pyhtään tuulivoimayleiskaavat, struka...2 (49) 28.6.2013 fcg finnish consulting group oy osmontie...

PYHTÄÄN KUNTA

Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Struka

Kaavaselostus, luonnos

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.6.2013 P184-P18488

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A


1 (49)

28.6.2013

FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

Y-tunnus 1940671-3

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 Johdanto ......................................................................................................................... 5

2 Suunnittelualueen sijainti .................................................................................................. 6

3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet ................................................................................. 7

4 Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat ............................................................... 7

4.1 Yleiskuvaus ............................................................................................................. 7

4.2 Asutus .................................................................................................................... 8

4.3 Palvelut .................................................................................................................. 8

4.4 Maanomistus ........................................................................................................... 8

4.5 Tekninen verkosto ................................................................................................... 9

4.6 Liikenne ................................................................................................................. 9

4.7 Luonnonympäristö ................................................................................................. 10

4.7.1 Yleistä ....................................................................................................... 10

4.7.2 Kallio- ja maaperä ....................................................................................... 11

4.7.3 Pohja- ja pintavedet .................................................................................... 11

4.7.4 Kasvillisuus ................................................................................................ 11

4.7.5 Eläimistö .................................................................................................... 12

4.7.6 Pesimälinnusto ........................................................................................... 12

4.7.7 Muuttolinnusto ............................................................................................ 12

4.7.8 Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit ........ 12

4.7.9 Arvokkaat luontokohteet .............................................................................. 13

4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö ............................................................................... 13

4.8.1 Yleistä ....................................................................................................... 13

4.8.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet .................................................. 14

4.8.3 Maakunnalliset maisema-arvot ..................................................................... 15

4.8.4 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) .......... 15

4.8.5 Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) ................................... 16

4.8.6 Perinnemaisemat ........................................................................................ 16

4.9 Suunnittelutilanne ................................................................................................. 17

4.9.1 Maakuntakaava .......................................................................................... 17

4.9.2 Yleiskaava .................................................................................................. 20

4.9.3 Asemakaava ............................................................................................... 20

4.9.4 Muut suunnitelmat ja päätökset .................................................................... 21

4.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ......................................................... 21


2 (49)

28.6.2013


Y-tunnus 1940671-3

Kotipaikka Helsinki

5 Suunnittelun tavoitteet ................................................................................................... 23

5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle ........................................... 23

5.2 Maakunnalliset tavoitteet ........................................................................................ 23

5.3 Pyhtään kunnan tavoitteet ...................................................................................... 23

6 Tuulivoimapuiston suunnitelma ........................................................................................ 24

6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus ......................................................................................... 24

6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet ................................................................................... 24

7 Yleiskaavan vaikutukset .................................................................................................. 26

7.1 Laaditut selvitykset ................................................................................................ 26

7.2 Yleistä vaikutusten arvioinnista ............................................................................... 26

7.3 Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset ............................................................ 27

7.4 Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset .................. 27

7.5 Meluvaikutukset .................................................................................................... 28

7.6 Valo- ja varjostusvaikutukset .................................................................................. 32

7.7 Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset ....................... 34

7.8 Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ......................................................................... 34

7.9 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset ...................................................................... 34

7.10 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset ....................................... 35

7.10.1 Näkemäalueanalyysi .................................................................................... 36

7.10.2 Valokuvasovitteet ....................................................................................... 38

7.10.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ............................................. 40

7.11 Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset ............................................................. 41

7.12 Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset .......................................................... 41

7.13 Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset ......................................................................... 41

8 Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen ...................................... 42

8.1 Aloitusvaihe .......................................................................................................... 42

8.2 Kaavaluonnos ........................................................................................................ 42

8.3 Kaavaehdotus ....................................................................................................... 42

9 Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset ................................................................ 44

9.1 Kaavan keskeinen sisältö ........................................................................................ 44

9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ......................................................... 44

9.3 Osa-aluemerkinnät ................................................................................................ 44

9.4 Kohde- ja viivamerkinnät ........................................................................................ 45

9.5 Yleiset määräykset ................................................................................................. 45


3 (49)

28.6.2013


Y-tunnus 1940671-3

Kotipaikka Helsinki

10 Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin ......................................................................................................... 46

10.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ..................................................... 46

10.2 Suhde maakuntakaavaan........................................................................................ 47

10.3 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ..................................................................... 47

10.3.1 Yleiskaavan sisältövaatimukset ..................................................................... 48

10.3.2 Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset ........ 48

11 Yleiskaavan toteuttaminen .............................................................................................. 48

Liitteet:

• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma • Melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013. • Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013. • Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013.

Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto:

• Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys 2012. Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, 10.12.2012.

• Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys 2012. Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko 30.11.2012.

• Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko 30.11.2012.

• Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi 2012. Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen 11.11.2012.

Lähteet ja muut tausta-aineisto:

Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus.

Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus 23.1.2012.

Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020. A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu 2012.

Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto.

Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt 2006-2030.

Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen.

Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi.

Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi.


4 (49)

28.6.2013


Y-tunnus 1940671-3

Kotipaikka Helsinki

Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu 12.11.2012.

Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. <http://www.pyhtaa.fi/> Haettu 8.11.2012. Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote 16.9.2010 Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista.

VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot. <http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/>(Haettu 7.8.2012) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti 28.11.2011. Versio 1.0

Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012.

Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/2006.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (49) 28.6.2013

20130628_Strukan_oyk_luonnos_selostus.docx

1 Johdanto

Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan 28.11.2011 (§ 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. Strukan tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimapuistojen kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen 2012.

Strukan tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §).

Strukan tuulivoimayleiskaavan alue on Tornator Oyj:n omistuksessa. Tornator Oyj ja Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy suunnittelee alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu kuudesta tuulivoimasta.

Strukan tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Lauri Solin (DI, YKS-402) ja Emmi Sihvonen (DI, YKS-491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra.



2 Suunnittelualueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnassa, rajautuen pohjoisessa valtatie 7:ään ja idässä Purolaan johtavaan Kirkkotiehen. Alue sijoittuu Purolan ja Strukan kylien väliselle rakentamattomalle alueelle noin kilometrin etäisyydelle Strukasta lännessä ja noin puolentoista kilometrin päähän Purolasta kaakossa. Etäisyys suunnittelualueelta Pyhtään kirkonkylään luoteessa on noin puolitoista kilometriä.

Kuva 1. Strutkan tuulivoimayleiskaavan sijainti on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella.

Suunnittelualue sijoittuu osittain Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.6.2012 ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana.



3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet

• Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus 28.11.2011 (§ 287)

• Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: 21.8.2012 • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: 22.8.-10.9.2012 • Yleisötilaisuus: 4.9.2012 • Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: 12.9.2012 • Työneuvottelu viranomaisten kanssa: 19.2.2013 • Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2012 • Yleiskaavaluonnos nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 • Yleiskaavaehdotus Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2013 • Yleiskaavaehdotus nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 • Yleiskaavan hyväksyminen: XX.XX.2013

4 Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat

4.1 Yleiskuvaus

Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, josta noin puolet on ojitettua suota ja puolet erilaisia kankaita. Alueen kaakkoisosassa on ampumarata. Destia Oy:llä on vuoteen 2021 asti voimassa oleva lupa maa-aineksen ottoon suunnittelualueen keskellä.

Kymijoki kulkee suunnittelualueen länsi-lounais-puolella lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä. Pitkänomainen Strukan suunnittelualue on lähimmillään hieman alle kilometrin etäisyydellä merenrannasta (Kyrkoby Korsnäsbottnen).

Kuva 2. Ilmakuva Strukan suunnittelualueesta.



4.2 Asutus

Kaava-alueella ei sijaitse vakituista asutusta tai loma-asutusta (Maanmittauslaitos 2012). Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen luoteispuolelle Pyhtään kirkonkylään noin kilometrin etäisyydelle sekä alueen kaakkoispuolelle Purolaan noin puolentoista kilometrin päähän suunnittelualueesta. Pirstaleisempaa asutus on Strukassa ja Ulkokylässä sekä Pyhtään kirkonkylästä Strukaan johtavien Isonlaajantien ja Strukantien varsilla vaihdellen hieman alle kilometrin ja puolentoista kilometrin etäisyydellä.

Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt rannikolle Purolanlahden rannoille kaakossa noin kilometrin etäisyydelle Strukan tuulipuistoalueesta. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Strukassa alueen länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä ja Krämersbackenissa idässä yli kilometrin etäisyydellä.

Kuva 3. Asutus ja loma-asutus Strukan suunnittelualueen lähiympäristössä.

4.3 Palvelut

Strukan kaava-aluetta lähinnä olevat palvelut sijaitsevat Pyhtään kirkonkylässä, jossa on mm. kirjasto, Suur-Ahvenkosken koulu (esiopetus, 1-6 luokka) ja Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko. Purolassa sijaitsee Pyhtään ainoa ruotsinkielinen alakoulu Pyttis svenska skola. (Pyhtään kunta 2012.)

4.4 Maanomistus

Alue on Tornator Oyj:n omistuksessa.



4.5 Tekninen verkosto

Alueen kaakkoisosissa kulkee jakelujännitevoimalinja pohjois-eteläsuuntaisesti ja alueen pohjoisosissa Pyhtää-Kotka päävesijohto ja siirtoviemäri itä-länsisuuntaisesti.

4.6 Liikenne

Alueen liikenneverkon rungon muodostaa rannikon suuntaisesti, kaava-alueen pohjoispuolella kulkeva valtatie 7. Moottoritien rakentamisen myötä nykyinen Vt 7 jää paikallista liikennettä välittäväksi rinnakkaistieksi.

Strukantie kulkee suunnittelualueen länsipuolella pohjois-eteläsuuntaisesti alle kilometrin etäisyydellä. Kirkkotie (14535) kulkee alueen itärajaa pitkin myös pohjois-eteläsuuntaisesti. Suunnittelualueelle tullaan lännestä helpoiten alueen pohjoispuolelta kulkevan valtatie 7:n ja Strukantien kautta, josta alueelle on metsätieyhteys. Itäpuolelta suunnittelualue on parhaiten saavutettavissa valtatie 7:n ja Kirkkotien kautta, josta alueen kaakkoispuolelta on metsätieyhteys.

Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin 7600-7700 ajoneuvoa. Hankealueen itäpuoleisella Kirkkotiellä vastaava luku oli 350 ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2011a.)

Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin 1000 ajoneuvoa. Hankealueen itä puolella kulkevalla Purolantiellä vastaava luku oli ainoastaan 11 ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2011b.)

Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011.

Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö

on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a)



Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne

(ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto

2011b).

4.7 Luonnonympäristö

4.7.1 Yleistä

Strukan koko kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu vuonna 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vuoden 2013 kuluessa.

Muita käytettyjä lähteitä ovat:

• ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) • Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) • Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) • Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin

tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) • Useita alueellisia lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen

havaintoaineistoja, joita on käytetty lähtötietoina kaava-alueen luonto- ja lepakkokartoituksissa sekä syysmuuttoseurannassa.



Strukan suunnittelualueesta noin puolet on ojitettua suota ja puolet erilaisia kangasmetsiä. Alueella on uudistusikäisiä mäntyvaltaisia metsiä, mutta niistä ainakin osa on päätehakattu kesällä 2012. Alueelle sijoittuu joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliaita elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012).

4.7.2 Kallio- ja maaperä

Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin 1600–1000 miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja syväkivilajeja. Eteläisimmät osat suunnittelualueesta ovat kallioperältään tasarakenteista rapakivigraniittia, mutta alueen eteläisimmät osat ovat hyvin kehittynyttä viborgiittia (GTK 2011).

Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa moreenimaata sekä Hevossuon alueella turvetta. Paikoin esiintyy hyvin pienialaisia kalliopaljastumia (GTK 2011).

Destia Oy:llä on vuoteen 2021 asti voimassa oleva lupa maa-aineksen ottoon suunnittelualueen keskellä. Kaava-alueen kaakkoispuolella on lisäksi melko laaja soranottoalue.

4.7.3 Pohja- ja pintavedet

Suunnittelualueelle sijoittuvat osittain Korkiaharjun (0562402 A ja 0562402 B) I-luokan vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (OIVA 2013).

Korkiaharjun pohjavesialue on osa pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjua. Kerrospaksuudet ovat ollet alunperin suuret. Maa-aineksenotto on hävittänyt pohjoisosassa harjun lähes täysin ja pohjaveden pinta on paikoin esillä. Pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on vedenottamolle päin, muodostuman eteläisimmässä osassa mereen (OIVA 2013).

Taulukko 1. Suunnittelualueelle osittain sijoittuvien pohjavesialueiden tunnuslukuja (OIVA 2013).

Pohjavesi-alueen nimi Tunnus Pinta-ala

Muodostumisalueen pinta-ala Antoisuus

Korkiaharju

0562402 A

2,03 km2

1,17 km2 390 m3/d

Korkiaharju 0562402 B 0,93 km2 0,59 km2 780 m3/d

Suunnittelualue sijoittuu pääosin Kymijoen (14) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Kymijoen suuhaarojen alueelle (14.111). Kaakkoisimmat osat alueesta sijoittuvat Suomenlahden rannikkoalueelle (81) ja siinä tarkemmin Svartbäckenin valuma-alueelle (81.022) sekä välialueelle (81V023). Alueella sijaitsee joitain metsä- ja suo-ojia mutta merkittäviä pintavesimuodostumia ei suunnittelualueella ole. Alueelta ei ole tiedossa lähteitä tai vesilain (VesiL 11§) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012).

4.7.4 Kasvillisuus

Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan. Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. (OIVA 2013)

Alueen kasvillisuus on metsätalouden muokkaamaa, mäntyvaltaista kangasmetsää sekä ojitettua turvekangasta. Metsäkuvioiden ikä vaihtelee uudistuskypsistä mäntykankaista nuoriin taimikoihin. Paikoin on tehty myös uusia avohakkuita. Alueella on joitain hyvin



pienialaisia kalliopaljastumia, joilla esiintyvä kasvillisuus on tavanomaista. Kasvillisuus on pääpiirteissään melko vaatimatonta eikä alueella esiinny unahalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä tai kasvilajeja (Parkko 2012).

4.7.5 Eläimistö

Suunnittelualueen eläimistön voidaan olettaa edustavan melko tavanomaista talousmetsien eläinlajistoa (Parkko 2012). Alueella on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä ja alueella esiintyy ainakin viiksisiippaa (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) sekä pohjanlepakkoa (Metsänen 2012). Alueella ei ole havaittu liito-oravaa tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä tai muiden uhanalaisten eläinlajien esiintymiä (Parkko 2012, SYKE 2012).

4.7.6 Pesimälinnusto

Suunnittelualueen lintulajisto on melko tavanomaista. Yleisimpiä pesimälajeja ovat Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, metsäkirvinen ja pajulintu. Myös laulurastas ja käki ovat yleisiä. Ojitetuilla soilla viihtyvät kanalinnut kuten metso (NT, RT, L-dir) ja pyy (L-dir). Vähälukuisina esiintyvät mm. harmaasieppo, tali- hömö-, täyhtö- ja sinitiainen sekä vihervarpunen ja viherpeippo. Alueella saattavat pesiä myös iso- ja pikkukäpylintu (Parkko 2012).

Noin 2,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta on tiedossa asuttu kalasääsken (NT, L-dir) pesä. Lisäksi noin viiden kilomtrin säteellä alueesta on tiedossa seitsemän muuta kalasääsken pesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012 b).

4.7.7 Muuttolinnusto

Hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui syksyllä 2012 selvästi E18-tien eteläpuolelle suuntautuen Munapirtin alueella kaakkoon. Suunnittelualue sijoittuu päämuuttoreittin pohjoispuolelle ja alueen kautta muutti vain hyvin vähän hiiri- ja mehiläishaukkoja. Muuton suuntautumisessa voi olla vuosien välistä vaihtelua ja joinain vuosina muuttoväylä voi suuntautua suunnittelualueen ylitse tai ainakin hyvin läheltä sitä (Ilomäki & Parkko 2012).

Havaituista maakotkista (VU, L-dir) valtaosa (yli 70 %) muutti E18-tien pohjoispuolista reittiä länteen. Suunnittelualue sijoittuu muuttoreitin eteläpuolelle ja sen kautta tai läheisyydestä muuttaneiden maakotkien määrä oli hyvin vähäinen (5-10 yksilöä).

Merikotkien (VU, L-dir), sääksien, jalohaukkojen sekä useiden muiden haukkalajien muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012).

Munapirtin kärki muodostaa kurkien (L-dir) muutolle pullonkaula-alueen ja kurkimuutto tiivistyy Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle. Päämuuttoreitti sijoittui syksyllä 2013 melko lähelle suunnittelualueen itäpuolelle, mutta suunnittelualueen ylittäineiden kurkien määrä oli kuitenkin syksyllä hyvin vähäinen (noin 300 yksilöä) (Ilomäki & Parkko 2012).

4.7.8 Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit

Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksi- ja/tai isoviiksisiippa sekä pohjanlepakko (Metsänen 2012). Alueellisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy metso (RT). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueella esiintyvät metso ja sirittäjä (Parkko 2012).



4.7.9 Arvokkaat luontokohteet

Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia alueita. Alle kilometrin etäisyydelle alueen eteläpuolelle sijoittuvat Kymijoen (SCI, FI0401001) sekä Santaniemenselän – Tyyslahden (SPA, FI0416007) Natura-alueet sekä Tyyslahden luonnonsuojelualue (YSA055630).

Luontoselvityksen mukaan alueelle sijoittuu yksi paikallisesti arvokas elinympäristö (Jäkäläkallioalue). Kyseisellä alueella on kuitenkin myös voimassa oleva lupa maa-aineksenottoon.

4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö

4.8.1 Yleistä

Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17.5.2013), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisema-suunnittelija Jan Tvrdý.

Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala ”sulautuu” ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen.

Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993)

Hankealue sijoittuu metsäiselle selänteelle. Maasto on osin kivikkoista. Soita ja soistumia on noin puolet alueen pinta-alasta. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen pohjoisosassa ja kaakkoiskulmassa. Pohjoislaidalla maasto kohoaa korkeimmillaan noin 35 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 10-15 metriä meren pinnan yläpuolella alueen länsiosassa.

Hankealue sijoittuu soiselle metsävyöhykkeelle. Noin puolet alueen pinta-alasta on suota tai soistumia. Alueen keskivaiheilla ja itäosassa metsä on kivikkoista. Alueen kaakkoisosaan sijoittuu maa-aineksen ottoalueita ja ampumarata.

Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva sekä Kymijoen mutkitteleva



Pyhtään haara sitä kehystävine viljelylaaksoineen. Vyöhykkeelle sijoittuu myös muutamia muita peltoalueita. Erityisen viehättävän ja osin hyvinkin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden muodostaa Purolan ympäristö. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat vanhat yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, viehättävät metsäsaarekkeet, joissa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa sekä pienipiirteinen reunavyöhyke. Yleisesti ottaen pitkähköt näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Meren rannalle ja viljelyalueiden yhteyteen sijoittuu viehättäviä tieosuuksia. Tarkastelualueen tärkeimmän maamerkin muodostaa Pyhtään kirkko. Kasvillisuudesta johtuen kirkko ei kuitenkaan näy mistään suunnasta katsottuna erityisen kauas.

4.8.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

Lähimmillään noin 100 metrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä.

Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus.

Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja.

Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella.

Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista:

o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, o Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), o Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan

käsikäyttöinen sulku.

Noin 13 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Noin 30 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015).



4.8.3 Maakunnalliset maisema-arvot

Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kokonaisuudessaan.

Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään vajaa 100 metriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus.

Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu kaava-alueen lounaiskulmaan.

Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 3,5 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie.

5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta

Kullaan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema (KUMA tun. 159), etäisyys lähimmillään vajaat kymmenen kilometriä

Suuri Rantatie – Holmgård (KUMA tun. 173), etäisyys Suuren Rantatien kyseiseen osuuteen lähimmillään noin 11,5 kilometriä (Holmgårdin alue jää huomattavasti etäämmäksi).

Kungshamnin historiallisen satamapaikka (KUMA tun. 160), etäisyys on lähimmillään alle 12 kilometriä.

4.8.4 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)

Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita.

0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet

Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 50 metriä.

Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 2 kilometriä.

Ahvenkosken historiallinen ympäristö on liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 3,5 kilometriä.

5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet

Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 5,5 kilometriä.

Strömforsin ruukkiyhdyskunta on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja



monipuolisine tuotantorakennuksineen. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 6 kilometriä.

Kullaan kartano etäisyys lähimmillään vajaat kymmenen kilometriä.

4.8.5 Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)

Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle.

0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu kaksi kohdetta

Pyhtään kirkkomaisema, etäisyys lähimmillään noin kilometri

Kohde on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Vuoden 1993 aluerajaus on huomattavasti laajempi.

Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema, etäisyys lähimmillään noin 4,5 kilometriä.

Kohde sisältyy Ahvenkosken historialliseen ympäristöön (RKY 2009 –kohde) muodostaen osapuilleen sen Pyhtään puoleisen osan. Kohde on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä.

5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu viisi kohdetta

Kaikki neljä kohdetta (Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka; Strömforsin historiallinen ruukinalue sekä Kullan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema) sekä lisäksi Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema, joka ulottuu myös tähän vyöhykkeeseen, ovat vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 –kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Osa vuoden 1993 kohteista (Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka sekä Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema) on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi. Ne muodostavat osapuilleen Ahvenkosken historiallisen ympäristön (RKY 2009 –kohde). Kaksi muuta vuoden 1993 aluerajauksista on puolestaan ollut laajempia kuin nykyisin valtakunnallisesti merkittäviksi määritellyt kohteet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä.

4.8.6 Perinnemaisemat

Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät.

Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu kolme perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään alle kilometrin päässä hankealueen rajasta. Toiseksi lähin kohde sijoittuu noin kilometrin päähän ja kolmas kohde lähimmillään runsaan kilometrin päähän hankealueen rajasta.



Kuva 6. Maisema- ja kulttuuriarvot.

4.9 Suunnittelutilanne

4.9.1 Maakuntakaava

Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.6.2012 ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana.

Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.

Strukan suunnittelualue sijoittuu osittain energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1).



Suunnittelumääräyksen mukaan tv-alueiden suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. tv-alueilla on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

Strukan suunnittelualueen läntiset osat sijoittuvat maaseutu- ja luonto maakuntakaavassa osoitetulle matkailun ja virkistämisen kehittämisen kohdealueelle (mv, turkoosi viiva). Merkinnällä osoitetaan alueet joihin kohdistuu ylimaakunnallisia matkailun kehittämistarpeita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen.

Alueen pohjoisosiin on merkitty maaseutu- ja luonto ja taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaavoissa Pyhtää-Kotka (2091) päävesijohdon ja siirtoviemärin sijainti itä-länsisuuntaisesti (vj). Alueen pohjoispuolelle on lisäksi osoitettu valta- ja kantateiden merkintä länsi-itäsuuntaisesti (vt/kt). Alueilla on MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

Suunnittelualueen pohjoispuolelle on maakuntakaavoissa osoitettu E18-moottoritien linjaus kaava-alueen pohjoisrajan myötäisesti (mo). Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaisesti maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteutumista. Yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta.

Alueen eteläpuolelle on maakuntakaavoissa osoitettu kaksi Natura 2000 –verkostoon kuuluvaa tai ehdotettua aluetta (FI0416007/Kymijoki ja FI0416007/Santaniemenselkä-Tyyslahti). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätösten mukaiset sekä ohjelman täydennysehdotuksen mukaiset Natura 2000 –ohjelman alueet, joiden suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 §:ssä.

Strukan suunnittelualueen lounaiskulma rajautuu voimassa olevissa maakuntakaavoissa merkittyyn Strukan metsäalueen (177) maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (ma). Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoinnin / Kymenlaakson liitto 1992 mukaisesti. Lisäksi alueen lounais- ja länsipuolelle on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä Kymijoen laakson (149) kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Rakennettu kulttuuriympäristö, Museoviraston julkaisu 16/1993) ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (YM mietintö 66/1992). Molempaa ma-merkintää koskee suunnittelumääräys seuraavanlaisesti: ”Alueen

yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön

ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen

säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön

ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset.”

Suunnittelualueen koillis- ja eteläpuolille on maaseutu- ja luonto maakuntakaavassa merkitty tärkeät pohjavesialueet (pv 1674 ja 1675). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ympäristöhallinnon luokituksen mukaisesti I- tai II-luokan pohjavesialueita. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene.



Kuva 7. Ote Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Maakuntakaavan taustalla ovat taajamat

ja niiden ympäristöt ja maaseutu- ja luonto maakuntakaavat. Strukan suunnittelualue on

osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella.



4.9.2 Yleiskaava

Suunnittelualueen luoteisnurkassa on voimassa Pyhtään kirkonkylän osayleiskaava, joka on hyväksytty Pyhtään kunnanvaltuustossa 14.4.2008. Alue on merkitty osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamerkinnällä osoitetaan alueet, jotka on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, jolla haja-asutusluonteinen rakentaminen on sallittu.

Pyhtään rannikon ja saariston osayleiskaava (2.8.2000 ympäristökeskus), sijaitsee hieman alle kilometrin päässä suunnittelualueen eteläpuolella.

Kuva 8. Ote Pyhtään kirkonkylän osayleiskaavasta (14.4.2008). Strukan kaava-alueen rajaus on

osoitettu kuvassa likimääräisesti sinisellä viivalla (oikea reuna). Strukan suunnittelualue sijoittuu

osittain kirkonkylän osayleiskaava kanssa päällekkäin.

4.9.3 Asemakaava

Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Suunnittelualuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Pyhtään kirkonkylässä.



Kuva 9. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vahvistetut asemakaavat 31.12.2011 (© SYKE,

ELY-keskukset 2012).

4.9.4 Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 4.3.2013 tehnyt päätöksen (Dnro KASELY/3/07.04/2013) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta koskien Tornator Oyj:n tuulivoimahanketta Strukan alueella. Hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

4.10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pyhtään tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet:

Toimiva aluerakenne:

o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu:

o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.



Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan:

o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.

o Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten

laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen

valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat

maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992),

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja

Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet

(Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983).

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto:

o Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

o Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät.

o Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.

o Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

o Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

o Alueidenkäytössä on turvattava sotilasilmailun tarpeet.



5 Suunnittelun tavoitteet

5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle

Pyhtään kunnan tuulivoimakaavoituksen tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin, yhtenäisiin tuulivoima-alueisiin.

5.2 Maakunnalliset tavoitteet

Samanaikaisesti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020. Energiamaakuntakaavassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa 2011-2020 on linjattu tavoitteita tuulivoiman lisäämiseksi.

Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet ja vahvuudet. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020:n visiona on, että vuonna 2020 ” Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat,

kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja

energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Uusiutuvia luonnonvaroja

hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja

liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakunta.”

Strategia on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa 12.12.2011.

5.3 Pyhtään kunnan tavoitteet

Tuulivoimakaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen tavoitteena on määritellä ja osoittaa tuulivoimaan soveltuvat alueet ja mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttaminen sekä yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta alueiden muun maankäytön kanssa.

Srtukan alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Suomen Tuuliatlaksen (2012) tietojen perusteella alueen tuuliolosuhteet on ennakoitu suotuisiksi tuulivoimatuotannolle. Strukan alue on riittävän laaja ja yhtenäinen ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti.

Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttaminen samalla huomioon ottaen luonnonympäristön ominaispiirteet, muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuneet tavoitteet. Ympäristönäkökulmien huomioimisen lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota tuulipuiston toteutuskustannuksiin ja tuotantokykyyn, jotta tuulipuiston toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.



6 Tuulivoimapuiston suunnitelma

6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus

Strukan aluelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa 6 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista.

Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueelta saadut tuulimittaustiedot, alueen luonnonolosuhteet, maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoitusta varten laadittuja selvityksiä sekä muuta olemassa olevaa aineistoa. Suunnittelualueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on myös kiinnitetty huomioita meluvaikutusten minimoimiseen.

Tuulipuiston voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukainen etäisyysvaatimus valtateistä (valtatie 7 ja taajamat ja niiden

ympäristöt sekä maaseutu ja luonto –maakuntakaavoihin merkitty moottori- tai moottoriliikennetie). Liikenneviraston ohjeen mukaan suosituksena on, että tuulivoimalan tulisi sijaita 300 metriä maantiestä (keskiviivasta).

Kuva 10. Strukan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat ja uudet tiet.

6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet

Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Strukan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään noin 140metriä ja roottorin halkaisija enintään noin 130 m.. Todennäköisin vaihtoehto tornikorkeudelle on 141 metriä ja roottorin halkaisijalle 117 metriä. Tällöin lapojen pituus olisi noin 59 metriä ja tuulivoimalan lakikorkeus olisi noin 200 metriä.



Kaavoituksen yhteydessä tehtävissä mallinnuksissa ja selvityksissä on käytetty todennäköisintä voimalaitostyyppiä. Voimalat ovat yksikköteholtaan 2,4-3 MW. Strukan alueella käytettävä tornirakenne on lieriörakenne. Tornit ovat joko betonitorneja, teräsrakenteisia tai niin sanottuja hybriditorneja, jotka ovat alaosastaan betonia ja yläosastaan terästä.

Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset.

Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 4,5–6 metriä jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin 10-15 metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m).

Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Liityntäpiste on uudella Fingrid Oyj:n omistamaan 110 kV voimajohtoon rakennettavalla sähköasemalla.

Kuva 11. Strukan tuulivoimapuiston liittyminen tieverkkoon.



7 Yleiskaavan vaikutukset

7.1 Laaditut selvitykset

Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012), joka kattaa:

• Linnustoselvitykset; pesimälinnusto, mahdolliset ruokailu- ja levähdysalueet • Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset • Selvitys liito-oravan esiintymisestä alueella • Lepakkoselvityksen • Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys • Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012

Lisäksi suunnittelun yhteydessä on laadittu (FCG 2012-2013):

• Ns. ei-analyysi, jossa määritellään alueet, jotka eivät sovellu

tuulivoimarakentamiseen • Tuulipuistojen alustavat layout-suunnitelmat (tuulivoimaloiden alustava

sijainti, tiet sekä sähkönsiirtorakenteet) • Maisemaselvitys • Näkemäalueanalyysi • Havainnekuvia • Melu- ja varjostusmallinnukset

Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä ja muuta aineistoa.

Kymenlaakson energiamaakuntakaavan valmisteluaineisto kattaa mm. seuraavaa aineistoa:

• Tuulivoimaselvitys 2010 ja linnustoarviointi • Tuulivoima-alueet • Kaavaselostus • Ilmasto- ja energiastrategia • Vaikutusten arviointi • Rajausten perustelut - tuulivoima-alueet

Muu aluetta koskevat selvitykset ja aineistot:

• Kymenlaakson liitto 2010. Kymenlaakson maakuntakaava; maaseutu- ja luonto.

• Valtion ympäristöhallinto. OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. • Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut

kulttuuriympäristöt RKY. • Tuuliatlas • Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto)

7.2 Yleistä vaikutusten arvioinnista

Yleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 §) mukaan: ”Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa

laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen



ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset

ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan

arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”

Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 §) mukaiset vaikutukset:

o ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; o maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; o kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; o alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä

liikenteeseen; o kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun

ympäristöön. Strukan tuulivoimayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen vaikutukset maankäyttöön, ihmisiin, luontoon, maisemaan, liikenteeseen, tutkajärjestelmiin sekä melu- ja varjostusvaikutukset. Kaavoituksen vaikutusten arviointi tehdään sanallisesti asiantuntija-arviona ja laaditaan osaksi kaavaselostusta.

7.3 Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset

Tyypillisesti tuulivoimaloiden merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset, linnustovaikutukset sekä tuulivoimalaitosten käyntiääni. Lisäksi tuulivoimalaitosten rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä perustustöihin ja rakenteiden pystyttämiseen liittyviä vaikutuksia. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin.

7.4 Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset

Strukan tuulivoimapuisto sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon osoitetulle alueelle. Strukan tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa aluetta ja sen lähiympäristöä koskevien suunnitelmien ja kaavojen kanssa.

Olemassa oleva asutus sijoittuu suhteellisen etäälle tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista alueen välittömässä läheisyydessä, sillä asuin- ja lomarakennuksia ei voida sijoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Toteutuessaan tuulivoimapuisto vaikuttaa siten myös tulevaisuuden maankäytön suunnitteluun. Strukan tuulivoimapuiston aluetta tai sen välittömässä läheisyydessä olevia alueita ei kuitenkaan ole pitkäntähtäimen maankäyttötavoitteita määrittävässä maakuntakaavassa tai yleiskaavoissa osoitettu asuin- tai lomarakentamiseen.

Strukan tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle. Strukan kaava-alue on rakentamaton ja pääosin metsätalouskäytössä, eikä tuulipuiston toteuttaminen varsinaisia tuulivoimaloita lukuun ottamatta estä metsätaloustoimintaa alueella tulevaisuudessa. Tuulivoimapuiston rakenteita varten puustosta raivattava maa-ala on vähäinen suhteessa koko tuulivoimapuiston pinta-alaan. Tuulivoimapuisto ei estä alueen kaakkoisosassa sijaitsevan ampumaradan käyttöä.

Lähtökohtaisesti tuulivoimapuistoa ei aidata. Tuulivoimapuisto ei estä alueella liikkumista eikä alueen virkistyskäyttöä kuten metsästystä ja ulkoilua. Tuulivoimapuiston rakentaminen kuitenkin muuttaa alueen ympäristön luonnetta. Alueella liikkuvat voivat kokea tuulivoimalat virkistyskäyttöä häiritsevinä. Tuulivoimapuistosta aiheutuvat vaikutukset virkistyskäyttöön ja viihtyisyyteen liittyvät



henkilökohtaiseen hatian kokemiseen ja tuntemukseen. Tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, liike ja varjostus voidaan kokea häiritsevänä. Tuulivoimapuistolla on työllistävä vaikutus erityisesti rakennusaikana. Käytön aikana hanke työllistää lähinnä huoltotöiden ja valvonnan kautta.

7.5 Meluvaikutukset

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle haitallista. Melua koskevat kokemukset ovat subjektiivisia, ja ne riippuvat äänen ominaisuuksien lisäksi mm. altistusajasta ja -paikasta. Melun aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan äänen syntyyn, etenemiseen sekä melutasoon ja melualtistukseen kohdistuvilla vaatimuksilla ja toimenpiteillä. Keskeisin meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalan ja tarkastelupisteen, kuten asutuksen välillä. (Ympäristöministeriö 2012.)

Tuulivoimaloiden ääni syntyy roottorin lapojen sekä voimalan koneiston aiheuttamasta äänestä. Lapojen pyörimisestä aiheutuva ääni on tyypillisesti haittavaikutustensa kannalta merkittävämpi. Äänen voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu riippuvat tuulivoimaloiden lukumäärästä, niiden etäisyyksistä tarkastelupisteisiin sekä tuulen nopeudesta. (Ympäristöministeriö 2012.)

Tuulivoimaloiden tuottama ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matala- eli pienitaajuisia ääniä. Tuulivoimalan ääni poikkeaa siten ominaisuuksiltaan esimerkiksi tieliikenteen aiheuttamasta äänestä (Ympäristöministeriö 2012). Tuulivoimalaitokselle ominainen ääni (vaihteleva ”humina”) syntyy lavan aerodynaamisesta äänestä sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven ääni heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Melua aiheutuu myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta se peittyy lapojen huminan alle. (Di Napoli 2007.)

Meluvaikutuksia aiheutuu rakentamisvaiheen aikana mm. teiden ja tuulivoimalaitosten perustusten rakentamisesta. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamisesta tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana eniten melua aiheuttaa mahdolliset louhintatyöt.

Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä lämpötilasta eri korkeuksilla. Äänen kuultavuuden kannalta olennaista on taustaäänen taso. Taustaääntä aiheuttavat mm. liikenne, tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina) ja rannassa aaltojen kohina. (Ympäristöministeriö 2012.)

Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot (Taulukko 2).



Taulukko 2. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992)

Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7

Ulkona LAeq LAeq

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet.

55 dB 50 dB 1) 2)

Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet.

45 dB 40 dB 3) 4)

Sisällä

Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB

Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB -

Liike- ja toimistohuoneet 45 dB -

1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.

3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja.

Ympäristöministeriön raportissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) suositellaan tuulivoimarakentamisen suunnittelussa otettavaksi huomioon ulkomelutason suunnitteluohjearvot (Taulukko 3). Suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina eli taustamelutason vaikutusta ei ole huomioitu.

Taulukko 3.Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (YM 4/2012) Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Klo 7-22 Klo 22-7

Ulkona LAeq LAeq

asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla

45 dB 40 dB

loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla (yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä)

40 dB 35 dB

muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta

Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauaksi asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista.

Tuulivoimaloiden toiminnan aikainen melu mallinnettiin WindPRO-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin niin sanotun todellisen tilanteen mukaisena (real case). Mallinnuksessa on käytetty maanpinnan kovuuskertoimena 0,5, joka huomioi puuston ja muun kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta. Melulaskennoissa huomioitiin tuulivoimaloiden kokonaismäärä, sijoittelu, napakorkeus, roottorin halkaisija sekä tuulivoimalan oletettu äänitehotaso.

Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartan avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät (35, 40 ja 45 dB(A)). Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin melulle herkkiin kohteisiin.

Melumallinnuksessa huomioidut Strukan tuulivoimapuistoalueen läheiset herkät kohteet ovat asuinrakennuksia (A, B, C, D, E, F, G ja I) ja lomarakennus (H). Valtioneuvoston



päätöksen mukaiset melun ohjearvot alittuvat Heinsuon tuulivoimapuiston läheisissä herkissä kohteissa (Kuva 12). Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot alittuvat kaikkien muiden kohteiden osalta lukuun ottamatta lomarakennusta (H), joka sijoittuu 35 dB:n alueelle. Äänen kuultavuuteen vaikuttaa kuitenkin se, että lomarakennus sijaitsee Strukan tuulivoimapuiston lounaispuolella ja vallitseva tuulensuunta on lounaasta.

Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, sillä asuin- ja lomarakennuksia ei voida sijoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät.

Strukan tuulivoimapuiston lähialueilla pohjoisessa merkittävä melun lähde on nykyisin valtatie 7. Tuulivoimapuiston pohjoispuolelle rakennettava moottoritie tulee lisäämään liikenteestä aiheutuvaa melua tulevaisuudessa.

Melutasot tuulivoimapuiston alueella eivät aiheuta terveysriskejä aluetta esimerkiksi ulkoiluun ja metsästykseen käyttävälle. Tuulivoimaloiden melu ei estä alueen käyttöä, mutta tuulivoimapuistoalueen virkistyskäyttöarvon arvioidaan heikkenevän melun seurauksena. Tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen häiritseväksi kokeminen on yksilöllistä.



Kuva 12. Strukan tuulivoimapuiston melumallinnuksen tulokset (6 tuulivoimalaa, napakorkeus

141 m, roottorin halkaisija 117m).



7.6 Valo- ja varjostusvaikutukset

Valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta aiheutuu auringon paistaessa tuulivoimalan takaa, jolloin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon. Se, kuinka pitkälle varjo ulottuu, riippuu tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta. Välkevaikutuksen esiintyminen riippuu sääoloista. Yleensä välkettä on havaittavissa vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. (Ympäristöministeriö 2012.)

Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksen raja-arvoja tai suosituksia. Tanskassa niin sanotussa todellisessa tilanteessa välke on rajoitettava kymmeneen tuntiin vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä.

Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnus ei huomioi kasvillisuuden peittovaikutusta, mutta ottaa huomioon maaston korkeuserot. Mallinnus perustuu Helsingissä mitattuihin säätietoihin. Koska Suomessa ei ole varjon muodostumiselle tai vilkkumiselle asetettuja määräyksiä tai ohjearvoja, on mallinnuksen tuloksia verrattu muiden maiden ohje- ja raja-arvoihin. Varjostusmallinnuksen tuloksia on havainnollistettu kartan avulla. Kartalla esitetään varjostusvaikutuksen (1, 8 ja 20 tuntia vuodessa) laajuus. Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu vaikutus tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin herkkiin kohteisiin.

Laadittujen varjostusmallinnusten mukaan Strukan tuulivoimapuiston varjostusvaikutus (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa) ulottuu enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle uloimmista voimaloista (Kuva 13). Kohteissa E, G ja H varjostusvaikutus ylittää 8 tuntia vuodessa. Kohteessa E vaikutus ajoittuu helmikuuhun ja loka-marraskuuhun iltapäivään (noin klo 15-16). Kohteessa E varjostus aiheutuu yhdestä voimalasta. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin vajaan tunnin aikana. Kohteissa G ja H vaikutus ajoittuu huhti-syyskuuhun vaihdellen noin klo 6 ja 8 välillä kuukaudesta riippuen. Varjostusvaikutus aiheutuu kahdesta voimalasta, mutta ei samanaikaisesti. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin tunnin aikana.



Kuva 13. Tuulivoimaloiden varjonmuodostus (tuntia vuodessa) Strukan tuulivoimapuistossa (6

tuulivoimalaa, napakorkeus 141 m, roottorin halkaisija 117m).



7.7 Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset

Tuulivoimaloiden rakentamisen vaatimalla alueella luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puusto ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen lisäksi luonnonympäristö muuttuu teiden rakentamiseen tarvittavilla alueilla. Hankkeessa voidaan kuitenkin osittain hyödyntää jo olemassa olevia teitä.

Kaavoitusta varten laaditussa luontoselvityksessä on Strukan tuulivoimapuistoalueella todettu yksi paikallisesti arvokas elinympäristö (jäkäläkallioalue). Kyseisellä alueella on kuitenkin vuoteen 2021 asti voimassa oleva lupa maa-ainesten ottoon.

Tuulivoimapuiston suunnittelussa on huomioitu Strukan kaava-alueella osittain sijaitseva Korkiaharjun pohjavesialue siten, että tuulivoimaloiden alustavat rakennuspaikat eivät sijoitu pohjavesialueelle.

Kaavoitusta varten on laadittu lepakkopotentiaalin arviointi (Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen 2012). Lepakkoselvityksen täydennys laaditaan kesän 2013 aikana ja sen valmistuttua kaavan vaikutusten arviointia tullaan täydentämään.

7.8 Linnustoon kohdistuvat vaikutukset

Tuulivoimarakentaminen voi aiheuttaa linnustolle häirintä- ja estevaikutuksia, törmäyskuolleisuutta ja elinympäristömuutoksia. Merkittävimpiä näistä vaikutuksista ovat tuulivoimaloiden aiheuttamat häirintä- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä lentoreiteillä sekä muuttoreiteillä. Linnut voivat sopeutua uusiin olosuhteisiin ja löytää uusia lentoreittejä, jolloin häirintä- ja estevaikutus vähenee. Useimpien lintulajien törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni. Tuulivoimaloiden sijoituspaikan ja muiden ympäristöolosuhteiden lisäksi törmäyskuolleisuuteen vaikuttaa huomattavasti eri lintulajien alttius törmäyksiin. Päivällä ja hyvissä sääoloissa linnut näkevät ja kuulevat tuulivoimalat hyvin ja väistävät voimalat jo kaukaa. Törmäysalttiita lajeja ovat suuret päiväpetolinnut. (Ympäristöministeriö 2012.)

Kaavoitusta varten on laadittu pesimälinnustoselvitys osana luontoselvitystä, kurkiselvitys sekä päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012). Selvitysaineistoa täydennetään vuoden 2013 aikana linnuston kevätmuuton tarkkailun, sääksien ja merikotkien ruokailulentojen tarkkailun sekä metson soidinpaikkojen tarkistuksen osalta. Selvitysten valmistuttua kaavan vaikutusten arviointi tullaan täydentämään.

7.9 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset

Tuulivoimapuiston keskeiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat rakentamisen aikana. Rakentamisen aikainen liikenne lisääntyy valtatiellä 7 ja valtatieltä hankealueelle johtavalla Kirkkotiellä (14535). Tarkat kuljetusreitit selviävät jatkosuunnittelussa.

Hankkeen aiheuttama liikenteen lisääntyminen valtatiellä 7 on sen verran maltillista, että sen vaikutukset tien liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen ovat vähäiset. Hankealueelle kulkevien paikallisten teiden liittymissä kääntyvän liikenteen määrät jäävät sen verran vähäisiksi, ettei sillä ole laskennallisesti merkittävää vaikutusta liikenteen toimivuuteen teiden liittymissä. Kuitenkin koska liittymien nykyinen liikenne on hyvin vähäistä, kääntyvän liikenteen lisääntyminen heikentää hieman valtatietä pitkin kulkevan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta liittymien kohdalla. Haitta on kuitenkin lievä ja lyhytkestoinen.



Merkittävimmät tuulipuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat alueelle tulevista erikoiskuljetuksista. Erikoiskuljetukset aiheuttavat kulkiessaan koko kuljetusreitillään merkittävän mutta lyhytkestoisen ja ohimenevän haitan liikenteelle. Erikoiskuljetusten haitta liikenteelle riippuu merkittävästi kuljetusreitistä ja -ajankohdasta.

Hankkeen käyttämien teiden lähiympäristössä raskaan liikenteen koetut haitat (liikenneturvallisuus, melu ja pöly) lisääntyvät rakentamisaikana, vaikka kokonaisliikennemäärät pysyvät melko alhaisina. Alueelle kulkevien teiden lähiympäristössä ei ole asutusta, joka häiriintyisi suunnittelualueelle kulkevasta liikenteestä.

Tuulipuiston toiminnan aikana liikennettä syntyy ainoastaan huoltotöistä. Huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, joten sillä ei arvioida olevan oleellista merkitystä liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, tai aiheuttavan melu- tai pölyhaittoja.

Strukan tuulivoima-alue sijoittuu uuden E18-moottoritien linjauksen eteläpuolelle. Tieliikenteen turvallisuus uudella moottoritiellä varmistetaan sijoittamalla voimalat riittävälle suojaetäisyydelle moottoritiestä.

7.10 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset

Maisemavaikutukset koostuvat maiseman rakenteen, luonteen ja laadun muutoksista. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Tuulipuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi liittyvistä rakenteista sekä uusista ja parannettavista tieyhteyksistä alueelle. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat voimalan ulkomuoto, kuten korkeus, rakenteiden koko sekä väritys. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla, on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Ympäristöministeriö 2006). Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa:

”Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa

paljaalla silmällä 5–10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä

pyörimisliike vielä korostaa. 15–20 kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita

paljaalla silmällä.”

Tuulivoimaloiden vaikutusten luonne liittyy voimaloiden suureen kokoon: tuulivoimala on kuin valtavankokoinen mittatikku, johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Ympärillä olevassa maiseman hierarkiassa saattaa tapahtua muutoksia. Maisemavaikutukset muuttuvat ongelmallisiksi tilanteissa, joissa tuulivoimala alkaa alistaa tai hallita maisemaa tai sen merkittäviä yksittäisiä elementtejä (esimerkiksi kirkontornit tai pienipiirteiset kulttuuriympäristöt). Kulttuurimaiseman arvokkaat ominaispiirteet saattavat mitätöityä ja maiseman historiallinen tunnelma kadota tuulivoimapuistojen rakentamisen myötä. Toisaalta harkitusti sijoitettuna ja maiseman ominaispiirteet huomioon ottaen tuulivoimalat voivat tuoda maisemaan jopa lisäarvoa (Ympäristöministeriö 2006).

Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutus on myös merkittävämpi, jos maisema on arvokas tai herkkä rakentamiselle. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus.



7.10.1 Näkemäalueanalyysi

Strukan tuulivoimalat sijoittuvat ympäröiviä alueita hieman korkeammalle lakialueelle, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa suhteellisen laajalla alueella. Ympäröivien alueiden peitteisyys, sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin niille alueille, josta näkemäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten.

Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä. Mallinnuksessa on huomioitu voimalan korkeimpana kohtana napakorkeus eli siipeä ei ole huomioitu laskennassa. Todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Tuulivoimaloiden väritykseksi on vakiintunut harmahtavan valkoinen, sillä sen on todettu parhaiten sopeutuvan erilaisiin valaistus- ja sääolosuhteisiin. Voimalat nähdään useimmiten vaaleaa taustaa vasten, jolloin harmahtava sävy tasoittaa kontrasteja (Ympäristöministeriö 2006).

Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia.



Kuva 14. Strukan tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi (6 tuulivoimalaa, napakorkeus 141 m).

Väri osoittaa kuinka monta voimalaa kussakin kohdassa on havaittavissa.



7.10.2 Valokuvasovitteet

Tuulipuiston visuaalisten vaikutusten merkittävyyttä on lisäksi kuvattu valokuvasovitteiden avulla. Valokuvasovitteiden kuvanottopisteet on merkitty oheiseen karttaan.

Kuva 15. Havainnekuvien kuvauspisteen ja numerointi.



Kuva 16. Valokuvasovite nro 1. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 1300 metriä.

Kuva 17. Valokuvasovite nro 5. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 4900 metriä. Strukan

tuulivoimalat (6 kpl) ovat kuvassa oikealla ja Pirtnuoran tuulivoimalat (9 kpl) ovat kuvassa

vasemmalla.



7.10.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Strukan tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa avoimilta pohjoisessa sijaitsevilta Mäntylän, idässä sijaitsevilta Lähdekorven ja Purolan sekä lännessä sijaitsevilta Ulkokylän ja Strukan peltoaukeilta hankealueen lähiympäristössä. Tuulivoimalat voidaan erottaa myös Purolanlahdelta ja Santaniemenselältä (<5 km etäisyydellä voimaloista). Tuulivoimalat näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Lähimmät tiheästi rakennetut asuinalueet sijoittuvat Pyhtään kirkonkylän ja Alakylän alueille. Tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto kuitenkin katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on joitakin tiloja, joista muutama tuulivoimala voi näkyä kerrallaan. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Paikallisesti tarkasteltuna Strukan metsäalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin:

• Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Tuulipuiston alueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä.

• Lähialueella (<5km), jossa tuulivoimalat muodostuvat hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisema-arvoihin tai kulttuuriympäristöön, sijaitsee Kymijoen laakson (MAO050014) valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueella sijaitsevat myös Strukan metsäalueen, Pyhtään Länsikylä-Myllykylän sekä Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristön maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä alueet, jotka kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009): Suuri Rantatie, Ahvenkosken historiallinen ympäristö sekä Pyhtään kirkko ja pappila. Lähialueella sijaitsevat myös Maarin perinnemaisema ja arvokas geologinen kohde Santaniemenharju ja Skagsande.

• Välialueella (5-12km), jolla tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai

etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa, sijaitsee kolme merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta - Kymijoen rajalinnakkeet, Strömforsin ruukkiyhdyskunta ja Kullaan kartanomaisema. Välialueella sijaitsevat myös Kullaan kartanon ja Taasianjoen kulttuurimaisema, Kungshamnin historiallinen satamapaikan ja Suuri Rantatie – Holmgårdin maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset ja haittavaikutukset ovat vähäisiä etäisyyden vuoksi. Välialueella eivät sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

• Kaukoalueella (>12km), jolla tuulivoimalat näkyvät, mutta maiseman muut

elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa, sijaitsee Kaunissaari – Ristisaaren (MAO050011) valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tuulipuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niiden haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä.

On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin.



7.11 Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset

Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Tuulivoimahankkeen vaikutukset valvontasensoreihin (tutkiin) tulee selvittää ennen kuin hanke voidaan toteuttaa. Samalla puolustusvoimat arvioi hankkeen vaikutukset muihin toimintoihinsa.

7.12 Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset

Finavia on tuottanut paikkatietoaineiston (http://www.finavia.fi/tietoafinaviasta/lentoesteet /esteeton-ilmatila), jossa on määritetty suurin sallittu rakenteiden korkeus merenpinnasta eri osissa maata. Aineisto sisältää monia erityyppisiä rakenteiden korkeutta rajoittavia tekijöitä, jotka perustuvat erilaisiin lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskeviin määräyksiin. Strukan tuulivoimapuisto sijaitsee Utin sotilaslentoaseman ”minimi sektorikorkeus” -alueella (MSA). Suurin sallittu huipun korkeus alueella on 401 mpy (N60). Maastossa sijaitsevien Strukan tuulivoimaloiden maksimikorkeudet (mpy) eivät ylitä sallittua korkeutta, joten lentoliikenteelle ei aiheudu haittoja.

Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten.

7.13 Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset

Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskejä. Tuulivoimapuiston turvallisuusvaikutukset voivat liittyä muun muassa lapojen rikkoutumisesta ja talviaikaisen jään irtoamisen aiheutuviin vaaratilanteisiin. Tuulipuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu ja siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen ja on havaittu, että irtoava osa putoaa yleensä tuulivoimalan roottorin halkaisijan sisäpuolelle.

Talviaikaan tuulivoimalan kiinteisiin rakenteisiin sekä lapoihin saattaa muodostua jäätä, joka pudotessaan aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa, myrskyissä ja jääolosuhteisiin riskit ovat suurimmat. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen.



8 Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen

8.1 Aloitusvaihe

Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan 28.11.2011 (§ 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. Strukan tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulipuistokaavaa. Tuulipuistoalueiden kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen 2012. Pyhtään kunta kuulutti tuulivoimayleiskaavoituksen vireilletulosta (MRA 30 §) 21.8.2012.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin julkisesti nähtävillä Pyhtään kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan internet-sivuilla 22.8.-10.9.2012 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää prosessin aikana.

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen laadinnasta pidettiin yleisötilaisuus 4.9.2012, jossa tiedotettiin mm. tuulivoimakaavoituksen keskeisistä lähtökohdista, tavoitteista ja kaavoitusprosessin vaiheista. Tilaisuudessa esiteltiin lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja laadittavat selvitykset.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 12.9.2012. Neuvotteluun osallistuivat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton, Kymenlaakson museon, Pyhtään kunnan ja kaavaa laativan konsultin edustajat. Lisäksi Ilmavoimat ja TraFi olivat jättäneet kirjalliset kommentit.

Viranomaisneuvottelussa, viranomaisten puheenvuoroissa, esiin nousi mm., että maakuntakaavan ohjeellinen pääratamerkintä tulee huomioida suunnittelussa ja sille tulee jättää tilavaraus. Lisäksi keskusteltiin YVA-menettelyn mahdollisesta käynnistämistarpeesta, yhteisvaikutusten huomioimisesta, Liikenneviraston ohjeistuksen huomioimisesta sekä Ilmavoimien ja Liikenteen turvallisuusviraston asettamista tavoitteista tuulivoimapuistoille.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Pyhtään kunnan, luontoselvitysten laatijoiden (Luontoselvitys Kotkansiipi ja Luontoselvitys Metsänen) sekä kaavaa laativan konsultin kesken järjestettiin 4.12.2012 työneuvottelu, jossa esiteltiin laaditut luontoselvitykset.

8.2 Kaavaluonnos

Viranomaisten kanssa järjestettiin työneuvottelu 19.2.2013. Neuvotteluun osallistui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton edustajat, Pyhtään kunnan ja kaavaa laativan konsultin edustajat. Neuvottelussa esiteltiin alustava tuulivoimapuiston suunnitelma.

Kaavoituksen pohjaksi laadittua alustavaa tuulivoimapuiston suunnitelmaa esiteltiin Pyhtään kunnan päättäjille 23.4.2013.

Strukan tuulivoimayleiskaavan valmisteluaineisto tullaan asettamaan nähtäville, jolloin osalliset voivat antaa mielipiteitä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot.

Kohtaa täydennetään prosessin edetessä.

8.3 Kaavaehdotus

Strukan tuulivoimayleiskaavaehdotus tullaan asettamaan nähtäville, jolloin osalliset voivat antaa siitä palautetta muistutuksena ja viranomaisilta tullaan pyytämään lausunnot.



Pyhtään kunnanvaltuusto hyväksyy Strukan tuulivoimayleiskaavan.

Kohtaa täydennetään prosessin edetessä.



9 Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset

9.1 Kaavan keskeinen sisältö

Kaava on laadittu tuulivoimapuiston suunnitelman, laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien tietojen perusteella. Yleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulipuiston rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi kaavassa on huomioitu alueen luontoarvot ja kulttuuriympäristön arvot.

Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla).

Kaava-alueen pinta-ala on noin 250 hehtaaria. Yleiskaava mahdollistaa enintään 6 tuulivoimalan rakentamisen Strukan kaava-alueelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus ei saa ylittää 210 metriä. Todennäköinen kokonaiskorkeus on kuitenkin noin 200 metriä. Kaavamääräys jättää tarkoituksenmukaista liikkumavaraa voimalatyypin valintaan.

Strukan tuulivoimayleiskaava menee osittain päällekkäin Pyhtään kirkonkylän osayleiskaavan kanssa. Myöhemmin voimaan tullut yleiskaava kumoaa alueellaan aiemmat yleiskaavat.

9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät

Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1)

Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja.

Maa-aineisten ottoalue (EO)

Destia Oy:llä on vuoteen 2021 asti voimassa oleva lupa maa-aineisten ottoon. Luvan mukainen alue on merkitty kaavaan EO-alueena.

9.3 Osa-aluemerkinnät

Tuulivoimaloiden alue (tv-1)

Alueet, joille tuulivoimaloita voidaan sijoittaa, on merkitty kaavaan tv-merkinnällä. Luku tv-merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa.

Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden kaikkien rakenteiden ja siipien pyörimisalueiden tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille.

Tuulivoimaloiden alueiden määrittelyssä on otettu huomioon tuulivoimapuiston toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen liikkumavara, jotta maaperätutkimusten ym. tarkentuessa voimalan paikkaa on tarvittaessa mahdollista tarkistaa.

Pohjavesialue (pv)

Korkiaharjun I-luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on merkitty kaavaan.



Alueella on kielletty pohjaveden laatua ja määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivuu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen.

9.4 Kohde- ja viivamerkinnät

Ohjeellinen tuulivoimalaitoksen sijainti

Tuulivoimaloiden paikat on merkitty ohjeellisena ympyrän muotoisella katkoviivalla. Ympyrä kuvaa roottorin siipien pyörimisaluetta. Voimaloiden sijainnit on merkitty ohjeellisena, jotta tuulivoimapuistojen toteutussuunnittelulle jää tarkoituksenmukainen liikkumavara.

Tiet

Tuulivoimaloita palvelevat uudet huoltotiet on merkitty ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä (katkoviiva). Huoltotieverkostossa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alueen nykyistä tieverkostoa. Olemassa olevat ja parannettavat tiet on merkitty yhtenäisellä viivalla.

Maakaapelit

Tuulivoimapuiston maakaapelit on osoitettu kaavassa ohjeellisella uuden maakaapelin viivamerkinnällä (punainen katkoviiva). Maakaapelit tulee ensisijaisesti sijoittaa teiden yhteyteen.

9.5 Yleiset määräykset

Tämä osayleiskaava on laadittu Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla)

Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 6 tuulivoimalaa.

Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa.



10 Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin

10.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytönsuunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella.

Toimiva aluerakenne:

Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja

rajavalvonnan tarpeet.

Strukan alueen osoittaminen tuulivoimatuotantoon ei ole ristiriidassa maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeiden kanssa.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Tavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien

energialähteiden käyttöedellytyksiä.

Strukan tuulivoimapuisto edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

Tavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja

käyttötarpeet.

Strukan tuulivoimapuiston kaava-alueelle osittain sijoittuva pohjavesialue on otettu huomioon tuulivoimaloiden sijoittelussa.

Tavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät

kulttuuriympäristöjen ja luonnonympäristön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat

valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun

lähtökohtina.

*) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia

valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on

seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö,

ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut

kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset

suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia

3/1983).

Strukan tuulivoimapuiston suunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset inventoinnit.

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

Tavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja

edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Strukan tuulivoimayleiskaava edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.



Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen

energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtolinjaukset siten, että niiden

toteuttamismahdollisuudet säilyvät.

Strukan tuulivoimayleiskaava ei vaaranna valtakunnallisesti merkittävien voimajohtolinjausten toteuttamismahdollisuuksia.

Tavoite: Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olevia johtokäytäviä.

Strukan tuulivoimapuiston toteuttaminen ei edellytä uusia johtokäytäviä.

Tavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan

yksiköihin.

Strukan tuulivoimalat sijoittuvat 6 voimalan ryhmään.

Tavoite: Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on

otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen

kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -

alueet sekä maiseman erityispiirteet.

Strukan tuulivoimapuisto sijoittuu maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon määritellylle alueelle. Strukan tuulivoimapuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulipuisto sijoittuu rakentamattomalle metsätalousalueelle. Yleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto- maisema- ja kulttuuriarvot sekä laadittu melu- ja vilkkumismallinnus. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on huomioitu tehtyjen selvitysten tulokset.

Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten

varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä

sotilasilmailun tarpeet.

Strukan tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämää lentoestelupaa. Lupaa varten tarvitaan Finavia Oyj:n lausunto.

10.2 Suhde maakuntakaavaan

Strukan tuulivoimayleiskaava ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien Kymenlaakson maakuntakaavojen taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu ja

luonto kanssa.

Strukan alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoimaloiden sijoitusalueeksi. Strukan tuulivoimayleiskaava tarkentaa energiamaakuntakaavassa osoitettu aluerajausta. Yleiskaava on Kymenlaakson energiamaakuntakaavan mukainen.

10.3 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin

Yleiskaavaa laadittaessa on selvitettävä ja otettava huomioon MRL:ssa (39 §) määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi laadittaessa MRL 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset.



10.3.1 Yleiskaavan sisältövaatimukset

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä

energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Strukan tuulivoimayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 §:n mukaiset sisältövaatimukset. Tuulivoimapuisto tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Tuulivoimapuisto on tarkoituksenmukaisella tavalla kytkettävissä sähköverkkoon. Yleiskaava perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden vaatimat alueet ja huomioitu teknisen huollon ja sähkönsiirron järjestäminen.

10.3.2 Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset

Laadittaessa MRL:n 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:

1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Strukan tuulivoimayleiskaavassa on otettu huomioon tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Yleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Yleiskaavan mittakaava on 1:10 000. Kaavakartalle on rajattu tuulivoimaloiden alueet, jotta kaava voi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyä. Suunnittelun yhteydessä on selvitetty tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet.

11 Yleiskaavan toteuttaminen

Strutkan tuulivoimayleiskaavassa on määrätty, että yleiskaavaa voidaan 77 a §:n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Rakennuslupa voidaan myöntää, kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Rakennuslupa haetaan Pyhtään kunnan rakennustarkastajalta (rakennusvalvonta), joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on voimassa olevan kaavan mukainen.

pyhtään tuulivoimayleiskaavat, struka...2 (49) 28.6.2013 fcg finnish consulting group oy osmontie...

Documents