Stop kestä

mätön kehitys

s. 4–9

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle

4/2013

s.16 Aaltojen kunkkuna Yli-Iin laineilla

4/2013, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Eila Vähäkuopus, puh. 044 703 1141, eila.vahakuopus@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnit-

telu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 4/13: Sirkka Keränen, Eila Vähäkuopus, Laura Paloheimo, Minna Park-kila, Lea Ansamaa, Heli Metsäpelto, Minna Mäki-Heikkilä ja Marjatta Savolainen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 5/13 ilmestyy viikolla 44. Ilmoitusvaraukset 30.9. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 7.10. mennessä. • Paino: Erweko Oy • Paperi: Lumisilk, 115/170 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Kati Valjus • Kuvassa: Koulu-veneenkuljettaja Jari Jussila ja Eetu Kaisto.

Sisältö 4/2013

4–9 Teema/ Kestämätön kehitys

Pannaan piste tälle aikakaudelle

10 Ilmoitustaulu

12 Työkalupakki Kymppiryhmän

keventyneet askeleet

14 Sähköinen ajanvaraus työterveyteen

15 Jyrkin palsta Kirjainten Y ja T turhan

paha kaiku

16–18 Työpäivä Suomen ainoa

kouluveneenkuljettaja

19 Pyörre peukuttaa matkailu- ja

kongressitoimistolle

20 Hra Kraak

2

12

”Ruusut valtasivat kaupunkimme elokuun

viimeisellä viikolla.”Sirkka Keränen

4–9

16–18

Pari viime vuotta on mennyt jatkuvassa eurokriisissä, uutiset ovat kertoneet kyllästymiseen asti euron vaikeuksista. Työttömyysuutiset Euroopasta ja eri-tyisesti nuorisotyöttömyys ovat pöyris-

tyttäviä. Myös uutiset Oulusta ovat synkistyneet viimei-sen vuoden aikana, ja nyt kuntatalouskin syöksyy kovaa vauhtia.

Kaivelin omia arkistojani vuodelta 1992, jolloin Oulu oli hyvin samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin nyt. Talouden oikaisemiseksi jouduttiin tekemään raskaita pää-töksiä, joiden vaikutukset mm. henkilöstörakenteessa ovat tuntuneet aivan näihin aikoihin asti.

Toisaalta lähihistorian muistelu toi myös vahvan tun-teen selviämisestä. Me olemme aina pystyneet tekemään tarvittavat muutokset omaan toimintaamme. Tiedän, että pystymme samaan nytkin.

Hyvä esimerkki siitä, mihin toimenpiteet on suunnat-tava, on hyvinvointimenojen analysointi; huippukustan-nuksia aiheuttavat raskaat ja pitkälle erikoistuneet palvelut.

Jos kustannuksia verrataan asiakkaiden palvelukoke-mukseen, niin uskallan väittää, että ne eivät kohtaa. Pal-velutyytyväisyysmittaukset kertovat, että ns. matalan kyn-nyksen palvelut, joissa samasta pisteestä saa monia eri palveluja, ovat kuitenkin pääosaa asiakkaista parhaiten palvelevia.

Asiat voi tehdä monella tavalla: halvalla, tehokkaasti, ihmistä arvostaen, eri lailla, älykkäästi. Hyvinvointineu-vola ja -koulu ovat uudenlaista yhdessä tekemistä oululais-ten perheiden hyväksi.

Nyt meillä on mahdollisuus, käytetään se älykkäästi.

Sirkka Keränenviestintäjohtaja

Älykkyys on mahdollisuuksien tunnistamista

Kahavilla Maarit Korkala & Petteri Halonen

5 nopeaaKAUNEINTA

OULUSSA Petteri: Vesistöt

Maarit: Ainolan puisto

PARASTA NUORESSA TYÖNTEKIJÄSSÄ

P: Avoimuus M: Oma-aloitteisuus

HYVÄ TYÖNANTAJA P: Kannustava

M: Opastava, neuvova, ei oleta, että olet heti

täydellinen

UNOHTUNUT APU TYÖNHAUSSA

P ja M: Nuorten työpaja

Tällä palstalla kahvittelemme henkilökunnan kanssa.

Avoimuus korvaa kokemuksen

Haastajatiimin jäsenet Maarit Korkala ja Petteri Halonen tietävät kantapään kautta, mitä

nuorisotyöttömyys on.

O ulussa aloitti toukokuussa haastajatiimi, joka koostuu kah-desta 23-vuotiaasta nuoresta. Kaupungin palkkaaman kak-sikon tehtävänä on levittää tietoa nuorten työllistymis-mahdollisuuksista muun muassa sosiaalisessa mediassa ja

nuorisotapahtumissa. Lisäksi he auttavat työnhakijoita ja -antajia löy-tämään toisensa.

Korkala on huomannut, että keskustelu suurista nuorisotyöttömyy-den luvuista on jättänyt jälkensä asenteisiin.

– Jos töitä ei lähde irtoamaan helposti, nojautuvat nuoret helposti ajatukseen, ettei heille ole töitä.

Sama pätee työnantajiin, jotka olettavat usein jo lähtökohtaisesti, että palkkaaminen vaatii paljon byrokratiaa.

Sadan hakemuksen talviHaastajatiimi on osa Oulun 0-toleranssi nuorisotyöttömyydelle -kam-panjaa. Molemmilla tiimin jäsenistä on kokemusta nuorisotyöttömyy-destä. Korkala valmistui yhteisöpedagogiksi vuodenvaihteessa. Oman alan töitä on ollut vaikea löytää.

Halonen valmistui vuosi sitten kesällä tradenomiksi. Syksy meni matkustellessa Ranskassa ja Kaakkois-Aasiassa. Jouluna kotimaassa alkoi armoton työnhaku. Halonen lähetti Oulun alueen yrityksiin noin sata työhakemusta. Sinnikäs hakija kutsuttiin haastatteluihin, mutta paik-kaa ei irronnut.

– Tilanne työmarkkinoilla oli tiukka. Lopulta Halonen työllistyi haettuaan haastajatiimiin. Samaan aikaan

alkoi puhelin soida. Hänelle soitettiin useammastakin työpaikasta, johon hän oli jättänyt aiemmin hakemuksen.

Halonen törmäsi hakiessaan samaan seinään, joka nousee monen nuoren hakijan eteen: Työpaikoissa vaaditaan niin laajaa työkokemusta, ettei sitä ensimmäistäkään pääse hankkimaan.

Haastajatiimiläiset toivovatkin työnantajilta avarakatseisuutta nuor-ten suhteen. Aiemman kokemuksen voi korvata halu oppia.

Kanavia jää käyttämättäKorkala ja Halonen pitävät haastajatiimin tehtävää tärkeänä. Heidän mukaansa nuoret eivät tiedä monista palveluista, joita kaupunki tarjoaa työllistymisen tueksi. Käyttämättä jää usein muun muassa Byströmin nuorten palvelut ja työvoimatoimistolta saatava sanssi-kortti.

Tulevaisuuteen haastajatiimi suhtautuu luottavaisesti. He uskovat, että Oulussa on menossa murros.

– Jossain vaiheessa alkaa näkyä se, että täällä on paljon nuoria. Täällä tulee olemaan paljon potentiaalia tehdä monenlaisia asioita, Korkala sanoo.

Nuoret myös muistuttavat, että Oulussa ei ole vain nuorisotyöt-tömyyttä. Oulu on myös erittäin suuri nuorisotyöllistäjä._JeNNi RäiNä

TULEVAISUUDEN OULU

P ja M: Tarjoaa mahdolli-suuksia toteuttaa yllättä-

viäkin asioita

3

Pyör

re 4/2013

kuva

SA

mu

li S

KA

NTS

i

maarit Korkala ja Petteri Halonen nauttivat kesäpäivän kahvit torilla. Kotioloissa molemmat nauttivat kahvinsa mielellään parvekkeillaan aamulla: maaritille mustaa kahvia ja Petterille cappuccinoa.

4

Teema Kestämätön kehitys

Hyvinvointipalveluiden mer-kitystä kaupungin talou-teen ei voi vähätellä. Tämän vuoden 1,2 miljardin euron kokonaisbudjetista niiden

osuus on noin 570 miljoonaa euroa eli lähes puolet.

– Teimme omista järjestelmistämme rapor-tin viimeisten kolmen vuoden ajalta selvittääk-semme kustannusten jakautumisen. Analyysin mukaan 10 prosenttia sosiaali- ja terveyspalve-luiden käyttäjistä kerryttää 80 prosenttia kus-tannuksista, kertoo hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Palvelurakennepäälaellaan

Kymmenesosa hyvinvointipalveluiden asiakkaista tuottaa valtaosan kustannuksista. On tullut aika oikaista tilanne.

Ongelman ydin piilee raskaissa ja pitkälle eri-koistuneissa palveluissa. Muihin Suomen suu-rimpiin kaupunkeihin verrattuna sekä yleiset ter-veydenhuollon että vanhustenhoidon kustan-nukset ovat Oulussa kalleimmat. Laitospainot-teisuus, jota arvioidaan suhteessa valtakunnal-lisiin suosituksiin, on suurempaa kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Ylitalo-Katajiston mukaan vääristyneellä pal-velurakenteella on oma historiallinen taustansa. Oulussa on eletty vauraita aikoja, jolloin laitos-paikkoja on päätetty rakentaa kulloisenkin tar-peen ja tilanteen mukaan. Ikäihmisten ja palve-luntarvitsijoiden määrän kasvaessa raskaat raken-

kuvi

tus

liN

dA

HA

leN

iuS

5

Pyör

re 4/2013

teet kuitenkin muuttuvat kustannuksiltaan yhä kalliimmiksi.

Jotta hyvät palvelut säilyisivät jatkossakin, ollaan nyt hakemassa uusia vaihtoehtoja esi-merkiksi ennaltaehkäisemään asukkaiden pää-tymistä eniten kustannuksia aiheuttavaan asiakasjoukkoon.

Päätökset tähtäävät pitkälleKestämätön kehitys on syntynyt useiden vuosien tuloksena, joten sen korjaantuminenkin vie aikaa – Ylitalo-Katajiston näkemyksen mukaan ainakin yhden, ellei parikin valtuustokautta.

Ennen kesälomia laadittu palvelumalli 2020 sisältää liudan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joiden kautta tavoitellaan taloudel-lisia vaikutuksia. Vaikka suurin merkitys onkin kaupungin oman palvelutuotannon uudistumi-sella, halutaan monituottajuutta eli ostopalve-luiden käyttöä laajentaa.

Oulussa on eletty vauraita aikoja, jolloin laitospaikkoja on päätetty rakentaa kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan.

Eniten kustannuksia kerryttävän asiakas-kymmenyksen hoitoa koordinoimaan nimite-tään asiakasvastaava. Terveyskeskustasoinen sai-raalahoito keskitetään Kontinkankaan alueelle ja terveyskeskuksista tulee laaja-alaisia hyvinvoin-tikeskuksia, joiden toimintaa tukemaan perus-tetaan helposti tavoitettavia hyvinvointipisteitä.

Päätöksenteko suunnitelmien suhteen etenee vaiheittain. Valtuusto on tehnyt periaatelinjauk-set siitä, mihin suuntaan asioita lähdetään vie-mään ja pienempiä toimeenpanopäätöksiäkin ollaan jo tekemässä._HeiNi SANTOS

Palvelurakenteen uudistamista voi seurata esi-merkiksi kaupungin verkkosivuilla: ouka.fi/oulu/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupunginvaltuusto.

6

Teema Kestämätön kehitys

Hyvinvointipalveluiden kehittämis- ja laatupääl-likkö Elina Välikangas korostaa asiakaslähtöistä lähestymistapaa.

– Neuvoloiden, sosiaalipalveluiden, päiväko-tien ja koulujen asiakkainahan ovat samat lap-set ja nuoret – yhteistyön myötä tämä otetaan entistä paremmin huomioon. Etsimme yhdessä keinoja tukea perheitä sen sijaan, että palve-luja toteutettaisiin vain omasta näkökulmasta. Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja sitä, että lapsi, nuori tai lapsiperhe putoaisi palvelujen piiristä kokonaan.

Yhdessä tekeminen ei tarkoita resurssien lisäämistä, vaan niiden uudelleen jakamista. Samalla se lisää työhyvinvointia ja työssä jaksa-

mista, kun eri ammattilaiset voivat jakaa osaa-mistaan ja vastuuta vaativassa asiakastyössä.

Apua helpostiVuoden loppuun mennessä kaikissa kaupungin neuvoloissa käyttöön otettavat hyvinvointineu-volat ja perinteisemmät Byströmin nuortenpalve-lut ovat hyviä esimerkkejä siitä, että samasta pai-kasta saa monia eri palveluja. Olennaista on myös se, että apua saa ongelmien ollessa vielä pieniä.

– Hyvinvointineuvolalla tarkoitetaan toimin-tamallia, jossa eri alojen ammattilaiset yhdessä auttavat perhettä. Parhaimmillaan voimme aut-taa lasta hänen omissa arjen ympyröissään sen

Sähköisesti, kevyestiKaupungin palveluverkkoa ollaan järjestelmällisesti sähköistämässä. Palveluiden nopea ja sujuva saavutettavuus säästää riihikuivaa rahaa.

mitkä sähköiset palvelut ovat tuottaneet eniten säästöjä, Oulun kaupungin sähköisistä palveluista vastaava tieto-hallintopäällikkö Juhani Heikka?

– Hedelmällisimpiä ovat olleet ns. uudet kehityskoh-teet, jolloin palvelu on voitu rakentaa suoraan sähköiseen maailmaan. esimerkiksi kesätyösetelin ja terveysaseman vaihdon sähköistämisellä on laskettu saavutettavan vuo-sittain kymmenien tuhansien säästöt. Oulun kaupungin tulee pysyä sähköisen kehityksen kärjen tuntumassa. Näin voimme edistää myös alueen yritysten mahdollisuuksia viedä innovaatiota maailmalle._PeTTeRi POHJONeN

Tie kestävään kehitykseen kuljetaan käsi kädessä. Sikun ja hyven ote on tiukassa muun muassa lastensuojelun osalta.

sijaan, että lähettäisimme hänet niistä pois jonkin erityisasiantuntijan luo. Samalla periaatteella tul-laan suunnittelemaan nk. hyvinvointikoulun toi-mintamallia, jossa lasten ja perheiden hyvinvoin-tiin voidaan vaikuttaa paljon kattavammin, ker-too sivistys- ja kulttuuripalveluiden hyvinvointi-päällikkö Arto Willman.

Byströmiltä nuori saa puolestaan tietoa ter-veydestä, työllisyysasioista, koulutusmahdolli-suuksista ja toimeentulosta yhdestä osoitteesta.

Yhteistyössä palvelujen ketjuttamisesta synty-vät kustannukset vähenevät, kun palvelut toteu-tetaan järkevästi ja koordinoidusti. Kun asiakkai-den tarpeet tunnistetaan aikaisemmin, vähenevät niin sanottujen raskaiden palvelujen tarve ja kus-tannukset. Kehittämällä keveitä palvelumuotoja, esimerkiksi sähköisiä palveluita, kuntalaiselle tar-jotaan mahdollisuus omien asioidensa hoitami-seen ilman ajanvarausta tai asiakaskäyntiä. Näin voimavaroja vapautuu sinne missä niitä eniten tarvitaan._HeiNi SANTOS

Käymme yhdessä näin…

Yhdessä tekeminen ei tarkoita resurssien lisäämistä, vaan niiden uudelleen jakamista.

7

Pyör

re 4/2013

Kun yleiskaava tehdään, kouluverkot kytketään kokonaisuuteen ja koulujen sijainteja ja kokoja aletaan alusta-

vasti hahmotella väestösuunnitteiden avulla, suunnittelija Rami Tuominen aloittaa.

– Työ kytkeytyy maankäytön toteuttamis-ohjelman suunnitteluun, kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru jatkaa.

Oulun palvelumallissa linjataan paitsi pal-velujen järjestämisen ja tuottamisen tapaa, myös palveluverkkoon liittyviä valintoja pit-källä tähtäimellä.

– Tällä hetkellä tehdään Oulun yleis-kaavaa ja pohditaan vuoteen 2030 ulottu-vien kokonaisväestösuunnitteiden pohjalta, minne uudet asuinalueet sijoitetaan, yleis-kaavapäällikkö Paula Paajanen kertoo.

Uuden koulurakennuksen matka yleiskaa-vasuunnitelmasta ensimmäisiin käyttäjiin on 10–20 vuotta.

– Sinä aikana toimintamallit, palveluiden järjestämismalli ja tarkempi kaavoitus ehti-vät muuttua. Toki tavoitteenamme on, että peruspalvelut olisivat uusilla alueilla käytet-tävissä ajallaan, mutta haasteena ovat lukui-sat prosessit, päätökset ja muutokset matkan varrella, Ala-Siuru toteaa.

– Pitäisikö siis jo rakennusvaiheessa tie-dottaa perheille, että lähikoulut saattavat olla ensimmäisinä vuosina tupaten täynnä

ja tarvitaan ehkä väliaikaisratkaisuja? Paaja-nen kysyy.

Kasvukeskusten ongelma Uusien alueiden koulujen täyttymi-nen ei ole oululainen ilmiö, vaan saman ongelman edessä ollaan muun muassa pääkaupunkiseudulla.

Asiaa on haastateltavien mukaan pakko katsoa pidemmälle:

– Olisi lyhytnäköistä rakentaa uusille alu-eille pysyviä tiloja suurinta oppilashuippua varten. Kun ruuhka on mennyt ohi, ihmetel-täisiin ylimääräisten tilojen kanssa. Se olisi kestämätöntä kehitystä.

Koulujen täyttymistä ei pystytä aina ennustamaan tarkasti.

– Uusi asuinalue voi täyttyä todella nope-asti tai jäädä väljemmäksi. Suunnitelmat ja suunnitteet eivät aina toteudu, koska muut-tujia on niin paljon yleisestä taloustilanteesta lähtien. Koulutilojen kysyntä ja alueen lap-

simäärät eivät ole koskaan pysyviä, Tuomi-nen toteaa.

Yhtenä ratkaisuna Maria Ala-Siuru esittää koko kaupunkikonsernitason suunnitteluyh-teistyön edelleen kehittämistä sekä maankäy-tön suunnittelun ja kaavoituksen että palve-lujen järjestämisen ja toteuttamisen osalta.

Kestävää kehitystä Koulutilat rakennetaan nykyään vuosikym-menten – jopa sadan vuoden – käyttöä var-ten. Tilat ovat usein monitoimitiloja, joiden käyttömahdollisuudet ovat joustavia. Muu-tamia vuosia kestävät ruuhkahuiput hoide-taan tapauskohtaisesti väliaikaisratkaisuilla.

Koulutilojen mitoituksessa huomioidaan laajempi alue ja ympäröivän palveluverkon mahdollisuudet. Kun uusissa kouluissa on ruuhkaa, viereisten vanhempien koulujen oppilasmäärät vähenevät. Kuormitusta pyri-tään tasaamaan ohjaamalla osa oppilaista näi-hin kouluihin. Oulun perusopetuksen neljä aluerehtoria ovat tässä oleellisessa roolissa.

– Olisi lisäksi tärkeää saada monipuoli-sesti täydennysrakentamista ja uusia asun-toja myös vanhoille alueille, joissa palvelut ovat jo valmiina, Paula Paajanen muistuttaa.

– Yritämme löytää kaikkia tyydyttä-viä kompromisseja ja saavuttaa tasapainon ihmisten toiveiden ja verorahojen välillä, Rami Tuominen toteaa._TiTTA VilPA

Olisi lyhytnäköistä rakentaa uusille alueille pysyviä tiloja suurinta oppilashuippua varten.

Mikä avuksi uusien koulujen tilaongelmaan?

Oulun uusien asuinalueiden koulut saattavat olla jo valmistuessaan liian pieniä. miten koulujen koot ja sijainnit suunnitellaan?

8

Teema Kestämätön kehitys

Kaupunginvaltuusto teki 19. elokuuta päätöksen uudesta kaupunkistrate-giasta, jonka avulla val-tuusto ohjaa koko kau-

punkikonsernin toimintaa. Kaupunkistrategiaa on valmisteltu vuoden 2012 lopusta lähtien, ja se on samalla uuden Oulun strategian suunnit-teluprosessin kolmas ja viimeinen vaihe. Nyt edessä on tärkein ja vaativin osuus: päätösten toimeenpano.

– Strategia koskee koko kaupunkiyhteisöä ja sisältää yhteisiä tavoitteita, joiden toteutumisen kaupunkilaiset omilla päätöksillään mahdollista-vat. Esimerkiksi hyvinvoinnin näkökulmasta kau-punki säästää rahaa pitkällä tähtäimellä, kun kou-lulaiset ja heidän vanhempansa huomioivat ter-veyttä edistävät elämäntavat arjessa, selittää stra-tegiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist.

Kronqvistin mukaan tärkeintä henkilöstön näkökulmasta on punnita kaupunkistrategian arvojen – rohkeus, reiluus ja vastuullisuus – mer-kitystä työyhteisössä sekä yleisesti kuntalaisten keskuudessa ja omassakin elämässä. Hän muis-tuttaa, että suuri muutos on aina kaksisuuntai-nen tie, johon kuuluu luopumisen ohella myös uuden tulevan tekemistä.

– Toimintaympäristömme on viime aikoina muuttunut paljon, ja nyt pitäisi löytää ajatuksia siitä, miten asioita voidaan tehdä toisin. Näitä

ideoita kaivetaan esiin ruohonjuuritasolta, hän sanoo.

Akkunassa ehdoteltuaLoppukeväästä lähtien kaupungin henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua kehittämistalkoi-siin esittämällä omat säästöehdotuksensa Akku-nassa. Ideat välitetään eteenpäin niille toimi-aloille, joita ne koskevat.

– Palaute kentältä on ollut todella positiivista. Henkilökunnassa on oltu tyytyväisiä vaikuttamis-mahdollisuuteen, henkilöstöasiantuntija Minna Parkkila kertoo.

Moni on ehdottanut esimerkiksi henkilös-tön virkistyspäivien määrän vähentämistä. Park-kilan mukaan niihin ei ole kaupungilla yhteistä ohjeistusta, vaan jokainen toimialue päättää vir-kistyspäivistä omalla tahollaan. Useampi ehdo-tus puolsi myös Pyörre-lehden kuluista karsi-

mista. Viestintäjohtaja Sirkka Keräsen mukaan Pyörre tehdään kuitenkin vielä toistaiseksi myös painettuna; henkilöstön tasavertainen kohtelu menee talouden edelle.

– Kaikilla kaupungin työntekijöillä ei ole vielä pääsyä päätelaitteiden ääreen, emmekä siksi voi siirtyä pelkästään sähköiseen versioon. Paino- ja postituskulujen osalta yksikköhinta suurenee kappalemäärän pienentyessä, joten silläkään ei ole merkittävää vaikutusta.

Keränen arvioi, että kotiinkuljetettavasta pai-netusta lehdestä luopuminen tulisi nykyistä jär-jestelyä kalliimmaksi.

– Henkilöstön osoitetiedot otetaan suoraan palkkarekisteristä, ja mahdolliset muutokset pos-tituslistaan joudutaan tekemään käsin. Pyörteen toimituksessa ollaan kyllä tietoisia, että monelle riittäisi sähköinen lehti, ja siihen ollaankin pik-kuhiljaa menossa, hän kommentoi._HeiNi SANTOS

Vastikään hyväksytty kaupunkistrategia peräänkuuluttaa rohkeutta, reiluutta ja vastuullisuutta. Sen pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan uutta – ehdotus kerrallaan.

Suuri muutos on aina kaksisuuntainen tie, johon kuuluu luopumisen ohella myös uuden tulevan tekemistä.

Suuria linjoja ja täsmäehdotuksia

9

Pyör

re 4/2013

Tarvitaanko työtiimissäsi arkistointiapua? Ovatko verkkosivut edelleen päi-vittämättä tai olisiko rius-kalle kantoavulle käyttöä?

Nuoret haluavat ja tarvitsevat tuntumaa työelämään. Nuorisotyöttömyyden poistami-nen on Oulun juhlavuoden pääteema, ja se velvoittaa myös meitä kaupungin yksiköitä konkreettisiin tekoihin.

Siksi Työpörssi ja Työllisyyden edistämi-sen palvelut haastavat kaikki kaupungin pal-velualueet ja liikelaitokset: jokainen meistä voi ideoida nuorille uusia työtehtäviä ja työ-kokeilupaikkoja kaupunkimme toiminnassa. Voit myös haastaa muita työtiimejä työllistä-mistalkoisiin. Osallistumisohjeet kampanjaan löydät Akkunasta.

Työpörssi, 17–29-vuotiaille oululaisille tar-koitettujen työkokeilupaikkojen listaus, on toi-minut jo kolme vuotta. Nykyisellään paikkoja on avoinna kuukausittain noin 70, mutta lisää tarvitaan. Parhaiten edustettuina ovat sosi-aali- ja kasvatusalat. Viime vuonna nettipal-

veluun kirjautui noin 700 nuorta työkokeilu-paikan etsijää.

Laita siis hyvä kiertämään! Parhaat nuo-ria työllistävät työyhteisöt palkitaan työpaja-nuorten tekemin tuottein ja haastajatiimin tunnuksin. Odotettavissa on ansaittua arvon-nousua kaikille nuoria työllistäville kaupungin yksiköille sekä valoisampaa tulevaisuutta koko kaupungille._TeRHi RAuHAlA

Listaudu Työpörssiin

-haastekampanja alkoi

2 000 oululaisnuorta etsii työtä. Tarjolla on tekeviä käsiä, joille on aika löytää myös tehtävää. Kampanjan suojelijana toimii

kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

Joko kävit 0-toleranssikampanjan Facebook-sivuilla? Pyörre suosittelee! www.facebook.com/ 0toleranssinuorisotyottomyydelle

kuva

SH

uT

TeR

STO

cK

kuva

t O

ulu

N K

Au

Pu

NK

i, S

Hu

TTe

RS

TOc

K

10

Ilmoitustaulu

Akkunan kuvakilpailu käynnistynyt

uuden Akkunan talvisia avajaisia varten on käynnistetty kuvakilpailu, jossa etsitään hauskinta työporukkakuvaa.

OMAPERÄISELLÄ JA PYSÄYTTÄ-VÄLLÄ KUVALLA työporukka voi voittaa lahjakortin Puistolaan (arvo 100 euroa). myös kuvakisassa kuvia tykänneiden kesken arvotaan palkin-toja. mikäli useammalla kuvalla on sama määrä tykkäyksiä, palkinnon saaja arvotaan saman tykkäysmää-rän saaneiden kesken.

Kaikkien kuvakisassa tykänneiden kesken arvotaan uuden Oulun juh-lavuoden tuotteita. Voittajat julkiste-taan uudessa Akkunassa. Voittajille ilmoitetaan lisäksi henkilökohtaisesti.

Kuvia kisaan voi lähettää 30.11.2013 asti. Valokuvat tulee toi-

mittaa osoitteeseen riikka.harjula@ouka.fi tai lea.ansamaa@ouka.fi. muistathan liittää kuvan mukaan kuvassa olevien henkilöiden nimet. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Oulun kaupungin työntekijät. Vain digitaalisessa muodossa olevilla valo-kuvilla voi osallistua kilpailuun.

Tähän saakka mukaan kisaan on ilmoittautunut jo monta hauskaa kuvaa, joista maininnan arvoinen on kaupungin johtoryhmän hupaisa kuva, jolla johto haluaa kannustaa myös kaikkia työntekijöitä heittäyty-mään mukaan kilpailuun. •

TIETOTURVATYÖN TAVOITTEENA on kaupungin tuottamien palveluiden häiriötön toiminta, mikä luo pohjan arjen toimivuu-delle ja palveluiden laadukkaalle tuottami-selle ja luotettavalle tietojenkäsittelylle.

Hyvän tietoturvatason toteuttaminen vaa-tii koko henkilöstön tietoturvatietoisuuden parantamista ja sovittujen ohjeiden ja toimin-tatapojen noudattamista.

– Tietoturva on meidän kaikkien yhtei-nen asia, ja tietoturvallisten toimintatapojen pitäisi olla kaikkien yhteinen päämäärä, sillä niiden avulla varmistetaan kaupungin palve-lutoiminnan jatkuvuus ja luotettavat palve-lut, tietohallinnon erityisasiantuntija ja tie-toturvallisuudesta väitellyt FT Kari Nykä-nen painottaa.

Tietoturva onkin merkittävä osa kaupun-gin riskienhallintaa. uhkatekijöiden tunnis-taminen ja ennaltaehkäisy nousevat yhdeksi tulevaisuuden painopisteeksi. Toiminnan tukemiseen on myös perustettu tietoturva-työryhmä ja icT-turvallisuusjohtamisen tiimi.

myös päivittäisiin tietoturvakäytänteisiin ja toimintatapoihin, internet-pohjaisiin palve-luihin, sähköpostin suojaamiseen ja erilais-ten päätelaitteiden hallintaan tullaan kiinnit-tämään erityistä huomiota. mobiililaitteiden myötähän myös tietoturvariskit ovat merkit-tävästi kasvaneet.

– Riskejä syntyy, kun laitteiden sovelluk-sia ei päivitetä, eivätkä kaikki päätelaitteet ole keskitetyn laitehallinnan piirissä. minimi-suojaus älypuhelimen käyttäjälle on lukita se salasanalla tai koodilla, mitä käyttäjä ei aina huomaa tehdä, Nykänen neuvoo. •

Tietoturva on riskin- hallintaa

Kaupungin tietoturvapolitiikka astui voimaan kesäkuun alussa.

Kansainvälistä liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16.–22.9. Kampanja kehottaa miettimään, miten kuljet. Oulussa tapahtumat keskitetään lauantaille 21.9. Päätapahtuma on Rotuaarilla.

ouka.fi > ympäristö ja luonto > ympäristötietoisuus > tapahtumat

11

Pyör

re 4/2013

Kehu kaveri!

Kehu kaveria osoitteeseen pyorre@otavamedia.fi

Tämän Pyörteen kehut saa Elsa Kiviniemi Tekliltä.Kehut antaa Saija Tuovinen:

Hän ottaa ihmisen ihmisenä.

Oli hän sitten kesätyöntekijä, siivooja, johtaja tai kuka tahansa. Hänellä on pitkä työkokemus, tieto ja taito. Hän perehdyttää ystävällisesti ja ymmärrettävästi tehtävät uudelle työntekijälle.Työnteko hänen kanssaan on selkeää ja helppoa. Työnteko tapahtuu hänellä ja hänen opastuksellaan hyvin ja mutkattomasti. Muutenkin aivan ihana ihminen.”

KANSANKÄRÄJÄT

? ?!!

Juhlavuoden

?

Lapsi sairaana – ilmoitus poissaolostasi voi riittääKUN ALLE 10-VUOTIAS LAPSESI sairas-tuu ja joudut hoitamaan häntä kotona, esimies voi hyväksyä 1–3 päivän poissaolosi ilman lää-kärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tar-vittaessa esimies voi kuitenkin edellyttää lapsen käyttämistä vastaanotolla ja näin ollen todistuksen toimittamista.

Käytännön toimintatavoista kan-nattaa keskustella oman esimiehen kanssa. •

13.10. klo 17–19Häräntappoase 2013 mistä on Oulun tytöt ja pojat tehty?Anna-Leena Härkönen, Martti Suosalo,

Jouko Saksio

Artistivieras Olli PA & Jesse 20.10. klo 17–19Oulun sielu Suo, kuokka ja Jussi, lars levi ja HellaakoskiPekka Haavisto, Hannu Väisänen,

Riikka Pulkkinen

Artistivieras Jarkko martikainen

27.10. klo 17–19Oulun menestystarinat Nokia, ilmakitara, Kärpät… mitä seuraavaksi?Juhani Tamminen, Tuomas Enbuske,

Jukka Takalo

Artistivieras esa eloranta Kansankäräjät toteutetaan yhteis-työssä Oulun ev.-lut. seurakuntien ja Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttami-sen ja yhteisötoiminnan kanssa. Kan-sankäräjät ovat osa uuden Oulun juh-lavuoden ohjelmistoa. •

MITEN TULEVAISUUDESSA RAKENNETAAN OULUSTA KUKOISTAVA POH-JOISEN PÄÄKAUPUNKI? Juhlavuoden kansankäräjät on keskustelusarja, joka

nähdään kolmena lokakuun sunnuntaina Oulun kaupunginteatterin suurella näyttä-möllä. Teemoina ja vieraina ovat Oulusta maailmalle ponnistaneet ihmiset. maksutto-mat pääsyliput tulevat jakoon syyskuun aikana. Seuraa www.ouka.fi/juhlavuosi2013.

Lue lisää s. 15

kuva

KA

Ti V

AlJ

uS

12

Työkalupakki

Kollega on luontevakilokannustaja

”Voi ei, oot laihtunut!”, hihkaisi kollega toiselle lomien jälkeen.

Kymppikerholaisten painonpudotuskisa jatkuu lokakuuhun.

kuva

t K

ATi

VA

lJu

S

13

Pyör

re 4/2013

Reilut puoli vuotta on kulunut siitä, kun Kari-Pekka Kronqvist ja Pauliina Värttö pis-tivät kolmen työto-

verinsa kanssa sataset likoon kilojensa puolesta.

Oulu10:stä alkunsa saanut Kymppikerho on viiden painonpudottajan projekti, jossa suhteellisesti eniten painoaan pudottanut korjaa koko potin, 500 euroa. Tammikuun lopussa aloitetun projektin piti alunperin loppua juhannusviikolla, mutta aikaa pää-tettiin yhdessä tuumin jatkaa.

– Hyviä tuloksia on saavutettu. Jokainen on saanut pudotettua painoaan, yhteensä on lähtenyt nyt kolmisenkymmentä kiloa. Siirsimme loppupunnitusta siksikin, että se motivoisi pitämään kiinni terveellisemmistä elämäntavoista myös loma-ajan, perustelee Värttö.

Jekku toimi. Värttö itse ei tunnusta syö-neensä lomalla ainuttakaan makkaraa. Muu-tenkin jojolaihduttajaksi tunnustautuva nai-nen on tehnyt syömistensä suhteen melkoi-sen elämäntaparemontin.

– Olen jättänyt pois mäkkärilounaat ja vähentänyt radikaalisti karkin ja sipsien syöntiä. Parasta on, kun kollegat kommen-toivat loman jälkeen, että hoikistumisen huomaa, Värttö hymyilee.

Avainsana: arkiliikuntaKymppikerhon tavoitteena eivät ole ihmedi-eetit ja nopea painonpudotus, vaan nimen-omaan terveellisempien elämäntapojen omaksuminen.

– Aiemmista kuureistani olen oppinut, ettei pidä haukata liian isoa palaa. Kymme-nen prosentin painonpudotustavoite on hyvä alku, ja sen on myös tutkimuksissa todettu tuovan ihan todellisia terveysvaiku-tuksia. Meistä kaikki ovat tainneet jo saa-vuttaa tuon kymmenen prosenttia, Värttö iloitsee.

Porukan kannustus on ollut ensiarvoi-sen tärkeää.

– Työyhteisö on luonteva joukko täl-laiselle ponnistukselle, sillä näemme toi-siamme joka tapauksessa joka päivä. Käymme usein yhdessä lounaalla ja pai-nonpudotusprojekti on läsnä keskusteluis-samme. Jokaiselle on tullut heikkoja hetkiä, jolloin yhteinen huumori on tullut tarpee-seen, Kronqvist miettii.

Kymppikerholaiset eivät kokoonnu yhteisten liikuntahetkien merkeissä, vaan jokainen tekee sen mikä omaan arkeen sopii parhaiten.

– Olen pidentänyt aamulenkkejä koirien kanssa, hoitanut kaupunkiasiat kävellen ja

kiivennyt portaita aina, kun mahdollista. Työpisteemme sijaitsee neljännessä kerrok-sessa, ja aion vielä kiivetä portaat hengästy-mättä. Minulle avainsana on siis ollut arkilii-kunnan lisääminen, Värttö kertoo.

Kronqvist sen sijaan on viettänyt kesää golfaten, ja lomien jälkeen pyöräillyt työmat-

kat Oulunsalosta keskustaan.– Meillä on työpaikalla käynnissä myös

kilometrikisa, joka motivoi pyöräilemään autoilun sijaan, Kroqvist nauraa.

Kohtuullinen kilohintaPienet muutokset ovat jo tulleet osaksi arkirutiineja.

– Säännöllinen ateriarytmi on painon-pudotuksessa varmaankin se oleellisin asia. Jos syö puolilta päivin lounaan, iltapäivään tulee liian pitkä tauko, jos syö vasta kotona seuraavan kerran. Sellaisessa tilanteessa minulla menee koko ilta helposti syöpötte-lyksi, Kronqvist tunnustaa.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Tavoitteena on terveellisempien elämäntapojen omaksuminen.

Nosto tähän.

< Kari-Pekka Kronqvistin ja Pauliina Värtön mielestä Kymppikerhossa parasta on ollut vertaistuki. Yhteisellä huumorilla on selvitty heikoista hetkistä ja notkahduksista.

Säännöllinen ateriarytmi on painonpudotuksessa varmaankin se oleellisin asia.

Jatkoa edelliseltä sivulta

14

Työkalupakki

Oulun Työterveys tarjoaa mahdollisuuden myös sähköiseen ajanvaraukseen. Se on tarkoitettu Oulun kaupungin henkilöstölle.

1)Ajanvaraus löytyy Oulun Työterveyden internetsivulta osoitteesta

www.ouluntyoterveys.fi/ajanvaraus/internet

2)Ajanvarausjärjestelmään kirjaudutaan omalla henkilötunnuk-

sella. Yhteys on suojattu.

3)Aikaa varatessa kysytään asiakkaan työpaikan työterveystiimiä

ja kenelle lääkärille tai hoitajalle haluaa ajan varata. Lista tii-

meistä ja työpaikoista löytyy varsinaiselta ajanvaraussivulta. Työpaikan

työterveyshuollon vastaavan lääkärin ja hoitajan nimet löytyvät Akku-

nasta, työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta tai työterveysyhdys-

henkilön kautta.

4)Internet-ajanvarauksessa on tarjolla 20 minuutin aikoja. Ne on

tarkoitettu lyhyisiin käynteihin, kuten käsikivun tai verenpaineen

diagnosoimiseen.

5)Pidempiä vastaanottoaikoja vaativat ajanvaraukset, kuten työ-

terveystarkastukset, varataan puhelimitse omalta työterveyshoi-

tajalta tai viestillä Oulun Omahoidon kautta (www.oulunomahoito.fi).

6)Internetissä tehdyn varauksen voi peruuttaa kätevästi saman lin-

kin kautta. Kannattaa ottaa ajanvarauksen yhteydessä varaustun-

nus talteen tai ilmoittaa haluavansa sen omaan sähköpostiinsa. Asia-

kasta laskutetaan peruuttamattomista varauksista, joten peruutusmah-

dollisuus on hyvä pitää mielessä.

7)Asiakkaille on tarjolla myös työterveyshoitajien puhelinaikoja.

Voit tarkistaa oman työterveyshoitajasi puhelinajat Akkunasta.

Asiantuntija:

palvelupäällikkö Sirpa Säkkinen,

Oulun Työterveys

Terveellisten välipalojen avulla jaksaa, ja vireystilakin paranee.

– Mistään ei ole tarvinnut kokonaan luopua, kohtuus on sallittu kaikessa. Jännä huomata, ettei makeaa enää niin teekään mieli, Kronqvist miettii.

Toimiston seinältä löytyy indeksikäyrä, josta jokaisen painonpudottajan matkaa ovat kaikki voineet seurata.

– Notkahduksiakin tapahtuu, muttei niistä pidä lannis-tua. Asetetuille tavoitteille pitää antaa aikaa. Haluamme esimerkillämme osoittaa, että jos me pystymme tähän, kuka tahansa muukin pystyy. Varmasti kaikki meistä jatka-vat terveellisempää elämää myös lokakuun jälkeen, Kron-qvist vakuuttaa.

Mitä tulee viidensadan euron pottiin, sen Kronqvist ja Värttö ovat jo oikeastaan unohtaneet.

– Tärkein voitto on tietysti parempi jaksaminen ja se, kun saa laittaa isoksi jääneet vaatteet kierrätykseen, Värttö miettii.

– Satanen tuntui alkuvuodesta isolta panokselta. Nyt kun miettii, mitä sillä on saavuttanut, ei kilohinta niin pahalta tunnu, Kronqvist nauraa._KATi VAlJuS

Sarja esittelee ohjelmia ja työkaluja, joista on hyötyä arjen työssäsi.

Varaa aika työterveyteen internetissä

”Haluamme esimerkillämme osoittaa, että jos me pys-tymme tähän, kuka tahansa muukin pystyy”, kymppi-kerholaiset kannustavat.

Kalenterin kautta liikkumaan

Henkilöstöliikunnan kaikki tapahtumat ja kurssit näkyvät nykyään uudessa sisäisessä koulutus- ja

tapahtumakalenterissa (kalenteri.ouka.fi). ilmoittautumi-nen tapahtuu myös näiden sivujen kautta.

Tarjolla on muun muassa henkilökohtaista liikunta-neuvontaa liikunnan aloittamiseen, tuki- ja liikuntaelin-ongelmiin ja painon hallintaan.

Kalenteriin löytyy linkki Akkunan etusivulta, mutta pääset kalenteriin myös kotikoneelta.

Jyrkin palsta

15

Pyör

re 4/2013

Kierrätellen

Yhteistoimintaa koskeva laki antaa henkilöstölle mahdollisuuden vai-kuttaa päätösten valmisteluun,

jotta ne, joilla on lopullinen päätösvalta, tekisivät mahdollisimman fiksuja päätöksiä, selittää palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala.

lain mukaan yt-menettelyä on käytettävä yli 20 henkeä työllistävissä organisaatioissa, kun tehdään henkilöstön asemaan vaikutta-via päätöksiä. Sellaisia ovat esimerkiksi pal-

veluiden uudelleen järjestämisen periaat-teet, henkilöstöön liittyvät periaatteet, talou-dellisista tai tuotannollisista syistä toimeen-pantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset, henkilöstösuunnitelman käsit-tely sekä työsuojelun yhteistoiminta.

Kolme eri tasoaSe miten yt-menettelyä sovelletaan, riippuu kyseessä olevasta asiasta. Yksilöä koskevat asiat hoidetaan yleensä työntekijän ja esi-miehen välillä. Välitöntä yhteistoimintaa on myös asioiden käsittely esimerkiksi työpaik-kakokouksessa tai työyhteisövaltuutettujen kautta. edustuksellista yhteistoimintaa har-joitetaan henkilöstöä laajemmin koskevissa aiheissa. Oulun kaupungin yhteistoiminnan

järjestämisestä päättää kyseinen lautakunta ja liikelaitoksissa johtaja henkilöstöjärjes-töjä kuultuaan.

– Oulun kaupungin eri palvelualueilla on omat yt-elimensä, joissa hoidetaan hei-dän oman yksikkönsä toimintaan liittyviä yt-menettelyn alaisia asioita. Koko kaupungin

henkilöstöä koskevat asiat, kuten talousar-vio, käsitellään kaupungin henkilöstötoimi-kunnassa, Ojala selittää.

Hän korostaa, että yt-elin ei ole päät-tävä organisaatio, vaan siellä valmistellaan ja annetaan lausuntoja, jotta yhdessä pääs-tään parempiin päätöksiin. Jotta yhteistoi-minta olisi aitoa, on huolehdittava, että asiat tuodaan yt-elimeen riittävän ajoissa ja niitä myös ehditään käsittelemään.

– Olemme hyvin työvoimavaltainen orga-nisaatio, ja siksi hyvin monilla päätöksillä voi olla vaikutuksia henkilöstöön. Tapauskohtai-sesti täytyy pohtia, millaista yhteistoimintaa on syytä pistää alulle. Jokaista eteen tulevaa päätöstä ei kuitenkaan voida yhdessä puida, Ojala miettii._HeiNi SANTOS

Yt-menettely ohjaa fiksumpiin päätöksiinmedia uutisoi tämän tästä yt-neuvotteluista, joiden tavoitteena on vähentää henkilöstön määrää. Yhteistoiminnassa on kuitenkin kyse paljon muustakin.

kuvi

tus

liN

dA

HA

leN

iuS

Oulussa pyöräillään jo paljon, enemmän kuin muissa kau-pungeissa. Menestys perus-tuu pitkäjänteiseen työhön, jota kaupunki on tehnyt pyö-

räilyn edistämiseksi. – Väyliä rakentamalla ei pyöräilyn kulkuta-

paosuutta voida kuitenkaan enää nostaa. Tar-vitaan jotain muuta – jotain, mikä kiinnostaa ihmisiä käyttämään hyvää väyläverkkoa ja mikä poistaa tekosyyt olla käyttämättä sitä, sanoo lii-kenneinsinööri Jorma Heikkinen Ympäristö- ja yhdyskuntapalveluista.

Oulun seudun kattavassa hankkeessa lisä-täänkin viisasta liikkumista. Viisailla liikkumisva-linnoilla edistetään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta edullisia liikkumistapoja, kuten käve-lyä, pyöräilyä, joukkoliikenteen käyttöä, auto-

jen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä ja taloudellista ajotapaa.

Käytännössä tämän voi huomata vaikka bussipysäkillä.

– Väylien rakentamisen lisäksi linja-autopysä-keille on jo jossain määrin järjestetty pyöräpysä-köintiä, jolla edistetään pyörän ja bussin yhdis-telmävalintaa. Laadukkaaseen pyöräpysäköintiin panostetaan myös keskustassa, sanoo Heikkinen.

Kaupungin 13 000 työntekijää on iso joukko edistämään viisasta liikkumista. Kaikki perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen.

– Taloudelliset porkkanat eivät taida kunta-organisaatiossa olla mahdollisia, vaikka eri tutki-mukset puoltavatkin kävelyn ja pyöräilyn terveys-hyötyjä. Nehän tulisivat sekä työnantajan että työntekijän hyödyksi, Heikkinen toteaa.

Kaupunki on myös pyrkinyt vähentämään turhaa matkustamista hankkimalla videoneu-vottelulaitteita ja asentamalla työntekijöiden työasemiin videoyhteydet mahdollistavia ohjel-mia. Myös konferenssien videoiminen ja netti-jakelu mahdollistavat entistä valikoidumman ja kenties viisaamman osallistumisen tilaisuuksiin.

– Uskon, että ihmiset toimivat usein oman tilanteensa näkökulmasta järkevästi yhdistäen oman työmatkansa lasten päiväkotimatkaan ja kauppareissuun. Silti liikkumista harvoin ajatel-laan ekologisuuden tai yhteiskunnan näkökul-masta. _mARiA ÖFVeRSTRÖm

Askel askeleelta Oulun seudulla edistetään lähiaikoina viisasta liikkumista. Puntariin laitetaan viisaan liikkumisen terveyshyödyt ja toisaalta ilman laatu ja kalliiden liikennejärjestelyiden rakentaminen.

16

Työpäivä Yli-Iissä

Kuudesluokkalaiselle maria Kaistolle venekyyti on ollut tuttua jo esikouluikäisestä lähtien.

Jari Jussila on toiminut kouluveneen-kuljettajana kolme vuotta. lapset ovat tuona aikana tulleet tutuiksi.

17

Pyör

re 4/2013

Miksi esittelemme teille kouluveneenkuljettajan?

Koska hän on tiettävästi ainoa lajissaan.

Koulutie ei ole linnuntietä pitkä, vain parisataa metriä. Keltainen Jakun koulu on rakennettu vuonna 1947.

Kello on lyönyt juuri kahdeksan, kun Jari Jussila hyppää pyöränsä selkään ja hurauttaa työpai-kalleen vajaan kilometrin päähän, venepai-kalle Iijoen etelärannalle. Syksyisin ja keväi-sin Jussila toimii kouluveneenkuljettajana.

Ennen kuin Iijoki jäätyy, etelärannan puolella asuvat alakoulu-laiset kuljetetaan veneellä Jakun kouluun joen pohjoisrannalle.

Ensi töikseen Jussila tarkistaa veneen, jolle koululaiset ovat antaneet nimen Aaltojen Kunkku. Lasikuituveneen pohjalla on öisen sateen jäljiltä vettä, joten Jussila pääsee äyskäröintihommiin.

Aamun rutiineihin kuuluvat myös veneen varustuksen ja perä-moottorin tarkistaminen.

– Ajan koekierroksen joella. Perämoottorin kanssa olemme yleensä hyvissä väleissä, mutta kerran olen joutunut soutamaan. Se olikin hikinen urakka, Jussila muistelee hymyssä suin.

Ensimmäiset koululaiset saapuvat polkupyörillään rantaan puoli yhdeksän aikoihin. Maaseutukoulussa talven pitkät kulku-matkat on huomioitu lukujärjestyksessä, ja koulu alkaa aina aikai-sintaan yhdeksältä.

Joen metkut pitää tunteaMatka koululle ei ole pitkä: keltainen puurakennus näkyy vasta-rannalla, ja koulun kellonkin kuulee Jussilan laituriin. Parinsadan metrin matka taittuu veneellä nopeasti.

– Joskus on tietysti huonompia kelejä, jolloin joudun ajelemaan pienen mutkan kautta. Kyllä tässä hommassa pitää tuntea joen metkut, tietää virtauspaikat ja tarkkailla tuulen suuntaa.

Jussila tuntee metkut. Hän on itsekin kotoisin Yli-Iistä ja viih-tynyt aina vesillä. Etelä-Suomen saaristossa koululaisia kuljetel-laan toki veneillä kouluun, mutta sisävesillä Jussila on tiettävästi ainoa ammatissaan.

– Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo hommaa tiukasti nyky-ään. Olen läpäissyt tiukat tentit ja vene turvavälineineen tarkaste-taan säännöllisesti. Omassa lapsuudessani vanhemmat kuskasivat lapsia tai he ylittivät joen keskenään. Onneksi nykyään pääsevät turvallisella kyydillä, Jussila hymyilee.

Venekyyti säästää aikaaSerkukset Eetu ja Maria Kaisto ovat tänään menossa kouluun vasta kymmeneksi. Joen etelätörmällä asuvat kuudesluokkalai-set ottavat ensi töikseen kelluntaliivit rannan laatikosta ja puke-vat ne päälleen. Kun Jussila käynnistää moottorin, Eetu auttaa tönäisemällä veneen liikkeelle laiturista. Lapsille venekyyti on tuttua hommaa.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Yli-iin Jakun kouluun lapset kuljetetaan veneellä. Kouluveneenkuljettaja Jari Jussila kyyditsee koululaiset aamulla kouluun ja iltapäivällä kotiin.

Aaltojen Kunkku vie kouluun

kuva

t K

ATi

VA

lJu

S

Jatkoa edelliseltä sivulta

18

Työpäivä Yli-Iissä

Kelluntaliivit säilytetään laatikossa molemmilla rannoilla.

Keskipäiväksi Aaltojen Kunkku luki-taan rantaan, ja Jari Jussila ehtii pii-pahtaa kotonaan lounaalla.

– Kun mennään taksikyydillä, joudutaan herää-mään ainakin puoli tuntia aikaisemmin, Eetu kertoo.

Taksikyydillä matkaa koululle kertyy reilut viisi-toista kilometriä. Sydäntalvella homma helpottuu, kun Jussila avaa jään poikki jäätien.

– Kun alkaa olla tarpeeksi kovia pakkasia, teen jäällä kairausmittauksia ja merkkaan reitin sitten, kun jää kantaa. Sitä valvotaan tietysti läpi talven.

Yleensä koululaisten venekuljetukset päättyvät lokakuun lopussa. Keväällä veneilyaikaa on normaa-listi toukokuu, jäiden lähdöstä riippuen.

Synttäripäivinä on hiljaistaEetu ja Maria ovat tänä aamuna veneessä kahdestaan. Yhdistetyn vitos–kutosluokan muut oppilaat asuvat pohjoisrannalla ja tulevat kouluun yleensä pyörällä.

– Kyllähän se joki on täällä aina jakanut kyläläis-ten asiat ikään kuin kahtia. Kun kauppa tai posti on sijainnut toisella puolella, on matkaa kertynyt, Jus-sila miettii.

Nykyisellään Yli-Iin Jakkukylässä ei ole sen puoleen kauppaa kuin postiakaan. Lähimmät kaupat sijaitsevat Iissä, jonne on matkaa viitisentoista kilometriä.

Jussila ajaa veneen koulun laituriin.– Kaluston huolto kuuluu työtehtäviini. Eilen

rakentelin laituria, ja kesän mittaan paikkasin kivi-kossa koloja saanutta veneen keulaa, Jussila kertoo.

Vastarannalla Eetu ja Maria riisuvat kelluntaliivit puulaatikkoon ja rientävät musiikin tunnille.

– Usein koululaiset jäävät kavereille koulun jälkeen. Minä pääsen iltapäivällä helpolla etenkin, jos jollakulla on synttärijuhlat, Jussila naureskelee.

Kun kaikki koululaiset on kuljetettu koulun pen-kille, Jussila hyppää pyöränsä selkään ja ajelee pariksi

tunniksi kotiin. Jollei päivään kuulu kaluston huol-toa, hän ehtii ennen iltapäivän kuljetuksia syödä lou-naan ja keskittyä hetkeksi toiseen ammattiinsa joka on poronhoitaja.

– Kyllähän tämä tällaista odottelua on. Kauppaan asti en arvaa lähteä, jos jotakin sattuu enkä pääsekään ajallaan takaisin. Olen pistänyt merkille, että aamui-sin ei se kouluun pääsy ole lasten mielestä niin kellon tarkkaa, mutta iltapäivällä on oltava laiturissa minuu-tilleen silloin, kun oppitunti päättyy, kouluveneenkul-jettaja hymyilee._KATi VAlJuS

Aamuisin ei se kouluun pääsy ole lasten mielestä niin kellon tarkkaa, mutta iltapäivällä on oltava laiturissa minuutilleen silloin, kun oppitunti päättyy.

Pyörre peukuttaa

19

Pyör

re 4/2013

Oulun kaupunginteatteri on osoittanut toimivuutensa isojen kokousten pito-paikkana. Julkisia tilojamme voidaan onnistuneesti käyttää myös kongressi- ja kokoustiloina, iloitsevat Helena Pikkarai-nen (vas.) ja Riina Aikio Oulun kaupun-gin matkailu- ja kongressitoimistosta.

kuva

AlP

O m

eRil

ä

Projektipäällikkö Riina Aikio ja asiantuntija Helena Pikkarainen tekevät töitä, jotta Oulua saadaan nostettua Skan-

dinavian pohjoiseksi pääkaupungiksi myös laadukkaana kongressikohteena. Kongres-simarkkinointi on pitkäjänteistä toimin-taa, mutta kun työ palkitaan, tuo se rahaa kaupunkiin.

– Matkailun edistämiskeskus (MEK) on laskenut, että yhden kansainvälisen kongres-sivieraan tulovaikutukset ovat noin 1 000 euroa/henkilö, joten keskikokoisenkin koko-uksen vaikutukset isäntäkaupungille ovat noin 200 000 euroa, toteavat Pikkarainen ja Aikio.

Kongresseja siis kannattaisi hakea kau-punkiin, mutta mistä tulijat?

– Teemme yhteistyötä muun muassa yliopiston kanssa, jolla on paljon kansain-välisiä kontakteja, mutta teemme kaupun-

kia tutuksi myös valtakunnallisesti. Oulu ei ole vielä monille tuttu kokouskaupunkina, ja meillä on paljon kilpailuvaltteja muihin kong ressikaupunkeihin nähden.

Oulun on sopivankokoinen, jolloin vie-raiden on helppo liikkua kaupungissa jalan, ja Ouluun on myös helppo tulla lentäen.

– Oulussa voi olla edullisempaa järjestää konferenssi kuin esimerkiksi pääkaupunki-seudulla. Oulun mutkattomuus ja vieraan-varaisuus ovat myös myyviä adjektiiveja ja kaupungin koko on eduksi, sillä tunnemme palveluntarjoajat.

Meille mahtuu kylläOulussa ei ole kongressikeskusta, mutta kau-pungilla on silti tarjota hyviä kokouspaikka-keskittymiä, ja hotellien petipaikkoja löy-tyy 3 300:lle. MEKin mukaan kansainvälis-ten konferenssien osallistujamäärä on kes-kimäärin 200 henkilöä.

– Kaupunginteatteri ja keskustan hotellit, Madetoja ja Pohjankartano ja Taidemuseo, Tietomaa ja Lasaretti antavat hyvät mahdol-lisuudet isoillekin kokouksille, kunhan tilat ovat markkinoitavissa myös tällaiseen käyt-töön, Pikkarainen toteaa.

Oulun kaupungin matkailu- ja kong-ressitoimistolla on korkeat tavoitteet. He haluavat nostaa Oulun viiden suosituim-man kongressikaupungin joukkoon ja tup-lata kongressivieraiden määrän 2 500:sta 5000:een. Tässä työssä sinäkin voit auttaa.

– Jos olet työsi tai harrastuksesi puolesta verkostoissa, joissa voisi olla mahdollista kansainvälisen tai valtakunnallisen konfe-renssin järjestäminen Oulussa, ole meihin yhteydessä. Autamme pääsemään hankkees-sanne eteenpäin, naiset toivottavat. _mARiA

ÖFVeRSTRÖm

Lue kokousjärjestäjän ohjeet: businessoulu.com > kokousjärjestäjälle

Oulu kirii kongressikaupunkina

Järjestä kansainvälinen tai valtakunnallinen konferenssi Oulussa. Saat järjestelyihin maksutonta apua BusinessOulun matkailu- ja kongressitoimistosta.