rangaistuksen mittaaminen osuudeltaan ... · perklev, anders, straffmätning i narkotikamål –...

Rangaistuksen mittaaminen

osuudeltaan vähämerkitykselliselle ja epäitsenäiselle

törkeän huumausainerikoksen tekijälle

organisoidussa huumausainerikollisuudessa

Itä-Suomen yliopisto

Oikeustieteiden laitos

Oikeustieteen maisteritutkielma

11.11.2019

Tekijä: Annikaisa Kinnunen, 274987

Ohjaajat: Matti Tolvanen ja Heikki

Kallio

II

Tiivistelmä

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Yksikkö

Oikeustieteiden laitos

Tekijä

Annikaisa Kinnunen

Työn nimi

Rangaistuksen mittaaminen osuudeltaan vähämerkitykselliselle ja epäitsenäiselle törkeän

huumausainerikoksen tekijälle organisoidussa huumausainerikollisuudessa

Pääaine

Rikosoikeus

Työn laji

Oikeustieteen maisteritut-

kielma

Aika

11.11.2019

Sivuja

XIX + 125

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena on antaa lainkäyttäjille apua seuraamuskannanottoon ja -harkintaan rangais-

tuksen mittaamisessa törkeässä huumausainerikoksessa vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden

tekijälle. Tutkimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä, joista ensimmäinen tutkimuskysymys systematisoi

empirian avulla huumausainerikosorganisaatioiden rakennetta ja sitä, millaisiin tekijärooleihin törkeän

huumausainerikoksen vähäisempiä tekijöitä on tyypitelty. Olen jakanut laittoman huumausainekaupan

organisaatioketjuun, jonka osia ovat Suomessa pääpiirteittäin valmistus- ja/tai tuotanto-organisaatio,

maahantuontiorganisaatio, välitys- ja jakeluorganisaatio ja lopulta levitys- ja myyntiorganisaatio, joka

levittää huumausaineet käyttäjille. Organisaatioissa eri tekijät toimivat eri syyllisyyttä osoittavissa roo-

leissa siten, että organisaatioketjun jokaisella tasolla voi olla niin sanottuja toimintaa organisoivia pääte-

kijöitä, osuudeltaan keskeisiä eli tekijäportaan tekijöitä sekä osuudeltaan vähämerkityksellisiä ja epäitse-

näisiä tekijöitä. Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijöitä ovat tyypillisesti huumausai-

nekuriirit sekä huumausaineiden kätkijät ja säilyttäjät. Tekijän osallisuus ja rooli rikoksen tekemisessä

vaikuttavat rangaistuksen mittaamiseen muun muassa koventamisperusteiden (pääasiassa järjestäytyneen

rikollisryhmän osana toimimisen ja suunnitelmallisuuden) ja syyllisyyden kautta.

Toinen tutkimuskysymys systematisoi oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden avulla rangaistuksen mittaami-

seen vaikuttavia seikkoja empiiristä metodia hyödyntävän lainopin avulla. Oikeuskäytännön avulla on

selvitetty, mitkä seikat vaikuttavat huumausaineen määrän ja laadun lisäksi osuudeltaan vähämerkityk-

sellisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistuksen mittaamiseen. Tällaisen tekijän rangaistuksen mittaami-

sessa tulee huomioida huumausaineen määrä ja laatu, joiden lisäksi tulee punnita rikoslain ankaroittamis-

ja lieventämisperiaatteita sekä tekijän osuutta rikoksen tekemisessä ja muuta teon osoittamaa syyllisyyttä.

Punninnassa tulee ottaa huomioon ankaroittavina seikkoina muun muassa rikoksentekijän mahdollinen

välttämätön ja keskeinen asema, tarkoitus pienentää päätekijöiden kiinnijäämisriskiä, sekä toiminnan jat-

kuvuus. Lieventävinä seikkoina tulee arvioida muun muassa aseman vähäisyyttä ja epäitsenäisyyttä: teh-

tävän rajattua osuutta, vain vähäistä palkkiota, osallistumattomuutta oman osuuden tai rikoksen suunnit-

teluun ja määräysvallan puuttumisena huumausaineeseen. Mikäli tekoon liittyy joitakin syyllisyyttä li-

sääviä piirteitä, kuten pitkä kesto ja jonkinlainen osallistuminen rikoksen suunnitteluun, vähämerkityk-

sellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijän rangaistuksen tulee olla jonkin verran päätekijän tai keskeisen

tekijän rangaistusta lievempi. Jos tekoon liittyy useita lieventäviä seikkoja, rangaistuksen tulee olla huo-

mattavasti lievempi. Lievennyksen määrä riippuu osallisuuden rajoittumisesta ja syyllisyyden asteesta. Avainsanat

rangaistuksen mittaaminen, törkeä huumausainerikos, organisoitu rikollisuus, koventamis- ja lieventämisperusteet

III

SISÄLLYS

LYHENNELUETTELO.............................................................................................................. XVIII

KUVIOT JA TAULUKOT ........................................................................................................... XIX

1 JOHDANTO ................................................................................................................................... 1

1.1 Johdatus aiheeseen ................................................................................................. 1

1.2 Tutkimusongelma ja aiheen rajaus ........................................................................ 2

1.3 Tutkielman lähteet ja metodit ................................................................................ 4

2 JÄRJESTÄYTYNYT HUUMAUSAINERIKOLLISUUS ............................................................. 9

2.1 Keskeinen lainsäädäntö järjestäytyneestä rikollisuudesta ...................................... 9

2.1.1 Huumausaineyleissopimukset järjestäytyneen huumausainekaupan

torjujina ............................................................................................................... 9

2.1.2 Järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälinen määrittely ........................ 10

2.1.3 Järjestäytynyt rikollisuus rikoslaissa ja järjestäytyneen rikollisuuden

kansallinen määrittely ....................................................................................... 13

2.2 Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa ..................................................................... 15

2.3 Oikeuskäytäntöä järjestyneistä rikollisryhmistä .................................................. 18

2.4 Järjestäytyneen huumausainerikollisuuden erityispiirteet.................................... 19

2.5 Järjestäytynyt rikollisuus tai yhteistoiminnallinen rikollisuus ............................. 21

3 JÄRJESTÄYTYNEEN HUUMAUSAINERIKOLLISUUDEN ORGANISAATIORAKENTEET

.......................................................................................................................................................... 24

3.1 Organisaatioiden typologia .................................................................................. 24

3.2 Erilaisia huumausainerikosorganisaatioita ........................................................... 26

3.2.1 Kansainväliset ja kotimaalaiset organisaatiot yhteistyössä ..................... 26

3.2.2 Valmistus- ja/tai tuotanto-organisaatio .................................................... 28

3.2.3 Maahantuontiorganisaatio........................................................................ 30

3.2.4 Välitys- ja jakeluorganisaatio .................................................................. 33

3.2.5 Levitys- ja myyntiorganisaatio ................................................................ 38

4 TEKIJÖIDEN LUOKITTELUA ................................................................................................... 39

4.1 Tekijän määrittely ................................................................................................ 39

4.1.1 Tekijävastuu ja rikoskumppanuus ........................................................... 39

4.1.2 Rajanveto tekijän ja avunantajan välillä .................................................. 41

4.2 Päätekijä ja päätekijän rangaistuksen mittaaminen .............................................. 44

4.3 Tekijäporras, keskeinen tekijä ja rangaistuksen mittaaminen näille .................... 47

4.4 Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijä ........................................ 53

4.5 Kuriirin vähämerkityksellinen ja epäitsenäinen osuus ......................................... 55

4.6 Kätkijän vähämerkityksellinen ja epäitsenäinen osuus ........................................ 58

4.7 Muita vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijöitä........................... 59

IV

4.7.1 Huumausaineiden säilyttäjä ..................................................................... 59

4.7.2 Huumausaine-erän vastaanottaja maahantuonnissa ................................. 61

4.7.3 Huumausaine-erän välittäjä ..................................................................... 62

5 RANGAISTUKSEN MITTAAMINEN HUUMAUSAINERIKOKSISSA .................................. 64

5.1 Rangaistuksen mittaaminen ................................................................................. 64

5.2 Rangaistuksen mittaaminen huumausainerikoksissa ........................................... 67

5.3 Koventamisperusteet ............................................................................................ 71

5.3.1 Suunnitelmallisuus ................................................................................... 71

5.3.2. Rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa .... 73

5.3.3 Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan .................................................... 81

5.3.4 Kaksinkertainen kvalifiointi .................................................................... 81

5.3.5 ”Muut syyllisyyteen vaikuttavat tekijät” ................................................. 83

5.4 Lieventämisperusteet............................................................................................ 85

5.5 Eurooppalainen vertailu rangaistuksen mittaamisesta huumausainerikoksissa ... 86

5.5.1 Eurooppa yleisesti .................................................................................... 86

5.5.2 Ruotsi ....................................................................................................... 87

5.5.3 Iso-Britannia ............................................................................................ 89

5.6 Rangaistuksen mittaamisen muutos ..................................................................... 91

5.6.1 KKO:n ratkaisuista muodostuva tulkintalinja ......................................... 91

5.6.3 Johtopäätökset KKO:n ratkaisulinjasta.................................................... 96

6 RANGAISTUKSEN MITTAAMINEN VÄHÄMERKITYKSELLISEN JA EPÄITSENÄISEN

OSUUDEN TEKIJÄLLE ............................................................................................................... 100

6.1 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen kuriirin rangaistuksen

mittaamiseen vaikuttavat seikat huumausaineen määrän ja laadun lisäksi .............. 100

6.1.1 Vallinnut oikeustila kuriirin rangaistuksen mittaamisessa .................... 100

6.1.2 Huumausainekuriirin rangaistuksen mittaamisen muutos Suomessa .... 101

6.1.3 Kuriirin osallisuus rikoksen tekemiseen ................................................ 103

6.1.4 Kuriirin syyllisyysarviointi .................................................................... 106

6.2 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen kätkijän rangaistuksen

mittaamiseen vaikuttavat seikat huumausaineen määrän ja laadun lisäksi .............. 108

6.3 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen huumausaineen säilyttäjän

rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat huumausaineen määrän ja laadun

lisäksi ....................................................................................................................... 109

6.4 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen huumausaineen vastaanottajan


lisäksi ....................................................................................................................... 111

6.5 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen huumausaineen välittäjän


lisäksi ....................................................................................................................... 112

V

6.6 Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijän rangaistuksen mittaamiseen

vaikuttavat seikat ...................................................................................................... 113

6.6.1 Tarkoituksellinen tietämättömyys ja tietoisuus huumausaineista.......... 113

6.6.2 Rangaistuksen mittaaminen alhaisemmaksi .......................................... 115

7 JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................. 122

VI

LÄHTEET

KIRJALLISUUS

Aarnio, Aulis, Laintulkinnan teoria. Yleisen oikeustieteen oppikirja. WSOY 1989.

Borgeke, Martin, Påföljdsbestämning i narkotikamål. SvJT 2013.

Ervasti, Kaius, Eräitä näkökohtia empiirisen tiedon hyväksikäyttämisestä oikeustieteessä.

Lakimies, 3/1998 s. 364–388.

Frände, Dan, Allmän straffrätt. Publikationer från juridiska fakulteten vid Helsingfors uni-

versitet. 2. p. Helsingfors 2001.

Hakonen, Kimmo, 2. Rikosoikeudellinen kontrolli. Teoksessa Utriainen, Terttu – Hakonen,

Kimmo, (toim.) Huumausainerikokset. Mänttä 1985.

Helminen, Johanna, Huomioita rangaistuksen mittaamisesta huumausainerikoksissa, s. 61–

76 teoksessa Koponen, Pekka – Lahti, Raimo – Elo, Elina, Valittuja kysymyksiä rikos-

ja rikosprosessioikeudesta 1. Helsinki: Helsingin hovioikeus. Tampere 2018.

Hinkkanen, Ville – Lappi-Seppälä, Tapio, Sentencing Theory, Policy, and Research in the

Nordic Countries, s. 349–404 teoksessa Tonry, Michel – Lappi-Seppälä, Tapio (toim.),

Crime and Justice in Scandinavia. Crime and Justice. A Review of Research. Vol 40,

2011.

Hirvonen, Ari, Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen oikeustieteen jul-

kaisuja 17. Helsinki 2011.

Hjorth, Bob Nilsson, Förändringar i narkotikapraxis. SvJT 2012, s. 845–863.

Huovila, Mika, Oikeuslähdeoppi ja oikeudellinen argumentaatio rikostuomion perusteluissa,

s. 13–99 teoksessa Huovila, Mika – Lahti, Raimo – Ojala, Timo, Rikostuomion pe-

rusteleminen. Helsinki 2005.

Jareborg, Nils – Zila, Josef, Straffrättens påföldslära. Fjärde upplagan. Norsteds Juridik AB

2014.

Junninen, Mika, Adventurers and Risk-Takers, Finnish professional criminals and their or-

ganisations in the 1990s cross-border criminality. European Insitute for Crime Preven-

tion and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI) Publication Series No.

47. Helsinki 2006. (Junninen 2006a)

Junninen, Mika, Suomalainen järjestäytynyt rikollisuus – myytti vai fakta? Haaste 1/2006.

[https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12006/suomalainenjarjestayty-

nytrikollisuus-myyttivaifakta.html]. (Junninen 2006b)

VII

Kainulainen, Heini, Teemahaastattelut kriminologisessa tutkimuksessa. Teoksessa Heidi

Lindfors (toim.), Empiirinen tutkimus oikeustieteessä. Oikeuspoliittisen tutkimuslai-

toksen tutkimustiedonantoja 64. Helsinki 2004.

Kainulainen, Heini, (toim.) Rangaistuskäytäntö törkeissä huumausainerikoksissa. Oikeuspo-

liittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 79. 2007. (Kainulainen 2007a)

Kainulainen, Heini, Rangaistuskäytäntö törkeissä huumausainerikoksissa. Haaste 3/2007.

[https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste32007/rangaistuskaytantotor-

keissahuumausainerikoksissa.html] (2.7.2019) (Kainulainen 2007b)

Kainulainen, Heini, Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli. Helsinki 2009.

Kaskenmäki, Marjatta, Rangaistuksen määräämisen perusteleminen, s. 328–351 teoksessa

Huovila, Mika – Lahti, Raimo – Ojala, Timo, Rikostuomion perusteleminen. Helsingin

hovioikeus. Helsinki 2005.

Keinänen, Anssi – Väätänen, Ulla, Empiirinen oikeustutkimus – mitä ja milloin?, s. 246–

271 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.), Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita

oikeus-tieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex

Kirjat 16.2.2016. [www.edilex.fi/kirjat/16170]

Keinänen, Anssi, Yhdyskuntapalvelu empiirisen kriminologisen tutkimuksen kohteena. Jo-

ensuun yliopisto. Joensuu 2008. [www.edilex.fi/lakikirjasto/5676]

Keinänen, Anssi, Empiirisen oikeustutkimuksen tarpeellisuudesta ja sen nykytilasta. Oikeus

2010 (39); 4, s. 465–470.

Kekomäki, Paavo, Ammattimaisten ja tavanomaisten rikosten käsitteestä. Helsinki 1933.

Kimpimäki, Minna, Kansainvälinen rikosoikeus. Kauppakamari 2015.

Kurenmaa, Tero, Järjestäytynyt rikollisuus ja vankilat. Lakimies 6/2006, s. 1025–1036.

Kolehmainen, Antti, Tutkimusongelma ja metodi lainopillisessa työssä, s. 105–134 teok-

sessa Miettinen, Tarmo (toim.), Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustie-

teellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex Kirjat

16.2.2016. [www.edilex.fi/kirjat/16170]

Laakso, Seppo, Lainopin teoreettiset lähtökohdat. Tampere 2012.

Lappi-Seppälä, Tapio – Niemi, Hannu, Seuraamusjärjestelmä 2015. Kontrollijärjestelmä ti-

lastojen ja tutkimusten valossa. Katsauksia 11/2016. Helsinki 2016.

Lappi-Seppälä, Tapio, Rikosten seuraamukset. Porvoo 2000.

Launiala, Mika, Prejudikaatti ja prejudikaattinormi. Edilex-sarja 2016/18, 9.8.2016.

[www.edilex.fi/artikkelit/16683]

VIII

Luoto, Lauri, Avunannon rangaistavuuden edellytykset. Helsinki 2018.

Matikkala, Jussi, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. Helsinki 2010.

Metsäpelto, Leena, KKO 2004:72, Osallisuus törkeään huumausainerikokseen, s. 37–44 te-

oksessa Timonen, Pekka (toim.), KKO:n ratkaisut kommentein 2004:II. Helsinki

2005. (Metsäpelto 2005a)

Metsäpelto, Leena, KKO 2005:56 Huumausaineen vaarallisuuden luokittelu ja rangaistuk-

sen mittaaminen törkeästä huumausainerikoksesta, s. 439–445 teoksessa Timonen,

Pekka (toim.), KKO:n ratkaisut kommentein 2005:I. Helsinki 2005. (Metsäpelto

2005b)

Metsäpelto, Leena, KKO 2006:58 Rangaistuksen mittaaminen törkeästä huumausainerikok-

sesta, s. 19–25 teoksessa Timonen, Pekka (toim.), KKO:n ratkaisut kommentein

2006:II. Helsinki 2007.

Myrsky, Matti, Ennakkopäätökset verotuksessa. 3. uudistettu painos. Talentum 2011.

Nuotio, Kimmo, Participation in Crime in Nordic Criminal laws: Variations on a Theme.

Teoksessa Husa, Jaakko – Nuotio, Kimmo – Pihjajamäki, Heikki (toim.), Nordic Law

– Between Tradition and Dynamism. Intersentia Antwerp – Oxford 2007.

Nuotio, Kimmo, Kansainvälinen ja eurooppalainen rikosoikeus, s. 159–194 teoksessa Lappi-

Seppälä, Tapio – Hakamies, Kaarlo – Koskinen, Pekka – Majanen, Martti – Melander,

Sakari – Nuotio, Kimmo – Nuutila, Ari-Matti – Ojala, Timo – Rautio, Ilkka, Oikeuden

perusteokset. Rikosoikeus. Kolmas, uudistettu painos. WSOYPro. Helsinki 2008.

Nuotio, Kimmo, Rikosoikeuden koherenssi ja fragmentaatio: esimerkkinä järjestäytyneen

rikollisuuden määrittely. Lakimies 7–8/2009, s. 1154–1174.

Nuutila, Ari-Matti, Law in Books ja Law in Action - seuraamusharkintaa lainkäytössä. Te-

oksessa Nuutila, Ari-Matti – Pirjatanniemi, Elina (toim.), Rikos, rangaistus ja prosessi.

Juhlajulkaisu Eero Backman 1945 – 14/5 – 2005. Turun yliopisto, Oikeustieteellinen

tiedekunta 2005.

Nuutila, Ari-Matti – Melander, Sakari, 2009. RL 50. Huumausainerikokset, s. 1363–1417

teoksessa Lappi-Seppälä, Tapio – Hakamies, Kaarlo – Koskinen, Pekka – Majanen,

Martti – Melander, Sakari – Nuotio, Kimmo – Nuutila, Ari-Matti – Ojala, Timo –

Rautio, Ilkka, Oikeuden perusteokset. Rikosoikeus. Kolmas, uudistettu painos.

WSOYPro. Helsinki 2008.

Palo, Sanna, Järjestäytyneet rikollisryhmät ja rikosvastuu. Helsinki 2010.

IX

Rintala, Matti, Rikosoikeuden yleisten oppien uudistus ja rangaistuksen määrääminen, s.

278–303 teoksessa Lahti, Raimo – Ojala, Timo (toim.), Rikosoikeuden uudistuneet

yleiset opit. Helsingin hovioikeus. Saarijärvi 2004.

Repo, Sanna, Tekijäkumppanuus ja avunanto, s. 264–277. Teoksessa Lahti, Raimo – Ojala,

Timo (toim.), Rikosoikeuden uudistuneet yleiset opit. Helsingin hovioikeus. Saarijärvi

2004.

Perklev, Anders, Straffmätning i narkotikamål – fyra domar från Högsta domstolen. SvJT

2012/2, s. 131–143.

Savona, Ernesto U. – Riccardi, Michele (toim.), From illegal markets to legitimate busi-

nesses: the portfolio of organised crime in Europe. Final Report of Project OCP – Or-

ganised Crime Portfolio (www. ocportfolio.eu). Trento: Transcrime – Università degli

Studi di Trento 2015 [http://www.transcrime.it/wp-content/uploads/2015/03/OCP-

Full-Report.pdf]

Siltala, Raimo, Empirismin haaste – ajatuksia yhteiskuntatieteellisen metodin soveltamisesta

lainopissa. Oikeustiede – Jurisprudentia XXX. Helsinki 1997.

Siro, Jukka, Huumausainerikokset. Keuruu 2017.

Soininen, Niko, Oikeudellisen argumentin rakentaminen kirjoitusprosessissa, s. 51–70 teok-

sessa Tarmo Miettinen (toim.), Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustie-

teellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex Kirjat

16.2.2016. [www.edilex.fi/kirjat/16170]

Sutela, Mika, Arbitrium an decisio – Oikeudellisen päätöksenteon yhtenäisyys yleisissä tuo-

mioistuimissa. Joensuu 2016.

Svensson, Erik, Gärningsmannaskap vid fleras deltagande i brott. Uppsala 2016.

Tapani, Jussi, KKO 2017:9. Törkeä huumausainerikos ja rangaistuksen määrääminen, s. 77–

82 teoksessa Timonen, Pekka (toim.), KKO:n ratkaisut kommentein 2017:I. Helsinki

2017.

Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti, Rikosoikeus – Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöön-

pano. Alma Talent Oy 2016.

Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti, Rikosoikeuden yleinen osa. Vastuuoppi. Alma Talent Oy

2019.

Tolvanen, Matti, Kriminaalipolitiikka, kriminologia ja rikosoikeuden tutkimus. Katsauksia

ja pienempiä kirjoituksia. Lakimies 5/2006 s. 809–812.

X

Tolvanen, Matti, Rangaistusteoriat – mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan? Oikeus 2009 (38);

3: s. 358–379.

Tolvanen, Matti, Huumausainerikokset ja alkoholirikokset, s. 875–911 teoksessa Frände,

Dan – Matikkala, Jussi – Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Viljanen, Pekka – Wahl-

berg, Markus, Keskeiset rikokset, Porvoo 2014.

Tolvanen, Matti, Rikosoikeus ja rikollisuuden tutkimus, s. 272–294 teoksessa Miettinen,

Tarmo (toim.), Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opin-

näytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex Kirjat 16.2.2016.

[www.edilex.fi/kirjat/16170]

Tolvanen, Matti, Huumausainerikokset ja alkoholirikokset, s. 949–1001 teoksessa Frände,

Dan – Matikkala, Jussi – Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Viljanen, Pekka – Wahl-

berg, Markus, Keskeiset rikokset. Porvoo 2018. (Tolvanen 2018a)

Tolvanen, Matti, KKO 2018:45 Huumausaineen kätkeminen ja rangaistuksen mittaaminen,

s. 358–364 teoksessa Timonen, Pekka (toim.), KKO:n ratkaisut kommentein 2018:I.

Liettua 2018. (Tolvanen 2018b)

Uusitalo, Kirsti, Korkeimman oikeuden ratkaisujen merkitys normaalirangaistuksen arvioin-

nissa alemmissa oikeusasteissa – määritteleekö korkein oikeus normaalirangaistusta-

son? Teoksessa: Lappi-Seppälä, Tapio – Kankaanrinta, Veera (toim.): Rangaistuksen

määrääminen. Helsingin hovioikeus, Helsinki 2013.

Vanhanen, Teemu, Rikoskumppanuutta vai avunantoa – onko sillä merkitystä? Turun ylio-

pisto. Oikeustieteellinen tiedekunta 2004.

van Koppen, M. Vere – de Poot, Christianne J. – Blokland, Arjan A. J, Comparing Criminal

Careers of Organized Crime Offenders and General Offenders. European Journal of

Criminology, September 2010, Vol.7(5), s. 356–374.

Virolainen, Petri – Martikainen, Jyrki, Tuomion perusteleminen. Alma Talent Oy 2010.

VIRALLISLÄHTEET

EMCDDA, A definition of ‘drug mules’ for use in a European context. European Monitoring

Centre for Drugs and Drug Addiction 2012.

EMCDDA, Euroopan huumeraportti 2016: Suuntauksia ja muutoksia, Euroopan unionin jul-

kaisutoimisto, Luxemburg 2016.

EMCDDA, Drug trafficking penalties across the European Union: a survey of expert opin-

ion, Technical report. January 2017. (EMCDDA 2017a)

XI


kaisutoimisto, Luxemburg 2017. (EMCDDA 2017b)





Euroopan Parlamentti, Mietintöluonnos järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja ra-

hanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mie-

tintö) (2013/2107(INI)), Euroopan Parlamentti 10.6.2013.

Euroopan komissio, Study on criminal sanction legislation and practice in representative

Member States. Final report. Toim. Thomson Reuters Aranzadi. Euroopan Unioni

2014.

Europol, SOCTA 2013. EU Serious and Organised Crime Threat Assessment. European Po-

lice Office, 2013. [https://www.europol.europa.eu/activities-services/main-reports/eu-

serious-and-organised-crime-threat-assessment-socta-2013].

Europol, Europol Review 2016-2017. European Union Agency for Law Enforcement Co-

operation (Europol), 2017. Saatavana osoitteesta: [https://www.europol.europa.eu/ac-

tivities-services/main-reports/europol-review-2016-2017] (20.3.2018)

HE 125/1975 II vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain 6 luvun ja siihen liittyvien

säännösten muuttamisesta.

HE 180/1992 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain täydentämisestä huumausaineri-

koksia koskevilla säännöksillä (Laki rikoslain muuttamisesta).

HE 82/1995 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn

uudistamista alioikeuksissa koskevaksi lainsäädännöksi.

HE 44/2002 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lain-

säädännön uudistamiseksi.

HE 53/2006 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 50 luvun muuttamisesta.

HE 65/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle huumausainelaiksi ja eräiksi siihen liitty-

viksi laeiksi.

HE 263/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä

koskevien säännösten yhtenäistämiseksi.

Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke, Huumausainerikosten rangaistussuositus. 4.12.2006.

XII

Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke, Rangaistuksen määrääminen huu-

mausaine-, lääke- ja dopingrikoksissa. 28.10.2019.

Keskusrikospoliisi, Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015. [https://www.poliisi.fi/in-

stancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstruc-

ture/46970_KRP_toimintakertomus_2015.pdf?0a4d3b7c886ed388]

Keskusrikospoliisi, Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2017. [https://www.poliisi.fi/in-

stancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstruc-

ture/68698_KRP_toimintakertomus.pdf?8761537189aad588] (Keskusrikospoliisi

2017a)

Keskusrikospoliisi, Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus 2016–2017. (Kes-

kusrikospoliisi 2017b)

Rikosoikeuskomitean mietintö 1976:72.

Neuvoston puitepäätös 2008/841/YOS, (24.10.2008)

OM 2002, YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen ns. Palermon sopimuksen hyväk-

syminen. Lausuntoja ja selvityksiä 2002:27. Helsinki 2002.

Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen toimintaohjelma. Hyvinvointivaltion kriminaalipo-

litiikka. Kriminaalipoliittinen toimintaohjelma vuosille 2007–2012. Oikeusministe-

riön toiminta ja hallinto 2007:13. Helsinki 2007.

OM 23/2014, Mietintöjä ja lausuntoja, Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan käsitteistön

yhtenäistäminen, Helsinki 2014.

Prop. 2015/16:111. Synnerligen grova narkotikabrott. (Ruotsin hallituksen esitys)

Sentencing Council, Drug Offences Definitive Guideline. 2012. [https://www.sen-

tencingcouncil.org.uk/wp-content/uploads/Drug-offences-definitive-guideline-

Web.pdf]

SOU 2014:43. Synnerligen grova narkotikabrott. Betänkande av Narkotikastraffutred-

ningen. Stockholm 2014.

UNODC, Results of a pilot survey of forty selected organized criminal groups in sixteen

countries. United Nations Office on Drugs and Crime, September 2002.

UNODC, Drug trafficking as a security threat in West Africa, United Nations Office on

Drugs and Crime, Vienna. 2008. Saatava osoitteessa: [https://www.unodc.org/docu-

ments/data-and-analysis/Studies/Drug-Trafficking-WestAfrica-English.pdf]

(16.2.2018)

XIII

Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta

7.3.2013.

OIKEUSTAPAUKSET

Korkein oikeus

KKO 1997:117

KKO 1999:89

KKO 2001:117

KKO 2002:5

KKO 2002:97

KKO 2003:62

KKO 2003:63

KKO 2003:100

KKO 2004:6

KKO 2004:45

KKO 2004:72

KKO 2005:62

KKO 2005:73

KKO 2006:58

KKO 2006:64

KKO 2008:37

KKO 2008:85

KKO 2011:41

KKO 2011:102

KKO 2013:90

KKO 2015:18

KKO 2017:9

KKO 2017:12

KKO 2017:23

KKO 2017:93

KKO 2018:45

KKO 2018:76

KKO 2018:89

XIV

KKO 13.4.2018 t. 0777

Hovioikeudet

Helsingin HO 30.6.2016 t. 128213

Helsingin HO 21.12.2016 t. 153618

Helsingin HO 31.01.2017 t. 103973

Helsingin HO 16.02.2017 t. 106046

Helsingin HO 22.02.2017 t. 107472

Helsingin HO 01.03.2017 t. 108355

Helsingin HO 07.04.2017 t. 114400

Helsingin HO 12.04.2017 t. 115234

Helsingin HO 26.04.2017 t. 115849

Helsingin HO 27.04.2017 t. 117921

Helsingin HO 05.05.2017 t. 118388

Helsingin HO 18.05.2017 t. 119924

Helsingin HO 31.05.2017 t. 121814

Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599

Helsingin HO 30.06.2017 t. 126753

Helsingin HO 07.07.2017 t. 127333

Helsingin HO 09.08.2017 t. 129739

Helsingin HO 09.08.2017 t. 129739

Helsingin HO 31.08.2017 t. 133213

Helsingin HO 07.09.2017 t. 134383

Helsingin HO 29.09.2017 t. 138166

Helsingin HO 18.10.2017 t. 141342, t. 141351 ja t. 141363

Helsingin HO 17.11.2017 t. 146811

Helsingin HO 18.01.2018 t. 101984

Helsingin HO 26.01.2018 t. 103617

Helsingin HO 28.02.2018 t. 108745

Helsingin HO 12.04.2018 t. 115735

Helsingin HO 27.04.2018 t. 118225

Helsingin HO 04.05.2018 t. 119108

Helsingin HO 15.06.2018 t. 126279

XV

Helsingin HO 15.06.2018 t. 126337

Helsingin HO 13.07.2018 t. 129545

Helsingin HO 13.07.2018 t. 129696

Helsingin HO 08.08.2018 t. 131673

Helsingin HO 16.08.2018 t. 132578

Helsingin HO 24.08.2018 t. 133993

Helsingin HO 12.09.2018 t. 136626

Helsingin HO 27.06.2019 t. 128376

Itä-Suomen HO 13.7.2018 t. 129521

Itä-Suomen HO 29.1.2015 t. 104045

Itä-Suomen HO 16.3.2015, t. 111243

Itä-Suomen HO 16.4.2015 t. 116422

Itä-Suomen HO 16.6.2017 t. 123362

Itä-Suomen HO 22.06.2017 t. 125153

Itä-Suomen HO 27.10.2017 t. 143051

Itä-Suomen HO 6.2.2018 t. 104137

Itä-Suomen HO 20.03.2018 t. 111698

Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113393

Itä-Suomen HO 27.3.2018 18/113376

Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113393

Itä-Suomen HO 28.3.2018 t. 113674

Itä-Suomen HO 31.8.2018 t. 135498

Itä-Suomen HO 28.09.2018 18/140312

Kouvolan HO 13.5.2009 nro 531

Rovaniemen HO 23.10.2015 t. 144954

Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433

Rovaniemen HO 16.06.2017 t. 124799

Rovaniemen HO 28.06.2017 t. 126334

Rovaniemen HO 03.08.2017 t. 129295

Rovaniemen HO 19.10.2018 t. 144946

Turun HO 29.5.2009 t. 1307

Turun HO 19.9.2013 nro 1725

Turun HO 31.03.2017 t. 112804

XVI

Turun HO 27.06.2017 t. 126129

Turun HO 28.02.2018 t. 108246

Turun HO 28.02.2018 t. 108246

Vaasan HO 05.01.2017 t. 100421

Vaasan HO 12.04.2017 t. 115038

Vaasan HO 05.05.2017 t. 118177

Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179

Vaasan HO 21.06.2017 t. 125209

Vaasan HO 04.07.2017 t. 127162

Vaasan HO 06.09.2018 t. 136559

Käräjäoikeudet

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 14.07.2016 t. 129846

Helsingin käräjäoikeus 20.04.2016 16/116651

Helsingin käräjäoikeus 03.05.2016 t. 117406





Keski-Suomen käräjäoikeus 15.10.2015 t. 143260

Kymenlaakson käräjäoikeus 26.5.2017 t. 121527

Kymenlaakson käräjäoikeus 16.02.2018 t. 107183

Oulun käräjäoikeus 11.04.2016 t. 114737

Pirkanmaan käräjäoikeus 21.06.2016 t. 127212

Pohjanmaan käräjäoikeus 01.07.2016 t. 127913

Päijät-Hämeen käräjäoikeus 22.9.2019 t. 136390

Tuusulan käräjäoikeus 10.06.2016 t. 125634

Vantaan käräjäoikeus 23.5.2016 t. 122023

Vantaan käräjäoikeus 14.07.2017 t. 128128

Varsinais-Suomen käräjäoikeus 10.04.2017 t. 114951

Högsta Domstolen

NJA 1991 s. 255

XVII

NJA 2004 s. 797

NJA 2011 s. 357

NJA 2011 s. 675 I ja II

NJA 2011 s. 799

NJA 2012 s. 70

NJA 2012 s. 144

NJA 2012 s. 154

INTERNETLÄHTEET

Sisäministeriö. Järjestäytynyt rikollisuus. [https://intermin.fi/poliisiasiat/jarjestaytynyt-ri-

kollisuus] (31.10.2018).

XVIII

LYHENNELUETTELO

EMCDDA European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (Eu-

roopan unionin huumeseurantakeskus)

EU Euroopan unioni

HAMC Hell’s Angels MC (Helvetin enkelit -moottoripyöräkerho)

HD Högsta domstolen (Ruotsin korkein oikeus)

HE Hallituksen esitys eduskunnalle

HO Hovioikeus

KKO Korkein oikeus

KM Komiteamietintö

MC Motorcycle club (moottoripyöräkerho)

MDMA 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini, ekstaasi

NJA Nytt Juridiskt Arkiv, avd. 1

NSL Narkotikastrafflag 1968:64 (Ruotsin huumausainerikoslaki)

OCTA (Europolin) järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhka-arvio

(Organised Crime Threat Assessment)

PL Suomen perustuslaki 731/1999

Prop. Proporsition (Ruotsin hallituksen esitys eduskunnalle)

Rangaistussuositus Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen huumausainerikosten

rangaistussuositus 4.12.2006

RL Rikoslaki 39/1889

SopS Suomen säädöskokoelman sopimussarja

SOU Statens Offentliga Utredningar

SvJT Svensk Juristtidning

SOCTA EU serious and organised crime threat assessment

UNOCD United Nations Office for Drugs and Crime (YK:n huumeiden ja

rikollisuuden vastainen toimisto)

VKS Valtakunnansyyttäjä

Vp Valtiopäivät

Wienin yleissopimus Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus huumausaineiden ja

psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan (SopS

44/1994)

YK Yhdistyneet kansakunnat (United Nations, UN)

XIX

KUVIOT JA TAULUKOT

Kuva 1. Merkittävimpien järjestäytyneen rikollisuuden organisaatioiden levinneisyys

Suomessa vuosina 2000 ja 2003. Yle Uutiset 22.2.2013 klo 10:31. [https://yle.fi/uutiset/3-

6507990]

Kuvio 1. Huumausainerikosorganisaatioiden ketju

Kuvio 2. Valmistus- ja/tai tuottajaorganisaation tekijöiden luokittelua

Kuvio 3. Maahantuontiorganisaation tekijöiden luokittelua

Kuvio 4. Välitys- ja jakeluorganisaation tekijöiden luokittelua

Kuvio 5. Levitys- ja myyntiorganisaation tekijöiden luokittelua

Kuvio 6. Huumausaineen maahantuojien kategorisointi. EMCDDA 2012, s. 3.

Kuvio 7. Visualisointini KKO 2011:102 kohdassa 19 annetusta oikeusohjeesta rangaistuksen

mittaamiseen vaikuttavien oikeuslähteiden etusijajärjestyksestä

Taulukko 1 Rikollisryhmien rakenteen vaihtelu. UNODC 2002, s. 20

Taulukko 2. Kansainvälinen vertailu yhden kannabis- tai heroiinikilogramman tarjoamisesta

EU:n jäsenvaltioissa. EMCDDA 2017b, s. 37

Taulukko 3. Osallisuuden ja huumausaineen määrän ja laadun mukaan porrastuva

rangaistustaulukko A-luokan huumeista. Sentencing Council 2012, s. 5

Taulukko 4. Vähäisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistuksen mittaamisessa rangaistusta lie-

ventävästi huomioon otettuja seikkoja. 115

Taulukko 5. Vähäisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistuksen mittaamisessa rangaistusta an-

karoittavasti huomioon otettuja seikkoja. 116

1

1 JOHDANTO

1.1 Johdatus aiheeseen1

Noin kolmannes kaikista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä Euroopan unionissa (EU)

on osallisena laittomien huumausaineiden2 tuotantoon tai levittämiseen. Järjestäytyneen ri-

kollisuuden verkostot hyödyntävät huumausaineiden kysyntää ja tekevät voittoa laittomalla

huumausainekaupalla.3 Rangaistuksen määräämisessä huumausainerikoksissa joudutaan ot-

tamaan huomioon useita järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja tekijöiden erilaiseen osallisuu-

teen liittyviä piirteitä. Tästä syystä tuomioistuimissa tulee tarkastella, onko huumausaineri-

kos järjestäytyneen rikollisryhmän tekemä, ja miten järjestäytyneisyyteen tai yhteistoimin-

taan liittyvä tekijöiden erilainen osallisuus tulee ottaa huomioon rangaistuksen mittaami-

sessa.

Huumausainerikollisuus on yksi Suomessa esiintyvän järjestäytyneen rikollisuuden päätoi-

mialoista.4 Huumausainerikoksia tekevät ryhmät voivat olla hierarkkisia tai verkostomaisia

ja niiden tarkoitus on tuottaa jäsenilleen voittoa tai valtaa rikollisen, mutta myös lailliselta

näyttävän toiminnan kautta. Ryhmien toiminta voi olla paikallista, kansallista tai rajat ylit-

tävää.5 Myös Suomessa tapahtuva huumausainekauppa on kasvavilta osin kansainvälistä ja

järjestäytynyttä.6 Vakiintuneesti on siis katsottu, että huumausainerikoksia tehdään erilai-

sissa ryhmissä. Oikeuskirjallisuudessa on tulkittu 2000-luvun alkupuolella uudistuneen Suo-

men osallisuusopin lähenevän yhtenäisvastuujärjestelmiä, joissa kunkin osallisen toiminnan

moitittavuus huomioidaan nimenomaan rangaistusta mitattaessa.7 Korkein oikeus (KKO) on

linjannut ratkaisuissaan, että huumausainerikollisuudessa tekijän rooli tulee ottaa huomioon

rangaistuksen mittaamisessa siten, että vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden teki-

jälle tulee mitata huomattavasti alhaisempi rangaistus kuin päätekijälle.8

1 Haluan kiittää lämpimästi valtionsyyttäjä Leena Metsäpeltoa sekä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuoma-

reita tutkielmaani koskevista kommenteista. 2 Huumausaineella tarkoitetaan usein kansainvälisissä sopimuksissa tai kansallisen lainsäädännön mukaan huu-

mausaineeksi luokiteltuja aineita. RL 50:5.1 mukaan huumausaineena pidetään huumausainelaissa tarkoitettua

huumausainetta. Huumausaineen käsite on määritelty huumausainelaissa (373/2008) 1:3 5) kohdassa. 3 Europol Review 2016–2017, s. 48. 4 Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta 7.3.2013, s. 5. 5 Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta 7.3.2013, s. 4. 6 Nuutila – Melander 2008, s. 1364; Sisäministeriö 2018, Intermin.Fi > Vastuualueet > Poliisiasiat > Järjestäy-

tynyt Rikollisuus (31.10.2018). 7 Repo 2004, s. 275. 8 Ks. esim. KKO 2017:9 ja KKO 2018:45.

2

Ryhmärikollisuudessa rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavan osallisuuden määrittelyssä

ongelmana voi olla täytäntöönpanotoimien hajauttaminen usealle henkilölle, siten että teko

muodostuu vähäisistä yksittäisistä teoista. Tällöin myös hierarkkinen rakenne ja sisäinen ku-

rinpito täytyy huomioida sekä lieventämis- että ankaroittamisperusteissa tapauksen mu-

kaan.9 Erityisesti rikollisen roolin huomioonottamiseksi rangaistuksen mittaamisessa on en-

sinnäkin tunnettava tyypillisiä huumausaineorganisaatioiden rakenteita ja niihin kuuluvien

rikollisten tehtävänkuvia ja toisekseen pystyttävä arvioimaan, mikä syyllisyysaste ja moitit-

tavuus erilaisilla, vielä KKO:n oikeuskäytännön perusteella vakiintumattomilla rooleilla on

huumausainerikollisuudessa.

1.2 Tutkimusongelma ja aiheen rajaus

Huumausainerikollisuudessa on tyypillistä, että kiinnijäämisriskiä kasvattavat tehtävät kuten

kuljettaminen ja säilyttäminen annetaan muiden kuin toiminnan taloudellisen hyödyn itsel-

leen saavien tekijöiden suoritettavaksi.10 Lähtökohtana rangaistuksen mittaamisessa on ri-

koslain (39/1889, RL) 6:4 (515/2003), jonka mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on

oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikutti-

miin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Törkeässä huumausaineri-

koksessa (RL 50:2 (1304/1993)) rangaistus voidaan mitata laajalta asteikolta myös tekijälle,

jolla ei ole määräysvaltaa käsittelemiinsä huumausaineisiin ja jonka osuus on tekokokonai-

suudessa vähämerkityksellinen ja epäitsenäinen. Huumausainerikoksissa rangaistuksen mit-

taaminen on perustunut pääasiassa huumausaineen määrään ja laatuun, jotka ilmentävät ri-

koksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta.11

Koska huumausainerikokset yleensä ovat yhteistoiminnallisia, tutkielmani ensimmäisenä

tutkimuskysymyksenä on selvittää, millaisia organisaatiorakenteita ja yhteistoimintaa huu-

mausainerikoksia tekevillä henkilöillä on. Huumausainerikollisuus on yleensä organisoitu-

nutta tai jopa järjestäytynyttä, ja organisaatiossa eri tekijöillä on erilaisia, suunnitelmallisuu-

deltaan ja syyllisyydeltään toisistaan poikkeavia rooleja.12 Erilaisten osallisten toisistaan

9 Palo 2010, s. 308. 10 Ks. KKO 2017:9, kohta 15. 11 Ks. esim. KKO 2017:9, kohta 10. 12 Tavanomaisessa yhteistoiminnassa huumausaineiden hankkimiseksi ei ole kyse järjestäytyneestä rikollisuu-

desta, mutta näkemykseni mukaan myös tällaisissa yhteistoiminnallisissa rikoksissa teot voivat osoittaa erita-

soista syyllisyyttä.

3

poikkeavan syyllisyyden tutkiminen on rangaistuksen mittaamisen kannalta tarpeen. Oi-

keuskäytännön ja -kirjallisuuden perustella muodostan organisaatioketjun huumausaineor-

ganisaatioista. Ketju alkaa huumausaineen valmistavasta, tuottavasta tai viljelevästä organi-

saatiosta ja loppuu yksittäiseen käyttäjään.13 Jaan huumausaineen toimitusketjun osaorgani-

saatioihin, joista analysoin kirjallisuuden ja erityisesti oikeuskäytännön sisällön analyysillä,

mitkä tekijäroolit on katsottu osuudeltaan vähämerkityksellisiksi ja epäitsenäisiksi.

Toisena tutkimuskysymyksenä on analysoida, mitkä seikat vaikuttavat huumausaineen mää-

rän ja laadun lisäksi osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistuksen

mittaamiseen törkeissä huumausainerikoksissa. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on

vakiintuneesti katsottu, että tekijälle on mitattava ankarampi rangaistus kuin avunantajalle

ja teon moitittavuuden kannalta tekijät voivat olla eri tasoisia.14 Siten tekojen toisistaan poik-

keava moitittavuus tulisi ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa tekijän roolin kautta.

Huumausainerikoksissa rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat ovat eriytyneet

muista rikostyypeistä suositusrangaistuksia runsaasti hyödyntävään rangaistuksen mittaami-

seen huumausaineen määrän ja laadun perusteella, ja tekijän yksilöllisen syyllisyyden vai-

kutus rangaistuksen mittaamisessa on ollut vähäisempää.15 Kuitenkin viime aikoina KKO

on katsonut, että tietynlaisissa tilanteissa kuriirit ja kätkijät voidaan katsoa osuudeltaan vä-

hämerkityksellisiksi ja epäitsenäisiksi tekijöiksi, joiden rangaistus tulee vähäisemmän syyl-

lisyyden ja muiden seikkojen vuoksi mitata huomattavasti päätekijän rangaistusta alem-

maksi. Systematisoinnin seurauksena annan tulkintasuosituksen siitä, mitä seikkoja tulisi ot-

taa huomioon rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavassa punninnassa törkeissä huumausai-

nerikoksissa, joissa tekijän asema on epäitsenäinen ja muita osallisia rajoitetumpi.

Oikeuskirjallisuudessa rangaistuksen määräämisen on katsottu koostuvan useista osaratkai-

suista: soveltuvan rangaistusasteikon määrittämisestä, rangaistuslajin valinnasta, rangaistuk-

sen mittaamisesta (rangaistuksen määrän vahvistaminen tietyn valitun tai käytössä olevan

rangaistuslajin sisällä ja valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan

13 Ks. EMCDDA – Europol 2016, s. 7. 14 Helminen 2018, s. 65. 15 Ks. esim Siro 2017, s. 147; Kaskenmäki 2005, s. 334; Uusitalo 2013, s. 37.

4

toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja), rangaistuksesta tehtävistä vähennyksistä ja muista ran-

gaistusta koskevista lausumista.16 Tutkin rangaistuksen mittaamista sen suppeassa merkityk-

sessä eli rangaistuksen määrän vahvistamisena, josta KKO on antanut vuosina 2017 ja 2018

useita ratkaisuja nimenomaan mittaamisesta törkeissä huumausainerikoksissa.17 Teonku-

vauksista rangaistuksen mittaaminen rajataan vain törkeisiin huumausainerikoksiin. Mittaa-

misperiaatteista tarkastellaan yleisperiaatetta sekä koventamis- ja lieventämisperiaatteita

siltä osin, kun ne soveltuvat nimenomaan osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen

tekijän tekemään törkeään huumausainerikokseen.18 Osallisuus on huomioitu työn rajaami-

sen kannalta kahdella tapaa: ensinnäkin huumausainerikoksen tekijöistä tutkitaan vain var-

sinaisia tekijöitä (ei esimerkiksi avunantajia tai yllyttäjiä) ja tekijöistä vain osuudeltaan vä-

häisiä ja epäitsenäisiä tekijöitä.19

1.3 Tutkielman lähteet ja metodit

Tutkimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä, joista organisaatioita koskeva kysymys on em-

piirinen ja tutkin sitä empiirisellä metodilla. Toinen kysymys on rikoslainopillinen, ja meto-

dina on empiriaa hyödyntävä rikoslainoppi. Molemmissa kysymyksissä rikoslainopilliselle

tutkimukselle tyypillisesti käytän lähteinäni säädöstekstejä, hallituksen esityksiä, oikeuskäy-

täntöä (erityisesti korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien tapauksia) ja oikeuskirjalli-

suutta.20 Erityisesti organisaatioihin liittyen tärkeänä lähteenä ovat Euroopan unionin huu-

meseurantakeskuksen (European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction,

EMCDDA) ja Yhdistyneiden kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden vastaisen toimiston

(United Nations Office for Drugs and Crime, UNODC) tutkimusjulkaisut ja vuosiraportit

huumausainerikollisuudesta.

16 Matikkala 2010, s. 112. Lappi-Seppälä 1987 s. 8–9. 17. Ks. Tapani – Tolvanen 2016, s. 15–16; HE 44/2002

vp, s. 12 rangaistuksen mittaamisen käsitteestä. 17 Lajinvalintaperusteet osana rangaistuksen mittaamista on rajattu työn ulkopuolelle, sillä törkeissä huumaus-

ainerikoksissa rangaistus on RL 50:2 mukaan joka tapauksessa vähintään yksi ja enintään 10 vuotta vankeutta.

Työn ulkopuolelle on rajattu siten myös valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä. Vuonna

2016 törkeästä huumausainerikoksesta määrätyissä rangaistuksissa törkeästä huumausainerikoksesta langetetut

rangaistukset olivat vankeutta keskipituudeltaan 3–4 vuotta. 60–80 prosenttia päärikoksena tuomituista tör-

keistä huumausainerikoksista johtaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Lappi-Seppälä – Niemi 2016, s. 103. 18 Esimerkiksi RL 6:6,3 mukainen pyrkimys edistää rikoksen selvittämistä on rajattu ulkopuolelle, sillä se so-

veltuu kaikkiin rikoksiin. 19 Jaan tekijät oikeuskäytännön perusteella osuutensa ja ”roolinsa” mukaisen teon osoittaman syyllisyyden mu-

kaan kolmeen kategoriaan: päätekijöihin, keskeisiin ja merkittäviin tekijöihin sekä vähämerkityksellisiin ja

epäitsenäisiin tekijöihin. 20 Tolvanen 2016, s. 276. Tolvanen pitää näitä lähteitä tyypillisinä rikoslainopilliselle tutkimukselle.

5

Ensimmäinen tutkimuskysymys systematisoi empirian avulla sitä, miten huumausaineorga-

nisaatioiden on katsottu rakentuvan oikeuskäytännössä ja millaisiin tekijärooleihin törkeän

huumausainerikoksen rajoitetumman osuuden tekijöitä on tyypitelty. Oikeuskirjallisuuden

mukaan empiirisellä tiedolla tarkoitetaan kaikkea havaintoihin perustuvaa tietoa. Tutkimuk-

sessa on silloin teorian lisäksi lähtökohtana konkreettinen tutkimusaineisto, joka on laadul-

lisessa tutkimuksessa tekstiä.21 Tässä tutkimuksessa havainnoidaan törkeitä huumausaineita

koskevia ratkaisuja, ja aineisto painottuu hovioikeuskäytäntöön.22 Oikeuskirjallisuudessa

erotetaan kokonaistutkimukset, joissa tutkitaan jokainen perusjoukon jäsen sekä otantatutki-

mukset, joissa tutkitaan osa populaation jäsenistä.23 Tässä tutkimuksessa populaatiosta on

tehty otanta, jossa tutkittavaksi on otettu kaikista törkeää huumausainerikosta koskevista rat-

kaisuista vain ne, joissa on lausuttu jotakin tutkimuskysymyksen kannalta relevanttia teki-

jöiden organisoitumisesta tai järjestäytymisestä, eli kyse on sisällön analyysistä.

Empiirisessä oikeustutkimuksessa voidaan erottaa laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja

määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus pyrkii tutkittavien ilmiöiden

ymmärtämiseen, ja määrällinen tutkimus pyrkii ilmiöiden selittämiseen ja ennustamiseen.24

Tämän tutkimuksen metodi on kvalitatiivinen, sillä tarkoituksena on ilmiön kuvailu ja orga-

nisaatioiden systematisointi määrällisessä tutkimuksessa usein käytettävän tilastollisen päät-

telyn sijaan. Otannan tuomioista on ensimmäisen kysymyksen kannalta otettu tarkastelta-

vaksi ne, joissa on joko sovellettu RL 6:5.1,2 (564/2015) koventamisperustetta, perusteltu

miksi se ei sovellu tapauksessa, tai muutoin perusteluissa viitattu tuomittavana olevien ri-

koksentekijöiden organisoitumiseen tai järjestäytyneisyyteen. Erityisesti on analysoitu tuo-

mioita, joissa on tuomittu useampi eri rooleissa toiminut tekijä, jolloin ainakin osaorgani-

saation rakenteesta on saanut tuomion perusteella käsityksen. Ensimmäisen tutkimuskysy-

21 Keinänen – Väätänen 2016, s. 247, 254. 22 Hovioikeuden tapaukset ovat kaikista Suomen hovioikeuksista ajanjaksolta 1.1.2017–2.10.2018 ja niissä on

kyse törkeästä huumausainerikoksesta. Tapauksia on otoksessa yhteensä 316. Otos on saatu pyytämällä ensin

Oikeusrekisterikeskuksesta tieto aikavälin kaikista hovioikeuden tuomioista, joissa kyseessä on törkeä huu-

mausainerikos. Sen jälkeen tuomiot on Oikeusrekisterikeskuksen antamien diaarinumeroiden perusteella pyy-

detty hovioikeuksista. Tarpeen mukaan tässä tutkimuksessa on viitattu hovioikeuden tuomion lisäksi siihen

käräjäoikeuden tuomioon, jonka muutoksenhausta hovioikeudessa on ollut kyse. Heikomman velvoittavuu-

tensa takia käräjäoikeuden tuomioita ei ole kuitenkaan erikseen analysoitu, vaan olen pitänyt pääpainon oi-

keustapauksissa korkeimman oikeuden ja hovioikeuden ratkaisuissa. 23 Keinänen 2008, s. 18. 24 Kainulainen 2004, s. 17.

6

myksen osalta hyödynnetään siten perinteisiä oikeustieteellisen tutkimuksen lähteitä empii-

riseen kysymykseen vastaamiseksi. Vastaavaa yleistä tutkimusta huumausainerikollisten or-

ganisaatiorakenteista ei ole Suomessa ennen tehty.

Rikosoikeudellisesta tutkimuksesta toinen tutkimuskysymys tutkii yleisiin oppeihin kuulu-

vaa seuraamusoppia.25 Rangaistuksen mittaamista analysoivan toisen tutkimuskysymyksen

osalta metodina on kriminaalipoliittisesti orientoitunut rikoslainoppi.26 Lainopin on katsottu

tutkivan sitä, mikä on voimassa olevaa oikeutta ja miten sitä tulee tulkita, sillä tiedonintres-

sinä on merkityksen tuominen voimassa olevalle oikeudelle.27 Tolvasen mukaan kriminaali-

poliittisesti suuntautunut lainoppi pyrkii yhdistämään kriminaalipolitiikan arvopäämäärät ri-

kosoikeuden yleisiin oppeihin tutkimuksessa molempien kannalta optimaaliseen lopputulok-

seen pääsemiseksi.28 Tutkimus kartoittaa rangaistuksen mittaamisessa vallitsevassa oikeus-

käytännössä huomioitavat seikat. Tutkimuskohteena olevat tuomiot kuuluvat empiirisen ha-

vainnoinnin piiriin, mutta metodi on siitä huolimatta lainoppia, sillä tutkimuskysymys sel-

vittää voimassa olevaa oikeutta ja systematisoi tuomioiden perusteluja.29 Oikeudellisessa

tutkimuksessa voidaan empiirisen menetelmän avulla kuvailla vallitsevaa oikeudellista tilaa,

mistä tutkimuskysymyksessä onkin kyse.30

Analysoin törkeitä huumausainerikoksia koskevia korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien

tuomioita selvittääkseni, miten rikoslain rangaistuksen mittaamista määrittäviä säännöksiä

on sovellettu. Annan tulkintasuositukseni, miten niitä tulisi siten oikeuskäytännön yhtenäi-

syyden saavuttamiseksi soveltaa. Tässäkin tutkimuskysymyksessä on mukana empiirinen

elementti oikeuskäytännön johdosta. Etenkin rikoslainoppiin empiirinen lähestymistapa on

25 Tolvanen 2016, s. 273. Seuraamusoppi systematisoi seuraamuslajin valintaa, seuraamuksen määräämistä

sekä rangaistuksen täytäntöönpanoa. Tolvanen 2016, s. 273. 26 Oikeusministeriö määrittelee rikosoikeuspolitiikan siitä päättämiseksi, mistä rangaistaan ja miten ankarasti.

Sen sijaan kaikista laajimmin kriminaalipolitiikkaan voivat kuulua kaikki rikollisuuteen vaikuttavat toimet ta-

hosta ja toimien tarkoituksellisuudesta huolimatta. OM 2007, s. 1. Lainopista rikollisuuden lähestymisessä ks.

Tolvanen 2016, s. 275–276. 27 Hirvonen 2011, s. 22, 23; Soininen 2016, s. 59. Lainopista myös Aarnio 1989; Laakso 2012, s. 450; norma-

tiivisesta rikosoikeudentutkimuksesta eli rikoslainopista Tolvanen 2016, s. 275–277. Lainopin eri tiedonintres-

seistä ks. Kolehmainen 2016, s. 107; Hirvonen 2011, s. 34. 28 Tolvanen 2006, s. 810; Tapani – Tolvanen 2016, s. 20. 29 Tolvanen 2016, s. 276; Hirvonen 2011, s. 23. Vrt. Kolehmaisen mukaan lainopillista tutkimusta ei ole sään-

nöksen soveltamiskäytännön selvittäminen. Kolehmainen 2016, s. 111. 30 Keinänen 2010, s. 468.

7

hyvin yhdistettävissä ja tuottaa usein parhaan tutkimustuloksen.31 Oikeuskirjallisuuden mu-

kaan empiirisiä menetelmiä voidaan hyödyntää lainopillisessa tutkimuksessa muun muassa

kuvattaessa oikeuskäytäntöä, esimerkiksi rangaistuksen ankaruuteen vaikuttavia tekijöitä.32

Koska tutkielmassa käytetään hyväksi empiiristä metodia, se ei ole puhtaasti rikoslainopilli-

nen vaan hyödyntää tulosten luotettavuutta parantavaa menetelmätriangulaatiota.33

Myös tutkimuksen lainopillinen osio hyödyntää laadullisen tutkimuksen tekemisen metodia.

Laadullisessa tutkimuksessa aineistoa tarkastellaan jotakin taustateoriaa vasten.34 Tässä tut-

kimuksessa taustateoriana on rikoslain rangaistuksen mittaamista koskevat säännökset, eri-

tyisesti RL 6:4 ja törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistö (RL 50:2). Tutkimuksessa

tarkastellaan oikeuskäytännön avulla teon vaikuttimia sekä rikoksesta ilmenevää muuta te-

kijän syyllisyyttä, sillä työn ulkopuolelle rajatut huumausaineen määrä ja laatu edustavat

teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta. Tärkeänä oikeuslähteenä ovat KKO:n rangaistuksen

mittaamista koskevat ratkaisut, erityisesti ratkaisut KKO 2017:9, KKO 2017:23 ja KKO

2018:45.35 Tutkimuksessa hovioikeusotannasta analysoitavaksi on otettu ne tuomiot, joissa

hovioikeus on perustellut rangaistuksen mittaamisen tapauksessa, ja näistä erityisesti ne ta-

paukset, joissa rangaistus on mitattu osuudeltaan rajoitetulle ja epäitsenäiselle tekijälle. Ho-

vioikeusotoksen kaikista tuomioista tutkimuksessa viitataan lopulta noin neljäsosaan tuo-

miosta, minkä lisäksi aineistossa on korkeimman oikeuden ratkaisuja, otosajankohdan ulko-

puolisia hovioikeuden tuomioita sekä käräjäoikeuden tuomioita. Laadullisen aineiston ana-

lyysillä tarkoitetaan huolellista aineistoon tutustumista ja sisällön ja tekstin erittelyä ja uu-

delleen jäsentämistä.36 Tutkittaviksi otetuista tapauksista on sisältöä systematisoimalla poi-

mittu sanallisesti tuomioistuimen perusteluista, mitkä seikat ovat vaikuttaneet rangaistuksen

mittaamiseen, ja keskeisistä seikoista on tehty yhteenvetotaulukko.

Tolvasen mukaan rangaistusteoreettisella tutkimuksella on merkitystä, sillä rangaistusteori-

oilla on vaikutusta koko rikosprosessissa, ja vaikutus voidaan laajentaa ulottumaan myös

31 Ervasti 1998, s. 368, 372. Vrt. Siltala 1997, s. 279–290. Empiiristen menetelmien hyödyntämisestä lainopissa

Keinänen – Väätänen 2016, s. 249; Tolvanen 2016, s. 281. 32 Keinänen – Väätänen 2016, s. 251. 33 Menetelmätriangulaatiossa tutkimuskohdetta tutkitaan useilla eri aineistonhankinta- ja tutkimusmenetel-

millä. Keinänen – Väätänen 2016, s. 263. 34 Keinänen – Väätänen 2016, s. 266. 35 Vertailua on tehty myös ruotsalaiseen vastaavaan oikeuskäytäntöön. 36 Keinänen – Väätänen 2016, s. 262.

8

lainsäädäntöön, lainkäyttöön, täytäntöönpanoon ja rikollisuuden tutkimukseen.37 Tämän tut-

kimuksen pääasiallinen tarkoitus on antaa lainkäyttäjille – erityisesti syyttäjille ja tuoma-

reille – apua seuraamuskannanottoon ja seuraamusharkintaan.38 Myös lainsäätäjään vaikut-

taminen rangaistusteoreettisella tutkimuksella on tärkeää, sillä lainsäädäntö määrittää ran-

gaistavat rikokset, rangaistusasteikon ja rangaistusuhan kohteen.39 Sen lisäksi, että tutkimuk-

seni muodostaa systemaattisen esityksen rangaistuksen mittaamisesta osuudeltaan vähämer-

kitykselliselle ja epäitsenäiselle tekijälle de lege lata, tutkimuksessa annetaan myös kehitys-

ehdotuksia de lege ferenda.40

37 Tolvanen 2009, s. 377. 38 Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien 28.10.2019 julkaistussa laatuhankkeessa selvisi, että tuomarit

olivat kokeneet rangaistuksen mittaamisen huumausainerikoksissa monilta osin haastavaksi. Lisäksi laatuhank-

keessa lähtökodaksi on otettu, että syyttäjän tulisi esittää riittävä selvitys rangaistusvaatimustaan puoltavista

seikoista, minkä tulkitsen viittaavan myös rangaistuksen mittaamiseen vaikuttaviin koventamis- ja lieventä-

misperusteisiin ja tekijän syyllisyyteen vaikuttaviin seikkoihin. Tämän vuoksi tutkimuksestani on hyötyä niin

syyttäjille, kuin tuomareillekin. Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 6–8. 39 Tolvanen 2009, s. 376. 40 Oikeuskirjallisuuden mukaan de lege lata tulkintasuositukset perustuvat oikeuslähdeoppiin, kun taas de lege

ferenda suositukset voivat perustua esimerkiksi yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuteen. Kolehmainen

2016, s. 108.

9

2 JÄRJESTÄYTYNYT HUUMAUSAINERIKOLLISUUS

2.1 Keskeinen lainsäädäntö järjestäytyneestä rikollisuudesta

2.1.1 Huumausaineyleissopimukset järjestäytyneen huumausainekaupan torjujina

Laittoman huumausainekaupan torjunta on suurelta osin kansainvälinen kysymys, ja laitto-

mia huumausaineita koskevat yleissopimukset ovat instrumentteja myös järjestäytyneen ri-

kollisuuden torjunnassa.41 Huumausaineiden valvonnassa tärkeimpiä valtiosopimuksia ovat

1) vuoden 1961 huumausaineyleissopimus42, 2) psykotrooppisia aineita koskeva vuoden

1971 yleissopimus43, sekä 3) huumaus- ja psykotrooppisia aineita koskeva vuoden 1988

yleissopimus44.45 Hallituksen esityksen mukaan vuoden 1988 yleissopimuksen olennaisin

uutuus on tehostettu kansainvälinen yhteistyö laitonta kauppaa vastaan.46 Vuoden 1988

yleissopimuksessa korostetaan laittoman huumekaupan olevan osa kansainvälistä järjestäy-

tynyttä rikollisuutta. Yleissopimuksen 3 artiklan 5 kohdasta seurasi sopimusvaltioille vel-

voite kriminalisoida erityisen vakavana rikos, jossa a) rikokseen on osallistunut järjestäyty-

nyt rikollisryhmä, johon rikoksentekijä kuuluu ja b) rikoksentekijä on osallistunut muuhun

järjestäytyneeseen kansainväliseen rikolliseen toimintaan. Hallituksen esityksessä on koh-

distettu rikosoikeudellisten toimet erityisesti kolmea ryhmää vastaan: 1) varsinaisesti laitto-

maan kauppaan osallistuviin47, 2) laittomassa tuotannossa käytettävien raaka-aineiden levit-

täjiin ja 3) huumekaupan voittoja kätkeviin tai "peseviin" henkilöihin.48 Nuotion tulkinnan

mukaan Wienin huumausaineyleissopimus on ollut yhtenä mallina Palermon sopimusta laa-

dittaessa, ja sitä pidetään olennaisena järjestäytyneen rikollisuuden myöhemmän sääntelyn

kannalta laajemminkin.49

41 HE 180/1992 vp, s. 4. 42 New Yorkissa 30 päivänä maaliskuuta 1961 tehty vuoden 1961 huumausaineyleissopimus (SopS 43/1965)

muutettuna Genevessä 25 päivänä maaliskuuta 1972 tehdyllä vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen

muuttamista koskevalla pöytäkirjalla (SopS 42/1975). 43 Wienissä 21 päivänä helmikuuta 1971 tehty psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus (SopS 60/1976). 44 Wienissä 20 päivänä joulukuuta 1988 huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vas-

taan tehty Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus (SopS 44/1994). 45 HE 65/2006 vp, s. 4. Ks, myös Nuutila – Melander 2008, s. 1364. 46 HE 180/1992 vp, s. 5. 47 Tämä ryhmä on laajennettu käsittämään ne, jotka järjestävät, johtavat, rahoittavat tai muuten toiminnallaan

edistävät laitonta kauppaa. Ibid. 48 HE 180/1992 vp, s. 5. 49 Nuotio 2009, s. 1157.

10

2.1.2 Järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälinen määrittely

Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus toimii valtioiden rajojen ylitse pyrkien hyväksi-

käyttämään valtioiden lainsäädännöllisiä heikkouksia.50 Kansainvälisen rikollisuuden vas-

tustamisessa tarvitaan yhteistyötä valtioiden välillä.51 Hollantilaisen tutkimusryhmän mu-

kaan siinä missä rikollisuus vaatii yleensä vain vähän vaivaa, suunnittelua, valmisteluja

taikka taitoja ja kontakteja, järjestäytynyt rikollisuus edellyttää edistyneempiä toimia kai-

killa edellä mainituilla osa-alueilla, sillä se tavoittelee suurempia voittoja systemaattisella

toiminnalla, joka voi olla pitkäjänteistä ja jopa kuukausien suunnittelua vaativaa. Tärkeänä

osana järjestäytynyttä rikollisuutta ovat organisointitaidot ja verkostoituminen, sillä isom-

pien rikoksien onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja sosiaalisia kontakteja.52

Tärkeissä valtiosopimuksissa on eroja rikollisryhmälle määritellyn rakenteen osalta, mikä

on erityisen mielenkiintoista tämän tutkimuksen kannalta. Wienin yleissopimuksesta poike-

ten vuoden 2004 neuvoston puitepäätöksen53 kohteena ovat ennen kaikkea huumausaineiden

ja lähtöaineiden laittomaan valmistukseen ja kauppaan osallistuneet henkilöt.54 EU:n vuoden

1998 yhteisen toiminnan, Palermon sopimuksen tai Euroopan unionin neuvoston määritel-

mät järjestäytyneelle rikollisryhmälle eivät sisällä ryhmän hierarkkiseen rakenteeseen liitty-

vää elementtiä. Palermon sopimuksessa edellytetään, että kyseessä on ”rakenteeltaan jäsen-

tynyt ryhmä”, mikä tarkoittaa ryhmää, joka ei ole satunnaisesti muodostettu rikoksen väli-

töntä tekemistä varten. Palon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ryhmän jäsenillä ei välttä-

mättä tarvitse olla muodollisesti määriteltyjä rooleja, jäsenyyden ei tarvitse olla jatkuvaa,

eikä ryhmältä myöskään edellytetä pitkälle kehittynyttä sisäistä rakennetta, jotta ryhmä voi-

taisiin määritellä järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.55

50 Nuotio 2008, s. 196–197; Kimpimäki 2015, s. 301. 51 Kimpimäki 2015, s. 301. 52 Van Koppen ym. 2010, s. 357. 53 Neuvoston puitepäätös 2004/757/YOS, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, laittoman huumausainekaupan ri-

kostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta. 54 Kimpimäki 2015, s. 310. 55 Palo 2010, s. 168–169.

11

Järjestäytyneelle rikollisuudelle on siis useita kansainvälisissä sopimuksissa sovittuja mää-

ritelmiä.56 Palon mukaan pakolliset reunaehdot kansallisille rikollisryhmän määritelmille pe-

rustuvat kansainvälisestä sääntelystä Palermon yleissopimukseen57, Euroopan unionin valti-

oiden vuoden 1998 yhteiseen toimintaan58 sekä tulevaisuudessa myös järjestäytyneen rikol-

lisuuden torjuntaa koskevaan puitepäätökseen59.60 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kan-

sainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Palermon yleissopimuksen 2 artiklassa

järjestäytynyt rikollisryhmä on määritelty seuraavasti: ”[j]ärjestäytynyt rikollisryhmä tar-

koittaa sellaista kolmen tai useamman henkilön muodostamaa rakenteeltaan jäsentynyttä

ryhmää, joka on ollut olemassa jonkin aikaa ja jonka tarkoituksena on tehdä yksi tai useampi

vakava rikos tai tämän yleissopimuksen mukaisesti rangaistavaksi säädetty teko välittömän

tai välillisen taloudellisen tai muun aineellisen hyödyn saamiseksi”. Yhteisen toiminnan

vuoden 1998 sopimuksen 1 artiklan mukaan ”rikollisjärjestöllä tarkoitetaan useamman kuin

kahden henkilön muodostamaa tietyn ajan kestävää järjestäytynyttä yhteenliittymää, joka

toimii yhteistuumin tehdäkseen sellaisia rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vä-

hintään neljän vuoden pituinen vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamis-

toimenpide tai sitä ankarampi rangaistus, olivatpa nämä rikokset itsessään tavoitteena tai

keino saada aineellista hyötyä ja tarpeen mukaan vaikuttaa aiheettomasti viranomaisten toi-

mintaan.”61

Neuvoston puitepäätöksen 1 artiklan mukaan

”1) ’rikollisjärjestöllä’ [tarkoitetaan] rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka on ollut

olemassa jonkin aikaa ja joka koostuu useammasta kuin kahdesta henkilöstä, jotka toimivat

yhdessä tehdäkseen rikoksia, joista voi enimmillään seurata vähintään neljän vuoden pituinen

56 Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta 7.3.2013, s. 4. Järjestäy-

tynyttä rikollisuutta koskee Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ylikansallisen järjestäytyneen rikollisuuden vas-

tainen yleissopimus (SopS 20/2004). Sopimuksen mukaan siihen liittyneiden valtioiden tulee säätää kansalli-

sesti rangaistavaksi mm. rikollisjärjestön toimintaan osallistuminen, rahanpesu sekä lahjonta. Huumausaineri-

koksia ei erikseen sopimuksessa mainita, mutta sopimuksella on yhtäläisiä tavoitteita Wienin huumausaineso-

pimuksen (SopS 44/1994) kanssa. OM 2002, s. 9, 17, 22, 24. 57 Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus,

1371/2003, SopS 18/2004. 58 Euroopan unionin neuvosto, Yhteinen toiminta 21 päivältä joulukuuta 1998, jonka neuvosto on hyväksynyt

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella, rikollisjärjestöön osallistumisen kriminali-

soinnista Euroopan unionin jäsenvaltioissa, (98/733/YOS) EYVL L 351, 29.12.1998. 59 Euroopan unionin neuvoston puitepäätös, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden

torjunnasta, (2008/841/YOS) EUVL L 300/42, 11.11.2008. 60 Palo 2010, s. 153. 61 Palo 2010, s. 157.

12

tai sitä ankarampi vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide, saa-

dakseen niistä suoraan tai välillisesti taloudellista tai muuta aineellista hyötyä;

2) ’rakenteeltaan jäsentyneellä yhteenliittymällä’ yhteenliittymää, jota ei ole satunnaisesti

muodostettu rikoksen välitöntä tekemistä varten, jonka jäsenillä ei tarvitse olla nimenomaisesti

määriteltyjä tehtäviä, jonka jäsenyyden ei tarvitse olla jatkuvaa ja jolla ei tarvitse olla kehitty-

nyttä rakennetta.”

Lisäksi EU:ssa on käytössä EU:n neuvoston päätöksen62 11-kohtainen määritelmä ENFO-

POL-määritelmä. Ryhmä katsotaan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi, jos se täyttää luettelon

kohdista vähintään kohtien 1, 3, 5 ja 11 edellytykset ja sen lisäksi vähintään kahden muun

kohdan edellytykset:

1. Ryhmään kuuluu enemmän kuin kaksi henkilöä.

2. Kullakin ryhmän jäsenellä on ryhmässä oma, määrätty tehtävä.

3. Ryhmä toimii pitkän tai rajoittamattoman ajan.

4. Ryhmässä on sisäinen kuri ja kontrolli.

5. Ryhmää epäillään törkeistä rikoksista.

6. Ryhmä toimii kansainvälisellä tasolla.

7. Ryhmä käyttää väkivaltaa tai muita uhkailukeinoja.

8. Ryhmä käyttää peiteyhtiöitä.

9. Ryhmä harjoittaa rahanpesua.

10. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin, julkiseen hallintoon, tiedotusvälineisiin,

oikeusviranomaisiin tai talouselämän edustajiin.

11. Ryhmän toiminnassa on taloudellisen hyödyn ja/tai vallan tavoittelu

määräävänä tekijänä.

Palon mukaan kaikki ryhmittymät, jotka täyttävät ENFOPOL-määritelmän kriteerit, täyttä-

vät myös EU:n yhteiseen toimintaan sisältyvän määritelmän kriteerit, sillä ENFPOL-määri-

telmä on tarkemmin rajattu.63 ENFOPOL-määritelmän mukaan tyypillinen huumausaineri-

koksia tekevä yhteenliittymä täyttää usein aina vaadittavien neljän kohdan lisäksi kohdat 2,

4 ja 6, mutta tästä huolimatta koventamisperustetta on suoraan harvoin sovellettu, sillä EN-

FOPOL-määritelmä ei ole oikeudellisesti sitova.64

62 EU:n neuvoston päätös 6204/2/97 ENFOPOL 35 REV 2. 63 Palo 2010, s. 157. 64 HE 263/2014 vp, s. 19.

13

Moninaiset määritelmät ovat aiheuttaneet ongelmia lainkäytössä.65 Tosiasiassa järjestäyty-

nyt rikollisuus toimii monenlaisilla tavoilla, mutta tuomioistuimissa kapeahko legaalimääri-

telmä määrittää sen, mikä katsotaan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi lain tarkoittamalla ta-

valla. Sen sijaan Junnisen mukaan ongelma on päinvastainen: hänen mukaansa käytettäessä

kyseistä 11-kohdan kriteeristöä muodostuu tilanne, että kaikki rikoksia tekevät ryhmät tule-

vat luokitelluiksi järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi.66 Näin ei kuitenkaan ole lainkäytössä ta-

pahtunut.

2.1.3 Järjestäytynyt rikollisuus rikoslaissa ja järjestäytyneen rikollisuuden kansallinen mää-

rittely

Suomessa ei ole tällä hetkellä omaa erillistä lainsäädäntöä järjestäytyneen rikollisuuden tor-

juntaan.67 Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen on kriminalisoitu RL

17:1a:ssa (564/2015) ja rikoksen tekeminen rikollisryhmän jäsenenä voi olla rangaistuksen

koventamisperusteena (RL 6:5.1,2). Suomessa järjestäytyneen rikollisuuden käsitettä on

käytetty rikosoikeudessa vasta 1970-luvulta alkaen. Ensimmäinen järjestäytynyttä rikollis-

ryhmää koskeva säännös tuli rikoslakiin vuonna 1976, kun rikoksen tekeminen vakavia ri-

koksia varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä säädettiin rangaistuksen yleiseksi koventa-

misperusteeksi.68 Hallituksen esityksen mukaan järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa kä-

sitteistöä yhtenäistää perusmääritelmä, jollaiseksi on syytä valita eurooppalaisiin ja kansain-

välisiin velvoitteisiin perustuva RL 6:5.2 (564/2015) määritelmä.69 RL 6:5.2 mukaan järjes-

täytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn

ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin

tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta,

tai RL 11:10 (511/2011) tai 15:9:ssä (563/1998) tarkoitettuja rikoksia. Lisäksi RL 17:1 a

kriminalisoi järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisen.

65 Tässä tutkimuksessa esittelin kolme keskeisintä määritelmää lyhyesti työn rajaamisen kannalta. Ks. tarkem-

min eri määritelmistä ja niiden ongelmista Palo 2010, s. 151–231. 66 Junninen Haaste 2006. 67 Sisäministeriö 2018, Intermin.Fi > Vastuualueet > Poliisiasiat > Järjestäytynyt Rikollisuus (31.10.2018). 68 Palo 2010, s. 24. 69 HE 263/2014 vp, s. 22.

14

Oikeusministeriön mietinnön mukaan rikollisryhmää koskeva kvalifiointiperuste ei merkitse

sitä, että törkeään huumausainerikokseen syyllistynyttä voitaisiin rangaista saman teon pe-

rusteella myös RL 17:1 a:n mukaisesta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistu-

misesta. Tämä johtuu siitä, että RL 17:1 a.3 sisältyvän toissijaisuuslausekkeen perusteella

järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta ei tuomita, jos teosta säädetään

muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimin-

taan osallistumisesta tuomittava enimmäisrangaistus olisi kaksi vuotta vankeutta, kun törke-

ästä huumausainerikoksesta voidaan tuomita kymmenen vuotta vankeutta.70

Helsingin hovioikeus lausui aktiivisesta osallistumisesta: RL 17:1 a oli tulkittava siten, että

osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan on rangaistavaa silloin, kun ryhmän

toiminnassa jäsenyyden ja ryhmän toimintaan aktiivisesti osallistumisen aikana tehdään ryh-

män toiminnan tavoitteena oleva vakava rikos. Tapauksessa ryhmän jäsenet olivat myyneet,

käsitelleet ja käyttäneet huumausainetta kerhotiloissa ryhmän lukuun. Näin ollen ryhmän jä-

senten oli täytynyt tietää rikoksesta ja heidän on myös tullut pitää varmana tai varsin todennä-

köisenä, että heidän jäsenmaksujaan käytetään huumausainerikokseen ja että kerhotilojen val-

vonta niin sanottuja väijyvuoroja järjestämällä johtuu rikoksesta.71 Hovioikeus katsoi ryhmän

toiminnassa tapahtuneen erinäisiä rikoksia, joista kuitenkin vain 1.6.–18.10.2011 välisenä ai-

kana tehty törkeä huumausainerikos voitiin katsoa rikokseksi, jonka tekemiseksi ryhmä oli

järjestäytynyt.72 Muulta ajalta, jolloin ryhmän ei katsottu tehneen järjestäytynyttä rikosta,

myöskään osallistuminen ryhmän toimintaan ei ollut rikollista.73

Palon mukaan uudentyyppiset – dynaamiset ja verkostomaiset – ryhmärakenteet saattavat

aiheuttaa entisestään vaikeuksia säännöksen soveltamisessa. Hänen mukaansa vaikuttaa il-

meiseltä, ettei ainakaan UNODC:n tutkimuksessa kuvattu verkostorakenne74 täyttäisi RL

70 Lisäksi mietinnön mukaan tulee ottaa huomioon rikosten yhtyminen. OM 23/2014, s. 82. 71 Helsingin HO 30.6.2016 t. 128213, s. 24–25, 29–30. 72 Helsingin HO 30.6.2016 t. 128213, s. 30. 73 Ibid. Huom. yhden vastaajan osalta KKO myönsi valitusluvan ja katsoi vastaajan tapahtuma-aikaisen vanki-

lassaolon perusteella, että vastaaja ei ollut tänä aikana osallistunut jäsenmaksujen maksamiseen tai niin sanot-

tuna väijymiehenä toimimiseen kerhotiloissa, joten KKO hylkäsi syytteen rikollisryhmän toimintaan osallistu-

misen osalta kyseisenä aikana. KKO 13.4.2018 t. 0777, kohdat 9–10. 74 Verkostorakenteella Palo ilmeisesti viittaa UNODC:n tutkimuksen viidenteen rakennetypologiaan (criminal

network), jonka UNODC on määritellyt siten, että rikollisverkostossa toimii avainhenkilöitä ja muita rikollisia,

jotka eivät välttämättä pidä itseään rikollisryhmän jäseninä, sillä rikollisryhmä toimii matalalla profiililla,

mutta yksilöiden toiminta yhdessä muodostaa rikollisverkon. Verkostot koostuvat yleensä suhteellisen hallit-

tavissa olevasta määrästä ihmisiä ja usein kaikki eivät edes tunne toisiaan. Tämän vuoksi henkilökohtaiset

suhteet ovat välttämättömiä verkon ylläpitämiselle. Eri henkilöillä ei ole samaa rikollista arvoa verkostossa, ja

toiminta muodostetaan yleensä keskeisen yksilöiden ympärille, joiden läpi suurin osa yhteyksistä toimii.

UNODC 2002, s. 41.

15

17:1 a:n mukaista järjestäytyneisyyden vaatimusta, koska verkostolla ei ole varsinaista käs-

kyvaltaa käyttävää johtoa, jolloin hierarkkinen rakenne puuttuu. Palo nostaa esiin UNODC:n

tutkimuksesta myös sen, että verkostoon kuuluvia henkilöitä ja heidän erityisosaamisiaan

hyödynnetään vain tarpeen vaatiessa taloudellisen hyödyn hankkimiseksi avainhenkilöille.

Silloin keskinäinen lojaliteetti on merkittävämmässä roolissa yhteistoiminnassa, kuin lain ja

esitöiden edellyttämä käskyvalta.75

2.2 Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa

Järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevan yksiselitteisen tosiasiamääritelmän puuttuminen

vaikuttaa siten, että Suomessa toimivien järjestäytyneiden rikollisryhmien määrästä on vaih-

televia käsityksiä.76 Poliisin mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien ryhmien

määrä on joka tapauksessa lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa. Kes-

kusrikospoliisin (KRP) arvion mukaan Suomessa toimii noin 80 järjestäytynyttä rikollisryh-

mää ja näillä ryhmillä on jäseniä noin 1 000.77 Jengirikollisuuden osalta poliisin tiedossa

olevien järjestäytyneiden, tunnuksellisten rikollisryhmien määrä Suomessa on noussut 2000-

luvun alun arvioidusta 40 ryhmästä vuonna 2015 arvioituun 76 ryhmään. Valtaosa poliisin

tiedossa olevista rikollisryhmistä on tunnuksellisia rikollisjengejä, joiden tärkeimpiin toi-

mialoihin kuuluu muun muassa huumausainekauppa. Poliisi pitää juuri tunnuksellisia rikol-

lisryhmiä järjestäytyneen rikollisuuden indikaattorina, sillä ne vaikuttavat rikollista toimin-

taa koossa pitävänä ja kokonaisrikollisuutta kasvattavana voimana.78 Kuitenkaan KRP:n mu-

kaan pelkästään viranomaisten tiedossa olevien rikollisryhmien lukumäärällä ei voida tehdä

johtopäätöksiä järjestäytyneen rikollisuuden tilasta, sillä ammattimainen rikollisuus toimii

yhä enemmän tarpeiden mukaan muodostuvina verkostoina, joissa toimijoilla on työnjako

ja erilaisia tehtäviä.79

Vielä vuonna 2014 Suomessa järjestäytynyt rikollisuus oli pääsääntöisesti kotimaista. Toi-

75 Palo 2010, s. 168. 76 HE 263/2014 vp, s. 19. 77 Sisäministeriö 2018, Intermin.Fi > Vastuualueet > Poliisiasiat > Järjestäytynyt Rikollisuus (31.10.2018). 78 Keskusrikospoliisi 2015, s. 7; Nuutila – Melander 2018 79 Keskusrikospoliisi 2015, s. 7. Ks. myös Palo 2010, s. 168; UNODC 2002, s. 41.

16

minta on kuitenkin entistä kansainvälisempää ja useimmat järjestäytyneet rikollisryhmät te-

kevät yhteistyötä erityisesti Venäjällä ja Baltiassa toimivien rikollisryhmien kanssa.80 Suo-

messa vaikuttava järjestäytynyt rikollisuus on tiivistänyt keskinäistä verkostoitumista ja yh-

teistyötä ja Palon mukaan Suomessa toimivat sekä kansainväliset että kotimaiset tunnuksel-

liset rikollisjärjestöt, muun muassa rikollisiksi luokitellut moottoripyöräjengit, ovat selvästi

aktivoituneet ja tekevät erityisesti huumausainerikoksia.81 Järjestäytyneet rikollisryhmät toi-

mivat yli rajojen ja hankkivat yhä useammin varoja muista jäsenvaltioista kuin niistä, joista

käsin ne toimivat, ja kolmansista maista.82 Kansainvälisyyden vaikutus näkyy myös polii-

sille: Suomessa rikoksia tekevistä ulkomaalaisrikollisista merkittävä osa toimii järjestäyty-

neesti muissakin lähialueen maissa.83 KRP:n mukaan muun muassa liettualaisrikolliset toi-

mivat Itämeren alueen huumausainekaupassa ja valmistuksessa, erityisesti synteettisten huu-

mausaineiden ja lähtöaineiden kaupassa hyvin aktiivisesti.84

Junnisen mukaan suomalaisten ammattirikollisryhmiä voidaan kuvata kuitenkin enimmäk-

seen puolijärjestäytyneiksi. Tällä Junninen tarkoittaa sitä, että ryhmillä on tiettyjä järjestäy-

tyneen rikollisryhmän ominaisuuksia ja piirteitä, mutta toiminta on usein amatöörimäistä ja

kausiluonteista verrattuna kansainvälisiin tunnettuihin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

Tällaisen rajat ylittävän kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden, muun muassa ma-

fiatyyppisen rikollisuuden, tärkein motiivi on taloudellinen hyöty. Junnisen mukaan suoma-

laisten ryhmien toiminnassa rikollisten pyrkimykset eivät liity vallantavoitteluun ja määrää-

vän aseman saavuttamiseen vaan itseä ja asiakasta hyödyttävään bisnessuhteeseen.85

80 Kurenmaa 2006, s. 1028–1029. Kurenmaa viittaa Keskusrikospoliisin Rikollisuuskatsaukseen 2006, joka ei

ole julkinen asiakirja, eikä siten saatavilla; Sisäministeriö 2018, Intermin.Fi > Vastuualueet > Poliisiasiat >

Järjestäytynyt Rikollisuus (31.10.2018). 81 Palo 2010, s. 38; Kurenmaa 2006, s. 1029. Kurenmaa viittaa Keskusrikospoliisin Rikollisuuskatsaukseen

2006, joka ei ole julkinen asiakirja, eikä siten saatavilla. Vrt. Junninen 2006a, s. 3 ja 180. Junnisen mukaan

Suomessa ei ollut yhtään järjestäytynyttä rikollisryhmää 1990-luvulla. Suomalaiset ammattirikollisten ryhmät

ovat luokiteltavissa lähinnä ryhmärikollisuudeksi tai puolijärjestäytyneeksi (semi-organised) rikollisuudeksi.

Junninen sulki moottoripyöräjengit tutkimuksensa ulkopuolelle. 82 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/42/EU rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttä-

misestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa, 3.4.2014, (EUVL 127/39, 29.4.2014), esipuhe

kohdat 1-2. Ks. myös Neuvoston puitepäätös 2005/212/YOS, rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun

omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta, 24.2.2005, (EUVL 68/49, 15.3.2005)

esipuhe kohta 1. 83 Keskusrikospoliisi 2015, s. 7. 84 Keskusrikospoliisi 2015, s. 19. 85 Junninen 2006b. Tutkimuksen mukaan laittomilta huumausainemarkkinoilta ostetaan Euroopassa huumaus-

aineita vuosittain jopa 24 miljardilla eurolla, mikä tekee huumausainekaupasta yhden tuottoisimmista järjes-

täytyneen rikollisuuden aloista. EMCDDA – Europol 2016, s. 5.

17

Rikolliset moottoripyöräjengit eli niin sanotut liivijengit levittäytyivät Suomeen 1980- ja

1990-lukujen vaihteessa. 2000-luvulla jengit ovat laajenneet koko Suomeen niin, että eri

jengeillä on alaosastot tai toimintaa kaikilla suurimmilla paikkakunnilla.86 Liivijengien li-

säksi muita rikollisryhmiä on viranomaisten havaittavissa lähinnä paikallisina ja tapauskoh-

taisina verkostoina. Paikallisesti toimivia ja paikallisiin ryhmiin kuuluvia rikollisia rekrytoi-

daan rikollisen uran edetessä usein tunnuksellisiin rikollisryhmiin ja niiden yhteistyökump-

paneiksi. Näitä ryhmiä ei ole mahdollista erikseen tilastoida. Viranomaisten tiedossa ollei-

siin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden arvioitu määrä oli vuonna 2015

edelleen noin tuhat.87 Ylen havainnekuvasta ilmenee etenkin moottoripyöräjengien leviämi-

nen Suomessa.

Kuva 1. Merkittävimpien järjestäytyneen rikollisuuden organisaatioiden levinneisyys Suomessa vuo-

sina 2000 ja 2013. Yle Uutiset 22.2.2013 klo 10:31. [https://yle.fi/uutiset/3-6507990]

86 Sisäministeriö 2018, Intermin.Fi > Vastuualueet > Poliisiasiat > Järjestäytynyt Rikollisuus (31.10.2018). 87 Keskusrikospoliisi 2015, s. 8.

18

2.3 Oikeuskäytäntöä järjestyneistä rikollisryhmistä

Ryhmä todetaan järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi tuomioistuimessa.88 Eri moottoripyörä-

kerhoja ja rikollisliigoja on Suomessa katsottu järjestäytyneeksi rikollisuudeksi: ainakin

Bandidos MC, rikollisliiga United Brotherhood (UB) sekä moottoripyöräkerhoista suoma-

lainen Cannonball MC, Bad Machine 81 Finland 1 % (Hell's Angels -kannattajaryhmä) sekä

HAMC Carelia (Hells Angels MC Carelia -kannattajaryhmä).89 Tärkeimpiä oikeuskäytän-

nössä annettuja soveltamisohjeita on ratkaisuissa KKO 2011:41 ja KKO 2013:90. KKO

2011:41 mukaan, jos rikollisryhmän jäsenen tekemällä rikoksella ei ole mitään yhteyttä ri-

kollisryhmän toimintakokonaisuuteen, koventamisperustetta ei voida käyttää.90 KKO edel-

lytti laajaa selvitystä järjestäytyneisyydestä ja selvityksen puuttuessa ei soveltanut koventa-

misperustetta. Järjestäytyneisyyttä olisi KKO:n mukaan osoittanut muun muassa se, että 1)

vastaajien rikokset olisi tehty kerhojen nimissä tai lukuun esimerkiksi kerhojen tunnuksia

hyväksikäyttäen, 2) vastaajien rikoksista mahdollisesti saama hyöty olisi tullut suoraan ker-

hojen hyväksi, tai niiden toimesta esimerkiksi jollakin tavoin jaetuksi kerhojen toimintaan

osallistuneiden henkilöiden kesken, 3) vastaajien rikokset olisi tehty kerhon aloitteesta. Asi-

assa ei esitetty selvitystä, joka olisi osoittanut vastaajien tekemät rikokset nimenomaan Ban-

didos Helsingin tai Support Helsingin nimissä tai toimesta tehdyiksi rikoksiksi, jolloin

pelkkä vastaajien toimiminen Bandidos Helsingin tai Support Helsingin yhteydessä, ei osoit-

tanut heidän muodostaneen RL 6:5.2 tarkoittamaa ryhmää.91

KKO 2013:90 mukaan aiemmille lainvoimaisille tuomioille, jotka antavat viitteitä ryhmän

rikollisesta tarkoituksesta, ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa järjestäytynei-

syyden tarkoitusta uudessa asiassa. Toiseksi KKO katsoi tapauksessa, että A:n ja B:n syyksi

luetut kostotyyppiset, ryhmän entisten ja nykyisten jäsenten väliset rikokset eivät olleet luon-

teeltaan sellaisia, että niiden tekemistä voitaisiin pitää ryhmän järjestäytymisen tarkoituk-

sena, sillä rikoksilla ei ole tavoiteltu taloudellista hyötyä. Taloudellisen hyödyn tavoittelu on

88 Poliisilla on omia selvityksiään siitä, mikä katsotaan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Tämän tutkimuksen

kannalta merkityksellistä on kuitenkin, mitkä ryhmät on lainvoimaisella tuomiolla katsottu järjestäytyneeksi

rikollisryhmäksi siten, että rangaistuksen koventamisperustetta voitaisiin soveltaa. 89 Rovaniemen HO 19.10.2018 t. 144946 (Cannonball MC:n, Bandidos MC:n ja United Brotherhoodin osalta).

HAMC Carelian osalta Itä-Suomen HO 16.3.2015, t. 111243. Bad Machine 81 Finland 1 % osalta Helsingin

HO 30.6.2016 t. 128213. Cannonball MC:n osalta Turun HO 29.5.2009 t. 1307. United Brotherhoodin osalta

Helsingin HO 30.11.2018 t. 153088. Bandidos MC:n osalta ks. Rovaniemen HO 23.10.2015 t. 144954; Hel-

singin HO 21.12.2016 t. 153618; Turun HO 19.9.2013 nro 1725; Kouvolan HO 13.5.2009 nro 531 sekä Itä-

Suomen HO 27.10.2017 t. 143051. 90 KKO 2011:41, kohdat 9 ja 10. 91 KKO 2011:41, kohdat 19 ja 20.

19

koventamissäännöksen esitöiden mukaan luonteenomaista niille rikoksille, joihin koventa-

misperustetta on tarkoitettu sovellettavan. Tapauksessa syyksi luettujen rikostenkaan perus-

teella ei voitu tehdä ratkaisevia päätelmiä yhteen liittymisen rikollisesta tarkoituksesta. Kol-

manneksi KKO edellytti selvitystä uusien rikosten suunnittelusta ryhmän nimissä, ja tästä ei

esitetty selvitystä. Siten koventamisperustetta ei voitu soveltaa.92

Itä-Suomen hovioikeuden HAMC Careliaa koskevassa tapauksessa sovellettiin edellä mainit-

tuja oikeusohjeita (KKO 2013:90 kohdat 28 ja 29, KKO 2011:41 kohta 19). HAMC Carelia

katsottiin järjestäytyneeksi rikollisuudeksi huumausainerikoksen osalta, mutta ei muiden teh-

tyjen rikosten osalta (mm. törkeän kiristyksen yritys). Hovioikeiden perustelujen mukaan huu-

mausainerikoksessa teosta itsestään ja sen eri vaiheista ilmeni ryhmän useamman jäsenen osal-

lisuus tekoon, sisäinen hierarkia ja käskyvaltasuhteet. Näytön perusteella huumausaineet oli

tarkoitettu HAMC Carelian lahjaksi sen kannatusryhmälle Red Devils MC:lle tai käytettäväksi

sen juhlassa, jolloin rikos oli tehty ryhmän aloitteesta, sen toiminnassa ja nimissä ja se on

välittömästi edistänyt ryhmän yhteistä toimintatavoitetta. Teko oli ollut omiaan lujittamaan

ryhmien välistä yhteyttä ja siten hyödyttänyt ryhmää. Näillä perusteilla huumausainerikos kat-

sottiin järjestäytyneeksi.93

2.4 Järjestäytyneen huumausainerikollisuuden erityispiirteet

Europolin mukaan Euroopassa on noin 3 600 järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää, ja näistä

ainakin 30 % harjoittaa laitonta huumausainekauppaa.94 Kainulaisen mukaan 1990-luvulla

myös Suomessa huumausainerikollisuus alkoi liittyä tiiviimmin kansainvälisiin liigoihin ja

saada järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä.95 Suomessa erityispiirteenä järjestäytyneessä

huumausainerikollisuudessa on vahva liittymä moottoripyöräjengeihin ja ulkomaalaisiin ri-

kollisryhmiin: sekä valtioneuvoston että KRP:n mukaan huumausaineiden maahantuonti

Suomeen on pääosin ulkomaalaisten rikollisorganisaatioiden käsissä. Tuonnin keskuksista

moottoripyöräjengit jatkavat aineiden välittämistä ja jakelua Suomen markkinoille.96 Siten

92 KKO 2013:90, kohta 29. 93 Itä-Suomen HO 16.3.2015, t. 111243. 94 Europol 2013, s. 19. Huumausainerikollisuus vaikuttaa keskittyvän joihinkin maihin muita enemmän. Hol-

lantilaisessa tutkimuksessa tutkittiin hollantilaista järjestäytynyttä rikollisuutta, ja sen tulosten mukaan 49%

tutkimuksessa tutkituista rikollisista teki huumausainerikoksia osana toimintaansa järjestäytyneessä rikollisuu-

dessa. Van Koppen ym. 2010, s. 368. 95 Kainulainen 2007b. 96 Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta 7.3.2013, s. 5; Keskus-

rikospoliisi 2017b, s. 1.

20

Suomi kuuluu kiinteästi eurooppalaisiin huumausainemarkkinoihin, joilla suurimittaista sa-

lakuljetusta harjoitetaan eri maihin asettuneita sekä maanmies- että muita kontakteja järjes-

telmällisesti hyödyntäen. Suurimmissa tutkituissa huumausainekauppakokonaisuuksissa on

hyvin nähtävissä, että rikollisryhmät ovat monikansallisia ja niiden toiminta kytkee yhteen

eri maissa toimivia organisoituja rikollisryhmiä.97

Merkittävä osa Suomessa huumausainerikoksia tekevistä ulkomaalaisrikollisista toimii jär-

jestäytyneesti monissa muissakin EU-maissa.98 Myös Euroopan parlamentti on tunnistanut

monikansallisten, kansainvälisten rikollisorganisaatioiden mukanaan tuomat ongelmat. Eu-

roopan parlamentti toteaa mietintöluonnoksessaan, että perinteiset rikollisjärjestöt hyödyn-

tävät Euroopan unionin sisärajattomuutta, talouden globalisaatiota, uutta teknologiaa ja yh-

teyksiä muissa maissa toimiviin rikollisryhmiin (kuten eteläamerikkalaisiin huumausaine-

kartelleihin ja venäjänkieliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen) kansainvälisen vaikutus-

piirin laajentamiseen, jotta myös eurooppalaiset rikollisjärjestöt voivat olla osa kansainväli-

siä markkinoita. Rikollisryhmien toiminta laajentuu jatkuvasti myös huumausainekaupan

osalta.99

Järjestäytyneelle huumausainerikollisuudelle on ominaista, että toimintaa johtavat, organi-

soivat ja rahoittavat tahot eivät välttämättä osallistu rikoksenteon konkreettiseen täytäntöön-

panoon.100 Rikolliset organisoivat toimintansa projektimaisesti ja monialaisesti, eikä välikä-

sien kiinni jäämisestä juurikaan koidu rikollista toimintaa vahingoittavia tappioita.101 Varsi-

nainen rikoksentekeminen käskytetään usein jonkun muun tehtäväksi. Laajamittaiselle huu-

mausainerikollisuudelle tyypillistä onkin se, että rikollinen toiminta ilmenee toisaalta tiet-

tynä ajanjaksona toistuvina yksittäisinä tekoina ja toisaalta samanaikaisesti jatkuvana orga-

nisoituna toimintana.102

97 Keskusrikospoliisi 2017b, s. 1. 98 Keskusrikospoliisi 2017a, s. 7. 99 Euroopan Parlamentti 10.6.2013, 2013/2107(INI), s. 11. 100 Tämä on erityisesti huomioitu Wienin yleissopimuksessa, sillä siinä on velvoitettu kriminalisoimaan rikos-

ten järjestäminen, johtaminen ja rahoittaminen. Kimpimäki 2015, s. 308. 101 Keskusrikospoliisi 2015, s. 19. 102 KKO 1997:117, kohdassa perustelut.

21

2.5 Järjestäytynyt rikollisuus tai yhteistoiminnallinen rikollisuus

Järjestäytyneen rikollisuuden perusteella rangaistusta voidaan koventaa vain, jos kyseessä

on lain määrittelemällä tavalla järjestäytynyt ryhmä.103 Siten järjestäytyneen ryhmän mää-

ritteleminen vaikuttaa ankaroittamisperusteen soveltamiseen. Ryhmän määrittelemiseen liit-

tyvät ongelmat tulevat erityisesti esille määrätessä rangaistusta huumausainerikoksista, sillä

tavanomainen yhteistoiminta huumausaineen hankkimiseksi ei vielä ole lain tarkoittamalla

tavalla järjestäytynyttä huumausainerikollisuutta, jolloin koventamisperusteen soveltaminen

ei tule kyseeseen.104

Järjestäytynyt rikollisuus on aina yhteistoiminnallista.105 Korkeimman oikeuden mukaan

ryhmän rakennetta arvioitaessa on keskeistä erottaa järjestäytynyt rikollisryhmä yksilöistä,

jotka hyödyntävät toisiaan yksittäisen rikoksen tai rikosten tekemisessä.106 KKO on useissa

ratkaisuissaan vahvistanut hallituksen esityksessä esitetyn ohjeen siitä, että rikoksentekijöi-

den huumausainerikoksille tavanomainen yhteistoiminta rikoksen tekemisessä ei sellaise-

naan osoita tekijöiden järjestäytymistä RL 6:5.2 tarkoitetuksi rikollisryhmäksi.107 KKO:n

mukaan ryhmän rakennetta koskevia edellytyksiä ei pidä kuitenkaan kansainvälisten sopi-

mustenkaan valossa tulkita liian tiukasti, vaan on arvioitava ryhmän kykyä tehdä rikollista

toimintaansa koskevia päätöksiä ja ryhtymistä päätösten toteuttamiseen. Arviossa voidaan

huomioida ryhmän jäsenten mahdollinen työnjako sekä ryhmän toiminnassa tehtyjen ja teh-

täväksi aiottujen rikosten määrä, laatu ja tekoajankohdat.108

Tavallisen ryhmärikollisuuden erottaminen järjestäytyneestä rikollisuudesta on olennaista

koventamisperusteen soveltamisen ja siten rangaistuksen mittaamisen kannalta. Palon mu-

kaan muunkin yhteenliittymän kuin rikollisryhmän tekemään rikokseen voi liittyä paljon

suunnitelmallisuutta esimerkiksi keskinäisen työnjaon muodossa, ja ryhmällä saattaa olla

toimintaa johtava ja kontrolloiva keskushahmo. Tällöin suunnitelmallisuus ja organisoitu-

minen ovat kuitenkin tilapäisiä. Sen sijaan järjestäytynyt rikollisuus on pysyvämpää yhteis-

työtä.109 Huumausainerikollisuuden osalta on otettava huomioon myös se erityispiirre, että

103 HE 263/2014 vp, s. 3; HE 44/2002 vp, s. 191. 104 HE 180/1992 vp s. 22; HE 263/2014 vp, s. 41. 105 Palo 2010, s. 24. 106 KKO 2018:89, kohta 22. 107 KKO 2011:41, kohta 23; KKO 2018:89, kohta 22. 108 KKO 2018:89, kohta 22. 109 Palo 2010, s. 64.

22

internetissä Tor-verkossa tai muualla tapahtuvassa huumausainekaupassa voidaan ostaa ja

myydä suuriakin huumausaine-eriä siten, että tilauksen osapuolet vaihtelevat ja toista osa-

puolta ei välttämättä tunneta nimimerkkiä tarkemmin. Tällöin organisoituminen katkeaa

huumausaineen toimitusketjussa, mutta voi edelleen olla osaorganisaatiossa organisoitu-

nutta, mikäli esimerkiksi huumausaineita myyvän nettikaupan ylläpitäjä käskyttää tilaukset

toimittavia henkilöitä.110

Palon mukaan järjestäytyneen rikollisryhmän voi tunnistaa hierarkkisen rakenteen perus-

teella. Hierarkian puute ei kuitenkaan saisi olla esteenä ryhmän pitämiselle RL 17:1 a:n mu-

kaisen rikollisryhmän sijaan tavallisena ryhmärikollisuutena, sillä rakenne on määrittelyssä

hierarkiaa olennaisempi tekijä. Tiukan hierarkian puuttuessa ryhmää voitaneen pitää järjes-

täytyneenä rikollisuutena, kun ryhmällä on olemassa jonkinlainen rakenne, joka 1) palvelee

pidempiaikaista systemaattista rikollista yhteistyötä ja 2) mahdollistaa tehokkaan päätösten

tekemisen myös siinä tapauksessa, etteivät kaikki yksittäiset jäsenet ole yksimielisiä. Pidem-

piaikainen yhteistyö ilmenee usein rakenteellisena jäsentyneisyytenä, joka voi viitata sekä

vertikaalisiin eli käskyvaltasuhteita koskeviin rakenteisiin että horisontaalisiin rakenteisiin,

joissa kyse on rikollista toimintaa tukevasta työnjaosta.111 Työnjako voi liittyä erityisesti

siihen, että kaikilla yhteistoimin rikoksia tekevillä henkilöillä tai henkilöryhmillä on oma

ryhmän kannalta tarpeellinen, erityiseen osaamiseen liittyvä roolinsa kollektiivin sisällä.112

Palon mukaan päätöksenteko voi olla myös kollektiivista, mutta se ei määritelmän kannalta

Palon mukaan saisi olla sellaista, että jokainen osallistuja päättää itse erikseen kunkin rikok-

sen osalta, miten haluaa osallistua sen tekemiseen. Molemmat vaatimukset pitkäaikaisuuteen

tähtäämisestä ja tehokkaasta päätöksenteosta ovat välttämättömiä, jotta järjestäytynyt rikol-

lisuus voidaan erottaa tavallisesta kertaluonteisesta yhteistyöstä, jossa osallistujat päättävät

itsenäisesti osallistumisestaan.113

Erityisesti huumausainerikoksissa järjestäytyneisyyden rajaa on tulkittu hyvin tiukasti: huu-

mausainerikosten osalta eräissä tuomioissa on katsottu, että huumausainerikollisuuteen liit-

tyy aina jossain määrin järjestäytyneisyyttä, mikä on korottanut kynnystä soveltaa järjestäy-

110 Ks. esim. Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433. 111 Palo 2010, s. 170. 112 Palo 2010, s. 226. 113 Palo 2010, s. 170.

23

tyneisiin rikollisryhmiin liittyviä kvalifiointi- ja koventamisperusteita. Palon mukaan tällai-

sista syistä huumausainerikoksissa ryhmiltä on edellytetty erityistä järjestäytyneisyyttä, jol-

laisen toteennäyttäminen on jopa epärealistista.114

114 Palo 2010, s. 198.

24

3 JÄRJESTÄYTYNEEN HUUMAUSAINERIKOLLISUUDEN ORGA-

NISAATIORAKENTEET

3.1 Organisaatioiden typologia

YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen toimiston (UNODC) vuonna 2002 julkaisemassa

tutkimuksessa havaittiin 41 rikollisryhmää tutkimalla, että suurimmalla osalla rikollisryh-

mistä on hierakkinen rakenne.115 Tutkimuksessa tutkittiin myös rikollisryhmien toimintoja,

ja suuri osa päätoimisesti yhtä rikostyyppiä harjoittavista ryhmistä harjoitti nimenomaan

huumekauppaa, minkä lisäksi erityyppisisä rikoksia tekevistä ryhmistä usealla huumausai-

nekauppa oli tärkeässä osassa.116 Väitän tutkimuksen perusteella, että organisaatiorakenteet

ovat samankaltaisia järjestäytyneessä huumausainerikollisuudessa ja muun tyyppisessä jär-

jestäytyneessä rikollisuudessa. UNODC:n tutkimuksen mukaan tyypillisimmät järjestäyty-

neen rikollisuuden organisaatioon liittyvät piirteet olivat muun muassa klassinen hierarkki-

nen rakenne, jollainen oli jopa 2/3:lla tutkituista ryhmistä, ja rikollisjärjestön koko, joka oli

suurimmalla osalla kohtuullinen (noin 20–50 henkilöä).117

Taulukko 1 Rikollisryhmien rakenteen vaihtelu. UNODC 2002, s. 20.

115 UNODC 2002, ks. esim. s. 20. 116 UNODC 2002, s. 24. 117 UNODC 2002, s. 28.

25

Organisaatioita voidaan luokitella tyypillisten rakenteiden perusteella. UNODC:n tutkimuk-

sessa organisaatiot jaettiin 1) perushierarkian omaaviin ryhmiin (standard hierarchy), 2) alu-

eellisesti rakentuneisiin ryhmiin (regional hierarchy)118, 3) rikollisryhmien ryhmittymiin

(clustered hierarchy), 4) ydinryhmiin (core group) ja 5) verkostorakenteeseen (criminal net-

work).119 Jo muutama vuosi myöhemmin kuitenkin todettiin, että rikollisryhmien rakenteita

koskeva kehityssuunta on, että perinteinen jäykkä hierarkkinen malli on korvautunut jousta-

vammilla, dynaamisemmilla rakenteilla ja verkostorakenteilla.120 Ei-kotoperäisten ryhmien

solurakenteissa rahaa tuottavat toiminnot sijaitsevat EU:n alueella sekä ryhmän johto ja stra-

tegiset intressit sijaitsevat EU:n ulkopuolella, mutta solulla saattaa olla EU-alueelta peräisin

oleva tukiryhmä. Vuoden 2007 Europolin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa uhka-ar-

viossa (Organised Crime Threat Assessment, OCTA) oletettiin, että solurakenteiset ryhmät

asettuvat tulevaisuudessa vahvemmin EU-alueelle. Niiden rakenne joustaa tarvittaessa siten,

ettei niiden toiminta ole riippuvainen vain muutamasta henkilöstä.121

Europolin mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät ovat muotoutuneet pääasiassa kahden eri

tyypin mukaan: vertikaalisesti tai horisontaalisesti. Vertikaalisen rakenteen ryhmät rakentu-

vat perinteisen hierarkkisesti ja operoivat eritasoisten ”upseerien” kautta. Horisontaalisesti

rakentuvat ryhmät toimivat verkostoina, joilla on solumainen rakenne ja vähemmän pysyvä

hierarkia. Näiden kahden muodon välillä on useita erilaisia rakenteita, jotka voivat mukautua

kummankin tyypin mukaisiksi. Yli 40 %:lla ryhmistä on verkostomainen rakenne, mikä il-

mentää rikollista tarkoitusta, erikoistumista, kokemusta ja kehitystä. Rikollisryhmät muo-

dostuvat enenevissä määrin kuten yritykset.122

118 Tämä malli on tyypillinen muun muassa rikollisille moottoripyöräjengeille, ja huumausainerikokset on mai-

nittu tyypillisenä rikoksena kyseiselle organisaatiotyypille. UNODC 2002, s. 36. 119 UNODC 2002, s. 34–44. 120 Ks. alaviitteen 74 kuvaus verkostomaisesta toiminnasta. 121 OCTA 2007, s. 9–10. 122 Europol 2013, SOCTA, s. 33.

26

3.2 Erilaisia huumausainerikosorganisaatioita

3.2.1 Kansainväliset ja kotimaalaiset organisaatiot yhteistyössä

Laittoman huumausainekaupan arvo on vuosittain miljardeja euroja. Maantieteellisesti laa-

joihin laittomiin huumemarkkinoihin sisältyvät muun muassa tuotanto, salakuljetus, jakelu

ja myynti loppukäyttäjälle.123 Kuten aiemmin on todettu, kansainväliset rikollisorganisaatiot

ovat merkittävässä roolissa huumausaineiden maahantuonnissa ja Suomessa kotimaiset, tun-

nukselliset rikollisjärjestöt ovat mer-

kittäviä laittomien aineiden välittäjiä ja

jakelijoita.124 Suuret ja rakenteelliset

ryhmät ovat edelleen tärkein järjestäy-

tyneen huumausainerikollisuuden

muoto, mutta pienemmät ryhmät ovat

myös kasvattaneet merkitystään esi-

merkiksi kotikasvatetun kannabiksen

ja synteettisten huumeiden kau-

passa.125 Tämän perusteella todennä-

köisesti ainakin osittain eri organisaa-

tiot toimivat huumausainerikollisuu-

dessa eri vaiheiden eri tehtävissä, mikä

muodostaa yhden yhtenäisen organi-

saation sijasta ennemminkin eri orga-

nisaatioista koostuvan organisaatioket-

jun.126

Kuvio 1. Huumausainerikosorganisaatioiden ketju.

Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna huumausainemarkkinoilla tarkoitetaan EMCDDA:n ja

Europolin raportin mukaan koko sitä ketjua, jossa huumausaine kulkee tuottajalta tai val-

mistajalta lähtömaastaan käyttäjälle kohdemaahan.127 Raportin mukaan prosessi sisältää

123 EMCDDA 2019, s. 20. 124 Huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen 2007, s. 20–21; Valtioneuvoston

periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta 7.3.2013, s. 4–7. 125 Savona – Riccardi 2015, s. 10. 126 Myös Tolvanen on kuvannut ketjutusta huumausainerikoksille tyypillisenä. Tolvanen 2018a, s. 985. 127 Koko ketju voi tulkintani mukaan toimia myös saman valtion sisällä, mutta tyypillisesti huumausainerikol-

lisuus on rajat ylittävää.

27

(joskaan ei rajoitu) ainakin huumausaineen viljelyn tai valmistamiseksi tarvittavien aineiden

ja laitteiden hankkimisen sekä huumausaineen valmistamisen, huumausaineen kuljettami-

sen, kätkemismetodit, huumausaineen laimentamisen, huumausaineen myymisen aina tuk-

kukauppiaalta jälleenmyyjille saakka ja tämän jälkeen huumausaineen käyttämisen. Toimi-

joiksi raportissa on nimetty ainakin viljelijät tai synteettisten huumausaineiden valmistajat,

organisoidun huumausainerikollisuuden jäsenet, mahdollistajat, korruptoituneet virkamie-

het, välittäjät, ammattirikolliset, jälleenmyyjät eli ”diilerit” ja kuluttajat.128

Organisaatiorakenteet ovat myös jatkuvassa muutoksessa erityisesti teknologian kehityksen

vuoksi: esimerkiksi EMCDDA:n mukaan kokaiinin toimitusketjussa pienempiä ryhmiä on

päässyt markkinoille tietotekniikan avulla: verkon salaus, anonyymin verkon markkinapai-

kat, sosiaalinen media ja kryptovaluutat ovat mahdollistaneet aiempaan verrattuna hajanai-

sempien ja laaja-alaisempien organisaatioiden markkinat.129 Yleisemminkin on katsottu, että

laittomien huumeiden markkinoilla tapahtuneisiin globalisaatiosta ja uudesta teknologiasta

johtuviin viimeaikaisiin muutoksiin kuuluvat huumausaineiden tuotannossa tapahtuva inno-

vointi, uudet salakuljetusmenetelmät, uusien salakuljetusreittien luominen ja verkkomarkki-

noiden kasvu.130 Erityisesti huumausaineita myyvät verkostot käyttävät yhä enemmän mo-

biilitekniikkaa ja salausta: laittomia huumeita myyvien verkkofoorumien merkitys on kas-

vanut viime vuosina, vaikka niiden osuus kokonaismarkkinoista on yhä suhteellisen pieni.131

Huumausainekaupan muuttuminen on kuitenkin otettava huomioon organisaatiorakenteiden

muuttumisena verkkoon siirtymisen johdosta – tällöin organisoitumista tarvitaan ketjun ver-

tikaalisessa suunnassa vähemmän.

128 EMCDDA – Europol 2016, s. 7. 129 EMCDDA 2019, s. 14. 130 EMCDDA 2019, s. 20. 131 EMCDDA 2019, s. 20.

28

3.2.2 Valmistus- ja/tai tuotanto-organisaatio

Rikoslain 50.1,1-2 (374/2008) mu-

kaan huumausainerikokseen syyl-

listyy se, joka laittomasti 1) valmis-

taa tai yrittää valmistaa huumausai-

netta taikka viljelee tai yrittää vil-

jellä kokapensasta, kat-kasvia

(Catha edulis) tai Psilosybe-sieniä

tai 2) viljelee tai yrittää viljellä oo-

piumiunikkoa, hamppua tai meska-

liinia sisältäviä kaktuskasveja käy-

tettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen val-

mistuksessa tai tuotannossa. Valmistus liittyy teollisiin ja tuotanto maataloudellisiin toimin-

toihin:132 Huumausaineen tuotannolla tarkoitetaan oopiumin, kokalehden, kannabiksen ja

kannabishartsin erottamista kasveista.133 Valmistamisella tarkoitetaan tuotantoa lukuun ot-

tamatta kaikkia menetelmiä, jolla laittomasti valmistetaan tai yritetään valmistaa huumaus-

ainetta: ensi sijassa tarkoitetaan synteettisen huumausaineen teollista valmistamista mutta

myös esimerkiksi amfetamiiniöljyn saostamista amfetamiinijauheeksi ja huumausaineen

puhdistamista ja muuntamista toiseksi huumausaineeksi.134 Huumausaineen tuottamisessa ja

valmistamisessa on siten molemmissa kyse huumausaineen aikaansaamisesta, mikä on en-

simmäinen vaihe laittomassa järjestäytyneessä huumausainerikollisuudessa.

Järjestäytyneessä huumausainerikollisuudessa valmistus- tai tuotanto-organisaation tehtä-

vänä on nimenomaan huumausaineen tuottaminen tai valmistaminen ja syntyneen huumaus-

aineen toimittaminen eteenpäin. Tyypillisesti Suomessa käytettävät huumausaineet tuote-

taan (tai ainakin aineet tuottamiseksi hankitaan) tai valmistetaan ulkomailla. EMCDDA ar-

132 Hakonen 1985, s. 91. 133 Siro 2017, s. 67. 134 Siro 2017, s. 66. Kuitenkaan alkaloidien muuntamista niiden suoloiksi ei pidetä valmistamisena. Hakonen

1985, s. 91.

Kuvio 2. Valmistus- ja/tai tuottajaorganisaation tekijöiden

luokittelua

29

vioi vuonna 2019 synteettisten huumeiden tuotannon Euroopassa lisääntyvän, monipuolis-

tuvan ja tulevan innovatiivisemmaksi.135 Esimerkiksi Suomessa stimulanteista yleisimmin

takavarikoitu amfetamiini on todennäköisesti peräisin Keski-Euroopasta: amfetamiinia val-

mistetaan lähinnä Belgiassa, Alankomaissa, Puolassa, Saksassa ja pienemmässä määrin Bal-

tian maissa.136 Kaikki amfetamiinin tuotantovaiheet toteutetaan yleensä samassa paikassa ja

useista maista on saatu ilmoituksia, että amfetamiiniemäs muunnetaan amfetamiinisulfaa-

tiksi niiden alueella.137 Metamfetamiinia on jo varsin vakiintuneesti tuotettu Euroopassa eri-

tyisesti Tšekin tasavallassa, minkä lisäksi sen lähellä ja myös Alankomaissa ja Liettuassa on

jonkin verran tuotantoa.138 Viime aikoina tuotantomäärät ovat olleet nousussa ja on ilmesty-

nyt suuria tuotantotiloja, joissa muutkin kuin tšekkiläiset järjestäytyneet rikollisryhmät val-

mistavat metamfetamiinia vientiin. Tuottajaksi on ilmoitettu järjestyneitä rikollisryhmiä.139

Arvioiden mukaan suurin osa Euroopassa löydetystä heroiinista valmistetaan Afganistanissa

tai sen naapurimaissa Iranissa ja Pakistanissa, mutta heroiininkin valmistus on osittain siir-

tymässä Eurooppaan. Tyypillisesti opioidien tuotanto on liittynyt kotitekoisten unikkotuot-

teiden tuotantoon joissakin Itä-Euroopan maissa. Vuosina 2013–2014 morfiinia heroiiniksi

muuttavia laboratorioita löydettiin Espanjasta ja Tšekin tasavallasta, minkä jälkeen havain-

toja tehtiin myös Alankomaista. Syyksi tuotannon siirtämiselle Eurooppaan EMCDDA on

arvioinut kustannusten vähentämisen toteuttamalla viimeiset vaiheet Euroopassa sekä pyr-

kimyksen vähentää kieltoriskejä.140 Euroopassa myös MDMA:n tuotanto näyttää keskitty-

vän Alankomaihin, joka on perinteisesti ilmoittanut suurimmat huumeen tuotantolaitosten

lukumäärät.141

Osallisuuden ja roolituksen kannalta valmistus- ja tuotanto-organisaatiossa voidaan katsoa

yleensä toimivan ainakin konkreettisen työn tekeviä tuottajia (viljelijöitä, kasvattajia) ja val-

mistajia, sekä toimintaa organisoivia tuotattajia ja valmistuttajia. Oikeuskirjallisuudessa on

katsottu, että valmistuttamisessa on kyse varsinaisen valmistamisen jättämisestä jonkun toi-

135 EMCDDA 2019, s. 14. Laajeneminen voidaan EMCDDA:n mukaan havaita lähtökemikaalien takavarikoi-

den lisääntymisestä. 136 EMCDDA 2016, s. 26. 137 EMCDDA 2016, s. 26, 29. 138 EMCDDA 2016, s. 23, 26. 139 EMCDDA 2016, s. 28, 30. 140 EMCDDA 2018, s. 22–23. 141 EMCDDA 2016, s. 28.

30

sen tehtäväksi. Valmistuttaja on katsottu osuudeltaan päätekijäksi, joka on toiminnan orga-

nisaattori, mutta tarvitsee toisen suorittamaan varsinaisen valmistuksen esimerkiksi oman

puutteellisen taitonsa vuoksi.142 Varsinaisen kasvattamisen, tuottamisen ja viljelyn suoritta-

van tekijän voidaan arvioida olevan syyllisyydeltään lähinnä tavanomaista tekijäporrasta.

Vaasan hovioikeuden tapauksessa on kyse suomalaisesta marihuanakasvattamosta, jossa suu-

ren määrän katsottiin viittaavan levitystarkoitukseen. Tapaus on tyypillinen esimerkki huu-

mausaineen kasvatuksesta, jossa koko organisaatioketjua ei ole organisoitu, mutta kasvattaja-

tasolla toiminta on organisoitua tekijöiden välillä, vaikkakaan kyse ei ole järjestäytyneestä ri-

kollisuudesta. Tapauksessa kolme henkilöä olivat kasvattaneet yhden tekijän vuokraamaan

mökkiin rakentamissaan kasvatustiloissa kannabiskasveja kolmen altaan vesiviljelyssä. A ja

B olivat olleet päävastuussa kyseisistä rikoksista ja he olivat kuivattaneet saamansa sadon

myöhemmin vuokratussa hallissa olleessa erillisessä tilassa. Toisella kertaa A oli vuokrannut

hallin, minne A ja B olivat rakentaneet monimutkaisen neljän altaan vesiviljelmän. A:lla ja

B:llä oli ollut käytössään monipuolinen kasvatusvälineistö ja runsaasti lannoitteita, mikä

osoitti heidän pyrkimyksensä luoda kasveille mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet.143 Ta-

kavarikoidun huumausaineen määrä144 osoittaa, että kyse oli ollut kasvien lukumäärä huomi-

oon ottaen suunnitelmallisesta ja asiantuntevasta kasvatuksesta.145

3.2.3 Maahantuontiorganisaatio

Rikoslain 50.1,3 mukaan huumaus-

ainerikokseen syyllistyy se, joka

laittomasti tuo tai yrittää tuoda

maahan taikka vie tai yrittää viedä

maasta taikka kuljettaa tai kuljetut-

taa tai yrittää kuljettaa tai kuljetut-

taa huumausainetta. Koska suurin

osa huumausaineista viljellään,

142 Hakonen 1985, s. 95. 143 Vaasan HO 12.04.2017 t. 115038, s. 2–3. 144 Hallista on takavarikoitu kotietsinnän ja takavarikon pöytäkirjan sekä keskusrikospoliisin rikosteknisen la-

boratorion lausunnon mukaan 6 kannabiskasvin pistokasta, 2,6 kilogrammaa kannabiskasvien kukintoja, 1 416

grammaa kasvirouhetta sekä 1,2 kilogrammaa kannabiskasvin lehtiä ja kukintoja eli yhteensä 5 216 grammaa

marihuanaa. Vaasan hovioikeus 12.04.2017 t. 115038, s. 3. 145 Ibid.

Kuvio 3. Maahantuontiorganisaation tekijöiden luokittelua

31

tuotetaan tai valmistetaan muualla kuin maassa, jossa huumausaineiden käyttäjät ovat, huu-

mausaineet yleensä maahantuodaan.146 Huumausaineita tuodaan tyypillisesti ajoneuvoihin

tai matkatavaroihin piilotettuna sekä postitse.147 Esimerkiksi hasiksesta suurin osa tuodaan

pääasiassa Marokosta. Lisäksi Länsi-Balkan on sekä marihuanan että kannabisöljyn

lähde.148 Tunnettu esimerkki on kokaiinin maahantuonti, sillä kokaiinia tuotetaan lähinnä

Kolumbiassa, Boliviassa ja Perussa. Kokaiinia kuljetetaan Eurooppaan muun muassa mat-

kustajalennoilla ja yksityisillä koneilla, lentorahtina, huvialuksilla ja muilla aluksilla. Suu-

rimmat määrät salakuljetetaan merirahtina konteissa.149 Heroiinia tuodaan Eurooppaan pää-

asiassa kahdessa muodossa: kemiallisessa perusmuodossaan olevaa ruskeaa heroiinia Afga-

nistanista ja valkoista heroiinia (suolaa) Kaakkois-Aasiasta.150 Siten huumausaineiden lait-

tomassa maahantuonnissa voidaan katsoa toimivan ensinnäkin maahantuontiorganisaatio ja

toisaalta tälle vastakappaleena lähettäjäorganisaatio.151

Tekijöiden kannalta maahantuontiin voidaan katsoa tyypillisesti osallistuvat maahantuonnin

organisoijia, kuljetuttajia, huumausaineiden lastaajia ja pakkaajia, kuriireja ja huumausai-

neen vastaanottaja. Käsitteitä on syytä tarkentaa. Postitse huumausaineita tilattaessa tilaaja

on maahantuoja, ja syyllistyy siten huumausainerikokseen. Huumausaineen kuljetuttamista

on huumausaineen kuljetuksen järjestäminen, esimerkiksi huumausaine-erän sisältävän au-

ton kuljettajan palkkaaminen ja ohjeistaminen – kuljetuttaja on se, joka antaa toimeksiannon

kuljettamiseen. Kuljetuttamista ei ole pelkkä huumausaineen tilaaminen, kuten ei myöskään

se, että joku saamiensa ohjeiden mukaisesti ja jonkun toisen lukuun paketoi huumausaineen

jonkun kolmannen kuljetettavaksi.152 Helsingin hovioikeuden tapauksessa L katsottiin huu-

mausaineen kuljetuttajaksi. H on kertonut L:n antaneen hänelle tehtäväksi tuoda amfetamii-

nia Virosta Suomeen ja ohjeistaneen hänet luovuttamaan amfetamiinin S:lle. S on edelleen

146 Maahantuonnista on kysymys silloin, kun huumausaineet tuodaan rajan ylitse. Muussa huumausaineiden

siirtämisessä paikasta toiseen on kysymys kuljettamisesta tai kuljetuttamisesta. Siro 2017, s. 72. 147 Siro 2017, s. 71. 148 EMCDDA 2018, s. 20. Ks. myös Tolvanen 2018a, s. 955. 149 EMCDDA 2019, s. 26. 150 EMCDDA 2016, s. 22. 151 Lähettäjäorganisaatiosta ks. esim. Helsingin HO 27.6.2019 t. 128376 ja siitä annettu tiedote 27.6.2019. 152 Siro 2017, s. 75; Tolvanen 2018a, s. 961. Tämän määritelmän mukaisesti jo yksin tämän lauseen ilmentä-

mässä kuljetuttamisesimerkissä tekijöiden roolin mukainen tehtävänjako voisi olla syyllisyyden mukaan seu-

raavalla tavalla kolmiportainen: kuljetuttaja (päätekijä), paketoija/lastaaja (keskeisen osuuden tekijä) ja kuriiri

(vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijä). Kyseisiä tehtäviä voivat hoitaa myös samat henkilöt,

mutta eriytyneimmällä tehtävänjaolla roolitus voi olla vastaavanlainen. Lisäksi huumausaine-erällä on vastaan-

ottaja, jonka teko voi osoittaa hyvin vaihtelevaa syyllisyyttä.

32

kertonut L:n olleen ”pääjehu, joka määräsi kaikesta.”153 Hovioikeus katsoi, että L:n on me-

nettelyllään näytetty syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen siten, että hän on kulje-

tuttanut S:lle 420 grammaa amfetamiinia.154

Kolmesta alla selostetusta hovioikeuden tapauksesta ilmenee tyypillinen hierarkkinen ra-

kenne huumausaineiden maahantuonnissa. Huumausaineen maahantuonnissa on varsin va-

kiintuneesti toimintaa organisoiva taho sekä kohde- että lähtömaassa (osuudeltaan pääteki-

jöiksi luokiteltavat huumausaineen myyjä, joka saa voitot huumausaineen myynnistä, sekä

ostaja kohdemaassa), huumausaineiden lähtömaassa toimittaja tai pakkaaja/lastaaja toimit-

tamassa aineet kuriirille, kuriiri tuomassa huumausaineet maahan ja huumausaineiden vas-

taanottaja, joka ottaa huumausaineet haltuunsa, mutta ei saa niiden omistusoikeutta. Lisäksi

huumausainekuriirit voivat toimia toiseen suuntaan rahakuriireina, tai rahan käsittelyyn voi

olla omat henkilönsä.

Itä-Suomen hovioikeuden samaan vyyhtiin liittyneissä tuomioissa useita vastaajia tuomittiin

törkeistä huumausainerikoksista suuren määrän155 marihuanaa ja amfetamiinia maahantuon-

nista. Tapauksessa keskeisen roolin katsottiin olleen henkilöllä A, joka oli huumausaine-erän

myyjä. Hän sopi suomalaisen ostajan kanssa huumausaine-erän maahantuonnista Hollannista

Suomeen, hankki kuriirin kuljettamaan erän ja auttoi lastaamaan erän sekä antoi ohjeistukset

erän kuljettamisesta ja vastaanottamisesta. Toisen keskeisen tekijän, joskaan ei niin keskeisen

kuin huumausaine-erän myyjän, katsottiin olleen huumausaine-erän ostaja B, joka sopi erän

ostamisesta myyjän kanssa. Keskeiseksi tekijäksi katsottiin myös henkilö C, joka oli järjestä-

nyt huumausaineen hankintaa sen toimittajalta maahantuontia varten, järjestänyt lastauspaik-

kaa huumausaine-erälle Hollannissa ja toimittanut huumausaineet lastaukseen kuljetusta var-

ten. Hovioikeuden mukaan henkilöllä oli keskeinen asema, joskaan ei niin keskeinen kuin

huumausaine-erän myyjällä.156 Lisäksi tapauksessa tuomittiin kuriiri D.157

Vaasan hovioikeuden tapauksessa oli kyse laajamittaisesta huumausaineiden tuonnista suo-

meen. A:n osalta on myös kysymys siitä, onko hän moottoripyöräkerhon varapresidenttinä

153 Helsingin HO 31.08.2017 t. 133213, s. 2. 154 Helsingin HO 31.08.2017 t. 133213, s. 3. Rangaistuksen mittaamisen osalta tuomio ei ole vertailukelpoinen,

sillä toteen näytetty huumausaineen määrä muuttui käräjäoikeudesta hovioikeuteen, eikä hovioikeus perustellut

tämän vaikutusta tuomioon, minkä lisäksi hovioikeus otti huomioon lieventämisperusteena oikeudenkäynnin

viivästymisen. Helsingin HO 31.08.2017 t. 133213, s. 4. 155 Yksin amfetamiinia oli normaalivahvuiseksi muunnettuna yli 80 kg, eli huomattavasti enemmän kuin KKO

2017:9 ja KKO 2017:23 ratkaisuissa. Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113376, s. 11. 156 Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113393, s. 5. 157 Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113393, s. 12. Ks. Kymenlaakson käräjäoikeus 26.5.2017 t. 121527, s. 22.

33

antanut salakuljetustehtävän B:lle ja C:lle. Kysymys on ollut laajasta rikollisesta toiminnasta,

jossa suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta eli 2,5 kilogrammaa amfetamiinia on toi-

mitettu Suomen markkinoille ja myyty eteenpäin. Hovioikeus katsoo, että A ja D ovat osallis-

tuneet rikokseen ottamalla huumausaineiden myynnistä saatuja rahavaroja vastaan.158 D:n on

näytetty ottaneen säännöllisesti vastaan rahaa Suomesta. Näin ollen on selvää, että D:n rooli

kokonaisuudessa on ollut huumausainemyynnistä saatujen rahojen vastaanottaminen. A:n on

näytetty paitsi ottaneen vastaan rahaa myös järjestäneen ainakin D:n rahanhakumatkan Suo-

meen. D ja A ovat siten toiminnallaan auttaneet B:tä tahallisen rikoksen tekemisessä ja osal-

listuneet merkittävällä tavalla törkeään huumausainerikokseen. A:n ja C:n syyksi luettiin tör-

keä huumausainerikos, B:n ja D:n syyksi luettiin kolme törkeää huumausainerikosta.159

Helsingin hovioikeuden tapauksessa O on tuonut maahan, pitänyt hallussaan ja levittänyt am-

fetamiinia yhteensä 2 185 grammaa (1 255 + 930 g). 160 O:lla on ollut keskeinen rooli huu-

mausaineiden laittoman maahantuonnin järjestämisessä yhdessä G:n ja A:n kanssa, ja hänellä

on ollut määräysvalta huumausaineisiin. O:ta ei tähän nähden voida pitää pelkästään huumaus-

aineen kuljettajana siten, että rangaistus olisi tällä perusteella määrättävä lievempänä kuin

muiden kanssavastaajien kohdalla.161

3.2.4 Välitys- ja jakeluorganisaatio

RL 50:1,4–5 mukaan huu-

mausainerikokseen syyllistyy

se, joka myy, välittää, toiselle

luovuttaa tai muulla tavoin le-

vittää tai yrittää levittää tai yrit-

tää hankkia huumausainetta.

Huumausaineita tuodaan usein

maahan suuria määriä, ja orga-

nisaatiorakenteellisesti voi olla

tarpeellista erottaa omiksi or-

158 Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179, s. 16. 159 Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179, s. 16–17. 160 Helsingin käräjäoikeus 21.06.2016 t. 127211, s. 26–27. 161 O:n saama tuomio on 5 vuotta vankeutta. Helsingin HO 12.04.2017 t. 115234, s. 5, 9; Helsingin käräjäoikeus

21.06.2016 t. 127211, s. 26–27.

Kuvio 4. Välitys- ja jakeluorganisaation tekijöiden luokittelua

34

ganisaatioikseen rikollisryhmittymät, jotka vastaanottavat (maahantuodut) huumausaineet ja

välittävät ne edelleen esimerkiksi myyjilleen eri kaupungeissa, ja rikollisryhmittymät, jotka

varsinaisesti organisoivat myynnin käyttäjille. Näitä eri organisaatioita kutsun tässä tutki-

muksessa välitys- ja jakeluorganisaatioksi sekä levitys- ja myyntiorganisaatioksi.162 Välitys-

ja jakeluorganisaatiolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa nimenomaan huumausaineen vä-

littämistä ja luovuttamista (=jakelua) yleensä suurempina määrinä eteenpäin varsinaisesta

käyttäjille tapahtuvasta myynnistä huolehtiville henkilöille. Välitys- ja jakeluorganisaatiota

voidaan pitää eräänlaisena tukkukauppiaana. Levitys- ja myyntiorganisaatiolla tarkoitetaan

nimenomaan käyttäjille tapahtuvaa levitystä ja myyntiä.163 Mikäli sama organisaatio suorit-

taa levityksen alihankkijoille ja edelleen käyttäjille asti, on perusteltua puhua pelkästään le-

vitysorganisaatiosta tekemättä eroa näiden levitystapojen välille.164

Rikoslain esitöiden mukaan välittämisellä tarkoitetaan huumausaineen toimittamista myy-

jältä tai muulta luovuttajalta hankkijalle.165 Välittämistä on myös ostajan tai myyjän hank-

kiminen jollekin huumausaine-erälle.166 Sitä ei toisaalta ole pelkän yleisluonteisen tiedon

välittäminen siitä, mistä huumausainetta olisi hankittavissa.167 Tekijöitä luokitellessa välit-

täjällä on vakiintuneesti tarkoitettu henkilöä, joka siirtää huumausaineet ”varsinaiselta myy-

jältä ostajalle ja vastaavasti rahat ostajalta varsinaiselle myyjälle” eli välittäjä on sekä myy-

jän että ostajan asialla.168 Välittäjän on oikeuskirjallisuudessa katsottu voivan olla esimer-

kiksi myyjän palkkalistoilla tai osa eriytyneen työnjaon mukaisesti toimivaa huumausainei-

den jakeluketjua – välittäjä voi esimerkiksi olla maahantuojan ja jakeluorganisaation väli-

miehenä.169 Oikeuskirjallisuuden mukaan välittäjän ei välttämättä tarvitse pitää aineita fyy-

162 Usein samat henkilöt toimivat sekä välityksessä että myynnissä, joten käytännössä eroa ei ole tarpeen tehdä

muutoin kuin teorian tasolla erityvien roolien selkeyttämiseksi. Oikeustapauksissa nimitystä ”myyntiorgani-

saatio” on käytetty molempien levitysportaiden organisaatiosta. Esimerkiksi tapauksessa Vaasan hovioikeus,

05.05.2017, t. 118177 viitataan myyntiorganisaatioon sellaisessa organisaatiossa, jossa ostajina ovat alihank-

kijat eivätkä käyttäjät. Oikeuskirjallisuudessa levityksellä on tarkoitettu kuitenkin nimenomaan käyttäjille ta-

pahtuvaa levitystä, joten teorian tasolla katson erottelun perustelluksi. Siro 2017, s. 75. 163 Oikeustapauksissa nimitystä myyntiorganisaatio on käytetty molempien levitysportaiden organisaatiosta.

Esimerkiksi tapauksessa Vaasan HO 05.05.2017 t. 118177 viitataan myyntiorganisaatioon sellaisessa organi-

saatiossa, jossa ostajina ovat alihankkijat eivätkä käyttäjät. 164 Levitysorganisaatiosta ks. esim. Helsingin HO 27.6.2019 t. 128376 ja siitä annettu tiedote 27.6.2019. 165 HE 180/1992 vp, s. 21. Ks. myös Helsingin HO 07.07.2017 t. 127333, s. 23–24. 166 HE 180/1992 vp, s. 21. Siron mukaan välittäjä voi toimia ostajan tai myyjän lukuun. Siro 2017, s. 76. 167 HE 180/1992 vp, s. 21. 168 Hakonen 1985, s. 95; Tolvanen 2018a, s. 965. Olen sanan ”varsinainen” käytöstä osittain eri mieltä, sillä

esimerkiksi ostettaessa huumeita ulkomailta, välittäjä ei välttämättä ole varsinaisen ulkomaisen myyjän (vaan

tämän kuriirin tai muun välikäden) kanssa tekemisissä. 169 Tolvanen 2014, s. 889.

35

sisesti hallussaan, vaan välittämiseen syyllistyy myös, mikäli muutoin saattaa huumausai-

neet hakijan saataviin – oikeuskirjallisuudessa käytetyssä esimerkissä luovutetaan rautatie-

aseman säilytyksen vastakuitti, jolloin kuitin saaja voi hakea säilytyksessä olevat huumaus-

aineet.170 Huumausaineiden välittäjä ei ole kysymyksessä olevan huumausaine-erän omis-

taja, eikä välttämättä edes käytä siihen kohdistuvaa määräysvaltaa – huumausaineen välittä-

minen on lähinnä myötävaikuttamista toisten henkilöiden välisiin huumausainekauppoi-

hin.171

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa J oli pitänyt hallussaan 601,2 grammaa amfetamiinia ja

välittänyt siitä L:lle 295 grammaa ja myös loppuosa oli tarkoitus välittää eteenpäin. J on toi-

minut P:hen nähden alisteisessa asemassa ja tämän ohjauksessa ilman omaa päätäntävaltaa,

mutta toisaalta hän on P:n pyynnöstä tehnyt muutakin kuin vain kuljettanut ja säilyttänyt huu-

mausainetta ja on ilmeistä, että hän on tuntenut organisaation ja siihen kuuluvat keskeiset hen-

kilöt ja näiden tehtävät. J on välittänyt amfetamiinia vain organisaation sisällä eikä ole luovut-

tanut sitä käyttäjille, mikä vastaa hovioikeuden mukaan moitittavuudeltaan kuriirin toimin-

taa.172

Helsingin hovioikeuden tapauksessa myyjiä ja ostajia yhteen saattanut K katsottiin välittä-

jäksi ja syylliseksi viidellä eri kerralla tapahtuneeseen törkeään huumausainerikokseen.173

Hovioikeus katsoi muun muassa, että ”K oli saattamalla samaan baariin huumausaineen os-

tamisesta kiinnostuneen B:n ja huumausaineen myynnistä kiinnostuneen marihuanan kas-

vattajan aiheuttanut konkreettisen vaaran siitä, että huumausaineen myyjä olisi myynyt B:lle

noin 150 grammaa marihuanaa.”174 Toisessa Helsingin hovioikeuden tapauksessa R ja P oli-

vat pitäneet huumausaineita hallussaan, sillä he tiesivät huumausaineiden kätköpaikat ja hei-

dän tarkoituksenaan on ollut viedä huumausainekätköjen sijainnin kertovat kartat ohjeineen

170 Hakonen 1985, s. 95. 171 Siro 2017, s. 75. 172 Itä-Suomen HO 13.7.2018 t. 129521, s. 6. Yksin huumausaineen määrän ja laadun perusteella oikeuskäy-

tännön mukainen seuraamus J:n syyksi luetusta törkeästä huumausainerikoksesta olisi ollut käräjäoikeuden

tuomitsema 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus. Hovioikeuden mukaan hänen tehtävänsä ja asemansa

on kuitenkin ollut kuriirin tai pelkän kätkijän tehtävää keskeisempi, jolloin oikeudenmukainen seuraamus J:lle

hänen syykseen luetusta teosta oli kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistusta. Lieventävänä

seikkaa on otettu huomioon alisteinen asema ja se, että J on pitänyt huumausainetta hallussaan vain lyhyen

ajan levittämättä sitä käyttäjille, eikä selvitystä hänen toiminnasta saamastaan tai sillä tavoitellusta palkkiosta

ole esitetty. 173 Oikeudenmukainen rangaistus oli hovioikeuden mukaan 1 vuosi ja 10 kuukautta vankeutta. Helsingin HO

07.07.2017 t. 127333, s. 26, 28. 174 Helsingin HO 07.07.2017 t. 127333, s. 24.

36

ja siten luovuttaa, myydä tai välittää karttojen osoittamissa paikoissa ollut amfetamiini tun-

temattomaksi jääneelle vastaanottajalle. Molemmat syyllistyivät tapauksessa törkeään huu-

mausainerikokseen välittäjinä.175 Huumausaineen välittämisessä myyjän ja ostajan yhteen

saattavaa henkilöä, joka ei käsittele rahaa tai huumausaineita, on arvioitu tilanteen mukaan

joko tekijänä tai avunantajana.176 Kun tällaisen välittäjän osuus katsotaan tekijärooliksi

avunannon sijaan, on kyse tulkintani mukaan nimenomaan vähämerkityksellisestä, ei tosin

välttämättä epäitsenäisestä, tekijästä.

Useista tapauksista on pääteltävissä, että myynti tapahtuu usein eri tasoisissa myyntipor-

taissa: ensin huumausaineet myydään tai välitetään isompina erinä pienemmille myyjille,

jotka edelleen myyvät huumausaineet käyttöön soveltuvina määrinä käyttäjille. Esimerkiksi

Helsingin hovioikeuden tapauksessa katsottiin, että B oli ollut niin sanottu väliportaan huu-

mausaineiden myyjä ja hän oli myynyt Subutex-tabletteja ainakin alemman portaan jälleen-

myyjille.177 Itä-Suomen hovioikeuden alla selostetussa tapauksessa on havaittavissa tyypil-

linen levitysorganisaatio, jossa maahantuotuja huumeita välitetään edelleen eri paikkakun-

nille niin sanotulta tukkukauppiaalta vähittäismyyjille. Tapauksessa levitystä organisoiva

taho omistaa huumausaineet, mutta varsinaisen myynnin, rahojen keruun ja huumausainei-

den kuljetuksen suorittavat organisoijalle alisteiset henkilöt.

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa useita henkilöitä tuomittiin törkeistä huumausaineri-

koksista osallisuudesta huumausaineiden myymiseen levitystarkoituksessa. Tapauksessa kes-

kushenkilöksi katsottiin henkilö A, jonka määräysvallassa huumausaineiden toimittaminen le-

vittäjille ja myyjille oli ollut, sillä hän on esimerkiksi määrittänyt luovuttamiensa huumausai-

neiden hinnan ja takaisinmaksuaikataulun. A toimi levitysketjun yläpäässä päämääränään vä-

littää maahan salakuljetettu huumausaine edelleen.178 Keskushenkilön alaisuudessa toimi-

neella huumausaineiden välittäjällä ja maksujen kerääjällä B keskushenkilön A lukuun katsot-

tiin olevan varsin keskeinen rooli välitysketjussa. Välitysketjun alimmalla myyjällä ei ollut

määräysvaltaa haltuunsa saamien huumausaineiden toimitusajankohtiin tai takaisinmaksueh-

toihin, ja hän oli yhteydessä vain edellä mainittuun keskusmyyjään.179

175 Helsingin HO 09.08.2017 t. 129739, s. 9. 176 Hakonen 1985, s. 95. 177 Helsingin HO 07.07.2017 17/127333, s. 31. 178 Itä-Suomen HO 28.3.2018 t. 113674, s. 9. 179 Itä-Suomen HO 28.3.2018 t. 113674, s. 9.

37

Myös Vaasan hovioikeuden tapauksessa oli kyse ”tukkukauppana” toimivasta myyntiorga-

nisaatiosta, jossa yhden tekijän katsottiin johtavan organisaatiota.

Tapauksessa A:n katsottiin hankkineen ja pitäneen hallussaan yhteensä 4 364 grammaa amfe-

tamiinia, mistä määrästä takavarikoitiin yhteensä 1 898 grammaa. A:n katsottiin myyneen 2

466 grammaa amfetamiinia. Televalvontatietojen lukumääristä ja A:n alihankkijoille lähettä-

mistä tekstiviesteistä hovioikeus päätteli, että A oli johtanut laajamittaisen toiminnan myynti-

organisaatiota.180 Teleyhteyksien lukumäärästä (546 kertaa) sekä A:n ja B:n viestien vaihdon

sisällöstä voitiin myös päätellä, että B:llä on ollut tärkeä rooli huumausaineen myynnissä ja

jatkamisessa ja että B on säilyttänyt asunnollaan A:n huumausaineita.181 Syyttäjän mukaan A

on käyttänyt B:tä huumausaineen säilyttäjänä ja että B on auttanut A:ta kaikessa siten, että B

on ollut täysin alisteisessa suhteessa A:han.182 Alisteisina myyjinä tapauksessa olivat myös C

ja D. C:n hallussa oli ollut amfetamiinia yhteensä 1 597 grammaa, mistä määrästä hän oli

myynyt 586 grammaa.183 D oli myynyt suurimman osan ostamastaan huumausaineesta sekä

saanut siitä taloudellista hyötyä 6 000 euroa.184

Maahantuontiorganisaatio-luvussa maahantuonnin osalta selosteussa Helsingin hovioikeuden

tapauksessa O oli tuonut maahan, pitänyt hallussaan ja levittänyt amfetamiinia yhteensä 2 185

grammaa.185 O:lla oli ollut keskeinen rooli huumausaineiden levittämisessä, ja hän oli myös

käyttänyt määräysvaltaa huumausaineiden suhteen, minkä osoitti se, että O ei ollut välittänyt

huumausainetta suoraan käyttäjille vaan hän oli toimittanut suurempia eriä vahvaa huumaus-

ainetta alemmalle jakeluportaalle, joka huolehti huumausaineen laimentamisesta ja laimenne-

tun huumausaineen toimittamisesta katukauppaan. O on siten toiminut huumausaineen jake-

luorganisaatiossa varsin korkealla tasolla ja hänellä ollut yhdessä G:n ja A:n kanssa keskeinen

rooli amfetamiinin levityksessä.186

180 Vaasan HO 05.05.2017 t. 118177, s. 7. 181 Vaasan HO 05.05.2017 t. 118177, s. 8. 182 Pohjanmaan käräjäoikeus 01.07.2016 t. 127913, s. 10. 183 Pohjanmaan käräjäoikeus 01.07.2016 t. 127913, s. 34. 184 Vaasan hovioikeus 05.05.2017 t. 118177, s. 9. 185 Helsingin käräjäoikeus 21.06.2016 t. 127211, s. 26–27. 186 O:n saama tuomio on 5 vuotta vankeutta. Helsingin HO 12.04.2017 t. 115234, s. 5, 9. Helsingin käräjäoikeus

21.06.2016 t. 127211, s. 26–27.

38

3.2.5 Levitys- ja myyntiorganisaatio

RL 50:1,4–5 mukaan huumausai-

nerikokseen syyllistyy se, joka

myy, välittää, toiselle luovuttaa tai

muulla tavoin levittää tai yrittää le-

vittää tai yrittää hankkia huumaus-

ainetta. Siron arvion mukaan huu-

mausaineen myyminen mainitaan

ensimmäisenä levitystapana sen

yleisyyden vuoksi.187 Myymisen

lisäksi levittämistä on myös huu-

mausaineen ilmaiseksi tarjoaminen, huumausaineiden vaihtaminen ja oman huumausai-

neensa käytön salliminen jollekin muulle.188 Siro myös määrittelee, että levittämisellä pitä-

nee ymmärtää huumausaineen toimittamista sellaisille henkilöille, joilla kyseisiä huumaus-

aineita ei ole aikaisemmin ollut – toisin sanoen huumausaineita toimitetaan organisaatioket-

jussa eteenpäin tai levitetään käyttäjille.189 Siten huumausainerikosorganisaatioiden ketjussa

juuri ennen huumausaineen päätymistä käyttäjälle on huumausaineiden myynnin suorittava

organisaatio.

187 Siro 2017, s. 75. Ks. myös Tolvanen 2018a, s. 965. 188 Siro 2017, s. 75. 189 Siro 2017, s. 75.

Kuvio 5. Levitys- ja myyntiorganisaation tekijöiden luokitte-

lua

39

4 TEKIJÖIDEN LUOKITTELUA

4.1 Tekijän määrittely

4.1.1 Tekijävastuu ja rikoskumppanuus

Rikosoikeudellisesti tekijänä pidetään sitä, jonka menettely täyttää yhden tai useamman ri-

kostunnusmerkistön edellytykset.190 Tekijäkumppanuus muodostuu RL 5:3 (515/2003) mu-

kaan jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen. Tällöin kutakin ran-

gaistaan rikoksen tekijänä. Tekijävastuun lähtökohta on siten yhdessä tekemisessä. Tarkem-

min tekijävastuu määritellään oikeustieteessä ja -käytännössä.191 Kun tekijöitä on useita,

vastuu on jaettava eri osallisten kesken. Vastuunjako voidaan toteuttaa yhtenäisvastuuperi-

aatteen tai erillisvastuun mukaan.192 Yhtenäisvastuujärjestelmässä jokainen rikokseen myö-

tävaikuttanut tuomitaan tekijänä ja ero tekijöiden moitittavuuteen tehdään rangaistuksen

mittaamisella. Suomessa erillisvastuulle pohjautuvassa järjestelmässä rikoksen tekemisen

muotoina erotetaan tekijävastuu ja varsinainen osallisuus eli yllytys ja avunanto.193 Oikeus-

kirjallisuudessa on tulkittu 2000-luvun alkupuolella uudistuneen Suomen osallisuusopin lä-

henevän yhtenäisvastuujärjestelmiä, joissa kunkin osallisen toiminnan moitittavuus huomi-

oidaan nimenomaan rangaistusta mitattaessa.194 Kimpimäen mukaan järjestäytyneen rikolli-

suuden vastaiset sopimukset ovat laajentaneet vastuuta päärikokseen etäisemmin liittyviin

henkilöihin ja tekojen varhaisempiin vaiheisiin.195

Järjestäytyneen ja organisoituneen rikollisuuden kannalta tekijävastuun määritteleminen ta-

pauksessa on tärkeää. Rikoskumppanuutta koskevassa hallituksen esityksessä linjataan, että

tekijävastuu edellyttää yhdessä tekemistä, mikä viittaa sekä subjektiivisiin että objektiivisiin

seikkoihin: Subjektiivisessa suhteessa vaaditaan tekijöiden välillä yhteisymmärrystä rikok-

sesta eli tietoisuutta siitä, että toimet yhdessä täyttävät tunnusmerkistön. Tällöin rikoskump-

pani vastaa teosta siihen saakka, mihin yhteisymmärrys ulottuu.196 Objektiivisessa suhteessa

190 Tapani – Tolvanen 2016, s. 416. 191 HE 44/2002 vp, s. 147. 192 HE 44/2002 vp, s. 146. 193 HE 44/2002 vp, s. 146–147; Tapani – Tolvanen 2019, s. 507. 194 Repo 2004, s. 275; Vanhanen 2004, s. 88. Pohjoismaista Norja, Tanska ja Islanti ovat omaksuneet yhtenäis-

vastuujärjestelmän ja Ruotsi ja Suomi erillisvastuujärjestelmän. Oikeuskirjallisuudessa on arvioitu muun poh-

joismaisen oikeuskäytännön vaikutuksen olevan osasyy siihen, että myös Suomen erillisvastuujärjestelmä on

alkanut saada yhtenäisvastuujärjestelmän piirteitä. Nuotio 2007, s. 130. 195 Kimpimäki 2015, s. 301. 196 HE 44/2002 vp, s. 152. Ks. myös Repo 2004, s. 267.

40

vaaditaan ”tekemistä” eli jonkinlaista osallistumista rikoksen toteuttamiseen.197 Tekijävas-

tuun edellytyksenä on, että osallisen työnjaon mukainen osuus on olennainen ja että tekijän

osuutensa täyttämistä on pidettävä kokonaisuuden kannalta merkityksellisenä.198 Fränden

mukaan ratkaisevaa tekijävastuulle on, että vasta kumppaneiden suorittamista osista muo-

dostuu kokonaisuus.199

Tapauksessa KKO 2017:88 korkein oikeus on lausunut passiivisuuden merkityksestä syyksi-

lukemisessa. Tapauksessa C:n avopuoliso oli säilyttänyt 478 grammaa marihuanaa C:n ja hä-

nen yhteisen kotinsa keittiön kaapissa ja pakastimessa noin vuoden ajan.200 KKO katsoi C:n

menettelyn rajoittuvan siihen, että hän salli puolisonsa käyttää yhteistä kotia huumausaineen

säilyttämiseen.201 KKO totesi, ettei pelkästään huumausaineen säilyttämisen salliminen mer-

kitse huumausaineen hallussapitoa tai rikoskumppanuutta säilyttämiseen siitä huolimatta, että

rikoskumppanuuden edellyttämä yhteisymmärrys voi syntyä teon aikanakin.202

Helsingin hovioikeuden tapauksessa linjattiin, että organisoidussa huumausaineiden maa-

hantuonnissa tekijävastuu voi syntyä myös, vaikka tekijä ei osallistuisi huumausaineiden

konkreettiseen liikuttamiseen tai kuljettamiseen. Tämä yhteisymmärryksestä: huumausai-

netta tuodaan maahan yhteisen päätöksen johdosta, mutta konkreettinen tekeminen voi olla

kunkin vastaajan osalta erilaista. Hovioikeuden mukaan myös muunlainen rikoksen toteutu-

misen kannalta merkityksellinen osallistuminen kuin kuljettaminen voi olla riittävää.203 Ta-

pauksessa huumeiden hankintaa rahoittaneella ja huumeiden hakijan ohjeistaneella B:llä on

ollut muiden vastaajien kanssa yhteisymmärrys yhteisen rikoksen tekemisestä ja B:n osal-

listuminen rikokseen on ollut sen toteutumisen kannalta niin merkityksellistä, että hänet tu-

lee tuomita tekijänä, vaikka hän ei ollut konkreettisesti kuljettanut huumausaineita.204 B ja

E olivat tavanneet ennen hakua ainakin kahdesti ja tämän jälkeen puhuneet suunnitelmasta.

197 Vrt. Myös ruotsalaisessa oikeuskäytännössä rikoksentekijäksi katsomisen edellytyksenä on osallistuminen

täytäntöönpanotoimiin. Myös täytäntöönpanotoimiin osallistumaton voidaan tuomita tekijänä, jos hän on ollut

riittävän aktiivinen esimerkiksi suunnittelussa. Ruotsissa erillisvastuujärjestelmästä huolimatta rangaistusas-

teikossa ei tehdä eroa tekijän, avunantajan ja yllyttäjän välille. Vanhanen 2004, s. 73–74, 77. 198 HE 44/2002 vp, s. 152. 199 Frände 2001, s. 274. 200 KKO 2017:88, kohta 35. 201 KKO 2017:88, kohta 42. 202 KKO 2017:88, kohta 43. Ks. myös Helminen 2018, s. 66. Ks. NJA 2004, s. 797; Svensson 2016, s. 372. 203 Helsingin HO 07.07.2017 t. 127333, s. 15. 204 Helsingin HO 07.07.2017 t. 127333, s. 15–16.

41

E:n mukaan rahoittamisen lisäksi B oli neuvonut matkan reitissä ja auton vuokraamisessa,

minkä lisäksi osa huumausaineista oli toimitettava B:lle.205

4.1.2 Rajanveto tekijän ja avunantajan välillä

Rikoslain 5:6 (515/2003) mukaan, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai

muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen teke-

misessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Tekijä-

vastuu rajautuu ennen kaikkea avunantovastuun kautta ja rajanveto näiden välillä perustuu

rikokseen myötävaikuttavien toimien olennaisuudelle.206 Rajanveto edellyttää käytännössä

tapahtumien arviointia kokonaisuutena ja osallisten osuuden painoarvon yksityiskohtaista

punnintaa.207

Avunannon ja rikoskumppanuuden välinen rajanveto on rikostyyppikohtainen, ja siihen vai-

kuttavat rikostunnusmerkistön sanamuodonmukainen tulkinta ja suojeltava oikeushyvä sekä

osallisen menettelyn merkitys rikoksen toteutumiselle.208 Helmisen mukaan huumausaineri-

koksen laaja tunnusmerkistö ja omaksuttu oikeuskäytäntö ovat johtaneet siihen, että oikeus-

käytännössä tekijäkumppanin aseman on katsottu syntyvän hyvinkin vähäisellä osallistumi-

sella itse rikoksen täytäntöönpanotoimiin.209 Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa yhden

syytetyn osalta oli kyse siitä, oliko hänen osuutensa tekijän vai avunantajan. Hän itse katsoi

syyllistyneensä avunantamiseen, sillä hänellä ”ei ollut määräysvaltaa huumausaine-erään”.

Hovioikeuden mukaan hänen keskeinen asemansa rikoksen toteuttamisessa ja hänen suorit-

tamansa konkreettiset tekijäntoimet210 huomioiden oli selvää, että hän oli syyllistynyt rikok-

seen tekijänä.211 Samassa vyyhdissä hovioikeus katsoi huumausaineiden toimittajalta han-

kintaa järjestäneen, kuljettamista varten lastauspaikkaa järjestäneen ja lastaukseen aineet toi-

mittaneen henkilön syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen myöskin tekijänä.212

205 Helsingin HO 07.07.2017 t. 127333, s. 15. 206 HE 44/2002 vp, s. 147; KM 1976:72, s. 118. Ks. Luoto 2018, s. 33. 207 HE 44/2001 vp, s. 52; Tapani – Tolvanen 2019, s. 51; Repo 2004, s. 267; Luoto 2018, s. 217. 208 Vanhanen 2004, s. 97; Luoto 2018, s. 218. Suojeltava oikeushyvä huumausainerikoksissa on terveys. Tol-

vanen 2018a, s. 949. 209 Helminen 2018, s. 65. 210 Tapauksessa katsottiin selvitetyksi, että henkilö oli sopinut ostajan kanssa myyvänsä erän, hankkinut erän

kuljettamiseksi Hollannista Suomeen kuriirin, auttanut kuriiria lastaamaan huumausaine-erän rekka-autoon ja

antanut ohjeet erän kuljettamisesta ja vastaanottamisesta. Tekijäasema olisi mielestäni täyttynyt vähäisemmäl-

läkin syyllisyydellä ja toiminnalla rikoksen edistämiseksi. Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113376. 211 Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113376, s. 8–9. 212 Käräjäoikeus oli tulkinnut tämän avunannoksi. Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113393, s. 7.

42

Tekijävastuun kannalta on olennaista arvioida, mikä on tekijän tosiasiallisen toiminnan mer-

kitys tunnusmerkistössä tarkoitetussa menettelyssä.213 Usein henkilö ei ole tekijä, ellei hän

ole jotenkin tekemisissä huumausaine-erän kanssa. Esimerkiksi huumausainesiin liittyneitä

rahoja käsitelleitä B:tä ja M:ää ei pidetty huumausainerikoksen tekijöinä. Käräjäoikeuden

mukaan B ja M olivat myötävaikutuksellaan ja toiminnallaan osallistuneet merkityksellisellä

tavalla törkeään huumausainerikokseen ottamalla huumausaineiden myynnistä saatuja raha-

varoja vastaan. Heidän menettelynsä ja osuutensa ei ole kuitenkaan ollut niin merkittävä,

että heidän olisi katsottava syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen tekijöinä.214 Hel-

singin hovioikeuden tapauksessa huumausainerikoksen tehneitä henkilöitä kuljettanutta F:ää

ei katsottu tekijäksi vaan avunantajaksi. Hänen osallisuutensa oli rajoittunut päätekijöiksi

katsottavien W:n ja P:n kuljettamiseen mökille, jossa huumausaineita on käsitelty. F:n ei

tapauksessa väitetty tai näytetty osallistuneen huumausaineiden hankkimiseen tai niiden

edelleen levittämiseen eikä hänen ole näytetty saaneen rikoksestaan mitään hyötyä.215 Turun

hovioikeuden tapauksessa avunantajaksi katsottiin rahavaroja palkkiota vastaan noutanut

henkilö, joka oli myös auttanut huumausainekätkön etsinnässä.216

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa hovioikeus teki rajanvedon avunannon ja tekijäkump-

panuuden välillä huumausaineen kasvattamisessa.217 Tapauksessa hovioikeus linjasi, että R:n

katsominen K:n tekijäkumppaniksi huumausaineen kasvattamisessa edellyttää, että hänen näy-

tetään osallistuneen kannabiksen kasvattamiseen tai että hänellä ja K:lla on ollut yhteinen

suunnitelma kannabiksen kasvattamisesta, jota on toteutettu sovitun työnjaon mukaisesti.218

Hovioikeuden mukaan kasvattamosta löytyneistä kertakäyttöhansikkaista ja kahdesta tyhjästä

oluttölkistä on löytyneestä R:n DNA:sta ei voida päätellä, että R olisi osallistunut kannabiksen

kasvattamiseen.219 Riidatonta oli kuitenkin, että C Oy, jossa R on käyttänyt päätösvaltaa, oli

tilannut kasvatukseen käytetylle kiinteistölle porakaivon ja maksanut toimittajalle siitä aiheu-

tuneet kustannukset yhteensä 2 138 euroa, solminut sähkösopimuksen sähkön toimittamisesta

213 KKO 2008:37, Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot, kohta Tekijävastuu. 214 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 14.07.2016 t. 129846, s. 18, 30; Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179, s. 16–

18. 215 Oikeudenmukaisena seuraamuksena avunannosta oli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta. Helsingin HO

30.06.2017 t. 126599, s. 17. 216 Turun HO 27.06.2017 t. 126129, s. 3. 217 Itä-Suomen HO 22.06.2017 t. 125153, s. 5. 218 Itä-Suomen HO 22.06.2017 t. 125153, s. 6. 219 Itä-Suomen HO 22.06.2017 t. 125153, s. 7.

43

tilalle ja maksanut tilalla kulutetusta sähköstä aiheutuneet yhteensä 6 816,77 euron laskut kan-

nabiksen kasvatustoiminnan paljastumiseen saakka.220

R:n katsottiin väliaikaisesti rahoittaneen kannabiksen kasvatusta, mutta koska K oli maksanut

summat takaisin, R:n ei katsottu osallistuneen rikokseen tekijänä. Avunanto törkeään huu-

mausainerikokseen kuitenkin täyttyi, sillä R oli tahallaan auttanut K:ta ennen rikosta osallis-

tumalla kannabiksen kasvattamon rakentamiseen ja hankkimalla kannabiksen kasvattamiseen

tarvittavan veden saamiseksi kiinteistölle porakaivon, ja rikoksen aikana maksamalla kanna-

biksen kasvattamiseen kuluneen sähkön hankkimisesta aiheutuneet kustannukset ja kasvatta-

mon laadun ja maksamiensa sähkölaskujen suuruuden perusteella ollut tietoinen myös kasva-

tustoiminnan laajuudesta.221 Tapauksen perusteella törkeänkin huumausainerikoksen tilapäi-

nen rahoittaja on siis katsottava avunantajaksi tekijän sijaan siitäkin huolimatta, että ”osuus --

toiminnan tilapäisenä rahoittaja on ollut merkittävä” ja avunanto on ollut suunnitelmallista

siinä määrin, että suunnitelmallisuuden koventamisperustetta voitiin soveltaa.222 Tekijäkump-

panuuden kynnys tapauksissa, joissa henkilö ei ole käsitellyt huumausaineita, on korkealla.

Tekijäkumppanuuden ja avunannon rajasta on hajanaista oikeuskäytäntöä erityisesti tapauk-

sissa, joissa henkilö on kuljettanut huumausaineita tai ollut kyydissä autossa, johon huu-

mausaineet on kätketty. Rovaniemen hovioikeuden tapauksessa H katsottiin avunantajaksi,

sillä oikeuden mukaan H ei ole pitänyt tabletteja hallussaan, vaan ne ovat ainoastaan olleet

hänen kuljettamansa ajoneuvon kyydissä vähäistä velan kuittausta vastaan. Hovioikeudessa

esitetyn mukaan H on ollut tietoinen Subutex-tablettien hankinnasta, mutta hän ei ole esite-

tyn selvityksen perusteella rahoittanut tablettien ostoa taikka hankkinut tabletteja Ruotsissa,

eikä tabletteja ole jaettu H:n ja T:n kesken. Hovioikeus katsoi, ettei H ole toiminut tekijänä,

vaan on menettelyllään syyllistynyt avunantoon.223 Sen sijaan Helsingin hovioikeuden ta-

pauksessa kuriirin matkaseurana olleen puolison katsottiin myös olevan tekijä, vaikka puo-

lison osallisuus oli rajoittunut yksinomaan siihen, että hän oli ollut matkustajana ajoneuvon

kyydissä tietoisena siitä, että ajoneuvossa oli maahantuotu huumausaineita. Puoliso ei ollut

osallistunut huumausaineiden hankintaan, käsittelyyn tai niiden levittämiseen eikä hänen ole

myöskään näytetty saaneen menettelystään mitään hyötyä.224 Tapaukset osoittavat selvän

220 Itä-Suomen HO 22.06.2017 t. 125153, s. 6. 221 Itä-Suomen HO 22.06.2017 t. 125153, s. 7–8. 222 Itä-Suomen HO 22.06.2017 t. 125153, s. 9. 223 Rovaniemen HO 16.06.2017 t. 124799, s. 7. 224 Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599, s. 19. Tapauksessa myös ST:n rangaistuksen mittaamisessa sovellettiin

lisäksi RL 6:6,3 lieventämisperustetta, ja tuomion perusteluissa ei eritellä mikä rangaistus olisi kyseisenlaisesta

44

ristiriidan tekijän ja avunantajan rajanvedossa vastaavissa tapauksissa. Etenkin tapauksen

KKO 2004:72 valossa Helsingin hovioikeuden kanta on perustellumpi, sillä Rovaniemen

hovioikeuden tapauksessa huumausaineiden kuljettaminen vähäistäkin velan kuittausta vas-

taan osoittaa tarkoitusta hyötyä rikoksesta ja yhteisymmärrystä huumausaineen haltijan

kanssa niiden kuljettamisesta.225

4.2 Päätekijä ja päätekijän rangaistuksen mittaaminen

Arvioni mukaan organisaation johtajaa tai toiminnan organisoijaa voidaan useimmiten pitää

osallisuudeltaan niin sanottuna päätekijänä. Iso-Britannian Sentencing Councilin mittaamis-

ohjeiden mukaan päätekijän tekoon voi sisältyä esimerkiksi ostamisen ja myynnin ohjaa-

mista tai järjestämistä kaupallisessa mittakaavassa, olennaisia yhteyksiä muihin tekijöihin ja

heihin vaikuttamista, tiivis yhteys huumausaineen alkuperäiseen lähteeseen, odotettavissa

olevaa taloudellista hyötyä tai yrityksen tai luottamustehtävän väärinkäyttämistä suojana.226

Kuten luvussa 3.2 on selvitetty, useita eri organisaatioita voi toimia ikään kuin organisaa-

tioiden ketjuna. Katson, että jokaisella ketjun osaorganisaatiolla voi olla oma johtajansa, jota

voidaan pitää päätekijänä. Esimerkiksi valmistus- ja/tai tuottamisorganisaatiossa päätekijänä

toimii usein valmistuttaja, joka on toiminnan organisaattori, mutta määrää toisen suoritta-

maan varsinaisen valmistuksen.227 Vastaavasti maahantuonnissa päätekijänä voidaan pitää

huumausaineen ostajaa ja myyjää, ja levittämisessä levityksen organisoijaa. Palon mukaan

rikollisryhmän johtaminen muodostuu yhtäältä yksittäisten rikosten tekemistä koskevien

määräysten ja ohjeiden antamisesta ja toisaalta yleisestä organisoinnista eli päätöksenteosta

liittyen muun muassa jäsenistöön, toimitiloihin, reviiriin, kurinpitoon ja ”ulkosuhteisiin”.

Ryhmän johtaminen on olennainen osa, sillä ryhmän rakenne muodostaa toimintaedellytyk-

set rikosten tekemiselle. Nimenomaan johtamisella ryhmälle voidaan luoda organisaatio,

jonka avulla rikoksia voidaan tehdä systemaattisesti, suuressa mittakaavassa ja tavalliseen

rikollisuuteen verrattuna pienemmällä kiinnijäämisriskillä.228

rikoksesta ilman RL 6:6,3 lieventämisperusteen soveltamista. ST:n rangaistus tapauksessa oli 5 vuotta van-

keutta. 225 KKO 2004:72, kohta 13. Ks. Metsäpelto 2005a. Vrt. KKO 2001:117, jossa mukana olleen henkilön tietoi-

suuden ei katsottu riittävän tekijäkumppanuuteen tai avunantoon muun muassa siksi, että henkilö ei ollut puo-

liso. 226 Sentencing Council 2012, s. 4. 227 Hakonen 1985, s. 95. Ks. myös luku Valmistus- ja/tai tuotanto-organisaatio. 228 Palo 2010, s. 292.

45

Johtaja siis käyttää päätösvaltaansa rikosten tekemiseen. Usein huumausainerikoksissa pää-

tekijä on huumausaineisiin määräysvaltaa käyttävä henkilö, joka ei välttämättä ole ollenkaan

käsittele konkreettisesti huumausaineita, jolloin henkilön yhdistäminen huumausaine-erään

voi olla vaikeaa. Kuitenkaan huumausaineen hallussapito ei tarkoita vain aineen fyysistä

hallussapitoa, vaan tunnusmerkistö toteutuu, jos tekijällä on mahdollisuus määrätä aineen

siirtämisestä paikasta toiseen.229 KKO:n tapauksessa A on tuonut maahan yhteensä 44 000

käyttöannosta vastaavat 11 205 Subutex-tablettia. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A

on liiketoiminnanomaisesti hankkimiensa kuriirien välityksellä ja tuonnin rahoittaen järjes-

tänyt tablettien maahantuonnin antaen kuriireille myyjän yhteystiedot ja muut ohjeet ja syyl-

listynyt siten törkeisiin huumausainerikoksiin.230 Tapauksessa A:n osuutta voidaan pitää

päätkeijän osuutena, vaikka A ei ole pitänyt huumausaineita konkreettisesti hallussaan.

Vaasan hovioikeuden tapauksessa S johti alihankkijoille huumausaineita myyvää organisaa-

tiota. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että S on hankkinut 4 364 grammaa amfetamiinia, mistä

määrästä on takavarikoitu yhteensä 1 898 grammaa. S on näin ollen myynyt 2 466 grammaa

amfetamiinia. Hovioikeus päätteli televalvontatietojen lukumääristä ja S:n alihankkijoille lä-

hettämistä tekstiviesteistä, että S:n johtanut organisaatiota, jonka toiminta on ollut laajamit-

taista.231

Toisiinsa liittyvissä Vaasan hovioikeuden tapauksissa232 oli kyse maahantuontiorganisaatioon

ja levitysorganisaatioon liittyvästä huumausainerikoskokonaisuudesta, jossa molemmissa

MC:n ja O:n katsottiin olevan päätekijöitä kyseisessä rikoskokonaisuudessa. Tapauksessa MC

oli aktiivisesti toiminut amfetamiiniöljyn maahantuonnin järjestäjänä ja tuonut maahan amfe-

tamiiniöljyä.233 Rangaistusta määrätessään oikeus otti huomioon, että MC on ollut rikoksissa

niin sanottu päätekijä.234 Toinen päätekijä O toimi levitysorganisaatiossa luoden kontakteja

myyjien ja ostajien välille, minkä lisäksi hän oli määrännyt maksuliikenteestä ja siitä, miten

oli toimittava erien kanssa, kun myynti epäonnistui. Hovioikeus katsoi toteennäytetyksi, että

O oli ohjannut huumausainekauppaa välillä hyvinkin yksityiskohtaisesti.235

229 KKO 2001:91; Helsingin HO 01.03.2017 t. 108355, s. 5. Ks. myös Tolvanen 2018a, s. 967. 230 KKO 2006:58, kohta 13. Suunnitelmallisuutta käytettiin koventamisperusteena. 231 Vaasan HO 05.05.2017 t. 118177, s. 7. 232 Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179 ja Vaasan HO 21.06.2017 t. 125209. 233 Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179, s. 20. 234 MC:n syyksi luettiin neljä törkeää huumausainerikosta, joista oikeudenmukaisena yhteisenä rangaistuksena

oli kuusi vuotta vankeutta. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 14.07.2016 t. 129846, s. 35. MC:n osalta syyksilu-

keminen ei hovioikeudessa muuttunut, mutta amfetamiinin pitoisuudesta johtuen hovioikeus katsoo, oikeuden-

mukaiseksi rangaistukseksi on 5 vuotta 6 kuukautta vankeutta. Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179, s. 20. 235 Vaasan HO 21.06.2017 t. 125209, s. 18.

46

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa maahantuontiorganisaatiossa huumausaineiden ostoa ja

takaisinmaksua organisoinut T on ollut määräävässä asemassa ja ryhmän johtaja. T oli järjes-

tänyt huumausaineiden maahantuonnin antamalla VL:lle toimeksiannon sopia Hollannin yh-

teyshenkilöiden kanssa maahantuonnin käytännön järjestelyistä eli huumausaineiden salakul-

jettamisesta ja vastaanottamisesta Suomessa. T oli myös järjestänyt huumausaineiden maksa-

misen antamalla S:lle, M:lle ja TL:lle toimeksiannon yhteensä 200 000 euron käteisvarojen

toimittamisesta Hollantiin sekä ohjeistanut ainakin M:ää ja S:ää yhteydenpidosta ja maksujen

toimittamisesta Hollantiin.236 Hovioikeuden mukaan T:n rooli huumausaineiden maahantuon-

nissa on ollut merkittävin ja muut ovat toimineet hänen toimeksiannostaan, minkä lisäksi ky-

seessä on poikkeuksellisen suuri määrä huumausainetta. Toiminta on vaatinut erityistä suun-

nitelmallisuutta sekä ollut pitkäkestoista ja liiketoimenomaista. Rikosten keskinäisestä yhtey-

destä ilmenevä suunnitelmallisuus on myös omiaan vaikuttamaan yhteiseen rangaistukseen

korottavasti. Nämä seikat tekijän aikaisempi rikollisuus huomioon ottaen koventamisperuste

huomioon ottaen, oikeudenmukainen rangaistus on 13 vuotta vankeutta.237

Helsingin hovioikeuden tapauksessa Ranskassa asuva MT on osallistunut kokaiinin maahan-

tuonnin järjestämiseen pitämällä ainakin puhelimitse ja tekstiviestein yhteyttä Suomen yh-

teyshenkilöön C:hen sekä kuriirina toimineeseen D:hen. Lisäksi MT on osallistunut kokaii-

nin myynnistä saatujen rahojen tilittämiseen ulkomaille ilmoittamalla C:lle, kenelle tämän

tulee siirtää kokaiinin myynnistä saamiaan rahoja.238 MT:n syyksi luettiin neljä törkeää huu-

mausainerikosta.239 Rangaistuksen mittaamisessa otettiin huumausaineen määrän ja laadun

lisäksi johtava organisaatioasema, jonka perusteella rangaistukseksi mitattiin neljä vuotta

kuusi kuukautta vankeutta.240

Toisessa Helsingin hovioikeuden tapauksessa A ja O katsottiin päätekijöiksi maahantuon-

nissa. Muun muassa kuriirien kertomusten perusteella toimeksiantajana huumausaineiden

maahantuontiin toimivat sekä A että O: molemmat olivat tienneet kuriirin matkoista ja kuriiri

oli tavannut molempia ennen matkaa, minkä lisäksi molemmat olivat maksaneet palkkiota

236 Kymenlaakson käräjäoikeus 16.02.2018 t. 107183, s. 5, kohta syyttäjän syyte. 237 Itä-Suomen HO 28.09.2018 18/140312, s. 28-29. I-SHO viittaa KKO:n ratkaisuun KKO 2011:41, jossa on

katsottu, että reilun 14 kilogramman amfetamiinin hankkimisesta, hallussapidosta ja vähäisestä levityksestä

tuomittuja reilun 10 vuoden vankeusrangaistuksia ei ollut pidettävä liian ankarina huomioon ottaen rikoksen

kohteena olleen huumausaineen vaarallisuus ja poikkeuksellisen suuri määrä, vaikka RL 6:5,2 koventamispe-

ruste ei tullutkaan sovellettavaksi. 238 Helsingin käräjäoikeus 03.05.2016 t. 117406, s. 19. 239 Tapauksessa oli syytekohdittain kyse 50, 75, 120 ja 248,7 grammasta kokaiinia Helsingin käräjäoikeus

03.05.2016 t. 117406, s. 19 240 Helsingin käräjäoikeus 03.05.2016 t. 117406, s. 19. Helsingin hovioikeus hyväksyi tuomion perusteluineen.

Helsingin HO 26.04.2017 t. 115849.

47

matkan jälkeen sekä noutaneet kuriirilta matkalaukkuja.241 Toinen kuriiri kertoi puhuneensa

aina matkojen aikana sekä O:n että A:n kanssa puhelimessa.242 Myös A:n ja O:n omista ris-

tikkäisistä kertomuksista ilmenee molempien tehtävänä olleen organisoida kuriirien toimin-

taa, lisäksi käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee O:n hankkineen ulkomaan kontakteja maa-

hantuontia varten.243

Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhankkeessa kiinnitettiin huomiota siihen,

että hovioikeuksissa päätekijöiden rangaistukset noudattivat suhteellisen vakiintuneesti huu-

mausaineiden määriin ja laatuihin perustuvia taulukointeja, eikä edes hyvin merkittävää

osallisuutta osoittavissa tilanteissa juurikaan poikettu taulukoinneista ankarampaan suun-

taan.244 Päätekijän rangaistuksen mittaamiseen on kuitenkin erityisiä perusteita rangaistuk-

sen mittaamiseen asteikon yläpäästä korostuneen syyllisyyden vuoksi, kunhan huomioidaan

kriminaalipoliittiset näkökohdat: Lappi-Seppälän mukaan se, että enimmäisrangaistuksia

joudutaan käytännössä soveltamaan, on merkki asteikon riittämättömästä liikkumava-

rasta.245 Koska 13 vuoden yhteenlasketut rangaistukset törkeistä huumausainerikoksista ei-

vät ole tavattomia, Lappi-Seppälää mukaillen tämä viittaisi asteikon riittämättömyyteen.

4.3 Tekijäporras, keskeinen tekijä ja rangaistuksen mittaaminen näille

Keskimmäisenä kolmiportaisessa syyllisyyden mukaan jaotellussa tekijäjaottelussa on osuu-

deltaan niin sanottu tekijäporras, johon kuuluvia tekijöitä on oikeuskäytännössä usein kut-

suttu osuudeltaan päätekijöistä ja vähäisistä tekijöistä erottaen keskeisiksi tai merkittäviksi

tekijöiksi. Iso-Britannian Sentencing Councilin mittaamisohjeissa keskeisen tekijän osuu-

teen on katsottu kuuluvan esimerkiksi seuraavia seikkoja: keskeinen tekijä toimii ketjussa

241 Helsingin HO 07.04.2017 t. 114400, s. 8. 242 Helsingin HO 07.04.2017 t. 114400, s. 8. 243 Helsingin HO 07.04.2017 t. 114400, s. 9; Helsingin käräjäoikeus 20.04.2016 16/116651, ks. esim. s. 53. JA

tuomittiin muun muassa yhdestätoista törkeästä huumausainerikoksesta 4 vuotta 7 kuukautta vankeutta kestä-

vään vankeusrangaistukseen ja JO neljästätoista törkeästä huumausainerikoksesta 4 vuoden 7 kuukauden van-

keusrangaistukseen. Helsingin HO 07.04.2017 t. 114400, s. 16–17. Huumausaineen laatu ja määrä huomioiden

rangaistus on nykyinen oikeuskäytäntö huomioon ottaen mielestäni varsin lievä, mikäli mittaamisessa otetaan

huomioon myös tekijöiden osallisuus ja rooli huumausaineen maahantuonnissa, sillä uudemmassa oikeuskäy-

tännössä päätekijänä toimiminen on katsottu usein ankaroittavana seikkana tai ainakin suunnitelmallisuus on

soveltunut ankaroittamisperusteeksi. Vertailun vuoksi yhden erän maahantuonut kuriiri J tuomittiin 1 vuoden

ja 5 kuukauden vankeusrangaistukseen tästä yksittäisestä rikoksesta. Kuriirin rangaistuksen mittaamisessa otet-

tiin huomioon vähämerkityksellinen osuus kokonaisuudessa. Rangaistuksen vaikuttivat myös rikoksen selvit-

täminen ja kaksi muuta syytekohtaa vähäisemmistä rikoksista. Helsingin HO 07.04.2017 t. 114400, s. 17. 244 Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 75. 245 Lappi-Seppälä 2000, s. 331.

48

operatiivisessa tai johtotehtävässä, saa muut toimijat mukaan operaatioon paineistamalla,

pelottelemalla tai palkitsemalla, hänen omana motivaattorinaan on taloudellinen tai muu etu

ja hänellä on jonkin verran tietoisuutta ja ymmärrystä operaation laajuudesta.246 Keskeisen

tekijän osuutta kuvaa Tuusulan käräjäoikeuden tapaus, jossa rangaistusta törkeässä huu-

mausainerikoksessa mitatessaan käräjäoikeus on huumausaineen määrän ja laadun (17 495

grammaa hasista) ja arvon lisäksi huomioinut A:n osallisuuden ja syyllisyyden. Syyllisyyden

katsottiin olevan tavanomaista, sillä A:n ei näytetty suunnitelleen ja organisoineen huumaus-

ainerikosta vaan hänen osuutensa oli ollut ”olennainen ja merkittävä”, ja hän on siten kuu-

lunut niin sanottuun tekijäportaaseen.247

Tekijäportaalle rangaistus tulee mitata normaalirangaistusvyöhykkeeltä. Tällöin suositustau-

lukkoa voidaan hyödyntää rangaistuksen mittaamisessa, sillä määrän ja laadun perusteella

vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määräytyvästä rangaistuksesta ei ole syytä poiketa.

Ennen vuoden 2017 muutosta rangaistuksen mittaamisessa Helsingin hovioikeus lausui, että

”huumausaineen määrään ja laatuun perustuvasta rangaistustasosta voidaan poiketa silloin,

kun rikos poikkeaa moitittavuudeltaan tyypillisestä tekomuodosta.” Tapauksessa O oli jat-

kanut huumausaineen248 sekä pakannut ja kätkenyt sen. E on ollut mukana ainetta jatketta-

essa, pakattaessa ja metsään kätkettäessä. Hän on lisäksi O:n kiinnijäämisen jälkeen yrittänyt

hakea huumausaineen metsästä. Hovioikeuden mukaan näissä olosuhteissa tekoa ei voitu

pitää kummankaan tekijän osalta moitittavuudeltaan vähäisempänä kuin tyypillistä vastaa-

vaa määrää ja laatua amfetamiinia koskevaa törkeää huumausainerikosta. Tekoon ei siten

sisältynyt sellaisia piirteitä, joiden vuoksi rangaistus olisi ollut syytä mitata normaalista ran-

gaistustasosta poikkeavasti.249 Osallisuuden tulee kuitenkin vaikuttaa myös keskeisten teki-

jöiden rangaistuksiin: hovioikeuden mukaan E:lle oikeudenmukainen rangaistus oli neljän

vuoden kahden kuukauden vankeusrangaistus. O:lla on tapauksessa suurempi osallisuus,

sillä hän on ”ryhtynyt huumausaineisiin useassa eri vaiheessa hankkimalla ja jatkamalla huu-

mausainetta lisäravinteella sekä kätkemällä huumausaineet metsään”250, joten hovioikeus

246 Sentencing council 2012, s. 4. 247 Rangaistukseksi mitattiin 3 vuotta ehdotonta vankeutta. Tuusulan käräjäoikeus 10.06.2016 t. 125634, s. 4.

Rangaistussuosituksessa määrän ja laadun perusteella kyseinen huumausaine-erä asettuu 10–50 kg asteikolle,

josta seuraamuksena on 3–5 vuotta vankeutta. Nyt mitattu rangaistus on hieman lineaarisesti laskettavaa tau-

lukkorangaistusta lievempi, mutta edelleen taulukon mukainen. 2481,5 kiloa amfetamiinia. 249 Helsingin HO 31.01.2017 t. 103973, s. 4–5. 250 O oli pitänyt hallussaan 1,5 kiloa amfetamiinia.

49

katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus on suuremman osallisuuden vuoksi noin neljän ja

puolen vuoden vankeusrangaistus.251

Jonkinlainen yläraja osuudeltaan keskeisen tekijän rangaistukselle vaikuttaa olevan kahdek-

san vuotta vankeutta. Turun hovioikeuden tapauksessa R:n tehtävää252 välikätenä huumaus-

aine-erän253 Suomeen tuomisen toteuttamisessa pidettiin välttämättömänä ja keskeisenä,

mutta asiassa ei selvitetty, että hän olisi käyttänyt määräysvaltaa salakuljetusorganisaatiossa

tai laajemmin osallistunut salakuljetuksen suunnitteluun tai että hänen pääasiallinen tehtä-

vänsä olisi ollut joku muu kuin välikätenä toimiminen F:n ja salakuljetuksen taustalla ole-

vien tahojen välillä saamiensa ohjeiden mukaisesti.254 Turun hovioikeuden ratkaisu tukee

päätelmää siitä, että rangaistus mitataan maksimirangaistuksena pääasiassa vain päätekijälle.

Tässä Turun hovioikeuden tapauksessa pelkästään huumausaineen laatu ja määrä olisivat

ehdottomasti puoltaneet rangaistuksen mittaamista maksimirangaistuksena, kuten käräjäoi-

keus oli mitannutkin, mutta osuuden perusteella hovioikeus piti oikeudenmukaisena rangais-

tuksena 8 vuotta vankeutta. Tästä on pääteltävissä, että aivan asteikon yläpäästä rangaistus

mitataan vain päätekijälle, ja niin sanotun tekijäportaan rangaistuksen ”ylärajana” voidaan

pitää 8 vuotta vankeutta. Myös Helsingin hovioikeuden tapaus vahvistaa tätä oikeuskäytän-

töä. Helsingin hovioikeus toteaa, että K:lla on ollut asiassa merkittävämpi rooli kuin Sl:llä

ja St:llä. Hovioikeus katsoo, että K:lle on tuomittava Sl:ää ja St:tä ankarampi rangaistus.

Hovioikeus katsoo kuitenkin, että ”K:n rooli ei ole ollut sillä tavoin määräävä, että hänelle

tulisi tuomita yli kahdeksan vuoden vankeusrangaistus.”255

Oikeuskäytännössä esiintyvästä ”ylärajasta” huolimatta rangaistus voidaan mitata aivan as-

teikon yläpäästä myös osuudeltaan keskeiselle tekijälle tapauksen niin vaatiessa. Helsingin

hovioikeuden tapauksessa P:lla on ollut merkittävä ja keskeinen rooli huumausaineiden han-

kinnassa ja maahantuonnissa, huumausaineiden luovuttamisessa Suomessa ja eri vaiheissa

251 Helsingin HO 31.01.2017 t. 103973, s. 4–5. 252 Konkreettisina toimina R on osallistunut peitelastina olleiden heinien hankintaan, järjestänyt F:n kuljetta-

jaksi huumausaine-erän Suomeen toimittamista varten sekä ohjeistanut F:ää kuljetuksen aikana ja antanut tälle

yhteydenpitoa varten puhelimen, mikä on mahdollistanut huumausaine-erän kuljettamisen Suomeen. Turun

HO 31.03.2017 t. 112804, s. 4–5. 253 Yhteensä 54 215 grammaa amfetamiinia ja yhteensä 4 881 grammaa hasista, amfetamiinin pitoisuus on

vaihdellut 47 prosentista 52 prosenttiin. Pirkanmaan käräjäoikeus 21.06.2016 t. 127212, s. 6, 39. 254 Turun HO 31.03.2017 t. 112804, s. 4–5. 255 Helsingin HO 04.05.2018 t. 119108, s. 6. Teossa oli kysymys 10 533 grammasta metamfetamiinia. Helsin-

gin käräjäoikeus 21.07.2017 t. 128564, s. 1. Suositustaulukossa metamfetamiini voidaan rinnastaa amfetamii-

niin, jonka osalta taulukko loppuu 5 kilogrammaan, jonka osalta rangaistuksen tulee olla yli 7 vuotta vankeutta.

50

rikoskokonaisuuteen osallistuneiden henkilöiden välisessä yhteydenpidossa. P:n syyksi lu-

ettujen rikosten kohteena on ollut lähes 10 kilogrammaa kokaiinia ja lähes 100 kilogrammaa

hasista. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että oikeudenmukainen

seuraamus P:n syyksi luetuista rikoksista on 12 vuotta 6 kuukautta vankeutta.256 P:tä ei kui-

tenkaan mainittu niin sanottuna päätekijänä jutussa roolinsa merkittävyydestä huolimatta,

vaan roolia on pidetty ”erittäin keskeisenä”. Samassa jutussa tekijäportaaseen kuului myös

W, jonka syyksi luettiin vuosina 2012–2015 tehdyt huumausainerikokset, joissa kohteena on

ollut yhteensä 5,943 kilogrammaa kokaiinia ja 63,822 kilogrammaa hasista. W:n osuus te-

kokokonaisuudessa on ollut huumausaineiden vastaanottaminen Suomessa edelleen levitet-

täväksi, hän ei ole osallistunut huumausaineiden hankkimiseen ulkomailla. Hovioikeus piti

W:n menettelyä erittäin vahingollisena ja vaarallisena tekojen pitkän keston ja huumausai-

neiden määrän ja laadun perusteella. Hovioikeuden mukaan W:n roolia tekokokonaisuu-

dessa ei voitu pitää yhtä keskeisenä kuin P:n. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovi-

oikeus katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi W:n syyksi luetuista törkeistä huumaus-

ainerikoksista 10 vuotta 6 kuukautta vankeutta.257

Helsingin hovioikeuden tapauksessa toimeksiantaja M ja yhteyshenkilö S katsottiin keskei-

siksi tekijöiksi, sillä M oli ollut Subutex-tablettien tilauksen toimeksiantaja ja rahoittaja ja

myös mukana käytännön toteuttamisessa muun muassa osallistumalla kaupantekotilanteeseen

Pariisissa.258 S oli tehnyt Subutex-tablettien tilaukseen liittyvät käytännön toimet ja ollut myös

mukana kaupantekotilanteessa Pariisissa. Lisäksi S toimi yhteyshenkilönä toimeksiantajana

toimineen M:n sekä Z:n ja H:n välillä.259

Helsingin hovioikeudessa kuriirien välityksellä hasista maahantuoneet ja sittemmin levittäneet

I ja B katsottiin niin sanotun tekijäportaan tekijöiksi, joille rangaistus tuli mitata osuuden pe-

rusteella normaalirangaistuksena. Hovioikeuden mukaan keskenään samanlaisessa asemassa

olevat I ja B ovat olleet hasiksen maahantuojia ja levittäjiä Suomessa. I:n syyksi luettiin kuusi

törkeää huumausainerikosta.260 Hovioikeus otti tekojen moitittavuutta lisäävänä seikkana huo-

256 Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599, s. 17. 257 Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599, s. 19–20. 258 Syyksilukeminen koskee 6.977 Subutex-tablettia. M:n syyksi luetun törkeän huumausainerikoksen vaaral-

lisuus ja vahingollisuus sekä sen osoittama tekijän syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistus

hovioikeuden mukaan on 5 vuoden vankeusrangaistus. Helsingin HO 24.08.2018 t. 133993, s. 14. 259 Helsingin HO 24.08.2018 t. 133993, s. 16. 260 Viidessä näistä on ollut kyse noin kilosta hasista ja yhdessä kyse 1.878 grammasta hasista, mikä on otettu

rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi. Helsingin HO 13.07.2018 t. 129545, s. 21–22.

51

mioon tekojen toistuvuuden ja sen, että huumausaineet tuotiin maahan kuriiria käyttäen levi-

tys- ja myyntitarkoituksessa. I:n näytettiin osallistuneen rikosten keskeisten vaiheiden toteut-

tamiseen ja tavoitelleen hasiserien laittomasta levittämisestä saatua hyötyä, jolloin rangaistuk-

sen tuli olla vastaava kuin hasista koskevissa maahantuontia koskevissa tapauksissa tavan-

omaisesti. Hovioikeus otti huomioon huumausaineen määrän ja laadun sekä I:n aseman huu-

mausaineen vastaanottajana ja levittäjänä, minkä perusteella rangaistukseksi mitattiin 2 vuotta

6 kuukautta vankeutta.261

Helsingin hovioikeuden tapauksessa L ja J ovat keskeisiä toimijoita metamfetamiinikristallin

hallussapidossa sekä levittämisessä. L saattoi yhteen huumausaineen levittämistarkoituksessa

henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin tunteneet toisiaan ja luovutti itsensä Suomeen tuomaa kris-

tallia useille henkilöille. L:n ei osoitettu olleen kaikkein ylimmällä johtoportaalla huumausai-

neen levittämisorganisaatiossa. L on osallistunut myös kristallin maahantuontiin ja hänen osal-

lisuuttaan voidaan siten pitää J:n osallisuutta suurempana siitä huolimatta, että J on ollut kes-

keisessä asemassa kristallin levittämisessä Suomessa. J:n syyksi on luettu kaksi törkeää huu-

mausainerikosta sekä avunanto huumausainerikokseen, joista oikeudenmukainen seuraamus

on kahden vuoden seitsemän kuukauden vankeusrangaistus. L:n syyksi on luettu neljä törkeää

huumausainerikosta sekä kaksi huumausainerikosta, joista oikeudenmukainen seuraamus on

neljän vuoden kahden kuukauden vankeusrangaistus.262

Rovaniemen hovioikeuden tapauksessa huumausaineen välittäjät E ja H katsottiin keskeisiksi

tekijöiksi, joille tuli tuomita normaalirangaistus. H:n syyksi luettiin 959 gramman amfetamii-

nierän hankinta, hallussapito ja välittäminen E:lle. Huumausaineen määrään ja laatuun perus-

tuva normaalirangaistus on noin kolme vuotta kaksi kuukautta vankeutta. Hovioikeuden mu-

kaan H:n osuus huumausaine-erän välittämisessä on ollut niin keskeinen, ettei normaaliran-

gaistustasosta ollut syytä poiketa.263 Myös E:n osuus katsottiin keskeiseksi, sillä hän sopi H:n

kanssa huumausaine-erän kaupasta ja luovutti huumausaineet velaksi T:lle. Asiassa ei ole il-

mennyt, että E olisi saanut hyötyä huumausaine-erän välittämisestä tai että hänen tarkoitukse-

naan olisi ollut osallistua sen levittämiseen, joten E:n rooli oli ollut pienempi kuin H:n tai T:n.

Hovioikeus katsoi, että E tulisi tuomita törkeästä huumausainerikoksesta lähtökohtaisesti noin

kahden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.264

261 Helsingin HO 13.07.2018 t. 129545, s. 21–22. Ks. J:n osalta Helsingin HO 15.06.2018 t. 126337, s. 5. 262 Helsingin HO 26.01.2018 t. 103617, s. 22. 263 Rovaniemen HO 03.08.2017 t. 129295, s. 12. 264 Rovaniemen HO 03.08.2017 t. 129295, s. 11–12.

52

Helsingin hovioikeuden tapauksessa M oli myynyt suuren määrän huumausainetta, minkä

vuoksi hovioikeus tulkitsi myyntierien edellyttävän käyttäjille päätymiseen alempaa levi-

tysporrasta. Rikoskokonaisuudessa M:n tehtävä on siten ollut huumausaineen levitysketjun

yläpäässä ja hän on ollut rooliltaan keskeinen tekijä. Ankarimmin arvoteltavassa syytekoh-

dassa on ollut kysymys noin 1,4 kilogrammasta metamfetamiinia. M:lle tuomittavan yhteisen

rangaistuksen mittaamisen lähtökohta oli siten noin neljä vuotta vankeutta ja osuuden keskei-

syyden vuoksi perustetta normaalirangaistusta alempaan rangaistukseen ei ollut.265

Itä-Suomen hovioikeuden samaan vyyhtiin liittyneissä tuomioissa useita vastaajia tuomittiin

törkeistä huumausainerikoksista suuren määrän266 marihuanaa ja amfetamiinia maahantuon-

nista. Tapauksessa keskeisen roolin katsottiin olleen henkilöllä A, joka oli huumausaine-erän

myyjä. Hän sopi suomalaisen ostajan kanssa huumausaine-erän maahantuonnista Hollannista

Suomeen, hankki kuriirin kuljettamaan erän ja auttoi lastaamaan erän sekä antoi ohjeistukset

erän kuljettamisesta ja vastaanottamisesta.267 Toisen keskeisen tekijän, joskaan ei niin keskei-

sen kuin huumausaine-erän myyjän, katsottiin olleen huumausaine-erän ostaja B, joka sopi

erän ostamisesta myyjän kanssa.268 Keskeiseksi tekijäksi katsottiin myös henkilö C, joka oli

järjestänyt huumausaineen hankintaa sen toimittajalta maahantuontia varten, järjestänyt las-

tauspaikkaa huumausaine-erälle Hollannissa ja toimittanut huumausaineet lastaukseen kulje-

tusta varten. Hovioikeuden mukaan henkilöllä oli keskeinen asema, joskaan ei niin keskeinen

kuin huumausaine-erän myyjällä. Rangaistukseksi mitattiin 8 vuotta, joka oli sama kuin huu-

mausaine-erän ostajalle.269 Siten keskeisyysarviointi vaikutti olevan tapauksessa tärkeä ran-

gaistuksen mittaamiseen vaikuttava tekijä. Lisäksi tapauksessa tuomittiin kuriiri D, jonka ran-

gaistus tuli mitata soveltaen KKO 2017:9 ja KKO 2017:23 annettuja oikeusohjeita noudat-

taen.270

Mikäli tekijän osallisuudesta ei saada selvitystä, oikeuskäytännössä on katsottu tekijän ole-

van niin sanotun tekijäportaan tekijä, jolloin rangaistus mitataan normaalirangaistusvyöhyk-

keeltä. Tapauksessa C:n katsottiin toimineen ainakin myyjänä, mutta osallisuudesta ei ole

265 Helsingin HO 28.02.2018 t. 108745, s. 7. 266 Yksin amfetamiinia oli normaalivahvuiseksi muunnettuna yli 80 kg, eli huomattavasti enemmän kuin KKO

2017:9 ja KKO 2017:23 ratkaisuissa. Siten jo pelkästään huumausaineen määrän perusteella rangaistukset tuli

hovioikeuden mukaan mitata asteikon yläpäästä. Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113376, s. 11. 267 Tuomittu rangaistus oli 10 vuotta vankeutta. 268 Ostajalle tuomittu rangaistus oli 8 vuotta vankeutta. 269 Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113393, s. 5. 270 Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113393, s. 12. Ks. Kymenlaakson käräjäoikeus 26.5.2017 t. 121527, s. 22.

53

saatu tarkempaa selvitystä, joten rangaistus tuli tuomita lähinnä huumaisaineen määrän ja

laadun perusteella.271

4.4 Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijä

Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijänä voidaan pitää tekijää, jonka osuuden

merkitys rikoksen toteutumisessa ei ole keskeinen, eikä hänellä ole mahdollisuutta päättää

kaikista tekoonsa liittyvistä yksityiskohdista tai edes osallistumisestaan rikokseen.272 Iso-

Britannian Sentencing Councilin mittaamisohjeissa vähäisen osuuden tekijän on kuvailtu

suorittavan rajoitettua tehtävää jonkun toisen ohjauksessa esimerkiksi painostuksen, pako-

tuksen tai pelottelun vuoksi, minkä lisäksi hänellä ei ole vaikutusta ketjussa yläpuolellaan

oleviin eikä vähäistä tietoa enempää tietoisuutta tai ymmärrystä toiminnan laajuudesta.273

Osuudeltaan vähäisen tekijän rooli rikoksessa on yleensä rajoittunut. Esimerkiksi Helsingin

hovioikeuden tapauksessa huumausaine-erän vastaanottajaa A ei katsottu vähäiseksi sen pe-

rusteella, että hän oli ennen kuriiri W:n kuljettaman huumausaine-erän Suomeen tuloa ollut

tiiviisti yhteydessä W:hen ja edesauttanut W:n toimintaa useammalla eri tavalla. Hovioikeu-

den mukaan A:n rooli asiassa ei ole rajoittunut vain yhteen toimeen tai tehtävään eikä hänen

teosta ilmenevää syyllisyyttään sen vuoksi voi pitää vähäisenä.274

Vaasaan hovioikeuden tapauksessa arvioitiin M:n osallisuutta ja siitä seuraavaa rangaistuk-

sen mittaamista törkeässä huumausainerikoksessa. M oli ollut mukana autossa, jolla amfe-

tamiiniöljyä oli tuotu maahan, ja jossain määrin toiminut huumausaineiden myynnistä saa-

tujen rahojen välittäjänä muun muassa hakemalla niitä postista.275 Hovioikeus luki syyksi

myös 2,5 kilogramman amfetamiinia luovuttamisen R:lle yhdessä MC:n kanssa. 276 Tapauk-

sessa osuuden vähämerkityksellisyyden arviointiin vaikutti se, että tapauksessa oli punnittu,

oliko syytetty tekijä vai avunantaja.277 Hovioikeus totesi M:n syyllisyyden olevan muihin

tekijöihin verrattuna vähäistä ja osuuden rajoittuvan siihen, että hän on toiminut MC:n

271 Itä-Suomen HO 28.3.2018 t. 113674, s. 9. Katson tällaisen perusteen rangaistuksen mittaamiselle toimivan

ainakin pienemmän osallisuuden omaavilla tekijöillä toimivan kannustimena oman ja muiden osuuden selvit-

tämiseen, sillä mikäli päätekijään verrattuna pienemmän osallisuuden omaava tekijä ei selvitä rikosta ja siihen

liittyvien henkilöjen roolitusta ja osallisuutta, hänen tuomionsa lasketaan huumausaineen määrän ja laadun

perusteella, jolloin osallisuuden alentavaa vaikutusta rangaistukseen ei oleta lainkaan huomioon. 272 Ks. erityisesti KKO 2017:9 ja KKO 2018:45. 273 Sentencing Council 2012, s. 4. 274 Helsingin HO 18.10.2017 t. 141342, t. 141351 ja t. 141363, s. 15. 275 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 14.07.2016 t. 129846, s. 35. 276 Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179, s. 20. 277 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 14.07.2016 t. 129846, s. 35.

54

kanssa tietoisena siitä, että kysymys on rikollisesta toiminnasta. Hänen ei näytetty saaneen

hyötyä huumausaineen myynnistä. Siten vähäinen osuus tuli ottaa huomioon rangaistusta

mitattaessa rikoksen kohteena olevan huumausaineen määrän ja laadun lisäksi.278

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa oli kyse siitä, mikä huumausaineiden maahantuontiin

osallistuneen M:n ja W:n asema oli kuriiriin verrattuna, ja miten rangaistus tuli tämän joh-

dosta mitata.279 Hovioikeus katsoi, että molempien osuus maahantuonnissa oli ollut kuriirin

osuutta merkittävämpi, mutta M:n kuitenkin W:n osuutta vähäisempi.280 Hovioikeus katsoi,

että W:llä oli eriytynyt tehtävä ja määräysvaltaan oikeuttava asema huumausaineorganisaa-

tiossa, joka toi huumausaineita281 Ruotsin kautta Suomeen. W oli matkustanut Ruotsiin vas-

taanottamaan kaksi Kreikasta saapunutta naista, joita käytettiin varsinaisina kuriireina, ja

saattanut heidät yhteen kolmannen henkilön kanssa huumausaineiden hakemiseksi. W oli

käyttänyt määräysvaltaa huumeisiin kehottaessaan naisia yhdistämään huumausainepaket-

teja sisältäneiden laukkujen sisällön. W oli ostanut kuriirien junaliput, järjestänyt majoituk-

sen ja vahtinut, että nämä nousevat junaan, jolla huumausaineet oli määrä kuljettaa, joten

erityisesti valvomistehtävänsä vuoksi W oli käyttänyt oleellista määräysvaltaa huumausai-

neisiin sekä kuriireihin.282 M:n todettiin hakeneen autollaan kuriirit huumausaineet matka-

tavaroissaan Haaparannasta asunnolleen Lahteen, majoittaneen W:n ja antaneen asuntonsa

käyttöön saapuvalle huumausaine-erälle.283 Kuriiria merkittävämmäksi henkilön aseman te-

kee se, että henkilöllä on määräysvaltaa kuriireiden liikkumiseen, vaikka ei välttämättä huu-

mausainesiin. Tulkintani mukaan teon moitittavuus kasvaa määräysvallan lisääntymisen

myötä, ja osuutta ei voida pitää enää vähämerkityksellisenä tai epäitsenäisenä, jos tekijällä

on määräysvaltaa huumausaineisiin tai toisiin tekijöihin.

Helsingin hovioikeuden tapauksessa huumausaineiden metsäkätköstä hakenutta henkilöä ei

pidetty vähäisen ja epäitsenäisen osuuden tekijänä. N:n tehtävänä oli ollut 300–400 euron

278 Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179, s. 20. Hovioikeuden arvioinnin mukaan oikeudenmukainen rangaistus

syyksiluetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä M:n syyllisyys huomioon ottaen on 2 vuotta 9 kuu-

kautta vankeutta 279 Itä-Suomen HO 6.2.2018 t. 104137, s. 1. 280 Itä-Suomen HO 6.2.2018 t. 104137, s. 3. 281 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa 9,3 kilogrammaa marihuanaa. 282 Itä-Suomen HO 6.2.2018 t. 104137 s. 3. W:lle tuomittu rangaistus oli 2 vuotta ja 10 kuukautta vankeutta. 283 Ibid; Päijät-Hämeen käräjäoikeus 22.9.2019 t. 136390, s. 15. M:lle tuomittu rangaistus oli 2 vuotta ja 3

kuukautta vankeutta.

55

palkkiota vastaan noutaa huumausaineet metsäkätköltä myytäväksi edelleen. N:n tehtäväs-

tään saamaa palkkiota ei voitu hovioikeuden mukaan pitää tehtävään nähden vähäisenä. N

on lisäksi vienyt huumausainekaupasta saatuja varoja toimeksiantajalleen Viroon. Hovioi-

keus katsoo, että N:n osuus ei ole huumausainerikoksen toteuttamiskokonaisuudessa ollut

vähämerkityksellinen tai epäitsenäinen siten, että hänen rangaistuksensa tulisi sen vuoksi

mitata tavallista alhaisemmaksi.284 Helsingin hovioikeuden tapauksessa O:n on näytetty ol-

leen osa huumausaineen levitysorganisaatiota, eikä hänen roolinsa ole ollut siinä ainoastaan

kuriiriin verrattava.285

Korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö tunnistaa vähämerkityksellisiksi ja epäitsenäisiksi

tekijöiksi tietyissä rajoissa erityisesti kuriirin ja huumausaineen kätkijän. Näitä rooleja tar-

kastellaan tarkemmin seuraavissa luvuissa sekä määritellään, millaisissa tilanteissa kyseisiä

rooleja voidaan pitää vähämerkityksellisinä ja epäitsenäisinä. Hovioikeuskäytännössä on

tulkittu myös muita rooleja vähämerkityksellisiksi ja epäitsenäisiksi, joten myös näiden

osalta teen samanlaisen, joskin suppeamman, analyysin.

4.5 Kuriirin vähämerkityksellinen ja epäitsenäinen osuus

Suomalaisessa oikeudessa kuriirille ei ole legaalimääritelmää. Sen sijaan kansainvälisesti

huumausainerikoksiin liittyviä toimijoita on määritelty. Tässä luvussa määrittelen kuriirin

käsitteen ja sen, milloin kuriirin osuutta voidaan pitää vähämerkityksellisenä ja epäitsenäi-

senä. EMCDDA:n julkaisemassa tutkimuksessa kuriiri määritellään huumeiden maahan-

tuojaksi, jolla on fyysisesti huumausainetta hallussaan silloin, kun hän ylittää kansainvälisen

rajan. Kuriirimääritelmä kattaa siten kaikki maahantuojat, ja kuriireja voidaan jaotella seu-

raavan kuvion mukaisesti tarkempiin määritelmiin.286

284 Helsingin HO 17.11.2017 t. 146811, s. 5–6. 285 Helsingin HO 31.05.2017 t. 121814, s. 5. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus O:n syyksi

luetusta 200 gramman amfetamiinia hallussapidosta levitystarkoituksessa oli 1 vuosi 4 kuukautta vankeutta. 286 EMCDDA 2012, s. 18.

56

Fyysisesti huumausaineita mukanaan kuljettavat voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1) niihin,

joille maksetaan palkkio huumausaineiden kuljettamisesta eli ”muuleihin” (mules) ja 2) huu-

mausaineen myynnistä tai käytöstä hyötynsä saaviin kuljettajiin eli ”itsensä työllistäviin”

(self-employed287).288 Muuli on siten huumekuriiri, joka on maksamalla, huijaamalla tai pa-

kottamalla saatu kuljettamaan huumausaineet kansainvälisen rajan yli, mutta jolla ei ole

muuta liiketoiminnallista intressiä huumausaine-erään.289 Kansainvälisen kategorisoinnin

luokituksesta tässä tutkimuksessa kuriireilla tarkoitetaan nimenomaan ”muuleja”. Muulin

määritelmä ei kuitenkaan täysin sovi Suomen oikeuskäytäntöön ensinnäkään tahallisuusnä-

kökohdan puolesta (tunnusmerkistöerehdys sulkee pois vaihtoehdon, että huumausaineku-

riiri olisi huijattu kuljettamaan huumausainetta hänen tietämättään, että kyseessä on huu-

mausaine) ja katson, että kuriiria voidaan käyttää huumausaine-erien siirtämiseen myös val-

tion rajojen sisällä.290

287 Itsensä työllistävät kuriirit hankkivat huumausaineet ja kuljettavat ne myyntiä varten myyjälle tai myyvät

itse. EMCDDA 2012, s. 20. 288 EMCDDA 2012, s. 20. Ks. myös Fleetwood 2011, s. 376. Fleetwood tekee samanlaisen kuriirien kahtiajaon

muuleihin (”mules”) ja kuljettajiin (”carriers”). Jako on vastaava kuin EMCDDA:n tutkimuksessa, sillä myös

Fleetwood tarkoittaa muuleilla kuriireja, jotka kuljettavat huumausaineita toisen puolesta (eivätkä siten ole

makseneet itse huumausaine-erää) ja kuljettajilla itsenäisesti huumausainekauppaa harjoittavia toimijoita, jotka

ovat itse maksaneet kuljettamansa huumeet. Fleetwood 2011, s. 376. 289 EMCDDA 2012, s. 3. 290 RL 50:1,3 erilaiset tunnusmerkistön täyttämisen tavat ovat vaihtoehtoisia, jolloin kuljettamisen ei tarvitse

tapahtua valtion rajan yli. Tapauksessa KKO 2017:9 kohdassa 17 on kirjoitettu nimenomaan kuriirin maahan-

tuoman huumausaineen määrään ja laadun lisäksi muidenkin seikkojen vaikuttavan rangaistuksen mittaami-

seen, mutta katson, että tapauksessa maahantuoman huumausaineen korostaminen liittynee siihen, että kuriiri

oli jäänyt kiinni nimenomaan Suomeen tullessaan ja täytti huumausainerikoksen tunnusmerkistön ”tuo tai yrit-

tää tuoda maahan” osalta. Kuljettamisen ei ole pakko tapahtua valtion rajan yli tai kuljettamisen olla nimen-

omaan maahantuontia, jotta henkilö olisi huumausainekuriiri määritelmän tarkoittamalla tavalla. Ks. myös

KKO 2004:45, KKO 2006:64, Itä-Suomen HO 16.6.2017 t. 123362, s. 3. ja NJA 2012 s. 144.

Kuvio 6. Huumausaineen maahantuojien kategorisointi. EMCDDA 2012, s. 3.

57

Tässä tutkielmassa tarkoitetaan kuriirilla oman määritelmäni mukaisesti seuraavaa: kuriiri

on henkilö, joka 1) kuljettaa huumausaineita tai huumausaineiden valmistamiseksi tarvitta-

via aineita291 2) jonkun toisen lukuun292, 3) muuhun kuin omaan käyttöön293, 4) palkkiota tai

muuta etua vastaan, 5) toisen valvonnan tai ohjeiden alaisena 6) henkilökohtaisesti ja 7) tie-

tää, että kyseessä on huumausaine tai pitää varteenotettavana mahdollisuutena, että kuljetus

sisältää huumausainetta tai suuren määrän huumausainetta ja hänen käytöksensä osoittaa,

että hän on hyväksynyt tämän mahdollisuuden294. EMCDDA on tulkinnut, että kuriiri ei ole

myöskään henkilö, joka tilaa huumeita postitse.295 Myös kotimaisen oikeuskirjallisuuden

mukaan postitse tilatessa kuriirin käsitettä ei voida käyttää, sillä postitse huumausainetta ti-

lannut ei itse missään vaiheessa kuljeta huumausainetta, ennen kuin saa sen haltuunsa, jol-

loin kuriirin osuus on jo tapahtunut. Huumausaineen myyjää sen sijaan pidetään Tolvasen

mukaan kuljetuttajana.296 Tulkintani mukaan kuriiri nimenomaisesti syyllistyy rikokseen

kuljettamalla huumausainetta (tai huumausaineiden maksamiseksi tarkoitettuja varoja) kul-

jetuttajan lukuun.

Kuriirina toimiva syyllistyy siten huumausainerikokseen RL 50:1.1,3 ja RL 50:1.1,5 kohtien

mukaisesti laittomasti tuomalla tai yrittämällä tuoda maahan taikka viemällä tai yrittämällä

viedä maasta taikka kuljettamalla tai yrittämällä kuljettaa huumausainetta tai pitämällä hal-

lussaan huumausainetta. Tahallinen kuljettaminen edellyttää tietoisuutta siitä, että aine on

huumausainetta, mikä on myös esittämässäni määritelmässä otettu huomioon.297 Kuljetus-

291 Lähtöaineiden osalta on lain esitöissä edellytetty rangaistavuuden edellytyksenä, että kuljettaja on tietoinen

siitä, että niitä käytetään huumausaineiden laittomaan tuotantoon tai valmistukseen. HE 53/2006 vp, s. 8. 292 Neuvoston puitepäätöksessä 2004/757/YOS toisen artiklan toisessa kohdassa linjataan, että 1 kohdassa tar-

koitettu toiminta, mm. kuljetus, ei kuulu kyseisen puitepäätöksen soveltamisalaan, jos tekijä harjoittaa sitä

yksinomaan henkilökohtaista käyttöään varten kansallisessa lainsäädännössä määritellyllä tavalla. Rikoslain

esitöiden mukaan lausuma liittyy puitepäätöksen johdannon kohtaan 4, jossa todetaan, että Euroopan unionissa

on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti keskityttävä kaikkein vakavimpien huumausainerikosten torjuntaan. HE

53/2006 vp, s. 9. Tästä tulkitsen, että mikäli henkilö kuljettaa omaan käyttöönsä tarkoitettuja huumeita ilman

tarkoitusta luovuttaa niitä edelleen tai toisen käskyjen mukaisesti siten, että kyse ei ole kuljettamisesta vaan

ennemminkin hallussapidosta, henkilön ei voida katsoa olevan kuriiri, vaikkakin hän kuljettaa huumeita. 293 Määritelmässäni tarkoitettu palkkio voisi olla myös huumausainetta. 294 KKO:n esittelijäneuvos Hirvonen on tulkinnut tapauksessa KKO 2006:64 mietinnössä, että törkeän huu-

mausainerikoksen tahallisuusvaatimus täyttyy, jos kuriiri tietää tai pitää varteenotettavana mahdollisuutena,

että lähetys sisältää erittäin vaarallista huumausainetta tai suuren määrän huumausainetta ja hänen käytöksensä

osoittaa, että hän on hyväksynyt tämän mahdollisuuden. 295 EMCDDA 2012, s. 25. 296 Tolvanen 2014, s. 886. 297 HE 180/1992 vp, s. 20.

58

välineiden hankkiminen huumausainerikoksen tekemiseksi on rangaistavaa RL 50:3 perus-

teella huumausainerikoksen valmisteluna.298 Kuriiri syyllistyy törkeään huumausainerikok-

seen lähinnä RL 50:2,1–3 kohtien tarkoittamalla tavalla, eli silloin, kun huumausainerikok-

sessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä299 huumausai-

netta (RL 50:2,1) tai tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä (RL 50:2,2) tai rikos teh-

dään osana huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ri-

kollisryhmän toimintaa ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Lähtökohtaisesti kuriiria pidetään osuudeltaan vähäisenä ja epäitsenäisenä toimijana – mi-

käli rooliin kuuluu muutakin, häntä ei voida enää pitää kuriirina tai pelkkänä kuriirina siten,

että rangaistus voitaisiin mitata KKO:n osoittamalla tavalla huomattavasti alemmaksi. Hel-

singin hovioikeuden tapauksessa vankilassa oleva H ohjeisti S:n hankkimaan ja tuomaan

hänelle huumausaineita. Hovioikeuden perustelujen mukaan S oli varsin vapaasti oman har-

kintansa perusteella voinut päättää, mistä ja keneltä hän hankkii kyseiset huumausaineet,

joten aktiivisten ja H:sta riippumattomien toimien vuoksi hänen osallisuutensa ei voitu kat-

soa rajoittuvan ainoastaan kuriirina toimimiseen.300 Toisessa tapauksessa R oli toiminut au-

ton kuljettajana, mutta hän oli myös ollut paikalla, kun huumausaineet oli kätketty autojen

rakenteisiin Budapestissa, joten häntä ei voitu pitää pelkkänä kuriirina.301

4.6 Kätkijän vähämerkityksellinen ja epäitsenäinen osuus

Siron mukaan huumausaineen salakuljetusketjussa on yleistä, että maahantuotu aine piilote-

taan maastokätköihin ja sitä levitetään myymällä ostajille karttoja kätköjen sijainneista.302

Kätkeminen voi tapahtua myös esimerkiksi ajoneuvon rakenteisiin tai asuntoon. Kätkemi-

sellä on kuitenkin säilytystarkoitus, eli aineita ei ole tarkoitus kätkeä siten, että niitä ei voi-

taisi enää löytää. Koska huumausaineen hallussa pitäminen on riskialtista, myös kätkeminen

298 HE 180/1992 vp, s. 25. 299 Suurta määrää ei voida ilmaista täsmällisesti, sillä se vaihtelee aineittain, ja arvioinnissa on kiinnitettävä

huomiota myös aineen voimakkuuteen. Yksi tapa suhteuttaa eri aineiden määriä toisiinsa on tavanmukaiset

kerta-annokset. Yhä enemmän on kuitenkin tullut ilmi tapauksia, joissa Suomen kautta on pyritty kuljettamaan

huumausaineita muidenkin maiden markkinoille. Arvioitaessa, mikä on suuri määrä, joudutaan tämän vuoksi

kiinnittämään yhä enemmän huomiota myös kansainväliseen mittapuuhun. HE 180/1992 vp, s. 22. 300 Helsingin HO 16.08.2018 t. 132578, s. 8–9. 301 Helsingin HO 13.07.2018 t. 129696, s. 25. 302 Siro 2017, s. 79. Tällaisessa toiminnassa tekijöitä voidaan rooliensa perusteella tyypitellä esimerkiksi kät-

kijäksi ja välityksen organisoijaksi.

59

ja säilyttäminen annetaan usein tekijöille, joilla ei ole määräysvaltaa huumausaineeseen. Ta-

pauksessa KKO 2018:45 kätkijänä pidettiin henkilöä, joka oli ensin piilottanut amfetamiinin

kotinsa takapihalle kaivamaansa kuoppaan ja myöhemmin siirtänyt sen syrjäisempään maas-

tokätköön.303 Tapauksessa henkilö ensinnäkin kätki huumausaineen ja toisekseen oli sen säi-

lyttäjä sen aikaa, kun huumausaine oli kätkössä. Kätkijä syyllistyy huumausainerikokseen

nimenomaan hallussapidon kautta. Huumausainerikoksissa kuitenkin voidaan erottaa myös

kätkijän ja säilyttäjän roolit: kätkijä nimenomaisesti kätkee huumausaineen, ja säilyttäjä

huolehtii kätköstä. Kätkijälle ei välttämättä ole tekemistä huumausaineen kanssa enää kät-

kemisen jälkeen, jos hän esimerkiksi luovuttaa huumausaineen kätköpaikkaa koskevan tie-

don karttana tai muulla tavalla henkilölle, joka huolehtii huumausaineen säilyttämisestä tai

hakemisesta kätköstä. Säilyttäjä taas ei välttämättä kätke huumausainetta, jos hän vain hal-

linnoi kätkön sijaintia tai määrää kätkölle pääsevistä henkilöistä, ja pitää siten huumausai-

netta määräysvallassaan.

Kuriirin määritelmää vastaavasti tässä tutkielmassa tarkoitan kätkijällä oman määritelmäni

mukaisesti seuraavaa: kätkijä on henkilö, joka 1) kätkee huumausaineita tai huumausainei-

den valmistamiseksi tarvittavia aineita 2) jonkun toisen lukuun, 3) muuhun kuin omaan käyt-

töönsä, 4) palkkiota tai muuta etua vastaan, 5) toisen valvonnan tai ohjeiden alaisena 6) hen-

kilökohtaisesti ja 7) tietää kyseessä olevan huumausaine tai pitää varteenotettavana mahdol-

lisuutena, että kätkettävä paketti sisältää huumausainetta tai suuren määrän huumausainetta

ja hänen käytöksensä osoittaa, että hän on hyväksynyt tämän mahdollisuuden.

4.7 Muita vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijöitä

4.7.1 Huumausaineiden säilyttäjä

Rikoslain 50:1,5 kohdassa kriminalisoitu huumausaineen laiton säilyttäminen voi tarkoittaa

huumausaineen konkreettista, fyysistä hallussa pitämistä tai säilyttämistä kätkössä muiden

ulottumattomissa.304 Usein järjestäytyneessä huumausainerikollisuudessa huumausaineen

säilyttäjä ei ole huumausaineen omistaja kiinnijäämisriskin vähentämiseksi.305 Myös oikeus-

kirjallisuudessa on katsottu, että hallussapitorikokseen voi syyllistyä muukin kuin aineen

303 KKO 2018:45, kohta 16. 304 Siro 2017, s. 78. 305 Vrt. KKO 2017:9, kohta 15.

60

omistaja, esimerkiksi huumausainetta säilyttävä käyttäjän tuttava.306 Huumausaineen säilyt-

täminen on usein tekokokonaisuudessa vähämerkityksellistä ja tekijä on epäitsenäinen. Pel-

käksi säilyttäjäksi ei oikeuskäytännössä kuitenkaan katsottu henkilöä, joka oli ottanut omaan

käyttöönsä huumausainetta säilyttämästään erästä.307 Säilyttäminenkin on jossain määrin ak-

tiivista tekemistä, sillä KKO 2017:88 mukaan huumausaineen hallussapitoa ei ole pelkästään

se, että samassa asunnossa asuva puoliso sallii huumausaineen säilyttämisen asunnossa. Si-

ten säilyttämisen sallijaa ei voida vielä pitää säilyttäjänä, vaan säilyttäjä on henkilö, joka

vastaa huumausaineen säilyttämisestä.

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa henkilön roolin huumausaineiden myynnissä ja levi-

tyksessä katsottiin olevan huumausaineiden säilyttäjä. Säilyttäjä oli säilyttänyt ekstaasitab-

letteja kotonaan toisen pyynnöstä vähäistä korvausta vastaan – korvaus oli maksettu vain

ensimmäisestä säilytettävästä erästä, eikä säilyttäjä ollut uskaltautunut kieltäytyä tämän jäl-

keen hänen luokseen tuotujen erien säilyttämisestä. Hovioikeuden perustelujen mukaan säi-

lyttämisellä oli ollut tarkoitus suojella varsinaisia huumausaineesta määränneitä ja hyödyn

saaneita henkilöitä, eikä säilyttäjällä ole ollut määräysvaltaa huumausaineisiin tai merkittä-

vää taloudellista hyötyä niiden säilyttämisestä.308

Vaasan hovioikeuden tapauksessa säilyttäjäksi katsottiin henkilö, oli antanut huumausaine-

kauppiaan säilyttää asunnossaan huumausaineita toteennäytetysti ainakin 500 grammaa ja

harjoittaa myyntitoimintaansa saaden siitä itsekin vähäistä taloudellista hyötyä. Syyllisyys

rikokseen oli siten tavanomaista vähäisempi, mutta menettely oli kuitenkin tekijätoimintaa

avunannon sijaan.309 Helsingin hovioikeuden tapauksessa säilyttäjäksi katsottiin G, joka oli

saanut T:ltä säilytettäväkseen repun, jossa on ollut 2 440 kpl ekstaasitabletteja ja 38,5 gram-

maa kokaiinia.310 Hovioikeus katsoi G:n olleen tarkoituksellisesti tietämätön säilyttämänsä

repun sisällöstä ja että G:n oli olosuhteista tullut ymmärtää repun sisältävän jotakin laitonta.

Hän olisi voinut vaivatta selvittää repun sisällön ja oli lähettänyt viestin ”kätensä pesemi-

sestä”, mikä viittasi tarkoitukselliseen tietämättömyyteen.311 Hovioikeus katsoi, että G:n

306 Tapio Lappi-Seppälä ym. 2009, s. 1382. Ks. Helsingin HO 18.01.2018 t. 101984, s. 5. 307 Helsingin HO 09.08.2017 t. 129739, s. 12. 308 Itä-Suomen HO 31.8.2018 t. 135498, s. 4. 309 Vaasan HO 04.07.2017 t. 127162, s. 10, 12. Säilyttäjä tuomittiin huumausainerikoksesta 6 kk ehdolliseen

vankeusrangaistukseen törkeän huumausainerikoksen sijaan, sillä syyttäjän syytettä koko huumausainemää-

rästä ei katsottu toteennäytetyksi. Vaasan HO 04.07.2017 t. 127162, s. 12. 310 Vantaan käräjäoikeus 14.07.2017 t. 128128, s. 8. 311 Helsingin HO 27.04.2018 t. 118225, s. 12. Tarkoituksellinen tietämättömyys ei poistanut tahallisuutta.

61

osuus huumausaineiden levittämiseen on ollut muita vähäisempi, sillä hän oli säilyttänyt

reppua asunnossaan ja toimittanut sen eteenpäin vasta sitä vaadittaessa. Reppu on ilmeisesti

jäänyt hänen asuntoonsa vain sen takia, että sen sinne tuonut T oli joutunut kiinniotetuksi.312

Säilyttäjällä tarkoitetaan siten henkilöä, joka 1) (passiivisesti) pitää hallussaan huumausai-

neita tai huumausaineiden valmistamiseksi tarvittavia aineita 2) jonkun toisen lukuun , 3)

muuhun kuin omaan käyttöönsä, 4) palkkiota tai muuta etua vastaan, 5) toisen valvonnan tai

ohjeiden alaisena 6) henkilökohtaisesti ja 7) tietää kyseessä olevan huumausaine tai pitää

varteenotettavana mahdollisuutena, että kätkettävä paketti sisältää huumausainetta tai suuren

määrän huumausainetta ja hänen käytöksensä osoittaa, että hän on hyväksynyt tämän mah-

dollisuuden.

4.7.2 Huumausaine-erän vastaanottaja maahantuonnissa

Tyypillisesti huumausaineet tuodaan maahan suuremmissa erissä, ja maahantuoja luovuttaa

huumausaineen vastaanottajalle.313 Vastaanottajan tehtävänä on noutaa huumausaineet, ja

toimittaa ne sitten huumausaineiden levittäjille. Koska huumausaineen vastaanottajan kiin-

nijäämisriski on suuri, usein myös tämä tehtävä annetaan osuudeltaan vähämerkitykselliselle

ja epäitsenäiselle tekijälle, jolla ei ole määräysvaltaa huumausaineisiin.314 Kymenlaakson

käräjäoikeuden tapauksessa henkilön todettiin toimineen huumausaineen vastaanottajana.

Hänen tehtävänsä oli vastaanottaa huumausainelähetys ja purkaa lasti.315

Huumausaineen maahantuonti voi tapahtua myös postitse. Turun hovioikeuden tapauksessa

huumausainelähetyksen vastaanottaneen Ö:n osuus on ollut vähäisempi kuin J:n ja L:n osuu-

det.316 J, L ja Ö ovat yhdessä laittomasti tuoneet maahan huumausainetta eli 145 grammaa

alfa-PVP:tä. Ö on suostunut toimimaan ulkomailta tilattavan alfa-PVP-erän vastaanottajana

312 Helsingin HO 27.04.2018 t. 118225, s. 14. Hovioikeus otti G:n osalta rangaistuksen mittaamisessa huomi-

oon edellä mainitut seikat ja katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 2 vuotta 6 kuukautta vankeutta. 313 Edellisiä määritelmiä vastaavasti huumausaineen epäitsenäiselle vastaanottajana voidaan pitää henkilöä,

joka 1) ottaa vastaan maahantuotuja tai valtion sisäisesti kuljetettuja huumausaineita tai huumausaineiden val-

mistamiseksi tarvittavia aineita 2) jonkun toisen lukuun, 3) muuhun kuin omaan käyttöönsä, 4) palkkiota tai

muuta etua vastaan, 5) toisen valvonnan tai ohjeiden alaisena 6) henkilökohtaisesti ja 7) tietää kyseessä olevan

huumaus-aine tai pitää varteenotettavana mahdollisuutena, että kätkettävä paketti sisältää huumausainetta tai

suuren määrän huumausainetta ja hänen käytöksensä osoittaa, että hän on hyväksynyt tämän mahdollisuuden. 314 Vrt. KKO 2017:9, kohta 15. Kenties tunnetuin esimerkki huumausaineen vastaanottamistehtävän antami-

sesta toiselle tekijälle on Jari Aarniota koskeva huumausainerikosvyyhti, jossa hasistynnyrit toimitettiin huu-

mausaineen vastaanottajalle. Ks. Aarniota koskevilta osin Helsingin HO 27.6.2019 t. 128376. 315 Kymenlaakson käräjäoikeus 26.5.2017 t. 121527, s. 19, 22. 316 Turun HO 28.02.2018 t. 108246, s. 7.

62

ja luovuttanut yhteystietonsa käytettäväksi huumausaine-erän tilaamisessa. L on toimittanut

Ö:n yhteystiedot J:lle, minkä jälkeen J on tilannut huumausaineen ja seurannut lähetyksen

kulkua saamansa lähetystunnuksen avulla. Ö:n tarkoituksena on ollut vastaanottaa maahan-

tuotava huumausaine-erä ja luovuttaa se tämän jälkeen J:lle ja L:lle.317 Oikeudenmukainen

seuraamus Ö:n syyksi luetusta rikoksesta on vuoden ja viiden kuukauden pituinen vankeus-

rangaistus.318

4.7.3 Huumausaine-erän välittäjä

Huumausaine-erän välittäminen voi tapahtua useilla tavoilla. Välittäminenkin voi tapahtua

siten, että tekijän osuus on katsottavissa epäitsenäiseksi ja vähämerkitykselliseksi. Helsingin

hovioikeus katsoi O:n olevan osuudeltaan rajoittunut ja epäitsenäinen huumausaineen välit-

täjä, sillä hän oli toiminut ensitason huumeiden välittäjänä toimivan veljensä M:n ohjeiden

mukaan.319 Vaasan hovioikeuden tapauksessa keskushenkilön A alaisuudessa ja luukuun toi-

mineella huumausaineiden välittäjällä ja maksujen kerääjällä B katsottiin olevan varsin kes-

keinen rooli välitysketjussa. Sen sijaan B:n alaisuudessa toimivalla välitysketjun alimmalla

myyjällä C:llä ei ollut määräysvaltaa haltuunsa saamien huumausaineiden toimitusajankoh-

tiin tai takaisinmaksuehtoihin, ja hän oli yhteydessä vain edellä mainittuun keskusmyyjään.

Lisäksi hän oli edistänyt rikoksensa selvittämistä ja huumausainemäärät ovat olleet jonkin

verran pienempiä edellä mainittuihin tekijöihin verrattuna, mikä hovioikeuden perustelujen

mukaan oikeutti merkittävästi alempaan rangaistukseen.320

Rovaniemen hovioikeuden tapauksessa huumausaineiden postittaja P katsottiin vähäiseksi

ja epäitsenäiseksi tekijäksi. Hänen tehtävänään oli ollut H:ta saamiensa ohjeiden mukaisesti

317 Varsinais-Suomen käräjäoikeus 10.04.2017 t. 114951, s. 3. 318 Turun HO 28.02.2018 t. 108246, s. 7. Rangaistusta alentavana on otettu huomioon toinen lainvoimainen

tuomio. 319 Helsingin HO 12.04.2018 t. 115735, s. 12–13. O oli M:n kanssa laittomasti pitänyt hallussaan ja välittänyt

T:lle kahdella kerralla toimittamaansa noin 1,4 kilogrammaa amfetamiinia ja yhdellä kerralla toimittamaansa

noin 30 grammaa kokaiinia. Helsingin HO 12.04.2018 t. 115735, s. 12–13. Helsingin käräjäoikeuden peruste-

luissa välittäjän O rangaistuksen mittaamisperusteista ilmeni, että häntä pidettiin vähäisenä ja epäitsenäisenä

tekijänä, jolloin rangaistus tuli mitata ”selvästi alempana” kuin kyseisen huumausaine-erän hallussapidosta ja

levittämisestä tulisi muutoin tuomita. Helsingin käräjäoikeus 17.05.2017 t. 120017, s. 125. 320 Vaasan HO 05.05.2017 t. 118177, s. 7. Katson tällaisen perusteen rangaistuksen mittaamiselle toimivan

ainakin pienemmän osallisuuden omaavilla tekijöillä toimivan kannustimena oman ja muiden osuuden selvit-

tämiseen, sillä mikäli päätekijään verrattuna pienemmän osallisuuden omaava tekijä ei selvitä rikosta ja siihen

liittyvien henkilöjen roolitusta ja osallisuutta, hänen tuomionsa lasketaan huumausaineen määrän ja laadun

perusteella, jolloin osallisuuden alentavaa vaikutusta rangaistukseen ei oleta lainkaan huomioon.

63

säilyttää huumausaineita kotonaan ja maastokätkössä, jakaa niitä pienempiin pusseihin, hoi-

taa huumausainekauppaa internetissä, pakata huumausainelähetyksiä ja postittaa niitä yli

200 kirjeen verran.321 Määräysvalta aineisiin ja toimintaan oli ollut H:lla ja P toimi H:lta

saamiensa ohjeiden mukaisesti tehden avustavia toimenpiteitä H:n lukuun.322 P:n ei näytetty

osallistuneen edes oman osuutensa suunnitteluun tai huumausaineiden hankintaan tai että

hän olisi hyötynyt rikoksesta enempää kuin kahdeksan bitcoinin verran.323

321 Oulun käräjäoikeus 11.04.2016 t. 114737, s. 29; Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433, s. 4. 322 Ibid. 323 Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433, s. 4. Punnittuaan P:n syyllisyyteen vaikuttavia seikkoja ja jo kärä-

jäoikeudessa rangaistuksen lieventämisperusteena huomioon otettua oman rikoksensa selvittämisen edistä-

mistä hovioikeus pitää oikeudenmukaisena seuraamuksena 2 vuoden vankeusrangaistusta. Edellisiä määritel-

miä vastaavasti huumausaineen epäitsenäisenä välittäjänä voidaan pitää henkilöä, joka 1) välittää huumausai-

neita tai huumausaineiden valmistamiseksi tarvittavia aineita 2) jonkun toisen lukuun, 3) muuhun kuin omaan

käyttöönsä, 4) palkkiota tai muuta etua vastaan, 5) toisen valvonnan tai ohjeiden alaisena 6) henkilökohtaisesti

ja 7) tietää kyseessä olevan huumaus-aine tai pitää varteenotettavana mahdollisuutena, että kätkettävä paketti

sisältää huumausainetta tai suuren määrän huumausainetta ja hänen käytöksensä osoittaa, että hän on hyväk-

synyt tämän mahdollisuuden.

64

5 RANGAISTUKSEN MITTAAMINEN HUUMAUSAINERIKOKSISSA

5.1 Rangaistuksen mittaaminen

Rikoslain 6:3 (515/2003) mukaan rangaistuksen määräämisessä on otettava huomioon

kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäy-

tännön yhtenäisyys. Rangaistuksen määrääminen on yläkäsite, joka kattaa lajinvalinnan ja

rangaistuksen mittaamisen.324 Rangaistuksen mittaamisella tarkoitetaan lain esitöiden mu-

kaan kaikkia niitä ratkaisuja, jotka koskevat päätöstä rangaistuksen ankaruudesta.325 Oikeus-

kirjallisuudessa rangaistuksen mittaamisella suppeimmillaan viitataan rangaistuksen mää-

rällisen vahvistamisen asteikon ja rangaistuslajin sisällä ja laajimmillaan viitataan sekä mää-

rää että ankaruudeltaan toisistaan poikkeavaa laatua koskevaan ratkaisuun.326 Tässä tutkiel-

massa rangaistuksen mittaamista arvioidaan suppeassa merkityksessä, sillä törkeässä huu-

mausainerikoksessa asteikkona on aina vankeutta, ja rajanveto ehdollisen ja ehdottoman

vankeuden välillä on jätetty työn ulkopuolelle. Analysoin siten rangaistuksen määrälliseen

vahvistamiseen vaikuttavia seikkoja, erityisesti mittaamiseen vaikuttavia lieventämis- ja an-

karoittamisperusteita ja tällaiseksi katsottavia syyllisyyteen liittyviä seikkoja. Pääasiassa

analyysiin vaikuttavat tapaukset, joissa syytetyn on katsottu syyllistyneen (törkeään) huu-

mausrikokseen ja rangaistus on mitattu tällä perusteella.

Rangaistuksen mittaamisen yleisperiaatteen (eli suhteellisuusperiaatteen) ilmaisevan RL 6:4

mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen va-

hingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun te-

kijän syyllisyyteen.327 Suhteellisuusperiaatetta voidaan tarkastella absoluuttisesta ja relatii-

visesta näkökulmasta. Absoluuttinen näkökulma korostaa rikosten ja rangaistusten välistä

suhdetta ja relatiivinen näkökulma eri rikosten asemaa suhteessa toisiin rikoksiin, eli että

moitittavuudeltaan törkeämmistä rikoksista seuraa ankarammat rangaistukset.328

Yhdenvertaisuus on olennainen osa perusoikeusjärjestelmää ja sillä on yhteys rikosoikeu-

delliseen laillisuusperiaatteeseen (perustuslaki (731/1999, PL) 8 §).329 PL 6.1 §:n mukaan

324 HE 44/2002 vp, s. 186. 325 HE 44/2002 vp, s. 12 ja 205. Ks. Kaskenmäki 2005, s. 328. 326 Rintala 2004, s. 283; Lappi-Seppälä 2000, s. 311. 327 Ks. suhteellisuusperiaatteesta Lappi-Seppälä 2000, s. 312–317. 328 Tapani – Tolvanen 2016, s. 17–18. 329 Helminen 2018, s. 68.

65

ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Melanderin mukaan ilmaisu ”lain edessä” viittaa

erityisesti lain soveltamiseen. Perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus on suoraan merkityk-

sellinen rangaistuksen määräämisessä.330 Siten perustuslaista ja rikoslaista ilmenevä rangais-

tuskäytännön yhtenäisyyden vaatimus asettaa yhdenvertaisuusperiaatteen, joka edellyttää,

että kun tapaukset vastaavat rangaistuksen mittaamisperusteita koskevien tulkintaohjeiden

mukaan riittävässä määrin toisiaan, on niistä tuomittava samanlaiset rangaistukset.331 Me-

lander huomauttaa, että yhdenvertaisuusperiaate on oikeudellisesti sitova mittaamispe-

ruste.332

Yhdenvertaisuusperiaatteeseen kytkeytyy niin sanottu normaalirangaistusajattelu333, jolla

tarkoitetaan, että normaalirikoksesta tuomitaan normaalirangaistus, jollei ole syytä poiketa

tavanomaisesta rangaistuksesta. Normaalirikoksen ja -rangaistuksen käsitteet ovat yleistyk-

siä, eikä normaalirangaistusajattelua tule soveltaa liian kaavamaisesti, sillä normaalirikoksen

määrittely voi olla vaikeaa.334 Tapanin ja Tolvasen mukaan tulisi puhua tyyppitilanteista ja

näitä vastaavista normaali- tai tyyppirangaistusvyöhykkeistä, sillä ei ole olemassa normaalia

rikosta ja sitä vastaavaa rangaistusta.335 Lain esitöiden mukaan tuomioistuimen tulisi pitäy-

tyä oikeuskäytännössä vakiintuneessa keskimääräisessä rangaistuksessa, eikä poiketa ilman

selviä perusteita normaalirangaistusvyöhykkeestä lievempään tai ankarampaan suuntaan.336

Siten tuomion perusteluissa on ilmoitettava rangaistuksen mittaamisen vaikuttaneet seikat

erityisen tarkasti silloin, kun rangaistus poikkeaa vakiintuneesta rangaistuskäytännöstä.337

Tämän vuoksi mittaamisratkaisun perustelu ei saisi olla pelkästään yleisluontoinen viittaus

330 Melander 2011, s. 188. Ks. myös Helminen 2018, s. 68. 331 Lappi-Seppälä 2000, s. 318. 332 Melander 2011, s. 188. 333 Oikeuskäytännön yhtenäisyyden edistämiseksi 6 luvun uudistuksen esitöiden pohjalta kiteytettiin 1970-lu-

vulla mittaamisharkinnan ohjeeksi normaalirangaistusajattelun nimellä tunnettu päätöksentekomalli. Tämän

mukaisesti normaalirikoksesta olisi tuomittava normaalirangaistus, jollei ole syytä poiketa tuosta normaaliran-

gaistuksesta suuntaan tai toiseen. HE 44/2002 vp, s. 187. 334 HE 44/2002 vp s. 178; Helminen 2018, s. 68. Huumausainerikoksissa laaja tunnusmerkistö aiheuttaa sen,

että normaalirikos tulisikin määritellä jokaiselle tunnusmerkistön täyttävälle teolle erikseen, esimerkiksi tyy-

pillinen viljely- tai kuljetusrikos. 335 Tapani – Tolvanen 2016 s. 22–23. Ks. myös samaa mieltä oleva Helminen 2018, s. 68. Normaalirangais-

tusajattelusta HE 44/2002 vp s. 178. 336 HE 44/2002 vp, s. 187; HE 125/1975 II vp, s. 1. 337 Virolainen – Martikainen 2010, s. 495; HE 82/1995 vp, s. 128.

66

rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen tai oikeudenmukaiseen suhteeseen rangaistuksen ja ri-

koksen vahingollisuuden, vaarallisuuden sekä teosta ilmenevään tekijän syyllisyyden vä-

lillä.338

Oikeuskirjallisuudessa rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat perusteet on jaettu erityisiin

ja yleisiin mittaamisperusteisiin. Erityiset rangaistuksen määrään vaikuttavat perusteet on

kuvattu yksittäisissä rikosten tunnusmerkistöissä. Niiden ohella rangaistuksen määrään vai-

kuttavat RL 6:5–8 yleiset, ohjeelliseksi tarkoitetut koventamis- ja lieventämisperusteet.339

Normaalirangaistusvyöhykeajattelussa rangaistuksen määräämistä koskeva oikeudellinen

harkinta voidaan jakaa osakysymyksiin. Ensin määritetään mittaamisen vertailulähtökohdat

eli tyyppitapaukset ja näihin liittyvä normaalirangaistusvyöhyke, mihin liittyy teon törkey-

den määrittely ja mittaamisperusteiden soveltuvuus tapaukseen. Toiseksi konkreettista ta-

pausta verrataan tyyppitapaukseen: arvioidaan mittaamisperusteiden painoarvo ja vaikutus-

suunta, eli onko rangaistusta rikoksesta ilmenevän syyllisyyden perusteella tarpeen lieventää

tai ankaroittaa normaalirangaistuksesta. Viimeiseksi määritetään teon törkeyttä laadultaan ja

määrältään vastaava konkreettinen rangaistus.340 Normaalirangaistusajattelun mukainen

mittaaminen tapahtuu siten ankaroittavia ja lieventäviä seikkoja vertailemalla.341

Normaalirangaistusajattelun mukaiseen rangaistuksen mittaamiseen tarvitaan monenlaista

tietoa: tilastotietoa normaalirangaistuksista, kuvaukset normaaleista rikoksista eli tyyppita-

pauksista, johon normaalirangaistus soveltuu sekä tietoa kriteereistä, jotka on otettava huo-

mioon verrattaessa tiettyä tapausta tyyppitapaukseen.342 Normaalirangaistusperiaatteen so-

veltamiseen liittyvänä riskitekijänä on tuomioistuinten liiallinen sitoutuminen tilastollisiin

keskirangaistuksiin, jolloin tapausten erityispiirteitä ei oteta huomioon.343

338 Uusitalo 2013, s. 36. Ks. Lappi-Seppälä 1987, s. 600–602; Lappi-Seppälä 1089, s. 21–22; Virolainen –

Martikainen 2010, s. 500–501. 339 Kaskenmäki 2005, s. 330. Mittaamisperusteiden lista ei ole tyhjentävä. 340 Tapani – Tolvanen 2016, s. 5–6; Kaskenmäki 2005, s. 330. 341 HE 44/2002 vp, s. 178. Ks. myös Uusitalo 2013, s. 13; Kaskenmäki 2005, s. 331. 342 Hinkkanen – Lappi-Seppälä 2011, s. 377. 343 Kaskenmäki 2005, s. 334.

67

Huumausainerikoksissa ran-

gaistustaulukoihin tukeutumi-

nen on ollut merkittävää. KKO

on kuitenkin korostanut oikeus-

lähteiden etusijajärjestyksen

noudattamista ja omien ratkai-

sujensa merkitystä oikeusläh-

teenä erityisesti mittaamishar-

kinnassa.344 Korkein oikeus on

määritellyt rangaistuksen mit-

taamiseen vaikuttavien oikeus-

lähteiden etusijajärjestyksen:

rangaistuksen määrääminen pe-

rustuu RL 6 luvun periaatteet

huomioon ottamalla asian-

omaista rikosta koskevassa säännöksessä säädettyyn rangaistusasteikkoon, jonka pohjalta

tapahtuvassa mittaamisharkinnassa ovat keskeisessä asemassa kysymyksessä olevaa rikosta

koskevat rangaistuksen mittaamista ohjaavat KKO:n ennakkoratkaisut. Jos sellaisia ei ole,

huomioon voidaan ottaa myös muut samaa rikosta koskevat KKO:n ratkaisut, joissa

KKO:ssa on ollut kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. Jos KKO:n ratkaisukäytäntöä

ei ole jonkin rikoksen osalta laisinkaan tai jos se on niukkaa, huomiota voidaan kiinnittää

myös rangaistuskäytäntöä kuvaaviin tilastollisiin tai muihin selvityksiin, mikäli niistä ilme-

nevää rangaistustasoa voidaan pitää edellä mainitut rangaistuksen mittaamisperusteet huo-

mioon ottaen oikeudenmukaisena.345

5.2 Rangaistuksen mittaaminen huumausainerikoksissa

Rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavien vahingollisuuden ja vaarallisuuden osalta lähtö-

kohdan määrittää rikoksen tunnusmerkistö.346 Huumausaineen määrää ja laatu ilmentävät

344 Uusitalo 2013, s. 20. 345 KKO 2011:102, kohta 19. Ks. myös Uusitalo 2013 KKO:n ratkaisujen merkityksestä alempien oikeuksien

mittaamisharkinnassa. 346 Matikkala 2010, s. 122.

Kuvio 7. Visualisointini KKO 2011:102 kohdassa 19 annetusta

oikeusohjeesta rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavien oikeus-

lähteiden etusijajärjestyksestä.

68

rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta.347 Vahingollisuus ja vaarallisuus ovat myös erik-

seen mainittuina huumausainerikoksen kvalifioinnissa: RL 50:2 mukaan huumausainerikos

on törkeä muun muassa, jos huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaaralli-

nen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta (1 kohta) tai aiheutetaan usealle ihmiselle

vakavaa hengen tai terveyden vaaraa (4 kohta) ja huumausainerikos on myös kokonaisuu-

tena arvostellen törkeä. Vahingollisuuden ja vaarallisuuden kannalta täytyy olla kyse juuri

niistä vahingoista, jotka mainitaan tunnusmerkistössä, ja joiden torjumiseksi tunnusmerkistö

on säädetty.348 Huumausainerikoksista rangaistusta määrättäessä huomiota on vakiintuneesti

kiinnitetty huumausaineen laatuun eli siihen, mistä huumausaineesta on kyse, määrään349

sekä rikoksen suunnitelmallisuuteen.350 Rangaistuksen mittaamiseen on kuitenkin Kainulai-

sen tekemän tutkimuksen mukaan vaikuttanut eniten juuri huumausaineen määrä.351 Suo-

messa yleisimmin tavattavien huumausaineiden ympärille on muodostunut oma rangaistus-

käytäntönsä, ja nämä tiedot on koottu Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen vuonna

2006 julkaisemaksi rangaistussuositustaulukoksi.352 Taulukossa on todettu normaalirangais-

tusasteikko yleisimpien huumausaineiden osalta suhteutettuna huumausaineen määrään ja

laatuun, ja taulukot ovat oikeuskirjallisuuden mukaan jossakin määrin regressiivisiä huu-

mausainemäärän ja rangaistuksen määrän suhteen eli lisärangaistus vähenee huumausaineen

lisääntyessä tietyn yksikön verran.353 Suositustaulukot ovat yhtenäistäneet rangaistuskäytän-

töjä.354 Tyyppitapauksissa huumausainerikosten rangaistuskäytäntö on ollut poikkeukselli-

sen yhtenäistä sekä mittaamis- että lajivalintaratkaisuissa. Sen sijaan yhtenäisyys väheni

huomattavasti rikoksissa, joissa oli useita huumausaineita tai muita rikoksia.355 Taulukot

347 KKO 2017:9, kohta 10. Seuraamusten osalta moitittavuusarvostelun lähtökohdaksi asetetaan teon vahingol-

lisuus ja vaarallisuus, joilla tarkoitetaan lain esitöiden mukaan toteutuneiden rikoksen seurausten lisäksi myös

sitä vahinkoa ja vaaraa, jonka teosta ennalta arvioiden olisi saattanut odottaa aiheutuvan. Lappi-Seppälä 2000,

s. 331; HE 125/175 II vp, s. 9. Ruotsissa on tulkittu vastaavasti, että huumausaineen määrä ja laatu edustavat

vahingollisuutta ja vaarallisuutta. Ks. esim. Perklev 2012, s. 135. 348 HE 44/2002 vp, s. 187. 349 Yksi oikeuskäytännössä käytetty tapa suhteuttaa eri aineiden ja eri pitoisuuksia olevien samojen aineiden

määriä toisiinsa on laskea erästä saatavien tavanmukaisten kerta-annosten eli käyttöannosten määrä. Laskutoi-

mituksen jälkeen voidaan verrata käyttöannosten määrää. HE 180/1992 vp, s. 22, ks. myös esimerkiksi KKO

2006:58, kohta 12; KKO 2005:62, kohta 2. 350 Ks. esim. Helsingin HO 22.02.2017 t. 107472, s. 6. 351 Kainulainen 2007a, s. 53–54. Ks. Helminen 2018, s. 69-70. 352 Kainulainen 2009, s. 158. Taustalla ovat Helsingin käräjäoikeudessa 15.2.1999 laaditut huumausainerikos-

ten rangaistustaulukot. Helsingin hovioikeuspiirin huumausainetyöryhmän 4.12.2006 laatimat rangaistustau-

lukot ottavat huomioon vuoden 1999 ohjeeseen verrattuna uusia huumausaineita ja arvioivat huumausaineiden

keskinäistä vaarallisuutta sekä käytettyjä rangaistustasoja. Lappi-Seppälä ym. 2008, s. 1416. 353 Lappi-Seppälä ym. 2008, s. 1416. 354 Ibid. 355 Nuutila 2005, s. 248.

69

ovat olleet rangaistuksen mittaamisen apuna etenkin alemmissa oikeusasteissa ja niillä on

tosiasiallista ohjausvaikutusta.356

Aikaisemmin rangaistustaulukko on ollut huumausainerikoksissa merkittävä apuväline ran-

gaistuksen mittaamisessa – Rintala luonnehtii merkitystä ”erittäin tärkeäksi” vuoden 2004

kirjoituksessaan.357 Käytännössä ensisijaisena lähteenä rangaistuksen mittaamisessa on ollut

rangaistussuositustaulukko.358 Rangaistusten mittaaminen taulukon avulla on kuitenkin mo-

nin tavoin ongelmallista, etenkin kun rangaistuksen mittaamista koskevia suosituksia voi-

daan käyttää vasta viimekädessä apuna.359 Organisoidussa huumausainerikollisuudessa huu-

mausaineiden kerralla hankittavat määrät ovat kasvaneet taulukon laatimisen ajoista. Aiem-

massa oikeuskäytännössä esimerkiksi viisi kilogrammaa amfetamiinia on ollut tavattoman

suuri määrä, mikä nykyään ei Helmisen mukaan enää vastaa arkitodellisuutta.360 Tämä on

johtanut rangaistusten kohoamiseen lähelle enimmäisrangaistusta suuressa osassa rikoksia,

kun laatu ja määrä otetaan rangaistuksen mittaamisessa perustaksi ja suhteutetaan sitten tau-

lukon avulla vankeudeksi. Näin on tapahtunut myös sellaisissa teoissa, joissa maksimiran-

gaistus ei ole oikeasuhtainen, sillä teot eivät ole tekotavoiltaan ”kaikkein vahingollisimpia,

vaarallisimpia ja syyllisyyttä osoittavampia.”361 Lisäksi vaarana on rangaistuskäytännön er-

kaantuminen muista rikoksista, joilla on sama rangaistusasteikko.362

Suosituksiin on kohdistettu kritiikkiä myös tuomioistuinten riippumattomuuden ja laillisuus-

periaatteen näkökulmasta. Esimerkiksi edellinen korkeimman oikeuden presidentti Pauliine

Koskelo on pitänyt laatuhankkeissa laadittuja taulukkoja arveluttavina tuomareiden riippu-

mattomuuteen nähden, koska hänen näkemyksensä mukaan taulukoilla saatetaan sitouttaa

356 Uusitalo 2013, s. 31; Tapani – Tolvanen 2016, s. 51. Vastaavasti syyttäjän apuna seuraamuskannanotossa

huumausaineen käyttörikoksen osalta on Valtakunnansyyttäjän yleinen ohje VKS:2018:2, 14.12.2018 Dnro

7/31/17. 357 Rintala 2004, s. 301. Taulukoiden tarpeellisuudesta ja käytöstä on myös eriäviä mielipiteitä. Uusitalon mu-

kaan rangaistustaulukoiden käyttämiseen suhtaudutaan ”penseästi”, mikä korostaa ylempien tuomioistuinten

ratkaisujen roolia. Uusitalo 2013, s. 14. Uusitalo viittaa ilmeisesti penseällä suhtautumisella erityisesti muihin

oikeustieteilijöihin kuin tuomareihin. Uusitalo on pitänyt rangaistustaulukoita tarpeellisina juuri huumausaine-

rikoksissa, mutta pitänyt niiden merkitystä mittaamisharkinnassa vieläkin viitteellisempänä kuin tilastomateri-

aalia. Uusitalo 2013, s. 37. Ks. myös Sutela 2016, s. 39. 358 Siro 2017, s. 147. 359 KKO 2011:102, kohta 19. Ks. esim. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio, jossa rangaistuksen määräämisen

tueksi vedotaan suoraan nimenomaan rangaistussuositukseen, eikä esimerkiksi KKO:n tai hovioikeuksien rat-

kaisuihin, joista suosituksessa annettu sama oikeusohje ilmenisi. Itä-Suomen HO 22.06.2017 t. 125153, s. 9. 360 Helminen 2018, s. 70. 361 KKO 2017:9, kohta 11. 362 Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 10.

70

tuomareita yleisiin linjauksiin tulevien tuomioiden suhteen.363 Lisäksi määrän ja laadun

ohella rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat ovat ilmeisestikin jääneet mittaamis-

harkinnassa taustalle, ja mittaaminen on ollut pelätyn kaavamaista.364 Suositusrangaistuksia

saatetaan soveltaa myös tilanteissa, joissa tyyppirangaistus ei ole oikea ratkaisu. Huumaus-

ainerikoksissa taulukoista poikkeaminen yksin ainemäärän vaikutuksen vuoksi saattaa olla

tarpeellista, jos aineen pitoisuus tai käyttötapa poikkeaa normaalista.365

Uusitalon mukaan myös KKO on ratkaisuissaan hyväksynyt – yleistyksiä välttäen – rangais-

tuskäytännössä taulukoiden avulla vakiintuneet lähtökohdat.366 Uudemmassa oikeuskäytän-

nössä KKO on tulkinnut, että RL 6:4 koskevan hallituksen esityksen mukaan myös rikoksen

tekotapa vaikuttaa törkeysarvosteluun, vaikka sitä ei mainita lainkohdassa erikseen ja pyrki-

nyt todennäköisesti irrottautumaan taulukkoon pohjautuvasta mittaamisesta.367 Lain esi-

töissä on todettu eri tekotapojen heijastavan teon vaihtelevaa vahingollisuutta tai vaaralli-

suutta, tai ne kertovan tekijän syyllisyyden asteesta. Tekotapaa määrittävien piirteiden kuten

esimerkiksi tekijän aseman merkitys määräytyy sen mukaan, mitä ne kertovat teon vahin-

gollisuudesta ja vaarallisuudesta tai tekijän syyllisyydestä.368 Siten mittaamisessa tulee huo-

mioida myös tekijän osallisuus rikoksen tekemiseen – rangaistusta ei voida mitata suoraan

taulukon mukaan eri osallisuuden omaaville tekijöille. Lain esitöissä ja oikeuskäytännössä

on tunnistettu huumausainerikoksiin liittyvä osallisten erilainen tehtävänjako jo varhain.

Vuoden 1975 esitöissä on tunnistettu, että huumausaineiden laitonta maahantuontia, mark-

kinointia ja jakelua harjoitetaan usein ryhmässä, jossa työnjako voi olla hyvinkin eriytynyt.

Esimerkiksi osallisuuksista on otettu huumausaineen maahantuoja, tukkukauppias, vähittäis-

kaupan jakelija ja toiminnan organisoija.369 KKO:n uuden oikeuskäytännön mukaan etenkin

törkeimmissä huumausainerikoksissa teon rangaistusarvoon vaikuttavat merkittävästi myös

muut seikat kuin rikoksen kohteena olevan huumausaineen määrä ja laatu.370 Jo ennen var-

363 Helminen 2018, s. 71, viitannut Koskelo, Pauliine, julkaistu puhe, Tuomaripäivä 17.10.2008. 364 Kuten edellä viitattu Kaskenmäen epäilykseen kaavamaisuudesta: Normaalirangaistusperiaatteen sovelta-

miseen liittyvänä riskitekijänä on tuomioistuinten liiallinen sitoutuminen tilastollisiin keskirangaistuksiin – ky-

kenemättä ottamaan huomioon tuomittavan tapauksen erityispiirteitä. Kaskenmäki 2005, s. 334. 365 Uusitalo 2013, s. 37. Ks, myös Sutela 2016, s. 39. 366 Uusitalo 2013, s. 31. 367 KKO 2017:9, kohta 7. 368 HE 44/2002 vp, s. 189–190. 369 HE 125/1975 II vp, s. 11. Ks. esim. myös KKO 2011:41, kohta 22. 370 KKO 2017:9, kohta 12.

71

sinaista KKO:n linjanmuutosta rangaistuksen mittaamisessa hovioikeuskäytännössä on tun-

nistettu roolin vaikutus rangaistuksen mittaamiseen. Helsingin hovioikeus mukailee lain

esitöitä todeten, että huumausainerikoksille tyypillistä on rikoksen tekijäkumppaneiden eri-

laiset osuudet rikoskokonaisuudessa. Tällöin hovioikeuden mukaan on kiinnitettävä huo-

miota ”muun ohella siihen, millainen osuus vastaajalla on rikoksen täytäntöönpanossa, ja

teon vaikuttimien osalta esimerkiksi siihen, mikä on tekijän rikoksellaan tavoittelema

hyöty.”371

Lisäksi rangaistuksen mittaamisessa on otettava huomioon huumausainerikollisuuden eri-

tyispiirteet. Varsin vakiintuneesti huumausainerikoksissa moitittavuutta lisäävänä ja siten

rangaistusta ankaroittavana seikkana on pidetty huumausaineen levittämistarkoitusta. Ran-

gaistuksen määräämistä ja mittaamista törkeässä huumausainerikoksessa käsittelevässä ta-

pauksessa KKO 2018:76 KKO punnitsi rangaistusta ankaroittavia ja lieventäviä seikkoja

mainiten ankaroittavissa seikoissa sen, että ”A:n tarkoitus on ollut levittää suurin osa huu-

mausaine-erästä taloudellista hyötyä saadakseen”.372 Ratkaisun taustalla olevassa käräjäoi-

keuden ratkaisussa rangaistusta ankaroitti se, että huumausaine oli osin tarkoitettu levityk-

seen.373 Mikäli huumausainerikos on järjestäytynyt, täytyy ottaa huomioon myös järjestäy-

tyneen rikollisuuden arvioinnissa erityisesti korostuvat suunnitelmallisuus, organisoitumi-

nen, rikoksenteon tavoitteellisuus ja tekijöiden yhteinen intressi sekä työnjaosta sopimi-

nen.374

5.3 Koventamisperusteet

5.3.1 Suunnitelmallisuus

Rikoslain 6:5.1 mukaisia osuudeltaan vähämerkityksellisiin ja epäitsenäisiin tekijöihin ylei-

sesti soveltuvia rangaistuksen koventamisperusteita ovat 1) rikollisen toiminnan suunnitel-

mallisuus; 2) rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja 3) rikok-

sen tekeminen palkkiota vastaan. Ensimmäinen yleinen koventamisperuste on siten suunni-

371 Helsingin HO 16.02.2017 t. 106046, s. 5. 372 KKO 2018:76, kohta 15. Levittämistarkoitus on ankaroittava tekijä nähdäkseni nimenomaan rikostunnus-

merkistön oikeushyviä suojelevan näkökohdan perusteella, sillä levittämisen estämisellä on tarkoitus suojata

muiden terveyttä. Suojeltavasta oikeushyvästä huumausainerikoksissa ks. Tolvanen 2018a, s. 949. 373 Vantaan käräjäoikeus 23.5.2016 t. 122023, s. 5. 374 Palo 2010, s. 308.

72

telmallisuus. Suunnitelmallisuus päätellään tekotavasta ja lain esitöiden mukaan teosta suun-

nitelmallisen tekee punninta ennen täytäntöönpanoa ja rikokseen tähtäävän toiminnan on

ollut pitkäaikaisuus. Etenkin erityiset valmistelutoimet osoittavat suunnitelmallisuutta.375

Suunnitelmallisuus voi ilmetä rikoksesta useilla tavoilla. Esimerkiksi huumausaineiden

myynnissä myynti-ilmoitusten tekeminen on osoittaa myynnin suunnittelua, auton rekiste-

röiminen kuriirin nimiin hyvissä ajoin ennen kuljetuksen aloittamista osoittaa kuljetuksen

suunnittelua ja huumausaineiden levitysketjun yläpäässä toimiminen itse huumausaineita

käyttämättä teon suunnitelmallisuutta.376

Suunnitelmallisuus liittyy usein rikoksentekijöiden järjestäytymiseen. Suunnitelmallisuuden

koventamisperusteen kynnys on matalammalla kuin järjestäytyneisyyden. Helsingin hovioi-

keuden tapauksessa huumausainerikoksiin syyllistyneet henkilöt olivat toimineet kokoonpa-

noltaan erilaisissa ryhmissä ja erilaisissa tehtävissä huumausaineen maahantuonnissa ja

myynnissä. Huumausaineiden hankkiminen, pakkaaminen ja kuljettaminen Budapestista

Suomeen oli tapahtunut samalla tavalla ja osoitti rikosten suunnitelmallisuutta ja jonkinlaista

työnjakoa. Asiassa ei kuitenkaan ollut tullut ilmi, että tablettien maahantuonti liittyisi orga-

nisoidun rikollisryhmän laajamittaiseen toimintaan, sillä ryhmien kokoonpano on kuitenkin

vaihdellut eikä osallisten käskyvaltasuhteista tai toiminnan muunlaisesta organisoinnista ole

asiassa juurikaan selvitystä.377 Siten moitittavuutta lisäsi suunnitelmallisuus järjestäytynei-

syyden sijaan.

Suunnitelmallisuuden tapauskohtainen punninta on tehtävä jokaisen tekijän osalta erikseen,

vaikka teko kokonaisuutena osoittaisikin suunnitelmallisuutta. Samassakin roolissa toimi-

villa tekijöillä voi olla eri suunnitelmallisuuden aste.378 Lappi-Seppälän mukaan suunnitel-

mallisuus voi vaihdella kumppaneiden osuuden ja toiminnan mukaan ja kunkin tekijän ran-

gaistusta mitattaessa tutkitaan, kuinka hän on omissa toimissaan osoittanut suunnitelmalli-

suutta.379 Esimerkiksi kuriireilla pidemmän matkan kuljettaminen vaatii usein enemmän

suunnittelua kuin lyhyen. Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijöiden toimin-

nassa on tyypillisesti varsin vähän suunnitelmallisuutta, sillä hän osallistuu itse vain harvoin

375 Tapani – Tolvanen 2016, s. 76. HE 125/1975 II vp, s. 10–11. 376 Itä-Suomen HO 20.03.2018 t. 11698, s. 36; Helsingin HO 29.09.2017 t. 138166, s. 2–3; Helsingin ja Rova-

niemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 71. 377 Helsingin HO 13.07.2018 t. 129696, s. 22. 378 Lappi-Seppälä 2000, s. 341. 379 Lappi-Seppälä 2000, s. 341–342.

73

rikoksen tai edes oman osuutensa suunnittelemiseen, vaan sen sijaan toimii tyypillisesti jon-

kun toisen antamien ohjeiden ja käskyjen mukaisesti.380

5.3.2. Rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa

Soveltamisala ja soveltamiskynnys

Europolin järjestäytyneen rikollisuuden raportin mukaan Euroopassa joka kolmas järjestäy-

tynyt rikollisryhmä osallistuu laittomaan huumekauppaan valmistamalla ja/tai levittämällä

huumeita.381 Törkeän huumausainerikoksen järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskeva kvalifi-

ointiperuste oli ensimmäinen järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskeva kvalifiointiperuste. Ri-

koslain törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistöön järjestäytynyttä rikollisryhmää

koskeva peruste otettiin jo vuonna 1993.382 Hallituksen esityksen mukaan säännös vaikuttaa

rangaistuksen määräämisessä ankaroittavaan suuntaan rikoksesta säädetyn asteikon puit-

teissa ja lisäksi koventamisperustetta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että ko-

ventamisperusteen soveltamisen edellytyksenä on ensinnäkin se, että kysymyksessä on jär-

jestäytynyt ryhmä.383 KKO:n tulkinnan mukaan edellytyksenä koventamisperusteen käytölle

ei ole rikoksen vakavuus sinänsä, vaan rikollisryhmän yhteenliittymisen nimenomaisena tar-

koituksena tullut olla järjestäytyminen vakavien rikosten tekemistä varten ja rikokset on tul-

lut tehdä osana ryhmän järjestäytymisen perusteena ollutta toimintaa.384

Koventamisperusteen soveltaminen edellyttää sitä, että tekijät ovat etukäteen organisoitu-

neet ryhmäksi, jossa on jossain määrin eriytynyt työnjako ja suunnitelma laajamittaisesta

rikollisesta toiminnasta.385 Hallituksen esityksen mukaan rikoksen katsominen tehdyksi

osana rikollisryhmän toimintaa ei välttämättä edellytä rikollisryhmän jäsenyyttä.386 Henki-

löä voidaan pitää ryhmän jäsenenä, vaikkei hän olisi muodollisesti ryhmän jäsen tai hänellä

380 Tapauksessa Helsingin käräjäoikeus 25.10.2016 t. 144095, kuriiri osallistui oman osuutensa suunnitteluun,

eikä siten edes ollut vähäiseksi ja epäitsenäiseksi katsottava tekijä. Vrt. KKO 2017:9, kohdat 16, 20. 381 Europol 2017, s. 48. 382 Muutossäännös 1304/1993. HE 263/2014 vp, s. 9. 383 HE 263/2014 vp, s. 3; HE 44/2002 vp, s. 191. 384 KKO 2011:41, kohta 10. 385 HE 180/1992 vp, s. 23. 386 HE 263/2014 vp, s. 29–30; Itä-Suomen HO 27.10.2017 t. 143051, s. 4–5.

74

ei olisi ryhmän ulkoisia tunnusmerkkejä: jäsenyydessä on kyse ensisijassa henkilön aktiivi-

sesta toiminnasta ja psyykkisestä sitoutumisesta ryhmään.387 Olennaista on henkilön sitou-

tuminen ryhmän rikolliseen toimintaan eikä tilapäinen yhteistyö ole riittävää.388 Vastaavasti

jäsenyys ei automaattisesti tee yksittäisesti rikoksesta järjestäytynyttä rikollisuutta, sillä jä-

senen tehdessä rikoksen edellytetään, että rikos on ryhmän hyväksymäksi katsottava ja sen

lukuun tehty. Keskeistä on toimiminen ryhmän hyväksi tai ryhmän nimissä.389 Huumausai-

nerikoksissa toiminta ei ole säännöksen tarkoittamaa osallistumista järjestäytyneeseen ryh-

mään ellei työnjakoa ole erityisesti suunniteltu huumausainerikosten laajamittaista toteutta-

mista varten.390 Lisäksi ankaroittamisperusteen soveltaminen edellyttää esitöiden mukaan

tietoisuutta siitä, että oma osuus on osallistumista tällaisen ryhmän toimintaan.391 Tekijän

tietoisuuteen liittyvä vaatimus sulkee kvalifiointiperusteen soveltamismahdollisuuden pois

ainakin tilanteissa, joissa henkilö ei ole ollut tietoinen rikollisryhmästä. Törkeän huumaus-

ainerikoksen tunnusmerkistö kuitenkin edellyttää Palon mukaan enemmän kuin pelkkää tie-

toisuutta: tekijän sitoutumista ryhmän tavoitteisiin ja osallistumista etukäteen tapahtuvaan

rikollisryhmän organisoitumiseen.392

Olennaista on toiminnan järjestäminen huumausainerikosten laajamittaista tekemistä varten.

Tällöin tekijän oman, yksittäisen osuuden ei tarvitse täyttää törkeän huumausainerikoksen

tunnusmerkistöä eikä ryhmätoiminnan tarvitse olla toteutunut laajamittaisena.393 Esimer-

kiksi kuriiri, joka tuo maahan sinänsä pienehkön erän huumausainetta, voi syyllistyä törke-

ään huumausainerikokseen järjestäytymisen perusteella.394 Palon mukaan säännösteksti ja

perustelut lain esitöissä vaikuttavat ristiriitaisilta, sillä yhtäältä edellytetään sitä, että tekijä

on ollut mukana rikollisryhmän organisoitumisessa ja että hän on sitoutunut ryhmän rikolli-

siin tavoitteisiin, mutta toisaalta myös yksittäisen huumausaine-erän maahantuomista voi-

387 Palo 2010, s. 235. Vrt. Helsingin HO 30.11.2018 t. 153088, s. 17, jossa henkilöllä oli ryhmän ulkoiset

tunnusmerkit esillä rikosta tehdessä, ja toiminnan katsottiin olevan osa järjestäytyneen rikollisryhmän toimin-

taa. 388 HE 125/1975 II vp, s. 11; Palo 2010, s. 232. 389 HE 263/2014 vp, s. 29–30; Itä-Suomen HO 27.10.2017 t. 143051, s. 4–5. 390 HE 180/1992 vp s. 22–23; HE 263/2014 vp, s. 41. 391 HE 180/1992 vp, s. 23. 392 Palo 2010, s. 232. 393 HE 180/1992 vp, s. 23. 394 HE 180/1992 vp, s. 22. Huom. Vakiintuneesti ennen vuoden 2017 KKO:n ratkaisuja huumausainerikoksen

törkeys arvioitiin huumausaineen määrän ja laadun perusteella, joten törkeä huumausainerikokseen syyllisty-

minen järjestäytymisen perusteella hallussa olevan huumausaineen määrän ollessa pieni, oli poikkeus tavalli-

sesta rikosoikeudellisesta arvioinnista.

75

daan pitää liigoittumisperusteella törkeänä. Tilanne on Palon mukaan monimutkainen erityi-

sesti kuriirin osalta, sillä tämä voi olla ryhmän ulkopuolinen henkilö, joka hoitaa yhden tai

useamman huumausaine-erän tuomisen Suomeen tietämättä todennäköisesti juurikaan rikol-

lisryhmän toiminnasta saatikka että hän olisi ollut etukäteen organisoitumassa ryhmäksi.395

Lisäksi koventamiseen vaikuttaa arviointi siitä, mikä merkitys tietyn yksittäisen rikoksen

liitynnällä järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan on. Rikoslain 6:4:ssä ilmaistun rikos-

oikeudellisen suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta kysymys on siitä, mikä merkitys rikok-

sen tekemisellä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa on säännöksessä tarkoitettu-

jen, oikeudenmukaista rangaistusta koskevien kriteerien näkökulmasta. Jotta tavallista an-

karampi rangaistus olisi tällä perusteella perusteltu, tulisi rikoksen tekemisen osana järjes-

täytyneen rikollisryhmän toimintaa lisätä rikoksen vahingollisuutta tai vaarallisuutta taikka

tekijän rikoksesta ilmenevää syyllisyyttä.396

Rikollisryhmän määrittelyyn liittyvät ongelmat johtavat kuitenkin myös koventamisperus-

teen soveltamisessa ongelmiin. Vaikka suomalainen määritelmä rikollisryhmälle pohjautuu

eurooppalaiseen määritelmään, kotimaisissa määritelmissä ja niiden soveltamisessa ovat

kuitenkin Palon mukaan painottuneet sellaiset kriteerit kuin hierarkkinen rakenne, käskyval-

tasuhteet ja työnjako.397 Lisäksi määritelmä on jäljennetty EU:n lainsäädäntöinstrumenteista

ja YK:n kansainvälisistä sopimusvelvoitteista osaksi Suomen oikeusjärjestystä muuttamat-

tomana, vaikka sitä ei ole Itä-Suomen hovioikeuden tulkinnan mukaan tarkoitettu sovellet-

tavaksi kansallisissa tuomioistuimissa sellaisenaan – määritelmän sanamuodon mukaiset so-

veltamisedellytykset lainkäytössä koetaan ongelmalliseksi, sillä määritelmällä kuvataan kri-

minalisoitavaa ilmiötä.398 Siten harva järjestäytynyt ryhmä täyttää määritelmän.

395 Palo 2010, s. 232. 396 HE 263/2014 vp, s. 20. 397 Palo 2010, s. 225. Määritelmä on myös laajempi kuin monet kansainväliset määritelmät, ja jättää sen vuoksi

tulkinnanvaraan sen, milloin ryhmä katsotaan järjestäytyneeksi tai teko katsotaan osaksi järjestäytyneen ryh-

män toimintaa. Lain esitöiden mukaan esimerkiksi taloudellisen tai aineellisen hyödyn tavoittelu on tällainen

seikka. Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa säännöksissä soveltamisedellytykseksi ei ole asetettu esimer-

kiksi puitepäätöksen 1 artiklan rikollisjärjestön määritelmässä käytettyä kriteeriä, jonka mukaan rikollisjärjes-

töön kuuluvat henkilöt tekevät artiklassa tarkoitettuja rikoksia saadakseen niistä suoraan tai välillisesti talou-

dellista tai muuta aineellista hyötyä. Sen sijaan seikalla voi kuitenkin olla merkitystä arvioitaessa sitä, oliko

rikos tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmäntoimintaa vai ei. HE 263/2014 vp, s. 23. 398 Itä-Suomen HO 28.3.2018 t. 113674, s. 8.

76

Soveltamiskynnys on korkealla siten sekä lainsäädännön muotoilun että oikeuskäytännön

vuoksi. Järjestäytyneisyys mainitaan erikseen ankaroittamisperusteena törkeän huumausai-

nerikoksen tunnusmerkistössä (niin sanottu liigoittumisperuste). KKO:n tulkinnan mukaan

huumausainerikoksille ominainen rikoksentekijöiden yhteistoiminta on otettu huomioon

huumausainerikoksia koskevassa lainsäädännössä nimenomaisesti siten, että RL 50:2,3 koh-

dan mukaan rikoksentekijän toimiminen huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen

erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, onko

huumausainerikosta pidettävä törkeänä. KKO:n mukaan RL 6:5.1,2 soveltamisessa on ky-

symys lähtökohtaisesti eri asiasta kuin RL 50:2,3 mukaisessa huumausainerikoksen törkeys-

arvioinnissa, vaikka yksittäistapauksessa samaa tosiasiallista seikkaa, kuten osallistumista

huumausaineiden hallussapitoon ja levittämiseen, voidaankin joutua arvioimaan samanai-

kaisesti kummankin säännöksen kannalta.399 Palon mukaan tilanteissa, joissa lainsäätäjä on

erikseen halunnut, että järjestäytyneisyys otetaan ankaroittavasti huomioon ja säätänyt esi-

merkiksi erityisestä koventamisperusteesta, muodostuukin soveltamiskynnys niin korkeaksi,

että soveltaminen on miltei mahdotonta. Lisäksi oikeuskäytännössä sanamuodon ”toimii yh-

dessä tehdäkseen rikoksia” on oikeuskäytännössä tulkittu tarkoittavan, että ryhmän tarkoi-

tuksena on tehdä tunnusmerkistössä kriminalisoituja rikoksia myös tulevaisuudessa.400 Itä-

Suomen hovioikeuden tuoreessa tapauksessa kyseinen koventamisperuste jätettiin sovelta-

matta, sillä asiassa ei oltu esitetty näyttöä siitä, että ryhmän tarkoituksena olisi tehdä rikoksia

myös tulevaisuudessa.401

Yleisesti koventamisperuste on usein jätetty soveltamatta siksi, että näyttöä rikoksen teke-

misestä ryhmän lukuun ei ole saatu. Vaasan hovioikeuden tapauksessa näytön puutteen

vuoksi ei katsottu selvitetyksi, että vastaajien syyksiluetut rikokset voitaisiin todeta riittä-

vällä varmuudella tehdyiksi järjestäytyneen rikollisryhmän aloitteesta tai sen nimissä.

Ruotsalaisen poliisitodistajan mukaan A, B ja D osallistuivat Mongols MC Northcoast -kerhon

toimintaan. A oli toiminut varapresidenttinä kyseisessä kerhossa sekä uudessa Bandidos-

moottoripyöräkerhon alaosastossa MC Conquistadors’ssa. B myönsi tehneensä vielä vuoden

399 KKO 2011:41, kohdat 19–23. 400 Palo 2010, s. 174; ks. myös Itä-Suomen HO 28.3.2018 t. 113674, s. 8. 401 Itä-Suomen HO 28.3.2018 t. 113674, s. 8. Asiassa oli riidatonta, että henkilö oli moottoripyöräkerhon jäsen,

ja todistajan mukaan kyseinen moottoripyöräkerho harjoittaa huumekauppaa. Laillisuusperiaatteen mukaan

kuitenkin säännöstä ei voitu tulkita vastaajan vahingoksi vastoin sen sanamuotoa. Asiassa ei myöskään oltu

esitetty näyttöä siitä, miten kyseinen rikos olisi edistänyt ryhmän toimintaa.

77

2015 puolella Mongolsin puolesta joitakin toimenpiteitä. Vastaajien A, B ja D oli selvitetty

osittain yksin ja osittain yksissä tuumin syyllistyneen törkeisiin huumausainerikoksiin. Hovi-

oikeus katsoi, että törkeä huumausainerikos on sellainen vakava rikos, joka sopii luonteeltaan

järjestäytyneen ryhmän rikollisuudeksi, mutta pelkästään todistajien ja vastaajien epämääräis-

ten puheiden perusteella ei voitu katsoa näytetyn, että rikokset olisivat olleet rikollisryhmän

ohjaamia. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella vastaajien syyksiluetut

rikokset voitaisiin todeta riittävällä varmuudella tehdyiksi järjestäytyneen rikollisryhmän

aloitteesta tai sen nimissä, eikä myöskään, että rikoksista saatu hyöty olisi tullut rikollisryhmän

hyväksi. Koventamisperustetta ei sovellettu.402

Korkein oikeus tulkitsi rangaistuksen mittaamista törkeissä varkauksissa käsittelevässä ta-

pauksessa KKO 2018:89 tekijöiden muodostavan järjestäytyneen rikollisryhmän. KKO:n

katsoi ryhmän täyttävän järjestäytyneen rikollisryhmän tuntomerkit, sillä ryhmällä oli yhtei-

nen rikossuunnitelma ja jokainen ryhmän jäsen on toiminut tehtävänsä mukaan tietäen mui-

den ryhmän jäsenistä ja heidän tehtävistään. Saatu taloudellinen hyöty oli jaettu tekijöiden

kesken. Tässä tilanteessa oli selvää, että rikokset olivat ryhmän hyväksymiä ja ryhmän lu-

kuun tehtyjä.403 Kyseisen KKO:n tapauksen perusteella tyypillisen huumausaineorganisaa-

tion katsominen järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tyy-

pillinen huumausainerikosorganisaatio ei usein täytä KKO:n arvioimia perusteita: Ensinnä-

kin suunnitelma on harvoin laajan organisaation yhdessä tuumin laatima tai kaikki eivät

osallistu ollenkaan suunnitteluun vaan suorittavat vain oman, heille annetun osuutensa. Esi-

merkiksi kuriirit osallistuvat vain harvoin oman osuutensa suunnitteluun.404 Toisekseen huu-

mausainerikoksissa tekijät harvoin tietävät muita tekijöitä ja heidän tarkkoja roolejaan.405

Kolmanneksi taloudellinen hyöty ei jakaudu tekijöiden kesken ainakaan tasapuolisesti. Esi-

merkiksi kuriirin palkkio on usein pieni verrattuna päätekijän saamaan taloudelliseen hyö-

tyyn.

Lain esitöiden mukaan oikeuskäytännössä on usein saatettu todeta vastaajan kuuluneen jär-

jestäytyneenä rikollisuutena kuuluvaan ryhmään siitä huolimatta, että koventamisperustetta

ei ole sovellettu. Tällaisissa tilanteissa tyypillisesti näyttö ei ole riittänyt osoittamaan, että

402 Vaasan HO 21.06.2017 t. 125179, s. 19. 403 KKO 2018:98, kohta 40. 404 Ks. esim. KKO 2017:9. 405 Tai ainakaan harvoin oikeudenkäynnissä näitä tunnustavat tai tunnistavat.

78

rikos olisi liittynyt ryhmän toimintaan. Samalla on kuitenkin saatettu todeta, että kyseisen-

lainen rikos olisi voinut olla järjestäytyneelle rikollisuudelle tyypillinen.406 KKO on linjan-

nut, että törkeät huumausainerikokset ovat sinänsä sellaisia vakavia rikoksia, joiden teke-

mistä varten järjestäytyminen voi täyttää puheena olevassa lainkohdassa vaaditun edellytyk-

sen.407 Siten usein oikeuskäytännössä ei ole vedottu koventamisperusteeseen tai koventa-

misperusteen ei ole katsottu soveltuvan. Tähän on syynä se, että oikeuskäytännössä järjes-

täytymistä on pidetty ankaroittavana seikkana, vaikka virallisesti ankaroittamisperustetta ei

sovellettaisikaan. Koventamisperustetta sovelletaan siis epävirallisesti joka tapauksessa: oi-

keuskäytännössä on katsottu, että ”rikosten tekeminen osana huumausainerikoksen laajamit-

taiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa on huumausaineri-

koksen kvalifiointiperuste, joka vaikuttaa rangaistusta ankaroittavasti silloinkin, kun koven-

tamisperustetta ei sovelleta esimerkiksi siitä syystä, ettei rikollisryhmän järjestäytymisen

tarkoituksesta ole selvitystä.”408 Esimerkiksi tapauksessa KKO 2017:9 todetaan, että huu-

mausaineen laadun ja määrän sekä teko-olosuhteiden perusteella tapauksessa on ilmeistä,

että huumausaineiden maahantuonti on liittynyt organisoidun rikollisryhmän toimintaan,

mistä kuriiri A:n on täytynyt olla perillä. KKO katsoo järjestäytyneisyyden olevan varsin

merkittävä seikka rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavassa punninnassa, sillä se toteaa, että

vain huumausaineen määrää ja laatua punnitsemalla sekä kyseistä koventamisperustetta so-

veltamalla rangaistus tulisi mitata rangaistusasteikon yläpäästä.409 Itse järjestäytyneisyyden

koventavasta vaikutuksesta säätävää RL 6:5.1,2 ei ole kuitenkaan tapauksessa sovellettu.

Järjestäytyneisyys voi vaikuttaa tuomioon ja rangaistuksen mittaamiseen myös muutoin kuin

suoraan RL 6:5 kautta. Palon mukaan, vaikka järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään

sääntelykokonaisuuteen kuuluukin eräitä järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevia erityis-

säännöksiä, silti pääosin rikollisryhmienkin rikollisen toiminnan arvioinnissa sovelletaan

yleisiä rikosvastuuta määrittäviä säännöksiä. Näistä hänen mukaansa keskeisimpiä ovat osal-

lisuuteen liittyvät säännökset.410 Osallisuus on tässä työssä huomioitu kahdella tapaa: ensin-

näkin huumausainerikoksen tekijöistä tutkitaan vain tekijöitä (ei esimerkiksi avunantajia tai

406 HE 263/2014 vp, s. 12. Hallituksen esityksessä viitataan erityisesti tapauksiin KKO 2011:41 ja KKO

2013:90, joiden perusteluja selostetaan myös kattavasti hallituksen esityksessä. Myös edellä selostettu Vaasan

HO 21.06.2017 t. 125179 on tyyppitapaus juuri tällaisesta perustelusta. 407 KKO 2011:41, kohta 16. 408 Helsingin HO 13.07.2018 t. 129696, s. 22. 409 KKO 2017:9, kohta 18. 410 Palo 2010, s. 16.

79

yllyttäjiä), ja tekijät on jaettu osuutensa ja ”roolinsa” mukaan oikeuskäytännöstä ilmeneviin

osallisuuteen perustuviin tekijäluokkiin: päätekijöihin, keskeisiin ja merkittäviin tekijöihin

sekä vähämerkityksellisiin ja epäitsenäisiin tekijöihin, joiden rangaistuksen mittaamiseen

tutkimukseni pääasiassa vastaa. Osallisuuden ongelma korostuu etenkin vähämerkityksellis-

ten ja epäitsenäisten tekijöiden kohdalla, sillä nämä ovat jo hyvin lähellä tekojensa puolesta

avunantajia, ja oikeuskäytännössä myös rangaistuksen mittaaminen alkaa lähestyä avunan-

tajalle määrättävää rangaistusta.

Soveltaminen vähämerkityksellisen osuuden tekijöihin

Lain esitöiden mukaan järjestäytyneeseen ryhmään kuulumista voidaan soveltaa koventa-

misperusteena vähäiseenkin rikokseen, jos se on välittömästi edistänyt yhteistä toimintaa

(pois lukien tapaukset, joissa henkilö on vain tilapäisesti joutunut tekemisiin rikollisryhmän

kanssa ja mahdollisesti edistänyt ryhmän päämääriä). Esitöiden mukaan esimerkiksi kuriiri,

joka tuo maahan sinänsä pienehkön erän huumausainetta, voi kyseisen kvalifiointiperusteen

perusteella syyllistyä törkeään huumausainerikokseen.411 Siten lain esitöiden mukaan on sel-

vää, että koventamisperustetta on tarkoituksenmukaista soveltaa myös vähämerkityksellisiin

tekijöihin.

Soveltamiskynnyksessä on kuitenkin huomioitava myös kohtuullisuus, mikä tulee erityisesti

arvioitavaksi vähämerkityksellisten ja epäitsenäisten (joskus rikollisryhmän ulkopuolisten)

tekijöiden osalta. Hallituksen esityksessä on katsottu, että kohtuuttomien lopputulosten vält-

tämiseksi vain jäsenyys sellaisessa rikollisryhmässä, joka on järjestäytynyt juuri huumaus-

ainerikosten tekemistä varten, johtaa ankarampaan rangaistukseen, vaikka järjestöllä voi

luonnollisesti olla myös muuta järjestäytyneen rikollisuuden määritelmässä tarkoitettua ri-

kollista toimintaa.412 KKO on linjannut, että törkeät huumausainerikokset ovat sinänsä sel-

laisia vakavia rikoksia, joiden tekemistä varten järjestäytyminen voi täyttää puheena ole-

vassa lainkohdassa vaaditun edellytyksen.413

411 HE 125/1975 II vp, s. 12. Tolvasen mukaan kutakin organisaation tekijää tulee rangaista organisaation toi-

minnan perusteella, jos tekijä on ainakin suurin piirtein tietoinen siitä, millaisessa toiminnassa on mukana,

vaikka hänen itsensä käsittelemä huumausainemäärä olisi pienempikin. Tolvanen 2018a, s. 985. 412 HE 263/2014 vp s. 10; HE 53/2006 vp, s. 12. Määritelmä voi olla ongelmallinen senkin kannalta, että usei-

den tutkimusten mukaan rikollisjärjestöt tekevät useantyyppisiä rikoksia yhtä aikaa, ja voi olla vaikeaa määri-

tellä, mikä on pääasiallinen rikostyyppi. Ks. UNODC 2002, s. 24. 413 KKO 2011:41, kohta 16.

80

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperustetta so-

vellettiin J:n ja L:n osalta. Hovioikeus katsoi, että järjestäytyneiden rikollisryhmien tekemissä

huumausainerikoksissa osa rikoshyödystä jää tyypillisesti ryhmälle. Bandidos MC:n korkea-

arvoiselta Nomad-jäseneltä L:lta hankittujen huumausaineiden hyöty oli tullut Bandidos MC

Suomi organisaation eduksi, sillä L oli saanut viestin J:n tapaamiseen Bandidos MC:n kautta.

Siten hovioikeus katsoo L:n aseman ja yhteydet huomioiden, että L on tehnyt hänen syykseen

luetut rikokset osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja että tämän vuoksi rangais-

tusta L:lle mitattaessa on sovellettava koventamisperustetta.414 Hovioikeus otti huomioon

myös huumausaineen suuren määrän, ja perusteli sen avulla, ettei huumausaineita ostanut J

ole voinut tehdä rikosta yksinomaan lukuunsa.415 Hovioikeus esitti tuekseen oikeuskäytäntöä,

jossa on katsottu, että ”huumausainerikokset ovat tyypillisiä järjestäytyneille rikollisryhmille

ja ne tuottavat niille toiminnan harjoittamiseen vaadittavia tuloja, jolloin on oletettavaa, ettei

ryhmän jäsen voi tehdä tällaisia rikoksia yksin omaan lukuunsa”.416

Rikoksen ammattimaisuus

Suunnitelmallisuuteen sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyy läheisesti toiminnan kat-

sominen ammattimaiseksi. Toiminnan ammattimaisuus ei ole yleinen rangaistuksen koven-

tamisperuste.417 Ammattimainen toiminta voidaan kuitenkin tulkintani mukaan arvioida

useimmiten suunnitelmallisena tai järjestäytyneenä, joten sijoitan ammattimaista toimintaa

koskevan määrittelyn tähän jaksoon. Ammattimaisuus on Kekomäen mukaan toimintaa,

jossa rikoksia toistetaan tarkoituksellisesti pysyvien tulojen hankkimiseksi.418 Huumausai-

nerikosten osalta teko on katsottu ammattimaiseksi, kun toiminta on jatkuvaa ja hyödyttää

tekijäänsä elämiseen vaadittavien tulojen verran.419 Ammattimaisuudesta kertovat muiden

tulojen puuttuminen, toiminnan järjestäytyneisyys ja kurinalaisuus sekä keskinäiset myynti-

sopimukset.420 Ammattimaisuudella on merkitystä – sen lisäksi, että teko voidaan mahdolli-

sesti tulkita suunnitelmalliseksi tai jopa järjestäytyneeksi, ammattimaisuus lisää tulkintani

mukaan tekijästä ilmenevää syyllisyyttä lain kielloista ja käskyistä. Oikeuskirjallisuudessa

414 Itä-Suomen HO 27.10.2017 t. 143051, s. 5–6. 415 Itä-Suomen HO 27.10.2017 t. 143051, s. 5. 416 Ibid. Ks. Itä-Suomen HO 29.1.2015 t. 104045, Itä-Suomen HO 16.4.2015 t. 116422, joista tulkintalinja

muodostuu. 417 Hakonen 1985, s. 103. 418 Kekomäki 1933, s. 23. Ks. Hakonen 1985, s. 103. 419 Hakonen 1985, s. 103. 420 Ibid.

81

on tulkittu jo varhain, että yksi lainsäädännön päätavoitteista on nimenomaan ammattimai-

sen ja järjestäytyneen huumausainerikollisuuden vastustaminen.421

5.3.3 Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan

Kolmas seikka on rikoksen tekeminen palkkiota vastaan, mitä on lain esitöiden mukaan pi-

detty erityisen paheksuttavana.422 Palkkiota vastaan tehtyihin rikoksiin suhtaudutaan tuomit-

sevasti, koska palkkiosta toimivalla ei useinkaan ole rikokseen mitään sellaisia vaikuttimia,

jotka ehkä muuten voisivat tehdä rikoksen ymmärrettäväksi. Palkkio voi olla muutakin kuin

rahaa.423 Ylipäätään rikoksen tekeminen taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi on moititta-

vaa, vaikka aina ei olisikaan kyse nimenomaan palkkiosta. Oikeuskäytännössä myyjän syyl-

lisyyttä on pidetty muun muassa hyödyn tavoittelemiseen liittyvistä seikoista johtuen kurii-

rien ja välittäjien syyllisyyttä ankarampana.424

Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan ei kuitenkaan aina ole peruste rangaistuksen korotta-

miselle. KKO totesi tapauksessa KKO 2017:9, että tapauksen olosuhteissa se rikoksen teke-

minen palkkiota vastaan, ei osoita huumausainekuriirissa korostunutta syyllisyyttä, eikä ole

siten peruste korottaa rangaistusta.425 Katson, että ainakin luvatun tai maksetun palkkion

suuruus vaikuttaa moitittavuusarvosteluun. Lähtökohtaisesti pientä palkkiota ei voida vielä

pitää kovin moitittavana. Lappi-Seppälä huomauttaa myös, että palkkiota vastaan tehnyt ri-

kokset ovat usein myös suunnitelmallisia.426

5.3.4 Kaksinkertainen kvalifiointi

Järjestäytyneisyys mainitaan erikseen ankaroittamisperusteena törkeän huumausainerikok-

sen tunnusmerkistössä, minkä lisäksi sitä voidaan käyttää koventamisperusteena. Ilmiötä

kutsutaan kahdenkertaiseksi kvalifioinniksi. Lain esitöissä on viitattu eräissä maissa sovel-

lettavaan kaksinkertaisen kvalifioinnin kieltoon. Sillä tarkoitetaan, että yleisten mittaamis-

perusteiden sekä tunnusmerkistöstä ilmenevien erityisten mittaamisperusteiden samanaikai-

421 Hakonen 1985, s. 103. 422 HE 125/1975 II vp, s. 12. 423 Ibid. 424 Helsingin HO 12.04.2018 t. 115735, s. 21. 425 KKO 2017:9, kohta 21. 426 Lappi-Seppälä 2000, s. 343.

82

nen soveltaminen on kielletty, sillä tunnusmerkistötekijää ei tule uudelleen arvottaa mittaa-

misessa. Tämä tarkoittaa, että mikäli kvalifiointiperusteena on mainittu jokin yleisten mit-

taamisperusteiden tuntema seikka, esimerkiksi suunnitelmallisuus, tuo sama perusteon lupa

ottaa mittaamisessa huomioon vain, jos se esiintyy poikkeuksellisen korostuneena.427

Lain esitöissä huomautetaan, että törkeiden huumausainerikosten osalta asioissa, joissa on

vaadittu rangaistusten koventamista RL 6:5.1,2 järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevalla

perusteella, järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevan kvalifiointiperusteen soveltamista ei

ole vaadittu, vaan huumausainerikoksia on vaadittu tuomittavaksi törkeinä muilla perus-

teilla. Niissä harvoissa asioissa, joissa kvalifiointia toisaalta on vaadittu nimenomaan järjes-

täytyneitä rikollisryhmiä koskevalla perusteella, on kysymys ollut myös vastaavan koventa-

misperusteen soveltamisesta rangaistuksia mitattaessa.428

KKO:n tulkinnan mukaan huumausainerikoksille ominainen rikoksentekijöiden yhteistoi-

minta on otettu huomioon huumausainerikoksia koskevassa lainsäädännössä nimenomai-

sesti siten, että RL 50:2,3 kohdan mukaan rikoksentekijän toimiminen huumausainerikoksen

laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä voidaan ottaa huomi-

oon arvioitaessa sitä, onko huumausainerikosta pidettävä törkeänä.429 KKO:n mukaan RL

6:5.1,2 soveltamisessa on kysymys lähtökohtaisesti eri asiasta kuin RL 50:2,3 mukaisessa

huumausainerikoksen törkeysarvioinnissa, vaikka yksittäistapauksessa samaa tosiasiallista

seikkaa, kuten osallistumista huumausaineiden hallussapitoon ja levittämiseen, voidaankin

joutua arvioimaan samanaikaisesti kummankin säännöksen kannalta.430 Kuitenkin jotkin

tuomioistuimet ovat tulkinneet kaksinkertaisen kvalifioinnin kiellosta johtuvan, että jos ri-

koksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa on jonkin rikoksen kvali-

fiointiperuste, sama seikasto ei voi enää koventaa rangaistusta RL 6:5.1,2 soveltamisen

kautta.431

427 HE 44/2002 vp, s. 190. Ks. Kaskenmäki 2005, s. 330. Kaskenmäen mukaan seikka voidaan ottaa huomioon

vain erityisen korostuneena, eli Kaskenmäki on omaksunut hallituksen esityksessä joissakin maissa käytössä

olevan käytännön. 428 HE 263/2014 vp, s. 13. 429 KKO 2011:41, kohta 22. 430 KKO 2011:41, kohta 23. 431 Ks. esim. Keski-Suomen käräjäoikeus 15.10.2015 t. 143260, s. 83.

83

Korkein oikeus on selventänyt oikeuskäytäntöä: rangaistus mitataan sitä koskevien säännös-

ten perusteella sen rikoksen rangaistusasteikon puitteissa, jonka tunnusmerkistön teon on

katsottu täyttävän. Rangaistus arvioidaan teossa ilmenevien mittaamiseen vaikuttavien seik-

kojen perusteella riippumatta siitä, ovatko samat seikat jo vaikuttaneet siihen, että rikos on

täyttänyt kysymyksessä olevan tunnusmerkistön.432 KKO on siten tulkinnut, että samat sei-

kat, jotka ovat johtaneet siihen, että raiskaus on katsottu törkeäksi, voivat vaikuttaa myös

rangaistusta mitattaessa. Näin siis myös huumausainerikoksen törkeäksi tekevä järjestäyty-

neisyys voisi vaikuttaa myös rangaistuksen mittaamiseen. KKO:n kanta on saanut tukea oi-

keuskirjallisuudessa. Palon mukaan molempia rikoslain muotoilumalleja noudattavia kvali-

fiointeja on oikeuskäytännössä vaadittu sovellettaviksi ja myös sovellettu, mutta useimpia

järjestäytyneisiin rikollisryhmiin viittaavia kvalifiointiperusteita ei käytännössä kuitenkaan

vaadita tuomioistuimissa sovellettaviksi.433 Tapanin mukaan koventamisperustetta voidaan

käyttää erikseen tuomion koventamisessa ja rikoksen kvalifioinnissa törkeäksi, mutta perus-

teen ei pidä automaattisesti sellaisenaan johtaa kahdenkertaiseen kvalifiointiin, vaan ratkaisu

on perusteltava huolellisesti.434 Olen Tapanin kanssa samaa mieltä kahdenkertaisesta kvali-

fioinnista.

5.3.5 ”Muut syyllisyyteen vaikuttavat tekijät”

Rikoslain 6:4 mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa

rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään

muuhun tekijän syyllisyyteen. Lain esitöiden mukaan syyllisyys ilmenee teosta ja on tärkeä

mittaamisperuste suhteessa rangaistuksen oikeudenmukaisuuteen.435 Mittaamiskäytännön

pohjana syyllisyys on käsitettävä laajasti ja syyllisyyttä on tarkasteltava sen sosiaalisen ti-

lanteen pohjalta, jossa rikoksentekijä toimii.436 KKO on tulkinnut, että tekijän syyllisyys

432 KKO 2014:85, kohta 7. 433 HE 263/2014 vp, s. 13. 434 Tapani – Tolvanen 2016, s. 76. 435 Syyllisyyden ilmenemistä teosta on selvennetty siten, että pyrkimys teon seuraamusten hyvittämiseen tai

rikoksen selvittämisen edistäminen eivät vaikuta syyllisyysarviointiin, vaan nämä otetaan huomioon lieventä-

misperusteina erikseen. HE 125/1975 II vp, s. 10. Myös Matikkala on ottanut tulkintansa pohjaksi lain esitöiden

mukaisen tekosyyllisyyden eli konkreettisen teon osoittaman syyllisyyden. Matikkala 2010, s. 123; HE

44/2002 vp, s. 188–189. Ks. myös Lappi-Seppälä 2000, s. 332. Rangaistuksen määräämistä ja mittaamista

törkeässä huumausainerikoksessa koskevassa tapauksessa KKO 2015:18 kohdassa 20 tulkittiin, että teko-olo-

suhteisiin liittyvät rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta sekä syytetyn A:n syyllisyyttä vähentävät seikat

on otettu huomioon jo rangaistuslajin valinnassa, eikä niiden siten tarvinnut vaikuttaa enää rangaistuksen mit-

taamiseen, jolloin rangaistuksen alentamiseen korkeimmassa oikeudessa ei ollut syytä. 436 HE 125/1975 II vp, s. 9.

84

viittaa sekä teon vaikuttimiin että teon ilmentämään syyllisyyteen.437 Samoin on tulkinnut

myös Matikkala, jonka mukaan myös rikoksen motiivit vaikuttavat syyllisyysarviointiin.438

Syyllisyys osoittaa moitittavuutta.439 Mitä aktiivisempaa, tahallisempaa ja siten moitittavam-

paa toiminta on, sitä ankarammin siitä tulee rangaista. Syyllisyyteen liittyy rikoksen teko-

päätöksen kiinteys – harkiten ja suunnitelmallisesti tehdyt rikokset rangaistaan ankarammin

kuin hetken mielijohteesta syntyneet teot. Syyllisyysarvioinnissa voidaan huomioida missä

määrin tekopäätös osoittaa tekijän vakaata aikomusta rikkoa lakia.440 Toistuvat rikoksente-

kopäätökset tai erityistä päättäväisyyttä osoittavat rikokset vaikuttavat syyllisyyteen ja lisää-

vät teon moitittavuutta. Helsingin hovioikeuden tapauksessa rangaistusta määrättäessä otet-

tiin moitittavuutta lisäävänä seikkana huomioon se, että hasista oli tuotu Suomeen kahdek-

salla eri kerralla ja jokaisella kerralla teko on vaatinut erillisen rikoksentekopäätöksen.441

Kuljetettaessa pitkiä matkoja yhdenkin kuljetuksen loppuunsaattaminen vaatii tekopäätök-

sen kiinteyttä – siten useampia ja pidempiä matkoja voidaan pitää suurempaa syyllisyyttä

osoittavina kuin vain yhtä tai lyhyttä matkaa.442 Samoin on muiden tekomuotojen osalta,

esimerkiksi useiden huumausainepakettien kätkeminen tai säilytettäväksi ottaminen on moi-

tittavampaa kuin vain yhden, vaikka huumausaineiden määrä olisikin sama ja teot katsotta-

vissa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Metsäpelto on jo varhain ennen KKO:n tuoretta linjausta huomauttanut, että huumausaine-

rikoksissa teon suunnitelmallisuuden ja motiivin tulisi vaikuttaa rangaistuksen mittaami-

seen.443 Kyseiset seikat ankkuroituvat Tapanin tulkinnan mukaan nimenomaan tekijän syyl-

lisyyden arviointiin.444 Motiivina voi olla esimerkiksi palkkion saaminen: huumausaineiden

salakuljettaminen oman käytön rahoituksen tarkoituksessa tai huumausaineena maksettavaa

437 KKO 2008:85, kohta 4. 438 HE 125/1975 II vp, s. 10. 439 Lappi-Seppälä 2000, s. 332, 335. Moitteen edellytyksenä taas on, että tekijä olisi voinut toimia toisin. Jos

tekijän mahdollisuudet toimia toisin kuin hän toimi olivat jostakin syystä heikentyneet, on tämä otettava huo-

mioon syyllisyysarvostelua lieventävänä seikkana. HE 44/2002 vp, s. 188. Moitittavuuteen vaikuttaa siten esi-

merkiksi RL 6:6,1. 440 HE 44/2002 vp, s. 188–189; Lappi-Seppälä 2000, s. 335. 441 Helsingin HO 13.07.2018 t. 129545, s. 20. 442 Ks. Itä-Suomen HO 16.6.2017 t. 123362, s. 3, jossa tulkittiin, että lyhyt matka ei ole erityinen syyllisyyttä

vähentävä tekijä valtionrajojen ylitykseen verrattuna. Muutaman kilometrin Suomessa huumausaineita kuljet-

tanut henkilö tuomittiin noudattaen normaalia KKO 2017:9 ja KKO 2017:23 määriteltyä rangaistuksenmittaa-

misohjetta soveltaen 5 vuoden ja 6 kk vankeuteen. 443 Metsäpelto 2005b, s. 442. 444 Tapani – Tolvanen 2016, s. 50.

85

palkkiota vastaan on vähemmän moitittavaa kuin samaan hankkeeseen ryhtyminen odotet-

tavissa olevan taloudellisen voiton vuoksi.445 Tapauksessa KKO 1999:89 huomattavan palk-

kion tavoittelu ja toiminnan liiketoiminnanomaisuus johti rangaistuksen ankaroittamiseen

A:n tavallista suuremman syyllisyyden perusteella. A:n syyksi luettu törkeä huumausaineri-

kos oli vaatinut erityistä suunnitelmallisuutta, ollut pitkäkestoinen ja liiketoimenomainen.

Rangaistus tuli mitata ankarammin kuin yleensä vastaavanlaatuisen ja -suuruisen hasiserän

ollessa rikoksen kohteena.446 Huumausainerikoksissa osuus rikoksen tekemiseen ja syylli-

syys kytkeytyvät toisiinsa. KKO:n ratkaisuissa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan ku-

riiria ei tulisi tuomita yhtä ankaraan rangaistukseen kuin hänen toimeksiantajansa tai aineen

jakelusta vastaava henkilöä, joiden syyllisyys on kuriiria suurempi.447 Onkin perusteltua, että

samassa tekokokonaisuudessa suurempaa syyllisyyttä osoittava tekijä saa myös ankaram-

man rangaistuksen.

5.4 Lieventämisperusteet

Lieventämisperusteista katson erityisesti osuudeltaan rajattuihin ja epäitsenäisiin tekijöihin

soveltuvaksi huomattavan painostuksen, uhan tai muun sen kaltaisen seikan (RL 6:6,1,

515/2003). Huomattavan painostuksen tai uhan tilanteissa lain esitöiden mukaan kyse on

ennen kaikkea syyllisyysarvioinnista: näissä tilanteissa tekijällä ei ole ollut täyttä valinnan-

vapautta eikä teko ole myöskään syntynyt tekijän omasta aloitteesta tai halusta.448 Vähämer-

kityksellisiin ja epäitsenäisiin tekijöihin tällainen peruste saattaa soveltua esimerkiksi, kun

henkilö ryhtyy rikokseen kuitatakseen omasta huumeidenkäytöstään aiheutuneet velat.449 Li-

säksi ryhmärikollisuudessa osa saattaa ryhtyä rikokseen painostuksen ja ryhmäkurin vuoksi:

tällöin sama seikka saattaakin puoltaa rangaistuksen koventamista organisoitumisen perus-

teella, mutta toistajalta painostus voi olla lievennyksen aihe.450

445 KKO 2006:58, kohta 16. Ks. myös Siro 2017, s. 152. 446 KKO 1999:89, kohta ”Rangaistuksen mittaaminen”. 447 KKO 2006:64, esittelijä Hirvosen mietintö. 448 HE 44/2002 vp, s. 195. 449 Ks. Rovaniemen HO 16.06.2017 t. 124799, jossa H sai velkojaan kuitatuksi huumausainerikoksella. 450 Lappi-Seppälä 2000, s. 343. HE 44/2002 vp, s. 192. Ks. myös Oikeusministeriö 2014, s. 16.

86

5.5 Eurooppalainen vertailu rangaistuksen mittaamisesta huumausainerikoksissa

5.5.1 Eurooppa yleisesti

Taulukko 2. Kansainvälinen vertailu yhden kannabis- tai heroiinikilogramman tarjoamisesta EU:n jäsenvaltioissa.

EMCDDA 2017b, s. 37.

Luvaton huumeiden tarjoaminen on rikos kaikissa Euroopan maissa, mutta laissa määrätyt

rangaistukset huumausaineiden tarjonnasta vaihtelevat suuresti. Vuoden 2017 EMCDDA:n

tutkimuksessa selvitettiin EU:n jäsenvaltioiden oikeusalan toimijoiden näkemyksiä ja ha-

vaittiin, että tutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden odotukset rangaistuksesta huu-

meiden salakuljetuksesta vaihtelivat suuresti maittain. Vaihtelu voi johtua rikosoikeusjärjes-

telmään vaikuttavista historiallisista ja kulttuurisista tekijöistä sekä erilaisista kansallisista

näkemyksistä tuomioiden pelotevaikutuksista. Tutkimuksessa ilmeni myös, että asiantuntijat

arvioivat seuraamusten vaihtelevan huumausaineen laadun mukaan, vaikka lainsäädännössä

huumausaineen laadulla ei ole vaikutusta seuraamukseen: tuomarit ottavat siten huomioon

eri huumeiden yhteiskunnalle aiheuttamien erilaisten haittojen kaltaisia seikkoja.451

EMCDDA:n tutkimuksessa tehtiin kansainvälinen vertailu rangaistuksesta tekijälle huu-

mausainerikoksesta, jonka tunnusmerkistönä oli ”hallussapito, jonka tarkoituksena on jakaa

tai toimittaa” tietty määrä tiettyä ainetta.452 Tutkimuksessa oli asetettu useita rajoituksia, joi-

451 EMCDDA 2017b, s. 37. 452 EMCDDA 2017a, s. 13. Tutkimuksessa variaabelina olivat toimitettava aine ja sen määrä. Käytännössä

kyseessä on siis välittäjän rooli.

87

den tarkoituksena on tehdä rangaistuksen mittaamisesta tapauksissa mahdollisimman ver-

tailtavaa. Tutkimukseni kannalta tärkein rajoitus on, että henkilöä ei tapauksessa pidetty huu-

mausainekuriirina eikä hän toiminut painostuksen alaisena.453 Tutkimus osoittaa selkeästi,

että muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa rangaistukset ankaroituvat suhteellisesti

enemmän huumausaineen määrän lisääntyessä. Muihin maihin verrattuna kannabishartsin

osalta Suomessa määrän kasvaessa ankaroitui hieman, mutta rangaistus ylipäätään oli mui-

hin verrattuna lievä.454 Muihin maihin verrattuna amfetamiinin osalta rangaistuksen anka-

roituminen määrän kasvaessa oli huomattavaa.455 Kokaiinin ja heroiinin osalta rangaistuksen

ankaruus oli muihin maihin verrattuna keskivaiheilla ja ankaroitui hieman määrän nous-

tessa.456 EMCDDA:n tutkimuksen mukaan ei ole kuitenkaan selkeää todistusaineistoa siitä,

että korkeammat tuomiot johtaisivat tehokkaammin huumausainekaupan estämiseen kuin

lievät rangaistukset.457 Euroopan komission tutkimuksessa todettiin, että ylipäätään yleisesti

huumausainerikoksista tuomitaan sanktioita asteikkojen lievemmästä päästä, vaikka tutki-

mukseen osallistuneiden maiden asteikot vaihtelivatkin huomattavasti.458

5.5.2 Ruotsi

Ruotsissa käytettiin rangaistuksen mittaamisen apuna rangaistustaulukoita 1980-luvulta asti,

ja rangaistuskäytäntö kehittyi lähes pelkästään huumausaineen määrän ja laadun mittaami-

sessa huomioon ottavaksi.459 Ruotsin korkein oikeus (Högsta Domstolen, HD) on vuonna

2011 tehnyt selvän linjanmuutoksen rangaistuksen mittaamisessa huumausainerikoksissa

453 EMCDDA 2017a, s. 13. 454 Ensimmäisessä tilanteessa vastaaja tuomittiin 100 g kannabishartsin hallussapidosta ja toisessa yhden kilon

hallussapidosta. Suomalaisten vastauksista saatu oletettavasti tapauksessa langetettavan tuomion keskiarvo oli

molemmissa tapauksissa 26 vastanneen EU-maan joukossa lievimmän kolmanneksen (3/26 ja 7/25) joukossa.

EMCDDA 2017a, s. 15–16. Ks. havainnollistava taulukko EMCDDA 2017a, s. 16. 455 Kolmannessa tilanteessa vastaaja tuomittiin 100 g amfetamiinin ja neljännessä tilanteessa yhden kilon hal-

lussapidosta. Suomi sijoittui edelleen 100 gramman osalta lievimpään päätyyn (2/26), mutta yhden kilon osalta

odotettavan rangaistuksen kiristyminen muihin maihin nähden on jo havaittavissa, sillä Suomi sijoittuu jo ran-

gaistuksen ankaruudessa vertailun ankarammalle puoliskolle (14/25). EMCDDA 2017a, s. 17–18. Ks. havain-

nollistava taulukko EMCDDA 2017a, s. 18. 456 Viidennessä ja kuudennessa tilanteessa oli kyse kokaiinista. 100 gramman kokaiinia hallussapidossa Suomi

sijoittui keskivaiheille sekä 100 gramman (11/26) että yhden kilogramman (14/25) osalta. EMCDDA 2017a,

s. 19-20. Ks. havainnollistava taulukko EMCDDA 2017a, s. 20. Samoin oli heroiinin osalta: 100 gramman

hallussapidossa Suomi sijoittui vertailumaiden rangaistuksen ankaruudessa keskivaiheille (14/25) ja yhden ki-

logramman osalta ankarimpaan kolmannekseen (17/25). EMCDDA 2017a, s. 21-22. Ks. havainnollistava tau-

lukko EMCDDA 2017a, s. 22. 457 EMCDDA 2017a, s. 26. 458 Euroopan komissio 2014, s. 97-100. Ks. EMCDDA 2017a, s. 4. 459 Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 91.

88

neljän tuomion sarjalla.460 Ennen vuonna 2011 tapahtunutta muutosta huumausaineen mää-

rän ja laadun lisäksi huomioon otettavat seikat vaikuttivat tuomioon vain vähän, ja selvityk-

sessä todettiin, että huumausaineen määrän ja laadun ollessa suuri, muille seikoille ei edes

jäänyt tilaa rangaistuksen mittaamisessa olemassa olevalta asteikolta.461. HD:n tavoitteena

oli ohjata rangaistuksenmittaamiskäytäntöä kohti yksityiskohtaisempaa rangaistuksen arvon

määrittämistä ja suunnata rangaistuksen määräämistä huumausainerikoksissa muiden rikos-

ten tuomitsemiskäytäntöä vastaavalle linjalle.462 Ratkaisut muuttivat rangaistuskäytäntöä si-

ten, että mittaamisharkinnassa painottuvat huumausaineen määrän ja laadun lisäksi muut

seikat erityisesti kaikkein vaarallisimpien huumausaineiden osalta.463 Ratkaisuissaan HD on

määrän ja laadun lisäksi erityisesti kiinnittänyt huomiota toiminnan laajuuteen, missä tarkoi-

tuksessa toimintaan on ryhdytty ja odotettavissa olevan rahallisen hyödyn suuruuteen.464 HD

on todennut rangaistusasteikon yläpään olevan tarkoitettu kansainväliseen huumekaup-

paan.465

Ruotsalaiset oikeusoppineet ovat esittäneet tulkintojaan siitä, mitä nimenomaisesti olisi huo-

mioitava rangaistuksen mittaamisessa. Huumausaineen määrän ja laadun lisäksi mittaamis-

harkinnassa tulisi Perklevin tulkinnan mukaan HD:n esille nostamina seikkoina huomioida

rikoksen tekijän tietoisuus, tarkoitus ja motiivi, ja näiden lisäksi rikoksentekijän syyllisyys.

Perklevin tulkinnan mukaan HD on siirtymässä käytännössään rikoksen vaarallisuuden pai-

nottamisen ohella rikollisen syyllisyyden painottamiseen.466 Hjortin tulkinnan mukaan

Ruotsin 2011 ja 2012 vuosien rangaistuksen määräämiskäytäntöä muuttaneet tuomiot eivät

pyri poistamaan huumausaineen määrän ja laadun tärkeyttä mittaamisessa, mutta niiden li-

säksi on hyvin tärkeää huomioida aikaisempaa enemmän mittaamisessa muitakin HD:n

osoittamia seikkoja.467 Borgeken tulkinnan mukaan tuomioistuinten tulee kiinnittää huo-

miota siihen, mikä rooli syytetyllä on ollut huumausaineiden käsittelyssä, osallisuuden aste

huumausainerikoksessa sekä järjestäytyneemmässä toiminnassa myös siihen, mikä asema

syytetyllä on ollut organisaatiossa.468

460 NJA 2011 s. 357, NJA 2011 s. 675 I ja II sekä B 2521-11. Ks. Borgeke SvJT 2013; Uusitalo 2013, s. 32. 461 Borgeke SvJT 2013, s. 30; SOU 2014:43, s. 228. 462 Jareborg – Zila 2014, s. 125–126; Helminen 2018, s. 63. Ks. myös Ulväng 2006 s. 838–839.” 463 Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 91;Uusitalo 2013, s. 32. 464 Uusitalo 2013, s. 32. 465 Uusitalo 2013, s. 32. 466 Perklev 2012, s. 135–136. 467 Hjort SvJT 2012, s. 847–848. 468 Borgeke SvJT 2013, s. 51.

89

Ruotsalaisessa oikeuskäytännössä huumausaineissa määrän ja laadun lisäksi rangaistuksen

mittaamiseen vaikuttavia ankaroittavia seikkoja469 on katsottu siten olevan huumekaupan

mittava laajuus, vähäistä suuremman voiton tavoittelu, pitkään ja laajamittaisesti jatkuneet

tekijätoimet sekä huumausaineiden levitystarkoitus.470 HD on ottanut huomioon tekijän ase-

man organisaatiossa, tarkoituksen suojautua välikäsien avulla kiinnijäämiseltä ja jatkuvan,

mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä tavoittelevan toiminnan harjoittamisen.471

Vastaavasti huumausainerikoksissa rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia lieventäviä

seikkoja472 on katsottu olevan rikollisuuden kytkös syytetyn omaan käyttöön ja toiminnan

kaukaisuus osallisuudesta organisoituun ja kansainväliseen huumekauppaan.473 Myös teki-

jän passiivinen tai lyhytkestoinen osallistuminen esimerkiksi yhteishankintaan tai huumaus-

aineen säilyttämiseen on huomioitu.474 Kehityssuunta on siten Ruotsissa ja Suomessa ollut

jo 2010-luvun alussa hyvin samansuuntainen. Myös Suomessa kehitys on vähitellen ollut

vastaavaa KKO:n ratkaisujen myötä.

5.5.3 Iso-Britannia

Myös Iso-Britanniassa lähtökohtaisesti rangaistuksen mittaaminen huumausainerikoksissa

perustuu periaatteeseen, jonka mukaan isommasta huumausaine-erästä seuraa ankarampi

rangaistus – lähtökohtana ovat siten huumausaineen laatu ja määrä.475 Vuonna 2009 Englan-

nin ja Walesin tuomitsemiseen neuvoa antava paneeli (Sentencing Advisory Panel of Eng-

land and Wales) ryhtyi valmistelemaan uusia rangaistuksen mittaamista koskevia ohjeita

etenkin kuriireiden476 rangaistuksen mittaamiseen, sillä vallitsevan oikeuskäytännön mukai-

set rangaistukset olivat ”kohtuuttomia yksittäisen rikoksentekijän syyllisyyteen nähden.”477

Sen sijaan, että rangaistuksen mittaaminen riippuisi yksinomaan kuriirin hallussa olleiden

469 Tähän kirjoitukseen on valikoitu ne seikat, jotka soveltuvat kuriirin rangaistuksen mittaamiseen. 470 NJA 2011 s. 357 kohta 34–35 ja NJA 2012 s. 70. Ks. myös Hjort SvJT 2012, s. 848. 471 Uusitalo 2013. s. 32-33. Ks. Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 91–92. 472 Tähän kirjoitukseen on valikoitu ne seikat, jotka soveltuvat kuriirin rangaistuksen mittaamiseen. Esimer-

kiksi myynti vain omalle lähipiirille on ollut myös lieventävä seikka, mutta huumausaineiden myyntiä koskevat

lieventämisperusteet eivät koske esimerkiksi kuriireja, kätkijöitä tai säilyttäjiä. 473 NJA 2011 s. 357, kohdat 36–38. Ks. myös Hjort SvJT 2012, s. 848. 474 Uusitalo 2013, s. 33. Ks. Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 92. 475 Fleetwood 2011, s. 375. 476 Artikkelissa Fleetwoodin käyttämä sana on ”mule”. Ks. tämän tutkimuksen luku kuriirin käsitteen määrit-

telystä. 477 Fleetwood 2011, s. 375. Sentencing Advisory Panel 2010:21.

90

huumeiden laadusta ja määrästä, uusissa ohjeissa suositellaan ottamaan huomioon rikoksen-

tekijän rooli laittomassa maahantuonnissa ja ottamaan huomioon lieventävät ja raskauttavat

olosuhteet.478

Paneelin suosituksen mukaan rangaistuksen mittaaminen tulisi tehdä matriisin avulla. Mat-

riisissa rikoksentekijä sijoitetaan ensin neliportaisen järjestelmän jollekin portaalle (cate-

gory) huumausaineen määrän mukaan, ja sitten rangaistus voi vaihdella kolmiportaisen roo-

lijaon (johtava, tärkeä, alisteinen) mukaan ankarampaan tai lievempään suuntaan.479 Mal-

lissa ongelmana käsittelyn keskittyminen yleisen syyllisyyskysymyksen ratkaisemisen si-

jaan rikoksentekijän tarkan roolin mahdollisimman tarkkaan selvittämiseen, jotta tekijän si-

joittaminen johonkin matriisin osioon on ylipäätään mahdollista. Sama ongelma tosin on

mahdollinen suomalaisessakin rangaistuksenmittaamiskäytännössä, sillä KKO:n oikeuskäy-

täntö velvoittaa osuuden ja roolin huomioon ottamiseen rangaistuksen mittaamisessa.

Taulukko 3. Osallisuuden ja huumausaineen määrän ja laadun mukaan porrastuva rangaistustaulukko A-

luokan huumeista. Sentencing Council 2012, s. 5.

478 Fleetwood 2011, s. 378. 479 Fleetwood 2011, s. 378.

91

5.6 Rangaistuksen mittaamisen muutos

5.6.1 KKO:n ratkaisuista muodostuva tulkintalinja

Vakiintuneesti huumausainerikoksissa rangaistus mitataan huumausaineen määrän ja laadun

perusteella, mutta KKO on viime aikoina tulkinnut RL 6:3 ja 6:4 vaativan, että rangaistuksen

mittaamisessa otetaan huomioon muitakin seikkoja. Lisäksi ”aikaisemman oikeuskäytännön

mukainen pääsääntö rangaistuksen mittaamisessa on ollut, että vähäiselläkin tavalla rikok-

seen osallistunut tekijäkumppaniksi katsottu rikoksentekijä on tuomittu hyvin ankaraan ran-

gaistukseen osuutensa vähäisyydestä huolimatta.”480 KKO on olennaisesti muuttanut linjaa

rangaistuksen mittaamisessa huumausainerikoksissa: mittaamisessa on otettava huomioon

muun muassa tekijän rooli rikoksen tekemisessä ja muut hänen syyllisyyteensä vaikuttavat

seikat. Linja muotoiltiin ratkaisussa KKO 2017:9 ja vahvistettiin ja selvennettiin ratkaisussa

KKO 2018:45.481 Ratkaisut yhdessä muodostavat selvän tulkintalinjan rangaistuksen mittaa-

misesta.482

Tapauksessa KKO 2017:9 A oli kuriirina ohjeiden mukaan toimien tuonut laittomasti autolla

maahan noin 7,9 kilogrammaa 38–45-prosenttista amfetamiinia edelleen levittämistä varten

500 euron palkkiota vastaan. Tapauksessa oli kysymys siitä, miten A:n osuus kuriirina huu-

mausaineen laittomassa maahantuonnissa tuli ottaa huomioon rangaistuksen mittaami-

sessa.483 Teon kohteena olleen huumausaineen määrän ja laadun lisäksi KKO otti huomioon

A:n epäitsenäisen ja muita osallisia rajoitetumman aseman huumausaineiden maahantuon-

nissa ja tuomitsi A:n rangaistukseen, joka oli huomattavasti alempi kuin tällaisen huumaus-

aine-erän laittomasta maahantuonnista olisi muutoin tuomittu. Tapauksessa KKO 2018:45

A oli noin puolentoista kuukauden ajan pitänyt hallussaan 3,88 kilogrammaa noin 13-pro-

senttista amfetamiinia maastokätkössä. Rikoskokonaisuudessa484 A:n tehtävänä oli ollut kät-

keä huumausaine-erä ja palauttaa se pyydettäessä takaisin. Rangaistuksen mittaamisen vii-

480 Helminen 2018, s. 72. 481 Ks. Tolvanen 2018b, s. 359. 482 Linjaa tukemaan annettiin myös muun muassa ratkaisu KKO 2017:23. Ratkaisulinja muodostuu KKO:n

päätösten horisontaalisen sitovuuden kautta. Horisontaalinen sitovuus tarkoittaa ennakkopäätöksen oikeudel-

lista tai tosiasiallista sitovuutta saman oikeusinstanssin myöhemmässä päätöksenteossa. Vertikaalinen sitovuus

suuntautuu ylhäältä alaspäin, eli KKO:n päätökset sitovat alempia oikeusasteita. Aarnio 1989, s. 232. 483 KKO 2017:9, kohta 5. 484 A:n osuus liittyi rikoskokonaisuuteen, jossa muut henkilöt olivat tuoneet maahan muun muassa amfetamii-

niöljyä ja muita aineita amfetamiinin valmistamiseksi. Henkilöt olivat valmistaneet niistä amfetamiinia, josta

osa oli annettu A:lle säilytettäväksi.

92

tekehyksestä kysymyksenä oli, miten A:n osuus huumausaineen kätkijänä tulee ottaa huo-

mioon rangaistuksen mittaamisessa ja toisekseen mikä merkitys on hänen pyrkimyksellään

edistää rikoksen selvittämistä kertomalla amfetamiinin kätköpaikan.485

Ennakkopäätökseksi valikoitumisen taustalla on aiemmin tässä tutkimuksessa käsitelty ran-

gaistuksen mittaamisen vakiintunut käytäntö ja etenkin taulukkorangaistusten soveltaminen

alemmissa oikeusasteissa. Rikoslain edellyttämät rangaistuskäytännön yhtenäisyys ja teki-

jän muun syyllisyyden huomioiminen ovat vaarassa, mikäli rangaistus mitataan pääasiassa

nämä asiat huomioimattoman rangaistussuositustaulukon perusteella, jolloin rangaistukset

ovat tarpeettoman ankaria vähämerkityksellisillekin tekijöille. Rangaistuksen mittaamisessa

tarvittava muutos on siten ollut taustana sille, että KKO on ottanut ratkaistavakseen kyseiset

tapaukset ja katsonut tarpeelliseksi antaa alempia oikeusasteita velvoittavia oikeusohjeita.

Nimenomaan KKO:n ratkaisu oli tarpeellinen, sillä Helmisen mukaan vahvaksi muotoutu-

nutta rangaistuskäytäntöä olisi yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta ollut vaikea muo-

kata enemmän osallisuutta painottavaan suuntaan alioikeus- tai hovioikeustasolla.486

Korkeimman oikeuden kyseiset ratkaisut ovat normaalirangaistuksesta poikkeamisen vuoksi

sellaisia, joissa on erityinen perusteluvelvollisuus.487 Ylipäätään KKO:n ennakkoratkaisujen

velvoittavuus perustuu pitkälti ratkaisujen tueksi esitettyjen perusteluiden vakuuttavuuteen

ja hyväksyttävyyteen.488 Tuomioiden ohjausarvon tosiasiallinen sitovuus on myös kytkök-

sissä perustelujen vakuuttavuuteen.489 Oikeuslähteiden näkökulmasta KKO perustaa ratkai-

sunsa molemmissa tapauksissa rikoslakiin. KKO 2017:9 on korostetusti lainmukainen, sillä

siinä pyritään rikoslain sisäisellä systemaattisella tulkinnalla nimenomaan rikoslain tarkoit-

tamaan rangaistuksen mittaamiseen oikeuskäytännössä vakiintuneen virheellisen käytännön

sijaan. Tapauksessa KKO 2018:45 suuressa roolissa ovat perustelut siitä, miksi avainteki-

jöiltään erilainenkin tapaus tulee ratkaista saman rangaistuksen mittaamiskäytännön mu-

kaan. Päätöksen tukeutuminen moneen, systemaattisesti sovellettuun säännökseen tekee pe-

rusteluista varsin vakuuttavat. KKO viittaa tapauksessa KKO 2017:9 ratkaisunsa tueksi lain

485 KKO 2018:45, kohta 4. Tämän työn kannalta lieventämisperusteena ei tarkastella rikoksen selvittämisen

vaikutusta rangaistuksen mittaamiseen. 486 Helminen 2018, s. 73. 487 Virolainen – Martikainen 2010, s. 495. 488 Huovila 2005, s. 24; Launiala 2016, s. 10. 489 Tosiasiallisella sitovuudella tarkoitetaan sitä, että ennakkopäätöksiä todella seurataan ja noudatetaan lain-

käytössä. Virolainen – Martikainen 2003, s. 94.

93

esitöihin, ja useisiin aiempiin KKO:n tapauksiin.490 Esimerkkitapaukset tukevat sitä, että

rangaistuksen mittaamisessa tulisi ottaa huomioon myös muita seikkoja huumausaineen

määrän ja laadun lisäksi. KKO:n käyttämät heikosti velvoittavat oikeuslähteet tukevat

KKO:n ratkaisun perusteluja hyvin.

Tärkeimmät tulkintaperiaatteet ovat tapauksissa sanamuodon mukainen tulkinta sekä syste-

maattinen tulkinta. Yleisten oppien mukaan tulkinnassa lähdetään aina liikkeelle säännöksen

sanamuodosta.491 KKO tulkitsee rangaistuksen mittaamisesta säänteleviä säännöksiä sana-

muodonmukaisesti ja tulkitsee, mitä niiden on tarkoitettu vaativan rangaistuksen mittaami-

selta. Systemaattisessa tulkinnassa säännöstä tulkitaan pitämällä kontekstina viime kädessä

koko sitä oikeusjärjestystä, johon säännös kuuluu.492 Systemaattiseen tulkintaan kuuluu

olennaisena osana KKO:n viittaaminen aikaisempiin tapauksiinsa. KKO tulkitsee rikoslakia

lain sisäisen systematiikan sekä lain sanamuodon vaatiman oikeuskäytännön yhtenäisyyden

kautta. Tapauksen KKO 2018:45 perusteluissa systemaattisen tulkinta on erittäin suuressa

roolissa ja perustelujen uskottavuus on sen varassa, että tapaus KKO 2017:9 on uskottavasti

ja vakuuttavasti perusteltu.

Teleologinen tulkinta tarkoittaa, että tulkintavaihtoehdoista valitaan se, joka parhaiten to-

teuttaa kyseisen lain tarkoituksia tai tavoitteita.493 Teleologista tulkintaa tulee käyttää vasta

viimekädessä ja siihen tulee suhtautua varauksella; teleologista tulkintaa voidaan käyttää

syytetyn eduksi esimerkiksi supistavassa tulkinnassa.494 Tapauksissa RL 50:2 on tulkittu

syytetyn eduksi, sillä vaikka rangaistuskäytäntö antaisi mahdollisuuden korkeampaan ran-

gaistukseen, tulkintalinja on valittu siten, että alempi rangaistus on tapauksissa mahdollinen.

Teleologinen tulkinta on varmasti muutoinkin tuomion taustalla: noudattamalla uutta käy-

täntöä vain kaikista vakavimmista rikoksista saa maksimirangaistuksen, mikä on ollut myös

490 Nämä ovat heikosti velvoittavia oikeuslähteitä. Tapauksessa KKO 2017:9 törkeysarvostelua arvioidessaan

KKO on käyttänyt apunaan rikoslain esitöitä (HE 44/2002 vp ja HE 180/1992 vp) ja aiempaa ratkaisua KKO

2008:85. KKO viittaa myös tapaukseen KKO 2011:102 rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavien oikeuslähtei-

den etusijajärjestyksen osalta ja rangaistuskäytännön osalta tapauksiin KKO 2011:108, KKO 2006:60, KKO

2005:56 ja KKO 2001:91. 491 Virolainen – Martikainen 2010, s. 459. 492 Virolainen – Martikainen 2010, s. 460–461. 493 Huovila 2005, s. 68. 494 Huovila 2005, s. 69. Varauksellisuus tulee laillisuusperiaatteesta: Huovilan mukaan ratkaisu ei laillisuuspe-

riaatteesta johtuen voi perustua suoraviivaiseen teleologiseen tulkintaan. Tulkitsijan tulee hänen mukaansa en-

sin päätyä siihen, että rangaistussäännöksen tietty tulkintavaihtoehto mahtuu tunnusmerkistön sanamuodon ra-

joihin ennen kuin teleologinen tulkinta tulee kysymykseen. Huovila 2005, s. 70. Tapani ja Tolvanen pitävät

teleologista tulkintaa viimekätisenä tulkintana. Tapani – Tolvanen 2019, s. 172, 190.

94

lainsäätäjän tarkoituksena.495 Tapausten perustelut ovat kokonaisuutena loogiset ja noudat-

tavat oikeuslähteiden etusijaoppia: rikoslain nostaminen oikeuskäytännön ja suositusten

edelle rangaistuksen mittaamisessa tekee perusteluista erityisen vakuuttavat. Yksittäisen ta-

pauksen perusteluiksi perustelut ovat vakuuttavat. Tulkintaperiaatteiden mukaisesti laintul-

kinta on molemmissa tapauksissa onnistunutta, sillä systemaattinen tulkinta useasta oikeus-

lähteestä tukee tuomioistuimen argumentaatiota.

Tapaukset KKO 2017:9, KKO 2017:23 ja KKO 2018:45 muodostavat yhdessä selkeän tul-

kintalinjan: osuudeltaan vähämerkitykselliselle ja epäitsenäiselle huumausainerikoksen te-

kijälle tulee tuomita päätekijöihin verrattuna huomattavasti alempi rangaistus, mikäli hänen

syyllisyytensä ei edellytä muuta. Tapauksen KKO 2017:9 mukaan osuudeltaan rajoitetun ja

epäitsenäisen kuriirin rangaistus tulee mitata päätekijän rangaistukseen verrattuna huomat-

tavasti alemmaksi, kun tekoon ei liity muita syyllisyyttä lisääviä piirteitä.496 KKO 2018:45

vahvistaa oikeuskäytännössä syntyneen käytännön siitä, että KKO 2017:9 prejudikaatti-

normia on tarkoituksenmukaista soveltaa muihinkin osuudeltaan rajattuihin ja epäitsenäisiin

tekijöihin kuin kuriireihin: kyseisessä tapauksessa määritetään rangaistuksen mittaamisessa

punnittavat seikat huumausaineen kätkijälle vähämerkityksellisenä ja epäitsenäisenä teki-

jänä. Tapauksen KKO 2018:45 rangaistuksen mittaamista ohjeistava prejudikaattinormi mu-

kailee edellä selostettua normia, mutta vertaa kätkijälle tuomittavaa huomattavasti alempaa

rangaistusta vastaavanlaisen huumausaine-erän valmistajan tai levittäjän rangaistukseen. Tä-

män prejudikaattinormin suurin merkitys edelliseen verrattuna on, että osuudeltaan vähä-

merkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistusta ei tarvitse verrata osuudeltaan pääteki-

jän rangaistukseen, vaan myös muihin suuremman roolin omaaviin ”keskiluokan” tekijöihin

495 Ks. HE 180/1992 vp, s. 14. 496 KKO 2017:9, kohta 17. Tarkka sanamuoto on: ”Rangaistus on määrättävä kiinnittämällä huomiota kuriirin

maahantuoman huumausaineen laadun ja määrän lisäksi kuriirin osuuteen rikoksen tekemisessä ja muihin hä-

nen syyllisyyteensä vaikuttaviin tekijöihin. Ainakin jos kuriirin osuus rikoksen tekemisessä on rajattu tarkoin

vain kuljetustehtävään eikä hän ole tavoitellut rikoksella muuta hyötyä kuin vähäistä palkkiota eikä rikoksen

tekemiseen liity muitakaan hänen syyllisyyttään lisääviä piirteitä, kuriirin rangaistuksen on perusteltua olla

huomattavasti alempi kuin rikoksen suunnitelleiden ja sen keskeisten vaiheiden toteuttamisen järjestelleiden ja

sen tuottamaa hyötyä tavoitelleiden henkilöiden rangaistus.” Prejudikaattinormi määrittelee rangaistuksen mit-

taamiseen vaikuttavat tekijät ja tukivirke rajaa tilanteet, joissa kuriirin rangaistuksen tulee olla normaalikäy-

täntöä alhaisempi. Prejudikaattinormi määrittelee myös alennuksen tason ”huomattavasti alhaisemmaksi”.

95

– ja näihinkin nähden osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistuk-

sen tulee olla huomattavasti alhaisempi.497 Tärkeä perustelumetodi lopulliseen rangaistuk-

seen päätymisessä on punninta lieventävien ja ankaroittavien seikkojen välillä. KKO

2017:9:ssa punnitaan kuriirin syyllisyyttä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä ja tapauksessa

KKO 2018:45 vastaavasti kätkijän rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja.498 Pun-

ninta antaa mallin siitä, miten rangaistuksen mittaamista tulisi perustella myös alemmissa

tuomioistuimissa.

Myrsky arvioi korkeimman hallinto-oikeuden prejudikaatteja käsittelevässä tekstissään pre-

judikaatin vahvuuteen vaikuttavan ratkaisukokoonpanon, päätöksen julkaiseminen nimen-

omaan ennakkopäätöksenä, ratkaisukokoonpanon yksimielisyys499 ja päätöksen tuoreus.500

Kaikilla näillä perusteilla KKO 2017:9 on erityisen vahvaksi tarkoitettu ennakkopäätös,

josta kokoonpanon 11 tuomaria ja esittelijä olivat yksimielisiä. Myös KKO 2018:45 on

vahva ennakkopäätös, vaikka sitä ei ratkaistu jaostoplenumissa. Kyseessä on kuitenkin ran-

gaistuksen mittaamisen osalta tulkintalinjan vahvistaminen, joten isompi jaosto ei ole tar-

peellinen vahvuuden aikaansaamiseksi. Lisäksi mitä̈ enemmän ennakkopäätös saa tukea

muilta ennakkopäätöksiltä ja mitä̈ pidemmän ajan kuluessa sen edustama oikeustila on va-

kiintunut, sitä vahvempana ennakkopäätöstä voidaan pitää.501 Myös Laakso on esittänyt, että

vakiintuneella oikeuskäytännöllä on yleensä suurempi prejudikaattiarvo kuin yksittäisellä

ratkaisulla.502 Sen sijaan Myrskyn mukaan sillä seikalla, onko tietystä oikeuskysymyksestä

yksi tai useampia ennakkopäätöksiä, ei ole ratkaisevaa merkitystä prejudikaattiarvon kan-

nalta.503 KKO on antanut useita ratkaisuja vakiinnuttamaan valittua tulkintalinjaa rangais-

tuksen mittaamisesta vähämerkitykselliselle ja epäitsenäiselle tekijälle huomattavasti lie-

vempänä syyllisyydeltään suurempiin tekijöihin verrattuna.504

497 Kun tapausta tarkastellaan itsenäisenä tapauksena eikä rangaistuksen mittaamisen viitekehyksestä, tapauk-

sen varsinainen prejudikaattinormi on toinen: KKO toteaa, että tuomittaessa lähes kahden vuoden pituinen

vankeus täysi-ikäiselle tekijälle, vankeuden ehdolliseksi määrääminen edellyttää painavia perusteita. Mikäli

tällaisia perusteita ei ole, vankeus tulee tuomita ehdottomana. KKO 2018:45, kohta 26. 498 KKO 2017:9, kohdat 15–16; KKO 2018:45, kohdat 17–18. 499 Launiala kiteyttää äänestyksen merkityksen prejudikaatin vahvuudelle seuraavasti: ”mitä suurempi enem-

mistö, sitä vahvempi ennakkopäätös.” Launiala 2016, s. 10. 500 Myrsky 2011, s. 131–138, s. 142–143. 501 Launiala 2016, s. 11. 502 Laakso 2012, s. 315. 503 Myrsky 2011, s. 150. 504 KKO:n tapaukset KKO 2017:9, KKO 2017:23 ja KKO 2017:93 käsittelevät rangaistuksen mittaamista vä-

häiselle ja epäitsenäiselle tekijälle – huumausainekuriirille. Tapauksissa KKO 2017:9 ja KKO 2017:23 perus-

telut ja tosiseikastot ovat hyvin lähellä toisiaan, tapauksessa KKO 2017:93 pääasiassa oli kyse näytön arvioin-

96

Selvää on, että jatkossa huumausainerikoksissa rangaistuksen määräämisessä on kiinnitet-

tävä huomiota aineen laadun ja määrän lisäksi erityisesti tekijän toiminnan osuuteen teko-

kokonaisuudessa. Hovioikeuskäytännössä on jo mitattu rangaistus vastaavia periaatteita so-

veltaen lisäksi huumausaineen säilyttäjälle ja huumausaine-erän vastaanottajalle maahan-

tuonnissa.505 Tapanin mukaan käytännössä mittaamisharkinnassa merkityksellisiä perusteita

ovat huumausaineen laji, määrä, pitoisuus, tavanomainen kerta-annos, käyttötapa, tekotapa,

teon ajallinen kesto ja tekijän teko-osuuden painoarvo tekokokonaisuudessa.506 Uuden rat-

kaisulinjan mukaisesti ennen rangaistusarvon määrittämistä on ratkaistava epäillyn tekijän

syyllisyys ja hänen osallisuutensa laajuus.507

5.6.3 Johtopäätökset KKO:n ratkaisulinjasta

KKO on viimeaikaisissa ratkaisuissaan linjannut, että etenkin törkeimmissä huumausaineri-

koksissa teon rangaistusarvoon vaikuttavat merkittävästi myös muut seikat kuin rikoksen

kohteena olevan huumausaineen laatu ja määrä ja siten muuttanut olennaisesti aiempaa tul-

kintalinjaa siitä, mitkä seikat tulee ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa huumausai-

nerikoksessa. Kyseisissä ratkaisuissa on ollut kyse laajamittaisesta huumausaineiden laitto-

masta maahantuonnista, johon on osallistunut useita henkilöitä selvästi erilaisissa tehtävissä.

Tehtävän osoittama syyllisyys – ja siten oikeudenmukaisen rangaistuksen pituus – voi tällöin

vaihdella rikokseen osallisten välillä huomattavasti, ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden ja

rangaistusten oikeasuhtaisuuden vuoksi on tärkeää, että rangaistus myös mitataan näillä ai-

kaisempaa tarkemmilla perusteilla.

Vaikka KKO:n tulkintalinja on selvä, ohjausarvon kannalta KKO:n argumentaatiossa on joi-

takin ongelmakohtia. Oikeuskirjallisuudessa on edellytetty kaikilta hyväksyttävästi perustel-

luilta tuomioilta pro & contra –perustelujen esittämistä tuomiossa: vain ja ainoastaan pro &

nista ja ohessa oli kyse myös rangaistuksen mittaamisesta. Tapaus KKO 2018:45 käsittelee rangaistuksen mää-

räämistä ja rangaistuksen mittaamista huumausaineen kätkijälle, joka on myös vähämerkityksellisen ja epäit-

senäisen osuuden tekijä. 505 Ks. Itä-Suomen HO 31.8.2018 t. 135498; Vaasan HO 04.07.2017 t. 127162; Kymenlaakson käräjäoikeus

26.5.2017 t. 121527. 506 Tapani 2017, s. 78. 507 Helminen 2018, s. 64.

97

contra –metodi antaa riittävät edellytykset perustella kiperä tulkintatilanne riittävällä ta-

valla.508 Lisäksi oikeusohjeen soveltamisessa rangaistuksen mittaamisesta huomattavasti al-

haisemmaksi päätekijään verrattuna on ongelmia, mikäli tapauksessa ei saada kiinni muita

tekijöitä tai niin sanottua päätekijää, johon rangaistuksen mittaamista vähämerkitykselliselle

tekijälle verrataan. Tällöin joudutaan ajattelemaan hypoteettista rangaistusta päätekijälle,

mikä ei ole kestävää perustelua, vaikka KKO:n oikeusohjetta noudatettaisiinkin. Rangais-

tuksen mittaaminen onnistuukin kyseisellä tavalla vain organisoidussa tai yhteistoiminnan

pitkälle järjestäneessä huumausainerikollisuudessa, jossa eri tekijöiden rooleista saadaan

riittävästi näyttöä.

Toinen ongelma rangaistuksen mittaamisessa huomattavasti alhaisemmaksi osuudeltaan vä-

hämerkitykselliselle ja epäitsenäiselle tekijälle on rangaistuksen laskeminen lähelle avunan-

tajan rangaistusta, jolloin avunannon ja tekijätoimien välinen moitittavuus ei enää ilmene

rangaistuksesta. Etenkin huumausainerikoksissa avunantajan ja osuudeltaan vähämerkityk-

sellisen ja epäitsenäisen tekijän välinen rajanveto saattaa olla haastavaa, sillä näyttöä voi olla

muutoinkin vaikeaa saada. RL 6:8,3 (515/2003) mukaan rangaistus määrätään avunantajalle

lievennetyltä rangaistusasteikolta, joka on enintään kolme neljäsosaa rikokselle säädetyn

vankeusrangaistuksen enimmäismäärästä ja vähintään minimirangaistus. Koska tekijä kat-

sotaan jo osuudeltaan vähäiseksi ja epäitsenäiseksi, avunantajasta hänet erottaa vain tulkinta

siitä, että toimien katsotaan aiheuttavat tekijänvastuun. Hovioikeuskäytännön perusteella

avunantajan ja tekijän välisen rajan määrittäminen on joskus haastavaa ja se ei välttämättä

tapahdu samanlaisissa tapauksissa samalla tavalla. Kuitenkin tilanteessa, jossa tuomittava

on selvästi tekijä ja osuudeltaan muita tapauskokonaisuuteen liittyviä tekijöitä vähämerki-

tyksellisempi, tapauksen oikeusohje vaikuttaa toimivalta.

Oikeuskirjallisuudessa normaalirangaistusvyöhykkeiden ohjaamista KKO:n tapauksilla on

pidetty ongelmallisena. Nuutila arvioi nimenomaan huumausainerikosten rangaistuksen mit-

taamisen osalta, että ”korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen merkitys rangaistuskäytän-

nön ohjaamisessa on rajallinen, koska KKO ei systemaattisesti valikoi tyyppitapauksia vaan

pikemminkin lainsoveltamisen kannalta kiperiä eli tunnusmerkistön reuna-alueille sijoittu-

508 Virolainen – Martikainen 2003, s. 141.

98

via tapauksia. Normaalirangaistusvyöhykkeitä tuskin voidaankaan ohjata KKO:n käytän-

nöllä.”509 Nuutilan kannanottoa edelsivät KKO:n antamat ”poikkeuksellisen monta” mittaa-

misratkaisua huumausainerikoksista.510 Tulkintani mukaan nyt annetuissa ratkaisuissa on

kyse nimenomaan tyypillisestä tekotavasta ja siten normaalirangaistuksesta poikkeamisesta,

joten KKO:n käytännön ohjausarvo säilynee.

Ongelmista huolimatta KKO:n ratkaisut rangaistuksen mittaamisesta vähämerkitykselliselle

ja epäitsenäiselle törkeän huumausainerikoksen tekijälle muodostavat koherentin ja hyvin

perustellun kokonaisuuden. KKO 2018:45 osoittaa, miten prejudikaattinormia voidaan käy-

tännössä soveltaa eri roolin mutta kuriirin syyllisyyttä vastaavan painoarvon omaavan teki-

jän rangaistuksen mittaamiseen. Vaikka tapauksen KKO 2018:45 tärkein prejudikaattinormi

ei liitykään rangaistuksen mittaamiseen vaan rangaistuslajin valintaan, KKO on nimenomai-

sesti halunnut entisestään selkeyttää mittaamista ilmoittamalla ensin kyseisestä rikoksesta

kätkijälle tuomittavan rangaistuksen mitan, ja soveltanut vasta sitten muita tapauksen lie-

ventämisperusteita.511 Tulkintalinja on hyvin selkeä, ja tutkimukseni perusteella myös ym-

märretty hyvin alemmissa oikeusasteissa – alemmat oikeusasteet ovat jo lähteneet sovelta-

maan tulkintalinjaa omiin tapauksiinsa yhdenmukaistaen oikeuskäytäntöä haluttuun suun-

taan. Vaikka argumentoinnissa onkin tiettyjä heikkouksia ohjausarvon kannalta, tuomiot

muodostavat selkeän tulkintalinjan rangaistuksen mittaamisesta ja antavat kaksi konkreet-

tista esimerkkiä, mitä rooleja rikoksen toteuttamisessa voidaan pitää prejudikaattinormien

tarkoittamalla tavalla osuudeltaan vähämerkityksellisinä ja epäitsenäisinä. Mitään syytä oi-

keusohjeen sivuuttamiseen ei ainakaan vaikuta olevan.

Rangaistuksen mittaamisen käytäntö edustaa tässä yleistä oikeudellista ajattelua siitä, että

suuremman syyllisyyden omaavan tekijän rangaistuksen tulee samanlaisessa teossa olla an-

karampi, kuin vähämerkityksellisemmän tekijän – huumausaineen määrä ja laatu ovat edel-

leen merkittävät, mutta eivät enää yhtä kaavamaisella rangaistuksen mittaamisen laskuta-

valla kuin ennen linjamuutosta. Vaikka KKO onkin lausunut nimenomaan vähäisten ja epäit-

senäisten tekijöiden rangaistuksista – niiden tulee olla huomattavasti alempia päätekijöiden

509 Nuutila 2005, s. 248. 510 Ibid. Ks. esim. KKO 2002:5, 2002:97, 2003:62, 2003:63, 2003:100, 2004:6, 2004:45 ja 2005:73. 511 KKO 2018:45, kohdat 19–24.

99

rangaistuksiin verrattuna – ohjetta voidaan hyödyntää myös käänteisesti512: päätekijän ran-

gaistuksen tulee olla huomattavasti ankarampi kuin vähämerkityksellisen tekijän. Näin ky-

seisen tulkintalinjan mukaisesti rangaistus voidaan mitata jokaiselle tekijälle, vaikka KKO

ei antaisikaan jokaisen roolin osalta erikseen ennakkopäätöstä rangaistuksen mittaamisesta,

tai jokaisessa tapauksessa ei olisi kaikkia rooleja (tai kaikki eivät jäisi kiinni).

512 Etenkin kun oikeuslähteissä on katsottu, että rangaistusasteikon ankarin pää tulee varata päätekijälle. Hel-

singin HO 04.05.2018 t. 119108, s. 6. Ks. myös Borgeke 2013 s. 51.

100

6 RANGAISTUKSEN MITTAAMINEN VÄHÄMERKITYKSELLISEN

JA EPÄITSENÄISEN OSUUDEN TEKIJÄLLE

6.1 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen kuriirin rangaistuksen mittaa-

miseen vaikuttavat seikat huumausaineen määrän ja laadun lisäksi

6.1.1 Vallinnut oikeustila kuriirin rangaistuksen mittaamisessa

Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole aikaisemmin ollut tuomita kuriireja lievemmin kuin muita

tekijöitä: rikoslain esitöiden mukaan ”[l]iigaan kuuluvien pikkurikollisten yleisesti lievempi

kohtelu ei kuitenkaan ole liigarikollisuuden ehkäisyn vuoksi perusteltua, koska pikkurikol-

listen olemassaolo on olennainen edellytys järjestäytyneelle rikollisuudelle.”513 Vallinneen

käytännön mukaan siis esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvia huumeku-

riireja ei ole tullut rangaista lievemmin pelkästään sen vuoksi, että heidän osuutensa on vä-

häisempi. Lisäksi lain esitöistä ilmenee, että lainsäätäjän tarkoituksen mukaan tuomio voi-

taisiin varsin herkästi antaa törkeästä huumausainerikoksesta: pienestä huumausainemää-

rästä huolimatta kuriirin on katsottu voivan syyllistyä törkeään huumausainerikokseen sil-

loin kun rikos on tehty osana järjestäytynyttä ryhmää, joka on järjestäytynyt huumausaine-

rikosten laajamittaista toteuttamista varten.514

Kuriirienkin osalta tuomio on mitattu lähtökohtaisesti rangaistussuositustaulukon avulla niin

sanottuna normaalirangaistuksena. Vuoden 2017 KKO:n uutta rangaistuksen mittaamisme-

todia painottavien ratkaisujen lisäksi vallinnut oikeuskäytäntö on kuitenkin jo pitkään aina-

kin KKO:n tasolla huomioinut erilaisia rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia tekijöitä ku-

riirien osalta. Näitä seikkoja ovat olleet kuriiriaseman vaikutus syyllisyyttä alentavasti, ku-

riirin roolin vertaaminen päätekijän rooliin ja tekijöiden keskenään erilainen osallisuus.

KKO on ratkaisussa KKO 1998:162 pysyttänyt Helsingin hovioikeuden tuomion 30.10.1997

ratkaisun ja perustelut, joissa rangaistusta oli alennettu vain kuriirina toimimisen vuoksi,

sillä käräjäoikeudessa tuomittu rangaistus ei ollut oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksesta

ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Tapauksessa KKO 2006:58 KKO totesi useiden vastaajien

toimineen vain kuriireina A:n toimeksiannon ja ohjeiden mukaisesti vähäistä palkkiota vas-

513 HE 125/1975 II vp, s. 12. 514 HE 180/1992 vp, s. 22.

101

taan ja osan heistä lähteneen hakumatkalle saadakseen Subutex-tabletteja myös omaan käyt-

töönsä, joten KKO ei tässä tapauksessa nähnyt aihetta korottaa kuriirien rangaistuksia myös

siksi, että he olivat ehtineet jo suorittaa rangaistuksensa.515 Metsäpellon tulkinnan mukaan

KKO näytti antavan paljon painoarvoa kuriirien roolille rikoksen toteuttamisessa verrattuna

päätekijä A:n rooliin. Ratkaisusta ei kuitenkaan voitu suoraan vetää johtopäätöksiä osalli-

suuden vaikutuksesta rangaistuksen mittaamiseen, sillä kuriirit olivat ehtineet sovittaa ran-

gaistuksensa ennen KKO:n tuomiota, ja mikäli näin ei olisi ollut, asiaa olisi arvioitu erilai-

sista lähtökohdista ja luonnollisesti myös lopputulos olisi saattanut olla erilainen. Tämän

vuoksi Metsäpellon mukaan kuriirien rangaistusten osalta KKO:n ratkaisua ei voitu pitää

lähtökohtana oikealle rangaistustasolle.516 Tapauksessa KKO 2006:60 kaikki oikeusasteet

ottivat rangaistuksia mitatessaan huomioon vastaajien erilaisen osallisuuden rikoksen toteu-

tuksessa.

Myös vanhemmassa oikeuskäytännössä on tulkittu, että kuriiri syyllistyy täytettyyn tekoon

kuljettamalla huumausainetta lyhyenkin matkan myös valtion rajojen sisäpuolella. Tapauk-

sessa KKO 2006:64 OT oli siirtänyt huumausaineen Ylöjärvellä sijainneesta maastokätköstä

Tampereen rautatieaseman säilytyslokeroon maastokätkön sijainnista riippuen noin reilun

10 km matkan. Tapauksessa KKO 2004:45 A oli syyllistynyt törkeään huumausainerikok-

seen pitämällä hallussaan ja kuljettamalla Lahdesta Lappeenrantaan noin 300 grammaa am-

fetamiinia.517 Näissäkin tapauksissa vaikuttaa siltä, että rangaistus on mitattu varsin suoraan

taulukosta.518

6.1.2 Huumausainekuriirin rangaistuksen mittaamisen muutos Suomessa

Kuten tapauksista KKO 1998:162, KKO 2006:58 ja KKO 2006:60 huomataan, uuden KKO

2017:9 ja KKO 2017:23 muodostaman ratkaisulinjan mukaan rangaistuksen mittaamisessa

huomioitavat osallisuus ja syyllisyys eivät ole millään muotoa uusia seikkoja rangaistuksen

mittaamisessa (ennen kaikkea rikoslaki velvoittaa tähän), mutta KKO:n ratkaisujen jälkeen

515 KKO 2006:58, kohta 16. 516 Lisäksi arvioinnissa voi kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että kuriirien tuomiot eivät ole linjassa edes

KKO:n samanaikaisesti antaman toisen rangaistuksen mittaamista Subutex -jutuissa koskevan ennakkotapauk-

sen KKO 2006:60 kanssa. Metsäpelto 2007, s. 21–22. 517 Kuljettamisen aikana OT oli joka tapauksessa syyllistynyt kyseisen huumausaine-erän hallussapitoon. 518 Normaalirangaistuksen määrittävässä huumausainerangaistussuositustaulukossa 300 g amfetamiinia sijoit-

tuu välille 100 g – 500 g, josta seuraamuksena on 1 vuosi – 2 v 4 kk vankeutta, jolloin taulukkoa lineaarisesti

suhteutettuna rangaistus on 1 v 8 kk.

102

on entistä korostuneempaa, että rangaistus tulee mitata alhaisemmaksi ja mittaamisessa on

syytä korostaa muita seikkoja huumausaineen määrän ja laadun lisäksi.

Törkeissä huumausainerikoksissa rangaistuksen mittaaminen tulee tehdä RL 50:2 rangais-

tusasteikolta RL 6 luvun koventamis- ja lieventämisperiaatteet huomioiden. Apua mittaami-

seen laajalta asteikolta tulisi hakea ensi sijassa KKO:n rangaistuksen mittaamista törkeissä

huumausainerikoksissa koskevista ratkaisuista.519 KKO:n tulkintalinjan mukaan määrättä-

essä rangaistusta huumausainerikoksessa kuriirina toimineelle henkilölle on verrattava

KKO:n ratkaisussa KKO 2017:9 mainitsemia ja tapaukseen mahdollisesti liittyviä muitakin

kuriirin syyllisyyttä lisääviä ja vähentäviä perusteita, ainakin kuriirin osuutta rikoksen teke-

misessä ja muita syyllisyyteensä vaikuttavia seikkoja.520 Muissa vuoden 2017 ratkaisuissa

sovellettiin samaa oikeusohjetta.

KKO:n ratkaisukäytännön mukaan kuriirit ovat yleensä näitä osuudeltaan vähämerkityksel-

lisempiä tekijöitä KKO:n määrittämissä rajoissa: KKO on linjannut, että ainakin jos kuriirin

osuus rikoksen tekemisessä on rajattu tarkoin vain kuljetustehtävään, eikä hän ole tavoitellut

rikoksella muuta hyötyä kuin vähäistä palkkiota521, eikä rikoksen tekemiseen liity muitakaan

hänen syyllisyyttään lisääviä piirteitä, kuriirin rangaistuksen on perusteltua olla huomatta-

vasti alempi kuin rikoksen suunnitelleiden ja sen keskeisten vaiheiden toteuttamisen järjes-

telleiden ja sen tuottamaa hyötyä tavoitelleiden henkilöiden rangaistus.522

Kuriirin epäitsenäisyyden asteella on siten merkitystä rangaistuksen mittaamisessa: Helsin-

gin hovioikeuden tapauksessa maahantuontien lukumäärä, tekojen pitkä ajallinen kesto sekä

merkittävänä pidettävä taloudellinen hyöty johtivat siihen, ettei kuriiri DT:n osuus tekoko-

konaisuudessa ole ollut niin epäitsenäinen kuin kuriirilla ratkaisussa KKO 2017:9, jolloin

rangaistusta ei tullut lieventää huomattavasti. DT:n syyksi luettujen törkeiden huumausaine-

rikosten kohteena oli ollut yhteensä 22,93 kilogrammaa kokaiinia, 294,82 kilogrammaa ha-

sista ja 1 kilogramma MDMA-jauhetta. Tekoja oli pidettävä sekä huumausaineiden määrän

ja laadun että tekojen jatkumisen kahdeksan vuoden ajan vuoksi huomattavan vahingollisina

519 Kuten esimerkiksi törkeää huumausainerikosta koskevassa ratkaisussa KKO 2017:23 (kohta 7) on todettu,

ovat kulloinkin kysymyksessä olevaa rikosta koskevat rangaistuksen mittaamista ohjaavat korkeimman oikeu-

den ennakkoratkaisut keskeisessä asemassa rangaistusharkinnassa. 520 KKO 2017:9, kohta 17. 521 KKO 2017:9:ssa vähäiseksi katsottu palkkio oli 500 euroa, minkä lisäksi korvattiin matkakustannukset. 522 KKO 2017:9, kohta 17.

103

ja vaarallisina. Teon moitittavuutta lisäsi myös se, että DT on saanut jokaisesta maahantuon-

nista palkkion, joka on ollut ilmeisesti pienempi kuin päätekijöinä pidettävien henkilöiden

saama hyöty, mutta kuitenkin varsin huomattava, jopa 5 000–7 500 euroa kerralta.523 Ran-

gaistuksen mittaamisessa otettiin huomioon moitittavuutta vähentävänä se, että DT:n osalli-

suus tekokokonaisuudessa oli ollut huumausaineiden vastaanottaminen kuljetettavaksi, nii-

den kuljettaminen Suomeen sekä luovuttaminen vastaanottajille Suomessa, eikä hänen muu-

toin väitetty osallistuneen huumausaineiden hankkimiseen eikä myöskään niiden edelleen

levittämiseen Suomessa. Hovioikeus otti huomioon sen, että hänen osallisuutensa oli mer-

kittävästi vähäisempi kuin erittäin keskeiseksi tekijäksi katsotun P:n.524 Vastaavasti DT:n

mukana olleen puolison ST:n osallisuus oli rajoittunut siihen, että hän oli ollut matkustajana

aviopuolisonsa kuljettaman ajoneuvon kyydissä tietoisena siitä, että ajoneuvossa oli maa-

hantuotu huumausaineita, jolloin muihin tekijöihin verrattuna vähämerkityksellisen osalli-

suuden tuli vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen ”olennaisesti.”525 Myöskään toisessa ta-

pauksessa kuriirin asemaa ei katsottu epäitsenäiseksi, sillä A oli tuonut Suomeen 17 kilo-

grammaa hasista omalla autollaan ja palannut Suomeen kaksi kertaa tämän jälkeen. A:n

osuus huumausaineen maahantuonnissa ei asiassa saadun selvityksen perusteella ollut niin

keskeinen kuin esimerkiksi B:n, mikä tuli ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa.526

6.1.3 Kuriirin osallisuus rikoksen tekemiseen

Kuriirin osallisuudesta ja muista syyllisyyteen vaikuttavista tekijöistä riippuen kuriirin ran-

gaistus voi olla normaalirangaistukseen verrattuna huomattavasti alempi tai jonkin verran

alempi.527 KKO katsoo, että määrättäessä rangaistusta huumausainerikoksessa kuriirina toi-

mineelle henkilölle on verrattava kuriirin syyllisyyttä lisääviä ja vähentäviä perusteita. Ran-

gaistus on määrättävä kiinnittämällä huomiota kuriirin maahantuoman huumausaineen laa-

dun ja määrän lisäksi kuriirin osuuteen rikoksen tekemisessä ja muihin hänen syyllisyyteensä

523 Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599, s. 18. 524 Ibid. Tapauksessa DT:n rangaistuksen mittaamisessa sovellettiin lisäksi RL 6:6,3 lieventämisperustetta, ja

tuomion perusteluissa ei eritellä mikä rangaistus olisi kyseisenlaisesta rikoksesta ilman RL 6:6,3 lieventämis-

perusteen soveltamista. DT:n rangaistus tapauksessa oli 9 vuotta vankeutta. 525 Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599, s. 19. Tapauksessa myös ST:n rangaistuksen mittaamisessa sovellettiin

lisäksi RL 6:6,3 lieventämisperustetta, ja tuomion perusteluissa ei eritellä mikä rangaistus olisi kyseisenlaisesta

rikoksesta ilman RL 6:6,3 lieventämisperusteen soveltamista. ST:n rangaistus tapauksessa oli 5 vuotta van-

keutta. 526 Helsingin HO 08.08.2018 t. 131673, s. 2, 3–4. Hovioikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus A:n

syyksi luetusta rikoksesta on 2 vuotta 10 kuukautta vankeutta. 527 KKO 2017:9; KKO 2017:93. Huom. Mikäli rangaistusta on ylipäätään syytä alentaa vähäisemmän osalli-

suuden perusteella.

104

vaikuttaviin tekijöihin. Ainakin jos kuriirin osuus rikoksen tekemisessä on rajattu tarkoin

vain kuljetustehtävään, eikä hän ole tavoitellut rikoksella muuta hyötyä kuin vähäistä palk-

kiota, eikä rikoksen tekemiseen liity muitakaan hänen syyllisyyttään lisääviä piirteitä, kurii-

rin rangaistuksen on perusteltua olla huomattavasti alempi kuin rikoksen suunnitelleiden ja

sen keskeisten vaiheiden toteuttamisen järjestelleiden ja sen tuottamaa hyötyä tavoitelleiden

henkilöiden rangaistus.528

Osallisuus rikokseen liittyy kiinteästi tekijän syyllisyyden arviointiin. KKO on todennut, että

erityisesti laajamittaiseen huumausaineiden laittomaan maahantuontiin osallistuu yleensä

useita henkilöitä selvästi erilaisissa tehtävissä. Tehtävän osoittama syyllisyys voi tällöin

vaihdella rikokseen osallisten välillä huomattavasti. Etenkin törkeimmissä huumausaineri-

koksissa teon rangaistusarvoon vaikuttavat merkittävästi myös muut seikat kuin rikoksen

kohteena olevan huumausaineen laatu ja määrä, eli esimerkiksi rikoksentekijöiden erilaisille

tehtäville saman rikoksen toteuttamisessa on annettava merkitystä rangaistuksen mittaami-

sessa.529

Rangaistuksen ankaroittamiseen tai lieventämiseen osallisuutta arvioitaessa vaikuttaa teki-

jän merkityksellisyys rikoksen tekemisessä. KKO on linjannut, että pelkästään kuriirina toi-

mivan tekijän osuus on arvioitaessa huumausaineiden laitonta maahantuontia kokonaisuu-

dessaan yleensä vähämerkityksellisempi ja epäitsenäisempi kuin huumausaineiden maahan-

tuonnin organisoinnista huolehtineiden tekijöiden osuus.530 Vähämerkitykselliseen osuuteen

voi viitata esimerkiksi se, että tehtävä rajoittuu vain tiettyyn kuljetustehtävään ja ettei kuriiri

käytä maahan tuomaansa huumausaine-erää koskevaa määräysvaltaa tai osallistu huumaus-

aineiden laittoman maahantuonnin tai edes oman osuutensa suunnitteluun. Samaa voi osoit-

taa myös se, että kuriiri ei saa osallistumisestaan huumausaineiden laittomaan maahantuon-

tiin muuta hyötyä kuin palkkion, joka on vähäinen verrattuna laittomasti maahan tuodun

huumausaine-erän edelleen levittämisestä odotettavissa olevaan taloudelliseen hyötyyn. Li-

säksi huumausainekuriiri voidaan yleensä tarvittaessa korvata toisella henkilöllä. Tällaiset

528 KKO 2017:9, kohta 17. 529 KKO 2017:9, kohta 12. 530 Vrt. NJA 1991 s. 255, jossa oli nimenomaisesti tulkittu, että tyypillisesti järjestäytyneessä, ammattimaisessa

ja kansainvälisessä huumausainerikollisuudessa kuriirin tehtävä oli tärkeä rooli, ja siten myös rangaistuksen

tuli olla ankara. Huom. kuitenkin, että ratkaisu on jo varsin vanha, ja HD on muuttanut linjaa rangaistuksen

mittaamisesta kuriirien osalta, vaikka uudemmassa käytännössä ei olekaan viitattu siihen, onko kuriirin rooli

merkittävä vai ei.

105

huumausainekuriirin rikokseen liittyvät piirteet vähentävät häneen kohdistuvaa moitearvos-

telua.531

On tärkeää huomata, että kuriirinkaan osuus ei aina ole muihin verrattuna vähämerkityksel-

linen tai epäitsenäinen, jolloin perustetta rangaistuksen lieventämiselle osallisuuden perus-

teella ei ole. Helsingin hovioikeuden tuomiossa huumausainekuriirina ja maahantuontia jär-

jestelleen A:n osallisuus useiden huumausaine-erien maahantuonnissa ei ollut ollut epäitse-

näinen tai muita osallisia rajoitetumpi, joten osallisuuden perusteella rangaistusta ei ollut

aihetta alentaa.532

Helsingin hovioikeuden tapauksessa kuriirin rooli katsottiin olennaiseksi: hän toimi toiselta

saatujen ohjeiden mukaisesti mutta silti suunnitelmallisesti ja tiettyä määräysvaltaa huumaus-

aineisiin käyttäen, jolloin rangaistuksen mittaamiselle KKO 2017:9 mukaisella tavalla alem-

maksi ei ollut perusteita. Määräysvaltaa osoitti se, että S oli voinut vaikuttaa kuljetuksen aika-

taulutukseen. Suunnitelmallisuus pääteltiin siitä, että kuljetukseen käytetty auto oli rekisteröity

S:n nimiin jo lähes kaksi kuukautta ennen kuljetustehtävää. Ankaroittavia seikkoja olivat siten

määräysvalta, suunnitelmallisuus, tietoisuus organisoidun rikollisryhmän toimintaan osallis-

tumisesta, mahdollisuus toimia toisin vielä auton rekisteröinnin jälkeen sekä pitoisuudeltaan

tavanomaista vahvemman metamfetamiinin suuri määrä.533 Lieventävinä seikkoina otettiin

huomioon se, että asiassa ei ollut näytetty, että S olisi osallistunut huumausaineen hankintaan

tai että hänen tarkoituksenaan olisi ollut osallistua huumausaineen levittämiseen tai että hän

olisi tullut hyötymään huumausaineen levittämisestä hänelle luvattua 500 euron palkkiota ja

500 euron matkakulukorvausta enempää. Oikeudenmukainen seuraamus S:lle hänen syykseen

luetusta törkeästä huumausainerikoksesta on edellä mainituilla perusteilla seitsemän vuotta

vankeutta.534

Ruotsalaisessa oikeuskirjallisuudessa on käyty keskustelua myös siitä, onko kuriirin toi-

minta moitittavampaa silloin, kun kuriiri kuljettaa huumausainetta pidemmän matkan ja

useiden maiden läpi ennen Ruotsiin saapumistaan, kuin että jos kuriiri kuljettaisi huumaus-

ainetta vain lyhyen matkan ennen Ruotsiin saapumistaan. Hjortin mukaan hovioikeuskäy-

täntö tukee näkökulmaa ja vaikuttaisi siltä, että kuljetus valtakunnan sisällä olisi vähemmän

531 KKO 2017:9, kohta 16. 532 Helsingin HO 07.07.2017 t. 127333, s. 27. 533 Helsingin HO 29.09.2017 t. 138166, s. 2–3; Helsingin käräjäoikeus 25.10.2016 t. 144095, s. 4. Pitoisuudel-

taan 47–56 prosenttista metamfetamiinia oli ollut yhteensä 25 581 grammaa. Ibid. 534 Helsingin HO 29.09.2017 t. 138166, s. 2–3.

106

rangaistavaa kuin rajanylitys.535 Hjortin näkökulmaa tukee se, että tapauksessa NJA 2012 s.

144 HD nimesi lieventävien seikkojen joukossa sen, että kuriirin osuus oli rajoittunut huu-

mausaineen kuljettamiseen Ruotsin sisällä. Sen sijaan suomalaisessa hovioikeuskäytännössä

on linjattu, että vain lyhyen matkan kuljettaminen valtion sisällä ei ole vähemmän syylli-

syyttä osoittavaa kuin valtionrajat ylittävä huumausaineiden levittäminen. Itä-Suomen hovi-

oikeuden tapauksessa kuriiri kuljetti 2 992 grammaa kokaiinia muutaman kilometrin mat-

kan. Hovioikeuden tulkinnan mukaan tällainen toiminta on olennainen ja tavanomainen osa

rikollisryhmän toimintaa, joten rangaistus on syytä mitata siten kuin kuriirille tavallisestikin

mitataan.536 Toistuvat rikoksentekopäätökset tai erityistä päättäväisyyttä osoittavat rikokset

vaikuttavat syyllisyyteen ja lisäävät teon moitittavuutta. Helsingin hovioikeuden tapauk-

sessa rangaistusta määrättäessä otettiin moitittavuutta lisäävänä seikkana huomioon se, että

hasista oli tuotu Suomeen kahdeksalla eri kerralla ja jokaisella kerralla teko on vaatinut eril-

lisen rikoksentekopäätöksen.537 Kuljetettaessa pitkiä matkoja yhdenkin kuljetuksen lop-

puunsaattaminen vaatii tekopäätöksen kiinteyttä – siten useampia ja pidempiä matkoja voi-

daan pitää suurempaa syyllisyyttä osoittavina kuin vain yhtä tai lyhyttä matkaa.538

6.1.4 Kuriirin syyllisyysarviointi

Helsingin hovioikeuden tapauksessa kuriirin osallisuus vaikutti rangaistuksen mittaamiseen

nimenomaan syyllisyysarvioinnin kautta. Tapauksessa M:n kuljettamasta autosta oli löyty-

nyt kätkettynä 23 225 grammaa hasista. M oli kuljettanut auton Suomeen 500 euron palk-

kiota sekä kulukorvausta vastaan.539 M:n osuuden katsottiin olevan huumausaineen maahan-

tuonnissa huumausaineen kuljettaminen toisen henkilön lukuun Suomeen. Osuus oli huomi-

oitava M:n syyllisyyttä lieventävänä seikkana ja siten rangaistuksen mittaamisessa, minkä

vuoksi rangaistus oli mitattava lievemmin kuin kysymyksessä olevan huumausaineen laadun

535 Hjort SvJT 2012, s. 850. 536 Itä-Suomen HO 16.6.2017 t. 123362, s. 3. Oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi hovioikeus katsoi 5 vuotta

ja 6 kk vankeutta. 537 Helsingin HO 13.07.2018 t. 129545, s. 20. 538 Ks. Itä-Suomen HO 16.6.2017 t. 123362, s. 3, jossa tulkittiin, että lyhyt matka ei ole erityinen syyllisyyttä

vähentävä tekijä valtionrajojen ylitykseen verrattuna. Muutaman kilometrin Suomessa huumausaineita kuljet-

tanut henkilö tuomittiin noudattaen normaalia KKO 2017:9 ja KKO 2017:23 määriteltyä rangaistuksenmittaa-

misohjetta soveltaen 5 vuoden ja 6 kk vankeuteen. 539 Helsingin HO 30.06.2017 t. 126753, s. 2.

107

ja määrän perusteella mitattaisiin tekijälle, jonka osuus rikoksessa on keskeisempi kuin ku-

riirilla. Hovioikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena M:n syyksi luetusta rikoksesta

kahden vuoden kymmenen kuukauden vankeusrangaistusta.540

Myös kuriirille luvatun palkkion suuruus voi vaikuttaa kuriirin syyllisyysarviointiin. Helsin-

gin hovioikeuden tapauksessa suuri palkkio vaikutti ankaroittavasti, sillä hovioikeus piti ku-

riirin R:n toimeksiantajan lupaamaa 8 000 euron palkkiota ja 1 000 euron kulukorvausta

varsin huomattavina summina. Lisäksi syyllisyyteen vaikutti korottavasti se, että R näki huu-

mausaineiden pakkaamisen autoonsa ja siten hänen oli täytynyt olla tietoinen siitä, että au-

toon on kätketty suuri määrä erittäin vaarallisia huumausaineita.541 Asiassa katsottiin näyte-

tyksi, että R oli tuonut laittomasti Ruotsista Suomeen 3 754 grammaa 12-prosenttista amfe-

tamiinia, 11 034 tablettia ekstaasia, 992 grammaa kokaiinia ja 97,5 grammaa hasista, mistä

seurauksena oli 8 vuoden vankeusrangaistus.542 Toisessa Helsingin hovioikeuden tapauk-

sessa rangaistuksen ankaruuden puolesta puhuvana seikkana mainittiin se, että yhteydenpi-

don kesto huomioon ottaen kyse ei ollut ollut satunnaisesti tehtävään valitusta kuriirista ja

K on rikoksen tekemisessä käyttänyt hyväkseen laillisesti harjoittamaansa ammattia ulko-

maan liikenteessä. Rangaistusta kuitenkin lievensi, että K:n ei ole kuitenkaan näytetty hyö-

tyneen rikoksesta enempää kuin saamansa pienen palkkion verran.543 Kolmannessa Helsin-

gin hovioikeuden tapauksessa Subutex-kuriirin osuuden katsottiin olevan KKO 2017:9 mu-

kaisella tavalla rajoittunut vain huumausaineiden kuljettamiseen, mikä voitiin päätellä mm.

palkkion rajoittumisesta 1 000 euroon riskialttiissa tehtävässä.544

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa kuriirin tietoisuuden tekokokonaisuudesta tulkittiin

olevan rangaistukseen ankaroittavasti vaikuttava seikka. Tapauksessa kuriirin pääasiallinen

tehtävä oli huumausaineiden kuljettaminen säilytykseen ja säilytyksestä levittäjille. Välittä-

jiin verrattuna hänen asemansa oli jossain määrin vähäisempi ja rajoitetumpi ottaen huomi-

540 Helsingin HO 30.06.2017 t. 126753, s. 3. 541 Helsingin HO 27.04.2017 t. 117921, s. 3. 542 Helsingin HO 27.04.2017 t. 117921, s. 1, 3. 543 Helsingin HO 15.06.2018 t. 126279, s. 10. 544 Helsingin HO 05.05.2017 t. 118388, s. 4. Kuriirin hallussa oli rajaa ylitettäessä noin 650 kpl Subutex 8 mg

-tablettia ja toisella kerralla 7 987 kpl Subutex 8 mg -tablettia, mistä hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi

rangaistukseksi 4 vuotta vankeutta. Rangaistussuosituksessa 8 637 tablettia asettuu välille 5 000 – 12 500 tab-

lettia tablettia, joista seuraamuksena on 5 v – 7 v vankeutta. Suositukseen nähden rangaistus on kuriirille hie-

man suositusta lievempi.

108

oon alisteinen asema ja rajoitettu tehtävä rikoksen toteuttamisessa. Kuriirin katsottiin kui-

tenkin olevan tietoinen muista tekijöistä sekä omien tehtäviensä lisäksi näiden tehtävistä te-

kokokonaisuudessa. Hänen roolinsa oli hovioikeuden perustelujen mukaan useiden huu-

mausaineiden kuljetusten vuoksi lähempänä levittäjän kuin kuriirin roolia, sillä pelkkä ku-

riiri ei yleensä ole tietoinen kokonaisuudesta, jossa on mukana.545

6.2 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen kätkijän rangaistuksen mittaa-

miseen vaikuttavat seikat huumausaineen määrän ja laadun lisäksi

Korkein oikeus on muun muassa ratkaisussaan KKO 2018:45 todennut, että huumausaineri-

koksesta tuomittavan rangaistuksen ei tule perustua yksin rikoksen kohteena olevan huu-

mausaineen laatuun ja määrään, vaan rangaistuksen mittaamisessa on otettava huomioon

kaikki RL 6:4:ssä mainitut seikat ja että etenkin törkeimmissä huumausainerikoksissa muut

seikat kuin rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatu ja määrä vaikuttavat myös mer-

kittävästi teon rangaistusarvoon. KKO on mitatessaan rangaistusta huumausaineen kätkijälle

todennut, että huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, kuinka keskeinen huumausainetta

hallussa pitäneen tehtävä on ollut, minkälaista määräysvaltaa hän on käyttänyt hallussaan

olleeseen huumausaine-erään, kuinka itsenäisesti hän on tehtävän suorittanut, minkälaista

hyötyä hän on rikoksesta saanut tai tavoitellut ja onko hän osallistunut myös jollakin muulla

tavalla huumausainerikoksen suunnitteluun tai toteuttamiseen.546

Ratkaisussa KKO 2018:45 kätkijän teon moitittavuutta lisäävinä seikkoina KKO nostaa esiin

huumausaineen hallussapidon pitkän keston, itsenäisen toimivallan huumausaineen kätke-

misessä ja määräysvallan huumausaineeseen, sillä vain A on tiennyt huumausaineen sijain-

nin. Moitittavuutta lisää myös kätkön siirtäminen ja tehtävän olennaisuus huumausaineen

päätymiseen levitettäväksi.547 Lieventäviksi seikoiksi katsottiin A:n suostuminen kätkemään

huumausaine-erän tuntemiensa henkilöiden pyynnöstä tarkoituksin, että hän palauttaa sen

takaisin pyydettäessä. Lisäksi A ei ollut muilla tavoilla osallistunut huumausainerikokseen

taikka sen suunnitteluun tai valmisteluun ja kysymys oli pääasiassa ollut passiivisesta säi-

lyttämisestä ilman palkkiota tai ainakin ilman merkittävää palkkiota.548 Toisessa tapauksessa

A oli vedonnut toimineensa huumausaineiden passiivisena säilyttäjänä, mutta hovioikeuden

545 Itä-Suomen HO 31.8.2018 t. 135498, s. 7. 546 KKO 2018:45, kohta 15. Ks. myös Itä-Suomen HO 13.7.2018 t. 129521, s. 6. 547 KKO 2018:45, kohta 17. 548 KKO 2018:45, kohta 18.

109

mukaan hän oli yhdessä P:n kanssa hallussa pitänyt pitkään huumausainetta, eli kyse ei ollut

pelkästään passiivisesta säilyttämisestä.549 Siten säilyttämisen kestolla on vaikutusta ran-

gaistuksen mittaamiseen myös passiivisuusarvioinnin kautta.

6.3 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen huumausaineen säilyttäjän

rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat huumausaineen määrän ja laadun li-

säksi

Lähtökohtaisesti pelkkä säilyttäminen on passiivista550 rikokseen osallistumista, ainakin ver-

rattuna muiden tekijöiden osallisuuksiin, mikä voi vaikuttaa syyllisyysarvosteluun ja sitä

kautta rangaistuksen mittaamiseen. Helsingin hovioikeuden tapauksessa passiivinen säilyt-

täminen ja osallistumattomuus levittämiseen katsottiin selvästi vähemmän syyllisyyttä osoit-

tavaksi kuin saman huumausaine-erän levittäminen. Hovioikeuden mukaan A:n osallisuus

rikoksessa on sinänsä ollut varsin merkittävä, sillä hän on sallinut P:n säilyttävän suuria

määriä huumausaineita asunnossaan. Toisaalta asiassa ei ole käynyt ilmi, että A olisi osal-

listunut tai hänen olisi ollut tarkoituskaan osallistua huumausaineiden levitykseen taikka

muutoinkaan saada taloudellista hyötyä teostaan.551 Päinvastaisesti Helsingin hovioikeuden

tapauksessa D vetosi toimineensa vain kotoaan löytyneen amfetamiinin säilyttäjänä, mutta

koska D:n kotoa oli löytynyt myös huumausaineiden jatkamiseen ja punnitsemiseen tarvit-

tavaa välineistöä, hovioikeuden mukaan ei ollut uskottavaa, että D olisi ollut vain huumaus-

aineen säilyttäjä. Sen sijaan todennäköistä on ollut, että hän on pitänyt huumausainetta hal-

lussaan ainakin osittain levittämistarkoituksessa.552

Mikäli säilyttäjän teonkuvaukseen sisältyy aktiivisia toimia, aktiivinen tekeminen voi lisätä

teon moitittavuutta. Vaasan hovioikeuden tapauksessa huumausaineita asuntoonsa säilytet-

täväksi ottaneen A:n aktiiviset toimet (ainoan avaimen luovuttaminen) olivat mahdollista-

neet ekstaasitablettien noutamisen hänen asunnostaan. Hän on lisäksi itse hakenut ekstaasi-

tabletteja sisältäneen repun D:n asunnosta. Hovioikeuden mukaan nämä toimet osoittavat,

549 Helsingin HO 09.08.2017 t. 129739. 550 KKO 2017:88 ratkaisulinjan mukaan säilyttämistä ei ole kuitenkaan säilyttämisen salliminen. Olennaista

on, kuka on säilyttämisestä vastuussa. 551 Helsingin HO 16.02.2017 t. 106046, s. 5. Hovioikeus katsoi, että A:lle tuomittavan rangaistuksen tulee

olla selvästi alempi kuin P:lle tuomittava rangaistus ja oikeudenmukainen rangaistus olisi hieman yli neljä

vuotta vankeutta. Tapauksessa oli kyse 1 513,10 grammasta amfetamiinia, 180 grammasta kokaiinia ja 0,4

grammasta marihuanaa. Helsingin HO 16.02.2017 t. 106046, s. 2. 552 Helsingin HO 18.05.2017 t. 119924, s. 2.

110

että A:n toiminnassa ei ole ollut kyse siitä, että hän olisi olosuhteista johtuen ainoastaan

passiivisesti sietänyt luoneen päätyneiden ekstaasitablettien säilyttämistä. A:n rikoksen koh-

teena on ollut suuri määrä erittäin vaarallisena pidettyä ekstaasia (yhteensä 921 ekstaasitab-

lettia). Hovioikeuden mukaan rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, kun otetaan

huomioon ekstaasitablettien määrä ja se, että A on toimenpiteillään ollut myötävaikutta-

massa myös niiden levittämiseen huolimatta siitä, että hänellä ei ole ollut varsinaista mää-

räysvaltaa ekstaasitablettien suhteen.553

Rovaniemen hovioikeuden tapauksessa huumausainerikokseen syyllistyneen huumausai-

neen säilyttäjän T:n rangaistus mitattiin lievemmäksi. T:n katsottiin laittomasti pitäneen säi-

lyttäneen 84 grammaa J:n säilytettäväksi tuomaa amfetamiinia pakastimessaan. T:n syylli-

syyttä vähensi, että asiassa ei oltu väitettykään T:n osallistuneen huumausaineen hankkimi-

seen tai levitykseen, tai että T olisi hyötynyt teostaan jollain tavoin. Koska T:n teko rajoittui

pelkästään huumausaineen säilyttämiseen, hovioikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuk-

sena T:n syyksi luetusta huumausainerikoksesta seitsemän kuukauden ehdollista vankeus-

rangaistusta.554

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa säilyttäjän toiminnan moitittavuutta vähensi mää-

räysvallan ja merkittävän palkkion puuttuminen. Säilyttäjä oli säilyttänyt ekstaasitabletteja

kotonaan toisen pyynnöstä vähäistä korvausta vastaan – korvaus oli maksettu vain ensim-

mäisestä säilytettävästä erästä, eikä säilyttäjä ollut uskaltautunut kieltäytyä tämän jälkeen

hänen luokseen tuotujen erien säilyttämisestä.555 Hovioikeus otti säilyttäjän varsinaista vä-

littäjää alhaisemman aseman huomioon rangaistuksen mittaamisessa: 4 000 ekstaasitabletin

säilyttämisestä säilyttäjälle tuli tuomita 2 vuoden ja 10 kuukauden vankeusrangaistus.556

Verrattuna huumausaineen kätkijään huumausaineen säilyttäjä ei välttämättä ole niin tietoi-

nen huumausaineen tarkoista tiedoista, kuin kätkijä – kätkijän voidaan lähtökohtaisesti olet-

taa tietävän, mitä hän on kätkenyt, mutta säilyttäjä ei välttämättä haluakaan tulla tietoiseksi

553 Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 1 v 2 kk vankeutta. Vaasan HO 05.01.2017 t.

100421, s. 2, 6. 554 Rovaniemen HO 28.06.2017 t. 126334, s. 3. 555 Itä-Suomen HO 31.8.2018 t. 135498, s. 4. 556 Itä-Suomen HO 31.8.2018 t. 135498, s. 5. Tapaus on mielenkiintoinen, sillä hovioikeus vaikuttaa ottaneen

huumausainerikosten rangaistussuositusten ”normaalitekijäksi” välittäjän, jolle rangaistus voidaan mitata suo-

raan suositustaulukon mukaan. Hovioikeus toteaa, että huumausaineen välittäjälle tuomio olisi ollut kyseisestä

erästä 4 vuotta, mutta säilyttäjän tehtävältään rajoittunut asema johtaa lievempään rangaistukseen.

111

siitä, mitä on ottanut säilytettäväkseen. Helsingin hovioikeuden tapauksessa säilyttäjän G

rangaistukseen vaikutti lieventävästi se, että hänen osuutensa oli ollut kokonaisuudessa

muita vähäisempi, sillä hän oli toimittanut repun eteenpäin vasta vaadittaessa ja joutunut

huumausaineen säilyttäjäksi sattumalla, kun huumausaineisiin määräysvaltaa käyttävä T

otettiin kiinni. G oli saanut T:ltä säilytettäväkseen repun, jossa on ollut 2 440 kpl ekstaasi-

tabletteja ja 38,5 grammaa kokaiinia, mistä hän oli pysytellyt tarkoituksellisen tietämättö-

mänä.557 Hovioikeus otti G:n osalta rangaistuksen mittaamisessa huomioon edellä mainitut

seikat ja katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 2 vuotta 6 kuukautta vankeutta.558

6.4 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen huumausaineen vastaanottajan

rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat huumausaineen määrän ja laadun li-

säksi

Vastaanottajalle rangaistusta mitattaessa huumausaineen määrälle ja laadulle tulee antaa vä-

hemmän merkitystä vastaanottajan tietoisuuden vuoksi. KKO 2001:13 mukaan A:lle tuomit-

tavaa rangaistusta harkittaessa ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä hallussa pidetyn ja le-

vitetyn huumausaineen laadulle ja määrälle, joita A ei ole tarkoin tuntenut. Huomiota on

kiinnitettävä lähinnä huumausaineiden levittämisen vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen

yleensä sekä A:n toiminnan merkitykseen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään syyl-

lisyyteen.

Kymenlaakson käräjäoikeus oli soveltanut kyseistä oikeusohjetta huumausaineen vastaanot-

tajaan, joka ei myöskään tiennyt Suomeen tuodun huumausaineen määrää ja laatua.559 Ta-

pauksessa käräjäoikeus oli soveltanut rangaistuksen mittaamisesta tapauksissa KKO 2017:9

ja KKO 2017:23 annettuja oikeusohjeita huumausaine-erän vastaanottajaan, jonka todettiin

vastaanottaneen suuren määrän sekä amfetamiinia että marihuanaa tieten toimituksen sisäl-

tävän suuret määrät kyseisiä huumausaineita. Hän on kuitenkin ollut asemaltaan vain huu-

mausaineen vastaanottaja, eikä hänen ole väitettykään toimineen huumausaineen levittäjänä

tai myyjänä.560 Käräjäoikeus otti huomioon sen, että huumausaine-erän vastaanottajana hä-

nen tietoisuutensa ei ulottunut huumausaine-erän koko määrään eikä amfetamiinin tavallista

557 Vantaan käräjäoikeus 14.07.2017 t. 128128, s. 8. 558 Helsingin HO 27.04.2018 t. 118225, s. 14. 559 Helsingin HO 18.10.2017 t. 141342, t. 141351 ja t. 141363, s. 15. 560 Kymenlaakson käräjäoikeus 26.5.2017 t. 121527, s. 19.

112

korkeampaan pitoisuuteen, joten oikeudenmukainen rangaistus toisen omistukseen kuulu-

vien huumausaineiden vastaanottamisesta ja lastin purkamisesta on 6 vuotta ja 6 kuukautta

vankeutta.561 Vastaanottajan osalta syyllisyyden ulottumisen toteennäyttäminen koko vas-

taanotettuun huumausaine-erään voi olla ongelmallista, sillä vastaanottajalla ei ole käytän-

nössä mahdollisuutta tietää tai tarkistaa vastaanottamaansa huumausainetta ennen sen saa-

mista. Tämän vuoksi muut syyllisyyteen vaikuttavat tekijät korostuvat, esimerkiksi vähäi-

sempi osallisuus kuten Ö:n osuus osoitteensa luovuttajana aiemmin selostetussa postitilaus-

tapauksessa562.

6.5 Osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen huumausaineen välittäjän ran-

gaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat huumausaineen määrän ja laadun lisäksi

Myös välittäjä voidaan katsoa levitystarkoituksesta huolimatta vähämerkitykselliseksi ja

epäitsenäiseksi, jolloin rangaistus on syytä mitata tavallista alhaisemmaksi. Helsingin hovi-

oikeuden tapauksessa hovioikeus katsoi O:n toimineen ensi tason huumeiden välittäjänä toi-

mivan veljensä M:n ohjeiden mukaan, jolloin häntä pidettiin vähämerkityksellisenä ja epäit-

senäisenä tekijänä, ja rangaistus tuli mitata ”selvästi alempana” kuin kyseisen huumausaine-

erän hallussapidosta ja levittämisestä tulisi muutoin tuomita.563

Rovaniemen hovioikeuden tapauksessa huumausaineiden postittajan rangaistus mitattiin ku-

riirin rangaistusta vastaavasti, sillä huumausaineiden postittaja P:tä pidettiin vähämerkityk-

sellisenä ja epäitsenäisenä tekijänä huumausaineiden laittoman maahantuonnin ja levityksen

organisoinnista huolehtineeseen H:n verrattuna. P:n syyksi luetun noin kuukauden kestäneen

törkeän huumausainerikoksen kohteena on ollut kilo amfetamiinia, 2 000 kappaletta eks-

taasitabletteja, 100 grammaa MDMA:ta, kilo hasista ja kilo marihuanaa. Rangaistusta anka-

roittivat aktiiviset toimet huumausaineiden levittämissä: muun muassa huumausaineiden säi-

lyttäminen, pienempiin pusseihin jakaminen, huumausainekaupan hoitaminen internetissä,

huumausainelähetyksien pakkaaminen ja postittaminen yli 200 kirjeen verran.564 Lisäksi ja

huumausaineiden suuri määrä ja osan vahvempi pitoisuus puolsivat rangaistuksen mittaa-

mista asteikon yläpäästä.565 Lieventävänä tekijänä tuli ottaa huomioon P:n H:hon verrattuna

561 Kymenlaakson käräjäoikeus 26.5.2017 t. 121527, s. 22. 562 Ks. Turun HO 28.02.2018 t. 108246, s. 7. 563 Helsingin HO 12.04.2018 t. 115735, s. 12–13; Helsingin käräjäoikeus 17.05.2017 t. 120017, s. 125. 564 Oulun käräjäoikeus 11.04.2016 t. 114737, s. 29; Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433, s. 4. 565 Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433, s. 4.

113

vähäisempi syyllisyys, koska määräysvalta aineisiin ja toimintaan on ollut H:lla ja P on toi-

minut H:lta saamiensa ohjeiden mukaisesti tehden avustavia toimenpiteitä H:n lukuun.566

Syyllisyyttä vähensi myös se, että tapauksessa ei näytetty P:n osallistuneen oman osuutensa

suunnitteluun, huumausaineiden hankintaan tai että hän olisi hyötynyt rikoksesta enempää

kuin kahdeksan bitcoinin verran.567 Toisaalta asiassa ei ollut muita lieventäviä seikkoja, esi-

merkiksi rikokseen ryhtyminen painostuksen seurauksena tai oman huumausaineiden käytön

rahoittaminen.568

6.6 Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijän rangaistuksen mittaami-

seen vaikuttavat seikat

6.6.1 Tarkoituksellinen tietämättömyys ja tietoisuus huumausaineista

Rangaistuksen mittaamisessa on lupa ottaa huomioon rikoksen seurauksista vain ne, joihin

tekijän syyllisyys on ulottunut. Tahallisissa rikoksissa edellytetään RL 3:6 mukaisesti vähin-

tään, että tekijä on pitänyt seurauksien aiheutumista varsin todennäköisenä.569 On vakiintu-

neesti katsottu, että tietämätön kuriiri voidaan jättää tuomitsematta tahallisuuden puuttumi-

sen vuoksi.570 Joidenkin vähämerkityksellisten ja epäitsenäisten tekijöiden osalta rangais-

tuksen mittaaminen on perusteltua perustaa huumausaineen laadun ja määrään ohella muihin

perusteisiin jo senkin vuoksi, että esimerkiksi huumausainekuriirit ”eivät aina tiedä eivätkä

haluakaan tietää, mitä huumausainetta ja kuinka paljon he kuljettavat.”571 Usein kuriirin toi-

meksiannon luonteeseen jopa kuuluu, että kuriirin ei tarvitse olla tarkasti selvillä siitä,

kuinka paljon ja mitä huumausainetta esimerkiksi hänen matkatavaroihinsa tai kuljetta-

maansa ajoneuvoon on kätkettynä ja kuriiri on saattanut ymmärtää myös oman vastuunsa

kannalta edulliseksi tietää kätketystä huumausaineesta mahdollisimman vähän.572 KKO on

katsonut, että tunnusmerkistöerehdystä koskevaa säännöstä ei ole perusteltua tulkita niin,

566 Oulun käräjäoikeus 11.04.2016 t. 114737, s. 29; Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433, s. 4. 567 Huom. Yhdenkin Bitcoinin arvo voi olla huomattava, joten mielestäni 8 Bitcoinin palkkiota ei ole pidettävä

mitenkään vähäisenä. Esimerkiksi tämän tutkimuksen tekohetkellä (20.10.2019) yhden Bitcoinin arvo oli

Bitcoinin reaaliaikaisen kurssin näyttävän Plus500 -kaupankäyntisivuston mukaan lähes 8 000 Yhdysvaltain

dollaria. Tosin Bitcoinin arvo on vaihdellut huomattavasti. 568 Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433, s. 4. Punnittuaan P:n syyllisyyteen vaikuttavia seikkoja ja jo kärä-

jäoikeudessa rangaistuksen lieventämisperusteena huomioon otettua oman rikoksensa selvittämisen edistä-

mistä hovioikeus pitää oikeudenmukaisena seuraamuksena 2 vuoden vankeusrangaistusta. 569 HE 44/2002 vp, s. 187. Ks. Palo 2010, s. 206–207. 570 Nuutila – Melander 2008, s. 1380. 571 KKO 2006:64, esittelijä Hirvosen mietintö. Mietinnössä on pohdittu tahallisuusvaatimuksen rajan asetta-

mista kuriireille. Ks. Fleetwood 2011, s. 380. Ks. myös Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 14.07.2016 t. 129846,

s. 29–30, jossa M:n huumausaineita tai niiden laatua koskevaa tietämättömyyttä pidettiin tarkoituksellisena. 572 Ks. esim. KKO 2017:93, kohta 38.

114

että tarkoituksellinen tietämättömyys riittäisi poistamaan tahallisuutta huumausaineen laatua

koskevalta osalta.573

Itä-Suomen hovioikeuden tapauksessa oli arvioitu, että huumausaineiden rekka-autoon las-

taamiseen osallistuneen rekka-auton kuljettajan täytyi olla tietoinen tai pitäneen varsin to-

dennäköisenä, että hän oli ottanut kuljetettavakseen marihuanan lisäksi amfetamiinia. Ta-

pauksessa huumausaineet oli pakattu kauppakasseihin siten, että sisällön tarkastaminen oli

helppoa ja lisäksi amfetamiini oli pakattu läpinäkyviin pakkauksiin, joten sen erottaminen

marihuanapakkauksista oli helppoa. Mahdollista tietämättömyyttä oli pidettävä sillä tavoin

tarkoitettuna, että se ei poistanut tahallisuutta.574 Helsingin hovioikeus katsoi, että kuriirin

matkustaminen valenimellä sekä matkapuhelimensa sulkeminen huumausaineita kuljettaes-

saan kertoi kuriirin tietoisuudesta huumausaineista.575

Helsingin hovioikeuden tapauksessa kuriirien osalta syytteet hylättiin tietämättömyyden pe-

rusteella, muun muassa sen vuoksi, että kuriireiden C:n ja G:n ei oltu näytetty saaneen palk-

kiota huumausaine-eränkuljettamisesta Suomeen eikä ohjeita erän toimittamisesta, käsitte-

lystä tai vastaanottamisesta. Asiassa ei myöskään oltu selvitetty, että he olisivat aikaisemmin

olleet millään lailla tekemisissä huumausaineiden tai huumausainerikollisuuden kanssa.576

Yksi jäsen oli eri mieltä tietämättömyydestä. Hänen mukaansa C:n ja G:n toiminta kuriireina

on toteutettu tavanomaisella ja tyypillisellä tavalla eli kuriirit olivat kuljettaneet maahan ajo-

neuvon, jonka rakenteisiin on ollut piilotettuna suuri määrä huumausainetta. Toimeksiantaja

on antanut heille rahat matkalippujen ostamiseen ja tullut itse maahan toisella laivalla. Eri

mieltä olleen jäsenen mukaan C ja G ovat jo Suomeen toimeksiantajan kanssa lähtiessään

ilmeisesti tienneet matkan tarkoituksen ja osuutensa huumausaineen salakuljetuksessa ja

joka tapauksessa heidän olisi tullut viimeistään toimeksiantajan jättäessä ajoneuvon heidän

laivaan vietäväksi tullut mieltää matkan todellinen tarkoitus. Lisäksi toimeksiantaja on vas-

tannut kaikista matkajärjestelyistä ja matkan kustannuksista, joten C ja G ovat huumausai-

573 KKO 2006:64, kohta 7. Ks. myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussa pitämistä koskeva

KKO 2013:55 kohta 31, jossa on lausuttu tarkoituksellisesta tietämättömyydestä, sekä huumausainerikoksen

osalta muun muassa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 14.07.2016 t. 129846, s. 19. 574 Itä-Suomen HO 27.3.2018 t. 113376, 10. 575 Helsingin HO 12.09.2018 t. 136626, s. 4. 576 Ibid.

115

neen salakuljettamisen tyypilliseen tapaan olleet kuriireina täysin riippuvaisia toimeksianta-

jastaan.577 Merkitystä ei ollut myöskään aikaisemmalla liittymättömyydellä huumausaineri-

kollisuuteen, sillä usein kuriireina käytetään juuri tällaisia henkilöitä.578

6.6.2 Rangaistuksen mittaaminen alhaisemmaksi

Rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat

Tolvasen mukaan huomiota on kiinnitettävä muun muassa tehtävän keskeisyyteen ja siihen,

kuinka itsenäisesti rikos on tehty.579 Helmisen mukaan tekijän syyllisyyttä alentavana tulisi

ottaa huomioon se, että rikosta ei ole suoritettu osana organisaatiota, vastaajalla ei ole ollut

myynti- tai levitystarkoitusta, osallisuus rikokseen on vähämerkityksellinen: esimerkiksi

osoitteen luovuttaminen, kuriirina toimiminen pientä palkkiota vastaan tai omasta käytöstä

aiheutuneiden velkojen vuoksi, rikos on tehty enemmän ymmärtämättömyydestä kuin va-

kaasta rikoksentekoharkinnasta tai se, että edellä esitettyä suuremmasta roolista tai rikolli-

sesta menettelystä ei ole esitetty näyttöä.580

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tekijävastuussa olevalle henkilölle on mitattava an-

karampi rangaistus kuin avunantajalle.581 Tämä korostuu vähämerkityksellisten ja epäitse-

näisten tekijöiden kohdalla, jotta avunannon ja vähäisten tekijätoimien välille saadaan ran-

gaistuksen mittaamisella moitittavuusero. Koska rangaistuksen mittaamisessa verrataan jo

vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistusta (joskus hypoteettisen) päätekijän

rangaistukseen, on sitä tätä periaatetta noudatettaessa samoin syytä verrata myös (hypoteet-

tisen) avunantajan rooliin, ja siten mitata tekijän rangaistus avunantajan rangaistusta anka-

rammaksi. Lisäksi rangaistusta organisoidussa huumausainerikollisuudessa mitattaessa on

huomioitava, että ”tekijävastuun sisällä on monia eri asteita, joille tulee teon moitittavuutta

arvioitaessa antaa painoarvoa.”582 Rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavien seikkojen

ohella tekijän roolitus huumausainerikoksen toteuttamisessa ja sitä kautta tekijän osoittama

syyllisyys voi vaihdella, joten rikokseen osallisia keskenään verrattaessa vähäisempää osal-

577 Helsingin HO 07.09.2017 t. 134383, s. 9. 578 Helsingin HO 07.09.2017 t. 134383, s. 10. 579 Tolvanen 2018b, s. 360. 580 Helminen 2018, s. 74. 581 Helminen 2018, s. 65. 582 Ibid.

116

lisuutta ja syyllisyyttä osoittavat tekijät tulee tuomita lievemmin. On huomioitava, että ran-

gaistus tulee mitata alhaisemmaksi kaikille osallisille, jotka ovat osuudeltaan vähämerkityk-

sellisiä ja epäitsenäisiä, vaikka rooli olisikin tavanomaisesti tekijäportaaseen kuuluva, esi-

merkiksi välittäjä.

Oikeuskäytännössä RL yleisten lieventämis- ja koventamisperusteiden lisäksi vähämerki-

tyksellisten ja epäitsenäisten tekijöiden rangaistuksen mittaamisessa on otettu huomioon

useita seikkoja, jotka ovat etenkin tekijän syyllisyyteen vaikuttavia. Alla on esitetty taulukon

muodossa keskeisiä ja oikeuskäytännössä toistuneita seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet ran-

gaistuksen mittaamisessa lieventävästi:

Alisteinen asema muihin tekijöihin verrat-

tuna

Helsingin HO 27.04.2018 t. 118225

Itä-Suomen HO 13.7.2018 t. 129521

Itä-Suomen HO 31.8.2018 t. 135498

Ei levitystarkoitusta Helsingin HO 16.02.2017 t. 106046

Helsingin HO 29.09.2017 t. 138166

Ei muuta hyötyä kuin vähäinen palkkio KKO 2017:9

KKO 2018:45

Helsingin HO 15.06.2018 t. 126279

Ei tietoisuutta organisaation laajuudesta Vaasan HO 05.05.2017 t. 118177

Levittäminen vain organisaation sisällä Itä-Suomen HO 13.7.2018 t. 129521

Osuus rajattu tarkoin vain kuljetustehtä-

vään

KKO 2017:9

Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599

Helsingin HO 30.06.2017 t. 126753

Tekijä ei osallistu oman osuutensa suunnit-

teluun

KKO 2017:9

KKO 2018:45

Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433

Tekijä voidaan korvata toisella henkilöllä KKO 2017:9

Tekijällä ei määräysvaltaa huumausainee-

seen

KKO 2017:9

Tekijän passiivisuus KKO 2018:45

Helsingin HO 16.02.2017 t. 106046

Helsingin HO 30.06.2017 (kyydissä olo var-

sinaisen huumausainekuriirin seurana)

Rovaniemen HO 28.06.2017 t. 126334

Vaasan HO 04.07.2017 t. 127162

Toisen henkilön lukuun toimiminen KKO 2017:9

Helsingin HO 30.06.2017 t. 126753

Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433

Taulukko 4. Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistuksen mittaamisessa rangaistusta

lieventävästi huomioon otettuja seikkoja.

117

Vastaavasti rangaistuksen mittaamisessa ankaroittavina seikkoja on otettu huomioon seuraa-

via seikkoja:

Aktiiviset toimet rikoksen toteuttamiseksi Rovaniemen HO 02.05.2017 t. 117433

Vaasan HO 05.01.2017 t. 100421

Hallussapidon pitkä kesto (yli 1 kk) KKO 2018:45

Iso palkkio Helsingin HO 27.04.2017 t. 117921

Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599

Itsenäinen toiminta rikoksen toteuttami-

sessa

KKO 2018:45

Kyse ei ole satunnaisesti valitusta tekijästä,

esimerkiksi kuriirista

Helsingin HO 15.06.2018 t. 126279

Laillisen ammatin hyödyntäminen laitto-

miin tarkoituksiin

Helsingin HO 15.06.2018 t. 126279

Suunnitelmallisuus Helsingin HO 29.09.2017 t. 138166 (auton

rekisteröiminen 2 kk etukäteen, kuljetusrei-

tin suunnittelu)

Tietoisuus organisoidun rikollisryhmän toi-

minnasta ja oman teon kuuluminen koko-

naisuuteen

KKO 2017:9

Helsingin HO 29.09.2017 t. 138166

Itä-Suomen HO 13.7.2018 t. 129521

Itä-Suomen HO 31.8.2018 t. 135498

Tietoisuus tekoon liittyvistä moitittavuutta

lisäävistä piirteistä, esimerkiksi tietoisuus

huumausaine-erän suuruudesta

Helsingin HO 27.04.2017 t. 117921

Tiettyä määräysvalta huumausaineeseen

teon aikana

KKO 2018:45

Tiettyä määräysvaltaa oman osuuden to-

teuttamiseen

Helsingin HO 29.09.2017 t. 138166 (kulje-

tusreitin suunnittelu)

Toimet kiinnijäämisriskin pienentämiseksi,

esimerkiksi huumausainekätkön siirtämi-

nen

KKO 2018:45

Usea erillinen teko ja rikoksentekopäätös Helsingin HO 30.06.2017 t. 126599

Helsingin HO 13.07.2018 t. 129545

Taulukko 5. Vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistuksen mittaamisessa rangaistusta

ankaroittavasti huomioon otettuja seikkoja.

Rangaistuksen alentamisen aste

Korkein oikeus on antanut kahdenlaisia ohjeita alhaisemmaksi mittaamisesta: rangaistus

voidaan mitata huomattavasti alhaisemmaksi tai jonkin verran alhaisemmaksi. Tapauksissa

KKO 2017:9 ja KKO 2017:23 KKO katsoi, että A:lle tuomittavan rangaistuksen tulee hänen

118

osuutensa rajoittuessa yksinomaan kuriirina toimimiseen, olla huomattavasti alempi kuin

tällaisen huumausaine-erän maahantuonnista tulisi muutoin tuomita583.

Tapauksessa KKO 2017:93 linjasi milloin huumausainekuriirin rangaistuksen tulee olla jonkin

verran alempi. Tapauksessa A oli viidellä eri kerralla tuonut laittomasti maahan kullakin ker-

ralla vähintään 10 kilogrammaa marihuanaa. Maahantuodun huumausaineen määrä on ollut

hyvin suuri, ja A:n syyksi on luettu viisi törkeää huumausainerikosta. Huumausaineen suuren

määrän sekä teko-olosuhteiden perusteella oli ilmeistä, että huumausaineiden maahantuonti

on liittynyt organisoidun rikollisryhmän toimintaan, mistä A:n oli täytynyt olla tietoinen. A on

myös osallistunut salakuljetuksessa käytetyn ajoneuvon hankintaan. A:n menettely on ollut

toistuvaa ja se on päättynyt vasta hänen jäätyä kiinni. Nämä seikat puolsivat ankarahkon ran-

gaistuksen mittaamista.584

Tulkitsen nimenomaan näiden ankaroittavien seikkojen, etenkin kuljetusmatkojen toistuvuu-

den ja sen, että A on osallistunut kuljetustoiminnan suunnitteluun ajoneuvon hankintaan

osallistumalla, vaikuttaneen siihen, että rangaistuksen ei tullut olla huomattavasti alempi

vaan vain jonkin verran alempi. Lieventävinä seikkoina huomioitiin A:n osuuden rajoittu-

minen kuriirina toimimiseen. Asiassa ei näytetty, että A olisi osallistunut rikoksen suunnit-

teluun tai huumausaineen hankintaan, tai että hänen tarkoituksenaan olisi ollut muilla toi-

menpiteillä osallistua huumausaineen levittämiseen taikka että hän olisi tullut hyötymään

huumausaine-erän Suomessa tapahtuvasta laittomasta levittämisestä luvattua palkkiota

enempää.585

Myös Helsingin hovioikeuden tapauksessa kuriirin rangaistus tuli mitata jonkin verran alem-

maksi. Tapauksessa A:n tehtävänä oli ollut niellä hasis paketeissa ja tuoda se kehossaan

Suomeen palkkiota vastaan. Hovioikeuden tulkinnan mukaan A:n rooli oli ollut merkityk-

sellisempi kuin kuriirilla joissain muissa tilanteissa. Moitittavuutta lisäsi se, että menettely

on ollut toistuvaa ja se on päättynyt vasta hänen jäätyä kiinni. Moitittavuutta vähensi A:n

osuuden rajoittuminen kuriiritehtävään ja se, ettei hänen tarkoituksenaan ole ollut muilla

toimenpiteillä osallistua huumausaineen levittämiseen taikka että hän olisi tullut hyötymään

hasiserien Suomessa tapahtuvasta laittomasta levittämisestä luvattua palkkiota enempää.

583 KKO 2017:9, kohta 22; KKO 2017:23, kohta 15. 584 KKO 2017:93, kohta 43. 585 KKO 2017:93, kohta 44.

119

Hovioikeus katsoi, että A:lle tuomittavan rangaistuksen tuli hänen asemansa huomioon ot-

taen olla jonkin verran alempi kuin tällaisten huumausaine-erien maahantuonnista tulisi

muutoin tuomita.586

Turun hovioikeuden tapauksessa avunantajaksi törkeään huumausainerikokseen katsottiin

huumausaineen ostajalle rahavaroja palkkiota vastaan noutanut henkilö, joka oli myös aut-

tanut huumausainekätkön etsinnässä. Huomionarvoista on, että myös avunantajana G:n ran-

gaistuksen mittaaminen punnittiin osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän

rangaistusta vastaavalla tavalla punnitsemalla ankaroittavia ja lieventäviä seikkoja. Asiassa

G:n näytettiin noutaneen saamiensa ohjeiden mukaan huumausaineiden kaupasta maksettuja

rahavaroja ja osallistuneen huumausainekätkön etsintään 900 euron palkkiota vastaan. Asi-

assa ei ole näytetty, että G olisi käsitellyt törkeän huumausainerikoksen kohteena olleita

huumausaineita tai olevan määräävässä asemassa huumausaineisiin nähden, osallistuneen

muin toimenpitein huumausaineiden levittämiseen tai välittämiseen tai rikoksen suunnitte-

luun.587

Siitä huolimatta, että KKO on antanut ohjeen mitata rangaistus huomattavasti alhaisem-

maksi, ja että alemmissakin oikeusasteissa tähän oikeusohjeeseen tukeutuen rangaistuksia

on mitattu osuudeltaan rajatuille ja epäitsenäisiksi tekijöiksi katsotuiksi muita tekijöitä lie-

vemmin, on hankalaa määritellä, mitä ”huomattavasti lievempi” silti käytännössä määrälli-

sesti tarkoittaa. Tutkimusotoksessa ei ollut riittävästi tapauksia, joissa osuudeltaan päätekijä

sekä osuudeltaan vähämerkityksellinen ja epäitsenäinen tekijä olisi samasta rikoksesta tuo-

mittu rangaistuksiin, jotta voitaisiin tehdä laskennallisia päätelmiä alhaisemmaksi mittaami-

sen konkreettisesta määrästä.588

586 A:n katsottiin syyllistyneen kahdeksaan törkeään huumausainerikokseen, joista kullakin kerralla hän oli

kuljettanut noin kilogramman hasista, sillä hovioikeuden mukaan yhtä kilogrammaa hasista voitiin pitää tyy-

pillisenä kehonsisäisesti tuotuna määränä ja syytekohdan 8 teossa A oli niellyt 1 005 grammaa hasista, joten

vastaava määrä on suurella todennäköisyydellä ollut salakuljetettavana myös muilla kerroilla. Hovioikeus piti

yksin kohdan 8 törkeästä huumausainerikoksesta oikeudenmukaisena rangaistuksena 1 vuoden 3 kuukauden

vankeusrangaistusta, mikä oli yhteisen rangaistuksen mittaamisen lähtökohta. Maahantuodun huumausaineen

määrän ja laadun sekä A:n kuriiriaseman vuoksi hovioikeus mittasi rangaistukseksi 2 vuotta 3 kuukautta van-

keutta. Helsingin HO 13.07.2018 t. 129545, s. 17, 21. 587 Turun HO 27.06.2017 t. 126129, s. 3. 588 Samaan lopputulokseen laskennallisten päätelmien mahdottomuudesta käytetyn aineiston perusteella päätyi

myös Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien laatuhanke 2019. Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspii-

rien laatuhanke 2019, s. 74. Laatuhankkeessa on kuitenkin laskettu kahden kuriiriratkaisun alennuksen asteet:

ratkaisussa KKO 2017:9 vankeusrangaistuksen alennettiin 8,5 vuodesta 5,5 vuoteen (eli vaikutus noin 35 pro-

senttia) ja ratkaisussa KKO 2017:23 10 vuodesta 6 vuoteen (vaikutus 40 prosenttia). Helsingin ja Rovaniemen

hovioikeuspiirien laatuhanke 2019, s. 78.

120

Mittaamiskäytännön muutoksen oikeuspoliittiset vaikutukset

Helmisen mukaan tuomioistuinten linjamuutos suuren huumausainemäärän merkityksessä

rangaistuksen mittaamisessa oli syynä lainsäädännön tarkistamisen tarpeelle.589 Vertailun

vuoksi Ruotsissa HD:n huumausainerikosten rangaistuksen mittaamista koskevat ratkaisut

saivat lopulta aikaan sen, että huumausainerikoksen kvalifioitu tekomuoto ehdotettiin

vuonna 2015 jaettavaksi kahdeksi eri rikokseksi590: törkeäksi huumausainerikokseksi (grovt

narkotikabrott, narkotikastrafflag (NSL) 3.1 §) ja erityisen törkeäksi huumausainerikokseksi

(synnerligen grovt narkotikabrott, NSL 3.2 §).591 Jako astui voimaan vuonna 2016. Törke-

ästä huumausainerikoksesta tuomittava rangaistus on vähintään kaksi ja enintään seitsemän

vuotta vankeutta, ja erityisen törkeästä huumausainerikoksesta vähintään kuusi ja enintään

10 vuotta vankeutta. NSL 3.2 § mukaan rikoksen erityistä vakavuutta arvioitaessa on kiin-

nitettävä huomiota rikoksen järjestäytyneisyyteen, huumausaineiden erityisen suureen mää-

rään ja teon erityiseen vaarallisuuteen tai häikäilemättömyyteen.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että Ruotsin ja Suomen rikosoikeusjärjestelmät ovat pit-

kälti vastaavia lainsäädännön sekä oikeuskäytännön tasolla.592 Suomessa vuonna 1976 Ri-

kosoikeuskomitea esitti huumausainerikoksille neliportaista törkeysluokitusta, jossa perus-

muotoisen ja törkeän huumausainerikoksen väliin olisi sijoittunut vakava huumausaineri-

kos.593 Juuri Ruotsin ja Suomen rikosjärjestelmien aiemman vastaavuuden ja nyt Suomessa

käynnissä oleva rangaistusten mittaamisen mukauttaminen KKO:n syyllisyyttä osoittavan

linjan mukaiseksi tekijän roolin mukaan voisi Suomessakin johtaa siihen, että huumausaine-

rikoksiin otetaan kolmiportainen törkeysjaottelu Ruotsin mallin mukaan.594 Rikoslain vuo-

den 1975 esitöissä pohdittiin ankarampaa rangaistussäännöstä liigan johtajille, mutta sitä ei

vielä silloin pidetty tarpeellisena.595 Todennäköisesti tosiasiallisesti rangaistuksen mittaami-

seen paljon vaikuttavaa rangaistussuositusta joudutaan muokkaamaan vastaamaan KKO:n

589 Helminen 2018, s. 64. 590 Lain esitöissä on luetteloitu HD:n rangaistuskäytäntöä muuttaneet ratkaisut, ja niiden perusteella päädytty

ehdottamaan kvalifikoidun muodon jakamista kahteen törkeysarvostelultaan ja rangaistusasteikoltaan erilli-

seen tekomuotoon. Prop 2015/16:111 s. 10–15. 591 Ks. Helminen 2018, s. 61. 592 Helminen 2018, s. 61, 63. 593 KM 1976:72, s. 290. 594 Ainakin asteikon muutosta olisi syytä selvittää. 595 HE 125/1975 II, s. 12.

121

ennakkopäätösten mukaan rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia tekijöitä. Seuraamussuo-

situksesta myös puuttuu useita nykyään varsin tavallisia huumausaineita, joten taulukon päi-

vittäminen olisi tämänkin puolesta tarpeellista.

122

7 JOHTOPÄÄTÖKSET

Huumausainerikokset ovat tyypillisesti järjestäytynyttä tai organisoitua rikollisuutta, ja huu-

mausaineen saamiseksi valmistajalta tai kasvattajalta käyttäjälle huumausaine voi olla use-

ammankin eri osaorganisaation hallussa. Organisaatioissa rikollisilla on eri rooleja ja tehtä-

vänkuvat voivat olla hyvin eriytyneet, jolloin henkilöllä voi olla puhtaasti vain yksi tehtävä.

Mitä suurempi organisaatio on kyseessä, sitä todennäköisemmin kukin rikollinen suorittaa

vain jotakin tiettyä tehtävää, esimerkiksi säilyttää huumeita tai kuljettaa niitä rajan yli. Eriy-

tyneiden tehtävien perusteella organisaatioita voidaan jakaa pienempiin organisaatioihin,

joilla on oma tehtävänsä huumausaineiden laittomassa kaupassa. Olen jakanut organisaatiot

tässä tutkimuksessa pääpiirteittäin valmistus- ja/tai tuotanto-organisaatioon, maahantuonti-

organisaatioon, välitys- ja jakeluorganisaatioon ja lopulta levitys- ja myyntiorganisaatioon,

joka myy huumausaineet käyttäjille. Kullakin organisaatiolla on oma tehtävänsä laittomassa

huumausainekaupassa ja jokaisella organisaatiotasolla voi olla syyllisyyden ja roolin suh-

teen monen tasoisia toimijoita. Tutkimuksessa erityinen mielenkiinto kohdistui osuudeltaan

vähämerkityksellisiin ja epäitsenäisiin tekijöihin.

Oikeuskäytännön perusteella vaikuttaa, että etenkin laajamittaisessa huumausainerikollisuu-

dessa on tyypillistä, että yksi rikollisryhmittymä tai rikolliset yhteistyössä vakavuudeltaan

aina järjestäytyneeseen rikollisuuteen saakka, osallistuvat laittoman huumausainekaupan jo-

honkin vaiheeseen. Suomessa järjestäytynyt rikollisuus toimii pääosin muualla kuin huu-

mausaineiden tuotannossa, vaikka tästäkin on saatu viime aikoina viitteitä. Poliisin lähteiden

mukaan etenkin järjestäytyneen rikollisuuden moottoripyöräkerhoilla on suuri rooli laitto-

massa huumausainekaupassa. Tämä ilmiö näkyy myös hovioikeuden tapauksista, joissa huo-

miota kiinnittävä osa vastaajista liittyi jollain tavalla moottoripyöräkerhoihin. Eri organisaa-

tioiden sisällä eri tekijät toimivat eri rooleissa siten, että organisaatioketjun jokaisella tasolla

voi olla osuudeltaan niin sanottuja toimintaa organisoivia päätekijöitä, tekijäportaan tekijöitä

sekä vähämerkityksellisiä ja epäitsenäisiä tekijöitä. Todennäköisesti ainakin osittain eri or-

ganisaatiot toimivat huumausainerikollisuudessa eri vaiheiden eri tehtävissä, mikä muodos-

taa yhden yhtenäisen organisaation sijasta ennemminkin eri organisaatioista koostuvan or-

ganisaatioketjun.

123

Katson, että organisaatioiden hahmottaminen on tärkeää rangaistuksen mittaamisen kan-

nalta, sillä tekijän osallisuus ja rooli rikoksen tekemisessä vaikuttavat rangaistuksen mittaa-

miseen muun muassa koventamisperusteiden (pääasiassa järjestäytyneen rikollisryhmän

osana toimimisen ja suunnitelmallisuuden) ja syyllisyyden kautta. Järjestäytyneen rikolli-

suuden käyttäminen koventamisperusteena on ollut oikeuskäytännössä vähäistä, ja vaikut-

taakin siltä, että organisoitumiselta vaaditaan erittäin korkeaa tasoa ja tästä paljon vakuutta-

vaa näyttöä ennen kuin perustetta sovellettaisiin. Koska näytön saaminen käskyvaltasuh-

teista ja erityisestä organisoitumisesta on vaikeaa, peruste näyttääkin jäävän useimmiten so-

veltamatta. Kuitenkin oikeuskäytännössä on usein otettu järjestäytyneisyys moitittavuutta

lisäävänä seikkana huomioon tuomiossa silloinkin, kun varsinaista koventamisperustetta ei

ole voitu soveltaa esimerkiksi näytön puuttumisen vuoksi.

Oikeuskäytännössä tekijän osallisuus rikoksen tekemiseen on otettu huomioon erityisesti

syyllisyyden kautta. Oikeuskäytännössä on syntynyt kolmiportainen syyllisyysjaottelu, jossa

tekijät voidaan osallisuutensa syyllisyytensä mukaan jakaa päätekijöihin, keskeisiin ja mer-

kityksellisiin niin sanotun normaalin tekijäportaan tekijöihin sekä vähämerkityksellisiin ja

epäitsenäisiin tekijöihin. Rangaistuksen mittaaminen seurailee tätä kolmiportaista luokitusta

huumausaineen määrän ja laadun huomioiden. Pääsääntöisesti päätekijälle mitataan ankara

rangaistus asteikon yläpäästä, ja rangaistus voi korostetun syyllisyyden vuoksi olla korke-

ampikin kuin mitä normaalirangaistus huumausaineen määrän ja laadun perusteella olisi.

Keskeiselle tekijälle mitataan normaalirangaistus, jonka ylärajana on osassa oikeuskäytäntöä

pidetty kahdeksaa vuotta, mikäli huumausaineen määrä ja laatu eivät muuta edellytä. Näin

asteikon ankarin pää varataan päätekijälle. Vähämerkitykselliselle ja epäitsenäiselle tekijälle

mitataan huomattavasti alempi rangaistus kuin päätekijällä. Ei ole syytä määrätä rangaistus

vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijälle nimenomaan asteikon alapäästä, jo-

ten rangaistus voi vaihdella koko asteikolla, kunhan se on päätekijän ja keskeisen tekijän

rangaistusta lievempi.

Vähäisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistuksen mittaamisessa tulee huomioida huumausai-

neen määrä ja laatu, joiden lisäksi tulee punnita RL 6:3 ja 6:4 ankaroittamis- ja lieventämis-

periaatteita sekä arvioida tekijän osuutta rikoksen tekemisessä sekä muuta teon osoittamaa

syyllisyyttä. Rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavassa punninnassa tulee ottaa huomioon

124

ankaroittavina seikkoina muun muassa rikoksentekijän välttämätön ja keskeinen asema, tar-

koitus pienentää päätekijöiden kiinnijäämisriskiä sekä toiminnan jatkuvuus. Lieventävinä

seikkoina tulee arvioida muun muassa vähämerkityksellistä ja epäitsenäistä asemaa, joka voi

ilmetä tarkasti yhteen tehtävään rajattuna osuutena, vähäisenä palkkiona suhteessa tavoitel-

tuun hyötyyn sekä osallistumattomuutena oman osuutensa tai rikokseen suunnitteluun. Lie-

ventävää on myös, mikäli tekijällä ei ole määräävää asemaa huumausaineeseen ja hän toimii

rikoksessa passiivisesti. Näitä ja muita vastaavia seikkoja tulee punnita rangaistuksen mää-

räämisessä. Jos tekoon liittyy useita lieventäviä seikkoja, vähämerkityksellisen ja epäitse-

näisen tekijän rangaistus tulee mitata huomattavasti päätekijän rangaistusta lievemmäksi.

Mikäli osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän tekoon liittyy joitakin syyl-

lisyyttä lisääviä piirteitä, kuten teon pitkä kesto ja jonkinlainen osallistuminen rikoksen

suunnitteluun, vähäisempi asema huomioiden rangaistuksen tulee olla vielä jonkin verran

lievempi. Lievennyksen määrä riippuu osallisuuden rajoittumisesta ja syyllisyyden asteesta.

Mittaamista roolin perusteella vaikeuttaa se, että usein koko organisaatiota ei saada kiinni,

ja vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen tekijän rangaistusta joudutaan vertaamaan hypo-

teettisen päätekijän rangaistukseen.

Korkeimman oikeuden asettamasta oikeuslähteiden etusijajärjestyksestä huolimatta rangais-

tuksen mittaamiseen tarkoitettua suositustaulukkoa voidaan käyttää rangaistuksen mittaami-

seen suuntaa antavana, kunhan ratkaisija muistaa huomioida oikeuslähteiden etusijajärjes-

tyksen ja yksilölliset tekijät tapauksessa. Koska tosiasiassa rangaistussuositus vaikuttaa eten-

kin alioikeuksissa, suositusta olisi syytä päivittää vastaamaan uutta ratkaisulinjaa. Vuoden

2019 Helsingin ja Rovaniemen laatuhankkeen toimeksianto ei koskenut taulukon päivittä-

mistä, joten suosituksen päivittämistä ei ole vielä tehty. Taulukon päivittämisen ansiosta

lainkäyttäjien työ helpottuisi. Koska KKO:n ohje osallisuuden asteen vaikutuksesta rangais-

tuksen mittaamiseen on selvä ja oikeuskäytännössä on vakiintunut kolmiportainen syylli-

syysjaottelu, suositukseen voitaisiin ottaa Britannian mallin mukaisesti rinnakkain rangais-

tusasteikko vähämerkitykselliselle ja epäitsenäiselle tekijälle, keskeiselle tekijälle sekä pää-

tekijälle. Tällöin olisi lähtökohtaisesti yhdenmukaisemmin määritelty, mitä konkreettisessa

mittaamisessa tarkoitetaan ”huomattavasti” alemmalla rangaistuksella.

125

Myös lainsäädännöllisten uudistusten mahdollisuutta olisi syytä selvittää. Rangaistusasteik-

kojen mukauttaminen korkeimman oikeuden syyllisyyttä osoittavan linjan mukaiseksi teki-

jän roolin mukaan saattaisi Suomessakin johtaa siihen, että huumausainerikoksiin otetaan

kolmiportainen törkeysjaottelu Ruotsin mallin mukaan. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että

osuudeltaan vähämerkityksellisen ja epäitsenäisenkin tekijän teko voi huumausaineen mää-

rän ja laadun perusteella olla hyvin moitittava. Kun tähän rangaistukseen suhteutettuna pää-

tekijän rangaistuksen pitäisi olla vielä moitittavampi, asetettu asteikko ei enää riitä. Asteikon

riittämättömyydestä ovat merkkinä myös useat tuomiot, joissa on tuomittu maksimirangais-

tuksia. Yhtenä ratkaisuna voisi olla Ruotsin mallin mukainen asteikon suhteuttaminen. Täl-

löin vähämerkityksellisen ja epäitsenäisen osuuden tekijän rangaistus mitattaisiin pääteki-

jään verrattuna kokonaan eri asteikolta. Tekojen moitittavuusero tulisi huomioiduksi kolmi-

portaisessa asteikossa mittaamisen lisäksi myös rikoksen yksilöinnissä, jos vain päätekijän

rikos kvalifioitaisiin erityisen törkeäksi. Näin rangaistuksen mittaaminen olisi jo rikoslain

mukaan eri syyllisyyden ja roolin omaaville tekijöille huumausainerikoksissa selkeämpää.

rangaistuksen mittaaminen osuudeltaan ... · perklev, anders, straffmätning i narkotikamål –...

Documents