rautatierakennukset - museovirasto · 2018. 3. 16. · helojen liikkuvat nivelet rasvataan....

Rautatierakennusten korjausohjeet 4 Kaksoisvahtitupa

Rautateiden piirustusarkistosta on löytynyt parikymmen-tä erilaista, eri vuosina toteutettua kaksoisvahtituvan tyyppi-piirustusta.

Rakennuksen pohjamuoto on säilynyt miltei samanlaise-na koko rautatierakentamisen vilkkaimpien vuosikymmeni-en, 1857-1930. Suurimmat muutokset on tehty julkisivuissa,joissa jäsentely ja yksityiskohdat ovat kulloisenkin raken-tamistavan mukaisia.

Asema-alueille rakennettiin henkilökunnan käyttöönasuinrakennuksia, joiden määrää voitiin lisätä tarpeen mu-kaan. Yleisin asuinrakennustyypeistä oli kaksoisvahtitupa,joka rakennettiin miltei jokaiselle asemalle.

Pienempi kaksoisvahtitupa 1880-luvulta

Suurempi kaksoisvahtitupa vuodelta 1897

RAUTATIERAKENNUKSET

Pienemmässä kaksoisvahtituvassa oli kaksi samanlaistahuoneen ja keittiön asuntoa, suuremmassa tyypissä yksi huo-neen ja keittiön asunto sekä yksi kahden huoneen ja keittiönasunto. Pienempi asunto oli tarkoitettu lähinnä palvelusväelle,suurempi taas kirjurille tai ratamestarille.

Vanhimmissa kaksoisvahtituvissa oli yhteinen leivinuu-ni, mutta myöhemmin asema-alueille alettiin rakentaa sauno-ja ja sitten myös erillisiä pesu- ja leivintupia. Lisäksi jokai-sella asunnolla oli oma ulkorakennuksensa, johon kuului na-vetta, käymälä, halkovaja sekä aitta. Jokaista asuntoa vartenoli myös erillinen tai rakennuksen alle sijoitettu, tiilestä ra-kennettu kellari.

2 Rautatierakennusten korjausohjeet - 4

Tilajäsentely Kaksoisvahtitupa

TILAJÄSENTELYPienemmän kaksoisvahtituvan yleisin runkosyvyys on

noin 7 - 8 m ja pituus noin 10 m. Rakennuksessa on kaksihuoneen ja keittiön asuntoa. Pohja on symmetrinen eli asun-not ovat toistensa peilikuvia. Sisäänkäynti molempiin asun-toihin on yhteinen, kuisteja tai sisääntulokatoksia ei van-himmissa tyypeissä esiinny.

Pohja on sydänmuurin ympärille kiertyvä, vanhimmissatyypeissä oli asunnoilla jopa yhteinen leivinuuni. Keittiö, jokaon pienempi huoneista, sijaitsee yleensä pihan ja sisääntulonpuolella. 1900-luvun alussa kaksoisvahtitupien sisäänkäyn-tien yhteyteen rakennettiin katoksia ja kuisteja, jotka lopultaeriytyivät kahdeksi erilliseksi sisäänkäynniksi. Myöhemmis-sä vahtitupatyypeissä alettiin ullakkoa käyttää varastotilana.

Suuremmassa kaksoisvahtituvassa asunnot ovat keskenääneri kokoisia: yksi huoneen ja keittiön asunto ja yksi kahdenhuoneen ja keittiön asunto. Pohjamuoto ei ole siten täysinsymmetrinen. Runkosyvyys on 9 m ja rakennuksen pituus n.15 m. Sisäänkäyntien ja keittiöiden sijoitus oli kuitenkin samakuin pienessä vahtitupatyypissä, samoin erillisten sisäänkäyn-tien kehittyminen. Suuremman kaksoisvahtituvan mitat japohja säilyivät miltei muuttumattomana koko rautatieraken-tamisen ajan.

Kaksoisvahtitupia rakennettiin myös ratojen varsille liit-tämällä yksinkertaisia vahtitupia peilikuvina tai peräkkäinyhteen.

MUUTOKSETAsuinrakennuksissa kuten muissa rautatierakennuksissa

on tapahtunut sadan vuoden kuluessa paljon muutoksia: asun-toja on yhdistetty, rakennuksia on laajennettu ja uusia raken-nustyyppejä on rakennettu lisää tarpeen mukaan. Useimmi-ten kuitenkin asuinrakennukset ovat säilyneet edelleenkinasuinkäytössä.

Tavoitteena on, että kaksoisvahtitupien käyttötarkoitus jatilajäsentely säilyisivät ennallaan. Vanhaa huonejakoa tulisikunnioittaa. Muutokset tulisi keskittää mahdollisimman har-voihin tiloihin, jotta suurin osa rakennuksesta säilyisi mah-dollisimman alkuperäisenä. Kosteat tilat tulisi keskittää yh-teen paikkaan rakennusrungon keskelle. LVIS-asennuksilletulisi varata selvät reitit. Lisätilaa tulisi ensisijaisesti etsiä ra-kennuksen ulkopuolelta, esimerkiksi ulkorakennuksista.Ullakon käyttöönottoa on tarkoin harkittava. Asuntojen yh-distäminen kahdesta pienasunnosta yhdeksi perheasunnoksion tilajakoa muuttamatta mahdollista.

Pienemmän ja suuremman kaksoisvahtituvan pohjat jaleikkaukset

Rautatierakennusten korjausohjeet - 4 3

Kaksoisvahtitupa Sisustukset, sisustusmateriaaleja

SISUSTUKSETRautateiden asuinrakennukset olivat erilaisia riippuen siitä,

mihin virkahierarkiaan asukkaat kuuluivat. Vaihtelua oli asun-tojen koossa ja yksityiskohdissa ja siinä, sijoitettiinko asuntoasemarakennuksen yhteyteen vai omaksi erilliseksi raken-nuksekseen. Muuten rautatieasunnot eivät poikenneet paljon-kaan muusta samanaikaisesta asuntorakentamisesta maassam-me. Asuinrakennusten kuten muidenkin rautatierakennustentilajärjestelyissä ja sisustuksissa pyrittiin ennen kaikkea käy-tännöllisyyteen.

Vanhimmissa asuinrakennuksissa hirsiseinä oli valmisseinäpinta, raot tiivistettiin savilaastilla ja koko seinä maalat-tiin liimamaalilla. Liimamaali valmistettiin lisäämällä vedenja liidun seokseen liimaa ja sävyttämällä seos puna- taikeltamullalla, kimröökillä tai mineraalisinisellä. Seinän ala-osa maalattiin usein tummalla maalilla tai roiskemaalauksellaja yläosa oli vaalea. Välissä oli boordi. Myöhemmin tämäensimmäinen seinäpinnoite peitettiin tikkurappauksella jamaalattiin tai tapetoitiin. Jo 1870-luvulta alkaen pinkopahvityleistyivät asuinrakennusten seinissä ja katoissa.

Ovet olivat pienemmissä asunnoissa lautaovia tai lauta-kehysovia, suuremmissa taas peiliovia. Tämän vuosisadanalkupuolella jugendvaikutteet alkoivat näkyä asuinrakennus-ten kehyslaudoituksissa. Ovet oli maalattu yleensä öljymaa-lilla.

Uunit olivat paitsi tärkeä lämmönlähde, myös merkittäväsisustuselementti. Asuntojen uunit olivat peltikuorisia pysty-uuneja tai kaakeliuuneja kuten asemarakennuksissakin. Kaa-keliuunien väri vaihteli valkoisesta ruskeaan tai vihreään.

MV:n korjauskortti 14, Tulisijat.

PINTAMATERIAALITLattiat:— maalatut lautalattiat— lattiakuvioinnit— linoleumitSeinät:— pinkopahvi— ei puolipaneelia— tummasävyinen, kuviollinen tapetti,

liimamaali, roiskekuvioKatot:— pinkopahvi ja helmiponttilaudoitus— tumma kuultoväri— valkoinen liimamaali

Museoviraston korjauskortti Lämmöneristyksen parantami-nen, KK 2Museoviraston korjauskortti Pinkopahvi, KK 18

KORJAUSVIHJEITÄ— alkuperäiset pinnat tulisi säilyttää mahdollisimmankoskemattomina rakennuksen luonteen ja interiöörinsäilyttämiseksi— vanhat sisäovet kunnostetaan. Helojen toimivuustarkastetaan ja vialliset korjataan, pintahelat puhdistetaanmaalista. Helojen liikkuvat nivelet rasvataan. Tarvittavatuudet ovet voidaan teettää vanhojen ovien mukaisiksinoudattaen vanhan oven jakoa ja rakennettaMV:n KK 9, Ovien korjaus

— vanhoihin rakennuksiin sopivia uuneja voi ostaapurkutaloista. Purettava uuni valokuvataan, uunin osatnumeroidaan, puretaan ja kootaan uudelleen piirustuksen taivalokuvan mukaiseksi.— kaakeliuunin rikkoutuneita tai puuttuvia kaakeleitavoidaan korjata kipsimassalla: kaakeli valetaan, pintakäsitellään vernissalla, maalataan öljyvärillä muuta pintaavastaavaksi ja lakataan.MV:n KK 14, Tulisijat

— peltikuoriuunin vioittunut maalipinta poistetaan, samoinruoste, pinta maalataan öljymaalilla.Uunit, MV KK 14

— kiinteitä kalusteita entisajan asunnoissa oli vähän.Komerot, jotka käsiteltiin yleensä muuta seinäpintaavastaavasti, yleistyivät vasta tämän vuosisadan puolella,kiinteät kaapistot keittiöissä vasta 1950-luvulla

Kaksoisvahtituvan detaljipiirustuksia


Laajennukset Kaksoisvahtitupa

LAAJENNUKSETKaksoisvahtituvissa on jouduttu aikojen kuluessa teke-

mään muutoksia. Useimmiten toista asuntoa on laajennettuhuoneella tai kahdella, joskus vahtitupaan tehtiin kokonaanuusi huoneen ja keittiön asunto. Kaikki laajennukset tehtiinrakennuksen alkuperäisen tyylin mukaisesti, joten mitään suur-ta sovittamista ei uuden ja vanhan arkkitehtuurin välillä ollut.

Laajennus tehtiin tavallisesti jatkamalla rakennusta run-gon suuntaisesti joko vanhan runkosyvyyden levyisenä taientistä runkoa leveämmällä poikkipäädyllä. Päätyaiheen käyt-tö rautatierakentamisessa lisääntyi voimakkaasti vuosisadanvaihteessa, jonka jälkeen melkein kaikki laajennukset tehtiintätä rakennustapaa noudattaen. Poikkipäädyn julkisivu käsi-teltiin vanhasta fasadista lainatuilla aiheilla: keskellä oli yleen-sä 9- tai 6-ruutuinen ikkuna sekä vaihteleva mallisto ylä-ikkunoita.

NYKYISET LAAJENNUKSETYleensä vanhan rakennuksen laajentamista nykyisen vai-

pan ulkopuolelle on tarkoin harkittava. Ensin on tutkittavasoveltuvatko vanhat tilat laajentamisen vaihtoehdoksi. Kak-soisvahtitupien suuret piharakennukset soveltuvat varsin hy-vin uuteen käyttöön ennakkokäsityksistä huolimatta.

Eräs laajentamiseen johtaneista syistä on usein kosteidentilojen puuttuminen vanhasta rakennuksesta. Esimerkiksisaunat, pesuhuoneet ja pyykinhuoltotilat sopivat hyvin ul-korakennukseen, samoin verstas- ja harrastetilat. Pienet eril-liset suihku- ja wc-tilat ovat edellisiä helpompia sijoittaa pää-rakennuksen komerotiloihin, portaiden alle tai kuistille. Si-joitettaessa märkätiloja vanhaan rakennukseen on kuitenkinvaarana rakenteiden altistaminen kosteudelle tai ennestäänkäyttökelpoisten tilojen pilkkominen.

Kylmät tai jo aiemmin käyttöönotetut ullakkotilat tarjoa-vat mahdollisen vaihtoehdon lisärakentamiselle. Hankaluu-tena tällöin ovat usein kapea ullakon käynti, rakenteiden vah-vistaminen ja LVIS-asennusten sovittaminen vanhaan raken-nukseen.

Toinen kaksoisvahtitupien ongelma on riittämättömäteteis- ja säilytystilat. Tämä voidaan ratkaista käyttämälläulkorakennuksia aputiloina tai laajentamalla vanhaa raken-nusta esimerkiksi uudella kuistilla

.MV:n KK 11, Kosteiden tilojen rakentaminen

Kaksoisvahtituvan laajennuksia

Laajennus

Laajennus

Laajennus

Laajennus

Laajennus


Kaksoisvahtitupa Täydentävä rakentaminen

YLEISTÄVaikka kaksoisvahtitupien käyttötarkoitus on säilynyt koko

ajan alkuperäisenä, on vuosikymmenien kuluessa asumises-sa tapahtunut suuriakin muutoksia. Erityisesti vanhoista ra-kennuksista puuttuvat saniteettitilat ja nykykäytännön mukai-set eteis- ja säilytystilat. Näiden rakentaminen myös aiheut-taa suurimmat ongelmat rakennusten alkuperäisilmeen säily-miselle. Jos ko. tiloja kaksoisvahtituvissa tarvitaan, ne lisää-vät täydennysrakentamisen tarvetta.

Usein kaksoisvahtitupiin halutaan rakentaa ainakin katostai kuisti. Kuisti voi olla avokuisti tai lämmin tila, jonne voi-daan sijoittaa esimerkiksi säilytystiloja tai vaikka pieni WC.Kuisteja rakennettaessa on huomioitava, että täydennys-rakentamisen tulee sopia suhteiltaan vanhaan rakennukseen

eli lisärakennus ei saa olla liian suuri. Muotokielen ei tarvitseorjallisesti noudattaa vanhaa, vaan sopeutua olemassa olevaanrakennukseen. Vanhan rakennuksen eri aikoina kokemat muu-tokset saavat ja niiden tuleekin näkyä täydennysrakentamisenyksityiskohdissa.

Sisäänkäyntejä suojaamaan voidaan kaksoisvahtitupiin ra-kentaa myös katoksia. Niiden tulisi olla keveitä ja pieniä jasopeutua ulkoasultaan vanhaan rakennukseen. Täydennys-rakentamista suunniteltaessa tulisi erityisesti kiinnittää huo-miota materiaaleihin eli käyttää valikoitua puutavaraa, jokaon höylätty vanhan rakennuksen pintojen kanssa yhtäläiseksi.

Ehdotuksia kaksoisvahtituvan täydennysrakentamiseksi

Museoviraston korjauskortti Ulkolaudoituksen korjaus, KK 3Museoviraston korjauskortti Kuistin korjaus, KK 10


Tyypit Kaksoisvahtitupa

1. JÄSENTELY symmetriset julkisivut, radan puolen japihan puolen julkisivut samanlaiset

2. KATTO harjakatto, kolmiorimahuopa,myöhemmin myös konesaumattu pelti

3. SEINÄT leveä vaakapaneeli (vähintään 25x150mm), yläosa pystypaneelia,lautojen päät nirkkokuvioiset

4. DETALJIT sisäänkäyntikatokset, joissa harja-koristeet ja koristeelliset konsolit,6-ruutuiset ikkunat, ristinurkkaisetikkunalistat

PIENEMPI TYYPPI TYYPPI 1 1860-70 -luku


Kaksoisvahtitupa Tyypit

1. JÄSENTELY symmetrinen, julkisivut eriytyvät:pääjulkisivu radan puolella, sisäänkäyntipihan puolelta


3. SEINÄT vaakapaneeli, leveä alalista jasokkelilista

4. DETALJIT erilaisin puuleikkauksin koristellutikkunoiden ja ovien vuorilistat,vinoneliöikkuna tai -ikkunaryhmäpäädyssä, koristeelliset konsolit,vanhimmassa tyypissä kattoratsastaja,6-ruutuiset T-ikkunat tai T-ikkunat

PIENEMPI TYYPPI TYYPPI 2 1880-1900 -luku



1. JÄSENTELY pohjamuoto: kaksi vahtitupaa yhdistettypeilikuvina, julkisivu epäsymmetrinen,päätyaiheiden käyttö jäsentelyssä


3. SEINÄT vaakapaneeli, alalista ja sokkelilista

4. DETALJIT 6-ruutuiset T-ikkunat, puuleikkauksinkoristellut ovien ja ikkunoidenvuorilistat, vinoneliöpäätyikkuna,koristeelliset konsolit, kattoratsastajat

PIENEMPI TYYPPI TYYPPI 3 v.1901



1. JÄSENTELY syvärunkoinen, neliömäinenpohjamuoto, osin symmetrinen

2. KATTO aumakatto, tiilikate

3. SEINÄT vaakapaneeli ikkunoiden alareunaansaakka, yläosa pystypaneelia,sokkelilista

4. DETALJIT julkisivun jaottelu listoin,kansallisromanttisia piirteitä,pieniruutuiset ikkunat, kattoikkunat

5. MUUTA detaljikuvat olemassa

PIENEMPI TYYPPI TYYPPI 4 v. 1907



1. JÄSENTELY symmetrinen syvärunkoinen pohjamuoto

2. KATTO harjakatto, konesaumattu pelti,jalkakourut

3. SEINÄT saumarimalaudoitus ikkunoidenyläreunaan saakka, vaakalista,seinien yläosa vaakapaneelia

4. DETALJIT päädyissä hillityt koristeaiheet,pieniruutuiset T-ikkunat, kolmiomaisetkattoikkunat, ullakon päätyikkunakolmi-ikkunaryhmä kansallisromanttisinkoristein





1. JÄSENTELY pohjamuoto uusi, symmetrinen julkisivu

2. KATTO harjakatto, alunperin pärekatto, myö-hemmin huopa tai konesaumattu pelti

3. SEINÄT pysty saumarimalaudoitus, sokkelilista

4. DETALJIT 6-ruutuiset ikkunat, klassisoivat koriste-aiheet, puolipyöreät kattoikkunat,ikkunaluukut, muotoillut ovien kehys-

laudat





1. JÄSENTELY pohjamuoto miltei symmetrinen,epäsymmetrinen julkisivu, poikkipäätyrakennuksen toisessa päässä

2. KATTO harjakatto, korkea harjakattoinenpoikkipääty, kolmiorimahuopa

3. SEINÄT vaakapaneeli, yläosa pystypaneelia,lautojen päät nirkotut, puuleikkauslistaikkunoiden yläreunassa, alalista jasokkelilista

4. DETALJIT runsaat koristeaiheet, päädyssä kolmi-ikkunaryhmä, 6-ruutuiset T-ikkunat,koristeelliset konsolit, puuleikkauksinkoristellut vuorilaudat


SUUREMPI TYYPPI TYYPPI 1 v. 1895



1. JÄSENTELY pohja osittain ja julkisivu täysinsymmetrinen, suorakaiteen muotoinen

2. KATTO harjakatto, kolmiorimahuopa

3. SEINÄT vaakapaneeli (vähintään 25x150 mm),leveä alalista ja sokkelilista,6-ruutuiset T-ikkunat

4. DETALJIT puuleikkauksin koristellut ovien jaikkunoiden vuorilistat, koristeellisetkonsolit, kattoratsastajat, vinoneliö-ikkuna tai -ikkunaryhmä päädyssä

5. MUUTA vrt. pienemmän tyypin detaljikuvat

SUUREMPI TYYPPI TYYPPI 2 1890- luku



1. JÄSENTELY symmetrinen pohja, suorakaiteenmuotoinen, julkisivu symmetrinen

2. KATTO korkea aumakatto, huopakate

3. SEINÄT vaakapaneeli ikkunoiden yläreunaansaakka, yläosa pystypaneelia,sokkelilista

4. DETALJIT T-ikkunat, joissa yläruutu pienijakoinen,kansallisromanttisia piirteitä,kattoratsastajat, kattoikkunat

5. MUUTA detaljikuvat, vrt. pienempi tyyppi 4




1. JÄSENTELY pohja ja julkisivu symmetriset, radanpuoleisessa julkisivussa leveätpoikkipäädyt rakennuksen päissä

2. KATTO aumakatto, poikkipäädyt harjakattoiset

3. SEINÄT alaosa pystylomalautaa ikkunoidenyläreunaan saakka, leveä vaakalistaikkunoiden yläreunassa, yläosa pysty-paneelia

4. DETALJIT päädyissä hillityt puuleikkauksintoteutetut koristeaiheet, pieniruutuisetT-ikkunat, kolmiomainen kattoikkuna

5. MUUTA detaljikuvat, vrt. pienempi tyyppi 5



Ulkorakennukset Kaksoisvahtitupa

ULKORAKENNUKSETKaikkiin rautateiden asuinrakennuksiin tehtiin ulkoraken-

nukset, joihin tuli kuulua navetta, käymälä, halkovaja ja ruo-ka-aitta. Talousrakennuksia oli 1-2 riippuen tarpeesta ja siitä,mitä tiloja ulkorakennukseen oli sisällytetty. Lisäksi asema-alueen talouksilla oli yhteinen sauna- ja leivintuparakennus.Ruoka-aitan korvasi vähitellen muissa paitsi yksinkertaisissavahtituvissa tilava ullakko ja kellari.Ulkorakennuksia on ol-lut rautatierakentamisen aikana monta eri tyyppiä. Yksinker-taisin tyyppi on kahden halkovajan muodostama rakennus.On myös ruokavaraston ja navetan yhdistelmiä sekä navetanja käymälän sisältävä tyyppi. Isoin kahdelle perheelle tarkoi-tetusta ulkorakennuksesta on yli 24 m pitkä rakennus, jokasisältää kaikki edellä mainitut tilat kahden perheen tarpeisiin.

Näiden rakennustyyppien valinta kulloisellekin rakennus-paikalle tapahtui luultavasti tapauskohtaisesti. Ulkoraken-nusten määrää lisättiin myös tarpeiden muuttuessa, jotenuseinkin rautatieympäristö muodostuu eri ikäisistä ja muo-toisista rakennuksista.

KUNTOUlkorakennusten nykytilanne on ratojen varsilla varsin

huolestuttava. Liikenteen lakattua on asuinrakennuksia jää-nyt tyhjilleen ja niitä on purettu asemien läheisyydestä, jol-loin myös ulkorakennukset ovat jääneet tarpeettomiksi. Useinulkorakennukset ovat huonossa kunnossa, koska edes välttä-mättömiä huoltotöitä kuten katon korjauksia ja maalaustöitäei niissä ole tehty. Tästä huolimatta suurin osa ulkoraken-nuksista on vieläkin korjattavissa, palautettavissa entiseenkäyttönsä tai muutettavissa uuteen sopivaan käyttötarkoituk-seen.

Katso MV:n korjauskortit ulkolaudoituksen, katon, ikkunoi-den ja ovien korjauksesta sekä maalauksesta.

Kaksoisvahtituvan ulkorakennus v:lta 1896.Rakennuksessa karjasuojat, lantalat ja käymälät kahdelle perheelle.

Sauna-ja leivintupa v:lta 1889

Kaksoisvahtituvan ulkorakennus v:lta 1900.Karjasuojat ja käymälät kahdelle perheelle.


Kaksoisvahtitupa Ulkorakennukset

MUUTOKSET ULKORAKENNUKSISSAUlkorakennuksiin voidaan sijoittaa sellaisia toimintoja,

jotka aiheuttaisivat kohtuutonta haittaa päärakennuksessa.Tällaisia ovat esimerkiksi saunat pesuhuoneineen, pyykkitilatja apukeittiöt eli useimmiten kosteat tilat sekä verstastilat jatyöhuoneet. Lisäksi ulkorakennuksiin voidaan sijoittaa vähem-män vaativia tiloja kuten askarteluhuoneita ja kesähuoneita.Varsinaiseksi asuinrakennukseksi ei ulkorakennuksia tai sau-noja tulisi kuitenkaan muuttaa.

Joka tapauksessa ulkorakennusten ja saunojen ulkoasuaon korjauksissa kunnioitettava eikä suuria muutoksia julki-sivuihin pidä tehdä. Rakennusten välisen hierarkian tulisi säi-lyä entisen kaltaisena.

Korjausten ongelmana on se, että ulkorakennuksissa esiin-tyy usein erilaisia rakennetyyppejä hirsirakenteista ranka-rakenteisiin. Harvalaudoitettu seinä on ulkorakennuksissayleinen. Uusia toimintoja sijoitettaessa voidaan osa seinistäjoutua rakentamaan lähes uudelleen. Uuden seinän malliavoidaan ottaa rakennuksen muista osista. Kosteiden tilojenrakenteet tehdään mieluiten vanhasta rakenteesta erilliseksija huolehditaan riittävästä tuuletuksesta. Rakenteissa nouda-tetaan samaa, mitä on sanottu Museoviraston kosteiden tilo-jen rakentamista koskevassa kortissa (KK 11) sekä rautatie-rakentamista koskevan ohjeen yleisosassa.

Saunat tulisi säilyttää sauna- ja pesutiloina. Ne ovat tilaviaja huonekorkeus on suuri. Korjaustöissä lattian halkeamatpaikataan, lattia vesieristetään ja maalataan tai laatoitetaan.Erityistä huomiota kiinnitetään lattian ja seinän rajapinnaneristykseen. Seinien eristyksen kunto tarkistetaan ja paneelituusitaan. Vanha kertalämmitteinen kiuas voidaan vaihtaa uu-teen.

VEDENERISTYSKosteiden tilojen rakenteita käsiteltäessä on muistettava

eristää— lattia kokonaan— seinillä 2 m:n etäisyydellä vesipisteestä— muualla seinissä: 150 mm seinälle

Vesieristeenä tulisi käyttää vedeneristysnormien ja ko.materiaalien tyyppihyväksyttyjä tuotteita.

Rakenteiden vedeneristyksestä on ohjeet RIL 107-1989,Rakennuksen vedenja kosteudeneristysohjeet.

Museoviraston korjauskortti Kosteiden tilojen rakentami-nen, KK 11

Märkätilojen rakenneleikkaus kylmässä ulkorakennuksessa.Esimerkkipiirustus.

Kaksoisvahtituvan sauna v:lta 1907

VANHA ULKOVUORAUSILMARAKOHUOKOINEN KUITULEVYERISTE + LISÄKOOLAUS k 300TERVAPAPERI / ALUMIINIPAPERIILMARAKOGYPROC / PANEELI

LAATTA / MUOVIMATTOVESIVANERIKALLISTUSKOOLAUSALUMIINIPAPERILATTIAPALKIT + ERISTEHARVA LAUDOITUSBITUMILEVY


Kaksoisvahtitupa

RAUTATIERAKENNUSPERINNÖSTÄHUOLEHTIMINEN JA VASTUUALUEET

OMISTAJAT:VR Yhtymä Oy, Ratahallintokeskus,Valtion kiinteistölaitos, Yksityiset omistajat

IsännöintiKunnossapitoSuunnitteluRakennuttaminen

MUSEOVIRASTOKorjausohjeetNeuvonta

MAAKUNTAMUSEOT, ALUEARKKITEHDITTutkimusNeuvonta

KUNTA RakennusvalvontaRakentamismääräysten noudattaminenPalotarkastus, nuohousKorjausneuvonta

KIRJALLISUUTTAAho, Juhani 1892. Rautatie. WSOY.Hakalin, Pekka 1984. Hirsirakentaminen. Rakentajain

Kustannus.Heikkinen, Maire 1989. Talo kautta aikojen. Kiinteän

sisustuksen historia. Rakentajain Kustannus.Kaila, Panu 1997. Talotohtori. WSOY.Kaila, Panu, Pietarila, Pentti, Tomminen Hannu 1987.

Talo kautta aikojen. Julkisivujen historia. RakentajainKustannus.

Mattinen, Maire (toim.) 1997. Valtion rakennusperinnönvaaliminen. Museovirasto.

Rautateiden arkkitehtuuri. Järnvägarnas arkitektur.Asemarakennuksia 1857-1941 Stationsbyggnader.Näyttelyluettelo 1984. Suomen Rakennustaiteen Seuraja Alvar Aalto -museo.

Rintala, Liisa 1991. Valtion tuki rakennussuojeluun.Mistä tukea rakennusten ja niiden ympäristön hoitoon jakorjaukseen. Ympäristöministeriö.

Valanto, Sirkka 1982. Suomen rautatieasemat vuosina1857-1920. Museovirasto.

Valtion entistämis- ja korjausavustukset. Esite.Museovirasto 1997.

KIERRÄTYSTÄ,RAKENNUSMATERIAALIA, NEUVOJASuomessa on tällä hetkellä lukuisia kierrätyskeskuksia ja

korjausrakentamisen neuvontapisteitä. Tässä niistä muuta-mia, kysy oman alueesi mahdollisuuksista aluemuseosta taiympäristökeskuksesta!

Naulankantaan rakentamiskeskusJOENSUU, Rantakatu 15

Länsi-Uudenmaan korjausrakentamiskeskus r.y.RubricaKARJAA, p. 019 - 233 070, 050 - 520 5320

Suomen RakennussuojelukeskusTorgaren museoalueKRUUNUPYY, p. 06 - 834 5440KOKKOLA, p. 06 - 831 3443

Päijät-Hämeen Raty r.y.Rakennustarvikkeiden kierrätyskeskusLAHTI, p. 03 - 752 5140

Rakennuskulttuuritalo ToivoPORI, p. 02 - 621 1051

Itä-Uudenmaan RakennussuojelussäätiöPORVOO, p. 019 - 524 6603

Varaosapankki TammelaRAUMA, p. 02 - 834 4750

Salon seudun rakentamistaitokeskusSALO, p. 02 - 728 3438

Korjausrakentamiskeskus LepistöVARKAUS, p. 0500 - 671 593

RAKENNUSPIIRUSTUKSETVR:n ja Ratahallintokeskuksen piirustusarkisto:

VR Yhtymä Oy:n hallintorakennus, 4. krs.Vilhonkatu 13, 00100 HelsinkiPuh: 09-7071

MUUTA KORJAUSAINEISTOART-kortit, RakennustietokeskusRakentamismääräyksetRIL, käsikirjatMuut normit ja ohjeet


Kaksoisvahtitupa

RATAVERKON KEHITYS

JULKAISIJAMuseovirasto

Rakennushistorian osastoPL 187, 00171 Helsinki

Puh: 09 - 4050 378

TEKIJÄTarkkitehti Anna-Maarit Reijonentaittaja Merja Hänninen-Paasio

Museoviraston työryhmä:tutkija Sinikka Joutsalmi

rakennuskonservaattori Pentti Pietarilasuunnittelija Seija Linnanmäki

arkkitehti Martti Jokinensuunnittelija Maire Heikkinen

Ohjaava työryhmä:Ratahallintokeskus: Simo Kariluoma

Oy VR-Yhtymä Ab: Pirjo HuvilaValtion Kiinteistölaitos: Auli Karjalainen, Asko Toppinen

ISBN 951-616-021-2 (koko teos)ISBN 951-616-026-3 (osa 4)

Toinen painos, 1998

KORJAUSKORTIN KÄYTTÄJÄLLEtamisessa käytettävistä materiaaleista sekä ohjeita antavistaviranomaisista.

Muissa osissa keskitytään yksityiskohtaisemmin eri raken-nustyyppeihin. Kaksoisvahtituvat ovat aseman jälkeen ylei-sin rautatierakennustyyppi, joten niiden sisä- ja ulkopuolistakorjausta on selvitelty omassa vihkossaan. Lisäksi ovat oh-jeet asemapäällikön talon ja vahtituvan korjaamista varten.

Tarkoituksena on, että Museoviraston laatimia korjaus-kortteja (KK 1-19) käytetään yhdessä rautatierakennusten oh-jeiden kanssa.

MUSEOVIRASTON KORJAUSKORTITYleiskortti KK 1Lämmöneristyksen parantaminen KK 2Ulkolaudoituksen korjaus KK 3Huopakaton korjaus KK 4Peltikaton korjaus KK 5Tiilikaton korjaus KK 6Peltikaton maalaus KK 7Ikkunoiden korjaus KK 8Ovien korjaus KK 9Kuistin korjaus KK 10Kosteiden tilojen rakentaminen KK 11Keittomaali KK 12Öljymaali KK 13Tulisijat KK 14Puukaupunkien pihat ja aidat KK 15Hirsitalon rungon korjaus KK 16Hirsirakennusten siirto KK 17Pinkopahvi KK 18Pärekatto KK 19Kalkkirappaus KK 20Vaakarakenteet KK 21Kalkkimaalaus KK 22Perustus KK 23KK 20-23 ilmestyvät myöhemmin

Museovirasto on valmistanut rautatierakennuksia koske-vat korjausohjeet kesällä 1997. Ne on tarkoitettu rakennustenomistajien käyttöön helpottamaan vanhojen rakennustenkunnossapitoa ja korjausta. Ohjeista voi olla myös hyötyäjoillekin rautateiden historiasta, kulttuurihistoriasta tai muu-ten vanhoista rakennuksista kiinnostuneille.

Korjausohjeiden ensimmäisessä osassa on käsitelty rauta-tierakentamista yleensä sekä sellaisia korjausohjeita, jotka ovatsovellettavissa mihin hirsirakenteiseen rautatierakennus-tyyppiin hyvänsä. Vihkossa on lisäksi tietoa korjausraken-

kastikaiISBN 951-616-094-8 (osa 4,PDF) 2003

kastikaiISBN 951-616-090-5 (koko teos,PDF)

rautatierakennukset - museovirasto · 2018. 3. 16. · helojen liikkuvat nivelet rasvataan....

Documents