ratkaisuja (kauppalehden biotalousliite 5.6.2012)

Joensuun Tiedepuisto Oy:n ilmoitusliite

Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 5.6.2012. INPRESS©

Jussi Kakkonen teki opinnäytetyönsä CLT-rakenteiden liitosten mitoittamisesta. SIVU 8

PUURAKENTAMINEN KIINNOSTAA NUORIA

KORVAAKO TORREFIOITU PELLETTI KIVIHIILEN?PELLESIVU 5

Biotaloudesta Suomen vihreä kivijalka

Tietoa & taitoa JoensuussaSIVU 2

Luonnonkuitu-komposiittia

kitaraan ja viuluunJukka-Pekka Karppinen jatkaa Heikki Koivurovan

keksinnön kehittämistä SIVU 10

” Biomassojen jalostuksen kehittäminen tieteelliseltä pohjalta etenee nopeimmin Suomessa.” Rajendra K. Pachauri

SIVU 3 SIVUT 6 & 7

2012.2

ä min ri

SIV

Syksyllä 2013 Joensuussa aloittaa toimintansa ensimmäinen teollisen mittakaavan integroitu bioöljylaitos.

MAAILMAN ENSIMMÄINEN!YLI 1000 METSÄKONETTA VUODESSA

Kuva: John Deere Forestry Oy

SIVU 4

Kuvat: Miska Korpelainen


InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Hanna Pettinen . Toimitus: Nystig Oy . Graafi nen ulkoasu: Sara Norkvist . Repro: InPress . Paino: Alma Manu Oy, Tampere 2012 . Lisätietoja ilmoitusliitteistä Kauppalehdessä: Hanna Pettinen, 050 364 1142, [email protected]

Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien.

2 Ratkaisuja

Lisätietoja julkaisusta antaa:

Kehityspäällikkö Timo Tahvanainen, puh. 050 443 2950 [email protected] www.carelian.fi

EUROOPAN metsäpääkaupungin, Joensuun, korkeatasoinen metsäosaa-minen ei ole syntynyt sattumalta. Kaupungillamme on pitkä historia met-sätieteiden opetuksessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa, jota täydentää ammattiopiston antama metsäkoneen-kuljettajien ja muiden käytännön työstä vastaavien ammattilaisten koulutus. Vankka osaaminen on houkutellut tänne alan yrityksiä ja järjestöjä – esimerkiksi Euroopan metsäinstituutti EFI:n pää-konttori sijaitsee Joensuussa. UUSIEN TYÖPAIKKOJEN luominen vaatii uusia innovaatioita, ja Joensuun Tiedepuiston rooli metsäalan osaami-sen jalostamisessa liiketoiminnaksi on merkittävä. Tiedepuiston tehtävänä on verkottaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia sekä välittää tutkimustieto osaksi yri-tysten tuotekehitystä ja muuta liiketoi-mintaa. Fyysisenä paikkana Tiedepuisto saattaa opiskelijat ja työntekijät yhteen, minkä tuloksena syntyy konkreettisia uusia tuotteita ja yrityksiä.

NYT VALLALLA voisi sanoa olevan eräänlainen vihreä vallankumous. Puusta voidaan valmistaa paljon muuta-kin kuin lankkua tai paperin valmistuk-sessa käytettävää selluloosaa! Joensuu ottaa innokkaasti vastaan ensi vuonna toimintansa aloittavan Fortumin pyro-lyysituotantolaitoksen. Pyrolyysiöljyssä on valtavasti mahdollisuuksia, jopa liikennepolttoaineena. Tästä ja muista biotalouden saavutuksista voitte lukea lisää liitteen sivuilta.

METSÄ LUO PALJON aivan uusia mahdollisuuksia, ja niitä tulee hyödyn-tää. Joensuu seutukuntana on sitoutu-nut tarjoamaan parhaan mahdollisen toimintaympäristön yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu metsään ja sen osaamiseen. On kyseessä sitten puunjalostus tai alan teknologian ja palveluiden tuottaminen globaaleille markkinoille.

Vahva veturi

NÄYTTÄÄ SUUNTAA BIOTALOUDELLE

JOENSUU

Kari KarjalainenJoensuun kaupunginjohtaja

"Joensuussa tasapainoinen luontosuhde on yhdistetty kor-keatasoiseen teknologiaan”.

Vihreä kivijalkamme

KESKEISENÄ VIENTIALANA metsäteolli-suutta voidaan pitää Suomen talouden kivi-jalkana. Se tuo vakautta myös heikompien talousnäkymien aikana. Koska alan inves-toinnit ovat suuria ja pitkäikäisiä, kaipaa metsäteollisuus ennustettavuutta.

SUOMI TARVITSEE liiketoiminnan kasvua yhteiskunnan hyvinvointiin, ja kasvussa olen-naisinta ovat uudet investoinnit. Tällä hetkellä liiketoimintaympäristöön liittyy lisääntyvän

ja muuttuvan sääntelyn aiheuttamaa epävar-muutta. Onkin erityisen tärkeää, että vienti-teollisuuden toimintaedellytykset turvataan kansallisesti. On varmistettava, että metsiäm-me voidaan hyödyntää kestävällä tavalla ja puuta saadaan teollisuuden käyttöön.

Lainsäädännön kiristyminen ei saa vai-kuttaa negatiivisesti kilpailukykyymme, ja verotuksen tulee säilyä kannustavalla ta-solla. Sen tulee tukea jalostusarvon kasvat-tamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Ei siis ole järkevää luoda vain kansalli-sia tai alueellisia rajoituksia, vaan ilmas-tonmuutosta on torjuttava maailmanlaajui-sesti. Ilmastopolitiikan näkökulmaa pitäisi laajentaa myös tuotteiden, teknologioiden ja investointien ympäristövaikutuksiin sekä suunnata kulutusta uusiutuviin raaka-aineisiin ja niistä valmistettuihin tuotteisiin.

METSÄTEOLLISUUDEN tulee olla kannattavaa myös lyhyellä aikajänteellä, koska nykyisten tuotteiden myynnillä rahoite-taan suurelta osin investoin-nit. Ylläpitämällä ja var-mistamalla kannattava metsäteollisuus pysty-tään samalla varmis-tamaan uusien tuot-teiden syntymahdolli-suudet ja alan elinvoi-maisuus. Kannattava liiketoiminta on myös

edellytys pääomien saamiselle investointei-hin.

Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet suomalaisen metsäteollisuuden tuotannon ar-vosta tulee tulevaisuudessa tuotteista, joita ei vielä tänä päivänä valmisteta. Uusilla inno-vaatioilla voidaan varmistaa, että myös tule-vaisuudessa Suomessa on maailman kannat-tavimpia ja kestävän kehityksen mukaisesti toimivia metsäteollisuusyrityksiä. Jos kulut-tajat alkavat suosia kestäviä ratkaisuja, voi siirtymä biotalouteen olla hyvinkin nopea.

EUROOPPALAINEN metsäteollisuus oli en-simmäisten alojen joukossa esittelemässä vii-me vuoden lopussa suunnitelmansa EU:n ko-mission päästövähennystavoitteisiin ja ne kei-not, joilla päästäisiin kohti kilpailukykyistä ja vähähiilistä taloutta. Toteutuakseen nämä ta-voitteet edellyttävät uusiutuvista ja kierrätet-tävistä raaka-aineista valmistettujen tuottei-den tuomia päästövähennyksiä, nykyistä vähäpäästöisempien polttoaineiden käyt-töä, energia- ja resurssitehokkuutta sekä uudenlaisen teknologian käyttöönottoa.

Metsäala asiakkaineen on siis avainasemassa biotalouden suunnannäyttäjänä myös tu-levaisuudessa.

Kari Jordanpääjohtaja, Metsä Group

”Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet suomalaisen metsäteollisuuden tuotannon arvosta tulee tulevaisuudessa tuotteista, joita ei vielä tänä päivänä valmisteta.”

Joka toinen vuosi järjestettäväs-sä kansainvälisessä huipputa-paamisessa Kolilla keskustellaan mm. luonnonvarojen kestävästä käytöstä, luodaan yhdessä teesejä ja esitetään toteuttamiskeinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Koli Forumin tavoitteena on edistää biotaloutta, joka tulee nostaa eurooppalaisen kilpailukyvyn ajuriksi. Suomi edustaa alan tietotaitoa ja huippututkimusta, sanoo Metsä Grou-pin Kari Jordan, joka on ollut vahvana taustavaikuttajana tapahtumassa.

Edeltävien vuosien nimekkäisiin osallistujiin lukeutuvat esim. presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari sekä viereisellä sivulla haastateltu tohtori Rajendra K. Pachauri.

Seuraava Koli Forum järjeste-tään ensi vuonna.

Koli Forum

Kuva: Metsä Group

Kuva: Liisa Tahvanainen/UEF


oensuu osaajineen nousi ilmastomuu-toksen hillinnän asiantuntijajoukon kärkikaartiin, kun tutkimustietoa globaalisti päättäjille tuottava intia-

lainen Teri-instituutti päätti perustaa Pohjolan toimistonsa Joensuuhun.

– Uuden toimiston sijainti on sekä Terille että sen työlle erittäin merkit-tävä, vakuutti Terin pääjohtaja, No-bel-palkittu Rajendra K. Pachauri toukokuussa, muutama kuukausi ennen avajaisia.

Pachauri on yksi maailman tär-keimmistä ilmastovaikuttajista ja asiantuntijoista. Hän toimii YK:n asettaman hallitusten välisen il-mastopaneelin IPCC:n puheenjohta-jana. IPCC:n tehtävä on tuottaa tietoa ja ehdotuksia ilmastomuutoksen hillin-tään.

Päätös KolillaAlueen innovaatio- ja teknologiaosaaminen luo hyvän pohjan Terin toiminnalle.

– Teknologiset edistysaskeleet ja tieteel-liseltä pohjalta etenevä biomassojen jalos-tuksen kehittäminen etenevät nopeimmin Suomessa - ja erityisesti Joensuussa, sanoo Pachauri ja kertoo myös yliopiston vaikut-taneen perustamispäätökseen.

– Itä-Suomen yliopisto on merkittävä instituutio, jolla on uusia uria aukova aktii-vinen ote bioraaka-aineisiin ja biomassape-rustaisiin ratkaisuihin. Myös muiden, alan tieteellistä tutkimusta harjoittavien organi-saatioiden läsnäolo on merkittävää Terille Joensuussa.

Toimiston sijoittumisesta Joensuuhun sovittiin syyskuussa Koli Forumin yhtey-dessä, jonne yliopiston kansainvälisen yk-sikön johtaja, professori Liisa Tahvanainen oli houkutellut yhteistyökumppaninsa pää-puhujaksi.

Koli Forum oli Pachaurin mielestä vai-kuttava kokemus. Tutkijoiden ja päättäjien kohtaamisessa keskusteltiin ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävistä asi-oista, erityisesti metsien ja biotalouden nä-kökulmista.

Pachaurin mukaan biotalouden voittokul-kua puoltavat myös taloudelliset perusteet.

– Vielä ei ole kiinnitetty tarpeeksi huo-

miota biotalouden ”sivutuotteisiin” ja posi-tiivisiin ympäristövaikutuksiin, joita on saavutettu esimerkiksi metsätalouden alal-la, hän muistuttaa.

Biomassojen käyttö heijastuu alueelliseen kehitykseenIPCC:n tutkimusraportti, jossa arvioidaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ko-rostaa, että biomassojen käyttö heijastuu myös alueelliseen kehitykseen ja luo järjes-telmällistä maanviljelykulttuuria. Ilmasto-muutoksen hillinnässä sekä metsä- että maataloudella on iso merkitys.

On arvioitu, että maa- ja metsätalous voivat tuottaa yhdessä vuosittain jopa 10 gigatonnin hillintäpotentiaalin vuonna 2030. Tämä edellyttää sitä, että olemassa oleva teknologia otetaan käyttöön kaikkial-la missä teknologiaa käytetään biomassojen luomisessa. Kasvihuonekaasujen hillintä-potentiaali on käsite, jolla arvioidaan kas-vihuonekaasujen päästöjen vähentämisen suuruutta, joka voitaisiin toteuttaa tietyllä päästöyksikön hinnalla. Teksti: Katri Vuorjoki

JOENSUU VAKUUTTI METSÄ- JA BIOTALOUSOSAAMISELLAAN

Ratkaisuja 3

Kuv

a: J

aakk

o K

ilpiä

inen

entin Pajan vientimyyn-nistä vastaava Juha Kor-honen sompailee valta-van hakkuukoneen tottu-

neesti hallin oviaukosta sisään valo-kuvausta varten. Saman yrityksen kehitysjohtaja Janne Häikiö ja Ou-tokummun Metallin toimitusjohtaja Jarmo Paakkunainen seuraavat suoritusta silmä tarkkana.

Koneen nosturin päässä killuu kiinnostuksen kohteemme, Pentin Pajan ja Outokummun Metallin yh-teistyön ensimmäinen hedelmä tai pikemminkin koura – energiapuun hakkuuseen, ensiharvennuksiin ja integroituun korjuuseen optimoitu syöttävä ja karsiva Naarva EF28.

– Tähän tuotteeseen on ladattu molempien yritysten yhteensä yli 60 vuoden kokemus ja osaaminen, Jar-mo Paakkunainen sanoo.

Molemmat yritykset on perustet-tu 1980-luvun alussa – Pentin Pajan juuret juontavat tosin Ilomantsin Naa r- van kylään, jonne Pentti Häikiö perusti auto- ja konekorjaamon vuonna 1964. Outokummun Metalli aloitti harvesteripäiden tuotekehi-tyksen jo vuonna 1984. Pentin Paja puolestaan lanseerasi ensimmäisen Naarva-kouransa vuonna 1992.

Yritysten tiivis yhteiselo alkoi vuonna 2009, kun Outokummun Me-tallista tuli Pentin Pajan osaomistaja.

Outokummun Metallin tehtaalla valmistettu Naarva EF28 on suunni-teltu vastaamaan viimeisimpiin energia- ja pienpuun korjuu- ja kä-sittelyvaatimuksiin. Kouralla hoituu katkaisu keräillen, karsinta nipuis-sa, pituusmittaus sekä kuormaus.

– Vaikka tuote vastaa kaikkiin

nykypäivän metsänhakkuun vaati-muksiin, on se edelleen aitoa Naa r-va-perhettä. Olemme aina pyrkineet pitämään asiat riittävän yksinkertai-sina ja tarkoituksenmukaisina sekä teknisesti helposti toteutettavina. Laatu, kestävyys ja kohtuulliset käyttökustannukset ovat myös ohje-nuoriamme, Janne Häikiö sanoo.

Harvesteripäiden yksi tärkeim-mistä ominaisuuksista on tuotta-vuus. Naarva EF28:llä se on tutki-tusti hyvällä tasolla. Työtehoseuran TTS toteuttamassa kokeessa tuotta-vuus todettiin erittäin hyväksi niin integroidussa kuin energiaranka-puunhakkuussa.

TTS:n mukaan EF28:n toiminta varsinkin nippukarsinnassa ja kat-konnassa oli yksi peruste hyvälle tuottavuudelle.

EF28:ssa niin kuin muissakin Naarva-kaatopäissä, -energiakou-rissa ja -sykeharvestereissa käyte-tään patentoitua giljotiini-tekniik-kaa, jossa leikkaus tapahtuu yhdellä terällä läpi koko puun.

– Giljotiinikatkaisu sopii myös haastaviin olosuhteisiin. Esimerkik-si kiviä ja hiekkaa ei tarvitse varoa kuten ketjusahaa käytettäessä, joten kannot jäävät mataliksi. Katkaisute-rä on myös lähes huoltovapaa, Janne Häikiö kertoo.

Uusi jäsen Naarva-perheeseen

www.outokummunmetalli.fi

www.pentinpaja.fi

P

Kun kaksi kokenutta, kaiken nähnyttä yritystä lyö hynttyyt yhteen, tuloksena syntyy tuote, jossa on kaikki mitä tarvitaan, mutta ei mitään liikaa.

Naarva EF28 -harvesteri-

pää on Pentin Pajan ja

Outokummun Metallin

yhteistyön ensimmäinen

hedelmä. Janne Häikiö ja

Jarmo Paakkunainen ovat

tyytyväisiä tulokseen.

Teri-instituutti Suomeen

J

”Itä-Suomen yliopisto on merkit-tävä instituutio, jol-la on uusia uria au-kova aktiivinen ote bioraaka-aineisiin ja biomassaperus-taisiin ratkaisuihin.”

Rajendra K. Pachauri


4 Ratkaisuja

KOITTAA ENERGIANTUOTANNOSSA JOENSUUSSA

oensuu saa kunnian olla sijoituskoh-de maailman ensimmäiselle teollisen mittakaavan integroidulle bioöljylai-tokselle.

– Näin on. Syksyllä 2013 meidän pitäisi sähkön ja lämmön lisäksi tuottaa bioöljyä, voi-

malaitospäällikkö Timo Partanen vahvistaa.Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntä-

nyt hankkeelle reilut kahdeksan miljoonaa euroa uuden teknologian tukea. Fortum in-vestoi pyrolyysiteknologiaan perustuvaan laitokseensa noin 20 miljoonaa euroa.

– Kokonaisinvestointi on noin 30 miljoo-naa euroa. Voimalaitokseen kiinteästi yh-distettynä tämä on investointina ja käyttö-kustannuksiltaan erinomainen vaihtoehto, Partanen sanoo.

Joensuun laitoksen on tarkoitus tuottaa 50 000 tonnia bioöljyä vuodessa. Energiak-si muunnettuna se on 210 GWh, joka vastaa yli 10 000 omakotitalon lämmityksen vuo-tuista kulutusta.

Energiatehokkuus on investoinnin koh-tuullisuuden lisäsi merkittävä tekijä, sillä bioöljyn tuotannossa käytetään voimalai-toksella muuten hukkaan menevää lämpöä.

– Kolmas etu on se, että koska käytämme

sekä bioöljyn että lämmön ja sähkön tuotan-nossa pääasiassa samaa metsäraaka-ainetta, polttoainelogistiikka on erittäin tehokasta.

Bioöljy syntyy puustaJoensuun laitoksessa käytettävää nopeaa pyrolyysiä on tutkittu Suomessa jo 1970-lu-vulta. Laitoksen integroitu teknologia pe-rustuu VTT:n patentoimaan teknologiaan ja Metson tekniikkaan. Neljäntenä jäsenenä Fortumin lisäksi yhteistyökonsortioon kuu-luu metsäjätti UPM.

– VTT:llä on vahvaa osaamista bioöljys-tä, Metso hallitsee teknologian, UPM:llä on metsäosaamista ja Fortum puolestaan edus-taa loppukäyttäjää, Fortum Heatin kehitys-johtaja Jukka Heiskanen luettelee konsor-tion vahvuuksia.

Nopeassa pyrolyysissä kuiva biomassa kuumennetaan hapettomassa olosuhteissa hyvin nopeasti noin 500–600 asteeseen, jolloin se höyrystyy kaasuiksi. Nämä pyro-lyysikaasut jäähdytetään vauhdilla noin huoneenlämpöön, jolloin kaasut lauhtuvat nesteeksi eli öljyksi.

Bioöljyä voidaan käyttää kaukolämmön ja prosessiteollisuuden polttoaineena, ja si-ten se korvaa nestemäisiä fossiilisia poltto-aineita. Heiskasen mukaan bioöljyn käyttöä myös biokemikaalien ja liikenteen polttoai-neiden raaka-aineena tutkitaan maailmalla

Bioöljystä on tulossa vakava kilpailija fossiiliselle polttoöljylle. Ensivaiheessa uhka kohdistuu kaukolämmön tuotantoon ja prosessiteollisuuden polttoaineisiin. Eikä ai-kaakaan, kun se syrjäyttää öljyn liikenteen polttoaineiden raaka-aineena. Vapise fossiili!

J

Uusi aika


Ratkaisuja 5

Torrefi ointi tarkoittaa biomassan käsitte-lyä paahtamalla siten, että raaka-aineesta haihtuu ylimääräinen vesi, uuteaineet ja osa ligniineistä. Näin biomassasta tulee paremmin säilyvää ja vettä hylkivää polt-toainetta, joka on helposti kuljetettavaa, tasalaatuista ja kestää hyvin varastointia.

Torrefi ointi on uusi menetelmä maail-malla. Tällä hetkellä sitä tutkitaan muun muassa Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa koelaitoksia ei ole vielä pysty-tetty, mutta mahdollisuuksia tähän selvi-tellään parhaillaan. Esimerkiksi Ilomant-sissa, vuoden 2011 lopussa suljetun Vapo Oy:n pellettitehtaassa, perinteisen pelletin tuotanto voisi olla mahdollista muuttaa torrefi oidun pelletin tuotannoksi. Tätä uut-ta pellettiä voidaan käyttää esimerkiksi ki-vihiiltä korvaavana uusiutuvana energiana hiilipölykattiloisssa.

Ilomantsin tehtaan yhteydessä sijaitseva kunnan kaukolämmöstä vastaava lämpö-laitos mahdollistaa uuden energiamuodon hyödyntämisen jopa valtakunnan verkon sähköntuotannossa.

Torrefi oidussa pelletissä on paljon po-tentiaalia. Kivihiiltä on nimittäin tuotu Suomeen keskimäärin lähes viisi miljoo-naa tonnia vuodessa, ja sen käytön kustan-nukset ovat kohonneet merkittävästi pääs-tökaupan alettua.

Kansainvälinen kysyntäpotentiaali on valtava. Jos esimerkiksi viisi prosenttia Euroopan kivihiilen käytöstä korvattaisiin torrefi oidun pelletin käytöllä, tämä tarkoit-taisi kysyntää jo 45 miljoonalle tonnille paahtokäsiteltyä pellettiä vuosittain.

Teksti: Maiju Kolisoja

BIOMASSA TEHOKÄYTTÖÖN TORREFIOINNILLA!Suomi on edelläkävijä mo-nenlaisissa bioenergiaratkai-suissa. Uusia mahdollisuuksia tarjoaa torrefioitu pelletti.

irotec Oy syntyi neljä vuotta sitten, mutta historiamme juontaa vuoteen 1980. Meillä

on yli 30 vuoden kokemus metallialan erikoisosaajana, toimitusjohtaja Keijo Mutanen sanoo.

Firotecin päätuotteet ovat New Firo -kappaleenkäsittelylaitteet sekä materi-aalinkäsittelyn ja kuljetinjärjestelmien projekti- ja osaprojektitoimitukset.

– Muita omia tuotteitamme ovat lau-tassyöttimet ja liettolaitokset erilaisiin teollisuussovelluksiin. Tarjoamme myös erikoislaitteiden sopimusvalmistusta se-kä asennus-, kunnossapito-, perusparan-nus- ja huoltopalveluja.

Firotec on kehittyvänä, kokeneena ja

luotettavana yhteistyökumppanina mo-ninkertaistanut liikevaihtonsa osittain Suomen kaivannaisteollisuuden kasvun myötä. Keijo Mutanen näkee myös kan-sainvälistymisen suurena mahdollisuu-tena. New Firo -tuotteista menee jo nyt noin 80 % vientiin ja projekteistakin jo noin kolmannes.

– Venäjä ja muut lähialueet ovat meil-le suuri mahdollisuus. Olemme kasvu-hakuisia, mutta vaikka viime vuodet ovat olleet meille hyviä, jalat on hyvä pitää maassa.

F

Firotec etsii ja to-

teuttaa aina parhaan

ratkaisun asiakkaan

tarpeeseen. Kuvan

hihnakuljettimen

asennus on esimerk-

ki yhdestä noin 100

erilaisten materiaali-

en kuljetinjärjestel-

mien toimituksesta.

Kokenut kovan luokan erikoisosaajaParin viime vuoden aikana liikevaihtonsa moninkertais-tanut Firotec Oy on erinomainen esimerkki pohjoiskarja-laisten yritysten osaamisesta ja kokemuksesta.

www.fi rotec.fi

monessa eri hankkeessa.Bioöljyn käytöllä on merkittäviä ympä-

ristövaikutuksia. Kun sillä korvataan fossii-lisia polttoaineita, lämmöntuotannon hiili-dioksidipäästöt vähenevät yli 70 prosenttia.

Nopeapyrolyysillä tuotettu bioöljy on

myös lähes rikitön polttoaine, mikä pienen-tää paikallisia hiukkaspäästöjä merkittä-västi.

– Bioöljy on siinäkin mielessä hyvä rat-kaisu, että se ei vaadi läheskään yhtä mitta-via muutostöitä vanhoihin kattiloihin kuin jos fossiiliset polttoaineet korvattaisiin kiinteillä polttoaineilla.

Fortum omistaa ja operoi yli 20 sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (CHP) ja useita lämpölaitoksia EU:n alueella. Voi-malaitospäällikkö Timo Partanen on luon-nollisesti tyytyväinen, että yhtiö päätti si-joittaa ensimmäisen bioöljylaitoksensa juu-ri hänen kotikonnuilleen.

Maailmanluokan osaamista– Valinnassa painoi se, että puuraaka-ainet-ta on tällä alueella hyvin saatavilla. Metsää riittää ja logistinen ketju toimii. Lisäksi Pohjois-Karjalan metsä- ja bioenergiaosaa-minen on ehdotonta maailman huippua.

Partanen kehuu myös seudun toimijoiden yhteistyötä. Kaukana ovat ne ajat, kun naa-purin menestystä katsottiin pahalla silmällä.

– Tiedostamme yhä paremmin olevam-me samassa veneessä. Meillä on laaja ja hyvin toimiva verkosto, joka tekee tiivistä yhteistyötä. Pyrolyysiprosessin hallinnan lisäksi on myös raaka-aineen logistiikka-ketju saatava toimimaan tehokkaasti. Sen viilaamisessa tarvitaan yrittäjien lisäksi Metlan ja yliopiston tutkijoita sekä Tiede-puiston, Josekin ja maakuntaliiton kaltaisia tiedonvälittäjiä ja verkoston rakentajia. Tä-män kokoluokan bioöljylaitoksen saaminen Joensuuhun on loistava esimerkki siitä, että olemme tehneet asioita oikein. Teksti: Pasi Salmela Kuvitus: Fortum

”Koska käytämme sekä bioöljyn että lämmön ja sähkön tuotannossa sa-maa metsäraaka-ainetta, polttoaine-logistiikka on erit-täin tehokasta.”

LÄHELLÄ.Metsä Group on reilusti metsäteollisuus- yhtiö. Toimintamme keskittyy pehmo- ja ruoanlaittopapereiden, kartongin ja sellun tuotantoon sekä monipuolisten puutuot- teiden valmistukseen ja puunhankintaan. Monet tuotemerkkimme ovat tuttuja kotien jokapäiväisestä arjesta.

Kaikki tuotteemme ovat kestävän kehityksen kärjessä. Niiden pääraaka-aine on pohjoisissa metsissä vastuullisesti kasvatettu uusiutuva puu. Tuotteemme ovat täysin kierrätettäviä.

Lisää vastuullisia ratkaisuja ja hyvinvointia arkeesi osoitteessa metsagroup.fi

ELÄMÄ ON TÄYNNÄ HETKIÄ LÄHELLÄ METSÄÄ.

Yhdessä Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood ja Metsäliitto Puunhankinta ovat Metsä Group.


6 Ratkaisuja

Lyhyesti Tutkimustietoa ja Venäjän metsätalouden uutisia suomeksi löydät osoitteesta:www.idanmetsatieto.info

METLA KERTOO OLEELLISEN VENÄJÄN METSISTÄ Pohjois-Karjalassa on

yli 600 biotalouden osaajaa. He työskentelevät T&K-tehtävissä, koulutussektorilla ja hallinnossa.600+

Pohjois-Karjalan metsäko-neteollisuudesta on 2000-lu-vun aikana kaikessa hiljai-suudessa kasvanut merkit-

tävä teollisuudenala. – Joensuussa kehitetään ja valmis-

tetaan vuodessa yhteensä yli 1 000 metsäkonetta. Voikin sanoa, että meil-lä on maailman suurin metsäkoneteh-

das. Ja kun yksi metsäkone maksaa 300 000–400 000 euroa, vastaa se myyntivolyymiltään kohtuullisen ko-koista autotehdasta, Metsäntutkimus-laitoksen (Metla) professori Antti Asikainen sanoo.

Jos metsäkoneteollisuus onkin ke-hittynyt kaikessa hiljaisuudessa, va-hingossa se ei ole tapahtunut. Pohjois-Karjalassa on perinteisesti vahvaa metalliteollisuuden osaamista ja kun

sen yhdistää maailmanluo-kan metsäosaamiseen, niin mitä muuta siitä saa kuin globaalisti tunnetun kes-kittymän.

Metsäteknologian kärkimaakuntaItä-Suomen yliopiston metsäteknologian pro-fessori Teijo Palander

ei ujostele, vaan sanoo yliopiston kampus alueen olevan yksi menestyk-sen alkulähteistä.

– Meillä annetaan korkeinta metsä-tieteellistä opetusta. Ja kun professo-reillamme on pitkä käytännön työelä-män kokemus, teemme myös erittäin tuloksellista käytännön tutkimusta. Kaikki kehitys perustuu viime kädes-sä metsäteknologiaan, Palander sanoo.

Asikainen komppaa ja sanoo, että Suomi on jo hyvän tovin ollut metsä-teknologian kehityksen kärjessä ja Pohjois-Karjalasta on kehittynyt alan ykkösmaakunta.

– Erityisosaamisemme on vahvasti metsäenergian korjuuseen ja kuljetuk-seen liittyvässä teknologiassa. Joen-suussa on erittäin vahvaa näyttöä esi-merkiksi tavaralajimenetelmän kehit-tämisestä. Konevalmistajamme ovat-kin pääosin keskittyneet juuri tähän

perustuviin koneisiin. Metla on omalta osaltaan ollut mukana kehityksessä te-kemällä yhteistyötä alueen metsäkone-valmistajien kanssa.

– Olemme muun muassa arvioineet uusien tuotteiden mahdollisuuksia lä-päistä markkinat sekä testanneet uusi-en konetyyppien ominaisuuksia ja tuottavuutta käytännössä, Asikainen kertoo.

Data hyötykäyttöönKaupunkilaispojalta ja -tytöltä on jää-nyt todennäköisesti huomaamatta, että moderni metsäkone on tietokeskus, jonka hytti on täynnä kehittyneitä tie-tojärjestelmiä.

Palanderin mukaan metsäkoneiden tuottamaa informaatiota voitaisiin käyttää hyväksi vielä nykyistä paljon tehokkaammin.

– Metsäkoneen tuottamalla infor-

Nykyaikaisen metsäko-neen tuottamaa tietoa käytetään monipuoli-

sesti mm. sahalaitoksen tuotannonohjauksessa, kuljetuslogistiikassa ja

metsäsuunnittelussa.

Klusterin voimaa

onepaja Antti Ranta Oy:n valmistamilla rekoilla kuskataan haketta, turvetta ja sahateollisuuden si-

vutuotteita. Konepaja valmistaa LIPE-ketjupurku- ja sivukaa-toperävaunuja Liperin Ylämyllyllä. Kalustoa myydään koti-maahan, Pohjoismaihin sekä Venäjälle.

– Metsähakkeen käyttö on nyt reilut kuusi miljoonaa kuutio-ta vuodessa. Kansallisessa metsäohjelmassa metsähakkeelle on asetettu tavoitteeksi 8–12 miljoonan kuution vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä, toimitusjohtaja Antti Ranta taustoittaa.

Hakkeen ja turpeen kuljetuksen ohella myös erilaisten jät-teiden kuljettaminen lisääntyy. Yhdyskuntajätettä, uusiopoltto-aineeksi soveltuvaa jätettä – kuljetettavaa ja kierrätettävää tulee

jatkossa yhä enemmän. Konepajalle yhtälö merkitsee kasvua.Antti Ranta on keskittynyt ketjupurku- ja sivukaatoperä-

vaunuihin. LIPE-hake- ja turvevaunujen kestävyys, maksimi-tilavuus ja pienet ylläpitokulut takaavat asiakkaalle parhaan käyttöhyödyn. Turpeen ajoon yhtiö on kehittänyt ja patentoi-nut neljän hydraulimoottorin hammasvaihdejärjestelmän.

Tilauskannasta riippuen konepaja pystyy toimittamaan valmiin rekan asiakkaalle 1–5 kuukauden kuluttua tilaukses-ta. Auton nuppi tulee konepajalle valmistajalta, konepajalla rekka rakennetaan valmiiksi. Asialla ovat alansa huippuam-mattilaiset.

– Tarvitaan hydrauliikkaosaamista, hitsausta, autosähkö-osaamista, jarrulaiteasennuksen hallintaa – moniosaamista.

Arktista metsäosaamista Suomesta

KTällä sivukippiyhdistelmällä tyhjennetään hakelaivoja Kemin satamassa.

MAAILMAN SUURIN

Pohjois-Karjalassa riittää metsää. Sen tietävät kaikki. Mutta kuinka moni tietää, että Joensuussa tehdään puolet Euroopan metsäkoneista?Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Kesla Oyj ja John Deere Forestry Oy

Kuva

: Liis

a T

ah

van

ain

en

/UEF

metsakonetehdas

www.anttiranta.com

P


Ratkaisuja 7

Parasta mahdollista lapsille.

Übelbachin Päiväkoti. Stora Enso CLT 172 m3.

Übelbachin kaupunki Itävallassa halusi sijoittaa lapsiinsa rakentamalla mahdol-lisimman ekologisen päiväkodin. Stora Enson CLT oli selvä valinta – energia-tehokas massiivipuu pitää lämmön rakennuksen sisällä ja tarjoaa terveellisen sisäilman sekä miellyttävän ääniympäristön. storaenso.com/buildingandliving

maatiolla voitaisiin korvata myös osa erikseen toteutettavista ja kalliista metsän arviointi-, mittaus- ja suunnit-telutehtävistä. Myös puunhankinnan logistiikkajärjestelmiä olisi mahdol-

lista tehostaa harvesterin keräämää dataa hyödyntämällä.

Metsäkoneteollisuus on jo nyt vien-

titeollisuutta, ja professorit Palander ja Asikainen ovat yhtä mieltä siitä, että puunkorjuun koneellistumisen jatku-essa ja lisääntyvän metsäenergian käy-tön myötä viennin kasvu jatkuu.

Palanderin mukaan Suomi voisi korkean teknologian maana hyödyntää metsäkoneteollisuuden osaamista ny-kyistä huomattavasti paremmin.

– Valtaosa modernien metsäko-neidemme käyttäjistä ei pysty hyödyn-tämään hakkuukoneiden tuottamaa tietomassaa, koska logistiikan ja puuta käyttävän teollisuuden omat tietojär-jestelmät eivät ole muualla yhtä tehok-kaita kuin Suomessa. Alan potentiaali realisoituu, mikäli jatkamme hakkuu-koneiden tietojärjestelmien kehittä-mistä, mutta autamme myös asiakkai-tamme hyödyntämään metsäkoneiden tuottamaa tietoa täysimääräisesti, Tei-jo Palander sanoo.

”Vienti kasvaa, kun metsäenergian käyttö lisääntyy ja puunkorjuun koneellistuminen jatkuu."

www.JohnDeere.fi

hdistelmäkorjuu ja jouk-kokäsittely ovat tällä

hetkellä parhaat vastauk-set energiapuun hakkuu-

seen. Menetelmien käyttö onkin li-sääntynyt viime vuosien aikana eri-tyisesti Suomessa ja Ruotsissa, jotka ovat muutenkin energiapuun korjuu-teknologian kärkimaita, sanoo John Deere Forestry Oy:n metsäenergia-päällikkö Marica Kilponen.

Joukkokäsittely tarkoittaa yksin-kertaistettuna sitä, että hakkuuko-neen koura poimii 2–4 runkoa, jon-ka jälkeen se karsii ja katkoo rungot nipussa. Yhdistelmäkorjuussa kui-tupuut korjataan joukkokäsittelyllä, ja energiapuuksi soveltuva aines, kuten latvat, kootaan omiin kasoihin energiapuuksi.

Koneiden monikäyttöisyys on nykypäivääPuuenergian kasvavasta tarpeesta ja metsäteollisuuden rakennemuutok-sista huolimatta ainespuun osuus hakkuukoneiden työkuormista on edelleen noin 80 prosenttia.

– Koneiden monikäyttöisyys on erittäin tärkeää. Tehtävämme onkin tarjota asiakkaillemme sellaisia ko-neita, joilla he voivat vastata asiak-kaittensa tarpeisiin mahdollisim-man tehokkaasti ja samalla pitää kustannukset kurissa.

Marica Kilponen on työskennellyt John Deere Forestry Oy:n Euroopan metsäenergiapäällikkönä vuodesta 2008. Tehtävän perustaminen tuol-loin kertoo yhtiön pitävän metsää potentiaalisena energialähteenä.

Kilponen tekee yhteistyötä ener-gia- ja metsäyhtiöiden kanssa saa-dakseen mahdollisimman hyvän kuvan mm. teknologian kehitykses-tä ja energiapuulle asetetuista laatu-vaatimuksista.

– Yritämme vastata teollisuuden tarpeisiin ja sopeuttaa koneemme niihin. Yhteistyön luonteeseen kuu-luu tietysti, että autamme energia- ja metsäyhtiöitä parhaamme mukaan ymmärtämään metsäenergian logis-tisia haasteita.

metsäenergian

YPuuperäisten polttoaineiden osuuden odotetaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Energiapuun korjuulle se asettaa uusia haasteita.

– Konekantamme vastaa erinomaisesti nykypäivän metsänkorjuun haasteisiin. Kuuntelemme kuitenkin tarkalla korvalla asiakkaittemme sekä metsä- ja energiayhtiöiden tarpeita, Marica Kilponen sanoo vierellään joukkokäsitte-lylaitteella varusteltu H414 harvesteripää, jolla yhdistetty kuitu- ja energia-puun korjuu sujuu tehokkaasti.

Joukkokäsittelyn edelläkävijä tuntee

Itä-Suomen yliopisto kehittää aktiivisesti kansainvälistä verkostoaan, joka ulottuu nykyään aina Ghanaan ja Kiinaan saakka. Yliopisto perusti kiinalaisen Nanjingin yliopiston kanssa SFERC-ympäristötutkimuskeskuksen, joka keskittyy metsä-, energia- ja ympäristöalaan. Viime vuosina yliopisto on myös kouluttanut Joensuussa lähes 200 intialaista metsäammattilaista.

KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ

JOHN DEERE FORESTRY OY• Suunnittelee ja valmistaa tavara-

lajimenetelmän metsäkoneet Suomessa

• Työllistää Joensuun tehtaalla noin 400 henkilöä

• Investoi tämän vuoden aikana Joensuun tehtaaseen 6,5 milj. euroa

• Tuotekehitys, hallinnointi ja Euroo-pan markkinointi Tampereella työl-listää noin 300 henkilöä

• Suomen jälleenmyynnin päätoimi-paikka Tampereella, palvelupistei-tä yhteensä kuusi.


uurakentamisen edut ovat kiis-tattomat. Puu on aidosti koti-mainen tuote ja edustaa kestävää kehitystä parhaimmillaan, sillä

uusiutuva raaka-aine sitoo hiiltä eikä sen valmistuksesta synny erillisiä päästöjä ku-ten betonista tai muista rakennusmateriaa-leista. Puun loppumisestakaan ei tarvitse olla huolissaan, sillä metsämme kasvavat nopeammin kuin niitä käytetään.

Vaikka puurakentamisen hyödyt ovat selvät ja Suomi todellinen metsien maa, on puurakentaminen vähäistä sen potentiaaliin nähden. Kehitystä on saattanut jarruttaa puuhun kohdistuvat ennakkoluulot.

– Suomalaiset mieltävät puun pientalo- ja kesämökkimateriaalina. Puu koetaan myös työlääksi huoltaa, vaikka todellisuudessa täysin huoltovapaita materiaaleja ei ole ole-massakaan. Myös vähäinen kokemus puu-

rakentamisesta saattaa arveluttaa betoniin tottuneita rakentajia, kertoo Lemminkäisen aluerakentamisen johtaja Ari Laamanen.

Tunnettuja kohteitaPuusta voidaan kuitenkin rakentaa pienta-lojen ja mökkien ohella niin kerrostaloja kuin suuria toimistorakennuksia. Tunnettu-ja esimerkkejä ovat Lemminkäisen palkitut rakennuskohteet Metla-talo sekä Pilke, joissa molemmissa päärakennusaineena on puu.

Nyt kesäkuussa käynnistyy Joensuussa mittavan puukerrostaloalueen rakentami-nen, jonka kuuden talon kokonaisuus on Suomen suurimpia lähes passiivitasoisia puurakentamiskohteita. Hanketta koordinoi Joensuun Tiedepuisto Oy ja rakennuttaja on Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli. Puu-kerrostaloalue valmistuu jo kesällä 2013.

Puurakentamisen tulevaisuus näyttääkin

valoisalta. Muutosta vauhdittavat niin halli-tusohjelmaan kirjatut linjaukset puuraken-tamisesta kuin puurakennusalan lisäänty-nyt koulutus. Pohjois-Karjalan ammattikor-keakoulun perusopintojen osalta koulutus-ohjelmat ovat kunnossa, mikä luo hyvän pohjan vastata tulevaisuuden tarpeisiin. Pohjois-Karjalaan on muodostumassa alu-een omiin vahvuuksiin nojautuva puura-kentamisen ja sen rajapintatoimialojen osaamiskeskittymä.

– Osaamiskeskittymän muodostuminen lisää valtakunnallisen rakennusliikkeen us-koa puurakentamisen kehittymiseen. Eri koulutusasteilla tapahtuva käytännön kou-lutus ja yhteistyö yritysten kanssa on tärkeä osa keskittymän syntyä, toteaa Laamanen. Teksti: Maiju Kolisoja Kuvat: Lemminkäinen & Colourbox

8 Ratkaisuja

P

Pohjois-Karjalan ammattikorkea-koulussa talonrakennustekniikkaa opiskeleva Jussi Kakkonen löysi innostuksen puu-hun käytännön kautta.

– Perehdyttyäni puurakentamiseen syvemmin kol-mannen vuoden harjoittelujaksol-la suunnittelutoi-mistossa ymmärsin, että puusta voidaan rakentaa kustannustehok-kaasti turvallisia ja toimivia raken-teita. Sittemmin yhteistyössä Stora Enson ja suunnittelutoimisto Tans-kasen kanssa minulle rajattiin opin-näytetyön aihe liittyen CLT eli cross laminated timber -rakenteiden liitos-ten mitoittamiseen.

Ja sille tielle hän jäi. Kakkonen työskentelee nykyään suunnittelutoi-misto Tanskanen Oy:ssä ja odottelee valmistumispapereitaan.

– Kiinnostuin puurakentamisesta sen haasteiden ja mahdollisuuksien vuoksi, ja materiaali on todella mie-lenkiintoinen. Ja pitäähän Suomessa rakentaa puusta, kun täällä on hyvä-laatuista puutavaraa metsät täynnä! hän lisää.

Teksti: Maiju Kolisoja Kuva: Haastateltavan arkisto

Puu on kilpailukykyinen rakennusmateriaali, jonka tulevaisuus näyttää lupaavalta. Pohjois-Karjalassa alaa tutkitaan ja opiskellaan innokkaasti.

Puurakentamisessa on potentiaalia

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakou-lussa rakennusalan opiskelijat ovat voi-neet opiskella puurakentamista jo vuosia. Lisääntyneeseen kysyntään on vastattu vastikään aloitetulla puura-kentamisen suuntautumisohjelmalla. Tämän lisäksi koulu järjestää puura-kentamisen pätevyyskoulutuksia sekä erikoistumisopintoja. Aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä tehdään entistä enemmän ja kursseilla on kysyntää.

OPISKELU KANNATTAA

”Kiinnostuin puu-rakentamisesta sen haasteiden ja mahdollisuuk-sien vuoksi.”

Monialainen biotalouden kehittäjä

Biotalous on kasvava toimiala ja uusi miljardiluokan bisnes. Alan kehittämistoiminnassa korostuvat biota-louden osaamisen vahvistaminen sekä voimavarojen

keskittäminen. Biotalouden keskeinen tavoite on alueen ta-louden, työllisyyden ja elinvoimaisuuden vahvistaminen omia luonnonvaroja ja vahvuuksia hyödyntäen.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Biotalouden kes-kuksessa Joensuussa toimivat maaseutuelinkeinojen, metsäta-louden ja ympäristöteknologian koulutusohjelmat sekä ympä-ristöteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelma. PKAMK ja sen strateginen yhteistyökump-pani Savonia-ammattikorkeakoulu ovat valinneet yhteiseksi painoalakseen uusiutuvan energian, joka muodostaa biotalou-den kehittämistoiminnan ytimen. Merkittävä osa tämän sek-

torin koulutus- ja kehitysteh-tävää on paikallisen yrittäjyy-den edistäminen sekä laaja alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoyh-teistyö. Näissä verkostoissa toteutettava kehittämistoi-minta tarjoaa keskuksen opiskelijoille ja henkilöstölle erinomaisia mahdollisuuksia laajentaa ja sy-ventää osaamistaan, mikä palvelee laaja-alaisesti alueen elin-keinoelämän kehittämistä.

Biotalous on itäisen Suomen aito ja kestävä tulevaisuuden tukijalka, jonka kehittämiseen Pohjois-Karjalan ammattikor-keakoulu on vahvasti sitoutunut.

www.pkamk.fi

Kestäviä energiaratkaisuja pohdittiin kansainvälisessä Sustainable Energy Systems-seminaarissa Biotalouden keskuksessa marraskuussa 2010. K

uva:

Ott

o Ta

rvai

nen

Tiesitkö että...

Joensuun Metla-talo oli valmistuessaan vuonna 2004 Suomen ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo.

Suuria mahdollisuuksia


etso toimittaa Fortumin CHP-laitokselle Joensuu-hun maailman ensimmäi-

sen teollisen mittakaavan bioöljylaitok-sen, joka on integroitu energiantuotan-toon. Sähkön ja lämmön yhteistuotan-nossa on mahdollista päästä jopa 90 prosentin energiahyötysuhteeseen. In-tegroidun bioöljylaitoksen lisäetu on sen erinomainen energiatehokkuus. Tuotantoprosessissa voidaan hyödyntää myös sellainen hukkalämpö, joka muu-ten jäisi voimalaitoksella käyttämättä.

Syksyllä 2013 valmistuvan laitoksen nimellinen teho on 30 MW öljyntuo-tantoa ja suunniteltu vuosituotanto 50 000 tonnia. Energiana vuosituotanto on 210 GWh, mikä vastaa yli 10 000 oma-kotitalon lämmityksen vuotuista kulu-tusta. Prosessissa kuluu vuosittain 225 000 kiintokuutiometriä metsätähteitä ja sahanpurua.

Taustalla neljä osaajaaTuotantomenetelmää on kehitetty Met-son tutkimus- ja tuotekehityskeskuk-

sessa Tampereella vuodesta 2007 lähti-en. Mukana ovat olleet alusta lähtien VTT ja UPM; Fortum liittyi mukaan vuonna 2009. Integroitu nopeapyrolyy-siteknologia perustuu VTT:n patenttei-hin ja Metson teknologiaan.

– Tavoitteena on ollut kehittää bioöl-jystä ympäristöystävällinen vaihtoehto raskaalle polttoöljylle, jota käytetään edelleen paljon erityisesti lämmöntuo-tannossa ja jonka poltto aiheuttaa ilma-kehään hiilidioksidipäästöjä. Tutkimus on kuulunut Tekesin Biorefi ne -ohjel-maan, kertoo pyrolyysistä vastaava tuo-tepäällikkö Joakim Autio Metsolta.

Bioöljyn valmistus alkoi Metson tilois-sa vuonna 2009, ja tähän mennessä bioöl-

jyä on tuotettu yli sata tonnia. Siitä noin puolet on käytetty polttoaineena Fortu-min Masalan aluelämpökeskuksessa.

Pyrolyysi sopii moniin biomassoihinPyrolyysiä käytetään nyt ensimmäistä kertaa integroituna voimakattilaan bio-öljyn tuottamiseksi. Prosessissa kiinteä aine lämmitetään muutamaksi sekun-niksi noin 400–600 asteeseen hapetto-missa olosuhteissa, jolloin valtaosa siitä muuttuu kaasumaiseksi ja loppu puu-hiileksi. Kaasu jäähdytetään nestemäi-seksi puuöljyksi. Prosessin avulla raa-ka-aineen energiasta voidaan yli 50 prosenttia muuttaa nestemäiseen olo-muotoon ja loppuosuus hyödyntää kat-tilan polttoaineena. Menetelmä sovel-tuu mille tahansa biomassalle.

– Metso on toimittanut satoja leiju-kattiloita ympäri maailmaa, ja pyrolyy-siteknologia avaa meille uusia mahdol-lisuuksia. Lähes minkä tahansa leiju-kattilan yhteyteen voidaan integroida bioöljyn tuotantolaitos, Autio toteaa.

Metsähakkeesta syntyy bioöljyä voimalaitoksen sivutuotteenaEnergia-alalla on alkamassa uusi aikakausi, kun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset (CHP) voivat täydentää tuotetarjontaansa bioöljyllä.

YMPÄRISTÖ HYÖTYY

Bioöljyn käytöllä voidaan energian-tuotannossa vähentää kasvihuone-kaasupäästöjä yli 70 prosenttia fos-siilisiin polttoaineisiin verrattuna. Esimerkiksi Joensuun laitoksen tuottamalla energiamäärällä voi-daan lämmityksen hiilidioksidipääs-töjä vähentää 59 000 tonnia vuo-dessa. Bioöljy on lähes rikitön polt-toaine, joten myös rikkipäästöt pie-nenevät Joensuun tuotannon ansi-osta 320 tonnia vuosittain verrattu-na raskaan polttoöljyn päästöihin.

Myös kuljetuksen aiheuttamat päästöt pienevät, kun polttoaine saadaan läheltä eikä sitä tarvitse kuljettaa tankkereilla toiselta puolel-ta maailmaa.

BIOÖLJY SOVELTUU korvaa-maan nestemäisiä fossiilisia poltto-aineita, kuten raskasta polttoöljyä. Muutenkin sen mahdollisuudet ovat laajat. Tulevaisuudessa sitä voidaan mahdollisesti myös jalostaa erilai-siksi biokemikaaleiksi tai liikenne-polttoaineiksi.

Pyrolyysin avulla tehdyn öljyn ky-synnän arvellaan nousevan nope-asti sen myötä, kun tuotantokustan-nukset, teho ja ympäristöystävälli-syys tulevat paremmin tunnetuksi. Potentiaalia löytyy. Esimerkiksi VTT:n mukaan Euroopan metsäte-ollisuudessa on mahdollista raken-taa 50 bioöljyn tuotantolaitosta, joi-den yhteinen kapasiteetti vastaisi noin miljoonaa tonnia fossiilista öl-jyä. Pohjois-Amerikan tuotantopo-tentiaali on siihen verrattuna noin kymmenkertainen.

M

www.metso.fi

Raskasta polttoöljyä

ympäristöystävälli-sempää bioöljyä voi-

daan valmistaa mistä

tahansa biomassasta

leijukattilaan liitetyn

pyrolyysimenetelmän

avulla.

Fortumin Joensuun voimalaitoksen yhteyteen nousee maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan bioöljylaitos, joka on integroitu energiantuotantoon.

”Bioöljy on lähes rikitön polttoaine ja vaihtoehto raskaal-le polttoöljylle.”

Rysdt

eyteen nousee maailman ensimmäinen teollisen

Ratkaisuja 9

10 Ratkaisuja


arina sai alkunsa vuonna 1999, kun teollinen muotoilija Heikki Koivurova pääsi Joensuun Tie-depuisto Oy:n avustuksella ja ra-hoituksella testaamaan ideaansa.

Välineinään hänellä oli vanha pulsaattoripe-sukone ja vaimolta lainattu pastasiivilä. Ja olipa rouva Koivurova luovuttanut tietämät-tään viinietikkaakin laboratoriokäyttöön!

Kolme kuukautta myöhemmin saatiin positiivinen tulos: puukuitu ja polymeerit oli sekoitettu onnistuneesti. Pesukoneesta pullahtanut ruiskuvalettava puukuitukom-posiitti muokkautui tuotteeksi muutamaa vuotta myöhemmin Joensuun yliopiston ke-mian laitoksen osaamisen avulla ja Tekesin rahoittaman hankkeen avittamana.

Muun muassa Karelinen luonnonkuitu-komposiittiraaka-aineet, Kupilka-eräruo-kailuvälineet ja All-Plastin pyöreät ikkunat syntyivät hankkeen seurauksena.

Kuin eebenpuuYllättävin sovellus löytyi komposiittipalasia koputtelemalla. Tohtori Rauno Niemisen testi sen vahvisti – kaksi palasta värähteli soitin-puun tavoin. Yksi kuin Amerikan-leppä ja toinen kuin kieli- ja jousisoittimien otelau-doissa käytettävä erittäin uhanalainen eeben-puu. Koivurova innostui – soitinteollisuus kun painii raaka-ainepulan kourissa.

– Kaikki soitinvalmistajat ovat haasteen edessä, koska hyvälaatuista raaka-ainetta on todella vaikea saada, Koivurova sanoo.

Eebenpuun lisäksi mm. Intian ruusupuu,

Brasilian ruusupuu, pernambuco ja Hondu-rasin mahonki kuuluvat kansainvälisen uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kauppaa rajoittavan CITES-lainsäädännön piiriin. Yhdysvalloissa puun alkuperää valvotaan tiukasti Lacey-lain nojalla.

Maaliskuussa 2013 Euroopassa astuu voimaan FLEGT-asetus (Forest Law Enfor-cement Governance and Trade), jonka ta-voitteena on estää laittomasti hakatun puu-tavaran kauppa EU:n sisällä.

Hyvän soitinpuun uhanalaisuus ei tieten-kään ole hyvä asia, mutta luonnonkuitukom-posiitista kitaroita ja soittimien komponentteja valmistavan Flaxwood Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Karppinen on tyytyväinen siitä, että hänellä on käsissään uusi katoavan luonnonvaran korvaava raaka-aine.

Aika on puolellammeFlaxwood Oy perustettiin vuonna 2005, ja se ryhtyi valmistamaan, myymään ja markki-

noimaan soitinrakentaja Veijo Rautian ke-hittämää, sataprosenttisesti luonnonkuitu-komposiitista valmistettua kitaramallistoa.

Flaxwood tähtäsi alusta lähtien kansain-välisille markkinoille, ja vuoteen 2009 saak-ka tavoitteena oli rakentaa maailmanlaajui-

nen kitarabrändi, joka kilpailisi mm. Fende-rin ja Gibsonin kanssa kitaristien rakkau-desta. Soittajat ovat vain äärimmäisen kon-

servatiivisia soittimiensa suhteen, ja siksi läpimurron tekeminen on todella vaikeaa.

Niinpä Flaxwood otti portfolioonsa kita-roiden valmistuksen rinnalle komponentti-valmistuksen myös muihin instrumenttei-hin – sekä tekniikan lisensoinnin. Myös OEM-valmistus kiinnostaa, juuri brändin rakentamisen raskaudesta johtuen.

Tulevaisuus näyttää Karppisen mukaan valoisalta myös siksi, että Suomeen kohdis-tettu koemarkkinointi rakennussarjojen myyntiin on herättänyt yllättävänkin paljon kiinnostusta.

– Aika on meidän puolellamme. Raaka-ainepula ei hellitä, ja laittomuuksien valvon-ta kiristyy, joten olemme hyvin luottavaisia. Kaikki merkit viittaavat siihen, että olemme oikealla tiellä.

Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Miska Korpelainen

Kun ideat päästää valloilleen, niillä on tapana myös toteutua. Näin kävi myös Heikki Koivurovalle, joka keksi naittaa yhteen muovin ja puun. Liitosta syntynyt luonnonkuitukomposiitti tuo helpotusta mm. soitinteollisuuden raaka-ainepulaan.

Heureka, sehän soi!

T

Innovaatiot

Useat johtavat metsä- ja luonnonvara-alan yritykset ympäri maailmaa hyödyntävät paikka-tietoa metsien, luonnonvarojen ja maaston kartoituksessa sekä niiden käytön suunnittelussa.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan edelläkävijä Arbonaut Oy kehitti vuonna 1998, en-simmäisenä maailmassa, metsäinventoinnin työkalut yksittäisten puiden inventointiin satelliitti- ja ilmakuvia hyödyntäen. Korkeaan teknologiaan nojaava innovaatio tuo kus-tannussäästöjä ja tehokkuutta yritysten toimintaan.

Yrityksen pääkonttori sijaitsee Joensuussa, koska seudulle on keskittynyt maailmal-la arvostettu tietotaidon metsäklusteri. Maakunnassa on maailmanluokan tutkimusta, innovatiivisia teollisia asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja erinomaista metsäalan kou-lutusta maailmanlaajuisine yhteyksineen. Arbonautille kuten muillekin alan ja alueen yrityksille Pohjois-Karjalan korkeakoulut ovat arvokas resurssi.

Plasthill Oy:n Kareline-luonnonkuitukomposiitit ovat hyvä esimerkki siitä, miten Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoimista hankkeista syntyy erinomaisen käytettäviä keksintöjä. Kareline-luonnonkuitukomposii-

teista syntyy huonekaluja, retkeilyvälineitä, aterimia, kai-uttimien osia – jopa biohajoava golftii. Myös tällä sivulla

mainitusta kitarasta löytyy tätä monipuolista materiaalia. Luonnonkuitukomposiiteissa luonnonmateriaalien ulkonäkö ja kierrätysmahdol-lisuudet yhdistyvät muovituotteiden kestävyyteen. Kuidun lisääminen parantaa matriisimuovin teknisiä ominaisuuksia, jolloin mm. lujuus, jäykkyys ja lämmön-kesto paranevat.

”Kaikki soitinval-mistajat ovat haas-teen edessä, koska hyvälaatuista raaka-ainetta on vaikea saada.”

PAIKKATIETO APUNA

– Kaikki merkit viittaavat siihen, että olemme oikealla tiellä, sanoo

Jukka-Pekka Karppinen.– Meillä on käsissämme kirjai-mellisesti soiva ja kustannus-

tehokas ratkaisu soitinteollisuutta paina vaan ongelmaan, Heikki

Koivurova (oik.) jatkaa.

ATERIMISTA HUONEKALUIHIN


Ratkaisuja 11

Metsä ja biotalous ovat alueita, joissa itäsuoma-laisilla yrityksillä on juuret syvällä ja joissa on näh-tävissä pitkä kasvun kaari globaaleilla markkinoilla. Joensuun Tiedepuisto Oy luotsaa alueen yrityksiä ja muita toimijoita hyödyntämään biotalouden mu-kanaan tuomat mahdollisuudet.

Metsä, energia, puurakentaminen, ICT, fotoniikka – mm. näiden Pohjois-Karjalan vahvuuksien rajapinnoista syntyy uuden ajan biotaloudessa tar-vittavia uusia ideoita ja kilpailukykyä. Tiedepuiston henkilökunnassa on näi-den toimialojen erityisosaajia ja tätä pääomaa hyödynnetään jatkossa entis-täkin tehokkaammin biotalouden osaamiskeskittymän vahvistamisessa.

– Metsäbiotalous on keskeinen pai-nopistealamme. Tarjoamme valtakun-nallisia ja kansainvälisiä verkostojam-me asiakasyritystemme käyttöön, ker-

too Joensuun Tiedepuisto Oy:n Asian-tuntijapalvelujen johtaja Aki Gröhn.

– Yrityksiä autetaan hahmottamaan liiketoimintaansa kokonaisuutena ja tunnistamaan avainalueet, joita kehit-tämällä yritystoimintaan saadaan kas-vua. Asiakkaan liiketoiminnan kehit-tämisessä pyrimme strategialähtöi-seen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Useiden yritysten kohdalla metsäbio-talouteen liittyvät teemat ovat viime aikoina nousseet vahvasti esiin strate-giaa päivitettäessä. Samoin kansain-välistyminen.

Painopisteinä Venäjä ja puurakentaminenKansainvälistymisessä Joensuun Tie-depuisto panostaa vahvasti Venäjään. Bioenergian käyttöönottoa ja siihen liittyvää yritysten teknologiavientiä

on vauhditettu mm. seulomalla pilotti-kohteita ja luomalla kontaktiverkkoa eri alueilla Karjalasta aina Uralin taakse. Metsään ja nanoteknologiaan liittyviä yhteistyöverkostoja rakenne-taan aktiivisesti Venäjällä myös yli-opistojen kanssa.

Teolliseen puurakentamiseen on käyty osaamista ja uusia malleja mm. Kanadasta ja Keski-Euroopasta. Vah-vaa taustatukea saadaan tässä mm. Metlan ja Itä-Suomen yliopiston puu-tutkijoilta. Joensuun seudulle onkin suunnitteilla useita puurakentamis-kohteita, ja yritykset ja yritysryhmät kehittävät kilvan uusia puutuotteita. Myös puurakentamisen koulutus ke-hittyy kaikilla tasoilla.

– Tieto ja verkostot eivät jää palve-lemaan pelkästään Joensuun seudun yrityksiä ja tutkimuslaitoksia vaan kontaktit ja osaaminen on tarjottu alusta alkaen koko suomalaisen puu-alan käyttöön, kuvailee Joensuun Tie-depuisto Oy:n kehityspäällikkö Harri Välimäki.

– Näemme oman roolimme kansal-lisessa rakentamisen klusterissa tie-don siirtäjänä ja verkostojen kutojana.

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Vauhdittamassa biotalouden kasvua

Joensuun Tiedepuisto Oy • on perustettu vuonna 1990 • liikevaihto 7,2 M euroa • palveluksessa on 29 työntekijää • tiloissa sijaitsee yli 100 yritystä, Itä-

Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: yli 1000 asiantuntijaa ja n. 1000 opiskelijaa

• toimitilojen koko lähes 40 000 neliötä • tarjolla liiketoiminnan kehittämis-

palveluja, monipuolisia kokous-, juhla- ja seminaaritiloja, vuokratta-via toimitiloja

liopiston metsäbiotalouden eli metsäluonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön koulutus ja tutkimus täyttää

syyskuussa 2012 kolmekymmentä vuotta. Itä-Suomen yliopiston met-sätieteiden osasto vastaa tulevaisuu-den haasteisiin rakentamalla uutta metsäbiotalouden koulutusta nykyi-sen osaamisen rinnalle.

Biojalostamotoiminta, biopoh-jaiset materiaalit, biokemikaalit ja -polttoaineet, joiden tuotannossa metsä biotalouden arvoketjut näh-dään kokonaisuutena, on tulevaisuu-den mielenkiintoinen ja haastava ala. Uusissa ratkaisuissa ja tuotteissa tar-vitaan innovaatiokykyisiä tutkijoita, asiantuntijoita ja johtajia, joilla on erityisalana vahva tietoperusta puus-ta ja biotalouden uusista mahdolli-suuksista sekä kykyä luoda uutta.

Syksyllä 2013 alkava englannin-kielinen monitieteinen metsäbiota-louden kaksivuotinen maisteriohjel-ma toteutetaan Joensuun kampuk-sella tiiviissä yhteydessä biotalous-alan muihin toimijoihin. Opiskelui-hin liitetään myös kesän mittainen harjoittelu opiskelijan oman erityis-alan mukaisessa organisaatiossa tai tutkimusryhmässä.

Tässä uudessa maisteriohjel-massa koulutetaan vuosittain 20 insinööritieteiden, soveltavan fysii-kan, biologian, kemian sekä metsä-tieteiden kandidaattia tai muutoin vastaavat tiedot omaavaa opiskelijaa metsäbiotalousalan innovaattoreiksi.

– Tässä hyödynnetään Itä-Suomen yliopiston vahvuuksia ja luodaan koulutusohjelma, jossa biotaloutta tarkastellaan arvoketjulähtöisesti, uuden innovatiivisen tutkimuksen ja biotalousyritystoiminnan näkökul-masta, selvittää ohjelman opetus-suunnitelmaa viimeistelevä profes-sori Ari Pappinen.

– Maisteriohjelman suurin tehtävä on vastata uuden, kehittyvän metsä-biotalousalan vaatimuksiin, joten koulutusohjelma ke-hittyy alan mukana. Maisteriohjelman jatkoksi kootaan myös uudenlainen tohtoriohjelma, professori Pappinen kuvailee.

Y

www.uef.fi

a ke-ana. an aan nen

pinen

– Uuden maisteriohjelman opettajina toimivat kotimaiset ja ulkomaiset alan huippuasiantuntijat, kertoo professori Ari Pappinen.

MAISTERIN URAPOLKU• Metsäbiotalouden maisteriohjel-

masta valmistuneet sijoittuvat teollisuuden tutkimus- ja kehittä-mistehtäviin, biotalousalan projek-teihin sekä asiantuntijoiksi hank-keiden toteuttamisen että rahoi-tustoiminnan osa-alueille.

• Koulutus antaa myös hyvät valmiu-det kehittyä työkokemuksen ja valmiuksien karttuessa biotalou-den alaan liittyviin standardoimis-, lainsäädäntö- ja valvontatehtäviin.

• Itä-Suomen yliopistolla on kam-pukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Se työllistää noin 2 800 henkeä. Opiskelijoita on noin 30 000, aikuisopiskelijat ja täydennyskoulutus mukaan lukien.

Tulevaisuuden biotalous on vastaus luonnonvarojen ehtymiseen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin talousongelmiin. Puu ja muut runsaat uusiutuvat luonnonvarat ovat kansallinen vahvuutemme myös tulevaisuuden biotalouden ratkaisuissa.

Metsäbiotalous on yliopiston kärkiosaamista

Liity joukkoon

”Tieto ja verkostot eivät jää palvele-maan pelkästään Joensuun seudun yrityksiä ja tutki-muslaitoksia.”


12 Ratkaisuja

www.fortum.com/joensuu

ratkaisuja (kauppalehden biotalousliite 5.6.2012)

Documents