P U O L U S T U S H A L L I N N O N R A K E N N U S L A I T O K S E N U U T I S L E H T IL O K A K U U 2 0 1 8

Muuriset

Muuriset

Panssariprikaati sai peruskorjatun kasarmin käyttöönsäRiihimäen varuskunnan kasarmi 18

on peruskorjattu ja otettu Panssari-prikaatin käyttöön.

Rakennuksessa on noin 4000 neliö-metriä varusmiesten majoitus- ja kou-lutustiloja sekä toimistotiloja. Korjaus-töiden yhteydessä kasarmin viereen rakennettiin 300 neliömetrin suurui-nen varastorakennus telttojen kuiva-tukseen. Kasarmi 18 on vuonna 1912 venä-läisten tyyppipiirustusten mukaan ra-kennettu punatiilikasarmi. Kasarmin peruskorjaus kesti kaikkiaan 19 kuu-kautta. Korjaustyöt jouduttiin teke-mään kahdessa vaiheessa, jotta toinen pääty rakennuksesta pystyttiin pitä-mään varusmieskäytössä toista päätä korjattaessa.

Rakennus peruskorjattiin kauttaal-taan väliseiniä myöten, ainoastaan vanha välipohja jätettiin paikoilleen. Museoviraston toiveiden mukaan rakennus palautettiin 1950-luvulla tehdyn peruskorjauksen mukaiseksi eikä ruvettu muuttamaan rakennuksenilmettä alkuperäiseen vuoden 1912 koristeellisen asuun. Korjaustyöt suunnitteli Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, ja pää-suunnittelijana oli arkkitehti Tuomo Repo. Pääurakoitsija oli Lapin Teolli-suusrakennus Oy. Riihimäen varuskunta eli viralli-selta nimeltään Hattula-Riihimäenvaruskunta on nykyisin osa Panssari-prikaatia. Panssariprikaati on Parolan-nummella ja Riihimäellä toimiva jouk-

Kuva

: Tuo

mo

Repo

ko-osasto. Riihimäki otettiin osaksi Parolannummen varuskuntaa 2015 puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Riihimäen varuskunta on yksi Suomen vanhimmista edelleen käy-tössä olevista punatiilivaruskunnista. Samanlaisia Venäjän vallan aikana tyyp-pipiirustusten mukaan rakennettujavaruskuntia nousi Riihimäen lisäksi muun muassa Dragsvikiin ja Helsingin Santahaminaan sekä Pietarin radan varteen Lahden Hennalaan, Riihi-mäelle, Kouvolaan ja Korialle. Varus-kuntakäytössä ovat Riihimäen lisäksi enää Santahamina ja Dragsvik.

LISÄTIETOJA:

projektipäällikkö, arkkitehti Jouni Multimäki

Muuriset

Säkylän varuskunnassa on valmis-tunut kasarmi 2:n peruskorjaus. Rakennus luovutettiin kesäkuussa

2018 Porin prikaatille varusmiesten majoitus- ja koulutuskäyttöön. Vuonna 1964 valmistunut kasarmi-rakennus kävi läpi perusteellisen kor-jauksen rakenteiden ja talotekniikan osalta. Lisäksi piha-alueelle rakennet-tiin uusi varasto- ja teltankuivatus-rakennus. Kasarmin takapiha raken-netaan raskasta liikennettä varten ja

Säkylän varuskunnassa peruskorjattu kasarmi 2 jälleen käytössä

etupiha jää kevyen liikenteen käyttöön. Pääurakoitsijana oli Rakennustyöt VilleKauppi Oy. Säkylässä on neljä 1960-luvulla ra-kennettua kasarmia, jotka kaikki perus-korjataan. Kasarmi 1:n peruskorjaus valmistui joulukuussa 2016, kasarmi 3:n peruskorjauksen on tarkoitus val-mistua joulukuussa 2019, ja kasarmi 4:n peruskorjaus on hankesuunnitte-luvaiheessa. Kasarmien tilat, rakenteellinen kunto,

Kuva

t: T

urkk

a Eh

ram

aa

talotekniikka ja energiatehokkuus ei-vät ole enää vastanneet nykyaikaisten majoitusrakennusten vaatimuksia. Pe-ruskorjausten yhteydessä kasarmeihin rakennetaan lisää majoitustupia, kou-luttajien työ- ja sosiaalitiloja, varasto-tiloja sekä sisäänkäynteihin saappai-den ja pakkien pesupaikat.

LISÄTIETOJA:

projektipäällikkö, rakennusinsinööri

Merja Artinsalo

Peruskorjattu kasarmi 2 luovutettiin kesäkuussa Porin prikaatin käyttöön.

Korjaustöiden yhteydessä kasarmin eteen rakennettiin varastorakennus mm. telttojen kuivatusta varten.

Muuriset

Siilinjärven-Kuopion varuskunta-alueen lämmön toimittajaksi valit-tiin kesäkuussa tarjouskilpailun

perusteella Savon Voima Oy. Yhtiöaloittaa kaukolämpöverkon rakenta-misen lokakuussa 2018 ja liittää varus-kunnan rakennukset kaukolämmitykseenkeväällä 2019. Kaikki lämmön käyttö-paikat varustetaan etäluettavilla lämpö-määrämittareilla ja liitetään Rakennus-laitoksen GM-HUTO-energiaseurantaan.Samaan kaukolämpöverkkoon liitetäänmyös puolustusvoimien erilliskohteita. Varuskunnassa toimii Karjalan lennosto,jossa työskentelee noin 500 henkilöä ja palvelee noin 250 varusmiestä. Kaukolämmön myötä varuskunnan lämmityskustannukset alenevat merkit-tävästi. Kaukolämpö korvaa vuosittain 7  000 MWh turpeella ja 1  500 MWhöljyllä tuotettua lämpöä. Hiilidioksidi-päästöjen alenema on huomattava, noin 3 400 tonnia vuodessa, mikä on reilut 6 %

Siilinjärven-Kuopion (Rissalan) varuskunta siirtyy kaukolämpöön

puolustusvoimien kiinteistölämmön kokonaispäästöistä. Jakeluhäiriötilanteita varten nykyiseenvaruskunta-alueen lämpökeskukseen asennetaan öljykäyttöinen lämmitys-kattila. Varautuminen on huomioitu myös erilliskohteissa, joiden lämmitys on varmistettu paikallisilla yksiköillä.Yksi erillinen lämmönkäyttöpaikka varustetaan pellettilämmityksellä.

Helppo ja toimintavarma

− Savon Voiman lämmitysratkaisussakorostuu meille asiakkaana helppous ja toimitusvarmuus. Energiatehokas jaympäristöystävällinen kaukolämpö turvaa lämmön saannin varuskunta-alueelle pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Rakennuslaitoksen johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen. − Kaukolämmön kilpailukyky ei pe-rustu pelkästään toimitusvarmuuteen,vaan se tukee myös kiertotaloutta

Nykyiseen lämpökeskukseen asennetaan öljykäyttöinen kattila varmistamaan lämpöhuolto häiriötilanteissa.

monella tapaa: polttoaineena käytäm-me metsäteollisuuden lähellä syntyviäsivuvirtoja, tuhkat palautamme takaisinmetsään lannoitteeksi ja oman toimin-nan hukkalämmöt sekä jatkossa myös asiakkaiden hukkalämmöt otamme tal-teen kaukolämpöverkkoon, kertoo Sa-von Voiman kaukolämmöstä vastaavaliiketoimintajohtaja Maija Henell. Vuonna 1947 perustettu Savon Voimaon tuottanut kaukolämpöä vuodesta1975 lähtien. Yhtiöllä on noin 20 eril-listuotannon lämpökeskusta Pohjois-Savon alueella. Yhtiön omistajina on 20 kuntaa Pohjois-Savosta. Konserni-palvelut on keskitetty Rissalan alueelle.

LISÄTIETOJA:

johtava energia-asiantuntija

Kari Huttunen

Kuva

: Kar

i Hut

tune

n

Kuva

t: Sa

von

Voim

a O

y

Lämpö varuskuntaan johdetaan jatkossa kolmisen kilometrin päästä Savon Voiman Vuorela-Toivalan biolämpökeskuksesta.

Muuriset

Rakennuslaitoksessa on käynnis-tetty laitoksen digitaalista suo-rituskykyä edistävä RAKDIGI-

hanke vuosille 2018−2020. Hankkeellatuetaan myös TUVE-palvelujen käyt-töönottoa. Parhaillaan on käynnissä hankkeen tavoitetilan määrittely laatu-johtajan johdolla.

RAKDIGI-hankkeella lisää digitaalista suorityskykyä

Rakennuslaitos siirtyy hallinnon turvallisuusverkko TUVEn pal-veluiden käyttäjäksi vuoden 2019

loppuun mennessä. Valtion tieto- ja viestintätekniikka-keskus Valtorin TUVE-yksikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitok-sen yhteinen projekti käynnistyi viral-lisesti 19.9.2018 Santahaminassa. Hanketta valmistelevia töitä on tehty jo pitkään. Rakennuslaitoksessaprojektia vetää ICT-asiantuntija Markku Oksman ja Valtorissa hank-keesta vastaa kehityspäällikkö RiittaHiltunen. TUVE-projekti on osa Ra-kennuslaitoksen RAKDIGI-digitali-saatiohanketta. Varsinainen käyttöön-ottoprojekti käynnistyy maaliskuussa2019.

Hyvällä suunnittelulla paras tulos

Santahaminan tapaamisessa olivat läsnä kaikki hankkeeseen osallistuvat

Rakennuslaitoksen TUVE-projekti käynnistyi

tahot. Projektin aikatauluttaminenja eri osioiden määrittely ovat onnistu-misen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Projektipäällikkö Harri SuopajärviValtorista totesikin, että Rakennus-laitoksen pitkän ajan tavoitteiden kuuleminen oli arvokasta, koska nyt tehdään ratkaisuja, jotka tukevat tavoit-teiden saavuttamista tulevaisuudessa. TUVE-projektin ohjausryhmä ko-koontuu kerran kuukaudessa ja pro-jektiryhmän työ etenee koordinoi-dusti työpajatyöskentelynä. Ennen ensimmäistä työpajaa laaditaan pro-jektin viestintäsuunnitelma, jonka avulla varmistetaan tiedonkulku sekä projektin sisällä että erityisesti Rakennuslaitoksen henkilökunnalle.

LISÄTIETOJA:

hallintojohtaja Ritva Peura

Rakennuslaitoksen tietojenkäsittely-ympäristölle asetettavat turvallisuus-vaatimukset ovat vähintään suojaus-tason ST III mukaiset kaikissa oloissa. Suojaustasojen (ST I, II, III, IV) avulla ohjataan viranomaisten luokiteltujen asiakirjojen käsittelyä.

Riitta Hiltunen

Kiinteistönhoitaja Jani Mäki esittelee GM HUTO-asiakastukiportaalia projektiryhmälle Raken-nuslaitoksen Santahaminan toimipisteessä.

Markku Oksman

TUVE-projektin aloituskokous pidettiin Santahaminassa 19.9.

Kuva

t: M

arik

a Va

lve

Muuriset

Rakennuslaitoksessa henkilös-tön asiantuntijuus ja erityisesti puolustushallinnon tilahallin-

nan tarpeisiin perustuva erikoisosaa-minen ovat toiminnan ydinasioita. Rakennuslaitoksen organisaatio-uudistuksella on haluttu varmistaa oikeanlaisen osaamisen riittäminen eri tehtävissä nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstörakenteen suunnitelmal-lista kehittämistä on lähdetty toteut-tamaan koulutusorganisaatio AmiedunOsaamisLuotsi-palvelun avulla. Käy-tännössä tämä tarkoittaa ennakoivaahenkilöstösuunnittelua siten, että en-sin kartoitetaan toiminnan kriittisetmenestystekijät ja eri tehtävien tär-keimmät osaamistarpeet. Sen jälkeentarkastellaan henkilöstörakennetta:pitääkö henkilöstön osaamista muut-taa, tarvitaanko uusia ihmisiä ja millaista osaamista halutaan rekry-toida. Tavoitteena on koko organisaationosaamiseen liittyvien toimintatapojenyhtenäistäminen, koulutuksen koh-distaminen entistä paremmin palvelu-tuotannon kannalta oikeisiin asi-oihin ja tehtäviin sekä rekrytointi-prosessin helpottuminen. OsaamisLuotsin avulla Rakennus-laitokselle on luotu työkalu myös kehityskeskusteluun ja rekrytointeihin.

OsaamisLuotsi ennakoivaan suunnitteluun

Esimerkkejä OsaamisLuotsin käytöstä

Rakennuslaitoksessa OsaamisLuotsiahyödynnettiin ensimmäisen kerranvuonna 2014, kun määriteltiin tuol-loin perustettavana olevan Asiakas-tukikeskuksen henkilöstön osaamis-tarve ja tehtävänkuvaukset. Prosessinavulla suunniteltiin työntekijöiden perehdytyskoulutus ja rekrytointi. Keväällä 2017 määriteltiin Rova-niemen palveluyksikössä Osaamis-Luotsin avulla kiinteistöpalvelut-toimialan osaamistarpeet, ja tulosten pohjalta on tehty henkilöstösuunnit-telua. Turun palveluyksikössä on tar-koitus tehdä ensi vuoden alussa vas-taavanlainen osaamistarvekartoitus,jossa selvitetään myös Merivoimien vaatimukset Rakennuslaitoksen osaa-misen osalta. OsaamisLuotsia aiotaan hyödyn-tää jatkossa koko Rakennuslaitoksen henkilöstösuunnittelussa, tehtävä-kuvien määrittämisessä, koulutus-suunnittelussa ja rekrytoinnissa.

LISÄTIETOJA:

Ylläpidon toimialajohtaja

Ari-Pekka Laxén

Parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle

TILAHALLINNANERIKOIS-

OSAAMINEN

HENKILÖSTÖ-RAKENTEEN ENNAKOINTI

Rakennuslaitokseen lähetettävienasiakirjojen kirjaamotoiminta keskitetään vuoden 2019 alusta

lukien Keskusyksikköön Haminaan. Kirjaamon sähköpostiosoite on kirjaamo@phrakl.fi ja postiosoite Puolustushallinnon rakennuslaitos, Kirjaamo, PL 1, 49401 Hamina. Kirjaamotoiminnan keskittämi-sen myötä koko laitokselle luodaan yhtenäiset toimintatavat asiakirjojen käsittelylle. Toiminnan muutos on osa Rakennuslaitoksen organisaatio-uudistusta ja yksi RAKDIGI-hank-keen projekteista. Tällä hetkellä asia-kirjojen kirjaamista tehdään kaikissa Rakennuslaitoksen palveluyksiköissä.

Kirjaamotoiminta keskitetään Rakennuslaitoksen keskusyksikköön

Hallinnon turvallisuusverkkohankeHallinnon turvallisuusverkkohankkeessa (TUVE) on suunniteltu ja toteutettu val-tion ylimmälle johdolle ja turvallisuus-viranomaisille oma korkean varautumi-sen tietoverkko ja yhteisiä palveluja.

Verkon perustana on Puolustusvoimien korkeasti suojattu tieto- ja viestintäverkko,jota on TUVE-hankkeessa laajennettu ja modernisoitu ja joka saatetaan mui-denkin turvallisuusviranomaisten käyt-töön.

Viranomaisten turvallisuusverkko paran-taa viranomaisyhteistyön toimintavar-muutta, nopeutta ja turvallisuutta sekä tilannekuvan muodostamista yhteiskun-nan normaalitilanteessa ja poikkeus-oloissa.

Muuriset

NBDE-vuosikokous ensimmäistä kertaa Baltiassa

miset vuorotellen eri maissa. Verkko-kokousten hyödyntäminen sekä yh-teinen verkkoportaali ONLYOFFICE tehostaa työryhmien välistä yhteistyötä.

LISÄTIETOJA:

NBDE Suomen projektipäällikkö

Tiina Ryynänen

Puolustuskiinteistöjen asiantuntijoita koolla Tallinnassa.

Kuva

: Ard

i Hal

lism

aaKuva: Tiina Ryynänen

Kansainvälinen Nordic-Baltic DefenceEstates (NBDE) -vuosikokous jär-jestettiin 11.–12.9.2018 Tallinnassa.

Alkujaan pohjoismaiselle yhteistyö-foorumille tämä oli jo järjestyksessään 46. vuosikokous, mutta nyt kokoon-nuttiin ensimmäistä kertaa Baltiassa. Vuosikokoukseen osallistui puolustus-kiinteistöjen asiantuntijoita Ruotsista,Norjasta, Tanskasta, Suomesta, Virosta,Latviasta ja Liettuasta. Kuluneen toimintavuoden aikana Rakennuslaitos on osallistunut NBDE-yhteistyöfoorumin seuraavien aihe-alueiden työryhmiin: energia, ympä-ristö, hankinnat, benchmarking, vies-tintä ja paikkatietojärjestelmät (GIS). Vuosikokouksessa kuultiin orga-nisaatioiden kuulumiset. Toiminta-ympäristön muutokset, puolustus-budjettien nousu, rakennushankkeet ja strategiset hankinnat olivat monen maan status report -esityksessä esiin nousevia aiheita. Lisäksi norjalaisiltakuultiin puheenvuoro hankinta-organisaation keskittämisestä, Ruotsiesitteli energiatehokkuushankkeita ja Tanska asiakastukikeskuksen käyttöön-ottoa. Isäntämaa Viro käsitteli puheen-vuorossaan yhteistyötä Viroon sijoitet-tujen Nato-joukkojen kanssa. Liettuaja Latvia toivat esille ajankohtaisia ra-kennushankkeita. Liettuan esitykses-sä keskityttiin julkisen ja yksityisen

sektorin väliseen yhteistyöhön hank-keissa, ja Latvia esitteli prosessin-hallintaa. Vuosikokouksessa päätettiin, ettäkaikki nykyiset työryhmät jatkavat tulevan toimintavuoden aikana. Lisäksijohtajien kokouksessa ehdotettiin kol-mea erillistä työpajaa, jotka kaikki hyväksyttiin. Työpajojen aiheina ovat asiakastukikeskukset, laatujärjestelmätja prosessit sekä organisaatioiden vas-tuurajapintoja käsittelevä ManagementDays. Vuosikokouksen toisena päivänä vierailtiin Viron merivoimien tuki-kohdassa Tallinnan edustalla. Ennen tukikohtakierrosta kuultiin Kaspar Korjusin alustus digitalisaation maailmasta ja mahdollisuuksista.Korjus on Viron e-kansalaisuus-hankkeen projektipäällikkö ja ko-kenut digitalisaation moniosaaja. Seuraava vuosikokous järjes-tetään Riiassa 11.–12.9.2019. NBDE-yhteistyön tavoitteenaon keskinäinen tiedonvaihto,benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen vertais-organisaatioilta oppimalla. Vuosi-kokouksen jälkeen työryhmille an-netaan uudet tehtävät ja tavoitteet tulevalle toimintavuodelle. Ryhmientyöskentelymuotoja ovat verkkoko-koukset, työpajat ja yhteiset tapaa-

Muuriset

Puolustusvoimien 100-vuotis-juhlallisuuksien näyttävimpiä ta-pahtumia oli heinä-elokuun

vaihteessa järjestetty Hamina Tattoo. Rakennuslaitoksen keskusyksikön koti-kaupunki hengitti viikon verran musiikin tahtiin. Kaupunkifestivaali tarjosi yli sata tapahtumaa aamun kahvikonserteista lastenkonsertteihin ja myöhään yöhön jatkuneeseen Tattoo Klubiin.

Mahtipontista musiikkia ja taidokkaita marssiesityksiä

Viikon kohokohta oli perinteinenMarssishow Hamina Bastionissa. Esiin-tymässä olivat Suomen sotilassoitto-kuntien lisäksi sotilassoittokunnatAlankomaista, Venäjältä, Yhdysvalloista,Saksasta, Iso-Britanniasta, Etelä-Koreastaja Norjasta. Rakennuslaitos oli kutsunut sidos-ryhmiään katsomaan Marssishow’ta, ja ennen esitystä kokoonnuttiin Keskus-yksikön tiloihin.

Kuva

: PV/

Nik

o Le

hton

en

Risto Kosonen on nimitetty Puolustus-hallinnon rakennuslaitoksen valmius-johtajaksi 1.8.2018 alkaen. Hän vastaaRakennuslaitoksen valmiudesta, riskien-hallinnasta ja turvallisuudesta apu-naan valmiuspäälliköt, turvallisuus-ja tietoturvapäällikkö ja palvelu-yksiköiden turvallisuusasiantuntijat. Kososen toimipaikka on Rakennus-laitoksen keskusyksikkö Haminassa. Risto Kosonen on työskennellytPuolustusvoimissa yhteensä 30 vuottapääasiassa huollon ja logistiikanjohtotehtävissä muun muassa KarjalanPrikaatissa huoltopäällikkönä ja huol-topataljoonan komentajana, Huolto-koulun johtajana, Itä-Suomen huolto-rykmentin komentajana, Huollon tarkastajana ja Maavoimien huolto-päällikkönä. − Rakennuslaitoksen toiminta japuolustushallinnon kiinteistöala ovattulleet minulle hyvin tutuiksi palvelus-urani aikana. Uudessa tehtävässäni haluan olla auttamassa Rakennuslai-tosta sen ydintehtävissä eli maanpuo-lustukselle tärkeiden kiinteistöjenylläpidossa, rakennuttamisessa ja ympäristöasioiden sekä asiak kuudenhoidossa. Valmiutta ja turvallisuuttaei korosteta tänä päivänä yhtään liikaa. − Olen iloinen Rakennuslaitoksenhenkilöstön erityisen positiivisestaasenteesta maanpuolustukseen ja yli-päätään työntekoon. Toisaalta minuahuolettaa liiallinen palveluiden ulkois-taminen usein vaihtuville kaupalli-sille toimijoille. Risto Kososen perheeseen kuu-luvat puoliso ja kaksi aikuista lasta. Harrastuksina hänellä ovat kalastus, veneily, retkipyöräily sekä akvarelli-maalaus ja filatelia.

NimitysKu

vat:

Kirs

ti H

elin

Kuva: Marika Valve

Norjan kuninkaan kaartin soittokunta on maailmankuulu kuviomarssin taitoryhmä.

Muuriset maaliskuu 2018 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uutislehti. Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, Isoympyräkatu 10, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi. Päätoimittaja Pekka Salojärvi. Toimitus Princeps Oy, Kirsti Helin, puh. 0400 447 382. Taitto Princeps Oy, Sanna Purho. Paino Grano Oy. ISSN 1797-7797 (painettu) ISSN 2323-8437 (verkkojulkaisu). Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet info@princeps.fi. Tilaajarekisteri: Tilaajarekisteriä ylläpitää lehden tuotannosta vastaava Viestintätoimisto Princeps Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta.

Muuriset

Parhaat palveluratkaisut• Energiapalvelut• Kiinteistöpalvelut• Rakennuttamispalvelut• Siivouspalvelut• Tekniset palvelut• Tilaturvallisuuspalvelut• Ympäristöpalvelut

KeskusyksikköIsoympyräkatu 10, PL 149401 HaminaLaitoksen johtaja Pekka Salojärvi

PalveluyksikötKouvolaKouvolankatu 13 45100 KouvolaJohtaja Jussi Hautamäki HelsinkiSantahaminantie 1800860 HelsinkiJohtaja Aki Toivonen

TurkuHeikkilän kasarmi, PL 2020811 TurkuJohtaja Reima Johansson

SäkyläHuovintie 24 B27910 SäkyläJohtaja Jouni Aro

HämeenlinnaVankanlähde 7, PL 30713131 HämeenlinnaJohtaja Heikki Ilmonen

TampereLapintie 4, PL 25333101 TampereJohtaja Jani Haataja

Puolustushallinnon rakennuslaitos

Puhelinvaihde 0299 8300Kotisivut www.phrakl.fiSähköpostiosoitteemme ovat muotoaetunimi.sukunimi@phrakl.fiKirjaamo: kirjaamo@phrakl.fi

JyväskyläRykmentintie 741160 TikkakoskiVs. johtaja Harri Raitio

KajaaniPL 63087101 KajaaniJohtaja Petri Oksanen

SodankyläPL 599601 SodankyläJohtaja Jyrki Siirtola

Turku

Kouvola

Jyväskylä

Helsinki

SäkyläHämeenlinna

Tampere

Kajaani

Sodankylä

Hamina

Rakennuslaitoksen palveluyksiköt

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö

Asiakastukikeskus

Puhelin: 0299 83 1900asiakastuki@phrakl.fi

AsiakastukikeskusJyväskylä