r ......helsinki on sitoutunut kantamaan vastuun-sa ilmastonmuutoksen hillinnässä. helsingin...

Esitys Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaksi

ignatso

Tekstiruutu

Ilmestynyt 23.8.2018 Tämä ei ole ajantasainen versio. Tarkista ajantasainen täältä: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/HNH-2035-toimenpideohjelma.pdf


Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2018:4

Sisällysluettelo

4 — Helsingin kaupunki

Tiivistelmä 61 Johdanto 161.1 Toimenpideohjelman rakenne 181.2 Helsingin ilmastotavoitteet ja kaupungin rooli 191.3 Toimenpideohjelman lähtökohdat ja valmistelu 201.4 Toimenpideohjelman rajaukset 212 Helsingin ilmastotoimet 1990–2017 252.1 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 152.2 Syitä päästöjen vähenemiseen vuodesta 1990 163 Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen kehitysennusteet vuosille 2030 ja 2035 273.1 Väestö ja kaupunkikehitys 283.2 Liikenteen kehitys ja taustaoletukset 293.3 Rakentamisen kehitys ja taustaoletukset 293.4 Energiantuotannon kehitys ja taustaoletukset 293.5 Yhteenveto BAU-ennusteista ja skenaariosta vuoteen 2035 304 Tarvittavat toimet hiilineutraalin Helsingin saavuttamiseksi 334.1 Liikenne 344.1.1 Kestävien kulkumuotojen käyttö 394.1.2 Liikenteen hinnoittelu 424.1.3 Täydentyvä kaupunkirakenne 444.1.4 Ajoneuvoteknologian muutokset 444.1.5 Sataman päästöjen vähentäminen 464.1.6 Uudet liikkumispalvelut 484.1.7 Liikkumisen ohjaus ja viestintä 494.1.8 Liikenteen päästöjen ja kustannusten arviointi 494.2 Rakentaminen ja rakennusten käyttö 564.2.1 Kaupungin omistamat asuin- ja palvelurakennukset sekä ulkovalaistus 594.2.2 Energiatehokas maankäyttö ja kaupunkirakenne 654.2.3 Energiarenessanssi 724.2.4 Uudet energiaratkaisut 744.2.5 Rahoitus ja kannustimet 784.2.6 Rakentamisen ja rakennusten käytön päästöjen ja kustannusten arviointi 804.2.7 Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen 834.3 Kuluttaminen, hankinnat ja jakamis- ja kiertotalous 854.3.1 Kasvatus ja koulutus 864.3.2 Kuluttaminen ja jätteet 874.3.3 Hankinnat 894.3.4 Jakamis- ja kiertotalous 904.4 Smart & Clean -kasvu – uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa Helsinkiin 945 Helen Oy:n kehitysohjelma ja lähivuosien toimet 976 Hiilinielut ja päästöjen kompensointi 1006.1 Hiilinielut 1006.2 Kompensointi 1017 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 1048 Viestintä ja vuorovaikutus 1069 Ilmastotyön koordinointi, seuranta ja arviointi 1079.1 Ilmastotyön koordinointi 1079.2 Seuranta ja raportointi 10810 Lähteet 111Liite 1. Käytetyt termit ja lyhenteet 112Liite 2. Päästövähennysohjelmatyöryhmä 113Liite 3. Kaupunkiorganisaation ilmastotyön vastuita 114

Helsingin kaupunki — 5

Tiivistelmä


Helsinki on sitoutunut kantamaan vastuun-sa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 tavoitteek-si on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Tähän päästään vähentä-mällä kasvihuonekaasupäästöjä Helsingis-sä 80 prosenttia. Jäljelle jäävä 20 prosenttia kompensoidaan siten, että Helsinki huolehtii päästövähennysten toteutumisesta muualla. Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen mer-kittävimpiä lähteitä ovat rakennusten lämmi-tys, sähkönkäyttö ja liikenne. Ilmastotavoit-teet koskevat kaupunkiorganisaation lisäksi kaupunkilaisia ja Helsingissä toimivia orga-nisaatioita. Helsingistä saadaan hiilineutraali yhteistyöllä. Hiilineutraali Helsinki 2035 –toi-menpideohjelma on esitys siitä, miten pääs-tövähennykset käytännössä saavutetaan.

Tiedot Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen tilanteesta perustuvat Helsingin seudun ym-päristöpalveluiden (HSY) laskelmiin. Helsingin kokonaispäästöt ovat vähentyneet neljännek-sellä vuodesta 1990. Vaikka Helsingin päästöt ovat olleet pitkällä aikavälillä laskusuunnas-sa, on päästöjä tulevaisuudessa vähennettävä entistä enemmän ja nopeammin. Kaupunki on kasvanut ja uusia asukkaita tulee Helsinkiin noin 8 000 vuodessa. Keskimääräisen helsin-kiläisen päästöt ovatkin jo noin 40 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990, vaikka asukas-määrä on kasvanut 150 000:llä.

Toimenpideohjelmaan liittyvistä Gaia Consul-ting Oy:n ja WSP Finland Oy:n selvityksistä saatiin lisätukea sille, että Helsinki pystyy saa-vuttamaan hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatii kuitenkin merkittävää panostusta rakennusten energiatehokkuu-teen, uusiutuvaan energiaan, vähäpäästöiseen liikkumiseen ja päästöttömään energiantuo-tantoon. Osa päästövähennystoimenpiteis-tä on suoraan Helsingin kaupungin vastuulla, mutta suuri osa toimien toteutuksesta edel-lyttää helsinkiläisten asukkaiden, yritysten ja muiden organisaatioiden toimenpiteitä. Tavoit-teeseen päästäkseen Helsinki tarvitsee myös valtion tukea ja valtakunnallista kunnianhi-moista ilmastopolitiikan toteutusta.


Toimenpideohjelman laadinta

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideoh-jelman laatimisesta on vastannut kanslia-päällikön asettama työryhmä, johon kuu-luivat kaupungin toimialojen lisäksi jäsenet Helen Oy:stä, HSL- ja HSY -kuntayhtymis-tä sekä Smart & Clean -säätiöstä. Työryh-män esitys valmistui 28.2.2018. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma laadittiin avoimesti kaikkien asiakirjojen ollessa ke-nen tahansa aiheesta kiinnostuneen saa-tavilla ja kommentoitavissa www.stadinil-masto.fi-nettisivustolla. Ohjelmaan kerättiin yhdeksästä työpajasta ehdotukset päästö-vähennystoimenpiteiksi, jotka ohjausryhmä ja kaupungin asiantuntijat muokkasivat lo-pulliseen muotoonsa. Ohjelmaan kirjattiin yhteensä 143 toimenpidettä. Liikenteessä toimenpiteitä on 30 kappaletta ja rakenta-misessa 56 kappaletta. Muita toimenpiteitä on yhteensä 57 kappaletta ja ne kohdistuvat kulutukseen, hankintoihin, jakamis- ja kier-totalouteen, kaupunkilaisten hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä Smart & Clean liiketoi-minnan edistämiseen.

Gaia Consulting Oy ja WSP Finland Oy to-teuttivat alustavat arviot liikenteen ja ra-kentamisen toimenpiteiden päästövähen-nysvaikutuksista ja kustannuksista. Muiden toimenpiteiden vaativuus ja kustannukset on arvioitu karkealla tasolla kaupungin asi-antuntijatyönä. Toimenpideohjelman edetes-sä sekä kustannus- että muita vaikutuksia täsmennetään. Toimenpideohjelman toteut-tamisella voi olla vaikutuksia esimerkiksi elinkeinoelämälle, matkailulle, kaupungin ve-tovoimaisuudelle tai asukkaiden terveydelle.

Toimenpideohjelmassa esitellään Helsingin nykyiset ilmastotoimet ja päästöjen kehitys-ennusteet vuosille 2030 ja 2035. Päästöta-voitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimen-piteet on määritelty osa-alueittain. Jokaiselle osa-alueelle on esitetty nykytilan kuvaus, ta-voitteet ja keskeisimmät päästövähennystoi-menpiteet. Osa-alueet ovat:

• Liikenne• Rakentaminen ja rakennusten käyttö• Kuluttaminen, hankinnat, jakamis- ja

kiertotalous• Smart & Clean -kasvu• Helen Oy:n kehitysohjelma• Hiilinielut ja päästöjen kompensointi• Viestintä ja osallistaminen• Ilmastotyön koordinointi, seuranta ja

arviointi

Päästövähennystarpeen laskenta

Hiilineutraalisuustavoitteen lisäksi kaupun-kistrategiassa 2017–2021 on asetettu väli-tavoite: kasvihuonekaasupäästöjä vähen-netään 60 prosenttia vuosina 1990–2030. Helsingin päästövähennystarpeen arvioimi-seksi laadittiin skenaariot päästöjen kehitty-miselle vuoteen 2035 asti. Business as usual (BAU)-skenaariossa on arvioitu, miten Hel-singin päästöt kehittyvät siinä tapauksessa, että viime vuosien kehitys jatkuu ja jo sovi-tuista päätöksistä pidetään kiinni. BAU-ske-naariossa ovat mukana jo päätetyt toimet kuten Hanasaaren voimala-alueella kivihii-lestä luopuminen. Mikäli BAU-skenaario to-teutuu, Helsingin päästöjen vähenemä olisi noin 52 prosenttia vuoteen 2035 mennes-sä verrattuna vuoteen 1990. Tämä ei siis rii-tä hiilineutraalisuuteen (80 % päästövähen-nys), vaan tarvitaan lisää toimenpiteitä.

Helsingin päästöt olivat vertailuvuonna 1990 noin 3,5 miljoonaa kasvihuonekaasu-päästöjen yhteismitallista hiilidioksiditon-nia (Mt CO2-ekv.). Hiilineutraalisuustavoite eli 80 prosentin päästövähennys tarkoittaa, että vuosipäästöt saavat olla enintään noin 700 kilotonnia CO2-ekv. vuonna 2035. Pääs-töjä on vuoteen 2015 mennessä vähennetty 940 kt CO2-ekv., joten vähennettävää jää vie-lä 1 870 kt CO2-ekv. Tästä noin puolet on ar-vioitu toteutuvan jo päätetyillä Helen Oy:n, HSL:n ja valtion toimilla sekä lämmitystar-peen vähenemisen kautta ja toinen puoli to-teutuu toimenpideohjelman avulla. Jäljelle


jäävät päästöt (700 kt CO2-ekv.) jäävät kompen-soitaviksi (kuvat 7 ja 8). Laskennassa on käytetty vuotta 2015 kuvaamaan nykytilannetta.

Helsingin päästöistä suurin osa tulee ra-kennusten ja liikenteen energiankäytöstä. Näille määriteltiin omat päästövähennysta-voitteet. Rakennusten ja liikenteen pääs-töt riippuvat olennaisesti siitä, miten niiden käyttämä energia on tuotettu. Tämän vuok-si oli arvioitava, minkä suuruiset päästöt keskitetty energiantuotanto (sähkö ja kau-kolämpö) aiheuttaa vuosina 2030 ja 2035. Päästövaikutusta kuvataan niin sanotul-la päästökertoimella: kuinka paljon hiilidiok-sidiekvivalentteja yhden kulutetun energia-yksikön tuottaminen synnyttää (esimerkiksi 120 g CO2-ekv./kWh). Päästötavoitteet pe-rustuvat aikaisemmin tehtyyn skenaariotyö-hön, joka on esitetty julkaisussa: ”Selvitys Helsingin uusista ilmastotavoitteista” (Hel-singin kaupunki, 2017a).

Helen Oy:llä on oma kehitysohjelma, jol-la heidän omistamansa energiantuotannon päästöjä vähennetään. Toteuttamalla tätä kehitysohjelmaa ja valtion päätöksiä, eli käy-tännössä korvaamalla kivihiili päästöttömillä energianlähteillä, Helsingissä tuotetun kau-kolämmön päästökerroin putoaa nykyises-tä 190 g/kWh:sta tasolle 49 g/kWh. Sähkön-tuotannon päästöille käytettiin kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (TEM 2017) johdettua päästökerrointa, jolloin valtakun-nalliset päästöt putoavat kulutussähkössä tasolta 121 g CO2/kWh (2015) tasolle 45 g/kWh (2035) sekä lämmityssähkössä tasolta 234 g/kWh (2015) tasolle 88 g/kWh (2035).

Liikenteen päästövähennykset

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen mää-rä Helsingissä vuonna 2015 oli noin 600 ki-lotonnia (CO2-ekv.). Määrä on viime vuosi-na laskenut: vuonna 2015 päästöt olivat 15 prosenttia alemmat kuin vuonna 2005. Hiili-neutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi lii-kenteen päästöille asetettiin oma tavoite: tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasu-

päästöjä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä (vuodesta 2015 tämä tarkoittaa 60 prosentin eli 363 kt CO2-ekv. vä-hennystä). Valtioneuvoston asettama tavoite on vähentää liikenteen päästöjä kansallises-ti 50 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Helsinki on näin ollen vähentämässä liikenteen päästöjä kansallista tasoa ripeämmin. Helsin-gillä on tiivistyvänä joukkoliikennekaupunkina hyvät edellytykset päästövähennyksille. Myös esimerkiksi sähköautokanta on pääkaupunki-seudulla muuta maata tiheämpää.

Toimenpideohjelmaa varten tehdyn selvityk-sen mukaan liikenteen 69 prosentin päästö-vähennystavoite vuodelle 2035 voidaan saa-vuttaa. Se edellyttää kuitenkin huomattavaa määrää toimenpiteitä, joita kaupungin tu-lee tehdä sekä itse että yhteistyössä mui-den kanssa. Liikenteen päästövähennysta-voitteet voidaan saavuttaa, jos kaikki tässä toimenpideohjelmassa tunnistetut päästö-vähennystoimet toteutetaan. Lisäksi ajoneu-voteknologian pitää kehittyä vähintään en-nakoidulla nopeudella. Tehokkaimpia toimia liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähen-tämiseksi ovat ajoneuvoliikenteen hinnoit-telu, raskaan liikenteen ominaispäästöjen pienentäminen sekä sähköautokannan mer-kittävä kasvu. Liikenteen päästövähennyk-sissä tehokkainta on autoilusta aiheutuvien päästöjen vähentäminen, joka voidaan saa-vuttaa autolla suoritettua liikkumista vähen-tämällä sekä autojen yksikköpäästöjä pie-nentämällä.

Tarkastelluilla liikenteen toimenpiteillä on useita taloudellisia vaikutuksia. Helpoimmin voidaan arvioida toimenpiteiden toteuttami-sesta syntyvät suorat kustannukset kaupun-kiorganisaatiolle. Jotkin toimenpiteet, kuten liikenteen hinnoittelu ja pysäköintimaksu-jen korotukset, synnyttävät menojen lisäksi kaupunkiorganisaatiolle myös tuloja. Useis-sa liikkumista käsittelevissä suunnitelmissa tai ohjelmissa on määritelty tarvittavia kus-tannuksia ja niiden jakautumista eri tahoille. Osa liikenteen päästövähennystoimenpiteis-tä voidaan toteuttaa osana kaupunkiorgani-


saation nykyistä toimintaa (mm. kaavoitus, liikennepolitiikka) toteuttamalla jo laadittu-ja ohjelmia. Tarkkaa kustannusta liikenteen päästöjen vähentämiselle tavoitteiden mu-kaiselle tasolle ja kustannusten jakautumis-ta eri tahoille ei vielä tässä vaiheessa voida määritellä. Suorien kustannusvaikutusten li-säksi toimenpiteiden toteutumisesta syntyy helsinkiläisille myös epäsuoria vaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa liikenteen lähi-päästöjen vähenemisestä tai kävelyn ja pyö-räilyn lisääntymisestä syntyvät terveyshyödyt. Olisi tarpeellista kehittää vaikutusten arvioin-tityökaluja eteenpäin, jotta toimenpiteiden eri-laisia vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan en-tistä monipuolisemmin ja tarkemmin.

Rakentamisen ja rakennustenkäytön päästövähennykset

Rakentaminen ja rakennusten käyttö on lii-kenteen ohella toinen merkittävä päästöjä aiheuttava sektori, sillä suurin osa helsinki-läisten päästöistä syntyy rakennusten läm-mityksestä ja sähkön käytöstä. Rakennus-ten energiankäytön päästövähennystavoite on 82 prosenttia vuosina 1990-2035. Tavoi-te on mahdollista saavuttaa, mutta edellyt-tää toimenpiteiden nopeaa ja laajamittaista käynnistämistä (taulukko 2 ja kuva 8). Tähän toimenpideohjelmaan kootut toimenpiteet luovat suunnan, joka tukee tavoitteiden saa-vuttamista. Toimenpiteiden etenemistä on oleellista seurata säännöllisesti, jotta tavoit-teiden saavuttaminen varmistetaan.

Helsingin päästövähennysten saavuttami-nen vaatii toimenpiteitä sekä jo olemassa olevassa että uudessa, rakennettavassa ra-kennuskannassa. Gaia Consulting Oy:n te-kemän selvityksen mukaan korjausraken-tamisen perustaso riittäisi säilyttämään rakennusten kokonaisenergiankulutuk-sen suurin piirtein nykyisellä tasolla. Ra-kennusten energiatehokkuuden paranemi-nen korjausrakentamisen ansiosta riittäisi siis kompensoimaan väestönkasvun muka-na syntyvän lisärakentamisen. Rakennusten energiatehokkuutta on mahdollista parantaa

kuitenkin huomattavasti enemmän hyödyn-tämällä perustasoa tehokkaampaa korjaus-rakentamista. Tehostettujen toimenpiteiden teknistaloudellinen säästöpotentiaali olisi vuoteen 2035 mennessä jopa 2300 GWh ny-kykulutukseen verrattuna, kun huomioidaan lämmön- ja sähkönkulutus. Säästö vastaa noin 20 prosenttia Helsingin kaupunkialueen sähkö- ja lämmönkulutuksesta vuonna 2015. Rakennusten päästövähennyspotentiaali on yhteensä noin 576 kt CO2-ekv. (kuva 8). Po-tentiaalista valtaosta tulee lämmön kulutuk-sen tehostumisesta. Merkittävä potentiaa-li on myös lämmön ja sähkön uusiutuvassa pientuotannossa. Rakentamisen ja rakennusten käytön pääs-tövähennysten toteutuminen edellyttää toi-menpideohjelman toteutuksen ohella sitä,


Rakennusten päästövähennys- potentiaali on yli 80 % (1990–2035).

että toimialalla noudatetaan Suomen ener-gia- ja ilmastostrategiaa ja Helen Oy toteut-taa oman kehitysohjelmansa. Tällöin raken-nusten kuluttaman sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästökertoimet pienenevät mer-kittävästi.

Gaia Consulting Oy:n selvityksen perusteel-la merkittävä osa rakennussektorin päästöjä vähentävistä toimista on pitkällä tähtäimel-lä taloudellisesti kannattavia rakennusten omistajille. Energiatehokkuustoimenpiteet sekä uusiutuvan tuotannon lisääminen ovat laajasti kannattavia jo nykyhinnoilla. Pientuo-tannon kannattavuuteen vaikuttaa se, kuinka suuri osuus tuotannosta voidaan hyödyntää paikallisesti kiinteistöissä.

Kaupungin hankintojenpäästövähennykset

Helsingin kaupungilla on paljon mahdolli-suuksia vähentää päästöjä hankinnoissaan, oli kyse rakennusmateriaaleista, ruokapal-veluista tai ICT-laitteista. Kestävien hankin-tojen kautta voidaan Helsingissä vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä hai-tallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, pal-velun tai rakennuksen koko elinkaaren aika-na. Lisäksi voidaan luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönot-toon. Helsingin kaupunki voi suurena hank-kijana vaikuttaa markkinoiden kehittymiseen vähäpäästöiseen suuntaan.

Kaupungin tulee tunnistaa ilmastopäästöjen kannalta merkittävät hankinnat ja kehittää


kuuden parantamista ja uusiutuvan energian käyttöä. Täten Helen Oy:n voimalaitoksia koskevat toimet eivät sisälly tähän toimenpi-deohjelmaan, eikä myöskään päästökaupan ohjausvaikutusta ole huomioitu. Helen Oy:n toimet kuluttajapäässä sen sijaan ovat mu-kana, koska yhtiö on yksi toimija esimerkik-si energiatehokkuusratkaisujen toteuttajana.

Keskitetty energiantuotanto, joka kuuluu päästökauppasektorille, on jo tehnyt ja tekee jatkossakin suuria päästövähennyksiä. EU:n päästökaupassa tuotantolaitosten kasvihuo-nekaasupäästöjen kokonaismäärä on rajoi-tettu yhteisen vuosittain vähenevän pääs-tökaton kautta. Mikäli Helen Oy vähentää energiantuotannon päästöjä laitoksille ase-tettua tavoitetta nopeammin, ei päästömäärä EU-alueella silti välttämättä pienene, koska joku toinen toimija voi hyödyntää ylimääräi-sen päästövähennyksen. Kaupungin tai val-tion tulisikin mitätöidä vastaava määrä pääs-töoikeuksia markkinoilta, jotta myös ilmasto hyötyisi Helsingin alueellisista toimista.

Sähkön tuotanto Suomessa on jo 80 pro-senttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä ja kaukolämmön päästökerroin tulee laskelmi-en mukaan pienenemään Helen Oy:n ja val-tiovallan toimin jopa 74 prosenttia vuoteen 2035 mennessä (vertailuvuosi 2015). Helen Oy:n kehitysohjelman 40 prosentin päästö-vähennystavoite vuoteen 2025 mennessä on hyvin linjassa kaupungin vuodelle 2030 ase-tetun 60 prosentin päästövähennystavoit-teen kanssa. Helsingin 80 prosentin päästö-vähennystavoite vuoteen 2035 mennessä ja hallituksen energia- ja ilmastostrategia tar-koittavat, että Helen Oy päättää kehitysoh-jelman jatkosta, kun kaikki Hanasaaren kor-vaavat investoinnit on saatu toteutettua tai niistä on tehty investointipäätös.

Helen Oy on laatinut nykyisen kehitysohjel-mansa vuoteen 2024, ja siinä esitetään, kuin-ka Hanasaaren kivihiilivoimalan tuottama kaukolämpö korvataan muilla energialäh-teillä. Korvaava tuotanto päätettiin tehdä ns. hajautettuna, ja se sisältyy tähän ohjelmaan

päästölaskentaa, elinkaarimalleja ja ilmasto-vaikutusten arviointia näihin hankintoihin.

Hankinnat muodostavat yli 40 prosenttia Helsingin kaupungin menoista. Hankintojen arvo koko konserni huomioiden on yli kaksi miljardia euroa vuosittain, ja siitä rakentami-sen osuus on noin puolet. Kokonaistaloudel-liset koko elinkaaren huomioivat hankinnat voivat nostaa kustannuksia lyhyellä aikavälil-lä. Pitkällä aikavälillä niillä on kuitenkin mah-dollista vähentää päästöjä, kasvattaa laatua ja saavuttaa samalla taloudellisia säästöjä.

Kuluttamisen, jakamis- ja kierto-talouden päästövähennykset

Hiilineutraali Helsinki tarkoittaa kaupunki-alueella tuotettujen suorien päästöjen vä-hentämistä 80 prosentilla. Tämä tavoite ei si-sällä kaikkia tuotteiden elinkaaren aikaisia päästöjä, joihin sisältyy raaka-aineiden han-kinta, tuotteen valmistaminen, logistiikka, käyttö ja jätehuolto. Helsinkiläisten hiilijalan-jälki koostuu suorien Helsingissä syntyvien päästöjen lisäksi myös muusta kulutuksesta. Tähän kuuluvat muualla tuotettu ruoka, mat-kustaminen ja alueelle tuodut kulutustava-rat kuten myös palveluiden käyttö Helsingin ulkopuolella. Helsinkiläisten kulutukseen pe-rustuva hiilijalanjälki on hieman yli kaksinker-tainen verrattuna ns. suoriin päästöihin. Vaik-ka päästölaskentaan ei voida vielä sisällyttää kaupunkilaisten koko hiilijalanjälkeä, pidettiin tärkeänä nostaa tähän toimenpideohjelmaan myös kuluttamisen elinkaaripäästöjä vähen-täviä toimia. Näitä ovat muun muassa ruoan hiilijalanjäljen pienentäminen sekä jakamista-louden ja kiertotalouden edistäminen.

Energiantuotannonpäästövähennykset

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideoh-jelma, Helen Oy:n kehitysohjelma ja sen jatko toteuttavat yhdessä kaupungin päästötavoit-teet. Toimenpideohjelma käsittelee energi-an kuluttajapäässä tehtävää energiatehok-


Helen Oy:n toimintojen tontti- ja tilavaraus-ten huomioimisena, koska kivihiilen korvaa-minen biomassalla ja muulla päästöttömällä, hajautetummalla energiantuotannolla tarvit-see enemmän tilaa.

Helen Oy valmistelee kehitysohjelman jatko-linjauksia, ja tavoitteena on kivihiilen käytön lopettaminen 2030-luvun aikana. Suomen hallitus on esittänyt kivihiilen energiakäytön lopettamista vuoteen 2029 mennessä, mikä tarkoittaisi Salmisaaren yhteistuotantolai-toksen polttoaineen muutosta nopeutetusti ja suuremmilla kustannuksilla.

Hiilinielut ja kompensaatio

Hiilineutraali Helsinki 2035 tarkoittaa, että Helsingin alueella syntyviä käyttöperustei-sia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasos-ta. Mahdollisesti jäljelle jäävät päästöt (enin-tään 20 prosenttia) kompensoidaan siten, että Helsinki huolehtii päästövähennysten saavuttamisesta muualla. Näin saavutetaan hiilineutraalisuus, eli nettopäästöt vuoden 2035 tarkastelujaksolla ovat nolla. Lähtö-kohtaisesti päästökompensaation tulisi kui-tenkin olla vain väliaikainen ratkaisu, jolla voidaan saavuttaa laskennallinen päästöttö-myys nopeammin ilman, että toiminta on vie-lä täysin päästötöntä.

Kaupungin pitää seuraavien vuosien aika-na selvittää tarkemmin päästökompensaa-tion mahdollisuuksia. Vaikka kaupunkialueen puuston, kasvillisuuden ja maaperän hiiliva-rastoa ja sen muuttumista ei huomioida Hel-singin päästölaskennassa, kaupunkiluonnol-la on osuutensa hiilidioksidin sitomisessa ilmakehästä. Hiilivaraston ja -nielujen kas-vattaminen nykyisestä voi mahdollisesti tar-jota myös vaihtoehdon kaupungin päästöjen kompensointiin. Tämä vaatii koko kaupunki-konsernin hiilinielupotentiaalin selvittämis-tä sekä jatkuvaa Helsingin hiilivarastojen ja -nielujen seurantaa.

Seuranta, raportointi javuorovaikutus

Hiilineutraali Helsinki tarvitsee helsinkiläis-ten, yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupun-kiorganisaation välistä yhteistyötä. Toimen-pideohjelma ei voi onnistua ilman taitavaa viestintää ja osallistavaa vuorovaikutusta. Tämän vuoksi toimenpideohjelman toteu-tuksessa on annettava erityistä painoarvoa viestinnälle ja sidosryhmien osallistamisel-le. Ohjelman toteuttamiselle laaditaan vuo-rovaikutussuunnitelma yhdessä tärkeim-pien sidosryhmien kanssa. On tärkeää, että toimenpideohjelman toteutus- ja jatkokehit-tämisvaiheessa lisätään vuorovaikutusta ja avointa osallistumista päästövähennystoi-menpiteistä vastaavien tahojen – helsinki-läisten, elinkeinoelämän sekä korkeakoulu-jen ja tutkimuslaitosten – kanssa. Lisäksi tarvitaan vuorovaikutusta poliittisten päättä-jien kanssa.

Toimenpideohjelman onnistuminen vaatii, että sitä seurataan aktiivisesti ja jatkuvasti ja että mahdollisiin ongelmiin tai uusien rat-kaisujen kehittymiseen reagoidaan nopeasti. Toimenpiteitä kehitetään uuden tiedon sekä helsinkiläisten antaman palautteen ja ideoi-den mukaisesti.

Kaupungille tarvitaan ympäristö- ja ilmasto-johtamisen ryhmä vastaamaan ilmastoasioi-den ja ympäristöjohtamisen toteutumisesta. Sen tehtävänä on myös raportoida kaupun-gin johtoryhmälle päästövähennystyön to-teutumisesta. Ilmastotyössä tehtävät olisivat vastaavat kuin olivat aiemmalla ilmastotyö-ryhmällä. Sihteerien tehtäviä hoitaisi edel-leen ympäristöpalveluiden ilmasto- ja ympä-ristöasioiden hallinnan tiimi.

Toimenpideohjelman keskeisin seuranta-kanava on nykyinen ympäristöraportoin-ti. Ympäristöraportoinnin yhteydessä kau-punginvaltuustolle annetaan vuosittain kokonaiskuva toimenpideohjelman etenemi-sestä: miten Helsingin päästöt kehittyvät ja kuinka hyvin toimenpiteet ovat toteutuneet.


Toimenpideohjelman jatkuvassa seurannassa ja arvioinnissa hyödynne-tään avointa päätöksentekokäytäntöä sekä sen työkaluja ja periaattei-ta. Lähtökohtana on prosessin avoimuus valmistelusta päätöksentekoon. Tässä lähestymistavassa kannustetaan jatkuvaan keskusteluun ja palaut-teeseen asukkaiden, kaupunkiorganisaation, asiantuntijoiden ja sidos-ryhmien kesken. Toimenpiteiden seurantaan ja laajempien vaikutusten arviointia varten kehitetään avoimesti saatavilla oleva toimenpidetyökalu.


Kaukolämmön päästökerroin putoaa

74 %(2015–2035)


ignatso

Tekstiruutu


1 Johdanto


Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideoh-jelmassa esitetään, mitä toimenpiteitä tar-vitaan, jotta Helsingin ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Helsingin uusimmat il-mastotavoitteet on esitetty kaupunkistrate-giassa 2017–2021. Strategian mukaan Helsin-ki on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän päästään vähentämällä kasvihuone-kaasupäästöjä Helsingissä 80 prosenttia. Jäljelle jäävä 20 prosenttia kompensoidaan siten, että Helsinki huolehtii päästövähennys-ten toteutumisesta muualla. Vuodelle 2030 kaupunkistrategiassa on asetettu välitavoite: kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuosina 1990–2030.

Helsingin ilmastotavoite kattaa kaupunki-alueella syntyvät päästöt riippumatta siitä, mikä taho ne aiheuttaa. Ilmastotavoitteen to-teutumista ja Helsingin päästökehitystä seu-rataan laskemalla, kuinka paljon päästöjä ai-heutuu rakennusten lämmityksestä, sähkön käytöstä, liikkumisesta ja jätteiden käsitte-lystä. Päästölaskentaan eivät sisälly tuottei-den tai palveluiden koko elinkaaren aikaiset päästöt (esimerkiksi rakennuksen rakenta-misesta ja käytöstä aiheutuvat päästöt kym-menien vuosien aikana mukaan lukien ra-kennusmateriaalien tuotanto ja jätehuolto), elleivät ne synny kaupungin rajojen sisäpuo-lella. Päästölaskentaan kuuluvat Helen Oy:n keskitetyn energiantuotannon päästöt kau-kolämmön kulutuksen kautta. Varsinaiset voimalaitoksiin liittyvät toimet eivät sisälly tä-hän ohjelmaan, vaan ne ovat Helen Oy:n kehi-tysohjelmassa. Helen Oy:n päästövähennys-toimenpiteet, jotka vähentävät helsinkiläisten energian kulutusta esimerkiksi uusien palve-luiden ansiosta, ovat sen sijaan mukana. Il-mastonmuutokseen sopeutumisen toimenpi-teitä ei esitetä tässä ohjelmassa.

Hiilineutraali Helsinki syntyy yhteistyöllä. Osa toimenpiteistä on Helsingin kaupungin vastuulla, mutta suuri osa riippuu helsinki-läisten asukkaiden, yritysten ja muiden or-ganisaatioiden valinnoista. Näihin kaupun-kiorganisaatio voi vaikuttaa mahdollistajana, kannustajana ja erilaisilla ohjauskeinoilla. Ta-voitteeseen päästäkseen Helsinki tarvitsee valtiolta johdonmukaisia, päästövähennyksiä


Valtuuston päätös Tavoite Tavoitevuosi

2002 (ei enää voimassa) 0 % (päästöt eivät kasva vuoteen 1990 verra�una) 1990–2010

2008 (ei enää voimassa) -20 % 1990–2020

2013 -30 % 1990–2020

2013 (ei enää voimassa) Hiilineutraalisuus 2050

2017 -60 % 1990–2030

2017 Hiilineutraalisuus (-80 % vuodesta 1990) 2035

Hiilineutraali Helsinki 2035Päästöjen vähentäminen 60 % (1990-2030)

Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpidetyökalu

Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelma

Helen Oy:n kehitysohjelmaja sen jatko

Valtion toimet Kaupunkiorganisaationtoimet

Yritysten jaorganisaatioiden toimet

Kansalaistentoimet

koskee keskitetyn energiantuotannon toimia, kun taas Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpi-deohjelmassa ovat muut kuin keskitetyn ener-giantuotannon toimet.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma sisältää Helsingin ilmastotavoitteiden kannalta keskeiset strategiset toimenpiteet. Kullekin toi-menpiteelle asetetaan vastuutaho ja annetaan arvio kustannuksista, aikajänteestä ja toteu-tuksen vaativuudesta.

Toimenpideohjelmaan kuuluu kiinteänä osa-na käytännön työtä tukeva, päivitettävä, ne-tissä oleva toimenpidetyökalu. Siihen kootaan keskeisten toimenpiteiden lisäksi muita täy-dentäviä toimenpiteitä, jotka kuvataan yksityis-kohtaisesti ja vaikutusarvioineen (luku 9.2). Toi-menpiteiden vastuutahot huolehtivat siitä, että toimenpidetyökalu sisältää ajantasaiset tiedot toimenpiteiden etenemisestä. Toimenpidetyö-kalun ansiosta toimenpiteitä voidaan seurata ja suunnata toimenpideohjelman hyväksymi-sen jälkeen. Tämä tekee myös mahdolliseksi helsinkiläisten osallistumisen Helsingin osal-lisuus- ja vuorovaikutusmallin ja avoimen pää-töksentekokäytännön (luku 9.2) periaatteiden mukaisesti. Erityisesti pyritään osallistamaan asiantuntijoita, jotta tilanneseurannan tiedot pysyvät oikeina ja ajantasaisina. Toimenpide-työkaluun pääsee osoitteesta www.stadinil-masto.fi. Toimenpideohjelman viestintää ja vuo-rovaikutusta varten on erillinen suunnitelma.

edistäviä politiikkatoimia. Esimerkiksi liiken-teen päästöjen vähentäminen Helsingissä 69 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2035 men-nessä edellyttää, että myös kansallinen tavoite 50 prosentin vähennystoimista toteutuu vuo-teen 2030 mennessä. Vastaavasti kivihiilestä luopumiseen ja olemassa olevan rakennuskan-nan energiasaneerauksiin tarvitaan toimia niin valtiolta kuin helsinkiläisiltä. Helsingin kaupunki tukee omilla tavoitteillaan voimakkaasti kansal-lisia päästövähennystavoitteita. Kaupunkiorga-nisaation on tehtävä paljon yhteistyötä eri toi-mijoiden (esim. yritykset, järjestöt, yhdistykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) ja kaupunki-laisten kanssa. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toi-menpideohjelma keskittyy kaupungin rajojen sisäpuolella syntyviin päästöihin ja niihin pääs-tövähennystoimenpiteisiin, joita kaupunkiorga-nisaatio voi omilla ohjauskeinoillaan tai omis-tajuudellaan edistää. Toimenpideohjelmassa esitetään myös toimet, joilla kaupunki edistää uudenlaisten palveluiden ja ratkaisujen synty-mistä, jotta kaupunkilaiset ja yritykset voivat vähentää omia päästöjään. Tämä synnyttää sa-malla uutta puhdasta ja älykästä kasvua ja lii-ketoimintaa. Liitteessä 1 on esitetty toimenpi-deohjelmassa käytetyt lyhenteet ja termit.

1.1 Toimenpideohjelman rakenneHiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjel-ma, Helen Oy:n kehitysohjelma ja sen jatko yh-dessä toteuttavat kaupungin päästövähennys-tavoitteet (kuva 1). Helen Oy:n kehitysohjelma

Kuva 1. Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelman rakenne.


Valtuuston päätös Tavoite Tavoitevuosi

2002 (ei enää voimassa) 0 % (päästöt eivät kasva vuoteen 1990 verra�una) 1990–2010

2008 (ei enää voimassa) -20 % 1990–2020

2013 -30 % 1990–2020

2013 (ei enää voimassa) Hiilineutraalisuus 2050

2017 -60 % 1990–2030

2017 Hiilineutraalisuus (-80 % vuodesta 1990) 2035

Hiilineutraali Helsinki 2035Päästöjen vähentäminen 60 % (1990-2030)

Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpidetyökalu

Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelma

Helen Oy:n kehitysohjelmaja sen jatko

Valtion toimet Kaupunkiorganisaationtoimet

Yritysten jaorganisaatioiden toimet

Kansalaistentoimet

tä, joten hiilineutraali Helsinki syntyy vain kau-punkiorganisaation ja helsinkiläisten hyvällä yhteistyöllä. Kaupunkiorganisaation päästöt syntyvät kaupungin omistamien rakennusten energiankulutuksesta, ajoneuvojen polttoai-neen kulutuksesta ja ulkovalaistuksen säh-könkulutuksesta. Kaupunkiorganisaatiolla on omien päästöjen vähentämisen lisäksi paljon enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa helsin-kiläisten päästöihin, sillä kaupunki on laajasti mukana arjessa. Kaupunki voi edistää hiilineut-raalia Helsinkiä erilaisilla ohjauskeinoilla. Kau-punki voi toimia mahdollistajana, kannustajana ja antaa myös määräyksiä muun muassa seu-raavasti:

• Yritysyhteistyön kautta • Tarjoamalla testialustoja uusille

vähäpäästöisille kokeiluille• Kaavoituksen ja tontinluovutuksen

kautta ohjaamalla• Liikennesuunnittelulla kuten

pyöräilyn ja kävelyn edistämisellä• Rakentamisen ohjaajana• Viestinnällä ja vuorovaikutuksella• Koulutuksella ja varhaiskasvatuksella• Joukkoliikenteen edistämisellä• Tukemalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja• Hankinnoilla ja investoinneilla

1.2 Helsingin ilmastotavoitteet ja kaupungin rooli

Helsinki asetti ensimmäisen kerran oman kasvihuonekaasupäästötavoitteensa kestävän kehi-tyksen toimintaohjelmassa vuonna 2002. Tällöin tavoitteena oli pitää päästöt vuoden 1990 ta-solla vuonna 2010. Tähän tavoitteeseen päästiin ja valtuusto on sittemmin tiukentanut ilmasto-tavoitteita huomattavasti (taulukko 1).

Vuonna 2008 Helen Oy:lle asetettiin päästö-tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi val-tuusto päätti 2.12.2015, että Hanasaari B-voi-malaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Helen on laatinut kehitysohjelman vuoteen 2024, ja siinä esitetään, kuinka Hana-saaren kivihiilivoimalan tuottama kaukolämpö korvataan muilla energialähteillä (ks. luku 5). Korvaava tuotanto päätettiin tehdä ns. hajau-tettuna, mikä edellyttää kaupungilta merkittä-viä tontti- ja tilaratkaisuja.

Helen Oy valmistelee kehitysohjelmalleen jat-kolinjauksia. Yhtiö on saavuttamassa vuo-delle 2030 asetetut tavoitteet lämmöntuo-tannossaan ja tavoittelee vuodelle 2025 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 40 prosentilla. Vuoden 2035 hiilineutraalisuusta-voitteen saavuttaminen edellyttää fossiilisten polttoaineiden vähentämistä Helen Oy:n läm-möntuotannossa. Helen Oy:n tavoitteena on ki-vihiilen käytön lopettaminen 2030-luvun aika-na. Mikäli valtio kieltää kivihiilen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä tai aiemmin, tarkoit-taisi se Salmisaaren yhteistuotantolaitoksen polttoaineen muutosta nopeutetusti ja isom-milla kustannuksilla. Nämä kustannukset val-tion tulisi korvata toiminnanharjoittajalle.

Kaupunkiorganisaatio tuottaa itse alle 10 pro-senttia kaupungin alueella syntyvistä päästöis-

Taulukko 1. Helsingin ilmastotavoitteet


ja ehdotuksia heti valmistelun alusta lähtien työpajoissa ja verkkokommentoinnissa.

Valmistelun aikana järjestettiin yhdeksän työ-pajaa, joihin osallistui noin 300 eri alojen asi-antuntijaa yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja järjestöitä. Laiturilla järjestettiin yleisötilai-suus, joka oli avoin kaikille. Tilaisuuksiin lähe-tettiin kutsuja avoimesti eri organisaatioihin. Kaupunkilaisille kohdennettua tilaisuutta markkinoitiin some-kanavien kautta.

Myös toimenpideohjelman toteutuksessa tulee noudattaa avoimen osallistumisen periaatteita ja kehittää helsinkiläisten osallisuutta edelleen, jotta he sitoutuvat toimenpideohjelmaan ja tu-kevat sen toteutumista. Toimenpideohjelman laadintaan on osallistunut useita henkilöitä niin kaupunkiorganisaatiosta (käytetyt lyhenteet on esitetty liitteessä 1) kuin sidosryhmistä.

• Päästövähennysohjelmatyöryhmä on toi-minut ohjausryhmänä; puheenjohtaja Rai-mo K. Saarinen, sihteerit Jari Viinanen ja Saara Kanto (jäsenten nimet liitteessä)

• Valmisteleva ryhmä on järjestänyt tilai-suudet, työpajat ja kokoukset ja vastannut toimenpiteiden koostamisesta, ohjelman kirjoittamisesta sekä konsulttitöiden käy-tännön järjestelyistä; Ympäristöpalvelui-den ilmastotiimistä: Jari Viinanen, Petteri Huuska, Sonja-Maria Ignatius, Mira Jark-ko, Auni Haapala ja kaupunginkansliasta Saara Kanto

• Tekstiä ja toimenpiteitä ovat kirjoittaneet useat asiantuntijat

• Antti Venho, Suvi Haaparanta, Johan-na af Hällström, Markus Lukin, Mia Malin, Auni Haapala (Helsingin kau-punki / Ympäristöpalvelut)

• Rauno Tolonen ja Jouni Kivirinne (Helen Oy)

• Johannes Lounasheimo (HSY)• Marja Piimies (Helsingin kaupunki /

Asemakaavoitus)• Ari Piispanen (Helsingin Satama Oy)• Jouni Tuomisto (Terveyden ja hyvin-

voinnin laitos)• Katri Kuusinen (Helsingin kaupunki /

Rakennetun omaisuuden hallinta)

1.3 Toimenpideohjelman lähtö-kohdat ja valmistelu

Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 ta-voitteena on luoda Helsinkiin modernia il-mastovastuuta. Strategian mukaan: ”Hel-sinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa vakavasti ja torjuu ilmastonmuu-tosta kunnianhimoisesti. Helsinki asettaa tavoitteeksi 60 prosentin päästövähennysta-voitteen vuodelle 2030 ja aikaistaa hiilineut-raalisuustavoitteen vuodesta 2050 vuoteen 2035. Helsinki varautuu valtion mahdolli-seen päätökseen hiilen käytön kieltämisestä energiantuotannossa. Tähän Helsinki tarvit-see valtion johdonmukaista tukea korvaavan energiajärjestelmän osan kehittämiseksi. Hii-lineutraalisuustavoite määritellään tavalla, joka vastaa yleistä käytäntöä Suomessa.”

Kaupunkistrategiassa asetettiin tavoite, että päästövähennysten toteuttamisesta laaditaan vuoden 2018 helmikuun loppuun mennessä ai-kataulutettu toimenpideohjelma. Kansliapääl-likkö Sami Sarvilinna asetti 6.11.2017 päästö-vähennysohjelmatyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella kaupunkistrategian 2017–2021 mukainen toimenpideohjelma päästövähen-nysten toteuttamisesta. Työryhmän toimikau-si päättyi 28.2.2018. Työryhmä ehti kokoontua kolme kertaa.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjel-man taustalla on ollut kaupunginjohtaja Jussi Pajusen asettaman Helsingin ilmastotyöryh-män raportti Helsingin uusiksi ilmastotavoit-teiksi vuodelle 2030 (Helsingin ilmastotyö-ryhmä 2017a). Talvella 2017 valmistuneessa raportissa esitettiin myös Helsingin hiilineut-raalisuustavoitteen päivitystä. Helen Oy:n ke-hitysohjelma puolestaan vastaa keskitettyä energiantuotantoa koskevista toimenpiteistä.

Toimenpideohjelma on valmisteltu kaupun-kistrategian tavoitteiden mukaan mahdolli-simman avoimesti, läpinäkyvästi ja Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallia noudattaen (kuva 2). Sen valmistelua on ollut mahdollista kenen tahansa kiinnostuneen reaaliaikaisesti seurata. Siihen on voinut esittää kommentteja


• Työpajat ja tilaisuudet: osallistuneita vä-hintään 300 henkeä kaupungilta, Ilmasto-kumppanit-yrityksistä, sidosryhmistä, järjes-töistä ja asukkaista.

1.4 Toimenpideohjelmanrajaukset

Toimenpideohjelman keskeisin rajaus on, että Helsingin päästöjen kehitystä ja ilmas-totavoitteiden saavuttamista seurataan Hel-singin maantieteelliseltä alueelta syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Merkittävimmät päästölähteet ovat rakennusten lämmittämi-nen ja sähkön käyttö sekä liikenne, mukaan lukien satamien päästöt. Sähkö on lasken-nallisesti valtakunnallista keskiarvosähköä, jonka päästöt lasketaan helsinkiläisten arvi-oidun sähkönkulutuksen perusteella. Lisäksi arvioidaan työkoneiden, jätteiden käsittelyn ja maatalouden päästöt.

Helsinkiläisen todellinen hiilijalanjälki on yli kaksinkertainen Helsingin alueella syntyviin päästöihin verrattuna. Todellinen hiilijalan-

• Avoin osallistuminen: Stadin ilmasto -net-tisivuilla www.stadinilmasto.fi/ materiaa-lit ovat olleet avoimesti saatavilla ja niihin on tarjottu jatkuva kommentointimahdollisuus.

jälki sisältää helsinkiläisten kuluttamien ta-varoiden ja palveluiden päästöt, esimerkiksi muualla tuotettu ruoka, rakentamisen mate-riaalit, tuoteosat, tavarat, palvelut ja matkus-taminen. Helsingin hiilineutraalisuustavoi-te ei ota huomioon epäsuoria kuluttamisesta aiheutuvia päästöjä, koska epäsuorien pääs-töjen arviointiin ja seurantaan ei ole sopivia työkaluja ja koska Helsingin kaupungilla on epäsuoriin päästöihin usein vähäisemmät vaikutusmahdollisuudet. Lisäksi muualla tuo-tettujen päästöjen laskenta pitäisi sopia niin, ettei päästöjä lasketa kahteen kertaan. Näis-tä syistä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimen-pideohjelman pääpaino on Helsingin rajojen sisäpuolella syntyvissä päästöissä. Toimen-pideohjelma sisältää kuitenkin myös toimen-

Kuva 2. Toimenpideohjelman valmistelun aikataulu ja keskeisimmät tilaisuudet.

Päästöjen ja suorien taloudellisen vaikutusten arviointi Muiden vaikutusten arviointi

lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu kevät 2018

12.10. toimenpide-ohjelman kick-o�

21.2.2018 työryhmän

1. kokous

1.2.2018 työryhmän

2. kokous

26.2.työryhmän

3. kokous

28.2.Toimenpide-ohjelma valmistuu

Toimenpide-ohjelma polii�iseen päätöksentekoon

Toimenpiteiden koonti

31.10. Työpaja 1

29.11. Avoin

keskustelu-tilaisuus

Teematapaamiset8.12. Liikenne5.12. Rakentaminen

18.1.2018 Työpaja 2

Liikenteen kustannustyö paja 12.2.

Rakentamis-kustannustyö paja 13.2.

Kulu�aminen, hankinnat, jakamistalous työpaja 16.2.

Asiantuntijatapaamiset

Materiaalit saatavilla Stadinilmasto.�

Verkkokommentointi

Toimenpiteiden koonti Ohjelman kirjoitus


tuminen eivät sisälly tähän toimenpideohjel-maan. Sopeutumista käsitellään omassa oh-jelmassaan.

Hiilineutraalisuuden määrittely

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsin-gin alueelta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin Helsingin alueen sitomat kasvihuonekaasut pitkällä ai-kavälillä. päästöt ja nielut ovat tasapainossa eli nettopäästöt ovat nolla. Yleisenä käytäntö-nä Suomessa on ollut, että hiilineutraalisuu-teen voidaan päästä vähentämällä vähintään 80 prosenttia kaupungin alueen päästöistä ja sen jälkeen kompensoimalla eli tuottamalla lo-put päästövähennyksistä muualla.

Esimerkki

“Mitä tarkoittaa konkreettisesti helsinkiläisen päästö?”Hiilidioksidipäästöjä mitataan yleensä tonneina, kilotonneina (miljoona kiloa) tai megatonneina (miljardi kiloa). Muut ihmisperäiset kasvihuonekaasupääs-töt, joista merkittävimmät ovat metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O), muute-taan yhteismitallisiksi hiilidioksidipäästöiksi (lyhenne CO2-ekv.), jotta kasvihuo-nekaasujen ilmastoa lämmittävä yhteisvaikutus sovitulla aikajänteellä (yleensä 100 vuotta) saadaan selville. Jos yksi kilotonni hiilidioksidia jäähdytettäisiin hii-lidioksidijääksi eli kuivajääksi, sen tilavuus olisi 640 m3 ja se täyttäisi neljän-neksen täysimittaisesta olympiauima-altaasta. Sen kuljettamiseen tarvittaisiin 30 rekkaa (33 tonnia/rekka). Helsinkiläisten vuonna 1990 tuottama määrä hiili-dioksidia (3 600 kt CO₂-ekv.) puolestaan veisi kuivajäänä tilaa enemmän kuin 21 eduskuntataloa (sen koko on 108 000 m3). Ilmakehään vapautuessaan vuoden hiilidioksidipäästön tilavuus kaasuna on 1800 miljoonaa m3 (tiheys on 2 kg/m3). Se peittäisi koko Helsingin (214 km2) vajaan kymmenen metrin paksuudelta.

piteitä helsinkiläisten kulutuksesta aiheutu-vien päästöjen pienentämiselle.

Toinen keskeinen rajaus on, että keskite-tyn energiantuotannon eli käytännössä He-len Oy:n toimenpiteet (polttoainevalinnat, voimalaitosinvestoinnit) eivät sisälly tä-hän ohjelmaan. Helen Oy vähentää päästö-jä kaupungin tavoitteiden mukaisesti oman kehitysohjelmansa kautta. Kehitysohjel-ma sisältää kuitenkin useita helsinkiläisiin energiankuluttajiin kohdistuvia toimia, jot-ka auttavat hiilineutraalisuustavoitteen saa-vuttamisessa. Helen Oy on näillä toimillaan mukana toimenpideohjelmassa. Esimerkke-jä ovat sähkön ja lämmön kysynnän jousto sekä kiinteistöjen energiatehokkuus- ja huk-kalämpöhankkeet.

Kolmas rajaus on, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteet ja riskeihin varau-


Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueelta syntyvät päästöt ovat yhtä suuret tai pie-nemmät kuin Helsin-gin alueen sitomat päästöt.


2 Helsinginilmastotoimet 1990–2017


Tarkastelujakso 2005–2016• Suomen sähköntuotannon päästöt alhai-

semmat (ydinvoima, yhteistuotanto, uusiu-tuvat polttoaineet, vähäpäästöisen sähkön hankinta Pohjoismaista)

• Katri Valan lämpöpumppulaitos ja kauko-jäähdytyksen käyttöönotto

• Teollisuuden rakennemuutoksen jatkuminen• Liikenteen ajoneuvojen energiatehokkuuden

paraneminen ja biopolttoaineiden käyttö

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat pienen-tyneet selvästi vuodesta 1990. Energiankulu-tus (sähkö ja lämpö) on kuitenkin lisääntynyt ra-kennuskannan kasvun myötä, eikä rakennusten ominaiskulutuksen pieneneminen ole pystynyt kumoamaaan tätä ennen kuin vuonna 2007. Tä-män jälkeen rakennuskannan kokonaiskulutus ei kuitenkaan ole enää kasvanut, vaan rakennus-ten energiatehokkuus on parantunut samaa tah-tia kuin rakennuskanta on kasvanut. Lisääntynyt matkailu on kasvattanut Helsingin laivaliikenteen päästöjä vuoteen 1990 verrattuna.

2.2 Syitä päästöjen vähenemi-seen vuodesta 1990

Helsingin päästöt vertailuvuonna 2015 oli-vat 26 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Päästövähennykset johtuvat seuraavista sei-koista:

Tarkastelujakso 1990–2005• Maakaasun käyttö kaukolämmön tuotan-

nossa pääpolttoaineena kivihiilen sijaan• Vuosaaren A- ja B-voimalaitosten käyttöön-

otto• Energiatehokkuuden paraneminen sähkön

ja lämmön yhteistuotannon lisääntyessä• Teollisuuden rakennemuutos ja energiate-

hokkuuden paraneminen• Jätteenkäsittelyssä syntyvien kaasujen tal-

teenotto ja hyödyntäminen• Tieliikenteessä ajoneuvojen energiatehok-

kuuden paraneminen

2.1 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys

Helsingin ilmastotavoitteiden toteutumista seurataan kasvihuonekaasupäästöjen kehi-tyksestä (kuva 3). HSY laskee päästöt vuosittain ja vertailuvuotena käytetään vuotta 1990. Päästösektorit ovat kaukolämpö, öljylämmitys, sähkölämmitys, kulutussähkö, liikenne, teolli-suus ja työkoneet, jätteiden käsittely ja maatalous. Helsingin kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 noin 2,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 4,3 hiilidioksidiekvivalentti-tonnia per asukas. Kokonaispäästöt olivat 23 prosenttia ja asukaskohtaiset päästöt 40 pro-senttia vuoden 1990 päästöjä pienemmät. Nykyään runsas puolet päästöistä syntyy raken-nusten lämmittämisestä, neljännes liikenteestä ja noin 15 prosenttia kulutussähköstä.

Kuva 3. Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen kehitys päästösektoreittain 1990–2016. (HSY 2017)


3 Helsinginkasvihuonekaasu-päästöjen kehitys-ennusteet vuosille 2030 ja 2035


Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen perus- ura eli niin sanottu BAU (Business as usu-al) -skenaario vuosille 2030 ja 2035 ku-vaa ilmastonmuutoksen hillinnän kehitys-tä Helsingissä nykyisten politiikkatoimien ja jo päätettyjen toimenpiteiden perusteella (kuva 4). BAU-skenaario tarvitsee toteutuakseen ak-tiivisia toimenpiteitä. Siihen sisältyy Helen Oy:n kehitysohjelman mukainen Hanasaaren B-voi-malaitoksen sulkeminen ja sen tuotannon kor-vaaminen muilla energialähteillä ja -ratkaisuilla. Maltillisia tulevaisuusarvioita haettiin myös työ- ja elinkeinoministeriön Energia- ja ilmastostra-tegia 2016:n perusskenaariosta sekä VTT:n malleista.

BAU-skenaarion lähtöoletukset on koottu tau-lukkoon 2. BAU-skenaariossa Helsingin kasvi-huonekaasupäästöt ovat 51 prosenttia pienem-mät vuonna 2030 ja 52 prosenttia pienemmät vuonna 2035 vuoteen 1990 verrattuna (kuvat 5 ja 6). Helsingin hiilineutraalisuustavoite edellyt-tää kuitenkin 80 prosentin päästövähennystä (kuva 4). Välitavoitteena on 60 prosentin pääs-tövähennys vuoteen 2030 mennessä. Sen li-säksi, että nykyiset politiikkatoimet ja jo pääte-tyt toimenpiteet toteutetaan (BAU-skenaario), tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta tavoitteisiin päästään. Nämä lisätoimenpiteet on sisällytet-ty tavoiteskenaarioihin vuosille 2030 ja 2035.

Kuva 4. Helsingin päästötavoitteet vuosille2030 ja 2035 sekä nykyisillä päätöksilläarvioitu kehitys (BAU). (HSY 2017)


3.1 Väestö ja kaupunkikehitys

Sekä BAU- että tavoiteskenaarioissa kau-pungin kasvu jatkuu vahvana. Vuoteen 2035 mennessä asukasluku kasvaa lähes 770 000:een ja työpaikkoja on yli 100 000 nykyis-tä enemmän. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa entisestään teol-lisuuden työpaikkojen vähentyessä.

Vuodelle 2035 on laskettu 80 prosentin päästövähennyksen tavoiteskenaario, jossa hiilineutraalisuus saavutetaan (kuva 6, tau-lukko 2). Tässä oletuksina ovat Helen Oy:n ki-vihiilen käytöstä luopuminen polttoaineena ja kivihiilen käytön loppuminen Suomessa. Lisäksi skenaarioon on laskettu useita muita energiatehokkuuteen ja liikkumiseen liittyviä päästöihin vaikuttavia tekijöitä. Näin on voitu arvioida hiilineutraalisuuteen pääsemisek-si tarvittavien muutosten suuruusluokkaa, lisätoimenpiteiden tarvetta ja eri sektorien osuutta vaadittavista päästövähennyksistä.

Kuva 5. Helsingin päästöjen kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2015, vuoden 2030 BAU jatavoiteskenaario vuodelle 2030. (HSY 2017)

Kuva 6. Helsingin päästöjen kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2015, vuoden 2035 BAU jatavoiteskenaario vuodelle 2035. (HSY 2017)


3.2 Liikenteen kehitys ja tausta-oletukset

BAU-skenaariossa liikenteen päästöt ovat vuonna 2030 lähes 50 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Taustalla ovat oletukset raideliikenteen kasvusta ja hiilineutraalista joukkoliikenteestä, biopolttoaineiden mer-kittävästä kasvusta ja ajoneuvojen energia-tehokkuuden paranemisesta. Henkilöautoil-la liikutaan asukasta kohden yhtä paljon kuin nykyisinkin, eli ajosuorite kaupungissa kasvaa väestönkasvun mukana. Myös kevyen liiken-teen kulkutapaosuudet säilyvät entisellään. Sähköautojen osuus on arviolta 14 prosenttia.

Päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi lii-kenteen päästöjen tulisi vähentyä huomat-tavasti BAU-skenaariota enemmän, vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttia ja vuo-teen 2035 mennessä lähes 70 prosenttia. Lii-kenteen toimenpiteitä käsitellään luvussa 4.1.

3.3 Rakentamisen kehitys ja taustaoletukset

Vuoteen 2030 mennessä Helsinkiin valmis-tuu noin 11 miljoonaa ja vuoteen 2035 men-nessä noin 14 miljoonaa kerrosneliömetriä uusia rakennuksia. Kokonaisuudessaan ker-rosalaa on tällöin yli 60 miljoonaa neliömet-riä. Sillä, miten energiatehokkaiksi uudisra-kennukset suunnitellaan ja toteutetaan, on suuri merkitys kasvihuonekaasupäästöjen kannalta. Tätäkin merkittävämpää on jo ole-massa olevan rakennuskannan lämmityse-nergian kulutuksen vähentäminen.

BAU-skenaariossa uudisrakennusten ener-gialuokka on jatkossakin nykyistä tasoa ja olemassa olevan rakennuskannan energian-kulutus pienenee jonkin verran vuosittain. Rakennusten lämmittämisen päästöt piene-nevät yhdessä energiantuotannon ja läm-mitystapojen muutosten kanssa vajaan kol-manneksen nykyisestä.

Ilmaston lämpeneminen vähentää lämmitys-tarvetta noin 0,5 prosenttia vuodessa, mikä

auttaa vähentämään lämmityksen päästöjä. Toisaalta rakennusten jäähdytystarve kas-vaa jonkin verran. Ilmastotavoitteisiin pääse-miseksi nykyisen rakennuskannan energia-tehokkuuden tulisi parantua vuosittain lähes kaksi prosenttia. Tämä tarkoittaa erittäin merkittävää lisäystä energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen, erillisinvestointei-hin ja muihin energiansäästötoimenpiteisiin. Myös uusien rakennusten tulisi lähestyä nol-laenergiatasoa. Lisäksi tarvitaan vähäpäästöi-nen kaukolämmön tuotanto, lisää maalämpöä, ja öljylämmityksestä on vähitellen luovutta-va kokonaan. Tällöin rakennusten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyises-tä noin 80 prosenttia hiilineutraalisuustavoit-teen edellyttämälle tasolle. Rakentamista ja rakennuksia koskevia päästövähennystoimen-piteitä käsitellään luvussa 4.3.

3.4 Energiantuotannon kehitys ja taustaoletukset

BAU-skenaarioon ja vuoden 2030 tavoites-kenaarioon on laskettu Hanasaaren kivihiili-voimalaitoksen sulkeminen ja korvaaminen lähinnä bioperäisillä polttoaineilla. Hiilineut-raalisuus eli 80 prosentin päästövähennys edellyttäisi kivihiilen käytön lopettamista ko-konaan, eli myös Salmisaaren nykyisen tuo-tannon tilalle tulisi löytää muita ratkaisuja. Vuoden 2035 tavoiteskenaariossa on lasken-taoletuksena 70 prosentin päästöttömien energialähteiden osuus lämmöntuotannossa. Skenaarion toteutuminen edellyttää merkit-täviä kaupunkitilaratkaisuja. Maakaasun käy-töstä syntyy edelleen kasvihuonekaasupääs-töjä, jotka jäävät hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti kompensoitaviksi.

Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen seu-rannassa ja skenaariolaskelmissa kulu-tussähkön oletetaan olevan suomalaista keskiarvosähköä. Sähkön päästökerroin las-kee TEM:n skenaarioiden perusteella vuo-siin 2030 ja 2035 mennessä merkittäväs-ti (BAU-skenaario), ja kivihiilen poistuessa polttoainevalikoimasta kulutussähkön ja lämmityssähkön päästöt vähenevät edelleen


3.5 Yhteenveto BAU-ennusteista ja skenaariosta vuoteen 2035

Ilmastopäästöjen perusuralla (BAU-ske-naario) Helsingin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät huomattavasti, mutta kaupun-gin ilmastotavoitteisiin nähden riittämättö-mästi (kuva 4, taulukko 2). Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä edellyttää sinänsä myönteisen BAU-kehityksen ja jo päätetty-jen ilmastotoimien toteutuksen lisäksi valta-via lisäpanostuksia ja toimenpiteitä jokaisel-la päästösektorilla. Tavoiteskenaario kuvaa hiilineutraalisuuteen vaadittavien muutosten suuruusluokkaa (taulukko 2).

(2035 tavoiteskenaario) (TEM 2017). Lisäk-si 80 prosentin tavoiteskenaarioon sisältyy erittäin suuri paikallisen uusiutuvan sähkön hajautettu tuotanto. Toteuttamalla Helen Oy:n kehitysohjelmaa, eli käytännössä korvaamalla kivihiili päästöttömillä lähteillä, putoaa Helsin-gissä tuotetun kaukolämmön päästökerroin nykyisestä 190 g/kWh:sta tasolle 49 g/kWh. Helen Oy:n kehitysohjelmaa ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin luvussa 5.

Taulukko 2. Skenaarioiden oletukset.

BAU-SKENAARIO (-52 %) TAVOITESKENAARIO (-80 %)

Sähkönkulutus +8 % Sähkönkulutus +0 %

Aurinkopaneeleilla 0,2 % sähköstä Aurinkopaneeleilla 15 % sähköstä

Uudisrakennuksilla nykyinen energialuokka Uudisrakennukset kulu�avat huoma�avasti vähemmän kuin tällä hetkellä rakenne�avat

Vanhan rakennuskannan energiatehokkuus ↗ Vanhan rakennuskannan energiatehokkuus ↗↗

Lämmönkulutus +7 % Lämmönkulutus -19 %

Maalämpö ↗↗, kaukolämpö ↗, sähkölämmitys ↘, Maalämpö ↗↗↗, öljylämmitys loppuuöljylämmitys ↘

Hanasaari B suljetaan ja korvaavalla tuotannolla on Vuonna 2035 kaukolämmöstä 70 % on päästö-rii�ävät kaupunkitilaratkaisut töntä ja Helen ilmastoneutraali 2050

Raideliikenne ↗↗, linja-autot ↘, tavaraliikenne ↗ Raideliikenne ↗↗↗

Henkilöauto- ja kevyt liikenne per asukas ennallaan Henkilöautoliikenne ↘↘, kävely ja pyöräily ↗↗

Sähköautoja (ml. plug-in) 14 % Sähköautoja (ml. plug-in) 30 %

Laivaliikenteen päästöt ennallaan Hiilineutraali satama 2035

YHTEISTÄ MOLEMMILLE SKENAARIOILLE

+ 140 000 asukasta (nopean kasvun väestöennuste)

+14 milj. m2 uu�a kerrosalaa

Sähkön päästökerroin pienenee

HSL:n tilaama liikenne on hiilineutraalia

Liikennepol�oaineiden bio-osuus 30 %

Ajoneuvojen pol�oaineen kulutus ↘

Ilmaston lämpenemisen vaikutus lämmitystarpeeseen -10 %


Helsingin päästöt olivat vuonna 1990 noin 3,5 miljoonaa, ja vuonna 2015 noin 2,6 miljoonaa t CO2-ekv. Hiilineutraalisuustavoite eli 80 prosentin vähennys tarkoittaa, että vuosipäästöjen on oltava noin 700 tuhatta tonnia vuonna 2035 (kuva 7). Vuoden 2030 tavoite saavutetaan, kun päästöt ovat 1 400 tuhatta tonnia. Päästöjen on siis oltava vuonna 2030 noin 1,2 miljoo-naa tonnia, ja vuonna 2035 lähes kaksi miljoonaa tonnia nykyistä pienemmät.

Eri tahojen ja toimenpiteiden arvioidut osuudet 80 prosentin päästövähennystavoitteeseen vaadittavista päästövähennyksistä on esitetty kuvassa 8.

Kuva 7. Vuoden 2035 hiilineutraa-lisuuteen tarvittava päästövähen-nys. (HSY 2017)

Kuva 8. Vuoden 2035 hiilineutraa-lisuuteen vaadittu päästövähen-nys. Laskentaperiaate on ollut, että ensin on laskettu rakennus-ten energiatehokkuustoimien vaikutus, sitten lämmitystapa-muutokset ja seuraavaksi ener-giantuotannon uudistukset ja lo-puksi ilmaston lämpenemisestä aiheutuva lämmitystarpeen vähe-neminen. Liikenteen osuus on 377 kt CO2-ekv. ja rakennusten 576 kt CO2-ekv. sisältäen niihin liittyvät BAU-toimet (taulukko 2). (HSY 2017)


4 Tarvittavattoimet hiilineut-raalin Helsingin saavuttamiseksi


ignatso

Tekstiruutu


BAU-skenaariossa Helsingin päästöt vähenevät 52 pro-senttia vuoteen 2035 mennessä, joten tarvitaan lisätoi-menpiteitä hiilineutraalisuuden eli 80 prosentin pääs-tövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Tässä luvussa esitellään toimenpidekokonaisuudet, joiden avulla päästö-kehitys saadaan hiilineutraalisuustavoitteen mukaiseksi.

Päästötavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpi-teet on määritelty osa-alueittain. Jokaiselle osa-alueel-le on esitetty nykytilan kuvaus, tavoitteet ja keskeisimmät päästövähennystoimenpiteet. Osa-alueet ovat:

• Liikenne• Rakentaminen ja rakennusten käyttö• Kuluttaminen, hankinnat, jakamis- ja

kiertotalous• Smart & Clean -kasvu• Helenin kehitysohjelma• Hiilinielut ja päästöjen kompensointi• Viestintä ja osallistaminen• Ilmastotyön koordinointi,

seuranta ja arviointi

Kukin osa-alue sisältää toimenpiteitä sekä yksittäin että kerättynä kokonaisuuksiksi. Työhön osallistuneet asian-tuntijat ovat aikatauluttaneet kunkin toimenpiteen ja arvi-oineet sille vaativuuden ja kustannukset karkealla tasolla (taulukko 3). Liikenteelle sekä rakentamiselle ja rakennus-ten käytölle Gaia Consulting Oy ja WSP Finland Oy arvioi-vat tarkemmin päästöjä ja kustannuksia. Jatkotyöskente-lyssä vaikutusarvioita täsmennetään ja tuodaan mukaan kustannusten ja päästöjen lisäksi muita vaikutuksia, ku-ten toimenpiteiden toteuttamisen aikaansaamat hyödyt, terveysvaikutukset, muut päästövähennykset ja vihreät työpaikat. Nämä esitetään myöhemmin erillisessä toimen-pidetyökalussa (ks. luku 9).

Taulukko 3. Toimenpiteiden arviointi kaupungin kannalta.

Aikataulu

Valtuustokausi(2017–2021)

Seuraava valtuustokausi(2021–2025)

Myöhemmin (2025–2035)

Vaativuus

Helsingin päätös

Helsingin päätös,vaatii lisäselvityksiä

Ei yksin Helsinginpääte�ävissä

Arvio kustannuksista

Alhaiset kustannukset tai virkatyönä toteute�ava

Vaatii resursseja

Merki�ävät kustannukset


Helsingin hiilineutraalisuustavoite (80 % päästövähennys vuosina 1990–2035) on asetettu siten, että liikenteen päästöjen tu-lee vähentyä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Valtio-neuvoston asettama tavoite on vähentää lii-kenteen päästöjä kansallisesti 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tilan-teesta. Helsinki on näin ollen vähentämässä liikenteen päästöjä kansallista tasoa ripeäm-min. Helsingillä on siihen edellytykset tiivis-tyvänä joukkoliikennekaupunkina. Liikenteen päästöjen jakauma on esitetty kuvassa 9.

4.1 Liikenne Kaupunkistrategian mukaan: “Liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan koko Hel-singin liikennejärjestelmässä niin pyöräilyn ja kävelyn suosiota lisäämällä kuin sähköau-tojen, sähköbussien ja raidejoukkoliikenteen osuutta nostamalla. Helsingissä luodaan edellytykset sähköautojen määrän voimak-kaalle kasvulle mahdollistamalla sähköauto-jen julkisen latausinfran rakentaminen mark-kinaehtoisesti.“

Kuva 9. Liikenteen CO2 -päästöt Helsingissä. (WSP Finland Oy)


Arvio liikenteen päästövähennysta-voitteiden saavuttamisesta Hiilineut-raali Helsinki 2035-toimenpideohjel-massa

Liikenteen päästövähennysten arvioinnin on toteuttanut WSP Finland Oy ja se on tehty MAL 2019 (Maankäyttö, asuminen ja liiken-ne 2019) -prosessia varten laaditun seudulli-sen liikennemallinnuksen avulla (HSL 2017a). Seudullisesta kokonaisuudesta on eroteltu Helsingin osuus.

BAU-skenaariona käytettiin ns. ve0+-tilan-netta, joka sisältää Helsingissä rakenteilla olevien ja jo päätettyjen hankkeiden lisäksi valikoiman eräitä muita hankkeita. BAU-ske-naarion sekä liikennemallilla arvioitujen toi-menpidekokonaisuuksien osuudet liikenteen päästövähennystavoitteesta on esitetty ku-vassa 10. Kuva ei sisällä ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Päästövähennysten osuuk-sien jakauma ajoneuvoliikenteen hinnoitte-lulla täydennettynä on esitetty kuvassa 11. Osuudet ovat suuntaa-antavia, eivätkä huo-mioi yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia. Osassa mallitarkasteluista lähtökohtana ei ollut valmis, selkeä toimenpidekokonaisuus, vaan tavoiteltava lopputilanne. Eräs tällainen esimerkki on uudet liikkumispalvelut, joiden vaikutusten määrittämiseksi ei ole vielä riit-tävästi tietoa.

Liikenteen päästöjen synty janiihin vaikuttaminen

Liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasu-päästöjä voidaan vähentää vaikuttamalla seuraaviin asioihin:

1. Matkasuorite eli kuinka montakilometriä kuljetaan

2. Kulkumuotojakauma eli milläkulkuvälineellä kuljetaan

3. Yksikköpäästöt eli kuinka paljonpäästöjä syntyy kuljettua kilometriä kohti

Matkasuoritteeseen ja kulkumuotoja-kaumaan vaikutetaan maankäytöllä, hin-noittelulla ja kestäviä kulkutapavaihtoehto-ja tarjoamalla. Yksikköpäästöihin vaikuttavat teknologian kehitys eli vähäpäästöisten käyt-tövoimavaihtoehtojen (sähkö, biopolttoai-neet) ja moottorien tehokkuuden (hyötysuh-teen) kehittyminen. Toimenpiteet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan niillä on kes-kinäisiä vaikutussuhteita. Esimerkiksi maan-käytön tiivistämisellä voidaan sekä vähentää matkasuoritetta että parantaa joukkoliiken-neyhteyksien kustannustehokkuutta. Ajo-neuvoliikenteen ja pysäköinnin hinnoittelulla voidaan puolestaan vaikuttaa liikkumispal-veluiden houkuttelevuuteen ja toisaalta saa-tavilla tuotoilla on mahdollista rahoittaa kes-tävien kulkutapojen edistämistä. Uusilla liikkumispalveluilla voi olla yllättäviäkin vaiku-tuksia koko liikennesektoriin. Suurin osa lii-kenteen päästöistä Helsingissä syntyy henki-löautoliikenteestä.


vähentämiseen ja sen seurauksena pyöräi-lyn ja joukkoliikenteen osuus lisääntyy. Ku-vassa 10 pyritään pyöräilyn ja joukkoliiken-teen houkuttelevuutta lisäämään niin paljon, että sen seurauksena päästään ajoneuvolii-kenteen vähenemiseen ja samaan lopputu-lokseen.

Kuvia 10 ja 11 ei voida pitää vaihtoehtoisi-na toteutustapoina. Kummassakin tapauk-sessa päästövähennys perustuu ajoneuvolii-kenteen vähentämiseen. Kuvissa on esitetty eri tavat toteuttaa liikenteen suoritteen vä-hentäminen ja tarvittavat toimenpiteet seu-rauksineen. Kuvassa 11 ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla pyritään ajoneuvoliikenteen

Kuva 10. Liikennemallitarkastelun mukaiset toimenpidekokonaisuuksien päästövähen-nysosuudet ilman ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Osuudet ovat suuntaa-antavia ja tavoitteellisia, eivätkä täten huomioi yksittäisiä toimenpiteitä tai niiden vaikutuksia toimenpidekokonaisuuksien sisällä. (WSP Finland Oy 2018)


son nosto (jota mallissa simuloitiin matkali-pun hinnan 25 prosentin alennuksella) tuotti vain noin kolmanneksen ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla saadusta päästöjen vähennyk-sestä. Esitettyä suurempaa muutosta jouk-koliikennejärjestelmään ei pidetty realisti-sena. Helpoin keino nostaa joukkoliikenteen käyttöä olisi ajoneuvoliikenteen hinnoittelu.

Kuvassa 10 on esitetty liikenteen mahdolli-nen päästövähennysjakauma ilman ajoneu-voliikenteen hinnoittelua. Kun tarkastellaan kuvien 10 ja 11 eroja havaitaan, että joukko-liikenteen kulkumuoto-osuuden päästövä-hennys ei muutu. Kulkumuoto-osuuden mer-kittävä kasvu on hyvin haastava tehtävä. Jo osuuden pitäminen nykyisellään edellyttää työtä. Tarkasteltu joukkoliikenteen palveluta-

Kuva 11. Liikennemallitarkastelun mukaiset toimenpidekokonaisuuksien päästövähen-nysosuudet ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla täydennettynä. Osuudet ovat suuntaa-an-tavia ja tavoitteellisia, eivätkä täten huomioi yksittäisiä toimenpiteitä tai niiden vaiku-tuksia toimenpidekokonaisuuksien sisällä. (WSP Finland Oy 2018)


70 prosenttiin. Poikittaislinjalla henkilöauto-jen osuus on niemen rajaa suurempi, mut-ta kulkutapaosuuksien kehitys on ollut sa-mansuuntaista niemen rajan kanssa: vuonna 2007 henkilöautojen osuus oli 84 prosent-tia ja joukkoliikenteen 16 prosenttia, vuonna 2017 vastaavat osuudet olivat 79 prosenttia ja 21 prosenttia. Kaupungin rajalla liikenne-määrät ovat olleet lähes jatkuvassa kasvus-sa aina 1970-luvulta alkaen. Rekisteröityjen autojen määrä Helsingissä on 1990-luvun alun notkahdusta lukuun ottamatta ollut ta-saisessa kasvussa aina 1970-luvulta saak-ka. Kuitenkin auton omistuksessa kasvu on 2010-luvulla hidastunut: Vuonna 2010 oli 395 rekisteröityä henkilöautoa 1000 asukas-ta kohden. Vuonna 2017 vastaava luku oli 411. Liikennekäytössä olevien autojen omistus on ollut hienoisessa laskussa kymmenvuotisen seurantahistorian ajan.

Liikennesuunnittelun rooli on tärkeä tavoitel-taessa hiilineutraalia Helsinkiä vuoteen 2035 mennessä. Helsingillä on olemassa useita erillisiä strategioita ja ohjelmia, joilla ohjataan kestävän kaupunkiliikkumisen kehitystä ja py-ritään vastaamaan asetettuihin päästövähen-nystavoitteisiin. Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021 ohjaa koko kaupungin toimintaa valtuustokauden ajan ja sen yhtenä painopis-tealueena on kestävän liikkumisen edistämi-nen Helsingissä. Uusi yleiskaava on pitkän ai-kavälin strateginen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma, joka sitoo liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteen. Yleis-kaavan yhtenä tavoitteena on tehdä Helsin-gistä raideliikenteen verkostokaupunki, jos-sa kestävällä liikkumisella on keskeinen rooli. Eri liikkumismuodoille on laadittu omia kehit-tämisohjelmia sekä yksityiskohtaisia toimen-piteitä. Nämä yksittäiset ohjelmat tukevat ja ohjaavat liikennesuunnittelua ja auttavat vä-hentämään liikenteen päästöjä sekä edistävät kestävää liikkumista. Liikennehankkeiden arvi-oinnissa selvitetään, mitkä ovat kyseisen hank-keen vaikutukset liikenteen kulkumuotoja-kaumaan, määrään, sujuvuuteen ja päästöihin.

Tehtyjen mallitarkastelujen avulla päästään laskennallisesti tilanteeseen, jossa päästövä-hennystavoite vuodelle 2035 saavutetaan. Se edellyttää kuitenkin huomattavan määrän toi-menpiteitä, joita kaupungin tulee tehdä sekä itse että yhteistyössä muiden kanssa. Muka-na ovat tällöin kaikki työssä määritellyt pääs-töjen vähennystoimet. Lisäksi ajoneuvotekno-logian eli vähäpäästöisen ajoneuvotekniikan pitää kehittyä ennakoidulla nopeudella, jot-ta päästöjen määrä vuonna 2035 olisi riittä-vän pieni. Päästötavoitteiden saavuttamisek-si on otettava käyttöön sekä rajoitukset että kannustimet. Ne tukevat toisiaan, kun rajoi-tettavien asioiden tilalle voidaan tarjota mui-ta, ehkä jopa parempia vaihtoehtoja.

Tärkeimpinä toimenpidekokonaisuuksina nou-sivat esiin vähäpäästöisen ajoneuvotekniikan kehitys ja henkilöautokannan uusiutuminen (”Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 %”), sa-taman päästöjen vähentäminen, ajoneuvolii-kenteen hinnoittelu sekä raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen (”Raskaan liikenteen teknologia”). Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu on päästöjen vähentämisen kannalta tehokas toi-menpide. Se on myös hyvä esimerkki toimen-piteestä, jolla voidaan tukea ajoneuvokannan uudistumista: vähäpäästöisten ajoneuvojen maksut voisivat nykyisen pysäköintipolitiikan mukaisesti olla muita ajoneuvoja alemmat. Te-hokkain keino olisi ajoneuvoliikenteen suora-nainen rajoittaminen.

Liikenne ja liikennesuunnitteluHelsingissä

Helsinkiläisten vuonna 2017 Helsingin alueella tekemistä matkoista suurin osa tehtiin kävel-len (35 %). Seuraavaksi eniten matkoja teh-tiin julkisella liikenteellä (34 %). Henkilöauton kulkutapaosuus oli 22 prosenttia ja pyöräilyn yhdeksän prosenttia. Helsingin keskustassa sekä henkilöautoliikenteen osuus että määrä on ollut laskusuunnassa vuosituhannen alus-ta lähtien: Helsingin niemen rajan laskenta-linjalla henkilöautojen osuus on laskenut vuo-situhannen alun noin 37 prosentista noin 30 prosenttiin. Joukkoliikenteen osuus on vas-taavasti kasvanut noin 63 prosentista noin


yleistyminen ja nopeat pyöräilyn runkoreitit muuttavat pyöräilyn houkuttelevuutta myös pidemmillä matkoilla lähivuosina. Myös ”BIKE and RIDE” -edellytysten parantaminen raidelii-kenteen asemilla ja tulevilla pikaraitiotien py-säkeillä parantaa pyöräilyn edellytyksiä.

Vaikka joukkoliikenteestä aiheutuu päästö-jä, on sen tehokkuus henkilöautoiluun näh-den ylivertainen mitattuna yksikköpäästöinä kuljettua henkilökilometriä kohden. Jouk-koliikenne mahdollistaa myös uusimpien ja ympäristöystävällisten teknologioiden hyö-dyntämisen kustannustehokkaasti: esimer-kiksi Helsingin raitiovaunut ja metro ovat jo pitkään kulkeneet vihreällä sähköllä, kun taas sähköhenkilöautojen saatavuus, hinta ja latausinfran vähyys vielä toistaiseksi ra-joittavat sähköauton hankkimista. Päästö-vähennysten kannalta tärkeintä on saada kulkutapaosuutta siirtymään fossiilisia polt-toaineita käyttävistä henkilöautoista pyö-räilyyn ja muihin kestäviin kulkumuotoihin. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta yksityi-sautoiluun nähden voidaan parantaa nosta-malla joukkoliikenteen palvelutasoa (linjat ja reitit, vuorovälit, vaihtojen sujuvuus, hin-ta, matkustusmukavuus). Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun myötä joukkoliikenteen palvelu-tason nosto on toisaalta jopa välttämätöntä. Tällöin ajoneuvoliikenteen hinnoittelusta saa-tavat tuotot olisikin syytä ohjata muiden kulku-muotojen toimintaedellytysten parantamiseen. Liitteessä 1 on esitetty käytetyt lyhenteet.

4.1.1 Kestävien kulkumuotojen käyttö

Kestäviksi kulkumuodoiksi luetaan tavalli-simmin kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Kä-velyn edistämiseksi on tärkeää suunnitella kaupunkirakennetta niin, että asuminen, työ-paikat, virkistyskohteet ja palvelut sijaitsevat käveltävässä ympäristössä ja lähellä toisis-taan. Myös liikenneturvallisuutta paranta-malla voidaan lisätä kävelyä.

Pyöräily on päästötön kulkumuoto, joka pa-rantaa kaupungin viihtyisyyttä, parantaa lii-kennejärjestelmän toimivuutta, säästää katutilaa ja tuo terveyshyötyjä. Pyöräilyn kul-kutapaosuutta voidaan kasvattaa paranta-malla pyöräilyn houkuttelevuutta jokapäi-väisessä liikkumisessa. Tämä saavutetaan ensisijaisesti parantamalla pyöräilyn peru-sedellytyksiä eli sujuvuutta, vaivattomuutta ja turvallisuutta. Oleellista on siis panostaa yhtenäisiin ja laadukkaisiin pyöräilyreittei-hin ja turvalliseen pyöräpysäköintiin. Pyöräi-lyn kehittämisessä on kiinnitettävä huomio-ta lasten ja nuorten pyöräilyn turvallisuuteen ja siten mahdollistettava koulu-, päiväkoti- ja harrastusmatkat pyöräillen. Koska Helsinki on yhdyskuntarakenteeltaan laajalle levittäy-tynyt, eikä polkupyörän kantama monesti-kaan riitä kaikille kaupungin sisällä tehtävil-le matkoille, on pyöräilyn edistämistä tärkeä tehdä yhtäaikaisesti joukkoliikenteen edis-tämisen kanssa. Toisaalta sähköpyöräilyn


Kestävien kulkumuotojen käytön keskeisimmät toimenpiteet

1. Liikenteen solmukohtien palvelutarjontaa ja vaihtojen sujuvuu�a parannetaan

Toteutetaan HSL:n Solmu-projektin yhteydessä laadi�ua toimenpideohjelmaa

Lisätään opastetauluja ja älypuhelinsovelluksia, jo�a matkaketjun voi hahmo�aa mahdollisimman helposti, nopeasti ja reaaliaikaisesti

Seudullisen liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman (HSL:n julkaisu 8/2017) toteutus Helsingin osaltaAikajänne: valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVastuu: HSL, Maka/Like, Maka/AskaVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

3. Pyöräliikenteen baanaverkko valmistuu 2030 mennessä.

Aikajänne: valtuustokaudet 2030 astiVastuu: Maka/LikeVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

4. Talvihoidon korkean tason pyörätieverkkoa laajennetaan.

Aikajänne: valtuustokaudet 2017–2021 ja 2021–2025Vastuu: Maka/Like, RyaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

5. Edistetään mielly�ävän ja turvallisen kävely-ympäristön toteutumista mm. toteu�a-malla liikenneturvallisuuden kehi�ämisohjelma

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: Maka/Aska, Maka/LikeVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

2. Pyöräliikenteen kantakaupungin tavoiteverkko valmistuu 2025 mennessä.

Aikajänne: valtuustokaudet 2017–2021, 2021–2025Vastuu: Maka/LikeVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

6. Kehitetään pyöräilyyn lii�yviä palveluja (kaupunkipyörät, pyöräkeskukset, pyöräpysä-köinti jne.) ja niiden viestintää. Kehitetään ja lisätään kapasitee�ia pyörien kulje�amiseksi raskaassa raideliikenteessä.

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: HKL, Maka/Like, HSL, HSY IlmastoinfoVaativuus: Helsingin oma päätöskustannuksista: Vaatii resursseja

9. Toteutetaan pyöräilyn edistämisohjelmaa ja polkupyörien pysäköinnin kehi�ämisohjelmaa.

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: Maka/Like, HSL, HKLVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

•••

8. Parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa sekä raideliikenneverkon ka�avuu�a

Varmistamalla rii�ävä matkustajakysyntä maan-käytön ja liikenneinvestointien yhtäaikaisella suunni�elulla (mm. täydennysrakentaminen)

Vahvistamalla joukkoliikenteen tehokasta runko-verkkoa. Aikajänne: jatkuvaaVastuu: HSL, Maka/Like, HKLVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

••

7. Raitioliikenteen kehi�ämisohjelmaa toteute-taan Helsingin osalta. Raitioliikenteen nopeus-, sujuvuus-, luote�avuus- ja häiriö�ömyystavoit-teet saavutetaan.

Aikajänne: 10–15 vuo�a / jatkuvaaVastuu: HSL, Maka/Like, HKLVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

1. Liikenteen solmukohtien palvelutarjontaa ja vaihtojen sujuvuu�a parannetaan

Toteutetaan HSL:n Solmu-projektin yhteydessä laadi�ua toimenpideohjelmaa

Lisätään opastetauluja ja älypuhelinsovelluksia, jo�a matkaketjun voi hahmo�aa mahdollisimman helposti, nopeasti ja reaaliaikaisesti

Seudullisen liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman (HSL:n julkaisu 8/2017) toteutus Helsingin osaltaAikajänne: valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVastuu: HSL, Maka/Like, Maka/AskaVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

3. Pyöräliikenteen baanaverkko valmistuu 2030 mennessä.


4. Talvihoidon korkean tason pyörätieverkkoa laajennetaan.

Aikajänne: valtuustokaudet 2017–2021 ja 2021–2025Vastuu: Maka/Like, RyaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

5. Edistetään mielly�ävän ja turvallisen kävely-ympäristön toteutumista mm. toteu�a-malla liikenneturvallisuuden kehi�ämisohjelma

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: Maka/Aska, Maka/LikeVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

2. Pyöräliikenteen kantakaupungin tavoiteverkko valmistuu 2025 mennessä.

Aikajänne: valtuustokaudet 2017–2021, 2021–2025Vastuu: Maka/LikeVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

6. Kehitetään pyöräilyyn lii�yviä palveluja (kaupunkipyörät, pyöräkeskukset, pyöräpysä-köinti jne.) ja niiden viestintää. Kehitetään ja lisätään kapasitee�ia pyörien kulje�amiseksi raskaassa raideliikenteessä.

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: HKL, Maka/Like, HSL, HSY IlmastoinfoVaativuus: Helsingin oma päätöskustannuksista: Vaatii resursseja

9. Toteutetaan pyöräilyn edistämisohjelmaa ja polkupyörien pysäköinnin kehi�ämisohjelmaa.

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: Maka/Like, HSL, HKLVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

•••

8. Parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa sekä raideliikenneverkon ka�avuu�a

Varmistamalla rii�ävä matkustajakysyntä maan-käytön ja liikenneinvestointien yhtäaikaisella suunni�elulla (mm. täydennysrakentaminen)

Vahvistamalla joukkoliikenteen tehokasta runko-verkkoa. Aikajänne: jatkuvaaVastuu: HSL, Maka/Like, HKLVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

••

7. Raitioliikenteen kehi�ämisohjelmaa toteute-taan Helsingin osalta. Raitioliikenteen nopeus-, sujuvuus-, luote�avuus- ja häiriö�ömyystavoit-teet saavutetaan.

Aikajänne: 10–15 vuo�a / jatkuvaaVastuu: HSL, Maka/Like, HKLVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja



ignatso

Tekstiruutu


Ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän toteuttamiseen on saatavilla useita teknis-toiminnallisia ratkaisuja, joista HLJ 2015 -suunnittelun yhteydessä tarkasteltiin laa-jemmin porttivyöhykepohjaista hinnoittelu-mallia (HSL 2016c). Järjestelmän investoin-ti- ja käyttökustannuksiksi arvioitiin noin 20–25 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteis-kuntataloudellisesti optimoidulla maksul-la nettotuotoiksi arvioitiin 80 miljoonaa eu-roa vuodessa. Tässä toimenpideohjelmassa tiemaksuilla saavutettava päästövähennys on kuitenkin laskettu yhteiskuntataloudellis-ta optimia suuremmalla maksulla, jonka ar-vioidut nettotuotot olisivat noin 160–170 milj. eur vuodessa. Erityisesti yhteiskuntatalou-dellista optimia suuremman maksun käyttöä tutkittaessa tulisi laatia laaja elinkeinovaiku-tusten arviointi, jonka tulokset voidaan ottaa huomioon kokeilusta päätettäessä. Esitetyt suorat kustannukset ja tuotot kohdistuisivat koko seudulle, Helsingin osuutta ei ole arvi-oitu erikseen.

Ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän käyttöönotto edellyttäisi lainsäädännön muutosta. On välttämätöntä sopia muun muassa tiemaksujen suuruudesta, vyöhyk-keistä sekä siitä menettelystä, jolla tuloja kohdennetaan seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen siten, ettei menettely vähen-nä valtion pitkän aikavälin keskimääräistä lii-kennerahoitusta seudulla. Ajoneuvoliiken-teen hinnoittelujärjestelmä mahdollistaisi myös muun muassa kannusteiden luomisen vähäpäästöisille ajoneuvoille ja elinkeinoelä-män kuljetuksille. Esimerkiksi Tukholmassa tiemaksujen käyttöönotto aloitettiin kolmi-vuotisella kokeilulla vuonna 2006. Arvio to-teutusaikataululle on noin 3–5 vuotta siitä, kun päätös kokeiluun ryhtymisestä tehdään.

Päästölaskennan perusteella kaupungin hii-lineutraalisuustavoite liikenteen osa-alueel-la edellyttää päätöstä ajoneuvoliiken-teen hinnoittelun kokeilun aloittamisesta 2020-luvulla ja käyttöönotosta ennen vuot-ta 2035. Kuluvalla valtuustokaudella seura-taan liikenteen päästövähennyksiin liittyvän

4.1.2 Liikenteen hinnoittelu

Liikenteen hinnoittelun kokonaisuus koostuu pysäköinnin hinnoittelusta, joukkoliikenteen hinnoittelusta sekä mahdollisesta ajoneuvolii-kenteen hinnoittelujärjestelmästä. Liikenteen hinnoittelun on arvioitu olevan päästövähen-nysten näkökulmasta liikenteen osa-alueen sekä vaikuttavin että kustannustehokkain toi-menpide (Gaia Consulting Oy 2014; Siemens 2016). Liikenteen hinnoittelu on todettu myös tehokkaimmaksi toimenpiteeksi vähentää lii-kenteen haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun ja sitä kautta kaupunkilaisten terveyteen. Tämän vuoksi se on yksi Helsingin ilmansuojelusuun-nitelman kärkitoimenpiteistä (Helsingin kau-pungin ilmansuojelusuunnitelma 2017–2024).

Liikenteen hinnoittelu ei vaadi yksittäisten ku-luttajien investointipäätöstä toteutuakseen. Esimerkiksi tiemaksujen käyttöönotto ei kui-tenkaan ole yksin Helsingin kaupungin pää-tettävissä, vaan vaatii seudullista ja valtion kanssa tehtävää yhteistyötä. Tiemaksuista on tehty selvityksiä HLJ 2015 -työn (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma) yh-teydessä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2016—2019 mukaan liiken-teen kysyntään vaikuttavan tiemaksun valmis-telua jatketaan seudun ja valtion yhteistyönä.

Liikenteen hinnoittelulla on päästövähennys-ten ohella myös muita suotuisia vaikutuksia; ajoneuvoliikenteen verkon ruuhkautuneisuus vähenee ja ihmisille aiheutuvat muut haitat, kuten melu, vähentyvät. Lisäksi hinnoittelulla kerätyt tuotot voidaan ohjata takaisin liiken-nejärjestelmän kehittämiseen. Mahdollisten tiemaksujen vaikutusten suunnan ja merkit-tävyyden on arvioitu olevan erityisesti elinkei-noelämän toimintaedellytysten näkökulmasta melko epätasaista ja vaatisi vielä jatkokehittä-mistä (HSL 2016c). Samoin vaikutusten koh-distuminen eri käyttäjäryhmiin ja alueisiin voi olla epätasaista. Liikenteen hinnoittelun vai-kutukset Helsingin ydinkeskustan vetovoi-maan ja keskustassa olevien työpaikkojen si-joittumiseen on tärkeää tarkastella.


taa arvioidussa aikataulussa. Mikäli ajoneu-voliikenteen hinnoittelujärjestelmää ei ote-ta käyttöön, päästövähennykset tulee kattaa toisilla toimenpiteillä.

muun teknologian kehittymistä ja jatketaan MAL-suunnittelun yhteydessä ajoneuvolii-kenteen hinnoittelun selvittämistä siten, että kokeilu on tarvittaessa mahdollista toteut-

Liikenteen hinnoittelun keskeisimmät toimenpiteet

Esimerkki

Ruuhkamaksut ovat olleet käytössä Tukholmassa vuodesta 2006, jolloin ne al-koivat kokeiluna. Vuonna 2007 ne vakinaistettiin. Niillä kerätyillä tuloilla rahoi-tetaan kaupungin liikenneinvestointeja. Ne ovat vähentäneet merkittävästi lii-kennettä ruuhka-aikana. Tukholma on neuvotellut Ruotsin valtion kanssa, että kerätyt varat palautuvat kaupungin käyttöön. en.wikipedia.org/wiki/Stockholm_congestion_tax.

10. Ajoneuvoliikenteen hinnoi�elujärjestelmä (tietulli tai ruuhkamaksu):

Laaditaan lähtökohtaisesti yhteistyössä seudun kuntien ja valtion kanssa tarvi�avat lisäselvityk-set, joilla varaudutaan kokeilun käynnistämiseen.

Selvitetään tiemaksutulojen kohdentamista seudun liikennejärjestelmän kehi�ämiseen osana yli hallituskausien ulo�uvaa valtion ja kuntien yhteistä investointipake�ia. Hinnoi�elun edellytyk-senä on tiemaksutulojen kohdentaminen seudun liikennejärjestelmän kehi�ämiseen.

Aikajänne: selvitykset valtuustokausi 2017–2021, mahdollinen kokeilu 2020-luvullaVastuu: Maka/Like ja Kanslia, seudullisia taloudel-lisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja selvitetään osana MAL 2019 -suunni�eluaVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

11. Nykyistä pysäköintipolitiikkaa jatketaan vuoteen 2021 ja sen jälkeen pysäköintimaksujen korotusta jatketaan CO2-päästöjen vähentämi-seksi. Yritysvaikutukset selvitetään ennen päätöksentekoa.

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vastuu: Maka/LikeVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

12. Pysäköintimaksut porrastetaan päästöjen ja yhteiskäytön edistämisen näkökulmasta entistä voimakkaammin.

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vastuu: Maka/Like, Palu/Ympa, KansliaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

13. Pysäköintimaksuvyöhykkeitä laajennetaan.

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vastuu: Maka/Like Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

••


http://en.wikipedia.org/wiki/Stockholm_congestion_tax

4.1.3 Täydentyvä kaupunkirakenne

Kaupunkia pyritään suunnittelemaan niin, että työpaikat ja harrastukset olisivat pa-remmin saavutettavissa ilman yksityisau-toa. Autolla tehtävät matkat ovat keskimää-rin noin 5–6 kertaa niin pitkiä kuin kävely- ja pyörämatkat. Siksi tavoitteena on monipuo-lisempi ja sekoittuneempi yhdyskuntaraken-ne, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat ovat sekoittuneet ja paremmin saavutettavissa. Kaupunkialueella sijaitsevat työpaikat ovat enenevässä määrin vain vähän ympäristöä häiritseviä, ja eheä kaupunkirakenne edistää siirtymistä kestäviin kulkumuotoihin.

Kun uusi maankäyttö hyödyntää olemas-sa olevaa infrastruktuuria, päästöjä voidaan vähentää myös tätä kautta. Helsingissä on MAL-sopimuksen ja AM-ohjelman (Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön to-teutusohjelma) mukaisesti tavoitteena laatia asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 600 000 kerrosneliömetriä pääosin raidelii-kenteen palvelualueelle. Kerrosalasta on täy-dennysrakentamista vähintään 240 000 ker-rosneliömetriä.

4.1.4 Ajoneuvoteknologianmuutokset

Teknologian kehittyessä myös ajoneuvo-jen yksikköpäästöt voivat vähentyä. Ajoneu-vojen yksikköpäästöjä voidaan vähentää edistämällä ajoneuvokannan uusiutumis-ta ja ohjaamalla uusiutumista mahdollisim-man vähäpäästöiseen suuntaan. EU:n ajo-neuvojen päästökriteerejä koskeva tiukka lainsäädäntö antaa hyvän selkänojan vähä-päästöisen ajoneuvotekniikan edistämiselle myös Helsingissä. Kaupunki pystyy kannus-tamaan uusien vähäpäästöisten ajoneuvo-jen käyttöä muun muassa alentamalla nii-den pysäköintimaksuja ja tulevaisuudessa alentamalla myös mahdollisia ruuhkamaksu-ja. Yhteiskäyttöautoilun yleistyminen kasvat-taa autojen käyttöastetta ja lyhentää käyt-töikää, mikä nopeuttaa ajoneuvokannan uusiutumista. Raskaan liikenteen ja työko-neiden päästövähennyksissä avainasemassa ovat kilpailutuskriteerit. Myös mahdollisella päästöperusteisella ympäristövyöhykkeellä voidaan vähentää raskaasta liikenteestä ai-heutuvia päästöjä.

Sähköautoilun ja biopolttoaineiden käytön yleistyminen vaatii riittävää lataus- ja jake-luinfrastruktuuria. Myös toimiva ympäristö-vyöhyke edellyttää helposti saavutettavaa sähkön ja biopolttoaineiden tarjontaa. Kau-punki voi vähentää päästöjä käyttämällä

Täydentyvän kaupunkirakenteen keskeisimmät toimenpiteet

14. Kaupungin yhdyskuntarakenne�a täydentä-mällä edistetään joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkumuotojen käy�öä.

Aikajänne: jatkuvaa, jatketaan osana MAL 2019 –suunnielua

Vastuu: Maka/Like, Maka/Aska

Vaativuus: jatkuvaa

Arvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteuteava

15. Uudistetaan pysäköintinormia paremmin tukemaan kestävää liikkumista sekä uusien alueiden suunni�elussa e�ä vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa.

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vastuu: Maka/AskaVaativuus: valtuustokausi 2017–2021Arvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/ virkatyönä toteuteava

16. Kaavoituksella ohjataan pyöräily- ja jalankulku-paino�eisten kor�eleiden ja alueiden syntyyn.

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vastuu: Maka/Aska, Maka/LikeVaativuus: jatkuvaaArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteuteava

14. Kaupungin yhdyskuntarakenne�a täydentä-mällä edistetään joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkumuotojen käy�öä.

Aikajänne: jatkuvaa, jatketaan osana MAL 2019 –suunnielua

Vastuu: Maka/Like, Maka/Aska

Vaativuus: jatkuvaa

Arvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteuteava

15. Uudistetaan pysäköintinormia paremmin tukemaan kestävää liikkumista sekä uusien alueiden suunni�elussa e�ä vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa.

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vastuu: Maka/AskaVaativuus: valtuustokausi 2017–2021Arvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/ virkatyönä toteuteava

16. Kaavoituksella ohjataan pyöräily- ja jalankulku-paino�eisten kor�eleiden ja alueiden syntyyn.

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vastuu: Maka/Aska, Maka/LikeVaativuus: jatkuvaaArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteuteava


omassa kalustossaan ja hankkimissaan ka-lusto- ja työkonepalveluissa ympäristökri-teerejä. Kaupungin rakentamiseen ja yllä-pitoon kuuluu raskasta logistiikkaa, jossa kuljetusten vähentäminen ja vähäpäästöis-ten käyttövoimien lisääminen on tärkeää.

Ajoneuvoteknologian muutosten keskeisimmät toimenpiteet (1/2)

17. Kehitetään ympäristövyöhyke�ä:

Selvitetään nykyisen ympäristövyöhykkeen alueen laajentamista, CO2-päästöjen sisälly�ämis-tä kriteereihin sekä vaatimusten ulo�amista eri ajoneuvoryhmiin (valtuustokausi 2017–2021)

Selvityksen pohjalta on ote�avissa käy�öön CO2-perusteinen ympäristövyöhyke (valtuustokausi 2021–2025)Aikajänne: valtuustokaudet 2017–2021 ja 2021–2025Vastuu: Palu/Ympa, HSY, HSL, Maka/LikeVaativuus: Helsingin päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

19. Kaupunki kehi�ää ja tiukentaa ympäristökri-teerejä (sis. vaihtoehtoiset käy�övoimat, päästöluokat) kaikissa kuljetuspalveluiden, raskaiden kuljetuspalveluiden ja työkonepalve-luiden kilpailutuksissa sekä näitä sisältävien urakoiden kilpailutuksissa. Hankinnan toteudut-tua tilaaja seuraa ympäristökriteerien täy�ymistä. Selvitetään ympäristöbonusjärjestelmän käy�öön-o�oa kuljetusten ja työkoneiden sekä näitä sisältävien urakoiden kilpailutuksissa (vs. HSL).

20. Ympäristökriteerejä käytetään kaupungin oman kaluston ja leasing-kaluston hankinnassa. Staran ja HKL:n kalustossa käytetään vain biopol�oaineita tai uusiutuvaa sähköä 2020 mennessä.

Aikajänne: Valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVastuu: Stara logistiikka, Kymp, HKL, (HSL), (HSY), Sote, Kasko, Kuva, Palu/YmpaVaativuus: Helsingin oma päätös, joukkoliiken-teen (HKL) osalta yhteistyössä HSL:n kanssaArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

18. Mahdollistetaan sähköisen henkilöautojen julkisen latausinfran rakentaminen markkinaeh-toisesti. Toteutus sähköisen liikenteen työryh-män suositusten mukaisesti.

Aikajänne: 2035 astiVastuu: Kymp, ATT ym.Vaativuus: Helsingin päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

23. Toteutetaan bussien latausinfran laajentamis-ta osana bussiliikenteen kilpailu�amisohjelmaa.

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: HSL, HKL, Helen ja Helen SähköverkotVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

22. HSL jatkaa tavoi�eidensa toteutusta esim. HSL:n tilaamasta bussikalustosta 10 % on sähköbusseja vuonna 2022 ja 30 % vuonna 2025, HSL:n tilaamasta liikenteessä käytetystä pol�oaineesta 90 % biopol�oaine�a vuonna 2020 (uusiutuvan sukupolven biodiesel ja biokaasu).

Aikajänne: valtuustokaudet 2017–2021, 2021–2025Vastuu: HSLVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

•

•

21. Kaupungilla on aktiivinen rooli kaupunkilogis-tiikan kehi�ämisessä ja kannustimet vähäpääs-töiseen jakeluliikenteeseen.

Selvitetään jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen käy�ööno�oa, tunnuksen hinnan porrastamista ympäristökriteerien mukaisesti ja jakelulle tarkoite�ujen lastauspaikkojen lisäämistä.Aikajänne: jatkuvaaVastuu: Maka/Like, Kanslia, RyaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVastuu: Rya/Yleiset alueet, Stara, HKL, HSL, HSY, Sote, Kasko, Kuva, Palu/YmpaVaativuus: Helsingin oma päätös, joukkoliiken-teen (HKL) osalta yhteistyössä HSL:n kanssa, ja HSY kuljetusten ja työkoneiden osalta.Arvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset / virkatyönä toteute�ava; vaihtoehtoista käy�övoi-maa käy�ävän kaluston käy�ö on kalliimpaa.

Stara siirtyy käyttämään biopolttoaineita työkoneissa vuoteen 2020 mennessä. Myös HKL on siirtymässä biopolttoaineisiin, kos-ka se käyttää polttoainetankkauksissa Sta-ran polttoainejakelupisteitä. HKL:n kuljetus-palvelujen hankinnassa tukeudutaan Staran puitesopimukseen, jossa on huomioitu kulje-tuskaluston ympäristökriteerit.


17. Kehitetään ympäristövyöhyke�ä:

Selvitetään nykyisen ympäristövyöhykkeen alueen laajentamista, CO2-päästöjen sisälly�ämis-tä kriteereihin sekä vaatimusten ulo�amista eri ajoneuvoryhmiin (valtuustokausi 2017–2021)

Selvityksen pohjalta on ote�avissa käy�öön CO2-perusteinen ympäristövyöhyke (valtuustokausi 2021–2025)Aikajänne: valtuustokaudet 2017–2021 ja 2021–2025Vastuu: Palu/Ympa, HSY, HSL, Maka/LikeVaativuus: Helsingin päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

19. Kaupunki kehi�ää ja tiukentaa ympäristökri-teerejä (sis. vaihtoehtoiset käy�övoimat, päästöluokat) kaikissa kuljetuspalveluiden, raskaiden kuljetuspalveluiden ja työkonepalve-luiden kilpailutuksissa sekä näitä sisältävien urakoiden kilpailutuksissa. Hankinnan toteudut-tua tilaaja seuraa ympäristökriteerien täy�ymistä. Selvitetään ympäristöbonusjärjestelmän käy�öön-o�oa kuljetusten ja työkoneiden sekä näitä sisältävien urakoiden kilpailutuksissa (vs. HSL).

20. Ympäristökriteerejä käytetään kaupungin oman kaluston ja leasing-kaluston hankinnassa. Staran ja HKL:n kalustossa käytetään vain biopol�oaineita tai uusiutuvaa sähköä 2020 mennessä.

Aikajänne: Valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVastuu: Stara logistiikka, Kymp, HKL, (HSL), (HSY), Sote, Kasko, Kuva, Palu/YmpaVaativuus: Helsingin oma päätös, joukkoliiken-teen (HKL) osalta yhteistyössä HSL:n kanssaArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

18. Mahdollistetaan sähköisen henkilöautojen julkisen latausinfran rakentaminen markkinaeh-toisesti. Toteutus sähköisen liikenteen työryh-män suositusten mukaisesti.

Aikajänne: 2035 astiVastuu: Kymp, ATT ym.Vaativuus: Helsingin päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset

23. Toteutetaan bussien latausinfran laajentamis-ta osana bussiliikenteen kilpailu�amisohjelmaa.

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: HSL, HKL, Helen ja Helen SähköverkotVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

22. HSL jatkaa tavoi�eidensa toteutusta esim. HSL:n tilaamasta bussikalustosta 10 % on sähköbusseja vuonna 2022 ja 30 % vuonna 2025, HSL:n tilaamasta liikenteessä käytetystä pol�oaineesta 90 % biopol�oaine�a vuonna 2020 (uusiutuvan sukupolven biodiesel ja biokaasu).

Aikajänne: valtuustokaudet 2017–2021, 2021–2025Vastuu: HSLVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

•

•

21. Kaupungilla on aktiivinen rooli kaupunkilogis-tiikan kehi�ämisessä ja kannustimet vähäpääs-töiseen jakeluliikenteeseen.

Selvitetään jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen käy�ööno�oa, tunnuksen hinnan porrastamista ympäristökriteerien mukaisesti ja jakelulle tarkoite�ujen lastauspaikkojen lisäämistä.Aikajänne: jatkuvaaVastuu: Maka/Like, Kanslia, RyaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVastuu: Rya/Yleiset alueet, Stara, HKL, HSL, HSY, Sote, Kasko, Kuva, Palu/YmpaVaativuus: Helsingin oma päätös, joukkoliiken-teen (HKL) osalta yhteistyössä HSL:n kanssa, ja HSY kuljetusten ja työkoneiden osalta.Arvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset / virkatyönä toteute�ava; vaihtoehtoista käy�övoi-maa käy�ävän kaluston käy�ö on kalliimpaa.

Helsingin Satama Oy:n on tarjonnut järeän ka-pasiteetin maasähköä Viking Linen matkusta-ja-autolautoille Katajanokalla vuodesta 2012. Lisäksi Eteläsatamassa on yksi ja Vuosaa-ren satamassa yhdeksän pienikapasiteettista maasähköliityntää. Länsisataman laajennuk-sen osalta maasähköliitynnän tarjoamisesta on meneillään selvitys. Järeiden maasähkölii-tyntöjen (kapasiteetti on useita megawatteja) lisäämisen kustannukset ovat vähintään mil-joonan euron luokkaa laituripaikkaa kohden. Riskinä on, että kyseistä laituripaikkaa käyt-tävät alukset vaihtuvat ja maasähköliityntä jää hyödyntämättä, koska alusten mahdollisuudet ottaa vastaan maasähköä vaihtelevat. Toistai-seksi teknisiä ongelmia ovat maasähkökytken-nän puuttuminen aluksista sekä yhtenäisen kytkentästandardin puute. Myös alusten lyhy-et kääntöajat satamassa tekevät maasähköön kytkeytymisestä epätarkoituksenmukaista. Maasähkön käyttö vähentää alusten päästö-jä vain satamassa ollessa. Nykyisen päästöjen laskentatavan mukaan valtaosa alusliikenteen päästöistä syntyy kulussa satamajärjestyksen mukaisen Helsingin Satama Oy:n hallinnoiman vesialueen rajalta satamaan ja päinvastoin. Tällöin maasähkön käytöstä syntyvä prosen-tuaalinen päästövähenemä nykyisestä lasken-nallisesta tasosta jää pieneksi.

Ympäristöperusteinen alennus satamamak-susta on otettu kokeiluluonteisesti käyttöön Helsingin Satama Oy:n vuoden 2018 hinnas-tossa. Yhtenä alennusperusteena on vähä-päästöisyys (aluksen polttoaineena esim. bio-kaasu tai LNG tai alus käyttää satamassa ollessaan maasähköä). Alennuksen suuruus riippuu tällöin ESI (Environmental Ship In-dex) -pisteistä tai CSI (Clean Shipping Index) -päästötasosta. Alennuksen voi saada myös

4.1.5 Sataman päästöjenvähentäminen

Satamatoiminnassa oletetaan, että liiken-teen päästöt alenevat politiikkatoimien eli valtioneuvoston ja Helsingin tavoitteiden mukaisesti. Valtioneuvoston tavoite liiken-teen päästöjen vähenemälle on 50 prosent-tia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Helsingin tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä, että liikenteen päästöt alenevat koko kaupungin alueella 69 prosenttia vuodesta 2005. Alus-liikenteen päästöt on laskettu aluksen tulles-sa satamajärjestyksen mukaisen Helsingin Satama Oy:n hallinnoiman vesialueen rajal-ta satamaan, aluksen satamassaoloajalta ja aluksen lähtiessä satamasta satamajärjes-tyksen mukaisen Helsingin Satama Oy:n hal-linnoiman vesialueen rajalle. Kumipyörälii-kenteen ja työkoneiden päästöt on laskettu siltä osin, kuin ajoneuvo tai työkone liikkuu satamajärjestyksen mukaisella Sataman hal-litsemalla maa-alueella.

Helsingin Satama Oy:n on vain vähän omaa kone- ja ajoneuvokalustoa ja Helsingin Sa-tama Oy:n mahdollisuudet vaikuttaa ope-raattorien kalustoon tai toiminnan päästöi-hin ovat rajoitetut. Helsingin Satama Oy voi esittää operaattorien suuntaan lähinnä suo-situksia ja toivomuksia. Asiaan vaikuttavat myös satamien kilpailutilanne ja teknologian asettamat rajoitukset.

Ajoneuvoteknologian muutosten keskeisimmät toimenpiteet (2/2)


24. Helsingin Satama laatii Hiilineutraali Satama 2035 -toimenpideohjelman, joka sisältäisi mm. seuraavia toimenpiteitä:

Neljän vuoden välein tehtävät energiatehokkuus-lain mukaiset energiakatselmukset, joissa selvitetään yhtiön energiankulutuspro�ili sähkön ja lämmön osalta ja tunnistetaan uudet energian-säästömahdollisuudet

Ympäristökriteerien käy�ö Sataman kone- ja ajoneuvokaluston uusimisen yhteydessä

Vähäpäästöisempien (kuten biokaasu ja LNG) pol�oaineiden bunkrauksen mahdollistaminen eri satamanosissa mm. selvitysten, viranomais-neuvo�elujen (Tra�) ja ohjeistuksen kau�a

Maasähkön käy�öönoton edistäminen tarvekar-toituksin ja tarvi�aessa maasähköliityntöjä lisäämällä

Mahdollinen tuki ympäristötoimia tekeville laivayhtiöille, esim. alennetut satamamaksut

Mahdollistetaan lastiyksikköä kohti energiatehok-kaampien ja vähäpäästöisempien alusten käynti ja kiinni�yminen Vuosaaren satamassa.

Vastuu: Helsingin Satama OyAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021 Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä/toteutus vaatii resursseja

25. Sujuvoitetaan Länsisataman liikenne�ä sataman ja Länsiväylän välillä.

Vastuu: Maka/Like, Kanslia/aluerakentaminen, Kanslia/Elo ja Helsingin Satama OyAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä/Vaatii resursseja

•

••

••

•

lyttävät Vuosaaren satamaan johtavalta väyläl-tä ja sataman vesiliikennealueelta riittävää kul-kusyvyyttä ja sataman pistolaitureilta riittävää pituutta, jotta alukset voidaan kiinnittää tur-vallisesti. Kustannukset ovat Helsingin Satama Oy:lle 10 miljoonan euron luokkaa. Väylän osal-ta hanke edellyttää valtion (Liikenneviraston) merkittävää panostusta (30 miljoonan euron luokkaa).

Helsingin Satama Oy:n toimenpiteet on koot-tu ”Hiilineutraali Satama”-toimenpiteen alle. Sii-nä hiilineutraalius eli nollapäästötavoite vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa satama-alueilla Hel-singin Satama Oy:n oman toiminnan päästöjä. Esitetyllä Hiilineutraali Satama 2035 -ohjelmalla vaikutetaan myös ohjaavasti muiden toimijoiden päästöihin.

aluksen energiatehokkuutta parantavista ja päästöjä pienentävistä investoinneista tai in-novaatioista. Tällöin alennushakemuksessa tulee olla suunnitelma tai esitys muutoksesta sekä laskelma tai mittaus vaikutuksista.

Energiatehokkuuden paraneminen ja päästö-jen pieneneminen lastiyksikköä kohti edellyttää suurempia rahtialuksia. Suurempien alusten myötä aluskäyntien määrä suhteessa kuljete-tun lastin määrään pienenee. Konttialuksissa aluskoon kasvutrendi on ollut nähtävissä Vuo-saaren satamassa jo muutamia vuosia. Roro- ja ropax-aluksissa on meneillään suuntaus, että olemassa olevia aluksia pidennetään kul-jetuskapasiteetin lisäämiseksi. Lisäksi liiken-teeseen tulevat uudet roro- ja ropax-alukset ovat aikaisempaa pidempiä. Nämä seikat edel-

Satamatoiminnan päästöjen vähentämisen keskeisimmät toimenpiteet

Esimerkkejä

Tukholman satama tarjoaa varustamoille mahdollisuutta saada miljoonan kruunun tuen per laiva maasähkövalmiuden asen-tamisesta. www.portsofstockholm.com/ siteassets/prislistor/sh-prices-and-terms-2018-version-2018_2.pdf

Vancouver kannustaa laivayhtiöitä teke-mään ympäristöohjelmia ja niiden ser-tifiointeja, joiden toimeenpa-nosta ne voivat saada jopa 47 % alennuksen sa-tamamaksuista. Korkeimman alennuk-sen saavat Gold-sertifioidut laivayhtiöt. www.portvancouver.com/wp-content/ uploads/2015/05/4747-PMV-Eco-Action-Program-Brochure-Online.pdf


http://www.portsofstockholm.com/siteassets/prislistor/sh-prices-and-terms-2018-version-2018_2.pdf



http://www.portvancouver.com/wp-content/uploads/2015/05/4747-PMV-Eco-Action-Program-Brochure-Online.pdf



duilla, Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa, ja kaupungin tulee kehittää toimintaansa tes-tialustana edelleen. Lisäksi kehittyvät reitti-opas- ja matkansuunnittelupalvelut ja reaa-liaikaiseen tietoon perustuvat dynaamiset liikenteenohjausjärjestelmät tukevat liikku-misen energiatehokkuuden paranemista. Myös liikkumistarvetta vähentävät palvelut, kuten etätyöskentelyn ja lähellä harrastami-sen mahdollisuudet, verkkokauppa tai etä-terveydenhoitopalvelut vähentävät liikkumi-sesta aiheutuvia päästöjä. Uusien liikkumispalveluiden kohdalla on huo-mioitava, että tietoja niiden vaikutuksista liikkumiseen on vielä hyvin vähän. Liikenne-viraston laatiman esiselvityksen (Liikenne-virasto 2016) perusteella liikkumisen uusien palveluiden potentiaalin arvioiminen päästö-vähennysten näkökulmasta on vielä vaikeaa ja lisätutkimusta tarvitaan.

4.1.6 Uudet liikkumispalvelut

Perinteisen joukkoliikenteen rinnalle tai osaksi sitä tulevat uudet liikkumispalvelut voivat parantaa liikenteen sujuvuutta ja liik-kumisen energiatehokkuutta. Tällöin kasvi-huonekaasupäästöt kuljettua henkilökilo-metriä kohden pienenevät. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi erilaiset kyydinjako-, yhteis-käyttö- ja vertaisvuokrauspalvelut, kutsuoh-jattu joukkoliikenne tai yleisemmin liikku-minen palveluna -konseptin (Mobility as a Service, MaaS) mukaiset palvelupaketit. Niissä eri kulkumuotoja joustavasti yhdis-tellen käyttäjälle tarjotaan koko matkaket-ju ovelta ovelle yhden keskitetyn käyttöliit-tymän kautta esimerkiksi yhdellä lipulla tai kuukausimaksulla. Tulevaisuudessa myös robottiautot ja automatisoitu liikenne kuulu-vat uusien liikkumispalveluiden valikoimaan, ja niistä on tehty Helsingissä jo kokeiluja. In-novatiivisia vähähiilisiä liikkumisratkaisu-ja on kokeiltu muun muassa asemanseu-

Uusien liikkumispalvelujen keskeisimmät toimenpiteet

26. Kaupunki toimii testialustana älykkään liikkumisen palveluiden kehiämiselle ja oaa käyöön toimivimpia ratkaisuja.

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: Kymp + muut toimialat, Maka/Like, Kans-lia/Elo, HSL, HKL, Forum Virium, Palu/Ympa, Smart & Clean -säätiöVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

27. Kaupunki tukee erilaisten liikkumispalvelui-den tuloa:

Jatketaan datan avaamista ja kehitetään avoimen datan markkinointia

Laaditaan selvitys lisäkeinoista, joilla kaupunki voi edistää uusien liikkumispalveluiden yleistymistä ja varautua niiden vaikutuksiin

Selvitetään kyydinjakopalveluiden kohdistamista alueille, joissa joukkoliikenteen palvelutaso on heikko

Selvitetään kaupungin maksamien kyytien kehi�ämistä osana kyydinjakopalveluita.

28. Valmistellaan Älyliikenne Helsingissä -toimenpideohjelma (päivitys vuonna 2013 päätetystä toimenpideohjelmasta).

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vastuu: Maka/LikeVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Ilmainen/virkatyönä toteute�ava

••••

Aikajänne: valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVastuu: Maka, Rya, Kanslia, HSL (avoin joukkolii-kenteen lippujen myyntirajapinta, liikkumispalvelu-pilotit), Forum ViriumVaativuus: Helsingin oma päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja


4.1.8 Liikenteen päästöjen ja kustannusten arviointi

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen (CO2-ekv.) määrä Helsingissä vuonna 2015 oli noin 600 000 tonnia (HSY 2017). Määrä on vii-me vuosina laskenut: vuonna 2005 päästöjen määrä oli 18 prosenttia suurempi. Liikenteen osa-alueen tavoitteena on vähentää CO2-pääs-töjä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuo-teen 2035 mennessä, mikä tarkoittaisi 496 000 tonnin (CO2-ekv.) kasvihuonekaasupääs-töjen vähenemää (HSY 2017).

Liikenteestä syntyvien päästöjen vähennystoi-menpiteiden vaikutuksia tarkasteltiin HSL:n laatimalla koko Helsingin seudun työssäkäyn-tialueen kattavalla HELMET 3.0 -mallijärjestel-mällä (HSL 2016a ja 2016b). Helsingin seudun työssäkäyntialueella tarkoitetaan laajaa aluet-ta, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun lisäk-si koko muu Uudenmaan maakunta ja Riihi-mäen seutukunta. Mallissa lähtötietoina olivat muun muassa alueen väestö- ja työpaikkatie-dot, tutkimusten perusteella saadut tiedot ih-misten liikkumiskäyttäytymisestä sekä liiken-nejärjestelmän kuvaus. Mallissa maankäyttö Helsingissä vuoden 2035 tilanteessa perus-tui yleiskaavan pohjalta tuotettuihin tietoi-hin. Muun seudun osalta maankäyttötiedot oli interpoloitu vuosien 2030 ja 2050 tietojen pohjalta. Nämä tiedot perustuivat MAL-pro-sessin tuottamiin tietoihin (ve0+ 9.1.2018). HELMET-malli on huolellisesti dokumentoitu ja sillä tehdyt laskelmat ovat toistettavissa (HSL 2016a ja 2016b). Nykytilanteen liikenneverkkoi-hin on vuoden 2035 tarkasteluja varten lisät-ty vuoden 2030 verkkovaihtoehtoihin 0 sekä 0+ sisältyneet hankkeet (tarkasteluhetken näkemys hankkeista). Verkkovaihtoehdot pe-rustuvat MAL 2019 -työssä 6.11.2017 tehtyihin määrittelyihin.

Tässä selvityksessä tarkasteltuja liikenteen päästöjen vähennystoimenpiteitä olivat pyörä-liikenteen kulkumuoto-osuuden nosto, joukko-liikenteen palvelutason nosto, autoliikenteen hinnoittelu, pysäköintipolitiikan muutokset, uudet liikkumispalvelut, sekä teknologian

4.1.7 Liikkumisen ohjaus javiestintä

Liikkumisen ohjaus (Mobility Management) tarkoittaa kestävien liikkumistapojen edistä-mistä erilaisin tiedollisen ohjauksen keinoin sekä koordinoimalla ja kehittämällä palvelu-ja. Tyypillisiä toimenpiteitä ovat kestävän liik-kumisen neuvontapalvelut, erilaiset viestin-täkampanjat ja organisaatioille räätälöidyt liikkumissuunnitelmat. Keskeisenä tavoittee-na on saada eri toimijat vaikuttamaan esi-merkiksi omien työntekijöidensä tai asiakkai-densa liikkumiseen. Liikkumisen ohjaus liittyy vahvasti myös kiinteistöjen suunnitteluun, to-teutukseen ja ylläpitoon. Liikkumisen ohjaus on kustannustehokas ja helposti hyväksyttä-vä keino vähentää liikkumisen päästöjä.

Organisaatioiden, esimerkiksi yritysten, omat liikkumissuunnitelmat asettavat reunaeh-dot, toimintaperiaatteet ja tavoitteet yrityk-sen liikkumisen kehittämiselle ja seurannalle. Suunnittelulla ja kannustimilla voidaan vähen-tää työntekijöiden yksin omalla autolla tehtyjä matkoja keskimäärin 20–30 prosenttia.

Liikkumisen ohjauksen ja viestinnän keskeisim-mät toimenpiteet

29. Tehdään kampanjointia ja viestintää kestä-vien liikkumismuotojen edistämiseksi.

Aikajänne: jatkuvaaVastuu: Kymp viestintä, HSLVaativuus: Helsingin ja HSL:n oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

30. Toteutetaan liikkumissuunnitelmia ja muita viisaan liikkumisen palveluja kaupungin organi-saatiolle ja tytäryhteisöille sekä yrityksille. Kaupunki ja HSL yhdessä yri�äjien kanssa kartoi�avat yritysten tarpeet ja liikkumisen vähentämisen ja tehostamisen kehi�ämismah-dollisuudet.

Aikajänne: jatkuvaa Vastuu: HSL, Kanslia/Elo, Palu/YmpaVaativuus: Helsingin päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja


myös BAU-skenaariota korkeampaa sähkö-autojen osuutta (noin 30 % koko Helsingin autokannasta), sillä tavoitteen edellyttämää päästövähennystä on muilla liikennejärjes-telmän keinoilla hyvin vaikeaa saavuttaa. Kaupungeissa korkeamman sähköautokan-nan saavuttaminen voidaan arvioida olevan harvaan asuttuja seutuja helpompaa, koska latausmahdollisuuksien markkinaehtoisen toteuttamisen voidaan olettaa olevan hel-pompaa.

Mallinnuksen perusteella tehokkaimpia toi-mia liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat ajoneuvoliikenteen hin-noittelu, raskaan liikenteen ominaispäästö-jen pienentäminen sekä sähköautokannan merkittävä kasvu. Nämä ovat toimenpitei-tä, jotka joko vähentävät autoliikenteen suo-ritetta tai pienentävät autojen yksikköpääs-töjä. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu on myös hyvä esimerkki toimenpiteestä, jolla voidaan tukea ajoneuvokannan uudistumista: vähä-päästöisten ajoneuvojen maksut voisivat olla muita alemmat.

Tarkasteltavilla toimenpiteillä on useita ta-loudellisia vaikutuksia. Helpoimmin tunnis-tettavia ovat toimenpiteiden toteuttamisesta syntyvät suorat kustannukset. Jotkin toi-menpiteet, kuten liikenteen hinnoittelu ja py-säköintimaksujen korotukset, synnyttävät menojen lisäksi myös tuloja. Useissa liikku-mista käsittelevissä suunnitelmissa tai ohjel-missa on määritelty tarvittavia kustannuksia ja niiden jakautumista eri tahoille.

Yhteenveto liikenteen päästövähennys-toimien taloudellisista vaikutuksista

Tarkasteltavilla liikenteen toimenpiteillä on useita taloudellisia vaikutuksia. Helpoimmin tunnistettavia vaikutuksia ovat toimenpitei-den toteuttamisesta syntyvät kustannukset. Kustannukset jakautuvat usealle taholle, ja jakautuminen eri tahojen kesken ei aina ole selvää. Useimpia liikkumiseen liittyviä hank-keita tehdään muutenkin kuin ilmastosyistä. Esimerkkinä on joukkoliikenteen kehittämi-

edistymisen tuomat mahdollisuudet (sähkö-autokannan kasvu ja raskaan liikenteen omi-naispäästöjen väheneminen).

Osassa mallitarkasteluista lähtökohtana ei ol-lut selkeä ja valmis toimenpidekokonaisuus, vaan tavoiteltava lopputilanne. Selvityksessä esitetyillä konkreettisilla toimenpiteillä ei hiili-neutraalisuustavoitetta vielä saavuteta, vaan tulevina vuosina tarvitaan lisää päästöjä vä-hentäviä toimenpiteitä. Päästö- ja kustannus-arvioinnin on laatinut WSP Finland Oy.

Yhteenveto liikenteen päästöarvioin-nin tuloksista

Selvityksen mukaan liikenteen päästövähen-nystavoite vuodelle 2035 voidaan saavuttaa. Se edellyttää kuitenkin huomattavaa mää-rää toimenpiteitä, joita kaupungin tulee teh-dä sekä itse että yhteistyössä muiden kans-sa. Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan kaikki työssä tarkastellut päästöjen vähen-tämisen toimenpidekokonaisuudet. Vertailun vuoksi, mikäli ajoneuvoliikenteen hinnoitte-lujärjestelmä ei olisi toimenpidevalikoimas-sa käytettävissä, tulisi sen osalle arvioitu päästövähenemä pyrkiä kattamaan muiden osa-alueiden, esimerkiksi rakentamisen ja rakennusten käytön, toimilla.

Jotta liikenteen päästövähennystavoite vuo-delle 2035 voidaan saavuttaa, myös ajoneu-voteknologian pitää kehittyä vähintään enna-koidulla nopeudella. Päästövähennyksestä noin puolet syntyi vuoteen 2035 mennes-sä oletetusta ajoneuvojen ominaispäästöjen pienenemisestä. Tämän taustalla ovat kehit-tyvät ajoneuvoja polttoaineteknologia, jotka oletetaan toteutuviksi joka tapauksessa (ns. BAU-skenaario). BAU-skenaariossa sähkö-autoja (täyssähköautot ja ladattavat hybridit) on tuolloin noin seitsemän prosenttia koko maan henkilöautoista (VTT, ALIISA-autokan-tamalli). Helsingin seudulla osuudeksi on oletettu 14 prosenttia (HSY). Lisäksi HSL:n ti-laama liikenne on hiilineutraali.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarkasteltiin


Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu

Pyöräliikenteen kulkumuoto-osuuden nos-to edellyttää monipuolista keinovalikoimaa, kuten asenteisiin vaikuttamista, infrastruk-tuurin rakentamista ja korkeatasoista kun-nossapitoa. Jos pyöräliikenteen määrän ha-lutaan kasvavan, on keskeisillä väylillä oltava riittävästi tilaa pyöräilijöille.

Helsingin pyöräilyn edistämisohjelmassa vuodelta 2014 on esitetty 20 miljoonan eu-ron vuotuista rahoitustasoa (noin vuoteen 2025 asti), josta infrainvestointeihin esitet-tiin kohdennettavaksi noin 18 miljoonaa eu-roa (noin puolet siitä baanaverkon laajenta-miseen). Loput kaksi miljoonaa euroa olisivat muiden pyöräilyyn liittyvien palvelujen to-teuttamisesta, viestinnästä, seurannasta ja muusta toteutuksesta aiheutuvia kuluja.

Helsingin vuoden 2018 talousarvioon sisäl-tyvässä, 10-vuotisessa investointiohjelmas-sa on suoraan osoitettu jalankulun ja pyöräi-lyn väylien toteuttamiseen vuotuisesti noin 11–20 milj. euroa. Tämän lisäksi jalankulun ja pyöräilyn väyliä toteutetaan katujen uudisra-kentamisen yhteydessä ns. suurpiirikohtai-silla ja projektialueiden toteuttamiseen osoi-tetuilla kadunrakentamisen määrärahoilla. Pyöräilyä edistetään myös muun muassa HKL-liikelaitoksen investointiohjelman puit-teissa toteutettavan kaupunkipyöräjärjestel-män kehittämistyön yhteydessä (noin 0,7–1,3 miljoonaa euroa vuodessa).

Joukkoliikenteen palvelutason nosto

Joukkoliikenteen palvelutason parantami-seen vaikuttavat useat eri tekijät. Uusia lin-joja perustamalla ja esimerkiksi raideyhteyk-siä rakentamalla vaikutetaan palvelutasoon. Palvelutasoa voidaan parantaa linjastosuun-nittelussa esimerkiksi nopeuttamalla linjoja, lyhentämällä vuorovälejä sekä parantamal-la vaihtoyhteyksiä ja -olosuhteita solmupis-teissä. Lisäksi voidaan toteuttaa esimerkiksi ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavia kam-

nen. Jotkin toimenpiteet, kuten ajoneuvolii-kenteen hinnoittelujärjestelmä ja pysäköin-timaksujen korotukset, synnyttävät menojen lisäksi myös tuloja.

Merkittävä määrä toimenpiteitä sisältyy jo aikaisemmin laadittuihin kehittämisoh-jelmiin ja suunnitelmiin kuten pyöräilyn edistämisohjelmaan, ja jo BAU-skenaario edellyttää niiden toteuttamista. Jotkin toi-menpiteistä eivät välttämättä edellytä inves-tointeja, vaan ne on mahdollista toteuttaa normaalin virkatyön puitteissa (kuten yh-dyskuntarakenteen täydentäminen kaavoi-tuksessa joukkoliikenteen ja muiden kestä-vien kulkumuotojen käytön edistämiseksi). Joidenkin toimenpiteiden tarkkaa sisältöä ei pystytä vielä edes määrittelemään.

Liikenteen päästöjen vähentämistoimille ei tässä vaiheessa pystytä antamaan yksikä-sitteistä kustannusarviota. Helpointa on ar-vioida kustannukset ja kustannustehok-kuus toimenpiteille, joita on jo tehty ja joiden päästövähennyksiin on olemassa yleisesti käytössä olevat laskentamenetelmät, kuten vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtymiselle.

Erityisesti jo olemassa olevissa kehittä-misohjelmissa ja suunnitelmissa olevien toi-menpiteiden toteutuminen ei ole riippuvai-nen rahoituksesta, sillä kaupungin talouden suunnittelussa (esim. investointiohjelma) on jo paljolti varauduttu tarvittaviin resurssei-hin. Toimenpiteiden toteuttaminen etenkin tiiviisti rakennetussa ympäristössä edellyt-tää lakisääteisten osallistamismahdollisuuk-sien turvaamista ja usein eri toimijoiden keskenään poikkeavien intressien yhteenso-vittamista ja voi siksi olla aikaa vievää.

Suorien kustannusvaikutusten lisäksi syn-tyy välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Tällai-sia ovat muun muassa liikenteen lähipääs-töjen vähenemisestä tai kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisestä syntyvät terveydelliset hyö-dyt. Kaikille näistä ei – niiden tärkeydestä ja suuresta merkityksestä huolimatta – ole vie-lä kehitetty laskenta- tai arvotusmenetelmiä.


Kaupunkiympäristölautakunnan marraskuus-sa 2017 hyväksymässä raitioliikenteen ke-hittämisohjelmassa (Helsingin kaupunkiym-päristö 2017) on kuvattu kantakaupungin raitioliikenteen ratainfrastruktuurin ja liiken-nöinnin parantamisen periaatteet. Ohjelman pääpaino on kantakaupungin nykyisen rai-tioverkon alueessa. Tulevat pikaraitiotiet to-teutetaan omina kokonaisuuksinaan, mutta niiden käyttämien kantakaupunkiosuuksien kehittämistarpeet on huomioitu. Kehittä-misohjelmassa on arvioitu ratainfrastruk-tuurin parannusten kustannusten olevan 15 vuoden aikajänteellä nykyarvoltaan noin 60 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa vuosit-

panjoita ja markkinointitempauksia, joilla py-ritään laajentamaan joukkoliikenteen asia-kaspohjaa. Toimenpiteet voidaan toteuttaa hyvin monin tavoin ja kustannuksin.

HSL:n vuonna 2017 toteuttaman vaihtopaikko-jen kehittämisohjelman (ns. Solmu-projekti) mu-kaan Helsingissä sijaitsevien solmupisteiden pa-rantamisen kustannukset olivat 0,5-1,4 miljoonaa euroa vuosina 2016–2020. Tästä Helsingin osuus (sisältäen kaupungin suoran osuuden, HKL:n osuuden ja puolet HSL:n osuudesta) on noin 0,4–1 milj. euroa. Kustannusarvio on kuitenkin suuntaa antava, sillä kaikille esitetyille toimenpi-teille ei ollut arvioitu kustannusta.

Liikenteen hinnoittelun on arvioitu olevan pääs-tövähennyksiltään vai-kuttavin ja kustannus-tehokkain toimenpide liikenteen osa-alueella.


HKL-liikelaitoksen 10-vuotisen investoin-tiohjelman suuruus on kokonaisuudessaan noin 1,3 miljardia euroa, ja sen voidaan arvi-oida kohdentuvan joukkoliikenteen palvelu-tason kehittämiseen. HKL:n tekemien inves-tointien osalta on kuitenkin huomioitava, että joukkoliikenteen järjestämisestä ja kehittä-misestä kaupungille koituvien kustannusten (operointi, investoinnit) kohdentumisessa noudatetaan HSL:n perussopimusta ja jouk-koliikenneinfran kustannusten korvaamista koskevaa sopimusta. Kaupunki maksaa jouk-koliikenteen järjestämisestä ja kehittämises-tä koituvia kustannuksia HSL:n maksuosuu-dessa ja suorana tukena HKL-liikelaitokselle. HSL:n maksuosuuden voisi arvioida olevan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa ja tuen HKL-liikelaitokselle noin 20–25 miljoonaa eu-roa vuodessa.

Osana HSL:n suunnittelua toteutetaan vuotui-sesti pieniä linjastomuutoksia ja parannuksia jo olemassa oleviin linjoihin. Kaupunki varau-tuu näistä aiheutuvien liikennejärjestelytar-peiden toteuttamiseen vuotuisesti noin 6–10 miljoonalla eurolla investointiohjelman jouk-koliikenteen kehittämiseen ja liikennejärjeste-lyihin varattujen määrärahojen puitteissa.

Aiheutuvien kustannusten lisäksi on huomi-oitava, että joukkoliikenteen nopeuttamis-hankkeet tuottavat toteutuessaan suorien operointikustannussäästöjen lisäksi epäsuo-ria hyötyjä, kuten matkustajille tulevia aika- ja palvelutasohyötyjä.

tain noin 4–5 miljoonaa euroa. Kehittämisoh-jelman toteuttamisen on arvioitu tuottavan säästöjä raitioliikenteen operointikustannuk-sissa noin 4–4,5 miljoonaa euroa vuodessa ohjelman toteuduttua (syksyn 2017 mukaisen linjaston operoinnin mukaisesti laskettuna, laajemman linjaston tilanteessa enemmän).

Raitioliikenteen kehittämisohjelman mukai-sia toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa HKL-liikelaitoksen 10-vuotisessa investoin-tiohjelmassa raitioratojen muutoksiin ja pe-ruskorjauksiin vuosille 2018–2027 osoitettu-jen, yhteensä noin 70 milj. euron puitteissa (Helsingin vuoden 2018 talousarvion liitteenä).


vän nykyistä joustavampia pysäköintipaikka-määriä.

Pysäköintimaksujen korottaminen ja pysä-köintimaksualueiden laajentaminen on mah-dollista. Vyöhykemuutosten vuoksi kaupun-gin pysäköintitulot vuodesta 2016 vuoteen 2017 kasvoivat 6,5 miljoonaa euroa. Pysä-köintimaksujen korottamisesta ja alueiden laajentamisesta ei synny infrastruktuurin kehittämis- tai vastaavia kuluja lukuun otta-matta liikennemerkkejä (ja mahdollisesti py-säköintiautomaatteja). Edellä mainitussa vyöhykemuutoksessa merkkien kustannuk-sen asennuksineen arvioitiin olevan noin 100 000 euroa uutta aluetta kohden. Asukaspy-säköinnin hintojen korottamisesta on laa-dittu ohjelma, joka jatkuu aina vuoteen 2021 asti.

Pysäköinnin hinnoitteluun liittyville toimenpi-teille tulee arvioida mahdolliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset muun muassa yri-tysten toimintaedellytyksiin ja siten työpaik-kojen sijoittumiseen. Toisaalta yritykset ovat sijoittumisvalinnoissaan keskittyneet sel-västi raskaan raideliikenteen asemien lähel-le. Pääkaupunkiseudulla yrityksissä olevista työpaikoista 57 prosenttia sijaitsee enintään yhden kilometrin etäisyydellä raskaan raide-liikenteen asemista (lähijuna ja metro) ja lä-hes kolmannes henkilöstöstä asuu alle yhden kilometrin etäisyydellä asemista (2013). Alle 600 metrin etäisyydellä asemista on 46 pro-senttia henkilöstöstä. Yritykset ovat hakeu-tuneet Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla pääosin hyvin kävellen, pyöräillen ja joukko-liikenteellä saavutettaville alueille. (HSY 2015)

Liikkumispalvelut

Liikkumispalveluihin liittyvät toimenpiteet ovat hyvin monimuotoisia. Ala on vahvas-ti kehittymässä, joten toimenpiteiden tarkka määrittäminen ei ole mahdollista. Myös kau-pungin rooli ja tehtävät kehittyvässä kentäs-sä ovat vasta muodostumassa. Lähtökohtai-sesti voidaan todeta, että käyttäjälähtöisissä palveluissa kaupunki yhdessä HSL:n kanssa toimii pääasiassa alustana (mahdollistaja-

Ajoneuvoliikenteen määräänvaikuttaminen

HLJ 2015 -suunnittelun yhteydessä tar-kastellun porttivyöhykepohjaisen hinnoit-telujärjestelmän (HSL 2016c) investoin-ti- ja käyttökustannuksiksi arvioitiin noin 20–25 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteis-kuntataloudellisesti optimoidulla maksul-la nettotuotoiksi arvioitiin 80 miljoonaa eu-roa vuodessa. Tässä toimenpideohjelmassa tiemaksuilla saavutettava päästövähennys on laskettu yhteiskuntataloudellista optimia suuremmalla maksulla, jonka arvioidut net-totuotot olisivat noin 160–170 miljoonaa eu-roa vuodessa. Esitetyt suorat kustannukset ja tuotot kohdistuisivat koko seudulle, Hel-singin osuutta ei ole arvioitu erikseen.

Ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän käyttöönotto edellyttäisi lainsäädännön muutosta. Samoin on sovittava tiemaksujen suuruudesta, vyöhykkeistä sekä siitä menet-telystä, jolla tuloja kohdennetaan seudun lii-kennejärjestelmän kehittämiseen siten, ettei menettely vähennä valtion pitkän aikavälin keskimääräistä liikennerahoitusta seudulla.Tässä toimenpideohjelmassa on käytetty suurempaa maksua ajoneuvoliikenteelle kuin on yhteiskuntataloudellinen optimi, jotta voi-daan saavuttaa riittävät päästövähennyk-set. Tällöin negatiivisten vaikutusten suun-nan, merkittävyyden ja kohdistumisen eri käyttäjäryhmiin ja alueisiin on arvioitu ole-van erityisesti elinkeinoelämän toimintaedel-lytysten näkökulmasta melko epätasaista ja vaatisi vielä jatkokehittämistä. Vähenevät ruuhkat ja saasteet sekä lyhentyneet ajoajat kompensoivat haittoja.

Pysäköintipolitiikka

Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2017–2021 todetaan, että kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kau-punkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan vaarantamatta asteit-tain kohti alueellista ja markkinaehtoista py-säköintijärjestelmää uusista asuinalueista aloittaen. Tämän voidaan arvioida merkitse-


singin kuntaosuus ympäristöbonuksesta on noin 870 000 euroa vuodessa.

Ympäristöbonusmallissa päästövähennys-toimenpide-ehdotukset huutokaupataan, jol-loin toteutukseen päätyvät kustannustehok-kaimmat ehdotetut toimenpiteet. Vuoden 2018 bussiliikenteen ympäristöbonuskilpai-lussa toimenpiteitä hyväksyttiin 975 000 eu-rolla (+ alv.), jolla saadaan vähennettyä kas-vihuonekaasupäästöjä (CO2-ekv.) 15 000 tonnia vuoden 2018 aikana (koko HSL-alue).

HSL:n tilaama bussiliikenne siirtyy käyt-tämään vain uusiutuvia polttoaineita vuo-teen 2020 mennessä. Keskeisten toimi-joiden, kuten HSL:n ja Staran, mukanaolo BioSata-hankkeessa mahdollistaa nopean siirtymisen biopolttoaineisiin.

Sähköisen liikenteen työryhmän (2016) ra-portin mukaan toteutettujen henkilöautojen latauspisteiden hinnaksi muodostui keski-määrin 6 000 euroa per latauspiste; lataus-pisteiden todellisen toteutushinnan arvioin-tiin olevan noin 10 000–15 000 euroa per latauspiste.

Liikkumisen ohjaus ja viestintä

Yksittäisten toimenpiteiden päästövähen-nyksiä on vaikea eritellä. Viestintää tarvi-taan muutosten pohjustamiseen ja niiden hyväksyttävyyden lisäämiseen. Tällä hetkel-lä viestintää ja liikkumisen ohjausta teke-vät jo muun muassa Ilmastoinfo (osa HSY:a) ja HSL. Sekä HSY:n että HSL:n kautta teh-tävä viestintä rahoitetaan kuntaosuuksil-la. Ilmastoinfon rahoittamiseen käytetään li-säksi Ekokompassi-yritysten maksuja sekä EU-hankerahaa. Ilmastoinfoa koskeva kun-taosuus on vuosittain 408 000 euroa, jos-ta Helsingin osuus on noin puolet. Liikkumi-sen neuvontaan, kampanjoihin ynnä muuhun käytetään tästä vain osa. HSL:n tekemästä liikkumisen neuvonnasta ja kampanjoinnista ei ole kustannusarviota.

na) ja yritykset tuottavat tarjottavat palvelut. Palveluiden kustannukset määrittyvät mark-kinaehtoisesti. Kaupungille voi syntyä kustan-nuksia esimerkiksi pilottiprojekteista. Kus-tannukset määritellään tapauskohtaisesti.

Hyödyt ja säästöt tulevat pääosin kuluttajille, jotka säästävät muun muassa polttoaineku-luissa, ja omasta autosta luopuessaan myös auton pääoma- ja vakuutuskuluissa.

Raskaan liikenteen teknologia

Ajoneuvokannan uusiutumiseen kaupungil-la on rajalliset vaikutusmahdollisuudet. Kau-pungin omien ajoneuvojen hankinnassa vä-häpäästöisen kaluston priorisointi on tärkeä näkökulma. Työkoneissa ladattavien hybridi-en hinnat ovat toistaiseksi 1,5–2 kertaa kal-liimpia kuin tavanomaiset koneet. Biopoltto-aine on jonkin verran normaalia kalliimpaa. Esimerkiksi Staralle lisäkustannus biopolt-toaineista on noin 150 000 euroa vuodessa (20 %).

Henkilöliikenteen teknologia

Yhden sähköbussien latausaseman keski-määräinen rakentamiskustannus on noin 350 000 euroa ja niiden rakentamistarpeen arvioidaan vastaavan noin 12 miljoonan eu-ron investointia vuosina 2018–2021. Tästä Helsingin osuus olisi noin neljä miljoonaa eu-roa. (HSL 2017b).

Sähköbussin hankintahinta on tällä hetkel-lä merkittävästi kalliimpi kuin dieselbussin (1,5–2-kertainen), mutta markkinoiden ke-hittyessä voidaan ennakoida hintojen alen-tuvan. On kuitenkin mahdollista, että käy-tettäessä bussien kilpailutuksessa pitkää 10 vuoden sopimuskautta ja ottaen huomioon ajoenergian edullisuuden, kustannustason muutos saattaa pitkällä tähtäimellä jäädä pieneksi (HSL 2017b).

HSL:n bussiliikenteen ympäristöbonukseen on viime vuosina käytetty noin miljoona eu-roa (+ alv.) vuodessa. HSL:n toiminta- ja ta-loussuunnitelman 2018–2020 mukaan Hel-


sa ei usein ole lämmön talteenottolaitteistoa osana ilmanvaihtojärjestelmää, vaan lämmin käytetty ilma puhalletaan ulos suoraan pois-toilmakanavista. Näissä rakennuksissa on mahdollista saada lämpöä talteen koneelli-sella tuloja poistoilman talteenottolaitteis-tolla tai poistoilmalämpöpumpuilla (PILP). Lämmön talteenoton lisääminen ilmanvaih-to-järjestelmään on kallis ja takaisinmaksu-ajaltaan pitkä toimenpide silloin, jos ilman-vaihtojärjestelmä pitää uusia kokonaan tai suurelta osalta. Ilmanvaihdon uusiminen pa-rantaa kuitenkin samalla rakennuksen sisäil-maolosuhteita. Edullisempi ratkaisu on ottaa lämpöä talteen poistoilmalämpöpumpuilla, mutta ne eivät kuitenkaan paranna raken-nuksen palvelukykyä ja kasvattavat sähkön-kulutusta. PILP-ratkaisussa kaukolämpöä kuitenkin säästyy noin kolme kertaa enem-män kuin sähkönkulutus lisääntyy.

Investointeja vaativat rakennuksen energia-tehokkuuden parantamistoimet kannattaa useimmiten ajoittaa peruskorjauksen yhteyteen. Jos peruskorjaus suunnitellaan ja to-teutetaan optimaalisesti, voidaan samal-la parantaa rakennuksen energiatehokkuut-ta merkittävästi. Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä voidaan parantaa rakennuksen tii-veyttä ja kunnostaa tai vaihtaa ikkunat ener-giatehokkaiksi. Putkiremontin yhteydessä keskeisiä keinoja ovat ilmanvaihdon optimoin-ti, lämmön talteenottojärjestelmän asentami-nen sekä lämmitysjärjestelmän optimointi.

Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös ilman peruskorjausta huolehtimalla siitä, että rakennuksen tekniset järjestelmät, ku-ten lämmitys, ilmanvaihto ja sähköjärjestel-mät, on säädetty oikein ja niitä ohjataan tar-peen mukaisesti. Säännöllisillä tarkistuksilla ja automaattisella ohjauksella varmistetaan, että rakennus kuluttaa vain tarvittavan mää-rän energiaa ja että käyttöolosuhteet (mm. sisälämpötila, sisäilman laatu, ilmankosteus) ovat sopivat. Myös lämpimän veden kulutus-ta vähentämällä, kuten vettä säästävillä ka-lusteilla ja huoneisto- tai käyttäjäkohtaisella mittaroinnilla, voidaan saavuttaa energian-

4.2 Rakentaminen jarakennusten käyttö Nykytilan kuvaus

Kaupunkistrategian mukaan: "Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan sekä uudis-rakentamisessa että vanhan rakennuskan-nan korjaamisessa. Helsingin energiatehok-kuusnormit ovat kansallista vähimmäistasoa kunnianhimoisemmat. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus pyritään yhdistämään Hel-singissä optimaalisella tavalla paitsi yksittäi-sissä rakennuksissa myös alueellisesti."

Rakennusten lämmitys aiheuttaa yli puolet Helsingin päästöistä. Lämpö tuotetaan pää-osin vielä fossiilisilla polttoaineilla, mistä ai-heutuu suuret päästöt. Mitä vähemmän ra-kennukset kuluttavat lämpöä, sitä vähemmän sitä tarvitsee tuottaa. Noin 90 prosenttia hel-sinkiläisistä kiinteistöistä kuuluu kaukoläm-pöverkkoon. Hiilineutraaliin energiantuo-tantoon siirtyminen kustannustehokkaasti tarvitsee tuekseen sitä, että helsinkiläiset vä-hentävät rakennustensa lämmitystarvetta. Tähän on kolme keskeistä keinoa. Rakennuk-sissa voidaan parantaa energiatehokkuutta, tuottaa kiinteistökohtaisesti energiaa tai ot-taa aktiivisesti talteen ilman ja veden muka-na hukkaan menevää lämpöä. Jotta päästö-vähennykset saavutetaan kustannuksiltaan ja muilta vaikutuksiltaan optimaalisella ta-valla helsinkiläisten kannalta, on tärkeää tar-kastella energiajärjestelmää kokonaisuute-na eikä pelkästään yksittäisten kiinteistöjen tai tietyn alueen näkökulmasta. Esimerkiksi kiinteistökohtaiset ratkaisut eivät kaikissa ti-lanteissa tue laajemman energiajärjestelmän kokonaisenergiatehokkuutta.

On tärkeää parantaa energiatehokkuutta sekä jo olemassa olevissa että uusissa, tule-vaisuudessa rakennettavissa rakennuksissa. Vanhassa kaupunkirakenteessa, etenkin lä-hiöissä, lämpöpumpuilla voidaan saada tal-teen merkittäviä määriä rakennuksista kar-kaavaa lämpöä. Merkittävä hukkalämmön lähde on 60–90-luvun kerrostalokanta, jos-


jotka sisältävät esimerkiksi rakennusmate-riaalien valmistuksen toisella paikkakunnal-la, eivät toistaiseksi sisälly Helsingin pääs-tölaskentaan. Rakennusmateriaalien osuus rakennuksen koko elinkaaren aikaisista ym-päristövaikutuksista kasvaa sitä mukaa, kun rakennusten energiatehokkuus paranee eli käytön aikaiset päästöt vähenevät. Tämä luo painetta kehittää menetelmiä elinkaaripäästö-jen arviointiin myös kaupunkien päästölasken-nassa tulevaisuudessa. Esimerkiksi puura-kentaminen tuottaa merkittävästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin betoniraken-taminen. Kaupunki voi vähentää rakentami-sen elinkaaripäästöjä omissa hankinnoissaan. Oleellista on tunnistaa hankintaprosessin eri vaiheissa syntyvät mahdollisuudet vaikuttaa elinkaaripäästöihin ja lisätä koulutusta.

Päästöjen vähentämismahdolli-suudet rakentamisessa ja rakennusten käytössä

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideoh-jelmassa päästöjen laskenta perustuu sii-hen oletukseen, että rakentamisessa ja ra-kennusten käytössä noudatetaan Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja Helen Oy to-teuttaa oman kehitysohjelmansa. Näiden toi-menpiteiden vaikutus kohdistuu ensisijassa sähkön ja kaukolämmön päästökertoimiin, jotka pienenevät merkittävästi. Arvion pääs-tövähennysvaikutuksesta ja kustannuksista toteutti Gaia Consulting Oy.

Vertailtavan energiamuodon päästökertoi-men pienentyessä myös toimenpiteillä saa-vutettava päästövähenemä pienenee ja vaaditaan merkittävämpiä toimenpiteitä vas-taavan päästövähenemän aikaansaamiseksi. Helen Oy:n toteuttaessa kehitysohjelmansa voidaan kaukolämmön hinnan olettaa nouse-van nykyisestä. Tässä analyysissä hintaa ko-rotettiin kuitenkin vain inflaation mukaisesti.

Laskennan päästökertoimet saatiin HSY:ltä, ja ne perustuvat kaukolämmön osalta Helen Oy:n alustavan skenaarion mukaiseen vuo-den 2035 polttoainejakaumaan (70 % uu-

säästöä. Rakennusten muuttuessa yhä ener-giatehokkaammiksi ja vähemmän lämpöä kuluttaviksi käyttöveden lämmitykseen käy-tetyn energian osuus lämmönkulutukses-ta kasvaa. Sähkönkulutuksen vähentäminen on haastavampaa kuin lämmönkulutuksen, koska rakennuksissa sähköä käyttäviä jär-jestelmiä on paljon ja yksittäisiä laitteita vielä enemmän. Kulutuksen pirstaleisuus edellyt-tää lukuisia erillisiä järjestelmä- ja laitekoh-taisia säästötoimenpiteitä, sillä rakennuksen sähkönkulutusta ei yleensä ohjata keskite-tysti. Vaikka monien sähkölaitteiden energia-tehokkuus on parantunut merkittävästi, on erilaisten laitteiden kirjo ja lukumäärä kasva-nut sekä kotitalouksissa että palveluissa.

Helsingin rakennuskannasta yli 90 prosent-tia on liitetty kaukolämpöverkkoon. Erillis-lämmityksen osuus on yhteensä noin 10 prosenttia, ja tilastojen mukaan se jakau-tuu lähes tasan sähkölämmityksen (49 % erillislämmitteisistä kerrosneliömetreistä) ja öljylämmityksen (47 %) kesken. Öljyläm-mitys vastaa noin viittä prosenttia Helsin-gin rakennusten lämmityksen päästöistä, ja se on käytössä lähinnä yksityisomisteisis-sa pientaloissa. Öljylämmityksestä on tähän mennessä siirrytty yleisimmin kaukolämmi-tykseen tai maalämpöön, ja kehitys todennä-köisesti jatkuu. Kaikki lämmitystavan vaihdot eivät kuitenkaan ole rekisteröityneet tilastoi-hin, minkä vuoksi öljylämmitteisten raken-nusten määrä näyttää tilastoissa todellista suuremmalta. Energia- ja ilmastostrategias-sa (TEM 2016) oletetaan, että öljylämmityk-sen osuus erillislämmityksessä putoaa 40 prosenttiin nykyisissä liike- ja palveluraken-nuksissa ja poistuu asuinrakennuksista ko-konaan vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoitteena on puolittaa tuontiöl-jyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun ai-kana. Myös tämä tavoite tukee öljylämmityk-sestä luopumista.

Tällä hetkellä ilmastotavoitteissa tarkastel-laan usein vain rakennusten käytön aikai-sia vaikutuksia energiankulutuksessa. Ra-kennusten koko elinkaaren aikaisen päästöt,


siutuvia ja päästöttömiä sekä 30 % maa-kaasua). Väestö- ja työpaikkakehitykselle sovellettiin Helsingin kaupungin nopean kas-vun ennustetta. Laskelmissa ei otettu huo-mioon teknologian kehitystä kuten lämpö-pumppujen ja aurinkokennojen oletettavasti parantuvaa hyötysuhdetta.

Toimenpideohjelmassa on toimenpiteiden käytännön toteutuksen vuoksi erilainen jako toimenpidekokonaisuuksiin kuin Gaia Con-sulting Oy:n laskennassa (kuva 12). Toimen-pidetyökalussa toimenpiteet voidaan ryhmi-tellä raportointia ja laskentaa varten tarpeen mukaan eri tavoin.

Gaia Consulting Oy:n työssä selvitettiin pääs-tövähennysten ja vastaavien kustannusten jakautuminen rakennuskannan iän sekä vas-tuutahon mukaan (kuva 13). Helsingin raken-nuskanta kasvaa ja uudistuu merkittävästi 2035 mennessä, mutta uuden kannan ollessa energiatehokasta kohdistuu valtaosa pääs-tövähennyspotentiaalista vanhaan raken-nuskantaan (81 % kokonaisuudesta eli 322 kt CO2-ekv./a vuonna 2035). Helsingin kaupun-gin omistama osuus potentiaalista on noin 11 prosenttia eli 45 kt CO2-ekv./a.

Kuva 12. Laskennassa käytetty toimenpiteiden ryhmittely (Gaia Consulting Oy 2018).

Kuva 13. Päästövähennyspotentiaali rakennuskannan ja toimijan mukaan vuonna 2035 (Gaia Consulting Oy 2018).

VAN

HA

SS

A R

AK

ENN

US

KA

NN

AS

SA

UU

DIS

RA

KEN

NU

KS

ISS

A

HEL

SIN

GIN

KA

UP

UN

GIN

KIIN

TEIS

TÖIS

SÄ

MU

ISS

A K

IINTE

ISTÖ

ISS

Ä

Ulko- ja julkisen valaistuksen sähkönkulutuksen vähentäminen

Öljyn osuuden vähentäminen erillislämmityksessä

4. Ulko- ja julkisen valaistuksen energiatehokkuuden lisääminen

1. Lämmön ostoenergian vähentäminen

Hyödyntämä�ömän hukkalämmön talteeno�o

Lämmön kokonaiskulutuksen vähentäminen energiatehokkuustoimilla

Kiinteistöissä paikallisesti tuotetun uusiutuvan lämmön osuuden lisääminen

Kulutussähkön määrän vähentäminen

Kiinteistöissä paikallisesti tuotetun uusiutuvan sähkön osuuden lisääminen

Lämmön kysyntäjouston lisääminen

Sähkön kysyntäjouston lisääminen

Toimenpide

Toimenpide

Toimenpide

Toimenpide

2. Sähkön ostoenergian vähentäminen

3. Kysyntäjouston lisääminen

5. Öljyn käytön vähentäminen erillislämmityksessä

Päästövähennyspotentiaali rakennuskannan mukaanvuonna 2035 (tCO2/a)

vanha rakennuskanta uudiskohteet

73 63419 %

Helsingin kaupungin päästövähennyspotentiaalivuonna 2035 (tCO2/a)

Helsingin kaupunki Muut toimijat

322 05881 %

44 78911 %

350 90389 %


Kuvassa 14 on esitetty Gaia Consulting Oy:n laatima arvio toimenpiteiden päästövähen-nysvaikutuksesta vuonna 2035. Sen mukaan perustason korjauksilla voidaan saavuttaa 42 prosentin osuus ja toimenpideohjelmalla 58 prosentin osuus päästöjen vähennykses-tä. Toimenpideohjelman päästövähennys-vaikutus on laskettu käyttäen vuoden 2015 päästökerrointa sähkölle ja lämmölle, mikä kuvaa hyvin toimenpiteiden päästövähen-nysvaikutusta lähivuosina. Kuvassa 16 (sivu 81) esitetään vertailun vuoksi vaikutus vuo-den 2035 päästökertoimella.

4.2.1 Kaupungin omistamat asuin- ja palvelurakennukset sekä ulkovalaistus

Omassa toimitila- ja asuinrakentamisessaan Helsinki on pyrkinyt kansallista tasoa no-peampaan energiatehokkuuden kehittämi-seen. Helsinki on asumisen ja maankäytön toteutusohjelmassa määritellyt kaupungin tontinluovutusten energiatehokkuusehto-ja määräystasoa vaativammiksi. Helsingin asuntotuotantotoimiston (ATT) suunnitte-luohjeessa on ollut viime vuonna E-luvun ta-voite 115 kWh/m2. Toimitilarakentamisessa

Kuva 14. Toimenpideohjelman ja korjausrakentamisen perustason yhteenlaskettu teknistaloudelli-nen päästövähennyspotentiaali rakentamisen ja rakennusten käytön osa-alueella verrattuna tilan-teeseen, jossa toimenpiteitä ei toteutettaisi. Laskennassa on käytetty nykyhetken päästökerrointa. (Gaia Consulting Oy 2018)

Arvio toimenpiteiden päästövähennysvaikutuksesta vuonna 2035 verra�una tavanomaiseen BAU-kehitykseen (yht. 872 ktCO2/a)

Lämmön kokonaiskulutuksen vähentäminen

Paikallisesti tuotetun sähkön osuuden lisääminen


Paikallistesti tuotetun lämmön osuuden lisääminen



Ulko- ja julkisen valaistuksen energiakulutuk-sen vähentäminen

Öljyn osuuden vähentäminen erillislämmityk-sessä


BAU:n mukainen kehitys

17520 %

8610 %

162 %

16519 %

36842 %

71 %

202 % 6

1 %293 %


pyritään täyttämään jo tänä vuonna lähes nollaenergiarakentamisen vaatimukset, jot-ka astuvat voimaan yksityisessä toimitilara-kentamisessa vasta vuonna 2020.

Palvelurakennukset

Helsingin kaupungin omistuksessa on noin 16 prosenttia kaupungin alueella sijaitsevas-ta palvelurakennuskannasta ja sen energi-ankulutuksen osuus on suurin piirtein vas-taavalla tasolla.

Helsingin kaupunki on aiemman Energian-säästöneuvottelukunnan johdolla kehittänyt omistamansa rakennuskannan energiansääs-töä vuodesta 1974 lähtien. Uudessa kau-punkiorganisaatiossa aloittaa vuonna 2018 energiansäästötyöryhmä. Kuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välisillä energiate-hokkuussopimuksilla (KETS) toteutetaan kun-tatasolla Suomen energia- ja ilmastostrate-gian tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Vuoden 1993 energiansäästösopimuksesta alkaen Helsinki on tehnyt energiakatselmuk-sia yli 80 prosentissa kaupungin palvelura-kennuskannasta ja noin 50 prosenttia kat-selmuksissa ehdotetuista, taloudellisesti kannattavista energiansäästötoimenpiteis-tä on toteutettu. Rakennusten lämmön omi-naiskulutus on laskenut jatkuvasti. Sähkönku-lutuskaan ei enää viime vuosina ole kasvanut laitekannan kasvusta huolimatta.

Edellisen sopimuskauden 2008–2016 ener-giatehokkuussopimuksessa Helsinki saa-vutti tavoitteen mukaisen yhdeksän pro-sentin energiansäästön muun muassa matala energiarakentamisella, energiasanee-rauksilla peruskorjausten yhteydessä sekä erillisillä energiansäästötoimenpiteillä ja -in-vestoinneilla. Voimassa oleva energiatehok-kuussopimus vuosille 2017–2025 allekirjoi-tettiin lokakuussa 2016, ja sen ohjeellinen energiansäästötavoite on vähintään 7,5 pro-senttia vuoteen 2015 verrattuna. Uusi so-pimus sisältää palvelurakennusten energi-ankäytön, katu- ja ulkovalaistuksen, omien

autojen ja työkoneiden, yleisten alueiden sekä joukkoliikenteen energiankäytön.

Helsingin kaupunki on sitoutunut vuodes-ta 2018 lähtien suunnittelemaan ja toteut-tamaan toimitilojen uudisrakennuskohteet kaupungin omien, kansallista määräystasoa vaativampien lähes nollaenergiatavoitteiden mukaisesti. Samoin kaupunki on sitoutunut soveltamaan lähes nollaenergiaohjeistusta myös peruskorjauksissa kunkin rakennuk-sen erityispiirteet ja kustannustehokkuuden huomioiden. Lähes nollaenergiarakentami-sessa huomioidaan energiatehokkuuden pa-rantamisessa muun muassa rakenteelliset ratkaisut, tiiveys, taloteknisten järjestelmien ohjaus, laitekohtaiset kulutukset ja tehontar-ve, lämmön talteenotot ja uusiutuvan energi-an hyödyntäminen. Aiemmin tällä vuosikym-menellä toimitilarakentamista on toteutettu matalaenergiarakentamisena.

Olemassa olevassa rakennuskannassa ener-giankulutusta seurataan tuntitasoisesti ja kulutukselle on asetettu kiinteistökohtaiset tavoitetasot. Energiatehokkuutta pyritään jatkuvasti parantamaan monenlaisin keinoin sekä päivittäisessä kiinteistönhoidossa että toteuttamalla taloudellisesti kannattavia eril-lisinvestointeja esimerkiksi ilmanvaihdon oh-jaukseen tai valaistuksen uusimiseen.

Tilatehokkuuden parantuessa rakennuksen käyttöaika pitenee, käyttöaste nousee, käyt-täjien määrä kasvaa ja rakennuksen käyt-tötarkoituksesta riippuen myös sähkölait-teiden määrä saattaa kasvaa. Yksittäisen rakennuksen energiankulutus voi kasvaa, kun sen tilatehokkuus paranee ja tyhjät ti-lat saadaan käyttöön, mutta energiatehok-kuus voi silti parantua. Energiatehokkuuden mittaaminen edellyttää uudenlaisia tunnus-lukuja perinteisten kokonaiskulutus- ja omi-naiskulutuslukujen rinnalle. Liitteessä 1 on esitetty käytetyt lyhenteet.


31. Kartoitetaan viime vuosien energiakatsel-muksissa löytyneiden toimenpiteiden toteutuk-sen tilanne ja projektoidaan toteu�ama�a jääneet ja toteutuskelpoiset toimenpiteet sekä kehitetään katselmusten toimeenpanon doku-mentointia.

Vastuu: Rya/Roha, Ylpi, (Rake)Aikajänne: 2018–2019Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

32. Selvitetään suurimmat hukkalämpökohteet kaupungin palvelurakennuskannassa ja mahdol-lisuudet lämmöntalteeno�oihin (erityisesti liikuntahallit, kerrostalot) ja toteutetaan kannat-tavat hankkeet.

Vastuu: Rya/Roha, Heka, Rya/Rake, Kuva, Palu/Ympa, HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Vaatii henkilöresursseja, palveluhankintoja ja investointeja

35. Kaupungin toimitiloissa pilotoidaan sähkön ja lämmön kysynnänjoustoa erityyppisissä palvelu-rakennuksissa. Kokeilujen pohjalta arvioidaan kysynnänjouston potentiaali toimitilakannassa sekä investointitarve ja laaditaan suunnitelma käy�öönoton laajuudesta ja aikataulusta.

Vastuu: Rya/Roha, HelenAikajänne: Pilotit ja potentiaaliarvio valtuusto-kausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

37. Laaditaan tavoiteohjelma uusiutuvan energi-an hyödyntämisestä kaupungin rakennushank-keissa ja olemassa olevissa rakennuksissa ja seurataan ohjelman toteutumista.

Vastuu: Rya/Roha, yhteistyössä HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

38. Kaupunki kehi�ää jatkuvasti rakentamisen ja ylläpidon hankintakriteerejä ja -tapoja niin, e�ä niissä huomioidaan kaupungin kunnianhi-moinen tavoitetaso mm. energiatehokkuudelle, elinkaaren aikaisille CO2-päästöille ja ympäris-tövaikutuksille.

Vastuu: Rya/Roha, Rake, Ylpi, Ympa, Kymp/hankinnatAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

36. Selvitetään kiinteistökohtaista tai alueellista energian (sähkö ja lämpö) varastoinnin mahdol-lisuuksia ja kustannusvaikutuksia. Asetetaan tulosten perusteella tavoi�eita varastoinnin hyödyntämiselle kysyntäjouston lisääjänä ja varavoimana ja laaditaan toimintasuunnitelma.

Vastuu: Rya/Roha, Helen, Kanslia/aluerakentaminenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

34. Kehitetään toimitilarakennusten energian kulutusseurantaa kohti energiatehokkuuden seurantaa yhdistämällä energiankulutustietoon rakennusten olosuhde- ja käy�ötietoja.

Uuteen seurantajärjestelmään kytketään kaikki kaupungin suoraan omistamat kaupungin palveluja tarjoavat kiinteistöt ja siihen lii�yminen mahdollistetaan kaikille kaupungin ja sen tytäryh-teisöjen omistamille rakennuksille sekä kaupun-gin käytössä oleville ulkoa vuokratuille tiloille.

•

33. Energiankäytön ja -säästöjen kustannusvai-kutukset kohdistetaan nykyistä paremmin tilojen energiankäy�öön vaiku�aville tahoille.

Näitä ovat esim. kiinteistönhoito, käy�äjät, iltakäy�äjät.

Pyritään kehi�ämään menetelmä, joka kannustaa kaikkia toimijoita energian säästämiseen.


••


Kaupungin palvelurakennusten keskeisimmät toimenpiteet


39. Vahvistetaan rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavien tahojen sitoutumista ja osaamista rakennushankkeiden sekä olemassa olevien raken-nusten vähäpäästöisyyteen, energiatehokkuuteen ja elinkaarenaikaisiin ympäristövaikutuksiin lii�yen sekä hankintojen ympäristökriteerien käy�öön.

Vastuu: Rya/Roha, Rake, Ylpi, Maka, Palu/Ympa, Hatu/Hankinnat, Toiminnan kehiäminen, Stara, HKLAikajänne: 2018-2019Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

40. Laaditaan linjaukset, tavoi�eet ja mene�elyta-pa energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen lii�yvistä toisinaan ristikkäisistä intresseistä tilahankkeissa, ts. kustannukset, kan-na�avuus, suojeluarvot, arkkitehtoniset ratkaisut, kaupunkikuva.

Vastuu: Rya, Maka, Palu, kaupunginmuseoAikajänne: Tällä valtuustokaudella 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätös muilta kuin Museoviraston suojelupäätösten osaltaArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

41. Kehitetään tilahankkeiden hankesuunni�elua ja kustannuslaskentaa energiatehokkuus- ja päästövähennysasioiden näkökulmasta, jo�a hankepäätösten enimmäishinnat eivät estä kustannustehokkaiden ratkaisujen toteu�amista.

Vastuu: Rya/RohaAikajänne: 2018Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyönä

43. Kaupunki pilotoi plusenergiarakentamista, selvi�ää sen kustannusvaikutuksia ja haasteita, ja laatii näiden pohjalta ohjelman siirtymisestä as-tei�ain kohti plusenergiarakentamista neuvotellen rakennusalan innovatiivisten toimijoiden kanssa.

Vastuu: Rya/Roha, Kanslia, Maka, HelenAikajänne: Piloi käynnistetään tällä valtuusto-kaudella (2017–2021) ja ohjelman laatiminen seuraavalla valtuustokaudellaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

44. Selvitetään esteet ja mahdollisuudet kierrä-tysmateriaalien osuuden lisäämisestä talonraken-tamisessa, infrarakentamisessa ja ylläpidossa. Luodaan toimenpiteet ja ohjeistus.

Vastuu: Rya/Roha, Tila, Rake, Maka, HekaAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

45. Kaivumaiden ja purkumateriaalien sekä energiantuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen maarakentamisessa -kehi�ämisohjelmassa luodaan periaa�eet mineraalisten kaivu- ja purkumateriaali-en hyödyntämiseksi suunni�elun, rakentamisen ja ylläpidon prosesseissa. Osallistutaan seudullisen paikkatietopohjaisen maamassatyökalun kehi�ämi-seen ja käy�ööno�oon (SeutuMaisa).

Vastuu: Rya/Roha/Rake/Ylpi, Maka, Heka,HSY, HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

42. Minimoidaan kaupungin rakennushankkei-den ja infrarakentamisen elinkaaripäästöt.

Myötävaikutetaan ja osallistutaan valtakunnalli-sesti yhtenäisten laskentatapojen ja työkalujen laatimiseen elinkaaripäästöjen arvioinnille.

Tehdään selvitys elinkaaripäästöjen nykytilantees-ta kaupungin hankkeissa sekä päästöjen vähentä-mismahdollisuuksista erilaisissa hankkeissa ja esirakentamisen vaihtoehtotarkasteluissa.

Asetetaan vähennystavoite ja hankintakriteerit rakennusten ja infrahankkeiden elinkaaripäästöille hanketyypeiäin.

Vastuu: Kanslia/aluerakentaminen, Kymp/Kepa, Rya/Roha (massakoordinaaori)/Rake, HekaAikajänne: Laskentatavan yhtenäistäminen tällä valtuustokaudella (2018–2021), selvitys ja tavoit-teiden aseaminen tulevilla kausillaVaativuus: Edellyää vähintään valtakunnallisesti yhteisen laskentatavan aikaansaamista, muuten Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

••

•

39. Vahvistetaan rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavien tahojen sitoutumista ja osaamista rakennushankkeiden sekä olemassa olevien raken-nusten vähäpäästöisyyteen, energiatehokkuuteen ja elinkaarenaikaisiin ympäristövaikutuksiin lii�yen sekä hankintojen ympäristökriteerien käy�öön.

Vastuu: Rya/Roha, Rake, Ylpi, Maka, Palu/Ympa, Hatu/Hankinnat, Toiminnan kehiäminen, Stara, HKLAikajänne: 2018-2019Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

40. Laaditaan linjaukset, tavoi�eet ja mene�elyta-pa energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen lii�yvistä toisinaan ristikkäisistä intresseistä tilahankkeissa, ts. kustannukset, kan-na�avuus, suojeluarvot, arkkitehtoniset ratkaisut, kaupunkikuva.

Vastuu: Rya, Maka, Palu, kaupunginmuseoAikajänne: Tällä valtuustokaudella 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätös muilta kuin Museoviraston suojelupäätösten osaltaArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

41. Kehitetään tilahankkeiden hankesuunni�elua ja kustannuslaskentaa energiatehokkuus- ja päästövähennysasioiden näkökulmasta, jo�a hankepäätösten enimmäishinnat eivät estä kustannustehokkaiden ratkaisujen toteu�amista.

Vastuu: Rya/RohaAikajänne: 2018Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyönä

43. Kaupunki pilotoi plusenergiarakentamista, selvi�ää sen kustannusvaikutuksia ja haasteita, ja laatii näiden pohjalta ohjelman siirtymisestä as-tei�ain kohti plusenergiarakentamista neuvotellen rakennusalan innovatiivisten toimijoiden kanssa.

Vastuu: Rya/Roha, Kanslia, Maka, HelenAikajänne: Piloi käynnistetään tällä valtuusto-kaudella (2017–2021) ja ohjelman laatiminen seuraavalla valtuustokaudellaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

44. Selvitetään esteet ja mahdollisuudet kierrä-tysmateriaalien osuuden lisäämisestä talonraken-tamisessa, infrarakentamisessa ja ylläpidossa. Luodaan toimenpiteet ja ohjeistus.

Vastuu: Rya/Roha, Tila, Rake, Maka, HekaAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

45. Kaivumaiden ja purkumateriaalien sekä energiantuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen maarakentamisessa -kehi�ämisohjelmassa luodaan periaa�eet mineraalisten kaivu- ja purkumateriaali-en hyödyntämiseksi suunni�elun, rakentamisen ja ylläpidon prosesseissa. Osallistutaan seudullisen paikkatietopohjaisen maamassatyökalun kehi�ämi-seen ja käy�ööno�oon (SeutuMaisa).

Vastuu: Rya/Roha/Rake/Ylpi, Maka, Heka,HSY, HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

42. Minimoidaan kaupungin rakennushankkei-den ja infrarakentamisen elinkaaripäästöt.

Myötävaikutetaan ja osallistutaan valtakunnalli-sesti yhtenäisten laskentatapojen ja työkalujen laatimiseen elinkaaripäästöjen arvioinnille.

Tehdään selvitys elinkaaripäästöjen nykytilantees-ta kaupungin hankkeissa sekä päästöjen vähentä-mismahdollisuuksista erilaisissa hankkeissa ja esirakentamisen vaihtoehtotarkasteluissa.

Asetetaan vähennystavoite ja hankintakriteerit rakennusten ja infrahankkeiden elinkaaripäästöille hanketyypeiäin.

Vastuu: Kanslia/aluerakentaminen, Kymp/Kepa, Rya/Roha (massakoordinaaori)/Rake, HekaAikajänne: Laskentatavan yhtenäistäminen tällä valtuustokaudella (2018–2021), selvitys ja tavoit-teiden aseaminen tulevilla kausillaVaativuus: Edellyää vähintään valtakunnallisesti yhteisen laskentatavan aikaansaamista, muuten Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

••

•

Kiertotalous rakennushankkeissa


Esimerkki

Tukholma pilotoi hiilineutraalisuutta tavoittelevassa Royal Seaportin kaupunginosassa plusenergiarakentamista ensimmäisessä korttelissa, suunnittelukilpailun voitti kaupungin oma asuntotuotantotoimisto. www.byggnorden.se/fastighet/stockholmshem-bygger-stockholms-forsta-plusenergihus

Kaupungin omistamat asuinraken-nukset

Helsingin kaupungin omistuksessa on kaik-kiaan noin 60 000 asuntoa, joista Helsin-gin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) asuntoja on noin 48 000 kpl, Helsingin Asumisoikeus Oy:n asuntoja 3 400, Kiinteistö Oy Auroran-linnan asuntoja 2 300, Helsingin Asuntohan-kinta Oy:n asuntoja sekä muita vuokra-asun-toja noin 7 000 kpl. Heka on Suomen suurin Arava-vuokra-asuntoja omistava yhtiö. He-ka-konserniin kuuluu emoyhtiön lisäksi vii-si alueyhtiötä. Hekassa seurataan kohteiden kuukausittaista energiankulutusta.

Helsingin asuntoyhtiöt ovat aiemmin sitou-tuneet kiinteistöalan energiatehokkuusso-pimukseen (VAETS), jonka tavoitteena oli

seitsemän prosentin energiankäytön tehos-taminen jaksolla 2010–2016. Heka on myös mukana uudella VAETS-sopimuskaudella 2017–2025 ja energiansäästön kokonaista-voite on 7,5 prosenttia. Hekan kiinteistöissä on suoritettu muun muassa lämmitysverkos-tojen tasapainottamista, säätökäyrien muu-toksia sekä uusittu patteriventtiilejä. Samoin vesikiertoisen patteriverkoston pumppuja on korvattu energiatehokkaimmilla. Veden-kulutukseen vaikuttavina toimenpiteinä on asennettu virtaamarajoittimia sekä uusittu ja korjattu vuotavia hanoja sekä wc-kalusteita. Hekassa on viime vuosina pilotoitu poistoil-malämpöpumppuja, aurinkosähköpaneeleja sekä lämmön kysyntäjoustoa kerrostalokan-nassa. Heka avasi kiinteistöjensä energian-kulutustiedot kaupungin avoimeen 3D-kau-punkitietomalliin helmikuussa 2018.

46. Toteutetaan poistoilman ja jäteveden lämmön talteenooratkaisuja: peruskorjaus-kohteissa joko koneellinen tulo ja poisto lämmön talteenotolla tai PILP. Ilman peruskorja-usta toteutetaan PILP - hankkeita niissä taloissa joissa se on taloudellisesti kannaavaa (takai-sinmaksuaika alle 15 vuoa).

Vastuu: ATT, Heka, HASO, Auroranlinna, yhteistyö HelenAikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin päätösArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset, alle 15 vuoden takaisinmaksuaika

48. Suunnitellaan ja toteutetaan peruskorjauk-set ja erilliset energiatehokkuuden parantamis-toimenpiteet PTS:n mukaan. Suunnitelman sisällyteävä myös vuosihuolto ja -korjaustyyp-piset toimet (lämmönvaihtimet, paeriveniilien säädöt, vedenkulutuksen vähentäminen).

Vastuu: Heka, ATTAikajänne: valtuustokausi 2017–2021, suunnitel-ma valmis vuoden 2018 lopussa. Seuranta vuosit-tain talousarvion sitovina / muina tavoi�einaVaativuus: Helsingin päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

49. Uusitaan Heka:n vanhoja kiinteistöautomaa-tiojärjestelmiä energiatehokkuuden parantami-seksi. Veden etäluenta ja -miaus mahdolliste-taan yhteistyössä HSY:n kanssa.

Vastuu: Heka, Auroranlinna, HASO, Rya, HSYAikajänne: Alkaa valtuustokaudella 2017–2021Vaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

50. Kaupunki laatii selvityksen uusiutuvan energi-an hyödyntämisestä omassa ja tytäryhtiöiden rakennuskannassa. Tavoieena löytää kustannus-tehokkaat (takaisinmaksuaika noin 10–15 vuoa) paikalliseen lämmön- ja sähköntuotantoon liiyvät korjauskohteet. Selvityksen perusteella laaditaan aikatauluteu toteutusohjelma.

Selvityksen yhteydessä tarkastellaan Helsingissä toteute�ujen paikallisen lämmön tuotannon kokeilujen tulokset ja niiden vaikutukset kokonai-suuteenVastuu: Rya/Roha, Heka, Kanslia/talous- ja suunni�eluosasto, Helen OyAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

47. Kaupungin oman asuntotuotannon peruskor-jauksissa tavoitellaan suurta energiatehokkuut-ta ja toteutetaan elinkaarikustannuksiltaan kannaavat energiatehostamisen toimenpiteet.

Vastuu: ATT, Heka, HASO, Auroranlinna, yhteistyö HelenAikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin päätösArvio kustannuksista: Merki�ävät kustannukset, elinkaarikustannukset huomioitu

51. Heka pilotoi maa/meri-lämpöä ja laajentaa käyöä kokemusten perusteella.

Vastuu: Heka, yhteistyö Helen OyAikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

52. Laaditaan yleiset ja yhteiset ohjeet peruskor-jausten tueksi. Laaditaan teknisten konseptirat-kaisujen kuvaukset eri hanketyypeille: eri-ikäiset ja -tyyppiset rakennukset, erityyppiset peruskor-jaukset hyödyntäen elinkaarilaskentaa, esim. MOBO. Päivitetään konsepteja ratkaisujen ja hintojen kehityksen mukaan. Konseptiratkaisu sisältää teknisten korjausratkaisujen lisäksi mm.:

Tavoiteltava energiansäästö tai E-luku

Ilmanvaihdon ja jäteveden LTO:n toteutustavat

Uusiutuvien energioiden käy�ööno�o, esim. aurinkopaneelit

Purkava saneeraus otetaan tarkasteluun ei-suo-jelluissa kohteissa, joissa peruskorjauksen hinta lähenee uudisrakentamista

Vastuu: Heka, ATT, Auroranlinna, HASO, Rya/RohaAikajänne: valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset

••••

•



















••••

•

Kaupungin omistamien asuinrakennusten keskeisimmät toimenpiteet


http://www.byggnorden.se/fastighet/stockholmshem-bygger-stockholms-forsta-plusenergihus



















••••

•46. Toteutetaan poistoilman ja jäteveden lämmön talteenooratkaisuja: peruskorjaus-kohteissa joko koneellinen tulo ja poisto lämmön talteenotolla tai PILP. Ilman peruskorja-usta toteutetaan PILP - hankkeita niissä taloissa joissa se on taloudellisesti kannaavaa (takai-sinmaksuaika alle 15 vuoa).


















••••

•



















••••

•


Ulkovalaistus

Kaupunkialueen julkisessa ulkovalaistusver-kossa oli vuonna 2015 yhteensä 86 100 valo-pistettä. Ulkovalaistuksen sähkönkulutus oli yhteensä 48,5 GWh, kolme prosenttia kau-pungin energiankulutuksesta. Kulutus väheni edellisvuodesta kaksi prosenttia. Verrattuna vuoteen 1997 on ulkovalaistuksen kokonais-sähkönkulutus vähentynyt 26 prosenttia ja valaisinpistekohtainen energiankulutus 39 prosenttia. Samalla aikajaksolla on valaisin-pisteiden määrä lisääntynyt 21 prosenttia.

Ulkovalaistuksen uusimista ohjaa EU-komis-sion asetus n:o 245/2009 (18.3.2009), joka määrittelee ulkovalaistuksessa käytettävi-en valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaa-timukset. Määräysten pohjalta rakennusvi-rasto teki vuonna 2010 yhdessä Helsingin Energian kanssa energiatehokkuuden pa-rantamiseen tähtäävän toimintasuunnitel-man, joka koostuu kolmesta osasta, van-hojen valaisimien saaminen säännösten mukaisiksi, uuden ulkovalaistuksen ohjaus-järjestelmän käyttöönotto sekä LED-valai-sinten kehityksen seuranta ja käyttöönotto.

Katuvalaistuksella on uudessa energiatehok-kuussopimuksessa 7,5 prosentin ohjeellinen energiansäästötavoite kaudella 2017–2025.

Gaia Consulting Oy:n selvityksen mukaan julkisen katu- ja ulkovalaistuksen vaihtami-nen energiatehokkaiksi LED-valaisimiksi tuo kokonaisuuteen nähden vain vähäisen pääs-tövähennyksen (alle 1 % kokonaispotentiaa-lista). Toimenpide on kustannustehokkuudel-taan heikko verrattuna muihin toimiin.

53. Kaupunki uusii katuvalaistuksen LED-valoi-hin suunnitelmansa mukaan ja hyödyntää älykästä valistuksen ohjausta.

Aikajänne: Valtuustokausi 2017–2021 + seuraavat kaudetVastuu: Rya/RohaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: suunnitelman nopeu�ami-nen lisäisi kustannuksia

Ulkovalaistuksen keskeisimmät toimenpiteet

Maankäytön suunnittelulla ohjataan kestä-vän kaupungin rakentamiseen pitkälle tule-vaisuuteen. Vuoden 2035 hiilineutraalin kau-pungin tavoite tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt suunnitteilla olevan kaupunkiraken-teen tulee hyvin suurelta osin olla tai mah-dollistaa hiilineutraalius.

Asemakaavoitus

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus py-ritään yhdistämään Helsingissä optimaali-sella tavalla rakennuksissa ja alueellisesti. Asemakaavoituksella ratkaistaan päälinjat ja varmistetaan, että monipuolinen keinova-likoima on käytössä kattavasti myös seuraa-vissa suunnitteluprosessin vaiheissa kuten

4.2.2 Energiatehokas maankäyttö ja kaupunkirakenne

tontinluovutuksessa, yksityiskohtaisemmas-sa suunnittelussa sekä muissa jatkotyövai-heissa. Asemakaavoituksella ohjataan energiatehok-kaaseen kaupunkirakenteeseen ja edistetään sitä kautta myös vähähiilisempää elämänta-paa. Kaupunkikeskuksia, alakeskuksia ja ase-manseutuja täydennysrakennetaan ja ohja-taan asuminen, työpaikat ja palvelut alueille, joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Toi-saalta varmistetaan suunniteltujen raideyh-teyksien kannattavuus rakentamalla aseman-seudut tehokkaasti, jolloin on mahdollista merkittävästi alentaa liikenteeseen ja liikku-miseen kuluvaa energiaa ja kasvihuonepääs-töjä. Suunnittelussa voidaan hyödyntää


vähähiilisten asemanseutujen konseptia (LCD Low Carbon District), jonka kehittämi-sessä Helsinki on mukana. Korttelien suunnit-telussa vaikutetaan muun muassa rakennus-ten sijoitteluun ja suuntaukseen ja pyöräilyä suosiviin kulkureitti- ja pysäköintitilavarauk-siin kortteleissa. Mukana ovat myös raken-nusten ylikuumentumisen estämisen sekä lämpösaarekeilmiön torjumisen teemat. Vi-hermassalla on tässä merkittävä rooli. Asemakaavoituksella ohjataan energiate-hokkaisiin rakentamistapoihin ja mahdol-listetaan jatkosuunnittelussa rakentaminen kansallista tasoa energiatehokkaammaksi huomioiden alueelliset erityispiirteet. Asema-kaavoituksella edistetään uusiutuvan energi-an tuottamista muun muassa alueellisten tai tonttikohtaisten pilottien kautta. Asemakaa-voituksella voidaan edistää myös keskitetyn energiajärjestelmän tarvitsemia muutoksia kohti ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Vaikutuksia arvioidaan ja seurataan. Parhaat käytännöt ja kehittämishankkeet otetaan käytäntöön seuraavissa kohteissa. Kaavassa mahdollistetaan tavoitteiden toteutuminen usealla tavalla toteutettuna. Merkityksiltään vaikuttavimpiin muutoksiin ei päästä yksin asemakaavoituksen toimen-pitein, vaan tarvitaan moniammatillista, or-ganisaatiorajat ylittävää yhteistyötä han-kekohtaisten tavoitteiden asettamiseksi ja niihin pääsemiseksi. Esimerkiksi Fiksun Ka-lasataman kaltaiset monitasoiset kehitys-hankkeet luovat kaupungin eri organisaati-oiden sekä yksityisen sektorin välille paljon yhteistyömahdollisuuksia. Merkittävissä kaavahankkeissa tunnistetaan hankkeen alussa kyseisen alueen kannal-ta merkittävimmät tavat vaikuttaa koko elin-kaaren aikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Näitä voivat olla esimerkiksi:

• Liikenneratkaisu

• PIMA-maiden (pilaantuneet maa-ainek-set) käsittely

• Pohjarakentamisen tapa

• Massatasapaino

• Energiaratkaisut paikallisesti tarkastel-tuna yhteistyössä energiaratkaisun tar-joajan kanssa

• Kasvillisuuden säilyttäminen tai lisää-minen

• Palveluverkon ratkaisut

• Rakentamistapa

• Suurimittakaavainen materiaalien kier-rättäminen

• Puurakentaminen ja käyttäminen yleen-sä rakennusmateriaalina

Johtopäätösten pohjalta asetetaan alueen suunnittelulle ja toteutukselle yhteiset ilmas-totavoitteet. Hankkeen aikana määritellään, voidaanko tavoitteiden toteutumista ohjata jo asemakaavalla, ja mitä asioita on järkevää ohjata muilla keinoilla. Keinoja määriteltäes-sä varmistetaan uusien innovaatioiden ja toimintatapojen mahdollistaminen vielä ra-kennussuunnittelun ja rakentamisen aikana, sekä alueen valmistumisen jälkeen.

Kaupunki voi asettaa kaavoituksessa oman strategiansa tukemiseksi kunnianhimoisia tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja olla edelläkävijä. Maankäyttö- ja rakennus-lain uudistaminen on käynnistymässä. Toi-mintaympäristöön vaikuttavat muun muassa digitalisaatio, ilmastopolitiikka ja energiaky-symykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen sekä liikkumisen mur-ros (Ympäristöministeriö 2018). Nykyisten ”ohjausvälineiden tehokkaampi kohdista-minen ilmastonmuutoksen hillintään ja kas-vihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on avainasemassa, kun alueidenkäytön sekto-rilta halutaan päästövähennyksiä nykyistä enemmän. Päästöjen vähentämistä koskevat merkittävimmät ratkaisut liittyvät kaupunki-seutujen yhdyskuntarakenteeseen ja toimi-vuuteen”, toteaa ympäristöministeriö 2018.


Alueidenkäytöltä edellytetään nykyisin val-miuksia vastata nopeasti erilaisiin tarpei-siin. Toisaalta myös vaatimukset elinympä-ristön laadulle ja herkkyys siinä tapahtuville muutoksille ovat kasvaneet. Asemakaavan on kauan voimassa olevana asiakirjana kes-

tettävä aikaa ja mahdollisia muutospainei-ta. On tärkeää, että kaava joustaa säädösten muuttuessa ja mahdollistaa erilaisia kokeilu-ja ja uusia teknologioita tavoitteisiin pääse-miseksi.

Asemakaavoituksen keskeisimmät toimenpiteet

Esimerkkejä

57. Kaavamääräyksiä kehi�ämällä laajennetaan keinovalikoimaa kohti hiilineutraalia kaupunkia. Kaavamääräyspankkiin sisällytetään uusiutuvan energian käy�öä, tuo�amista ja energiatehok-kuu�a koskevia määräyksiä, joiden ei voida arvioida nopeasti vanhentuvan ja jotka mahdol-listavat jouston koskien tontinluovutusta ja seuraavia suunni�elu- ja toteutusvaiheita sekä erilaisia kokeiluja ja uusia teknologioita tavoit-teisiin pääsemiseksi.

Vastuu: Maka/AskaAikajänne: valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä/vaatii resurs-seja, (toimenpiteet lisäävät rakentamisen kustan-nuksia, mu�a kokonaisvaltaisella suunni�elulla voidaan löytää kustannustehokkaimpia ratkaisuja)

54. Asemakaavoituksella edistetään uusiutuvan energian käy�öä sekä kiinteistökohtaista, alueellista ja keskite�yä uusiutuvan energian tuotantoa tarkoituksenmukaisella tavalla. Asemakaavoituksessa pilotoidaan alueellisia tai ton�ikohtaisia kehi�ämishankkeita, niiden vaikutukset arvioidaan ja vaikutuksia seurataan. Parhaat ideat otetaan käytäntöön seuraavissa kohteissa.

Vastuu: Maka/AskaAikajänne: valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätös Arvio kustannuksista: Virkatyönä/vaatii resursse-ja, (toimenpiteet lisäävät rakentamisen kustannuk-sia, mu�a kokonaisvaltaisella suunni�elulla voidaan löytää kustannustehokkaimpia ratkaisuja)

56. Asemakaavoituksella ohjataan rakennus-suunni�elua siltä osin kuin voidaan vaiku�aa ihmisten käy�äytymisen aiheu�amaan energi-ankulutukseen. Tällaisia asioita ovat mm. yhteistilat, valaistusolosuhteet jne.


55. Asemakaavoituksella mahdollistetaan jatkosuunni�elu rakentamisen toteu�amiseksi kansallista tasoa energiatehokkaammaksi, huomioiden myös alueelliset erityispiirteet. Kaavamuutosten pohjaksi laaditaan alueellisia suunni�eluperiaa�eita, joissa tarkastellaan ton�ien lisärakentamista nykyisten rakennusten energiataloudellisten korjausten tukemiseksi.


Ranskassa laki vaatii viherkattojen tai aurinkopaneelien asentamista kaupallisilla alueilla www.theguardian.com/world/2015/mar/20/france-decrees-new-rooftops-must-be-covered-in-plants-or-solar-panels

San Franciscossa aurinkopaneeli on pakollinen uudisrakennuksissa www.theguardian.com/environment/2016/apr/21/san-francisco-adopts-law-requiring-solar-panels-on-all-new-buildings


https://www.theguardian.com/world/2015/mar/20/france-decrees-new-rooftops-must-be-covered-in-plants-or-solar-panels

https://www.theguardian.com/environment/2016/apr/21/san-francisco-adopts-law-requiring-solar-panels-on-all-new-buildings

Tontinluovutus

Helsingin kaupunki on alueensa merkittävin maanomistaja. Karkeasti noin 60 prosent-tia kaikesta rakentamisesta tapahtuu kau-pungin luovuttamilla tonteilla. Tontteja luo-vutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Kaupunki käyttää tontinluovutusta aktiivi-sesti asuntoja elinkeinopoliittisten tavoit-teiden sekä muiden strategisten tavoitteiden edistämiseen. Lisäksi tontinluovutuksella tu-etaan eri alueiden asemakaavoissa asetet-tujen alueellisten maankäyttötavoitteiden to-teutumista. Kaupungilla on ollut päästöjen vähentämiseksi asuinkerrostaloille hieman normia tiukempi tavoite (C2013-luokka, E-luku < 120 kWh/m²).

Kaupunki voi tontinluovutusehdoilla vaikut-taa rakentamisen energiatehokkuuteen, elin-kaaripäästöihin ja ohjata kaupungin luovut-tamille tonteille toteutettavia hankkeita kohti hiilineutraalia rakentamista. Koska tontit ja rakennushankkeet ovat keskenään erilaisia, tontinluovutuksen ehtojen ja ohjauskeinojen on oltava selkeitä, ennustettavia ja joustavia. Näin mahdollistetaan erilaiset suunnittelu-

ja toteutusratkaisut eikä myöskään pako-teta ratkaisuihin, jotka olisivat ristiriidassa rakentamista ohjaavien viranomaismääräys-ten kanssa. Tontinluovutuksessa asetettavat energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat vaatimukset eivät saa muodostua kustannuksiltaan kohtuuttomiksi eivätkä hankkeiden toteutusta hidastaviksi. Niiden tulee myös olla tasapainossa muiden tontin-luovutukseen tavoitteiden kanssa.

Kaupunki voi tontinluovutuksen keinoin myös kannustaa rakennusalan toimijoita energiatehokkaaseen rakentamiseen sekä sen kehittämiseen. Tämä voi tapahtua esi-merkiksi suuntaamalla tontteja niille toimi-joille, jotka sitoutuvat omaehtoisesti kehit-tämään ja toteuttamaan energiatehokkaita hankkeita. Energia- ja ekotehokkuutta lisää-viin innovaatioihin voidaan kannustaa myös järjestämällä erilaisia tontinluovutuskilpailu-ja, joissa energia- ja ekotehokkuus sekä nii-hin liittyvät uudet innovaatiot ovat keskeise-nä arvioitavana tekijänä.

58. Kaupungilla on tontinluovutusehdoissa kansallista tasoa tiukemmat energiatehokkuu-sehdot. Ehtojen kehi�ämistarpeita ja -mahdolli-suuksia arvioidaan aktiivisesti kansallisten määräysten kehi�yessä sekä saatujen koke-musten ja pilo�ien perusteella. Energiatehok-kuusehdoilla edistetään energiansäästöä ja rakennusten uusiutuvan energian tuotantoa.

Vastuu: Maka/MakeAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä osana tontin-luovutusprosessia. Mikäli ehtoja kehitetään nykymallista, tulee lisätä esim. sopimusehtojen valvontaa. Nostanee rakentamisen kustannuksia.

59. Tontinluovutusehtojen älykkäiden energiarat-kaisujen vaikutuksista kerätään kokemuksia ja niitä otetaan mahdollisuuksien mukaan käy�öön astei�ain kaikkiin tontinluovutusehtoihin.

Vastuu: Maka/MakeAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Kaupungin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä / vaatii resurs-seja Kokemusten kerääminen ja mahdollinen ehtojen kehiäminen vaatii asiantuntijaosaamista, jota ei tällä hetkellä ole. Ehtojen mahdollinen lisääntyminen ja laajeneminen lisäävät hankkeiden ohjauksen, neuvonnan sekä ehtojen valvonnan tarvea. Nostaa suurella todennäköisyydellä rakentamisen kustannuksia.

60. Laatuperusteisina ratkaistavissa tontinluo-vutuskilpailussa otetaan kriteereiksi rakentami-sen hiilijalanjälki ja ekotehokkuus.

Vastuu: Maka/MakeAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

61. Kaupunki toteu�aa erityisesti hiilineutraali-suuteen tähtääviä tontinluovutuskilpailuja, joista saatavat kokemukset analysoidaan. Saatuja kokemuksia hyödynnetään tontinluovutusehtoja kehite�äessä.

Tutkitaan mahdollisuua sisällyää kilpailuihin hiilineutraalisuustavoieen ohella myös muita älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja edistäviä tavoiei-ta, jotka tukevat Smart & Clean -kasvua.

Vastuu: Maka/MakeAikajänne: Pilotit tällä valtuustokaudella (2017–2021), kokemukset sisällytey 2035 mennessäVaativuus: Kaupungin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä / vaatii resurs-seja. Resursseja kilpailujen arviointikriteerien määrielyyn, ehdotusten arviointiin sekä saatu-jen kokemusten analysointiin edellyää asiantun-tijaosaamista.

•










•

Tontinluovutuksen keskeisimmät toimenpiteet











•










•










•

Kaupunki voi tontinluovutusehdoilla vaikuttaa rakentami-sen energiatehokkuuteen.


ignatso

Tekstiruutu


Rakennusvalvonta

Kaupunkistrategian mukaan rakennus-ten energiatehokkuutta parannetaan sekä uudisrakentamisessa että vanhan raken-nuskannan korjaamisessa. Rakentamisen suunnitteluvaiheessa ohjataan ennakoivas-ti energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Kaupun-ki kehittää rakennusten korjaushankkeiden ennakoivaa neuvontaa sisällyttäen mukaan avoimeen dataan perustuvat työkalut (Hel-sinki energia- ja ilmastoatlas 2018). Raken-nusluvan myöntämisen ehtona on valtakun-nallisten energiasäädösten vähimmäistason toteutuminen, mutta rakennusvalvonnan ennakkoneuvonnan avulla hankkeita voi-daan ohjata tavoittelemaan parempaa ta-soa. Korkean energiatehokkuuden vaatimus on sisällytetty Helsingissä myös kaupungin asuinkerrostalotonttien luovutusehtoihin ja eräiden uusien asemakaavojen määräyksiin.

Helsingin kaupunginvaltuuston vuonna 2010 hyväksymän rakennusjärjestyksen mukaan

aurinkokeräimen ja -paneelin tai ilmalämpö-pumpun asentaminen on vapautettu toimen-pideluvan hakemisesta. Maankäyttö- ja ra-kennuslakia on muutettu vuonna 2017 siten, että ympäristöön tai kaupunkikuvaan mer-kittävästi vaikuttavat hankkeet edellyttävät toimenpidelupaa (MRL 126 a §). Helsingissä kaupunkikuvallisesti merkittäviksi on tulkittu esimerkiksi lailla tai asemakaavalla suojellut kohteet, jolloin voidaan varmistaa hankkeen suunnittelijoiden ammattitaito ja suunnitel-mien laatu.

Rakennushankkeiden energialuokitus (A-G) on pohjautunut vuodesta 2013 energia-tehokkuuden vertailulukuun (E-luku). Raken-nusvalvonta on usean vuoden ajan tukenut matalaenergiatasoon suunniteltuja asuinra-kennushankkeita myöntämällä lupamaksus-ta alennusta 20–30 prosenttia. Vuonna 2017 alennuksen sai 54 hanketta, joissa on yh-teensä 116 asuinrakennusta. Vuoden 2018 alusta voimaan astuivat ”lähes nollaenergia-rakentamisen” säädökset, joiden mukaan

Helsingin uusien asuinrakennushankkeiden energiatehokkuusluokat:luokitusten laskentatapa muu�ui vuonna 2013 (E-luku), uusi muutos 2018

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2013

Energiatodistuslaki 2008-2013 2013-2017 Uusi laki 1.1.2018

2015 2017

C: 10 %

B: 22 %

A: 68 %

C: 66 %

B: 32 %

A: 2 %

C: 66 %

B: 32 %

A: 2 %

Kuva 15. Helsingin uusien asuinrakennusten energiatehokkuusluokat 2013–2017. (Kymp/Rava 2018)


Rakennusvalvonnan keskeisimmät toimenpiteet

62. Kehitetään ennakoivaa neuvontaa (esim. jo hankesuunni�eluvaiheessa) taloyhtiöille ener-giatehokkaiden peruskorjauksien sekä uusiutu-vien energialähteiden käytön edistämiseksi.

TOP11-kaupunkien rakennusvalvontojen yhteises-ti laatima maalämpöhankkeen toteutusohje otetaan käy�öön (www.pksrava.�, ohje julkais-taan keväällä 2018). Lisäksi selvitetään mahdolli-suu�a vapau�aa maalämpöhankkeet rakennus-valvonnan lupamaksusta.

Vastuu: Palu/Rava, Palu/YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

63. Tehdään suojellun rakennuskannan perus-korjausten energiatehokkaille ratkaisuille toimintamallit ja hyvät esimerkit.

Lupahankkeen ennakkoneuvo�elussa opaste-taan, miten monin eri tavoin rakennuksen energiatehokkuu�a voidaan parantaa. Hyvien esimerkkien avulla korostetaan suojeltujen kohteiden amma�itaitoista suunni�elua ja osaavaa, rakennuksen pitkän elinkaaren huomioon o�avaa toteutusta.

Vastuu: Palu/RavaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

64. Selvitetään, miten rakennusjärjestyksen uusimisen yhteydessä voidaan o�aa huomioon ilmastotavoi�eet.

Vastuu: Hatu/lakiyksikkö, MakaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyö

65. Tehdään tiekar�a tai palvelupolku siitä, miten rakentamisen ohjausta voidaan kehi�ää rakenta-misen kaikissa vaiheissa mahdollisimman energiatehokkaan rakentamisen toteu�amiseksi.

Rya tekee tätä kehitystyötä omissa prosesseis-saan, mm. ympäristöohjausmalli

Vastuu: Palu/Rava, Rya, Maka/MyleAikajänne: Pilotit tällä valtuustokaudella (2017–2021), kokemukset sisällyte�y 2035 mennessäVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

•

•

•












•

•

•












•

•

•












•

•

•uudisrakennushankkeen tulee rakennus-luvan saadakseen pääsääntöisesti olla energiatehokkuusluokkaa B.

Rakennusten korjaus- ja muutostöitä kos-kevat energiamääräykset tulivat voimaan vuonna 2013 (Ympäristöministeriön ase-tus 4/13). Säädösten mukaan energia-tehokkuuden parantaminen tulee ottaa huomioon kaikkien luvanvaraisten korja-ushankkeiden suunnittelussa. Rakennuk-sen energiatehokkuutta tulee parantaa, mikäli se on taloudellisesti, toiminnallises-ti ja teknisesti mahdollista.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 117 g §) mukaan: ”korjausrakentamisen energiamää-räyksiä ei tarvitse kuitenkaan soveltaa ra-kennukseen, jota suojellaan rakennusperin-nön suojelemisesta annetun lain (498/2010), kaavassa annetun suojelumääräyksen tai maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suo-jelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaiseen maailmanperintöluette-loon hyväksymisen nojalla osana määrättyä ympäristöä tai sen erityisten arkkitehtonis-ten tai historiallisten ansioiden vuoksi siltä osin, kuin sen luonne tai ulkonäkö muuttui-si energiatehokkuutta koskevien vähimmäis-vaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä.”












•

•

•


4.2.3 Energiarenessanssi

Helsingin kaupungin resurssit yksityisen ra-kennuskannan päästöjen vähentämiseksi ovat olleet hyvin vaatimattomat siihen näh-den, kuinka suuri päästövähennyspotentiaa-li yksityisessä rakennuskannassa olisi. Kor-jausrakentamisella voidaan säästää jopa 15 prosenttia rakennusten lämmönkulutuk-sesta vuoteen 2030 mennessä, saman ver-ran voidaan säästää siirtymällä maalämmön käyttöön. Aurinkosähköllä voidaan tuottaa teknistaloudellisesti kannattavasti viisi pro-senttia kaupunkialueen kulutuksesta vuo-teen 2030 mennessä (Pöyry 2015).

Valtakunnallista energianeuvontaa koordinoi Motiva, jonka nettisivuilla on hyviä rakennus-ten energiansäästöön ja uusiutuvan energi-an hyödyntämiseen liittyviä oppaita. Ener-giatehokkuuden parantamiseen tähtäävää neuvontaa on toteutettu lähinnä hankkeiden avulla kuten pääkaupunkiseudun kuluttaji-en energianeuvontahankkeessa (ASIAA-han-ke). Energianeuvonta on hankkeen päätty-misen jälkeen siirretty HSY:n ilmastoinfoon, jolla on sekä kuluttajille että taloyhtiöille pal-veluita ja kampanjoita. Taloyhtiöille on tarjol-la muun muassa Energiaeksperttikoulutusta, teemailtoja ja taloyhtiökohtaista energianeu-vontaa. Neuvojan voi esimerkiksi tilata halli-tuksen kokoukseen tueksi energia-asioiden käsittelyyn. Lisäksi ”Aurinkosähköa kotiin” -kampanja auttaa kiinteistöjen omistajia ja suunnittelijoita hyvien kaupunkiympäristöön soveltuvien aurinkoenergiaratkaisujen suun-nittelussa ja valinnassa.

Energiaan liittyvää neuvontaa on annet-tu myös rakennusvalvontapalveluiden in-fo-illoissa (Tellinki) osana muuta raken-nusneuvontaa. Helen Oy antaa myös energianeuvontaa esimerkiksi energiatoril-la, puhelimitse ja www-sivuilla. Rakennetun omaisuuden hallinnan yhteiskuntavastuu-yksikkö (aiemmin HKR-rakennuttaja) vies-tii myös koululaisille energia-asioista. Ener-giatehokkuuden parantamiseen liittyvä neuvonta on ollut hyvin niukalti resursoitua

eikä toimintaa ole kokonaisvaltaisesti koor-dinoitu kaupungissa.

Olemassa olevan rakennuskannan energia-tehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian lisäämistä peruskorjausten yhtey-dessä nimitetään energiarenessanssiksi. Energiatehokkuuden parantaminen on hel-pointa ja kustannustehokkainta, kun toimet ajoitetaan peruskorjausten yhteyteen. Yksi-tyisessä omistuksessa olevat taloyhtiöt ku-luttavat noin puolet Helsingin rakennuskan-nan energiasta. Tällä hetkellä niiltä puuttuvat riittävät kannusteet ottaa energia-asioita huomioon peruskorjausten suunnittelussa. Taloyhtiöillä ei ole myöskään riittävää osaa-mista arvioida markkinoiden energiatehok-kaimpia ja kustannuksiltaan kannattavia ratkaisuja. Ilman riittävää tukea korjausra-kentamisen energiatehokkuusmahdollisuu-det eivät käytännössä toteudu. Neuvonta on tehokkainta silloin, kun siihen liitetään kan-nusteita kuten korjausavustuksia. Korjaus- avustuksia ei ole viime vuosina ollut enää käytössä muutoin kuin yrityksille ja palvelu-kiinteistöille. Tällä hetkellä yksityisten asuin-kiinteistöjen peruskorjauksiin liittyviä tukia on kaupungilla käytössä vain hissiavustus, josta valtio rahoittaa 50 prosenttia ja Helsin-ki 10 prosenttia.

Kaupungin omassa korjausrakentamisessa pyritään energiatehokkaaseen rakentami-seen. Sekä asuin- että palvelurakentamisen suunnitteluohjeissa on korostettu energiate-hokasta rakentamista.

Toiminnan tehostamiseksi kaupungin tuli-si käynnistää peruskorjausten yhteydessä Energiarenessanssia toteuttava kehitysoh-jelma. Ohjelman puitteissa tunnistetaan Hel-singissä lupaavimmat alueet energiatehok-kuuden parantamiselle, aktivoidaan alueiden kiinteistöjen omistajia ja asukkaita energia-tehokkuuden parantamiseen ja fasilitoidaan aluekohtaisia yhteisperuskorjaushankkeita.

Valtaosa vuosina 1950–1980 rakenne-tuista kerrostaloista on peruskorjauksen


edessä lähivuosina. Peruskorjausten yh-teydessä syntyy mahdollisuus rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kus-tannustehokkaasti. Ehdotettu Energiarenes-sanssi-toimenpide toteutetaan peruskorjaa-malla lähiöitä ja kortteleita yhteisprojekteina, jolloin peruskorjausten kokonaiskustannuk-set alenevat. Nykyään peruskorjaukset tehdään yksittäis-ten taloyhtiöiden ja niiden omistajien läh-tökohdista. Tyypillisesti kukin peruskorja-us kilpailutetaan omana urakkanaan, mikä vähentää aluekohtaisten synergioiden hyö-dyntämismahdollisuuksia. Lisäksi tilaaja-tahojen vaihteleva osaaminen ehkäisee energiatehokkuustoimien toteuttamista ura-koissa. Kaupunki voi toimia yhteishankkei-den riippumattomana ja luotettavana fasili-taattorina.

Taloyhtiöpäättäjät tarvitsevat lisää tie-toa energiatehokkuuden parantamisesta ja suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta. Pe-rusymmärrys soveltuvista energiatoimista ja niiden yhdistämisestä peruskorjauksiin aut-tavat taloyhtiön hallitusta ja isännöitsijää te-kemään energiaviisaita päätöksiä. Pienillä säätötoimilla, kuten yhteisten tilojen lämpö-tilojen saattamisella suositusten tasolle, on saatavissa merkittävää ja nopeaa energian-säästöä taloudellisesti kannattavasti. Hyvät esimerkit rohkaisevat taloyhtiöitä toteutta-maan toimenpiteitä. Kaupunki voi tukea peruskorjauksien inves-tointeja omistustonttien lisärakentamisoi-keuksien ja vuokratonttien täydennysra-kentamiskorvauksien avulla. Kaupungilla on kokemusta vastaavan tyyppisestä hanketoi-minnasta muun muassa Esikaupunkien re-nessanssi -hankkeesta. Kaupunki voi myös kehittää parhaita konsepteja korjaamiseen ottaen huomioon rakennusten kokonaise-nergiankulutuksen. Konseptoimalla korjaa-mistoimintaa voidaan varmistaa myös eri suunnittelualojen yhteistyö.

66. Laaditaan energiarenessanssi-ohjelma lähiöiden ja yksityisen vanhan rakennuskannan peruskorjaamisesta energiatehokkaalla tavalla.

Vastuu: Palu/Ympa, Maka, Palu/Rava, Kanslia/Aluerakentaminen, yhteistyössä HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021 (suunni�elu), 2022–2035 (toteutus)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä / vaatii resursseja

67. Kaupunki tekee selvityksen öljylämmityksen poistamiseksi lämmitysmuotona vuoteen 2035 mennessä sekä sähkölämmi�eisten rakennus-ten uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämiseksi.

Valitaan pilo�ialue, jossa tarkastellaan asukkai-den kanssa parhaat vaihtoehdot.

Vastuu: Palu/Ympa, Palu/Rava, IlmastoinfoAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

68. Kehitetään 3D-mallia (Energia- ja ilmastoatlas) asukkaiden energiatehokkuusneuvonnassa ja energiatyökaluja rakennusten energiankäytön tehostamispotentiaalin ja kustannusten arvioimiseksi.

Vastuu: Palu/Ympa, Kanslia/3DAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

69. Parannetaan taloyhtiöpää�äjien energia-osaamista.

Järjestetään taloyhtiöpää�äjille koulutusta energiatehokkuuden parantamisesta, uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta.

Toteutetaan case-esi�elyjä energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuuksista taloyhtiöissä.

Vastuu: HSY:n Ilmastoinfo, Palu/YmpaAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyö / vaatii resursseja

•

•

•

Energiarenessanssin keskeisimmät toimenpiteet


4.2.4 Uudet energiaratkaisut

Uusia energiaratkaisuja ovat esimerkik-si sähkön ja lämmön kysyntäjoustoon sekä energian varastointiin liittyvät ratkaisut. Esi-merkiksi aurinkosähkön yleistyessä erilaiset sähkön varastointi- ja kysyntäjoustoratkai-sut tulevat entistä tärkeämmiksi, jotta säh-köverkon tasapaino ja tuotannon riittävyys kaikissa olosuhteissa pystytään turvaamaan kasvavan uusiutuvan energian tuotannon vaihdellessa.

Kaukolämmön kysyntäjoustolla tarkoite-taan kaukolämmön kulutuksen ja sitä kaut-ta lämpötehon tarpeen ajoituksen muutta-mista tavanomaiseen lämmitystarpeeseen verrattuna heikentämättä asiakkaiden ko-kemaa palvelun laatua. Lähtökohta kauko-lämmön kysyntäjouston tarkasteluun on, että kysyntäjoustosta ei ole käytännön hyö-tyä, jollei se johda merkittäviin hyötyihin jos-sakin osassa järjestelmää joko investointien tai käyttötoiminnan kautta syntyvinä selkei-nä rahallisina säästöinä, joita voidaan jakaa kaukolämpöyhtiön ja asiakkaiden kesken.

Hukka- ja kierrätys-lämpöjen haltuunotto on yksi merkittävim-mistä keinosta energiatehokkuuden parantamiseen.74 — Helsingin kaupunki

Toinen edellytys kysyntäjouston toteuttami-selle on se, että syntyvä lisäarvo on voita-va jakaa tasapuolisesti sen synnyttämiseen osallistuvien kesken panosten suhteessa. (Valor 2015)

Hukka- ja kierrätyslämpöjen haltuunotto on yksi merkittävimmistä keinosta energiate-hokkuuden parantamiseen. Tällä hetkellä hukkalämpöjä otetaan talteen hyötykäyttöön Helsingin rakennuskannasta 140 GWh/vuo-si. Tämä määrä lisääntyy jatkuvasti raken-nuskannan jäähdytystarpeen ja erilaisten lauhdutustarpeiden lisääntymisenä. Helen oy lisää ja kehittää edelleen hukka- ja kierrä-tyslämpöjen talteenottoa kaukolämmityksen

ja kaukojäähdytyksen avulla monenlaisista lauhduttimia tarvitsevista kohteista.

Helsingin kaupungin tavoitteena on tur-vata uusiutuvan energian entistä laajem-pi hyödyntäminen tulevaisuudessa, joten hyödyntämisen esteitä on purettava ja toi-mintaprosesseja sujuvoitettava. Nykyisin lämpökaivojen porauksissa on tunnistettu ongelmaksi lämmöntarpeeseen nähden pie-nillä kerrostalotonteilla lämpökaivojen si-joittelu sekä maalämpökaivojen taipuminen huomattavasti vinoon niiden suunnitellusta sijainnista. Kaupunki seuraa porausteknii-kan kehittymistä yhteistyössä alan toimijoi-den kanssa.


71. Selvitetään uusiutuvan kaukolämmön hankin-nan mahdollisuudet kaupunkiorganisaatiossa ja kustannusvaikutukset ja aikataulutetaan hankin-ta. Tehdään suunnitelma siitä, kuinka uusiutuvaa kaukolämpöä hankintaan ja milloin sen osuus on 100 prosen�ia.

Vastuu: Kanslia/HANK, Ympa, Yhteistyö: Rya Roha, Ylpi, HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja, uusiutuva kaukolämpö on kalliimpaa kuin fossiilisilla tuote u

72. Kaupunki hankkii uusiutuvaa/päästötöntä sähköä. Tilaajayksiköt laativat aikataulutetun suunnitelman uusiutuvaan sähköön siirtymiseksi.

Vastuu: Sähkön tilaajayksikötAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja, uusiutuva sähkö on hieman kalliimpaa kuin fossiilisilla tuote u

73. Vedenkulutuksen päämi�aus automatisoi-daan tuntitasoiseksi ja etälue�avaksi. HSY suosi�elee lasku�amaan kulutusperusteisesti.

Vastuu: HSYAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

74. Kaupunki kannustaa kaikkia kaupunkialueen kiinteistöjä tekemään toimenpiteitä energiate-hokkuuden ja energiankäytön parantamisessa.

Luodaan tietomalli, jossa yksityisyyden ja omai-suuden suojaa loukkaama�a voi saada esille oman kiinteistön energiahyvyyden verra�una kohde�a edustavaan verrokkiryhmään. Tietomal-lin tulos ohjeistaa esim. katselmuksien ja kartoi-tusten hankintaan tarveperusteisesti.

Vastuu: Energiatehokkuustyöryhmä, HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: 200 k€

75. Selvitetään, pilotoidaan ja otetaan käy�öön kahdensuuntaista kaukolämpöä kaupungin kiinteistöissä.

Vastuu: Rya/Roha, HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

76. Selvitetään lämpöpumpun ja kaukolämmön yhdistävän hybridilämmityksen erilaisten toteutusvaihtoehtojen tekniset, taloudelliset ja päästövaikutukset kiinteistökohtaisesti ja koko energiajärjestelmän tasolla sekä todennetaan toteute�ujen hybridikohteiden toiminta ja em. vaikutukset. Selvityksen tuloksesta tehdään suositukset hybridikohteiden kytkennöille ja toteutuksille kiinteistöjen energiaa säästävien kustannustehokkaiden ratkaisujen turvaamisek-si parhaan energiatehokkuuden takaamiseksi.

Vastuu: Rya/Roha, Heka, HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: 150 k€

70. Helen Oy toteu�aa kehitysohjelman mukai-sia ja muita yhtiön itse pää�ämiä päästövähen-nystoimia, kuten:

Jatketaan kiinteistöjen kaukolämpölii ymien mitoituksien tarkistamista ja muutetaan kiinteistö-jen tari�t vastaamaan tarkenne uja mitoituksia.

Kehitetään energiankulutuksen seurantamahdol-lisuuksia (vrt. Sävel+) tarjoamalla asiakkaalle avoin rajapinta asiakastietojärjestelmän päivityk-sen yhteydessä.

Selvitetään kaukolämmön tuntiperusteisen tari�n kustannus- ja kannustinvaikutusta energian järkevään käy öön, sekä sen mahdollis-tavaa vaikutusta liiketaloudellisesti kanna avien energiansäästöpalveluiden syntymiseen.

Vastuu: HelenAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaa toimintaaVaativuus: Oma päätösArvioi kustannuksista: Virkatyönä, vaatii resursseja

••

•


Esimerkkejä81. Selvitetään sulje�ujen kaatopaikkojen kaatopaikkakaasun lisätalteeno�o- ja hyödyntä-mismahdollisuudet Helsingin alueella hyödyn-täen aiempia selvityksiä. Vastuu: Rya/Roha, Infra, Helen Aikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset / virkatyönä

77. Huomioidaan uusiutuvan keskitetyn ja alueellisen energiantuotannon maankäytölliset tarpeet.

Vastuu: Helen, Maka/Aska, MyleAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021, jatkuvaaVaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

78. Tunnistetaan potentiaalisimmat hukkalämmön kohteet koko kaupunkialueella ja luodaan toimen-piteet näiden hukkalämpöjen hyödyntämiselle.

Vastuu: Palu/Ympa, Helen, Rya/RohaAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Virkatyönä

79. Maalämpökaivojen tilavarauksellisia toteut-tamisedellytyksiä arvioidaan osana maanalaisen yleiskaavan valmistelua. Kaupunki toimii aktiivi-sesti väli�äjänä rakennu�ajien ja Helenin kesken tutki�aessa erilaisia alueellisia energi-avalintoja tai hybridiratkaisuja ja näin edistää niiden syntymistä.

Vastuu: Kanslia/aluerakentaminen, Maka/GEO, Tek/Myle/Maka, Helen Aikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

80. Geoenergiaan sopivat alueet kartoitetaan (maa-lämpöpotentiaaliselvitys)

Vastuu: Kanslia/aluerakentaminen, Maka/Geo, Myle/TekAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

81. Selvitetään sulje�ujen kaatopaikkojen kaatopaikkakaasun lisätalteeno�o- ja hyödyntä-mismahdollisuudet Helsingin alueella hyödyn-täen aiempia selvityksiä. Vastuu: Rya/Roha, Infra, Helen Aikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset / virkatyönä

77. Huomioidaan uusiutuvan keskitetyn ja alueellisen energiantuotannon maankäytölliset tarpeet.


78. Tunnistetaan potentiaalisimmat hukkalämmön kohteet koko kaupunkialueella ja luodaan toimen-piteet näiden hukkalämpöjen hyödyntämiselle.

Vastuu: Palu/Ympa, Helen, Rya/RohaAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Virkatyönä

79. Maalämpökaivojen tilavarauksellisia toteut-tamisedellytyksiä arvioidaan osana maanalaisen yleiskaavan valmistelua. Kaupunki toimii aktiivi-sesti väli�äjänä rakennu�ajien ja Helenin kesken tutki�aessa erilaisia alueellisia energi-avalintoja tai hybridiratkaisuja ja näin edistää niiden syntymistä.

Vastuu: Kanslia/aluerakentaminen, Maka/GEO, Tek/Myle/Maka, Helen Aikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

80. Geoenergiaan sopivat alueet kartoitetaan (maa-lämpöpotentiaaliselvitys)

Vastuu: Kanslia/aluerakentaminen, Maka/Geo, Myle/TekAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

Tampereen sähkölaitos pilotoi kahdensuuntaista kaukolämpöverkkoa ja mahdollistaa tapauskohtaisen tarkastelun ja erilaiset kytkentäratkaisut lämpöpumpuille. www.kiinteistolehti.fi/kaukolampojarjestelma-ja-poistoilmalampopumput-ne-yhteen-soppii/

Fortum avaa kaukolämpöverkkonsa kaikille lämmön toimittajille, myös taloyhtiöille ja toimistoille, sovituin hinnoin (Fortumin tiedote 7.3.2018). www.fortum.fi/media/2018/03/fortum-avaa-ensimmaisena-suomessa-kaukolampoverkkonsa-kaikille-puhtaan-energian


http://www.kiinteistolehti.fi/kaukolampojarjestelma-ja-poistoilmalampopumput-ne-yhteen-soppii/

https://www.fortum.fi/media/2018/03/fortum-avaa-ensimmaisena-suomessa-kaukolampoverkkonsa-kaikille-puhtaan-energian

4.2.5 Rahoitus ja kannustimet

Monet energiatehokkuuteen tehtävät inves-toinnit ovat kannattavia, mutta ne jäävät to-teutumatta lukuisten esteiden vuoksi. Ener-giatehokkuustoimien takaisinmaksuajat ovat pitkiä, säästöihin liittyy epävarmuuk-sia ja säästöt saattavat kohdistua seuraa-ville asukkaille. Erityisesti asunto-osakeyh-tiömuotoisessa omistusmallissa pitkän takaisinmaksuajan energiatehokkuusinves-toinnit jäävät usein toteutumatta. Tyypillisten energiatehokkuustoimien takaisinmaksuai-koja on esitetty taulukossa 4.

Rahoituksen haasteiden ratkaisemiseksi on olemassa monia eri keinoja (Gaia 2014). Esi-merkiksi energiatehokkuus- ja ESCO-pal-

velut ovat palveluliiketoimintaa, jossa ul-kopuolinen energiapalveluyritys toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimen-piteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energian säästämiseksi. Palvelun kustan-nukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka synty-vät alentuneista energiakustannuksista. Pal-veluun liittyy takuu syntyvästä energiansääs-töstä.

Kasvattaakseen kaupunkilaisten tietoisuut-ta olemassa olevista rahoitusinstrumenteis-ta kaupunki kartoittaa rahoitusvaihtoehdot ja viestii niistä (esimerkkejä yksityiset rahoi-tuskanavat sekä valtion tuet).

Merihaan energiaremonttipaketti

Tekninen ratkaisu Lämpöä säästetty kWh/m2/vuosi

Sähköä säästetty kWh/m2/vuosi

Takaisin-maksuaika, 0 % interest

Kustan-nus €/m2

Ulkovaippa Ulkoseinien lämmöneristysIkkunoiden uusiminen

1323

6211

4815

LVI Lämmön talteenottoÄlytermostaatti

259

124

182

Vesi Vettä säästävät hanatJäteveden lämmön talteenotto

620

2810

1013

Sähkö Aurinkopaneelit katolla 3 13 4

Lämmön kokonaismäärä 96 105

Sähkön kokonaismäärä 4

Energian kokonaismäärä 99 3 17 110

Lämmön kulutus ennen (kWh/m2) 165

Lämmön kulutus parannuksen jälkeen (kWh/m2) 69

Taulukko 4. Laskennallisia säästöjä tyypillisessä Merihaan kerrostalokohteessa, joka on rakennet-tu 70–80-luvulla. Merihaassa on käytössä alkuperäinen lämmön talteenottolaite, joten säästöt ovat usein suurempia muissa saman aikajakson rakennuksissa muualla Helsingissä. (VTT 2017)


Norja on kieltänyt öljylämmityksen lämmönlähteenä vuodesta 2020 alkaen. Kieltoa helpotetaan 40 % investointituella, jonka saavat öljylämmityksestä luopuvat kotitaloudet. Maan ilmasto- ja ympäristöministeriö ilmoittaa kiellon koskevan yhtä lailla uusia ja vanhoja, samoin kuin yksityisiä ja julkisia rakennuksia. Poikkeuksen saavat vain sellaiset vapaa-ajan rakennukset, joiden läheisyydessä ei ole sähköverkkoa. www.oslo.kommune.no/getfile.php/13166797/Content/English/Politics%20and%20administration/Green%20Oslo/Plans%20and%20programmes/Climate%20and%20Energy%20Strategy%20Oslo.pdf

Virossa myönnetään Kred-EX-järjestelmän kautta edullisten lainojen ja takausten ohella peruskorjaustukia, jotka on sidottu rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Laajin tuki asunto-osakeyhtiöille voi olla 40 % peruskor-jauksen kokonaishinnasta silloin, kun energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi. http://kredex.ee/en/apartment-association/toetused/rekonstrueerimise-toetus/

San Antoniossa kaupunki rahoittaa kaupunkiorganisaation taloudellisesti kannattavia energiatehokkuusinvestointe-ja erillisellä revolving fund-rahoituksella. www.harcresearch.org/sites/default/files/Project_Documents/Case%20Study%20%231%20San%20Antonio’s%20Revolving%20Loan%20Fund%20Best%20Practices%20Final.pdf

Oslon kaupungilla on energiatehokkuusrahasto, josta myönnetään tukia rakennusten lämmönkulutuksen pienentämi-seen, teknisten laitteiden energiatehokkuuteen, tulisijojen energiatehokkuuden parantamiseen ja öljylämmityksestä luopumiseen. Tuki esim. 1–4 asuinhuoneiston remonttiin on 20 % kustannuksista. Rahoitus kerätään 1öre/kWh lisähin-nalla sähkölaskusta. www.razemdlaklimatu.eu/images/2016/20160926/prezentacje/Fundusz_klimatyczno-energetyczny_miasta_Oslo.pdf

Göteborgin kaupunki on lanseerannut vuonna 2013 vihreiden bondien ohjelman, jossa organisaatiot tarjosivat yli 200 miljoonan euron arvosta projekteja esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, jätteenkäsittelyyn ja liikkumiseen liittyen. www.siemens.fi/pool/cc/brochures/sustainability/helsinki-cypt-report---mar-2016.pdf

82. Tavatessaan rahoituslaitoksia kaupunki tuo esille mahdollisuuden väliää tietoa ns. energiakorjauslai-noista kaupungille perusteavan energiatehokkuu-desta kertovan infosivuston kaua.

Vastuu: Kanslia/TasoAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

84. Seurataan tapoja oaa käyöön uusia rahoitus ja hankintamalleja, benchmarkataan muiden kaupunkien toimintatapoja ja otetaan käyöön soveltuvat toimenpiteet.


85. Pilotoidaan valitussa kaupungin tytäryhtei-sössä ESCO-hankkeen hyödynneävyys kaupunkikonsernissa.

Vastuu: Kanslia/Taso, Rya/Roha, tytäryhteisöAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

86. Kaupunki neuvoelee valtion kanssa, joa taloyhtiöille saataisiin tukea energiakorjauksiin ja uusiutuvan energian lisäämiseksi sisältäen öljykailoiden korvaamisen. Selvitetään kaupungin tukimahdollisuudet. Laaditaan kuuden suurimman kaupungin kanssa esitys.


83. Kaupunki tekee selvityksen siitä, millaisia rahoituksellisia esteitä on energiatehokkuuden toteuamiselle (esim. ARA-rahoituksen rajoieet).

Vastuu: Kanslia/taso, Rya/Roha, Heka/ATTAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä, projektityö

82. Tavatessaan rahoituslaitoksia kaupunki tuo esille mahdollisuuden väliää tietoa ns. energiakorjauslai-noista kaupungille perusteavan energiatehokkuu-desta kertovan infosivuston kaua.


84. Seurataan tapoja oaa käyöön uusia rahoitus ja hankintamalleja, benchmarkataan muiden kaupunkien toimintatapoja ja otetaan käyöön soveltuvat toimenpiteet.


85. Pilotoidaan valitussa kaupungin tytäryhtei-sössä ESCO-hankkeen hyödynneävyys kaupunkikonsernissa.

Vastuu: Kanslia/Taso, Rya/Roha, tytäryhteisöAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

86. Kaupunki neuvoelee valtion kanssa, joa taloyhtiöille saataisiin tukea energiakorjauksiin ja uusiutuvan energian lisäämiseksi sisältäen öljykailoiden korvaamisen. Selvitetään kaupungin tukimahdollisuudet. Laaditaan kuuden suurimman kaupungin kanssa esitys.


83. Kaupunki tekee selvityksen siitä, millaisia rahoituksellisia esteitä on energiatehokkuuden toteuamiselle (esim. ARA-rahoituksen rajoieet).

Vastuu: Kanslia/taso, Rya/Roha, Heka/ATTAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä, projektityö

Rahoituksen ja kannustimien keskeisimmät toimenpiteet

Esimerkkejä


http://www.oslo.kommune.no/getfile.php/13166797/Content/English/Politics%20and%20administration/Green%20Osl



http://kredex.ee/en/apartment-association/toetused/rekonstrueerimise-toetus/

http://www.harcresearch.org/sites/default/files/Project_Documents/Case%20Study%20%231%20San%20Antonio’s%20Revolving%20Loan%20Fund%20Best%20Practices%20Final.pdf

http://www.harcresearch.org/sites/default/files/Project_Documents/Case%20Study%20%231%20San%20Antonio’s%20Revolving%20Loan%20Fund%20Best%20Practices%20Final.pdf

http://www.razemdlaklimatu.eu/images/2016/20160926/prezentacje/Fundusz_klimatyczno-energetyczny_miasta_Oslo.pdf

http://www.siemens.fi/pool/cc/brochures/sustainability/helsinki-cypt-report---mar-2016.pdf

Gaia Consulting Oy toteutti Hiilineutraa-li Helsinki 2035 -toimenpideohjelman pääs-tö- ja kustannusten arvioinnin rakentamisen osa-alueelle. Siinä selvitettiin suunniteltu-jen toimenpiteiden päästövähennyspotenti-aalia (t CO2-ekv./a) ja kustannustehokkuutta (€/t CO2-ekv.). Laskennassa keskityttiin ra-kennusten käytön ja kunnossapidon aikaisiin toimiin. Rakentamisen aikaiset päästöt ja ra-kennuksiin sisältyvä hiilinielupotentiaali las-kettiin erillisenä kokonaisuutena, eikä niitä sisällytetty kokonaispäästövähennystavoit-teeseen. Rakentamisen ja rakennusten käytön pääs-tövähennyspotentiaaliin vaikuttavat oleelli-sesti Suomen ja Helsingin energiapolitiik-ka ja käytetyt polttoaineet. Työssä oletettiin, että toimialalla noudatetaan Suomen ener-gia- ja ilmastostrategiaa ja että Helen Oy to-teuttaa oman kehitysohjelmansa. Kyseiset toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi säh-kön ja Helsingin kaukolämmön päästöker-toimiin, jotka tässä työssä saatiin suoraan HSY:ltä. Ne perustuvat kaukolämmön osalta Helen Oy:n alustavan skenaarion mukaiseen arvioon vuoden 2035 polttoainejakaumas-ta (70 % CO2 -päästöttömiä sekä 30 % maa-

kaasua), mikäli kaupunkistrategian asetta-mat reunaehdot toteutuvat.

Väestö- ja työpaikkakehitykselle laskelmis-sa sovellettiin Helsingin kaupungin nopean kasvun ennustetta. Teknologian kehityksel-le käytettiin nykytasoa esimerkiksi lämpö-pumppujen ja aurinkokennojen hyötysuh-teelle.

Työssä laskettiin, että päästövähennyspo-tentiaalista 81 prosenttia kohdistuu vanhaan rakennuskantaan ja 11 prosenttia Helsingin kaupungin hallinnoimiin rakennuksiin. Yhteenveto päästöarvioinnin tuloksista

Gaia Consulting Oy:n tekemän selvityksen mukaan korjausrakentamisen perustaso riit-täisi säilyttämään rakennusten energianku-lutuksen suurin piirtein ennallaan, eli raken-nusten energiatehokkuuden paraneminen riittäisi kompensoimaan väestönkasvun mu-kana syntyvän lisärakentamisen. Arvion mu-kaan rakennuksissa on kuitenkin tämän li-säksi paljon teknistaloudellista potentiaalia energiatehokkuuden parantamiseen hyö-

Taulukko 5. Arvio energiatehokkuustoimien ja uusiutuvan energian teknistaloudellisesta potentiaa-lista vuonna 2035. (Gaia Consulting Oy 2018)

4.2.6 Rakentamisen ja rakennusten käytön päästöjen ja kustannusten arviointi

Kulutus 2015 (GWh) Kulutus 2035 (GWh) si-sältäen energiatehok-kuustoimet ja LTO

Kulutus 2035 (GWh), si-sältäen myös jäteläm-mön, lämmön, kysyntä-jouston, aurinkosähkön ja maalämmön

Kaukolämpö 6331 5317 4873

Erillislämmitys 302 ei erillistä arvioita 172

Sähkölämmitys (sis. lämpö-pumppujen sähkön)

304 ei erillistä arviota 594

Lämmitys yhteensä 6973 ei erillistä arviota 5639Kulutussähkö 3953 4041 3032Sähkö ja lämmitys yhteensä 10926 ei erillästä arviota 8671


Kuva 16. Toimenpideohjelman ja korjausrakentamisen perustason yhteenlaskettu teknistaloudel-linen päästövähennyspotentiaali rakentamisen ja rakennusten käytön osa-alueella verrattuna ti-lanteeseen, jossa toimenpiteitä ei toteutettaisi. Kuvassa on käytetty vuoden 2035 päästökerrointa sähkölle ja lämmölle. Vuoden 2035 päästökerroin kuvaa hyvin vuoden 2035 aikaisia päästöjä, mut-ta aliarvioi lähivuosina käynnistettävien toimenpiteiden päästövähennyksiä. Kuvassa 13 esitetään vaikutus vuoden 2015 päästökertoimella. (Gaia Consulting Oy 2018)

Vuoden 2035 päästövähennyspotentiaali vuoden 2035 päästökertoimilla (yht. 396 kt CO₂-ekv./a)

51 23813 %

4 5251 %

12900 %

4 3641 %

91 41023 %

102 08425 %

45 37411 %

99 35025 %

-3 942-1 %

Lämmön kokonaiskulutuksen vähentäminen

Paikallisesti tuotetun sähkön osuuden lisääminen


Paikallisesti tuotetun lämmön osuuden lisääminen



Ulko- ja julkisen valaistuksen energiakulutuksen vähentäminen

Öljyn osuuden vähentäminen erillislämmityksessä


dyntämällä perustasoa tehokkaampaa kor-jausrakentamista. Lisätoimien teknistalou-dellinen säästöpotentiaali olisi vuoteen 2035 mennessä jopa 2300 GWh nykykulutuksen verrattuna, kun huomioidaan lämmön- ja sähkönkulutus (taulukko 5).

Rakennusten energiankäytön päästövähen-nyspotentiaali on Gaia Consulting Oy:n ar-vion mukaan kokonaisuudessaan 872 kt CO2-ekv./a vuonna 2035 (kuva 13). Määrä on laskettu vuoden 2015 päästökertoimilla, jot-ta toimenpiteiden koko tarkastelujakson ai-kainen vaikuttavuus tulee havainnollistettua. Potentiaalista valtaosa (43 prosenttia) tu-lee korjausrakentamista seuraavasta läm-mön kulutuksen tehostumisesta. Merkit-tävä päästövähennyspotentiaali on myös

lämmön ja sähkön uusiutuvassa pientuo-tannossa (yhteensä 40 prosenttia vuoden 2035 päästövähennyksestä). Vuoden 2035 päästökertoimilla laskettuna toimenpiteiden päästövaikutus on paljon pienempi ominais-päästöjen pienennyttyä (kuva 16).

Päästövähennykseen vaikuttavat siis oleelli-sesti päästökertoimet. Esimerkiksi Helsingin kaukolämmön päästökertoimen oletetaan laskevan 75 prosenttia 2015–2035. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2035 päästövähen-nystoimenpiteiden tulisi olla oleellisesti te-hokkaampia vastaavan päästövähennyksen aikaansaamiseksi. Yhteenveto rakennusten, liikenteen ja energiantuotannon päästöistä esitetään luvussa 3.5.


Rakentamisen ja rakennusten käytön osa-alueen päästövähennystoimien taloudelliset vaikutukset

Energiatehokkuustoimenpiteet sekä uusiu-tuvan tuotannon lisääminen ovat laajasti kannattavia jo nykyhinnoilla. Pientuotannon kannattavuuteen vaikuttaa se, kuinka suu-ri osuus tuotannosta voidaan hyödyntää pai-kallisesti kiinteistöissä.

Kuvan 17 mukaan:

• Energiatehokkuustoimenpiteet sekä uusiutuvan tuotannon lisääminen ovat laajasti kannattavia jo nykyhinnoilla.

• Laskelmissa on oletettu, että tavan-omainen normien mukainen korjausra-kentaminen toteutetaan muista lähtö-

Päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuus vuoden 2015 päästökertoimilla (€/t CO₂-ekv.)

-500

0

500

1000

1500

2000

2030 2035

-361 -383

-223 -261

-46-119

8135 3299 4262 18 842 18 842

-79 -79

-283-230

Lämmön kokonaiskulutuksen

vähentäminen

Hyödyntämä�ömän hukkalämmön

talteeno�o

Öljyn osuuden vähentäminen

erillislämmityksessä

Ulko- ja julkisen valaistuksen

energiakulutuksen vähentäminen

Sähkön kysyntäjouston

lisääminen

Lämmön kysyntäjouston

lisääminen

Paikallistesti tuotetun lämmön

osuuden lisääminen

Kulutussähkön määrän

vähentäminen

Paikallisesti tuotetun sähkön osuuden

lisääminen

Kuva 17. Arvioitujen päästövähennystoimien kustannustehokkuus vuoden 2015 päästökertoimilla. Negatiivinen luku on kannattava. (Gaia Consulting Oy 2018)

kohdista kuin energian säästämiseksi, minkä takia ko. investoinnille ei ole ase-tettu kustannusta. Teknistaloudellisten lisätoimenpiteiden osalta on huomioi-tu myös ylimääräiset investointikustan-nukset.

• Kulutussähkön absoluuttinen määrä ei vähene vuoteen 2035 mennessä, minkä takia sille ei ole laskettu kustannuste-hokkuutta.

• Vuotuisiin kustannuksiin sisältyy sovel-tuvilta osin investoinnin pääomakustan-nus, jossa on huomioitu korko. Lisäksi on laskettu huolto- ylläpitokustannuk-set sekä mahdolliset muut kustannuk-set kuten lisääntyvä sähkönkäyttö läm-pöpumpuissa.


Puurakentamisen keskeisimmät toimenpiteet

Rakennusten koko elinkaaren aikainen ilmas-tovaikutus ei näy Helsingin päästölasken-noissa, koska esimerkiksi rakennusmateri-aaleja valmistavaa teollisuutta tai kaivos- ja terästeollisuutta ei Helsingissä juuri ole. Näi-tä päästöjä ja niiden vähentämismahdolli-suuksia käsitellään tässä luvussa. Rakenta-misen hiilijalanjäljestä, joka syntyy pääosin rakennusmateriaalien kuten teräksen ja be-tonin valmistuksesta, on mahdollista pienen-tää rakennusteollisuuden kehittymisen myö-tä merkittävästi. Helsingin rakentamisessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 olivat Gaia Consulting Oy:n tekemän ar-vion mukaan yhteensä noin 247 000 tonnia CO2-ekv., joka vastaa suuruusluokaltaan noin kymmentä prosenttia Helsingin suorista kas-vihuonekaasupäästöistä kyseisenä vuonna. Helsingin 80 prosentin päästövähennysta-voitteen toteutuessa tällainen päästömäärä vastaisi jo noin kolmasosaa Helsingin suoriin päästöihin verrattuna. On arvioitu, että mak-simissaan rakentamisen aikaista hiilijalanjäl-keä voitaisiin pudottaa noin puoleen nykyta-sosta vuoteen 2035 mennessä, mutta tässä on oletettu hieman pienempi päästövähen-nysmahdollisuus, 40 prosenttia (Gaia Con-sulting Oy 2018).

Puurakentamisen lisääminen kasvattaa kau-punkialueella olevaa hiilivarastoa. Tällöin ra-kennusmateriaaleihin sitoutunut hiili vapau-tuu hiilidioksidina vasta materiaalin polton tai lahoamisen yhteydessä. Puutuotteilla on sitä suurempi positiivinen vaikutus kasvi-huonekaasutaseeseen, mitä enemmän nii-tä käytetään korvaamaan suuripäästöi-sempien tuotteiden (esim. betoni) käyttöä. Puurakentaminen sitoo hiiltä pitkäksi aikaa, minkä lisäksi rakennusprosessi on betonie-lementteihin verrattuna energiatehokasta muun muassa kevyen materiaalin siirtämi-sen ansiosta, jolloin kuljetus aiheuttaa vä-hemmän päästöjä. Massiivipuurakennusten kuivatus- ja lämmitystarve on myös raken-tamisen aikana merkittävästi pienempi be-

toniin verrattuna. Esimerkiksi Helsingin Ku-ninkaantammessa on vertailtu rakentamisen hiilijalanjälkeä puu- ja betonikerrostalois-sa selkein tuloksin: maanpäälliset rakenteet huomioiden betonikerrostalon hiilijalanjälki muodostui jopa 1,75 kertaa isommaksi vas-taavaan puukerrostaloon nähden (Nykänen ym. 2017). Puurakentamisella voidaan vähentää raken-tamisesta syntyviä päästöjä. Mikäli puura-kentamisen päästöjä sitova vaikutus otetaan huomioon, voidaan rakentamisessa pääs-tä jopa negatiivisiin nettopäästöihin, mikäli muissa rakennusmateriaaleissa ja energian-kulutuksessa saavutetaan 40 prosentin hii-lijalanjäljen pieneneminen (Gaia Consulting Oy 2018).

87. Kaupunki edistää puurakentamista asema-kaavoituksella.

Vastuu: Maka/AskaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

88. Kaupunki lisää puurakentamista omissa hankkeissa.

Vastuu: Rya/Roha, ATT, Heka, HASO, AuroranlinnaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

4.2.7 Rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen


Helsinkiläisten kulutukseen perustuva hiilijalanjälki on hieman yli kaksinkertainen verrattuna suoriin päästöihin. 84 — Helsingin kaupunki

ignatso

Tekstiruutu


4.3 Kuluttaminen, hankinnat ja jakamis- ja kiertotalous

Taustaa

Luonnonvarojen kulutus kytkeytyy ilmastonmuutoksen lisäksi moniin muihin haitallisiin ympäristövaikutuksiin. WWF on kuvannut tätä laskemalla vuosittain maailman ylikulutuspäivän. Se on laskennallinen päivä, jona ihmis-ten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa fossiilisten polttoainei-den aiheuttamia päästöjä. Vuonna 2018 suomalaisten yli-kulutuspäivä oli jo 11. huhtikuuta.

Toinen mittari, jolla kuvataan kulutuksen ilmastovaikutus-ta, on hiilijalanjälki. Helsinkiläisen hiilijalanjäljellä tarkoi-tetaan helsinkiläisen kulutuksen aiheuttamia kasvihuo-nekaasupäästöjä riippumatta siitä, missä ne syntyvät. Suomen ympäristökeskuksen johdolla on valmisteltu kunnille ns. KUHILAS-työkalua, jolla voidaan laskea kau-punkikohtaiset hiilijalanjäljet. Helsinkiläisten hiilijalanjäl-keä on arvioitu alustavasti jo vuonna 2011, jolloin tulok-seksi saatiin noin 11 tonnia CO2-ekvivalenttia asukasta kohti. Helsinkiläisten kulutukseen perustuva hiilijalanjäl-ki on siis hieman yli kaksinkertainen verrattuna ns. suo-riin päästöihin. Suorien päästöjen päästösektorit on esi-telty luvussa 2.1.

Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kulutuksen kuormituksesta valtaosan. Viime vuosina tehtyjen arvi-oiden mukaan hiilijalanjälki asumisessa on pienentynyt, kun taas elintarvikkeiden hiilijalanjälki on pysynyt ennal-laan.

Tässä luvussa esitetään tavoitteita ja toimia koulutuksel-le ja kasvatukselle, kuluttamiselle ja jätehuollolle, julkisille hankinnoille sekä jakamis- ja kiertotaloudelle. Toimenpi-teet on kerätty ohjelmatyön aikana järjestetyissä työpa-joissa. Rakentamisen ja liikkumisen hankintoihin ja kier-totalouteen liittyvät toimet on kuitenkin esitetty ohjelman kappaleissa 4.1 ja 4.2.


Suomalaisten kulutuskäyttäytymisen on muututtava huomattavasti kestävämpään suuntaan. Erityisen tärkeää on ottaa uudet toimintatavat osaksi normaalia arkea jo var-haiskasvatuksessa ja kouluissa. Kasvatuk-sen ja koulutuksen toimialan mahdollisuudet edistää ilmastonmuutoksen hillintää ovatkin merkittävät, koska asiakkaita ovat tulevai-suuden helsinkiläiset ja päättäjät. Työväeno-pistot puolestaan palvelevat myös aikuisia helsinkiläisiä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ympäristöjohtamiseen ja opetus-suunnitelmiin on sisällytetty ympäristökas-vatus, jossa päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja työväenopistot opastetaan edistämään il-mastoystävällistä elämäntapaa. Teemoja

Kasvatuksen ja koulutuksen keskeisimmät toimenpiteet

ovat muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ekologinen elämäntapa, energi-ansäästö, jätteiden lajittelu, uusiutuvan ener-gian tuotantomenetelmät ja omat vaikutus-mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillintään. Näitä teemoja tuodaan esiin eri oppiaineiden ympäristökasvatusosissa, ympäristö- tai kes-tävän kehityksen ohjelmissa, ekotukihenkilö-työssä sekä luonto- ja leirikouluissa. Helsingin lähikouluperiaate mahdollistaa koulumatkojen tekemisen jalan ja pyöräillen. Pidempien koulu-matkojen matkatuki ohjaa oppilaat julkisten lii-kennevälineiden käyttöön.

4.3.1 Kasvatus ja koulutus

89. Vahvistetaan ilmastonmuutoksen hillintätoi-mien ja kiertotalouden osaamista opetussuunni-telmissa ja yleensä koulutyössä. Kehitetään ope�ajien osaamista.

Vastuu: KaskoAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii lisää resursseja

91. Kaupunki järjestää kursseja ja koulutusta ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutu-misesta sekä kierto- ja jakamistaloudesta työnte-kijöilleen, luo�amusmiehille ja kaupunkilaisille.

Vastuu: suomen- ja ruotsinkielinen työväenopisto, kaupunginkanslia, YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

92. Edistetään kaupunkiviljelyä kartoi�amalla joukkoistamisen avulla viljelyyn sopivia paikkoja kaupunkilaisille. Määritellään kriteerit kaupunki-viljelyyn sopiville paikoille ja käytön pelinsäännöt.

Vastuu: Alueidenkäy�ö, Maka, Rya, Helsingin kaupungin asunnot OyAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

90. Lisätään ympäristökasvatusta varhaiskasva-tuksessa ja kouluissa.

Vastuu: Kasko, Ympa/HarakkaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja


Yksityisen kulutuksen sektoreista ruoka on muun muassa Suomen ympäristökeskuk-sen kehittämän KUHILAS-laskennan tulos-ten mukaan ilmastovaikutuksiltaan selvästi merkittävin. Helsingin kaupunki on aiemmin linjannut ruokakulttuuria kaupungin omil-la ruokakulttuurin kehittämisvalinnoilla, joil-la nostettiin Helsingin profiilia ruoka-alan toimijana. Helsingistä tuli Reilun kaupan kau-punki vuonna 2013. Myös kestävä kehitys oli merkittävä osa näitä linjauksia ja niiden kautta edistettiin muun muassa luomu- ja lä-hiruoan käyttöä kaupungin omissa ruokapal-veluissa, ravintoloiden ja hotellien ympäris-töjärjestelmiä, kaupunkiviljelyä sekä tehtiin kaupungin ruokapalveluiden ilmastovaiku-tuksesta selvitys.

Helsinki on profiloitunut myös tapahtuma-kaupungiksi. Tapahtumien ympäristöhallin-taa on kehitetty voimakkaasti muun muassa EU-rahoitteisessa Greening events -hank-keessa, jossa luotiin tapahtumille sopiva Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjes-telmä sekä linjattiin tapahtumien ympäristö-hallintaa niille suunnatuilla tapahtumien ym-päristökriteereillä.

Kuluttamisen ja jätteiden keskeisimmät toimen-piteet

4.3.2 Kuluttaminen ja jätteet

93. Kehitetään reseptejä, joiden avulla kaupun-gin ruokapalveluissa voidaan vähentää ilmasto-päästöjä ja suojella Itämerta.

Vastuu: Kasko, Sote, palvelukeskus, PalmiaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

94. Lisätään kasvisruoan osuu�a kouluissa ja päiväkodeissa. Sekä kouluruokasuositus e�ä varhaiskasvatuksen ruokailusuositus kannusta-vat lisäämään kasvisruokaa ja molempien pohjana ovat kansalliset ravitsemussuositukset.

Vastuu: Kasko, palvelukeskusAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

95. Vähennetään ruokahävikkiä palvelukeskuksen, Palmian ja muiden sidosryhmien toiminnassa.

Mm. menekin seuranta eli sopivasti mitoitetut annoskoot ja oikean määrän tilaaminen, kampan-jat, prosessien tehostaminen, tuotevalikoiman ja pakkauskokojen järkevöi�äminen

Vastuu: ruokapalveluja tilaavat, palvelukeskus, PalmiaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaa Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

96. Selvitetään mahdollisuus ruoan kulje�ami-seen ilmastopäästöjen kannalta parhaalla tavalla.

Esim. Ilmastoystävälliset kestopakkaukset ja kuljetusten tehostaminen

Vastuu: Kasko, Sote, palvelukeskus, Palmia

Aikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)

Vaativuus: Helsingin oma päätös

Arvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

98. Päivitetään tapahtumien ympäristökriteerit. Kannustetaan sekä kaupungin omia tapahtumia e�ä kaupallisia tapahtumia o�amaan Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä käy�öön. Kehitetään työkalu-ja tapahtumien CO2-päästöjen mi�aamiseksi.

Vastuu: Ympa, Helsinki Marketing, kanslia/kilpailu-kykytiimi, kanslia/elinkeino-osastoAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

99. Selvitetään ja hyödynnetään eri kaupungeissa käy�öön ote�avia henkilökohtaisen päästökau-pan menetelmiä.

Vastuu: YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätös/vaatii lisäselvi-tyksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

100. Merellisen strategian laadinnassa otetaan huomioon kestävän matkailun periaa�eet, hiilineutraalius ja Itämeren suojelu.

Vastuu: kanslia, Ympa, kaikki toimialatAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätös/vaatii lisäselvi-tyksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

97. Lisätään yhteistyötä kauppojen kanssa hävikkiruoan hyödyntämiseksi.

Esim. hävikkiruokaa ruokakaupoilta nuorisotaloille, kotitalouden tunneille kouluihin, työväenopiston kursseille, Yhteinen pöytä toiminnalle.

Vastuu: nuorisopalvelut, kasko, Yhteinen pöytä -toimijaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

•

•

•93. Kehitetään reseptejä, joiden avulla kaupun-gin ruokapalveluissa voidaan vähentää ilmasto-päästöjä ja suojella Itämerta.






















•

•

•


93. Kehitetään reseptejä, joiden avulla kaupun-gin ruokapalveluissa voidaan vähentää ilmasto-päästöjä ja suojella Itämerta.






















•

•

•

101. Mahdollistetaan kaikkien erilliskerä ävien jä eiden tehokas syntypaikkalaji elu kaikissa kaupunkiorganisaation toimitiloissa.

Vastuu: Rya/Ylpi, Rya/Roha, kaikki toimialat ja liikelaitoksetAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset

103. Selvitetään ja sen perusteella tehdään päätös irro aa kaupungin ulkopuolisille vuok-raamissa kohteissa jätekustannukset vuokrasta.

Jos toimijat maksavat omat jätekustannukset, motivoi se myös vähentämään jä�een syntyä ja tehostamaan laji�elua. Selvitetään tehokasta laji�elua ja kuljetusten optimointia edistävät tilatarpeet kiinteistössä ja tontilla. Pilotoidaan kor�eleiden yhteisratkaisuja.

Vastuu: Rya/RohaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

104. Kannustetaan kaupungin työntekijöitä ja kaupunkilaisia hankkimaan tuo eita Pakilan työkeskuksesta, Uusix-verstailta ja Pääkaupun-kiseudun Kierrätyskeskus Oy:n myymälöistä.

Vastuu: Sote/Pakila/Uusix, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätös/vaatii lisäselvi-tyksiäArvio kustannuksista: Virkatyönä

105. Kehitetään olemassa olevia ja käy öönote-taan uusia hankintakriteerejä Helsingin kaupun-gin hankintoihin huomioiden elinkaari, kiertota-lous ja ilmastonäkökulma paremmin.

Ympäristökriteerien tulee olla vähimmäisvaati-muksina tai vertailuperusteina merki�ävällä painoarvolla.

Vastuu: Toimialat, Hanki + Ympa (fasilitoiva asiantuntijarooli) Aikajänne: Valtuustokausi (2017-2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

102. Kehitetään HSY:n kanssa jätemäärien mi austa, uuden teknologian hyödyntämistä ja logistiikan edelleen optimointia, esim. IoT, pinnanmi aus ja punnitsevat jäteautot.

Vastuu: Rya/Ylpi/Roha, HSYAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätös/vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

106. Tunnistetaan ilmastopäästöjen kannalta merki ävät hankinnat ja kehitetään päästölas-kentaa, elinkaarimalleja ja ilmastovaikutusten arviointia näihin hankintoihin. Tehdään hankintojen vaiku avuuden arviointia ympäristönäkökulmasta.

Vastuu: Toimialat, Hanki + Ympa, hankintojen ympäristöverkostoAikajänne: Valtuustokausi (2017-2021) + seuraavat kaudetVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

107. Lisätään yritysyhteistyötä tekemällä erilai-sia kokeiluja ja yhteistyöpilo eja sekä haetaan rahoitusta innovatiivisten hankintojen toteu a-miseen ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Vastuu: Kanslia Elo/Hanki, Ympa Aikajänne: Valtuustokausi (2017-2021) + seuraavat kaudetVaativuus: Ei yksin Helsingin pääte�ävissäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

108. Luodaan strategiset tavoi eet kestäville ja innovatiivisille hankinnoille Helsingin kaupunki-konsernissa. Laaditaan innovatiivisten ja kestävien hankintojen tiekar a ja päivitetään kaupungin hankintastrategia.

Vastuu: Hankintojen ympäristöryhmä, Hankinto-jen ohjausryhmä, toimialojen hankintaryhmätAikajänne: Valtuustokausi (2017-2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

••

•



















••

•


4.3.3 Hankinnat

Kaupunkiorganisaatio on merkittävä hankkija, ja sillä on mahdollisuus edistää ilmastoystä-vällisempien tuotteiden ja palveluiden kehitty-mistä, oli sitten kyse ICT-laitteista, ruokapal-veluista tai rakennusmateriaaleista. Kaupunki voi vähentää hankintojensa päästöjä merkit-tävästi asettamalla tavaroiden ja palveluiden hankintaan ympäristökriteerejä sekä hank-kimalla uudenlaisia vähäpäästöisiä ratkaisu-ja. Kestävien hankintojen tavoitteena on vä-hentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, pal-velun tai rakennuksen koko elinkaaren aika-na. Samoin tavoitteena on luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyt-töönottoon.

Hankinnat eli sisäiset ja ulkoiset palvelujen sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden os-tot muodostavat yli 40 prosenttia Helsingin kaupungin menoista. Hankintojen arvo koko konserni huomioiden on yli kaksi miljardia eu-roa vuosittain. Rakentamisen osuus siitä on noin puolet.

Helsingin kaupunki on tehnyt pitkään työ-tä kestävien ja ympäristömyötäisten hankin-tojen edistämiseksi. Työtä on ohjannut muun muassa valtuuston hyväksymä ympäristöpoli-tiikan tavoite, jonka mukaan kaikki kaupungin hankintaprosessit sisältävät ympäristökritee-rejä vuoteen 2020 mennessä. Tätä tavoitet-ta on edistetty koulutuksilla, toimialojen ym-päristöjohtamisella, kestävien hankintojen konsultoinneilla sekä seurannan määrittelyl-lä. Työtä on koordinoinut kaupungin yhteinen hankintojen ympäristöverkosto, jota ympäris-töpalvelut ja hankinnat ja kilpailuttaminen -yk-sikkö ovat yhdessä koordinoineet.

Kaupunki on myös osallistunut aktiivises-ti kansallisen ekohankintaverkoston toimin-taan, tehnyt pohjoismaisten kaupunkien kanssa yhteistyötä ja osallistunut ICLEIn Pro-cura+-hankkeeseen, jossa kokemustenvaihto ja hankintojen ympäristöosaamisen lisäämi-nen ovat olleet keskiössä.

Hankintojen keskeisimmät toimenpiteet



















••

•


Jakamistalous on uudenlaisen talousajat-telun malli, jossa entistä enemmän jaetaan, lainataan tai vuokrataan tavaroita omista-misen sijaan. Jakamistalouden ydinajatuk-sia ovat vajaakäytössä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, siirtyminen omistajuudesta käyttöoikeuksiin sekä ver-taistoiminta ja -tuotanto.

Kiertotalous puolestaan pyrkii maksimoi-maan tuotteiden, komponenttien ja mate-riaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kier-toa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus syn-nyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.

Jakamistalouden ja kiertotalouden käsit-teet tukevat voimakkaasti toisiaan, ja ne molemmat edellyttävät uudenlaista ajatte-lutapaa taloudelliseen toimintaan.

Helsingin kaupunkistrategian mukaan Hel-sinki haluaa toimia yhä aktiivisemmin alus-tana mielenkiintoisille ja tuloksellisille in-novaatioille, jotka tuottavat myös uusia vientimahdollisuuksia. Lisäksi kiertotalou-den hankkeita toteutetaan Helsingissä yh-teistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa.

Jakamistalouden mukaista uutta liiketoimin-taa syntyy kaupungeissa tiivistyvässä tah-dissa. Kaupunkien roolina on toimia alus-tana uusille ja potentiaalisille jakamis- ja kiertotalouden kokeiluille ja tukea niiden vahvistumista. Lisäksi kiertotalouden edis-tämiselle kaupungin omassa toiminnassa on paljon käyttämätöntä potentiaalia.

4.3.4 Jakamis- ja kiertotalous

109. Lisätään hankintayhteistyötä vastuullisissa hankinnoissa lähialueen kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisten toimijoiden kanssa, esim. yhteisiä selvityksiä, markkinakartoituksia ja ilmastokriteereiden vähimmäisvaatimusten tason määri�ely kilpailutuksille.

Vastuu: Hankintojen ympäristöryhmä, Hankintojen ohjausryhmä, toimialojen hankintaryhmät, HSYAikajänne: Valtuustokausi (2017-2021)Vaativuus: Ei yksin Helsingin päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

111. Kehitetään ja tiukennetaan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia vähentäviä kriteerejä kaupun-gin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa.

Vastuu: Kasko, Sote, Palvelukeskus, Hanki, YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017-2021) + seuraa-vat kaudetVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja/virkatyönä

110. Kehitetään hankintojen suunnitelmallisuu�a ja raportointia mm. hankintakalenterien käy�öönotolla ja yhtenäisillä kaupunkitasoisilla raportointikäytännöillä. Lisätään ohjeistusta kokonaistaloudelliseen hankintaan, hankintojen yhdistämiseen ja yhteiskäytön lisäämiseen. Seurantaa tehdään osana ympäristöohjelmien seurantaa ja ympä-ristöraportointia.

Vastuu: Hankintojen ohjausryhmä, toimialojen hankintaryhmät, Hankintojen ympäristöryhmäAikajänne: Valtuustokausi (2017-2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja



















••

•

109. Lisätään hankintayhteistyötä vastuullisissa hankinnoissa lähialueen kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisten toimijoiden kanssa, esim. yhteisiä selvityksiä, markkinakartoituksia ja ilmastokriteereiden vähimmäisvaatimusten tason määri�ely kilpailutuksille.

Vastuu: Hankintojen ympäristöryhmä, Hankintojen ohjausryhmä, toimialojen hankintaryhmät, HSYAikajänne: Valtuustokausi (2017-2021)Vaativuus: Ei yksin Helsingin päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

111. Kehitetään ja tiukennetaan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia vähentäviä kriteerejä kaupun-gin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa.

Vastuu: Kasko, Sote, Palvelukeskus, Hanki, YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017-2021) + seuraa-vat kaudetVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja/virkatyönä

110. Kehitetään hankintojen suunnitelmallisuu�a ja raportointia mm. hankintakalenterien käy�öönotolla ja yhtenäisillä kaupunkitasoisilla raportointikäytännöillä. Lisätään ohjeistusta kokonaistaloudelliseen hankintaan, hankintojen yhdistämiseen ja yhteiskäytön lisäämiseen. Seurantaa tehdään osana ympäristöohjelmien seurantaa ja ympä-ristöraportointia.

Vastuu: Hankintojen ohjausryhmä, toimialojen hankintaryhmät, Hankintojen ympäristöryhmäAikajänne: Valtuustokausi (2017-2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja


Jakamis- ja kiertotalouden keskeisimmät toimenpiteet

Vastuu: Yritysneuvojat (kanslia), elintarviketar-kastajat (Ympa), palvelukeskus, Palmia, Yhteinen pöytä –toimijaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

117. Kehitetään ruoanvalmistuksen sivuvirtojen ja muun ylijäämämateriaalin (esim. puutarhajäte ja eläinten lanta) hyötykäy�öä lähialueilla ja paikallisesti.

Vastuu: Palvelukeskus, Palmia, Ympa, Stara, Rya, Korkeasaari, TukkutoriAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätös, vaatii lisäselvityksiArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

118. Huolehditaan, e�ä kaupungin kiinteistöstra-tegiassa huomioidaan jakamis- ja kiertotalousnä-kökulma (esim. sallitaan vähän käyte�yjen ja huonokuntoisten tilojen käy�ö ylläpitoa vastaan).

Vastuu: RyaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�avaArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

112. Laaditaan kiertotalouden ja jakamistalouden tiekar�a.

Vastuu: Ympa, kaupunginkanslia, kaikki toimialatAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

113. Kaupunki toimii alustana jakamistaloudelle ja liiketoimintamahdollisuuksille. Kaupunki näy�ää esimerkkiä luomalla digitaalisen alustan ja jakamalla sen kau�a kaupungin tiloja ja kalustoa henkilökunnalle, kaupunkilaisille, yri�äjille, kansa-laisopistoille, urheiluseuroille ja muille toimijoille.

Vastuu: kaupunginkanslia, Stara, toimialat, Forum ViriumAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

114. Kirjastot ovat merki�äviä jakamistalouden edistäjiä. Pilotoidaan kirjastojen lainauspalvelu-jen laajentamista edelleen, esim. sähköpyörät, energiami�arit ja muut harvoin käyte�ävät välineet sekä palvelut, esim. tulostaminen, ompelukoneen käy�ö.

Vastuu: Kirjastot, Pääkaupunkiseudun kierrätys-keskus Oy, YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

115. Inventoidaan harvoin käyte�ävät tavarat ja lai�eet ja luodaan alusta niiden jakamiselle kau-punkiorganisaation sisällä. Tehostetaan kalustei-den ja muun irtaimiston kierrätystä kaupungin sisällä mm. laatimalla kiertotalou�a edistävä oh-jeistus toimitilojen muu�o- ja muutostilanteisiin.

Vastuu: Kaupunginkanslia, kaikki toimialatAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

120. Huolehditaan, e�ä osallistavaa budjetointia tehdään jakamis- ja kiertotalouden näkökulmasta.

Vastuu: NuorisopalvelutAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

119. Kehitetään yhteistyötä (kaupunki, yritykset, kaupunkilaiset jne.) kiertotalouteen, jakamista-louteen ja ilmastovastuuseen lii�yen esim. projektien ja pilo�ien avulla.

Vastuu: Kaupunginkanslia, Stara, kaikki toimialat, Smart&Clean -säätiö, Forum ViriumAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

116. Kannustetaan Helsingissä toimivia ruokapalveluja tarjoavia yrityksiä myymään ylijäämäruokaa esim. ruoantilaussovellusten avulla ja otetaan käy�öön Yhteinen pöytä -malli.

Vastuu: Yritysneuvojat (kanslia), elintarviketar-kastajat (Ympa), palvelukeskus, Palmia, Yhteinen pöytä –toimijaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

117. Kehitetään ruoanvalmistuksen sivuvirtojen ja muun ylijäämämateriaalin (esim. puutarhajäte ja eläinten lanta) hyötykäy�öä lähialueilla ja paikallisesti.

Vastuu: Palvelukeskus, Palmia, Ympa, Stara, Rya, Korkeasaari, TukkutoriAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätös, vaatii lisäselvityksiArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

118. Huolehditaan, e�ä kaupungin kiinteistöstra-tegiassa huomioidaan jakamis- ja kiertotalousnä-kökulma (esim. sallitaan vähän käyte�yjen ja huonokuntoisten tilojen käy�ö ylläpitoa vastaan).

Vastuu: RyaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�avaArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

112. Laaditaan kiertotalouden ja jakamistalouden tiekar�a.

Vastuu: Ympa, kaupunginkanslia, kaikki toimialatAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

113. Kaupunki toimii alustana jakamistaloudelle ja liiketoimintamahdollisuuksille. Kaupunki näy�ää esimerkkiä luomalla digitaalisen alustan ja jakamalla sen kau�a kaupungin tiloja ja kalustoa henkilökunnalle, kaupunkilaisille, yri�äjille, kansa-laisopistoille, urheiluseuroille ja muille toimijoille.

Vastuu: kaupunginkanslia, Stara, toimialat, Forum ViriumAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

114. Kirjastot ovat merki�äviä jakamistalouden edistäjiä. Pilotoidaan kirjastojen lainauspalvelu-jen laajentamista edelleen, esim. sähköpyörät, energiami�arit ja muut harvoin käyte�ävät välineet sekä palvelut, esim. tulostaminen, ompelukoneen käy�ö.

Vastuu: Kirjastot, Pääkaupunkiseudun kierrätys-keskus Oy, YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

115. Inventoidaan harvoin käyte�ävät tavarat ja lai�eet ja luodaan alusta niiden jakamiselle kau-punkiorganisaation sisällä. Tehostetaan kalustei-den ja muun irtaimiston kierrätystä kaupungin sisällä mm. laatimalla kiertotalou�a edistävä oh-jeistus toimitilojen muu�o- ja muutostilanteisiin.

Vastuu: Kaupunginkanslia, kaikki toimialatAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

120. Huolehditaan, e�ä osallistavaa budjetointia tehdään jakamis- ja kiertotalouden näkökulmasta.

Vastuu: NuorisopalvelutAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute�ava

119. Kehitetään yhteistyötä (kaupunki, yritykset, kaupunkilaiset jne.) kiertotalouteen, jakamista-louteen ja ilmastovastuuseen lii�yen esim. projektien ja pilo�ien avulla.

Vastuu: Kaupunginkanslia, Stara, kaikki toimialat, Smart&Clean -säätiö, Forum ViriumAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätös, vaatii lisäselvityksiäArvio kustannuksista: Vaatii resursseja

116. Kannustetaan Helsingissä toimivia ruokapalveluja tarjoavia yrityksiä myymään ylijäämäruokaa esim. ruoantilaussovellusten avulla ja otetaan käy�öön Yhteinen pöytä -malli.


Smart & Clean

Älykkään ja puhtaan kasvun mahdollista-vat toimenpiteet ovat oleellinen osa Helsin-gin päästövähennysohjelmaa. Samalla niil-lä toteutetaan Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteita sekä kaupungin elin-keinopolitiikan painopisteitä. Suunnitelmal-lisilla ja pitkäjänteisillä toimenpiteillä kau-punki voi merkittävästi edesauttaa puhtaan ja älykkään liiketoiminnan kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä alueelle. Tämä puo-lestaan mahdollistaa uudenlaiset älykkäät ja puhtaat palvelut sekä ratkaisut, jotka ohjaa-vat kaupunkilaisia ja alueen yrityksiä pienen-tämään omia kasvihuonekaasupäästöjään.

Kaupunkistrategian mukaan: ”Päästö-vähennyksiä ja kiertotalouden hankkei-ta toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yri-tysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Helsinki haluaa toimia yhä aktiivisemmin alustana mielenkiintoisille ja tuloksellisille in-novaatioille, jotka tuottavat myös uusia vien-timahdollisuuksia”.

Helsinki on yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lahden kanssa asettanut yh-teisen kunnianhimoisen tavoitteen olla maa-ilman paras testialue älykkäille ja puhtaille ratkaisuille. Kun ratkaisut otetaan käyttöön

4.4 Smart & Clean -kasvu – uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa Helsinkiin


ensin Helsingissä ja niiden toimivuus on to-distettu, tästä syntyy referenssejä ja vientilii-ketoimintaa. Uudet kaupunkilaisten elämän-laatua parantavat ja päästöjä vähentävät kaupunkiratkaisut toimivat näyteikkunana maailmalle, mikä lisää kaupungin kansainvä-listä vetovoimaa. Pidemmän aikavälin tavoit-teeksi on asetettu:

• Ympäristöpositiivisen rakennetun ympäristön edelläkävijä

• Maailman johtava kiertotalouskaupunki

• Maailman älykkäin kaupunkienergia

• Maailman houkuttelevin päästötön liikkuminen

• Maailman resurssiviisain kaupunki lainen

Helsinki on myös asettanut tavoitteeksi olla digitalisaation uranuurtaja maailmassa. Digi-talisaatio on jo osaltaan mullistanut ja tulee muuttamaan tapaamme elää. Digitalisaation mahdollistamat ratkaisut on välttämätöntä yhdistää kaupungin nykyiseen infrastruktuu-riin ja nopeuttaa näin muutosta kohti pääs-töttömyyttä ja kiertotaloutta. Muutoksen en-nakoiminen ja johtaminen on mahdollista. Se antaa kaupungille ja yrityksille mahdollisuu-den rakentaa valittu tulevaisuus ja näin va-rautua muutokseen. Kun asiat tehdään täällä ennakkoluulottomasti toisin, voivat seuraa-vat maailmaa mullistavat ratkaisut ja pal-velut syntyä Helsingin seudulla. Helsinki voi olla ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka johtaa disruptiota. Avoin data ja sen käyttö ovat tässä avainasemassa.

Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpide-ohjelman pääpaino on suorien alueellisten päästöjen vähentämisessä. Kuten toimenpi-deohjelman alussa on todettu, helsinkiläis-ten todellinen hiilijalanjälki sisältää myös ne päästöt, jotka aiheutuvat helsinkiläisten ja Helsingissä toimivien yritysten ja muiden or-ganisaatioiden kulutuksesta: tähän kuuluvat esimerkiksi muualla tuotettu ruoka, tavarat,

palvelut ja matkustaminen. Todellinen hiilija-lanjälki on yli kaksinkertainen suoriin pääs-töihin verrattuna. Tämän vuoksi pitää ta-voitella paitsi pientä hiilijalanjälkeä myös mahdollisimman suurta hiilikädenjälkeä. Hii-lijalanjälkeen verrattuna kyse on näkökul-maerosta: hiilikädenjälki tarkastelee asioita positiivisesti – miten paljon kaupungin mah-dollistamilla puhtailla ratkaisuilla ja valinnoil-la pystytään vähentämään päästöjä Helsin-gissä. Helsinkiläisten hiilikädenjälki kasvaa myös, jos muuallakin otetaan käyttöön Hel-singissä kehitettyjä toimintamalleja; ilmasto-viisaan toiminnan epäsuora vaikutus saattaa olla suurempi kuin oma hiilijalanjälki.

Kaupunkilaiset ja yritykset ovat oleellises-sa roolissa päästövähennystoimenpiteissä. Yritykset voivat tarjota kaupunkilaisille rat-kaisuja, joilla vähennetään hiilijalanjälkeä ja samalla parannetaan elämänlaatua. Kau-pungilla on useita keinoja vähentää päästöjä ja samalla edistää seudun elinvoimaisuutta. Esimerkiksi kaupungin hankinnoilla ja oh-jauskeinoilla vaikutetaan markkinoiden syn-tyyn ja asukkaiden kulutuspäätöksiin. Kau-punki pystyy ohjaamaan omilla ratkaisuillaan sitä, minkälaisia kulutusvalintoja kaupunki-laiset tekevät ja minkälaisia palveluita yrityk-set heille tarjoavat. Potentiaali päästöjen vä-henemiseen on merkittävästi suurempi kuin pelkästään kaupungin omien toimintojen ke-hittämisessä.

Keinovalikoimaa Helsingin Smart & Clean -kasvulle

Kaupungilla on käytössään mittava keinovali-koima, jolla voidaan luoda edellytyksiä Smart & Clean -kasvulle. Kaupungin keinovalikoi-maan kuuluvat muun muassa:

• Avoin infrastruktuuri

• Avoin data

• Tehokkaan energiainfrastruktuurin hyö-dyntäminen uusien edelläkävijäratkai-sujen testaamisessa ja skaalaamisessa


• Rahoitus ja venture capital investoinnit (kaupunki, yritykset, vc-yritykset)

• Julkisten hankintojen kehittäminen niin, että ne tukevat uusien ratkaisu-jen syntyä ja skaalausta (hiilijalanjälki ja innovaatiot)

• Digitaaliset innovaatioalustat

• Kansainväliset verkostot

• Kansainväliset tapahtumat mm. alan rahoittajille ja investoijille

• Koulutusohjelmat yritysten vähähiili-syyteen (esim. Ilmastokumppanit - verkosto)

• Ympäristöjohtamisen kehittäminen mm. Ekokompassi-työkalun avulla

Smart & Clean -kasvun hyödyt

Kaupungin puhdas ja älykäs kasvu hyödyttää kaikkia: kaupunkilaisia, kaupunkiorganisaati-ota, elinkeinoelämää ja seudun tutkimuslai-toksia. Yritysten ratkaisut ja kaupunkilaisten käyttäytymisen muutos pienentävät kau-pungin kasvihuonekaasupäästöjä. Näissä on suurempi päästövähennyspotentiaali kuin pelkästään kaupungin omien toimintojen ke-hittämisessä. Alueelle syntyy uutta yritys-toimintaa ja sitä kautta uusia työpaikkoja. Samalla kaupungin houkuttelevuus kansain-välisesti kasvaa. Älykästä ja puhdasta liike-toimintaa tukeva toiminta rakentaa vahvem-man ja kiinnostavamman kaupungin sekä brändin, joka tukee yritysten markkinointia. Tutkimuslaitokset saavat hyviä aiheita ja käy-tännön yhteistyökohteita. Yhteiskehittämi-nen vauhdittaa innovaatioiden kaupallista-mista ja skaalausta maailmalle.

Tavoite ja sisältö

Tavoitteena on systemaattisesti ja pitkäjän-teisesti kasvattaa Smart & Clean -työpaik-koja, investointeja ja liiketoimintaa Helsingin seudulla:

• Uusien älykkäiden ja puhtaiden työpaik-kojen, investointien ja liiketoiminnan

merkittävä kasvu Helsingissä ja pää-kaupunkiseudulla

• Kaupungin kansainvälisen maineen ja vetovoiman kasvattaminen

• Kunnianhimoisten, kaupunkilaisten elämänlaatua parantavien ratkaisujen vauhdittaminen ja käyttöönotto

• Päästötavoitteiden vauhdittaminen

Toimenpiteiden ja keinojen suunnittelu sekä toteutus tehdään vaiheittain kevään ja syk-syn 2018 aikana Helsingin kaupungin, Pää-kaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Yhdessä teke-mällä kaikki osapuolet sitoutuvat tavoittei-siin. Tärkeää on laatia mahdollisimman jous-tava toimenpideohjelma, jonka puitteissa on mahdollista reagoida globaalien markkinoi-den ja teknologioiden kehittymiseen sekä muutoksiin kaupunkilaisten elämässä. Näin vahvistetaan Helsingin edelläkävijyyttä muu-tosjohtajana sekä digitalisaatiota parhaiten hyödyntävänä ilmasto- ja kiertotalousratkai-sujen kaupunkina.

Hiilineutraalit organisaatiot

Kaupunkiorganisaatio ja siihen tiivisti liitty-vät tytäryhteisöt ja kuntayhtymät toimivat esimerkkinä hiilineutraalisuudessa ja tavoit-televat siten hiilineutraalisuutta ennen kau-punkitason tavoitetta 2035. Ensimmäisenä hiilineutraalisuuden saavutti kaupunkiympä-ristön toimialan ympäristöpalvelut (ent. Ym-päristökeskus) vuonna 2015. Sen jälkeen Stara on laatinut oman ohjelmansa, jonka mukaan se on hiilineutraali vuonna 2030 ja Korkeasaari on laatimassa omaansa.


Smart & Clean -kasvun keskeisimmät toimenpiteet

121. Tehdään Älykkään ja puhtaan (S&C) kasvun toimenpideohjelma, jonka ensimmäisessä vaiheessa määritellään:

Lähtötilanne (S&C -työpaikat, yritykset, investoinnit) ja seurantaSynkronointi kansainvälisten edelläkävijäkaupunkien mi�areihin rii�ävän vertailun mahdollistamiseksiHelsingin vahvuudet ja painotukset (yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa)Ohjelman keinovalikoima, toimenpiteet, aikajänne, resurssit ja ohjausVastuu: Kanslia/Elo, S&C säätiö, Palu/Ympa, Rya/Roha Aikajänne: ensimmäinen vaihe kevät 2018Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: vaatii resursseja

123. Kaupunkilaisille luodaan mahdollisuuksia vaiku�aa ja osallistua kehi�ämään uusia puhtaita ja älykkäitä ratkaisuja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Vastuu: FVH, Kanslia/Elo, S&C säätiö, Palu/Ympa, Rya/Roha Aikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä / vaatii resursseja

124. Kaupunkiorganisaatiolle luodaan toimintamal-leja ja kriteereitä, jotka mahdollistavat kaupungin elinkeinopolii�isten tavoi�eiden toteu�amisen yhdessä päästövähennystoimenpiteiden kanssa.

Vastuu: Kanslia/Elo, S&C säätiö, Palu/Ympa, Rya/RohaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä / vaatii resursseja

125. Yrityksille luodaan kotimarkkinareferenssejä, jotka au�avat viennissä. Kotimaisille ja kansainvä-lisille yrityksille luodaan mahdollisuuksia kehi�ää uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja Helsingis-sä. Edistetään Helsingin seudun maine�a maail-man edelläkävijänä, mikä tukee yritysten kansain-välistä kasvua ja seudun vetovoimaa.

Vastuu: Kanslia/Elo, S&C säätiö, Helsinki Marke-ting, Rya/Roha, Ylpi, ATT, Kuva, Kasko, Maka, Palu/Ympa, HekaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä / vaatii resursseja

126. Kaupunki kehi�ää systemaa�isesti Smart & Clean -yhteiskehitysalustojaan ja lisää niiden vaiku�avuu�a ilmasto- ja kiertotalousratkaisujen kehi�ämisessä. Alustojen toiminnassa huomioi-daan kaupunkikehi�ämisen lisäksi yritysten referenssimahdollisuudet ja kehite�ävien ratkai-sujen kansainvälinen liiketoimintapotentiaali, invest in sekä kaupunkibrändi.

Vastuu: Kanslia/Elo, S&C säätiö, Rya/Roha, Pa-lu/Ympa, Kuva, FVH, HBH, Helsinki MarketingAikajänne: 2018Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä/ vaatii resursseja

122. Kaupunki edistää hankinnoillaan sekä käyte�ävissään olevilla ohjaus- ja muilla keinoilla markkinoiden syntymistä sellaisille uusille tuo�eille ja palveluille, joiden avulla kaupunkilaiset, yritykset ja yhteisöt voivat vähentää omia päästöjään.

Vastuu: Kanslia/Elo, Palu/Ympa, Rya/Roha, S&C säätiö, FVHAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä / vaatii resursseja

127. Edellytetään kaupunkikonsernin organisaa-tioilta, tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä pääs-töjen vähentämispolitiikan integrointia omiin toiminnan ohjausjärjestelmiin. Tavoi�eena on vähintään hiilineutraalisuus vuonna 2035.

Vastuu: Kuntayhtymät ja tytäryhteisöt, Kanslia/-konsernihallinnon ohjausAikajänne: Valtuustokausi 2017–2021Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä / vaatii resursseja

••••


Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideoh-jelman rinnalla on kaupungin omistaman energiayhtiö Helen Oy:n kehitysohjelma, joka vastaa energiantuotannon päästövähen-nyksistä. Helen Oy:n kehitysohjelman kaut-ta vähennetään keskitetyn energiantuotan-non päästöjä, kun taas Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma keskittyy ensisi-jaisesti energiankulutukseen ja uusiutuvan energian kiinteistökohtaiseen tuotantoon. Molempia näkökulmia tarvitaan, sillä mitä vähemmän energiaa kulutetaan, sitä vähem-män sitä tarvitsee tuottaa.

Helen Oy:n kehitysohjelmalla on suuri mer-kitys erityisesti kaukolämmön päästö-kertoimen pienenemisen kannalta. Säh-könkulutuksen päästölaskenta tehdään valtakunnallisen sähkön päästökertoimen perusteella, koska sähkön voi hankkia mis-tä tahansa. Näin ollen muutokset Helsingin alueen sähkön tuotannossa vaikuttavat pääs-töihin vain sen verran, kuin niillä on vaikutus-ta koko valtakunnan päästökertoimeen.

Sähkön tuotanto Suomessa on jo 80-pro-senttisesti CO2-päästötöntä ja kaukoläm-mön päästökerroin tulee laskelmien mukaan pienenemään Helen Oy:n ja valtiovallan toi-min jopa 74 prosenttia vuoteen 2035 men-nessä. Helen Oy:n kehitysohjelman 40 pro-sentin päästövähennystavoite vuoteen 2025 mennessä on hyvin linjassa kaupungin vuo-delle 2030 asetetun 60 prosentin päästövä-hennystavoitteen kanssa. Helsingin 80 pro-sentin päästövähennystavoite vuoteen 2035 ja hallituksen energia- ja ilmastostrategia tarkoittavat, että Helen Oy päättää kehitys-

5 Helen Oy:n kehitysohjelma ja lähivuosien toimet

ohjelman jatkosta, kun kaikki Hanasaaren korvaavat investoinnit on saatu toteutettua tai niistä on tehty investointipäätös.

Keskitetty energiantuotanto, joka kuuluu päästökauppasektorille, on jo tehnyt ja tekee jatkossakin suuria päästövähennyksiä. Helen Oy:n kaukolämmön tuotanto on EU:n päästö-kaupan ohjauksen piirissä. EU:n päästökau-passa tuotantolaitosten kasvihuonekaasu-päästöjen kokonaismäärää on rajoitettu yhteisen vuosittain vähenevän päästökaton kautta. Päästöjä vähennetään vähentämällä yrityksille myönnettävien ja huutokaupatta-vien päästöoikeuksien kokonaismäärää vuo-sittain 2,2 prosentilla (aiemmin 1,74 %) vuo-desta 2021 alkaen. Tämä johtaa siihen, että päästöjä vähennetään sovittu määrä koko päästökauppasektorin sisällä siellä, missä se on kustannustehokkainta.

Jos Helen Oy vähentää päästöjä enemmän kuin sillä on laskennallisia päästöoikeuksia, päästöoikeudet käytetään jossain muual-la EU-alueella. Käytännössä siis Helsingin alueelliset ja päästökauppasektoria kalliim-mat päästövähennykset kaukolämmössä ei-vät johda suoraan globaalien päästöjen vä-hentymiseen. Kaupungin tai valtion tulisikin mitätöidä vastaava määrä päästöoikeuksia markkinoilta, jotta myös ilmasto hyötyisi Hel-singin alueellisista toimista. EU on juuri so-pinut vahvistavansa päästökaupan ohjaus-vaikutusta siirtämällä markkinoilla olevat ylimääräiset päästöoikeudet ns. markkinava-kausmekanismiin ja mitätöivänsä ne.


Helen Oy on laatinut kehitysohjelmansa vuo-teen 2024, ja siinä esitetään, kuinka Hana-saaren kivihiilivoimalan tuottama kauko-lämpö korvataan muilla energialähteillä. Korvaava tuotanto päätettiin tehdä ns. ha-jautettuna, ja se sisältyy tähän ohjelmaan Helen Oy:n toimintojen tontti- ja tilavaraus-ten huomioimisena, koska kivihiilen korvaa-minen biomassalla ja muulla päästöttömällä, hajautetummalla energiantuotannolla tarvit-see enemmän tilaa.

Helen Oy valmistelee kehitysohjelman jatko-linjauksia, ja tavoitteena on kivihiilen käytön lopettaminen 2030-luvun aikana. Suomen hallitus on esittänyt kivihiilen energiakäytön lopettamista vuoteen 2029 mennessä, joka tarkoittaisi Salmisaaren yhteistuotantolai-toksen polttoaineen muutosta nopeutetusti ja suuremmilla kustannuksilla.

Kaupunkistrategian mukaan: ”Uusiutuva energia ja energiatehokkuus pyritään yhdis-tämään Helsingissä optimaalisella tavalla paitsi yksittäisissä rakennuksissa myös alu-eellisesti”. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toi-menpideohjelmassa tarkastellaan kulutta-japään toimenpiteitä, joihin myös Helen Oy tarjoaa ratkaisuja. Lisäksi Helen Oy:n vas-tuulla on suuremmat Helsingin energiajär-jestelmätason ratkaisut. Helen Oy on toteut-tanut seuraavia hankkeita, joilla varaudutaan myös kaupunginvaltuuston päättämän Hana-saaren B -kivihiilivoimalan sulkemiseen vuo-den 2024 loppuun mennessä:

• Kaukojäähdytyksen myötä kiinteistöjen hukkalämpöjen hyödyntäminen aloitet-tiin jo vuonna 2000. Toiminta on laajen-tunut ja samalla energiatehokkuus on parantunut viimeisten kymmenen vuo-den aikana voimakkaasti.

• Vuonna 2008 käyttöön otetun Katri Va-lan lämpöpumppulaitoksen avulla hyö-dynnetään hukka- ja kierrätyslämpöjä tehokkaasti ja näin vähennetään ener-giantuotannon päästöjä. Vuonna 2017 tehtiin jälleen uusi tuotantoennätys.

Lämpöä tuotettiin 565 GWh (490 GWh), mikä vastaa Lappeenrannan kaupungin kaukolämmön kulutusta.

• Esplanadin puiston alapuolinen lämpö-pumppulaitos otetaan käyttöön vuonna 2018 ja se tarjoaa uusiutuvaa lämpöä noin 10 000 kerrostalohuoneistolle.

• Salmisaaressa ja Hanasaaressa on kivi-hiilen ja pellettien seospoltolla vuonna 2017 vähennetty kasvihuonekaasupääs-töjä lähes 80 000 t CO2-ekv.

• Salmisaaressa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu Suomen suurin pelletti-lämpölaitos pystyy tuottamaan lämpöä Savonlinnan kokoiselle kaupungille, eli laitos voi tuottaa 25 000 kerrostalokak-sion lämmöntarvetta vastaavan ener-giamäärän.

Helen Oy kehittää aktiivisesti uusia palvelu-ja ja ratkaisuja sekä lämmölle että sähkölle mahdollistamaan asiakkaiden päästöjen vä-hentämisen:

• Pohjoismaiden suurinta sähkövarastoa kehitetään yhdistettynä kahteen suu-reen aurinkovoimalaan ja sähköautojen kaksisuuntaiseen älylataukseen.

• Kysyntäjoustoa hyödynnetään sähkös-sä ja lämmössä.

• Lämmön kysyntäjoustohanke käynnistyi 2017 kaupungin vuokrataloyhtiön Hel-singin kaupungin asunnot Oy:n ja sen 50 000 asukkaan kanssa.

• Kaupunkiympäristön toimialan ympä-ristöpalvelujen kanssa Viikin ympäristö-talossa Helen Oy on ollut kehittämässä kiinteistökohtaista sähkövarastoa osa-na sähköverkkoa. Ympäristötalossa on kehitetty myös sähkön ja lämmön ky-synnän joustoa, vihreää kaukolämpöä, sähköauton latauspalvelua sekä kaksi-suuntaista kaukolämpöä.

• Sakarinmäen koululla on kokeiltu hybri-diratkaisua lämmön tuotantoon ja se sisältää aurinkokeräinten, maaläm-


Helen Oy:n kehitysohjelma

vastaa energian-tuotannon päästö-

vähennyksistä

pöjärjestelmän, öljykattilan ja lämpöva-rastojen kokonaisuuden.

• Helen Oy loi ensimmäisenä Suomes-sa aurinkovoimala palveluna -konsep-tit, joissa kuluttaja voi hankkia osuuden suuresta aurinkovoimalasta.

• Kuluttajille on tarjolla sähköinen kulu-tusraportointi Sävel Plus -palvelu.

• Helen Oy toteuttaa sähköisen liikenteen latauspalveluja kaupungin alueella.

Tavoitteena vuoteen 2025 mennessä:

• Uusiutuvien osuus nousee 25 prosent-tiin (2017 oli 12 prosenttia)

• CO2 -päästövähenemä on 40 prosenttia

• Suunniteltuja toimenpiteitä (huom. ei vielä investointipäätöstä):

• Mustikkamaan lämpöakku (suunnitteilla)

• Kruunuvuorenrannan lämmön kausi-varasto ja lämpöpumppulaitos (suun-nitteilla) voi tarjota lämpöenergian kolmasosalle Kruunuvuorenrannan asukkaille

• Lisää lämpöpumppuja (Esplanadin jäl-keen Katri Valaan)

• Lisää biolämpökeskuksia (Patola, Tatta-risuo tai Vuosaari riippuen selvityksistä)

• Lisää uusia asiakaspään ratkaisuja Vuoden 2025 jälkeisten toimenpiteiden to-teutettavuus riippuu markkinoiden ja tekno-logian kehityksestä. Myös biomassan tulevat kestävyyskriteerit ja sen hyväksyttävyys vai-kuttavat tulevaisuuden energiantuotantorat-kaisuihin.


Hiilineutraalisuus määritellään siten, että päästöjä vähennetään 80 prosenttia (vuo-sina 1990–2035) ja loput 20 prosenttia voi-daan kompensoida. Lopullinen tavoite on se, että mitään päästöjä ei jää kompensoita-viksi. Vaikka kaupunkialueen puuston, kas-villisuuden ja maaperän hiilivarastoa ja sen muuttumista ei huomioida Helsingin pääs-tölaskennassa, kaupunkiluonnolla on osuu-tensa hiilidioksidipäästöjen sitomisessa ilmakehästä. Hiilivaraston ja -nielujen kas-vattaminen voi mahdollisesti tarjota myös vaihtoehdon kaupungin päästöjen kompen-sointiin. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan keinoja ylläpitää, säilyttää ja lisätä Helsingin hiilivaraston kokoa sekä käsitellään hiilineut-raaliustavoitteen mukaista päästöjen kom-pensaatiota.

6.1 Hiilinielut

Vuonna 2014 tehdyn arvion mukaan Helsin-gin kaupunkialueen puustoon, kasvillisuu-teen ja maaperään on sitoutuneena noin 1 250 kilotonnia hiiltä, mikä hiilidioksidik-si muutettuna vastaa kaupunkialueella rei-lun 1,5 vuoden aikana syntyviä kasvihuo-nekaasupäästöjä (noin 4 600 kt CO2-ekv.). Selvityksen hetkellä hiilivaraston koko kasvoi 35 kilotonnilla hiiltä vuodessa, mikä tarkoit-taa, että kaupungin kasvillisuus ja maape-rä toimivat parhaillaan tehokkaana hiilinie-luna. Hiilidioksidiksi muutettuna vuotuinen kasvu kattaa keskimäärin noin 26 000 asuk-kaan päästöt (130 kt CO2-ekv./a) (Rasinmä-ki & Känkänen 2014). Laskentamenetelmä sisältää epävarmuuksia, mutta tulos tukee ajatusta siitä, että myös kaupunkialueen puustolla ja maaperällä on tärkeä merkitys kaupungin tuottamien hiilidioksidipäästöjen sitomisessa.

Maankäytön suunnittelulla ja viheraluei-den hoidolla voidaan merkittävästi vaikut-taa kaupunkiluonnon hiilivaraston säilymi-seen ja kasvamiseen. Nopeasti kasvavassa

kaupungissa hiilivarastojen ja -nielujen kas-vattaminen on kuitenkin haastavaa, ja myös Helsingissä hiilivaraston on arvioitu tulevai-suudessa pienenevän yleiskaavan mukaisen uuden rakentamisen seurauksena (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2014). Yleiskaa-van todellista vaikutusta hiilivarastoihin on kuitenkin vaikea arvioida, sillä rakentamisen ja viheralueiden raja määritellään vasta tar-kemmassa asemakaavatyössä. Asemakaa-voituksessa ja rakentamisessa on oleellista pyrkiä ratkaisuihin, joilla säilytetään alueen merkittävimmät hiilinielut. Kaupunginval-tuustossa on vuonna 2016 päätetty Helsingin luonnonsuojeluohjelman (2015–2024) ja sii-nä esitetyn metsäverkoston toteuttamises-ta osana yleiskaavaa. Sen mukaisesti muun muassa avoimia kohtia tulisi metsittää kau-pungin viherverkoston vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi.

Puustoisten alueiden ja kaupunkimetsien hoidollisilla menetelmillä voidaan edesauttaa hiilen parempaa sitoutumista biomassaan. Keskeisimpiä toimenpiteitä hiilinielujen huo-mioimiseksi kaupungin maankäytön suun-nittelussa ja rakentamisessa on tunnistettu muun muassa Helsingin koordinoimassa Il-mastonkestävä kaupunki -hankkeessa. Tätä toimenpidevalikoimaa voidaan hyödyntää, kun hiilinielunäkökulmaa edelleen kehitetään ja integroidaan osaksi kaupungin suunnitte-lukäytäntöjä (ks. Ilmastonkestävän kaupun-gin suunnitteluopas 2014).

Yleisten alueiden ohella tonteilla olevan vi-hermassan merkitystä ei tule unohtaa: Hel-singille kehitetyllä, asemakaavoituksessa jo käytössä olevalla viherkerroinmenetelmäl-lä pyritään varmistamaan riittävän viher-rakenteen ja hulevesien hallinnan toteutu-minen tonteilla. Tonteilla olevien, erityisesti ilmastoystävällistä lähiruokaa tuottavien pui-den, pensaiden ja hyötykasvien määrää tuli-si myös pyrkiä lisäämään viestinnän ja vuo-rovaikutuksen avulla.

6 Hiilinielut ja päästöjen kompensointi


Hiilinielujen keskeisimmät toimenpiteet

6.2 Kompensointi

Asetetun tavoitteen mukaan vuoteen 2035 mennessä Helsingin kaupunki on onnistunut vähentämään kaupungin alueella syntyviä käyttöperusteisia kasvi-huonekaasupäästöjä vähintään 80 pro-senttia vuoden 1990 tasosta. Tullakseen hiilineutraaliksi kaupungin on kompen-soitava mahdollisesti jäljelle jäävät pääs-töt siten, että nettopäästöt vuoden 2035 tarkastelujaksolla (ja siitä eteenpäin) ovat nolla. Lähtökohtaisesti päästökompen-saation tulisi kuitenkin olla vain väliaikai-nen ratkaisu, jolla voidaan saavuttaa las-kennallinen päästöttömyys nopeammin ilman, että toiminta on vielä täysin pääs-tötöntä. Kompensoinnin ohella päästövä-hennystoimenpiteitä tulee siis jatkaa ak-tiivisesti myös vuoden 2035 jälkeen. Seuraavissa luvuissa avataan lyhyes-ti päästökompensaation keskeisimpiä

128. Kaupunkimetsien ja -luonnon sekä yleisten viheralueiden suunni�elussa huomioidaan toimenpiteiden vaikutukset hiilivarastoihin. Kaavoituksen ja viheraluesuunni�elun yhteyteen laaditaan käytäntöjä kompensoida rakentamisen myötä menete�yjä hiilivarastoja.

Vastuu: Maka/KAMU, Aska, Myle, Palu/YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute ava

130. Kaupungin omistamat metsäiset ja puustoi-set alueet (ml. kaupungin omistamat alueet myös kaupungin rajojen ulkopuolella) pidetään kasvullisina, pei�eisinä ja puustollisesti monila-jisina kestävän metsänhoidon toimin.

Vastuu: Maka/KAMUAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute ava

131. Tonteilla olevien ilmastoystävällistä lähiruo-kaa tarjoavien hedelmä- ja koristepuiden, hyötykasvien ja pensaiden määrää lisätään tiedotuksen ja viestinnän avulla.

Vastuu: Hsy/Ilmastoinfo, Palu/YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute ava

132. Uusien ton�ien kaavoituksessa ja toteutuk-sessa hyödynnetään Helsingin viherkerroinmene-telmää rii�ävän ton�ikohtaisen viherrakenteen varmistamiseksi.

Vastuu: Maka/Aska, Palu/RavaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jakuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute ava

129. Helsingin yleiskaavan metsäverkostoa (sis. suojelualueet ja viherverkoston metsät) toteute-taan metsi�ämällä avoimia kohtia ja lisäämällä myös kaupunkirakenteeseen aurinkoenergiapo-tentiaalia varjostamatonta puustoa.

Vastuu: Maka/KAMU, Aska, MyleAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Alhaiset kustannukset/virkatyönä toteute ava

133. Arvio Helsingin hiilivarastoista ja -nieluista uusitaan valtuustokausi�ain ja koko kaupunki-konsernin hiilinielupotentiaali selvitetään. Pääkaupunkiseudun yhteisten hiilivarastojen ja -nielujen laskentaperiaa�eita ja raportointia kehitetään.

Vastuu: HSY, Maka/KAMU, Palu/YmpaAikajänne: Valtuustokausi ainVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja


periaatteita ja potentiaalisia menetelmiä. Sii-nä myös arvioidaan jäljelle jäävien kasvihuo-nekaasupäästöjen suuruutta vuonna 2035 kuten myös kompensoinnin kustannuksia. Kaupungin tulisi seuraavien vuosien aikana selvittää tarkemmin päästökompensaation mahdollisuuksia (ml. mahdollisuudet hyö-dyntää hiilinieluja).

Kompensaatiotoimenpiteiden ajankohtais-tuessa myös vastuunjaot kaupunkiorgani-saation ja muiden toimijoiden välillä tulee selkeyttää. Esimerkiksi kaupungin energia-yhtiö Helen Oy kuuluu EU:n päästökaupan piiriin, joten jo tällä hetkellä se ”kompensoi” päästöjä ostamalla ilmaisjaon ylittäviä pääs-töoikeuksia päästökauppamarkkinoilta.

Kompensoinnin keskeisimmät toimenpiteet

Kompensaation periaatteita ja menetelmiä

Viime vuosiin saakka päästökompensaati-ota ovat Suomessa ja maailmalla hyödyn-täneet lähinnä yritykset ja suuret teolliset tuotantolaitokset. Kaupunkialueen pääs-töjen kompensoinnille ei sen sijaan ole vie-lä olemassa yhteneväisiä, selkeitä sääntöjä tai toimintatapoja. Päästöjen kompensoin-tiin liittyy kuitenkin periaatteita, joiden tulisi ohjata myös kaupunkitasolla toteutettavaa kompensointia. Näistä keskeisimmät ovat li-säisyyden vaatimus sekä päästövähennyk-sen pysyvyyden varmistaminen.

Lisäisyyden vaatimuksella tarkoitetaan, että kompensointikohteen tulee olla todennetta-vasti sellainen, missä päästövähennystä ei olisi syntynyt ilman kompensoivan tahon (ra-hallista) myötävaikutusta. Tällä varmistetaan, että kompensaatiolla todella tuotetaan uu-sia päästövähennyksiä eikä vain tueta toimin-taa, jonka myötä päästövähennys olisi joka ta-pauksessa syntynyt. Lisäisyyden vaatimuksen täyttäviä päästövähennyskohteita on toden-näköisesti yhä vaikeampaa löytää tulevaisuu-dessa kun entistä useammat maat, kaupungit ja organisaatiot alkavat itse aktiivisesti vähen-tää toiminnastaan syntyviä päästöjä. (Seppä-lä ym. 2014)

Toisena keskeisenä kompensaation periaat-teena on pysyvyys tarkoittaen, että toteutet-tava päästövähennys ei ole peruutettavissa. Osittain tästä syystä esimerkiksi metsittä-mällä toteutettavaa päästöjen kompensoin-tia on joissain yhteyksissä kritisoitu, koska sen pysyvyydestä ei ole takeita: mikäli met-sä palaa tai se päätetään myöhemmissä vai-heissa kaataa, sen päästövähennysvaikutus lakkaa ja pahimmassa tapauksessa vähenne-tyt hiilidioksidipäästöt palautuvat takaisin il-makehään (Alhola & Seppälä 2014). Joidenkin kaupunkien suunnittelemat tai toteuttamat käytännöt kuitenkin viittaavat siihen, että hii-linielut koetaan yhtenä kompensaatiokeinona. Esimerkiksi Tukholman kaupunki on kevääl-lä 2018 viimeistelemässä selvitystä päästöjen kompensoinnin mahdollisuuksista kaupunki-alueen hiilinieluja kasvattamalla (Stockholm City Executive Office, 2016, s. 41). Kööpen-hamina taas on suunnitellut kompensoivan-sa osan päästöistä vuoteen 2025 mennessä metsittämällä joutomaita (Copenhagen 2013).

Rahallisen hyvityksen kautta toteutettaval-le päästökompensaatiolle on luotu kansain-välisiä standardeja, joiden avulla voidaan varmistaa toimenpiteiden luotettavuus ja li-säisyys. Yhtenä luotettavimmista päästövä-hennyksiä arvioivista ja todentavista tahoista pidetään WWF:n ja YK:n tukemaa Gold Stan-dardia, joka suuntaa päästökompensaatiot EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolel-

134. Arvioidaan Helsingille potentiaaliset päästökompensaatiotavat, kompensointitarve ja kustannukset.

Vastuu: Palu/YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Vaatii resursseja


le kehittyvien maiden kasvihuonekaasupääs-töjä vähentäviin projekteihin. Gold Standard -sertifikaatteja myönnettiin aiemmin vain puhdasta energiaa ja energiatehokkuutta li-sääviin hankkeisiin (Alhola & Seppälä 2014). Nykyään projektivalikoimaan kuuluvat myös esimerkiksi metsittämiseen liittyvät päästö-vähennyshankkeet, mikä tukee ajatusta hiili-nielujen roolista päästöjen kompensoinnissa.

Ulkopuolisten tahojen verifioimien päästö-vähennysten lisäksi päästöjä voidaan pyrkiä kompensoimaan kaupungin omalla aktiivi-sella toiminnalla. Tällöin toimenpiteiden li-säisyyden ja pysyvyyden varmistamiseen tu-lee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Muun muassa Kööpenhaminassa tärkeim-pänä kompensaatiotoimenpiteenä on ollut investoida 100 uuden tuulivoimalan raken-tamiseen. Niillä tuotetaan sähköä yli oman tarpeen ja myydään sitä kaupungin ulko-puolelle (Pangerl 2014, p. 121). Näin päästö-jen kompensaatiosta ei ole tullut kaupungil-le vain kuluerä, vaan investointien jälkeen se tuottaa myös tuloja. Tulee kuitenkin huomi-oida, että jotta todellisia päästövähennyksiä syntyisi, tuulivoimalla tuotetun energian tu-lisi nimenomaan korvata päästöintensiivis-tä energiantuotantoa eikä vain tuoda uutta energianlähdettä markkinoille. Tämän varmis-taminen ja todentaminen voi olla haastavaa.

Pääkaupunkiseudun päästöjen kompensoin-tia voidaan tarkastella myös toiminnallisen kaupunkiseudun kokonaisuuden näkökul-masta, kun pääkaupunkiseudun yhteinen il-mastostrategia on päivitettävänä kaupun-kien tiukentuneiden ilmastotavoitteiden ja kaupunkiseudun yhteisesti tehokkaimmin to-teuttavien hillintätoimien näkökulmasta. Sa-massa yhteydessä on perusteltua tarkastel-la kaupunkiseudun alueiden ja materiaalien hiilinielut kokonaisuutena. Tämä vahvistaisi myös hiilinielujen järkevää kehittämistä, niis-tä viestimistä ja yhtenevien laskentakritee-rien kehittämistä.

Kompensoitavat päästöt

Toteuttamalla päästövähennystoimet Hel-singin kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät vuoden 1990 tasosta (3 600 kt CO2-ekv./a) tasolle 720 kt CO2-ekv./a vuoteen 2035 men-nessä (80 % päästövähennys). Kompensoi-tavaksi jäävät päästöt, 720 kt CO2-ekv./a, ovat vuonna 2035 peräisin pääosin maa-kaasusta sekä laivaliikenteen ja raskaan lii-kenteen polttoaineista.

Arvio kustannuksista

Mikäli Helsinki aikoo saavuttaa laskennal-lisen päästöttömyyden vuonna 2035, jäljel-le jäävien päästöjen kompensointiin on va-rauduttava. Tarkkaa arviota kustannuksista on kuitenkin vaikea muodostaa pidemmän ajanjakson päähän: kustannuksiin vaikut-tavat luonnollisesti kompensoitavien pääs-töjen suuruus sekä valittavat menetelmät (esim. hiilinielujen kasvattaminen, uusiutu-vaan energiaan investointi, päästövähennys-ten ostaminen ulkopuoliselta taholta). Aiem-min mainitun Gold Standardin esittelemän arvion mukaisesti hiilidioksiditonnin keski-määräinen hinta vuonna 2035 olisi nykyar-volla noin 15 euroa (5 % diskonttaus) (Gold Standard 2018b; EPA 2015). Helsingin jäljel-le jäävän päästömäärän 720 kt CO2-ekv./a kompensointi kokonaisuudessaan päästöoi-keuksia hankkimalla maksaisi tämän perus-teella siis noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.


135. Sopeutumislinjaukset valmistellaan loppuun ja tuodaan päätöksentekoon samanaikaisesti Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman kanssa.

Vastuu: Kanslia, Palu/YmpaAikajänne: Tällä valtuustokaudella (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyö

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keskeisimmät toimenpiteet

7 Ilmaston- muutokseen sopeutuminen on välttämätöntä


Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset koh-dataan paikallisesti, ovat kaupungit kes-keisessä asemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ilmastonmuutoksen vai-kutukset tulevat hillintätoimenpiteistä huoli-matta olemaan Helsingissä niin merkittäviä, että niihin sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnis-tettu kaupunkitasolla ja Helsingin kaupunki on ottanut aktiivisen roolin ilmastonmuutok-seen sopeutumisessa. Koska sopeutumis-toimia on käsitelty jo muissa Helsingin kau-pungin ohjelmissa ja suunnitelmissa, kuten Helsingin kaupungin hulevesiohjelmassa (2018), tulvastrategiassa, viherkattolinjauk-sissa (2016) sekä ilmastonmuutokseen so-peutumislinjauksissa (2017), ei niitä käsitellä tässä ohjelmassa. Sopeutumislinjaukset tuo-daan päätöksentekoon samanaikaisesti Hiili-neutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman kanssa (Helsingin ilmastotyöryhmä 2017c).

Hillintä ja sopeutuminen voivat joko tukea toisiaan tai vaikuttaa haitallisesti toisiinsa. Tiivis kaupunkirakenne vähentää kasvihuo-nekaasupäästöjä, mutta voi lisätä hulevesi-tulvariskiä ja voimistaa lämpösaarekeilmiö-tä. Toisaalta sopeutumistoimenpiteet voivat aiheuttaa haittasopeutumista (maladapta-tion), jos niiden toteuttaminen tuottaa mer-kittävästi lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkki tästä voi olla rakennusten lisään-tyvästä viilennystarpeesta aiheutuva säh-könkulutus. Parhaimmillaan hillintä ja so-peutuminen voivat kuitenkin tukea toisiaan. Esimerkiksi kaupunkien viherrakenteiden li-sääminen pidättää hulevesiä ja viilentää läm-pösaarekkeita toimien samalla hiilinieluina. Osa sopeutumisen toimenpiteistä edellyttää pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia ja to-teuttaminen on kustannustehokkainta yh-teistyössä. Myös tieto siitä, mihin tuoreim-pien kansainvälisten arvioiden pohjalta pitää sopeutua, muuttuu päivittyvien tieteellisten tutkimusten pohjalta. Tämän vuoksi pääkau-punkiseudun kaupunkien yhteinen ilmaston-muutoksen sopeutumisen strategia tullaan päivittämään taustatietoineen lähivuosina (HSY 2019–2021).


Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideoh-jelma tarvitsee helsinkiläisten ja kaupungin yhteistyötä, jotta ohjelmassa määritellyt toi-menpiteet toteutuvat. Toimenpideohjelman viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on tukea toimenpideohjelman toteutumis-ta käynnistämällä ja tukemalla käytännön il-mastotekoja. Viestintä ja vuorovaikutus ovat keinoja sidosryhmien tavoittamiseksi, jot-ta sidosryhmät voivat osallistua toimen-pideohjelman toteuttamiseen. Viestintä ja vuorovaikutus ovat toimenpideohjelman on-nistumisen kannalta välttämätöntä ja jos ne epäonnistuvat, toimenpideohjelmaa ei saada toteutettua.

Toimenpideohjelman viestinnässä ja vuoro-vaikutuksessa toteutetaan kaupunkistrate-gian tavoitteita: ”Helsinki ymmärtää roolinsa yhä enemmän edellytysten luojana ja mah-dollistajana. Helsinki luo aktiivisesti kumppa-nuuksia kansalaisjärjestöjen ja kaikkien kau-pungin kehittämisestä ja elävöittämisestä kiinnostuneiden kanssa. […] Helsinki kehit-tää digitaalisia ratkaisuja, jotka tekevät hel-poksi seurata ja osallistua itseä kiinnostaviin ja koskeviin asioihin riippumatta siitä ovatko ne kaupungin vai muiden tekemiä. Helsingin toimintamalli perustuu mahdollisimman suu-reen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Hel-sinki on maailman johtava kaupunki julkisen tiedon avaamisessa ja sen hyödyntämisessä.”

Toimenpideohjelman osallisina voidaan näh-dä kaikki aiheesta kiinnostuneet tahot. Toi-menpideohjelman vaikutusten odotetaan kohdistuvan erityisesti helsinkiläisiin ja toi-menpiteitä tarvitaan helsinkiläisiltä, joten eri-tyisen tärkeää on heidän osallistumisensa.

Toimenpideohjelman viestinnässä ja vuoro-vaikutuksessa noudatetaan seuraavia peri-aatteita:

• Jokainen on viestijä: kaupungin kaik-keen viestintään kytketään toimenpide-ohjelma aina, kun se sopii asiayhteyteen

• Konkretia: viestitään konkreettisista ilmastoteoista, ei niinkään itse ohjelmasta

8 Viestintä ja vuorovaikutus

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma tarvitsee helsinkiläisten ja kaupungin yhteistyötä.


• Tässä ja nyt: keskitytään viestimään toimenpiteistä, joita helsinkiläiset voivat tehdä jo nyt

• Kiinnostavat tarinat: nostetaan esiin helsinkiläisten ilmastotekoja ja anne-taan tunnustusta esimerkillisille toimi-joille

• Avoin osallistuminen: kuka tahansa pystyy halutessaan seuraamaan toi-menpideohjelman etenemistä ja osallis-tumaan toimenpideohjelman päivityk-seen

• Viestintä tavoittaa: toimenpideohjel-masta viestitään monissa kanavissa, jotta tavoitetaan mahdollisimman katta-vasti helsinkiläisiä

• Kaupunki kuuntelee: kaupunkilaisten palautteesta opitaan ja toimenpiteitä kehitetään palautteen mukaan.

9 Ilmastotyön koordinointi, seuranta ja arviointiIlmastoasiat pitää saada integroitua osaksi kaupungin ja kaupunkilaisten normaalia toi-mintaa ja toteutettua järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää sitä, että il-mastotyötä koordinoidaan tehokkaasti ja sitä seurataan ja ohjataan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

9.1 Ilmastotyön koordinointi

Helsingissä toimi vuosina 2016–2017 poik-kihallinnollinen Ilmastotyöryhmä, jonka teh-tävinä olivat ilmastotyön koordinointi, seu-ranta ja toimien toteutuksen edistäminen. Ilmastotyöryhmä tuotti Selvityksen Helsin-gin ilmastotavoitteista, Helsingin sopeutu-misen linjaukset ja esityksen Ilmastotyön koordinoinnista sekä käynnisti Helsingin il-mastoriskien arviointityön Ilmatieteen laitok-sen kanssa. Työryhmä toimi myös Huleve-siohjelman ohjausryhmänä. Työryhmän työ keskeytyi puheenjohtajana toimineen apu-laiskaupunginjohtajan Pekka Saurin jäätyä pois 1.6.2017 ja organisaation muuttuessa samana kesänä.

Ilmastotyöryhmä esitti ilmastojohtamisen visiona: ”Ilmastoasiat ovat kiinteä osa toimialojen toiminnan suunnittelua. Ilmastoasioille on varattu riittävät resurssit toiminnan vuosi-suunnitelmiin, jotka perustuvat kaupungin strategiaan, ympäristöpolitiikkaan, ilmas-totavoitteisiin ja ilmastolinjauksiin. Ilmasto-tavoitteet ovat osa toimialojen ympäristö-johtamista ja ne ohjaavat myös kaupungin investointeja ja hankintoja. Ilmastonsuoje-lun yhteistyö kaupungin eri toimijoiden vä-lillä on luontevaa ja kaikilla on selkeät roo-lit ilmastotyön edistämiseksi. Poliittinen

136. Toimenpideohjelmalle laaditaan viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma. Viestintästrategiaa toteutetaan ja sitä seurataan ja päivitetään säännöllisesti.

Vastuu: Kymp Hatu, Ympa, KansliaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyönä/vaatii resursseja

137. Toimenpideohjelman toteutuksessa kehite-tään osallistamista ja vuorovaikutusta Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin mukaan, pyrkien toiminnassa mahdollisimman suureen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Vastuu: Palu/Hatu/Ympa, kanslia, yhteistyössä THLAikajänne: Osallisuuden toimintamallin luonti tällä valtuustokaudella (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyö/alhaiset kustannukset136. Toimenpideohjelmalle laaditaan viestintä- ja

vuorovaikutussuunnitelma. Viestintästrategiaa toteutetaan ja sitä seurataan ja päivitetään säännöllisesti.

Vastuu: Kymp Hatu, Ympa, KansliaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021)Vaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyönä/vaatii resursseja

137. Toimenpideohjelman toteutuksessa kehite-tään osallistamista ja vuorovaikutusta Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin mukaan, pyrkien toiminnassa mahdollisimman suureen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Vastuu: Palu/Hatu/Ympa, kanslia, yhteistyössä THLAikajänne: Osallisuuden toimintamallin luonti tällä valtuustokaudella (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyö/alhaiset kustannukset

Viestinnän ja vuorovaikutuksen keskeisimmät toimenpiteet


Ilmastotyön koordinoinnin keskeisimmät toimenpiteet

138. Perustetaan ilmasto- ja ympäristöjohtamis-ryhmä. Sen tehtävänä on raportoida kaupungin johtoryhmälle Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toteutuksesta, koordinoi-da ympäristöjohtamista ja ilmastotyötä sekä seurata ja edistää toimien toteutusta.

Vastuu: Kanslia, Palu/YmpaAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

139. Kaupungin omassa toiminnan ja talouden suunni�elussa asetetaan toimialakohtaisia tavoi�eita päästövähennysten näkökulmasta.

Vastuu: KansliaAikajänne: JatkuvaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: Virkatyönä

taso, virkamiesjohto ja asiantuntijat toimi-vat yhteistyössä ilmastotavoitteiden edistä-miseksi. Asukkaat ja yritykset osallistuvat il-mastoasioiden kehittämiseen Helsingissä. Ilmastoasioita kehitetään jatkuvasti parhai-den toimintamallien mukaisesti ja erilaisia yhteistyön muotoja haetaan ja hyödynne-tään. Ilmastotavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan vähintään vuosittain kaupun-gin ympäristöraportissa. Ilmastonsuojelua kaupungissa koordinoi ilmastotyöryhmä, sen asioita valmistelee valmistelutiimi ja tu-kena on ilmastoverkosto.”

Liitteessä 3 on esitetty, kuinka ilmastotyö ja-kautuu kaupungin toiminnoissa ilmastotyö-ryhmän raportin mukaan.

Kaupunkiorganisaation ympäristöjohtamis-ta eli ympäristöasioiden hallintaa ja ympä-ristöpolitiikan ympäristöjohtamiseen liitty-vien tavoitteiden toteuttamista koordinoi kaupunkiympäristön toimialan ilmasto ja ympäristöjohtamisen tiimi. Tehtäväkokonai-suuteen kuuluu lisäksi kaupungin ympäris-töraportointi, ympäristötilinpito sekä ympä-ristöpolitiikan ja päästövähennysohjelman seuranta. Ympäristöjohtamista koordinoi-daan koko kaupunkikonsernin tasolla eli toi-mialojen ja keskushallinnon lisäksi myös tytäryhteisöt ja säätiöt ovat sen piirissä. Ym-päristöjohtaminen linkittyy vahvasti ilmasto-johtamiseen ja hiilineutraaliustavoitteen to-teuttamiseen, sillä uudet ilmastotavoitteet ovat haasteellisin ja merkittävin osa kaupun-gin ympäristötavoitteita.

Kaupungille tarvitaan ympäristö- ja ilmas-tojohtamisen ryhmä vastaamaan ilmas-tonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimien ja ympäristöjohtamisen toteutumi-sesta. Sen tehtävänä on myös raportoida kaupungin johtoryhmälle päästövähennys-työn toteutumisesta. Ilmastotyössä tehtävät olisivat vastaavat kuin olivat ilmastotyöryh-mällä. Sihteerien tehtäviä hoitaisi ilmasto ja ympäristöasioiden hallinnan tiimi.

9.2 Seuranta ja raportointi

Toimenpideohjelman onnistuminen vaatii, että sitä seurataan aktiivisesti ja jatkuvas-ti ja että mahdollisiin ongelmiin reagoidaan nopeasti. On selvää, että tällä hetkellä suun-nitelmassa olevista kymmenistä toimenpi-teistä joitakin ei saada toteutettua ja osa pal-jastuu luultua tehottomammiksi. Toisaalta jotkin toimenpiteet voivat edetä ennakoitua nopeammin tai kehitetään uusia tehokkaam-pia toimintatapoja. Näin ollen on tärkeää ke-rätä seurantatietoa ohjelman etenemisestä ja olla valmiita muuttamaan suunnitelmia uu-den tiedon mukaisesti. Avoin päätöksentekokäytäntö Toimenpideohjelman säännöllisen seuran-nan ja laajojen arviointien onnistumiseksi on syytä hyödyntää avointa päätöksenteko-käytäntöä sekä sen työkaluja ja periaatteita (esim. tiedon ja osallistumisen avoimuus, kri-tiikin mahdollistaminen ja päivittyvien tieto-


Keskeisimmät toimenpiteet

140. Avoimen päätöksentekokäytännön sekä sen työkalujen ja periaa�eiden käy�ööno�o seurannassa. Toimenpideohjelman seurantaan luodaan toimintamalli, jonka avulla varmistetaan, e�ä paras mahdollinen ajantasainen tieto on aina käyte�ävissä. Toimintamallia sovelletaan toimen-pideohjelman toteutuksessa ja päivityksessä.

Vastuu: Palu/Ympa, yhteistyössä THLAikajänne: Aloitetaan vuoden 2018 aikana, toimintamalli luodaan tällä valtuustokaudella (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyö / alhaiset kustan-nukset

Raportoinnin, vaikutusarvioinnin ja tiedon keräämisen kehittäminen Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideoh-jelman keskeisin seurantakanava on nykyi-nen ympäristöraportointi. Ympäristörapor-toinnin yhteydessä kaupunginvaltuustolle annetaan vuosittain kokonaiskuva toimenpi-deohjelman etenemisestä: miten Helsingin päästöt kehittyvät ja kuinka hyvin toimenpi-teet ovat toteutuneet. Ympäristöraportoin-tia varten kerätään tiedot kaupungin toimi-aloilta, tytäryhteisöiltä sekä kuntayhtymiltä, ja niiden pohjalta muodostetaan käsitys kau-pungin ilmastotoimien kokonaisuudesta. HSY tuottaa vuosittaisen päästövähennys-tiedon. Vuosittaisen ympäristöraportoinnin lisäksi toimenpideohjelman toimenpiteitä on seu-rattava jatkuvasti ja aktiivisesti toimenpide-työkalun (ks. Luku 1) avulla. Toimenpiteiden vastuutahot huolehtivat siitä, että toimen-pidetyökalu sisältää ajantasaiset tiedot toi-menpiteiden etenemisestä. Helsingin ilmas-totyössä on tunnistettu, että perinteiset raportit ja selvitykset vanhenevat nopeasti, sillä niitä ei pysty päivittämään. Kokemusten perusteella jatkuvaa seurantaa voidaan har-kita laajennettavaksi muuhunkin kaupunki-konsernityöhön ja strategioiden toteuttami-seen. Toimenpideohjelman seurannan lähtökohta-na on kaiken tarpeellisen tiedon tuottaminen osana toimintaa (mielellään automaattises-ti tai vähällä vaivalla), jalostaminen avoimek-si dataksi ja jakaminen toimenpidetyökalun kautta vapaaseen käyttöön. Seurantatiedos-sa pyritään yleiskäyttöisyyteen eli kerätään vain sellaista tietoa, jolla on vähintään yksi, mutta mielellään useita tunnistettuja käyttö-tarkoituksia.

Kaupunkistrategian mukaan:“Helsinki kehittää digitaalisia ratkaisuja, jot-ka tekevät helpoksi seurata ja osallistua it-seä kiinnostaviin ja koskeviin asioihin riippu-matta siitä ovatko ne kaupungin vai muiden tekemiä.”

sivujen käyttö tiedon löydettävyyden paran-tamiseksi) (Tuomisto ym. 2014, Tuomisto ym. 2016). Avoimeen päätöksentekokäytäntöön kuu-luu tiedon ja osallistumisen avoimuus, eli lähtökohtaisesti kaikki tieto on asiasta kiin-nostuneiden saatavilla ja mahdollisimman laaja joukko saa osallistua esimerkiksi vai-kutusarviointiin. Tässä lähestymistavas-sa kannustetaan jatkuvaan keskusteluun ja palautteeseen kaupunkiorganisaation, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kesken. Näin toteutetaan myös kaupunkistrategian tavoitteita: “Helsingin toimintamalli perustuu mahdollisimman suureen avoimuuteen ja lä-pinäkyvyyteen. Helsinki on maailman joh-tava kaupunki julkisen tiedon avaamisessa ja sen hyödyntämisessä. Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kan-sainvälisenä edelläkävijänä.” Avoin päätöksentekokäytäntö edistää yhteis-työtä muiden kaupunkien ilmastotyön kans-sa ja helpottaa tutkimuslaitosten osaamisen hyödyntämistä. Helsingin kaupunkiorgani-saation tuleekin ilmastotyössä pyrkiä dynaa-miseen työskentelyyn ja yhteistyön avulla oppimiseen sekä nopeaan virheiden tunnis-tamiseen ja korjaamiseen. Jotta tavoitteisiin päästään, helsinkiläisten sitoutuminen toi-menpiteisiin on erittäin tärkeää.


Jokaista toimenpideohjelmassa mainittua toimenpidettä varten avataan toimenpide-työkaluun seurantasivu, johon päivitetään ai-nakin nämä tiedot: toimenpiteestä vastaava organisaatio ja henkilö, tarkempi toteutus, suunniteltu budjetti, arvioitu päästövähe-nemä, kuvaus mittarista, jolla päästövähe-nemää mitataan ja seurataan, lista muista olennaisista vaikutuksista, toteutunut bud-jetti (jos mahdollista, tämä tuotetaan auto-maattisesti suoraan kirjanpidosta), ja mitat-tu päästövähenemä. Jokaisen toimenpiteen seurantasivu toteu-tetaan yhdenmukaisesti siten, että niiden si-sältö voidaan automaattisesti lukea ja muo-dostaa yhteenvedoksi. Toimenpideohjelman tilanteesta pystytään tällä tavalla saamaan tilannekatsaus milloin tahansa. Jokaisel-le toimenpiteelle nimetään vastuuhenkilö, ja sivun ylläpitovastuu on kyseisellä henkilöllä. Sivun ylläpidon on tarkoitus olla kevyttä (si-sällön ajantasaisuus tarkastetaan esimer-kiksi puolivuosittain), mutta tärkeät muu-tokset tilanteeseen tulee kirjata sivulle heti. Sivun tulee olla niin selkeä, helppokäyttöinen ja toimiva, että vastuuhenkilö voi käyttää sitä ensisijaisena toimenpidettä koskevien tieto-jen kirjauspaikkana.

Raportoinnin ja vaikutusten arvioinnin keskeisim-mät toimenpiteet

141. Otetaan käy�öön uusia arvioinnin työkaluja, joilla voidaan seurata tarkemmin toimenpiteiden toteutumista, kustannuksia, hyötyjä, päästöjen kehitystä, vihreitä työpaikkoja, ilmanlaatua ja terveys- ym. vaikutuksia.

Vastuu: Palu/Ympa, HSY, tutkimuslaitokset, muut kunnatAikajänne: Valtuustokausi (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyö / alhaiset kustan-nukset

142. Kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden seurantaan luodaan päästövähennysten näkökul-masta vuosi�aisen raportoinnin toimintamalli esimerkiksi osana ympäristöraportointia.

Vastuu: Palu/Ympa, KansliaAikajänne: jatkuvaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyönä

9.3 Laajat vaikutusarvioinnitJatkuvan ja vuosittaisen seurannan lisäksi on syytä valtuustokausittain tehdä laaja päivitys, jossa tarkastellaan uutta olennaista tutkimustietoa, arvioidaan toimenpiteiden onnistumis-ta, vertaillaan tilannetta eri kaupunkien kesken ja kehitetään uusia toimenpiteitä varmista-maan ohjelman toteuttaminen. Tähän varataan erillisrahoitus, jotta laajat vaikutusarvioinnit eivät syö kyseisen vuoden toimintamäärärahoja. Laajan vaikutusarvioinnin tekeminen hel-pottuu perinteisiin selvitystöihin verrattuna, sillä toimenpidetyökalu sisältää ajantasaiset tiedot kustakin toimenpiteestä. Katsaus toimenpideohjelman kokonaistilanteesta tuodaan valtuuston tarkasteltavaksi kerran valtuustokaudessa, ja valtuusto päättää tällöin mahdolli-sista strategisista muutoksista toimenpideohjelmaan.

143. Toimenpideohjelman valtuustokausiainen arviointi.

Vastuu: Palu/YmpaAikajänne: Toimintamallin luonti tällä valtuustokaudella (2017–2021), jatkuvaaVaativuus: Helsingin oma päätösArvio kustannuksista: virkatyö / alhaiset kustannukset


Alhola, K. & Seppälä, J. (2014). Osa 1: Hiilineutraalius käsitteenä, s. 8-43, Julkaisussa: J. Seppälä (toim.) (2014). Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Il-mastopaneelin raportti 28/5/2014. http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/ selvitykset_lausunnot/Hiilineutraalisuus_taustaraportit_2014.pdf

Copenhagen (2013). Climate Plan – Copenhagen Climate Neutral by 2025. Saatavissa: https://www.energycommunity.org/documents/copenhagen.pdf

EPA (2016). Technical support document: Technical Update of the Social Cost of Carbon for Regulatory Impact Analysis. Saatavissa: https://www.epa.gov/sites/production/files/2016-12/documents/sc_co2_tsd_august_2016.pdf

Gaia Consulting Oy (2014). Helsingin 30 % päästövähennysselvitys. Kas-vihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toi-menpiteet. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2014. https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-07-14.pdf

Gold Standard (2018a). About Gold Standard: What types of projects are eli-gible to register with Gold Standard? Saatavissa: https://www.goldstandard.org/resources/faqs

Gold Standard (2018b). Carbon pricing: What is a carbon credit worth? Saa-tavissa: https://www.goldstandard.org/blog-item/carbon-pricing-what- carbon-credit-worth

Helsingin ilmastotyöryhmä (2017a). Selvitys Helsingin uusista ilmastotavoit-teista. Hiilineutraalisuustavoitteen päivitys sekä vuoden 2030 päästötavoite ja toimenpiteet. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2017. https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-04-17.pdf

Helsingin ilmastotyöryhmä (2017b). Helsingin kaupungin ilmastoasioi-den koordinointi. Helsingin ilmastotyöryhmä. http://www.stadinilmasto.fi/ files/2016/06/Helsingin-kaupungin-ilmastoasioiden-koordinointi.pdf

Helsingin ilmastotyöryhmä (2017c). Helsingin ilmastonmuutokseen sopeu-tumisen linjaukset 2017–2025. Esitys kaupunkistrategian valmistelua varten valtuustokaudelle2017–2021. https://www.hel.fi/static/ymk/ilmasto/Helsingin-ilmastonmuutok-seen-sopeutumisen-linjaukset.pdf

Helsingin kaupunki, ympäristökeskus (2014). Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas Hiilinielut osaksi kaupunkisuunnittelua. Toimenpidevalikoi-ma hiilinielujen lisäämiseksi. http://ilmastotyokalut.fi/vihrea-infrastruktuuri/hiilinielut/

Helsingin kaupunki, ympäristökeskus (2016). Helsingin kaupungin ilmansuo-jelusuunnitelma 2017–2024. Helsingin kaupunki, ympäristökeskus. https://www.hel.fi/static/ymk/ilmansuojelu/ilmansuojelusuunnitelma.pdf

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (2014). Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston sel-vityksiä 2014:42. https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-42.pdf

Helsingin seudun liikenne (2016). Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknis-toiminnallinen selvitys. HSL:n julkaisuja 4/2016. Saatavissa: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkaisu_4_2016_ajoneuvoliikenteen_ hinnoitteluselvitys_teknistoiminnallinen.pdf

Helsinki energia- ja ilmastoatlas (2018). https://kartta.hel.fi/3d/atlas/

HSL (2016a). Helsingin seudun työssäkäyntialueen liikenne-ennustejärjestel-män kysyntämallit 2014. HSL:n julkaisuja 21/2016: https://www.hsl.fi/sites/default/files/21_2016_kysyntamalliraportti.pdf

HSL (2016b). Helsingin seudun työssäkäyntialueen liikenne-ennustejärjestel-män tarjontamallit 2014. HSL:n julkaisuja 22/2016. https://www.hsl.fi/sites/default/files/22_2016_tarjontamalliraportti.pdf

HSL (2016c). Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknistoiminnallinen selvitys. HLJ 2015 jatkoselvitys. HSL Helsingin seudun liikenne 4/2016. https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkaisu_4_2016_ajoneuvoliikenteen_hinnoitteluselvitys_teknistoiminnallinen.pdf

HSL (2017a). Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoit-teiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla. MAL 2019. 4.9.2017 luonnos. https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/luonnos.pdf

HSL (2017b). Lausuntopyyntö jäsenkunnille sähköbussien lisä-hankintojen rahoittamisesta. Alustava TTS2018-2020, liite j. http://hsl01.hosting.documenta.fi/kokous/2017476-2-5.PDF

HSY (2015). Helsingin seudun yrityskatsaus (2015). Toimipaikat 2013. https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/9_2015_helsingin_seudun_yrityskatsaus_toimipaikat2013.pdf

HSY (2017). Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt. Päivitet-ty 13.11.2017. https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/ seuranta/Sivut/Paastot.aspx

Nykänen, E. ym. (2017). Puurakentaminen Euroopassa. LeanWood. VTT Te-chnology 297. Saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T297.pdf

Pangerl, E. C. (2014). A Comparative analysis of Copenhagen’s and Vien-na’s climate targets. Saatavissa: https://www.wien.gv.at/umweltschutz/ nachhaltigkeit/pdf/pangerl-2015.pdf

Rasinmäki, J. & Känkänen. R. (2014). Kuntien hiilitasekartoitus osa 1: Hel-singin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon maankäyttösektorin kasvihuone-kaasupäästöt, hiilinielut ja hiilivarastot. Helsingin kaupungin ympäristökes-kuksen julkaisuja 9/2014. Saatavissa: http://ilmastotyokalut.fi/files/2014/06/hiilitase_osa-1_julkaisu_ymk_2014.pdf

Seppälä, J., Alestalo, M., Ekholm, T., Kulmala, M. & Soimakallio, S. (2014). Hii-lineutraalisuuden tavoittelu - mitä se on missäkin yhteydessä. Ilmastopanee-lin raportti 22/4/2014. Saatavissa: http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/ Hiilineutraalisuuden%20tavoittelu%20-%20mit%C3%A4%20se%20on%20miss%C3%A4kin%20yhteydess%C3%A4.pdf

Siemens CyPT (2016). Helsinki’s 2030 Climate Technologies / City Perfor-mance Tool Report 2016. https://issuu.com/helsinginYmparistokeskus/docs/helsinki_cypt_report_-_2016

Stockholm City Executive Office (2016). Strategy for a fossil-fuel free Stock-holm by 2040. Saatavissa: http://international.stockholm.se/globalassets/rapporter/strategy-for-a-fossil-fuel-free-stockholm-by-2040.pdf

Sähköisen liikenteen työryhmä (2015). Helsingin kaupungin sähköisen liiken-teen työryhmän raportti 2015–2016. https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/6f/6fce79144ea6a782b29778bfa4c6b1f02e9e8149.pdf

TEM (2017). Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmas-tostrategiasta vuoteen 2030. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-190-6

Tuomisto, J., Muurinen, R., Paavola, J.-M., Asikainen, A., Ropponen, T., Nis-silä, J. (2016). Tiedon sitominen päätöksentekoon. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2017. http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/ images/7/71/Yht%C3%A4k%C3%B6ytt%C3%A4-hankkeen_loppuraportti.pdf

Tuomisto, J., Pohjola, M., Pohjola, P. (2014) Avoin päätöksentekokäytäntö voi-si parantaa tiedon hyödyntämistä. Yhteiskuntapolitiikka 79:1:66-75. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014031821621 (Katso myös uudempi artikkelikäsikirjoi-tus Tuomisto, J.T., Pohjola, M., Asikainen, A., Meriläinen, P., Rintala, T. (2018) From open assessment to shared understanding: practical experiences. http://en.opasnet.org/w/Opp_article haettu 16.2.2018) Valor (2015). Kaukolämmön kysyntäjousto. 31.8.2015. Energiateollisuus. https://energia.fi/files/439/Kaukolammon_kysyntajousto_loppuraportti_VALOR.pdf

Ympäristöministeriö (2018). Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Julkaistu 10.3.2017, päivitetty 17.4.2018. http://www.ym.fi/mrluudistus

10 Lähteet


t tonni, 1 000 kg

kt kilotonni = 1 000 t, miljoona kiloa

e, ekv ekvivalentti; lasketaan yhteen kaikki kasvihuonekaasut niiden ilmastovaikutusten mu-kaan

kasvihuonekaasu ilmakehän kaasu, joka päästää läpi lyhytaaltoisen, näkyvän valon, mutta imee itseensä ja siten muuttaa lämmöksi pitkäaaltoisen infrapunavalon. Voimakkain kasvihuonekaa-su on vesihöyry, mutta ilmastonmuutoksen kannalta ratkaiseva on hiilidioksidi.

hiilivarasto maaperän, merenpohjan, rakennusten, tai puuston osa, joka sisältää paljon hiiltä kiin-teässä, pitkään säilyvässä muodossa ja näin estää sitä päätymästä ilmakehään. Esi-merkiksi puurakennuksessa hiili voi säilyä vuosisatoja, kalkkikivessä vuosimiljoonia.

hiilinielu prosessi, joka sitoo ilmakehästä hiilidioksidia enemmän kuin vapauttaa sitä. Suomes-sa metsät ja maaperä ovat erittäin tärkeitä hiilinieluja. Esimerkiksi soiden osalta myös muut kasvihuonekaasut kuten metaani ovat tärkeitä huomioida.

hiilineutraali ominaisuus prosessille tai alueelle, jonka tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin sen sitomat kasvihuonekaasut pitkällä aikavälillä.

ilmastoneutraali Ilmastoneutraali energia tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan energiankäyttö ei enää li-sää kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä eikä siten lämmitä ilmastoa (Ener-giateollisuus ry.).

Liite 1. Käytetyt termit ja lyhenteet


Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Kasko

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kuva

Sosiaali- ja terveystoimiala Sote

Kaupunkiympäristön toimiala Kymp

Maankäyttö ja kaupunkirakenne –palvelukokonaisuus Maka

Maankäytön yleissuunnittelu Myle

Asemakaavoitus Aska

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Make

Liikenne- ja katusuunnittelu Like

Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu KAMU

Rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuus Rya

Rakennetun omaisuuden hallinta Roha

Tilapalvelut Tila

Ylläpito Ylpi

Rakennuttaminen Rake

Asuntotuotanto ATT

Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Palu

Kaupunkiympäristön asukas- ja yrityspalvelut Aspa

Kaupunkimittauspalvelut Kami

Rakennusvalvontapalvelut Rava

Ympäristöpalvelut Ympa

Pysäköinnin valvonta ja pysäköintipalvelut Pyva

Hallinto- ja tukipalvelut Hatu

Kaupunginkanslia Kanslia

Elinkeino-osasto Elo

Talous- ja suunnitteluosasto Taso

Talous- ja suunnitteluosaston aluerakentamisyksikkö Ary

Helsingin kaupungin asunnot Oy Heka

Helsingin Asumisoikeus Oy HASO

Liikenneliikelaitos HKL

Liite 2. Päästövähennysohjelmatyöryhmä

Valmisteleva ryhmä:• Kymp/Ympa/Ilmasto- ja ympäristöasioiden hallinta: Jari Viinanen, Petteri Huuska,

Sonja-Maria Ignatius, Mira Jarkko• Kaupunginkanslia: Saara Kanto


Palvelu /-kokonaisuus Ilmastotyö

Kaupunginkanslia Ilmastotavoitteet kaupungin strategian valmistelussa; ilmastoris-kien huomioiminen varautumisen ohjaamisessa; elinkeinoelämän ilmastokumppanuus; keskitettyjen hankintojen ilmastonäkökul-mien huomioiminen

Ympäristöpalvelut (Kymp/Palu) Koordinoi ilmastoasioissa ohjausta, viestintää, neuvontaa ja ra-portointia; ekotukitoiminnan, ilmastokumppaneiden, ilmasto-ryhmän ja sopeutumisen koordinointi; ilmastohankkeiden val-mistelu; ilmastoriskeihin liittyvä varautumisen yhteistyö

Maankäyttö ja kaupunkirakenne (Kymp) Kaupunkirakennetta tiivistävä maankäytön ja liikenteen suun-nittelu; maankäytön ilmastovaikutusten arviointi; energiajärjes-telmän muutosta tukevat kaavamääräykset; ilmastopäästöjä vähentävä liikennesuunnittelu; pyöräilyn edistäminen; ilmas-tonäkökohdat tontinluovutuksessa

Rakennukset ja yleiset alueet (Kymp) Julkisen rakentamisen energiatehokkuustyön koordinointi ja energiankäytön tehostaminen; rakentamisen, julkisen valaistuk-sen ja infrastruktuurin ilmastoasioiden huomioiminen investoin-neissa ja hankinnoissa;

Rakennusvalvonta (Kymp/Palu) Rakentamisen energiatehokkuuden ja tonttien hulevesien hallin-nan ohjaus ja neuvonta

Pelastuslaitos (Kymp) Ilmastoriskien hallinta

Asuntotuotanto (Kymp / Rya) Kaupungin vuokra-asuntojen energiatehokkuus uudis- ja korja-usrakentamisessa

Liikunta (Kuva) Liikuntapaikkojen energiatehokkuus, asiakasliikenne ja sopeu-tumisen huomioiminen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Opetuksessa ilmastoasiat

Yhtiöt, liikelaitokset ja kuntayhtymät

Helsingin seudun ympäristöpalvelut PKS kuntien ilmastoyhteistyön organisointi; päästölaskenta; vesi- ja jätehuollon ilmastoasiat

Helsingin seudun liikenne Joukkoliikenteen suunnittelussa, järjestämisessä ja hankinnois-sa ilmastonäkökulma vahvasti mukana. Helsingin seudun liiken-nejärjestelmäsuunnittelussa liikenteen päästöjen vähentäminen on keskeinen lähtökohta MAL 2019 -suunnittelukierroksella.

Palvelukeskus Ruoan ilmastovaikutukset, koulujen, päiväkotien ja soten toimi-paikkojen ruokapalvelut

Helen Oy Keskitetyn energiantuotannon ratkaisut; energianeuvonta; tavoit-teena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä ja tuottaa energia ilmastoneutraalisti vuonna 2050

Stara Ilmastoasioiden huomioiminen tuotetuissa palveluissa (rakenta-minen, julkinen tila)

HKL Metron ja raitiotieverkoston ja sen infran energiatehokkuus

Helsingin Satama Oy Sataman ja laivaliikenteen energiatehokkuus


ignatso

Tekstiruutu
