rakennussuojelu oikeudellisessa kontekstissa
TRANSCRIPT
Sisältö
•Perusasioita oikeudesta•Miten rakennussuojelun
järjestelmä toimii oikeudellisesti
2
Oikeuslähdeoppi
3
Vahvasti velvoittavat: laki, maan tapa
Heikosti velvoittavat: esityöt (ratio legis), ennakkoratkaisut
Sallitut: Oikeustieteellinen kirjallisuus, reaaliset argumentit, jne.
Soft law,
Aarnion ja Peczenikin mukaan
Säännöt ja periaatteet
•Sääntöä (rule) joko noudatetaan tai ei noudateta– Esim. “Avioliitto purkautuu, kun toinen puoliso kuolee tai
julistetaan kuolleeksi taikka kun puolisot tuomitaan avioeroon.” AvioliittoL 3 §
•Periaatetta (principle) voidaan soveltaa ratkaisuharkinnassa enemmän tai vähemmän tapaukselle ominaisista piirteistä riippuen
– Esim. “Puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Heidän tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi.” AvioliittoL 2 §
Jussi Airaksinen 4
Tulkinta- ja argumentaatiotapoja•Sanamuodon mukainen tulkinta•Teleologinen tulkinta
– Seuraamuksen on vastattava lain objektiivista tarkoitusta•Analoginen päättely
– Mitä järjestyslaissa säädetään koiran vapaana pidosta koskee myös lemmikkikäärmeitä
•E contrario -päätelmä– Koska järjestyslaissa on erikseen säädetty, mitkä nimenomaisesti
koiran kiinnipitoa koskevat määräykset ulottuvat myös kissaan tai hevoseen, järjestyslain 14 § (koirakuri) ei ulotu lemmikkikäärmeeseen
•Systemaattiset argumentit– Tulkitaan sen oikeusjärjestyksen kontekstissa, mihin säännös kuuluu
•Reaaliset argumentit
5
Kollisiosäännöt
•Ylemmänasteinen säännös syrjäyttää alemmanasteisen (lex superior derogat legi inferiori)
•Erityissäännös syrjäyttää yleissäännöksen (lex specialis derogat legi generali)
•Uudempi säännös syrjäyttää vanhemman (lex posterior derogat legi priori)
6
Viranomaistoiminnassa tärkeimpiä periaatteita• Yhdenvertaisuusperiaate• Tarkoitussidonnaisuusperiaate
– Viranomainen saa käyttää valtaansa yksinomaan lain mukaan perusteltuihin tarkoituksiin ja kielto käyttää valtaa väärin
• Objektiviteettiperiaate– Viranomaisen toimien on oltava perusteltuja ja puoleettomia
• Suhteellisuusperiaate– Viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään
nähden• Luottamuksensuojan periaate
– Viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia
– Vilpittömässä mielessä asioineen on voitava luottaa viranomaisen toimintaan• Asianosaisten kuulemisen periaate
Jussi Airaksinen 7
8
Asialliset ja aineelliset säännökset kulttuuriperinnön suojelemiseksi•Kiellot turmella säilyttämisen arvoista kulttuuriperintöä•Velvollisuudet edistää kulttuuriperinnön säilymistä
aktiivisesti– Yksityiset
• Rakennuksen kunnossapitovelvoite• Yksityisoikeudellinen sopimus perinnebiotoopin hoidosta• Jne.
– Viranomaiset•Harkinnanvaraisesti rahoitettavat hoitotoimenpiteet
– Esim. museot•Maastavientikielto, konfiskaatiokielto, luovutusvelvoite,
jne.
9
Juristien mielenkiinto kohdistuu usein muuhun kuin suojelemisen arvoinen/ei-suojelemisen arvoinen•Menettelyjen muotosäännökset•Toimivaltasuhteet•Korvausvastuu
Konflikteissa säilyttämistä vastaan puhuu muita intressejä
•Yhteiskuntataloudelliset seikat•Alueen vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset•Kohteen kunnossapidot aiheutuvat kustannukset•Kohtuuttomuus haitankärsijälle – vastuun
jakautuminen•Yhdenvertaisuus muiden vastaavassa tilanteessa
olevien kanssa•Jne.
10
Perusoikeudet ja aineellinen kulttuuriperintö• PeL 15 §:
– Jokaisen omaisuus on turvattu.– Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
• PeL 20 §:– Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.– Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä
mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.• PeL 18 §:
– Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
• PeL 121 §:– Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
11
Eräitä kiinteän kulttuuriperinnön suojelua käsitteleviä säädöksiä• Maankäyttö- ja rakennuslaki
– Rakennettu ympäristö, luonnonympäristö, maisemakuva• Rakennusperintölaki
– Rakennukset, rakennelmat, rakennusryhmät, rakennetut alueet, istutukset kaavoitetun alueen ulkopuolella
• Muinaismuistolaki– Hautakumpuja, kalmistoja, palvontapaikkoja, kauppareittejä, yms.
• Luonnonsuojelulaki– Erikoiset ja harvinaiset luonnonmuodostumat, luonnonkauneus,
harvinaistuvat perinneluontotyypit, edustavat, tyypilliset ja arvokkaat alueet
• Kirkkolaki & laki ortodoksisesta kirkosta• Ahvenanmaan itsehallintolait
12
Maankäytön ohjausjärjestelmä•Kaavoituksen tarkoitus on sovittaa erilaiset
maankäyttöintressit yhteen •Hierarkia ja vertikaalinen ohjausvaikutus•Toimii rakennus- ja muiden maankäyttöön liittyvien lupien
perustana
13
VATMaakuntaka
ava
Yleiskaava
Asemakaava
Kaavaprosessi (1)
•Tiedottaminen kaavoituksen vireilletulosta (MRL 63 §)– Sopivalla tavalla. Esim. kuten kunnalliset ilmoitukset ko.
kunnassa yleensä julkaistaan. Kuitenkin vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.
– Osallisilla tulee olla mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä
•Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 §)– Laadittava riittävän aikaisin– Osallistus- ja vuorovaikutusmenettelyt– Kaavan vaikutusten arviointi– Laajuus riippuu kaavasta
14
Kaavaprosessi (2)
•Laadinnan aikainen kuuleminen (MRL 62 §, MRA 30 §)– Kirjallisesti: aineisto nähtäville ja mielipiteet määräaikaan
mennessä– Suullisesti: esim. tilaisuuden järjestäminen– Tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla– Muoto määritellään OAS:ssa– Vaikutukseltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa voi olla
vireilletuloilmoituksen yhteydessä•Nähtävilläolo (MRL 65 §)
– Kunnan jäsenille ja asianosaisille varattava mahdollisuus antaa muistutuksia
– Muistutuksen tehneille on annettava perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen
15
Kaavaprosessi (3)
•Viranomaisneuvottelu– ELY:n ja kunnan välillä
• Muitakin viranomaisia, joiden toimialaa voi koskea– Jos koskee valtakunnallisia tai seudullisia tärkeitä
alueidenkäyttötavoitteita– Muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten,
luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä
– Maakuntakaavoissa aina (maakuntaliiton ja ELY:n välillä)
Jussi Airaksinen 16
Kaavaprosessi (4)
•Hyväksyminen– AK ja YK kunnanvaltuusto– Ei merkittävä AK voidaan delegoida KH:lle tai lautakunnalle– MK ja kuntien yhteinen YK maakuntaliiton ylin päättävä elin– MK ja kuntien yhteinen YK alistetaan YM:lle
• Lakimuutos lausuntokierroksella, hallitusohjelman mukaan poistettava
Jussi Airaksinen 17
Muutoksenhaku
•AK ja YK kuntalain mukaan alueelliseen hallinto-oikeuteen ilman oikaisumenettelyä
– Poikkeus: ELY saa esittää oikaisuvaatimuksen•MK alistusmenettelyn yhteydessä YM:n•Edelleen KHO:hon
– Rajoituksia ja tietyssä tapauksessa valituslupajärjestelmä•Actio popularis
– Kunnan asukkaat– Yhteisöt, joiden kotipaikka on ko. kunta– Asianosaiset– ELY– Muut viranomaiset, joiden valvomaa etua koskee
02.05.23Jussi Airaksinen 18
Muita avainkäsitteitä
•Rakennusjärjestys– Annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja
sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset
– Asemakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava syrjäyttää– Kunnanvaltuusto hyväksyy
19
Muita avainkäsitteitä
•Suunnittelutarvealue– Alueen käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä
erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen
– säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa
– Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä
– Luo lisäedellytyksiä rakentamislupaharkintaan (suunnittelutarveratkaisu)
20
Lupajärjestelmä
•Rakennuslupa•Toimenpidelupa•Purkamislupa•Maisematyölupa
•Oikeusharkintaisia•Haetaan rakennusvalvontaviranomaiselta
Jussi Airaksinen 21
Rakennuslupa
•Tarvitaan– Rakennuksen rakentamiseen– Korjaus- ja muutostöihin, jotka on verrattavissa
rakentamiseen– Laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen– Korjaus- ja muutostöitä varten, jos vaikutusta rakennuksen
käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin – Käyttötarkoituksen muuttamiseen
Jussi Airaksinen 22
Rakennusluvan myöntämisedellytyksiä mm.•Aina
– Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.
– rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus– tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja
muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut
– Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.
– rakennus soveltuu paikalle– vesihuolto järjestettävissä ilman ympäristöhaittoja– Ei haittaa tarpeettomasti naapuria
Jussi Airaksinen 23
Rakennusluvan myöntämisedellytyksiä mm.• AK alueen ulkopuolella
– Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä
• AK alueella– voimassa olevan asemakaavan mukainen
• Suunnittelutarvealueella– ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle
järjestämiselle;– ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja– on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon-
tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
– Ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen
Jussi Airaksinen 24
Toimenpidelupa
•Tarvitaan mm.– Rakennelman tai laitoksen rakentamiseen (ei rakennus) jos
vaikutusta luonnonoloihin, maankäyttöön, kaupunki- tai maisemakuvaan
– Rakennuksen ulkoasun muuttamiseen, huoneistojärjestelyihin
– Rakennelman määritelmiä MRL 126 a §:ssä ja oikeuskäytännössä
Jussi Airaksinen 25
Jussi Airaksinen 26
Rakennuksen purkamislupa
•Tarvitaan– AK-alueella– Rakennuskieltoalueella AK:n laatimiseksi– Jos YK:ssa niin määrätään
•Ei tarvita– Jos perustuu rakennuslupaan, katusuunnitelmaan,
tiesuunnitelmaan tai ratasuunnitelmaan– Talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen
rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana
Jussi Airaksinen 27
Rakennuksen purkamislupa
•Purkamisilmoitus– 30 päivää ennen purkamista
•Ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista
Jussi Airaksinen 28
Rakennuksen purkamislupa
•KHO 2002:74: AK ei ollut ajantasainen ja kohteen suojelu oli rakennussuojelulain mukaan vireillä -> ei lupaa
•KHO 2006:96: Museoviranomaisella ei ollut valitusoikeutta purkamisluvasta
– ELY:llä on•KHO 2006:62: Noin 50 metriä korkeat nosturit olivat
rakennuksia -> tarvitsivat purkamisluvan
Jussi Airaksinen 29
Maisematyölupa
•AK-aluella, YK- alueella, jos niin määrätään sekä rakentamiskieltoalueella AK:n tai YK:n laatimiseksi
•Maisemaa muuttavat maanrakennustyöt•Puiden kaataminen•Ei tarvita, jos perustuu rakennuslupaan tai
toimenpidelupaan
Jussi Airaksinen 30
Rakennussuojelun säädöspohja MRL:n mukaan•Asemakaava tai yleiskaava (jos niin määrätään) voi toimia
rakennusluvan tai toimenpidenluvan myöntämisperusteena– Myös poikkeamismahdollisuuksia ja rakentaminen kaava-
alueiden ulkopuolella (rakennusjärjestys, suunnittelutarveratkaisu)
•Kaavassa voidaan antaa tarpeelliset määräykset rakennuksen ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelemiseksi
•MRL 39 § ja 54 § kaavan sisältövaatimuksina– Olemukseltaan joustavia normeja
•Asemakaava on aina ensisijainen tapa toteuttaa rakennussuojelua
31
Poikkeaminen
•Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista (MRL 171 §)
•Rakennussuojelumääräyksistä poikkeaminen kuuluu kuitenkin ELY:lle
– Lakimuutos kommenttikierroksella, hallitusohjelman mukaan siirtyy kunnalle
•Naapureita kuultava•Haetaan ennen rakennuslupaa (2 vuotta aikaa hakea)
Jussi Airaksinen 32
Poikkeaminen ei saa
•Aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
•Vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista•Vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien
tavoitteiden saavuttamista•Johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen•Muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai
muita vaikutuksia•Onko erityisen syyn punninnassa intressivertailun
elementtejä?
Jussi Airaksinen 33
Poikkeaminen
•KHO 2009:67•KHO 2015:144
Jussi Airaksinen 34
Muutoksenhaku luvista ja poikkeamisesta•Oikaisuvaatimus
– Ei kuitenkaan ELY:n päätöksestä•Edelleen hallinto-oikeuteen•KHO:hon vain valitusluvalla
– Viranomainen pääsee ilman valituslupaa•Valitusoikeus yksityiskohtaisesti riippuu myönnetystä luvasta•Rakennus- ja toimenpidelupa noudattelee asianosaisasemaa •Purkamislupa ja maisematyölupa actio popularis•Poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisu asianosaiset,
kunta, ELY, tietyt yhdistykset– Ks. KHO:2012:25
Jussi Airaksinen 35
Laki rakennusperinnön suojelemisesta (RPL, 498/2010)•AK-alueiden ulkopuolella•Tai jos
– Kohteella valtakunnallista merkitystä– Kohteen säilymistä ei voi turvata MRL:n nojalla– Kohteen suojeluun on erityisiä syitä AK-tilanteen vuoksi
•Koskee rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä, rakennettuja alueita kiinteää sisustusta
•ELY toimivaltainen viranomainen•Asiantuntijaviranomaisina Museovirasto ja Siida
36
Menettely RPL:n mukaan
•Vireillepano ELY:lle– Maanomistaja, kunta, valtion viranomainen, maakuntaliitto,
kulttuuriperintöä vaaliva yhdistys (toimialueellaan)•Vaarantamiskielto
– Tarvittaessa– ELY määrää– Asia ratkaistava 2 vuodessa vaarantamiskiellon antamisesta
•Lausunnot– Omistaja, haltija, naapurit, museovirasto, kunta
•Päätös suojelusta– Voidaan suojella, jos valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai
paikallisesti merkittävä RPL 8 §
37
KHO 2447/2015, 17.9.2015
•MRL 139.1 §: purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista
•Kaupunki oli myöntänyt rakennusluvan sis. luvan purkaa rakennus, jolla väitettiin olevan suojeluarvoja
•Asiakirjoista pystyi saamaan käsityksen, ettei kaupunki ole halukas suojelemaan rakennusta tulevissakaan kaavoissa
•ELY:ssä oli pantu vireille päätöksen jälkeen RPL:n mukainen prosessi
•ELY oli määrännyt rakennuksen vaarantamiskieltoon
38
KHO 2447/2015, 17.9.2015•RPL:n yksityiskoht. perustelut: “voitaisiin soveltaa
asemakaavoitustilanteen vuoksi esimerkiksi silloin, kun asemakaavaa voidaan pitää rakennusperinnön huomioon ottamisen kannalta vanhentuneena eikä asian selvittäminen ja ratkaiseminen asemakaavanmuutoksella käynnisty. Erityisenä syynä voidaan pitää myös kaavoituksen viivästymistä joko kunnan ottaman kannan tai kaavoituksen resurssien vuoksi niin, että rakennuksen purkaminen tai ajan kulumisesta johtuva kunnon rappeutuminen uhkaavat”
•Ei ollut kaavoituksesta johtuvaa estettä purkamisluvan myöntämiselle
•Eli purkamislupa piti myöntää ja talo oli toimenpidekiellossa•Voidaan tulkita niin, että RPL:a käytetään silloin kun kunta on
haluton kaavasuojeluun ja ajantasaistamaan kaavat (vrt. Annikinkadun ratkaisu)
39
Kulttuuriperintö ja intressit kaavoituksessa (1)•Usein muita intressejä on suojeluintressin kanssa
ristiriidassa•Sisältövaatimusten välinen painoarvo ratkaistaan
tapauskohtaisesti•Jokainen laissa mainittu sisältövaatimus on otettava
huomioon
40
Kulttuuriperintö ja intressit kaavoituksessa (2)•Ratkaisuharkinnassa arvioidaan jokaisen kohteen
suojeluarvot erikseen•Lähtökohtana sisältövaatimusten yhteensovittaminen•Jonkinlaista intressivertailua toisinaan tehdään•Hallinto-oikeudet kunnioittaa kuntien itsehallintoa
kohtuullisesti– Lain vastainen kaava palautetaan, mutta ei välttämättä
ohjeisteta, mikä on laillista
41
Kiinteistönhaltijan asema•Odotusoikeutta lisärakentamisoikeudelle ei automaattisesti ole•Kiinteistönhaltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti
– KHO 1.3.2007 t. 478 Rovaniemellä sodasta säästynyt 1930-luvulla rakennettu talo ei tullut suojelluksi, koska ympärillä olevilla vastaavilla tonteilla rakennusoikeutta lisättiin ja kyseisellä tontilla vähennettiin
•Määräysten on oltava kohtuullisia– Kohtuullisuusharkinta on tapauskohtaista ja kontekstuaalista– Rakennusten tavanomainen kunnossapitovastuu ei ole kohtuutonta– Kiinteistö käytettävissä kohtuullisesti tuottavalla tavalla– Kohtuuttomat määräykset mahdollisia asemakaavassa
•Isojen virkistysalueiden, yms. rakentamattomien alueiden osalta kannattaa yrittää ostaa tai vaihtaa alueet kunnalle
42
Kuinka rakennuksen suojeluarvoa arvioidaan? •Kaavan sisältövaatimukset joustava ja avoimesti muotoiltu normi•Kaavan on perustuttava riittäviin selvityksiin
– Selvitysten riittävyys ratkaistaan tapauskohtaisesti•Otetaan huomioon asiasta saatavat selvitykset
– Perusteluvelvollisuus•Muutoksenhaussa de facto
– Museoviraston ja ELY:n mielipide painaa eniten– Yksittäisillä asiantuntijalausunnoilla on merkitystä– Asiantuntijan muodollinen asema painaa paljon– Lausunnon on keskityttävä relevantteihin seikkoihin
• Mitä lain mukaan voidaan ja tulee ottaa huomioon?• Onko lausunnonantajalla kompetenssia lausua kyseisestä asiasta?
43
Soft Law suojeluarvon määrittelyssä (1)•Joustavia normeja kiinteytetään soft law -aineistolla•Soft Law saa hyväksyttävyytensä ja
soveltamiskäytännöissä vakiintuneen tehokkuutensa perusteella normatiivista merkitystä
•Soft law -aineistolla ei ole lakiin perustuvaa muodollista asemaa
– Ongelmallista laillisuusperiaatteen kannalta (KHO 2010:41)– Yhdenmukaistaa ratkaisukäytäntöä, lisää yhdenvertaisuutta
•Lainopillisesti painoarvo perustuu argumentaatioon•Tosiasiallisesti kuitenkin viranomaisen tuottamilla
aineistoilla auktoriteettiarvoa
44
Soft Law suojeluarvon määrittelyssä (2)•Kaavoituksessa käytettyjä soft law –aineistoja
esimerkkinä:– Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut
kulttuuriympäristöt (RKY)– Valtakunnallinen maisemansuojeluohjelma (VNP)– Valtakunnalinen harjujensuojeluohjelma (VNP)– Alueelliset rakennusten inventoinnit
45
Soft Law suojeluarvon määrittelyssä (3)•Heikosti velvoittava tai sallittu oikeuslähde•Ei voi olla oikeudellisen ratkaisun yksinomainen peruste•Voi toimia normi- tai faktapremissin muodostamisessa
käytettävänä oikeuslähteenä•Soft law:n käytössä oikeuslähteenä korostuu tapauksen
erityispiirteet huomioon ottava tapauskohtainen sisällöllinen hyväksyttävysarviointi
•Jos Soft law:ta käytetään ratkaisun perusteena, ratkaisun perusteluissa on viitattava yksilöidysti käytettyyn aineistoon
Jussi Airaksinen 46
Korvauksen määrääminen• Vain merkityksellinen vahinko tai haitta on korvattavaa• Maanomistaja, kiinteistön haltija
– Ei kuitenkaan valtio, kunta tai valtion liikelaitos• AK-suojelussa tulee kyseeseen, jos suojelumääräykset kohtuuttomia
– Valtakunnallisesti merkittävät kohteet valtio– Muut kunta
• Kunta voi hakea ympäristöministeriöltä avustusta korvauksiin• MRL:n perustuva korjausvelvollisuus tai rakennuksen
tavanomainen kunnossapitovelvollisuus ei ole merkittävä haitta• Jos omistajan on ryhdyttävä toimiin suojeluarvojen säilyttämiseksi,
kustannukset korvataan• Ensisijaisesti ympäristöministeriön pyrittävä sopimaan• Toissijaisesti haettava maanmittauslaitokselta lunastuslain mukaan
– 2 vuoden määräaika suojelupäätöksen lainvoimasta
Jussi Airaksinen 47
Etuosto-oikeus
•Etuostolain (608/1977) perusteella kunnat saa käyttää kiinteistöjen etuosto-oikeutta maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten
•Etuostossa kunta astuu luovutuskirjan mukaisilla ehdoilla ostajan sijaan
•Ei juurikaan käytetty rakennussuojelussa ja sopii aika harvoihin tapauksiin
•Jos kunnalla on itsellään järkevää käyttöä ko. rakennukselle, niin miksipä ei
Jussi Airaksinen 48
Jokelan suojeluarvoa perusteltiin seuraavilla•Systemaattiset inventoinnit
– Osayleiskaavan valmistelun tueksi tehty selvitys ja inventointi kulttuuri ja rakennushistoriasta
– Joensuun seudun 2008 yleiskaavan selvityksissä oleva inventointi– Valmisteilla olevan maakuntakaavan inventointi
•In casu– Sosiokulttuurinen arviointi (Itä-Suomen yliopisto)– Museoviraston aiemmat kannanotot– Prof. Sinikka Vakimon lausunto– Piispa – Maironiemi: Wanha Jokela (2002)– Räppänän arvio
•Ei voida määritellä yleisesti, mikä on riittävästi
49
Päätelmiä Wanhasta JokelastaKuopion HaO 23.1.2014 14/0019/3
•Yleiskaava ei saa olla kohtuuton•Asemakaava saa olla rakennussuojelun osalta kohtuuton
– Korvauksia ei ole määrätty kertaakaan•Korjauskustannukset voivat nousta kohtuuttomiksi•Lisärakentamismahdollisuutta ei tutkittu -> puutteellisesti
selvitetty– Vaikuttaa kohtuullisuusarviointiin
•Kaavahierarkian ohjausvaikutus ei toimi, jos kohtuuttomuuskielto muuttaa sisältövaatimuksia
•Jatkoa ajatellen kannattaisi sallia kohtuuttomat yleiskaavat
50
Kulttuuriesineiden säilyttämisen sääntely• Kulttuuriaineiston luovutusvelvollisuus kirjastoille (vapaakappaleet)
• EU- ja kotimaista lainsäädäntöä sekä kv-sopimuksia kulttuuriesineiden liikkumisen rajoittamiseksi
• Kansallinen tarkoitus pitää tärkeät esineet Suomen rajojen sisällä
• Maastavienti luvanvaraista• Muuten esineitä kohdellaan kuten mitä hyvänsä irtaimia
esineitä– Poikkeus takavarikointikiellossa olevat ulkomaiset
näyttelyesineet• KV-kontekstissa päänvaivaa aiheuttaa esineiden palauttamisen
vaatiminen– Varastettuja, laillisesti myytyjä, salakuljetettuja, laittomasti
kaivettuja, sota-alueilta tulevia esineitä, sotasaaliita, holokaustissa varastettuja esineitä, jne.
51
