PUMPPUTASOITELATTIA- TÖIDEN SUUNNITTELU TYÖMAALLA JA KUSTANNUS-LASKENNASSA

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

T E K I J Ä :

Petro Hänninen

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Tiivistelmä

Koulutusala

Tekniikan ja liikenteen ala

Koulutusohjelma/Tutkinto-ohjelma

Rakennustekniikan koulutusohjelma

Työn tekijä

Petro Hänninen Työn nimi

Pumpputasoitelattiatöiden suunnittelu työmaalla ja kustannuslaskennassa

Päiväys 29.10.207 Sivumäärä/Liitteet 37/4

Ohjaaja(t)

Antti Kolari, lehtori ja Matti Ylikärppä, pt. tuntiopettaja

Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)

NCC Suomi Oy, Tuukka Kuukkanen, työpäällikkö, Kuopio Tiivistelmä

Opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää lattioiden pumpputasoitus-työvaiheeseen kuluva aika, kustannukset sekä

selostaa työvaiheet ja laadulliset kriteerit. Tavoitteena oli myös selvittää työvaiheen työturvallisuuteen sekä ym-

päristöön liittyvät asiat. Lisäksi työssä vertailtiin eri valmistajien tasoitteiden teknisiä ominaisuuksia. Yksi työn ta-

voitteista oli tehdä toimintamalli sekä tehtäväsuunnitelmapohja lattioiden pumpputasoitukselle.

Työn tiedonhakumenetelminä käytettiin kesällä 2017 kerättyä tietoa, jota saatiin valvomalla sekä suunnittelemalla

työvaihetta. Työvaihetta valvottiin seuraamalla työhön kuluvaa aikaa sekä valvomalla työn laadullista toteutu-

mista ja seuraamalla materiaalien menekkejä. Niiden lisäksi tietoa etsittiin sekä materiaalivalmistajien sivuilta,

että RT- ja RATU-kortistoista. Lisäksi tietoa kustannuksista saatiin NCC:n järjestelmistä.

Opinnäytetyön tuloksena saatiin toimintamalli lattioiden pumpputasoitus-työvaiheelle sekä tietoa tulevien kohtei-

den kustannuslaskentaan. Työstä saadut aikataululliset tulokset sekä tehtäväsuunnitelmapohja helpottavat jat-

kossa työvaiheen suunnittelua työmaalla. Valmistelevien töiden ja pumppauksen lasketut kustannukset auttavat

työvaiheen suunnittelua kustannuslaskennan osalta. Lisäksi työstä saatiin myös tietoa, mitä tarvitaan, että pääs-

tään laadullisesti haluttuun lopputulokseen ja mitä tulee huomioida eri työvaiheissa.

Avainsanat

laadunvarmistus, pumpputasoitus, tehtäväsuunnitelma, rakentaminen, plaano, työturvallisuus, laatu

SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS

Abstract

Field of Study

Technology, Communication and Transport Degree Programme Degree Programme in Construction Engineering

Author

Petro Hänninen Title of Thesis

Planning Pump Filler Work on Construction Site and in Cost Accounting

Date 30 October, 2017 Pages/Appendices

Supervisor(s)

Mr. Antti Kolari, Senior Lecturer and Mr. Matti Ylikärppä, Lecturer Client Organisation /Partners NCC Suomi Oy, Tuukka Kuukkanen, Project Manager, Kuopio

Abstract

The aim of this find project was to find out the costs, the required time and explain the quality criteria for pump

filler work. Another aim was to find out the issues concerning work safety and recycling. The technical properties

of different pump fillers were also compared and a task plan template was made as well.

The research methods were practical experience in this stage and studying RT and RATU –cards as well as the

websites of the producers of materials. The amounts of materials and the time required for the work were con-

trolled as well as the quality of work. The NCC systems also provided information about the costs.

As a result of this final project there was a clear model for how to plan and schedule this stage in the buildings in

future. Knowing the costs will improve the planning process. The project also provided information required for

gaining the required quality and on what to focus in different stages of pump filler work. A plan template and

checklist were made for the appendices.

Keywords

quality, safety of work, costs, pump fillers

ESIPUHE

Haluan kiittää NCC Suomi Oy:ta mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyö. Erityiset kiitokset haluan osoittaa työpääl-likkö Tuukka Kuukkaselle hyvästä ohjauksesta opinnäytetyön ja opiskelujen aikana suoritettujen harjoittelujen

osalta. Haluan myös kiittää kaikkia työkavereitani edelliskesän harjoittelun aikana saamastani tuesta. Kiitän myös opinnäytetyöni ohjaajaa Antti Kolaria hyvästä ohjauksesta. Kiitokset läheisille ja tutuille, jotka ovat omalta osaltaan

tukeneet opiskeluaikaa.

Kuopiossa 30.10.2017

Petro Hänninen

5 (37)

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 6

1.1 Opinnäytetyön taustat ja tavoitteet ............................................................................................ 6

1.2 Toimeksiantaja ......................................................................................................................... 6

1.3 Käsitteet ................................................................................................................................... 7

2 TASOITTEIDEN TEKNISIÄ TIETOJA ..................................................................................... 8

2.1 Eri valmistajien tasoitetyyppejä .................................................................................................. 8

2.2 Pohjusteet ................................................................................................................................ 8

3 TYÖTURVALLISUUS ........................................................................................................... 9

3.1 Työturvallisuus ......................................................................................................................... 9

3.2 Jätteiden käsittely ..................................................................................................................... 9

4 PUMPPUTASOITUKSEN TYÖVAIHEET ................................................................................ 11

4.1 Kosteusmittaukset ................................................................................................................... 11

4.2 Valmistelevat työt ................................................................................................................... 14

4.3 Pumppaus .............................................................................................................................. 19

4.4 Pumppauksen jälkeiset työt ..................................................................................................... 21

5 LAADUNVARMISTUS ........................................................................................................ 25

5.1 Laadunvarmistus ennen pumppausta ....................................................................................... 25

5.2 Laadunvarmistus pumppauksen aikana .................................................................................... 26

5.3 Laadunvarmistus pumppauksen jälkeen ................................................................................... 26

6 VALMISTELEVIEN TÖIDEN JA PUMPPUTASOITUKSEN KUSTANNUKSET ................................ 28

6.1 Valmistelevien töiden kustannukset .......................................................................................... 28

6.2 Pumppauksen kustannukset .................................................................................................... 28

6.3 Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ............................................................................................ 28

7 TYÖVAIHEEN AIKATAULUTTAMINEN JA RESURSSIT ........................................................... 29

7.1 Työvaiheen työmenekit ja resursointi ....................................................................................... 29

7.2 Yhdistyminen muihin työvaiheisiin ............................................................................................ 29

8 YHTEENVETO .................................................................................................................. 31

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT ...................................................................................... 32

LIITE 1: TEHTÄVÄSUUNNITELMAPOHJA LATTIOIDEN PUMPPUTASOITUS ................................. 34

LIITE 2: TARKASTUSKIERROSLISTA ....................................................................................... 37

6 (37)

1 JOHDANTO

1.1 Opinnäytetyön taustat ja tavoitteet

Opinnäytetyö käsittelee lattioiden pumpputasoitustöitä sekä niiden valmisteluja. Työn tarkoituksena

on saada selkeä toimintamalli työmaalle lattioiden pumpputasoitukselle sekä valmisteleville töille

sekä tutkia niihin kuluvaa aikaa ja kustannuksia. Työssä käsitellään myös aihetta koskevat laadulliset

kriteerit, työvaiheet sekä työturvallisuus. Tavoitteena on myös saada tarkempaa tietoa työvaiheesta

helpottamaan tulevien kohteiden kustannuslaskentaa kyseisen työn kohdalla. Pohjatieto opinnäyte-

työhön kerätään harjoittelun aikana seuraamalla ja valvomalla työvaihetta sekä poimimalla tietoa

RT- ja RATU-kortistoista.

Sain opinnäytetyön aiheen keväällä 2017 ennen kolmannen kesän harjoittelua NCC:n Kuopion työ-

päälliköltä Tuukka Kuukkaselta. Kuukkanen ehdotti minulle aihetta siksi, että se oli minulle jo tuttu

aikaisemmalta kesältä, jolloin olin itse tekemässä valmisteluja ja tulevan kesän harjoittelun aikana

kohteessa olisi alkamassa lattioiden pumpputasoitus. Tarkoituksena oli, että olisin mukana valvo-

massa ja suunnittelemassa työvaihetta, ja näin voisin kerätä samalla tietoa opinnäytetyötä varten.

Opinnäytetyön kohde Kuopas Samoilijaan rakentuu 254 opiskelija-asuntoa, jotka jakaantuvat viiteen

eri kuusikerroksiseen kerrostaloon. Kaikki rakentuvat asunnot ovat yksiöitä kooltaan 20,5 neliöstä

22,5 neliöön. Erikoisuuksina kohteessa on huoneistojen huonekorkeus, joka on hieman tavallista

korkeampi ja kaikissa huoneistoissa oleva makuuparvi. Jokaisessa talossa on myös CLT-rakenteinen

clubhouse-yhteistila. Talot rakentuvat eri tahtiin ja ensimmäisten pumppausten alkaessa kolmesta

talosta oli runko valmiina, talot A, B ja E.

Pumppaukset suoritettiin kuusi kerrosta kerrallaan, jolloin yhden pumppauskerran pinta-ala vaihteli

noin 730 neliömetristä hieman yli 1000 neliömetriin. Yhdellä pumppauskerralla pumpattiin 3 kerrosta

kahdesta eri talosta. Talot C ja D pumpattiin myöhemmin syksyllä ja ne pumpattiin kokonainen talo

kerralla.

Pumpputasoitteet ovat ohuita sementtipohjaisia itsestään siliäviä tasoitteita. Tasoitteilla saadaan val-

mis tasainen pinta, joka on valmis pinnoitettavaksi ilman jälkitöitä. Pumpattavat, itsestään siliävät

tasoitteet nopeuttavat rakentamista, lisäävät kustannustehokkuutta sekä parantavat laatua, että työ-

ergonomiaa. Matala-alkalisia tasoitteita käytettäessä betonin kosteudenhallinnan kanssa, ne estävät

tehokkaasti sisäilmaongelmia, joita alkalinen kosteus on aiheuttanut. (e-weber.fi.) Usein työmailla

lattioiden pumpattavista lattiatasoitteista käytetään nimeä ”plaano”.

1.2 Toimeksiantaja

Opinnäytetyön toimeksiantajana on NCC Suomi Oy, Kuopion alueyksikkö. Se on osa Pohjoismaiden

laajuista NCC Ab konsernia. Konsernin osa-alueita ovat NCC Building, NCC Industry, NCC Inf-

7 (37)

rastructre sekä NCC Property Development. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityk-

sen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjois-Euroopassa. NCC:n toiminta-aluetta ovat Ruotsi, Suomi,

Tanska, Norja ja Pietari. Yrityksen henkilömäärä vuonna 2016 oli 17 000 ja liikevaihto noin 5,5 mil-

jardia euroa. (NCC.fi.)

NCC Building on rakentamisen yksikkö. Se keskittyy uudis- ja korjausrakentamiseen ja se on NCC:n

suurin liiketoiminta-alue ja sen osuus liikevaihdosta on 45 prosenttia. Tärkeimmät markkinat ovat

Ruotsissa, mutta rakennustoiminnan alue on kaikki Pohjoismaat. NCC Industry keskittyy teollisuus-

tuotantoon ja se osa-alueita ovat: kiviaineksen ja asfaltin tuotanto sekä paalutus ja teiden päällys-

tys. NCC Infrastructure kattaa laajat infrastruktuurihankkeet pohjatöistä ylläpitoon, huoltoon saakka.

NCC Property Development on liikekiinteistöjen kehittämisen ja myymisen yksikkö. Suomessa NCC:n

pääkonttori on Helsingissä ja Kuopiossa sijaitsee Itä-Suomen alueyksikkö. (NCC.fi.)

1.3 Käsitteet

laadunvarmistus on se osa laadunhallintaa, joka keskittyy antamaan luottamuksen sii-

hen, että laatuvaatimukset täyttyvät.

rakentamisen laatu teknistä ja toiminnallista laatua ja asiakkaan odotusten mukaisuutta

stoppari muotti, jolla on tarkoitus estää tasoitteen valuminen sille puolelle,

jonne ei haluta tasoitetta

tehtäväsuunnittelu tapa varmistaa yhden työkokonaisuuden eli tehtävän toteutus siten,

että tehtävälle asetetut vaatimukset ja tavoitteet saavutetaan

tilaaja tässä työssä tilaajalla tarkoitetaan työn tilannutta rakennusliikettä

työmenekki aika, jossa työ suoritetaan yhdessä suoriteyksikössä

urakoitsija tässä työssä urakoitsijalla tarkoitetaan pumpputasoituksen tehnyttä

aliurakoitsijaa

pohjuste ennen tasoitetta levitettävä aine, joka parantaa tasoitteen tarttuvuutta

8 (37)

2 TASOITTEIDEN TEKNISIÄ TIETOJA

2.1 Eri valmistajien tasoitetyyppejä

Lattiatasoitevalmistajia on useita ja tasoitteiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan hieman valmis-

tajien sekä tasoitetyypin mukaan. Lähes kaikki pumpattavat tasoitteet nykyään ovat matala-alkalisia

eli niiden pH on alle 11. Alla olevassa taulukossa on vertailtu muutamia eri tasoitteita.

TAULUKKO 1. Eri tasoitetyyppien ominaisuuksia.

(Fescon.fi; e-weber.fi; Kiilto.fi; Bostik.fi.)

2.2 Pohjusteet

Ennen lattian tasoitusta alue pohjustetaan. Tasoitepohjusteen tarkoitus on parantaa tasoitteen tar-

tuntaa alustaa, estää tasoitteessa olevan veden liian nopeaa imeytymistä alustaan sekä estää ilma-

kuplien syntymistä. Tasoitepohjuste valitaan käytettävän tasoitteen mukaan ja usein valmistaja vaa-

tii käytettäväksi saman tuoteperheen tuotteita tasoitteen kanssa. (Fescon.fi; e-weber.fi.)

Valmistajat ovat usein suunnitelleet tuoteperheitä erilaisille tuotteille. Tällä tarkoitetaan, että samaan

tuoteperheeseen kuuluvat tuotteet on suunniteltu toimimaan parhaiten keskenään. Samaan tuote-

perheeseen voi kuulua pohjuste ja eri kerrospaksuuksiin tarkoitettuja tasoitteita.

9 (37)

3 TYÖTURVALLISUUS

3.1 Työturvallisuus

Urakoitsijan työntekijät perehdytetään ennen työn alkamista työkohteeseen sekä työmaahan. Pereh-

dytyksessä kerrotaan työvaiheen eteneminen, työmaatilat ja työmaahenkilöstö. Perehdytyksessä sel-

vitetään työmaan turvallisuuskäytännöt sekä vaadittavat turvavarusteet.

Työvaatetus on usein riippuvainen työmaasta, työnantajasta ja pääurakoitsijan käytännöistä. NCC:n

kohteissa vaadittavia varusteita ovat kypärä, silmäsuojaimet, turvajalkineet, heijastava huomioväri-

nen yläosa, kypärän leukahihna ja työvaiheeseen soveltuvat käsineet. Radiokuulosuojaimet olivat

kiellettyjä kohteessa. Urakoitsijan työntekijöillä oli kuitenkin käytössä kuulosuojaimet, joissa oli kiin-

teä radiopuhelinyhteys ja nämä hyväksyttiin, sillä se parantaa työnsuoritusta ja työturvallisuutta,

sillä kerroksessa olevalla pumppaajalla on mahdollisuus olla koko ajan yhteydessä pumppuautolla

olevaan työntekijään.

Työvaiheen aikana varusteiden käyttöä valvotaan ja perehdytyksessä on kerrottu mahdolliset toi-

menpiteet, mikäli sääntöjä rikotaan. Kun työvaihe käynnistyy, tulee varmistua, että kaikki mahdolli-

set putoamissuojat ovat paikallaan tukevasti, sillä pumppausletku on painava ja se hankaloittaa tur-

vallista kulkemista. Pumppausletkun lähellä liikkuessa on kompastumisriski ja sen lähellä liikkumista

kannattaa muutenkin välttää, mahdollisen rikkoutumisen takia. Pumppausalueella kulku ja työsken-

tely kielletään, jotta ne eivät häiritse pumppausta. Pumpattaville alueille voidaan asettaa kulku kiel-

letty –merkkejä, jotta muut työntekijät osaavat välttää liikkumista.

3.2 Jätteiden käsittely

Työnsuunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset ympäristövaikutukset ja jätteenkäsittely. Työ-

suorituksessa syntyy jätettä tasoitesäkeistä, tasoitepohjustesankoista sekä pumppauksen jälkeen

pumppuauton pesemisestä. Aloituspalaverissa sovitaan urakoitsijan kanssa, miten jätteiden kierrätys

hoidetaan ja kuka vastaa mistäkin osiosta.

Jätteiden kierrätyksessä huomioidaan, että onko kyseessä ongelmajäte, sekajäte (kuva 1) vai puu-

jäte (kuva 2). Kun stopparilautoja ruvetaan purkamaan, syntyy niistä puujätettä. Stopparilaudoista

puretaan irroituskaista pois, mikä lajitellaan sekajätteisiin. Työmaalla tulee olla kaikilla tiedossa jäte-

lavojen sijainnit ja mikä lava on tarkoitettu millekin jätteelle. Ennen pumppuauton pesemistä varmis-

tetaan, että pesualue on yhteisesti sovittu ja pesuvettä ja ylijäämää ei joudu jätevesikaivoihin tai ne

eivät voit vahingoittaa ympäristöä. (Betoni.fi).

10 (37)

KUVA 1. Sekajätelavaan asennettuna kyltti, jotta työntekijät tietävät lavan tarkoituksen. (Hänninen

2017)

KUVA 2. Puulavassa on myös kyltti, jotta sen tunnistaa sekajätelavasta. (Hänninen 2017)

11 (37)

4 PUMPPUTASOITUKSEN TYÖVAIHEET

4.1 Kosteusmittaukset

Tasoitettavilta alueilta mitataan kosteuspitoisuus. Opinnäytetyön kohteessa välipohjat ovat ontelo-

laattoja, mutta kylpyhuoneen edessä on kololaatta 170 mm paksulla valetulla alueella sekä huoneis-

ton reunassa on 370 mm korkea reunavalukaista. Maanvaraisen laatan paksuus on 100 mm (kuva

3).

KUVA 3. kerroksen maanvarainen laatta (Hänninen 2017)

Kaikissa asunnoissa oli kylpyhuoneen ja sen edustan kohdalla kololaattarakenne (kuva 4). Kololaa-

talla tarkoitetaan osittain matalampaa ontelolaatan, jonka päälle tulee jälkivalu. Kololaattaan saa-

daan helposti tehtyä viemäröinti sekä tarvittavia sähkökaapelivetoja.

KUVA 4. Kylpyhuoneen edustan kololaatta+jälkivalu (Hänninen 2017)

12 (37)

Huoneistojen reunoissa ollut reunakaista (kuva 5) valettiin ontelolaattojen saumavalun yhteydessä.

Muottityön yhteydessä reunavaluun asennettiin Sewatek-läpiviennit lämpöputkille. Sewatek on palo-

turvallinen ja kustannustehokas läpivientikappale esimerkiksi holvien läpivienteihin. Sen paloluokka

vaihtelee EI60-EI120 välillä. (Sewatek.fi.)

KUVA 5. Huoneiston reunassa kapea reunavalukaista (Hänninen 2017)

Kosteusmittaukset tehdään hyvissä ajoin ennen pumppausta, jotta liian korkeaan kosteuspitoisuu-

teen voidaan vielä reagoida ja tehdä sille toimenpiteitä. Mittauksen suoritti tässä vaiheessa NCC:n

oma työnjohtaja, jolla on kosteusmittaajan pätevyys porareikämittausmenetelmällä. Viralliset ulko-

puolisen tekemät mittaukset tehdään myöhemmin ennen lattian lopullista pinnoitusta. Mittaukset

tehtiin kylpyhuoneen edustalta sekä huoneiston reunavalukaistasta ja maanvaraisesta lattiasta.

Porareikämittauksen työvaiheet. (Betonin suhteellisen kosteuden mittaus, RT 14-10894, 4).

1. Haluttuun mittauskohteeseen porataan 16 mm halkaisijalla oleva reikä, jonka syvyys on juuri se

syvyys, joka on laskettu mittauskohteen syvyydeksi.

2. Reikä puhdistetaan imuroimalla se huolellisesti täysin puhtaaksi.

3. Mittausreikään asetetaan sivuiltaan umpinainen, reiän pohjaan ulottuva putki esimerkiksi muovi-

nen sähköputki. Putken ulkohalkaisijan tulee olla vastaava kuin reiän halkaisija.

4. Putken ja betonin liitos tiivistetään esimerkiksi kitillä täysin vesihöyryn tiiviiksi.

5. Putki puhdistetaan vielä kerran imuroimalla se putkeen mahtuvalla suuttimella. Likainen ja huo-

nosti puhdistettu putki saattaa antaa vääriä mittaustuloksia ja huonontaa mittaustarkkuutta.

6. Putken yläpää tiivistetään esimerkiksi kitillä tai tulpalla ja reiän annetaan tasaantua vähintään

kolme vuorokautta. Tällöin tasapainokosteus reiässä on saavutettu.

7. Mittapää asetetaan putkeen ja mittausjohdon ja putken väli tiivistetään esimerkiksi kitillä vesi-

höyryn tiiviiksi. Mittapään annetaan tasaantua putkessa 1-4 tuntia ennen mittausta (kuva 7).

8. Tasaantumisen jälkeen mittauslaite yhdistetään mittapäähän ja kosteusarvot luetaan mittauslait-

teen näytöltä.

13 (37)

9. Kosteusmittauksista kootaan raportti, johon kirjataan (Betonin suhteellisen kosteuden mittaus,

RT 14-10894, 4.)

a. mittauspisteen sijainti

b. mittaussyvyys

c. huoneilman lämpötila

d. mittapään numero

e. huoneilman suhteellinen kosteus

f. mittausputkessa oleva suhteellinen kosteus

g. lämpötila mittausputkessa

Materiaalitoimittajien ohjeistuksen mukaan pinnoitettavan alustan suhteellinen kosteus tulee olla

valmistajasta riippuen <90-95 %, mutta NCC:n oman käytännön mukaan sen halutaan olevan 3%

alle ohjearvon mittaustarkkuuden virhemarginaalin takia. (Fescon.fi; e-weber.fi; Kiilto.fi; Bostik.fi.)

Kosteusmittausreikien syvyydet laskettiin RT-kortin ohjeella. Kuvassa 6. näkyvät kaavat syvyyksien

laskemiseen. Kaavojen selitykset:

• Kaava numero 1. Välipohjarakenne (kahteen suuntaan kuivuva), reunavalukaista 370 mm

o Mittaussyvyys 0,2*370 mm=74 mm ja 0,2*74 mm=14,8 mm. RT-kortin ohjeen mu-

kaan maksimimittaussyvyys on kuitenkin 70 mm, joten sitä käytettiin toisena ar-

vona.

• Kaava numero 2. Maanvarainen laatta 100 mm

o Mittaussyvyys 0,4*100=40 mm ja 0,4*40 mm=16 mm

• Kaava numero 3. Kololaatta + jälkivalu 170 mm

o Mittaussyvyys 0,4*170 mm=68 mm ja 0,4*68 mm=27,2 mm

KUVA 6. Kaavat rakenteiden mittausreikien syvyyden laskemiseen (RT 14-10984)

14 (37)

KUVA 7. Kosteusmittausanturit kololaatan valun kohdalla (Hänninen 2017)

4.2 Valmistelevat työt

Työvaihe aloitetaan työkohteen siivoamisella. Tavarat siirretään pois, jotta lattiapinnat ovat esteettö-

miä siivota. Lattioista piikataan sekä petkelöidään tai hiotaan irtonainen materiaali. Siivouksen jäl-

keen aloitetaan valmistelevien töiden tekeminen.

Valmistelevat työt aloitetaan tekemällä stopparilaudat. Oviaukot ja muut läpiviennit mitataan ja nii-

hin tehdään oikean pituiset ja tarpeeksi korkeat stopparit. Stopparilaudat kiilataan oviaukkoihin ja

stopparit verhoillaan irroituskaistalla poistamisen helpottamiseksi (kuva 8). Stopparilaudan alalaita ja

reunat tiivistetään esimerkiksi akryylimassalla. Stopparilaudan sijoittelussa huomioidaan tulevan

oven kynnyksen kohta, jotta lattiapintojen tasoero jää kynnyksen alle. Läpivienteihin tehdään sopi-

vat kotelot, jotka liimataan kiinni lattiaan ja reuna tiivistetään. Ulkoseinien rajoihin levitetään tarvit-

taessa vesieristemassa, jonka on tarkoitus tiivistää elementin alasauma, jotta ei synny mahdollisia

vuotoja ulkoseinäpintoihin (kuva 9).

15 (37)

KUVA 8. Ovistoppari kiilataan oviaukkoon ja verhoillaan irroituskaistalla. Irroituskaista helpottaa

stopparin irrotusta tasoitteen kuivuttua. (Hänninen 2017)

KUVA 9. Ulkoseinien alasaumaan levitetty vesieristemassa estää mahdollisen vuodon saumaa pitkin

julkisivulle (Hänninen 2017).

Lattiapinnat käydään huolellisesti läpi ja niissä olevat reiät paikataan akryylimassalla. Tasoitteen ol-

lessa todella ohutta, tulee paikata pienimmätkin reiät vuotojen välttämiseksi. Vajaat ontelolaattojen

saumat sekä suurimmat epätasaisuudet ja reiät myös muilla betonipinnoilla täytetään valamalla

(kuva 10). Läpivientien, Elpo-hormien ja putkien juuret tiivistetään akryylimassalla (kuva 11). Koh-

teen ollessa elementtitalo, on hyvä paikata oviaukoissa olleet kuljetustuen lovet ennen stopparien

asennusta, jotta stoppari saadaan kiinnitettyä tiiviisti. Kohteessa kylpyhuoneen stopparina käytettiin

vanerikaistaa, joka jätetään paikalleen lopullista kynnystä varten (kuva 12).

16 (37)

KUVA 10. Kololaatan kohdalla ollut viemärikorjaus valettuna juotosbetonilla ennen lattiatasoitetta.

Viemärit kuvataan ennen lattioiden tasoitusta, jotta valmista pintaa ei jouduta rikkomaan. (Hänninen

2017)

KUVA 11. Väliseinän kohta tiivistettynä akryylimassalla. Väliseinän kohdalta kulkee holvin läpi sähkö-

läpiviennit, joten tiivistys tulee tehdä hyvin, ettei tasoite valu alempiin kerroksiin. (Hänninen 2017)

17 (37)

KUVA 12. Vaneristoppari, jonka korko on mitattu kylpyhuoneen puolelle tulevan kallistusvalun mu-

kaan. Stoppari jää paikoilleen ja siihen kiinnitetään lopullinen kynnys. (Hänninen 2017)

Lämpöputkien Sewatek läpiviennit tiivistetään ensiksi valmistajan ohjeen mukaan akryylimassalla,

jonka jälkeen sen päälle laitetaan solukumista valmistettua tiivistenauhaa, joka estää tasoitteen pää-

semisen suoraan kosketukseen lämpöputken kanssa (kuva 13).

KUVA 13. Lämpöputkien Sewatek läpiviennit on tiivistettynä akryylimassalla, jonka jälkeen niihin on

laitettu solukuminen tiivistenauha suojaamaan putkea. (Hänninen 2017)

Tasoitetta tulee olla vähintään 5 mm betonin päällä betonin alkalisuuden takia. Tasoitekerroksen

maksimikerrospaksuus vaihtelee tuotteen ja valmistajan mukaan, mutta usein se on 30-50 mm vä-

lillä. Alkalisuudella tarkoitetaan betonin alkalista kosteutta eli alustan korkeaa pH-arvoa. Eri koh-

teissa tehdyissä testeissä ja seurantamittauksissa on todettu, että betonin päällä olevan matala-alka-

lisen tasoitteen antama suoja on säilynyt vielä kymmenen vuoden jälkeenkin. Tutkimukset ja raken-

18 (37)

nuskohteiden mittaukset ovat osoittaneet, että alkalisuudesta johtuvat ongelmat voidaan välttää vä-

hintään viiden millimetrin paksuisella kerroksella muovimaton asennusalustana ja betonin suhteelli-

sen kosteuden ollessa enintään 90 prosenttia. Tutkimuksissa on myös havaittu, että muovimatoissa

käytetyt pehmittimet ja mattoliimat eivät kestä betonin korkeaa alkalisuutta. Ne voivat reagoida al-

kalisen kosteuden kanssa ja muodostavat yhdessä sisäilmaongelmia aiheuttavia haitallisia yhdisteitä.

(e-weber.fi.)

Tasoitepinnan korot mitataan tulevan lattiapinnan korkeuden mukaan (kuva 14) ja siinä pitää muis-

taa huomioida tulevan lattiamateriaalin paksuus, jotta lopullinen lattiapinta ei nouse suunniteltua

korkeammaksi. Korkoja mitatessa otetaan huomioon kylpyhuoneen kynnyksen korkeus sekä käytä-

vän ja huoneiston kynnyksen korkoero. Kynnyksissä tulee ottaa huomioon käytävän ja huoneiston

puolella oleva lattian pinnoitemateriaali sekä kynnyksen maksimikorkeus. Kynnyksen tulee olla es-

teettömyyden takia maksimissaan 20 millimetriä korkea. (Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö

RT 09-10884, 8). Kylpyhuoneen kynnys huomioidaan, jotta kylpyhuoneeseen saadaan vaadittava

tarpeeksi korkea vesieristeen nosto kynnystä vasten. Vesieristeen noston tulee olla vähintään 15 mm

kynnystä vasten ja kylpyhuoneen lattiapinnan korko tulisi mielellään olla lähellä lopullista huoneiston

valmista lattiapintaa. (Märkätilojen rakenteet, RT 84-11166, 9).

Tasoitekerroksen paksuus on tarkoitus saada kustannusten takia mahdollisimman alhaiseksi, joten

siksi on tärkeä aloittaa korkojen merkkaus kartoittamalla tasoitettavan alueen korkein kohta. Korot

voi merkata joko urakoitsijan työntekijä tai tilaajan mittamies.

KUVA 14. Vihreällä ja vaaleanpunaisella merkattuja pumppauskorkoja. (Hänninen 2017)

Kun valmistelevat työt ovat valmiita työkohde imuroidaan vielä kerran puhtaaksi pölystä, jonka jäl-

keen työkohteisiin kulku kielletään, jotta voidaan estää pölyn ja lian kulkeutuminen niihin. Imurin

tulee olla tehokas rakennusimuri, jotta työ on joutuisaa ja kaikki irtoava pöly ja lika saadaan pois.

Tasoitettavan pinnan tulee olla puhdas ja pölytön ennen pohjustusta.

19 (37)

4.3 Pumppaus

Ennen kuin urakoitsija saapuu työmaalle tekemään työsuoritusta, tulee olla suunniteltuna logistiikka.

Pumppuauton ja pumppausmateriaalien paikat tulee olla suunniteltuna ja niiden tulee olla sellaisia,

joista työkohteeseen on lyhyt matka. Vesiliitäntä tulee olla lähettyvillä ja sen vedentulon oltava riit-

tävä. Pumppuauto ei saa estää muuta suunniteltua työmaaliikennettä vaan sen tulee olla poissa

kulkureiteiltä. Kohteessa pumppuauton ja tasoitteiden sijainti suunniteltiin lähellä ensimmäistä

pumppauskohdetta (kuva 15). Pumppuauto ja tasoitteet mahtuivat olemaan paikallaan, häiritse-

mättä muuta liikennettä. Pumpattaessa viereistä E-taloa työmaaliikennettä ei ollut kyseisenä päi-

vänä, joten pumppuletku pystyi kulkemaan työmaatien ylitse.

KUVA 15. Tasoitteiden ja pumppuauton sijainti kolmella ensimmäisellä pumppauskerralla.

Urakoitsija aloittaa työnsä kohteessa pohjustamalla pumpattavat alueet (kuva 16). Tasoitepohjuste

levitetään esimerkiksi kastelukannujen avulla lattiapinnoille, jonka jälkeen se harjataan tasaiseksi.

Mikäli tässä vaiheessa huomataan pieniä vuotokohtia, on ne vielä mahdollista paikata ennen pump-

pauksen aloittamista. Pohjuste voidaan levittää jo edellisenä päivänä tai samana päivänä ennen

pumppausta. Pohjusteen kuivuuden toteaa urakoitsijan työnjohtaja tai nokkamies. Työjärjestys

suunnitellaan loogisesti esimerkiksi ylhäältä alas, jolloin saadaan pumpattua kokonainen kerros ker-

ralla, eikä sinne jää pumppaamattomia alueita.

20 (37)

KUVA 16. Tasoitepohjuste levitettynä huoneistoon. (Hänninen 2017)

Tasoitepohjusteen kuivuttua voidaan aloittaa pumppaus (kuva 17). Tasoite tulee pumppuautolta let-

kua pitkin, josta se pumpataan haluttuun kohteeseen. Pumpattavalla alueella on korkomerkkejä, joi-

den mukaan pumppari osaa määrittää oikean koron. Kun alue on pumpattu, käydään se läpi joko

lastalla tai tarkoitukseen tehdyllä rullalla, ilman poistamiseksi tasoitteesta (kuva 18). Valmis pinta on

onnistuessaan täysin tasainen ja suora (kuva 19).

KUVA 17. Ohut lattiatasoitemassa tulee letkua pitkin kohteeseen. (Hänninen 2017)

21 (37)

KUVA 18. Tasoite rullataan, jotta siitä poistuu ylimääräinen ilma. (Hänninen 2017)

Urakoitsijan työryhmä oli 3 työntekijää, joista yksi pumppasi tasoitetta, yksi rullasi tasoitteen ja yksi

oli vastuussa pumppuautosta. Lisäksi osassa pumppauksissa oli mukana urakoitsijan työnjohtaja.

Pumppuautossa ollut työntekijä nosti autossa olleella nosturilla tasoitesäkkejä auton siiloon ja sääteli

pumppauksen nopeutta, muiden työntekijöiden toiveiden mukaan.

KUVA 19. Valmis pumpattu pinta (Hänninen 2017)

4.4 Pumppauksen jälkeiset työt

Työkohteeseen levitetään puhaltimia (kuva 21.), jotka kierrättävät pois kosteaa ilmaa. Tasoitteesta

nouseva kosteus tiivistyy helposti ikkunoihin ja esimerkiksi parvekeoviin. Työsuoritus tarkastetaan ja

selvitetään vuotokohdat ja stopparilaudat poistetaan. Stoppareiden kohdat (kuva 22) sekä vuotopai-

kat tasoitetaan (kuva 23) ja lattia jää odottamaan seuraavaa työvaihetta eli pintamateriaalia. Koh-

22 (37)

teessa huomattiin ensimmäisten pumppausten jälkeen ongelma ovistoppareiden sijoittelussa. Stop-

parin väärä sijoittelu hankaloitti oven kynnyksen asennusta oikealle kohdalle. Väärästä sijoittelusta

syntyi lisätöitä, koska tasoitepintaa jouduttiin piikkaamaan käytävän puolelta hieman pois.

KUVA 21. Käytävän päähän laitettu simpukkapuhallin kierrättää ilmaa ja poistaa siten tasoitteesta

nousevaa kosteutta. (Hänninen 2017)

KUVA 22. Oviaukon stopparin kohta tasoitettuna (Hänninen 2017)

23 (37)

KUVA 23. Tasoitteessa ollut vuotokohdasta johtunut epätasaisuus tasoitettuna. (Hänninen 2017)

Lattian pinnoitusvaiheessa oikaistaan tarvittaessa vielä loput mahdolliset tasaisuuspoikkeamat latti-

assa ja ne tasoitetaan ja hiotaan. Tasoitteen ollessa todella juoksevaa valuu se helposti pienestäkin

reiästä. Esimerkiksi heikosti tiivistetty stoppari tai ontelolaatan pintaan jäänyt pieni reikä riittää sii-

hen, että tasoite vuotaa läpi (kuvat 24, 25).

Kohteessa asuntojen laminaattiasennuksen alkaessa tasoitetut alat olivat tarpeeksi suoria pinnoitet-

tavaksi, eivätkä ne vaatineet enää lisätasoituksia. Muista syistä johtuneet virheet esimerkiksi hak-

kaumat ja vuotokohdat paikattiin ennen pinnoitusta. Tasoitetöistä ja paikkaustöistä roiskuneet tasoi-

tejätteet siivottiin pois.

KUVA 24. Vuotokohta ontelolaatassa olleesta reiästä. (Hänninen 2017)

24 (37)

KUVA 25. Vuotokohtia ontelolaatassa olleesta reiästä sekä lämpöputkien läpiviennin kohdalla olleesta

stopparista. (Hänninen 2017)

25 (37)

5 LAADUNVARMISTUS

5.1 Laadunvarmistus ennen pumppausta

Ennen työn aloitusta pidetään aloituspalaveri yhdessä urakoitsijan kanssa. Aloituspalaverissa käy-

dään läpi työn toteutukseen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat. Palaverissa sovitaan työn vastuuhen-

kilöt, logistiikka, työn aikataulu, laadunvarmistusasiat, työajat ja ketkä hoitavat minkäkin osa-alueen

esimerkiksi suojauksen osalta. Näistä kirjataan muistio, johon kirjataan ylös kaikki sovitut asiat.

Muistio talletetaan esimerkiksi työmaan tietokantaan. (Lattiatasoitetyö. Menekit ja menetelmät. Ratu

0405. 2012, 12.) Kohteen aloituspalaverissa sovittiin urakoitsijan kanssa, että pumppaustyö suorite-

taan roiskimatta tasoitetta seinille sekä muille kuin pumpattaville alueille.

Työkohteesta tehdään vastaanottotarkastus ja mahdolliset työn laatuun tai toteuttamiseen liittyvät

riskit kirjataan ylös. Urakoitsija hyväksyy kohteen, jotta voi suorittaa työn. Kohteen lämpötilan tulee

olla 10-25 asteen välillä sekä vaipan tulee olla ummessa. (Lattiatasoitetyö. Menekit ja menetelmät.

Ratu 0405. 2012, 12.)

Tasoitettavan pinnan tulee olla pölytön, puhdas ja valettujen alueiden tulee olla tarpeeksi kuivia eli

alle valmistajan ilmoittaman suhteellisen kosteuden. Reikien sekä vuotokohtien tulee olla tiivistettyjä

ja suurten epätasaisuuksien tasoitettuja. Tasoitetulle pinnalle tulee välttää vetoa vuorokauden ajan.

(Lattiatasoitetyö. Menekit ja menetelmät. Ratu 0405. 2012, 12.) Suuria epätasaisuuksia ovat esimer-

kiksi vajaaksi valetut ontelolaattojen saumat tai esimerkiksi useamman senttimetrin syvät kuopat.

Tarkkoja vaatimuksia epätasaisuuksien täyttöihin ei ole, mutta etukäteen täytetyt kuopat ja vajaat

saumat vähentävät tasoitteen menekkiä.

Ensimmäisen osakohteen valmistuttua se tarkastetaan mallityönä. Tekijöiden, välineiden ja menetel-

mien tulee olla samat muissakin osakohteissa kuin mallityössä. Mallityölle tehdään tarvittavat laa-

dunvarmistusmittaukset ja sekä tarkastetaan, että se täyttää ulkonäölliset ja tekniset vaatimukset.

Tilaaja ja urakoitsija hyväksyvät mallityön. Mikäli mallityössä on puutteita, ne korjataan ennen seu-

raavaa työkohdetta. Osakohteen tarkastuksesta tehdään muistio, joka laitetaan talteen työmaan

asiakirjoihin tai tietokantaan. (Lattiatasoitetyö. Menekit ja menetelmät. Ratu 0405. 2012, 12.)

Laatua tarkkaillaan jo ennen pumppaustyön aloitusta ja valmistelevien töiden laadulla on iso vaiku-

tus lopulliseen laatuun. Huonosti tehdyt valmistelevat työt voivat johtaa virheisiin lopullisessa pin-

nassa tai tasoitteen tarttumisessa lattiapintaan.

Lattiapinnan siisteyttä, reikien täyttämistä ja stoppareiden tiiviyttä tulee tarkastella ennen pinnan

pumppausta. Kyseisessä kohteessa pumppauskohde kierrettiin läpi aluksi urakoitsijan työnjohtajan

kanssa ja samalla kirjattiin ylös mahdolliset riskipaikat ja ongelmakohdat ja sovittiin toimenpiteistä,

mikäli niistä syntyisi joskus ongelmia. Riskipaikat kirjattiin ylös aloituspalaverin pöytäkirjaan tai

pumppauksen jälkeen pumppauspöytäkirjaan.

26 (37)

5.2 Laadunvarmistus pumppauksen aikana

Laatuun ja laadunvarmistukseen liittyvät toimenpiteet kirjataan ylös työmaan järjestelmiin ja laadun-

valvontakokeita tehdään suunnitteluasiakirjoissa vaaditulla tavalla. Työn aikana valvotaan työn to-

teutumista ja laatua ja verrataan sitä hyväksyttyyn malliin. Mahdolliset poikkeamat selvitetään ja

korjataan. Aloituspalaverissa sovituin kokein valmiista pinnasta tarkastetaan tasaisuus, mittatarkkuus

ja lujuus. (Lattiatasoitetyö. Menekit ja menetelmät. Ratu 0405. 2012, 12.)

Jotta työsuorituksen laadusta voidaan varmistua tulisi sitä valvoa sekä urakoitsijan, että tilaajan

osalta. Laadun kannalta olisi myös hyvä, että urakoitsijan työnjohtaja tai porukan nokkamies on pai-

kalla aloituspalaverissa sekä itse pumppauksessa. Mahdollisista ongelmista pumppauksen aikana tu-

lisi ilmoittaa heti tilaajan työnjohdolle, jotta ongelmiin osataan reagoida ja tehdä tarpeellisia toimen-

piteitä. Työnjohtajan tulee valvoa, että työ sujuu sovitusta eikä tasoitetta roiskita seinille tai sotketa

muita paikkoja.

Pumppauksen aikana tulevien vuotojen korjauksista sovitaan ennen pumppauksen alkua. Vuotokoh-

tien korjaus voi sovittaessa kuulua urakoitsijalle pumppauksen aikana tai tilaajan työntekijä on mu-

kana niin sanottuna tukkomiehenä. Vuotojen tukkiminen tehdään laittamalla sementtipohjaista tasoi-

tetta vuotokohtaan, mikä tukkii vuodon.

5.3 Laadunvarmistus pumppauksen jälkeen

Kun työsuoritus on valmis, tarkistetaan työnjälki ennen kuin se luovutetaan tilaajalle. Valmista työtä

verrataan asiakirjoihin ja tilaaja ja urakoitsija hyväksyvät yhdessä valmiin työn. Pinta tarkastetaan

ennen sen peittämistä ja siitä laaditaan pöytäkirja. Samalla tulee varmistua, että tasoitetyö täyttää

sopimuksissa vaaditut laatukriteerit pinnan laadun, rakenteen lujuuden ja mittatarkkuuden suhteen.

Luovutuksen yhteydessä rakennuttajalle luovutetaan asiakirjat työstä. (Lattiatasoitetyö. Menekit ja

menetelmät. Ratu 0405. 2012, 12.)

Pinnan suoruutta mitataan pitkällä linjaimella, käymällä sillä läpi pumpatut alueet sekä vertaamalla

mitattua suoruutta työselostuksessa määrättyyn laatutasoon. Virheiden ja epäsuoruuksien syyt tutki-

taan ovatko ne johtuneet pumppauksesta vai esimerkiksi vuodosta. Usein pumppauksesta johtuvat

ongelmat kuuluvat urakoitsijalle, joka hoitaa niiden korjauksen. Kohteessa lattian tasoitepinnan laa-

tuluokka oli 1. Laatuluokka oli määritettynä rakennustyöselostukseen. Eri laatuluokat ja niiden vaati-

mukset selviävät taulukosta 2.

Suoruutta mitatessa linjain asetetaan pinnalle korokkeiden varaan ja kiila työnnetään valmiin pinnan

ja linjaimen väliin, jolloin tasaisuuspoikkeamat voidaan lukea asteikolta, joka on kiilassa. (Lattiatasoi-

tetyö. Menekit ja menetelmät. Ratu 0405. 2012, 12.)

Pumpatun lattian kovuuden kehittymistä tarkkaillaan, jotta huomataan mahdolliset ongelmat. Mikäli

lattiatasoite ei kovetu kunnolla ja jää pehmeäksi tulee sille tehdä mahdollisia toimenpiteitä. Tasoite-

pinnan jäädessä pehmeäksi voidaan siitä hioa pintaa pois, jonka jälkeen tutkitaan, onko alla tar-

peeksi kovettunutta pintaa. Kohteessa pinnan kovuutta tutkittiin raapaisemalla tasoitepintaa esimer-

kiksi naulalla, jolloin urakoitsijan työnjohtaja osaa sanoa, onko pinta tarpeeksi kovettunut vai onko

27 (37)

siinä jotakin ongelmaa. Ensiksi kuitenkin selvitetään syy siihen miksi lujuus ei ole kehittynyt ja kar-

toitetaan kaikki pumpatut alueet ja selvitetään ongelmakohdat. Ääripäänä voidaan jopa joutua piik-

kaamaan epäonnistunut lattiatasoite pois ja tekemään uusi tasoitus.

TAULUKKO 2. Valmiin tasoitepinnan laatuvaatimukset

(SisäRYL 2013 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen sisätyöt)

28 (37)

6 VALMISTELEVIEN TÖIDEN JA PUMPPUTASOITUKSEN KUSTANNUKSET

Luku sisältää luottamuksellista tietoa

6.1 Valmistelevien töiden kustannukset 6.2 Pumppauksen kustannukset

6.3 Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä

29 (37)

7 TYÖVAIHEEN AIKATAULUTTAMINEN JA RESURSSIT

7.1 Työvaiheen työmenekit ja resursointi

Opinnäytetyössä esitetyt aikataulujen toteumatiedot on kerätty kesän 2017 aikana työmaalla seuraa-

malla työvaihetta. Ajat ja määrät ovat laskettuja keskiarvoja kolmen pumppauskerran väliltä. Me-

nekeissä on myös verrattu RATU-kortista löytyneitä menekkejä suhteessa mitattuihin aikoihin. Työ-

resursseina työvaiheessa oli yksi rakennusmies ja yksi rakennussiivooja. Taulukoissa on esitetty,

mitä valmisteleviin sisältyi kerätyssä aineistossa sekä, mitä RATU-kortin ohjeessa sisältyy.

TAULUKKO 9. Kohteessa kerätty työmenekki

TAULUKKO 10. Työmenekki RATU-kortista

(RATU 0405 Lattiatasoitetyö)

Erot työmenekeissä johtuvat hieman eri sisällöistä valmisteluihin liittyen. RATU-kortissa valmistelui-

hin on sisällytetty korkojen mittaus. Kesällä kerätyssä aineistoissa on kaikki työvaiheet, mitkä valmis-

telujen aikana liittyivät juuri lattiatasoitetöiden valmisteluihin lukuun ottamatta korkojen mittausta.

Töiden menekki vaihtelee kuitenkin kohteen mukaan, sillä jokaisessa kohteessa on omat erikoisuu-

tensa sekä eri määrä muun muassa stoppareita vaativia kohtia.

Kohteessa stoppareita tarvittiin kaksi kappaletta asuntoa kohden, kylpyhuoneen ovelle sekä asunnon

ovelle. Käytäviin tarvittiin stoppareita tekniikkakuiluun, hissikuiluun sekä porrastasanteen reunoihin.

Lattioiden puhdistus irtonaisesta materiaalista suoritettiin lattianhiomakoneella, sillä sen huomattiin

helpottavan huomattavasti työtä sekä parantavan työn laatua.

7.2 Yhdistyminen muihin työvaiheisiin

Koska pumppaus tehdään yleensä muutama kokonainen kerros tai rakennus kerrallaan vaikuttaa se

hieman muihin työvaiheisiin. Valmistelevien töiden aikana työskentely kerroksissa on vielä mahdol-

lista, mutta kun kohde on imuroitu viimeisen kerran ennen pumpputasoitusta, tulee siellä työsken-

tely lopettaa. Aikataulua suunnitellessa tämä tulee ottaa huomioon sekä suunnitella pumppauspäi-

vän sekä mahdollisesti jo edellisille päiville varamestoja. Tulevista pumppauksista kerrottiin viikkopa-

30 (37)

laverissa työntekijöille ja muille urakoitsijoille kerrottiin urakoitsijapalavereissa sekä heidän työnteki-

jöille vielä työmaalla kasvotusten. Tasoite on seuraavana päivänä jo kävelynkestävä, joten työt pää-

sevät jatkumaan normaalisti sen jälkeen.

31 (37)

8 YHTEENVETO

Opinnäytetyössä tavoitteena oli saada selkeämpi toimintamalli työmaalle työvaiheeseen sekä saada

tarkempaa tietoa kustannuslaskentaa varten tuleviin kohteisiin. Työssä työvaihe käsiteltiin laajasti

käsittelemällä kaikki työvaihetta koskevat osa-alueet valmistelusta pinnan viimeistelyyn. Työstä saa-

tiin lopputulokseksi tehtäväsuunnitelmapohja työmaalle sekä toimintaohjeet työvaiheelle, joita voi-

daan hyödyntää tulevissa kohteissa helpottamaan suunnittelua.

Työssä läpikäytiin myös työvaiheeseen kuluva aika, joka helpottaa työvaiheen ajallista suunnittelua

jatkossa. Tulevien kohteiden kustannuslaskentaa varten työssä selvitettiin työhön sisältyvät kustan-

nukset. Työssä käytiin myös läpi työturvallisuus sekä ympäristöön vaikuttavat asiat. Kustannuksista

saatiin entistä tarkempaa tietoa valmistelevien töiden kustannuksista. Kustannusosiossa selvitettiin

myös, mitkä asiat vaikuttavat kustannusten muodostumiseen ja miten ne osataan huomioida jat-

kossa entistä paremmin. Valmistelevien töiden selittäminen helpottaa tulevissa kohteissa sekä työ-

vaiheen suunnittelua, että resursointia. Tekemällä valmistelevat työvaiheet laadukkaasti työmaalla

selvitään pienemmillä jälkitöillä esimerkiksi vuotokohtien paikkauksessa.

Jatkossa onkin mielenkiintoista nähdä, että vastaavatko kustannukset ja aikataululliset suunnitelmat

miten hyvin työssä saatuja tuloksia. Pumpattavaa lattiatasoitetta tullaan todennäköisimmin käyttä-

mään myös jatkossa tulevissa kohteissa, joten vertailukohteita varmasti saadaan.

32 (37)

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT

Betoni. [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-10-03]. Saatavissa: http://betoni.com/wp-con-

tent/uploads/2015/11/BetoninPumpNETTI.pdf

BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN MITTAUS RT 14-10984 [online].

Helsinki: Rakennustieto [viitattu 2017-10-03] Saatavissa:

http://rt.rakennustieto.fi.ezproxy.savonia.fi/product/RT%2014-10984?page=1&query=kosteu-

den+mittaus

Bostik.fi [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-10-14] Saatavissa: http://bostik.fi/Products/Screeds/Floor-

Screed/P0051?p=25-kg-bag Polku: Bostik.fi. Tuotteet. Lattiatasoitteet. Bostik 1020 Flow

ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ. RT 09-10884. 2006 [online].

Helsinki: Rakennustieto [viitattu 2017-10-15] saatavissa:

http://rt.rakennustieto.fi.ezproxy.savonia.fi/product/RT%2009-10884?page=1&query=es-

teet%C3%B6n+liikkumis

E-weber.fi [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-10-14] Saatavissa: http://www.e-weber.fi/lattiat/tuot-

teet/lattiatasoitteet/webervetonit-110-fine.html Polku: e-weber.fi Lattiat. Uudisrakentamisen lattia-

ratkaisut. Hyvälaatuisen betonin pintatasoitus pumppaamalla. Weber vetonit 110 FINE

E-weber.fi [verkkoaineisto] [viitattu 2017-10-15] Saatavissa: http://www.e-weber.fi/lattiatietoa/pa-

rempaa-sisaeilmaa.html. Polku: e-weber.fi.

E-weber.fi [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-10-15] Saatavissa: http://www.e-weber.fi/lattiat/tuot-

teet/lattiatarvikkeet/webervetonit-md-16.html Polku: e-weber.fi Lattiat. Uudisrakentamisen lattiarat-

kaisut. Hyvälaatuisen betonin pintatasoitus pumppaamalla. Weber vetonit md-16.

Fescon.fi [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-10-13] Saatavissa: http://www.fescon.fi/laastit-kuivabe-

toni-ja-vedeneristys/tuotteet/lattiatasoitteet/49/flow-h Polku: Fescon.fi. Laastit, kuivabetoni ja vede-

neristys. Lattiatasoitteet. Flow H

Fescon.fi [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-10-13] Saatavissa: http://www.fescon.fi/laastit-kuivabe-

toni-ja-vedeneristys/tuotteet/lattiatasoitteet/48/flowplan Polku: Fescon.fi. Laastit, kuivabetoni ja ve-

deneristys. Lattiatasoitteet. FlowPlan

Fescon.fi [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-10-15] Saatavissa: http://www.fescon.fi/laastit-kuivabe-

toni-ja-vedeneristys/tuotteet/lattiatasoitteet/59/tartuntapohjuste Polku: Fescon.fi. Laastit, kuivabe-

toni ja vedeneristys. Lattiatasoitteet. Flow Primer

33 (37)

Kiilto.com [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-10-14] Saatavissa: http://www.kiilto.com/fi/tuotteet/kiilto-

plan-universal-430-mm/ Polku: Kiilto.com. Tuotteet. Lattiamassat, lattiatasoitteet ja oheistuotteet.

Kiilto Plan universal

LATTIATASOITETYÖ. MENEKIT JA MENETELMÄT. RATU 0405. 2012. [online]. Helsinki:

Rakennustieto [viitattu 2017-08-12] saatavissa:

http://rt.rakennustieto.fi.ezproxy.savonia.fi/product/Ratu%200405?page=1&query=lattiatasoi-

tety%C3%B6

MÄRKÄTILOJEN RAKENTEET. RT 84-11166. Helsinki: Rakennustieto Oy. Marraskuu 2014.

[viitattu 2017-10-15] Saatavissa:

http://rt.rakennustieto.fi.ezproxy.savonia.fi/product/RT%2084-

11166?page=1&query=m%C3%A4rk%C3%A4tilojen+rakenteet

NCC.fi [verkkoaineisto]. [viitattu 2017-06-16] Saatavissa: https://www.ncc.fi/tietoa-nccsta/ncc-buil-

ding/ Polku: NCC.fi. Tietoa NCC:stä

RAKENNUSTÖIDEN LAATU 2017. RATU KI-6029. 2016 [online]. Helsinki:

Rakennustieto [viitattu 2017-09-31] saatavissa:

http://rt.rakennustieto.fi.ezproxy.savonia.fi/product/Ratu%20KI-6029?page=1&query=raken-

nust%C3%B6iden+laatu+2017

shop.e-weber.fi [verkkoaineisto] [viitattu 2017-10-17] Saatavissa: http://shop.e-weber.fi/kro-

nodocs/53661.pdf

Sewatek.fi [verkkoaineisto] [viitattu 2017-10-18] Saatavissa:

https://daks2k3a4ib2z.cloudfront.net/5825c7a60bfbf48f64f17621/5939379302aed362ec1f4ce2_H-

sarjan_esite.pdf

SISÄRYL 2013. RAKENNUSTÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET. TALONRAKENNUKSEN SISÄTYÖT

RT 14-11103 [online]. Helsinki: Rakennustieto [viitattu 2017-09-05] Saatavissa:

http://rt.rakennustieto.fi.ezproxy.savonia.fi/product/RT%2014-11103?Tuote_ID=108769

34 (37)

LIITE 1: TEHTÄVÄSUUNNITELMAPOHJA LATTIOIDEN PUMPPUTASOITUS

1. Tehtä-

vän läh-

tötiedot

*työsi-

sältö ja

toteutus-

puitteet

(yleisai-

kataulu,

kustan-

nusarvio,

olosuh-

teet,

jne.)

Tehtävän sisällön määritys

o urakkarajat

▪ sovi aloituspalaverissa mitä kuuluu urakoitsijalle

▪ (koronmerkkaus, pohjustus)

▪ kuuluuko kaikki valmistelut (stopparit yms.) tilaajalle

Tehtävän aloitusedellytykset

o tarvittavat suunnitelmat ja sopimukset

▪ rakennustyöselostus (laatukriteerit ja tasoitekerroksen suunnitelmallinen

paksuus) ▪ urakkasopimus (urakkarajat)

▪ laatuvaatimukset (lopullisen pinnan tasaisuus ja suoruus)

o työturvallisuuden järjestäminen, suojaimet, putoamissuojaus ▪ Huolehdi, että työkohteen putoamissuojaus on kunnossa eikä siellä ole

työtä vaarantavia kohtia

▪ Käy aloituspalaverissa läpi vaadittava suojavarustus ▪ perehdytys kaikille urakoitsijan työntekijöille

o tarvittavat materiaalit ja kalusto

▪ hanki ajoissa valmisteleviin töihin vaadittavat työkalut ja tarvikkeet

o materiaalitoimitusten sisältö ja ajankohta

▪ sovi urakoitsijan kanssa toimitusaikataulu ja suunnittele paikka ▪ tasoitemateriaalit voivat tulla jo ennen pumppauspäivää työmaalle

o tarvittava nosto- ja siirtokalusto sekä jäteastiat, auton ja letkun pesupaikka ▪ sekajäteastia läheisyydessä jätteitä varten

▪ selvitä, missä pumppuauton voi pestä ympäristöä vaarantamatta

o olosuhdevaatimukset työnaloitukselle ▪ lämpötila tulee olla 10-25 asteen välillä

o ennen valmistelevia töitä ▪ vesikatto ummessa ja ikkunat asennettuna

▪ kohde pääosin kuiva, suurimmat vedet poistettu

o ennen pumppausta

▪ valmistelevat työt tehty ▪ korot merkattu

▪ kohde on kuiva, ei vettä tai kosteutta pumppausalueella

▪ valetut osat tarpeeksi kuivia (kosteusmittaukset)

Tehtävän riskit ja tehtäväsuunnittelun painopisteet

o vuodot

o materiaaliongelma (lujuus ei kehity) o olosuhteet

o ongelmat kalustossa, esim. pumpun tai letkun hajoaminen

2. Tehtä-

vän ta-

loudelli-

set ta-

voitteet

o Selvitä kohteeseen suunniteltu lattiatasoitteen paksuus, ja mieti miten pysyt tavoitteessa.

Löytyy usein rakennustyöselostuksessa mainittuna ja rakennepiirustuksissa.

o Seuraa pumpputasoitteen menekkiä ja vertaile sitä laskettuun menekkiin. Tasoitteen me-

nekki vaihtelee hieman valmistajasta riippuen.

35 (37)

3. Tehtä-

vän aloi-

tus

o Suunnittele resurssit valmisteleviin töihin (laajuudesta riippuen esim. 1 RM ja 1 rakennussii-

vooja) o Suunnittele aikataulu työlle ja valvo työn edistymistä

o Tee kosteusmittaukset valetuille alueille

o Valmistelevien töiden suoritusjärjestys: ▪ Tavaroiden siirto pois pumpattavalta alueelta

▪ lattioiden petkelöinti/hionta ▪ imurointi

▪ alasauman tiivistys vedeneristysmassalla ulkoseinien kohdalta ▪ suurimpien reikien ja vajaiden saumojen paikkaus laastilla

▪ pienempien reikien paikkaus akryylimassalla

▪ solukumisen putkieristeen laitto lämpöputkiin (mikäli sewatek-läpivienti, en-nen eristettä huolellinen tiivistys akryylimassalla)

▪ tukkeiden laitto (solumuovi-irroituskaista helpottaa tukkeiden purkua) ▪ imurointi

o Suunnittele varamestat pumppauspäivälle ▪ pumppauspäivä ja -alue tulee olla tiedossa kaikilla, ja muidenkin työnjohta-

jien tulee huomioida se.

▪ pumppauspäivänä ja loppuimuroinnin jälkeen kohteessa ei kulkua tai työs-kentelyä.

4. Tehtä-

vän po-

tentiaa-

listen on-

gelmien

analyysi

o Vuodot ▪ Tee tarkastuskierros ennen pumppausten alkua, merkkaa ja korjauta mah-

dolliset vuotokohdat ▪ Hommaa tukemateriaalia pumppauspäivälle. (laastia pieniin vuotoihin ja va-

ruilta esimerkiksi villan palasia).

o Virheet pumppauksessa (epätasaisuus, ilmakuplat, materiaalivirhe) ▪ käy aloituspalaverissa läpi kohteen laatuvaatimukset, jotka löytyvät raken-

nustyöselostuksesta. o Huono pumppaustyyli

▪ käy aloituspalaverissa läpi pumppaustyyli (ei esimerkiksi roiskita tasoitetta

seinille tai portaille.) o materiaaliongelma

▪ tarkkaile pinnan kovettumista, mikäli ongelmia, selvitä mahdolliset syyt ▪ selvitä korjaustoimenpiteet urakoitsijan kanssa

o olosuhteet

▪ varmista että lämpötila on riittävä eikä kohteeseen tule vetoa (ikkunat ja aukot ummessa)

▪ lämpötila 10-25 astetta

5. Tehtä-

vän auki

kirjoite-

tut laatu-

vaati-

mukset

Laatuvaatimukset

o Selvitä kohteeseen haluttu laatutaso ja etsi siitä tarkemmat tiedot

o Kirjoita laatuvaatimukset selvästi auki ja suunnittele miten käyt ne läpi työntekijöiden kanssa

Laadunvarmistusprosessi

36 (37)

ja konk-

reettiset

laadun-

varmis-

tustoimet

o Suunnittele laadunvarmistusprosessi:

o aloituspalaverissa laatutason läpikäynti o sovi mallityön tekeminen (ensimmäinen pumppauskerta)

o sovi mallityön katselmus ennen seuraavaa pumppausta (käykää yhdessä alue läpi

urakoitsijan työnjohtajan kanssa) o tarkastele lattiapintojen suoruutta linjaimen kanssa ja sovi mahdollisten heittojen

korjauksista (virheet vuodoista vai pumppauksesta?) o käy läpi tarkastuslista hyvissä ajoin ennen pumppausta (tee vaadittavat työvaiheet

huolellisesti)

TAULUKKO. Valmiin tasoitepinnan laatuvaatimukset

(SisäRYL 2013 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen sisätyöt)

6. Tehtä-

vän työ-

turvalli-

suustoi-

met

Vaaditaan henkilökohtainen suojavarustus:

o kypärä, jossa leukaremmi o heijastava yläosa

o turvakengät

o suojalasit o pölyävissä töissä hengityssuojain

o työvaiheeseen sopivat käsineet (kumikäsineet)

7. Muuta

o Suunnittele tasoitemateriaalien ja pumppuauton paikka lähelle toisia ja pumppauskohdetta

▪ materiaalien tulee olla lähekkäin, jotta pumppuauton nosturi yltää nostaa ne.

o Varmista että tila on riittävä eikä häiritse muuta työmaaliikennettä.

▪ Pumppuauto vie melko suuren tilan ja se voi häiritä työmaaliikennettä, jos paikkaa ei suunnitella etukäteen.

o Varmista vedentulon riittävyys sekä mahdollinen tarve vesiletkulle ▪ Pumppuauto vaatii suuren vedentulon

o Sovi mahdollisten pumppauksen aikana syntyvien vuotojen tukkimisesta pumppauksen ai-

kana. ▪ tukkiiko urakoitsija samalla kun pumppaus on käynnissä, vai tuleeko tilaa-

jalta oma tukemies.

8. Tarvit-

tavat

materi-

aalit ja

työkalut

o lauta

o irroituskaista (stopparien verhoukseen) o vedeneristemassa

o akryylimassa ja massapuristin

o petkele tai/ja lattianhiomakone o pensseleitä vedeneristemassan levitykseen

o rakennusimuri o solukuminen putkieriste lämpöputkien eristämiseen

o nitoja

37 (37)

LIITE 2: TARKASTUSKIERROSLISTA

TARKASTUSLISTA LATTIOIDEN PUMPPUTASOITUKSEN VALMISTELEVIA TÖITÄ VARTEN

☐ Materiaalit ja työkalut valmisteleviin töihin on hommattu

☐ Tavarat ja roskat kannettu pois pumpattavalta alueelta

☐ Ulkoseinien alasaumat on tiivistetty huolellisesti vedeneristysmassalla tai akryyli-

massalla

☐ Lämpöputkien läpiviennit on tiivistetty akryylimassalla ja solukuminen eriste on

kiinnitetty

☐ Vajaat saumat täytetty lattioista ja seinien alasaumoista

☐ Pienet reiät ja kolot täytetty lattiasta esim. akryylimassalla

☐ Oviaukoissa ja läpivienneissä tukelaudat huolellisesti tiivistettynä

☐ Elpohormien juuret tiivistetty huolellisesti

☐ Lattiat on imuroitu huolellisesti ennen pohjusteen levitystä

☐ Pumppuauton paikka on vapaa ja se ei häiritse muuta työmaan logistiikkaa

☐ Vesiliitäntä riittävällä vedensyötöllä pumppuautolle on selvillä

☐ Varamestat suunniteltu ja työntekijöillä tiedossa pumppausaika ja -kesto