puolivuotisraportti 1 6/2016 · hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä...

72
1 (72) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolivuotisraportti 1–6/2016

Upload: others

Post on 22-May-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

1 (72)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Puolivuotisraportti 1–6/2016

Page 2: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

2 (72)

SISÄLLYSLUETTELO

1 OLENNAISET TAPAHTUMAT 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3

TULOS, INVESTOINNIT JA RAHOITUS 5

2 TOTEUTUMISVERTAILUT 1–6/2016 6

PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TALOUSARVION JA PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN 7

TERVEYS- JA VANHUSTENPALVELUJEN TALOUSARVION JA PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN 15

KUNTOUTUKSEN TALOUSARVION JA PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN 22

STRATEGISTEN TUKIPALVELUJEN TALOUSARVION JA PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN 26

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 31

3 OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTEISÖJEN TALOUS JA TOIMINTA 37

SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY 37

SAIMAAN TUKIPALVELUT OY 39

ETELÄ-KARJALAN SAIRAALAPARKKI OY 41

ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY 42

4 LIITTEET 44

TILASTOT 1–6/2016 44

LASKENNALLISET OSUUDET PALVELUSOPIMUSKUNNITTAIN 1–6/2016 72

Page 3: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

3 (72)

1 Olennaiset tapahtumat

Toimitusjohtajan katsaus

Valtioneuvosto julkisti kesäkuussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuolto. Voimaanpanolailla säädetään henkilöstön ja omaisuuden siirtymisestä maakuntiin sekä maakuntien väliaikaishallinnosta, jonka tehtävänä on valmistella vuoden 2019 alussa käynnistyvää toimintaa.

Luonnoksiin sisältyy myös uusi rahoitusmalli, jonka edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvä tasaus määritetään lopullisina vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017–2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella. Lakiluonnoksiin sisältyvät laskelmat perustuvat arviotietoon vuodelta 2016.

Lakiluonnokset kootaan hallituksen esitykseksi ja lähetetään varsinaiselle lausunnolle elokuussa. Jo luonnosten tässä vaiheessa voi ottaa kantaa muutamiin Eksoten kannalta merkittävimpiin kohtiin.

Julkaistuun aineistoon ei sisälly ehdotusta Uudenmaan alueen erillisestä sote-ratkaisusta, jota hallitus on pyytänyt alueen kunnilta. Etelä-Karjalan kannalta asialla on merkitystä, koska Etelä-Karjala kuuluu Uudenmaan yhteistyöalueeseen ja sen on laadittava lain tarkoittaman yhteistyösopimus lähinnä yliopistollisen sairaalan palveluiden käytöstä.

Yhtiöittämisvelvoite muuttaa Eksoten tämänhetkistä rakennetta. Tällä hetkellä Eksote voi ohjata koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa johtosuhteen perusteella ja kaikki resurssit ovat suoran johtosuhteen perusteella käytettävissä. Kun toiminta yhtiöitetään, niin ohjaus perustuu yksityisten yritysten kanssa tehtäviin kaupallisiin sopimuksiin. Käytännössä on havaittu, että palvelujen kehittämisen sykli on nopeampi kuin liiketoiminnallisesti kannattavien ja mahdollisesti investointeja sisältävien sopimusten kestoaika. Erityisesti kehittämishankkeet, joilla tähdätään asiakas- ja potilasmäärien vähentämiseen ja toiminnan supistamiseen, ovat kaupallisten sopimusten kautta hitaita toteuttaa.

Ensihoidon järjestämisvastuun siirtäminen viidelle maakunnalle, joissa on yliopistollinen sairaala, on Etelä-Karjalan kannalta ongelmallinen. Ensihoidon kehittämisestä Etelä-Karjalassa saadut tulokset tukevat järjestämisvastuun siirtämistä jokaiselle kahdelletoista laajan päivystyksen sairaalalle.

Etelä-Karjalassa maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu maakuntaliiton vetämänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmistelu on Eksoten johtoryhmällä, johon on lisätty edustajia valmistelun kannalta tarpeellisilta tahoilta. Lisäksi neljä Eksoten työntekijää ovat jäseninä ministeriön asettamissa eri työryhmissä.

Page 4: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

4 (72)

Eksoten taloudellinen tulos on kehittynyt edelleen myönteiseen suuntaan. Vaikka hallitus jätti palvelumaksujen korotuksen lähes indeksikorotuksen tasolle, on kuuden kuukauden tulos 4,3 milj. € ylijäämäinen. Käyttösuunnitelmaan verrattuna tulos oli 3,4 milj. € parempi. Koko vuoden tuloksen ennustetaan olevan käyttösuunnitelmaa 4,6 milj. € parempi.

Maakunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että Etelä-Karjala on yksi niistä maakunnista, jossa sijaitsee ns. laajan päivystyksen sairaala. Laajan päivystyksen sairaaloiden toiminnallinen sisältö määritellään myöhemmin. Tähän liittyen on käynnistetty vanhan sairaalan toiminnallinen suunnittelu. Myöskin uuden päivystyssairaalan rakentaminen etenee suunnitelmien

mukaisesti.

Page 5: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

5 (72)

Tulos, investoinnit ja rahoitus

EKSOTE 1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi

Toteuma Käyttö-

suunnitelma Erotus Ennuste

Käyttö-suunnitelma

Erotus

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot jäsenkunnilta 225 600 225 419 181 451 093 450 838 255

Muut myyntituotot 5 069 5 666 -597 11 998 12 770 -772

Myyntituotot 230 669 231 085 -416 463 091 463 608 -517

Maksutuotot 19 723 18 946 776 38 846 38 024 821

Tuet ja avustukset 5 420 5 965 -545 10 938 11 945 -1 007

Muut toimintatuotot yhteensä 2 779 2 441 337 5 908 6 411 -503

TOIMINTATUOTOT 258 590 258 438 152 518 784 519 989 -1 205

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 59 42 17 102 85 17

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -128 612 -129 107 496 -252 371 -253 850 1 479

Palvelujen ostot -71 689 -72 779 1 089 -144 515 -146 235 1 720

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 497 -18 721 1 223 -35 670 -37 067 1 397

Avustukset -19 922 -20 042 120 -39 261 -40 291 1 030

Muut toimintakulut -12 020 -11 951 -69 -24 760 -24 572 -187

TOIMINTAKULUT -249 740 -252 600 2 860 -496 577 -502 015 5 438

TOIMINTAKATE 8 909 5 880 3 029 22 309 18 058 4 250

Rahoitustuotot ja -kulut -58 -91 33 -208 -246 38

VUOSIKATE 8 850 5 789 3 062 22 101 17 812 4 289

Poistot ja arvonalentumiset -4 599 -4 925 326 -9 556 -9 851 295

TILIKAUDEN TULOS 4 251 864 3 387 12 545 7 962 4 583

Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 182 182 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 4 251 864 3 387 12 727 8 144 4 583

NETTOTOIMINTAMENOT -221 349 -224 555 3 207 -438 366 -442 695 4 328

Eksoten kuuden kuukauden tulos oli 4,3 milj. € ylijäämäinen. Käyttösuunnitelmaan verrattuna tulos oli 3,4 milj. € parempi. Koko vuoden tuloksen ennustetaan olevan käyttösuunnitelmaa 4,6 milj. € parempi.

Tammi-kesäkuun toimintatuotot toteutuivat 0,2 milj. € käyttösuunnitelmaa parempina. Asiakasmaksutuotot ylittyivät 0,8 milj. €. Jäsenkuntien maksutuotot poikkeavat käyttösuunnitelmasta vain Imatran osalta. Sopimuksen mukaan Imatran osuutta on korotettu vuoden 2015 kustannuksiin perustuen. Tuet ja avustukset sekä muut tuotot jäivät käyttösuunnitelmaa pienemmiksi.

Toimintakulut toteutuivat 2,9 milj. € käyttösuunnitelmaa pienempinä. Aineet, tarvikkeet ja tavarat jäivät akuuttisairaalassa alle käyttösuunnitelman varastojen saldoseurannan käyttöönoton seurauksena. Myös tarvikkeiden hinnoissa saavutettiin säästöä, joten ennusteessa positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan. Palvelujen ostoissa sairaalapalvelujen ostot olivat 0,5 milj. € käyttösuunnitelmaa suuremmat. Perhepalvelujen asiakaspalvelujen ostot

Page 6: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

6 (72)

toteutuivat 1,0 milj. € käyttösuunnitelmaa pienempinä. Eksote-tasolla henkilöstökulut olivat alle käyttösuunnitelman. Henkilöstökulut olivat 0,6 milj. € alle käyttösuunnitelman perhe- ja sosiaalipalveluissa ja ylittivät käyttösuunnitelman terveys- ja vanhustenpalveluissa 0,3 milj. €.

Avustuskulut olivat alkuvuodesta 0,1 milj. € käyttösuunnitelmaa pienemmät. Ylitystä syntyi hoivan omaishoidon tuesta ja palvelusetelien kustannuksista. Toimeentulotuki oli käyttösuunnitelmaa pienempi. Työmarkkinatuen kuntaosuus oli hieman alle käyttösuunnitelman. Koko vuoden avustuskustannusten ennakoidaan alittuvan 1,0 milj. €. Ennusteessa toimeentulotuen odotetaan jäävän alle käyttösuunnitelman.

Talousarvion mukaisista investointien (yhteensä 29,8 milj. €) rahankäytöstä tammi-kesäkuussa toteutui 8,6 milj. €, mikä on noin 29 % koko vuoden varauksesta. Investoinneista ilman uutta päivystyssairaalaa on toteutunut 3,0 milj. €, mikä on noin 39 % koko vuoden varauksesta.

Toiminnan rahoittamiseen käytettiin pitkäaikaisia lainoja. Uutta pitkäaikaista lainaa ei ole vielä nostettu vuonna 2016.

Eksoten henkilötyövuosimuutokset

Eksote Toteuma 1-6/2016

Talousarvio 1-6/2016

Erotus

Perhe- ja sosiaalipalvelut 1 004 1 022 -18

Terveys- ja vanhustenpalvelut 2 828 2 817 11

Kuntoutus 265 265 0

Strategiset tukipalvelut 489 493 -4

YHTEENSÄ 4 587 4 597 - 11

Yllä olevassa taulukossa on esitetty ajalla 1.1.-30.6. toteutuneet henkilötyökuukaudet, jotka on laskennallisesti muutettu vastamaan vuositasolla toteutuneita henkilötyövuosia. Vuoden 2015 henkilötyövuosien vertailutietoja ei raportoida taulukossa erikseen, koska vuoden 2016 alusta Imatrasta tuli kuntayhtymän täysjäsen. Imatra oli ennen vuotta 2016 mukana kuntayhtymässä vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta.

Vuoden 2016 talousarviossa suunnitellusta henkilötyövuosien kasvusta merkittävimmät toteutuivat. Luumäen ensihoito siirtyi 1.1. Eksoten omaksi toiminnaksi. Siirron vaikutus oli puolivuotiskaudella 10 henkilötyövuotta. Päivystys olohuoneessa -hankkeen arvioitu 6 henkilötyövuoden kasvu toteutui osittain.

Imatran siirtyvien toimintojen vaikutuksen Eksoten henkilötyövuosiin arvioitiin olevan vuoden 2016 talousarviossa 662 henkilötyövuotta. Eksoten palveluksessa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 3 940 henkilötyövuotta. Viime vuoden toteumaan verrattuna kasvua henkilötyövuosiin tuli puolivuotiskaudella laskennallisesti vain 646 henkilötyövuotta eli vähemmän kuin jo pelkästään Imatran toimintojen siirron vaikutuksen arvioitiin olevan.

Page 7: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

7 (72)

Henkilötyövuodet toteutuivat talousarviota pienempinä erityisesti perhe- ja sosiaalipalveluissa. Toteuman perusteella vaikuttaa siltä, että Imatran toimintojen siirron vaikutus Eksoten henkilötyövuosien määrään oli hieman talousarviossa arvioitua pienempi, minkä takia henkilötyövuodet toteutuivat talousarviota pienempinä.

2 Toteutumisvertailut 1–6/2016

Perhe- ja sosiaalipalvelujen talousarvion ja painopistealueiden toteutuminen

PERHE-JA SOSIAALIPALVELUT 1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi

Toteuma Käyttö-

suunnitelma Erotus Ennuste

Käyttö-suunnitelma

Erotus

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot jäsenkunnilta 66 532 66 804 -272 133 252 133 608 -356

Muut myyntituotot 470 550 -80 1 455 1 525 -70

Myyntituotot 67 003 67 354 -351 134 707 135 133 -426

Maksutuotot 2 076 1 957 118 4 172 3 915 258

Tuet ja avustukset 3 269 3 609 -341 6 361 7 182 -822

Muut toimintatuotot yhteensä 1 070 894 175 1 935 1 789 146

TOIMINTATUOTOT 73 416 73 815 -399 147 175 148 019 -845

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -27 437 -28 041 604 -53 373 -54 731 1 358

Palvelujen ostot -22 543 -24 621 2 078 -46 240 -49 301 3 060

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -574 -675 101 -1 350 -1 360 9

Avustukset -15 545 -16 187 642 -30 341 -31 888 1 546

Muut toimintakulut -3 538 -3 551 13 -7 176 -7 102 -74

TOIMINTAKULUT -69 636 -73 075 3 439 -138 481 -144 380 5 900

TOIMINTAKATE 3 780 740 3 040 8 694 3 639 5 055

Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0

VUOSIKATE 3 780 740 3 040 8 694 3 639 5 055

Poistot ja arvonalentumiset -206 -230 24 -460 -460 0

TILIKAUDEN TULOS 3 574 510 3 064 8 234 3 179 5 055

Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 3 574 510 3 064 8 234 3 179 5 055

NETTOTOIMINTAMENOT -62 959 -66 294 3 335 -125 018 -130 429 5 411

Perhe- ja sosiaalipalvelujen puolen vuoden tulos toteutui +3,0 milj. € käyttösuunnitelmaa paremmin. Erikoissairaanhoidon myyntituotot jäivät -0,3 milj. € käyttösuunnitelmaa pienemmiksi sairaalapsykiatrian sekä lasten ja nuorten psykiatrian vähentyneen palvelutarpeen vuoksi. Vastuualueen nettotoimintamenot toteutuivat kaiken kaikkiaan +3,3 milj. € käyttö-suunnitelmaa parempana, ja koko vuoden ennusteessa nettotoimintamenojen odotetaan toteutuvan jopa +5,4 milj. € käyttösuunnitelmaa pienempänä.

Page 8: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

8 (72)

Toimintakulujen +3,4 milj. € alitus toteutui pääosin perhepalvelujen sekä yhteiskunnallisten osallisuuden palvelujen tulosalueilla. Näillä alueilla oltiin varauduttu vuoden 2015 palvelutarpeen tasolle sekä ostopalveluissa että omassa toiminnassa. Johtuen panostuksista ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten myös Imatran integraation myötävaikutuksesta, palvelut on pystytty toteuttamaan suunniteltua kustannustehokkaammin. Sairaalapalvelujen ostot jäivät yhteensä 0,3 milj. euroa ja asumis- ja hoivapalvelujen ostot 0,9 milj. euroa käyttösuunnitelmaa pienemmäksi. Samoin uudella työelämäpalvelujen tulosalueella työllisyyden edistämiseen varatut hankevaraukset ja työllistämismäärärahat ovat toistaiseksi toteutuneet käyttösuunnitelmaa maltillisemmin.

Vammaispalvelujen tulos toteutui -0,1 milj. € yli käyttösuunnitelman. Alkuvuoden ylityksiin on syynä normaalia korkeampi sairauspoissaolojen määrä ja siitä aiheutunut sijaistarve etenkin ympärivuorokautisissa palveluissa. Vammaisten avopalveluissa henkilökohtaisen avun menot ylittivät käyttösuunnitelman, ja tältä osin palvelutarpeen kasvua on odotettavissa myös loppuvuodesta.

Vastuualueen avustuskulut alittuivat kokonaisuutena +0,6 milj. € perustoimeentulotukimenojen jäätyä jopa lähes +0,8 milj. € käyttö-suunnitelmaa pienemmäksi. Aiemmista vuosista poiketen työmarkkinatuen kuntaosuus oli puolen vuoden kohdalla yli 140 000 € käyttösuunnitelma-varausta pienempi ja sen odotetaan pysyvän käyttösuunnitelmassa myös koko vuoden tuloksessa.

Perhepalvelujen painopisteet

Osasto- ja laitoshoidon korvaaminen avopalveluilla: Turvataan matalan kynnyksen palveluun pääsy. Otetaan käyttöön näyttöön perustuvia, strukturoituja hoitomalleja ja interventioita. Vahvistetaan verkostotyötä ja kehitysympäristön kanssa tehtävää yhteistyötä ja otetaan käyttöön sähköisiä palveluja. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa edettiin kasvuympäristöihin tehtävän sekä verkosto- ja perhekeskeisen työn vahvistamisessa. Myös lasten- ja nuorisopsykiatrian ryhmätoimintoja kehitettiin tavoitteellisemmiksi ja strukturoiduimmiksi. MDFT-terapia (monimuotoinen perheterapia) osoittautui vaikuttavaksi monimuotoisista ja laaja-alaisista ongelmista kärsivien syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja heidän perheidensä hoidossa ja tukemisessa. Verkostotyön osaamisen vahvistaminen jatkui. Sekä kuntien että Eksoten henkilöstöä koulutettiin systemaattisesti verkostotyön perusteisiin. Tavoitteena on, että kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien osaamiseen kuuluu laadukkaan verkostotyön ja verkostokokousten vetämisen perusosaaminen. Kehitettiin kriisiverkostotyön toimintamalli, joka otetaan asteittain käyttöön loppuvuodesta. Lastensuojelun henkilökohtaisen budjetoinnin ESR-rahoitteinen hanke käynnistyi (Avain kansalaisuuteen: osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja

Page 9: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

9 (72)

valinnanvapautta sekä tukea henkilökohtaisen budjetoinnin avulla – hanke). Suunniteltiin nuorisopsykiatrin etäkonsultaation malli koulun ja oppilashuollon tueksi vaikeissa koulunkäyntipulmissa. Nuorisopsykiatri osallistui videoyhteydellä yksilöllisiin oppilashuoltoryhmiin.

Kehitetään ja monipuolistetaan ehkäisevien palvelujen varhaisen tuen muotoja ja perheiden tuen tarpeen tunnistamista. Ehkäisevien tukipalvelujen kehittäminen: Ehkäisevien palvelujen, sähköisten palvelujen ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen. Lasten, perheiden ja varhaiskasvatuksen varhaisen tuen muotoja ja yhteistyötä lapsen kehityksellisissä ongelmissa kehitettiin Lean- toimintaideologian mukaisesti. Toukokuussa käynnistyneeseen kehittämisprosessiin ”Yhteinen työ alle 6-vuotiaan lapsen kehityksen tukemiseksi” osallistui Lasten ja nuorten talon, ehkäisevien palvelujen, lastenneurologian ja Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Eksote osallistui Turun yliopiston Voimaperheet-tutkimushankkeeseen. Voimaperheet on toimintamalli, jossa lapsen käyttäytymisongelmien varhainen tunnistaminen yhdistyy internetin ja puhelimen välityksellä tarjottavaan vanhempainohjaukseen. Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa mukaan pääsevät myös imatralaiset perheet. Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden peruspalvelut (kotipalvelu, perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, ehkäisevä taloudellinen tuki) keskitettiin ehkäiseviin palveluihin. Peruspalveluiden prosesseja uudistettiin ja yhteistyötä sekä muiden peruspalveluiden että erityispalveluiden (kuten vammaispalvelut) kanssa rakennettiin aktiivisesti. Oppilas- ja opiskeluhuollon ja Lasten ja nuorten talon erityispalveluiden yhteistyötä tiivistettiin, ja sitä kehitetään edelleen. Neuvolapalveluissa alettiin ottamaan asteittain käyttöön kokonaisvaltainen toimintamalli, jossa perheen kanssa työskentelee sama terveydenhoitaja äitiys- ja lastenneuvolassa. Yhdennetty työote toteutuu kaikissa neuvoloissa tämän vuoden loppuun mennessä.

Tilaratkaisut: Lähipalveluverkon kehittäminen. Omien lastensuojelulaitosten tilatarpeiden toteuttaminen. Turvakotitoiminta siirtyi maaliskuussa Imatralle Mansikkarinteen lastenkodin kanssa samaan kiinteistöön. Lastenkotien tilatarpeisiin etsitään edelleen ratkaisuja yhdessä kuntien kanssa.

Page 10: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

10 (72)

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelujen painopisteet

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelujen organisatorinen kehittäminen. Erityisinä painopisteinä ovat osallisuuden vahvistaminen erilaisten syrjäytymistä vähentävien toimintatapojen myötä, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja professioiden toiminnan tehostaminen psykososiaalisen työn lisäämisen avulla. Ensi vuoden alusta käynnistyvän prosessiorganisaation valmistelu jatkui. Näitä prosesseja tulevat olemaan a) matalan kynnyksen palvelut, b) määräaikaiset ja suunnitelmalliset palvelut, c) kannattelun ja ylläpidon palvelut sekä d) erityispalvelut. Jokaiselle aikuissosiaalityön työntekijälle ollaan määrittelemässä työnkuva, sijainti ja vastuut prosesseissa. Rajapintojen ja erityisryhmien hallintaan lisättiin koordinaattoreita, kuten monialaisten palvelujen koordinaattori. Aktivoivista toimenpiteistä kieltäytyneistä pitkäaikaistyöttömistä kartoitettiin suurin osa, ja näiden havaintojen pohjalta kehitettiin toimintatapoja. Tulosalueen roolia työllistämisen kokonaisuudessa selkiytettiin. Jatkossa keskitytään työllistämisen tukeen ja siihen liittyvään palvelutuotantoon. Maahanmuuttopalvelut vastasivat haasteelliseen turvapaikan hakijoiden lisääntymisestä seuranneeseen tilanteeseen. Syksystä alkaen osallistutaan yhden hengen ensihoidon toimintaan, ja tähän tarvittavaa valmiutta kehitettiin.

Maakunnallisen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen Imatran mukaantulon myötä toistemme vahvuuksia hyödyntäen. Lähtökohtana tässä on tilaaja-tuottaja -ajattelu, jossa organisatorinen ketteryys takaa asiakaskohtaiseen palvelutarpeeseen vastaamisen. Honkaharjun psykiatrisen osaston toiminnoista osa siirrettiin avohoitoon ja osa keskussairaalan yhteydessä sijaitseville osastoille. Koko palvelujärjestelmää harmonisoitiin Imatran ja Eksoten hyviä toimintatapoja yhdistämällä. Imatralla käynnistyi ilman ajanvarausta toimiva matalan kynnyksen yksikkö, ja siellä sijaitsevia toimintoja laajennettiin liikkuvan työn ja kuntoutuksen osalta. Lappeenrannassa luotiin valmius päivystysaikaisiin kotikäynteihin. Viikonloppuisin Imatralla toimii klo 8–16 psykososiaalisen tuen yksikkö. Nämä uudet palvelut on tarkoitettu kaikille maakuntamme asukkaille, mutta erityisesti pohjoispään kuntien palvelut monipuolistuivat. Koko alueelle käynnistettiin uusi ikäihmisten psykososiaalisen tuen yksikkö, joka on tarkoitettu heille, joilla on palvelujen tarve, mutta kotihoidon kriteerit eivät täyty.

Page 11: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

11 (72)

Tuottavuuden nosto matalan kynnyksen toiminnan, logistiikan tehostamisen ja prosessien kehittämisen avulla. Matalan kynnyksen toimintoja tehostettiin ja ilmenneitä toiminnallisia päällekkäisyyksiä poistettiin. Asiakkaiden tarpeisiin perustuvia uusia toimintamuotoja luotiin. Aikuissosiaalityön uusien prosessien ja koordinaattoritoiminnan laajentamisen lisäksi käynnistettiin nuorten ja nuorten aikuisten palvelujärjestelmässä pysymistä tehostava prosessi sekä uudistettiin MTPA:n ja terveysasemamallin työnjako siten, että arvioinnin jälkeisiin toimenpiteisiin pääsy nopeutuu oleellisesti.

Digitalisaation edistäminen mm. virtuaalisen hyvinvointiaseman, yksilön autonomiaa lisäävien sähköisten ratkaisujen ja prosessin hallintatyökalujen kehittämisten avulla. Valmisteltiin uutta konseptia, jossa aiemman, viisi vuotta kestäneen kehitystyön tulos liitetään uuteen sähköiseen alustaan (Architect). Tämä mahdollistaa paremman tiedon ja toimintatapojen hallinnan sekä Eksoten yleisemmän sähköisten palvelujen kehittämisen. Näiden yhdistämisen myötä pystytään asiakkaille tuottamaan aiempaa käyttökelpoisempia sähköisiä palveluja. Kokonaisuuden kytkemistä Luotsi-työkaluun valmistellaan.

Vammaispalvelujen painopisteet

Palveluohjauksen ja vammaissosiaalityön kehittäminen. Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden tukeminen. Henkilökohtaisen avun toimintamallien (arviointijaksot) ja henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen. Liikkumisen tuen uudet kokeilut yhteistyössä THL:n ja asiakkaiden kanssa. Laadukas palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja –suunnittelu tukevat asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista. Kuljetuspalvelupäätösten keskittäminen yhdelle työntekijälle vapautti muiden sosiaalityöntekijöiden aikaa sosiaalityöhön asiakkaille, joilla on monimuotoisia palvelutarpeita. Henkilökohtaisen avun arviointijaksoja toteutettiin 17 asiakkaalla ja henkilökohtainen budjetointi oli käytössä 12 asiakkaalla. Liikkumisen tuen pilotointiin osallistui kuusi asiakasta, joilla kokeilussa kilometrikukkaro ja/tai taksimatkoja kolmen kuukauden jaksoissa. Molemmat tavat lisäävät asiakkaan valinnan vapautta ja tuovat joustavuutta palvelun käyttöön. Yhden asiakkaan kanssa tehtiin sopimus leasingauton käytöstä kolmeksi vuodeksi osana liikkumisen tuen pilottia.

Vammaisten työllistymiseen tähtäävien toimien tehostaminen. Työvalmennuskeskuksen toiminnan kehittäminen. Työvalmennuksen lisääminen nykyresurssein. Asiakasohjaus työtoiminnasta avotyöhön. Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö. Asiakkaiden työllistymiseen tähtääviä tukitoimia kehitettiin. Työvalmennusosaamista alettiin alueellisesti laajentaa Eksoten omiin toimintakeskuksiin. Työvalmennustiimin kouluttaminen aloitettiin.

Page 12: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

12 (72)

Päivätoiminta integroitiin osaksi päiväaikaista toimintaa Välskärintien ja Savitaipaleen asumisyksiöissä. Päiväaikaisen toiminnan sisällöllinen kehittämistyö jatkui. Uusia toimintamuotoja kokeiltiin, kuten kuvataidetta, tanssia, vertaisryhmätoimintaa, työn varjostuspäiviä ja vapaaehtoistyötä. Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan valtakunnallisia laatukriteerejä alettiin jalkauttaa omaan toimintaan. Kehitysvammaisten työllistymisen edistämiseen tähtäävä Yes We Can -hanke aloitti helmikuussa. Hankkeen myötä kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä Socomin, Saimian ja Laptuote-säätiön kanssa. Uusia yhteistyötahoja ja verkostoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi etsittiin ja saatiin. Avustavia tehtäviä etsittiin myös Eksoten omasta toiminnasta. Avotyössä ja tuetussa työssä olevien asiakkaiden määrä kasvoi. Ostopalveluja edelleen purettiin. Työvalmennuskeskus Kahvila Kaislan toiminta laajentui kahvilatehtävistä Iso Apu-palvelukeskuksen siivoukseen. Kirjoilla oli 13 työvalmennettavaa. Ihmislähtöisen toimintatavan jalkautustyö toiminnassa jatkui.

Uusien toimintamallien käyttöönotto asumispalveluissa. Jalkautuvia palveluja ja ”resurssikeskusta” (Arjen tukikeskus Arttu) kehitetään itsenäisen asumisen ja arjen sujumisen tueksi. Lasten ja nuorten kehitysvammaisten lyhytaikaisen huolenpidon tarjonnan monipuolistaminen. Pohjoisen alueen asumisratkaisujen kehittäminen laitoshoidon korvaamiseksi ja kevyempien asumisratkaisujen turvaamiseksi. Henkilöstön yhteiskäytön lisääminen.

Arjen tukipisteiden asiakasmäärä kasvoi. Kuvapuhelinyhteyksiä itsenäisen asumisen tueksi oli neljällä itsenäisesti asuvalla asiakkaalla. Toimintakulttuuria kehitettiin asukaslähtöisen kotikulttuurin ja ihmislähtöisen työskentelyn suuntaan. Itsemääräämisoikeustyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Laitosrutiineja purettiin asumisyksiköissä: asukaslähtöisyys huomioitiin työvuorosuunnittelussa, päivittäisraporteista luovuttiin osassa yksiköitä ja suojavaatteista luovuttiin. Henkilöstön vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja vahvistettiin. Tammiharjun vaikeavammaisten asumisyksikkö siirtyi väistötiloihin Ruokolahden hyvinvointiaseman vuodeosastolle. Ennustamattomia pitkäaikaisia asumisen ostopalvelupäätöksiä tehtiin kolme ja lyhytaikaisia yksi. Päivätoimintaa integroitiin osaksi asumisyksiköiden päiväaikaista toimintaa. Henkilöstön liikkuvuutta oli yksiköiden välillä.

Työelämäpalvelujen painopisteet

Työllistymispolkujen nopeuttaminen ja sujuvoittaminen: Eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö ja yhteinen tavoitteiden määrittely. Byrokratian vähentäminen lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa.

Asiakasohjauksen turvaaminen oli vuoden ensimmäisen puoliskon aikana yhteistyön tiivistämisen painopisteitä. Ohjauksen ongelmaa käsiteltiin myös työllisyyden monialaisen yhteispalvelun (TYP) maakunnallisessa johtoryhmässä. Keväällä TYP käynnisti toimenpiteet asiakasohjauksen tehostamiseksi TE-toimistosta ja yhteiskunnallisen osallisuuden palveluista, lähinnä aikuissosiaalipalveluista. Sovittiin TE-toimiston esimiesten kanssa, että TE-toimiston virkailijat kartoittavat monialaisen palvelun tarpeessa

Page 13: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

13 (72)

olevat asiakkaansa yhdessä TYPin virkailijoiden kanssa. Koska tämä ei tuonut parannusta ohjaukseen sovitulla tavalla, kartoittivat TYPin virkailijat nämä asiakkaat kesäkuun aikana omatoimisesti. Jatkossa haasteena on edelleen turvata jatkuva asiakasohjaus TYPiin TE-toimistosta ja Eksoten yhteiskunnallisen osallisuuden palveluista. Maakunta teki Eksoten johdolla toukokuussa hakemuksen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin. Tässä yhteydessä käytiin neuvotteluja ja kirjallisia kuulemisia eri tahojen roolista työllistymisen edistämisessä. Etelä-Karjalaa ei valittu kokeilualueeksi. Tästä huolimatta tavoitteena on toteuttaa hakemuksessa valmisteltua kehittämistä sekä toiminnan ja rakenteen uudistamista yhdessä muiden työllisyystoimijoiden kanssa. Tavoitteena on yhdessä selkeyttää ja yksinkertaistaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelurakennetta Etelä-Karjalassa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessissa ja viranomaisten (TE-toimisto/Eksote) välisessä yhteistyössä toimintaa kehitettiin niin, että aktivointisuunnitelmat ja kuntouttavan työtoiminnan päätökset tehdään viivytyksettä ja toimintajakso aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä varmistetaan, että asiakkaalle löytyy hänen toimintakykyään ja palvelutarvettaan vastaava toimintapaikka sekä sujuvat siirtymiset toimijalta toiselle ja edelleen avoimille työmarkkinoille. Käyttöön ollaan ottamassa Tyyppi-toiminnanohjausjärjestelmää, joka ensi vaiheessa toimii kuntouttavan työtoiminnan paikkojen hallinnan työkaluna.

Imatralla aloitettiin pilotoimaan yhteistyössä TE-toimiston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toimintamallia (rekrytointipäivä kerran kuukaudessa TE- toimistossa), jossa tehostetulla asiakasohjauksella tarjotaan palkkatuettua työtä tai aktivointitoimenpiteitä pisimpään työttömänä olleille.

Asiakkaiden osallisuuden lisääminen, omatoimisuuden tukeminen ja voimavarakeskeisyys.

Vahvistettiin asiakkaan osallisuutta ja valinnan mahdollisuutta turvaamalla mahdollisimman kattava ja monipuolinen työtoimintapaikkojen valikoima Etelä-Karjalan alueella. Valmisteltiin työllistämispalvelujen (mm. kuntouttava työtoiminta) palvelusetelin käyttöönottoa nykyisen puitesopimuskauden päätyttyä. Asiakasprosessien kehittämisessä päätavoite on saada luotua joustava, asiakkaan tarpeen mukainen, tavoitteellinen, luova sekä monipuolista osaamista järkevästi ja oikea-aikaisesti hyödyntävä asiakaslähtöinen palveluprosessi. Ohjaamo-hankkeessa kehitettiin nuoria osallistavaa monialaista neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluverkostoa. Hankkeessa kuullaan nuorten näkemyksiä sähköisellä kyselyllä.

Page 14: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

14 (72)

Työttömyyden kokonaiskustannusten selvittäminen ja niiden alentaminen.

Kunnille ja Eksotelle aiheutuvat pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset saatiin melko tarkasti kartoitettua. Kokonaiskustannusten selvittämistä jatketaan yhteistyössä TE-palveluiden kanssa. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannusten alentamisessa on tärkeää pystyä vaikuttamaan rakennetyöttömyyden vähentämiseen ja pysyvien työpaikkojen luomiseen pitkäaikaistyöttömille. Tähän alettiin etsiä keinoja muun muassa yhteiskunnallisen yrittämisen toimintamahdollisuuksia selvittämällä Lappeenrannan kaupungin hallinnoimassa Yhdessä yrittäen - hankkeessa, jossa Eksote on osatoteuttaja.

Työllistämisen edistäminen. Edistetään työnantajien mahdollisuuksia nopeaan ja helppoon työllistämiseen ja lisätään työnantajakontakteja.

Yhteistyössä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien kanssa kontaktoitiin yrityksiä, markkinoitiin ja hyödynnettiin kaupunkien yrityslisää pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä palkkatuella yrityksiin edelleen sijoittamisessa.

Varsinainen vastuu yrityspalveluista ja yrityskontakteista oli alueellisella yrityspalveluverkostolla. TYPin osalta työantaja- ja yritysyhteistyö perustuu henkilöasiakkaiden palveluiden kautta tapahtuviin kontakteihin. Työnantaja- ja yritysyhteistyön lisääminen on yksi TYPin kehittämiskohteita. Toiminnan kehittäminen käynnistyi huhtikuussa ja se jatkuu syksyllä. Tavoitteena on saada valmiita toimintamalleja vuoden loppuun mennessä.

Page 15: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

15 (72)

Terveys- ja vanhustenpalvelujen talousarvion ja painopistealueiden toteutuminen

TERVEYS- JA VANHUSTENPALVELUT 1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi

Toteuma Käyttö-

suunnitelma Erotus Ennuste

Käyttö-suunnitelma

Erotus

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot jäsenkunnilta 149 516 148 914 602 298 530 297 828 701

Muut myyntituotot 4 402 4 992 -591 10 236 10 998 -762

Myyntituotot 153 918 153 907 11 308 765 308 826 -61

Maksutuotot 17 016 16 405 611 33 421 32 942 480

Tuet ja avustukset 1 042 1 235 -193 2 261 2 476 -215

Muut toimintatuotot yhteensä 1 460 1 347 112 3 495 4 224 -729

TOIMINTATUOTOT 173 436 172 894 543 347 943 348 467 -524

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT 0

Henkilöstökulut -88 967 -88 656 -311 -175 058 -174 983 -75

Palvelujen ostot -52 573 -51 743 -831 -104 903 -103 900 -1 003

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -14 454 -15 496 1 041 -29 613 -30 980 1 367

Avustukset -4 377 -3 855 -522 -8 569 -8 052 -517

Muut toimintakulut -10 834 -10 973 139 -21 917 -22 028 111

TOIMINTAKULUT -171 206 -170 722 -484 -340 059 -339 942 -116

TOIMINTAKATE 2 230 2 172 59 7 885 8 525 -641

Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0

VUOSIKATE 2 230 2 172 58 7 884 8 525 -641

Poistot ja arvonalentumiset -1 819 -1 924 105 -3 745 -3 849 104

TILIKAUDEN TULOS 411 248 164 4 140 4 676 -537

Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 411 248 164 4 140 4 676 -537

NETTOTOIMINTAMENOT -149 105 -148 667 -439 -294 390 -293 152 -1 238

Terveys- ja vanhustenpalvelujen alkuvuoden tulos oli 0,2 milj. € käyttösuunnitelmaa parempi. Toimintatuotot sekä -kulut olivat 0,5 milj. € käyttösuunnitelmaa suuremmat. Toimintatuottojen positiivisesta erosta 0,6 milj. € tuli asiakasmaksutuotoista. Maksutuotot ylittyivät hoivan ja akuuttisairaalan tulosalueilla. Jäsenkuntien myyntituotot nousivat Imatran osalta, kun Imatran lopullinen maksu tarkistettiin vuoden 2015 kulujen perusteella.

Toimintakulujen ylityksestä palvelujen ostojen osalta 0,8 milj. € tuli sairaalapalvelujen ostoista. Henkilöstökulut ylittyivät hoivassa ja alittivat käyttösuunnitelman avoterveydenhuollossa. Akuuttisairaalan aineiden ja tarvikkeiden positiivinen ero käyttösuunnitelmaan verrattuna johtui suurimmaksi osaksi osastojen varastoseurannan käyttöönotosta keskussairaalassa tammikuussa. Myös tarvikkeiden hinnoissa saatiin säästöä. Avustuksissa omaishoidon tuen ylitys 0,5 milj. € johtui kirjauskäytännön muutoksesta. Potilasvahinkovakuutuksen lopullinen kustannus selviää vasta loppuvuodesta, joten se on kirjattu käyttösuunnitelman mukaisena.

Page 16: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

16 (72)

Terveys- ja vanhustenpalvelujen käyntimäärien mukaan vuode- ja laitoshoitopäivät laskivat ja avotoiminta lisääntyi eri puolilla. Akuuttisairaalassa lähetteet nousivat erityisesti silmätaudeilla (7,6 %) ja sisätaudeilla (6,9 %), kun lähetteiden kokonaismäärä pysytteli kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Imatra liittyi vuoden alusta Eksoten täysjäseneksi, mikä hankaloitti tilastojen vertailua, paitsi akuuttisairaalan osalta. Eksoten ja Imatran Effica-potilastietojärjestelmien kannat ja raportointi saatiin yhdistettyä vasta toukokuussa. Silmäyksikön kokonaisulkoistus Terveystalolle käynnistyi 1.4.2016, ja arvion mukaan tämän vuoden silmätautien menot tulevat lisääntyneen volyymin vuoksi vuositasolla noin 500 000 € käyttösuunnitelmaa kalliimmaksi.

Hoitotakuu toteutui kaikkien toimintojen osalta, mutta tavoitteena on vielä tämän vuoden aikana lyhentää erityisesti toimenpidejonoja. Jonojen purku sekä puhelintoiminnan parantaminen tulevat vaatimaan loppuvuodesta lisäresursseja, joita voidaan saada, jos muu toiminta toteutuu käyttö-suunnitelmaa paremmin. Päivystys olohuoneessa -hanke käynnistyi alkuvuodesta ja osoittautui hyväksi integroidun organisaatiomme mahdollistamaksi toimintatavaksi. Monia päivystyskäyntejä voitiin korvata asiakasystävällisellä ensihoitajan tekemällä kotikäynnillä, jossa hänellä on muun muassa mahdollisuus hoidontarpeen arvion lisäksi tehdä pieniä toimenpiteitä ja tarvittaessa varata asiakkaalle valmiiksi myöhempiä hoitokontakteja.

Akuuttisairaalan painopisteet

Päivystys- ja vuodeosastohanke sekä peruskorjaukset: Päivystys- ja vuodeosastoinvestointi on olennainen osa Eksoten palvelujen tuottavuuden sekä asiakaslähtöisyyden lisäämistä. Nykyisen sairaalarakennuksen saneerauksen suunnittelua jatketaan ja samalla otetaan huomioon avoterveydenhuollon tarvitsemat tilat. Päivystyksen uusien toimintamallien suunnittelua ja vuodeosastojen toimintojen uudelleen profilointia jatkettiin alkuvuonna 2016.

Integraation syventäminen: Tehostettu kotisairaanhoito siirtyy osaksi ensihoidon tulosyksikköä. Vaativien monisairaiden potilaiden hoidon kehittäminen yhteistyössä avoterveydenhuollon, hoivan sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa siten, että hoito tukee toimintakykyä kotona. Monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien potilaiden hoitoa kehitettiin kevään aikana tulos- ja vastuualueiden yhteistyöryhmässä. Lisäksi aloitettiin kehittämään potilasryhmäkohtaisia hoitopolkuja (esim. sydämen vajaatoiminta ja tietyt syöpäkontrollit). Päivystys olohuoneessa -hanke on oiva esimerkki hyvästä koko Eksotea koskevasta hankkeesta, josta saatiin alustavien arvioiden mukaan jo huomattavia toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä.

Page 17: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

17 (72)

Toiminnan seuranta ja kehittäminen: Strategisten mittarien käyttöönotto ja jalkauttaminen eri yksiköihin. Toimintamallien yhdenmukaistaminen eri osastoilla ja poliklinikoilla. Strategisten mittareiden määrittämistyötä jatkettiin. Joidenkin mittareiden osalta raportoinnissa oli edelleen ongelmia. Vuodeosastojen henkilökunnan resursoimisen jakautumiseen kiinnitettiin huomiota ja toimintamalli kehitettiin äkillisiin henkilökunnan puutostilanteisiin. Tätä työtä mahdollistamaan aloitettiin toimintavastaavien viikonloppuresursoinnin tehtävä. Työntekijöiden osaamisen laajentamista kehitettiin työkierroilla.

Potilaiden osallistaminen ja digitalisaatio: Omakannan ja Hyvis-portaalin sekä sähköisen ajanvarauksen käytön lisääminen. Sähköinen kierto osastoilla laajennettiin koskemaan kaikkia osastoja. Potilastietojärjestelmän sisällä oleva kuumekurva yhtenäistettiin akuuttisairaalassa.

Avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon painopisteet

Parempi saavutettavuus puhelimella ja nopeampi hoitoon pääsy. Puhelinpalvelun tavoitteena on vastata puoleen puheluista heti ja soittaa takaisin kaikille soittopyynnön jättäneille saman päivän aikana. Armilan ja Honkaharjun terveysasemien vastausprosenttien keskiarvot viiden ensimmäisen kuukauden aikana olivat noin 23,5 %. Pienimmillä hyvinvointiasemilla vastausprosentit olivat hyviä (Lemillä jopa 63 % parhaimmillaan) ja tavoitteet saavutettiin. Vastausprosenttia heikensi asiakkaiden kärsivällisyys jonottamiseen, minkä selvittämiseksi ryhdyttiin seuraamaan myös soitettujen puheluiden määrää suhteessa soittajien määrään. Näin mittaamalla soittojen vastausprosentit olivat 55–80 % kaikilla terveys- ja hyvinvointiasemilla. Soittokertojen määrä suhteessa soittajien määrään oli lähes kolminkertainen. Puhelimeen vastaamista heikensivät myös lukuisat poissaolot ja resurssivaje terveysasemilla. Kaikki terveys- ja hyvinvointiasemien sairaanhoitajat vastasivat suoriin puheluihin ensimmäisen tunnin aikana. Terveys- ja hyvinvointiasemien ristiin vastaaminen mahdollisti resurssien tasaisemman jakaantumisen eri aikoina päivisin. Kaikilla terveys- ja hyvinvointiasemilla otettiin käyttöön vakioidut työohjeet ja blokkiajanvaraukset, jotka mahdollistavat aikojen antamisen eri terveysasemille samoilla periaatteilla. Suun terveydenhuollossa vastattujen puheluiden tavoitetaso (80 %) saavutettiin muulloin, paitsi maalis-huhtikuussa. Tavoitetasoa heikompaan vastausprosenttiin oli syynä resurssivaje.

Page 18: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

18 (72)

Hoitoon pääsyn seuraamiseksi Eksoten yleisille verkkosivuille avattiin toukokuussa hyvinvointi- ja terveysasemakohtainen kahden päivän viiveellä päivittyvä jonotieto. Esimerkiksi suurimmalle Armilan terveysasemalle pääsy kiireettömälle lääkärin vastaanotolle oli koko kesäkuun alle kaksi viikkoa.

Potilaiden sitouttaminen omahoitoon potilaan kanssa yhdessä tehtävien hoitosuunnitelmien ja sähköisen asioinnin kehittämisen avulla. Potilaan kanssa yhdessä tehtäviä hoitosuunnitelmia tehtiin terveys- ja hyvinvointiasemilla vuoden alkupuoliskolla tilastoidusti yli 200 potilaalle (yli 500 potilaalle heinäkuusta 2015 alkaen), minkä lisäksi oli tilastoimattomia hoitosuunnitelmia. Alkuvaiheessa kehitettiin toimintamalleja ja hoitosuunnitelmien ajanvarausta. Syksyn aikana on tarkoitus tehdä hoitosuunnitelmaa tutuksi potilaille eri viestintäkanavia käyttäen, jotta sen merkitys ja sisältö tulevat tutuksi asiakkaille. Lääkärin etävastaanotot käynnistettiin terveys- ja hyvinvointiasemilla huhtikuussa. Palvelua alettiin tarjoamaan Armilan terveysasemalta Savitaipaleen ja Luumäen terveys- ja hyvinvointiasemille yhtenä päivänä viikossa, ja myös Mallu-autosta on yhteys lääkäriin. Toimintaa laajennetaan syksyn aikana Honkaharjun asemalta pohjoisille asemille. Sähköinen ajanvaraus lisääntyi hitaasti hyvinvointiasemilla, vaikka hoitajien aikoja oli tarjolla sekä päivystykseen alle 10-vuotiaan lapsen vanhemman hoitotodistusta varten että sairaanhoitajan vastaanotolle. Tammi-toukokuussa asiakkaat tekivät sähköisen ajanvarauksen kautta noin 900 ajanvarausta eli saman verran kuin koko vuonna 2015. Muu sähköinen asiointi terveys- ja hyvinvointiasemilla kasvaa hitaasti. Suun terveydenhuollon sähköisessä ajanvarauksessa oli potilaiden varattavissa hammaskiven poistoaikoja suuhygienistille ja lohkeamien korjauksiin hammaslääkäriaikoja kaikissa hammashoitoloissa. Suun terveydenhuollossa otettiin käyttöön sähköinen anamneesilomake ja spontaanipalautejärjestelmä.

Peruuttamattomien poisjääntien vähentyminen suun terveydenhuollossa. Strategisen tavoitetason saavuttamiseksi (3,5 % kaikista käynneistä) kehittämistyötä tehtiin erityisesti Länsi-Saimaan hammashoitoloissa. Tammi-toukokuussa peruuttamattomia poisjääntejä oli 3,18 % kaikista käynneistä näissä hoitoloissa, kun koko Eksoten alueella peruuttamattomia poisjääntejä oli 3,79 % kaikista käynneistä. Tekstiviestimuistutuspalvelua, jolla peruuttamattomia poisjääntejä voidaan vähentää, ei saatu vielä teknisistä syistä käyttöön.

Page 19: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

19 (72)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroituneiden prosessien kehittäminen.

Polven ja lonkan tekonivelpotilaan hoidon sujuvoittamiseksi kehitettiin integroitu prosessi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, ja se ulottuu kuntoutuksen kautta kotiin: potilaan ohjausta, fysioterapiaa, kuntoutumista, omahoitoa ja perustutkimuksia tehostetaan ennen lähetettä toimenpiteeseen, mikä nopeuttaa prosessia ja paranemista. Tästä prosessista laadittiin myös alueellinen hoitoketju, joka julkaistaan elokuussa. Vanhustenpalvelujen kanssa aloitettiin hoivan potilaiden lääketieteellisten prosessien kehittäminen ja kokeiltiin uudenlaista lääkärinkonsultaatiomallia.

Vuoden alussa valmistui Lasten ja nuorten lihavuuden ennaltaehkäisy ja hoito Etelä-Karjalassa -hoitoketju. Tavoitteena on lihavuusriskissä olevien lasten painonnousun varhainen puheeksi otto kaikilla tahoilla sekä tarpeen mukainen ohjaus ja tukeminen lapsen, vanhempien ja perheen motivaatioasteen mukaisesti tarjolla olevaa palveluvalikoimaa hyödyntämällä. Varhaisella puuttumisella pyritään myös liitännäissairauksien ennaltaehkäisyyn.

Muita alueellisia hoitoketjuja, joissa kuvataan potilaiden hoidon prosessia, päivitettiin keväällä kuusi kappaletta. Hoitoketjujen käyttäjämäärät ovat nousseet joka vuosi. Vuonna 2015 Eksoten hoitoketjuja katsottiin sekä Terveysportin että Eksoten nettisivujen kautta 22 842 kertaa, eli noin 62,6 kertaa vuoden jokaisena päivänä. Nousua vuodesta 2014 oli 3000 katselukertaa. Vuoden 2016 käyttötilastot valmistuvat tammikuussa 2017.

Lappeenrannan (ei Joutsenon alueen) virka-aikainen hammaslääkäripäivystys aloitti maaliskuussa ilta-, viikonloppu sekä arkipyhäpäivystyksen keskussairaalan tiloihin valmistuneissa kolmessa hoitohuoneessa. Lisäksi tiloissa toimi vuonna 2015 käynnistynyt joka päivä klo 8–21 palveleva koko maakunnan hammaslääkäripäivystys.

Hoivapalveluiden painopisteet

Omaishoitolain muutoksen mukaisen toiminnan kehittäminen ja omaishoidon vahvistaminen yhtenä hoitomuotona. Alkuvuodesta omaishoidossa otettiin käyttöön uudet omaishoidon tuen myöntämisperusteet (hallitus hyväksyi 24.2.2016). Uusien myöntämisperusteiden myötä otettiin käyttöön ennaltaehkäisevä tukiluokka. Luokka on tarkoitettu tilanteisiin, joissa tukiluokan 1 kriteerit eivät täyty, mutta hoidettavan avun tarve on lähes päivittäistä ja tuella voidaan korvata kotihoidon palveluja. Ennaltaehkäisevän tuen piirissä oli noin 50 omaishoidettavaa.

Page 20: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

20 (72)

Omaishoito Eksotessa vastasi uuden lain asettamiin vaateisiin, ja toimintaa kehitettiin valtakunnallisten kärkihankkeiden tavoitteiden mukaisesti. Omaishoitajille on tarjottu laaja-alaisia terveystarkastuksia jo vuoden 2014 lopusta alkaen. Niitä on tarjottu 376 omaishoitajalle (33 % kaikista omaishoitajista). Tarkastuksia on tehty 315 (61 hoitajaa on kieltäytynyt). Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden toteutukseen voidaan tarjota erilaisia vaihtoehtoja, ja palvelusetelien käyttöoikeutta laajennettiin hoitajan osalta. Painopiste on perhehoidon kehittämisessä ja lisäämisessä. Eksoten alueella on noin 20 perhehoitajaa. Lisäksi kehitettiin ja lisättiin omaishoidettavien ryhmä, yksilökuntoutusta sekä omaishoitajien valmennusta. Syksyllä pilotoidaan yhteisöllistä kulttuuri- ja taidepainotteista ryhmätoimintaa hoitajalle ja hoidettavalle. Toukokuussa Eksoten alueella oli 1148 omaishoidettavaa, joista yli 70 % oli yli 65-vuotiaita. Infotilaisuuksia järjestettiin sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Imatralla omaishoidon kysyntä ja uusien hakemusten määrä kasvoi.

Kotihoidon sisällön kehittäminen ja kirjaamisen mahdollistuminen asiakkaan luona, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän ja resurssipoolin käytön vakiinnuttaminen. Kotihoidossa oli käytössä RAI-mittari, jota hyödynnettiin palvelujen suunnittelussa, laadun seurannassa ja resurssien käytön suunnittelussa. RAI-mittareista seurattiin erityisesti asiakkaiden fyysistä (MAPLe) sekä kognitiivista toimintakykyä (CPS). Mittareiden perusteella selvitettiin, millaisen toimintakyvyn omaavia asiakkaita kullakin kotihoidon alueella on. Vähäisen palvelutarpeen omaavia asiakkaita nousi edelleen mittauksissa esille. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmia päivitettiin. Palvelutarpeen arvioinnin ja ohjauksen avulla näille asiakkaille haettiin kevyempiä palvelumuotoja, jotka tukevat itsenäistä elämää ja omatoimisuuden ylläpitoa. Yhtenä tukimuotona tälle asiakasryhmälle tarjottiin virtuaalikäyntejä toimintakykyä ja turvallisuutta ylläpitävinä käynteinä. Tämä niin sanottu asiakassegmentointi liittyy sekä kotihoidon omien resurssien jakautumiseen että myös esimerkiksi resurssipoolin työntekijöiden sijoittamiseen alueille. Resurssipoolin käyttö on vakiintunut toimintamalli kotihoidossa, mutta resurssien oikea-aikaista kohdentamista alueille on kehitettävä edelleen. Kotihoidossa luovuttiin toukokuussa Whoikesta ja siirryttiin kirjaamaan jatkuvalle lomakkeelle, jolloin asiakaslähtöisyys paranee, hoidon prosessi tulee näkyviin ja kirjaaminen mahdollistuu asiakkaan luona kotona. Tätä varten kotihoitoon hankittiin 350 uutta puhelinta.

Page 21: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

21 (72)

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen korvaaminen osittain kevyemmillä asumisratkaisuilla sekä kuntouttavan vuorohoitotoimintamallin vakiinnuttaminen. Tehostetun palveluasumisen yksikössä Eevalassa (Imatra) toiminta päättyi toukokuussa. Pääsääntöisesti kaikki asukkaat sijoittuivat Imatran yksiköihin. Lappeenrannassa Lehmuskodin 20 pitkäaikaisasumispaikkaa muutettiin kuntouttavan lyhytaikaisasumisen paikoiksi. Vanhainkoti Sammonkodin remontti valmistui maaliskuussa, toiminta käynnistyi tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen yksikkönä huhtikuun alusta alkaen. Lemin Vanamokodin, 32-paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön, toiminta käynnistyi 27.1.. Luumäen Vallikodin tehostetun palveluasumisen yksikön toisen osan (entinen vanhainkoti) remontti valmistui. Vuodeosastotoiminta päättyi 17.3.

Kotihoidon, asumisen ja laitoshoidon lääkäripalvelujen kehittäminen.

Lääkäripalvelujen saatavuuden parantaminen ja kehittäminen yhteistyössä avoterveydenhuollon palvelujen kanssa vaati edelleen kehittämistä. Suunnitteilla olevan Eksoten oman 1.8. aloittavan geriatrisen osaamiskeskuksen myötä geriatreille nimettiin tiettyjen yksiköiden vastuulääkäriys, ja he osallistuivat prosessien kehittämiseen. Geriatritoiminnan jalkautumisesta itäiselle kotihoitoalueelle saatiin erittäin hyviä kokemuksia keväisen pilotin aikana.

Page 22: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

22 (72)

Kuntoutuksen talousarvion ja painopistealueiden toteutuminen

KUNTOUTUS 1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi

Toteuma Käyttö-

suunnitelma Erotus Ennuste

Käyttö-suunnitelma

Erotus

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot jäsenkunnilta 9 551 9 701 -150 19 311 19 402 -90

Muut myyntituotot 183 115 69 285 229 56

Myyntituotot 9 734 9 815 -81 19 596 19 631 -35

Maksutuotot 534 491 43 1 062 982 80

Tuet ja avustukset 180 255 -75 527 510 17

Muut toimintatuotot yhteensä 0 0 0 0 0 0

TOIMINTATUOTOT 10 447 10 562 -114 21 186 21 123 63

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -7 345 -7 420 74 -14 495 -14 477 -19

Palvelujen ostot -726 -996 270 -2 003 -2 121 118

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 017 -1 058 42 -2 168 -2 130 -39

Avustukset 0 0 0 0 0 0

Muut toimintakulut -1 057 -1 019 -38 -2 038 -2 038 0

TOIMINTAKULUT -10 145 -10 493 348 -20 706 -20 766 60

TOIMINTAKATE 303 69 234 480 357 123

Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0

VUOSIKATE 303 69 234 480 357 123

Poistot ja arvonalentumiset -36 -35 -2 -77 -69 -8

TILIKAUDEN TULOS 266 34 232 403 288 114

Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 266 34 232 403 288 114

NETTOTOIMINTAMENOT -9 285 -9 667 382 -18 909 -19 114 205

Kuntoutuksen puolen vuoden tulos toteutui kokonaisuutena +0,2 milj. € käyttösuunnitelmaa parempana, ja nettotoimintamenojen käyttösuunnitelma alittui lähes +0,4 milj. €. Vastuualueelle kohdistui erikoissairaanhoidon myyntituottoa -0,15 milj. € käyttösuunnitelmaa vähemmän suurimmaksi osin kehitysvammapoliklinikan toiminnasta johtuen. Terapiapalvelujen tulosyksikkö pysyi käyttösuunnitelmassa, ja Imatran integraation myötä terapiapalvelujen henkilömäärä kasvoi yli 20 henkilötyövuodella. Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen kulut jäivät käyttösuunnitelmaa alhaisemmiksi erityisesti kuntoutuspoliklinikan ja apuvälinekeskuksen osalta. Armilan kuntoutus-keskuksessa toimintakulut ylittyivät lähinnä henkilöstökulujen osalta sairaslomista ja suunniteltua isommasta henkilömitoituksesta johtuen.

Kuntoutuksen KauKoIKÄ-hanke (Kelan kanssa toteutettava yhteinen kehittämishanke) on toiminut 1.12.2014 lähtien. Hankkeessa tutkitaan tehostetun kotikuntoutuksen vaikutusta yli 60-vuotiaiden lonkkamurtumapotilaiden ja yli 65-vuotiaiden HRO-potilaiden (=hauraus-

Page 23: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

23 (72)

raihnaus-oireyhtymä) kotona selviytymiseen ja toimintakykyyn. Tutkimuksen rekrytointi päättyy vuoden 2016 lopussa.

Kesäkuun loppuun mennessä hankkeessa oli mukana 295 HRO- ja 49 lonkkatutkittavaa (tavoite 300 tutkittavaa/ryhmä). HRO-ryhmä saadaan rekrytoitua onnistuneesti, mutta lonkkamurtumaryhmän koko jää pieneksi. Pääasiallisia syitä lonkkamurtuman saaneiden rekrytointivaikeuksiin ovat potentiaalisten tutkittavien korkea ikä ja monisairastavuus sekä niistä johtuva haluttomuus osallistua tutkimukseen.

Rekrytoinnin ohella tallennettiin tutkimusaineistoa sitä mukaa kuin sitä on kertynyt. Aineiston käsittely aloitetaan vuoden 2016 lopulla ja analysointi toteutetaan vuosien 2017–2019 aikana. Hankkeessa 172 tutkittavaa sai tai saa kotikuntoutusta, jota on tutkimuksen alusta 31.5.2016 mennessä ostettu yhteensä 799 586 €:lla. Kela korvaa kustannuksista puolet. Samalla aikavälillä hankkeen toimintakulut ovat olleet -480 571 € ja toimintakate -202 355 €. Budjettiin verrattuna sekä hankkeen tuotot, että kulut jäivät selkeästi pienemmäksi, mikä osaltaan kasvatti vastuualueen positiivista eroa käyttösuunnitelmaa.

Kuntoutuksen painopisteet

Kuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen, ja asiakkaalle tuotetun arvon lisääminen: Kotikuntoutusta ja muuta toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa toimintaa lisätään kuntoutujien palvelutarpeen sekä siitä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi Eksoten muissa palveluissa. Kotikuntoutuksen resursseja lisättiin edelleen tehtävänsiirtoina hoivan tulosalueelta. Imatran keskitetyn kotiutuksen toimintaa käynnistettiin, ja se alkaa virallisesti elokuussa 2016. Tiimiin lisättiin kuntoutuksen osalta yksi fysioterapeutti. Palvelutarpeen arviointi tapahtui moniammatillisesti lähes jokaisessa Eksoten kunnassa. Fysio- ja toimintaterapeutit osallistuivat vahvasti toimintaan. Kotikuntoutusinterventioiden määrä lisääntyi alueella jatkuvasti ja kuntoutuksen vaikuttavuus osoitettiin. Hoivan palveluntarve väheni kuntoutusinterventioiden tuloksena noin 20 % neljän kuukauden seurannassa. Kotikuntoutus kuntoutti paljon todella huonokuntoisia ihmisiä, joilla on suuri palveluntarve. Kuntoutuksen tavoitteena on usein ympärivuorokautisen hoivan viivästyttäminen. Kotikuntoutuksen ja fysioterapian vastaanottotoiminnan vaikuttavuusmittarit ja -raportit valmistuivat, ja tavoitetason asettelu on valmistumassa. ICF-pohjainen toimintakyvyn arviointi oli käynnistymässä kuntoutuksessa mobiilisovelluksen avulla. Toimintaa harjoiteltiin ja sovellusta kehitettiin yhteistyössä palvelutarpeen arvioinnin kanssa. Integraatio Efficaan saadaan heinäkuussa. Toiminnalla tavoitellaan parempaa asiakaskeskeisyyttä ja kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä ajankäytön tehostumisen kustannusvaikuttavuutta.

Page 24: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

24 (72)

Matalan kynnyksen palveluiden ja vastaanottojen edelleen kehittäminen palvelujen saatavuuden helpottamiseksi. Ikääntyneiden lähivastaanotto pyöri säännöllisesti ja toimi hyvänä palveluneuvonnan jatko-ohjauspaikkana. Kotikuntoutuksen palveluohjaus käynnistyi puhelinneuvontana toukokuun lopulla, ja täydentyy nettineuvonnalla elokuussa. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa varhaista puuttumista ja ennaltaehkäistä toimintakyvyn vajeita hyvissä ajoin. Fysioterapian nettiajanvarauksella fysioterapeutin vastaanotolle ilman lähetettä saapuvat asiakkaat olivat erittäin motivoituneita omahoitoon. Asiakastyytyväisyys terapeuttien vastaanotoilla oli asteikolla 1–5 keskiarvoltaan 4,8. Kuntoutustutkimuspoliklinikan avovastaanotto jatkui maanantaisin aamupäivinä.

Valmistelu kuntoutusosastojen toiminnan integroimisesta uuteen sairaalaan. Armilan osastojen 1 (ortopedis-traumatologinen kuntoutus) ja 3 (vaativa kuntoutus) henkilöstöstä muodostuu K-sairaalan vaativan kuntoutuksen osasto. Henkilöstö osallistui työnkiertoon tutustumalla toistensa töihin ja heitä koulutettiin yhteisen osaston käytänteisiin.

Eri ammattiryhmien välisen yhteistyön lisääminen erityisesti ikäihmisten, vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen osalta. Kuntoutustutkimuspoliklinikka tarjosi palveluitaan monipuolisesti työvoiman palvelukeskukselle antamalla lääkäri- ja psykologipalveluita keskimäärin päivän viikossa. Fysiatrian poliklinikan vaikeavammaispoliklinikkatoimintaa kehitettiin, mutta se vaatii vielä lisää työtä.

Sähköisten palvelujen käytön lisääminen. Sähköinen ajanvaraus fysioterapiassa toteutui vain 2,5 %:lla asiakkaista. Sähköisen ajanvarauksen osuuden lisäämiseksi tehostettiin markkinointia ja tiedotusta asiasta ja käynnistettiin muita toimenpiteitä. Fysioterapiassa aloitetaan nettineuvotoiminta kokeiluluontoisesti syyskuussa. Puheterapian osalta tehtiin sopimus netissä toteutettavasta etäpuheterapiasta. Käytössä oli lisäksi ostettavan lisenssin kautta toteutettavia sähköisiä puheterapiaharjoitteita.

Imatran integroiminen Eksoten prosesseihin.

Fysio- ja toimintaterapia sekä kotikuntoutuksen terapeutit siirtyivät hallinnollisesti kuntoutuksen terapiapalveluihin. Seurantatietoja palveluista saatiin 14.5. alkaen tietojärjestelmien yhdistämisen jälkeen. Terapiakäytäntöjen yhtenäistäminen ja keskitettyyn ajanvaraukseen siirtyminen alkaa syksyllä.

Page 25: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

25 (72)

Apuväline- ja toimintakykykeskuksen toimintoihin otettiin Imatra mukaan. Imatran toimitiloja parannettiin ja tehtiin suunnitelma niiden laajemmasta remontista. Eksoten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineprosessi otettiin käyttöön myös Imatralla. Samalla yhdenmukaistettiin pienimuotoisten asunnonmuutostöiden prosessi. Apuväline- ja asunnonmuutostyöt kirjattiin Effector-järjestelmään.

Page 26: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

26 (72)

Strategisten tukipalvelujen talousarvion ja painopistealueiden toteutuminen

STRATEGISET TUKIPALVELUT 1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi

Toteuma Käyttö-

suunnitelma Erotus Ennuste

Käyttö-suunnitelma

Erotus

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot jäsenkunnilta 0 0 0 0 0 0

Muut myyntituotot 14 9 5 22 18 5

Myyntituotot 14 9 5 22 18 5

Maksutuotot 97 93 4 191 186 4

Tuet ja avustukset 930 866 63 1 789 1 777 12

Muut toimintatuotot yhteensä 249 199 50 478 399 80

TOIMINTATUOTOT 1 290 1 168 122 2 480 2 379 101

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 59 42 17 102 85 17

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -4 862 -4 990 128 -9 445 -9 660 214

Palvelujen ostot 4 152 4 581 -428 8 631 9 087 -455

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 453 -1 492 39 -2 538 -2 598 59

Avustukset 0 -1 0 -351 -351 0

Muut toimintakulut 3 409 3 592 -183 6 372 6 595 -224

TOIMINTAKULUT 1 247 1 690 -443 2 668 3 073 -405

TOIMINTAKATE 2 595 2 900 -304 5 250 5 537 -287

Rahoitustuotot ja -kulut -57 -91 34 -207 -246 39

VUOSIKATE 2 538 2 809 -271 5 043 5 291 -248

Poistot ja arvonalentumiset -2 538 -2 737 199 -5 275 -5 473 199

TILIKAUDEN TULOS 0 72 -72 -232 -182 -50

Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 182 182 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0 72 -72 -50 0 -50

NETTOTOIMINTAMENOT 0 72 -72 -50 0 -50

Strategisten tukipalvelujen painopisteet

Muutoksena aiempiin vuosiin strategisten tukipalvelujen osalta otettiin vuoden 2016 alusta lähtien käyttöön koko tulosalueen tuloksen vyörytys eteenpäin muille Eksoten yksiköille niiden nettotoimintamenojen suhteessa. Tämän vuoksi strategisten tukipalvelujen toteutunut tulos vyöryy kuukausittain nollaksi ja vyöryn osuus näkyy plus-merkkisenä eränä palvelujen ostot-ryhmässä. Myös koko vuoden käyttösuunnitelma vyöryy tyhjäksi, mutta kuukausittain tuloksessa saattaa näkyä pyöristyseroja. Ennusteen osalta koko vuoden tuloksessa voi olla eroa suhteessa käyttösuunnitelman nollatulokseen johtuen vuoden aikana arvioiduista kustannusten ylityksistä tai alituksista. Toisena muutoksena aiempaan myyntituottoja jäsenkunnilta ei enää kohdisteta strategisten tukipalvelujen alueelle.

Page 27: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

27 (72)

Toimintatuotot toteutuivat alkuvuodelta 0,1 milj. € käyttösuunnitelmaa suurempana johtuen erityisesti alkuvuonna käynnistyneiden hankkeiden avustustuotoista sekä arvioitua suuremmista vuokratuotoista. Toimintakulut toteutuivat kokonaisuudessaan 0,4 milj. € käyttösuunnitelmaa alhaisempana (ilman palvelujen ostot -ryhmässä olevaa vyörytystä alitus 0,2 milj. €). Säästöä käyttösuunnitelmaan nähden syntyi henkilöstökuluissa sekä aineissa ja tarvikkeissa. Palvelujen ostot ilman vyörytystä sekä muut toimintakulut puolestaan ylittyivät käyttösuunnitelmaan nähden, suurimpana käyttösuunnitelman ylittävänä eränä atk-palvelujen ostot 0,3 milj. €. Poistoja toteutui alkuvuonna 0,2 milj. € vähemmän sekä rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat lievästi käyttösuunnitelmaa parempina.

Johtamisen tuki

Johtamisjärjestelmän ja johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen

Eksoten johtoryhmä hyväksyi 2.2. johtoryhmätyöskentelyohjeen, jolla tehostettiin asioiden valmistelua ja täytäntöönpanoa sekä määriteltiin strategian mukaisten tavoitteiden seuranta tapahtuvaksi neljännesvuosittain. Vastaavasti Eksoten johtoryhmä päätti strategiaan perustuvan osaamisen kehittämisen (9.2.), turvallisuuden ja laadun (5.4.) sekä hankintojen (10.5.) valmistelusta ja seurannasta osana johtoryhmätyöskentelyä.

Hankintojen sekä kuljetus- ja varastopalvelujen tehostaminen

Yhteishankinnat HUS Logistiikan kanssa ovat osoittautuneet hankintahintojen osalta kustannustehokkaiksi. Vertailun mukaan 30 eniten käytetyn hoitotarvikkeen hinnat ovat HUS Logistiikan kautta hankittuna keskimäärin 25 prosenttia edullisempia kuin aikaisemmissa hankintasopimuksissa. Kuljetus- ja varastopalvelujen tehostamiseksi on valmisteltu laskelmia, joiden mukaan arvioidaan tehostaisiko liittyminen HUS Logistiikan asiakkaaksi varastopalvelujen osalta toimintaa. Päätös tehdään vuoden 2016 jälkipuoliskolla.

Varahenkilöstön toiminnan laajentaminen

Varahenkilöstön toiminta laajennettiin vuoden alusta alkaen äkillisten ja lyhyiden sijaisuuksien lisäksi suunniteltuihin ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin kuten äitiys-, hoito- ja vanhempainvapaat sekä opintovapaat. Muutoksen seurauksena varahenkilöstöön siirtyi noin 40 määräaikaista työntekijää vakituiseen palvelussuhteeseen. Tällä toimintamallilla yksiköt saavat pitkäaikaiseen tarpeeseen osaavan sijaisen ilman erillistä rekrytointia.

Strategian ja arvojen jalkauttaminen

Strategian mukaisten tavoitteiden seuranta otettiin osaksi johtoryhmätyöskentelyä edellä kuvatulla tavalla. Arvojen jalkauttamisen tueksi aloitettiin videokampanja, jonka videoissa pohditaan arvojen merkitystä Eksoten arjessa.

Page 28: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

28 (72)

Kehittämisen tuki

”Päivystys olohuoneessa” -toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto

Yhden hengen liikkuva päivystysyksikkö aloitti toimintansa 1.3.. Lisäkoulutetun ensihoitaja-sairaanhoitajan yksikkö pystyy arvioimaan hoidontarpeen päivystyksellisesti, tutkimaan ja hoitamaan potilasta kotona etälääkärin tuella. Yksikkö toimii Lappeenrannan alueella. Toisen yksikön perustamista Imatralle suunnitellaan vuoden 2017 alusta. Valmistuneen yksinkertaisen kustannusmallin perusteella yhden hengen yksikkö on kustannusvaikuttava toimija.

Yhteyskeskuksen toimintamallin jalkautus ja digitaalisten omahoitopalvelujen käyttöönotto vaiheittain

Yhteyskeskuksen toimintamallin ohjeita ja toimintatapoja sekä puhelinhoitajien resursointia kehitettiin edelleen. Yhteyskeskuksen toimintamalli otettiin käyttöön Pohjoisen (pl. Imatra) ja Lappeen alueen hyvinvointi- ja terveysasemilla. Hyvinvointiasemien muutostyötä jatkettiin. Palveluneuvonnan ja –ohjauksen tueksi kehitettiin sähköistä ohjelmaa.

Kansalaisten sähköisen asioinnin koulutusta jatkettiin palvelujen kysynnän kasvaessa. Nettihoitajan palvelu laajentui tarjoamaan anonyymi neuvonnan lisäksi henkilökohtaista neuvontaa Eksoten sähköisen asioinnin kanavalla. Ajanvarauspalvelua laajennettiin ja ensimmäiset lääkäriajat avattiin hammashuollossa. Sähköisen asioinnin kanavalle kirjautuu kuukausittain 800–1000 uutta käyttäjää. Täydennyksenä Eksoten sähköisiin palveluihin tuli THL:n julkaisemat riskitestit sivustolla omahoitopolut.fi ja niiden integroituminen suoraan alueemme palveluihin.

ODA-hanke käynnistyi. Se on hallitusohjelman kärkihanke, jossa rakennetaan itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen, sähköinen palvelukokonaisuus. ODA-Eksote pilotin tavoitteena on avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjun yhtenäistäminen diabetespotilaan palvelupolussa. ODA-hankkeen hyvinvointipalveluiden itsearvioinnin päätöksenteon tuen teknologia kilpailutettiin. ODA-palveluiden toteutus hankitaan loppuvuoden aikana kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, johon on valittu neljä toimittajaa.

Avohoidon uusien mallien ja virtuaalisten hyvinvointipalvelujen käyttöönoton tuki

SmartCare - projektin toiminnallinen vaihe päättyy 30.8. Projektissa luotiin toimintamallit ammattilaisten, asiakkaiden ja omaisten välisiin virtuaaliyhteyksiin, perinteisen kotikäynnin korvaaviin virtuaalikäynteihin sekä paikantavan GPS-järjestelmän käyttöön. Projektissa käyttöönotetut tekniset ratkaisut ja toimintamallit jalkautettiin osaksi Eksoten kotihoidon toimintaa.

Page 29: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

29 (72)

Eksote jatkoi KODA-hankkeen (työnimi Kotona-asumista tukevat digitaaliset arvopalvelut) esiselvitysvaihettayhdessä muiden toimijoiden kanssa. KODA-hankkeen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön kotihoidon teknologia-avusteinen toimintamalli, jossa kotona asuvan ikääntyneen tai muutoin toimintakyvyltään heikentyneen henkilön on mahdollista saada monitoimijakentän järjestämiä kuntouttavia kotiin annettavia palveluita ympäri vuorokauden.

Kotihoidon mobiilia toiminnanohjausta jatkettiin. Se on käytössä Eksoten alueella, paitsi Imatralla, missä käyttöönotto tapahtuu 27.9.

Tietojohtamisen mallin jatkokehittäminen ja palvelupakettien testaus

Eksote oli mukana pilotoimassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupaketteja, joita laaja asiantuntijaryhmä kehitti Sitran ja STM:n yhteisesti koordinoimana. Palvelupakettien avulla sote-palveluiden kustannuksia ja suoritteita pystytään raportoimaan ja ohjaamaan läpinäkyvästi sekä vertailemaan valtakunnallisesti. Hankkeen lopputuloksista julkaistiin loppuraportti, joka on saatavilla Sitran www-sivuilta (https://www.sitra.fi/uutiset/laajat-pilotit-tuottivat-arvokasta-tietoa-soten-uudistamiseen). Palvelupakettien pilotoinnissa hyödynnettiin Eksoten tietojohtamisen mallia. Samassa yhteydessä tietojohtamisen malliin lisättiin laatu- ja vaikuttavuusmittareita sekä prosessinäkökulma. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää nyt kansallisen Palvelupaketti -raportointi- ja ohjausmallin käyttöönoton valmistelun osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua. Jatkotyö on osa ministeriöiden vaikuttavuus- ja kustannustietoryhmän työtä.

Kotiin suunnatut palvelut, kuntoutus ja omaishoidon edelleen kehittäminen

Omaishoidossa pääpaino oli palvelusetelien mahdollisuuksien monipuolistamisessa ja perhehoidon kehittämisessä. Käynnissä olevassa Hyvinvointikumppannuus-hankkeessa toimintamallia kehitettiin yrittäjien kanssa.

Kotikuntoutuksen mallia jalkautettiin eteenpäin, ja siinä huomioitiin Imatra-integraatio. Palvelutarpeen arvioinnin ja kuntoutuksen tiiviillä yhteistyöllä ja kehittämisellä tuettiin edelleen asiakkaiden itsenäistä kotona selviytymistä sekä vähennettiin selkeästi hoivan palveluntarvetta (-20 % 4 kk seuranta). Yhteistyö kehittyi myös psykososiaalisen tuen ja liikkuvan päivystysyksikön kanssa.

Raportointikauden erityisenä painopisteenä oli uusien asiakkaiden kotiutusten kehittäminen. Keskitetyn kotiutuksen toimintaa kehitettiin yhteistyössä Armilan kuntoutuskeskuksen kanssa Lean-menetelmän avulla. Keskitetyn kotiutuksen toiminta käynnistyy Imatralla elokuun alussa.

Page 30: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

30 (72)

Asiakkaan osallisuuden lisäämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi kehitettiin palveIutarpeen arvioinnin ja kotikuntoutuksen yhteinen ICF-pohjainen toimintakyvyn arviointimalli. Parhaillaan kyseistä mobiilisovellusta testataan ja käyttäjiä koulutetaan. Laajempi käyttöönotto tapahtuu alkusyksyllä, kun Effica-integraatio on valmis.

Työllistymisen digitaalisen yhteistyöympäristön kehittäminen ja syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan tuki

Eksoten edustajat osallistuivat TYYPPI -työkalun valmisteluun. Kyseessä on digitaalisten palveluiden ja mahdollisuuksien hyödyntäminen osana työllisyyden tukemista. Valmisteilla on sähköinen asiointi-, kommunikaatio- ja yhteistyöympäristöalusta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön syyskauden 2016 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmää käytetään asiakkuuksien ja kuntouttavan työtoiminnan paikkahallintajärjestelmänä.

Page 31: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

31 (72)

Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen

Eksoten toiminnan tavoitteet on täsmennetty vuosille 2014–2018 päivitetyn strategian mukaisesti kolmesta eri näkökulmasta: asiakaslähtöiset palvelut ja prosessit, ihmiset ja osaaminen sekä talous ja tuloksellisuus. Näkökulmiin liitettyjä strategisia tavoitteita seurataan kappaleen yhteydessä olevan taulukon mukaisilla mittareilla. Kunkin mittarin seurannasta ja tavoitteen toteutumisen edistämisestä vastaa nimetty vastuujohtaja.

Tavoitteiden toteutumista seurataan taulukossa kuvatuilla mittareilla suhteessa vuodelle 2016 määritettyyn tavoitetasoon. Tavoitearvoissa on huomioitu Imatran mukaantulon vaikutukset sekä muut talousarviossa suunnitellut toiminnalliset muutokset.

Taulukon toteumavertailu kertoo numeerisesti ja väreillä miten tavoitteiden toteutus on edennyt vuoden 2016 tammi-kesäkuun aikana:

Usean mittarin kohdalla tavoitearvoa ei saavutettu, mutta käynnissä olevien sekä uusien toimenpiteiden avulla on edetty lähemmäs asetettuja tavoitteita. Moni tavoite on suunnitellusti asetettu haastavaksi, jotta tavoitellut tulokset olisivat toteutuessaan mahdollisimman vaikuttavia ja Eksoten strategian sekä palveluverkkosuunnitelman linjausten mukaisia.

Taulukossa olevien mittareiden lisäksi Eksoten eri organisaatiotasoilla seurataan aktiivisesti muitakin tunnuslukuja ja indikaattoreita ja tehdään säännöllisesti asiakastyytyväisyysmittauksia. Ajantasaisen asiakaspalautteen saamiseksi vuonna 2016 on aloitettu tekstiviestikyselyjen lähettäminen heti palvelun käytön jälkeen osalle avoterveydenhuollon, akuuttisairaalan ja kuntoutuskeskuksen asiakkaista.

Kahden vuoden välein toteutettava työhyvinvointikysely tehdään seuraavan kerran vuonna 2017, minkä vuoksi mittari on jätetty pois vuoden 2016 mittaristosta. Jo aloitettuja ja suunniteltuja työhyvinvointitoimenpiteitä jatketaan vuoden aikana.

Strategisten tavoitteiden toteumaan liittyvistä tekijöistä ja suunnitelluista toimenpiteistä lyhyesti:

Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen

Laitoshoidon osuus: Laitoshoidon purku eteni suunnitelman mukaisesti. Laitoshoidon osuus Eksoten toiminnasta on 24,7 %.

Kotona hoidettavien osuus yli 75v: Omaishoidon ja säännöllisen kotihoidon kattavuuden lisäksi mittarissa on tänä vuonna otettu mukaan tehostettu kotisairaanhoito, päivätoiminta,

tavoitearvo saavutettu; ei vaadi uusia toimenpiteitä

tavoitearvo +/- 2 % päässä tavoitteesta; toimenpiteet käynnissä

tavoitearvoa ei saavutettu; vaatii toimenpiteitä

Page 32: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

32 (72)

muistikoordinaattoritoiminta, kotikuntoutus ja psykiatristen sairaanhoitajien kotikäynnit.

Kuntoutujien määrä kotona 4 kk kuntoutusjakson jälkeen (kuntoutuksen vaikuttavuus): Kuntoutujat aloittavat kuntoutusjakson yhä huonokuntoisempina, koska yhä iäkkäämpien lukumäärä kasvaa Eksoten alueella. Kuntoutuskeskuksen, kotikuntoutuksen, keskitetyn kotiutuksen ja kotihoidon yhteistyötä on tehostettu vuoden 2016 aikana osastolle palaamisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on, että 95 % kuntoutujista on kotona 4 kk jälkeen. Keskimäärin palaajia on noin 10 %:a. Yhteistyöprojektissa todettiin hyväksi käytännöksi analysoida yhteistyössä jo viikon sisällä palanneet. Kuntoutuskeskus analysoi myös kaikki 7- 30 vrk:n kulututtua kotiutumisesta palanneet ja etsii ratkaisua tiimipalaverissa siihen, mitä oltaisiin voitu tehdä kuntoutuksessa toisin paluun ehkäisemiseksi. Kuntoutuskeskuksessa otettiin käyttöön myös suuren riskin palaajan tunnistamisen malli, jossa on tarkoituksena ennakoida tiettyjen tekijöiden (MMSE>17, kokonaishoidon kesto >30 vrk, elinpiirin rajoittuminen, lääkemäärä>10, fluktuoiva sairaus) kautta sairaala paluuta.

Sähköisten ajanvarausten osuus: Vaikka sähköisen ajanvarauksen osuus on kasvanut viime vuodesta (+0,8 %), on toteuma on jäänyt tavoitteeseen nähden alhaiseksi.

Itseilmoittautumisen osuus: On pysynyt viime vuoden tasolla. Keskussairaalassa itseilmoittautuminen oli käytössä kaikilla ajanvarauspoliklinikoilla, jossa käyttöaste on 80–90 %, ja terveysasemilla vain niiltä osin, missä itseilmoittautuminen on ollut järkevää ottaa käyttöön.

Palvelujen saatavuuden helpottaminen

Sähköisen asioinnin osuus: Sähköisen asioinnin osuus on kasvanut 2 %-yksikköä viime vuodesta, mutta tämän vuoden tavoitetta ei ole saavutettu. Uusia sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti.

Käyntien määrä asiakasta kohden (pl. kotikäynnit): Integraation ja kehittämistyön vaikutuksesta asiakaskäyntejä vähentävästi ei ole tutkimuksellista referenssiä ja käyntien korvaantuminen itsehoidolla ja kokonaisvaltaisilla käynneillä näyttää olevan hidasta. Kontakteihin lasketaan käyntien lisäksi mm. puhelinkonsultaatiot. Työ prosessien yksinkertaistamiseksi ja asiakasohjauksen parantamiseksi on käynnissä.

Päivystyksen läpimenoaika: Läpimenoaika on kehittynyt suotuisasti. Yleislääketieteen päivystyksen läpimenoaika on tavoitteessa (keskimäärin 1 h 50 min), mutta erikoisaloilla läpimenoajat ovat keskimäärin 3 h 17 min.

Sosiaalisen osallisuuden lisääminen

Pitkäaikaistyöttömyyden nettokustannus: Tavoite toteutui n. 0,4 milj. euroa budjetoitua parempana. Työmarkkinatuen kuntaosuus jäi

Page 33: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

33 (72)

142 000 euroa budjetoitua pienemmäksi ja aktivointitoimiin tehdyt talousarviovaraukset alittuivat 250 000 eurolla. Työllisyyden edistämisen koordinointi keskitettiin vuoden alussa uuteen työelämäpalvelujen tulosalueelle. Keskeisiä toimenpiteitä on kohdennettu asiakasohjauksen ja –prosessien sujuvoittamiseen kattaen mm. TYYPPI -prosessityökalun kehittämisen kuntouttavan työtoiminnan paikkahallinnan tueksi. Lisäksi yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa keväällä alkoi Yhdessä yrittäen –hanke. Monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä on muutenkin laajennettu raportoinnin ja tiedonkulun parantamiseksi. Osa pitkäaikaistyöttömistä on asiakkaana vain TE -toimistossa.

Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste: Puolen vuoden keskimääräinen aktivointiaste on kehittynyt suotuisasti ollen 39 %. Aktivointiasteessa on merkittäviä kuukausittaisia ja kuntakohtaisia eroja. Ainoastaan Imatralla, Parikkalassa ja Savitaipaleella 50 % tavoitearvo on ylittynyt alkuvuodesta. Keskimäärin aktivointitoimenpiteissä on ollut noin 700-800 henkilöä koko maakunnassa. Aktivointiasteeseen vaikuttaa sekä aktivointitoimenpiteissä olijoiden määrä, että työmarkkinatukea saaneiden pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärä, joissa on Eksotesta riippumatonta kausi- ja suhdannevaihtelua.

Innostava ja vetovoimainen työpaikka

Lyhyet sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden: Puolivuotiskaudella lyhyitä sairauspoissaoloja oli 6,8 päivää henkilötyövuotta kohti. Tavoitetta 6,0 päivää henkilötyövuotta kohti ei saavutettu. Lyhytaikaisen sairauspoissaolojen vähentämiseksi on hoivan tulosalueella käynnissä kokeilu, jossa pyritään eri toimenpitein tukemaan henkilöstön työkykyä ja työssäjaksamista. Kokeilun tulosten perusteella kehitetään toimenpiteitä koko Eksotea koskien.

Hakemusten määrä avointa tehtävää kohden: Hakijoiden määrä avointa tehtävää kohti oli 7,2 eli sama kuin viime vuonna. Tavoitetta 8,0 hakemusta ei kuitenkaan saavutettu. Eksotessa oli alkuvuodesta yhteensä 185 avointa tehtävää, joista suurin osa oli hoitohenkilöstöä (41,6 %), lääkäreitä (26,5 %) ja sosiaalihuollon henkilöstöä (20,5 %). Hakijamäärät ovat tyypillisesti pieniä edellä kuvatuissa tehtäväryhmissä, mikä on vaikuttanut keskiarvoon. Tavoitteena on kohdentaa rekrytoinnin tehostamistoimenpiteet näihin tehtäväryhmiin.

Tasapainoinen talous

Kattamattoman alijäämän määrä: Eksoten puolen vuoden tulos toteutui 3,4 milj. € käyttösuunnitelman mukaista tavoitetta paremmin. Kattamatonta alijäämää oli kesäkuun lopussa jäljellä 10,1 milj. €. Vuonna 2013 kuntien kanssa sovittuun alijäämien kattamisaikatauluun nähden Eksotessa oli +11,9 milj. € vähemmän kattamatonta alijäämää.

Nettotoimintamenojen budjettiero: Nettotoimintamenojen budjettiero kesäkuun lopussa oli yhteensä yli +3,2 milj. €. Positiivista

Page 34: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

34 (72)

budjettieroa syntyi erityisesti perhe- ja sosiaalipalveluissa pienemmän henkilöstötarpeen, ostopalveluasiakkaiden vähenemisen sekä suotuisen avustuskulujen kehittymisen myötä.

Tarvevakioidut nettotoimintamenot alle 60 suurimman kunnan keskiarvon: Viimeisin vertailutieto on huhtikuun lopun tilanteesta, jonka mukaan Eksoten 4 kk tarvevakioidut nettotoimintamenot ovat 65,8 euroa vertailuryhmän keskiarvoa pienemmät. Eksotessa pyritään parantamaan kustannustehokkuutta erityisesti prosesseja kehittämällä. Tarvevakiointikertoimena on käytetty samaa kerrointa kuin tavoitetta määriteltäessä vuosille 2015 ja 2016. Tilastoista saatavan kertoimen sisältöä muutettiin alkuvuodesta 2016 takautuvasti. Jatkossa myös tavoite on syytä määrittää muuttuneen sisällön mukaisena.

Page 35: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

35 (72)

Näkökulma Strateginen

tavoite Mittari Tavoite 2016 Toteuma 1-6/2016

Ero tavoit-teeseen

Asiakas-lähtöiset

palvelut ja prosessit

Asiakkaan omatoimisuuden

tukeminen

Laitoshoidon nettotoimintamenojen osuus

< 25,5 % 24,7 % +0,8 %-yks.

Kotona hoidettavien osuus yli 75-vuotiaista

> 17,5% 19,4 % +1,9 %-yks.

Kuntoutujien määrä kotona 4 kk kuntoutusjakson jälkeen

> 95 % 88,0 % -7,0 %-yks.

Sähköisen ajanvarauksen osuus kaikista ajanvarauksista

> 15 % 1,8 % -13,6 %-yks.

Itseilmoittautumisen osuus kaikista ilmoittautumisista

> 37 % 11,0 % -26 %-yks.

Palvelujen saatavuuden

helpottaminen

Sähköisen asioinnin osuus yhteydenotoista

> 25 % 17,3 % -7,7 % -yks.

Asiakaskontaktien määrä asiakasta kohden (pl. kotikäynnit)

< 7 kontaktia/asiakas

7,6 -0,6

Päivystyksen läpimenoaika (sis. odotusaika), mediaani

< 2 h 15 min 2:28 -13 min

Sosiaalisen osallisuuden lisääminen

Pitkäaikaistyöttömyyden nettokustannus = Työmarkkinatuen kuntaosuus + aktivointitoimien nettokustannukset

< 14,5 milj. EUR Toteuma: 6,9 milj. EUR Budjetti: 7,3 milj. EUR

+0,4 milj. EUR

Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste > 50 % 38 % -12 %-yks.

Page 36: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

36 (72)

Näkökulma Strateginen

tavoite Mittari Tavoite 2016 Toteuma 1-6/2016

Ero tavoit-teeseen

Ihmiset ja osaaminen

Innostava ja vetovoimainen

työpaikka

Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä < 6,0 pv/htv 6,8 -0,8

Hakemusten lukumäärä avoinna oleviin tehtäviin

> 8 kpl/tehtävä 7,2 -0,8

Talous ja tuloksellisuus

Tasapainoinen talous

Kattamatta olevan alijäämän määrä kauden lopussa

< 7,9 milj. EUR Toteuma: 10,0 milj. EUR Budjetti: 13,4 milj. EUR

+3,4 milj. EUR

Nettotoimintamenojen budjettiero 0 +3,2 milj. EUR +3,2 milj.

EUR

Tarvevakioitujen nettotoimintamenojen määrä asukasta kohden

< 60 suurimman kunnan k.a.

(EUR/asukas)

Eksote: 963,1 EUR/as. Tavoite: 1028,9 EUR/as.

(4kk tammi-huhti)

+65,8 EUR/as.

Page 37: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

37 (72)

3 Osakkuus- ja tytäryhteisöjen talous ja toiminta

Saimaan talous ja tieto Oy

Saimaan talous ja tieto Oy

1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi Muutos

E2016 vs. TP 2015

Toteuma Talousarvio Erotus Ennuste Talousarvio Erotus %

Liikevaihto 7 366 6 715 651 13 933 13 433 500 6,6 %

Liikevoitto/-tappio 576 -104 680 254 67 187 -66,1 %

Tilikauden tulos 462 -104 566 199 54 145 -67,5 %

Saimaan talous ja tieto Oy (Saita Oy) tuottaa taloushallinto- ja IT-palveluita omistajilleen, joita ovat Eksote (47 %), Lappeenrannan kaupunkikonserni (47 %) sekä Imatran kaupunki, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Etelä-Karjalan liitto, Saimaan ammattikorkeakoulu ja maaseutukunnat (yhteensä 6 %). Vuoden 2016 alussa yhtiö muutti uusiin toimitiloihin Skinnarilan Technopolikseen.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Palveluiden jatkuva kehitys asiakastarpeiden sekä muuttuvan ympäristön vaatimuksia vastaavaksi

Yhtiö panosti edelleen toimintavarmuuden ja jatkuvuuden varmistamiseen ja kehitti nykyisiä palveluitaan esimerkiksi työasemien virtualisoinnin tuotteistuksella ja taloushallinnon järjestelmien versionvaihdoilla. Muuttuviin asiakastarpeisiin vastasi muun muassa käynnissä oleva sähköisen arkistoinnin ja asianhallinnan käyttöönotto.

Palveluiden laajennus Etelä-Karjalan alueella

Yhtiön IT-palvelut laajentuivat vuoden alusta Imatralle ja taloushallinnon palveluita laajennettiin Rautjärvelle ja Ruokolahdelle. Syksyn aikana on tulossa useita palveluiden käyttöönottoprojekteja sekä IT että taloushallinnon palveluiden osalta. Projekteista ei ole vielä lopullisia päätöksiä.

Mahdollinen palveluyhteistyö lähialueiden kanssa

Yhtiö seurasi tiiviisti sote- ja maakuntauudistuksen etenemistä ja piti yhteyttä muihin alan toimijoihin. Taloushallinnon palvelukeskusten kesken haetaan synergiaetuja mahdollisella yhteisellä kehityshankkeella, jolla tähdätään vahvaan toiminnan tehostamiseen.

Asiakastyytyväisyyden takaaminen laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon avulla.

Yhtiön palveluiden kustannustehokkuus parantui. Keskeisten IT-palveluiden osalta toteutettiin alkuvuonna hinnanalennuksia. IT

Page 38: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

38 (72)

palveluiden palvelutason osalta oli haasteita kevään aikana, minkä johdosta tehtiin toimenpiteitä palvelutuotannossa.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Yhtiön alkuvuoden tulos oli odotettua parempi, mikä johtuu palveluvolyymien kasvusta. IT-palveluiden osalta tehtiin hinnanalennuksia, jotka tulivat voimaan 1.4. Hinnanalennukset vaikuttavat loppuvuoden ennusteeseen.

Page 39: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

39 (72)

Saimaan Tukipalvelut Oy

Saimaan Tukipalvelut Oy

1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi Muutos

E2016 vs. TP 2015

Toteuma Talousarvio Erotus Ennuste Talousarvio Erotus %

Liikevaihto 26 341 25 099 1 242 52 368 50 287 2 081 21,3 %

Liikevoitto/-tappio 348 -595 943 851 426 425 35,7 %

Tilikauden tulos 278 -638 916 681 341 340 34,9 %

Yleistä

Vuosi on yhtiön seitsemäs toimintavuosi. Vuosien 2013–2015 tilikausien tulokset olivat voitollisia ja vakauttivat yhtiön taloudellisen tilanteen vähintään tyydyttävälle tasolle.

Saimaan Tukipalvelut Oy vastasi Lappeenrannan kaupungin yli 650 kiinteistön sekä Eksoten kunnilta vuokraamien kiinteistöjen kunnossapidosta ja huollosta ensimmäisen kerran koko vuoden ajan. Kaupunki osti näitä palveluja tuntuvasti suunniteltua enemmän.

Imatran kaupungin ruokahuolto siirtyi vuoden alussa Satun tuottamaksi ja vuonna 2015 yhtiön vastuulle kesken vuoden siirtyneet Kahvila Virta sekä kaupungintalon henkilöstöravintola Inkeri ovat ensimmäistä kertaa koko vuoden Satun vastuulla. Kokonaisuudessaan Imatran ruokahuolto toimi suunnitelmien mukaisesti.

Laitospalvelujen toiminta Imatralla laajenee syksyllä kun osa kouluista ja päiväkodeista siirtyy Satun yhdistelmätyön piiriin. Muutoin laitospalvelujen toimintaa sopeutetaan asiakkaiden palvelukysynnän mukaisesti.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Toimialojen kannattavan ja taloudellisen toiminnan varmistaminen Kaikki toimialojen tulos oli voitollinen ja budjetoitua parempi. Sama suunta jatkunee myös loppuvuoden aikana.

Yhtiön oman pääoman pitäminen riittävällä tasolla Yhtiön oma pääoma oli vuoden 2015 lopussa omavaraisuus aste 30,14 % eli tyydyttävä. Mikäli ennusteet kuluvan vuoden tuloksesta toteutuvat, on omavaraisuusastetta mahdollista nostaa luokkaan hyvä.

Rekrytointitoiminnan kehittäminen osaavan henkilöstön varmistamiseksi Yhtiön oma rekrytointiyksikkö on toiminut 1.4.2015 lukien, ja siitä on hyvät kokemukset. Sijaisuudet saatiin hyvin täytettyä ja avoimeksi julistettuihin työpaikkoihin oli aikaisempaa selvästi enemmän hakijoita.

Omistajien rakenteellisten muutosten huomioiminen toiminnassa Omistajien rakenteellisista muutoksista aiheutuneisiin palvelukysynnän vaihteluihin pystyttiin mukautumaan hyvin.

Page 40: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

40 (72)

Laadun ja laadunseurannan kehittäminen kaikilla toimialoilla Laadun ja laatuseurannan kehittäminen toteutui suunnitellulla tavalla. Asiakastyytyväisyysmittaus toteutetaan kaikilla toimialoilla syksyn aikana.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtiön liikevaihto ylitti talousarvion 1,2 milj. €:lla. Ylityksestä noin 1 milj. € tulee kesken vuotta 2015 aloittaneelta kunnossapidon toimialalta. Yhtiön 348.000 €:n liikevoitto sisälsi 345.000 € Imatran kaupungin suorittamaa Satuun siirtyneisiin työntekijöihin liittyvää lomapalkkavelkakorvausta.

Yhtiön vuoden liikevaihto ylittänee 52 milj. € ja liikevoittoennuste on 851.000 €. Kaikkien toimialojen ennustetaan pääsevän positiiviseen liiketulokseen.

Page 41: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

41 (72)

Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy

Etelä-Karjalan Sairaalaparkki OY

1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi Muutos E2016

vs. TP 2015

Toteuma Talousarvio Erotus Ennuste Talousarvio Erotus %

Liikevaihto 269 260 9 531 520 11 0,3 %

Liikevoitto/-tappio -27 -151 3 290 291 1 -6,4 %

Tilikauden tulos -133 -257 2 80 81 1 76,1 %

Yleistä

Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy on Lappeenrannan keskussairaalan alueella tapahtuvaa pysäköintiä järjestävä yhtiö, joka omistaa Lappeenrannan VII Kimpisen kaupunginosan korttelin 20 tontilla 7 sijaitsevan pysäköintitalon sekä hallitsee vuokraoikeuden nojalla rakennusta varten tarpeellista määräalaa ja muita keskussairaalan alueella sijaitsevia pysäköintialueita.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Pysäköintikäytäntöjen vakiinnuttaminen Keskussairaalan alueella. Huomioon otetaan muutokset ja rakentaminen sairaalan alueella.

Pysäköintitoiminta keskussairaalan alueella vakiintui. Pysäköintimäärät olivat tavoitteiden mukaiset, ja niihin ei odoteta merkittäviä muutoksia loppuvuodelle.

Toimiva ja käyttäjiä palveleva pysäköinti.

Uuden sairaalan rakentaminen vaikutti Sairaalaparkin pihapysäköintiin. Korvaavia parkkipaikkoja otettiin käyttöön lähialueelta.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Pysäköintihintoja ei korotettu vuodelle 2016, joten talousarvio laadittiin vuoden 2015 tasolle. Tammi-kesäkuun toteutunut liikevaihto oli jonkin verran yli talousarvion. Kulut tammi-kesäkuussa olivat lähellä talousarviota. Pysäköintitalon poistojen jälkeen yhtiön liiketulos tammi-kesäkuussa oli -27.002 €. Tulos tammi-kesäkuulta on -135.115 €. Koko vuoden tuloksen arvioidaan pysyvän talousarviossa.

Page 42: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

42 (72)

Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Etelä-Karjalan Työkunto Oy

1000 EUR

2016 Tammi-kesäkuu 2016 Koko vuosi

Muutos E2016 vs. TP 2015

Toteuma Talousarvio Erotus Ennuste Talousarvio Erotus %

Liikevaihto 2 606 2 754 -148 5 359 5 359 0 -4,6 %

Liikevoitto/-tappio -96 79 -175 21 8 13 376,2 %

Tilikauden tulos -96 79 -175 21 8 13 281,0 %

Yleistä

Toiminnan painopisteenä on tuottaa kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluja ensisijaisesti omistajille (Eksote ja Lappeenrannan kaupunki) sekä Etelä-Karjalan muille kunnille. Kansanterveyslain mukaisen työterveyshuollon järjestämisvelvoitteen siirryttyä kunnilta Eksotelle, ovat myös nämä järjestämisvelvoitteen alaiset palvelut Etelä-Karjalan Työkunto Oy:llä. Toiminta toteutetaan Eksoten ja Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n välisellä ostopalvelusopimuksella.

Lisäksi Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n asiakkaina on eteläkarjalaisia yrityksiä, jotka ovat siirtyneet vanhoin sopimuksin kunnilta tai sopimukset ovat olleet Lappeenrannan Työkuntokeskus Oy:llä ennen toimintojen yhdistymistä vuoden 2010 alussa.

Henkilöstöä yrityksessä on 57. Ammatinharjoittajina toimii kaksi työfysioterapeuttia kunnissa sekä kaksi lääkäriä, toinen Lappeenrannassa ja toinen Länsi-Saimaan alueella. Lisäksi Lappeenrannassa toimii yksi ostopalvelulääkäri.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Työterveysyhteistyön laajentaminen ja tiivistäminen Eksoten organisaation kaikilla tasoilla. Yhteistyötä tehostettiin niin ylimmän johdon, henkilöstöjaoksen kuin lähiesimiestenkin kanssa. Yhteistoimintaryhmän kanssa koordinoitiin sovitut tapaamisen neljännesvuosittain. Työterveyshuolto osallistui kahteen lähiesimiehille järjestettyyn tiedotuspäivään, joissa käytiin läpi yhteistyön merkitystä ja tärkeyttä. Kynnys yhteydenottoihin madaltuikin puolin ja toisin ja yhteistyö sujuvoitui.

Sähköisten palvelujen kehittäminen (esim. terveyskyselyt) sähköisen potilastiedon arkiston (eArkisto) käyttöönoton lisäksi. Työterveyshuollon toimesta otettiin käyttöön sähköiset terveyskyselyt ja työhyvinvointikysely. Koko henkilöstölle lähetettiin tunnukset kyselyihin, mutta toistaiseksi työhyvinvointikyselyyn vastaaminen oli heikohkoa. Terveyskyselyn tavoitteena on jatkossa osittain korvata niin sanotut ikäperusteiset terveystarkastukset.

Page 43: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

43 (72)

Työkyvyttömyysjaksojen (sairauspoissaolot ja eläkkeet) lyhentäminen ja vähentäminen. Vajaakuntoisten työntekijöiden työhön paluun tukemiseen panostettiin työterveyshuollossa entistä enemmän. Toiminta oli systemaattista, ja pitkillä sairauslomilla oleviin työntekijöihin oltiin yhteydessä. Työterveysneuvotteluja järjestettiin yhdessä esimiehen, sairastuneen ja työterveyshuollon välillä. Osasairauslomakäytäntöä tehostettiin työhön paluun tukena ja työterveyshuolto teki tiivistä yhteistyötä työnantajapuolen kanssa korvaavan työn mallia kehittämisessä. Malli otetaan Eksotessa virallisesti käyttöön elokuun alussa.

Yhteisten seurantamittareiden kehittäminen työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arvioimiseksi. Päällekkäisiä tehtäviä henkilöstöpalvelujen ja työterveyshuollon välillä karsittiin. Tämä työ jatkuu.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Tulos tammi-kesäkuulta oli hieman talousarviota heikompi, mikä oli odotettavissa. Talousarviota jaksotettu, joten puolen vuoden tulos näyttää heikolta, mutta koko vuoden tulos ennustetta paremmalta.

Taloudelliseen tulokseen vaikuttaa lääkäreiden suuri vaihtuvuus.

Page 44: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

44 (72)

4 LIITTEET

Tilastot 1–6/2016

Eksoten toiminta jakautuu karkeasti jaoteltuna palveluihin, joissa suoritteina ovat kontaktit tai käynnit (avotoiminta) sekä palveluihin, joissa suoritteina ovat hoitopäivät tai asumispäivät (ympärivuorokautinen toiminta). Tavoitteena on siirtyä raskaammista palveluista (ympärivuorokautisesta) kevyempiin palveluihin (avo). Tässä tilasto-osassa on havainnollistettu palveluiden käyttöä kontaktien/käyntien sekä hoito/asumispäivien määrän kautta tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016. Tässä tilastossa on esitetty suoritteet seuraavilta yksiköiltä:

* Terveysasemien vastaanotot

* Suun terveydenhuolto

* Kotihoito * Laitoshoito

* Tehostettu palveluasuminen

* Palveluasuminen

* Akuuttisairaalan avotoiminta (poliklinikat, ensihoito, tehostettu

kotihoito)

* Akuuttisairaalan vuodeosastot

* Päivystys ja Nova

* Diagnostiikkakeskus

- Terapiapalvelut (fysioterapia) - Armilan osastotoiminta - Työ- ja toimintakyvyn

osaamiskeskus (kuntoutuspoliklinikka,

apuvälinekeskus, puheterapia,

työvoiman palvelukeskus)

* Lasten ja nuorten ehkäisevät

palvelut (neuvola, oppilashuolto,

opiskeluterveys)

* Lasten ja nuorten tutkimus ja

hoito (lasten ja nuorten psykiatria,

alkuarviointi)

- Mielenterveys- ja päihdepalvelut

- Psykososiaalinen kuntoutus

* Mielenterveys- ja

päihdepalveluiden laitoshoito

* Mielenterveys- ja

päihdepalveluiden asumispalvelut

* Päivä- ja työtoiminta * Vammaispalveluiden laitoshoito

* Vammaispalveluiden

asumispalvelut

Hoitopäivät / AsumispäivätKäynnit / Kontaktit

Eksote

Vammaispalvelut

Terveys- ja vanhusten palvelut Terveys- ja vanhusten palvelutAvoterveydenhuolto

Hoiva Hoiva

Akuuttisairaala

Kuntoutus

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Akuuttisairaala

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut

Perhepalvelut

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut

Kuntoutus

Vammaispalvelut

KuntoutusKuntoutuskeskus

Perhe- ja sosiaalipalvelutPerhepalvelut

* Lastensuojelun laitoshoito

* Lastensuojelun perhehoito ja

tuettu asuminen

* Nuorten psykiatria

Page 45: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

45 (72)

Imatra liittyi Eksoteen täysimääräisesti vuoden 2016 alusta. Yhteinen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön toukokuun puolivälissä, minkä vuoksi alkuvuoden kirjaukset Imatran ja muun Eksoten välillä ovat epäyhtenäisiä. Tästä johtuen tässä tilasto-osassa esitetään poikkeuksellisesti tiedot tammi-huhtikuulta, edellisen organisaatiokaavion mukaisesti Eksotelta (pl. Imatra) ja Imatralta tiedot soveltuvin osin erikseen Imatran organisaatiorakenteen mukaisesti.

Tilasto-osa muodostuu seuraavasti:

Alussa on esitetty yhteenvetona koko Eksoten osalta graafiset kuvaajat tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

kontakteista palveluittain o käynneistä palveluittain o muista kontakteista palveluittain

hoito/asumispäivistä palveluittain o laitoshoidon hoitopäivistä palveluittain o asumispalveluiden asumispäivistä palveluittain

Graafisten kuvaajien jälkeen vastaavat tiedot on esitetty kokoomataulukoissa kunnittain ja palveluittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Lopussa on tarkempi tilastoerittely kunnittain ja palveluittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

käynneistä, kontakteista ja asiakkaista sekä näiden muutos

hoito/asumispäivistä, jotka jakautuvat o laitoshoidon hoitopäivistä ja asiakkaista sekä näiden

muutos o asumispalveluiden asumispäivistä ja asiakkaista sekä

näiden muutos

Kontaktit sisältävät:

kaikki kontaktilajit (Avustava suorite, Kirje, Konsultaatio, Kotikäynti, Käynti, Muu, Peruuttamaton poisjäänti, Puhelinkontakti, Ryhmätilaisuus, Sähköinen palvelukanava, Sähköposti, Työpaikkakäynti, Vuodeosastokäynti)

käynnit sisältävät kontaktilajit käynti ja kotikäynti

Vammaispalveluissa kontakteina (sekä käynteinä) käsitellään päivä- ja työtoiminnan päivät.

Diagnostiikkakeskuksen osalta esitetään laboratoriotoiminnan osalta näytteenottojen ja asiakkaiden lukumäärät näytteenottopisteittäin sekä radiologian osalta kuvantamistutkimusten ja asiakkaiden lukumäärät toimipisteittäin.

Kotihoidon osalta on rajattu kontakteista pois kontaktilaji Muu (sisältää lähinnä laskutusta) sekä työpaikkakäynti. Tiedoissa on mukana kotihoidon sovellukseen kirjatut tiedot, joka ei sisällä kotihoidolla tuettua asumista (vuodesta 2014 eteenpäin).

Page 46: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

46 (72)

Hoito/asumispäivät sisältävät:

Laitoshoitopäivissä on tarkasteltu hoitojaksojen nettohoitopäiviä (nettohoitopäiviin lasketaan kaikki kalenteripäivät hoitojakson tulo- ja lähtöpäivän välillä, lähtöpäivä pois lukien).

Asumispalveluissa on tarkasteltu asumisjakson nettoasumispäiviä. Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista hoitoa/hoivaa (henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden). Muut asumispalvelut ovat tuettua asumista tai palveluasumista.

Omaishoidon osalta esitetään hoidettavien lukumäärät (ei hoitopäiviä).

Lähdejärjestelminä on käytetty TerveysEfficaa (terveydenhuollon potilastietojärjestelmä), SosiaaliEfficaa (sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä) sekä MultiLabia (laboratorion tietojärjestelmä) ja Agfaa (radiologian tietojärjestelmä). Tiedot voivat päivittyä lähdejärjestelmiin vielä pitkänkin ajan kuluttua, minkä vuoksi eri vuosien raporteissa ilmoitetut tiedot voivat poiketa toisistaan. Tiedot tähän raporttiin on poimittu 12.5.–13.7.2016. Lisäksi kirjaamiskäytännöt voivat muuttua vuosien aikana. Tiedot esitetään asiakkaan kotikunnan mukaisesti kunnittain jaoteltuna. Kotikunta voi olla eri kuin maksajakunta (esim. lastensuojelu ja vammaispalvelut). Tiedoissa ovat mukana kaikki palvelujen käyttäjät eli sekä jatkuvan palvelun käyttäjät että tilapäiset palvelunsaajat (esim. kotihoito, tehostettu palveluasuminen).

Page 47: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

47 (72)

Kontaktit / Käynnit

Tammi-huhtikuussa 2016 kontakteja oli yhteensä noin 1,2 miljoonaa. Muutosta edelliseen vuoteen oli +7 % (muutos-%:ssa ei huomioitu Imatran tietoja, koska vertailtavuudessa puutteita). Kuvassa 1 on esitetty kontaktien jakautuminen eri palveluihin tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016. Taulukossa 1 on vastaavat tiedot kuntakohtaisesti tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016.

Kuva 1. Kontaktien jakauma palveluittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Kontaktit ovat lisääntyneet kaikissa muissa palveluissa, paitsi vammaisten päivä- ja työtoiminnassa (-5 %), diagnostiikkakeskuksessa (-2 %) ja päivystyksessä (-2 %). Suurinta prosentuaalinen kasvu on ollut yhteiskunnallisen osallisuuden palveluissa (+24 %), lasten ja nuorten tutkimuksessa ja hoidossa (+18 %), kuntoutuksessa (+12 %) ja terveysasemien vastaanotoilla (+11 %).

193 091 214 356

58 84360 084

319 185

349 435

81 302

86 20017 590

17 230

166 950

163 382

24 088

27 08843 556

45 43710 399

12 283

28 354

35 250

13 406

12 788

187 661

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

Kontaktit 2015 01-04 Kontaktit 2016 01-04

Imatra

Päivä- ja työtoiminta

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut

Lasten ja nuorten tutkimus ja hoito

Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut

Kuntoutus (terapia, työ- ja toimintakyky)

Diagnostiikkakeskus (Laboratorio jaRadiologia)

Päivystys ja Nova

Akuuttisairaala avotoiminta

Kotihoito

Suun terveydenhuolto

Terveysasemien vastaanotot

Page 48: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

48 (72)

Avopalveluiden kontaktit voidaan jakaa käynteihin (kontaktilajit Käynti ja Kotikäynti) sekä muihin kontakteihin (kontaktilajit Avustava suorite, Kirje, Konsultaatio, Muu, Peruuttamaton poisjäänti, Puhelinkontakti, Ryhmätilaisuus, Sähköinen palvelukanava, Sähköposti, Työpaikkakäynti, Vuodeosastokäynti). Kuvassa 2 on esitetty käynnit tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016. Kuvassa 3 on esitetty muut kontaktit tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016.

Kuva 2. Käynnit tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Käyntejä oli yhteensä n. 740 tuhatta. Kokonaisuutena muutos käyntimäärissä on +7,3 % (muutos-%:ssa ei huomioitu Imatran tietoja, koska vertailtavuudessa puutteita). Käyntien osalta suurimmat prosentuaaliset muutokset ovat tapahtuneet kuntoutuksessa (+17 %) ja lasten ja nuorten tutkimuksessa ja hoidossa (+15 %). Kuntoutuksen muutos on tapahtunut suurimmaksi osaksi perusterveydenhuollon fysioterapiassa ja erityisesti kotikuntoutuksessa, jonka toiminta on siirtynyt kuntoutukseen vuoden 2016 alusta. Lasten ja nuorten tutkimuksen ja hoidon kasvu on tapahtunut erityisesti lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikoilla.

64 034 64 684

29 987 32 857

316 065347 143

57 774

62 18817 340

16 744

11 807

13 84031 928

31 422

6 978

8 002

20 346

21 385

13 406

12 788

129 810

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

800 000

Käynnit 2015 01-04 Käynnit 2016 01-04

Imatra

Päivä- ja työtoiminta

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut

Lasten ja nuorten tutkimus ja hoito

Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut

Kuntoutus (terapia, työ- ja toimintakyky)

Päivystys ja Nova

Akuuttisairaala avotoiminta

Kotihoito

Suun terveydenhuolto

Terveysasemien vastaanotot

Page 49: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

49 (72)

Kuva 3. Muut kontaktit tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Muita kontakteja oli yhteensä n. 300 tuhatta. Kokonaisuutena muutos muiden kontaktien määrissä on +13,1 % (muutos-%:ssa ei huomioitu Imatran tietoja, koska vertailtavuudessa puutteita). Kontaktien osalta suurimmat prosentuaaliset muutokset ovat tapahtuneet päivystyksessä (+94 %) ja yhteiskunnallisen osallisuuden palveluissa (+73 %). Yhteiskunnallisen osallisuuden palveluiden osalta kasvu johtuu aikuispsykiatrian avopalvelujen lisääntymisestä erityisesti MTPA-toiminnassa sekä terveysasemien vastaanotoilla. Lisäksi kontaktien kasvuun on vaikuttanut mm. lisääntynyt ryhmäkäyntien ja omahoitajakeskustelujen tilastointi päihdepuolella sekä hoitajien käymät keskustelut potilaiden kanssa psyk.osastoilla. (Imatralaisten osalta määrää kasvattaa se, että joidenkin Imatran yksiköiden suoritteita on alettu jo vuoden alusta tilastoimaan Eksoten Efficaan.)

129 057

149 672

28 856

27 2273 120

2 29223 528

24 012250

486

12 281

13 24811 628

14 015

3 421

4 281

8 008

13 865

0

0

57 851

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

Muut kontaktit 2015 01-04 Muut kontaktit 2016 01-04

Imatra

Päivä- ja työtoiminta

Yhteiskunnallisen osallisuudenpalvelut

Lasten ja nuorten tutkimus jahoito

Lasten ja nuorten ehkäisevätpalvelut

Kuntoutus (terapia, työ- jatoimintakyky)

Päivystys ja Nova

Akuuttisairaala avotoiminta

Kotihoito

Suun terveydenhuolto

Terveysasemien vastaanotot

Page 50: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

50 (72)

Hoitopäivät / Asumispäivät

Tammi-huhtikuussa 2016 hoito/asumispäiviä oli yhteensä noin 307 tuhatta. Muutosta edelliseen vuoteen oli -3,4 % (muutos-%:ssa ei huomioitu Imatran tietoja, koska vertailtavuudessa puutteita). Kuvassa 4 on esitetty hoito/asumispäivien jakautuminen eri palveluihin tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016. Taulukossa 4 on vastaavat tiedot kuntakohtaisesti tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016.

Kuva 4. Hoito/asumispäivien jakauma palveluittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Hoito/asumispäivät ovat tavoitteen mukaisesti kokonaisuutena vähentyneet ja nousua on tapahtunut vain vanhusten palveluasumisessa (+15 %) ja tehostetussa palveluasumisessa (+5 %) sekä vammaisten palveluissa (+ 9%). Suurimmat prosentuaaliset muutokset ovat tapahtuneet nuorten psykiatriassa (-45 %), vanhusten laitoshoidossa (- 30%) ja lastensuojelussa (- 20%).

42 16929 608

82 718

87 214

12 49014 274

23 35722 288

11 40811 083

19 887

15 815

369

202

33 233

33 678

28 879

31 583

61 642

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

Hoito/asumispäivät 201501-04

Hoito/asumispäivät 201601-04

Imatra

Vammaisten palvelut

Mielenterveys- ja päihde

Nuorten psykiatria

Lastensuojelu

Kuntoutuskeskus

Akuuttisairaala

Vanhusten palveluasuminen

Vanhusten tehostettupalveluasuminen

Vanhusten laitoshoito

Page 51: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

51 (72)

Hoitopäivät

Laitoshoitopäiviä tuottivat tammi-huhtikuussa 2016 hoiva, akuuttisairaala, kuntoutuskeskus, lastensuojelu, nuorten psykiatria, yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut (mielenterveys- ja päihdepalvelut) ja vammaisten palvelut.

Tammi-huhtikuussa 2016 laitoshoitopäiviä oli yhteensä noin 92 tuhatta. Muutosta edelliseen vuoteen oli -18,7 % (muutos-%:ssa ei huomioitu Imatran tietoja, koska vertailtavuudessa puutteita). Kuvassa 5 on esitetty laitoshoitopäivien jakautuminen eri palveluihin tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016. Taulukossa 5 on vastaavat tiedot kuntakohtaisesti tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016.

Kuva 5. Laitoshoitopäivien jakauma palveluittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Laitoshoitopäivät ovat vähentyneet kaikissa palveluissa. Suurimmat prosentuaaliset muutokset ovat tapahtuneet nuorten psykiatriassa (-45 %), lastensuojelussa (-34 %) ja vanhusten laitoshoidossa (-30 %).

42 169

29 608

23 357

22 288

11 408

11 083

7 017

4 639

369

202

4 718

4 494

1 860

1 573

18 298

-

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

Laitoshoitopäivät 201501-04

Laitoshoitopäivät 201601-04

Imatra

Vammaisten laitoshoito

Mielenterveys- ja päihde

Nuorten psykiatria

Lastensuojelu

Kuntoutuskeskus

Akuuttisairaala

Vanhusten laitoshoito

Page 52: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

52 (72)

Asumispäivät

Asumispalvelupäiviä tuottivat tammi-huhtikuussa 2016 hoiva (tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen), lastensuojelu (perhekodit, sijaisperhehoito ja tuettu asuminen), aikuisten psykososiaaliset palvelut (mielenterveys- ja päihdepalvelut) ja vammaispalvelut (palveluasuminen, autettu asuminen ja ohjattu asuminen).

Tammi-huhtikuussa 2016 asumispäiviä oli yhteensä noin 215 tuhatta. Muutosta edelliseen vuoteen oli +5 %. Kuvassa 6 on esitetty asumispäivien jakautuminen eri palveluihin tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016. Taulukossa 6 on vastaavat tiedot kuntakohtaisesti tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016.

Kuva 6. Asumispalvelupäivien jakauma palveluittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Asumispäivät ovat lisääntyneet muissa palveluissa, paitsi lastensuojelussa (-13 %). Suurimmat prosentuaaliset kasvut ovat olleet vanhusten palveluasumisessa (+14 %) ja vammaisten asumispalveluissa (+11 %)

12 490 14 274

82 71887 214

12 87011 176

28 51529 184

27 01930 010

43 344

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

Asumispäivät 201501-04

Asumispäivät 201601-04

Imatra

Vammaisten asumispalvelut

Mielenterveys- ja päihde

Lastensuojelun perhehoito jatuettu asuminen

Vanhusten tehostettupalveluasuminen

Vanhusten palveluasuminen

Page 53: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

53 (72)

Taulukko 1. Kontaktien jakauma palveluittain ja kunnittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Kuntoutus

Hoiva Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Terveys-

asemien

vastaanotot

Suun

terveyden-

huolto

Kotihoito

Akuutti-

sairaala

avotoiminta

Päivystys ja

Nova

Diagnostiikka-

keskus

(Laboratorio ja

Radiologia)

Kuntoutus

(terapia, työ-

ja

toimintakyky)

Lasten ja

nuorten

ehkäisevät

palvelut

Lasten ja

nuorten

tutkimus ja

hoito

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Päivä- ja

työtoiminta

Lappeenranta 119 218 35 887 181 443 44 140 11 904 0 14 432 32 655 7 911 22 041 9 517 479 148

Lemi 6 173 1 906 10 987 1 872 425 0 666 1 226 287 640 27 24 209

Luumäki 10 191 4 376 14 867 4 118 702 0 875 1 543 240 990 688 38 590

Parikkala 16 339 4 157 35 646 3 721 498 0 1 864 1 703 191 1 195 1 366 66 680

Rautjärvi 10 759 2 548 26 300 2 324 298 0 1 036 1 014 192 915 557 45 943

Ruokolahti 10 442 3 644 20 310 4 035 418 0 1 572 1 591 282 879 445 43 618

Savitaipale 7 785 2 803 18 119 3 084 519 0 880 984 317 564 520 35 575

Taipalsaari 10 649 2 679 11 477 2 877 636 0 837 1 908 492 584 248 32 387

Muut kunnat 1 361 693 25 981 529 0 78 587 270 448 38 5 010

Imatra 174 150 11 14 150 1 661 0 1 848 345 217 98 0 18 654

Kaikki

yhteensä193 091 58 843 319 185 81 302 17 590 166 950 24 088 43 556 10 399 28 354 13 406 956 764

Kuntoutus

Hoiva Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Terveys-

asemien

vastaanotot

Suun

terveyden-

huolto

Kotihoito

Akuutti-

sairaala

avotoiminta

Päivystys ja

Nova

Diagnostiikka-

keskus

(Laboratorio ja

Radiologia)

Kuntoutus

(terapia, työ-

ja

toimintakyky)

Lasten ja

nuorten

ehkäisevät

palvelut

Lasten ja

nuorten

tutkimus ja

hoito

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Päivä- ja

työtoiminta

Lappeenranta 131 306 35 886 199 767 47 004 11 476 0 16 304 34 134 8 475 26 868 9 245 520 465

Lemi 6 317 1 959 11 348 2 057 412 0 748 1 288 231 807 17 25 184

Luumäki 12 009 4 142 16 668 4 286 621 0 1 521 1 655 460 1 061 695 43 118

Parikkala 18 306 4 530 41 109 4 115 521 0 1 928 1 643 176 1 557 1 282 75 167

Rautjärvi 12 914 2 466 23 890 2 574 292 0 1 064 1 090 223 1 094 512 46 119

Ruokolahti 11 785 3 652 22 002 4 282 400 0 1 673 1 619 335 866 427 47 041

Savitaipale 9 046 2 841 21 837 3 569 511 0 915 784 229 1 039 278 41 049

Taipalsaari 10 465 3 315 12 761 2 991 611 0 857 1 987 583 703 301 34 574

Muut kunnat 1 840 813 52 968 609 0 154 809 390 617 31 6 283

Imatra 368 480 1 14 354 1 777 0 1 924 428 1 181 638 0 21 151

Kaikki

yhteensä214 356 60 084 349 435 86 200 17 230 163 382 27 088 45 437 12 283 35 250 12 788 1 023 533

Imatran

kontaktit187 661

Terveys- ja vanhusten palvelut

AkuuttisairaalaEksoten

kontaktit

yhteensä

Kontaktit

2015 01-04

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Avoterveydenhuolto Perhepalvelut

Kontaktit

2016 01-04

Avoterveydenhuolto Perhepalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Eksoten

kontaktit

yhteensä

Terveys- ja vanhusten palvelut

Akuuttisairaala

Page 54: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

54 (72)

Taulukko 2. Käyntien jakauma palveluittain ja kunnittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Kuntoutus

Hoiva Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Terveys-

asemien

vastaanotot

Suun

terveyden-

huolto

Kotihoito

Akuutti-

sairaala

avotoiminta

Päivystys ja

Nova

Kuntoutus

(terapia, työ-

ja

toimintakyky)

Lasten ja

nuorten

ehkäisevät

palvelut

Lasten ja

nuorten

tutkimus ja

hoito

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Päivä- ja

työtoiminta

Lappeenranta 37 829 17 415 179 453 31 339 11 723 7 083 23 404 5 299 15 851 9 517 338 913

Lemi 2 179 1 090 10 919 1 299 423 370 924 170 482 27 17 883

Luumäki 4 258 2 208 14 784 3 074 693 527 1 279 131 683 688 28 325

Parikkala 5 225 2 226 35 395 2 681 485 894 1 353 137 888 1 366 50 650

Rautjärvi 3 330 1 470 26 094 1 553 289 474 857 127 697 557 35 448

Ruokolahti 3 689 2 124 20 028 2 964 408 992 1 282 193 675 445 32 800

Savitaipale 3 371 1 476 18 074 2 350 505 434 833 214 427 520 28 204

Taipalsaari 3 605 1 583 11 282 1 999 633 494 1 383 305 466 248 21 998

Muut kunnat 497 305 25 682 527 18 385 227 107 38 2 811

Imatra 51 90 11 9 833 1 654 521 228 175 70 0 12 633

Kaikki

yhteensä64 034 29 987 316 065 57 774 17 340 11 807 31 928 6 978 20 346 13 406 569 665

Kuntoutus

Hoiva Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Terveys-

asemien

vastaanotot

Suun

terveyden-

huolto

Kotihoito

Akuutti-

sairaala

avotoiminta

Päivystys ja

Nova

Kuntoutus

(terapia, työ-

ja

toimintakyky)

Lasten ja

nuorten

ehkäisevät

palvelut

Lasten ja

nuorten

tutkimus ja

hoito

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Päivä- ja

työtoiminta

Lappeenranta 40 258 19 746 198 356 33 527 11 120 8 272 23 297 5 403 16 722 9 245 365 946

Lemi 2 310 1 091 11 255 1 552 399 432 933 125 474 17 18 588

Luumäki 3 975 1 956 16 616 3 280 597 892 1 266 298 613 695 30 188

Parikkala 4 590 2 511 40 900 3 001 509 983 1 158 142 917 1 282 55 993

Rautjärvi 3 139 1 391 23 757 1 797 288 606 754 150 730 512 33 124

Ruokolahti 3 682 2 060 21 893 3 260 396 942 1 268 198 643 427 34 769

Savitaipale 2 860 1 504 21 746 2 731 498 538 654 151 460 278 31 420

Taipalsaari 3 269 1 907 12 570 2 124 592 513 1 348 377 447 301 23 448

Muut kunnat 509 367 50 659 595 63 488 292 169 31 3 223

Imatra 92 324 0 10 257 1 750 599 256 866 210 0 14 354

Kaikki

yhteensä64 684 32 857 347 143 62 188 16 744 13 840 31 422 8 002 21 385 12 788 611 053

Imatran

käynnit129 810

Käynnit 2016

01-04

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Eksoten

käynnit

yhteensä

Avoterveydenhuolto Perhepalvelut

Terveys- ja vanhusten palvelut

Akuuttisairaala

Käynnit 2015

01-04

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Eksoten

käynnit

yhteensä

Avoterveydenhuolto Perhepalvelut

Terveys- ja vanhusten palvelut

Akuuttisairaala

Page 55: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

55 (72)

Taulukko 3. Muiden kontaktien jakauma palveluittain ja kunnittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Kuntoutus

Hoiva Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Terveys-

asemien

vastaanotot

Suun

terveyden-

huolto

Kotihoito

Akuutti-

sairaala

avotoiminta

Päivystys ja

Nova

Kuntoutus

(terapia, työ-

ja

toimintakyky)

Lasten ja

nuorten

ehkäisevät

palvelut

Lasten ja

nuorten

tutkimus ja

hoito

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Päivä- ja

työtoiminta

Lappeenranta 81 389 18 472 1 990 12 801 181 7 349 9 251 2 612 6 190 0 140 235

Lemi 3 994 816 68 573 2 296 302 117 158 0 6 326

Luumäki 5 933 2 168 83 1 044 9 348 264 109 307 0 10 265

Parikkala 11 114 1 931 251 1 040 13 970 350 54 307 0 16 030

Rautjärvi 7 429 1 078 206 771 9 562 157 65 218 0 10 495

Ruokolahti 6 753 1 520 282 1 071 10 580 309 89 204 0 10 818

Savitaipale 4 414 1 327 45 734 14 446 151 103 137 0 7 371

Taipalsaari 7 044 1 096 195 878 3 343 525 187 118 0 10 389

Muut kunnat 864 388 0 299 2 60 202 43 341 0 2 199

Imatra 123 60 0 4 317 7 1 327 117 42 28 0 6 021

Kaikki

yhteensä129 057 28 856 3 120 23 528 250 12 281 11 628 3 421 8 008 0 220 149

Kuntoutus

Hoiva Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Terveys-

asemien

vastaanotot

Suun

terveyden-

huolto

Kotihoito

Akuutti-

sairaala

avotoiminta

Päivystys ja

Nova

Kuntoutus

(terapia, työ-

ja

toimintakyky)

Lasten ja

nuorten

ehkäisevät

palvelut

Lasten ja

nuorten

tutkimus ja

hoito

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Päivä- ja

työtoiminta

Lappeenranta 91 048 16 140 1 411 13 477 356 8 032 10 837 3 072 10 146 0 154 519

Lemi 4 007 868 93 505 13 316 355 106 333 0 6 596

Luumäki 8 034 2 186 52 1 006 24 629 389 162 448 0 12 930

Parikkala 13 716 2 019 209 1 114 12 945 485 34 640 0 19 174

Rautjärvi 9 775 1 075 133 777 4 458 336 73 364 0 12 995

Ruokolahti 8 103 1 592 109 1 022 4 731 351 137 223 0 12 272

Savitaipale 6 186 1 337 91 838 13 377 130 78 579 0 9 629

Taipalsaari 7 196 1 408 191 867 19 344 639 206 256 0 11 126

Muut kunnat 1 331 446 2 309 14 91 321 98 448 0 3 060

Imatra 276 156 1 4 097 27 1 325 172 315 428 0 6 797

Kaikki

yhteensä149 672 27 227 2 292 24 012 486 13 248 14 015 4 281 13 865 0 249 098

Imatran muut

kontaktit57 851

Muut

kontaktit 2016

01-04

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Eksoten

muut

kontaktit

yhteensä

Avoterveydenhuolto PerhepalvelutAkuuttisairaala

Terveys- ja vanhusten palvelut

Muut

kontaktit 2015

01-04

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Eksoten

muut

kontaktit

yhteensä

Avoterveydenhuolto PerhepalvelutAkuuttisairaala

Terveys- ja vanhusten palvelut

Page 56: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

56 (72)

Taulukko 4. Hoito/asumispäivien jakauma palveluittain ja kunnittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Kuntoutus

Akuuttisairaala Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Vanhusten

laitoshoito

Vanhusten

tehostettu

palveluasuminen

Vanhusten

palveluasuminenAkuuttisairaala

Kuntoutus-

keskusLastensuojelu

Nuorten

psykiatria

Mielenterveys- ja

päihde

Vammaisten

palvelut

Lappeenranta 12 196 69 703 5 619 12 578 9 295 15 644 227 25 750 20 392 171 404

Lemi 2 824 120 0 556 168 0 0 376 360 4 404

Luumäki 6 950 1 392 0 1 044 228 240 0 1 570 1 506 12 930

Parikkala 6 167 2 848 0 1 146 404 360 31 1 203 1 861 14 020

Rautjärvi 1 644 2 395 3 190 794 209 772 0 1 090 720 10 814

Ruokolahti 6 352 0 1 162 953 163 825 6 1 098 1 823 12 382

Savitaipale 3 052 5 983 2 519 890 344 450 0 960 1 043 15 241

Taipalsaari 2 864 157 0 564 248 240 18 677 759 5 527

Muut kunnat 0 120 0 364 34 1 085 11 141 407 2 162

Imatra 120 0 0 4 468 315 271 76 368 8 5 626

Kaikki

yhteensä42 169 82 718 12 490 23 357 11 408 19 887 369 33 233 28 879 254 510

Kuntoutus

Akuuttisairaala Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Vanhusten

laitoshoito

Vanhusten

tehostettu

palveluasuminen

Vanhusten

palveluasuminenAkuuttisairaala

Kuntoutus-

keskusLastensuojelu

Nuorten

psykiatria

Mielenterveys- ja

päihde

Vammaisten

palvelut

Lappeenranta 8 063 68 952 7 351 11 754 8 934 12 279 177 25 967 22 459 165 936

Lemi 549 2 237 0 420 135 0 0 332 367 4 040

Luumäki 1 653 5 575 0 1 003 603 121 0 1 660 1 584 12 199

Parikkala 5 967 2 228 0 1 110 334 365 0 1 189 2 057 13 250

Rautjärvi 1 224 2 234 3 142 848 158 605 0 975 794 9 980

Ruokolahti 5 701 0 1 200 1 100 274 726 2 1 100 1 733 11 836

Savitaipale 2 326 5 186 2 581 666 214 363 3 1 050 968 13 357

Taipalsaari 4 061 685 0 586 105 242 11 660 1 287 7 637

Muut kunnat 21 73 0 376 0 1 024 4 336 328 2 162

Imatra 43 44 0 4 425 326 90 5 409 6 5 348

Kaikki

yhteensä29 608 87 214 14 274 22 288 11 083 15 815 202 33 678 31 583 245 745

Imatran

hoito/asumis-

päivät

61 642

Hoito/asumis

päivät 2015

01-04

Eksoten

hoito/asumis

päivät

yhteensä

Hoiva

Terveys- ja vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut

Eksoten

hoito/asumis

päivät

yhteensä

Perhepalvelut

Terveys- ja vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut

Hoiva PerhepalvelutHoito/asumis

päivät 2016

01-04

Page 57: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

57 (72)

Taulukko 5. Laitoshoitopäivien jakauma palveluittain ja kunnittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Kuntoutus

Hoiva Akuuttisairaala Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Vanhusten

laitoshoitoAkuuttisairaala Kuntoutuskeskus Lastensuojelu

Nuorten

psykiatria

Mielenterveys- ja

päihde

Vammaisten

laitoshoito

Lappeenranta 12 196 12 578 9 295 5 426 227 3 632 600 43 954

Lemi 2 824 556 168 0 0 16 120 3 684

Luumäki 6 950 1 044 228 120 0 100 0 8 442

Parikkala 6 167 1 146 404 0 31 243 60 8 051

Rautjärvi 1 644 794 209 449 0 168 240 3 504

Ruokolahti 6 352 953 163 327 6 107 720 8 628

Savitaipale 3 052 890 344 330 0 120 0 4 736

Taipalsaari 2 864 564 248 0 18 63 120 3 877

Muut kunnat 0 364 34 245 11 21 0 675

Imatra 120 4 468 315 120 76 248 0 5 347

Kaikki yhteensä 42 169 23 357 11 408 7 017 369 4 718 1 860 90 898

Kuntoutus

Hoiva Akuuttisairaala Kuntoutus

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammais-

palvelut

Vanhusten

laitoshoitoAkuuttisairaala Kuntoutuskeskus Lastensuojelu

Nuorten

psykiatria

Mielenterveys- ja

päihde

Vammaisten

laitoshoito

Lappeenranta 8 063 11 754 8 934 3 379 177 3 149 484 35 940

Lemi 549 420 135 0 0 90 121 1 315

Luumäki 1 653 1 003 603 0 0 87 0 3 346

Parikkala 5 967 1 110 334 123 0 317 0 7 851

Rautjärvi 1 224 848 158 363 0 149 242 2 984

Ruokolahti 5 701 1 100 274 242 2 15 605 7 939

Savitaipale 2 326 666 214 242 3 250 0 3 701

Taipalsaari 4 061 586 105 0 11 55 121 4 939

Muut kunnat 21 376 0 200 4 94 0 695

Imatra 43 4 425 326 90 5 288 0 5 177

Kaikki yhteensä 29 608 22 288 11 083 4 639 202 4 494 1 573 73 887

Imatran

hoitopäivät18 298

Eksoten

laitoshoito

yhteensä

Laitoshoitopäivät

2015

01-04

Terveys- ja vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut

Terveys- ja vanhusten palvelut

Perhepalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut

PerhepalvelutLaitoshoitopäivät

2016

01-04

Eksoten

laitoshoito

yhteensä

Page 58: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

58 (72)

Taulukko 6. Asumispalvelupäivien jakauma palveluittain ja kunnittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016

Perhepalvelut

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammaisten

palvelut

Vanhusten

palveluasuminen

Vanhusten tehostettu

palveluasuminen

Lastensuojelun

perhehoito ja

tuettu asuminen

Mielenterveys- ja

päihde

Vammaisten

asumispalvelut

Lappeenranta 5 619 69 703 10 218 22 118 19 792 127 450

Lemi 0 120 0 360 240 720

Luumäki 0 1 392 120 1 470 1 506 4 488

Parikkala 0 2 848 360 960 1 801 5 969

Rautjärvi 3 190 2 395 323 922 480 7 310

Ruokolahti 1 162 0 498 991 1 103 3 754

Savitaipale 2 519 5 983 120 840 1 043 10 505

Taipalsaari 0 157 240 614 639 1 650

Muut kunnat 0 120 840 120 407 1 487

Imatra 0 0 151 120 8 279

Kaikki yhteensä 12 490 82 718 12 870 28 515 27 019 163 612

Perhepalvelut

Yhteiskunnallisen

osallisuuden

palvelut

Vammaisten

palvelut

Vanhusten

palveluasuminen

Vanhusten tehostettu

palveluasuminen

Lastensuojelun

perhehoito ja

tuettu asuminen

Mielenterveys- ja

päihde

Vammaisten

asumispalvelut

Lappeenranta 7 351 68 952 8 900 22 818 21 975 129 996

Lemi 0 2 237 0 242 246 2 725

Luumäki 0 5 575 121 1 573 1 584 8 853

Parikkala 0 2 228 242 872 2 057 5 399

Rautjärvi 3 142 2 234 242 826 552 6 996

Ruokolahti 1 200 0 484 1 085 1 128 3 897

Savitaipale 2 581 5 186 121 800 968 9 656

Taipalsaari 0 685 242 605 1 166 2 698

Muut kunnat 0 73 824 242 328 1 467

Imatra 0 44 0 121 6 171

Kaikki yhteensä 14 274 87 214 11 176 29 184 30 010 171 858

Imatran

asumispäivät43 344

Hoiva Eksoten

asumispäivät

yhteensä

Asumispäivät 2015

01-04

Terveys- ja vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut

Terveys- ja vanhusten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut

HoivaAsumispäivät 2016

01-04

Eksoten

asumispäivät

yhteensä

Page 59: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

59 (72)

Käynnit, kontaktit ja asiakkaat

Seuraavissa taulukoissa on esitetty eri palveluiden kontakti- ja käyntimäärien sekä asiakasmäärien muutos kunnittain tammi-huhtikuulta vuodesta 2015 vuoteen 2016. Lisäksi diagnostiikkakeskuksen laboratoriotoiminnan osalta on esitetty näytteenottojen ja asiakkaiden määrät näytteenottopisteittäin sekä niiden muutos ja radiologian osalta on esitetty kuvantamistutkimusten ja asiakkaiden määrät toimipisteittäin sekä niiden muutos. Imatran tiedot on esitetty Imatran palvelurakenteen mukaisesti omassa taulukossaan.

Avoterveydenhuolto:

Hoiva:

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 40 258 37 829 6,4 % 131 306 119 218 10,1 % 25 612 24 584 4,2 %

Lemi 2 310 2 179 6,0 % 6 317 6 173 2,3 % 1 382 1 356 1,9 %

Luumäki 3 975 4 258 -6,6 % 12 009 10 191 17,8 % 2 429 2 341 3,8 %

Parikkala 4 590 5 225 -12,2 % 18 306 16 339 12,0 % 2 931 3 023 -3,0 %

Rautjärvi 3 139 3 330 -5,7 % 12 914 10 759 20,0 % 1 990 2 025 -1,7 %

Ruokolahti 3 682 3 689 -0,2 % 11 785 10 442 12,9 % 2 403 2 324 3,4 %

Savitaipale 2 860 3 371 -15,2 % 9 046 7 785 16,2 % 1 886 1 822 3,5 %

Taipalsaari 3 269 3 605 -9,3 % 10 465 10 649 -1,7 % 1 962 2 100 -6,6 %

Muut kunnat 509 497 2,4 % 1 840 1 361 35,2 % 626 519 20,6 %

Imatra 92 51 80,4 % 368 174 111,5 % 144 81 77,8 %

Kaikki yhteensä 64 684 64 034 1,0 % 214 356 193 091 11,0 % 41 306 40 095 3,0 %

Terveysasemien vastaanotot

Käynnit

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 19 746 17 415 13,4 % 35 886 35 887 0,0 % 12 527 13 812 -9,3 %

Lemi 1 091 1 090 0,1 % 1 959 1 906 2,8 % 834 799 4,4 %

Luumäki 1 956 2 208 -11,4 % 4 142 4 376 -5,3 % 1 485 1 544 -3,8 %

Parikkala 2 511 2 226 12,8 % 4 530 4 157 9,0 % 1 543 1 576 -2,1 %

Rautjärvi 1 391 1 470 -5,4 % 2 466 2 548 -3,2 % 883 931 -5,2 %

Ruokolahti 2 060 2 124 -3,0 % 3 652 3 644 0,2 % 1 353 1 364 -0,8 %

Savitaipale 1 504 1 476 1,9 % 2 841 2 803 1,4 % 1 033 1 108 -6,8 %

Taipalsaari 1 907 1 583 20,5 % 3 315 2 679 23,7 % 1 115 1 118 -0,3 %

Muut kunnat 367 305 20,3 % 813 693 17,3 % 343 289 18,7 %

Imatra 324 90 260,0 % 480 150 220,0 % 262 100 162,0 %

Kaikki yhteensä 32 857 29 987 9,6 % 60 084 58 843 2,1 % 21 342 22 598 -5,6 %

Suun terveydenhuolto

Käynnit

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 198 356 179 453 10,5 % 199 767 181 443 10,1 % 1 525 1 653 -7,7 %

Lemi 11 255 10 919 3,1 % 11 348 10 987 3,3 % 93 99 -6,1 %

Luumäki 16 616 14 784 12,4 % 16 668 14 867 12,1 % 170 195 -12,8 %

Parikkala 40 900 35 395 15,6 % 41 109 35 646 15,3 % 299 322 -7,1 %

Rautjärvi 23 757 26 094 -9,0 % 23 890 26 300 -9,2 % 197 209 -5,7 %

Ruokolahti 21 893 20 028 9,3 % 22 002 20 310 8,3 % 232 245 -5,3 %

Savitaipale 21 746 18 074 20,3 % 21 837 18 119 20,5 % 172 206 -16,5 %

Taipalsaari 12 570 11 282 11,4 % 12 761 11 477 11,2 % 148 147 0,7 %

Muut kunnat 50 25 100,0 % 52 25 108,0 % 4 4 0,0 %

Imatra 0 11 -100,0 % 1 11 -90,9 % 1 2 -50,0 %

Kaikki yhteensä 347 143 316 065 9,8 % 349 435 319 185 9,5 % 2 841 3 082 -7,8 %

Kotihoito

Käynnit

Page 60: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

60 (72)

Akuuttisairaala:

Avohoidon kasvua selittää suurimmalta osin infuusiopoliklinikan toiminnan käynnistyminen sekä Tehosan (tehostettu kotisairaanhoito) siirtyminen avoterveydenhuollosta akuuttisairaalaan vuoden 2016 alussa. Myös ensihoidon suoritteet ovat lisääntyneet, mutta se selittyy pääosin kirjaamisen tehostamisella.

Päivystystoiminnan muutosta selittää suurimmalta osin yleislääketieteen käyntien väheneminen.

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 33 527 31 339 7,0 % 47 004 44 140 6,5 % 13 790 13 169 4,7 %

Lemi 1 552 1 299 19,5 % 2 057 1 872 9,9 % 556 515 8,0 %

Luumäki 3 280 3 074 6,7 % 4 286 4 118 4,1 % 978 1 003 -2,5 %

Parikkala 3 001 2 681 11,9 % 4 115 3 721 10,6 % 1 074 947 13,4 %

Rautjärvi 1 797 1 553 15,7 % 2 574 2 324 10,8 % 688 646 6,5 %

Ruokolahti 3 260 2 964 10,0 % 4 282 4 035 6,1 % 1 060 1 073 -1,2 %

Savitaipale 2 731 2 350 16,2 % 3 569 3 084 15,7 % 799 774 3,2 %

Taipalsaari 2 124 1 999 6,3 % 2 991 2 877 4,0 % 919 931 -1,3 %

Muut kunnat 659 682 -3,4 % 968 981 -1,3 % 398 321 24,0 %

Imatra 10 257 9 833 4,3 % 14 354 14 150 1,4 % 4 710 4 430 6,3 %

Kaikki yhteensä 62 188 57 774 7,6 % 86 200 81 302 6,0 % 24 931 23 773 4,9 %

Käynnit

Akuuttisairaala avotoiminta

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 11 120 11 723 -5,1 % 11 476 11 904 -3,6 % 7 069 7 198 -1,8 %

Lemi 399 423 -5,7 % 412 425 -3,1 % 270 274 -1,5 %

Luumäki 597 693 -13,9 % 621 702 -11,5 % 379 431 -12,1 %

Parikkala 509 485 4,9 % 521 498 4,6 % 312 297 5,1 %

Rautjärvi 288 289 -0,3 % 292 298 -2,0 % 178 200 -11,0 %

Ruokolahti 396 408 -2,9 % 400 418 -4,3 % 248 276 -10,1 %

Savitaipale 498 505 -1,4 % 511 519 -1,5 % 297 316 -6,0 %

Taipalsaari 592 633 -6,5 % 611 636 -3,9 % 408 417 -2,2 %

Muut kunnat 595 527 12,9 % 609 529 15,1 % 455 426 6,8 %

Imatra 1 750 1 654 5,8 % 1 777 1 661 7,0 % 1 204 1 140 5,6 %

Kaikki yhteensä 16 744 17 340 -3,4 % 17 230 17 590 -2,0 % 10 813 10 972 -1,4 %

Käynnit

Päivystys ja Nova

Page 61: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

61 (72)

Armilan näytteenotot ovat vähentyneet, koska asiakkaat ohjautuvat pääosin Leirin palvelupisteeseen ja osin myös EKKS:aan. Lemin näytteenottojen väheneminen saattaa selittyä lemiläisten liikkuvuudella esim. työssäkäyntialueen mukana Lappeenrannassa tai lääkäripalvelujen perässä muualla. Malla-autopalvelujen lisääntyminen näkyy myös joidenkin pienempien näytteenottopaikkojen (esim. Ylämaa) vähenemisenä.

2016

01-04

2015

01-04Muutos-%

2016

01-04

2015

01-04Muutos-%

Näytteenotot/EKKS/Kliin.Kem.Lab. 25 093 25 758 -2,6 % 6 707 6 757 -0,7 %

Näytteenotot/EKKS/Poliklinikka 9 273 10 730 -13,6 % 6 279 6 952 -9,7 %

Näytteenotot/Armila 9 288 9 966 -6,8 % 4 804 4 951 -3,0 %

Näytteenotot/Leiri 12 472 12 881 -3,2 % 6 773 6 931 -2,3 %

Näytteenotot/Joutseno 4 831 5 209 -7,3 % 2 258 2 394 -5,7 %

Näytteenotot/Sammonlahti 4 287 3 117 37,5 % 2 275 1 744 30,4 %

Näytteenotot/Ylämaa 0 66 -100,0 % 0 33 -100,0 %

Näytteenotot/Imatra/Honkaharju 10 417 10 936 -4,7 % 4 552 4 681 -2,8 %

Näytteenotot/Imatra/Mansikkala 5 265 5 103 3,2 % 2 881 2 792 3,2 %

Näytteenotot/Lemi 1 184 1 246 -5,0 % 609 621 -1,9 %

Näytteenotot/Luumäki 3 853 4 297 -10,3 % 1 292 1 448 -10,8 %

Näytteenotot/Parikkala 4 310 3 999 7,8 % 1 620 1 653 -2,0 %

Näytteenotot/Rautjärvi 2 948 2 962 -0,5 % 1 161 1 206 -3,7 %

Näytteenotot/Ruokolahti 3 538 3 332 6,2 % 1 452 1 396 4,0 %

Näytteenotot/Savitaipale 3 064 3 406 -10,0 % 1 292 1 448 -10,8 %

Näytteenotot/Taipalsaari 2 718 2 628 3,4 % 1 160 1 227 -5,5 %

Malla-auto 0 7 -100,0 % 0 7 -100,0 %

MallaLauritsala 639 696 -8,2 % 331 338 -2,1 %

MallaYlämaa 293 282 3,9 % 132 136 -2,9 %

MallaLemi ei ei ei ei

MallaVoisalmi 91 0 63 0

MallaRuokolahti 42 20 110,0 % 42 20 110,0 %

Näytteenotot yhteensä 103 606 106 641 -2,8 % 35 537 35 850 -0,9 %

Laboratorionäytteenotot

Näytteenotot yhteensä Asiakkaat yhteensä

Page 62: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

62 (72)

Kuntoutus:

Määrällisesti eniten toiminta on lisääntynyt pth-fysioterapiapalveluissa ja siellä erityisesti kotikuntoutuksessa, jonka toiminta on siirtynyt kuntoutukseen vuoden alusta.

2016

01-04

2015

01-04Muutos-%

Tutkimukset EKKS 19 681 20 128 -2,2 %

natiivitutk . 11 598 11 989 -3,3 %

läpivalaisu      166 145 14,5 %

angio              126 143 -11,9 %

TT        3 459 3 532 -2,1 %

UÄ                 2 173 2 284 -4,9 %

MRI                1 461 1 373 6,4 %

KKTT,N 40 47 -14,9 %

W 4 4 0,0 %

toimenpide     654 611 7,0 %

Tutkimukset Armila 5 063 4 965 2,0 %

natiivitutk .                     4 313 4 315 0,0 %

UÄ                                  717 624 14,9 %

ONB 33 26 26,9 %

Tutkimukset Honkaharju 4 313 4 208 2,5 %

natiivitutk .                     3 837 3 779 1,5 %

UÄ                                  473 427 10,8 %

ONB 3 2 50,0 %

Luumäki           330 438 -24,7 %

Savitaipale       437 402 8,7 %

Parikkala          584 464 25,9 %

Rautjärvi          311 403 -22,8 %

Kuvantamistutkimukset yhteensä 59 776 60 309 -0,9 %

Kuvantamistutkimukset

Kuvantamistutkimukset yhteensä

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 8 272 7 083 16,8 % 16 304 14 432 13,0 % 4 112 3 605 14,1 %

Lemi 432 370 16,8 % 748 666 12,3 % 231 204 13,2 %

Luumäki 892 527 69,3 % 1 521 875 73,8 % 359 328 9,5 %

Parikkala 983 894 10,0 % 1 928 1 864 3,4 % 444 455 -2,4 %

Rautjärvi 606 474 27,8 % 1 064 1 036 2,7 % 269 284 -5,3 %

Ruokolahti 942 992 -5,0 % 1 673 1 572 6,4 % 432 456 -5,3 %

Savitaipale 538 434 24,0 % 915 880 4,0 % 319 303 5,3 %

Taipalsaari 513 494 3,8 % 857 837 2,4 % 276 246 12,2 %

Muut kunnat 63 18 250,0 % 154 78 97,4 % 71 35 102,9 %

Imatra 599 521 15,0 % 1 924 1 848 4,1 % 623 594 4,9 %

Kaikki yhteensä 13 840 11 807 17,2 % 27 088 24 088 12,5 % 7 132 6 503 9,7 %

KäynnitKuntoutus (terapia, työ- ja

toimintakyvyn osaamiskeskus)

Page 63: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

63 (72)

Perhepalvelut:

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut:

Aikuispsykiatrian avopalvelut ovat lisääntyneet erityisesti MTPA-toiminnassa sekä terveysasemien vastaanotoilla. Lisäksi kontaktien kasvuun on vaikuttanut mm. lisääntynyt ryhmäkäyntien ja omahoitajakeskustelujen tilastointi päihdepuolella sekä hoitajien käymät keskustelut potilaiden kanssa psyk.osastoilla. HUOM! Imatralaisten osalta määrää kasvattaa se, että joidenkin Imatran yksiköiden suoritteita on alettu jo vuoden alusta tilastoimaan Eksoten Efficaan.

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 23 297 23 404 -0,5 % 34 134 32 655 4,5 % 11 625 11 457 1,5 %

Lemi 933 924 1,0 % 1 288 1 226 5,1 % 551 538 2,4 %

Luumäki 1 266 1 279 -1,0 % 1 655 1 543 7,3 % 628 655 -4,1 %

Parikkala 1 158 1 353 -14,4 % 1 643 1 703 -3,5 % 554 531 4,3 %

Rautjärvi 754 857 -12,0 % 1 090 1 014 7,5 % 427 370 15,4 %

Ruokolahti 1 268 1 282 -1,1 % 1 619 1 591 1,8 % 576 641 -10,1 %

Savitaipale 654 833 -21,5 % 784 984 -20,3 % 403 437 -7,8 %

Taipalsaari 1 348 1 383 -2,5 % 1 987 1 908 4,1 % 693 757 -8,5 %

Muut kunnat 488 385 26,8 % 809 587 37,8 % 285 214 33,2 %

Imatra 256 228 12,3 % 428 345 24,1 % 135 95 42,1 %

Kaikki yhteensä 31 422 31 928 -1,6 % 45 437 43 556 4,3 % 15 830 15 658 1,1 %

KäynnitLasten ja nuorten ehkäisevät

palvelut

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 5 403 5 299 2,0 % 8 475 7 911 7,1 % 1 077 1 198 -10,1 %

Lemi 125 170 -26,5 % 231 287 -19,5 % 38 44 -13,6 %

Luumäki 298 131 127,5 % 460 240 91,7 % 61 50 22,0 %

Parikkala 142 137 3,6 % 176 191 -7,9 % 33 36 -8,3 %

Rautjärvi 150 127 18,1 % 223 192 16,1 % 38 31 22,6 %

Ruokolahti 198 193 2,6 % 335 282 18,8 % 51 62 -17,7 %

Savitaipale 151 214 -29,4 % 229 317 -27,8 % 27 34 -20,6 %

Taipalsaari 377 305 23,6 % 583 492 18,5 % 77 78 -1,3 %

Muut kunnat 292 227 28,6 % 390 270 44,4 % 49 38 28,9 %

Imatra 866 175 394,9 % 1 181 217 444,2 % 193 34 467,6 %

Kaikki yhteensä 8 002 6 978 14,7 % 12 283 10 399 18,1 % 1 632 1 595 2,3 %

KäynnitLasten ja nuorten tutkimus ja

hoito

Kontaktit Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 16 722 15 851 5,5 % 26 868 22 041 21,9 % 3 374 3 147 7,2 %

Lemi 474 482 -1,7 % 807 640 26,1 % 128 119 7,6 %

Luumäki 613 683 -10,2 % 1 061 990 7,2 % 166 212 -21,7 %

Parikkala 917 888 3,3 % 1 557 1 195 30,3 % 205 208 -1,4 %

Rautjärvi 730 697 4,7 % 1 094 915 19,6 % 144 140 2,9 %

Ruokolahti 643 675 -4,7 % 866 879 -1,5 % 161 158 1,9 %

Savitaipale 460 427 7,7 % 1 039 564 84,2 % 149 126 18,3 %

Taipalsaari 447 466 -4,1 % 703 584 20,4 % 107 108 -0,9 %

Muut kunnat 169 107 57,9 % 617 448 37,7 % 82 49 67,3 %

Imatra 210 70 200,0 % 638 98 551,0 % 118 59 100,0 %

Kaikki yhteensä 21 385 20 346 5,1 % 35 250 28 354 24,3 % 4 611 4 301 7,2 %

KäynnitYhteiskunnallisen osallisuuden

palvelut

Page 64: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

64 (72)

Vammaispalvelut:

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 9 245 9 517 -2,9 % 9 245 9 517 -2,9 % 175 197 -11,2 %

Lemi 17 27 -37,0 % 17 27 -37,0 % 1 2 -50,0 %

Luumäki 695 688 1,0 % 695 688 1,0 % 14 13 7,7 %

Parikkala 1 282 1 366 -6,1 % 1 282 1 366 -6,1 % 26 26 0,0 %

Rautjärvi 512 557 -8,1 % 512 557 -8,1 % 10 12 -16,7 %

Ruokolahti 427 445 -4,0 % 427 445 -4,0 % 10 11 -9,1 %

Savitaipale 278 520 -46,5 % 278 520 -46,5 % 6 10 -40,0 %

Taipalsaari 301 248 21,4 % 301 248 21,4 % 6 4 50,0 %

Muut kunnat 31 38 -18,4 % 31 38 -18,4 % 1 1 0,0 %

Imatra 0 0 0 0 0 0

Kaikki yhteensä 12 788 13 406 -4,6 % 12 788 13 406 -4,6 % 249 276 -9,8 %

Vammaispalvelut - päivä- ja

työtoiminta

Päivät AsiakkaatPäivät

Page 65: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

65 (72)

Imatra:

Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Avoterveyspalvelut

- Hammashuolto Imatra 9 736 10 071 -3,3 % 17 535 17 966 -2,4 % 5 553 6 218 -10,7 %

- Hoitoarvio 2 503 500 400,6 % 30 425 30 875 -1,5 % 9 809 9 822 -0,1 %

- Poliklinikkatoiminta 8 589 8 571 0,2 % 10 821 10 804 0,2 % 5 692 5 473 4,0 %

- Terveysasema Honkaharju 16 289 15 279 6,6 % 27 791 28 833 -3,6 % 10 684 10 901 -2,0 %

- Terveysasema Mansikkala 1 163 1 222 -4,8 % 2 158 2 291 -5,8 % 1 245 1 189 4,7 %

- Toimistopalvelut 1 2 -50,0 % 2 34 -94,1 % 2 34 -94,1 %

Avoterveyspalvelut yhteensä 38 281 35 645 7,4 % 88 732 90 803 -2,3 % 17 286 17 653 -2,1 %

Kehitysvammapalvelut

- Kehitysvammaisten asuntola 0 100 -100,0 % 1 408 -99,8 % 1 34 -97,1 %

Kehitysvammapalvelut yhteensä 0 100 -100,0 % 1 408 -99,8 % 1 34 -97,1 %

Kuntouttavat palvelut

- Kuntouttavat palvelut 4 775 5 781 -17,4 % 7 677 8 414 -8,8 % 1 999 1 830 9,2 %

Kuntouttavat palvelut yhteensä 4 775 5 781 -17,4 % 7 677 8 414 -8,8 % 1 999 1 830 9,2 %

Lastensuojelu

- Perhepalvelut 267 82 225,6 % 517 85 508,2 % 127 9 1311,1 %

Lastensuojelu yhteensä 267 82 225,6 % 517 85 508,2 % 127 9 1311,1 %

Mielenterveys- ja päihdepalv.

- Mielenterveyspalvelut yhteiset 1 648 0 2 179 0 493 0

- Osastohoito 424 393 7,9 % 436 427 2,1 % 64 74 -13,5 %

- Psykiatrian kuntoutus 0 1 -100,0 % 0 4 -100,0 % 0 2 -100,0 %

- Vastaanottotoiminta 1 665 3 228 -48,4 % 3 342 5 536 -39,6 % 527 816 -35,4 %

Mielenterv.-ja päihd.yhteensä 3 737 3 622 3,2 % 5 957 5 967 -0,2 % 865 840 3,0 %

Nuorten palvelut

- Nuorten työryhmä 152 664 -77,1 % 263 1 029 -74,4 % 69 125 -44,8 %

Nuorten palvelut yhteensä 152 664 -77,1 % 263 1 029 -74,4 % 69 125 -44,8 %

Oppilashuolto

- Koulu- ja opisk.terv.huolto 4 750 4 822 -1,5 % 5 655 5 981 -5,5 % 2 559 2 669 -4,1 %

Oppilashuolto yhteensä 4 750 4 822 -1,5 % 5 655 5 981 -5,5 % 2 559 2 669 -4,1 %

Perhepalvelut

- Neuvola 2 821 3 080 -8,4 % 3 228 3 518 -8,2 % 1 025 1 296 -20,9 %

- Perheneuvola Imatra 22 632 -96,5 % 39 968 -96,0 % 24 226 -89,4 %

Perhepalvelut yhteensä 2 843 3 712 -23,4 % 3 267 4 486 -27,2 % 1 046 1 487 -29,7 %

Sairaalahoito

- Dialyysi 1 183 956 23,7 % 1 186 956 24,1 % 34 26 30,8 %

Sairaalahoito yhteensä 1 183 956 23,7 % 1 186 956 24,1 % 34 26 30,8 %

Työllistäminen

- E-K Työvoiman palvelukeskus 39 36 8,3 % 39 36 8,3 % 38 36 5,6 %

Työllistäminen yhteensä 39 36 8,3 % 39 36 8,3 % 38 36 5,6 %

Vammaispalvelut

- Palveluohjaus 7 117 -94,0 % 566 633 -10,6 % 333 355 -6,2 %

- Vammaisten palveluasumisyks. 69 31 122,6 % 93 291 -68,0 % 18 48 -62,5 %

- Vammaisten tukipalvelut 6 0 7 0 6 0

Vammaispalvelut yhteensä 82 148 -44,6 % 666 924 -27,9 % 352 380 -7,4 %

Vammaisten päivä- ja työtoiminta 3 725 3 725 64

Kotihoito 69 976 69 976 344

Omaishoito 211

IMATRA YHTEENSÄ 129 810 55 568 187 661 119 089

Huom! Kotihoidolle ja vammaisten päivä- ja työtoiminnalle ei ole vertailulukua vuodelta 2015.

Imatra

Käynnit Kontaktit

Page 66: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

66 (72)

Laitoshoitopäivät

Seuraavissa taulukoissa on esitetty eri palveluiden laitoshoitopäivien sekä asiakasmäärien muutos kunnittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016. Imatran tiedot on esitetty Imatran palvelurakenteen mukaisesti omassa taulukossaan.

Hoiva:

Akuuttisairaala:

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 8 063 12 196 -33,9 % 195 192 1,6 %

Lemi 549 2 824 -80,6 % 29 33 -12,1 %

Luumäki 1 653 6 950 -76,2 % 45 94 -52,1 %

Parikkala 5 967 6 167 -3,2 % 157 151 4,0 %

Rautjärvi 1 224 1 644 -25,5 % 46 51 -9,8 %

Ruokolahti 5 701 6 352 -10,2 % 88 84 4,8 %

Savitaipale 2 326 3 052 -23,8 % 58 52 11,5 %

Taipalsaari 4 061 2 864 41,8 % 49 34 44,1 %

Muut kunnat 21 0 1 0

Imatra 43 120 -64,2 % 1 1 0,0 %

Kaikki yhteensä 29 608 42 169 -29,8 % 669 692 -3,3 %

Vanhusten palvelut

laitoshoito

Hoitopäivät Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 11 754 12 578 -6,6 % 2 491 2 604 -4,3 %

Lemi 420 556 -24,5 % 103 92 12,0 %

Luumäki 1 003 1 044 -3,9 % 194 199 -2,5 %

Parikkala 1 110 1 146 -3,1 % 222 213 4,2 %

Rautjärvi 848 794 6,8 % 143 149 -4,0 %

Ruokolahti 1 100 953 15,4 % 207 199 4,0 %

Savitaipale 666 890 -25,2 % 160 166 -3,6 %

Taipalsaari 586 564 3,9 % 153 152 0,7 %

Muut kunnat 376 364 3,3 % 98 91 7,7 %

Imatra 4 425 4 468 -1,0 % 934 981 -4,8 %

Kaikki yhteensä 22 288 23 357 -4,6 % 4 705 4 844 -2,9 %

Akuuttisairaala

Hoitopäivät Asiakkaat

Page 67: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

67 (72)

Kuntoutus:

Perhepalvelut:

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 8 934 9 295 -3,9 % 407 384 6,0 %

Lemi 135 168 -19,6 % 10 8 25,0 %

Luumäki 603 228 164,5 % 28 14 100,0 %

Parikkala 334 404 -17,3 % 17 15 13,3 %

Rautjärvi 158 209 -24,4 % 9 12 -25,0 %

Ruokolahti 274 163 68,1 % 16 12 33,3 %

Savitaipale 214 344 -37,8 % 11 14 -21,4 %

Taipalsaari 105 248 -57,7 % 9 12 -25,0 %

Muut kunnat 0 34 -100,0 % 0 1 -100,0 %

Imatra 326 315 3,5 % 16 10 60,0 %

Kaikki yhteensä 11 083 11 408 -2,8 % 523 482 8,5 %

Kuntoutuskeskus

Hoitopäivät Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 3 379 5 426 -37,7 % 44 79 -44,3 %

Lemi 0 0 0 0

Luumäki 0 120 -100,0 % 0 1 -100,0 %

Parikkala 123 0 2 0

Rautjärvi 363 449 -19,2 % 3 4 -25,0 %

Ruokolahti 242 327 -26,0 % 2 6 -66,7 %

Savitaipale 242 330 -26,7 % 2 3 -33,3 %

Taipalsaari 0 0 0 0

Muut kunnat 200 245 -18,4 % 8 3 166,7 %

Imatra 90 120 -25,0 % 3 1 200,0 %

Kaikki yhteensä 4 639 7 017 -33,9 % 66 98 -32,7 %

Asiakkaat

Lastensuojelun laitoshoito

Hoitopäivät

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 177 227 -22,0 % 10 15 -33,3 %

Lemi 0 0 0 0

Luumäki 0 0 1 0

Parikkala 0 31 -100,0 % 0 2 -100,0 %

Rautjärvi 0 0 0 0

Ruokolahti 2 6 -66,7 % 1 1 0,0 %

Savitaipale 3 0 1 0

Taipalsaari 11 18 -38,9 % 1 1 0,0 %

Muut kunnat 4 11 -63,6 % 3 1 200,0 %

Imatra 5 76 -93,4 % 2 4 -50,0 %

Kaikki yhteensä 202 369 -45,3 % 19 24 -20,8 %

Nuorten psykiatria

Hoitopäivät Asiakkaat

Page 68: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

68 (72)

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut:

Vammaispalvelut:

Imatra:

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 3 149 3 632 -13,3 % 243 270 -10,0 %

Lemi 90 16 462,5 % 6 2 200,0 %

Luumäki 87 100 -13,0 % 10 13 -23,1 %

Parikkala 317 243 30,5 % 17 15 13,3 %

Rautjärvi 149 168 -11,3 % 7 10 -30,0 %

Ruokolahti 15 107 -86,0 % 5 8 -37,5 %

Savitaipale 250 120 108,3 % 11 8 37,5 %

Taipalsaari 55 63 -12,7 % 8 6 33,3 %

Muut kunnat 94 21 347,6 % 12 7 71,4 %

Imatra 288 248 16,1 % 28 20 40,0 %

Kaikki yhteensä 4 494 4 718 -4,7 % 345 357 -3,4 %

Mielenterveys- ja päihde -

laitoshoito

Hoitopäivät Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 484 600 -19,3 % 4 5 -20,0 %

Lemi 121 120 0,8 % 1 1 0,0 %

Luumäki 0 0 0 0

Parikkala 0 60 -100,0 % 0 1 -100,0 %

Rautjärvi 242 240 0,8 % 2 2 0,0 %

Ruokolahti 605 720 -16,0 % 5 6 -16,7 %

Savitaipale 0 0 0 0

Taipalsaari 121 120 0,8 % 1 1 0,0 %

Muut kunnat 0 0 0 0

Imatra 0 0 0 0

Kaikki yhteensä 1 573 1 860 -15,4 % 13 16 -18,8 %

Vammaispalvelut -

laitoshoito

Hoitopäivät Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Vanhusten palvelut

- laitoshoito yhteensä, josta 16 719 17 266 -3,2 % 500 479 4,4 %

Honkaharju os 2 ja 3 7 992 7 954 0,5 % 416 380 9,5 %

Kukkurila 8 727 9 312 -6,3 % 84 99 -15,2 %

Päihdelaitoshoito 31 1

Lastensuojelun laitoshoito 1 185 11

Vammaisten laitoshoito 363 3

Imatran laitoshoito yhteensä 18 298

Imatra

Hoitopäivät Asiakkaat

Page 69: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

69 (72)

Asumispalvelupäivät

Seuraavissa taulukoissa on esitetty eri palveluiden asumispäivien sekä asiakasmäärien muutos kunnittain tammi-huhtikuulta vuosilta 2015 ja 2016. Lisäksi omaishoidon osalta on esitetty hoidettavien asiakkaiden määrät ja niiden muutos.

Hoiva:

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 7 351 5 619 30,8 % 90 54 66,7 %

Lemi 0 0 0 0

Luumäki 0 0 0 0

Parikkala 0 0 0 0

Rautjärvi 3 142 3 190 -1,5 % 42 37 13,5 %

Ruokolahti 1 200 1 162 3,3 % 11 10 10,0 %

Savitaipale 2 581 2 519 2,5 % 23 22 4,5 %

Taipalsaari 0 0 0 0

Muut kunnat 0 0 0 0

Imatra 0 0 0 0

Kaikki yhteensä 14 274 12 490 14,3 % 166 123 35,0 %

Vanhusten palveluasuminen

Asumispäivät Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 68 952 69 703 -1,1 % 859 766 12,1 %

Lemi 2 237 120 1764,2 % 39 1 3800,0 %

Luumäki 5 575 1 392 300,5 % 87 13 569,2 %

Parikkala 2 228 2 848 -21,8 % 27 30 -10,0 %

Rautjärvi 2 234 2 395 -6,7 % 23 22 4,5 %

Ruokolahti

Savitaipale 5 186 5 983 -13,3 % 61 59 3,4 %

Taipalsaari 685 157 336,3 % 13 3 333,3 %

Muut kunnat 73 120 -39,2 % 5 1 400,0 %

Imatra 44 0 2 0

Kaikki yhteensä 87 214 82 718 5,4 % 1 116 895 24,7 %

Vanhusten tehostettu

palveluasuminen

Asumispäivät Asiakkaat

Page 70: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

70 (72)

Perhepalvelut:

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 644 629 2,4 %

Lemi 37 27 37,0 %

Luumäki 72 60 20,0 %

Parikkala 86 98 -12,2 %

Rautjärvi 63 54 16,7 %

Ruokolahti 98 102 -3,9 %

Savitaipale 35 29 20,7 %

Taipalsaari 38 32 18,8 %

Muut kunnat 1 1 0,0 %

Imatra 1 1 0,0 %

Kaikki yhteensä 1 075 1 033 4,1 %

Hoidettavat

Omaishoito

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 8 900 10 218 -12,9 % 80 100 -20,0 %

Lemi 0 0 0 0

Luumäki 121 120 0,8 % 1 1 0,0 %

Parikkala 242 360 -32,8 % 2 3 -33,3 %

Rautjärvi 242 323 -25,1 % 2 3 -33,3 %

Ruokolahti 484 498 -2,8 % 4 5 -20,0 %

Savitaipale 121 120 0,8 % 1 1 0,0 %

Taipalsaari 242 240 0,8 % 2 2 0,0 %

Muut kunnat 824 840 -1,9 % 7 7 0,0 %

Imatra 0 151 -100,0 % 0 2 -100,0 %

Kaikki yhteensä 11 176 12 870 -13,2 % 99 124 -20,2 %

Lastensuojelu - perhehoito

ja tuettu asuminen

Asumispäivät Asiakkaat

Page 71: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

71 (72)

Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut:

Vammaispalvelut:

Imatra:

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 22 818 22 118 3,2 % 200 196 2,0 %

Lemi 242 360 -32,8 % 2 3 -33,3 %

Luumäki 1 573 1 470 7,0 % 12 13 -7,7 %

Parikkala 872 960 -9,2 % 8 8 0,0 %

Rautjärvi 826 922 -10,4 % 9 9 0,0 %

Ruokolahti 1 085 991 9,5 % 9 9 0,0 %

Savitaipale 800 840 -4,8 % 7 7 0,0 %

Taipalsaari 605 614 -1,5 % 5 6 -16,7 %

Muut kunnat 242 120 101,7 % 2 1 100,0 %

Imatra 121 120 0,8 % 1 1 0,0 %

Kaikki yhteensä 29 184 28 515 2,3 % 255 253 0,8 %

Mielenterveys- ja päihde -

asumispalvelut

Asumispäivät Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Lappeenranta 21 975 19 792 11,0 % 178 181 -1,7 %

Lemi 246 240 2,5 % 3 2 50,0 %

Luumäki 1 584 1 506 5,2 % 14 15 -6,7 %

Parikkala 2 057 1 801 14,2 % 17 18 -5,6 %

Rautjärvi 552 480 15,0 % 5 4 25,0 %

Ruokolahti 1 128 1 103 2,3 % 11 10 10,0 %

Savitaipale 968 1 043 -7,2 % 8 9 -11,1 %

Taipalsaari 1 166 639 82,5 % 9 6 50,0 %

Muut kunnat 328 407 -19,4 % 4 4 0,0 %

Imatra 6 8 -25,0 % 1 1 0,0 %

Kaikki yhteensä 30 010 27 019 11,1 % 250 250 0,0 %

Vammaispalvelut -

asumispalvelut

Asumispäivät Asiakkaat

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

2016

01-04

2015

01-04

Muutos-

%

Vanhusten palvelut

- tehostettu palveluasuminen 26 695 25 132 6,2 % 326 330 -1,2 %

- palveluasuminen 995 10

Mielenterveys- ja päihde

asumispalvelut 5 270 45

Lastensuojelun perhehoito ja

tuettu asuminen 4 790 41

Vammaisten asumispalvelut 5 594 52

Imatran asumispalvelut

yhteensä43 344 55

Imatra

Asumispäivät Asiakkaat

Page 72: Puolivuotisraportti 1 6/2016 · Hoito-ohjelmasta ilmestyi keväällä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa tuloksia, jotka osoittavat hoito-ohjelman vaikuttavaksi. Syyskuussa

72 (72)

Laskennalliset osuudet palvelusopimuskunnittain 1–6/2016

Laskennallinen vuosittainen osuus, ei lisäostoja

Kolmen vuoden keskiarvoon perustuva laskennallinen

osuus, ei lisäostoja

Erikoissairaanhoito (esh)

TP2014 TP2015 2016 1-6

keskiarvo 2014-2016

Lappeenranta 69,32 % 70,25 % 69,92 % 69,83 %

Lemi 2,85 % 2,70 % 2,80 % 2,78 %

Luumäki 5,18 % 4,75 % 5,42 % 5,12 %

Parikkala 6,05 % 5,59 % 5,66 % 5,77 %

Rautjärvi 4,01 % 3,85 % 3,62 % 3,83 %

Ruokolahti 5,04 % 4,97 % 5,08 % 5,03 %

Savitaipale 3,54 % 3,96 % 3,60 % 3,70 %

Taipalsaari 4,01 % 3,92 % 3,91 % 3,95 %

Imatra 18,47 % 18,47 %

Muu kuin esh TP2014 TP2015 2016 1-6

keskiarvo 2014-2016

Lappeenranta 67,07 % 67,05 % 66,82 % 66,98 %

Lemi 2,57 % 2,57 % 2,47 % 2,54 %

Luumäki 5,16 % 5,10 % 5,13 % 5,13 %

Parikkala 6,43 % 6,65 % 6,73 % 6,60 %

Rautjärvi 4,34 % 4,26 % 4,37 % 4,33 %

Ruokolahti 6,11 % 6,02 % 5,95 % 6,02 %

Savitaipale 4,66 % 4,65 % 4,79 % 4,70 %

Taipalsaari 3,66 % 3,70 % 3,74 % 3,70 %

Imatra 19,68 % 19,68 %

Yhteensä TP2014 TP2015 2016 1-6

keskiarvo 2014-2016

Lappeenranta 67,94 % 68,32 % 67,99 % 68,09 %

Lemi 2,68 % 2,62 % 2,60 % 2,63 %

Luumäki 5,17 % 4,96 % 5,24 % 5,12 %

Parikkala 6,28 % 6,23 % 6,33 % 6,28 %

Rautjärvi 4,22 % 4,10 % 4,09 % 4,13 %

Ruokolahti 5,69 % 5,60 % 5,62 % 5,64 %

Savitaipale 4,23 % 4,38 % 4,34 % 4,31 %

Taipalsaari 3,80 % 3,79 % 3,80 % 3,80 %

Imatra 19,23 % 19,23 %