PUHUTAAN RAHASTAPieniä dialogeja

VOI EI! UNOHDIN LOMPAKON.

üVoi ei, mä unohdin lompakon kotiin! Mulla ei ole yhtään rahaa mukana!üNo ei se haittaa, mä voin tarjota sulle tuon kahvin.üKiitos! Maksan sulle takaisin heti huomenna.üEi ole kiire. Sä voit sitten ensi kerralla tarjota mulle kahvit.

KUKA MAKSAA?

üMä tarjoan nää kahvit sulle.üEi käy. Sä tarjosit viimeksi, nyt on mun vuoro.üNo maksa sitten. Kiitos.

MULLA EI OLE YHTÄÄN RAHAA.

üMulla ei ole yhtään rahaa ja olisi pakko käydä kaupassa. Voitko lainata?üPaljonko sä tarviit?üNo, ehkä 40 euroa.üMilloin sä voit maksaa takaisin?üEnsi maanantaina mulla on palkkapäivä. Maksan silloin.üOkei, tämän kerran. Ole hyvä.üKiitos. Mä muistan tämän!

ÄITI, ANNA RAHAA.

üÄiti, anna rahaa.üMiksi? Missä sun viikkorahat on?üMä tarviin uudet farkut.üJaaha. Mikä vika vanhoissa farkuissa on?üNe on ihan rikki ja liian pienet.üMitä ne uudet farkut maksaa?üSatasen.üSata euroa farkuista? En todellakaan maksa.üKaikilla muillakin on.üNiin tietysti. Paljonko sulla on itsellä rahaa?üEhkä kolkyt euroa.üOkei. Sä maksat nyt itse kolmekymmentä euroa ja kahteen viikkoon et saa yhtään

viikkorahaa. Sitten voin antaa sulle rahat farkkuihin. Sun täytyy oppia, ettei raha kasva puussa.

MENNÄÄN TUOHON RAVINTOLAAN!

üHei kato! Ihanan näköinen ravintola, mennäänkö?üKatotaan ensin vähän ruokalistaa, mitä se maksaa.üOi, täällä on kaviaaria alkupalana.üIhan hirveän kallis. Pääruuat maksaa kaikki yli kakskyt euroa. Ei mulla ole

varaa syödä tällasessa paikassa.üMutta mulla on kamala nälkä!üJoo, mutta täällä ei lähde nälkä, lähtee vaan rahat.üNo okei, missä sitten syödään?üTuossa lähellä on ihan kiva lounaspaikka ja edullinen ruoka. Mennään sinne.