RAHAPELIONGELMISTA TUTKIMUSTIEDON VALOSSA

4.4.2011Alustus ja keskustelu Aikuissosiaalityön klubissa, PikassosKoulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski

Osaamisen kehittäminen rahapelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa 2008-

� Osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), aiemmin Stakesin rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämistä

� Valtakunnallisesta koordinoinnista ja Valtakunnallisesta koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa THL:n toimeksiannosta Koske/koulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski

� 2008 – 2015

� Monialaista yhteistyötä

� Ruotsissa ja Norjassa aloitettu hiukan aiemmin

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN rahapelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa

1. Osaamistarpeen selvittämistä

2. Koulutuksen tuottamista > Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito –verkkokurssi 6 op/15 op

3. Koulutuksen järjestämistä valtakunnallisesti3. Koulutuksen järjestämistä valtakunnallisesti

4. Kouluttajakoulutusta ja kouluttajaverkoston toimintaa ja järjestämistä valtakunnallisesti

5. Toteutuneiden koulutusten arviointia ja jatkokehitystyötä

6. Kuntien tukemista osaamisen vahvistumisessa

RAHAPELAAMINENKEHITTÄMISEN KOHTEEKSI

� Rahapelaamisesta yhteiskunnallinen huolenaihe

� STM ja THL vahvistaneet tutkimus- kehittämis- jakoulutustoimintaa, www.thl.fi/pelihaitat

� Kehittämishankkeita (RAY): Peluuri, Rapeli, Pelissä-hanke, Pelivoimapiiri, MAPE, Pelitaito...Pelissä-hanke, Pelivoimapiiri, MAPE, Pelitaito...

� Arpajaislain muutos 2010: ikärajat, markkinointi

� Palvelujärjestelmä vähitellen vastaamassa haasteeseen (oma-apuohjelmat, valtakunnalliset tuki-ja neuvontapalvelut, alueelliset avohoidon palvelut, intensiivihoito/kurssimuotoinen laitoshoito, vertaistuki)

� Ammattihenkilöstön osaamistarve kasvaa

RAHAPELIONGELMIEN LIITTYMINEN SOSIAALITYÖHÖN

� Tunnistaminen – puheeksi otto - tilannearvio

� Kokonaisarviointi moniammatillisessa yhteistyössä

� Neuvonta� Neuvonta

� Ohjaus palveluihin – tieto palveluista

� Kuinka asia etenee, jos asiakas tulee esim. rahavaikeuksien vuoksi? Kenellä kokonaisvastuu asiakkaan tilanteen hoitamisesta?

Aiheita Aikuissosiaalityön klubissa 23.3.2011

� 1. Sosiaalityö avainasemassa

� 2. Ongelmapelaamisen määrittely ja synty

� 3. Rahapelaamisen yleisyys

� 4. Ongelmapelaamisen esiintyvyys � 4. Ongelmapelaamisen esiintyvyys

� 5. Samanaikaisongelmat

� 6. Irti ongelmapelaamisesta

� 7. Avun hakemisen esteitä ja mahdollisuuksia

� 8. Rahapeliongelman hoito

� 9. Palvelut rahapeliongelmissa

MITÄ TUTKITAAN?

� www.thl.fi/pelihaitat > hankkeita > tutkimus

� www.thl.fi/pelihaitat > julkaisut

� Työn alla Maria Heiskasen väitöstutkimus rahapelaamisesta sosiaalisena ongelmana

OSAAMISTARVEKARTOITUS>Sosiaalityö avainasemassa

Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa 2010 (Raiski 2010)

� Tavoitteena oli kartoittaa ja kuvailla 1)kuntien asiakastyötä tekevän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja nuorisotyön henkilöstön terveyspalvelujen ja nuorisotyön henkilöstön kokemaa osaamistarvetta rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa sekä 2)toiveita rahapeliongelmien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvän koulutuksen järjestämisestä.

� Otanta AVI-alueittain (6, ei Ahvenanmaa)

� 134 vastaajaa 14 eri kunnasta

Osaaminen, työssä koettu hyöty,osaamisen kehittämishalukkuus taustamuuttujittain (Merk.)

� Suurten (yli 50 000 as.) kuntien henkilöstöllä enemmän osaamista, tietää perusteita/osaa jonkin verran 37 %

� Mitä useammin asiakastyössä (> sosiaalityössä useimmin) kohdattiin ongelmapelaajia, sitä vahvempi osaaminen, sitä hyödyllisemmäksi aihe koettiin työssä ja sitä halukkaampia oltiin kehittämään osaamista ; ja sitä halukkaampia oltiin kehittämään osaamista ; läheisten kohtaamisen useuden (> mielenterveystyössä useimmin) suhteen sama tulos työssä koetun hyödyn ja osaamisen kehittämishalukkuuden osalta

� Työtehtäväryhmittäin erot nykyisessä osaamisessa ja työssä koetussa hyödyssä > päihdetyössä ja sosiaalityössä vahvimpaa, sen jälkeen oppilas- ja opiskelijahuollossa ja mielenterveystyössä

� Ks myös Turja (2006) Kuntien käytännöt ja tiedon taso…

Osaamistarve(Raiski 2010)

(Asteikko 1-5)

Kaikki vastaajat (134)

1. Palvelut 4,17

2. Muut peliongelmat 4,09

3. Hoito ja kuntoutuminen

Sosiaalityö (15)

1. Palvelut 4,84

2. Muut peliongelmat 4,73

3. Hoito ja kuntoutuminen 3. Hoito ja kuntoutuminen 3,98

4. Tunnistaminen ja puuttuminen 3,93

5. Synty ja seuraukset 3,70

6. Ehkäisevä työ 3,65

7. Perustiedot rahapelaamisesta 3,55

3. Hoito ja kuntoutuminen 4,55

4. Tunnistaminen ja puuttuminen 4,51

5. Perustiedot rahapelaamisesta 4,29

6. Synty ja seuraukset 4,23

7. Ehkäisevä työ 4,11

Osaaminen, hyöty työssä ja halukkuus kehittää osaamistaan työtehtäväryhmittäin (osaaminen

p=.005, hyöty työssä p=.003) (Raiski 2010)

ONGELMAPELAAMISENMÄÄRITTELY

� Ongelmapelaaminen on liiallista rahapelien pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään, kuten terveyteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä, talouteen tai ihmissuhteisiin.ihmissuhteisiin.

Pelaamisen tasot:

� 1. taso: Ei ongelmia, 2. taso: Kohtalainen ongelma (tappioiden tasoitusyritykset, syyllisyys, riidat, salaaminen, ajoittainen masennus, korkea kulutus), 3. taso: Vakava ongelma (masennus, itsemurha-ajatukset, ero, velka ja köyhyys, rikollisuus)

(Pajula 2009)

Peliriippuvuus

� Sijoittuu toiminnallisiin riippuvuuksiin

� Peliriippuvuus kahdessa kansainvälisessä tautiluokituksessa: ICD-10 ja DSM-IV

� ICD-10:n diagnostiset kriteerit: a) vähintään � ICD-10:n diagnostiset kriteerit: a) vähintään kaksi pelaamisjaksoa vuodessa, b) pelaaminen jatkuu vaikka seurauksena henkilökohtaista ahdinkoa, c) voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen, d) pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja pelaamista

Ongelmapelaaminen ja patologinen pelaaminen: 2. jäsennys

� Ei pelaa lainkaan

� Viihdepelaajat: ei pelaamisesta aiheutuneita haittoja

� Ongelmapelaajat: pelaaminen aiheuttaa � Ongelmapelaajat: pelaaminen aiheuttaa terveydellisiä, psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja

� Patologiset eli riippuvuushäiriöiset pelaajat

(Halme ym. 2009)

PELAAMISHÄIRIÖN JA ONGELMA-PELAAMISEN SYNTYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ

� Neurobiologiset näkökulmat (aivojen välittäjäaineet, neuroanatomia, genetiikka)

� Psykologiset näkökulmat (oppimisteoriat, kognitiiviset tekijät, persoonallisuus)

� Sosiokulttuuriset tekijät

� Rahapelaamisen sääntely

� Pelien ominaisuudet

� Yhtä yleisesti hyväksyttyä kokoavaa teoriaa pelaamishäiriön etiologiasta ei ole

(Halme ym. 2009)

RAHAPELAAMISEN YLEISYYS

� Suomalaiset pelaavat enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin

� Rahapelaamiseen Suomessa runsaasti mahdollisuuksia

� 15-74 v: rahapelejä kerran viikossa 41 %, useita kertoja viikossa 11 % edeltävän vuoden aikana (Aho ym. 2007)

� 15-64 v: rahapelejä vähintään kerran viikossa 31 % edeltävän kuukauden aikana (Piispa ym. 2009)

� Miehillä, vanhemmilla ikäryhmillä ja vähän kouluja käyneillä yleisempää; jos Loton, Viking Loton ja Jokerin pelaamista ei huomioida, pelaaminen yleisintä 15-34 –vuotiailla miehillä ja vähemmän kouluja käyneillä (Aho ym. 2009)

� Lotto suosituin peli

RAHAPELIONGELMIEN ESIINTYVYYS

� Rahapeliongelmista kärsiviä 15-74 -vuotiaita noin 130 000 (3,1 %), heistä n. 42 000 :lla (noin 1 %) todennäköinen peliriippuvuus (edeltävän vuodenaikana) (Aho ym. 2007)

� Seuraava väestökysely 2011, edellinen 2003� Seuraava väestökysely 2011, edellinen 2003

� Noin 2 %:lla (työikäiseen väestöön suhteutettuna noin70 000 suomalaista) 15-64 –vuotiaalla ongelmiarahapelaamisesta (edeltävän kuukauden aikana) (Piispaym. 2009)

� British Gambling Prevalence Survey (PGPS) 2010: ongelmapelaamisen yleisyysaste DSM IV:n mukaan 0,9 % (1999 ja 2007 0,6 %), PGSI:n mukaan 0,7 % (2007 0,5%)

� Arviolta 5-10 läheistä/ongelmapelaaja (Pajula, 2007)

TIETOA NUORTEN PELAAMISESTA

� Peruskoulua käyvistä pojista 40 % pelasi rahapelejä vähintään kerran viikossa (Kouluterveyskysely 2010)

� 9.luokkalaisista pojista n. 70 % pelasi rahapelejä vähintään kerran/kk, tytöistä n. 1/4 (Järvinen-Tassopoulos ym. 2010)

� 12-17 -vuotiaista rahapeliongelma/rahapeliriippuvuus � 12-17 -vuotiaista rahapeliongelma/rahapeliriippuvuus 2,3 %:lla, riskiryhmässä 5 % ikäryhmästä (Aho ym. 2006)

� Alaikäiset nuoret kuluttivat n. 36 milj.€ rahapeleihin (Aho ym. 2006)

� Peluurissa alle 15-vuotiaiden pelaamista koskevien puheluiden määrän kasvu 2010 (Pajula ym. 2010)

� 93 % pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran/kk (Pelaajabarometri 2009), ongelmien laajuudesta ei väestötutkimustasoista tietoa

Ongelmapelaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä

� Ongelmapelaamiseen ovat yhteydessä miessukupuoli ja nuori aikuisikä (myös Hakkarainen ym.

2009), vanhempien säännöllinen pelaaminen (erit. jos vanhemmalla peliongelma) ja nykyinen tupakointi (British… 2010) tupakointi (British… 2010)

� Peluurin puhelinpalveluun soittaneista suurin osa nuoria miehiä, kuitenkin nettipelit muodostuneet naisille prosentuaalisesti hieman miehiä yleisemmäksi ongelmien lähteeksi (Pajula ym. 2010)

� Yleisesti ottaen varhaisessa iässä aloittamista ja paljon pelaamista pidetään riskinä peliongelmille

Pelit ja ongelmapelaaminen

� Puhelinpalveluun soittaneilla pääasiallisimmat ongelmia aiheuttaneet pelit: rahapeliautomaatit ja nettipelit (Pajula ym. 2010)

� Ongelmia pelaamisessa maininneet pelasivat erityisesti peliautomaateilla, päivittäisiä arvonta-erityisesti peliautomaateilla, päivittäisiä arvonta-pelejä ja urheiluvedonlyöntiä (Piispa ym.2009)

� Riski- ja ongelmapelaajilla suosituimpia raha-peliautomaatit ja vedonlyönti (Hakkarainen ym. 2009)

� Peliongelmiin liittyy useiden eri pelien pelaaminen (Piispa ym. 2009, Hakkarainen ym. 2009)

-> nopeus, palkitsevuus, todennäköisyys voittaa, “läheltä piti” , luottokortin käyttömahdollisuus

SAMANAIKAISONGELMIA

Velkaantuminen, päihdeongelmat, terveys-ongelmat (mielenterveys, tupakointi)

� Liiallinen rahankäyttö yleisin rahapelaamisen aiheuttama ongelma

� Tupakointi, runsas alkoholin käyttö > miehillä ja � Tupakointi, runsas alkoholin käyttö > miehillä ja terveysongelmat > naisilla yleisempiä ongelmia maininneilla kuin muilla vastaajilla (Piispa ym.2009)

� Kansainvälisissä tutkimuksissa tuotu esiin patologisen pelaamisen ja päihderiippuvuuden samanaikaisuuden yleisyys; samoin tuotu esiin mielialahäiriöiden, ahdistus-ja persoonallisuushäiriöiden, muiden impulssikontrollin häiriöiden ja itsemurha-alttiuden samanaikainen esiin-tyminen patologisen pelaamisen kanssa (Halme ym. 2009)

Samanaikaisongelmia/päihde

� Humalahakuisen juomisen/alkoholin suurkulu-tuksen, huumeidenkäytön ja ongelmapelaami -sen välillä sekä kaksin- että kolminkertaisia päällekkäisyyksiä ; noin joka 10. vastaaja raportoi vähintään kahden tekijän päällek-raportoi vähintään kahden tekijän päällek-käisyydestä; 8 % vastaajista (väestötasolla noin 200 000 – 300 000 humalahakuisesti juovaa suomalaista) raportoi jonkinasteisista peliongelmista; päällekkäisyydet yhdistyvät usein taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin (Hakkarainen ym. 2009)

Samanaikaisongelmia/päihde

� Puhtaan riski- ja ongelmapelaamisen ryhmässä korostuvat opiskelijoiden (15-29 v) ja eläke-läisten (50-69 v) osuudet (Hakkarainen ym. 2009)

� Päihdetapauslaskennassa 2007 päihde-ehtoisesti asioivista 4 %:lla oli rahapeliongelmia, suhteell. asioivista 4 %:lla oli rahapeliongelmia, suhteell. eniten ongelmapelaajia 20-29 –vuotiaiden ikä-ryhmässä, lääkkeiden päihdekäyttö ja kannabik-sen käyttö oli suhteellisesti yleisempää ongelma-pelaajilla kuin koko aineistoissa (Nuorvala ym. 2009)

� Päihdeongelmia ilmoitt. riski nettiriippuvuuteen oli kolminkertainen verrattuna ryhmään, jossa ei ilm.ongelmall. päihteiden käyttöä (Koivisto 2009)

Samanaikaisongelmia/mielenterveys

� Päihdepalveluihin hakeutuvilla ongelmapelaajilla masennus ja muut mielenterveyden häiriöt (osalla ilmeisesti ICD 10 –diagnoosi) huomattavasti yleisempiä kuin päihteidenkäytön vuoksi palveluihin päihteidenkäytön vuoksi palveluihin hakeutuvilla (Nuorvala 2009)

� Masentuneiden riski nettiriippuvuuteen oli seitsenkertainen verrattuna ei-masentuneisiin, molemmat pakokeinoja ja reagointitapoja suorituspaineisiin ja stressaaviin tilanteisiin; nettiriippuvuus yleisempää 9-18 –vuotiailla, miehillä riski 20 % korkeampi (Koivisto 2009)

Samanaikaisongelmia/velkaantuminen (seuraus)

� Velkaantuminen ja muut taloudelliset vaikeudet keskeinen aihe Peluuriin tulevissa puheluissa; velkaantuminen ja pikavippien otto yleistä erityisesti nettipelaajilla (Pajula ym. 2010)

Strand (2010) haastatteli 22 velkaantumisen Strand (2010) haastatteli 22 velkaantumisen parissa työskentelevää eri puolilta Suomea:

� Rahapeleistä johtuvan velkaantumisen koettiin lisääntyneen 2000-luvulla; suurin osa kohtaa asiaa mielestään viikoittain

� Pelivelkaantumiseen liittyy usein yleistä oman talouden hallitsemattomuutta, moniongelmai-suutta ja muita velkoja

Samanaikaisongelmia/ velkaantuminen (seuraus)

� Nettipokeribuumi yhdistettynä kulutus- ja pikaluottojen helppoon saatavuuteen edistää (Lähteenmaa ym. 2008: 1. luottokortti, 2. pikavipit ja läheisiltä lainaaminen, 3. kulutusluotto)

Pelivelkaisen taloudellisen tilanteen hoitaminen � Pelivelkaisen taloudellisen tilanteen hoitaminen erityisen haastavaa

� Velkajärjestely edellyttää ongelman hoitamista (hoitosuunnitelma/lääkärintodistus)

� Rahapeliongelma ei edelleenkään yhtä hyväksytty haittojen aiheuttaja kuin esimerkiksi alkoholismi, ”kevytmielinen velkaantuminen”

IRTI ONGELMAPELAAMISESTA

� Oman toipumisen arvioidaan olevan yleistä ongelmapelaamisessa

� Arviolta noin 10 % hakeutuu hoitoon (hoidon keskeyttäminen yleistä) keskeyttäminen yleistä)

� Pelaamisongelman vaikeusaste ja monet yksilölliset tekijät vaikuttavat sekä hoitomuodon valintaan että hoitotuloksiin

(Halme ym. 2009, Slutske 2006)

Lie-Bet -pikatyökalu

� 1. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän rahaa?

� 2. Oletko koskaan joutunut valehtelemaan läheisellesi siitä, kuinka paljon pelaat?läheisellesi siitä, kuinka paljon pelaat?

> myöntävä vastaus yhteen tai molempiin kysymyksiin > henkilöllä saattaa olla peliongelma > asiaa on selvitettävä tarkemmin

Lisää tietoa tunnistamisen ja arvioinnin apuvälineistä ja keinoista www.thl.fi/pelihaitat> hoito

AVUN HAKEMISEN ESTEITÄJA MAHDOLLISUUKSIA

� Pelissä-hankkeen tutkijan Maritta Itäpuiston esityksen pohjalta NAGS:n konferensissa Australiassa 2010)

> tulossa laajempi artikkeli huhtikuun > tulossa laajempi artikkeli huhtikuun Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä

� 12 asiakasta (10 miestä, 2 naista, 4 nettipelaajaa, 7 rahapeliautomaattien pelaajaa, 1 kaikki pelit), teemahaastattelut

Hoitoon hakeutumisen esteitä (Itäpuisto 2010)

1. Henkilökohtaiset esteet: ongelman kieltäminen, halu selvittää ongelma itse, viha, pettymys

2. Perheeseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät esteet: häpeä, pelko, salaaminen, kontrollin puute sosiaalisessa yhteisössäpuute sosiaalisessa yhteisössä

3. Pelaamiskulttuurin tuottamat esteet: ei välttämättä auta tunnistamaan pelaamis-käyttäytymistä ongelmalliseksi

4. Yleiset kulttuuriset esteet: esim. maskuliininen eetos, ennakkoluulot hoitoa kohtaan

5. Palveluihin liittyvät esteet: rakenteelliset ja konkreettiset esteet (löytääkö ja saako apua)

Motivaattorit, aktivaattorit ja toimijat (Itäpuisto 2010)

� Motivaattori saa haluamaan muutosta, esim. ”pohjakosketus”, taloudelliset syyt, perhe

� Aktivaattori käynnistää prosessin, esim. henkinen paine tai perheenjäsenten rohkaisuhenkinen paine tai perheenjäsenten rohkaisu

� Toimija (actor) lähtee liikkeelle: yhdessä tapauksessa kolmesta perheen jäsen on toimija

Avun hakemisen uria (”careers”) (Itäpuisto 2010)

� 1. Yksilöllinen: psykologiset syyt estävät avunsaantia, apu löytyy helposti ongelman myöntämisen jälkeen

� 2. Moniongelmainen: peliongelma osa ongelmien kasaumaa, peliongelman ongelmien kasaumaa, peliongelman tiedostaminen ei johda avun hakemiseen, elämän laadun paraneminen voi johtaa

� 3. Perhekeskeinen: pelko perheen jäsenten menettämisestä > salailu, epäilyksiä palvelujen suhteen, kokee kohdanneensa esteitä; perheenjäsenillä keskeinen rooli motivaattoreina, aktivaattoreina ja toimijoina

RAHAPELIONGELMANHOITOMUODOT

� Ongelmapelaajien hoitopalvelut uusi ilmiö

� Yleensä samoin menetelmin ja samoissa yksiköissä kuin päihdeongelmaisille

� Hoidon tulisi vastata pelaamisongelman vakavuusastetta, itsearvioitua hoidon tarvetta vakavuusastetta, itsearvioitua hoidon tarvetta ja yksilöllisiä eroja

� Hoitomuotoja porrastettu seuraavasti Hodginsia (2005) mukaillen:

- Omaehtoinen muutos

- Mini-interventio ja lyhyt-neuvonta

- Intensiiviset hoidot (Halme ym. 2009)

Tutkimusta hoitomenetelmistä (Halme ym. 2009)

� Hoitomenetelmistä vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia

� Kognitiiviset ja behavioraaliset menetelmät näyttävät tutkimusten valossa näyttävät tutkimusten valossa vaikuttavimmilta. Esimerkkejä: retkahduksen ehkäisy, ongelmanratkaisu ja sosiaalisten taitojen harjoittelu, alttius/ herkistäminen, oman pelaamisen hallitseminen kontrollin ulkoistamisella jne.

� Monimenetelmäistä otetta pidetään parempana kuin yhden menetelmän varaan rakentuvaa

Tutkimusta hoitomenetelmistä (jatkuu)

� Lääkehoito (mm. opiaatinsalpaajat, masennuslääkkeet ja mielialaa tasoittavat lääkkeet) havaittu vaikuttavammaksi kuin lumehoito, eri lääkeaineilla ei havaittu keski-määräisiä eroja vaikutuksissa. määräisiä eroja vaikutuksissa.

� Oma-apuryhmät Gamblers anonymous ja Gam-Anon –ryhmät: tuloksellisuudesta sekä positiivisia että varovaisempia arvioita, tärkeä tekijä ammatillisen hoidon tukena, keskeyttäneiden osuus suuri

� Heikon hoitoon hakeutumisen ja omaehtoisen toipumisen yleisyyden vuoksi tulisi panostaa kevyisiin interventioihin ja oma-apujärjestelmiin

ARVIOITUJA HOITOMALLEJA JA –MENETELMIÄ

� Huotari (2007): Pelaaminen hallintaan –Kuntoutus- ja koulutusohjelman ulkoinen arviointi.

� Ahonen & Halinen (2008): Yhteisöllinen Ahonen & Halinen (2008): Yhteisöllinen avohoito rahapeliongelmaisten tukena. Mallin kehittäminen ja yhteisöhoidon vaikutukset.

� Huotari & Pitkänen (2009): Peli poikki -ohjelman arviontiraportti.

� Kuntoutussäätiö (2010) Pelaajien vertaistukiverkostoprojektin ulkoinen arviointi

PALVELUT RAHAPELIONGELMISSA

� www.thl.fi/pelihaitat >hoito

� Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki

- paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia palveluja (mm. Peluuri, Pelivoimapiiri, Tiltti, vertaisryhmät)

� Yksilö- ja/tai ryhmämuotoinen avohoito� Yksilö- ja/tai ryhmämuotoinen avohoito

- pääsääntöisesti A-klinikoilla, myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa, Peliklinikka

� Intensiivihoito ja kuntoutus (Riippuvuusklinikka Tyynelä, Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus, Hietalinna-yhteisö)

� Apua talousongelmiin ja velkojen hoitamiseen (Talous- ja velkaneuvonnat, Takuu-säätiö ja Velkalinja)

� THL:n Pelihaitat – sivuille tulossa tietoa palvelujen järjestämisestä kunnissa

Tutustu aiheeseen lisää

Kiitos!Tuula-Leena Raiski

p. 040 7174072, tuula-leena.raiski(at)koske.fip. 040 7174072, tuula-leena.raiski(at)koske.fi

www.thl.fi/pelihaitat

Lähdeluettelossa linkkejä alkuperäislähteisiin

Lähteet

� Aho, P. & Ilkas, H. (2006): Nuorten rahapelaaminen. 12-17-vuotiaiden nuortenrahapelaaminen ja peliongelmat -puhelinhaastattelu (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 12/2006.

� Aho, P. & Turja T. (2007):Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (pdf)Sosiaali- ja terveysministeriö ja Taloustutkimus 2007.Sosiaali- ja terveysministeriö ja Taloustutkimus 2007.

� British Gambling Prevalence Survey 2010

� Hakkarainen, P. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Metso, L. (2010) Miten alkoholinkäyttö, rahapelaaminen ja huumeidenkäyttö kytkeytyvät toisiinsa? Teoksessa Mäkelä, P. & Mustonen, H. & Tigerstedt, C. (toim.) Suomi juo (pdf 6,8 Mt). Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Helsinki: THL, 264-279.

� Halme, J.T. & Tammi, T.(2008) Katsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 45, s. 301-313

Lähteet (jatkuu)

� Itäpuisto, M. (2010) The process of help-seeking of problemgamblers. Esitys NAGS:n konferenssissa Australiassa joulukuussa 2010.

� Järvinen-Tassopoulos, J. & Metso, L. (2009) Pojat ovat pelimiehiä, tytöt rahapelien harrastajia. Vuoden 2007 ESPAD - koululaiskyselyn tulosten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 74(2009):5, 523-536.tulosten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 74(2009):5, 523-536.

� Koivisto, M-V. (2009) Nettiriippuvuuden ja masennuksen välinen yhteys. http://info.stakes.fi/pelihaitat/FI/julkaisut/pro+gradu+2009.htm

� Kouluterveyskysely 2010

� Lähteenmaa, J. & Strand, T. (2008)Pelin jälkeen: Velkaa vai voittoja? Tutkimus velan ottamisesta rahapeleihin, erityistarkastelussa nettipokeri ja pikavippaaminenStakes, Raportteja 25 Koko julkaisu (pdf)

Lähteet (jatkuu)� Nuorvala, Y. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Huhtanen, P. (2009)

Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla päihdepalvelujen käyttäjillä. Tiimi 2/2009 (1,3 Mt), 9-11

� Pajula, M. & Aaltonen, A. (2010) Peluurin vuosiraportti.

� Pajula, M. (2009) Suhteet pelissä. Tietoa ja tukea ongelmapelaajien läheisille (pdf 1,9 Mt) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.laitos.

� Pajula, M. (2007) Ongelmapelaajan läheinen: sairas vai selviytyjä?Selvitys rahapeliongelman vaikutuksista läheisiin. Stakes, Työpapereita 26 Koko julkaisu (pdf)

� Pelaajabarometri 2009.

� Piispa, M. & Laitalainen, E. & Helakorpi, S. & Halme, J. & Alho, H. & Uutela, A. (2009) Rahapelaaminen, pelaamisen aiheuttamat ongelmat ja niiden yhteys elintapoihin : Tutkimus työikäisistä suomalaisista vuonna 2008 (pdf 373 Kt) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 29

Lähteet (jatkuu)

� Raiski, T-L. (2010) Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Käsikirjoitus julkaisuun.

� Slutske, W. (2006) Natural recovery and Treatment-Seeking in Pathological Gambling: Results of Two U.S. National Surveys. Am J Psychiatry 163:2

� Strand, T. (2010) Velkaantunut rahapelaaja. Esitys THL-� Strand, T. (2010) Velkaantunut rahapelaaja. Esitys THL-peliverkoston kokouksessa 17.11.2010.

� Turja, T. (2006): Kuntien käytännöt ja tiedon tasorahapeliongelmaisten hoidossa (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 9/2006.

� www.thl.fi/pelihaitat