-mään Neljän polven treffejä.Kampanjan tarkoituksena on virittää ikäpolvien välistä myönteistä uteliai-suutta ja käynnistää tähän liittyvää toimintaa. Treffeillä keskitytään eri-tyisesti kolmeen aihepiiriin: ruokaan ja perinteisiin, liikuntaan ja kulttuuriin. Muukin ikäpolvitoiminta on sallittua.www.ikapolvet.fi/haastekampanja

Ajankohtaista

Helmikuussa perustettu Suomen Geronomiliitto ry ilmoittaa tehtä-

väkseen edistää ikääntyneiden etuja, oikeuksia ja tasa-arvoista asemaa sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyt-tä ja turvallisuutta.

Yhdistys valvoo geronomi (AMK) -tutkinnon suorittaneiden ammatti-

henkilöiden ja tutkintoa suorittavien opiskelijoiden yleisiä ja yhteisiä am-matinharjoittamiseen liittyviä etuja. Samalla se haluaa kehittää geronomi-en ammattitietoa ja -taitoa sekä lisätä geronomin tutkinnon tunnettavuutta. www.suomengeronomiliitto.fi

Iän iloinen Kainuu 2030 -hankkeen kärki on suunnattu 40+-väestöön.

Projektipäällikkö aila ryhäsen mukaan keski-iän valinnat vaikuttavat suoraan siihen, minkälaiseksi vanhuus aikanaan muodostuu. Esimerkiksi tupakoimatto-muus, normaalipaino, riittävä liikunta ja vähäinen alkoholinkäyttö ennustavat ter-veyttä tuleville vuosikymmenille.

– Strategiamme ohjaa kainuulaisia toimijoita tavoitteelliseen yhteistyöhön

ikääntyvän väestömme hyväksi. Keski-ikä on toinen hyvinvoinnin parantamisen herkkyyskausi lapsuuden jälkeen, Ryhä-nen painottaa.

Yhteistyöverkoston käytännön toimet ulottuvat kotiin ja asuinympäristöön, työ-hön ja elinkeinoelämään sekä liikunta-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ennakoiva työ on pitkäjänteistä – tähtäin on vuodessa 2030, jolloin kohderyhmä on kuusissakymmenissä.

IKärasIsMILLa EI työurIa pIdEnnEtä

Toimihenkilöiden työllistymis-mahdollisuudet alkavat laskea voimakkaasti jo 40-vuotiailla,

ja tilanne pahenee jyrkästi ikävuosien karttuessa.

Ammattiliitto Pron keväällä 2011 te-kemän tutkimuksen mukaan kuusi kym-menestä yli 55-vuotiaasta työttömästä toimihenkilöstä piti mahdollisuuksiaan surkeina. Sivuun siirretään kokeneim-pia: neljällä kymmenestä työttömästä on takanaan yli 15 vuoden työsuhde

samaan työnantajaan. Pron mukaan varttuneemmat työttö-

mät tarvitsisivat päivitettyä osaamista pärjätäkseen kilpailussa. Tätä mahdol-lisuutta heillä ei kuitenkaan ole, koska työnantajat sulkevat yli 50-vuotiaita täy-dennyskoulutuksen ulkopuolelle.

Yksityissektorin toimihenkilöille teh-ty työmarkkinatutkimus osoittaa, että ikääntyneiden kohtaamat työmarkkina-vaikeudet ovat suuri este matkalla pi-dempiin työuriin.

koonneet Seppo iiSalo, paula launonen Ja KiRSi Riipinen

34

35

Lonkkamurtuma maksaa paljon

Lonkkamurtumia tapahtuu vuosittain Suomessa noin 7 000, valtaosa yli 80-vuotiaille. Yhden murtuma-

hoidon kustannukset ovat yli 19 000 euroa. Kolmasosa murtuman kokeneista päätyy pitkäaikaishoitoon, jonka ensimmäinen vuosi maksaa noin 47 000 euroa. (Hinnat laskettu vuoden 2010 kustannustason mukaan.)Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

tutkimus: aktiiviset vanhukset välttyvät dementialta

Arvostetussa Neurology-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että aktiivisimmat vanhukset säästyvät

Alzheimerin taudilta noin kaksi kertaa todennäköisem-min kuin vähiten liikkuvat.

Tutkimuksen mukaan liikunta suojaa dementialta, mutta myös vähäisempi fyysinen aktiivisuus kuten tiskaaminen tai siivoaminen voi pitää iäkkään mielen pitempään kunnossa.

Mitä intensiivisempää liikkuminen oli, sitä pienempi sairastumisriski.

alzheimer iskee nuoriin

-Yritin käynnistää parkkipaikalla väärän auton. Unohdin lapsenlapsen pikaruokalaan. Aiheutan

usein hämmennystä, kun en tunnista ystäviäni. Amerikkalainen lääkäri Doreen Watson-Beard,

49, kertoo arjestaan Theday.com -sivustolla. Dementia alkoi ilmoitella itsestään, kun Watson-Beard oli 44-vuo-tias. Yhtäkkiä hän ei osannutkaan sitoa potilaan haavaa. Lääkeresepteihin hän alkoi kirjoittaa vääriä annostuk-sia. Oireiden jatkuttua pari vuotta diagnoosiksi varmis-tui Alzheimer.

USA:n Alzheimer-yhdistyksen mukaan Amerikassa on 5,4 miljoonaa Alzheimer-potilasta. Heistä 200 000 on alle 65-vuotiaita, nuorimmat kolmissakymmenissä.Lähde: Theday.com, 25.3.2012

ehkäise kaatuMinen

Yleisin tapaturma iäkkäillä on kaatuminen. satu pa-jalan kokoama Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy -opas

on kotien, hoivakotien ja sairaaloiden kattava tietopaketti kaatumisten ehkäisystä ja käytännön toimista.

Oppaan arviointimittari antaa nopeasti karkean arvi-on iäkkään kaatumisvaarasta. Tulos ohjaa jatkotoimiin ja kertoo, mikäli tarvitaan laajempi riskikartoitus. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. THL Opas 16/2012. Kustantaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Töpinää töppösiin

Nastolan kunta tarjoaa yli 60-vuotiaille asukkailleen liikuntakimaran, joka sisältää vesijumppaa, kuntosa-

lia, voimistelua, tansseja ja kävelyryhmiä. Liikuntaryhmät ajoittuvat päiväaikaan, ja jokainen osallistuu kuntonsa mukaan. Kerran viikossa, kokonaisen vuoden voi jumpa-ta 25 eurolla. Syksystä kevääseen kestävä tanssikurssi maksaa 59 euroa. (Hinnat kaudelta 2011-2012.)

ilMoita vuoden vanhusteko 2012

Vanhustyön keskusliitto ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarinen hakevat ehdokkaita vuoden 2012 -palkin-

non saajiksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Hake-mukset on jätettävä viimeistään 29.6. klo 16. Lisätietoja viestintäpäällikkö leena valkoselta, 050 421 0762 tai verkosta: www.vtkl.fi. Voittaja julkistetaan ensi syksynä valtakunnallisen vanhustenpäivän pääjuhlassa.

seniorpolis testaa ideasi

Onko sinulla bisnesidea, josta olisi hyötyä ikäihmisil-le? Testaa se Senioripoliksen verkostossa. Ristijär-

ven Seniorpolis rakentaa maailmanlaajuista verkostoa laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi.

Tee kuten kajaanilainen Pro Armik Oy, jonka Plus Care -hoivatuolia koekäytettiin kolmessa eri hoivako-dissa. Asukkailta ja hoitajilta tuli kiitosta erityisesti tu-kevuudesta ja ergonomiasta.

– Hoivakalustesarjamme myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kalusteiden toimivuus on helppo perustella asiakkaille, kun niistä on aito käyttäjäpalaute olemassa, kertoo Pro Armikin toimitusjohtaja ari mikkonen Seni-orpoliksen nettisivulla.Lisätietoja: www.seniorpolis.com

kiRJaUUTUUS!

HMM... tango tai SalSa voiSi teHdä nivelille

Kutaa.

36

Ajankohtaista

GURUT kehiiN!

Miten saataisiin virkeä, taitava ja motivoitunut – ja yhä kasvava – joukko ikäihmisiä jakamaan osaamistaan helposti ja luovasti vapaaehtoistyönä? Entä miten

vapaaehtoistyön sisältöjä voitaisiin monimuotoistaa niin, että hoivakodeissa asuvien vanhusten arki rikastuisi? Luovan

alan ammattilaiset, mainostoimistoyrittäjä Mikko Airas ja läänintaiteilija Mari Savio pohtivat asiaa yhdessä Proud Age

-koordinaattorin Anna Pylkkäsen kanssa. Reija KoKKola kuvat Hanna neuvonen

valtava potentiaaliSuomen Senioriliikkeen arvion mukaan eläkeläisiä on maassamme 1 200 000, ja määrä tulee kasvamaan rajusti. valtava määrä tietoa, taitoa ja elämän-kokemusta on hautautunut seinien sisään, vaikka moni vielä mielellään jakaisi osaamistaan edelleen.

Päästämmekö vuosikymmenien työuran tuoman kokemuksen lentämään golfpallon mukana tai kutoutumaan sukkaan?

37

–Suomessa ei osata kunnolla hyödyntää vapaa-ehtoistyön mahdollisuuksia, vaikka siihen olisi suunnaton tarve. Esimerkiksi Tanskas-sa ja Hollannissa vapaaehtoistyö on kiinteä osa sosiaali- ja terveysalan sektoria. Vapaa-ehtoistyövoimaa käytetään järjestelmällisesti paikallisissa hoivakodeissa. Miten vapaaeh-toistyö saataisiin Suomessakin vetovoimai-seksi ja sen toteuttaminen järjestelmälliseksi, Anna Pylkkänen kysyy.

Mari Savion mukaan ihminen haluaa ol-

la tarpeellinen ikään katsomatta. Tekemisen vimma ei katoa eläkkeelle jäämisen myötä.

– Ihmisellä on perustarve jakaa osaamis-taan, tietoja ja taitoja. Näin elämäntyö ei valu hukkaan. Vapaaehtoistyö ei saa kuitenkaan olla ylhäältä annettua, vaan sen tulee lähteä itsestä. Yhdeksänkymppiset ovat edelleen luovia. Gurut kehiin!

Mikko Airas vierastaa sitä, että mainos-maailmassa vanhus näytetään usein passiivi-sena. Hän ottaa esimerkiksi ulkomainoskam-panjan, jossa surulliset vanhukset pyytelevät riipaisevasti lapsiaan olemaan yhteydessä.

Airas ei pidä syyllistämisestä.– Siinä vanhus on kuin lapsen roolis-

sa anelemassa. Haluaako nykyvanhus olla parka, tuskin. Myöskään vapaaehtoistyöhön innostaminen ei saa lähteä ylhäältä päin tyy-liin, että me ollaan nyt keksitty teille jotain. Perustetaan sen sijaan aivoriihiä, joiden ala-ikäraja on 75 vuotta. Heillä on paljon annet-tavaa yhteiskunnalle. Me tarvitsemme heitä.

Asiantuntijapankki avuksiSavio näkee ongelmana sen, että hankkeet kulkevat jossain ylhäällä, megatasolla. Hä-nen mielestään vapaaehtoistyö pitäisi tuoda lähemmäs ruohonjuuritasoa. Paikallisuus toistuu Savion mielipiteissä.

– Olen varma, että ikääntyneissä syntyisi valtava innostus, jos paikallistasolla löytyisi erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa vapaaeh-toistyötä. Pitäisi saada paikalliset yritykset ja yhdistykset tai mitkä tahansa toimijat haas-tamaan ikääntyneet vapaaehtoistyöhön.

Anna Pylkkänen kysyy, miten voitaisiin viestiä tehokkaammin, jotta seniorit saatai-siin toimimaan yhdessä vaikkapa juuri pai-kallistasolla.

– Facebook ei voi olla ainut väline, koska

”Tekemisen vimma ei ka-toa eläkkeel-le jäämisen myötä.”Mari Savio, läänin- taiteilija

38

kaikki eivät notku netissä. Pitää kehit-tää verkostoja, jossa ikäihmiset voivat itse tehdä aloitteita. Vastuullistetaan seitsemänkymppiset ottamaan aloitteet käsiinsä, Mikko Airas ehdottaa.

Perustetaan seniorineuvostojaMari Savion mielestä yritysten pitäisi kutsua eläkeläisiä ideoimaan ja tarjoa-maan omaa osaamistaan edelleen yritys-maailman käyttöön.

– Kutsutaan saunailtoihin. Perus-tetaan seniorineuvostoja. Paikalliset yritykset hyötyisivät ikääntyneiden ko-kemuksesta ja paikallistuntemuksesta.

"Perustetaan aivoriihiä,

joiden alaikäraja on

75 vuotta”Mikko Airas,

mainostoimisto- yrittäjä

Anna Pylkkänen innostuu ajatuksesta.– Ikääntyneistä voitaisiin koota mo-

nialainen asiantuntijapankki. Kun yrityk-sellä on jokin ongelma tai hankala keissi, asiantuntijapankista voisi saada sopivan kombinaation eläkeläisasiantuntijoita, jotka lähtevät ratkaisemaan ongelmaa.

Pylkkänen kysyy Airakselta, olisiko mainosalalla luontevaa ryhtyä hyödyn-tämään eläkkeelle jääneiden konkarei-den osaamista.

– Valitettavasti mainosala on yksi ikärasistisimmista. Nuoruus ja luovuus linkitetään yhteen. Vaikka eihän luo-vuus mihinkään iän myötä katoa. Mutta luonteva tapa voisi olla se, että yrityk-set lähtisivät tukemaan omien alojensa seniorikiltojen vapaaehtoistoimintaa, Airas ehdottaa.

Eläkeläisten vastuu?Keskustelu yritysten yhteiskuntavas-tuusta saa uuden suunnan, kun Mikko Airas heittää ilmaan eläkeläisten yh-teiskuntavastuun. Onko ok, että elä-keläinen käskee nuorten pitää huolta yhteiskunnasta, kun hän itse lähtee ve-neilemään?

– Usein ajatellaan, että se on oikeu-

Kummi kohtaa vanhuksenFondian HEnkilökunta Ei araStElE vanHuudEn koHtaaMiSta. itSE aSiaSSa Siitä voi oPPia Paljon.

Lakitoimisto Fondia tekee vanhuskummiyhteistyötä Helsingin Dia-konissalaitoksen Hoivakodin kanssa. Yrityksen henkilöstä käy tapaamassa hoivakodin asukkaita kerran vuodessa, jolloin myös ulkoillaan yhdessä. Fondian henkilöstövastaava paula stelander

sanoo, että kummityöstä hyötyy nimenomaan yrityksen henkilökunta.– Se on meille yhdessä tekemistä. Lisäksi tulee hyvä mieli, jos on

voinut ilahduttaa vanhuksia.Stelanderin mukaan vanhusten tapaaminen ja heidän kanssaan seu-

rusteleminen on hyväksi koko työyhteisölle. Ensimmäisellä kerralla jännit-ti, miten he pärjäisivät huonokuntoisten vanhusten kanssa. Miten pyörä-tuolin kanssa liikutaan, mitä jos jotain sattuu? Stelanderin mukaan hurtti huumori auttaa pulmatilanteissa. Koska kaikki eivät suinkaan ole tottuneet toimimaan vanhusten kanssa, myös kollegan tuki on tärkeää.

– Ihan hyvin on mennyt. Olin iloinen, kun ensimmäisen kummikäyn-nin jälkeen osasin auttaa kiveyksen yli pyörätuolipotilaan. Kaikki meistä osaavat myös suhteuttaa oman elämän hektisyyden uuteen valoon kum-mikäyntien jälkeen.

Fondian yrityskulttuuriin kuuluu tasapainoisen elämän saavuttaminen. – Kiva, jos kummitoiminnalla saa edes hieman auttaa vanhuksia.Fondia on myös järjestänyt Diakonissalaitoksen hoivakodin asukkaille

ystävänpäiväkonsertin. Tilattiin bändi soittamaan, syötiin kakkua ja juotiin kahvia. Stelanderin mielestä oli hienoa huomata, että persoonallisuus säilyy iästä huolimatta.

– Yleisö piti kovasti musiikista ja lauloi mukana. Yksi vanhuksista taas sanoi ihan suoraan, ettei musiikki ollut hänelle mieleen.

39

tettua pitkän työuran jälkeen. Mutta voitaisiinko yhä isompi seniorijouk-komme velvoittaa vapaaehtoistyöhön?

– Eläkeiän korottamisesta puhu-taan negatiiviseen sävyyn. Se on rajoi-tus ilman vapautta. Sen sijaan voitaisiin puhua siitä, että ei vastuu yhteiskunnas-ta lopu 65 vuoden tai edes 75 vuoden ikään. On ymmärrettävää, että monet ajattelevat rakentaneensa yhteiskuntaa työelämänsä aikana. Mutta voitaisiin myös antaa aidosti mahdollisuuksia ol-la jättäytymättä täyspäiväiseksi mum-moksi, Airas sanoo.

Mallia tukiperhesysteemistäPylkkäsen mielestä kuntien kannattaisi nyt panostaa vapaaehtoistyön koordi-noimiseen. Savio puolestaan toivoo, että vanhukset itse löytäisivät vapaaehtois-työtä vaikkapa ihan lähipiiristä. Mallia voisi ottaa tukiperhesysteemistä.

– Ihmettelen huostaan otettujen lasten määrää Suomessa. Sijaisperheistä on hirveä pula. Miksi niiden pitää olla perheitä? Voisivatko tässä hyväkun-toiset, virkeät ja kasvattajina kokeneet ikäihmiset tulla apuun? Onko tällaista vaihtoehtoa edes harkittu? Voisihan se olla tapaamismuotoista, vaikka viikon-loppuisin tai kerran kuussa.

Pylkkänen kertoo USA:ssa järjes-tetystä senioritoiminnasta, jossa eläke-läiset toimivat kouluavustajina lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä.

– Ajatelkaa, mikä määrä meilläkin on kasvatusalalta eläkkeelle jääneitä, hän huomauttaa.

Koko kylä yhdessäEnnen vanhaan osattiin luonnostaan hyödyntää kylän ihmisten tietotaitoa. Oli luonnollista, että neuvoa kysyt-tiin ja apua saatiin. Miksei se toimisi nykypäivänäkin? Mitä, jos voisin ky-syä neuvoa entiseltä pankinjohtajalta, kirjanpitäjältä, siivoojalta tai käsityö-läiseltä? Iäkkäiden status säilyisi työ-uran jälkeenkin.

– Apua, homma kusee! Mitä mä

”Ajatelkaa, mikä määrä meilläkin on kasvatusalalta eläkkeelle jääneitä!”Anna Pylkkänen, Proud Age -koordinaattori

teen? Olisi hienoa, jos lähiympäristössä olisi jonkinlainen neuvosto, josta voisi mennä pyytämään apua, kuten aiem-min kylänvanhimmalta. Olen menossa pankkiin, voisiko joku neuvoa? Sosiaa-lityöntekijänä toiminut voisi antaa omaa apuaan. Lähipiiristä voisi löytyä super-nanny, joka auttaisi vanhempia lasten kasvatuksessa. Mitä teen, kun teini saa raivarin? Monilla nuorilla äideillä ei ole omaa äitiä, jolta kysyä neuvoa. Pienten lasten äidit ovat yksinäisiä, mutta ku-ka menee koputtamaan lähimummon oveen ongelmiensa kanssa.

– Kyläneuvosto olisi ihan eri juttu kuin mennä virastoon selaamaan esit-teitä. Se lisäisi myös keskustelua yh-

40

teisössä ja toisi sukupolvia lähemmäs toisiaan, Mari Savio kuvailee.

– Kunnat voisivat osoittaa tarvit-tavat tilat vapaaehtoistyöhön. Vastuu ja velvollisuus niiden kunnostami-seen ja ylläpitämiseen jäisi seniori-ryhmille. Saatte tilan, järjestäkää haluamaanne toimintaa ja ylläpitä-kää toimintatila kunnossa. Se olisi vapaaehtoistyön palkitsemista.

Ettei vanhus vaan kuole…Anna Pylkkänen on pohtinut paljon nykypäivän vanhusten hoivakoteja ja palvelukeskuksia. Hoivataanko meil-lä vanhukset passiivisiksi, vaikka he edelleen haluaisivat itse tehdä, toi-mia, olla olemassa?

– Onko mitään järkeä siinä, että vanhukset eivät saa hoitokodeissa lei-poa pullaa, koska heillä ei ole hygie-niapassia? Vapaaehtoistyöllä voitaisiin tarjota juuri tekemistä, elämän laatua. Kun vapaaehtoiset halusivat viedä van-

Huhuu, kunnat!

Nyt kannattaa ryhtyä rakentamaan yhteistyössä erilaisten yhdistysten kanssa vapaaehtoistyön pankkia, joka kokoaa ”saman katon alle” vapaaehtoistyön toimijoita ja perään-kuuluttaa uusia.

Pankin ylläpitäminen voi kuulua jonkin vapaaehtoisryhmän vastuulle. Pankki välittää monenlaista osaamista ja apua niin vanhustyön orga-

nisaatioille kuin myös apua tarvitseville vanhuksille. Eläkkeelle jääville se tarjoaa erinomaisen väylän valita itselleen so-

pivan vapaaehtoistyön muodon.

ideoita vapaaehtoistyön pankkiin:

autokyydit kauppa-, kylä- ja harrastusreissuille

eri alojen taiteilijoiden esiintymiset

lukupiirit, sanomalehtituokiot

hoivakotien estetiikkavastaavat (pitävät huolen siitä, että hoivako-deissa on aina esillä esim. vuodenaikaan sopivia asetelmia luonnonele-menteistä, kynttilöitä, kukkia, vaihtuvia taidenäyttelyitä jne.)

tapahtumavastaavat (vastaavat siitä, että kunnassa toimivat erilaiset harrasteryhmät sovittavat toimintaansa säännöllisesti hoiva- ja palvelu-kotien toimintaan esiintymisten ja hauskojen tapahtumien muodossa)

seniorit koulunkäyntiavustajina, läksyapuna, tukiaikuisina

seniorit mentoreina ja asiantuntijaneuvostojen jäseninä

huksia retkelle Suomenlinnaan, siitä seurasi valtava pohdinta. Mitä jos jotain sattuu? Ehtiikö ambulanssi paikalle? Lopulta retkellä oli mukana pelastus-laitoksen väkeä, Pylkkänen kertoo.

Airaksen mielestä vanhustyössä ylisuojelevuus on mennyt jo koomi-suuden puolelle.

– Annan esimerkki kiteyttää van-hustyökulttuurimme. Ettei ne vanhuk-set vaan kuole! Ja vielä hauskalla ret-kellä. Eikö sen nyt pitäisi olla huolista pienin? Vähän kuin se, että vanhalta ukiltani haluttiin aikoinaan kieltää ko-konaan konjakki. Pitäisi muistaa, että oma persoona kehittyy hamaan lop-puun saakka. Ei sitä saa rajoittaa.

Enemmän tekemistä!Mari Savio ei itse halua joutua niin turvalliseen hoitopaikkaan, jossa omat, rakkaat tavarat on viety pois ja ovet lukittu.

– Miten se eroaa vankilasta? Omat

tavarat tuovat turvallisuuden tunnet-ta, ne ylläpitävät identiteettiä.

Pylkkänen ottaa esimerkin Hol-lannista. Maassa on dementiakylä, iso alue ilman lukittuja ovia. Vapaus liikkua, mennä ja tehdä on vähentä-nyt huomattavasti dementiaan liitty-vää ahdistusta.

– Asukkaat voivat poistua omas-ta kodista silloin, kun haluvavat. He voivat pistäytyä kahvilassa, kaupassa tai kirjastossa turvallisesti ja ilman rajoitteita. Asukkaat saavat jopa valita asuntonsa oman elämäntyylinsä mu-kaan hipeistä barokki-faneihin.

Savion mukaan vanhusten hoitoko-teihin pitäisi saada enemmän tekemis-tä. Vapaaehtoistyön ei tarvitse tarkoit-taa valmiiksi pureskeltuja juttuja, jotka vanhukset passiivisesti vastaanottavat. Vapaaehtoistyö on yhdessä tekemistä ja vanhuksia osallistavaa. Hoivakodeis-sa voitaisiin jopa edellyttää asukkailta osallistumista arjen toimiin.

– Perustetaan keittiöpuutarha, jonka hoitoon jokaisella kykenevällä on myös osallistumisvelvollisuus.

Palkitaan vapaaehtoistyöstäAiras, Pylkkänen ja Savio pohtivat, miten mahdollistaa vapaaehtoistyö. Kuntien aktiivinen rooli mahdollis-tajana nähdään ensisijaisena. Airas toivoisi, että kaupunkien kulttuuritoi-meen olisi mahdollista tulla henkilö-kohtaisesti ja yksinkertaisesti kerto-maan vapaaehtoistyöstä ja ideoista.

– Ei hankalia lomakkeita, vaan omin sanoin ja omin kuvin. Tätä olem-me tehneet, tätä haluamme tehdä. Helppoa, yksinkertaista.

Savio heittää ilmaan vapaaehtois-työn palkitsemisjärjestelmän myös rahallisesti.

– Kontrollin sijasta palkittaisiin. Ja summat voisivat olla ihan kunnollisia. Ei kontrollointia vaan kunnon bonarit vapaaehtoistyöstä.

Saksassa näin jo tehdäänkin. Mik-sei siis myös Suomessa?

Seniorineuvonantajaksi Afrikkaan, kiinnostaisiko?

Matkailualan projekti- ja tuotantopäällikkö pekka virtanen on vuosikymmenien ajan tutustunut Afrikkaan erilaisissa työ-

tehtävissä. Kun hän havahtui huomaamaan eläkeläisten kasvavan määrän Suomessa ja monenlaisen avuntar-peen muun muassa Afrikassa, hän ajatteli yhdistää nämä kaksi asiaa. Virtanen on ideoinut eläkeläisille asiantuntijaprojektin, joka on organisoitu ja kohdennettu suunnitelmallisesti.

– Projekti perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun aut-taa. Eläkeläisillä on valtavasti tietoa ja taitoa, jota tar-vittaisiin kipeästi myös kehitysyhteistyössä. Tämä vielä vireä joukko saisi paljon hyvää aikaan köyhissä maissa, ja itse he kokisivat iloa osaamisensa hyödyntämisestä, Virtanen kuvailee.

neuvonantajia moneen lähtöön

Hän puhuu ”advisoreista”, neuvonantajista. Terveyden-huolto on ollut perinteisesti yksi kehitysyhteistyökoh-de. Virtasen mukaan suomalaista osaamista tarvittaisiin kipeästi myös muussa kehitysyhteistyössä. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan lisäksi tarvittaisiin muun muassa geologeja, lentäjiä, biologeja, hitsaajia ja metsäalan am-mattilaisia. Neuvonantajat voisivat edustaa oikeastaan mitä tahansa ammattikuntaa.

– Metsätalouden ammattilaiset voisivat neuvoa vaikkapa sahoja jatkojalostuksessa. Pienissä pajoissa tarvittaisiin hitsaajan ammattitaitoa. Maanviljelijät voisivat neuvoa paikallisia viljelijöitä. Teiden rakentaminen olisi tärkeä kohde unohtamatta IT-taitojamme. Lisäksi esimerkiksi johtajat voisivat opas-taa pienyrityksiä, Virtanen pohtii.

auttamisen iloa ja uusia

kokemuksia

Seniorikansalainen pääsisi avustus-projektissa tutustumaan syvällisesti kohdemaan arkielämään ja ihmisiin. Kun

työ kohdemaassa olisi ohi, hän voisi jatkaa halutessaan jossain muualla. Tärkeintä on luoda hyvä verkosto, jonka avulla tavoitetaan eri alojen ammattilaisia kehitysyhteis-työhön.

– Ulkoministeriössä ollaan kiinnostuttu pilotoimaan ideaa, Virtanen myhäilee.

Kohdemaan avuntarpeen määrittelemisen jälkeen Suomessa toimiva osapuoli saattaisi tiedon jo eläkkeellä oleville ammattilaisille.

– Suomessa osapuolena voisi olla jokin yhdistys tai kansalaisjärjestö. Hyvän verkoston avulla vapaaehtoistyö-hön saataisiin mukaan eri alojen ammattilaisia kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä tulisi edullisemmaksi kuin ison ke-hitysapuprojektin käynnistäminen.

työtä pyyteettömästi

Kehitysmaihin vapaaehtoisina lähteville senioreille tar-jottaisiin matkan lisäksi asuintilat, mahdollisesti auto ja työvälineitä. Seniorit perehdytetään kohdemaahan, ja heidät ”verkotetaan” toivomusten mukaan yhteisöihin ja liike-elämään.

– Vapaaehtoistyön kesto olisi määräaikainen, ehkä kaksi tai kolme kuukautta kerrallaan. Työvelvoitteesta sovittaisiin erikseen. Se voisi olla esimerkiksi neljä päi-

vää viikossa. Samassa kehitysyhteis-työkohteessa voisi olla viidestä

kymmeneenkin asiantunti-jasenioria.

Jos tällainen va-paaehtoistyömah-dollisuus avautuu eläkeläisille, he voisivat suunnitella jo ennakkoon tule-vaisuuttaan.

– Monia piristäi-si tieto siitä, että työ

jatkuu pyyteettömästi eläkkeelle jäämisen jäl-

keen, Virtanen sanoo.

kEHitySyHtEiStyöSSä tarvitaan SuoMalaiSia SEniori-ikäiSiä vaPaaEHtoiStyöntEkijöitä. Mitä oSaat? kErro SE MEillEkin!

41

42

Kuuntele hiljaisuutta

Hiljaisuuden baaria kokeiltiin Turun Runosmäen vanhainkodissa hyvin tuloksin.

Reija KoKKola kuvat pFizeR

Kupit kilisevät, puhe so-risee. Ympärillä rientää hoitohenkilökuntaa kii-reisin askelin. Vanhuksia tapaamaan tulleet vie-raat tuovat kukin oman energiansa huoneeseen. Kiire tarttuu, ympäristö vaikuttaa mieleen ja tun-

teisiin. Jospa istahtaisin hetkeksi alas ja kuuntelisin hetken verran hiljaisuutta.

Hiljaisuuden baari avattiin joulukuussa kolmeksi kuukaudeksi Turun Runosmäen vanhainkodin kahvi-laan. Baarissa tarjoiltiin kävijöille, vanhuksille ja hen-kilökunnalle hiljaisuutta tai rauhoittavaa äänimaail-maa, kuten meren kohinaa ja linnun laulua.

Kokeilun käynnisti Pfizerin Maailman tervein kansa 2015 -hankkeen ideointiryhmä. Ensin Hiljai-suuden baaria kokeiltiin kauppakeskuksessa, mutta Proud Age -hankkeen yhteydessä virisi ajatus baarin siirtämistä myös vanhainkoteihin.

Projektipäällikkö Carolina Lockmer kertoo, että kokeilu Runosmäen vanhainkodissa sai hy-vää palautetta.

– Palautelaatikkoon ropisi mukavasti hyvää palau-tetta. Runosmäen henkilökunta suhtautui kokeiluun heti innostuneesti. Paikaksi valittiin ala-aulan kahvio,

43

Mistä on kyse

Hiljaisuuden Baari tarjoaa mahdol-lisuuden kokeilla hieman erilaista tapaa hiljentyä.

Baarissa voi nauttia hetken hiljaisuutta vaikka keskellä kiireisintä päivää. Se onnistuu vastamelukuulokkeiden avulla, jotka sulkevat pois ympärillä olevan hälyn ja tarjoavat vasta-painoksi joko täydellisen hiljaisuuden tai eri-laisia rauhoittavia äänimaailmoja, kuten veden solinaa, lintujen laulua ja takkatulen rätinää.

Toteutus on osa Proud Age -hankkeen (www.proudage.fi) ja Maailman Tervein Kan-sa 2015 -hankkeen (www.terveinkansa.fi) yhteistyötä.

Baarin antimista voivat nauttia niin hoito-henkilöstö kiireisen arjen keskellä kuin vanhuk-set ja omaiset. Pienikin aika omassa rauhassa auttaa jaksamaan ja selkiyttää ajatuksia.

jotta baari olisi myös vierailijoiden käytössä. Baarin yh-teydessä oli tiedote, jossa kerrottiin, mistä tässä on kyse. Viesti meni hyvin perille.

Myös vuodepotilaille?Vanhainkodeissa asuu paljon vanhuksia, jotka eivät enää pääse paikkoihin, joissa voisi kuulla itselle rakkaita ääniä.

– Erityisesti luonnon äänet saivat kiitosta. Ne rau-hoittivat ja herättivät kauniita muistoja.

Palautetta tuli myös lapsilta, jotka olivat sattumoi-sin isovanhempiaan tapaamassa. Viisivuotias Alina kiitti ”kivoista mökin äänistä”. Hän oli varmaankin kuunnellut tulen ritinää. Äänielämys voi olla erittäin todellinen.

– Äänimuistot ovat selvästi tärkeitä ikään katsomat-ta. Mielestäni on todella hienoa, jos äänimaailma tuo esiin muistoja ja tunteita myös muistisairaille, Carolina Lockmer sanoo.

Runosmäen vanhainkodin toiminnanohjaaja Mervi Lahti piti kokeilua erittäin onnistuneena. Ainoat ongel-mat syntyivät, kun vanhuksen kuulo ei kyennyt erotta-maan Hiljaisuuden baarin äänimaailmaa.

– Muuten sitä pidettiin rauhoittavana ja miellyttä-vänä kokemuksena. Sitä se oli myös omasta mielestäni.

Lahti pohtii, voitaisiinko Hiljaisuuden baarin melko kevyt tekniikka ulottaa vuodepotilaidenkin käyttöön.

– Olisi hienoa, jos se saataisiin myös huonepotilai-den ulottuville. Se lisäisi heidän hyvinvointiaan.

44

koonneet Raija Kivinen Ja MaRia MaRKuS

Värikästä lautaselle

Kun lisää ruokavalioonsa entistä enemmän värikkäitä kasviksia, marjoja ja hedelmiä, suojaa itseään sydän-

ja verisuonisairauksilta, syöviltä, Parkinsonin taudilta, de-mentialta ja reumalta.

Kasvisten, marjojen ja hedelmien sisältämät flavonoidit ja fytokemikaalit sekä niiden toisiaan täydentävä yhteisvai-kutus on tutkijoiden mielestä todennäköisesti sairauksia ennalta ehkäisevien vaikutusten takana. Suositusten mu-kaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi nauttia puoli kiloa päivässä. Tosin jo parin annoksen lisääminen päivittäiseen ruokavalioon tuo mukanaan terveysvaikutuksia.

Herkuttelijoiden ja myös aivojen iloksi terveyttä vaalivia flavonoideja löytyy myös tummasta suklaasta, pähkinöis-tä, manteleista, vihreästä teestä ja punaviinistä. Lähteet: the American Journal of Clinical Nutrition ja Koti-maiset Kasvikset ry

Kahvilla taistoon diabetesta vastaanKahvin hyödyt niin suolistosyövän kuin Parkinsonin

taudin ehkäisyssä ovat ennestään tunnettuja, mutta tuore saksalaistutkimus vahvistaa, että yli neljä kupillis-ta päivässä nauttivat kahvikissat säästyivät aikuistyypin diabetekselta noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin vain kupillisen päivässä juovat.

Tutkimukseen osallistui 43 000 aikuista eurooppalais-ta yhdeksän vuoden ajan. Lähde: American Journal of Clinical Nutrition

Oikeaa ravintoa minulle

Mitä enemmän ikää karttuu, sitä tärkeäm-

pää on miettiä mitä syö. Ravitsemusterapeutti marja ruutin uusi kirja Oikeaa ravintoa minulle on hyvä, ajatuksia herättävä ja help-polukuinen teos ruokaviida-kossa suunnistavalle.

Ruuti puhuu aidon ja luonnollisen ruuan puolesta, syömisen ilosta ja nautin-nosta. Hän korostaa yksilöl-lisyyttä: yhdelle sopiva ruo-kavalio voi olla toiselle jopa haitaksi.

Maidosta, viljoista ja perunoistakaan ei tarvitse kieltäytyä, jos ne sopivat omaan ruokavalioon.

Oikean ja aidon ruuan metsästys ei ole vaikeaa. Terveellis-tä ja herkullista syötävää löytyy myös tavallisesta marketista.

Kirjan kiinnostavaa antia on lisäksi ruuan terapeuttiset vai-kutukset erilaisten sairauksien ja vaivojen hoidossa. Ruualla voidaan hoitaa mm. suoliston ongelmia, masennusta, allergi-oita ja toistuvia tulehduksia. Lisätietoja: www.gummerus.fi

täysjyväruisleipä on superruokaa

Täysjyväruis on todellista superruokaa. Sen on todettu alentavan kolesterolia ja tasaavan sokeriaineenvaihdun-

taa, pitävän suoliston kunnossa ja hillitsevän kehon hiljaisia tulehduksia.

Täysjyvärukiin terveyshyödyistä on saatu lisää tutkimus-näyttöä suomalaistutkimuksessa, joka tehtiin Itä-Suomen yli-opiston ravitsemustieteen huippuyksikössä.

Hyödylliset ainesosat löytyvät etenkin rukiin kuorikerrok-sesta. Jo vaihtamalla vaalean leivän täysjyväruisleipään hoitaa paremmin terveyttään ja ehkäisee ennalta vakavia sairauksia, varsinkin jos on taipumusta omenalihavuuteen ja kohonneisiin kolesteroliarvoihin. Lähteet: Savon Sanomat, Yle

Ikämoto pistää liikettä niveliinIkämoto on jumppatunti, jossa voi nähdä kasikymppisen

teräsrouvan heittävän kärrynpyöriä niin että nuorempia-kin hirvittää. Alunperin Ikämoto -telinevoimistelurata luo-tiin ikäihmisten toimintakyvyn säilyttämistä selvittävään tutkimusprojektiin. Menetelmän takana on äskettäin elä-köitynyt liikunta- ja terveystieteiden lehtori, voimistelule-genda erkki tervo.

Innostusta herättänyt Ikämoto leviää nyt laajemminkin ympäri Suomea ja maailmaa, ja moni kunta on jo hankkinut jumppavälineet senioreiden vauhdikkaan ja kehonhallintaa tehokkaasti parantavan liikuntatuokion järjestämiseksi. Lähde: moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/sport/eki

teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä KeHityS •

45

Joogasta helpotusta ahdistukseen

Joogaharjoitus ei pelkästään lisää notkeutta ja ylläpidä ikäihmisten toimintakykyä. Sen on huomattu auttavan

tehokkaasti myös masennuksesta, ahdistuksesta, korke-asta verenpaineesta ja sydäntaudeista kärsivien potilai-den hoidossa.

Joogaharjoittelun myötä monet oireet helpottavat ja potilaiden olo kohenee merkittävästi. Joogan teho pe-rustuu amerikkalaistutkijoiden mukaan ennen kaikkea siihen, että se auttaa tasapainottamaan autonomisen hermoston stressitilaa. Tutkijat suosittelevatkin yhdistä-mään joogaa ja itämaisen lääketieteen keinoja länsimai-seen lääkehoitoon.Lähde: www.seniorjournal.com

kasvisruokia Marttojen Malliin

Marttailu on nyt muodissa. Käsillä tekeminen, kotoilu, kok-kailu ja retroilu yhdistävät miniät ja anopit sekä mummot

ja lapsenlapset yhteisten reseptien ja vinkkien ääreen. Marttaliiton julkaisemassa Martan kasviskeittiö -kirjassa

on paljon ajankohtaisia ja ilmastoystävällisiä reseptejä, joilla saa suvun vegaaninkin tyytyväiseksi. Yli 170 reseptiä sisäl-tävä kirja kannustaa vuodenaikojen mukaiseen kokkaukseen ja kausituotteiden käyttöön. Kirjan loppuosasta löytyy lisäksi hyödyllisiä tietoiskuja. Lähde: www.martat.fi

Luontaisesti Terve tv-ohjelma

Suomalaisista noin puolet käyttää pehmeitä hoitomuoto-ja, mutta televisiossa niitä käsitellään harvoin. Nyt siihen

tulee muutos.Huhtikuussa alkaneessa 12-osaisessa Luontaisesti Ter-

ve tv-ohjelmassa suomalaiset asiantuntijat käsittelevät mm. vähähiilihydraattista ruokavaliota, homeopatiaa, funktionaa-lista lääketiedettä, yrttilääkintää, ravintolisiä, jäsenkorjausta ja superfoodeja.

Ohjelmaa voi katsella mm. Porissa ja Raumalla, mutta se tulee löytymään myös internetistä osoitteesta www.luon-taisterveys.infoLähde: Suomen Luontaisterveyden Liitto ry

teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä olo ja Mieli – KeStävä KeHityS • teRveellinen RuoKa – Hyvä KeHityS •

porkkanan viljelyä vaikka parvekkeella

Kevät saa entistä useamman upottamaan kätensä multaan ja odottamaan kasvun ihmettä.

Nyt tiedetään, miksi puutarhassa puuhastelu on monelle yksi elämän suurimmista iloista: kun käsillä möyhii muhevaa multaa, mullassa piileskelevä Mycobacterium vaccae -baktee-ri pääsee tekemään töitä aivoissa ja vapauttamaan elimistön omaa hyvänolonhormonia, serotoniinia.

Parhaiten viljelyyn sopivat itä- ja länsiparvekkeet. Etelän puolella aurinko paahtaa niin kuumasti, että monet kasvit tarvitsisivat siellä tolkuttomasti vettä. Toki poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi viiniköynnös viihtyy mainiosti ruukussa valoisalla parvekkeella. Lähteet: www.sciencedaily.com, www.kaupunkiviljely.fi

ikä lisää onnellisuutta

Hyviä uutisia ikääntyville! Kun kroppa rapistuu ja kunto heikkenee, onnellisuus ja tyytyväisyys lisääntyvät.

Tämä kävi ilmi Warwickin yliopiston tutkimuksesta, jos-sa analysoitiin 10 000 yhdysvaltalaisen ja britin elintapoja ja terveyttä. Iän myötä ihmisen henkiset selviytymiskeinot ovat tutkijoiden mukaan kehittyneemmät kestämään ja kä-sittelemään paremmin raskaita elämänkokemuksia ja vaikei-ta olosuhteita kuin nuoremmilla. Osasyynä onnellisuuteen voi olla myös se, että vanhemmiten ihmisillä on vähemmän odotuksia elämää kohtaan, ja he usein hyväksyvät elämän sellaisena kuin se on.Lähde: Iltalehti

Makeinta unta yli 80-vuotiaana?

Vaikka unen tarve vähenee iän myötä, unen laatu voi pa-rantua eikä heikentyä, kuten ennen arveltiin. Yli 80-vuo-

tiaat, sekä miehet että naiset, ovat tyytyväisimpiä nukkumi-seensa, eivätkä unihäiriöt tai unettomuus haittaa häiritsevästi heidän elämäänsä.

Yllättäviin tuloksiin päästiin laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, joka perustuu yli 150 000 ihmisen puhelin-haastatteluihin. Tulokset julkaistiin unitutkimukseen erikoistu-neessa Sleep-lehdessä. Lähde: HS

46

Kiina vanhenee liian nopeastiIkääntyvä Kiina pitää sisällään aikapommin, kir-

joittaa tania Branigan brittiläisen The Guardia-nin internet-versiossa.

Tällä hän tarkoittaa tilannetta, jossa ikäänty-vien kiinalaisten määrä kasvaa suhteessa paljon nopeammin kuin nuorten aikuisten – joiden pitäisi vanhojen traditioiden mukaan huolehtia vanhem-mistaan.

Tämä traditio on nyt murtumassa.Tiukka yhden lapsen politiikka on johtanut sii-

hen, että nuoria on vähemmän kuin oikeastaan toivottaisiin. Vuonna 2050 Kiinassa arvellaan ole-vankin noin 480 miljoonaa yli 60-vuotiasta, kun vastaava luku vuonna 2009 oli 167 miljoonaa.

Vuonna 2000 maassa oli kuusi työntekijää jokaista 60 vuotta täyttänyttä kiinalaista koh-den. Vuonna 2030 vastaava suhde on kaksi vastaan yksi.

Kiina onkin ainutlaatuinen maa siinäkin mie-lessä, että maa vanhenee ennen kuin se edes rikastuu. Myös nopea kaupungistuminen on jät-tänyt jäljelle köyhän maaseudun vanhuksineen: pienet tulot, huonot palvelut ja olemattoman sosiaaliturvan.

Isoäiti, mikset koskaan kertonut minulle …Lapseni, älä koskaan osta ensimmäistä Apple-

tuotetta, vaan odota, kunnes Apple korjaa ensim-mäiset bugit seuraavassa mallissa.

TaiÄlä usko, että kaikkea, mitä kirjoitat blogissasi, voisi pitää kirjallisuutena.

TaiUsko minua, että Twitter-seuraaja ei tarkoita samaa kuin ystävä ja päinvastoin.

Näin kirjoittaa madridilainen blogisti Chacho puebla hauskassa ja visuaalisessa blogissaan kai-kesta siitä, mitä isoäidin olisi pitänyt hänelle kertoa, mutta mikä jäi kuitenkin kertomatta. Mutta rakastan sinua silti, huomauttaa Chacho.www.behance.net/ilchacho

päätä itse, Miten vanhenet

Ravintofysiologi ja kirjailija johnny Bowden vastaa Big Think -blogissaan kysymykseen siitä, mitä hän pitää

suurimpana vanhenemiseen liittyvänä väärinkäsityksenä.Ensinnäkin Bowdenin on vaikea edes poimia yhtä vää-

rinkäsitystä, sillä niitä on niin monia. Hän kertoo esimerkin Harvardin psykologilta ellen langlerilta siitä, miten mie-lemme lopulta vaikuttaa siihen, kuinka vanhenemme.

Silloin oikea ikä jääkin oikeastaan taka-alalle.Ellen Langler otti tutkimukseensa mukaan joukon hyvin

iäkkäitä ihmisiä, jotka pitivät itseään kovin raihnaisina, eh-kä lopullisestikin. Hän vei heidät ympäristöön, joka muis-tutti elävästi 1950-lukua. Mukana oli kaikki: nuoruuden keskustelut, musiikki, sisustus. Mikään ympäristössä ei viitannut nykyaikaan.

Jo viikossa ihmiset alkoivat muuttua nuoremmiksi sekä fyysisesti että psyykkisesti. He liikkuivat paremmin, muisti-vat paremmin jne. myös mitattavasti. Heidän ajatuksensa omasta iästä muuttui ja he alkoivat käyttäytyä eri tavalla.

Tutkimuskin siis osoitti sen, että ihmisen käsitys omas-ta ikääntymisestä vaikuttaa hyvin syvällisesti siihen, miten oikeastaan vanhenemme. Kyse on myös solutason toimin-nasta eli siitä, minkälaisia viestejä ikääntynyt henkilö lä-hettää omalle keholleen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Ikääntymistä vastaan voi ja pitääkin siis taistella, uskoo Bowden.

h&M tähtää keski-ikäisten naisten vaateMarkkinoille

Ruotsalaisen vaatevalmistaja H&M aikoo melko varmasti tähdätä ikääntyvien naisten vaatemarkkinoille jo vuon-

na 2013.Näin uutisoi uusien ideoiden ja luovan liiketoiminnan

”pää-äänenkannattaja” PSFK internetissä.Kyse on puhtaasti laajentamishalusta, jolla H&M pyrkii

saamaan voittomarginaalinsa jälleen kuntoon. Nuorten vaa-temarkkinoilla kun kilpailijoita riittää yllin kyllin.

Uusi linjaus tukee myös H&M:n brändin ajatusta siitä, että vaatevalmistaja haluaa kypsyä nykyisten asiakkaidensa kanssa, jotka eivät hekään voi pysyä ikuisesti nuorina. Yh-tiön toimitusjohtaja Karl-johan persson tarjoaa juuri tätä näkemystä uudeksi strategiaksi.

Ajankohtaista

koonnut tiina Ruulio

haGi MUSTafe, 30lähihoitaja Betesda-säätiössä, opintovapaalla

Vaikka ajauduin vähän vahingossa alalle, huomasin heti, kuinka kivaa vanhustyö on. Siinä on auttamisen

meininki, ja saa olla ihmisen lähellä. Pienelläkin asialla voi pelastaa hoidettavan päivän. Pyrin siihen, että omalla positiivisuudellani ja iloisuu-dellani saan asiakkaankin tyytyväiseksi.

Oikeastaan työpaikkani on ainut paikka, jos-sa etninen taustani ei aiheuta hämmennystä. Kiitollisuus on työssäni läsnä koko ajan. Itse tunnen kiitollisuutta, kun näen hymyn van-huksen kasvoilla. Olen saanut miehenä hyvää palautetta. Voin olla avuksi henkisesti ja fyysi-sesti, ja monet miesasiakkaat tykkäävät jutella miehelle.

Olen itsekin kokenut sodan, joten voin kes-kustella siitä miespotilaiden kanssa. Nauru ja ilo kuuluvat luonnollisesti myös vanhuksille. Siksi huumori on työssäni tärkeää, sillä vanhoilla ih-misillä on usein hyvä huumorintaju. Huumorini ehkä hämmentää työkavereitani, mutta vanhus nauraa ja vastaa takaisin samalla mitalla.

Toivoisin, että vanhustyö olisi hieman va-paampaa, vähemmän byrokraattista. Tiettyjen rutiinien rikkominen voisi piristää vanhusten päivää. Jos vaikka kello kolmen kahvi nautittai-siinkin heti lounaan jälkeen!”

ku

va

viR

pi

le

Ht

ine

n

Pia viklUND, 22hyvinvointiteknologia- insinööriopiskelija Metropoliassa

Vanhusten tulevaisuus näyttää mie-lestäni valoisalta, sillä hyvinvointi-teknologia kehittää uusia teknisiä

apuvälineitä, jotka helpottavat arkea ja tukevat kotona asumista. Monet apuvälineet on kehi-tetty tukemaan liikkumista ja edistävät siten vanhusten hyvinvointia, mutta kehitämme myös sairaaloiden ja hoitolaitosten tarpeisiin sopivia tietokoneohjelmistoja.

Lopputyönä suunnittelen senioreille suun-nattua aiemmista kehittyneempää kännykkä-versiota. Yhteiskunnassa pitäisikin nyt satsata hyvinvointiteknologiaan, jotta suurten ikäluok-kien ikääntyessä meillä olisi tarjota riittävän kehittyneitä apuvälineitä. Tämä olisi myös kan-santaloudellisesti kannattavaa, sillä apuvälinei-den tukemana vanhukset voivat paremmin ja pystyvät asumaan kotona.

Esimerkiksi turvallisuutta tukeva teknologia on tärkeää. On myös otettava huomioon, että tulevat vanhukset osaavat käyttää teknologi-aa paremmin, ja he ovat myös kiinnostuneet laitteen ulkonäöstä. Tulevat mummot ja papat ovat tottuneet töissä käyttämään esimerkiksi kosketusnäyttöjä, ja heille myös värit ja mallit ovat tärkeitä. Eivät he välttämättä halua vanhe-tessaan käyttää isoa ja rumaa laitetta, vanhus-teknologiaa.”

48

ku

va

viR

pi

le

Ht

ine

n

”Todellinen tutkimusmatka ei ole uusien maisemien etsimistä, vaan uusin silmin katsomista.” Marcel Proust

INSPIRAATIOTA VANHUSTYÖHÖN

www.inspironet.fi

• TYÖYHTEISÖVALMENNUKSET• SEMINAARIT • TYÖKULTTUURIN KEHITTÄMINEN

OTA YHTEYTTÄ - LUODAAN YHDESSÄ VANHUSTYÖN UUSI TULEVAISUUS!

50

työuriEn PidEntäMinEn PuHuttaa. onko työuran PidEntäMinEn vain Pakolli-

nEn raSitE, vai luoko SE Hyvinvointia ja EläMän-

iloa? aSiaa PoHtivat EläkE- taPiolan toiMituSjoHtaja

Satu HubEr ja HEnki- taPiolan toiMituSjoHtaja

Minna koHMo.

Huber näkee työurien pidentämi-sessä monia positiivisia puolia, kuten elämänsisällön ja sosiaa-listen kontaktien parantamisen.

Lisäksi työurien pidentäminen parantaa eläkeläisten taloudellista tilannetta. Mitä pidempi ja ehjempi työura, sitä parempi eläke.

– Ehkä eniten esillä ollut syy työurien pidentämiseen on heikkenevä huoltosuh-de. Tulevaisuudessa yhä pienempi määrä työssäkäyviä on huolehtimassa kasvavasta määrästä ikääntyneitä. Tilanne on kestä-mätön ilman tuntuvaa muutosta työurissa. Myös mahdollisen työvoimapulan takia tu-lemme tarvitsemaan kaiken ikäisiä ihmisiä työelämässä, Huber toteaa.

Hän painottaa myös työn tärkeyttä ih-miselle kokonaisvaltaisesti. Kun työstä saa paljon, niin miksi sitä ei jatkaisi yli alimman eläkeiän?

– Työ tarjoaa mahdollisuuksia toteut-taa itseään, saavuttaa tavoitteita, kokea onnistumisen elämyksiä ja elää sosiaalista elämää.

Huber huomauttaa, että nykyään täy-

tulevaisuuden koti joustaa iän Mukana

Suomalaiset ikääntyvät, saavat täydennystä ulkomailta, vaihtelevat perhemuotoaan ja kuljettavat töitään mukanaan. Kun asuk-

kaat elämäntapoineen muuttuvat yhä kirjavammik-si, jäykkä ja yksipuolinen rakentaminen saa väistyä, arvioi projektitutkija sini Kotilainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Pohjaratkaisu, joka ei an-na kuin yhden tavan käyttää huonetta tai sijoittaa sänky, joutaa sivuun.

Joustavuutta ei välttämättä tarvitse hakea vain irtoseinistä. Asunto voisi koostua tarpeen mukaan yhdisteltävistä ja eroteltavista erillisistä huoneista. Yksittäinkin toimivia tiloja voitaisiin käyttää esimerkiksi vierashuoneina ja työtiloina tai vuokrata muille.

Kotilaisen mielestä asunnon käyttötarkoitusta olisi hyvä pystyä vaihtamaan esimerkiksi vuorokau-denajan mukaan tai pitemmällä aikavälillä elämän-kaaren muutosten aiheuttamiin tarpeisiin.

Väestön ikääntyminen tuonee mukanaan myös palvelutaloa muistuttavia mutta aktiivisempia asu-misen paikkoja. Tavallisessa kerrostalossa yhteisöl-lisyys voisi kehittyä vaikkapa yhteisessä pesulassa tai saunassa.Lähde: Taloussanomat

Jatka uraa joustavasti

Yksilötasolla säästöratkaisuilla voi keventää työtahtia ja pitää vaikkapa sapattivuoden ja näin parantaa työs-säjaksamista, Kohmo sanoo.

Huber ja Kohmo painottavat jous-tavan työkulttuurin tärkeyttä. Työn-kuvan muuttaminen vastaamaan pa-

remmin työntekijän työkykyä saattaa auttaa jaksamaan. Samoin tiivis yh-teistyö työterveydenhuollon kanssa on tärkeää.

– Työnkuvaa voidaan monipuolis-taa, yksinkertaistaa, keventää tai vaih-taa työympäristöä. Ikäjohtamisessa voidaan tarjota työaikajoustoa, ter-

veystarkastuksia ja koulutusta. Työn-kuvan pitää vastata työkykyä, Huber sanoo.

– Työaikajoustojen lisäksi myös työ-ura voi olla joustava. Esimerkiksi ras-kaat yövuorot tai esimiesvastuut voisi vaihtaa kevyempään, vaikkakin ehkä

pienipalkkaisempaan työhön. Tämä voisi olla työnantajan ja työnte-kijän yhteistä pitkäjän-teistä suunnitelmaa, Kohmo sanoo.

Omilla säästöillä tai työnantajan vakuutus-ratkaisuilla tehdään joustot taloudellisesti mahdollisiksi, ja työuria voidaan pidentää.

Kumpikin painot-taa asennemuutoksen tärkeyttä. Joustojen käyttöön on jo mahdol-lisuuksia, mutta asen-teissa on vielä toivomi-sen varaa.

– Tarvitaan paitsi hyvää johtamista, myös yleistä asennemuutos-ta. Asenteisiin voidaan vaikuttaa tuomalla

esille hyviä esimerkkejä joustavuuden eduista, Huber toteaa.

Kohmo toivoisi, että ikääntyneiden työntekijöiden kokemus nähtäisiin lisä-arvona, ja iäkkäitä myös kannustettai-siin jatkamaan töissä pitempään.

Reija KoKKola

delliset suunnanmuutokset työelämäs-sä ja sen jälkeenkin ovat tätä päivää. Yksi monia uranvaihtajia houkutteleva ala on hänen mukaansa hoivatyö. Sen tärkeyttä ei voi kyseenalaistaa.

– Jos huolehtii toisen ihmisen hyvin-voinnista, ei tarvitse kysyä itseltään, on-ko työ merkityksellistä.

Hänen mielestään on ristiriitaista, että osa ihmisistä uupuu työelä-mässä samaan aikaan kun toiset ovat vailla mielekästä tekemistä.

– Eräs pankkimaail-massa uran tehnyt nai-nen ei halunnut jäädä eläkkeellä laakereilleen lepäämään, vaan ryhtyi iltapäivähoitajaksi ja varamummoksi lapsille. Yrittäjyys voisi olla yksi ratkaisu jatkaa työuraa.

muuta työkuvaa

Minna Kohmon mieles-tä hyvä lakisääteinen järjestelmä tarjoaa pe-rusturvan, jota voi täy-dentää vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Olisi ly-hytnäköistä kaventaa työnantajan mah-dollisuuksia tarjota lakisääteistä turvaa täydentäviä ratkaisuja.

– Työnantaja voi tukea työssä jat-kamista vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Lisäeläkkeet kannustavat työskentele-mään pidempään ja ovat rekrytointi-valtti työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

TaPiolaN 5 viNkkiä kohTi ikäySTävälliSeMPää Työ-kUlTTUURia1. Työntekijän mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten työtä tehdään

2. elämäntilanteen mukaiset joustot

3. erilaisten kokemusten arvostaminen ja arvostuksen osoittaminen

4. koulutus myös ikääntyneille työntekijöille

5. Säännölliset terveystarkastukset

Jatka uraa joustavasti

51

MaRiaNNe falck, 34verkkotiedottaja

Hauska, älykäs, huumorintajuinen, roh-kea. Sitä kaikkea mummi oli. Hän oli minulle tärkeä esikuva ja sielunsisar.

Hänen kanssaan pystyin puhumaan kaikesta, ja yleensä hän olikin ensimmäinen, jolle soitin, kun elämässäni tapahtui jotain.

Mummi teki nuorena naisena rohkean ratkai-sun ryhtyessään omasta tahdostaan yksinhuolta-jaäidiksi. Myöhemmin hän sai vielä kolme poikaa, mutta ei tuon ajan tapaan jäänyt kotiäidiksi, vaan nousi urallaan esimiesasemaan.

Ihmisenä hän oli lämmin ja viisas. Hän osasi esittää uusia näkökulmia asioihin, ja se on vaikutta-nut myös minun elämääni. Mummissa oli uskallusta ja hänellä oli suuri sydän. Olen surullinen siitä, että omat tyttäreni eivät ehtineet tavata häntä koskaan. Oma toiveeni on tulla jonain päivänä samanlaiseksi mummiksi, yhtä pidetyksi ja rakastetuksi.

Mummi oli myös temperamenttinen. Kun en kerran ollutkaan soittanut kuulumisiani, hän soitti minulle ja tokaisi, että olet siis elossa. Sen jälkeen hän sulki puhelimen. Mummiin liittyy paljon hyviä muistoja, ja ne kantavat pitkälle. Kerran olimme liikkeellä rollaattorilla. Kun tulimme mäen päälle, mummi sanoi, että hyppää kyytiin. Siinä me viile-timme alamäkeä, ja mummi huuteli ihmisille, että pois alta!”

52

ku

va

viR

pi

le

Ht

ine

n

X

53

Studio 55:ssä oli ohjelma Proudage-toi-minnasta. Tosi hienoa! Olen itse siirtynyt "vanhuksiin", mutta en tunne siten, vaik-

ka olen 72 v. ja sairaskin. Vanhuksista olen kirjoittanut lehtiin vuosi-

kausia, yrittänyt vaikuttaa olemattomia tuloksia tehneisiin vanhustyön neuvottelukuntiin ja asen-teisiin, tehnyt vapaaehtoistyötä, johtanut paria kolmea laitosta, opettanut luovuutta, sosiaalipo-litiikkaa ja vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja tuleville hoitajille.

Kaksi tytärtämme ovat työskennelleet samal-la alalla, hoitajana ja musiikkiterapeuttina, kohta valmistuvat toimintaterapeuteiksi. Olemme yhdes-sä tehneet iltamatyötä; mökkimme navetan yliset ovat olleet retkien ja kurssien areenana. Lapsen-lapsiamme odottaessa vanhuksille vietiin äitiys-kopat tutkittaviksi, maijaa pelasin, ukkoporukan kanssa... Minkäänlaisesta vain "vanhuksille" sopi-vasta elämisenmuodosta emme ole välittäneet. Lastenlapsemme ovat mukana muun muassa sa-tuteatterissamme, jonka "kenraalissa" vanhukset olivat kriitikkoina vanhainkodissa. Kaikki taidot ovat olleet tarpeen.

Nyt olen sitten se riesa, painolasti, vanhus-pommi, yhteiskuntarauhan ja -elämän uhka - jos kuuntelee puheita.

Proudage on ensimmäinen ja tosi ilahdutta-vasti asiaan ryhtynyt. Minä en ole koskaan saanut päättäjiltä mitään vastakaikua, vaikka tavallinen

yleisö on antanut hyvää palautetta ja kiitellyt, kuin-ka olemme onnistuneet.

Tyttäreni vanhainkoti, jota johdin joitakin vuo-sia, palkittiin La Carita -säätiössä. Lähihoitajien opetuksessa käsiteltiin muun muassa ilmaisun voimaa ja musiikkia hoitotyössä… satoja juttuja ja ohjelmia.

Olen aina ihmetellyt, kuinka vanhusten hoidon opetus voi olla vieläkin niin vanhoillista ja jäyk-kää, ikään kuin vanhukset olisivat samaa massaa vaivoineen ja olemisineen. Ei uskalleta tarttua ti-laisuuteen ja ottaa ihmisen luovuutta käyttöön. Ja kerta toisensa jälkeen "meidän" vanhainkotiemme harjoittelijat palasivat kentältä sanoen: vanhustyö olikin hauskaa, saakohan sieltä kesäksi työtä!

Opetuksesta pitäisi aloittaa. Me vanhukset teemme itse kaikkemme (omat kerhot, kirjoitukset ym.), jotta olisimme muutakin kuin veroja mak-savia hoidokkeja. Mutta meillä ei ole riittävästi voimaa ja asemia. No niin, sainpahan sanotuksi!

Raija Leinonen, Lohja

Proudage ilahdutti

53

puheenvuoro:

54

tavataan torilla, tullaan tutuiksi

Kohdataan kotikulmilla. Mennään ulos, jutellaan ja hymyillään. Lapset, nuoret, vanhukset. Yhdessä on kivaa.

Reija KoKKola kuvitus SHutteRStocK

Kohtaamisia kotikulmilla -hankkeen tarkoi-tus on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja lisätä sukupolvien välistä kanssakäymistä sekä kansalaistoimintaa Ruskeasuon ja Pik-ku Huopalahden alueella. Miina Sillanpään

Säätiön aloittama hanke perustui tarpeen havaitsemiseen. Mitä vanhuksille kuuluu, mitä he tekevät kotona?

– Yhä useampi vanhus elää kotona pitkään. Haluttiin vaikuttaa siihen, että vanhuus kotona ei olisi yksinäistä ja tapahtumaköyhää, projektikoordinaattori Teija Saarinen kertoo.

Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alue on raken-nusvaiheessa suunniteltu siten, että talojen ympäristössä on kaunista yhteistä tilaa, jossa voi kohdata naapureita ja muita asuinalueen ihmisiä. Kohtaamiset voivat kuitenkin jäädä vähäisiksi etenkin vanhuksilla, joiden liikkuminen on rajoittunutta. Säätiössä käynnistettiin hanke, jolla voi-daan tukea senioreiden hyvinvointia yhdessä alueen muiden toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Saarinen painottaa toi-minnan jatkuvuuden merkitystä myös hankkeen päätyttyä.

– Tavoite on, että aktiviteetit ja tapahtumat juurtuvat alueelle, jotta asukkailla ja etenkin sen ikääntyneellä vä-estöllä on tulevaisuudessakin elämässään iloa, tekemisen riemua ja paljon sosiaalisia kontakteja. Se lisää hyvinvointia ja terveyttä, Saarinen toteaa.

Hän toivoo, että sosiaaliset yhteydet saadaan pelaamaan

vaikkapa rappukäy-täväkeskusteluissa. Ensimmäinen hy-my ja hyvän päivän toivotus voi johtaa mieltä lämmittävään kanssakäymiseen.

– Voi sanoa, et-tä onpas kaunis sää. Tulin juuri kaupasta. Sitten voi vaikka mainita, että ensi viikolla en pääse, koska joudun leikkaukseen. Naapurin on silloin luontevaa tarjota apua kaupassakäyntiin tai kukkien kasteluun.

Yhteinen olohuoneKohtaamisia kotikulmilla -hankkeen alkajaisiksi asukkail-ta kartoitettiin toiveita. Mitä haluaisit omalle asuinalu-eelle? Tapahtumia, lenkkiseuraa, kirpputoreja, kahviloita tai puistojumppaa? Joogaa, musiikkia? Kyselyyn vastattiin innokkaasti. Yksi toivoi Tilkan torin aktivoimista, toinen ”olohuonetta” - matalankynnyksen kahvilaan. Olisi kiva, jos joogaopetusta olisi lähellä. Saarinen otti yhteyttä alueen toimijoihin.

– Jollakin voi olla sopiva tila, toisella välineitä ja tarvik-keita. Kun resurssit lisääntyvät, tekeminen helpottuu.

Parissa vuodessa aktiviteetit ovatkin lisääntyneet muka-

Ensimmäinen hymy ja hyvän päivän toivotus voivat johtaa mieltä lämmittävään kanssa-käymiseen.

55

Miina Sillanpään Säätiön Wil-helmiina-kodissa tassutellaan myös neljällä jalalla. Hännäk-

käät, pehmoiset kaverit ovat tervetulleita ta-paamaan vanhuksia. Mikä onkaan ihanampaa kuin halata ja silittää suloista koiraa tai kissaa. Vierailulla käy säännöllisesti myös kani, joka on häkkeineen ala-aulassa kaikkien seurattavana.

– Ihmisellä on tarve ja oikeus läheisyyteen. Vanhukset ilahtuvat lemmikkien vierailuista. Ne tuovat mieluisia muistoja mieleen ja antavat kai-vattua läheisyyttä, teija saarinen Miina Sillan-pään Säätiöstä sanoo.

Eläinvieraat nostattavat hymyn kasvoille ja lisäävät vaikeasti liikkuvien vanhusten ak-tiivisuutta.

– Innostamme lähtemään liikkeelle katso-maan koiraa tai kissaa. Jäykkäkin käsi voi ak-tivoitua silittämään pehmeää turkkia. Eläinten läsnäolo herättää myös keskustelua.

Saarisen mielestä on tärkeää, että koira- tai kissakaverin vierailut ovat säännöllisiä.

– Säännöllinen ilon kokeminen vahvistaa hyvinvointia.

Osastolla on nähty myös kissanäyttely. Ku-vien välityksellä, mutta myös livenä.

– On esitelty eri rotuja asiakkaille. Näyttely-kissat ovat tottuneet ihmisiin ja vieraisiin paik-koihin. Myös pieniä koiria voi nostaa vanhuk-sen lähelle sänkyyn. Toivotamme eläinvieraat tervetulleiksi.

PEHMoinEn turkki PoSkEa vaStEn tuo iloa vanHukSEn arkEEn.

vasti. Esimerkiksi ikääntyneiden toivomaa kahvilatoimin-taa on lisätty. Asukastalolla toimii nyt torstaikahvila muu-taman tunnin kerrallaan. Sekin on otettu iloisesti vastaan.

– Mukava poiketa kävelylenkiltä kahville ja pääsee ta-paamaan samalla muita. Pikku Huopalahtiseuran Kyläpajaan avattiin asukkaiden toivoma olohuone kirjastoineen siellä ol-leiden tietokone- ja ompelutilojen lisäksi, Saarinen kertoo.

Jos ikääntyneiden liikkuminen alueella on rajallista, jää tieto uusista kivoista aktiviteeteista helposti saamatta. Siitä virisi ajatus oman lehden perustamisesta. Yhteisöllisyydestä kertoo myös asukkaiden taistelu Pikku Huopalahden postin lakkauttamista vastaan.

– Palvelun säilyttäminen lähellä on erittäin tärkeää etenkin vanhuksille. Addressiin kerättiin yli 6 500 nimeä.

Naapuripäivät toukokuussaViime keväänä järjestettiin ensimmäistä kertaa hankkeen päätapahtuma, Naapuriviikko, joka huipentui Naapuripäi-vään. Teemaa käsiteltiin omalla tavallaan niin päiväkodeis-sa kuin palvelutaloissakin.

– Sukupolvien välinen kuilu katosi, kun puistotreffeillä lapset ja seniorit leikkivät ja pelasivat keskenään. Naapuri-päivänä Toritapahtumassa oli vaihtokirpputori, musiikkia, makkaranpaistoa. Onnistuttiin tuomaan ihmiset yhteen ikään katsomatta. Yhteisöllisyys vahvistui huikeasti.

Tapahtuma-alueella oli myös kartta, jossa eri alueet oli merkitty eri värein. Jokainen sai rintaansa oman alueensa värisen lapun, joten oli helppo tunnistaa oman alueensa vä-keä. Tapahtumassa sai myös tietoa omasta asuinalueestaan ilmakuvista ja kirjoista.

– Sitä pidettiin todella kiinnostavana juttuna. Naapuri-viikko järjestetään taas toukokuussa, Saarinen kertoo.

Miina Sillanpään Säätiön hanke on poikinut myös yhteis-työtä Helsingin kansallisteatterin kanssa. Mukana tässä on ollut myös hankkeen perustama Laulusta voimaa -laulukuoro.

– Vanhukset ovat olleet innolla mukana näytelmä- ja kuorotoiminnassa. Aika näyttää mihin se vielä johtaa. Kaikki on mahdollista, Saarinen hymyilee.

SaNNa NYlÉN

tervetuloa halikoirat ja -kissat!

Kohtaamisia kotikulmilla -hanke toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Hankkeen

tavoitteena on kehittää yhteisömalli tukemaan se-nioriväestön hyvinvointia omassa asuinympäristös-sään ja lisätä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Yhteisömallia kehitetään yhteistyössä alueen mui-den toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Ensi keväänä julkaistavia hanketuloksia ja kokemuksia voidaan hyödyntää myös muissa asuinyhteisöissä.

avainapteekkien toimitusjohtaja Kim Nummila kertoo, että omaishoitajien tukeminen alkoi

joulukuussa 2010, pian apteekkiket-jun synnyttämisen jälkeen.

– Halusimme olla mukana jossakin tärkeässä yhteiskunnallisessa asiassa, joka on huonossa jamassa. Avustus-kohteen valitseminen ei ollut siksi lain-kaan vaikeaa, Kim Nummela sanoo.

Itse asiassa avustuskohteista oli runsauden pulaa. Sen verran pitkäksi potentiaalinen avustuslista venyi.

Omaishoitaja tarvitsee irtiottoaApteekkiketjun antama tuki kana-voidaan eteenpäin valtakunnallisen

Omaishoitajat ja Läheiset -liiton kaut-ta. Viime vuonna tukea annettiin noin 50 000 euroa. Summassa ovat mukana myös jäsenapteekkien viime joulun joulutervehdyksiin varatut rahat.

Avainapteekit lahjoittavat omais-hoitajille 30 tai 50 senttiä yhteistyöhön mukaan valittujen tuotteiden myynnistä.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion minimimäärä on noin 365 euroa kuu-kaudessa veronalaista tuloa.

– Ryhdyimme järjestämään niin sanottuja minikuntoutuslomia omais-hoitajille eri puolille Suomea. Yksi ryhmä lähti jopa kylpylälomalle Vi-roon, hoitajat ja hoidettavat yhdessä.

Ensi syksyksi on suunniteltu vii-kon irtiottoa Espanjan Fuengirolaan, jossa on suomalaisten ylläpitämä kun-toutuslaitos.

– Kun omaishoitaja hoitaa sairasta puolisoa, oma jaksaminen ja terveys jäävät helposti hunningolle. Pitää vain jaksaa ja jaksaa. Irtiottoa tarvitaan var-masti, Kim Nummila uskoo.

Tuki jatkuu ainakin vuoden loppuunAvainapteekit on suomalainen, kohta kahden vuoden ikäinen itsenäisten ap-teekkien muodostama ketju. Ketjulla

– Kun omaishoitaja hoitaa sairasta puoli-soa, oma jaksaminen ja terveys jäävät hel-posti hunningolle.

ANsAITsEE

Suomalainen apteekkiketju

Avainapteekit päätti valita avustuskohteekseen

omaishoitajat, jotka tekevät arvokasta mutta huonosti arvostet-

tua työtä tämän päivän Suomessa.tiina Ruulio kuva SHutteRStocK

Omaishoitaja

LomANsA

56

57

Proviisori anna sii-pilehto Tapuli Ap-teekista Helsingin

Puistolasta uskoo, että ap-teekin tarjoamalla kokonais-lääkehoidon arvioinnille olisi nyt tarvetta ja kysyntää.

Kyse on vain siitä, kuka palvelun maksaa.

– Joillakin pienillä paikka-kunnilla kunnat ovat ryhty-neet korvaamaan arviointia. Ja esimerkiksi Australiassa, jossa ollaan asiassa pitkällä, valtio maksaa palvelun.

Siipilehto pitäisi hyvänä mallia, jossa lääkäri kirjoittai-si lähetteen apteekkiin arvi-ointia varten.

– Arvioinnissa tarvitaan yhteistyötä hoitavan lääkärin ja farmaseutin välillä sekä taustatietoja potilaalle tehdyistä labora-toriokokeista, lääkityksestä ja elintavoista. Kaikki tämä tehtäisiin tietysti asianomaisen henkilön suostumuksella.

Lääkäreiden pitäisi tarkistaa kerran vuodessa potilaan kokonais-lääkityksen tilanne. Käytännössä resursseja tähän ei kuitenkaan ole.

– Olen saanut asiaan 1,5 vuoden lisäkoulutuksen. Olisi kiva, jos asiantuntemusta voisi käyttää, Anna Siipilehto sanoo.

Kokonaislääkityksen arvioinnin yksi tavoite on lääkityksen jär-kiperäistäminen.

– Iäkäs henkilö saattaa olla tosi pahassa lääkekierteessä, kun lääkkeiden haittavaikutuksia pitää hoitaa aina uusilla lääkkeillä. Lääkevyyhdin purkaminen ei ole kovin helppoa. Ihmiset myös kiin-tyvät lääkkeisiinsä.

Kokonaislääkehoidon arvioinnin keskihinta on tällä hetkellä noin 300 euroa. Anna Siipilehto on tehnyt tähän mennessä arvi-ointeja pilottihankkeina.

– Kokonaislääkityksen arviointi saattaa loppupelissä vähen-tää koti- ja laitoshoidon tarvetta. Jokainen ymmärtää, minkälaisia säästöjä siitä syntyy.

Kokonaislääkehoidonarviointia tarvitaan

ANsAITsEE

on 81 toimipistettä, erottuva brändi, omat tuotteet ja avainasiakasohjelma.

Uusi ketju on pärjännyt hyvin, vaikka apteekkien katteet ovatkin pu-donneet viimeisen kymmenen vuoden aikana rinnakkaislääkemarkkinoiden avauduttua.

– Kaikki ketjun apteekkarit ovat olleet innolla mukana omaishoitajien tukemisessa. Hehän tapaavat lähes päivittäin omaishoitajia, joiden jak-saminen on usein tiukassa. Jatkamme tukemista ainakin tämän vuoden lop-puun saakka. Jatko selviää syksyllä.

Nummila ihmettelee myös sitä, kuinka epäoikeudenmukainen tukijär-jestelmä on. Tuen maksaminen on ni-mittäin kiinni kunnan taloustilanteesta.

– Tuki pitäisi saada pian Kelan maksatukseen, jolloin sen varat tuli-sivat valtion talousarviosta.

Omaishoitajia on paljonOmaishoitajat ja Läheiset -liiton mukaan eriasteisia omaishoitajia on Suomessa paljon, ehkä jopa miljoona. Omaishoitajat tekevät pääosin näky-mätöntä työtä, sillä virallisia kunnan kanssa tehtyjä omaishoitosopimuksia vuonna 2010 oli vain noin 36 000.

Nummila uskoo, että omaishoita-jien rooli korostuu jatkossa. Kaikki ne, jotka vain suinkin kynnelle kykenevät, haluavat hoitaa vanhuksensa niin, et-tei laitoshoitoon tarvitse tukeutua.

– Median välittämät kauhuesi-merkit vanhustenhoidon tilasta pelot-tavat ihmisiä.

Proviisori Anna Siipilehdon mukaan kokonaislääkehoidon arviointi kan-nattaa monestakin eri syystä. Lääkkei-tä popsineen olotila kohenee ja samalla yhteiskunta säästää, hän arvioi.

iäkkäidEn iHMiStEn ylilääkityS on yHä SuurEMPi ongElMa. löytyiSikö aPtEEkiSta aPua PulMaan?

loviisan KaupunGin Kult-tuuritoimi ja perusturvakeskus ovat käynnistäneet vanhusten tai-detoiminnan neljässä vanhusten hoitokodissa. Näitä ovat Marita-hemmet, Taasiakoti, Hemgården ja

Rosenkulla, joista löytyivät sopivat tilat. – Myös vanhukset rakastavat kauniita esineitä.

He ilahtuvat väreistä ja muodoista, sanoo projek-tin käynnistänyt museonjohtaja pia Wilhelmson.

Kuvataideopettaja Kaisa Korpela käy jokai-sessa hoitokodissa kerran viikossa. Hän tuo mu-kanaan tarvittavat materiaalit ja uusia ideoita.

– Taidetoiminta räätälöidään tilanteen mukaan. Olemme huovuttaneet, maalanneet akvarelleja, tehneet mosaiikki- ja puutöitä sekä taiteilleet kort-teja. Joku jatkaa vanhaa työtänsä, toinen aloittaa uuden. Kaikki eivät osallistu tekemiseen, mutta tu-levat muuten vain hengailemaan, Korpela kertoo.

Hän kiittää hoitohenkilökuntaa aktiivisuudesta. Taideprojekti on saanut positiivisen vastaanoton.

– Minut on otettu avosylin vastaan. Saan hen-kilökunnalta myös tärkeää tietoa asiakkaiden kun-nosta, kun suunnittelen kullekin sopivaa työtä. Yh-

dessä vanhusten kanssa olemme kokeneet huikai-sevia hetkiä. Kauneuden kaipuu ei häviä koskaan.

Taiteen tekeminen ja sen näkeminen ympärillä voi herättää dementoituneessakin vanhuksessa eläviä muistoja. Kaisa Korpelasta on ollut hienoa nähdä taiteen virkistävä vaikutus vanhuksissa.

– Korttitöissä käytimme vanhoja kiiltokuvia. Niitä katsellessaan vanhukset muistivat jopa omi-en vanhempiensa kirjoittamia värssyjä.Reija KoKKola

Kauneuden kaipuu on ikuista

SiTä SUN TäTä

58

luonnon voi tuoDa lähemmäKsi van-husten arkea rakentamalla hoivakoteihin erilaisia äänimaailmoja. Toteutus on hämmästyttävän yk-sinkertainen: hankkikaa muutama luonnon ääni -cd, pistäkää äänite soittimeen ja nauttikaa!

Luonnon äänien luomasta levollisesta ilma-piiristä hyötyy vanhusten lisäksi myös hoivakotien henkilökun-ta – ylimääräiset stressihormonit saavat kyytiä, kun työntekoa siivittävät vaikkapa sarastukseen heräävän, huhtikuisen metsän äänet. Suomen Lintuvarusteesta löytyy laaja valikoima korkea-tasoisia luontoäänitteitä.www.suomenlintuvaruste.com/product_details.php?p=917

Mustarastaan iloittelua hoivakoteihin

dip-dip- daa!

SAnnA nylén

tammiKuun alusta turkulaisissa vanhain-kodeissa on suukotel-tu ja halailtu vähintään

kerran viikossa. Märkiä pusuja ja kuono-ja rapsuteltavaksi tarjoavat kaarinalaisen maarit haapasaaren berninpaimenkoirat Viljo ja Rento.

Mikäli pilotti sujuu mallikkaasti, molem-mat karvaturrit saattavat päästä vakivirkaan.

– Koirat kannustavat vanhuksia ylös sän-gystä. Monet ovat innostuneet jopa liikku-maan niiden kanssa.

Haapasaari kertoo tositarinan sänkyyn juuttuneen rouvan ja muutaman kuukau-den ikäisen Viljon suhteesta. Ensitreffeillä Haapasaari oli nostanut Viljon rouvan kai-naloon, jonka lämpöön koiravauva nukahti. Toisella kerralla seurustelu jatkui yhä sän-gyssä, sillä erotuksella, että tällä kertaa molemmat pysyivät hereillä.

– Mutta kolmas kerta oli varsinainen jymy-yllätys. Kun tulin Viljon kanssa van-hainkodin aulaan, rouva oli siellä odotta-massa. Hän oli pukeutunut parhaisiinsa ja kampauttanut hiuksensa. Tällaisia ihmeitä koirat voivat saada aikaan. Lisätietoja: www.hali-koira.tk

Karvainen kaveri hoitaa

viiDen eu-maan yhteinen hanke Quality of life on kerän-nyt kokemuksia siitä, millaisia positiivisia vaikutuksia taiteella ja kulttuurilla voi olla muistisai-rauden kanssa elävien vanhus-

ten elämänlaatuun. Taidelähtöisiä menetelmiä kokeiltiin muun mu-

assa Itävallassa, jossa Hotel Rollator -projektissa vanhukset ja taiteilijat toimivat yhteistyössä taiteel-

listen tilojen toteuttamiseksi.Tsekissä Dancing with seniors -projekti innosti

tanssin avulla palaamaan nuoruuden muistoihin ja lisäämään kontaktia muihin. Hollannissa From art to craft -projekti sovelsi monipuolisia visuaalisia ja fyysisiä menetelmiä aktivoimaan vanhusten, omaisten, henkilökunnan ja vapaaehtoisten yh-teistä toimintaa.

Suomesta hankkeessa on ollut mukana Teat-terikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut.

taide apuna Muistisairaan kohtaaMisessa

59

SAnnA nylén

60

Tiedätkö mikä on Power-point-halvaus? Se on

romahdus, joka johtuu ole-tuksesta, että normaali ih-minen jaksaisi kuunnella yli kymmenen minuuttia mono-tonista bulletjorinaa.

Palaverin voi pilata muil-lakin tavoilla. reetta Kos-

ki ja Katleena Kortesuo kertovat niistä kirjassaan Kokousten seitsemän kuo-lemansyntiä. Naiset opasta-vat myös, miten kokouksista tehdään tehokkaita. Hinta adlibris.com-verkkokaupas-sa 34,20 euroa.

Vapaaksi palaveripiinasta

Jaana Utti avaa hätkäh-dyttävän näkökulman van-

huspalveluiden nykytilaan ja provosoi henkilöstön arvaa-mattomalle kehittämisen tiel-le. Taustalla asiakaslähtöisyys, strateginen ajattelu, multisen-sorisuus ja vanhuuden ajattelu luonnollisena elämänvaihee-na, metodina kehittävä dialogi.

”Riemastuin sukelluksesta ihmisenkokoiseen vanhuuteen

ja erityisesti siitä, että jossain (Forssassa) on jo uskallettu kiihdyttää ideat käytäntöön. Tä-mä kirja valaa uskoa ja toivoa, että ehkäpä sitä sittenkin voisi uskaltaa vanheta tässä maas-sa”, hehkuttaa lukija Adlibris.com-kirjakaupan keskustelu-palstalla.

Tehtävänä hyvinvointi-yhteiskunnan pelastaminen, 39,70 euroa, Adlibris.com

"Nyt odotan vähemmän, ja elän enemmän. En tahdo vanhentua ennen aikojani, mutta en myöskään naamioi-tua teennäiseen nuoruuteen. Nuoruus oli monessa mielessä helvetillistä. Minä en ainakaan haluaisi takaisin sitä tus-kaa ja epävarmuutta. Ikääntyminen on vapauttavaa."

Kuvataiteilija ja kirjailija riikka ju-vonen ravistelee luutumia ja ruotii van-henemisen tuntoja. Katse käy mennee-seen ja tulevaan, mutta tärkeintä on olla

tässä ja nyt. Kehon muutokset puhuvat omaa kieltään, samalla kun mielessä tapahtuu riemastuttavia muutoksia - vanhemmiten alkaa viihtyä itsessään paremmin. Juvonen on tarkkaillut ym-päristöään ja etsinyt roolimallia omaan vanhuuteensa Etelä-Euroopasta ja Lähi-idästä.

Onneksi en enää ole nuori. Kovakantisen hinta Bookplus.fi-verkkokaupassa 21,95 euroa.

Nuoruus oli helvetillistä

Muotibloggari ari seth Cohen kokosi kirjaksi

kuvia ja tarinoita maailman glamourkeskusten säväyt-tävimmistä 60+-trendset-tereistä.

Advanced Style saatavilla Amazon.comissa touko-kuussa.

ryhdy sinäkin glaMour- leidiksi

koonnut paula launonen

JokaiSeN vaNhUSTyöN

aMMaTTilaiSeN MUST-lUeTTava!

SanoS Muuta! paReMMin

viiHdyn pappana.

61

Amerikkalainen ikääntymisen asiantunti-ja laura l. Carstensen avaa näkymän

2000-luvun hyvinvointivaltioiden haasteisiin, kun elinajanodote on noin 30 vuotta pitempi kuin edellisellä vuosituhannella. Henkilökohtainen ta-lous, yleiskunto, ihmissuhteet, terveyspalvelut ja sosiaaliturva ratkaisevat, minkälaiseksi sadan vuoden rajapyykkiä kolkuttelevien ehtoopuoli muodostuu.

A Long Bright Future, 13 euroa, Adlibris.com

löydä oMa sisäinen MuMMosi

Yleisradion yhteiskunnallisten ohjelmien toi-mittajan tehtävästä eläköitynyt terttu len-

su on viiden lapsenlapsen isoäiti, jota huolettaa alkuperäismummojen katoaminen. Mummous on Lensun mielestä muutenkin problemaatti-nen ilmiö.

Mummoa ei saa sanoa vanhaksi. Mummo joutuu myös määrittelemään ihannevaarin uu-det ominaisuudet, ja hänen päätettäväkseen jää, minkälainen on mummojen hallitsema maa. Eikä tässä vielä kaikki. Mummon on myös neu-vottava nuorille, kuinka isän auto koristellaan graffiteilla yön pimeinä hetkinä.

”Mummous on arvokas ominaisuus, kansal-linen aarre, luovuuden ikilähde”, Lensu väittää, ja kehottaa kaikkia kansalaisia, ikään ja suku-puoleen katsomatta, löytämään oman sisäisen mummonsa.

Mummo vastaan muu maailma, 23,40 euroa, Paasilinna.fiSuomalaistunut, kanadalais-

syntyinen Chaker andre noël esittää, että suomalainen elämäntyyli on tie henkilökoh-taiseen ja liike-elämän menes-tykseen ja esittelee mallin me-nestyksen kartaksi.

Perusväittämä on, että omaperäiset kansalliset arvot ja toimintatavat ovat antaneet Suomelle kilpailuedun, joka on johtanut kadehdittavaan rauhaan ja kestävään vau-rauteen. Malli tarjoaa unoh-tumattoman matkan tarinoi-hin, jotka herättävät lukijan uuteen menestysnälkään.

”Oivaltavasta kirjasta opin, että sisu on vain yksi niistä elementeistä, joiden ansios-ta suomalaiset menestyvät”, kommentoi amerikkalainen kirjailija B. joseph pine.

"Chaker tarjoaa oivalluk-sia selkeässä muodossa. Ai-van kuten Suomi-ihmeetkin, se perustuu yksinkertaiselle periaatteelle: vähemmän on enemmän, kun tavoitellaan menestystä”, toteaa For-tumin kestävän kehityksen johtaja anne Brunila. Ihanuuksien ihmemaa, 39 euroa, Talentumshop.fi

Sisu ja muut menestystekijät

Pitempi ja parempi elämä

Marja leena toukonen tekee esikoisrunokokoel-

massaan matkan luopumiseen, kuolemiseen ja vanhenemiseen. Naiseuden ja äitiyden risti on raskas ja rakas samaan aikaan.

Vuodet villiintyvät takanani, 22 euroa, Basam Books.

hyvästi villit vuodet

Anni nykäsen toisessa Mummo-albumissa muistellaan menneitä, käydään ulkomailla ja kokeillaan kaikenlaista

uutta. Arkielämän huumorilla höystetyt tarinat lämmittävät kuin vastaleivotut karjalanpiirakat.

Tilaa Mummo 2 Elisa Kirjasta kännykkään tai tablettiin, 14,90 euroa.

MuMMo ei saMMaloidu

62

Pakka on suunnattu vanhustyön ammattilaisille ja opiskelijoille oman

ammattitaidon syventämiseksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan kouluttajille työ-

kaluksi koulutuksiin vanhustyön työyhteisöille ja esimiehille työn laa-

dulliseen kehittämiseen ja ammatillisen työotteen vahvistamiseksi

vanhusten parissa työskenteleville ideoiksi, inspi-raatioksi ja työnkuvan rikastuttamiseksi sekä oman ammattitaidon ja -identiteetin vahvistamiseksi

PRoUD aGe!Ideapakkagoes

Mikä on tuo kiehtova korttipakka, joka voi mullistaa vanhustyön? Tutustu, oivalla ja innostu Proud Age -ideapakasta.

Reetta Koski huomasi IT-alalla työskennellessään ehdottavansa jatkuvasti työyhteisölleen erilaisia menetelmiä. Hän alkoi hiljalleen pohtia, voisiko hän vain yksinker-taisesti heittää pöydälle kortin, josta kukin voisi jalostaa itselleen toimintatavan. Siis ihan fyysisen

kortin, sellaisen, jonka voi kivasti ottaa käteen ja alkaa pohtia ja ihmetellä. Kortin, joka pulpahtaa esiin laatikon pohjalta tai pyörii työyhteisön kahvipöydässä.

Näin syntyi ajatus ideapakasta. Kosken mielestä idea-pakan vahvuus on juuri sen käteen menevä formaatti nyky-päivän sähköisessä maailmassa. Ideapakan yksittäinen kortti kuvaa yhden menetelmän, josta jokainen voi kehittää juuri itselleen sopivan toimintatavan.

Koski on ideoinut neljä ideapakkaa, joista Proud Age -sisältöinen julkaistaan elokuussa. Hän toimi vanhustyössä

opiskeluaikanaan, ja olisi silloin kaivannut ideoita toteut-taakseen työtä muutenkin kuin rutiinien avulla.

– Lähdin innoissani mukaan Proud Age -hankkeeseen. On hienoa, että yrittäjänä voi tarttua projekteihin, jotka vastaavat omia arvoja.

Käyttöä moneen lähtöönIdeapakka on tarkoitettu kouluttajille, projektipäälliköille ja ryhmänohjaajille. Sitä voi käyttää koulutuksissa, kokouksis-sa tai ihan vain omassa päivittäisessä työssään. Ideapakan kortit eivät anna suoraa ohjetta toimia tietyllä tavalla. Tar-koitus on, että kortissa esitetty menetelmä jalostuu omas-sa päässä itselle sopivaksi. Koski sanookin olevansa paitsi ideoija, myös oivalluttaja.

– Oivalluksen kautta syntyy aito motivaatio muuttaa totuttuja, rutinoituneita käytösmalleja. Kun oivaltaa, innos-tuu, hän sanoo.

Ideapakkaa on helppo käyttää. Siinä on 30-50 korttia,

Ideapakka goes

Proud Age

tarjoaa välineitä

vanhustyön

vallankumoukseen!

www.ideapakka.fi

Reija KoKKola

63

PRoUD aGe!

DJ MamyRock ”syntyi” viitisen vuotta sitten kun ruth Flowersin pojanpoika vei hänet klubille. Se oli mummille kuin ilmestys. Sekoitus valoa, kovaa

bassoa ja elektromusaa vei mennessään. Juuri leskeksi jääneellä naisella oli paljon ylimääräistä ai-

kaa, jota hän alkoi täyttää seisomalla levylautasten takana. Pojanpoika tutustutti Ruthin ranskalaiseen tuottajaan aurelien simoniin, jolta hän otti yksityistunteja miksauksessa.

Debyyttiesiintyminen vuonna 2009 teki Ruthista kertahei-tolla tähden. Nyt DJ MamyRockin keikkakalenteri täyttyy no-peaa vauhtia keikoista maailman kuuluisimmille klubeille. Eikä niillä soi Sinatra vaan house-, rock- ja elektromusiikki.

Ruth Flowers kiittää ainoaa poikaansa ja pojanpoikaansa, jotka ovat kannustaneet hänet uudelle uralle. Tämän Prouda-ge-lehden ilmestymiseen mennessä Ruth Flowers oli vuoden 2012 aikana heittänyt yli 35 keikkaa neljällä mantereella.

«…Indeed, I'd rather sign a contract with a record company than sign up to a nursing home!» Ruth Flowers – London

DJ Mamy Rock

jotka on sidottu ketjulla toisiinsa.– Ne voi irrottaa toisistaan, niitä voi selailla, järjestää

uudestaan ja levittää pöydälle.

Käytännön iloa työhönVanhustyössä ideapakan avulla voi kehittää ja uudistaa muun muassa kahdenkeskistä vuorovaikutusta. Sen avul-la voi löytää uusia tapoja kommunikoida vanhuksen kans-sa. Tehtävä voi olla asiakkaan havainnointi työpäivän aikana. Millaiset silmät hänellä on, entä katse? Miltä hänen kätensä tuntuvat omissasi?

– Pakan menetelmät lisäävät oman työn mielekkyyttä ja antavat rohkeutta muuttaa totuttuja käyttäytymistapoja. Kun oivaltaa, miten kortin menetelmä juuri minun tapauk-sessa toimisi, saa uutta virtaa ja iloa vanhustyöhön.

Proud Age -ideapakka poikkeaa muista siinä, että se on suunniteltu juuri tiettyyn kontekstiin. Suoria ohjeita se ei kuitenkaan anna, vaan jokainen voi poimia itselleen sopivan

menetelmän ja soveltaa sitä omassa työssään.– Proud Age -ideapakan sisällön on tuottanut hankkeen

koordinaattori Anna Pylkkänen, Koski kertoo.

Tahtoa tarvitaanPakasta tulee löytymään keskenään hyvinkin erilaisia ide-oita vanhustyön kehittämiseksi, hoitajien ammattitaidon ja -identiteetin vahvistamiseksi sekä vanhustyön arjen ri-kastuttamiseksi. Tehtävien ja ideoiden kesto, vaativuus ja toteutustavat vaihtelevat.

Ideoiden toteuttaminen ei edellytä juuri muuta kuin tahtoa kehittää vanhustyön käytäntöjä sekä pienehköjä ajan-käytöllisiä satsauksia!

Ideapakka goes Proud Age lähestyy vanhustyön ke-hittämistä yhtäältä omiin oivalluksiin ohjaten, toisaal-ta leikkisästikin. Samalla se haastaa työyhteisöt tarkas-telemaan omia piintyneitä tapojaan ja tottumuksiaan.

rutH FlowErS aliaS dj MaMy rock HErättää kunnioituSta

MiSSä ikinä ESiintyykin. Eikä PElkäStään 70 ikävuodEn

vaan loiStaviEn kEikkojEnSa anSioSta.

65

Suomalaisten tulevaisuutta vastuullisesti turvaamassa

– Tapiola.

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy

• Vakuutukset • Pankkipalvelut • Varainhoito

65

JaRMo SalMiNeN, 66, kTM, eläkkeellä

Olin mukana Suomen Ekonomiliiton, SEFE ry:n järjestämässä mentorointiohjelmassa, jossa seniori-ekonomit siirsivät kokemuksen tuo-

maa hiljaista tietoa nuorille, työelämässä oleville Ekonomi-liiton jäsenille. Tapasin ohjattavani, aktorini, kerran kuussa 12 kuukauden ajan. Tarkoitus oli välittää kokemuksia, nä-kemyksiä ja osaamista aktorille hänen toivomillaan osa-alueilla.

Hän kertoi kohtaamistaan erilaisista tilanteista työorga-nisaatiossaan, ja minä avasin hänelle näkökulmia siitä, miten selvitä erilaisista ongelmatilanteista ja haasteista.

Olen itse työskennellyt toimitusjohtajana sekä Suomes-

sa että ulkomailla, joten luulen pystyneeni antamaan hänel-le tärkeitä neuvoja. Sen huomasin itse, että en välttämättä toimitusjohtajana kohdannut nuorempaa henkilökuntaani tällä tavoin, ei silloin tultu helposti juttelemaan. Mentoroin-titilanteesta puuttuu organisatorisuus, joten keskustelu oli vapaata ja syvällistä, epämuodollista.

Koska työ- ja siviiliminää ei voi erottaa, puhuimme myös ohjattavan henkilökohtaisista asioista, elämästä yleensä. Itse koin mentoroinnin antoisaksi. Hiljaista tietoa poistuu kovaa vauhtia työmarkkinoilta. On hienoa, että sitä osataan kuitenkin hyödyntää. Proud Age -asenne tulee varmasti saamaan yhä lujemman jalansijan yhteiskunnassamme.”

ku

va

lin

da

va

Ro

Ma

Taavetti Laitisen katu 4, 00300 Helsinki

Tervetuloa Wilhelmiinaan!

Helsingin Pikku Huopalahdessa sijaitseva Wilhelmiina on erikoistunut ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen sekä hyvinvointi- ja kuntoutuspalve-luihin.

Tule tutustumaan monipuolisiin palveluihimme paikan päälle tai soita puh. 09 473 473 Lisätietoja: www. wilhelmiina.fi

Avire Terveyskuntoutus

Avire

Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelut toimivat jatkossa nimellä Avire.

Tiesithän, että sinulla on oikeus hakeutua kuntoutukseen Ota yhteys lääkäriisi jos koet, että alla olevista kuntoutuspalveluista voisi olla sinulle hyötyä.Tiedustele vapaita paikkoja Siuntiossa alkaviin Kela-kursseihin.

• Työelämässä uupuneiden Pihlaja-kurssi alkaa 7.5., 14.5. ja 28.5.2012• Työelämässä olevien niveloireisten Tules-kuntoutuskurssi alkaa 14.5., 21.5. ja 28.5.2012• Työelämässä uupuneiden kurssi, Pihlaja-avokurssi alkaa 28.5.2012• Työelämässä olevien selkäoireisten Tules-kuntoutuskurssi alkaa 28.5.2012• Työelämässä olevien niska- ja hartiaoireisten Tules-kuntoutuskurssi alkaa 28.5.2012

Lisätiedot, asiakkuuspäällikkö Paula Kivekäs puh. 0400 373 024

67

ToP 5PRoUD aGe -leffaT

1. paistetut vihreät tomaatit Tarina kahdesta rohkeasta naisesta. Elä-mänmakuinen, rohkea ja jännäkin tarina.

2. palveluKsessanne, miss Daisy Atlantassa eletään 1940-luvun loppua. Iäkäs ja itsepäinen Miss Daisy (Jessica Tandy) asustelee yksin suuressa kartanos-saan. Moninkertaisesti palkitun elokuvan päärooleissa loistavat alan kärkikaartiin kuuluvat näyttelijät, mestarillinen Morgan Freeman sekä Jessica Tandy, joka voitti roolistaan Oscar-patsaan. Elokuva voitti myös Parhaan Elokuvan Oscar-patsaan.

3. miss marple - Kausi 1 (2 disc)Topakka Neiti Marple tarttuu mysteeri-en ratkomiseen tarmokkaasti säilyttäen kuitenkin aina arvokkuutensa sekä huumorintajunsa. Sisältää viisi jaksoa.

4. venus (2006)Maurice ja Ian ovat ystävykset, mo-lemmat uransa ja elämänsä loppusyk-syssä. Kaukana ovat kultaiset vuodet arvostettuina näyttelijöinä ja ihailtuina herrasmiehinä. He kuitenkin kääntävät syksyn kevääksi.

5. up - Kohti KorKeuKsiaEläkkeelle jäänyt ilmapallokauppias päättää toteuttaa unelmansa ja lähteä seikkailemaan. Taloonsa sidottujen tuhansien ilmapallojen avulla hän len-tää kohti Etelä-Amerikkaa. Up – Kohti korkeuksia on lämminhenkinen kome-diaseikkailu.

peak presslaivurinkatu 207920 loviisa

UUTUUS!!Nyt voit myös tilata ProudAge -lehtiä yhteisöösi, oppilaitokseesi,

henkilökunnallesi tai jaettavaksi muille sidosryhmille!

Ole edelläkävijä, lue ProudAgea ja anna sitä lahjaksi.

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

10 kpl, (20 e + alv.)

30 kpl, (45 e + alv.)

60 kappaletta = 1 laatikko (70 e + alv.)

120 kappaletta = 2 laatikkoa (140 e + alv.)

180 kappaletta = 3 laatikkoa (210 e + alv.)

Tilauskuponki

Nimi:

Toimitusosoite:

Laskutusosoite:

PiX

ar

anna pylKKänen

Kuka on vanha? Siihen 76-vuoti-as Eeva Makkonen ei oikein osaa vastata. Hän kertoo juuri miet-tineensä, että jokohan sitä on tulossa vanhaksi, kun ei kovin jyrkkiä mäkiä enää yksin tohti-si hiihtolenkeillä laskea. Mutta muuten ikä ei hänen mielestään

ole mikään juttu, vanheneminen kun on paljolti omasta asenteesta kiinni.

Tyttömäinen nauru helisee tuon tuostakin ”Mammun” eli Eeva Makkosen kodissa Enossa, Pohjois-Karjalassa, kun jutellaan syntyjä syviä ja mietitään maailmanmenoa. Mistä yksin asuva leskirouva ammentaa elämänilonsa päi-västä ja vuodesta toiseen?

– Minuun on varmasti vaikuttanut paljon työskentely sairaalassa. Siellä näki niin paljon rankkoja asioita, että pikku jutut eivät enää hetkauta. Samalla oppi olemaan tosi kiitollinen siitä, että saa olla terve ja pystyy liikkumaan, 35 vuotta sairaalamaailmassa toimistovirkailijana ja osaston sihteerinä työskennellyt Eeva Makkonen kertoo.

”Ruuhkavuodet” ovat jättäneet hyviä muistijälkiä. Hän sanookin kaipaavansa joskus sitä vipinää, mitä työ ja perhe elämään toivat. Kun joku aikoinaan ihmetteli, miten hän jaksaa hoitaa sekä työnsä että perheensä niin touhukkaas-

ti, hän vastasi, että ihminen joka tykkää työstään, jaksaa kotonakin.

Kymppitonni päivässäEeva Makkosen terveyden ja reippauden salaisuus löytyy var-masti aktiivisesta elämäntavasta. Eevan tytär Raija kertoo, että he laittoivat joskus askelmittarin äidilleen päiväksi. Pel-kästään kotona touhutessa askelia kertyi yli 10 000.

– Olen ihan siivoushullu. Ja lumityöt, niitä on niin mu-kava tehdä! Joskus käyn naapurinkin pihalla kolaamassa lumet, hän nauraa.

Rakkaus luontoon oli Eevan ja hänen edesmenneen miehensä Eskon yhteinen juttu, ja metsässä liikuttiin niin lähellä kuin kauempanakin. Samalla kerättiin marjat ja sie-net. Lomatkin vietettiin yleensä luontomatkaillen, ja var-sinkin Kilpisjärven seudusta tuli rakas paikka Rääkkylässä sijaitsevan kesämökin ohella.

Luonto on myös auttanut Eevaa vaikeiden aikojen yli.– Kun mieheni kuoli vuonna 2003, sitä seuranneet vuodet

olivat tosi vaikeita. Silloin lähdin monesti metsään. Luonnos-sa saa olla oma itsensä ja itkeä itkut rauhassa, hän sanoo.

Autoillessa laulattaaEevalla on kolme lasta ja neljä lastenlasta. Yksi lapsista, Erkki, asuu parinkymmenen kilometrin päässä, mutta

68

”Joskus kaipaan vipinää”

MaRia MaRKuS kuvat eRKKi MaKKonen

Kun Eeva Makkosta kuuntelee, tulee mieleen, että ilo todellakin on asenne. Ikiliikkuja nauttii elämän pienistä asioista eikä murehdi tulevia.

no Sitä vipinää-Hän MinäKin

toivon..."

69

muut läheiset asuvat pääkaupunkiseudulla. Pitkä välimat-ka harmittaa joskus, mutta Eeva osaa ottaa ilon irti niistä hetkistä, jotka saa viettää nuorten kanssa.

– Lasten ja lastenlasten kanssa nauretaan aina niin, että maha on kippurassa. Minulla on ihanat naapurit ja hyviä ystäviä. Tässä lähellä asuu ystäväni kansakouluajoil-ta lähtien ja hänen kanssaan puuhailemme kaikenlaista. Ja jos tuntuu, että aika tulee pitkäksi, hyppään autoon ja ajelen jonnekin kauemmas vierailulle. En tunne oloani yksinäiseksi, vaikka asunkin yksin.

Rivitaloasunnostaan Eeva ei aio lähteä kuin vasta pa-kon edessä. Sillä mihinpä sitä omasta kodistaan lähtisi. Koti on hänelle niin tärkeä paikka, että kotipuuhastelut menevät harrastustenkin edelle.

– Olen minä kokeillut esimerkiksi kuorolaulua, mutta jotenkin se ei sytyttänyt. Nyt laulelen vain itsekseni ja ys-tävien kanssa. Laulan varsinkin silloin, kun ajan autolla.

Kahvisieppo

Vaikka terveys on Eeva Makkoselle elämän tärkeimpiä asioita, hän on kaikkea muuta kuin tiukkapipoinen. Karp-pauksille ja muille villityksille hän viittaa kintaalla. Hän syö tavallista itse kokkaamaansa kasvispainotteista seka-ruokaa sekä ainakin kuusi ruisleipäpalaa päivittäin – ja juo joidenkin mielestä ehkä tolkuttomasti kahvia.

Kahvisiepoksi tunnustautuva sorja rouva ei myönnä, että kahvi veisi hänen yöuniaan, päinvastoin. Jos hän joskus sattuu heräämään yöllä eikä saa unta, hän kipaisee keittä-mään kahvit. Ja taas nukuttaa.

Elämä on hyvää, ja jos jotain voisi toivoa, Eeva toi-voisi reissua Kilpisjärvelle. Mieluusti perheen tai miksei vaikkapa jonkun uuden, samalla aaltopituudella olevan ystävän kanssa. Suunnitelmia hän ei kuitenkaan juuri tee, vaan nauttii päivästä kerrallaan. Kyky elää hetkessä on hänen mielestään ehkä suurin muutos, jonka ikä on tuo-nut tullessaan.

”Silloin kun jäin eläkkeel-le, sovimme mieheni kanssa, että nyt riittää kellon mukaan eläminen. En välitä sitoutua mihinkään tiettyyn juttuun, vaan haluan mennä ja tehdä ihan vapaasti.”

Eevan resepti vireään vanhuuteen1. Ammenna luonnosta ja liikun-nasta voimaa.2. Naura maha kippurassa läheis-tesi kanssa.3. Nauti vapaudestasi mennä ja tehdä ilman tarkkoja aikatauluja.4. Iloitse ystävistäsi ja läheisistäsi.5. Elä hetkessä, löydä pienistä asi-oista syntyvä onni.

”Joskus kaipaan vipinää”

xxxxxxxxx

xxxx

Arjen kultahipuista syntyy huippuhetkiä

Vanhustyön konkari jalostaa päivittäisistä rutiineista vuoro- vaikutusta, josta nauttii myös hoitaja.

paula launonen kuva anne SiMola

xx anne Simola otti 52-vuotiaana roh-kean askeleen. Keväällä 2011 hän sanoutui irti vakituisesta työpai-kasta ja ryhtyi yrittäjäksi. Ikäih-misten palvelutaloja ja demen-tiakoteja johtanut ja perustanut sosiaali- ja terveydenhoitoalan

konkari päätti jalostaa näkemyksistään valmennusta, jol-la vahvistetaan laitoksissa elävien vanhusten hyvää oloa.

Luovuus edelläEnsimmäisen vuoden ajan Creative Care Oy on majaillut luovien alojen yrityshautomossa. Vuorovaikutus muotoili-joiden, pelikehittäjien, kuvataiteilijoiden ja näyttelijöiden kanssa tarjoaa Simolan mukaan uusia ulottuvuuksia van-hustyöhön.

– Valmentajamme jalkautuvat työpaikoille auttamaan työntekijöitä ja johtoa näkemään ja hyödyntämään arjen mahdollisuudet. Sekä valmennus että laitoksissa tapahtuva vanhusten kohtaaminen ovat luovaa toimintaa, jossa eri-laiset ilmaisutaidot ovat avainasemassa, Simola painottaa.

Kumppanuudesta lisäarvoaYritYs: Creative Care Oyidea: Luovia ratkaisuja vanhusten hyvinvointiinmenetelmä: Henkilöstön ja johdon valmentaminenasiakkaat: Kunnat, järjestöt, yrityksetlisätietoja www.creativecare.fi

Innostutaan yhdessäArjen mahdollisuuksilla Simola tarkoittaa päivittäi-siä rutiineja, jotka voidaan hoitaa joko mekaanisesti suorittaen tai inhimillisesti myötäeläen. Omasta ko-kemuksestaan hän tietää, ettei laadukas hoito edellytä sirkustemppuja eikä massiivisia budjetteja.

– Ruokailut, pesullakäynnit ja nukkumaanmenot antavat hoitajalle syvällisiä työtyytyväisyyden tunteita, kun niiden aikana pääsee kosketukseen elämää näh-neen ihmisen kanssa.

70

71

Aito kohtaaminen ei Simolan mielestä vaadi yhtään li-säminuuttia puurohetkeen tai suihkutteluun. Olennaista on hoitajan suhtautuminen. Jo nyt hoitajista noin 30 prosenttia haluaa antaa vanhukselle lämpöisen hoitokokemuksen.

– Toiset 30 prosenttia alisuorittaa, ja 40 prosenttia on niitä, jotka tekevät työnsä huolellisesti, mutta eivät vielä tun-nista inhimillisiä mahdollisuuksia.

Simola suuntaa katseensa neljäänkymmeneen prosenttiin.– Kun he innostuvat ihmisläheisestä vanhustyöstä, muu-

tos on jo pitkällä.

Kannustus kannattaa

Simola peräänkuuluttaa vanhustyön arkeen syvällistä asen-nemuutosta. Kaiken toiminnan lähtökohtana pitäisi olla hoidettavan tarpeet. Hän kertoo vanhuksista, jotka yrittävät olla mahdollisimman kiltisti ja hiljaa, etteivät vain aiheut-taisi ylimääräistä vaivaa ja kiirettä hoitajilleen.

– Eihän se niin saisi olla. Vanhuksia pitäisi rohkaista antamaan palautetta ja kertomaan toiveistaan. Huonokun-toisimmallakin on oikeus tulla kuulluksi ja tuntea itsensä täysivaltaiseksi yhteisön jäseneksi.

Entä miten palvelutaloon tai hoitokotiin luodaan henki,

viisi askelta kohti asiakaslähtöistä vanhustyötä1. Pidä huolta henkilöstön hyvinvoinnista.2. Luo työpaikalle innostava ja palkitseva ilmapiiri.3. Rohkaise vanhuksia antamaan palautetta.4. Kannusta hoitajia aitoon kohtaamiseen.5. Tartu arjen mahdollisuuksiin.

Bisnestä turvallisesta ikääntyMisestä

Tekes on myöntänyt kaksivuotisen rahoituksen Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa toimi-van yrittäjyyden tutkimusryhmän – TSE Entren

– ja lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen laitoksen mo-nitieteiselle tutkimushankkeelle "Secure Ageing Innova-tion" (Turvallisen ikääntymisen innovaatiot).

Tutkimusta johtaa Heinosen ohella vuosikymmeniä vanhustenhoitoa tutkinut professori emerita sirkka-lii-sa Kivelä. Tuotekehitystyöhön osallistuvat alan asian-tuntijoiden ja tutkijoiden lisäksi ikääntyneet ja heidän omaisensa, alan yritykset ja järjestöt sekä kunnat.

Käyttäjille tutkimuksen tulokset konkretisoituvat uusina, turvallista ikääntymistä edistävinä innovatii-visina palveluina ja ratkaisuina.

Yritykset ja järjestöt puolestaan pääsevät kehittä-mään uudenlaisia innovaatioita ja liiketoimintamah-dollisuuksia, jotka luovat perusteita kannattavalle, kasvavalle ja kenties myös kansainvälistyvälle liike-toiminnalle.http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi

"Valmentajamme jalkautuvat työpaikoille auttamaan työn-tekijöitä ja johtoa näkemään ja hyödyntämään arjen mah-dollisuudet."

jossa hoitajat haluavat sanoa hyvästit rutiinisuorittamiselle ja pistää itsensä likoon? Miten laitokseen puhalletaan tun-nelma, jossa sekä hoidettavat että hoitajat viihtyvät täysin sydämin?

– Johtaminen on avainasemassa. Kun johtajat ymmär-tävät asian, he alkavat luoda kulttuuria, jossa arvostetaan myönteistä asennetta ja vanhuksen kuulemista. Pienistä-kin arjen kultahipuista annetaan palautetta ja palkitaan.

Simola huomauttaa, että kymmenen vuoden kulut-tua vanhustenhuoltoon tarvitaan 170 000 uutta käsipa-ria ja sydäntä.

– Mistä uudet tekijät löytyvät tulevan työvoimapu-lan aikana, jos vanhustyöllä on raskaan ja epäkiitollisen työn maine?

72

turvatEkniikka avukSi

Enemmän aikaa ihmisten kohtaamiselleJos hoitajalle kertyy yhden työvuoron aikana yli kymmenentuhatta

askelta, herää kysymys, miten niitä voisi vähentää. Ylitornion Palvelutalossa ratkaisu löytyi Senioriturvatekniikasta, ja samalla

koheni henkilökunnan työhyvinvointi.

Reija KoKKola

ylitornion Palvelu-talossa on yli 50 asukasta, joiden keski-ikä on lähellä yhdeksääkymmen-tä. Palvelutalossa

haluttiin panostaa turvallisuuteen ja mukavuuteen – niin asukkaiden kuin hoitohenkilökunnankin. Vuonna 2009 palvelutalon uudisosaan asennettiin senioriturvatekniikka, ja vuotta myö-hemmin senioriturva saatiin myös rakennuksen vanhempaan osaan sen saneerauksen yhteydessä.

Ylitornion kunnan vanhustyön johtaja Maarit Lahtela on tyytyväinen uuteen valvonta- ja hälytysjärjestel-mään. Käyttöönotto sujui tekniikan toimittajan opastuksen avulla.

– Kyse on kuitenkin uudesta tek-niikasta. Kaikkea ei voi nielaista ker-ralla. Saimme hyvää opastusta ja tukea alusta asti, ja olemme saaneet myös päivityskoulutusta Seniortek Oy:ltä.

Senioriturvajärjestelmään kuuluu muun muassa dementia-, hoiva-, ku-lunvalvonta-, hoitaja- ja hoivakutsujär-jestelmä sekä paloilmoitin ja DECT-puhelinjärjestelmä. Senioriturvakon-septia käytetään vain yhden käyttöliit-tymän avulla, mikä helpottaa monella tavalla hoitohenkilökunnan työtä.

– Kaikki ovat olleet uuteen turva-systeemiin tyytyväisiä. Joitakin ongel-miakin on ollut, mutta olemme saaneet heti tukea ja olemme myös itse kertoneet kehitysmahdollisuuksista.

Nopeasti apuaLahtelan mielestä on mukavaa, et-tä asiakkaaseen ei tarvitse kiinnittää erillisiä tunnistimia, sillä toiminta pe-rustuu liiketunnistimiin. Se lisää tur-vallisuutta ilman, että tuntee olonsa tarkkailluksi.

– Voimme asettaa esimerkiksi ai-kaviiveen, jos potilas menee vessaan. Jos hän ei palaa vuoteeseensa tietyn ajan kuluessa, menemme tarkistamaan tilanteen. Tämä seurantatoiminto on hyvä, kun on jotain tilapäistä, kuten huonovointisuutta. Aiemmin nostelim-me sängynlaitoja, mutta nyt liike kertoo henkilön tilanteesta, Lahtela kuvailee.

Hänestä uusi systeemi toimii pa-remmin ja on huomattavasti aiempaa turvallisempi sekä asiakkaalle että hoi-tohenkilökunnalle. Apu saapuu nope-asti perille.

– Aiemmin asukkaan piti itse pai-naa nappia tai hälyttää apua rannek-keen avulla. Se ei välttämättä onnistu dementoituneelta vanhukselta, tai jos hän menettää tajuntansa. Myös van-

husten omaiset ovat olleet tyytyväisiä lisääntyneeseen turvallisuuteen. Hoi-tohenkilökunta pystyy hälyttämään apua yhdellä napinpainalluksella.

Vanhustyön johtajana Lahtela on seurannut ilolla hoitohenkilökunnan lisääntynyttä työhyvinvointia. Sehän heijastuu suoraan asukkaiden elä-mään. Aikaa jää enemmän varsinai-seen hoitotyöhön.

– Hoitohenkilökunnan hyvinvointi on kaiken perusta. Mikään laitehan ei korvaa ihmistä, hoitajaa, hän painottaa.

Toimintavarmuus ykkösasiaYlitornion kunnaninsinööri Jarmo Jaako kertoo, että Senioriturvajärjestel-män valitsemiseen päädyttiin eri vaih-toehtoihin tutustumisen jälkeen. Ensin kartoitettiin käyttäjien tarpeet yhdessä vanhustyön johtajan Maarit Lahtelan ja

Miksi Senioriturva? käyttöliittymän selkeys helpottaa

henkilökunnan työtä avun saanti nopeutuu ohjelmiston toimintavarmuus ei erillisiä tunnistimia asiakkaaseen aikaa enemmän ihmisten

kohtaamiselle

73

Anarkistista ajattelua Kuusamossa

Kuusamossa päätettiin läh-teä kyseenalaistamisen tielle – ja nyt vanhus-

palveluihin on tilattu kolme kanalaa ikäihmisten arkea piristämään. Kau-panpäällisiksi saadaan luomumunia, joiden käyttötarkoituskin on jo selvil-lä. Tänä kesänä Kuusamon vanhukset nauttivat muurinpohjalättyjä!

On kuusamolainen anarkia silti paljon muutakin kuin kanaloita: kun-nan strategiana on kokonainen hyvän elämän vallankumous. Tärkein askel on jo otettu, kun kuusamolaiset ovat uskaltaneet lähteä murtamaan omia totuttuja ajatusmallejaan. Yllyttäjänä tällä tiellä toimii konsultti Jaana Utti, joka ei pelkää provosoida tai ravistel-la. Varsinaisen työn tekevät kuitenkin kuusamolaiset itse kehitysjohtaja Ve-sa Isoviidan johdolla.

otollinen maaperä

koillismaan perukoilla

Vallankumoustarina sai alkunsa kesäl-lä 2011, kun Isoviita ja Utti tapasivat sattumalta koulutustilaisuudessa. He sopivat, että Utti tulee juttelemaan kuusamolaisten sosiaali- ja terveys-sektorin esimiesten kanssa. Tapaami-

sessaan nämä esittelivät Jaana Utille aiemmin tehtyjä uudistuksia.

Entä mitä teki Utti? Hän nauroi. Nauroi ja totesi, että nyt on Kuusa-mossa menty pahasti metsään. Nyt tarvitaan jotakin vaarallisempaa – jo-takin sellaista, joka horjuttaa olemassa olevia ajatusmalleja ja toimintatapoja!

Kuusamolaisten ennakkoluulot-tomuudesta Utti kuitenkin huoma-si, että tässä porukassa on jotain erityistä. Hyvän elämän vallanku-moukselle olisi otollinen maaperä Koillismaan perukoilla – etenkin kun radikaaleja muutoksia edistävää pohjatyötä oli tehty esimerkillisesti jo vuosien ajan vanhustyön johtajan Annikki Paloniemen johdolla.

innostus kertoo onnistumisesta

Yksi radikaaleimmista toimenpiteis-tä tähän mennessä koski muutoksia vanhustyön henkilökunnan työajois-sa. Uudistuksen myötä vapaapäivät vähenivät, mutta samalla työajat lyhenivät. Tämä on mahdollistanut henkilökunnan keskittämisen niihin tehtäviin ja työaikoihin, joissa tarve on suurin. Uudistus on koettu hyväksi ja työssä jaksamista tukevaksi – sii-täkin huolimatta, että vapaapäivien lukumäärästä on tingitty.

Kun kuusamolaisten innostusta katselee ja kuuntelee, voi huomata, että nyt löydetyltä polulta ei ole enää paluuta vanhaan. Kuusamossa on oivallettu, että vaarallinen ajattelu on tärkein voimavara tulevaisuuden hyvin-vointia rakennettaessa.anna pylKKänen

HALUAVATKO SODAN KäY-NEET, RAAVAAT KUUSAMO-

LAISMIEHET ASKARRELLA VANHOILLA PäIVILLääN

PAPERITIPUJA? VAI OLISIKO MIELEKKääMPää HOITAA

OIKEITA KANOJA OIKEASSA KANALASSA?

muun henkilökunnan kanssa. – Päätös oli lopulta vertailun jälkeen

helppo. Koemme vanhustyössä valvon-nan ja seurannan erittäin tärkeäksi, ja Senioriturvan yksi hyvistä puolista oli käyttöliittymän selkeys. Hoitohenkilö-kunta näkee heti, missä apua tarvitaan, jolloin turha juokseminen vähenee. Avun saanti nopeutuu, mikä lisää tur-vallisuutta huomattavasti.

Yksi tärkeimpiä seikkoja turvalli-suuden kannalta on tekniikan toimin-tavarmuus.

– Ohjelmisto itsessään on toimin-tavarma, siinä ei ole ollut ongelmia. Vain ukkosilmat ovat aiheuttaneet katkoksia. Koska hankinnasta on nyt kulunut lähes neljä vuotta, olemme neuvottelemassa Seniortek Oy:n kans-sa huoltosopimuksesta, jotta toimin-tavarmuus säilyisi hyvänä jatkossakin.

On myös mahdollista, että vierei-sen terveyskeskuksen vuodeosastolle hankitaan Senioriturva-systeemi, sillä Palvelutalo on käytävän välityksellä yhteydessä terveyskeskukseen.

– Järjestelmä saataisiin koko henki-lökunnan yhteiskäyttöön, mikä parantai-si entisestään toimivuutta ja turvallisuut-ta. Esimerkiksi katastrofitilanteessa siitä olisi varmasti hyötyä, Jaako sanoo.

Patentti YhdysvaltoihinUSA:n patenttivirasto on myöntä-nyt Seniortekin palvelutalokonsep-tille menetelmäpatentin. Se on voi-massa 1.6.2028 asti. Jo aiemmin Suomen patenttivirasto on myön-tänyt Suomen patentin.

– Tässä on vahvaa näyttöä siitä, että Lapistakin voi löytyä innova-tiivisuutta, toimitusjohtaja Panu Nurmela sanoo.

74

Proud Age –liike ajaa vallankumousta arvokkaan vanhuuden

puolesta. On aika tehdä vanhustyöstä haluttua ja arvostettua!

Teemme edelläkävijätyötä ikäystävällisen asenneilmapiirin luomiseksi.

Rakennetaan yhdessä elinvoimainen senioriyhteiskunta!

peak presslaivurinkatu 207920 loviisa

ProuDaGen toiminta on Käynnistetty kumppa-niyritysten tuella. Yritysten, joilla on arvot kohdallaan, joille vanhustyö merkitsee muutakin kuin kuluerää.

Taistelumme arvokkaan vanhuuden puolesta tarvitsee nyt myös sinua ja teitä. Yksityisiä, yrityksiä, yhdistyksiä.

Liity ProudAge -ry:hyn ja tue työtämme. Asenneilmapiirin muuttaminen on hidasta mutta välttämätöntä, sillä vallitsevilla käytännöillä saadaan vallitsevia tuloksia. Nyt on aika muuttaa suuntaa.

Yksityishenkilöiden vuosimaksu on 25 euroa ja yhteisöjen 250 euroa. Tukimaksut käytetään ProudAgen vaikuttamistyöhön mm. lehden ja erilaisten tapahtumien muodossa.

Voit liittyä jäseneksemmea) täyttämällä alla olevan lomakkeen ja postittamalla sen.

b) tekemällä nettisivuillemme www.proudage.fi lähiaikoina ilmestyvän sähköisen ilmoittautumisen.

Jäsenyys astuu voimaan ilmoittautumisen ja maksetun tukimaksun jälkeen.

Liity rohkeaan joukkoomme – tätä kansanliikettä Suomi tarvitsee

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

henkilöjäseneksi 25 euron vuosittaisella tukimaksulla

yhteisöjäseneksi 250 euron vuosittaisella tukimaksulla

Haluan liittyä ProudAge ry:n

Tukimaksun laskun voi lähettää minulle sähköpostitse

ProudAge ry. saa lähettää minulle uutisia ja tiedotteita sähköpostiini

Nimi:

Osoite:

Sähköpostiosoite:

Laskutusosoite:

liiTy SiNäkiN vaNhUUDeN vallaNkUMoUkSelliSekSi!

liiTy SiNäkiN vaNhUUDeN vallaNkUMoUkSelliSekSi!

iRMa lehToNeN, 79eläkkeellä

Kun on lapsesta asti liikkunut, on liikunta juurtunut niin syvälle sel-käytimeen, ettei sitä halua lopet-

taa, vaikka täytän syksyllä 80 vuotta. Olen muun muassa kilpaillut voimistelussa Helsingin olympialaisissa ja ohjannut aerobicia ja kunto-jumppaa. Enää en heitä kärrynpyörää puomilta enkä tee punnerruksia, mutta liikun säännöl-lisesti ja tehokkaasti. Aloitin neljä vuotta sit-ten hula-tanssiharrastuksen. Se ei todellakaan tarkoita hula-vanteen pyörittämistä lanteilla, kuten yleensä luullaan, vaan pehmeää ja kau-nista tanssia. Lajia harrastavat miehet ja nuoret tanssivat tietyn perinteen mukaan tömistel-len ja äännellen, mutta meidän ikääntyneiden hula-tanssi on niveliä voitelevaa, venyttävää ja erittäin tervehdyttävää. Iän myötä nivelet jäy-kistyvät ja kenties lakkaavat toimimasta. Siksi hula-tanssi on erinomainen keino ylläpitää nii-den joustavuutta.

Ryhmämme ikähaarukka on 40–80 vuot-ta, ja käymme usein myös esiintymässä. Joka kerta, kun lähden hula-tanssista kotiin, olen mieleltäni iloinen ja pirteä. Eläkeläisenä minulla on ollut aikaa kiinnittää huomiota syömiseen, juomiseen ja etenkin liikuntaan. Siksi olen py-synyt fyysesti hyvässä kunnossa.”

Ku

va

vir

pi l

ehti

NeN

76

Kun professori Alf Rehn pari vuotta sitten oivalsi,

että Suomen fiksut ja viriilit seniorit tarjoavat

rehevän kasvualustan yrittäjyydelle, hän

lanseerasi käsitteen vanhuustalous.

paula launonen

proudAge selvitti, onko professori Alf Rehnin idea noussut lentoon. Pohdintaan osallistuivat myös oh-jelmajohtaja Antti Kivelä ja kon-sultti Jaana Utti.

Miten luomme elinvoimaisen vanhuustalouden?

ALF REHN: Vanhuustalous kasvaa vähitellen elinvoimai-sena. Ajankohtainen haaste on, miten positioimme itsem-me ja yrityksemme niin, että voimme sekä hyötyä vanhuus-taloudesta että kehittää sitä eteenpäin. 

JAANA UTTI: Parhaillaan työelämästä eläköityvät rock’n’ roll -pantterit ovat hyvinvoivia ja halukkaita käyttä-mään varallisuuttaan. Palveluita on rakennettava rohkeasti yksilöllisille ja uudistuville asiakassegmenteille.

ANTTI KIVELÄ: Osuuskunta voisi toimia pohjana uu-denlaiselle eläkeläisresurssien kanavoinnille osana hyvin-

ANTTI KIVELÄ Uudistuva johtaminen ja

hyvinvointipalvelut -ohjelman johtaja, Sitra

Haluaa terveyskioskit osaksi perusterveydenhuoltoa

Kehittää ihmiskeskeistä ja tuottavaa julkishallinnon johtajuutta

KTM 53 vuotta

vointiyhteiskunnan palveluiden tuottamista. Idean toteutus vaatii osaavaa johtamista ja jämäkkää organisointia.

Miten rakennamme Suomesta edelläkävijän?

ALF REHN: Tarvitsemme riskisijoittajia, jotka haluavat satsata juuri Suomen vanhuustalouteen. Mieluiten niin, että konsepteja voi kehittää vientiin.

JAANA UTTI: Kestävä senioritalous rakentuu kotimaisen omistuksen varaan. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastavat kulutuksellaan samat suuret ikäluokat, jotka sen rakensivat.

ANTTI KIVELÄ: Yksi ratkaisu olisivat osuuskunnat, joiden jäseninä eläkeläiset osallistuisivat palveluiden tuot-tamiseen. Kirjo ulottuisi muutaman tunnin koiranulkoilu-tuksesta omakotitalon remonttiin.

Miten valjastamme julkishallinnon ja liike-elämän muutoksen moottoreiksi?

ALF REHN: Liike-elämän täytyy mennä itseensä ja lopet-

PALvELUJA rokkaaville panttereille, bIsNEKsIä puuhakkaille

ku

va

: sit

ra

77

taa vanhusten ylenkatsominen. Monimuotoisella ryhmällä on oikeus tulla nähdyksi yksilöinä, ei könttänä. Julkishal-linnon tulisi näyttää esimerkkiä.

JAANA UTTI: Tarvitsemme sosiaalisia chillailupaikkoja. Samasta ympäristöstä löytyvät hyvinvointipalvelut, ruoka- ja rautakaupat, kahvilat, urheiluliikkeet ja autokaupat. Siinä si-vussa seniori teettää rakennekynnet ja päivittää garderobinsa.

ANTTI KIVELÄ: Kaikkien on hyväksyttävä se, että elä-keläiset voivat osallistua yhteiskuntaan myös työpanoksella.

Minkälaista liiketoimintaa voisi syntyä?

ALF REHN: Oletamme usein, että seniorien romantti-nen elämä on ohi. Naurettavaa. Meillä on runsaasti vanhoja sinkkuja, jotka haluavat iloa, jännitystä ja seksiä. Kuinka moni yritys huomaa tämän?

JAANA UTTI: Eläköityessämme putoamme työterveys-huollosta, jolloin vuosia rakennettu ketju katkeaa. Erittäin

merkittävä palveluinnovaatio olisi ikäihmisten työterveyshuol-to. Sen syntymistä edistäisi Kela-korvauksen säilyttäminen.

ANTTI KIVELÄ: Yrityselämän vaikuttajat perustavat eläköidyttyään yhtiön ja ryhtyvät konsulteiksi. Meille muil-le osuuskunnat voisivat tarjota mahdollisuuden joustavaan työskentelyyn innostuksen ja osaamisen mukaan.

Mikä hankaloittaa vahvan vanhuustalouden syntyä?

ALF REHN: Esteet ovat ennen kaikkea korvien välis-sä. Meillä on jo kaikki mahdollisuudet, ja koko kenttä on avoin. Paljon on kehitettävää ja rakennettavaa, jos vain ha-luamme nähdä sen.

JAANA UTTI: Uskomuksemme ovat suurin este. Epämu-kavuusalueelle joudumme varmasti, jos mietimme ikäih-misille suunnattua karaokebaaria tai seksivälinekauppaa. Vaikka kaikki tietävät, että stimulanssit pitävät vireessä.

ANTTI KIVELÄ: Asenteet ovat suurin este.

JAANA uTTI Hyvinvointikonsultti ja

tietokirjailija, Tamora Oy Tammikuussa 2012 ilmestyi kirja

Tehtävänä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen

Diplomi-insinööri, MBA Julkisten ja yksityisten sosiaali- ja

terveyspalveluiden kehittäjä

ALF REHN Liiketaloustieteen professori,

Åbo Akademi Thinkers 50 -listan

gurututkassa 13. sija maailmassa 2009

Taloustieteen maisteri ja tekniikan tohtori

40-vuotias

tarvitsemme riskisijoittajia, jotka haluavat satsata juuri Suomen vanhuustalouteen. Mieluiten niin, että konsepteja voi kehittää vientiin.

ku

va

: Jen

nif

er n

emie

EiköHän tEHdä yHdESSä vanHuStEn Hoitajan aMMatiSta

yHtä vEtovoiMainEn kuin kokin aMMatiSta, jonka

vEtovoiMaiSuutta lukuiSat Eri tv-ForMaatit rakEntavat?

täSSä ilMaiSia oHjElMaidEoita .

78

yle,Maikkari,

VANhUSTyöN

DIILI

ynnä muut!

halooHaloo

masternurse

Ohjelmaan haetaan osallistujiksi van-hustyön ammattilaisia, jotka kisaavat keskenään MasterNursen tittelistä.

Osallistujilla teetetään erilaisia visaisia tehtäviä vanhustyössä tarvittavan osaamisensa punnit-semiseksi. Arvovaltainen raati arvioi osallis-tujien ammattitaitoa sekä kykyä suunnitella ja toteuttaa tehtävät luovasti ja taidokkaasti an-netussa aikataulussa. Joka jaksossa tapahtuu sydäntä särkevä tiputus, kun joku kilpailijoista joutuu jättämään ohjelman.

maDventures vanhainKoDeissa

Jos halutaan tehdä jotakin oikein extremeä, lähetetään Madventuresin pojat tutustu-maan vanhainkotien alkuperäiskulttuuriin

– niiden todelliseen ympäristöön, vallitseviin tapoihin ja kulttuurisiin erityispiirteisiin. Van-hainkodeissa Riku ja Tunna elävät talon tapojen ja aikataulujen mukaan, nauttivat ravinnokseen kohteelle tyypillisiä aterioita ja selvittävät alku-peräiskansaa (asukkaat ja henkilökunta) haas-tatellen erilaisten, vanhainkodeille ominaisten rituaalien merkityksiä. Tämä vasta olisi kiehtova kulttuuriantropologinen tutkimusmatka kohtee-seen, jonka todellisuudesta suuri yleisö kovin vähän tietää. Jos Madventures ei suostu, voi-daan yrittää myös Folke Westiä.

vanhustyön Diili

Hjallis harkimo päättää Guggenheimin sijasta sijoittaa rahansa uuteen, huip-puinnovatiiviseen vanhusten asumispal-

velukeskukseen. Keskukselle haetaan johtajaa Diilin kautta. Ohjelma sisältää joukkuetehtäviä

anna pylKKänen kuvitus Sanna nylén, SHutteRStocK

79

<<

ToP 5Proud Age -hahmot

sekä johtamistaidon ja vanhustyön erikoisosaa-mista testaavia koetuksia. Samalla ruoditaan kil-pailijoiden välisiä sosiaalisia suhteita. Raavainkin kilpailija tutisee Hjalliksen heristelevän sormen edessä, mutta voittaja palkitaan ruhtinaallisesti: uuden pestin lisäksi hän voi päästä Hjalliksen kanssa purjehtimaan!

vanhainKotiKatu

Tehdään fiktiivinen ihmissuhdedraama, joka sijoittuu palvelu- tai hoivakotiympäristöön.

Kuka onkaan tuo kiero, uusi hoitaja ja mitä hän todella haluaa? Entä mitä tapah-tuu, kun palvelutalon asukkaat Vieno ja Kalevi huomaavat välilleen syttyneen ystävyyttä voi-makkaamman kipinän? Onko palvelutalossa ajoittain työskentelevä lääkäri aito vai voiko hän olla… valelääkäri!

suomen huippuhoitaja haussa

Formaatti muistuttaa pitkälti MasterNurse -ohjelmaa, mutta tässä varsinaisten kil-patehtävien lisäksi jännitystä syntyy siitä,

että osallistujat laitetaan kilpailun ajaksi saman katon alle nukkumaan. Kenen kantti kestää kil-pailun, syntyykö kilpailijoiden välille kateutta?

Kutkuttavaa jännitystä ohjelmaan tuo sekin, etteivät osallistujat tiedä etukäteen seuraavien tehtäviensä luonnetta, vaan saavat siitä ennak-koon ainoastaan vihjailevan kirjeen.

Ohjelmassa kilpailijoita myös valmennetaan ja sparrataan huippuammattilaisiksi. Vuorovai-kutusta harjoitellaan marco Bjurströmin avulla – ja kukapa tietää, ehkä paikalle saapuu joku kansainvälinenkin guru antamaan oppejaan.

yle,Maikkari, Nelonen ynnä muut!

1. star Warsin yoda, eli yli 900 -vuotiaaksi. Osoitti, että soturin voima ei perustu raakaan fysiik-kaan vaan iän tuomaan viisauteen ja rohkeuteen.

2. taru sormusten herrasta Gandalf, ikä ei tiedossa, oletettavasti tuhansia vuosia. Mentori ja neuvonantaja ylitse muiden, viisautta jonka voi saavuttaa vain elämällä pitkään.

3. putous-lähetyksen hahmo hieno Åhlgreen, ikä 112 vuotta. Hieno edustaa konstailematonta vanhuusanarkiaa ja on olemuksellaan herättänyt sekä närkästystä että ihastusta. Erityinen plussa Hienolle hänen Harley Parkinson -rollaattoristaan.

4. Kung Fu pandan kilpikonna mestari oog-way, eli lähes 1000-vuotiaaksi. Vanhan tietäjän seesteisyydellä ja luottavaisuudella erinomainen roolimalli kaikille nuorille, hyperaktiivisille Kung Fun harjoittajille.

5. väinämöinen, iänikuinen. Kotimainen versio Gandalfista, joskin ansioluetteloltaan vielä vakuutta-vampi. Mainio esimerkki siitä, että kaikkein mahta-vimmat supersankarit ovat erittäin vanhoja.

Jaana Lindlöf korjaa asiakkaan asentoa kinestetiikan keinoin.

oPRi PUlliaiNeN, 30lähihoitaja, geronomiopiskelija hoivakoti onnentäyttymyksessä

O len työskennellyt lähihoitajana vuodesta 2002. Halusin am-matin, jossa saan työskennel-

lä lähellä ihmistä. Koen työni arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Joka päivä tarjoutuu mahdollisuus tehdä hyvää, onnistua kohtaa-maan vanhus.

Joka päivä voin myös epäonnistua siinä, mutta onnistumiset antavat työhöni sisällön. Tämä on luovaa työtä, mikä tekeekin siitä palkitsevaa. Pistän itseni likoon, aistin van-huksen tilanteen, olen intensiivisesti läsnä.

Hoitorutiineja merkityksellisempää on kohtaaminen, se miten hoitotyötä tekee. Vaikka hoitotoimenpide menisi oppikirjojen mukaan, vanhukselle voi jäädä paha mieli, jos kohtaaminen epäonnistuu. Pitää malttaa ja pysähtyä vanhuksen lähelle.

Geronomiopintojen myötä syvennän vanhustyön osaamistani. Toivoisin asenne-muutosta yhteiskunnassamme. Että nähtäi-siin ennaltaehkäisevän vanhustyön merkitys niin itse vanhukselle kuin myös taloudelli-sesti yhteiskunnalle.”

ku

va

lin

da

va

Ro

Ma

Miksi siirtyä hoitokotiin?

Muistisairaat ● Liikuntarajoitteiset Sairaalasta kotiutetut ● Yksinasumista pelkäävät Omaisten apua tarvitsevat

Kun kotona asumista voidaan tukea

● Yksinkertainen, helposti asennettava kutsu- ja valvonta- järjestelmä ● Jatkuva valvonta● Vahva intimiteettisuoja, ei kuvaa ● Soveltuu lähes kaikkiin ongelma- tilanteisiin ● Ei tarvita hälytysranneketta ● Tuotteella pitkä elinkaari ● Uutta, innovatiivistä teknologiaa ● Kustannustehokas ● Suunniteltu hoivahenkilökunnan ehdoilla ● INNOSUOMI palkittu

kotona asumisen tueksiHoivaTurva R

Myynti 045 77311950 Asennukset / Huolto 045 77311951 www.seniortek.fi

82

eläkepoMMista resurssipoMMiksi – ilon kautta

pfizer käynnistänyt agethinktankin 

”AgeThinkTank on tärkeä kannanotto Pfi-zerilta ja osallistujilta, koska se osoittaa,

että Suomesta löytyy aitoa halua paneutua van-henemisen mahdollisuuksiin.

Tarkoitus on luoda aiempaa paremmat puit-teet suomalaiselle keskustelulle vanhuustalou-desta. Ajatusriiheen osallistuvien eri alojen asiantuntijoiden ideat ja näkemykset rikastutta-vat maaperää, josta toivottavasti alkaa versoa vahva ja kasvukykyinen vanhuustalous.

AgeThinkTank pyrkii antamaan myös suunta-viivoja ideoiden toteuttamiselle.”Alf Rehn, AgeThinkTankin vetäjä

Yhteiskunnallisen yrityksen Ilolla Oy:n kehittämä uu-si konsepti muuttaa eläkepommin resurssipommiksi tarjoamalla eläkeläisille töitä.

Työn laadun ja siihen käytettävän ajan määräävät eläkeläiset itse. Mitä haluat tehdä, kuinka kauan?

– Meillä tehdään ilolla, ei pelolla, konsultti- ja kehitysyhtiö Seedin toimitusjohtaja ja Ilolla Oy:n hallituksen puheenjohtaja marko parkkinen kertoo.

Hän suo eläkeläisille ilomielin työuran jälkeen ansaitut eläke-päivät, mutta haluaa tarjota mahdollisuuden myös työntekoon. Moni haluaa vielä tehdä tuottavaa työtä jäätyään eläkkeelle.

– Samalla voidaan ratkaista yhteiskunnallinen eläkepommion-gelma. Ilon kautta, Parkkinen kiteyttää.

Ilolla Oy:n unelmatehdaskonseptia voidaan liikuttaa eri puolille Suomea. Yritys tarjoaa fasiliteetit, ja tekijät ideoivat ja päättävät työnkuvansa itse asiakastarpeiden, omien halujensa ja lähtökohtiensa mukaan.

– Emme aseta rajoituksia. Jos tänään Heinolassa keksitään jotain toimivaa, se voidaan siirtää myös muualle myöhemmin. Työn laatu riippuu alueen eläkeläisistä. Teemme yhteistyötä kuntien kanssa tilojen hankkimiseksi, ja kunnat kommunikoivat puolestaan eläkkeelle jäävien kanssa, Parkkinen kertoo.

Konseptissa on luotu selkeät pelisäännöt, joissa muun muas-sa määritellään unelmatehtaissa tehdylle työlle arvo.

– Laskettu arvo jaetaan palkkana työntekijöille. Ensimmäinen unelmatehdas on tarkoitus avata joulun alla, Parkkinen kertoo.

Mikä on villin kortin ja heikon signaalin eroelina hiltunenmatkaopas tulevaisuuteen

tulevaisuuDen KesKeinen teKijä olet sinä itse. Omalla toiminnallasi voit vaikuttaa tulevaisuuden kulkuun tai voit varautua eri vaihtoehtoihin. Kirja esittelee selkeästi peruskäsitteet, mm. megatrendit, villit kortit ja hei-kot signaalit, ja käy läpi skenaariotekniikkaa ja ennakointia. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida, innovoida ja kommunikoida.

Käytännön esimerkit näyttävät, miten erilaiset organisaatiot käyttävät ennakointia strategisessa suunnittelussa.

Värikkään futuristin ensimmäinen kirja ei sinällään liity vanhustyöhön tai -talouteen, mutta se toimii kattavana ja koukuttavana oppaana kaikille tulevaisuudesta ja sen ennakoinnista kiinnostuneille.Ilm. toukokuu 2012, n. 250 s. www.talentumshop.fi

kiRJaUUTUUS!

koonneet tiina Ruulio, paula launonen

MinuaKo ne KutSuvat eläKe-

poMMiKSi... KaiKKea Sitä Kuulee!"

83

Vanhuudesta talouden uusi suunta

Vanhuustalous on nimitys sille talouden osal-le, jossa vanhat itse ovat sekä tuottajia että

käyttäjiä. Taustalla on oivallus, jonka mukaan ikääntyvä väestö on mahdollisuus. Käsitteen on lanseerannut professori alf rehn.

rehnin teesit

• Ihmiskunta vanhenee kiihtyvää vauhtia, ja elin-iät pitenevät.

• Tämän vuosituhannen vanhukset ovat edel-täviä vanhussukupolvia pirteämpi, vaativampi, koulutetumpi ja varakkaampi kansanosa.

• Demografinen kehitys asettaa yhteiskunnalle uusia haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan laajoja verkostoja.

• Väestön vanheneminen vaikuttaa esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun, liikennöintiin, kuluttami-seen ja palvelurakenteisiin.

• Suomen seniorit ovat koulutettuja, hyväkuntoi-sia ja aktiivisia.

• Vanhuustalous edesauttaa Suomen yrittäjyyt-tä ja talouskasvua.

• Vanhuustalous ulottuu laajasti eri sektoreille hoiva-alasta luovaan talouteen.

• Ikäihmisillä on runsaasti annettavaa Suomen innovaatiojärjestelmälle.

• Seniorit ovat muutosvoima, jonka mahdolli-suuksia ei vielä olla oivallettu riittävästi.

• Vanhuustaloudesta voi löytyä kasvubisneksiä, tuottavia investointikohteita sekä kansainvälises-ti kiinnostavia tuotteita ja palveluja.

• Vanhuustaloudessa bisnes ja yhteiskunnalli-nen hyvä tuottavat kestäviä ratkaisuja.

• Suomi voi ottaa etulyöntiaseman vanhuusta-louden suunnannäyttäjänä.

• Vanhuustalous on innostava vaihtoehto myös nuorille yrittäjille.

Lähde: Vanhuustalous – The Gericonomy. Alf Rehn. Joulukuu 2011

kaikilla länsimailla on Suomen tavoin vaikeuk-sia löytää reittiä ulos talouskriisistä. Suomi ajelehtii vailla suuntaa, strategisen toiminnan sijasta selitellään. Mutta tämä on vain todelli-

suuden toinen puoli. Suomalaisten edessä siintävät myös suunnattomat mahdollisuudet.

Kaksi erilaista ajattelijaa pureutuu valtion, yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten ongelmiin, suorasanai-sesti ja kumartelematta vanhustaloutta käsittelevässä kirjassaan. Ottamalla vauhtia Suomen lähimenneisyydes-tä he hahmottelevat uutta strategiaa maailman parhaalle maalle, yllättävin avauksin ja kärkkäin kääntein. risto e.j. penttilä ja alf rehn hahmottavat kaksi vaihtoehtoa tieksi ulos talouskriisistä ja Suomen tulevaisuudeksi. Suunnaton Suomi. Kaksi vaihtoehtoista Suomea. Bookplus.fi-kaupassa hinta 20,95 euroa.

vanhuustaloutta ja viisaiden Miesten visioita

senioriyrittäjät tulevat

kuka innovoi eli keksii uutta tulevaisuutta? Ar-vovaltaisen Massachusettes of Technologyn artikkeli viittaakin aivan muualle kuin nuoriin nopeasti urallaan edenneisiin innovaattori-

älykköihin, joihin sana innovaatio usein yhdistetään.SmartMoney-nettilehden blogisti Glenn ruffenach

kirjoittaa seniorikansalaisten yrittäjyyden noususta viit-taamalla kyseiseen artikkeliin.

Artikkelissa todetaan nasevasti, että ”nykyajan inno-vaatiot vanhenevat nopeasti”. Tällä ei suinkaan tarkoiteta sitä, että innovaatioiden elinkaari lyhenisi olennaisesti, vaan että niiden takana on yhä useammin vähintäänkin 50 vuotta täyttänyt henkilö.

Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja vivek Wadha myön-tää artikkelissaan ”Innovaatiot ilman ikärajaa”, että nuoret aikuiset johtavat silloin kuin puhutaan vaikkapa innovatii-visten mobiili- ja internet-yhtiöiden perustamisesta. Mut-ta yksin ideat eivät takaa menestystä. Ideat kun täytyy osata kääntää aikomuksiksi ja aikomukset menestyksel-liseksi liiketoiminnaksi.

Kaikkeen tähän tarvitaan liiketoimintaosaamista, joh-tamistaitoja ja kypsyyttä, jotka kaikki viittaavat ikään. Iästä on hyötyä erityisesti ns. vanhoilla tieteenaloilla, jot-ka kehittyvät nekin hyvin nopeasti.

Näin varmistat, että voit vanhuksena hoivakodissa asuessasi osallistua leipomiseen. Ja jopa syödä leipomuksiasi**PEruStuu EMPi i r iS i in tutk iMukS i in, jotka oSoit tavat Et tä tällä HEtkElläkodinoM aiS iSSa HoivaykS iköiSSä Ei

voida lEiPoa yHdESSä vanHuStEn kanSSa,koSka HEi l lä Ei olE HygiEniaPaSSia.

Vihdoin lupa leipoa pullaa!Hygienkompeteskort/ Food Hygiene Card

Ennakoi tulevaisuutta - hanki hygieniapassi!

84

an

na

py

lK

Kä

ne

n t

ote

utu

S S

an

na

ny

lé

n

85

–Liikevaihto oli jo alkuvuosina muutamia satojatuhansia euro-ja, ja viime vuonna yli 1,2 mil-

joonaa, kertoo Metsäpolku Oy:n toimitusjohtaja mika saukkonen.

Aluksi tilaukset tulivat puhelimitse ja pape-rilomakkeilla. Nykyään tärkeä myyntikanava on ympäri vuorokauden palveleva verkkokauppa. Sen rinnalla puhelin on säilyttänyt asemansa.

– Asiakkaamme haluavat henkilökohtaista palvelua, ja meille voi soittaa joka päivä kah-deksasta neljään, Saukkonen kertoo.

TENA ja Attends -inkontinenssisuojien ohel-la valikoimassa on erilaisia liikkumisen, syömi-sen ja ruoanvalmistuksen apuvälineitä.

Nopeat toimitukset ja asiantunteva palvelu ovat tekijät, joilla Metsäpolku aikoo menes-tyä jatkossakin. Saukkonen sanoo, etteivät päivittäistavarakauppoissa ja apteekeissa myytävät inkontinenssisuojat horjuta erikois-osaajan asemaa.

– Tavallisesta kaupasta ei löydy laajaa mal-li- ja kokovalikoimaa eriasteisiin vaivoihin. Me myös lähetämme ilmaisen näytteen, ellei asia-kas ole varma, minkälainen tuote palvelisi par-haiten juuri häntä.

Mikäli bisnes kehittyy kuten Saukkonen visioi, muutaman vuoden kuluttua Suomeen ilmestyy apuvälineisiin erikoistunut vähittäis-kauppaketju.

– Väestö ikääntyy, hoivavälineitä tarvitaan koko ajan enemmän, eivätkä erilaiset vaivat enää ole tabu, vaan arkinen asia, josta saa puhua.

Tällä hetkellä Metsäpolun varasto ja myyn-tikonttori sijaitsevat Vantaalla. Markkina-alue ulottuu Utsjoelta Hankoon. paula launonen

Vaippakaupan pioneeri ja erikoisosaaja

85

kun yrittäjä riku aSikainEn 1992 PEruSti virtSankarkailu-

vaiPPojEn PoStiMyyntikauPan, liraHtEluSta PuHuttiin HySSytEl-

lEn, Eikä MarkEttiEn Hyllyillä näkynyt inkontinEnSSiSuojia.

vielä Kun SaiSi niitä SeKSuaaliteRveyS- tuotteita tilattua

KäteväSti SaMaSta KaupaSta!

Päivitä muistiosaamisesi joko Turussa tai Tampereella

MUISTIHOITAJAKOULUTUS Kymmenen lähipäivää sisältävä koulutus- kokonaisuus käynnistyy elokuussa 2012. Varmista paikkasi hakemalla jo nyt!

MUISTIKUNTOUTUKSEN LÄÄKKEETTÖMIÄ MENETELMIÄ Alkaa elokuussa 2012 Kankaanpään opistolla.

Lisätiedot ja hakulomakeet www.kankaanpaanopisto.fi kaarina.ketola@kankaanpaa.fi

elovena.fi

Vaalii viisaasti syömisen taitoa.

Tässä maassa on aina osattupitää itsestä huolta.

Voimaa päivääsi kuitupitoisilla ja marjaisan maukkailla Elovena Välipalajuomilla.

Tuotteet löydät kauppasi kylmähyllystä!

Tarvitsemme jatkuvasti sijaisia eri hoitoyksikköihimme. Ilmoittaudu sijaiseksi sijaispankkiin ja tee töitä juuri kun se sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa

www.porvoo.fi /rekry.

40 MINUUTTIA HELSINGISTÄ.

AUTA & TIENAA!

TÖITÄELDEM Pilottikoulutus 10.10.-12.12.2012! Tule saamaan uusia näkökulmia ja väli-neitä muistisairaiden parissa tehtävään ammatilliseen työhön. Maksuton!

Muistisairaat ja turvallinen ympäristö -seminaari 29.5.2012 klo 8.30-15.30.Laita kalenteriin syksyn seminaari 4.10.2012!

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN: www.diak.fi/taydennyskoulutus

Eldem –projekti (Muistisairaitten henkilöiden hyvinvointi ja turvallinen ympäristö) on vuo-sina 2011-2013 Suomessa ja Virossa toteutuva yhteistyöprojekti. Projektin päämääränä on lisätä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tietoa ja ymmärrystä muistisairauksista, tukea muistisairaiden ja heidän omaistensa osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä sekä tehdä esityksiä palvelujen kehittämiseksi. www.eldemproject.eu

Monta tapaaparantaa maailmaa.

facebook.com/diakamk

Mai

ja 4

5v

elovena.fi

Vaalii viisaasti syömisen taitoa.

Tässä maassa on aina osattupitää itsestä huolta.

Voimaa päivääsi kuitupitoisilla ja marjaisan maukkailla Elovena Välipalajuomilla.

Tuotteet löydät kauppasi kylmähyllystä!

Saimatext Oy, InnoOmnia, Kirkkokatu 16 A, EspooGsm 040 541 0696, raija.kivinen@saimatext.fi, www.saimatext.fi

Etenkin aivot ovat kiireen ja paineiden keskellä kovilla. Niiden epätasapainotila tulee esiin uni- ja muistamisvaikeuksina, unetto-muutena, alakulona, väsymyksenä, haluttomuutena ja päänsärkyinä. Tämä on usein vasta alkua matkalla vakavampaan aivojen epätasapai-notilaan. Ongelmat eivät synny itse aivojen toimimattomuudesta, vaan niiden hoitamattomuudesta. Apua on kuitenkin tarjolla. Aivojen hyvinvointi on jokaisen ulottu-

villa ja me voimme tukea ja auttaa sinua sen löytämisessä. Kursseillamme kannustam-me liikunnan iloon, aitoihin ruokavalintoihin sekä elämästä nauttimiseen erilaisilla aivoja hellivillä tavoilla. Opit huolehti-maan aivoistasi ja osaat auttaa myös läheisiäsi. Opit keinoja, jotka auttavat sinua nautti-maan myös omasta ikäänty-misestäsi, ja jopa toipumaan jo syntyneistä vauriotiloista.

Saimatext Oy:n kehittämät nautin-nolliset ja elämykselliset Autuutta aivoille -kurssit ja -matkat voivat muuttaa elämän, sanovat tyytyväi-set asiakkaamme.

Yritys tarjoaa myös: o henkilökohtainen aivovalmennus o lyhytkurssit ja luennot o viikonloppukurssit yksityishen-kilöille Espoossa/150 € la-su o konsultointi yrityksille ja yksityishenkilöille o Autuutta aivoille -kurssit ja -matkat Suomessa ja Kreikassa o Aivoautuuttaja™-koulutus o Digiähkyn taltutus -kurssit

Haluatko meidät pitämään kursseja tai luennoimaan paikkakunnallesi? Ota yhteyttä: Raija Kivinen, 040 5410696.

Jo neljäs vuosi: suosittu kreetalaisen ruokavalion, luontopatikoinnin ja aivojen hellimisen elämysviikko Kreetalla 8.-15.9.2012. Ota yhteyttä: Jouko Isometsä, 040 556 8880 ja lue lisää www.autuuttaaivoille.fi

Vielä ehdit ihanalle matkalle!Autuutta aivoille -kurssi Kreetalla

8.9.-15.09.2012 yhteistyössä Viva-lehden kanssa.

Aivot kaipaavat autuuttaEnsin kasvatetaan lapsia, sitten hoidetaan ikääntyviä vanhempia, ja töissä voidaan vielä hoitaa sairaita ja senioreita. Arki on kiireistä, stressaavaa ja tiukkaa. Moni elää kroonisen stressin ja väsymyksen puristuksessa, mutta laiminlyö oman itsensä hoitamisen.

Vanhustyö-SeniorarbeteVuoden 2012 teemoja ovat• Ajankohtaista tutkimustietoa• Arjen teknologiaa• Virikkeitä ja virkistystä vanhustyöhön• Yhdessä vahvempia• Osallistuvat seniorit• Asuminen, koti ja palvelut

Alan vahva asiantuntija

Katso lisäksi www.vtkl.fi > Tapahtumat ja koulutuksetJulkaisut ja tuotteet www.vtkl.fi > Verkkokauppa

Vanhustenpäivä 7.10.2012Vanhustenviikko 7.10. – 14.10.2012

TEEMANA: Yhdessä vahvempia – Starkare tillsammans!

Vaikuttavaa vanhustyötä!– vuodesta 1949

• Jäsentoimintaa, 340 jäsenyhteisöä• Edunvalvontaa ja vaikuttamista• Kehittämis- ja tutkimustoimintaa• Vanhustyö-lehti

Neljän polven treffi t -haastakampanjawww.ikapolvet.fi

1 2012TEEMA: Ajankohtaista tutkimustietoa

Konsensuskokous 2012Kohti parempaa vanhuutta

Tutkimus antaamonipuolisen kuvanyksinäisyydestä

Turvallista lääkehoitoa ja moniammatillistayhteistyötä Lapualla

Vanhustyön keskusliitto jaVanhustenpäivä ja -viikko

myös Facebookissa!

Dementiatyön passi® 2 pv Helsinki 15.–16.10.2012

Kysy myös tilauskoulutuksiamme!

Katso lisää:

www.villaconsulting.fi

Aleksanterinkatu 20, 3.krs, 06100 PorvooAsiakaspalvelu ma-to klo 9-15, pe klo 9-14

oppisopimus@opso.fi, www.opso.fi

Soita, niin kerron lisää!Heikki Raitavuo, puh. 040 833 6432heikki.raitavuo@opso.fi

LÄHIHOITAJAN tutkinto?Kiinnostaako

Oppisopimus on käytännönläheinentapa opiskella ammattiin.

Fazer: 87x50

Kärsitkö B12-vitamiinin puutteesta? Betolvex on ratkaisu. Lue lisää osoitteesta www.betolvex.�

Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, www.actavis. , www.betolvex.

B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita. Oireet voivat ilmetä lihasheikkoutena tai tunnon ja muistin häiriöinä. B12-vitamiinin puutetta on pääasiassa ikääntyneillä, kymmenes osalla yli 65-vuotiaista suomalaisista on todettu B12-vitamiinin puute.

Betolvex 1 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu B12-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn ja hoi toon. Betolvex on itsehoitolääke, joka on saatavilla 30 ja 100 tabletin pakkauksissa vain apteekista ilman reseptiä.

Betolvex 1 mg kalvopäällysteiset tabletit. Vaikuttava aine: Syanokobalamiini. Käyttötarkoitus: B12-vitamiinin puutoksen ehkäisy ja hoito. B12-puutos, johon liittyy keliakia. B12-vitamiinin imeytymishäiriöt, sen lisääntynyt tarve tai erittyminen. Kasvis-ruokavalio. Annostus ja antotapa: Aikuisille: Aloitusannos: 2–4 tablettia vuorokaudessa. Ylläpito annos: 1 tabletti vuorokaudes-sa. B12-vitamiinin puutoksen syy tulee selvittää ennen hoidon aloitusta. Raskaus ja imetys: Voidaan käyttää raskauden ja im-etyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Pakkaukset ja hinnat: 30 tabl. 13,10 € ja 100 tabl. 26,67 €. Lisätietoja: Actavis Oy, 09-348 233 ja www.betolvex.

B12-vitamiini on yksi ihmisen elimistölle välttämättömistä vitamiineista. Sitä tarvitaan kehon eri solujen normaaliin toimintaan, kasvuun ja erikoistumiseen. B12-vitamiinin puutoksen on todettu olevan yhteydessä muistiongelmiin ja mahdollisesti lisäävän muistisairauksien riskiä.

B12-vitamiinin puutokselle suurin altistava tekijä on ikääntyminen. Jopa 10 %:lla yli 65-vuotiaista suomalaisista on todettu B12-vitamiinin puutetta. Myös tiukan kasvisruokavalion noudattaminen tai liha- ja maitotuotteiden käytön vähäisyys vähentää pitoisuuksia, sillä B12-vitamiinin ainoa lähde on eläinperäinen ruokavalio, pääasiassa punainen liha, maksa ja maitotuotteet. Iäkkäillä puutteen syy on yleensä B12-vitamiinin imeytymisen häiriö, jonka voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa muistiongelmiasurkastuttava

mahalaukun tulehdus eliatro  nen gastriitti. B12-vitamiinin puute voi syntyä myös riittämättömästä saannista yksipuolistuvan ruokavalion myötä. Lisäksi tietyt lääkkeet, kuten närästys- ja jotkut diabetes-lääkkeet, saattavat heikentää imeytymistä. B12-vitamiinin puutosta voikin ehkäistä monipuolisen ravinnon sekä myös apteekista saatavan B12-vitamiinilisän avulla. Saanti-suositus on aikuisille ja raskaana oleville 2 mikrogrammaa sekä imettäville 2,5 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Ennaltaehkäisy on tärkeääOireiltaan B12-vitamiinin puutos on moni-ulotteinen ja yksilöllinen, ja se voidaan varmistaa verikokeella. Elimistössä B12-vitamiini keskittyy maksaan. Mikäli vitamiinia ei saada ravinnosta tarpeeksi, maksan varastot riittävät yleensä 3-5 vuotta. Tämän takia myös vitamiinin puutostila on vaikea havaita,

ja sen ilmaantumiseen saattaa mennä vuosia. Puutostila voi aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita kuten lihasheikkoutta tai tunto- ja muistihäiriöitä. Muistisairaudet ovat Suomessa kansantauti, ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä jonkinlaisesta muistihäiriöstä. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mu-kaan oikea B12-vitamiinipitoisuus voi olla yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua A l z h e i m e r i n -tautiin(1).

1.Neurology. 2010 Oct 19;75(16):1408-14

B12-vitamiinin puutosvoi aiheuttaa muistiongelmia

4/20

12

Proudage_Betolvex 4_2012_Actavis.indd 1 4/5/2012 12:40:38 PM

Pienin askelin terveemmäksi kansaksi.Pfi zerin aloittama Maailman Tervein Kansa 2015 on kumppanuus-hanke, jonka tavoitteena on auttaa suomalaiset maailman terveimmäksi kansaksi vuoteen 2015 mennessä. Rohkaisemme suomalaisia pitämään parempaa huolta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä vaikut-tamaan omaan terveyteensä päivittäisillä elämäntapavalinnoilla. Tavoit-teen saavuttamiseksi tarvitaan joukkojen voimaa – yhteistyökumppanei-ta ja koko Suomen kansaa. Pienillä teoilla voimme saada aikaan suuria tuloksia.

www.terveinkansa.fi

Pfi zer on lääkeyritys, jonka tehtä-vänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmas-sa. Pfi zer tutkii ja kehittää uusia lääkkeitä, hoitomuotoja ja rokot-teita. Käytämme tutkimukseen ja kehitykseen noin 7 miljardia euroa vuodessa.

www.pfi zer.fi

PFI_

ILM

_311

011_

4

VA NHUS T YÖN K EH I T TÄ J Ä N A BC

Järjestelmä on varten, ihminen ei ole järjestelmää varten.

ihmistä

KoKeile.

Leikittele ideoilla.

Mahdotto- millakin!

M A H d o T T o M I N A I d E o I T A o N T o T E U T E T T U A I N A . T o T e u T u k s e n j ä l k e e n N I I S T Ä o N T U l l U T T A V A l l I S I A .

Lue muiden alojen ammattikirjallisuutta ja yhdistele niistä saatuja ideoita vanhustyöhön. Epätavanomaisesti.

” M I K S I ? ” S I J A S T A K Y S Y ”miten?”

ole rohKea.

Unohda tähän asti oppimasi ja laita pakka sekaisin!.

an

na

Py

lkk

än

en t

ote

utu

s s

an

na

ny

lén

P r o U d A g E : N P A T E N T o I M A