Miten katsomme ihmistä?13.5.2016Tommi Laitio (@tommilaitio)Ratkaisu 100 -haastekilpailu, Sitra

Helsinki on monikielinen kaupunki.

Onnellisuus ei ole sama kuin fiilis.Mahdollisuus käyttää taitojaan ja kykyjään sen yhteisön hyväksi, johon kuuluu.(Aristoteles)

Tosiasiallinen kyky elää sellaista elämää, jota itsellä on syytä arvostaa.(Amartya Sen &Martha Nussbaum)

Paremman elämän määritystä etsiessä saadaan välineiden näköisiä vastauksia.

Tätä tarvitaan enemmän: Intressit eli Tarpeet:Millaista elämäsi on nyt? Millaista elämää pidät tavoittelemisen arvoisena? -> etnografia-> ihminen määrittää suunnitteluongelmanTätä tarvitaan vähemmän: Preferenssit / ToiveetMitä haluaisit? Mitä toivoisit?-> kyselyt-> synnyttää kyvyttömyyden kokemusta-> ihminen vastaa kokemuksensa puitteissa ja ennalta määriteltyyn raamiin

Yhteiskunnallisen vihan määrä kumpuaa suurelta osin avuttomuudesta tuottaa turvallisuutta itselle ja läheisille.

Resilienssitutkimuksessa tunnistetaan kolme asiaa, jotka keskeisesti parantavat kykyä selvitä muutoksissa:1. Myönteinen kuva itsestä ja tulevaisuudesta.2. Kyky viestiä omat tarpeet ja kuunnella toisten tarpeita.3. Kyky tunnistaa omia tunteita ja hillitä voimakkaita tunnereaktioita.

Kaikkia näistä voidaan oppia.

Tarvitaan suhteellista universalismia eli kaikille suunnattuja toimia, jotka parantavat erityisesti sivussa olevien todellisia toimintamahdollisuuksia. Toimien on lisättävä juuri heidän hyödyllisyyden kokemustaan ja myönteistä vuorovaikutusta.

Osallistuva budjetointiEsimerkiksi Madridissa on 65 miljoonaa euroa vuodessa kuntalaisten aloitteista tehtäviin, kaikkien kuntalaisten äänestämiin projekteihin. Helsingissä viime vuonna 7000 nuorta äänesti alueensa nuorisotyöstä.

National Citizen ServiceBritannian hallituksen ohjelma, jossa yli 100 000 16-17-vuotiasta tutustuu vuosittain oman alueensa muihin sosiaaliluokkiin kuuluviin nuoriin ja oppii käyttämään omia taitojaan oman yhteisönsä hyväksi.

Aggression Replacement Training (ART)Tieteellisesti todennettu malli, jossa nuoret ja heidän vanhempansa voivat oppia tunnehallintaa. Käytetään erinomaisin tuloksin mm. Helsingin nuorisotyön yksilöllisen tuen ohjelmissa.

KaverikahvilaMalli, jossa koulussa heikommin pärjäävät yläluokkalaiset parantavat myös omia arvosanojaan opettamalla suomea ja matematiikkaa 1-2-luokkalaisille. Ensimmäiset tulokset osoittavat, että nuoret haluavat tehdä tätä myös vapaa-ajallaan.

Nuorten hyvinvointikertomusHelsingin kaupungin verkkosivusto ja vuosittain raportti, jossa tuodaan yhteen tilasto- ja tutkimustieto, ammattilaisten havainnot ja nuorten oma kokemus. Työkaluna ajaa eri palveluntuottajia yhteiseen kielenkäyttöön. Vuoden 2015 raportin perusteella nostot: kohtaamisen lisääminen, itsenäistymisen tukeminen ja rasisminvastaisuus.

KesäseteliEsimerkiksi Oulussa ja Helsingissä käytössä oleva ensimmäisen työkokemuksen tuki. Koko ikäluokka saa kaupungilta etusetelin, jolla voi hommata itselleen ensimmäisen 2 viikon kesätyön. Kaupunki korvaa työnantajalle valtaosan kuluista. Luo uusia työpaikkoja erityisesti pk-yrityksiin.

Argumentaatiotaitojen vahvistaminenSuomalaiset nuoret tarvitsevat pelillisiä, hauskoja tapoja kehittää omaa argumentaatiotaan sekä kykyä asettua toisten asemaan. Uusi opetussuunnitelma tekee mahdolliseksi laajempien kokonaisuuksien rakentamisen esimerkiksi roolipelin tai simulaation avulla.

The UBritannian monissa lähiöissä tehty projekti, jossa haluttiin lisätä vuorovaikutusta ja puuttumisen kulttuuria. Ratkaisuna oli esimerkiksi ensiapukurssien tarjoaminen maksutta pubeissa tai muissa turvallisiksi koetuissa paikoissa. Ensiaputaidot toimivat välineenä vuorovaikutuksen käynnistämiseen, koska kaikki ymmärtävät taitojen arvon.

Tommi LaitionuorisotoimenjohtajaHelsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskusHietaniemenkatu 9BPL 5000, 00099 Helsingin kaupunki

(09) 310 89045tommi.laitio (a) hel.fitommilaitio.munstadi.fitwitter: tommilaitio