1

2

Pudasjärven kaupungin hyvinvointikertomus

Tarkoitus ja tavoitteet:

Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin

vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen avulla saadaan koottua oleellinen hyvinvointitieto osaksi

kaupungin suunnittelua ja päätöksentekoa. Hyvinvointikertomus toimii kuntalaisten

hyvinvoinnin edistämisen perustana. Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä

arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden

välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon

kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa.

Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden

arvioinnissa.

Päätös hyvinvointikertomuksen laatimisesta on tehty Pudasjärven kaupunginvaltuustossa

23.2.2012 § 5. Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa. Vuosittain kootaan

tiiviimpi katsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi.

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Hyvinvointikertomuksen valmistelusta vastaa johtoryhmän nimeämä poikkihallinnollinen

hyvinvointityöryhmä. Työryhmään on nimetty Pudasjärven kaupungin työntekijät Sampo

Laakkonen, Sari Ranua, Eero Talala, Sinikka Timonen sekä Oulunkaaren kuntayhtymän

työntekijät Kirsi Kipinä, Soili Kortetjärvi, Laila Lauhikari, Tuula Tolkkinen. Työryhmää on

täydennetty 1.9.2012 alkaen seuraavilla henkilöillä Kaarina Daavittila, Esko Ahonen, Timo

Puolakanaho sekä Sari Ranuan vanhempainloman sijaisena Ritva Kinnula. Kaupungin

johtoryhmä toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä.

2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja

toimintasuunnitelmassa

Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman

kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen

hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa.

3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet

Kuntasuunnitelman mukaisesti kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen ja

elinvoimapolitiikan toteuttaminen. Pudasjärvellä panostetaan viihtyisyyteen ja huoliteltuun

ympäristöön. Alueen asukkaiden ja matkailijoiden hyvinvointia parannetaan tarjoamalla

nykyaikaiset palvelut ja virkistysmahdollisuudet. Pudasjärvellä tuotetaan palveluja koko

harvaan asutulla alueella. HARVA –ohjelman mukaisesti panostetaan kunnan asukkaiden

mahdollisuuteen asua kotonaan pitkistä välimatkoista huolimatta. Työvoiman saatavuutta

halutaan varmistaa mm. maahanmuuttoa tukemalla.

3

Kuntasuunnitelman mukaiset hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet ovat

tällä hetkellä

1) Elinvoiman vahvistaminen ja elinvoimapolitiikan toteuttaminen

- Yrityselinkeinot

- ennaltaehkäisevät palvelut

- aktiivinen ikääntyminen

2) Viihtyisä ja turvallinen ympäristö

- maisemointi, kaavoitus, esteettömät ratkaisut

- virkistysmahdollisuudet, ulkoilualueiden kehittäminen

3) Työvoiman saatavuus ja osaaminen

- koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja nouseva koulutustaso

- Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestössä nostetaan 10 %:iin

4) Hyvinvointia tukevat palvelut

- toimivat lähipalvelut

- liikenneturvallisuus

- pudasjärveläinen -luonnostaan liikkuva

- laajakaistayhteydet

Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai

jotka muuten ohjaavat toimintaa:

Kuntasuunnitelma 2012 - 2018

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus 2012/Pudasjärven kaupunki ja Oulunkaaren kuntayhtymä

HARVA-ohjelma

Kotouttamisohjelma 2009

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

Lastensuojelusuunnitelma

Oppilashuoltostrategia

Päihdestrategia ja – polku

Pudasjärven kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma

Pudasjärven kaupungin terveysliikuntaohjelma, valmisteilla

Hyvinvointikertomus sisältää keskeiset tutkimustulokset kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Pudasjärvellä. (Kohtaan: Muut hyvinvointitiedot) Tutkimuksen ovat toteuttaneet Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ja terveyden edistämisen koulutusohjelman ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon opiskelijat

4

Amira Bushnaief, Piia Jokikokko, Erja Kaakkuriniemi, Johanna Kovaniemi, Hanna Laurila, Heljä Rahikkala, Erja Saarela ja Leila Ukkola.

4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus

Väestö

5

Kaupungin väkiluku on ollut kokonaisuudessaan laskussa, sen sijaan Kurenalan keskustan väkiluvussa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia. Tavoitteena on, että Pudasjärven asukasluku saadaan nousuun ja että verotulot sekä matkailutulo kasvavat valtakunnan keskimääräisen kasvun mukaisesti. Asukkaiden keski-ikä kuitenkin nousee ja oppilasmäärät ovat laskussa. Asukkaiden keski-iän kasvun pysäyttäminen ja väkiluvun lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita kaupungin elinvoimaisuuden ja sen palvelujen turvaamiseksi.

Pudasjärvelle tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat elinkeinot, kuten, uusiutuvan energian raaka-ainevarojen hyödyntäminen, maa- ja metsätalous, puutuoteteollisuus sekä elintarvikejalostus, porotalous, bioenergian raaka-ainetuotanto ja matkailu.

Viihtyisä ja turvallinen ympäristö (Maisemointi, kaavoitus, esteettömät ratkaisut,

liikenneturvallisuus)

Kunnan velvoitteena on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen. Kaavoitus ohjaa merkittävästi ihmisten hyvinvointia ja viihtyisää asuinympäristöä. Kaavoituksella pyritään edistämään Pudasjärven maankäyttöä uuden kuntastrategian päämäärien saavuttamiseksi. Kaavoituksessa on kiinnitettävän huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, vesistön laadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen, unohtamatta tulvan asettamat rajoitukset rakentamiselle. Suunnittelutilanteen muutokset edellyttävät nykyisen rakenteen tiivistämistä ja kehittämistä. Kurenalan keskusta sijoittuu liikenteellisesti vilkkaan VT 20:n varteen Iijoen varrelle. VT 20 ja Iijoen hyödyntäminen on kirjattu kuntastrategian tavoitteisiin. Vaikka nämä keskustaa osiin jakavat väylät osaltaan merkittävästi vaikeuttavat alueen maankäytön suunnittelua ja rajoittavat maankäyttövaihtoehtoja, niihin liittyy myös merkittäviä mahdollisuuksia ja vetovoimatekijöitä keskustan kehittämisen kannalta. Yleiskaavan uusimisen yhteydessä on tarvetta hyödyntää molempia em. tekijöitä ydinalueen kaupunkirakenteen ja -kuvan kehittämisessä. Rakenteen muutokset pyritään ohjaamaan siten, että turvataan ydinalueen palvelujen toimintamahdollisuudet samalla matkailijoiden ja kaupunkilaisten palvelujen saavutettavuutta parantaen. Suunnittelussa huomioidaan myös alueen luontaiset vahvuudet (vesistöt - luonto- tunturimaisema – kulttuuriympäristöt). Rakentamisen vaikutus asukkaiden hyvinvointiin tulee huomioida päätöksenteossa. Väestönkehitys edellyttää varautumista vanhusten asumismuotojen lisäämisen ja parantamiseen. Keskittäminen tuo logistista hyötyä, mutta ei aina eheytä yhdyskuntarakentamista. Esteettömyys ja energiatehokkuus ovat nykyisen rakentamisen lähtökohtia ja niillä on merkitystä kaikkien asukkaiden hyvinvointiin. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen esteettömyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä asetetuille tavoitteille. Pudasjärven tulee asettaa rakentamisen suunnittelun tavoitteeksi muun muassa turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luominen. Rakennetun ympäristön kunnosta huolehtiminen tuo viihtyisyyttä. Asukkaidensa hyvinvointia edistetään myös kehittämällä luonnonhoitoa ja luontomatkailun edellytysten parantamista. Luonnonhoitotoimilla edistetään luonnon monimuotoisuutta, maisemanhoitoa ja luontotyyppien suojelua (Pudasjärvi luonnostaan tunnettu). Virkistysalueiden kunnostuksen myötä kaupunkilaisten mahdollisuudet nauttia vesistöistä ja niiden tarjoamista maisemista ovat parantuneet ydinkeskustan puistoalueilla. Rikas ja monimuotoinen luonto on myös asumisen ja vapaa-ajanvieton kannalta merkittävä houkuttelevuustekijä. Luonnon läheisyys, puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat maailmalla kasvavia trendejä, joihin Pudasjärven tulevaisuus voimakkaasti rakentuu. Vaikka vapaiden tonttien määrä Pudasjärvellä sinällään riittäisi lukumääräisesti turvaaman rakentamismahdollisuudet suhteellisen pitkälle tulevaisuuteen, tonttitarjonnan eräänlainen

6

yksipuolisuus saattaa osaltaan olla toteutumista rajoittava osatekijä. Tulevaisuutta ajatellen Pudasjärven alueella voisi olla tarve nykyistä monipuolisempaan ja vetovoimaisempaan tonttitarjontaan (sijainti, rakentamistapa ja -tyylit, maisematekijät). Hirsitalokorttelialue on askel rohkeaan suuntaan. Jätevesijärjestelmien ja jätevesipuhdistamoiden kehittyminen turvaa nykyisin vanhojen kyläkeskusten asuttuna pysymisen. Kylien tulisi suunnata kehitystä varsinkin yhteisten jätevesipuhdistamoiden suuntaan. Olennainen osa hyvinvointia on arjen turvallisuudesta huolehtiminen ja toiminnan painottaminen ennaltaehkäisevään työhön. Palo- ja pelastustoimi, sairaankuljetus, rikoksentorjuntatyö, syrjäytymisen ennalta ehkäisy sekä liikenneturvallisuussuunnittelu ovat kunnan välineitä huolehtia välittömästä arjen turvallisuudesta. Tieverkkoa Pudasjärvellä on 2 500 kilometriä, josta Tiehallinnon ylläpitämää tiestöä on 830 kilometriä. Kunnan kaavateitä 47 kilometriä ja yksityisteitä 590 kilometriä. Pudasjärven liikenteen tärkein väylä on Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20, joka on myös vilkas matkailuliikenteen käyttämä reitti. Ajoneuvoliikenteen ohella Pudasjärvellä on laajat maasto- ja vesiretkeilyreitit. Latujen ja polkujen ohella Pudasjärvellä on satoja kilometrejä kaupungin ja metsähallituksen ylläpitämiä kelkkailureittejä ja -uria. VT 20 risteys- ja liittymäjärjestelyjä on 2000 -luvulla parannettu ja paikoin muutettu alueelle laadittujen asemakaava- ja liikennesuunnitelmien mukaisesti. Turvalliseen liikkumiseen vaikuttaa myös kasvatus niin kotona kuin koulussa. Liikennekasvatussuunnitelma antaa hyvän pohjan liikennekasvatustyölle. Liikennekasvatuksen teemat, ikäryhmittäiset opetuksen painopisteet ja sitoutuminen elinkaaren mittaiseen liikenneturvallisuustyöhön ovat välineitä pitää esillä liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden tärkeyttä. Liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on muokata asenteitamme toiset huomioivaan turvallisempaan liikkumiseen. Liikennekasvatuksella annetaan valmiuksia turvalliseen liikkumisen osaamiseen ja asenteisiin painottuvalla työllä. Liikenneturvallisuustyön tulee tavoittaa kaikki ikäryhmät. Tärkeän perustan tulokselliselle liikennekasvatukselle antaa se, että eri organisaatioissa työskentelevillä on käytössään riittävä osaaminen ja työkalut. Toiset huomioiden teemme Pudasjärvestä turvallisemman.

Virkistysmahdollisuudet, ulkoilualueiden kehittäminen

Arkinen liikkumis- ja virkistysympäristömme muokkautuu kaavoituksella, yhteiskuntasuunnittelulla, liikenneratkaisuilla sekä luonnon läheisyydellä. Pudasjärven kaupungin kaavoituksesta vastaa kaupunginhallitus yhdessä teknisen toimen kanssa. Liikuntapalveluiden henkilökunta vastaa liikuntapaikkojen kehittämisestä ja kunnossapidon sujuvuudesta yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Pudasjärven alueella metsähallituksen ja kaupungin vastuulla ovat virkistyskäytön palvelut, rakenteet ja opastus. Reitistöjen kunnossapitoon osallistuvat myös yksityiset yrittäjät sekä kolmas sektori. Lähiympäristön olosuhteiden kokonaisuus on ratkaiseva kansalaisten aktiivisen elämäntapaan kannustamisessa. Tämä edellyttää tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä. Kansalaisnäkökulman huomioiminen on tärkeää olosuhteiden kehittämisessä. Hyvässä suunnittelussa on myös huomioitava riittävä tiedottaminen. Hyvinvoivassa kunnassa arki- ja lähiliikunnan olosuhteet mahdollistavat arjen valintojen kautta liikunnallisen elämäntavan. Koulujen tilojen ja ympäristön suunnittelu tulee olla kokonaisvaltainen, moniammatillinen ja käyttäjiä kuunteleva. Kouluissa hyvinvoinnin tavoitteena on luoda liikunnallinen toimintakulttuuri sekä vakiinnuttaa peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Turvalliset koulumatkat houkuttelevat liikkumaan matkat pyöräillen tai kävellen jolloin osa päivittäisesta liikunnasta tulee luonnollisesti.

7

Pudasjärveläinen -luonnostaan liikkuva

Kuntalaisten liikunta-aktiivisuudella on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Liikunta on tärkeää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Liikunta antaa myös elämyksiä ja edistää yhteisöllisyyttä. Liikunta kuuluu liikuntatoimen lisäksi kunnan kaikkien toimialojen tehtäviin. Kuntalaiset kohtaavat liikunnan harrastuksissaan ja arkiliikkumisessan kunnan kaikkien toimialojen ratkaisuissa.

Pudasjärvellä valmistuu 2012 moniammatillisen työryhmän tuloksena kaikenikäisiä koskeva terveysliikuntaohjelma. Terveysliikunnalla tarkoitetaan sellaista fyysistä aktiivisuutta, joka tuottaa terveydelle edullisia vaikutuksia hyvällä hyötysuhteella. Terveysliikunta lisää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia pienin riskein. Terveysliikunta pitää sisällään harraste- ja kuntoliikunnan sekä arki- ja hyötyliikunnan. Myös kuntouttavan liikunnan voidaan katsoa olevan terveysliikuntaa.

Terveysliikuntaohjelmaa toteuttaessa tulisi saada kattava tieto kuntalaisten ja eri hallintokuntien toiveista ja kehitysehdotuksista koskien terveysliikuntaa jotta tätä pystytään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti. Tärkeää on myös saada päättäjät, virkamiesjohto ja eri ammattiryhmät sitoutumaan ennaltaehkäisevään työhön liikunnan avulla. Heidän on hyvä tiedostaa kansanterveydellisen ja taloudellisen merkityksen ja muut hyödyt terveysliikunnasta pitkällä tähtäimellä jolloin myös ohjatut resurssit ovat riittävät nyt ja tulevaisuudessa. Terveysliikunnan tulokset tulee olla mitattavissa eri mittareilla. Urheiluseurat ja muut järjestöt tukevat Pudasjärveläistä liikuntakulttuuria monella tavalla. He järjestävät laadukasta ohjattua toimintaa ja edistävät matkailua liikuntamatkailun saralla. Seurat ovat omalta osaltaan luomassa viihtyvyyttä lisää Pudasjärvellä.

Terveysliikuntaohjelman tavoitteet:

- tarjota kuntalaisille liikuntaa tasa-arvoisesti - Liikuntapalvelut järjestetään niin, ettei sukupuoli, välimatkat, liikuntarajoitteet, talous,

koulutustaso, kulttuuriset erot tai ikä ole esteenä osallistumiseen - pudasjärveläisen tulisi liikkua omien lähtökohtiensa ja tavoitteidensa mukaan

terveytensä kannalta riittävästi. Tärkeää on tiedostaa omavastuu liikunnasta ja kokea sen tärkeäksi itselleen.

- Liikuntaneuvonnan lisääminen tukee omaehtoista liikuntaa ja sitä tulisi Pudasjärvellä kehittää niin että se on järjestelmällistä.

- Kyläyhdistykset ja seurat ovat keskeisessä asemassa sivukylien liikunnan järjestämisessä.

- Liikuntaympäristöt on tärkeää pitää siistinä, turvallisena, esteettömänä, toimivana ja määrällisesti riittävinä liikuntaa houkuttelevana. Lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja kunnossapitoa tuetaan.

Kulttuuri- vapaa-aika ja nuorisotoimi

Kulttuuri-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden tehtävänä on tukea eri puolilla kaupunkia elinvoimaisuutta ja tuottaa tasa-arvoisesti ja ennakkoluulottomasti monipuolisia palveluja, jotka edistävät kaikenikäisten kaupunkilaisten elinikäistä oppimista ja osaamista sekä vahvistavat harrastamista ja kulttuuria. Kansalaisopiston tavoite on huolehtia kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja kehittää ja edistää kokonaisvaltaisesti yksilöä, hänen terveyttään ja jaksamistaan. Tuottaa iloa, hyvinvointia ja elämistä rikastavia sisältöjä sosiaalisen osallistumisen, luovan tekemisen ja monipuolisen harrastamisen kautta. Kirjastopalvelujen tavoitteena on edistää paikallisen väestön tasapuolisia lukuharrastusmahdollisuuksia sekä tarjota kaikille kaupunkilaisille yhtäläiset mahdollisuudet elämänikäiseen koulutukseen ja sivistykseen. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen käyttöä sekä paikallisen kulttuuriperinteen edistämistä, tukemista ja järjestämistä.

8

Pudasjärven kotiseutu- museon tehtävänä on paikallisen kotiseutuperinteen säilyttäminen ja vaaliminen keräämällä, tallentamalla ja esittelemällä paikallista kulttuurihistoriaa. Nuorisopalvelujen tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Liikuntapalvelujen tavoitteena on tarjota eri-ikäisille laadukkaita, monipuolisia ja ympärivuotisia liikuntapalveluja sekä edistää liikunnan avulla terveyttä ja tukea seuroja ja järjestöjä. Yhdistykset ja muiden yhdistyksien sekä vapaaehtoisjärjestöjen panos Pudasjärveläisten

hyvinvoinnin edistäjänä on suuri. Eri-ikäisiä ihmisiä on mukana näissä ns. kolmannen

sektorin toimijoiden verkostoissa.

9

Väestö- ja perherakenne / yleiset

V1 = Pohjois-Pohjanmaa

V2 = Koko maa

V3 = Ilomantsi

V4 = Kemijärvi

V5 = Sotkamo

indikaattori arvo muutos V1

Pohj

V2

Koko

V3

Ilom

V4

Kemi

V5

Sotk

Väestö 31.12. 2011 8695 397887 5401270 5834 8295 10697

Muu kuin suomi, ruotsi tai

saame äidinkielenä / 1000

asukasta 2011

9,8 17,9 45,3 20,2 10,2 16,5

Nettomuutto / 1000 asukasta

2010 -9,7 0,1 2,6 -7,2 -2,7 3,1

Huoltosuhde, demografinen

2011 67,3 55,5 52,9 68,8 66,3 57,4

Lapsiperheet, % perheistä

2010 34,9 43,8 40 27,6 27,9 37,8

Yksinhuoltajaperheet, %

lapsiperheistä 2010 15,9 16,6 20,2 18,9 21,1 16,6

Koulutustasomittain 2010 230 341 335 223 258 296

Sairastavuusindeksi,

ikävakioitu 2010 135,2 - - 125,6 117,5 118,1

Asunnon muutostyöt ja

asuntoon kuuluvat laitteet ja

välineet, asiakkaita vuoden

aikana 2010

17 825 9580 11 30 -

Asunnon muutostyöt ja

asuntoon kuuluvat laitteet ja

välineet, 65 vuotta täyttäneitä

asiakkaita vuoden aikana,

kunnan kustantamat palvelut

(2006 alkaen) 2010

13 437 4747 7 5 -

Asunnottomat yksinäiset / 1000

asukasta 2011 - ??? 0,5 1,4 1,3 - -

10

Rakentaminen, % työllisistä (-

2007) 2007 8,9 7,4 6,6 7,3 6,9 9

Yhden hengen asuntokunnat,

% asuntokunnista 2010 40,7 38 41 44,1 43,3 37

Verotulot, euroa / asukas 2010 2419,6 3075,7 3414,2 2712,2 3054,1 2890,2

Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa

Pudasjärvellä muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien

kuntalaisten lukumäärä on noussut selkeästi vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2008 yhdelle

turvapaikanhakijalle myönnettiin kuntapaikka. Vuonna 2009 kuntapaikan saaneita oli yhteensä

14, vuonna 2010 34, vuonna 2011 37 ja tammi-syyskuussa 2012 62. Vuosina 2008 – 2011

kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat olivat pääsääntöisesti teini-ikäisiä ja aikuisia. Vuonna

2012 kuntaan saapui pakolaisryhmä (35 pakolaista), joista suurin osa on lapsia.

Avioliiton kautta kuntaan muualta muuttaneita ulkomaalaista alkuperää olevia on 40 – 50

ihmistä.

OSAO:n Pudasjärven yksikössä opiskelee eri linjoilla noin kymmenen ulkomaalaista opiskelijaa.

11

Pudasjärvellä lapsiperheitten osuus kaikista perheistä on melko tasaisesti laskenut vuodesta 2004

alkaen. Syntyvien lasten lukumäärä siis pienenee vähitellen vuosittain. Viime vuosina Pudasjärvelle on

syntynyt lapsia vuosittain n. 100.

12

Pudasjärvellä vuonna 2007 yksinhuoltajaperheitä oli 18 % kaikista lapsiperheistä. Sen jälkeen

yksinhuoltajien osuus on laskenut luvun ollessa vuonna 2009 15,5 % ja vuonna 2010 noin 16 %.

Perheasioiden sovittelua tarjoamalla pyritään ehkäisemään vanhempien eroja tarjoamalla

sovintomahdollisuutta vapaaehtoisella sovittelulla. Perheasioiden sovittelua tarjoaa perhepalvelut

perheneuvolassa.

Koulutustasomittain

Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 - vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan.

Pudasjärven koulutustasomittain viimeisimmän tilastotiedon mukaan (2010) on 230 eli peruskoulun jälkeen Pudasjärvellä asuva väestö on suorittanut keskimäärin 2,3 vuotta opintoja. Pohjois-Pohjanmaalla koulutustasomittain on 341 ja koko maassa 335. Pudasjärven koulutustasomittain on verrokkiyksiköittäin varsin alhainen. Keskiasteen koulutettuja on 42,1 %

13

pudasjärvisistä ja korkea-asteen koulutettuja vain 13,1 % asukkaista, mikä on pienin määrä tämän verrokkiryhmän kunnissa.

Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Sairastavuusindeksiluku kertoo yleistilanteen kunnan sairastavuudesta. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa.

Indeksiluku perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Pudasjärven väestö on ikääntyvää, monisairaita on paljon ja myös mielenterveysongelmien vuoksi työikäisiä ihmisiä on eläkkeellä suhteellisen paljon. Muistisairaudet ovat myös yleisiä ja niiden diagnosointiin ja varhaiseen hoitoon on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Pudasjärven terveysasemalla käy geriatri pitämässä vastaanottoa ja meillä on oma muistihoitaja.

14

Yhden hengen asuntokunnat ovat Pudasjärvellä lisääntyneet koko ajan vuodesta 2002 alkaen.

Puutetta on erityisesti pienistä asunnoista ja suuremmista asunnoista. Nykyinen asuntokanta on

lähinnä kaksiotyyppistä.

Pudasjärven kaupungin verotulot euroa / asukas on 1000 euroa pienempi kuin koko maan

keskiarvo ja kaikista alhaisin vertailukuntiin verrattuna. Osaltaan tähän vaikuttaa Pudasjärven

väestörakenne ja koko ajan pienenevä työikäisten määrä.

15

Lapset ja lapsiperheet

V1 = Pohjois-Pohjanmaa

V2 = Koko maa

V3 = Ilomantsi

V4 = Kemijärvi

V5 = Sotkamo

indikaattori arvo muutos V1

Pohj

V2

Koko

V3

Ilom

V4

Kemi

V5

Sotk

Ahtaasti asuvat

lapsiasuntokunnat, %

kaikista lapsiasuntokunnista

2010

42,5 31 29,5 42,3 31,9 31,8

Kodin ulkopuolelle sijoitetut

0-17-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä väestöstä

2010

1,1 1 1,3 2,2 2,2 0,9

Lasten pienituloisuusaste

2009 28 - 14,6 20,6 16,8 13,3

Toimeentulotukea saaneet

lapsiperheet, %

lapsiperheistä 2010

11,7 7,4 8,7 8,9 12,8 7,1

Kunnan kustantamassa

kokopäivähoidossa olleet 3-5

-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä väestöstä

2010

34,3 49,6 62,9 71,7 64,3 65,1

Perusterveydenhuollon

lastenneuvolan käynnit

yhteensä / 1000 0-7 -

vuotiasta 2010

1984 2480 2971 3258 2841 2650

Ei yhtään läheistä ystävää,

% 8.- ja 9.-luokan oppilaista

2009

11,5 9,1 9,8 12,6 14,3 7,6

Koulukiusatuksi joutuneet, %

8. ja 9. luokkalaisista 2009 8,1 7,3 8,3 6 9,3 8,6

Terveydentila

keskinkertainen tai huono, %

8.- ja 9. luokan oppilaista

11,8 15,8 16,9 20,4 17,5 22,8

16

2009

Tosi humalassa vähintään

kerran kuukaudessa, % 8.- ja

9.-luokan oppilaista 2009

10,6 13,2 16,5 16 17,7 16,4

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja

9.-luokan oppilaista 2009 17,2 15,5 15,1 12 16,3 17,6

Vanhemmuuden puutetta, %

8.- ja 9.luokan oppilaista

2009

15,4 19,5 22,3 20,6 28,8 19,7

Kunnan yleinen

pienituloisuusaste 2009 22,9 - 14,8 21,8 16,4 15,4

Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Indikaattori sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kokonaisuudessaan laskenut Pudasjärvellä vuodesta 2005 alkaen. Tämä on tulosta siitä, että perhepalveluissa on kiinnitetty olemassa olevien resurssien puitteissa erityistä huomiota ennalta ehkäisevään perhetyöhön (lastensuojelun perhetyö ja lapsiperheitten kotipalvelu) ja sijoitettujen lasten osalta perhesijoitusten ensisijaisuuteen.

Oulunkaaren kuntayhtymä on kouluttanut vuonna 2012 neljä uutta sijaisperhettä Oulunkaaren kuntien (Pudasjärvi, Ii, Simo, Vaala ja Utajärvi) alueelta tapahtuvaan sijaisperhesijoitukseen. Koulutuksen on toteuttanut ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry. Uusien sijaisperheitten kouluttamisella pyritään turvaamaan sijaisperheitten riittävyys mahdollisten sijoitusten osalta.

17

Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias).

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus Pudasjärvellä on pienentynyt vuodesta 2006

alkaen. Vuonna 2010 toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli 460, vuonna 2011 446.

Perustoimeentulotukimenot ovat vuosittain n. 1 milj. euroa, johon kunta saa valtionosuutta 50

%.

Lasten vanhemmilla on oikeus valita alle kouluikäisen lapsensa hoitomuoto (kokopäivähoito,

osapäivähoito tai kotihoito). Pudasjärven kaupungin järjestämässä kokopäivähoidossa oli v.

2010 n. 35 % 3 – 5 –vuotiaista lapsista. Osa ikäluokan lapsista on myös osapäivähoidossa,

mikä ei näy ko. luvussa. Pudasjärvellä kaikki päivähoitopaikkaa hakeneet lapset ovat saaneet

hoitopaikan. Laki määrittää päivähoitopaikan hakuajaksi neljä kuukautta. Pudasjärvellä on

päädytty yhden kuukauden hakuaikaan. Poikkeuksena on äkillinen työllistyminen tai

koulutuksen alkaminen, jolloin laki määrittää päivähoidon hakuajaksi kaksi viikkoa. Mikäli

18

päivähoitopaikkojen tilanne on sellainen, että päivähoitopaikkoja on tilapäisesti vapaana,lapset

pääsevät päivähoitoon nopeamminkin.

Pudasjärvellä toimii tällä hetkellä kaksi päiväkotia, joissa hoitopaikkoja on yhteensä 57.

Perhepäivähoidossa hoitopaikkoja on 135. Perhepäivähoito sisältää myös

ryhmäperhepäivähoidon. Yksityistä päivähoitoa ei ole kunnassa järjestetty.

Kunnan järjestämää päivähoitoa on täydentämässä kunnan kustantama kotihoito, jolloin

vanhemmalle maksetaan kotihoidontukea kotona hoidettavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta.

Pudasjärvellä kotihoidontuen piirissä on vuosittain n. 100 perhettä.

Kunnallinen päivähoito ja vaihtoehtoisesti perheille maksettava kotihoidontuki kattavat hyvin

lasten hoidon tarpeen.

Indikaattori ilmaisee lastenneuvolan käyntien osuuden 0-7 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Lastenneuvolan käynnit sisältävät terveyskeskusten lastenneuvolassa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Perinteisesti pudasjärveläiset perheet ovat huolehtineet hyvin lastenneuvolakäynnit. Vuonna 2010 tilastoitiin 630 pudasjärveläistä lastenneuvola-asiakasta, joilla oli 2410 käyntiä. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat 635 asiakasta ja 1499 käyntiä. Syntyneitten lasten lukumäärä on ollut viime vuosina hienoisessa laskussa. Pudasjärven lastenneuvolassa on tiedossa, jos perhe on jättänyt lapsen neuvolakäynnin käymättä. Perheeseen otetaan asian johdosta yhteyttä.

Erityisen tärkeää sekä äitiys- että lastenneuvolakäyntien yhteydessä on arvioida yhdessä vanhemman kanssa perheen voimavaroja, tarvetta tukeen tai tilapäiseen apuun. Neuvola on koettu perheitten parissa neutraaliksi asiointipaikaksi ja yleensä kaikki perheet käyttävät neuvolapalveluja. Neuvola on siten avainasemassa perheille annettavan varhaisen tuen tarpeen kartoittajana. Tarpeen mukaisesti perheitä ohjataan mm. perheneuvolaan, jossa perheille on tarjolla sosiaalityöntekijän, psykologin, perheterapeutin ja lastenpsykiatrin palveluja.

Kouluterveyskyselyn tuloksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa säännöllisesti koululaisten ja opiskelijoiden

19

terveyskyselyn. Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä

tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja

opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyllä tuetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävä

työtä, erityisesti oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollon ja koulu- tai opiskeluterveydenhuollon

kehittämistä.

Pudasjärvellä 8. ja 9. luokkalaiset ovat vastanneet kyselyyn huhtikuussa 2011.

Kouluterveyskyselyn tuloksia on hyödynnetty paljon eri puolilla ja edelleen hyödynnetään. Ei

yhtään läheistä ystävää on pudonnut 5%:n. Samoin koulukiusatuksi joutuminen on pudonnut

4%:n. Kiusaamisen vastaiseen työhön on Rimmin yläkoulussa panostettu kovasti ja sovittelu

toimii hyvin. Terveydentilan kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi 30%. Tämä on noussut yli

puolella ja syy on todennäköisesti koulun huono sisäilma. Se tuli esiin kaikissa muissakin

terveyttä koskevissa kysymyksissä. Päivittäin tupakoivien osuus kasvoi kovasti, 28 % sanoi

tupakoivansa päivittäin, tupakoivissa pojat olivat enemmistönä. Samoin humalajuominen

lisääntyi, ollen nyt 17%, siinäkin poikien osuus oli suurempi. Myös laittomien huumeiden käyttö

nousi 7%:n. Tupakoinnin lisäksi suurena haasteena on, miten saada päihteiden käyttö

laskemaan. Asioita on mietitty koululla ja ehkäisevässä päihdetyöryhmässä. Vuonna 2009

meillä oli hyvä tilanne edellä mainituissa asioissa. Päihteiden käyttö näkyy aaltomaisesti

muuttuvan, koska oppilasaines vaihtuu vuosittain. Vahvuutena on hyvin toimiva oppilashuolto,

hyvä yhteistyö perheneuvolaan, resurssit koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ovat hyvät,

terveydenhoitajia ja kuraattoreja on hyvin tällä hetkellä. Haasteena on saada myös lääkäri

osaksi koulun arkea. Edellä mainittujen haasteiden lisäksi myös vanhempien läsnäolo ja

kiinnostus ja tieto nuoren arjesta ja jaksamisesta on iso haaste. Tämä tuli myös esille kyselyssä.

Esim. keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät ja vanhemmat eivät tienneet, missä

nuoret viettävät viikonloppuja. Lukion puolella päihteiden käyttö näyttää hallitummalta.

20

Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

Pudasjärven kaupungin peruskoulun ja lukion oppilaiden hyvinvointia ovat osaltaan

turvaamassa kaksi koulukuraattoria (koulun sosiaalityöntekijöitä, jotka hallinnollisesti kuuluvat

perheneuvolan alaisuuteen). Toinen koulukuraattorin vakanssi perustettiin vuoden 2012 alusta

lukien. Kuraattoreiden työpanosta on jaettu siten, että toinen kuraattori tekee 20 % työajastaan

(yhden päivän viikossa) myös OSAO:n Pudasjärven yksikköön.

Kuraattoreiden resurssilla on asetettu painopistettä erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin

turvaamiseen ja ennalta ehkäisevään työhön. Kouluilla on käytössä myös sovittelutoiminta

lasten ja nuorten riitatilanteissa. Sovittelijat ovat sovittelutoimintaan koulutettuja työntekijöitä.

Sovittelun on nähty olevan erittäin tarpeellinen toimintamuoto mm. koulukiusaamistilanteiden

selvittelyssä. Sovittelutoimintaa on toteutettu Pudasjärvellä jo useita vuosia.

21

22

Valtakunnallisesti arvioiden Pudasjärvellä tilanne ei ole erityisen huono. Koulukyselyn

yhteydessä on kuitenkin tullut esille, että 15 % peruskoulun 8. – ja 9. luokan oppilaista ovat

kokeneet vanhemmuuden puutetta perheessään. Jokaisen aikuisen tulisi tuntea vastuunsa

alaikäisestä lapsesta.

Jos työntekijällä herää huoli jonkun lapsen tilanteesta, hänen tulisi vastuullisena toimijana ottaa

selvää, mikä on tilanne. Ehkäisevän työn periaate koskee kaikkia toimijoita ja työntekijöitä.

Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.

23

Nuoret

V1 = Pohjois-Pohjanmaa

V2 = Koko maa

V3 = Kittilä

V4 = Ilomantsi

V5 = Kemijärvi

V6 = Sotkamo

indikaattori arvo muutos V1

Pohj

V2

Koko

maa

V3

Kittilä

V4

Ilomantsi

V5

Kemi

V6

Sotkamo

Erikoissairaanhoidon

avohoitokäynnit,

nuorisopsykiatria / 1 000

13-17-vuotiasta 2008

1 151 564 36 267 83 458

Koulutuksen ulkopuolelle

jääneet 17-24-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

16,1 9,8 11,4 10,6 16,3 9,9 5,6

Nuorisotyöttömät, % 18-

24-vuotiaasta työvoimasta

2010

19 17 13 11,8 13,5 23,1 12,4

Toimeentulotukea

pitkäaikaisesti saaneet

18-24-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

5,6 2,4 3 - 2,3 4,7 1,7

Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa

Erikoissairaanhoidon avokäynnit, nuorisopsykiatria/1000 13- 17 vuotiasta 2008 – indikaattori

näyttää arvoa 1, antaen harhaanjohtavasti ymmärtää, että Pudasjärvellä nuorilla ei olisi

avokäyntejä psykiatrian palveluissa. Pudasjärvellä erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat

olleet alhaiset 2000-luvun alusta alkaen, koska Pudasjärvellä on tehostettu omaa toimintaa

myös nuorten mielenterveyspalveluiden osalta. Vuosi tuhannen alussa saimme ensimmäisen

koulukuraattorin ja lasten- ja nuortenpsykiatri on käynyt säännöllisesti pitämässä vastaanottoa

täällä Pudasjärven perheneuvolassa. Nämä palvelut ovat vähentäneet huomattavasti

erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä. Viimeisten vuosien aikana asiakas ja käyntimäärät ovat

24

pysyneet suhteellisen vakiona. 13- 17 vuotiaita asiakkaita perheneuvolassa on reilut 300 ja

käyntejä heillä yhteensä noin 800.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24 vuotiaat

Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

Pudasjärvellä 17–24 vuotiaista vastaavan ikäisestä väestöstä 16,1 % on jäänyt koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2012, eli he eivät ole opiskelijoita tai heillä ei ole tutkintotodistusta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosentti on 9,8 % ja koko maassa 11,4 %. Pudasjärvellä prosentuaalinen osuus on selkeästi korkeampi, kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Kehitys on kääntynyt huonompaan vuodesta 2008.

Nuorisotyöttömät, % 18-24 –vuotiaasta työvoimasta

Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi.

25

Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä.

Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet.

Pudasjärveläisten nuorten kohdalla osuus on ollut korkein vuonna 2009. Asiaan on kiinnitetty huomiota ja saatu rohkaisevia tuloksia aloittamalla kuntouttava työtoiminta pitkäaikaistyöttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten kohdalla. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimi perustettiin Oulunkaaren kuntayhtymän Pudasjärven perhepalveluihin vuonna 2010 ja työntekijä aloitti työnsä marraskuussa 2010.

Kuntouttavan työtoiminnan piirissä toteutetaan nuorten kuntouttavaa työtoimintaa työhön, työharjoitteluun tai koulutukseen tähdäten. Joidenkin nuorten kohdalla kartoitetaan työkykyä eläkeratkaisua ajatellen. Usein työtoiminta on kuitenkin määräaikaista ja jos nuori ei ohjaudu eteenpäin koulutukseen tms., hän usein palaa toimeentulotukiasiakkaaksi. Huomattavaa on, että moni nuori ”tyytyy” pelkkään toimeentulotukeen, jolloin työllä ei tulonlähteenä ole nuorelle niin suurta merkitystä. Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-keskuksen kanssa. Pudasjärven kaupungissa Karhupaja on yksi merkittävä nuorten työtoiminnan mahdollistaja. Karhupajalla toimii mm. yksilövalmentaja nuorten tukena.

26

Työikäiset

V1 = Pohjois-Pohjanmaa

V2 = Koko maa

V3 = Kittilä

V4 = Ilomantsi

V5 = Kemijärvi

V6 = Sotkamo

indikaattori arvo muutos V1

Pohj

V2

Koko

V3

Kitt

V4

Ilom

V5

Kemi

V6

Sotk

Työttömät, % työvoimasta

2010 15,2 11,7 10,2 11,4 14,4 17,4 10,2

Pitkäaikaistyöttömät, %

työttömistä 2010 16,1 19 20,4 5,7 13,2 17,1 11,7

Mielenterveyden ja

käyttäytymisen häiriöiden

vuoksi

työkyvyttömyyseläkettä

saavat 25-64-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

7,1 4,7 3,9 3,7 7,4 5,9 4,6

Päihdehuollon

avopalveluissa asiakkaita /

1000 asukasta 2009

8,3 10,1 9,8 - 1,2 14,1 -

Päihdehuollon laitoksissa

hoidossa olleet asiakkaat /

1000 asukasta 2010

1,4 2 3,2 5,7 3,9 0,8 -

Päihteiden vuoksi

sairaaloiden ja

terveyskeskusten

vuodeosastoilla hoidetut

potilaat / 1000 asukasta

2010

8,6 3,6 3,5 5,7 8 5,6 3,4

Toimeentulotukea

pitkäaikaisesti saaneet 25-

64-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

2,8 1,5 2,2 0,6 2,7 3 1,4

27

Perusterveydenhuollon

avohoidon lääkärikäynnit

15-49-vuotiailla / 1000

vastaavanikäistä 2010

1717 1177 1230 1255 1979 2072 1490

Perusterveydenhuollon

avohoidon lääkärikäynnit

50-64-vuotiailla / 1000

vastaavanikäistä 2010

1806 1392 1365 1632 1846 1956 1464

Psykiatrian avohoitokäynnit

/ 1000 asukasta 2008 59 254 287 17 214 34 74

Tuki- ja liikuntaelinten- sekä

sidekudosten sairauksien

vuoksi

työkyvyttömyyseläkettä

saavat, % 16-64-vuotiaista

2010

4,4 2,3 1,8 2,3 3,9 2,7 3,2

Työkyvyttömyyseläkettä

saavat, % 16-64-vuotiaista

2010

15 8,8 7,4 9,1 14,9 11,8 10,2

Vammojen ja myrkytysten

vuoksi sairaalassa hoidetut

potilaat / 10 000 asukasta

2010

194,7 162,6 154,3 203,3 181,4 231,4 139,2

Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa

Työttömyys ja työllisyys

28

Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15-74-vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Päihdetapauslaskennassa (2003) todettiin, että päihde-ehtoisista tapauksista lähes puolet alle 50-vuotiaista oli työttömiä ja myös eläkkeellä olevien osuus oli suurempi kuin työssäkäyvien. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta työttömien osuus oli 62% (2004). Matti Kortteisen & Hannu Tuomikosken (1998) mukaan aikuiselämän kriisejä kestävät huonoimmin alhaisen ammattitaidon ja alhaisen tulotason omaavat ihmiset. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille ihmisille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasaantuu. Työttömien selviytymisessä keskeinen tekijä on luottamus muihin ihmisiin: Mitä selvemmin työtön kokee elävänsä yksin, sitä todennäköisemmin hän sairastuu ja tätä kautta syrjäytyy vakavammin. Myös Suomalaisten hyvinvointi 2006 -teoksessa työttömyyden todettiin olevan olevan muun huono-osaisuuden takana vaikuttava tekijä. Työ antaa elämälle jäsennyksen, työssä joutuu kontakteihin ja kokemusten jakoon muiden ihmisten kanssa, työ luo yhteisöllisiä tavoitteita ja arvoja, antaa sosiaalisen identiteetin ja statuksen sekä pakottaa aktiiviseksi (Silvonen 1998).

Pudasjärvellä työttömyysaste oli ELY –keskuksen tilastojen mukaan vuoden 2012 tammikuussa

16,6 % ja kesäkuussa 14,6 %. (Vuoden 2011 tammikuussa 16,7 % ja kesäkuussa 13,7 %.)

Työttömyysaste oli 31.10.2012 14,9 %, mikä on korkein kaikista Pohjois-Pohjanmaan kunnista.

Pudasjärvellä on työttömänä huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia ja yli 50 -vuotiaita

lähes puolet. Myös kausittainen vaihtelu näkyy sukupuolittuneesti siten, että kesäaikaan

miesten työllisyys on parempi, kun taas naisten työttömyys näyttäytyy tasaisena läpi vuoden.

Myös vajaakuntoisten työttömänä olevien lukumäärä on huomattavan suuri verrattuna toisiin

vastaavan kokoisiin kuntiin Pohjois-Pohjanmaalla.

Näihin haasteisiin vastatakseen kaupungin työllistämisyksikkö edistää ja organisoi työllistämistä

ja sitä tukevia toimintoja asiakaslähtöisesti, yhteistyössä paikallisen te-toimiston kanssa.

Pudasjärvellä edistyksellisesti toimiva työttömien terveydenhuolto tukee työnhakijoiden

hyvinvointia ja työkykyä. Työttömien aktivointi järjestetään yhteistyössä Oulunkaaren kanssa,

joka vastaa kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Karhupaja huolehtii

omalta osaltaan erityisesti nuorten tukemisesta, koulutukseen ja työhön ohjautumisesta.

Pudasjärvellä pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen

pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi taas kasvavan vuosittain. Lokakuun lopussa 2012

29

pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä - kaikista työllistämistoimenpiteistä huolimatta - oli jo

20,7 %.

Kerttu ja Kauko hankkeen innostamana useat sivukylien yhdistykset ja pienyritykset ovat

esimerkillisesti palkanneet lähellä asuvan pitkäaikaistyöttömän työntekijän. Nämä työnantajat

antavat hyvän esimerkin yhteiskuntavastuun kantamisesta ja osallisuuden lisäämisestä

työllistäessään usein erityistä tukea tarvitsevan henkilön, joka puolestaan jakaa omassa

työssään hyvinvointia kylän asukkaille. Nykypäivän lamatunnelmissa nämäkään työllistämistä

edistävät toimet Pudasjärvellä eivät tosin tunnu riittäviltä.

Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön vuoksi saavia ihmisiä on

Pudasjärvellä paljon suhteessa koko Suomeen nähden. Pohjois-pohjanmaan alueella

Pudasjärvellä on korkein sairastavuusindeksi mielenterveyden sairauksien osalta. Pudasjärven

väestössä on suhteellisen paljon psykoosisairauksia koko maahan verrattuna, mutta depressio

sairastavuus on koko suomeen verrattuna samaa tasoa.

Pudasjärven terveysaseman mielenterveyspalveluita vuonna 2011 käytti 480 kuntalaista.

Käyntejä oli yhteensä noin 2500.

Osa mielenterveysasiakkaista ei käytä terveysaseman mielenterveyspalveluita, vaan he ovat

mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan tai asumispalvelun asiakkaita.

30

Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

Pudasjärvellä avopalvelun asiakasmäärä on selkeästi noussut vuodesta 2008 alkaen, koska

päihdeasiakkaat ovat ohjautuneet päihdehuollon asiakkaiksi päihdetyöntekijälle. Pudasjärvellä

on oma päihdetyöntekijä, joka tavoitetaan helposti ja varhaisessa vaiheessa

hoitoonohjausmallin mukaisesti. Päihdeasiakkaat eivät siten jää palvelujen ulkopuolelle, vaan

palvelu on tavoittanut heidät. Päihdetyöntekijän työpanos näkyy merkittävästi mm. siten, että

asiakkaat eivät ole kuormittamassa tältä osin terveyspalveluja. Avopalvelun saatavuuden myötä

laitoskuntoutuksen tarve on vähentynyt.

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Pudasjärvellä laitoskuntoutuksen tarvetta on saatu vähennettyä avopalvelua tehostamalla.

31

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Terveysaseman lyhytaikaisenhoidon osastolla oli vuonna 2011 27 potilasta, joilla oli ensisijainen tulosyy päihteet. Hoitojaksoja oli yhteensä 31. Tehostettu avohoito ja avokatkaisu ovat vähentäneet osastohoidon katkaisuhoidon tarvetta. Kuitenkin on terveysaseman päivystyksessä toistuvasti tilanteita, jolloin katkaisuhoito olisi tarkoituksenmukaisempaa antaa osastohoidossa, mutta osastopaikat ovat täynnä ja potilas ei ole halukas lähtemään osastohoitoon toisen kunnan terveyskeskusosastolle. Tällöin toteutetaan avokatkaisua.

Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet.

25 – 64 –vuotiaat ovat työikäistä aktiiviväestöä. Pudasjärvellä pitkäaikaisia

toimeentulotukiasiakkaita ovat ko. ikäryhmästä kouluttamattomat alle 25-vuotiaat (ei oikeutta

työttömyyskorvaukseen), TE-keskuksesta pitkäaikaisen karenssin (esim. työssäoloehto)

32

saaneet, pienituloiset työttömät yksin asuvat ja pienituloiset perheet. Työllistyminen on vaikeaa

ja kaikilla ei ole käytössään omaa autoa, jolloin kulkeminen yleisillä kulkuneuvoilla on vaikeaa

tai mahdotonta, jos työ osoitetaan toiselle laidalle paikkakuntaa. Pitkäaikaisten asiakkaiden

määrä on viime vuosina ollut melko vakio ollen n. 1,5 % vastaavanikäisestä väestöstä.

Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon 15- 49 -vuotiaiden lääkärikäyntien osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).

Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon 50- 64 -vuotiaiden lääkärikäyntien osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).

Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat indeksin mukaan laskussa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että terveyskeskuskäyntejä oli vähemmän kuin ennen. Indeksi kuvaa vain lääkärikäyntejä, ei hoitajavastaanoton käyntejä. Pudasjärven terveysaseman vastaanottopalveluissa on vuodesta 2009 alkaen kehitetty lääkäri-hoitaja tiimityöskentelymallia ja työnjakomallia, tavoitteena saada toimiva hoitajavastaanottotoiminta. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat käyneet koulutuksia päivystävänsairaanhoitajan työhön sekä

33

pitkäaikaissairauksienhoitoon. Hyvä vastaanotto toimintamallia kehitetään edelleen ja hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön. Pudasjärven vastaanottopalveluissa vuonna 2010 hoitajakäyntejä oli 27600 ja lääkärikäyntejä oli 18300, asiakkaita vastaavasti hoitajilla oli 5500 ja lääkäreillä 6000. Vuonna 2011 hoitajakäyntejä oli 27700 ja lääkärikäyntejä 18500, asiakkaita hoitajilla oli 5600 ja lääkäreillä 5900. Nämä luvut osoittavat sen, että yhä enemmän kuntalaisten terveydenhuollosta vastaavat muutkin terveydenhuollon ammattilaiset kuin lääkärit. Tavoitteena on tarjota kuntalaisille tarkoituksenmukaista ja oikea aikaista palvelua.

Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien (M00-M99) vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden 16- 64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Tilasto kattaa henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Väestötietona on indikaattoripankissa käytetty keskiväkilukua.

Pudasjärveläiset sairastavat paljon tuki- ja liikuntaelin sairauksia. Pudasjärvellä on maa- ja metsätaloutta, muutama iso yritys puuteollisuuden puolella sekä hoiva- ja hoitotyötä tekeviä ihmisiä. Työ on fyysisesti raskasta. Tämä altistaa tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Vuonna 2006 indeksiluku on toistuvasti ollut nousussa. Tähän tulee kiinnittää huomiota. Mitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä olisi tehtävissä? Yhteistyötä työterveyshuollon ja kaupungin liikuntatoimen kanssa on kehitettävä ja ihmisten omaa aktiivisuutta ennaltaehkäisyssä on lisättävä.

34

Pudasjärven työkyvyttömyyseläkeindeksi on korkea sekä koko Suomeen että Pohjois-

pohjanmaahan nähden. Sairastavuusindeksi työkyvyttömyyttä aiheuttavissa sairauksissa esim.

tuki- ja liikuntaelinsairauksissa on korkea.

Näissä indeksiluvuissa näkyy vielä ikäluokka, jotka ovat joutuneet työkyvyttömyyseläkkeelle

mielenterveydellisistä syistä kohtalaisen nuorena, jotka ovat vielä työikäisiä. Nykyisin

mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeellä joutuu harvoin, vaikka

sairastavuusindeksi mielenterveys ja käyttäytymisen häiriöiden kohdalla Pudasjärvellä onkin

suhteellisen korkea.

35

Ikäihmiset

V1 = Pohjois-Pohjanmaa

V2 = Koko maa

V3 = Kittilä

V4 = Ilomantsi

V5 = Kemijärvi

V6 = Sotkamo

indikaattori arvo muutos V1

Pohj

V2

Koko

V3

Kitt

V4

Ilom

V5

Kemi

V6

Sotk

Asunnon muutostyöt ja

asuntoon kuuluvat laitteet

ja välineet / 100 000

asukasta 2010

192,6 208,9 178,2 274,9 187 356,4 -

Kotona asuvat 75 vuotta

täyttäneet, %

vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

87 89,2 89,5 88,5 87,2 89,5 93,1

Perusterveydenhuollon

avohoidon lääkärikäynnit

65 vuotta täyttäneillä /

1000 vastaavanikäistä

2010

3519 2498 2409 2889 2514 2869 2508

Pitkäaikaisessa

laitoshoidossa olevat 75

vuotta täyttäneet, %

vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

3,1 3,6 4,6 3 6,2 5,2 0,3

Säännöllisen kotihoidon

piirissä 30.11. olleet 75

vuotta täyttäneet

asiakkaat, %

vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

14,6 14,8 11,9 17,7 9,1 15,3 15

Täyttä kansaneläkettä

saaneet 65 vuotta

täyttäneet, %

vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

5 3,3 3,5 2,4 4,3 2,9 4

Vanhainkodeissa tai

pitkäaikaisessa 3,1 3,9 4,7 4,1 6,2 5,2 0,5

36

laitoshoidossa

terveyskeskuksissa olevat

75 vuotta täyttäneet 31.12.,

% vastaavanikäisestä

väestöstä 2010

Yksinasuvat 75 vuotta

täyttäneet, %

vastaavanikäisestä

asuntoväestöstä 2010

39,4 41,7 45,3 41,3 44,8 42,3 47,5

Merkkien selitykset: nuoli ylös = arvo noussut; nuoli alas = avo laskenut Vihreä väri = tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % Punainen väri = tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa

Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua.Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.

Pudasjärvellä täyttä kansaneläkettä saavia 65 vuotta täyttäneitä on 5 % asukkaista. Koko maassa vastaava luku on 3,5 ja Pohjois-Pohjanmaalla 3,3. Pudasjärven asukkaista nuoria ja työikäisiä muuttaa pois ja eläkeikäisiä palaa kotiseudulle.

37

Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan.

Pudasjärvellä yli 75-vuotiaista asuu kotona 87 % vastaavanikäisestä väestöstä. Pohjois-Pohjanmaalla luku on 89,2 % ja koko maassa 89,5 %. Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91–92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin.

Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa.

38

Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset).

Vuodesta 2004 alkaen käyntien määrä on ollut aika vakio. Vuonna 2009 lääkäriresurssi Pudasjärvellä oli huonompi, mikä näkyy notkona indeksitaulukossa.

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen. Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palveluja.

39

Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluiden laatusuositusten mukaan 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä tulisi olla omaishoidon tuen piirissä. Pudasjärvellä vuonna 2010 omaishoidontukea saavia 75 vuotta täyttäneitä oli 8.4 %.

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.

Pudasjärvellä säännöllisen kotihoidon piirissä on 14,6 % 75 vuotta täyttäneistä asukkaista. Valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti 13 -14 % 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotihoitoa. Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa tavoitteena on, että pääpaino on ympärivuorokauden kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Pudasjärvellä ympärivuorokautinen kotihoito on asiakkaiden saatavilla keskustan alueella. Sivukylien asukkaiden kotihoito toimii pääsääntöisesti arkisin ja yksilökohtaisen tarpeen mukaan myös muina aikoina. Asiakkaat tulevat säännöllisen kotihoidon piiriin palveluntarpeen arvioinnin kautta.

40

Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoitoa tai muita palveluja.

Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaan 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä on tehostetun asumispalvelun piirissä. Pudasjärvellä oli vuonna 2010 tehostetun asumispalvelun piirissä 9,9 % 75 vuotta täyttäneistä. Pudasjärven tehostettu asumispalvelu sisältää ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon sekä ateriapalvelun ja tukipalveluja. Asiakkaat asuvat vuokralla pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa. Vuosina 2008 - 2011 laitosvaltaista palvelurakennetta purettiin ja asiakkaita siirtyi tehostetun asumispalvelun piiriin toimintakykykartoituksen perusteella. Palvelurakenteen oikaisemisen vaikutuksesta tehostetun asumispalvelun määrä lisääntyi ja laitoshoidon määrä väheni suosituksen mukaiseksi.

41

Indikaattori ilmaisee kaikkien vanhainkodeissa laskentapäivänä (31.12.) hoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla laskentapäivänä (31.12.) olleiden 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhainkotihoito: ikääntyneiden laitoshoito sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt yksikön laitokseksi). Terveyskeskusten pitkäaikaishoito: Terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallisten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella. Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta.

Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Palvelurakennemuutoksella Pudasjärvellä laitoshoitoa purettiin ja perustettiin asumispalveluyksiköitä. Tuolloin oli Pudasjärvellä hoivahoidossa 3.1 % yli 75 vuotiaista. Tällä hetkellä hoivahoidon paikkoja on 4.2 % 75 vuotta täyttäneiden määrästä, johtuen 13 hoivahoidon paikan lisäyksestä vuonna 2011. Tuolloin terveyspalveluiden lyhytaikaisosaston paikkamäärää vähennettiin ja osastolla pitkäaikaishoidossa olleille vanhuksille järjestettiin hoiva-/laitoshoidon paikkoja.

Asumispalvelu- ja hoivahoidon paikkojen tarve kartoitetaan kunkin vanhuksen toimintakyvyn

mukaan. Mittarina käytetään Rava/Ravatar, MMSE- ja Cerad mittareita.

Toimintakykykartoituksen mukaan hoivahoidon paikkojen tarve näyttäisi olevan suurempi

kuin tarjonta tällä hetkellä. Moniammatillisen SAS-työryhmän (suunnittele - arvioi - sijoita)

kokonaisarvion perusteella asiakas sijoitetaan toimintakykynsä mukaisesti asumispalveluihin

tai hoiva-/laitoshoidon asiakaspaikalle.

Muut hyvinvointitiedot

Liikunnan merkitys hyvinvoinnille

Pudasjärvellä on toistakymmentä eri tahoa, jotka järjestävät säännöllisesti ohjattua

liikunnallista toimintaa

Uimahallin käyntikertoja on n. 50 000 kertaa / vuosi, liikuntahallin käyntikertoja on n.

25 000 kertaa / vuosi sekä muiden liikuntapaikkojen kävijämääristä ei ole

laskentatietoa, mutta latujen ym. talviliikuntapaikkojen käyttäjämäärät ovat kasvaneet.

Kulttuurin merkitys hyvinvoinnille

kirjaston toiminta on monipuolistunut ja lainausmäärät ovat kasvaneet

kansalaisopiston toiminta on aktiivista ja monipuolista

Ennaltaehkäisevä työ nuorisopalveluissa

yhteistyötä tehdään seurakunnan, poliisin ja terveys- ja perhepalveluiden kanssa mm.

”Uskalla sanoa EI” – projekti 7. luokkalaisille

Yhdistysten toiminta

Kerttu ja Kauko hankkeen rohkaisemina ovat paikalliset yhdistykset vaikuttaneet aktiivisesti

ja positiivisesti asukkaiden hyvinvointiin ensinnäkin työllistämällä kylien pitkäaikaistyöttömiä

ja lisäksi tuottamalla näin saadun resurssin avulla kylien asukkaille monenlaisia hyvinvointia

42

ja kotona asumista tukevia palveluita. Kotipalvelu- ja kylätalkkaritoiminta sekä palkatun

työntekijän edelleen sijoittaminen pienyrityksiin ja kotitalouksiin soveltuvat erinomaisesti

osaksi yhdistyksien toimintaa - erityisesti niillä alueilla, joilla alan yrittäjät eivät tarjoa

palveluitaan.

Yhdistyksien tekemä yhteistyö alueen väestön, julkisen sektorin sekä yritysten kanssa on

ollut omiaan lisäämään esimerkillisesti yhdistysten yhteiskuntavastuuta. Yhdistysten

toiminnassa korostuvat kasvavassa määrin taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset

näkökohdat.

Pudasjärven kaupungin rekisteröidyille yhdistyksille ja järjestöille maksama kaupunkilisä

pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen on lisännyt työtä ja työpaikkoja kylillä, minkä

seurauksena kylien väestöä tukevia hyvinvointipalveluja on voitu luoda sekä lisätä

merkittävästi.

Lisäksi monenlaiset kyläyhdistykset, potilasjärjestöt ja metsästysseurat huolehtivat

asukkaiden hyvinvoinnista ja osallisuudesta tarjotessaan tukea, toimintaa ja

virkistysmahdollisuuksia jäsenilleen ja kylien asukkaille. Merkittävää ja monipuolista

hyvinvointityötä ovat tehneet jo vuosikausia mm. 4H- yhdistys, Työpetari ja Livokas ry.

Tulevaisuudessa yhdistysten merkitys Pudasjärven sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin

lisääjänä voi olla vielä huomattavasti nykyistä suurempi. Erilaiset sosiaali- ja yhteisötalouden

toteuttajat ovat kasvava uudentyyppinen työllistäjien joukko Pudasjärven taajama-alueella ja

sivukylillä.

5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja

palvelujärjestelmästä

Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista.

1. Väestö- ja perherakenne / yleiset

Huolen aiheiksi nousevat kunnassamme lapset vanhemmuuden puutteen tuomien

ongelmien vuoksi. Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin tarvitaan yhä

enemmän ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista kaikkien toimijoiden

taholta. Tuki- ja liikuntaelin sairastelevuus on myös yhtenä huolen aiheena.

2. Lapset ja lapsiperheet

Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä noudattaa Pudasjärvellä valtakunnallista

linjaa: prosenttinen osuus pienenee vähitellen.

Päivähoitoa on tarjolla kaikille alle kouluikäisille lapsille. Pudasjärvellä alle

kouluikäisistä 3 – 5 -vuotiasta lapsista kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa oli

n. 35 %. Myös osapäivähoitoa on tarjolla, ja noin 100 perhettä vuosittain valitsee

43

lapsensa hoitovaihtoehdoksi kotihoidon, jolloin perhe on oikeutettu alle 3-vuotiaan

lapsen osalta kunnan kustantamaan Kelan kotihoidontukeen. Pudasjärveläiset

vanhemmat huolehtivat kiitettävästi lastensa neuvolassa käynnit.

Yksinhuoltajaperheiden osuus on huomattavasti pienempi kuin valtakunnallisesti

yleensä Suomessa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vastaavanikäisestä

väestöstä on kokonaisuudessaan laskenut Pudasjärvellä vuodesta 2005 alkaen.

Tämä on tulosta siitä, että perhepalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota olemassa

olevilla resursseilla ennalta ehkäisevään perhetyöhön ja sijoitettujen lasten osalta

perhesijoitusten ensisijaisuuteen. Lapsiperheille on myös tarjolla lapsiperheiden

kotipalvelua tarpeen mukaisesti, jolloin pienten lasten perheitä tuetaan jaksamisessa.

Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on myös pienentynyt selkeästi

ollen vuonna 2010 11,7 % kaikista lapsiperheistä.

Pudasjärven taajamaan valmistuu syksyllä 2013 uusi hirsirakenteinen päiväkoti,

johon voidaan keskittää koko taajaman päivähoitotoiminta, jolloin voidaan paremmin

hyödyntää päivähoidossa olevaa resurssia.

3. Nuoret

Pudasjärveläisille 8.- ja 9.-luokkalaisille tehdyn koulukyselyn (v. 2011) mukaan

nuorten huolet koskevat kaverisuhteita, koulukiusaamista, omaa terveyttä.

Koulukiusaamisen on todettu laskeneen v. 2009 8 %:sta 4 %:iin vuonna 2011.

Koulukiusaamisen vastaiseen työhön on yläkoulussa panostettu kovasti ja sovittelu

toimii hyvin.

Huolenaiheina ovat nousseet prosenttiosuudet tupakoinnissa (v. 2009 18 % -> v.

2011 28 %) ja humalahakuisessa juomisessa (v. 2009 10 % -> v. 2011 17 %).

Päihteiden osalta näkyy aaltomainen liike, joka vaihtelee vuosittain.

Vahvuutena nuorten auttamisen osalta koetaan olevan toimiva oppilashuoltotyö, hyvä

yhteistyö perheneuvolaan, resurssit koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ovat hyvät,

koulukuraattoriresurssia on saatu lisää vuonna 2012. Kuraattoriresurssista osa

suuntautuu ammattioppilaitoksen opiskelijoiden hyväksi.

Haasteena on ollut saada lääkäri osaksi koulun arkea. Lisäksi haasteina nähdään

vanhempien läsnäolo ja kiinnostus ja tieto nuoren arjesta ja jaksamisesta. Nuoret

toivat koulukyselyssä esille, että heillä on keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa

ja vanhemmat eivät aina tienneet, missä nuoret viettävät viikonloppuja. Lukiolaisten

osalta päihteiden käyttö näyttäytyy hallitummalta.

Erityisenä haasteena nähdään koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten suuri

osuus, v. 2010 17 – 24 – vuotiaista pudasjärveläisistä nuorista 16,1 % oli jäänyt

koulutuksen ulkopuolelle verrattuna vastaavan ikäiseen väestöön Suomessa.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 – 24 – vuotiaiden tilanteeseen on

kiinnitetty erityistä huomiota. Kuntouttava työtoiminta on ollut merkittävä toimenpide

monen nuoren kohdalla. Työtoiminnan määräaikaisuus on tuonut kuitenkin omat

44

haasteensa, mutta toisaalta usein nuoren kohdalla on saatu tilanne kartoitettua.

Koulutus- tai työharjoittelumahdollisuudet ovat alku nuoren ammatinhankkimiselle.

Nuorten osallistumismahdollisuuksia tulisi lisätä varsinkin pimeään aikaan syksyllä ja

talvella. Pudasjärvellä iltaisin ja viikonloppuisin ainoita kokoontumispaikkoja ovat

ravintolat, joihin ihmisiä tavatakseen on mentävä, jos kaipaa uusia tuttavuuksia.

Joukkoliikuntaa harrastettaisiin enemmänkin ja sen ympärille kokoonnuttaisiin jos

toimintaan olisi mahdollisuuksia muulloinkin kuin työntekijöiden virka-aikana klo 8.00

– 20.00. Nuoret kokevat seurakunnan nuorisotyön hyvin omakseen. Jäähallihanke

vastaisi sitä tarvetta, mitä toivotaan kokoamaan yhteen sekä pelien seuraajia, että

pelaajia.

Auton korjaamiseen ja sen kaltaiseen toimintaa on myös enenemässä määrin

innokkuutta, mutta ei tiloja. Läheskään kaikki nuoret eivät kaipaa juhlintaa eivätkä

ryyppäämisen merkeissä tapahtuvaa kokoontumista, mutta mahdollisuuksien puute

normaaliin tutustumiseen ja kanssakäymiseen yhdistää nuorisoa alkoholin

käyttämiseen kulttuuriin. Huolestuttavinta on nuorten asuntoihin kokoontuminen

alkoholin ja huumaavien aineiden kanssa, halvemmaksi koettuun tapaamiseen.

Kaupungissa kaivattaisiin nuorten ja aikuisten kanssa yhteistä suunnittelua

toimintaan, joka pelastaa nuoria päihde- ja sitä myöten myös mielenterveys

ongelmilta. Ongelmien tuomien haittojen korjaamiseenkin edellä mainitut toimenpiteet

toisivat mahdollisuuksia.

4. Työikäiset

Pudasjärven kaupunki ja sen päättäjät ymmärtävät paremman työllisyyden

vaikutuksen monipuolisena väestön hyvinvoinnin lisääjänä ja kunnan talouden

tasapainottajana. Työpaikka tuo turvaa ja hyvinvointia itse työntekijälle, hänen

perheelleen sekä myös työnantajalle. Me kaikki pudasjärviset hyödymme

taloudellisesti varsinkin pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä ja sen

seurannaisvaikutuksista - lisääntyneestä ostovoimasta, palveluista ja verotuloista.

Niidenkin työnhakijoiden hyvinvoinnista on huolehdittava, joille ei ole vielä nyt tai ehkä

koskaan osoittaa työpaikkaa. Sillä lailla voimme tukea kaikkien pudasjärvisten

itsetuntoa ja elämän hallinnan tunnetta, jolla on puolestaan monenlaisia positiivisia

vaikutuksia asukkaiden ns. koettuun hyvinvointiin ja läheisistä ja ympäristöstään

huolehtimiseen. Prof. Juhani Ilmarisen sanoja mukaillen: Fyysinen, psyykkinen,

sosiaalinen, riittävä hyvinvointi on välttämätön edellytys yksilön työkyvyn säilymiselle

ja mahdollisuudelle työllistyä ja onnistua työssään.

Pudasjärven kaupungin työllistämisyksikkö, Kerttu ja Kauko hanke sekä Karhupaja

yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa kehittävät parhaillaan paikallista Työn tuki -

mallia työllistymisen edistämiseksi ja asukkaiden työkyvyn varmistamiseksi.

Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalveluilla, työttömien terveydenhuollolla,

yhdistystoiminnalla, monipuolisilla vapaa-ajan ja liikuntapalveluilla sekä koulutuksella

varmistamme motivoituneen työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa. Hyvien

paikallisten käytänteiden ja työhönvalmennus- ja työpaikkavalmentajakoulutusten

juurruttaminen osaksi pudasjärven kaupungin alueella tapahtuvaa, työllistämistä

edistävää toimintaa helpottaa myös maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden

parempaa työllistymistä.

45

Pudasjärven kaupungilla on käytössä varhaisen tuen malli, jonka kautta työssä

selviytymistä seurataan jatkuvasti. Työikäisten alkoholin käytön puheeksi ottaminen

varhaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on

turvattava riittävän ajoissa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn on

kiinnitettävä erityistä huomiota.

5. Ikäihmiset

Pudasjärven perusturvan palveluiden järjestämissuunnitelmassa 2007 - 2010 ja 2025

vanhusten palveluiden tavoitteeksi on kirjattu turvata asiakkaiden yksilöllinen ja

ihmisarvoinen vanhuus muuttamalla laitosvaltainen palvelurakenne kotona

selviytymistä ja palveluasumista tukevaksi. Sivukylien kotihoitoa tuetaan

asiakaskohtaisesti räätälöidyillä ratkaisuilla.

Palvelurakenteen oikaisemisen jälkeen hoiva-/laitoshoidossa vuonna 2012 on 41

asiakasta, eri asumispalveluyksiköissä (tehostettu, tuettu, ostopalvelut) 114 asiakasta

ja lisäksi 9 vuorohoitopaikkaa, joissa on ajoittain muutamia hoitopaikkaa odottavia

henkilöitä. Yhteensä erilaisia hoitopaikkoja vanhusasiakkaille on 164 paikkaa.

Kotona selviytymisen tukemiseen Pudasjärven kotihoito on järjestänyt päivätoimintaa

vuodesta 2011 alkaen 2,5 päivänä viikossa. Vuonna 2012 toimintaa on lisätty

kysynnän ja asiakasmäärän kasvun vuoksi niin, että päivätoimintaa on 3,5 päivää

viikossa. Tavoitteena on tukea omaishoitajia ja yksin asuvia vanhuksia. Muutamilla

sivukylillä toimii myös seniorikerhoja. Seniorineuvola-toiminta tukee osaltaan kotona

selviytymistä. Terveydenhoitajien pitämät seniorineuvolat toimivat sekä keskustassa

että sivukylillä tiettyinä päivinä. Kotihoitoa kehitetään mm. Kaste-ohjelmaan kuuluvan

Hyve-hankkeen aikana 1.4.2012 - 30.9.2014 koko Oulunkaaren alueella. Sivukylien

kotihoitoa räätälöidään asiakaskohtaisesti resurssien puitteissa. Haasteena on löytää

palveluntuottajia sivukylillä asuvien ikäihmisten kotona asumista tukemaan kotihoidon

ja omaisten lisäksi. Tavoitteena on mm. löytää asumiseen liittyvien tukipalveluiden

kuten lämmityksen hoitamiseen muita toimijoita kuin kotihoito.

6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset

toimenpidenostot

Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet:

Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ovat omalta osaltaan edistäneet

työelämään sijoittumista.

Rimminkankaan koululla Liikkuva koulu – hanke käynnistyi oppilaskyselyllä, joka

antoi pohjan liikuntakulttuurin kehittämistyölle. Kyselyssä oppilailta tiedusteltiin mm.

piha-alueen kehittämiseen, välituntiliikuntaan, kerhoihin, tapahtumiin ja tempauksiin

liittyviä ideoita ja näkökulmia. Kyselyn yhteydessä selvitimme myös oppilaiden

46

halukkuutta toimia oman luokkansa liikuntavastaavana ”liikuntatutorina”. Lähes

jokaisesta luokasta saatiin liikuntatutoriksi innokas ja tehtävään motivoitunut oppilas.

Liikuntatutor –toiminta on ollut yksi erittäin onnistunut toimintamalli koulullamme.

Tutorit ovat olleet ja ovat jatkossakin liikuntatoiminnan suunnittelun ja toteutuksen

keskiössä koulullamme. Koulumme liikuntatutorit ovat osallistuneet myös

tutortoiminnan alueelliseen kehittämistyöhön ympäristökuntien liikuntaturoreiden

kanssa.

Hankkeen myötä oppilaamme ovat saaneet kokea koulullamme mm. tutoreiden

järkkäämiä liikuntapäiviä lajikokeiluineen, taukoliikuntaa, turnauspäiviä,

lumimieskisan, melontaa, koskenlaskua, laskettelua, zumbaa, laitesukellusta,

händistä, golfia ym. Monien lajikokeilujen/turnauspäivien/teemapäivien taustalla on

ollut hyvä ja kiitoksen arvoinen yhteistyö paikallisten urheiluseurojen ja järjestöjen

kanssa.

Hankkeen aikana olemme saaneet valmiiksi myös koulumme piha-aluetta koskevan

liikuntapuistosuunnitelman yhteistyössä kaupungin teknisen toimen, vapaa-

aikatoimen ja suunnittelutoimisto FCG Planeko Oy:n kanssa.

Liikkuva koulu –hankkeen innoittamana olemme yhteistyössä sivistystoimen, vapaa-

aika toimen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja urheiluseurojen kanssa

käynnistäneet terveysliikuntaohjelman 2012-2014 kehittämistyön.

Päihdehuollon avopalvelut ovat vähentäneet osaston ja vastaanottopalveluiden

käyntejä.

Hyvä vastaanotto - toimintamallin edelleen kehittäminen luo kuntalaisille

tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen palvelun.

Muistisairaiden hoitopolku on laadittu. Pudasjärvellä on oma muistihoitaja ja

erikoislääkärin palvelut käytettävissä.

Pudasjärvi on mukana vuosina 2012 – 2014 yhtenä pilottikuntana Arjen turvaa

kunnissa - hankkeessa yhdessä Lapin alueiden kuntien ja kaupunkien kanssa.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää kuntiin poikkihallinnollinen toimintamalli,

joka tehostaa harvaan asutun alueen hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen

järjestämistä.

Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet:

Nuorten aseman vahvistaminen

Karhupajan toiminnan vakiinnuttaminen, 1.1.2013 alkavan nuorisotakuun velvoitteista

huolehtiminen yhdessä yhteistyötahojen ja etsivien kanssa

nuorisotakuun velvoitteiden hoitamiseksi kaupungin maksaman työllistämisen

kaupunkilisän kohdentaminen erityisesti nuorten työllistämispolkujen edistämiseksi

yhdistyksiin ja yrityksiin

47

kokeiluluontoisesti ja Oulun mallin mukaan tarjota työllistämisen kaupunkilisää 2-3

oppisopimuksella pitkäaikaistyöttömän työllistävälle yritykselle

nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen kaupungin päätöksenteossa,

nuorten parlamentin toiminnan tukeminen

Netti-kahvila nuorille; ylläpitäjänä voisi toimia eri seurat, yhdistykset tai järjestöt

nuorille tarkoitettu Tee – Se - Itse korjaamohalli

edellä mainitut nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja kouluttautumista lisäävät ja

yhteistyössä nuorta kuuntelemalla toteutetut toimet vähentävät todennäköisesti myös

nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmia

Työikäisten ja työelämästä irrottautuneiden ihmisten ennaltaehkäisevän virike- ja

kuntoutustoiminnan ylläpitäminen

Terveysliikuntaohjelman hyväksyminen – suunnitelman vieminen käytäntöön

hankkeen avulla

Uuden Liikuttaja 66 – hankkeen valmistelu, rahoituksen hakeminen ja toteutus.

Kohderyhmänä toisaalta ikääntyneet, sekä pitkäaikaistyöttömät ja ne, jotka ovat

vaarassa joutua pitkäaikaistyöttömien listalle. Menetelmänä ”palasteltu”,

luontoaktiviteetteihin (hirvestys, marjastus ym.) osaltaan nojaava, työkokeilua, työtä

ja koulutusjaksoja vaihtelevasti sisältävä henkilökohtainen valmennus- ja

toimintasuunnitelma. Tarkoituksena myös löytää mahdollisimman läheltä asumiseen

liittyviin tukipalveluihin (kuten esim. lämmityksen hoitaminen, arjen muu turva ja

aktiivisuus) muita toimijoita kuin kotihoito.

Työikäisten mielenterveyspalveluiden saatavuus on turvattava sekä kiinnitettävä

erityistä huomiota tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn

Ikäihmisten asiat

Ikäihmisille soveltuvan asuntokannan lisääminen lähelle jokapäiväisiä palveluita

omatoimisuuden ja itsenäisyyden tukemiseksi

Työelämästä irrottautuneiden eläkeläisten sosiaalisuuden, osallisuuden ja

harrastusmahdollisuuksien tukeminen

Varhainen tuki muistisairaille ja heidän omaisille.

Kotouttamistyö

Kotouttamistyöhön panostaminen on erityisen tärkeää, jotta kuntapaikan saaneet

maahanmuuttajat ja pakolaiset pääsevät hyvin elämisen ja arjen asioiden toimijoiksi.

Erityisesti äitien kotouttaminen on noussut tärkeänä asiana esille. Usein äidit jäävät kotiin ja

kanssakäymisen ulkomaailmaan hoitaa joku muu perheenjäsenistä. Asia koskee yhtä paljon

maahanmuuttajia, pakolaisia kuin avioliiton kautta kuntaan muuttaneita ulkomaalaisia.

Kotouttamistyöhön on tärkeää saada riittävä resurssi heti alkuvaiheessa, mm. uuden

pakolaisryhmän saapuessa kuntaan tulisi resurssoida määräaikaisesti työvoimaa

kotouttamistyöhön.

48

Hallintokuntien toimenpide - ehdotukset ja resurssit edellä

mainittuihin kehittämiskohteisiin.

Toiminta-alueiden tulee huomioida hyvinvointikertomuksen kehittämiskohteet omassa

käyttösuunnitelmassa.

7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana

kunnan talous- ja toimintasuunnitelman

vahvistamista.

Tähän kirjataan valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat

resurssit.

Uuden valtuustokauden alussa valiokunnat käyvät keskustelun vuoden 2013 ja

valtuustokauden 2013 – 2016 kehittämiskohteista ja asettavat tavoitteet ja vahvistavat

resurssit toiminta-alueiden käyttösuunnitelman laatimista varten.

Hyvinvointikertomuksen on työstänyt hyvinvointityöryhmä:

Kaarina Daavittila; keskushallinto Ritva Kinnula, sihteeri ja hyvinvointikoordinaattori Sari Ranua sijainen Kirsi Kipinä, Oulunkaaren kuntayhtymä Soili Kortetjärvi, Oulunkaaren kuntayhtymä Laila Lauhikari, Oulunkaaren kuntayhtymä Tuula Tolkkinen, Oulunkaaren kuntayhtymä Sampo Laakkonen, sivistystoimi Esko Ahonen, sivistystoimi Timo Puolakanaho, sivistystoimi Eero Talala, tekninen toimi Lisäksi työssä ovat auttaneet: Ulla-Maija Paukkeri, keskushallinto Jouni Puhakka, keskushallinto