reijo mylläri: uskalla myydä - subjectaid...tulevaisuus vahva b-to-b-myyntiammattilaisen asema...

myynti & markkinointi

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n julkaisema ammattilehti 5|2014

Marjut Herranen:Tilaisuudet tukevat myyntiä

Ulkoistamisessa on puolensa

Vaativaa myynti- työtä Aasiassa

Varainhankinta on kumppanuutta

Big dataa kannattaa hyödyntää

Jäsensivut | Jäsenedut | Yrittäjätutkimuksen tuloksia | Loppuvuoden koulutuksia | LSE-seminaari | Lakipalsta | Liitonmies |

Uskalla myydä

Reijo Mylläri:

Furtther information:

Siru Nori

PR Manager

+358 204 39 5611

[email protected]

Distribution:

www.iittala.com

see: Stores

or: Contact => Sales Units

Iittala’s Christmas

Has a New Pattern

As autumn’s dark evenings give way to warm light, peaceful

togetherness and seasonal delicacies, Iittala invites you to celebrate

every moment of the Christmas season. Anticipation to Christmas and

candlelit evenings are almost tangible, and the season heralds a new

collection, Kulku.

Press release

May 2011

YLI SATA VAIHTOEHTOA

SUPERLAHJAKORTTISopii yrityksen erilaisiin tarpeisiin

- myös Skandinaviassa ja Puolassawww.presentcard.fi 020 752 8020 [email protected]

Presentcard.fi -lahjakorttiportaalista löydät n. 100 eri lahjakorttivaihtoehtoa sekä meidän oman SuperLahjakorttimme, joka antaa vastaanottajalle mahdollisuuden valita vapaasti kaikista edustamistamme lahjakorteista.

Liitä mukaan ilmainen tervehdys yrityksen logolla!Toimitukset postitse, sähköpostitse ja tekstiviestinä.

myynti & markkinointi 5/2014 | 3

Eläkettä ja työttömyysturvaa

JulkaisijaMyynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ.myynti & markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

PäätoimittajaJuha Häkkinen

ToimituspäällikköAnni Karppanen (vanhempainvapaalla)Piia Kunnas

Ulkoasu, taittoMari Niemi

ToimitusneuvostoJarmo Hyvärinen, Jaana Immanen-Peuha,Rauno Lindroos

Toimituksen osoitePL 1100,00101 Helsinki(Töölönkatu 11 A, 5. krs.)puhelin 0201 224 [email protected]

Tilaushinta54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi.Kuusi numeroa vuodessa. Tilaukset: [email protected]

Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

IlmoitusmyyntiAlma 360

Myyntipäällikkö Kari Salkopuhelin 0400 604 [email protected]

Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinenpuhelin 0400 684 [email protected]

Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4 2 100 € Määräpaikkakorotus +10%. Liitteet sopimuksen mukaan.+alv 24%. Mainostoimistoalennus 15%.

Levikki26 408 LT 3/2012Aikakauslehtien Liiton jäsenISSN 1458-5162. 82. vuosikerta

PainatusForssa PrintLehti on painettu ympäristö- ystävälliselle paperille.

Kansikuva: Reijo Mylläri, kuvaaja: Matti Matikainen

myynti & markkinointi

Juha Häkkinen, [email protected]

PEFC/02-31-162441 428PAINOTUOTE

SERTIFIOITUORGANISAATIO

ISO 14001

pääkirjoitus

JUHAN VALINTA: Ulkoistamisessa on puolensa. Lue lisää sivuilta 24 ja 50.

E läkeneuvottelutulos syntyi, se julistettiin hyväksi ja syntyneen tuloksen poh-jalta ryhdyttiin lainvalmistelutoimiin asian viemiseksi eteenpäin ja eläkejär-jestelmän muuttamiseksi. Kauneusvirheeksi jäi, että akavalaiset liitot jäivät

pois ratkaisusta. Se ei sinänsä tarkoita sitä, että neuvoteltua ratkaisua ei voitaisi viedä eteenpäin, mutta sitä se tarkoittaa, että Akavassa katsottiin neuvottelujen painottuneen väärällä tavalla.

Hyvää syntyneessä tuloksessa on se, että se syntyi. Jotain on pakko tehdä kes-tävyysvajeeseen puuttumiseksi. Oli selvää, että eläkeiän alarajaankin oli puutut-tava. Olennainen asia eläkeiän lisäksi on kuitenkin myös se, millä laskentatavalla eläkkeet muodostuvat ja mitä portteja aukaistaan ennenaikaiseen eläköitymi-seen. Nämä kaksi jälkimmäistä asiaa eivät kuulostaneet kaikilta osin tasapuo-lisilta. Muodostettiin esimerkiksi työuraeläke terveydeltään heikossa kunnossa oleville ja pitkän työuran tehneille ”työn sankareille”. Ja sankarit tuntuivat löy-tyvän jo neuvotteluvaiheessa ns. duunariammateista. Itse haluaisin uskoa, että työuraeläkkeen voisi ansaita selkänsä rikkonut pitkän linjan myyntiammattilai-nenkin. Jää nähtäväksi.

Olennaista on myös se, missä moni ikääntynyt entinen työntekijä viettää väli-ajan työttömyyden alun ja nykyisen 63 vuoden – tulevaisuudessa 65 vuoden tai muun henkilökohtaisen – eläkeiän välillä. Akavaa lukuun ottamatta muut kes-kusjärjestöt eivät olleet liian kiinnostuneita ikääntyvien työttömien tilanteesta. Syntynyt ratkaisu ei sisällä merkittäviä elementtejä työuran pidentymiselle.

Työttömyysturva lisäpäivineen onkin ikääntyneiden työttömien tulonlähde. Vuoden 2008 jälkeinen huono taloudellinen suhdanne, ikääntyneiden työttö-myyden lisääntyminen ja parantuneet työttömyysturvaetuudet ovat käyneet työttömyyskassojen kukkarolle ja työttömyysturvan vuosimaksut ovat jälleen nousussa. SMKJ:ssa työttömyysturvan maksuosuuden vaatimia korotuksia ei ole aina viety täysimääräisinä jäsenmaksuihin, vaan niitä on osin katettu myös liiton varoista – olemme siis käyttäneet puskureitamme jäsenmaksujen koro-tuspaineen vaimentamiseen. Valitettavasti näyttää siltä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä pysymisen kustannukset eli jäsenmaksut ovat tästä-kin huolimatta jälleen nousussa. |

4 | myynti & markkinointi 5/2014

myynti & markkinointi 5|2014

VAKIO & VARMA

6 ideaa & ilmiöitä

9 Toimittajalta

12 tässä & nyt: Verkostoitumista hotellin illallispöydässä

14 Vaihtoaskel

15 Kolumni: Myyntijohtaja, joka ei myy

32 auto & liikenne: Nissan yllättää

34 Cruisaillen

TYÖ & URA

10 Reijo Mylläri: Myyjien sparraaja

16 Varainhankinnassa myydään kumppanuutta

22 Myyntiteksti tehoaa tarinallaan ja kielellään

24 Ulkoistuksesta haetaan lisää myyntiä

26 Big data auttaa asiakkuuksien hoitamisessa

28 Myyntityö Aasiassa vaatii paljon

31 MOT Top6: Myyntialan rikosjutut ovat herrasmiesrikoksia

26tarjoaa paljon mahdollisuuksia


LIFE & STYLE

36 Onni löytyy kutsumustyöstä

40 Kirjaesittelyjä

41 Vapaalla: Pingiksen pauloissa

42 tyyli & tavat: Lahja vai lahjus?

26JÄSEN & TIETO

45 Puhetta johtavalta

48 SMKJ tutki: Yrittäjäjäsenet ovat myyntityön konkareita

50 Juhan kynästä: Ulkoistaminen ei aina tuo säästöjä

52 Syksyn koulutuksia

53 Kutsu LSE-seminaariin: Muuttuva lääke- ja sairaalatarvikeala

54 Lakipalsta: Työtehtävien laiminlyönti ja ohjeiden vastainen menettely

56 SMKJ:n toimiston yhteystiedot

58 Liitonmies: Antti Koskinen, Etelä-Karjalan mma

24 22 Selviydysome-viidakossa

Myynnin ulkoistaminen vaatii suunnittelua

41 Tuukka Kapaselle pingis on vastapainoatyöhön ja perhearkeen

36

28Mikko Jarva työskentelee

monikulttuurisessaMalesiassa

Johanna Oittinen nauttii asiakkaan kohtaamisesta

Kutsumustyössä arki tuntuu hyvältä


PIHA PUHTAAKSIKohta niitä taas tarvitaan: erilai-sia välineitä lumen lapiointiin, kolaamiseen ja putsaamiseen. Black&Decker® Curve -lumen-

työntimessä on leveä pesäosa ja varsi on muotoiltu ergonomi-seksi, joten työnnin on kevyt

käyttää painavassakin lumessa.

Lumentyönnin on myynnissä hyvinva-

rustetuissa vähittäis-tavarakaupoissa marraskuusta

lähtien.Lisätietoja:

www.tammer-tukku.fi

Munia työpaikalle Fitness-harrastajien keskuudesta alkanut ja sosiaalisen median kautta levinnyt luomumunien kimppatilaus on levin-nyt jo suurelle yleisölle. Nyt munarinkejä perustetaan jo työ-paikoillekin.

Tuottajilta tilataan jopa tuhansia munia kerralla. Tyypillisesti munat jakaantuvat tilaajien kesken siten, että yksittäisen tilaajan osuus on yhdestä kahteen 30 munaa sisältävää kennoa. Luomumunat säilyvät huoneenlämmössä noin kuukauden ja jääkaapissa jopa kolme kuukautta.

Kimppatilauksissa hinta jää pienemmäksi verrattuna yksin tehtyihin tilauksiin. Etenkin luomumunien kohdalla hinnan-alennus on tervetullutta, sillä kuluttajahinta on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.

Myös luomutuotetun ruoan suosiminen on vahva syy kimppatilausten yleistymiseen. Moni tekee valinnan eettisistä syistä ja positiivisena pidetään myös sitä, että tuotteiden alkuperä on tarkasti tiedossa. Lisätietoja: www.kotitila.fi

Kuorttisen luomukanalasta on tähän mennessä matkannut jo satoja vas-tamunittuja munia Helsingin itäiseen kantakaupunkiin työporukan kimppati-lauksena.

Vaatteet sileäksi Miele Fashion Master on helppo-käyttöinen silityskeskus, jonka avul-la onnistuu myös paksujen, moniker-roksisten tekstiilien silittäminen. Sili-tysraudan patentoitu kennomuoto takaa erinomaisen silitystuloksen, sillä se tuottaa höyryä tasaisesti ja laajalle alueelle. Lisäksi tarttumattoman poh-jan ansiosta tekstiilejä voi silittää tarvit-taessa suoraan printtien ja koristeiden päältä ilman, että niitä tarvitsee kään-tää nurinpäin.

Silityskeskuksessa on muistilla varustettu puhallintoiminto, joka sopii erityisen hellävaraiseen ryppyjen poistoon. Miele Fashion Master B 2847 -mallissa on lisäksi höyrysuutin, jolla on kätevä silittää ja viimeistellä ripustettuja tekstiilejä, kuten puvun takkeja ja mekkoja.

Silityskeskusta on helppo liikutella pyörien ansiosta ja sen voi taittaa kokoon. Automaattiset kalkinpoisto- ja huuhtelutoiminnot huolehtivat keskuk-sen huollosta.Lisätietoja: www.miele.fi

RÄÄTÄLÖI OMA HIUSTYYLI

Remington Your Style Kit -hius-tenmuotoilulaite on kätevä mm.

matkoilla, sillä tarvitset vain yhden laitteen saadaksesi aikai-seksi monia eri tyylejä. Hiusten-

muotoilijassa on vaihdettavia osia. Lämpöharjalla luot hienostunutta volyymia ja kihartimella tai sauva-

kihartimella erilaisia kiharoita.Kaikissa lisäosissa on 4 x pro-

tection-pinnoite: antistaattinen, keraaminen, turmaliini/ionisointi.

Laite liukuu hiuksissa ilman kitkaa. Lämpötila on säädettävissä ja laite

on käyttövalmis 30 sekunnissa. Pakkaus sisältää säilytyslaukun ja

lämmönkestävän hanskan.Lisätietoja:

www.remington-europe.com


Koonneet: Piia Kunnas ja Mari Niemi

TUOTTEESI TAI PALVELUSI TÄLLE PALSTALLE?Tällä palstalla esittelemme tuotteita ja palveluja, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja

markkinoinnin ammattilaisille heidän työssään ja vapaa-ajallaan. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Lähetä juttuehdotuksesi kuvituksineen

osoitteella [email protected]

ULKOMAINOKSEN UUSI ELÄMÄ

Invalidiliiton mainoslakana roik-kui Mannerheimintiellä pyytäen lahjoituksia vammaistyöhön. Nyt lakana on saanut uuden elämän Globe Hopen valmistamina olka-

tai toiletlaukkuina. Reikä- vinyylikankaasta valmistetut laukut on helppo puhdistaa

pyyhkäisemällä lika pois. Jokainen tuote on uniikki.

Lisätietoja: www.i-puoti.fi

KASVIT LISÄÄVÄTVIIHTYVYYTTÄ

Vihersisustami-nen parantaa viihtyvyyttä

ja luo tiloihin näyttävyyttä.

Robinex Oy toteuttaa yritys-ten ja yksityisten

vihersisustamista sisä- ja ulkoti-

loissa. Tuotevali-koimiin kuuluvat

viherkasvien ja aidonnäköisten

silkkikasvien lisäksi muun muassa

ruukut. Palvelu kattaa haluttaessa kasvien huollot ja hoi-

don. Yritys tukee Lastenklinikoi-den Kummit ry:tä lahjoittamalla

kukat ja vihersisustuksen kaikkiin heidän tapahtumiinsa.

Lisätietoja www.robinex.fi

ideaa & ilmiöitämyma

Tuoretta ja itsekasvatettua Tuoreiden yrttien ja salaattien kasvatus onnistuu ilman hortonomin taitoja ja vieläpä myös talvella. Plan-tui Smart Garden on sisätiloihin suunniteltu älypuutarha. Plantuin avulla voi kasvattaa yrttejä, erikoissalaat-teja ja syötäviä kukkia, erilaisia siemeniä on noin 30.

Kasvualusta ei sisällä multaa, vaan siemenet myydään Plantui Kasvikapseleissa, joiden mukana tulee tarvittava lannoite. Älykäs led-valaistus ja vesiviljelytekniikka mahdollistavat kasvatuksen siemenestä sadon-korjuuseen 6 - 8 viikossa, ympäri vuoden. Laite toimii myös kauniina sisustuselementtinä ja valonlähteenä. Plantui Smart Garden on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Lisätietoja: www.plantui.com

Mittaa lämpö otsasta Braunin otsakuumemittari mittaa lämmön nopeasti otsalta joko ilman kosketusta tai koskettamalla. Tarkka, kliinisesti tutkit-tu mittaustulos saadaan kahdessa sekunnissa. Värikoodattu näyt-tö kertoo mittaustuloksen lisäksi tilanteen väreillä: punainen väri hälyttää kuumeesta, keltainen väri kertoo hiukan kohonneesta lämmöstä ja vihreä väri kertoo, että lämpötila on normaali.

Kliinisesti testatun teknologian avulla Braun No-Touch rekisteröi jopa kaksi kertaa enemmän kehon lämpöä. Luotettavan mittaustuloksen varmistavat mittarin anturi, jolla saadaan oikea, 5 cm:n mittausetäisyys sekä oikean mittauspaikan tunnistamiseen ohjaava kohdevalo ja näyttö. Taustavalo mahdollistaa mittaamisen myös hämärässä.Lisätietoja: www.brauntherms.com


/

SAKSITTUA

LukijakilpailuValitse kolme mielenkiintoisinta juttua

tästä lehdestä ja voit voittaa huippu-

kevyet Maxell Bluetooth -kuulokkeet tai

ohuet Super Slim -kuulokkeet.

Maxell Bluetooth -kuulokkeita voi käyttää mikrofonin ansiosta myös puhelimen handsfree-laitteena, johon saa yhdellä latauksella jopa 8–10 tuntia puheaikaa. Erin-omaisesta äänenlaadusta vastaavat 32 mm:n elementit. Äänenvoimakkuutta ja kap-paleita voi säätää ja vaihtaa helposti kosketusnäppäimillä.

Ohuissa Super Slim -kuulokkeissa on erinomainen äänentoisto, jonka takaa 40 mm:n kaiutinelementti. Kuulokkeiden toiminnallisuutta lisää ohut, säädettävä sanka ja litteä audiokaapeli. Kuulokkeissa on myös handsfree-toiminnallisuus.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa www.smkj.fi > Edut ja palvelut > myynti ja markkinointi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 5/14). Osallistumisaikaa on 17.11.2014 saakka.

Myyntiammattilaisen tulevaisuus vahva B-to-B-myyntiammattilaisen asema vahvistuu tu-levaisuudessa, käy ilmi Taloustutkimuksen, Mercuri Internationalin ja Myynnin ja markkinoinnin ammat-tilaiset SMKJ:n syyskuussa tekemästä tutkimuksesta.

Peräti 95 % vastaajista arvioi myynnin ammatti-laisten määrän pysyvän ennallaan tai kasvavan lähi-vuosina. Yhdeksän vastaajaa kymmenestä pitää myy-jän tapaamista erittäin hyödyllisenä tai jossain määrin hyödyllisenä yrityksen hankintapäätöksiä tehtäessä. Mainontaa pitää erittäin tai jossain määrin hyödylli-senä puolet vastaajista ja sosiaalisen median palvelut kokee erittäin tai jossain määrin hyödylliseksi kaksi vastaajaa kymmenestä.

Tulokset esitellään tarkemmin myynti & markki-nointi -lehdessä 6/2014, joka ilmestyy 11.12. Puhe-limella toteutettuun kyselyyn vastasi yli 600 johtajaa pk-yrityksistä, jotka työllistävät 5–250 henkilöä. Kysely koski nimenomaan B-to-B-myyntiä.

Tuloksista järjestetään myös webinaari lokakuun lopussa. Tuloksia esittelevät ja kommentoivat tutki-musjohtaja Jari Pajunen Taloustutkimuksesta ja kon-sulttijohtaja Pasi Pyysiänen Mercuri Internationalista.

Ilmoittaudu seminaariin osoitteessa www.smkj.fi > koulutuskalenteri.

Lukijoilta

”Haluaisin lukea myynti & markki-nointi -lehdestä ihmisten kokemuk-sia urapalveluista.”

”Mielestäni lehden tulisi kirjoittaa siitä, miten tärkeää maamme hyvinvoinnille on se, että myyntimiehet saavat kieliin ja muiden maiden kulttuuriin liittyvää koulutusta. Tuotteita löytyy, mutta va-litettavasti ei riittävästi osaavia myyjiä, joten tuotteet ja innovaatiot päätyvät

Palautetta edellisestä lehdestä:

yleensä jonkun ulkolaisen firman ke-hitettäväksi ja myyntiin.”

”Haluaisin lukea jutun ikääntyvän työnhausta.”

Edellisestä lehdestä palautetta antanei-den kesken arvottiin Magisson minika-rahvi. Sen voitti Anitta Jumisko. Onnea voittajalle!

”IBM:n Watson-tietokone kykenee jo ratkaisemaan esimerkiksi myynnin ja terveydenhuollon haasteita, eli käytännössä kommunikoimaan ja tekemään ratkaisumyyntiä.”Lauri Seppälä 25.9.2014 SMKJ:n Myynti & markkinointi -blogissa


Toimittajalta

BusinessTOUHULAT

Keskity olennaiseen

S ähköposti laulaa, puhelin häiriköi ja ilma on sakeana tiedonmurusia ja tekemättömiä tehtäviä. Nurkan takaa kiilaa vielä ohituskaistaa esimiehen akuutti toimeksianto. Tällainen informaatioruuhka on ainakin aika ajoin

arkea monelle, ainakin jos lukee Juha Wiskarin Kiireentappoase-kirjan esimerkkejä.Tieto on kaksiteräinen miekka. Se voi olla sekä hyväksi että pahaksi. Jokaisessa

organisaatiossa kertyy koko ajan valtava määrä tietoa, jota ei osata hyödyntää. On asiakaspalautteita, sosiaalisesta mediasta saatavaa tietoa, käyttäytymisdataa. Aikai-semmin ei ole ollut välineitä sen hyödyntämiseen, mutta nyt alkaa olla. Big datan hyödyntämisestä puhutaan tämän lehden sivuilla. Kertynyttä tietoa analysoimalla organisaatio voi löytää kokonaan uusia liiketoiminta-alueita. Löytää sen kuuluisan neulan heinäsuovasta.

Mutta se henkilökohtainen tietotulva. Jokainen sen tietää, mutta meitä tarvit-see vain muistuttaa: Keskity. Olennaiseen. Kiireentappoase-kirja auttoi itseäni taas tämän ajatuksen äärelle. Mutta miten löytää se olennainen? Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että pysähtyy määrittelemään asioiden ja tehtävien tärkeysjärjestyk-sen – ja tähän Wiskari antaa varsin pätevän mallin, joka ottaa huomioon tärkeyden ja kiireellisyyden lisäksi tehtävien haasteellisuuden ja miellyttävyyden. Eli sen, että ikäviä tehtäviä on niin mukava lykätä.

Kun tulee oikein kiire, harjoittelen keskittymistä mielikuvatasolla. Kuvittelen ole-vani kuin teflonkapseli, joka on keskittynyt tekemään sitä tärkeintä tehtävää ja jonka pinnasta vähemmän tärkeät asiat kimpoilevat takaisin. Tai kuin valtamerilaiva, joka kyntää sinnikkäästi oikeaan suuntaan, vaikka aallot välillä vääntävät harhareitille.

Otetaan selkävoitto informaatiosta, organisaatiotasolla tai henkilökohtaisesti. |

Kirjoittaja Piia Kunnas on myynti & markkinointi -lehden toimituspäällikkö, joka kampittaa tieto-tulvaa delete-nappulalla ja pohtii olennaisia iltalenkillä.


Teksti: Piia Kunnas | Kuva: Matti Matikainen

Myyjien sparraaja


Teksti: Piia Kunnas | Kuva: Matti Matikainen

Y rityksen myynti laskee ja myyntijohto vaatii lisää kontaktointia, lisää myyn-tiä, lisää tuloksia. Myyjät tekevät yhä

enemmän töitä, mutta myynti ei kasva. Syyte-tään markkinatilannetta, ja myyjille tarjotaan myyntitaitoihin liittyvää koulutusta. Kuulos-taako tutulta?

‒ Kun myynti vähenee ja tulee haasteita, tilannetta pitäisi katsoa kokonaisuutena. Ei niin, että johto vain vaatii lisää tuloksia. Muut-tunut markkinatilanne ei ole kenenkään syy. Perinteiset keinot eivät enää toimi, vaikka ne olivat ihan oikeita, johtamisen kehittäjä ja myyntivalmentaja Reijo Mylläri sanoo.

Syyttelyn sijaan tulisi palata perusasioi-hin. Kuinka löydämme omat vahvuutemme? Mihin keskitymme? Mylläri peräänkuuluttaa myös tunneälyn käyttöä.

‒ Myyjät ovat yleensä tunnollisia ja teke-vät enemmän ja enemmän. Myyntitaidot eivät usein ole se ongelma. Pitää päättää mitä teh-dään ja miettiä sitten, millaista osaamista sii-hen vaaditaan.

Tuotemyynnistä asiakaslähtöisyyteenMylläri aloitti myyntiuransa vuonna 1981 Canonilla kopiokoneiden myynnin parissa. Kahdenkymmenen Canonilla vietetyn vuo-den aikana tekniikka kehittyi ja siirryttiin tuo-temyynnistä asiakaslähtöiseen tapaan toimia. Tuotteen merkitys väheni, sillä jo oletus oli, että tuote on riittävän hyvä.

Kun kate tuli ennen suoraan tuotteesta, 90-luvulla asiakkaat alkoivat haluta kokonai-suuksia ja kate muodostui vähitellen asiakas-suhteen aikana. Mylläri painottaa pitkien asia-kassuhteiden merkitystä.

‒ Markkinoilla ei ole kypsiä marjoja poi-mittavana, ja menetetyn asiakkaan takaisin saaminen on vaikeaa. Asiakkaan bisnestä täy-tyy ymmärtää niin että osaa tarjota hänelle hyötyä. Luottamuksen rakentamiseen puo-lestaan tarvitaan myyjien lisäksi myös muuta organisaatiota. On kyse siitä, miten koko orga-nisaatio ajattelee.

Myllärin myyntiuran merkittävin kauppa juontaa juurensa tilanteeseen, jossa hän onnis-tui voittamaan asiakkaan luottamuksen. Oli 1980-luvun puoliväli ja hän joutui silloin hoi-

Reijo Mylläri oli menestynyt myyjä, mutta siitä huolimatta asiakkaat eivät aina ostaneet.

Hän ymmärsi, että myyntityössä tarvitaan kovien faktojen lisäksi pehmeämpää lähestymis-

tapaa ja tarjoaa molempia nyt valmennuksissaan.

tamaan Canonilla toisen osaston puolesta erästä reklamaatiota.

‒ Toimistohotellissa oli pieni huone, jossa hoidin onnistuneesti asiakkaan reklamaation. Asiakas osti samalla minulta yhden kopioko-neen. Myöhemmin yritys kasvoi usean kym-menen hengen yritykseksi ja osti kopioko-neita sekä muita tuotteita minulta aina siihen saakka, kun siirryin pois Canonilta.

Myyjästä kouluttajaksiViimeiset viisi Canonin vuotta Mylläri pyörit-ti Lohjan aluetoimistoa, kunnes siirtyi Editan palvelukseen vuonna 2000. Sähköiset myyn-nin työkalut tulivat osaksi arkea ja toimintoja ulkoistettiin. Kumppanuusasiakkuus oli tul-lut jäädäkseen.

Mylläri oli kouluttanut myyjiä aikaisemmin ja se kiinnosti häntä edelleen.

‒ Pohdin, että vaikka tein asiat oikein ja olin menestynyt myyjänä, miksi asiakkaat eivät aina osta. Kiinnostuin siitä miten ihmi-nen käyttäytyy.

Mylläri oli opiskellut jo aikaisemmin psy-kologiaa ja sosiaalipsykologiaa ja kouluttau-tui nyt työnohjaajaksi.

‒ Huomasin, että nyt mennään aivan toi-seen ääripäähän kuin myynti. Se loi uuden näkökulman.

Mylläri kehitti edelleen coaching-taitoja ja valmistui NLP-traineriksi, mutta opiskeli myös ”kovia taitoja.” Tuloksena oli se, että hän oli esimerkiksi ammattitaitoinen terveh-dyttämiskonsultti eli saneeraaja, mutta kykeni ymmärtämään ihmisten sisäisten mallien ja kommunikaation merkityksen.

‒ Mietin, että miten voisin yhdistää nämä kovat ja pehmeät asiat. Se onnistui, kun perus-tin myyntiin ja myynnin johtamiseen keskitty-vän valmennusyritys Rementorin vuonna 2005.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Mylläri on kouluttanut sekä Rementorin että myyntityön tehostamiseen ja esimies-työn parantamiseen keskittyvän Urano Oy:n kautta.

Uskalla myydäYrittäjäaikaa kuvaavat Myllärin mukaan teke-misen, löytämisen ja onnistumisen kokemuk-

set. Tärkeää on se, että tekee matkaa niin, et-tä on uskollinen omille arvoilleen ja ajatus-maailmalleen. Sivupolutkin ovat osa matkaa.

‒ Kun tekee asioita, jokin toimii ja jokin ei. Yrittäjänä toimiminen tarjosi mahdolli-suuden etsiä.

Työn vastapainoksi Mylläri kuntoilee ahke-rasti: pyöräilee, käy kuntosalilla, ui.

‒ Myynti on vastuullista hommaa ja oma keho on ainoa työkalu. Kuntoilu ja koulut-tautuminen ovat molemmat tämän työka-lun hoitamista.

Nyt Mylläri auttaa myyntialan väkeä hoi-tamaan työkaluaan. Hän sanoo, että myyjän osaamispaletissa pitäisi olla tasapainossa tuo-tekoulutus ja myynnillisten taitojen kehittä-minen.

Myyntityylivalmennuksessa kartoitetaan ne tekijät, jotka estävät myyjää saavuttamasta parhainta mahdollista tulosta. Kun tietää tyy-linsä, tunnistaa millaisten asiakkaiden kanssa voi olla haasteellista saada kauppaa.

Myllärin mukaan yksi yleinen ongelma on se, että monessa organisaatiossa ei oteta rei-lusti myyjän roolia.

‒ Ajatellaan, että en ole myyjä, olen asian-tuntija. Jos ei miellä olevansa myyjä, se on iso este. Silloin asiakkuuspäällikkö tulee vain jut-telemaan mukavia.

Myllärin kokemuksen mukaan suoma-laisten myyntityön ammattilaisten pahim-mat sudenkuopat ovat ylimielisyys ja halut-tomuus kehittyä.

‒ Jos osaa jonkin asian, kuvitellaan, että ei tarvitse enää kehittyä. Joskus kysyn koke-neilta koulutuksiin tulijoilta, että miksi juuri he tulivat. He sanovat, että koskaan ei ole valmis ja koulutuksissa saa uusia kontakteja. Heitä kuunnellessa tulee esiin nöyryys ja aito halu tehdä myyntityötä.

”Jos ei miellä olevansa myyjä, se on iso este. Silloin asiakkuuspäällikkö tulee vain juttelemaan mukavia.”

Teksti: Piia Kunnas

tässä & nytmyma

Verkostoitumista hotellin illallispöydässä Ruokailussa on yhä useammin vahva sosiaalinen lataus, mutta monesta fine dining -ravintolasta puuttuu tällä hetkellä yhdessäolon elementtejä. Näin todetaan Foodservice 2020 -tulevaisuusraportissa, jossa HK:n, Meira Novan ja S-ryhmän mat-kailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksen asiantuntijat ennakoivat tulevaisuutta.

Sosiaalinen syöminen on trendi, joka näkyy vähitellen myös työmatkalaisten arjessa. Sen sijaan, että söisi illallista yksin hotellin ravintolassa, voi nyt hakeutua muiden työmatkalaisten seuraan heille erikseen varattuun pöytään.

Break Sokos Hotel Flamingossa Vantaalla on maanantaista torstaihin oma illallispöytä niille työmatkalaisille, joilla on S-ryhmän työmatkustuksen kanta-asiakaskortti S-Card. Idea työmatkalaisten omaan pöytään tuli asiakkailta itseltään.

– S-Card-asiakkaat ovat yleensä yksin matkustavia. Yksin syöminen ei aina ole kivaa. Yhteinen illallispöytä tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua toisiin. Ravintolan kannalta säästämme myös tilaa, kun ennen omissa pöydissään istuneet asiakkaat ovat nyt samassa pöydässä, Break Sokos Hotel Flamingon ravintolapäällikkö Raisa Oikarinen sanoo.

Break Sokos Hotel Flamingon Amarillo-ravintolan asiakkaista on työmatkalaisia noin 20 prosenttia. Se tarkoittaa Oikarisen mukaan esimerkiksi torstai-iltaisin useita satoja ihmisiä.

Amarillossa S-Cardilaisille on oma menu ja työmatkalaisten pöytä on selvästi näkyvillä sisääntulon yhteydessä. Myös vastaanotossa kerrotaan mahdollisuudesta aktiivisesti.

– Olen huomannut, että aikaisemmin yksin eri pöydissä istuneet vakioasiakkaat istuvat nyt yhdessä. Enää ei ujostella, vaan osataan jo hakeutua yhteiseen pöytään, Oikarinen sanoo.

Break Sokos Hotel Flamingon S-Card-illallispöydän ideaa on tarkoitus laajentaa koko ketjuun. S-ryhmän uusissa ravintolakonsepteissa huomioidaan jatkossa jo suunnitteluvaiheessa usean ruokailijan ryhmät. Vanhoihinkin konsepteihin pyritään tuomaan elementtejä, jotka tukevat elämyksellisyyttä, viihtymistä ja kohtaamisia.

Esimerkiksi Rosso-ketjun liikeidean uudistamisen yhteydessä uutena palvelu-tuotteena tulevat ”kimppapöydät”. Joensuun kauppakeskus Prismassa toukokuussa avautuneessa Rosso-ravintolassa kokeillaan kimppapöytää, jossa yksin ruokailemaan tulevat voivat syödä yhdessä. |


sak

myma

ittua

saksi

Koonnut: Sirkku Rytkönen

Todennäköistä on, että sosiaali-sen median mobiilikäytön yleis-tyminen lisää entisestään nega-tiivisten kokemusten jakamista. Kännykkäkuva kärpäsestä ravin-tola-annoksessa tai piittaamat-tomasta liikennekäyttäytymises-tä ovat todistusaineistoa, jota on helppo levittää. Harri Jalonen Talouselämässä 26.9.2014

Ammattikoulun käyneillä heikot ongelmanratkaisukyvyt Suomalaisaikuisten osaamisen taso tietoteknisessä ongelmanratkaisussa on Eu-roopan kärkipäätä. Tuore tutkimus paljastaa kuitenkin, että yli puolella ammatil-lisen koulutuksen suorittaneista aikuisista on heikot ongelmanratkaisutaidot. Eri-tyisesti alle 40-vuotiaiden osaamiserot ovat huolestuttavan suuria.

Noin joka viides vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista on niin sanottu riskisuoriutuja ongelmanratkaisussa, eli ei yllä edes niin sanotun heikon suoriutujan tasolle. Heikkoja suoriutujia on neljä kymmenestä, joka kolmas suoriutuu keskitasoisesti ja vain neljä sadasta suoriutuu hyvin.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammatillisen koulutuksen käyneiden aikuisten heikot ongelmanratkaisutaidot eivät johtuneet ammatillisesta koulutuksesta kou-lutusmuotona, vaan esimerkiksi vähäisemmästä koulutusvuosien määrästä.

Tulokset perustuvat kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen aineiston analyyseihin, joissa oli mukana 11 Euroopan maata ja 50 369 iältään 16–65-vuotiasta aikuista, joista 4 503 oli suomalaisia. PIAAC-tutkimuksen verkkosivut: https://ktl.jyu.fi/piaac

Eläkeratkaisu ei vähennä työkyvyttömyyseläkkeitä Työterveyslaitos pitää huolestuttavana, että päätös eläkeiän korottamisesta ei tarjoa ratkaisuja työkyvyt-tömyyseläkkeiden aiheuttamiin menetyksiin.

Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy noin 20 000 keskimäärin 52-vuotiasta henkilöä. Jopa kaksi kolmasosaa ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutu-vista työpanosmenetyksistä liittyy työkyvyttömyys-eläkkeisiin. Näin ollen eläkeuudistuksen työuria piden-tävät vaikutukset uhkaavat jäädä vähäisiksi.

Työterveyslaitos ehdottaa, että olisi pikaisesti sovit-tava laajamittaisesta ohjelmasta, jolla työkyvyttömyy-den alkavuus saataisiin pienenemään. Suomen työikäi-sen väestön jäljellä olevaa työkykyä voidaan ja pitää hyödyntää paremmin.

Työkaarimalli avuksi työurien pidentämiseen Työhyvinvointi ja työkyky paranevat, kun työpaikan toiminta nojaa eri-ikäisten vahvuuksiin ja tiivii-seen yhteistyöhön. Työturvallisuuskeskus (TTK) on julkaissut uuden sähköisen työkalun työurien piden-tämistalkoisiin.

Työkaarityökalu auttaa työpaikkoja arvioimaan ikäjohtamisen käytäntöjä, asettamaan tavoitteita sekä kehittämään työtä, työoloja ja toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä pysymiseksi työ-urien alussa, keskellä ja lopussa.

Tavoitteena on myös herättää jokainen meistä miettimään, miten huolehdimme omasta työkunnostamme. – Pienetkin investoinnit henkilöstöön tulevat korkojen kanssa takaisin jo muutaman vuoden kuluessa.

Siksi työhyvinvointiin kannattaa satsata myös haastavassa taloustilanteessa, painottaa työkalun kehitysryh-män varapuheenjohtaja Riitta Työläjärvi STTK:sta.

Metsäkoneistaan tuttu Ponsse on hyvä esimerkki työpaikasta, jolle pitkien työurien tukeminen on talon tapa. Ponssella on useita työtehtäviä muokattu yksilön fyysisen tai henkisen työkyvyn tukemiseksi.

– Ikähaitari työn uudelleen järjestelyissä ulottuu aina 30-vuotiaasta 60-vuotiaaseen. Tärkeää on, että työntekijä on aktiivinen ja haluaa ottaa vastuun tulevaisuudestaan, sanoo Ponssen työsuojelupäällikkö Tiina Lavinen.Työmaarimalli – työpaikan ikäjohtamisen tuki -video, TTK 2014: www.sykettatyohon.fi/tyokaari

Väitän, että meidän yrityselämäm-me suurin ongelma on siinä, että emme yksinkertaisesti osaa myy-dä. Totta kai myytävien tuotteiden tulee olla erottuvia, innovatiivisia, käyttöönsä soveltuvia ja hinta/laa-tu-suhteeltaan kunnossa. Mutta itse tuote ei auta, jos myyntiin ei panos-teta oikealla tavalla eikä myyntiä johdeta systemaattisesti.Pasi Nieminen Teknisen kaupan ja pal-veluiden yhdistyksen blogissa 17.9.2014

Puolison persoonallisuus vaikuttaa uramenestykseen, päättelee ame-rikkalaisen St. Louisin Washington-yliopiston psykologian apulaispro-fessorin Joshua Jacksonin johtama tutkimus. Parhaiten töissä menesty-vät ne naiset ja miehet, joiden puo-lisot ovat tunnollisia.Helsingin Sanomat 2.10.2014

Kansainvälisessä tutkimuksessa on noussut esiin kymmenen asian lista, joka vaikuttaa eniten työssä innostumiseen. Asioiden tärkeys-järjestys vaihtelee maittain. Suo-messa kärjessä ovat aikaansaa-misen tunne, hyvä johtaminen ja hyvät suhteet työpaikalla. Korke-alle listalla nousee myös hallinnan tunne eli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.Helsingin Sanomat 28.9.2014


Esittelemme SMKJ:laisen, joka on vastikään ottanut uuden askeleen urallaan. vaihtoaskel

Marjutin urastepit:

1998 muutti Joensuusta Helsinkiin ja toimi erilaisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä

2000–2003työskenteli K-kauppiasliiton tuotepäällikkönä

2004–2009toimi Funmedia Oy:ssä tapahtumien myynnissä ja tuotannossa

2010aloitti projektipäällikkönä Management Events Studiossa

8/2014siirtyi Management Events Studion projektijohtajaksi

Teksti: Piia Kunnas

UUSIEN HAASTEIDEN KIMPUSSA

Julkaisemme tässä jäsentemme nimitysuutisia. Tiedot nimityksistä ja valo-kuvan voi lähettää sähkö-

postilla osoitteeseen [email protected].

Tilaisuuksilla kasvatetaan myyntiä

Marjut Herranen myy yrityksille räätälöityjä tapahtumia, jotka hyödyttävät asiak-kaan liiketoimintaa. Lähtökohta on sama kuin niillä aloilla, joilla ei ole konkreet-tista tuotetta näytettävänä. Asiakkaalle myydään mielikuvaa.

‒ Asiakkaalle pitää pystyä maalaamaan eräänlainen taulu: miltä tapahtuma näyttää, tuok-suu, tuntuu. Minun vahvuuteni on se, että osaan vakuuttaa asiakkaan ja pystyn kertomaan myös yksityiskohtia, Herranen sanoo.

Vahva käytännön kokemus tapahtumien järjestämisestä on eduksi Marjut Herrasen uudessa tehtävässä Management Events Studion projektijohtajana. Hän työskenteli aikai-semmin samassa yrityksessä projektipäällikkönä ja teki tapahtumiin liittyvää käytännön työtä. Sitä ennenkin hän oli vahvasti mukana tapahtumabisneksessä. Funmedia Oy:ssä vietetyt viisi vuotta kartuttivat kokemusta niin tapahtumien myynnistä kuin tapahtuma-tuottajan tehtävistä.

Tästä syksystä alkaen Herranen on keskittynyt uusasiakashankintaan, konseptien kehit-tämiseen ja budjettien laatimiseen.

‒ Minulla on selkärangassa se miten tapahtumia tehdään. Tuli tunne, että olen antanut jo kaikkeni tuotantopuolella. Sen sijaan haluan visioida ja luoda uutta.

Management Events Studio on erikoistunut siihen, miten vaikeasti saavutettavia koh-deryhmiä saadaan paikalle. Apuna käytetään tarvittaessa kohderyhmäkartoituksia. Nii-den avulla selvitetään ennen tapahtuman järjestämistä, mikä on kohderyhmälle ajankoh-taista ja tärkeää juuri nyt.

Tapahtuman tavoitteena voi olla esimerkiksi uusien kontaktien ja liidien luominen, asenteisiin vaikuttaminen tai myynnin lisääminen. Tavoite voi olla niin tärkeä yrityksen kannalta, että huono taloustilannekaan ei välittömästi vaikuta tapahtuman järjestämiseen.

‒Teemme paljon tilaisuuksia, joiden avulla halutaan kasvattaa myyntiä. Tällaisia tapah-tumia ei karsita ensimmäisenä. |

Urapalveluita ja CV-sparraustaAmmatillinen koulutus ja aktiivinen urasuunnittelu ovat keskeisiä keinoja varmis-

taa oma osaaminen työmarkkinoilla. SMKJ antaa siihen erinomaiset eväät, sillä

uraneuvontamme ja koulutustarjontamme ovat laajat.

Target Headhunting tarjoaa SMKJ:n jäsenille suorahaun työpaikkoja ja CV-sparrausta. Tietoa suorahaun työpaikoista ja CV-sparrausten ajankohdista välitetään uutiskirjeiden kautta. Huolehdithan, että sinusta on SMKJ:n jäsenrekisterissä oikeat tiedot, ettet jää paitsi tärkeää tietoa! (www.smkj.fi > Jäsenyys > Päivitä tietosi).

Voit myös lähettää tietosi Target Headhuntingin cv-pankkiin, sillä kaikki työpaikat eivät tule julkiseen hakuun. Lisätietoja: Simo Österman, 044 343 4417 ja Kari Lilja, 0400 311 675, www. targetheadhunting.fi

Marjut Herranen, 40 vuotta

Project Director, Management Events Studio

tradenomi


tätä mieltäEsittelemme SMKJ:laisen, joka on vastikään ottanut uuden askeleen urallaan.

Jasmine Plavsic

Myyntijohtaja, joka ei myy

Kuulin eräästä projektista, jonka siivellä eri yritysten B-to-B-myyjät saavat avattua asiakasyhteyksiä ilman myyntikärkeä. Keskustelu voidaan sitten pikkuhiljaa siirtää oikeille raiteilleen ikään kuin vahingossa. Os-taja ei muka vain huomaa sitä. Kaikkein hämmentävintä on kerskailu sillä, ettei tarvitse edes myydä, kun

asiakas ostaa muutenkin. Tärkeintä ei ilmeisesti ole myynti vaan torjunnan välttäminen. ”Liian suuret asiakaskontaktimäärät eivät ole ongelma Suomessa”, argumentoi eräs myyntiorganisaation

johtaja ja kouluttaja. Hän ei ole ajan tasalla myyntikentän muutoksista tai niistä haasteista, joita myyjä kohtaa päivittäin. Hän palkitsee tiiminsä kontaktimäärien, ei tulosten, perusteella.

Väitän, että asiakkaat saavat kyllästymiseen asti myyntipuheluita ja tarjouksia, jotka ovat heille epäolennaisia. Vastaukset ovat brutaalin tylyjä, siksi myyjä kehittelee itselleen

suojakilven. Laitetaan paljon turhaa meiliä, jotta asiakasta ei tarvitse kohdata. Pako-tettuna tavataan asiakas toisella verukkeella - pomokin on tyytyväinen kun face-to-face-kontaktimäärät ovat koholla. Paljon tehdään, silti itse myynti takkuilee. Se on tämä haastava markkinatilanne, sanotaan.

Säännöllisesti joku kysyy minulta joudunko itse johtotehtävissä myymään. Kysy-mys on absurdi. Miten voin johtaa myyntiorganisaatiota, ellen itse myy? Miten voin tietää myyjien muuttuvan maailman haasteista, ellen itse kohtaa niitä tai edes yritä? Miksi viestittäisin, että organisaatiossa yleneminen johtaa myynnin loppumiseen?

Ikään kuin se olisi tavoiteltavaa. Myyntijohdon myymättömyys liittyy usein epävarmuuteen omasta menestyksestä.

Tulokset eivät ole vertailukelpoisia, kun fokus on jakaantunut. Tuskin kukaan huippu-myyntejä odottaakaan. Uskon kuitenkin, että esimerkki tarmokkaasta yrittämisestä tekee

organisaatiosta inhimillisemmän ja saa onnistumiset maistumaan vieläkin parem-malta. Myyntijohtaja, joka itsekin myy, arvostaa tiimiään entistä

enemmän. Hän ymmärtää työn vaatimukset, sen rankkuuden ja henkisen tuen tärkeyden. |

Kirjoittaja Jasmine Plavsic on sisältömarkkinointiyritys Presser Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Hän järjestää

myynnin sparrausta organisaatioissa, joissa tarvi-taan uutta näkemystä ja motivaatiota tekemiseen.

Suomalaiset ovat tottuneet, että järjestöt tekevät varain-

hankintaa perinteisen suoramarkkinoinnin keinoin.

Varainhankinta nähdään kuitenkin yhä enemmän oman

asian myyntinä ja markkinointina, vastavuoroisena

toimintana, jossa kumpikin osapuoli saa vastinetta.

Varainhankinnassa myydään kumppanuutta

Teksti: Eevakaisa Mäntyranta | Kuvat: Lapin kamariorkesteri, Ari Karttunen / EMMA, Piia Kunnas, Rachel Neville


Dance Theatre of Harlem on New Yorkissa sijaitseva korkealuok-kainen tanssiteatteri ja -koulu,

joka haluaa edistää erityisesti afroame-rikkalaisten mahdollisuutta balettiin. Se ylläpitää tanssikoulua ja tekee yhteis-työtä esimerkiksi paikallisten koulujen kanssa New Yorkin Harlemissa.

Kymmenen vuotta sitten tanssite-atterin talous oli romahtanut, ja kun-nianhimoinen teatteri näytti hetken tulleen tiensä päähän. Käynnistet-

tiin uudenlainen toimintatapa, joka pelasti teatterin ja mahdollisti toimin-nan aloittamisen uudelleen muutaman vuoden katkoksen jälkeen.

Uusista linjauksista ja uuden varainhankintastrategian luomisesta vastannut mies, New York Universi-tyn varainhankinnan professori Rod-ney Trapp, kävi syyskuussa Helsingissä esitelmöimässä varainhankinnan tilan-teesta, asennemuutoksesta ja toimivista käytännöistä.

Invalidiliitto:Ammattimaista varainhankintaa – Meillä Invalidiliitossa varainhankinta kohdistuu, kuten varmaan muillakin kansanter-veysjärjestöillä, yhtä hyvin yksityisiin kansalaisiin kuin yrityksiinkin, kertoo liiton keräyspääl-likkö Petri Äikiä.

– Olemme eräs maan vanhimmista kansanterveysjärjestöistä, joten meillä on pitkät perinteet myös varainhankinnassa. Se on meillä strategiaan kirjattua, täysin ammattimaista, luonnollista toimintaa. Varainhankinnan osastolla työskentelee seitsemän päätoimista henkilöä ja projektitöissä noin kaksikymmentä lähinnä puhelintyötä tekevää varainhankkijaa.

Miten Invalidiliitto myy asiansa, miltä kulmalta keskustelua lähdetään viemään eteenpäin?– Kyllä me myymme Invalidiliittoa ja jotain sen yksittäistä kohdetta. Yksittäinen asia ja

selkeämpi kohde on helpompi. Esimerkkinä voisin mainita hiljattain käynnissä olleen avustaja-koirahankkeen, jossa myimme avustajakoirakalentereita. Yksi avustajakoira tulee maksamaan 20 000-30 000 euroa, joten rahan tarve on suuri. Toinen, hyvin yleinen keräysaiheemme on lasten ja nuorten leirien rahoittaminen, Äikiä kertoo.

Yrityspuolella on päästy syvällisempään yhteistyöhön.– Esimerkiksi erään hotelliketjun kanssa tehdään yhteistyötä esteettömyysasioissa. Suo-

malainen hissiyritys puolestaan on hyötynyt yhteistyöstä hissiratkaisuissaan, joihin annoimme oman, esteettömyyteen liittyvän näkökulmamme. Tällaiset yhteistyöprojektit ovat pitkäaikaisia, ja niissä on molemmin puolin asiantuntijoita mukana.

SMKJ:n jäsen ja Invalidiliiton keräyspäällikkö Petri Äikiä ker-too, että avusta-jakoirakalenteri on yksi liiton varainhankinta-tuotteista.

Ronald Trapp loi New Yorkissa toimivalle Dance Theatre of Harlemille uuden toimintatavan ja varainhankintastrategian, mikä auttoi talousvaike-uksista kärsivän teatterin jaloilleen. Kuvassa tanssi-vat Ingrid Silva ja Anthony Savoy.

Trappin opit eivät kaikilta osin ole suoraan sovellettavissa Suomeen, onhan esimerkiksi taidelaitosten rahoituspohja USA:ssa pääasiassa yksityisen rahoituk-sen varassa ja hyväntekeväisyys, ”give back” -asenne, suorastaan kansalais-hyve. Myös lainsäädäntö on erilainen: hieman osavaltiosta riippuen yritykset ja yksityishenkilöt voivat vähentää lah-joituksensa verotuksessaan.

Trappin mukaan yleisön – niin yksi-tyisten kuin yritystenkin – suhtautu-misessa lahjoituksiin on tapahtunut suuri muutos.

‒ Baby Boomer -sukupolville riitti pelkkä lahjoittaminen, mutta heidän jälkeensä tulleet X-, Y- jne. sukupol-vet haluavat syvällisempää yhteistyötä tukemiensa toimijoiden kanssa. Kyse on vastavuoroisuudesta. Tämän päivän ihminen haluaa perehtyä ja sitoutua asioihin voimakkaammin kuin edel-tävät sukupolvet, Trapp sanoo.


‒ Kysymys ei siis enää ole kertaluon-toisesta ja kenties helposta rahan anta-misesta vaan yhteistyön aloittamisesta, pitkäaikaisesta kumppanuudesta, jossa kumpikin osapuoli on saamapuolella. Ajattelutavan muutos edellyttää luon-nollisesti strategioiden ja keinojen uudelleen arviointia.

Asennemuutos myös SuomessaMyös kotimainen varainhankinnan asiantuntija ja yhdessä Trappin kans-

Lapin kamariorkesteri:Napapiiriltä kansainvälisyyteen Lapin kamariorkesteri on EU-alueen pohjoisin toimiva ammattilaisorkesteri, ja suomalai-seksi maakuntaorkesteriksi varsin menestyvä. Vuosikausien määrätietoinen työ on tuotta-nut tulosta ja vienyt orkesteria paitsi Lapin kiertueille, myös maamme rajojen ulkopuolelle.

– Yritysyhteistyö Rovaniemen tapaisessa pikkukaupungissa on olosuhteista johtuen melko pientä ja tapahtuu melko perinteiseen tapaan. Paikalliset yritykset ostavat meiltä toisinaan kokonaisia konsertteja tai yksittäisiä ohjelmanumeroita omiin juhliinsa tai asiakastilaisuuksiin. Yritykset ovat myös ostaneet paljon levytyksiämme, kertoo Kanerva.

Lapin kamariorkesteri toimii uusissa tiloissa yhdessä Rovaniemen taidemuseon kanssa. Samassa rakennuksessa on luontevaa etsiä yhteisiä toimintamuotoja, joita ovat muun muassa taidemuseokonsertit ja lauantaikonsertti Korundin kahvilassa.

Paikallisten yritysten lisäksi rovaniemeläiset ovat lähteneet rohkeasti hakemaan yhteistyötä maamme rajojen ulkopuolelle.

– Olemme jo pitkään luoneet kontakteja Tanskaan. Kaikki alkoi levytysyhteistyöstä tanskalaisen Da Capo -levy-yhtiön kanssa. Yhteistyö on kantanut enemmänkin hedelmää, tulossa on mm. erään tanskalaisen kustantamon ostama konsertti. Tanska-yhteistyö herättää meillä suuria toiveita.

Lapin kamariorkesterin menestys rakentuu pitkäjänteisen harjoitte-lun varaan. Orkesteriharjoituksia johtaa John Storgårds.

sa luennoinut Heidi Lehmuskumpu al-lekirjoittaa saman muutoksen.

‒ Varainhankinta ei ole hattu kou-rassa anomista. Jos minkään organi-saation tarvitsee kerjätä rahaa, se ei ole tuen arvoinen. Kun toiminta on kun-nossa, lahjoitus ja kumppanuus ovat sijoituksia esimerkiksi tanssiteatteriin. Tuotto näkyy elinvoimaisempana teat-terina, josta kaikki hyötyvät.

Heidi Lehmuskumpu on asiantun-tija, joka on Suomessa kenties syvälli-

Trappin mukaan on koittanut uusi ihanteellisuuden aika, ja sen myötä uudet lahjoittajapolvet miettivät asiaa jopa siltä kannalta, millaisen perinnön he haluavat jättää itsestään. Omistau-tuminen vapaaehtoisena jonkin yleis-hyödyllisen yhteisön toimintaan näh-dään itseä ja yhteisöä rikastavana toi-mintana.

Suhtautumisen muutoksesta joh-tuen lahjoittajasuhteita on ryhdyttävä katsomaan toisesta näkökulmasta.


simmin koulutuksensa kautta perehty-nyt varainhankintaan. Ekonomi, taide-johtamisen maisteri ja New York Uni-versityn Fundraising and Grantmaking -ohjelmasta valmistunut Lehmuskumpu konsultoi taideorganisaatioita varain-hankinta-asioissa. Lisäksi hän toimii Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varainhankinnan ja yhteis-kuntasuhteiden suunnittelijana.

Lehmuskumpu painottaa, että ylei-sön käyttäytymisen muutos edellyttää

entistä syvällisempää strategista ajat-telua varainhankintaa harjoittavilta yhteisöiltä.

‒ Pitkäaikaiset lahjoittaja- ja kump-panuussuhteet eivät rakennu päivässä. Täytyy kartoittaa ne lahjoittajat ja kump-panit, joilla on side organisaatioon ja kiinnostus tukea tämän toimintaa. Var-sinkin yrityskumppaneille täytyy miet-tiä myös niitä hyödyttäviä vastineita.

Esimerkkinä eräästä uudesta yhteis-työn mallista Lehmuskumpu mainitsee

EMMA – Espoon modernin taiteen museo:Yhteisistä arvoista yhteisiin sisältöihin WeeGee-talossa Espoon Tapiolassa toimiva EMMA harjoittaa syvälle menevää yhteistyötä yrityskumppaneidensa kanssa.

– Mietimme jokaisen näyttelyn yhteistyökumppanit aina erikseen etsimällä yhteisiä tartuntapintoja yrityksen toimialan ja näyttelyn välille, museon johtaja Pilvi Kalhama kertoo.

– Mikäli yritys jakaa näyttelyn kanssa samat arvot, sitä voidaan harkita kumppaniksi ja lähteä yhdessä sisällöllistämään yhteistyötä. Tällä tavalla yritysten osuudesta ei tule päälleliimattua, vaan mallit nivoutuvat sulavasti näyttelyiden ideaan.

Hyvänä esimerkkinä Kalhama mainitsee vuonna 2013 pidetyn, yleisöennätykseen yltäneen näyttelyn ”Kuriton kaunosielu – Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita”.

– Luontevin yhteistyökumppani tähän näyttelyyn oli tietenkin Arabia-Iittala, edustaahan se täysin samaa toimialaa kuin näyttelyssä esiteltävät tuotteet. Avotakka-lehden kanssa teimme mediayhteistyötä ja saimme heidän kauttaan toimivan markkinointikampanjan.

Aivan kaikkien näyttelyiden sisällöistä ei nouse yhtä luontevasti ideoita yhteistyökump-paneiksi ja yhteistyön sisällöiksi.

– Tällaisia näyttelyitä meillä on vuosittain ehkä yksi tai kaksi. Silloin teemme yhteistyötä pitkäaikaisten yrityskumppaneidemme kanssa yleisemmällä tasolla.

Yhteistyökumppanit EMMAn Birger Kaipiainen -näyttelyyn löytyivät luontaista reittiä hakemalla yhteisiä tartuntapin-toja Kaipiaisen tuotannon ja yhteistyöyritysten välille.

USA:sta peräisin olevan käytännön, jossa yritys ”lainaa” tietyn ammattitai-don omaavan henkilönsä – esimerkiksi it-velhon tai graafisen suunnittelijan – kumppaniyhteisön käyttöön sovituksi ajaksi, vaikkapa viikoksi.

‒ Vastaavasti monelle suomalaisel-lekin taidelaitokselle on jo tuttua tuoda omaa osaamistaan esille esimerkiksi kumppaniyrityksen asiakastilaisuuk-sissa. Tämä onnistuu tietenkin par-haiten esittävän taiteen puolella, mutta yhtä hyvin kuvataiteessa on keksittä-vissä omia, luovia keinoja, toteaa Leh-muskumpu.

Suomessa suuri yleisö on tutustu-nut varainhankintaan ehkä eniten eri-laisten kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta. Potilas-, luonnonsuojelu- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat jo kymme-nien vuosien ajan hakeneet lahjoittajia perinteisin suoramarkkinoinnin kei-noin, mutta viime vuosina heidän pai-nopisteensä on siirtynyt henkilökohtai-seen feissaritoimintaan ja säännöllisten kuukausilahjoittajien värväämiseen.

Kulttuurielämästä löytyy toimijoita, joiden varainhankinta on kehittynyt jo varsin syvälliseksi erityisesti yritysyh-teistyön osalta. Näistä Lehmuskumpu mainitsee esimerkkeinä Savonlinnan Oopperajuhlat ja Nykytaiteen museo Kiasman.

‒ Myös World Design Capital Hel-sinki loi loistavia yhteissisältöjä yri-tyskumppanien kanssa toimintansa rahoittamiseksi, hän toteaa.

Eteenpäin siis mennään. Ja vaikka Oopperajuhlat tai Kiasma ovatkin maamme eturivin kulttuurilaitoksia, Lehmuskummun mukaan eteenpäin voidaan mennä myös vaatimatto-mammalla maineella ja kasvukeskus-ten ulkopuolella.

”Ota rahat ja juokse” ei toimiVarainhankinnan käytännöissä voi-daan ottaa pitkälti mallia voitollisen liiketoiminnan puolelta. Tuloksente-ossa vallitsevat jokseenkin samat pe-rusperiaatteet.

‒ Tavoitteellisuus, suunnitelmalli-suus ja pitkäjänteisyys tuovat parhaat tulokset, sanoo Lehmuskumpu.

‒ Tavoite kannattaa määritellä sekä sanallisesti että euromääräisesti. Sanal-liset tavoitteet liittyvät tunnettuuteen

ja mielikuvaan, euromääräiset tie-tysti sisään tulevaan rahaan. Talou-delliset tavoitteet kannattaa purkaa osiin ja miettiä, mistä ne koostuvat: mitä toimenpiteitä tehdään ja mitä ne tuottavat. Kun resurssit ovat rajalliset, kannattaa keskittyä toimintaan, jossa panos-tuotossuhde on paras. Yhteis-työyrityksiä etsittäessä kannattaa aina miettiä, mitä tarjottavaa yhteisöllä olisi juuri tälle yritykselle. Yhteiset tartunta-pinnat synnyttävät luovia yhteisiä toi-mintamalleja.

Sekä Lehmuskumpu että Trapp pai-nottavat myös, että yrityksillä on aina useampia ovia. Mikäli yksi ovi ei aukea, kannattaa kokeilla toista. Pienemmillä paikkakunnilla, joissa yritysten määrä on vähäisempi, kannattaa piipahtaa naapurikunnankin puolella – toimi-vathan esimerkiksi orkesterit yleensä laajalla, jopa kokonaisen maakunnan kattavalla alueella.

Trapp korostaa myös ns. hissipu-heen merkitystä.

‒ Oman myyntipuheen kehittämi-nen lyhyeksi ja napakaksi kannattaa aina. Kun puheessa lähdetään liikkeelle asiakaslähtöisesti – toisin sanoen pai-notetaan oman tuotteen sijaan sitä, mitä yhteistyökumppani hyötyy – kuu-lija kiinnostuu todennäköisemmin.

Lahjoittaja- tai kumppanuussuh-teen syntyminen edellyttää myös suh-teen hoitamista. Tässä Lehmuskumpu ja Trapp korostavat kolmea seikkaa: läpinäkyvyys, läpinäkyvyys ja läpi-näkyvyys.

Sitoutumista lisää säännöllinen tiedottaminen lahjoitus- tai kumppa-nuusvarojen käytöstä ja niistä konk-reettisista tuloksista, joihin lisärahalla on päästy. Yhteydenpidon ei tarvitse olla suurta ja mahtavaa, esimerkiksi postikortti tai sähköposti 2‒3 kertaa vuodessa ja suurempi katsaus ker-

ran vuodessa voivat jo toimia hyvänä kanavana.

Monella taidelaitoksella herää kysy-mys taiteen riippumattomuudesta. Entä jos rahoittajat haluavatkin vai-kuttaa taiteen sisältöön rajoittaen täten taidelaitoksen omaa määräysvaltaa?

Trappin mukaan asiaan ei ole yksi-selitteistä vastausta, vaan sitä on katsot-tava aina tapaus kerrallaan.

‒ Mikäli yhteistyöprojektit yrityk-sen kanssa tuovat selvää hyötyä taide-laitokselle eivätkä syö sen perusresurs-seja, esimerkiksi orkesterin varsinaisen taideohjelmiston harjoitteluaikaa tai imagoa, se on nähtävä myös mahdol-lisuutena. Mutta toki omalle toiminta-ajatukselle täytyy silti olla aina uskolli-nen, koska se luo toiminnan perustan, Trapp sanoo. |

www.adria.fiAdria-autojen jälleenmyyjät• Espoo Best-Caravan Oy (09) 854 1055 www.bestcaravan.fi • Hyvinkää Best-Caravan Oy 010 832 4500 www.bestcaravan.fi • Kokkola Caravan Shop Oy (06) 830 1310 www.caravan-shop.fi• Kuopio Best-Caravan Oy 010 832 4527 www.bestcaravan.fi • Lahti J. Rinta-Jouppi Oy 020 788 1310 www.rintajouppi.fi

Adria – valmis matkantekoon!

3600

panoraamaesittelykaikista malleista

www.adria.fi

UUDET UPEAT ADRIA-MALLISTOT 2015Uusi Matrix – avarampi ja sutjakkaampi

• Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy 020 788 1340 www.rintajouppi.fi • Oulu/Kempele JP-Caravan (010) 387 5000 www.jpcaravan.fi• Rovaniemi Caravankeskus Reatalo (016) 315 440 www.reatalo.net • Salo Auto Simelius Oy (02) 733 1550 www.auto-simelius.fi • Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy (06) 420 1800 www.rintajouppi.fi

• Tampere Caravan Erälaukko Oy 020 755 9960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Vantaa J. Rinta-Jouppi Oy (09) 2525 7500 www.rintajouppi.fi

Matrix Axess Matrix SupremeMatrix Axess

Adria_Myynti&Markkinointi_2014_210x148.indd 1 3.10.2014 9.22


M inulta sinulle. Sisällöntuotannon ja markkinointiviestinnän kouluttaja Jukka Niemelä korostaa, että kaik-

ki myyntitekstit ovat henkilökohtaisia, kir-joittajalta lukijalle.

‒ Tarjouskirje tai twiitti, sähköpostiviesti tai blogipostaus, vastaanottaja on aina yksi henkilö. Hän tulkitsee viestiä ja tekee silläkin hetkellä päätöksiä.

Ostopäätöksiä, kyllä, mutta myös päätök-sistä ensimmäinen on tärkeä: avaanko kirjeen, klikkaanko sähköpostiviestin auki?

Yrittäjänä ja copywriterina työskentelevä Niemelä kutsuu onnistunutta otsikkoa löö-piksi. Hän varoittelee epämääräisen löysistä ja yleispätevistä otsikoista, jotka eivät tar-tuta ketään.

‒ Väitä, kehota, tee yllättävä kysymys, esitä paradoksi. Kirjoita lööppi, joka tarttuu ja sen jälkeen lunasta lööpin odotusarvo. Kaikkia ei pidä yrittääkään miellyttää.

Jukka Niemelä luottaa kysymyksiin. Ne ohjaavat lukijaa pohtimaan. Vaikka hän ei kysymykseen heti mielessään vastaisikaan, jää kysymys ja sen aihe mieleen muhimaan. Samanlainen vaikutus on kehotuksella.

‒ Sähköpostiviestin otsikosta löytyvä ”Tule hyvinvointikoulutukseen” pistää aivot raksut-tamaan. Kannattaisiko minun ostaa tämä ja miksi? Muista siis hyvät perustelut heti keho-tuksen jälkeen.

Jotain tuttua, jotain uuttaNyt lukija on tehnyt päätöksen ja hän jatkaa lukemista. Jukka Niemelä on puolestaan val-

Myyntiteksti tehoaa tarinallaan ja kielelläänTarkkaan mietityt ja huolella kirjoitetut sanat, lauseet ja virkkeet innostavat lukijaa jatkamaan.

Herätä uteliaisuus, sillä myös myyntitekstien vastaanottaja innostuu arvoituksista ja tarinoista.

Teksti: Minna Keinänen

mis täydentämään hyvän myyntitekstin resep-tiä: tarjoile alussa jotain tuttua ja jotain uutta.

‒ Lukijaa on aina pidettävä tietämättö-mänä, mutta ei koskaan tyhmänä. Tarjoa tie-donmurusia tutusta kohti tuntematonta ja pienestä kokonaisuudesta kohti suurempia kokonaisuuksia. Ymmärrys kasvaa tekstissä matkan varrella.

‒ Jos tarjoat ratkaisua ennen kuin lukija ymmärtää, että hänellä on ongelma, ratkaisu on silloin tuntematon elementti. Se voi olla myynnin este, selittää Niemelä.

Saman tien hän muistuttaa, että onnistunut teksti sisältää myös sopivasti uutta.

‒ Jos toimialan kaikki tekstit alkavat näyt-tää samalta, ne eivät tartu, vaikka niiden sisään olisi leivottu kuinka hyviä etuja tahansa.

Lukijaa vie eteenpäin hänen uteliaisuu-tensa. Jukka Niemelä käyttää teksteissään arvoituksia. Jos ne liittyvät lukijan intressei-hin, hän haluaa löytää arvoituksiin vastaukset.

Tarinat, niistäkin Niemelä innostuu. Hän mielellään kertoo ja yhtä mielellään kirjoittaa asiansa tarinoiden kautta.

‒ Meillä kaikilla on taipumus kuunnella tarinoita ja uskoa niihin. Tarina on uskotta-vampi ja se jää mieleen paremmin kuin asi-antuntijakirjoitus.

Kirjoitusvirheet, luottamuksen karkottajatTarinan mukaan tietotekniikkayritys App-len toimitusjohtaja Steve Jobs käytti ”K13-kieltä”. Myös Jukka Niemelä pyrkii kirjoitta-maan tekstinsä niin, että 13-vuotiaskin ym-märtää sen.

‒ Jokainen virke, jokainen lause, jokainen sana ja sanajärjestys, niillä kirjoittaja lunas-taa lisäaikaa lukijalta eteenpäin, ehkä seuraa-vaan virkkeeseen. Harva miettii näin syvälli-sesti, että tekstistä tulee eheä ja vakuuttava kokonaisuus, jonka lukija lukee loppuun asti.

Kirjoitusvirheet karkottavat luottamuksen. Niemelä muistelee vuosien takaista mittavaa kirjoitusprojektia, jossa hän maksoi jokai-sesta tekemästään kirjoitusvirheestä ”sakkoja”.

‒ Vieläkin kirjoitan päälauseita ilman ver-bejä, kun ne kuuluvat kokonaisuuteen. Yksit-täisinä lauseina ne olisivat todella huonoja. Tehokas kirjoittaminen ei ole sitä, että nou-datetaan orjallisesti äidinkielen oppeja, mutta tekstin pitää silti olla hyvää kieltä.

Seuraavaksi kouluttaja pyytää kokeilemaan sanojen voimaa. Vaihda sanajärjestystä. Tuo toiseksi tärkein sana lauseen alkuun ja jätä kaikkein tärkein sana viimeiseksi.

‒ Kiireessä tulee usein kirjoitettua pitkästi ja velttoa tekstiä. Jos korostettava asia on lau-seen keskellä, se uhkaa hukkua sinne. Jos on reilusti aikaa, perehdy aiheeseen, suunnittele ja mieti ja kokeile, hän neuvoo.

Ainoastaan omasta näkökulmasta kirjoit-taminen ei palvele lukijaa. Jos kirjoittajalla ei ole kokemusta kohderyhmän arjesta ja arvo-maailmasta, Jukka Niemelä ohjaa hakemaan tietoa julkisista lähteistä.

‒ Jos sekään ei riitä, käytä mielikuvitusta tai etsi joku, jolta voi kysyä lisää. Se vaatii aikaa. Parhaissa myyntiteksteissä suurin työ tehdään muualla kuin näppäimistön ääressä. |


Tärppejä kirjoittajalle• Jos virkkeessä on enemmän kuin yksi pilkku, on virke liian pitkä. Pilko pitkät

virkkeet helposti luettaviksi päälauseiksi.

• Käytä huutomerkkejä säästeliäästi. Asian pitää olla itsessään riittävän mer-kittävä ja esitetty kiinnostavasti; sen ei tarvitse huutaa.

• Anna tekstistä näkyä itsevarmuus ja usko omaan tuotteeseesi, palveluusi, yritykseesi. Ei näin: ”Pyrimme tekemään parhaamme, jotta asiakas saa laa-dukkaan tuotteen” vaan näin: ”Takaamme tuotteidemme laadun”.

• Kirjoita tekijä esille eli unohda passiivi. Tarkistussääntö: kaikista lauseista löy-tyy vastaus kysymykseen ”kuka tekee?”.

• Älä päästä isoja kirjaimia keskelle virkettä. Isot kirjaimet ovat laiskan kirjoit-tajan halpamainen korostuskeino.

• Tuo positiivisuutta sanoihin ja lauseisiin. Muokkaa kieltosanoilla alkavat kysy-mykset ja muut lauseet myönteiseksi.

• Karkota substantiivitauti ja unohda tekemisen tulemisen suunnittelemisen aloittaminen. Jokainen -inen-pääte on liikaa.

• Kirjoita asiat heti oikeisiin paikkoihin. Näin et turhaan hyppyytä lukijaa. Unohda siis ”Jäljempänä kerron”, ”Seuraavalla sivulla osoitan”, ”Edellisellä sivulla mainitsemani”.

• Lyhenteet hidastavat lukemista, joten pura ne auki.

• Turha keksiä asioita uudelleen, jos ne jossain jo toimivat. Ota siis muilta mal-lia. Ideoiden kopioiminen ja niiden soveltaminen on sallittua.

• Tekstiä ei synny vaikka kuinka yrittäisi? Jos mahdollista, lopeta kirjoittaminen ja tee jotain aivan muuta. Käy vaikka kävelyllä. Fyysinen suoritus selkeyttää ajatuksia ja pääset paremmin työhön kiinni.

Lähde: Jukka Niemelä, Prepsikka Oy

Menestyvän liiketoiminnan salaisuus on tuloksellinen myynti. Joskus yritykset ha-

kevat lisämyyntiä palkkaamalla myyn-tityöhön ulkopuolisia asiantuntijoita.

Yritykset ovat jo vuosikausia ulkois-taneet osia toiminnoistaan. Muun muassa taloushallinto, työterveys- ja it-palvelut ovat tyypillisiä ulkoistet-tuja toimintoja.

Myynti on kuitenkin liiketoimin-nan kovaa ydintä. Se tuo yritykseen kassavirtaa ja mahdollistaa esimerkiksi tuotekehityksen.

Myynnin ulkoistaminen on vielä suhteellisen harvinaista, mutta ei tava-tonta. Ulkopuolisia myyjiä etsitään tekemään tulosta kustannussäästö-jen toivossa.

Teksti: Juha Europaeus

Ulkoistuksesta haetaan lisää myyntiä

Myynti on elintärkeä osa liiketoimintaa, minkä vuoksi se halutaan pitää yleensä omissa

käsissä. Myynnin ulkoistamiseen liittyy riskinsä.

Lapin ammattikorkeakoulussa teh-dyn selvityksen mukaan kolme poh-joissuomalaisten yritysten suosituinta myynnin ulkoistamiskohdetta olivat myyntimateriaalien teko, internet-markkinointi ja myyntihenkilöstön vuokraus.

Lappilaiset yritykset ovat pääasiassa pieniä. Kyselytutkimuksessa havaittiin, että myyntiä ei mielellään ulkoistettu.

‒ Yrittäjä halusi monessa yrityksessä hoitaa myynnin itse, olipa hänellä sii-hen osaamista tai ei, kertoo projek-tipäällikkö Pirkko Tervonen Lapin ammattikorkeakoulusta.

‒ Esimerkiksi taloushallinnon ulkoistamiseen suhtautuminen tun-tui olevan aivan erilainen.

Tavoitteena säästötMarkkinointiguru Philip Kotlerin mu-kaan yrityksen tulisi ulkoistaa kaik-ki ne toiminnot, jotka muut osaa-vat tehdä paremmin. Ulkoistetut am-mattilaiset voivat tarjota parhaimmil-laan alhaisia kustannuksia ja parem-pia tuloksia.

‒ Myynnin ulkoistaminen sopii mielestäni useimmille yrityksille. Ulkoistamisella voidaan tarkoittaa hyvin monenlaista asiaa. Jos yrityk-sellä on tarvetta tehostaa asiakashan-kintaa ja nostaa myynnin tehokkuutta eikä itsellä ole resursseja asian hoita-miseen, on ulkoistaminen luonnolli-nen valinta, Tervonen sanoo.

Ulkoistamista harkittaessa pitää ensin määrittää kokonaiskuva siitä, mitä

halutaan. Miten ulkoistaminen vaikut-taa yrityksen luotettavuuteen ja asia-kaspalveluun? Miten asiakkaat reagoi-vat muutoksiin? Ulkoistamista harkit-sevan yrityksen on käytävä läpi kaikki kustannukset, säästöt, hyödyt ja haitat.

Ulkoistettu myyjä mahdollistaa parhaimmillaan resurssien tehok-kaan kohdentamisen. Myyjä palka-taan vain esimerkiksi sesongin ajaksi. Yritys saa joustavuutta ja välttää tur-hat rekrytoinnit.

Ulkoistaminen on yrityksen toi-mintojen uudelleen organisointia. Myyjällä täytyy olla sekä toimialan tun-temusta että ymmärrystä paikallisesta markkina-alueesta. Ulkoistamisen edut tulevat esiin pienissä vientiyrityksissä, joista harvalla on varaa perustaa ulko-maille omaa myyntiverkostoa.

‒ On myös mietittävä tarkasti pal-veluyrityksen valinta ja mitä sitten teh-dään, jos ongelmia esiintyy. Sopivan yhteistyökumppanin valintaan on kiin-nitettävä huomiota, Tervonen sanoo.

Asiakkaan on luotettava siihen, että myyjä – oli hän kenen palveluk-sessa tahansa – on rehellinen, tuntee tuotteen, palvelun ja toimialan. Ennen varsinaista myyntityötä myyjän on saa-tava yritykseltä tiivis myynnin koulutus sekä tarvittava tukimateriaali.

Yksi suurimpia haasteita myyntityön ulkoistamisessa on myyntihenkilöstön koulutus. Silloin kun myytävä tuote tai palvelu vaatii asiantuntijuutta, myyjän perehdytys on työläs prosessi.


MOT: Eniten ulkoistamista kiinteistönvälitysalalla

Ulkoistaminen tunnettiin aiemmin käsiteellä ”alihan-kinta”. Kyseessä on aiemmin työsuhteessa teetetyn työn teettäminen yrittäjällä, yleensä yksinyrittäjällä. Tavallisesti tähän liittyy se, että työnantaja tarjoaa työsuhteiselle työn-tekijälleen mahdollisuutta jatkaa omaa työtään yrittäjänä.

– Ulkoistaminen vaikuttaa olevan kausiluontoista, sanoo Myynnin ja markkinoinnin oikeusturva MOT Oy:n toimitusjohtaja, lakimies Jyrki Järvinen.

– On ollut aikoja, jolloin myynnin ja erityisesti tuote-esittelytöiden ulkoistaminen on ollut erityisen voimakasta. Tällä hetkellä on rauhallisempaa. Yksittäistapauksia toki tulee esiin säännöllisesti.

Sellaiset tilanteet, joissa koko myyntiorganisaatio ulkoistetaan, ovat Järvisen mukaan harvinaisia. Asia on pikemminkin toisinpäin. Yritykset haluavat pitää myyn-timiehet ja -naiset työsuhteisina, jolloin heitä voidaan paremmin valvoa ja ohjata.

– Kiinteistönvälitys on tällä hetkellä se ala, jossa eniten tapahtuu työn ulkoistamista, Järvinen sanoo.

Oman työn mahdollinen ulkoistaminen huolettaa monia vakituisessa työsuhteessa olevia. SMKJ:n jäsenet kysyvät epäselvissä tilanteissa apua Myynnin ja markki-noinnin oikeusturva MOT Oy:stä.

– Kyselyjä ei tule päivittäin, mutta viikoittain kuitenkin, Järvinen sanoo.

– Yleensä halutaan tietää omasta asemasta: mitä tapahtuu jos kieltäydyn yrittäjyydestä. Samoin yritystoi-minnan aloittamiseen liittyviä neuvoja halutaan. Onhan monella edessään tilanne, jossa ensimmäistä kertaa edes miettii yrittäjyyttä.

Laki suojaa työntekijää Työsopimuslaki ei tunne käsitettä ”ulkoistaminen”, mutta lain perussäännös irtisanomisesta koskee myös ulkoistamistilanteita.

”Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työn-antajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.”

Tämä on työsopimuslain perussäännös, joka suojaa työntekijää. Jos työn määrä ei vähene vaan se vain halutaan teettää yrittäjällä, on työntekijän irtisanominen sallittua vain, jos yhtiön taloudellinen tila edellyttää työn ulkoistamista, ja sillä saavutetaan yhtiön toiminnan kannalta olennaista kustannussäästöä.

Sopimus ulkoistamisesta täytyy val-mistella aina huolellisesti. Myyntipalve-lua ostavan osapuolen on tärkeää sopia tunnusluvuista, joilla seurataan myyn-titavoitteiden toteutumista.

Luottamus ratkaiseeEpäonnistunut ulkoistaminen voi pa-himmassa tapauksessa karkottaa yri-tykseltä asiakkaat. Jos myyjä ei tunne alaa riittävästi, asiakkaiden luottamus yritystä kohtaan uhkaa kadota.

Toinen ulkoistetun myyntityön vaara on jatkuvuuden puute. Ulkoista-misessa yksi myyjä vastaa usein monen yrityksen myynnistä.

Myyntiin ja asiakkaiden tapaami-seen on löydyttävä riittävästi aikaa. Luottamuksellisen ja pitkäaikaisen asia-kassuhteen rakentaminen kestää joilla-kin aloilla jopa vuosia.

Yrityksen täytyy voida luottaa sii-hen, että ulkopuolinen myyjä osaa

asiansa. Jos ulkoistaja valitsee väärän palveluntarjoajan, voi myynti kärsiä ja pahimmillaan vaarantaa koko yri-tyksen liiketoiminnan.

Jos myynti ulkoistetaan kokonai-suudessaan, avainkysymys on oman myyntihenkilöstön kohtalo. Vaihto-ehtoina ovat siirto muihin tehtäviin yrityksen sisällä, siirto vanhoina työntekijöinä palveluntarjoajan pal-velukseen tai irtisanominen.

Ulkoistaminen ei aina tuo kaivat-tua joustavuutta. Suurella myyntipal-veluyrityksellä voi olla useita asiak-kaita. Toiminta saattaa olla liukuhih-namaista.

Jos ulkoistaminen ei onnistukaan toivotulla tavalla, yrityksen haasteena on menetetyn myyntiosaamisen takai-sinsaanti. Erityisesti nopeasti kehitty-villä aloilla yritys voi väärän palvelun-tarjoajan valinnan vuoksi menettää kilpailukykyään. |


Teleoperaattori T-Mobilella on yli 30 mil-joonaa asiakasta. Kuten monella ope-raattorilla, myös T-Mobilella oli eräs

haaste: suuri asiakaspoistuma.Yritykselle kertyi normaalin liiketoimin-

nan kautta valtava määrä erilaista dataa. T-Mobile päätti yhdistää big data -teknologi-alla eri tietolähteitä, kuten laskutus- ja puhe-lutietoja sekä verkkodataa. Tuloksena syntyi Customer Lifetime Value -mallinnus. Järjes-telmä alkoi tuottaa tietoja analysoimalla löy-döksiä, jotka olivat asiakaspalvelun ja myy-jien käytössä suoraan ja erilaisten hälytysme-kanismien kautta.

Järjestelmän käyttöönoton myötä T-Mobi-len asiakaspoistuma pieneni 50 prosenttia yhden vuosineljänneksen aikana.

‒ Big data on pitkälti dataa, jota yrityksillä jo on: asiakaskokemuskyselyitä, sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua, tietoa kilpai-lijoista, Asiakkuusmarkkinointiliiton toimi-tusjohtaja Jari Perko sanoo.

Perko korostaa, että big data -nimityksestä huolimatta kyse ei ole aina valtavista tieto-massoista. Kyse on enemmän ajatusmallista ja uudenlaisen toimintakulttuurin luomisesta: miten yhdistellä erilaisia tietovarastoja ja seu-loa joukosta sellaista tietoa, josta on hyötyä oman liiketoiminnan kehittämisessä.

Reaaliaikaista tietoaBig datan kautta on mahdollista saada jatku-vasti ajantasaista tietoa. Tiedon reaaliaikainen hyödyntäminen on ollut jo pitkään arkipäi-vää tuotannossa, mutta nyt se tekee tuloaan logistiikka-, myynti- ja markkinointiproses-sien kautta johtamiseen asti.

Kun ennen talousosasto laati taloussuun-nitelman ja myynti teki myyntiennusteen lop-puvuodelle, nyt näitä ennusteita ja muita tie-tovirtoja yhdistämällä voi saada monipuoli-semman näkymän lähitulevaisuuteen. Tieto tulee tarvittaessa koneelle tai matkapuheli-meen reaaliajassa.

Teksti: Piia Kunnas

Yritykset keräävät valtavasti tietoa, joka hautautuu helposti tiedostoihin.

Big data tuo välineet sen hyödyntämiseen.

Perko kertoo, että liikkeen valvontaka-meran hahmontunnistuksen kautta voidaan kerätä tietoja, joiden kautta huomataan esi-merkiksi se, jos asiakkaiden liikkeessäoloaika lyhenee. Tieto saadaan heti eikä vasta esimer-kiksi puolen vuoden päästä. Tällöin esimer-kiksi tiedon puhelimeensa saanut johtoryhmä voi heti pohtia, johtuuko muutos kilpailijoi-den toimenpiteistä vai jostain muusta seikasta.

‒ Yrityksissä tarkastelujaksot lyhenevät ja tietoa kaivataan nopeammassa syklissä. Asi-alla on merkitystä paitsi yritysten, myös koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, SAS Institu-ten myyntijohtaja Jaakko Virkki pohtii.

auttaa asiakkuuksien hoitamisessa

On saavutettu piste, jossa ei enää puhuta big datan potentiaalisista hyödyistä vaan saavutetuista eduista.


Virkki puhuu myös siitä, miten perintei-nen segmentointi ei enää riitä, vaan asiakas-ryhmiä voi olla kymmeniä tai satoja.

‒ Kilpailu kiristyy myös tarkkuustasolla. Asiakas näkyy eri tavalla eri kanavissa. Kysy-mys on siitä, miten esimerkiksi verkkokaupan ja puhelinpalvelun tiedot kytkeytyvät yhteen, saadaan kokonaiskuva asiakkaasta ja pysty-tään reagoimaan nopeasti.

Virkillä on omakohtaista kokemusta aiheesta viime kesältä.

‒ Halusin ostaa verkkokaupasta tuotteen ja siihen liittyvän oheistarvikkeen. Kun oheistar-vike oli loppu kaikista verkkokaupoista, aino-astaan yksi verkkokauppa otti tämän huomi-oon ja tarjosi minulle hinnanalennusta varsi-naisesta tuotteesta. Ei ole vaikea arvata mistä verkkokaupasta ostin, Virkki naurahtaa.

‒ Kuluttaja liikkuu eri segmentistä toiseen, mutta tällaisessa käyttäytymisen perusteella rakennetussa mallissa se ei haittaa, Perko lisää.

Uusia tulonlähteitäBig dataa voi käyttää myös uusien liiketoimin-tamahdollisuuksien löytämiseen.

‒ Yrityksellä saattaa olla dataa, joka voisi palvella myös muita yrityksiä. Niistä tulisi vain jalostaa valmiita palveluita, Jari Perko sanoo.

Näin tehdäänkin jo erityisesti Yhdysval-loissa. Siellä puhutaan uusista big dataa hyö-dyntävistä liiketoiminta-alueista. Yrityskult-tuuriin kuuluu luonnollisena osana ulkoisen tiedon ostaminen.

Konsultointi-, teknologia- ja ulkoistamis-palveluita tekevän Accenturen tutkimuksen mukaan big data on parantanut yritysten lii-ketoimintaa eniten juuri uusien tulonlähtei-den löytämisessä (56 prosentilla kaikista vas-taajista ja 48 prosentilla suomalaisista vastaa-jista). Big datan katsottiin myös parantaneen asiakaskokemusta. Tutkimukseen osallistui yrityksiä seitsemältä eri toimialalta ja 19 eri maasta, Suomi mukaan lukien.

‒ Yritykset ovat nyt saavuttaneet pisteen, jossa ei enää puhuta big datan potentiaalisista hyödyistä vaan saavutetaan todellisia etuja, kuten liikevaihdon kasvu, lisääntynyt asia-kasuskollisuus ja toimintojen tehostuminen, toteaa Björn Hortling, Accenturen kaupan ja teollisuuden alan analytiikasta vastaava joh-taja Suomessa.

Tietoturva puhuttaaKun puhutaan suurien tietosisältöjen tai esi-merkiksi asiakastietojen käsittelystä, tulee hel-posti mieleen tietosuoja. Jaakko Virkki ja Jari Perko eivät näe asiassa ongelmaa.

‒ Kyseessä ei ole sen kummempi asia kuin jos henkilö asioi fyysisesti liikkeessä. Kun rekisteriselosteet ovat ajan tasalla ja toi-mitaan vastuullisesti, kaikki on kunnossa, Perko sanoo.

Accenturen tutkimukseen vastanneet piti-vät big datan käyttöönoton suurimpina haas-teina tietoturvaa (51 prosenttia kaikista vas-tanneista) ja kustannuksia (47 prosenttia). Globaaleista tuloksista poiketen suomalais-yhtiöissä tietoturvaa piti haasteena 35 pro-senttia ja kustannuksia 37 prosenttia suoma-laisvastaajista. Suomessa suurimmaksi haas-teeksi koettiin pula big data -osaajista (51 pro-senttia vastaajista).

Mediayhtiö Sanoma käynnisti laajan big data -hankkeen, jonka tiimoilta palkattiin uusia ammattilaisia. Yksityisyydensuojasta huolehtii Consumer Privacy and Data Pro-tection Officer ja Data scientistit kääntävät liiketoiminnallisen tavoitteen algoritmeiksi ja kommunikoivat IT-osaston kanssa.

Sanoman esimerkki osoittaa, että uusia ammattinimikkeitä syntyy ja tarvitaan yli toi-mintorajojen menevää ajattelua.

‒ Markkinoinnin sijaan pitäisi keskittyä laajemmin koko toimintaan. Markkinoin-tijohtajien budjetti siirtyy tietojärjestelmien puolelle. Kaiken ytimessä on ajatus siitä, että pitää tuntea asiakkaat, Jaakko Virkki sanoo. |

NÄIN BIG DATAA HYÖDYNNETÄÄN AutoteollisuudessaVolvo hyödyntää auton sensoritietoa. Mikäli automalliin vaihdetaan esimerkiksi säh-köjärjestelmän osa, voidaan seurata millaisen vaikutuksen se aiheuttaa moottorille, polttoaineen kulutukselle tai huoltotarpeille. Varaosia ja niiden varastointia voidaan optimoida. Lisäksi EU-hankkeessa 80 Volvon rekkaa kerää tien päällä dataa, jota käy-tetään liikenneturvallisuuden parantamisessa.

Autoihin voidaan asentaa sensoreita, jotka keräävät tietoa esimerkiksi siitä, ketkä kuljettajat ajavat taloudellisimmin. Tietoa voidaan hyödyntää motivoinnissa ja palkita esimerkiksi niitä kuljettajia, joiden ajotapa säästää autoa.

FinanssialallaAlan yritykset tekevät riskiluokituksia ja ennusteita lainasopimuksista ja asiakkaistaan. Lisäksi hyödynnetään väärinkäytösten ja rahanpesun ehkäisyyn liittyviä sovelluksia.

Yrityksen maineen hallinnassaYritys voi saada tietoa siitä, miten asiakkaat kokevat yrityksen tai esimerkiksi sen asia-kaspalvelun. Asiakaspalautteita ja niiden avoimia vastauksia, kilpailijoita tai sosiaali-sen median tekstejä voidaan analysoida hakusanojen avulla. Näin saadaan tietoa sii-tä, millaista keskustelua yrityksestä käydään.

MyynnissäVerkkokauppa Ebay käyttää big dataa perustellakseen kauppiaille miksi heidän tulisi tulla mukaan Ebayhin. Kauppiaat saavat datan perusteella ennusteen tulevasta myyn-nistä ja ennusteen toimivuutta myös seurataan. Ennusteen vahva toteutumisaste tuo kauppiaita Ebayhin ja pitää heitä siellä.

HenkilöstöhallinnossaBig datan analysoinnin avulla on saatu selville, että tiimissä kannattaa olla tietty määrä toisilleen tuttuja henkilöitä. Jos tällaisten työparien määrä laski alle tietyn rajan, tuot-tavuus heikkeni 20 prosenttia.


Myyntityö Aasiassa vaatii paljon

Myyntiprosessien moni-

polvisuus, henkilö-

kohtaiset suhteet ja

ympärivuorokautinen

tavoitettavuus asettavat

haasteita myyjän työhön

Aasiassa. Usein oman

vapaa-ajan ja perhe-

elämän kustannuksella.

Kuala Lumpurin tunnusmerkki on malesialaisen öljy- ja kaasujätti Petronasin lasista ja teräksestä rakenne-tut kaksoistornit.

Malesia• Malesia sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Malakan niemimaalla ja Borneon pohjoisosassa.• Maassa on yli 29 miljoonaa asukasta, josta työvoiman osuus on reilu 13 miljoonaa. Työt-

tömyys on noin 3 prosenttia.• Maan talous perustuu vientiteollisuuteen ja öljyn- ja kaasuntuotantoon.• Valmistusteollisuuden tärkeimmät tuotteet ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä

puolijohteet.

Teksti ja kuvat: Stoorisoppi


Ravintolan ovessa on lappu: ”Em-me tarjoile muslimeille”. Vilkai-su ympärille osoittaa, että ravin-

tolat ovat lähes tyhjiä, vaikka on lou-nasaika. On paastokuukausi ramadan, jolloin muslimit eri puolilla maailmaa paastoavat auringonnoususta aurin-gonlaskuun. Niin myös Kuala Lumpu-rissa, Malesian pääkaupungissa.

‒ Pari viikkoa sitten olin pitämässä esitystä asiakkaalle. Puhuessa kurkkua alkoi kuivata, mutta kokoushuoneessa ei ollut vettä tarjolla. Mietin, että keh-taanko pyytää, sillä tiesin, että muut paastoavat, eivätkä juo edes vettä päi-vän aikana. Kyllä minä sitten kehtasin, eikä se onneksi heitä haitannut, Mikko Jarva kertoo.

Mikko Jarva työskentelee suoma-laisen ohjelmistovalmistaja Comptelin palveluksessa Kuala Lumpurissa, joka toimittaa liiketoiminnan tukiohjelmis-toja teleoperaattoreille. Kuala Lumpur on sekoitus malaijilaisia, kiinalaisia ja intialaisia kulttuureita. Malaijit ovat muslimeita, mutta Jarvan mukaan liiketoiminnassa uskonto vaikuttaa enimmäkseen vain ramadanina.

‒ Jos meillä on ramadanin aikana tapaaminen asiakkaan kanssa ja siellä on töissä enimmäkseen malaijeja, sil-

loin yritämme sopia tapaamisen aamu-päiväksi, jolloin porukka on vielä vir-keänä.

Kun aurinko on laskenut, ramada-nin perinteisiin kuuluvat breaking fast -illalliset. Silloin ravintoloiden nouto-pöydät notkuvat erityisistä ramadanina tarjottavista herkuista. Tapana on, että yritys vie henkilöstönsä tai esimies tii-minsä illalliselle.

Uusi tuote vei AasiaanFysiikkaa opiskellut Mikko Jarva aloit-ti Comptelissa kouluttajana vuonna 2000. Sen jälkeen hän siirtyi tuote-markkinointiin, jossa hänen tehtävänsä oli viedä uusi tuote Aasian markkinoil-le. Tuotteen tiimoilta hän alkoi matkus-taa Suomen ja Aasian väliä.

‒ Vuonna 2002 tein yhden vuoden aikana kaksikymmentä reissua tänne. Olin täällä käytännössä joka toinen työviikko. Ajattelin, että nyt on aika muuttaa tännepäin, Jarva muistelee.

Siitä lähtien hän on työskennellyt teknisen myynnin ja myynnin tuen parissa Kuala Lumpurissa, jossa on yhtiön Aasian toimintojen keskus.

‒ Tällä hetkellä työni liittyy ana-lytiikkaratkaisuihin ja niiden myyn-nin tukeen.

Liiketoiminta-analytiikan kehittä-minen on Jarvalle uusi ja mielenkiin-toinen aluevaltaus. Analytiikan avulla yritykseen kertyvä tieto, jota tulee muun muassa verkoista ja asiakkailta, on tarkoitus saada hyötykäyttöön. Yri-tys pystyy esimerkiksi ennustamaan, milloin asiakas ollaan menettämässä ja ennakoivasti pyrkiä estämään sen. Tavoitteena on ennakointi ja päätök-senteon nopeuttaminen.

Tavoitettavissa yötä päivääMikko Jarvan tehtävänä on tukea myynti- ja asiakkuuspäälliköitä työs-sään. Kun Jarva myyjineen on mu-kana tarjouskilpailussa, liittyy siihen kymmeniä asiakaskäyntejä ja ainakin puolen tusinaa ”workshopia”. Jarvan mukaan tapaamisia on enemmän kuin Suomessa. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että suhdeverkostolla ja henkilö-kemioilla on suurempi merkitys Aa-siassa kuin Euroopassa. Euroopassa operaattoreilla on selkeä ostoproses-

Mikko Jarva työs-kentelee kolle-goidensa kanssa avokonttorissa. Yhteensä Kuala Lumpurin toimis-tossa työskentelee noin 200 henkeä.

”Suhdeverkostolla ja henkilö- kemioilla on suurempi merkitys Aasiassa kuin Euroopassa.”


Mikko Jarva• 39-vuotias Jarva työskentelee Comptel Communica-

tions Sdn Bhd:n palveluksessa vastuualueenaan ana-lytiikka-liiketoiminnan kehittäminen.

• Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa fysiikkaa.• Jarva asuu Kuala Lumpurin ulkopuolella, Petaling Jayas-

sa vaimonsa ja koiransa kanssa.• Hän harrastaa liikuntaa ja ulkoilua. Tavoitteena on osal-

listua triathlonkisaan ainakin kerran vuodessa.

si, kun taas Aasiassa prosessi on mo-nipolvisempi.

Jarvan kollega ja toimitusjohtaja Petri Nikula Comptelin Jakartan toi-mistosta, Indonesiasta sanoo asian suoremmin.

‒ Prosessi. Se on aika hyvä sana, sillä sitä harvoin on, Nikula naurahtaa.

Nikulan mukaan vaatimusmäärit-telyä työstetään ja ideoidaan asiakkaan kanssa jo ennen tarjouspyynnön jättä-mistä. Samaa ideointia asiakas tekee usean toimittajan kanssa.

‒ Euroopassa ajatellaan, että sit-ten kun tarjous on jätetty, alkaa niin sanottu hiljainen aika. Täällä sellaista ei tunneta vaan koko ajan pitää olla yhteydessä asiakkaaseen.

Prosessin aikana vaatimusmäärit-tely saattaa muuttua ja joskus jopa niin paljon, että pitää tehdä kokonaan uusi konsepti. Nikulan mukaan myyntisykli onkin pitkä: jopa vuodesta puoleen-toista vuoteen.

Jarva korostaa, että prosessissa mukana pysyminen tarvitsee paljon näkemystä ja ymmärrystä asiakkaan tarpeista ja erityisyyksistä sekä orga-nisaatiosta että vallalla olevista poli-tiikoista.

‒ Jos emme tunne asiakasta henki-lökohtaisesti, jäämme paljosta infor-maatiosta paitsi. Asiakkaaseen tutus-tuminen on sijoitus, johon panoste-taan aikaa ja kustannuksia.

Jarvan mukaan parasta tulosta teke-villä myyjillä tämä näkyy työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymisenä: pitää olla tavoitettavissa ja käytettävissä 24/7.

Viestinnän haasteet kulttuurien sekamelskassaMikko Jarvan työympäristö on hyvin monikulttuurinen: on viestinnältään suoraviivaisia suomalaisia, varovaisia malesialaisia ja indonesialaisia, kohte-liaita japanilaisia ja joskus jopa suoras-taan aggressiivisia intialaisia. Useim-mat puhuvat englantia toisena kiele-nään, mikä aiheuttaa paljon väärin-käsityksiä. Myös kulttuurien erilaisuus vaikeuttaa viestin perille menemistä.

Jarvan mukaan varsinkin sähkö-postiviestinnässä tulee helposti väärin-käsityksiä. Siksi hän pitää asiakkaiden tapaamista kasvotusten tärkeänä. Sil-loin voi esimerkiksi sanatonta viestin-

tää tulkitsemalla varmistaa, että viesti on mennyt perille.

‒ Mutta yksi kaikille kulttuureille yhteinen piirre on se, että palavereihin osa porukasta tulee vain nukkumaan. En tiedä, ovatko esitykseni niin tylsiä, mutta aina joku nukkuu, vitsailee Jarva.

Myös palavereista myöhästyminen, puheluihin ja viesteihin vastaaminen kesken palaverin ja niistä poistuminen mitään sanomatta on yleistä.

Matkapäivät ovat työtä aamusta iltaanMikko Jarvan työhön kuuluu paljon matkustamista eri puolilla Aasiaa. Mat-kapäivän rutiini on sitä, että aamulla ai-kaisin hän lähtee lentokentälle tai he-rää hotellista, minkä jälkeen on asia-kastapaamisia. Jos käy hyvin, hän ehtii välillä käydä hotellissa ja kuntosalilla, ennen kuin taas jatkaa seuraavaan ta-paamiseen. Illalla hän menee syömään yksin tai asiakkaiden kanssa, ja vasta iltamyöhään ehtii katsoa sähköpostit ja vastata niihin.

‒ Toimistopäivänä rutiini on vähän helpompi. Yleensä katson sähköpostit aamulla kotona, enkä tule aikaisin toi-mistolle, koska välttelen ruuhkia. Työ-

päivät kuitenkin venähtävät iltaan asti esimerkiksi aikaeroista johtuen, Jarva kuvailee.

Jarvan normaaliin toimistopäivään kuuluu paljon sisäisiä palavereita ja videoneuvotteluita. Jarva pitää video-neuvottelua toimivana ratkaisuna, sil-loin kun siihen osallistuvat henkilöt tietävät toisensa, joten se toimii par-haiten sisäisissä palavereissa.

‒ Olen pitänyt myös asiakasesityk-siä videoneuvottelun kautta ihan sen takia, ettei ole ollut aikaa matkustaa. En pidä sitä kuitenkaan toivottavana.

Jarvan mukaan videoneuvottelussa on vaikea varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt asian.

Koulutus auttaa ymmärtämään kulttuurierojaEnnen siirtymistä Kuala Lumpuriin Mikko Jarva sai työnantajaltaan mo-nikulttuurisuuskoulutusta, jota hän pitää tärkeänä.

‒ Koulutus avasi silmiä ja antoi eväät ymmärtää vieraita kulttuureja, Jarva sanoo.

Jarvan mukaan vieraassa kulttuu-rissa pitää toimia hienovaraisesti, yrit-tää lukea tilannetta ja käyttäytyä sen mukaan.

‒ Malesiassa ei ole mitään hirveän isoja ”älä tee näin” -juttuja. Täällä ei voi kovin helposti mokata, jos ei käyttäydy räävittömästi.

Jarva suosittelee suomalaisille työ-kokemuksen hankkimista ulkomailta. Paras tilanne hänen mukaansa olisi se, että pääsisi suomalaisen yrityksen lähettämänä ulkomaille.

‒ Suomalainen yritys taustalla tuo turvallisuutta. Esimerkiksi palkat tule-vat ajallaan ja prosessit toimivat.

Petri Nikula on samaa mieltä. Hänen mukaansa suomalaiset työn-tekijät maailmalla ovat kaikkein paras käyntikortti Suomelle ja suomalaiselle vientitoiminnalle. Suomalaista osaa-mista ja rehellisyyttä arvostetaan. Esi-merkiksi se, että Suomi on yksi vähi-ten korruptoituneista maista nostaa suomalaisten arvostusta.

‒ Varsinkin näissä maissa, joissa korruptio on yleistä, on helppo lait-taa kaveri vastuullisiin hommiin, kun tiedetään, ettei hän ala puuhaamaan hämäriä, Nikula toteaa.

”On tyy-pillistä,

että palave-reihin osa porukasta tulee vain

nukku-maan.”


MOTTOP6Teksti: Jyrki Järvinen, MOT

Tällä palstalla käsittelemme vuoden 2014 aikana Myynnin ja markkinoinnin

Oikeusturva MOTin TOP 6 asiat: 1) Kielletty kilpaileva toiminta 2) Työsuhteen

päättyminen ja päättämissopimukset 3) Yhteistoimintaneuvottelut 4) Palkkaus

5) Rikosasiat 6) Autoasiat

Myyntialan rikosjutut ovat herrasmiesrikoksia

”On ikävä keksiä selityksiä sille, miksi poliisi löytää kannettavastanne tai puhelimestanne entisen työnantajan asiakasrekisterin.”

Rikosjuttujen osuus MOTin hoitamissa oikeu-denkäynneissä on ollut jatkuvassa kasvussa. To-sin näkemykseni lienee hieman vääristynyt, sil-

lä rikosjuttujen hoitaminen MOTissa on keskitetty alle-kirjoittaneelle.

Rikosjuttujen lisääntyminen johtunee kahdesta teki-jästä. Ensimmäinen on se, että työnantajan ja työntekijän välisissä epäselvyyksissä työnantajat kääntyvät entistä her-kemmin poliisin puoleen ja siirtävät kaiken selvitystyön viranomaisten tehtäväksi. Onhan se helpompaa sanoa poliisille, että voitteko tutkia onko työntekijä syyllistynyt petokseen, väärennökseen, kavallukseen ym. kuin ryhtyä itse selvittämään asiaa. Toinen syy juttujen lisääntymiseen lienee se, että nykyään entistä useammin otamme tällaiset jutut hoitoomme, vaikka alkuaikoina karsastimme rikos-juttujen hoitamista.

Onneksemme liiton jäsenten rikosjutut ovat ns. her-rasmiesrikoksia; tai siis epäilyjä niistä. Väkivaltarikoksiin emme törmää emmekä haluakaan. Yleisimmät rikostyy-pit jäsenistön keskuudessa ovat varmasti liikenneturval-lisuuden vaarantaminen (ylinopeus) tai rattijuopumuk-set. Näitä juttuja emme juurikaan hoida. Näin siksi, että niissä ei ole mitään hoidettavaa. Jutut ovat yleensä varsin selviä, joten nöyrästi vaan kuuntelemaan tuomionlukua.

Yleisin syyte liittyy petokseenMillaisia sitten ovat MOTin hoitamat rikosjutut. Yleisin syyte lienee petos. Petoksen alle mahtuu vaikka minkä-laista juttua asiakkaan tai työnantajan erehdyttämisestä. Klassinen esimerkki on tapaus 5‒6 vuoden takaa, jossa irtisanottu provisiopalkkainen myyntimies teki ns. vii-meisen kierroksen kentällä myyden kaikki asiakasyrityk-set ”täyteen” tavaraa. Työnantaja väitti tilauksia petoksel-la hankituksi, sillä muutamat asiakkaat olivat tulleet ka-tumapäälle tilausten suuruuden suhteen ja halusivat pe-rua tai pienentää tilauksia. Eihän ”liikamyynti” toki rikos ole eikä ollut tuossakaan tapauksessa. Tuomioistuin kat-soi, että provisiopalkkaisella myyntimiehellä on oltava oi-

keus myydä. Tapahtuneen eettisyydestä voidaan toki kes-kustella, jos asiakas puhutaan ostamaan tavaraa selkeästi yli järkevän tarpeen.

Tyypillinen esimerkki on myös tilanne, jossa työpaik-kaa vaihtanut myyntimies käy uuden työnantajansa myötä vanhoilla asiakkaillaan ja antaa asiakkaan ymmärtää, että myyntimies on edelleen saman yrityksen palveluksessa ja myy ikään kuin vanhan asiakassuhteen pohjalta uuden työnantajan tuotteita. Näissä jutuissa syyllisyys ratkeaa todistelulla. Useimmiten tuomio jää tulematta, sillä myyn-timies on yleensä antanut uuden firman käyntikortin ja tilaus tehdään uuden firman lomakkeelle. Tällaisessa tilan-teessa mahdollinen erehtyminen siitä kenen palveluksessa myyntimies on, joh-tuu enimmäkseen asiakkaan ”huoli-mattomuudesta”.

Tarkkana työ- paikkaa vaihtaessaTyöpaikan vaihto kilpailijalle voi altis-taa myyntimiehen rikossyytteelle. Ol-kaa siis tarkkoina. On ikävä keksiä selityksiä sille, mik-si poliisi löytää kannettavastanne tai puhelimestanne en-tisen työnantajan asiakasrekisterin. Tähän tarkkana ole-miseen kuuluu myös tietoisuus siitä, että työnantajan on tavattoman helppo selvittää mitä tiedostoja yhtiön tieto-kannasta olette selailleet juuri ennen irtisanomistanne tai irtisanomisaikana.Ottakaa siis jo mahdollinen esitutkintavaihe (poliisikuu-lustelu) vakavasti. Rikosjutuissa kun on se ikävä puoli, että poliisin on turvallisempi viedä juttu syyttäjälle syytehar-kintaan kuin olla viemättä ja syyttäjän puolestaan on tur-vallisempi viedä juttu eteenpäin käräjäoikeuteen kuin olla viemättä. Mikäli poliisi keskeyttää esitutkinnan tai syyt-täjä jättää syyttämättä, altistuu hän heti kantelulle. Näin järjestelmä ikään kuin ruokkii itseään. |


Teksti ja kuvat: Jyrki Jaala auto & liikennemyma

Teksti ja kuvat:Jyrki Jaala

Millä herkuilla laitetaan?

N issan on ollut Suomessa jo vuosia vahva tekijä. Sen edeltäjä Datsun oli todellinen kansanauto. Sitten tulivat

Micrat, Almerat ja Primerat, jotka vetosivat etupäässä suuriin perusautoilijoiden ryhmiin.

Autot tunnettiin hyvinä ja luotettavina perheautoina. Tämä johtolanka kuitenkin katosi jossain määrin, kun erikoisen näköi-set ja kokoiset uudet henkilöautomallit eivät riittävästi puhutelleet entisiä vakioasiakkaita. Markkinaosuus laski. Mutta jo ensimmäisen sukupolven Qashqai muutti tilannetta, ja nyt tämä uusimman sukupolven city-maastu-rityyppinen auto puree jo laajaan asiakas-piiriin.

Uuden polven Qashqai on saanut selvästi modernimman ja jykevämmän ulkoasun. Tämän hetken suuntauksen mukaan koriin on lisätty muotoilua erilaisten pokkausten ja kulmien avulla. Vaikutelma on hyvä. Korin muodot tulevat parhaiten esiin vahvoissa ulko-väreissä, jotka ovat taas muodissa.

Melkein maasturiNissan on uudessa Qashqaissa soveltanut sel-västi pitkää ja menestyksekästä maasturiko-kemustaan. Koeajoautomme oli nelivetoi-nen 1,6 Diesel. Jo pelkästään nelivetojärjes-

Nissan yllättääNissan Qashqai on kiilannut myyntitilastojen kärkipaikoille. Onko menestykseen aihetta?

telmä vie sen tavanomaisesta henkilöautosta maasturisuuntaan.

Kojetaulussa on keinukytkin, josta voi-daan valita etuveto, neliveto ja tasauspyöräs-tön lukolla varustettu neliveto. Kun alennus-vaihde puuttuu, ei Qashqai ole täysverinen maastoauto, mutta hyvinkin toimintakykyi-nen myös vaikeissa olosuhteissa ja huonoilla teillä. Etuvetoisenakin tällä Nissanilla pärjää sen hyvän maavaran ja ajettavuuden ansiosta.

Ohjaamo on henkilöautomainen. Mitta-risto ja kojetaulu ovat selkeitä ja mukavan kaartuvaksi muotoiltuja. Istuimet antavat hyvän tuen monipuolisten säätöjen ansiosta. Pitkilläkin ajomatkoilla löytää itselleen väsyt-tämättömän istumismukavuuden.

Näkyvyys etusuuntiin on hyvä, sivupyl-väät eivät ole häiritsevän paksuja tai hanka-lasti sijoitettuja. Nykyään on yleistynyt tapa luoda korilinjan nousevaa vaikutelmaa pie-nentämällä takaikkunoita. Tämä haittaa näky-vyyttä takasuuntiin ja myös takapenkin mat-kustajien maiseman katseluun.

Toisaalta koeajoautossa oli monipuolinen kamerajärjestelmä ja peruutustutka selkeillä varoitusäänillä. Myös etusuuntaan on tutka. Kun tähän on vielä lisätty lintuperspektii-vikuva, jossa näkyy koko auton ympäristö

ylhäältäpäin, on peruuttaminen ja pysä-köinti helpompaa. Kamerakuvan laatua toi-voisi paremmaksi.

Moottorin ääni on hiljainen, miinusta tulee rengasäänistä. Valitettavasti Suomen karkea asfaltti vielä korostaa renkaiden merkitystä. Tähän ongelmaan on Suomessa pakko tottua.

Hyvää ajettavuuttaKokonaisajettavuus on hyvää tasoa ja suun-tavakavuus on hyvä. Pieni ongelma on ohja-uksen ajoittainen keskittämisen puute. Tämä tuntuu silloin, kun pyörät on käännetty mut-kan tai korjausliikkeen takia pois suorasta ajolinjasta. Ohjaus ei palauta automaattises-ti, kun irrottaa otteen ohjauspyörästä. Kuljet-tajan pitää itse palauttaa ohjaus keskikohtaan.

Jos käännös on nopea, palautus toimii paremmin. Renkaat vaikuttavat osaltaan tähän, isot 19 tuuman pyörät ja leveät ren-kaat korostavat tätä ominaisuutta. Jousitus on hyvää tasoa, takajousitus kantaa suuret-kin kuormat, eikä etupäässäkään ole pohjaa-misongelmaa.

Tarjolla on kolme moottorivaihtoehtoa. Bensiinikäyttöinen 1,2 Turbo ja Dieselit 1,5 dCi ja 1,6 dCi. Vaihteistona automaatti tai 6-vaihteinen manuaali.


Qashqai pähkinänkuoressa

PLUSSAT+ tasapainoiset ajo-ominaisuu-

det

+ hyvin sijoitetut käyttökytkimet

+ hyvät istuimet

+ maasturimainen jämäkkyys

+ selkeä, tasapohjainen tavaratila

+ moderni varustetaso

MIINUKSET– ohjauksen tunnottomuus

keskittämiskohdalla

– ohituskiihtyvyys varauksin

– rengasäänet

Halvin Qashqai-malliversio:

• Bensiinimoottorinen 1,2/115 hv Visia manuaalivaihteistolla

• Hinta ilman toimituskuluja: 22 691 €, jos-ta autoveroa 4 654 €.

Tämän Qashqain valitsisin:

• Dieselmoottorinen 1.6 dCi Business 360 Xtronix automaattivaihteisena

• Hinta ilman toimituskuluja: 32 390 €, jos-ta autoveroa 6 108 €.

• CO2-päästöt: 119 g/km

• Vuotuiset käyttöverot vuonna 2014: perusvero 100 €, käyttövoimavero 381 €

• Täysautoetu: 685 €/kk

• Käyttöetuvero: 505 €/kk

Koeajossa moottorina oli 1,6 Diesel. Sen suorituskyky on pienemmissä nopeuksissa hyvä ja vääntö riittävä. Isommissa nopeuk-sissa vääntö kärsii. Ohituskiihdytyksissä tar-vittiin manuaalivaihteisella vaihteen pudotta-mista vähintään pari pykälää alaspäin. Auto-maattihan hoitaa sen työn itse. Samaa vään-töpuutosilmiötä oli myös 1,2 bensakoneessa. Normaalissa maantieliikennerytmissä moot-torit toimivat riittävän hyvin.

Kulutus on saatu myös hyvälle tasolle. Esit-teet lupaavat kaikilla automerkeillä kulutuslu-kemia, joihin ei tavallisella ajolla päästä. Niin on myös Nissanilla. Diesel saavutti ajo-olo-suhteista riippuen 5‒6 litran keskikulutuksia. CO2-päästöarvot ovat myös modernia tasoa: 99‒129 g/km.

Neljä varustetasoaNykyautoihin tulee vauhdilla uutta tekniik-kaa. On kaistavahtia, ajotietokonetta, navi-gointijärjestelmää, bluetooth-näppäimiä, ra-dio-ja mediakytkimiä ja kaikkea muuta, mi-kä alkaa helposti haitata varsinaiseen ajoon keskittymistä.

Nissanin tärkeimmät käyttökytkimet on sijoitettu pääasiassa ohjauspyörään ja ohja-uspylvään sivuviiksiin ja tarvittava info tulee näyttöön mittariston keskelle. Käyttökytki-mien symbolit ovat selviä ja nopeasti opitta-vissa. Perustoimintoja käytettäessä ei katsetta tarvitse siirtää liikaa pois tienäkösuunnasta. Hallintalaitteiden sijoittelussa on vältelty tur-haa nörttikikkailua ja hyvä niin.

Varustetasoja löytyy neljä. Ne ovat Visia, Acenta, Business 360 ja Tekna. Jo perusver-

siossa on hyvät varusteet, mutta asiakkaiden valinta kohdistunee parempiin varusteversi-oihin. Tosin aivan perusmalliakin myydään varsin hyvin, sen varusteilla pärjää riittävästi tavanomaisessa perheajossa. Hintaero esimer-kiksi etuvetoisen 1,6 Dieselin halvimman ja kalleimman mallin kohdalla on 4 400 euroa. Tällä hintaerolla saa lähes kaikki uusimman autotekniikan tuomat hyödyt ja ilot.

Nissan-myyjän mukaan suosituin versio tuntuisi olevan etuvetoinen 1,2 Accenta Safety Packilla. Lisäpaketissa tulee monipuoliset kamerajärjestelmät sekä peruutus-ja etusuun-taavat tutkat. Uuden malliston myötä myös Diesel-mallien myynti on selvästi kasvanut.

Qashqain voisi hyvin valita myyntimiehen ja -naisen tarpeisiin. Auto on helppo käsitel-tävä ja istuinten monipuolinen muuntelu-mahdollisuus ja erinomainen tukevuus anta-vat mahdollisuuden erikokoisille kuljettajille hyvän mukavuustason löytämiseen. Kun sii-hen lisätään vielä Bluetooth-handsfree-toi-minnot, hyvä äänentoisto, monipuoliset turva-avustajajärjestelmät ja hyvät automaattivalot, käy pitkäkin matkanteko leppoisasti. |

Hyviä mallivarusteita:Ajovaloautomatiikka ja automaattinen kaukovalojen vaihto, Bi LED-ajovalot, LED päiväajovalot, auto-maattinen kaksoisilmastointi, sivulle taittuvat sähköpeilit, STOP/START järjestelmä, vakionopeuden säädin ja nopeuden rajoitin, älyavainjärjestelmä nappikäynnistyksellä, etu-ja takapysäköintitutka, peruutuskamera, Around View Monitor -kamera, liikennemerkkien havainnointi, peräänajovaroitin hätäjarrutustoiminnolla, kaistavahti, Bluetooth-handsfree puhelimelle ja tabletille, integroitu navi-gointijärjestelmä.Yksityiskohtaiset tiedot: www.nissan.fi


Koonnut: Piia Kunnas

Yli 70-vuotiailla on Suomessa ajokortteja

Cruisai

llen

Lähde: Liikenneturva

ja yli 90-vuotiailla noin

Puhelimet keräävät liikennetietoa Autoilijat tulevat saamaan jatkossa yhä laadukkaampaa ja ajantasaisempaa tietoa liikenteen sujumisesta tieverkoilla. Liikennevirasto tilaa uudenlaista matka-aikatietopalvelua Soneralta. Kerätyn matka-aikatiedon avulla Liikenneviraston tieliikennekeskukset saavat tietoa siitä, miten liikenne tieverkolla sujuu.

Uudella matka-aikatietopalvelun tavoitteena on helpottaa ja sujuvoittaa liikennettä Suomessa. Uusi palvelu kerää yksittäisten ajoneuvojen matka-aikahavaintoja autoilevien ihmisten puhelimista. Kaikki tietopalvelu-tuotteet ovat täysin anonyymeja. Palvelun toteutusta on kehitetty yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa.

– Uuden järjestelmän avulla analysoidaan liikenteen sujuvuutta ja autojen liikkumista tieverkostossa. Aikaisemmin tietoa kerättiin tiekameroiden avulla. Kamerat eivät kuitenkaan toimineet riittävän hyvin Suomen sääoloissa. Jatkossa puhelimista kerättävän tiedon uskotaan toimivan kaikissa keliolosuhteissa, kertoo Liikenneviraston liikenteen palvelut -osastolta yksikön päällikkö Juuso Kummala.

Tiedon avulla voidaan havaita häiriöitä ja tiedottaa niistä edelleen tienkäyttäjille sekä tarvittaessa ohjata liikennettä esimerkiksi laskemalla nopeusrajoitusta.

– Kun Liikenneviraston tieliikennekeskus tiedottaa asiasta, pystyy autoilija tiedon avulla muuttamaan reittiään tai ajankohtaa, jolloin lähtee liikenteeseen. Autoilija voi parhaimmillaan jopa välttää ruuhkat, Kummala sanoo.

Sujuvuustiedot ovat ajantasaisesti nähtävillä kartalla myös Liikenneviraston liikennetilannepalvelussa, josta autoilija pystyy katsomaan tämänhetkisen liikennetilanteen. Tietojen avulla tieverkosta kehitetään myös entistä sujuvampaa.

If avasi vahinkotietoja startup-yritysten käyttöön If Vahinkovakuutusyhtiö avasi vahinkodataansa opiskelijoiden ja startup-yritys-ten käyttöön. Rajattuja liikenne- ja autovahinkotietoja oli tarkoitus yhdistää erilai-siin avoimiin tietolähteisiin ja kehittää niiden avulla turvallisuutta parantavia palve-luita autoilijoille.

Vahinkotietoja hyödynnetiin innovaatioiden polttoaineena If Open Hackathon -kilpailutapahtumassa, johon osallistui teknisistä kehittäjistä, liiketoimintaosaajista ja muotoilijoista koostuvia tiimejä.

Rajattuja liikenne- ja autovahinkotietoja annettiin kisaan osallistuvien käyttöön siten, että vahinkotiedot eivät olleet henkilötasolla yksilöitävissä. Suuresta vahin-komassasta löydettäviä havaintoja voidaan yhdistää esimerkiksi sää- tai tautiepide-miatietoihin ja kehittää niiden pohjalta autoilun turvallisuutta parantavia palveluita.

Kuvi

tusk

uva,

ei l

iity

itse

uutis

een

Muista heijastin!

> Riippuva heijastin kannattaa kiinnittää polven korkeudelle niin, että se pääsee vapaasti heilumaan.

> Ranne tai kyynärvarsi on hyvä paikka stretch- tai jousiheijastimelle.

> Molemmin puolin kiinnitetyt heijastimet auttavat autoilijaa hahmottamaan tiellä kulkijan myös leveyssuunnassa.

Heijastinkin voi olla kaunis kuin koru. Kotimaisen heijastinvalmistajan Saintexin designhei-jastinvalikoimasta löytyy esimerkiksi tämä, yhteistyössä Paola Suhosen kanssa syntynyt Butterfly –koruhei-jastin. Lisätietoja: www. heijastinkauppa.fi

cruisaillen

Kenen

Selvitä ajoneuvon tiedotTekstaa rekisterinumero numeroon:

Haun hinta 2,90 €/haku.Sisällön tuottaa TraFi.

02_Trafi_SMS_Kenen_Auto.indd 1 07/10/14 12:21


Teksti: Sirkku Rytkönen | Kuvat: Vesa-Matti Väärä

Onni löytyy kutsumustyöstä

Palkitsevaa työtä tekevät ovat muita terveempiä ja onnellisempia. Kutsumustyö löytyy sieltä, missä arki tuntuu itsestä hyvältä ja tuottaa toisille ihmisille aitoa hyötyä ja iloa.

Teksti: Heli Leppä| Kuvat: Sami Siurola

Ihmisten kanssa työskennellessäni kiitollisuus ja ilo ovat läsnä. Parasta on asiakkaan ilo, kun on voinut tarjota ratkaisun tai tuotteen, jota hän on tarvinnut, Johanna Oittinen sanoo.


On ammatteja, joihin erilais-ten tapahtumien jälkeen lä-hinnä ajaudutaan ja sitten on

toiveammatteja, jotka määrätietoiset uraohjukset nappaavat itselleen. Näin siis äkkiä ajatellen. Haaveammatit to-sin saattavat tarjota melko yksipuolisen ihannekuvan. Lentäjän työ, jossa istu-taan päivät koneen ohjaamossa, saattaa loppupeleissä olla melko tylsä tehtävä. Kutsumusammatit ovatkin filosofi Lau-ri Järvilehdon mukaan kaikkien käden ulottuvilla edellyttäen, ettei niitä näh-dä liian kapea-alaisesti.

‒ Jokaisella on mahdollisuus toteut-taa omaa kutsumustaan. Kyse ei kui-tenkaan ole siitä, että olisimme syn-tyneet tiettyihin ammatteihin, vaan ennemminkin jokaisella on olemassa tietyntyyppisiä tuottavia aktiviteet-teja, joista nauttii. Yksi ihminen voi toteuttaa kutsumustaan hyvin monella tavalla. Esimerkiksi ihmisten kanssa hyvin viihtyvä voi löytää kutsumuk-sensa niin palvelualalta kuin myyn-tityöstäkin, kun taas tietokoneiden kanssa viihtyvälle elektroniikkalaittei-den huoltaminen tai ohjelmoijan työ voi olla kutsumus, Järvilehto kuvailee.

Intohimo työhön syttyy sisäisestä motivaatiosta. Kutsumustyö on tut-kimusten mukaan erittäin hyödyllistä niin työntekijälle kuin organisaatioil-lekin. Palkitsevaa työtä tekevät ovat muita terveempiä, onnellisempia ja kärsivät vähemmän loppuun pala-misesta. He selviytyvät työtehtävis-tään paremmin ja ovat sitoutuneem-pia työhönsä.

‒ Yhteiskuntamme pyörii tällä het-kellä lähinnä ulkoisten motivaattorien varassa, jotka liittyvät välittömien hen-kiinjäämiseen liittyvien resurssien, kuten rahan ja sosiaalisten suhteiden, maksimointiin. Tämä ei lisää hyvin-vointia, vaan aiheuttaa usein stressiä. Ulkoisten motivaattorien dynamiikka on jatkuva tarpeen kasvu, jossa ihmi-nen jää tyytymättömäksi, vaikka saa-vuttaisikin tavoitteitaan, Järvilehto sanoo.

Kutsumus löytyy ihmisten kohtaamisessaJohanna Oittinen, 38, elää unelmaan-sa Vihreä Aurinkokumpu -yrityksensä vetäjänä ja Springhousen kouluttajana. Oittisen yritys tarjoaa monipuolisesti

hyvinvointipalveluita luonnonmukai-silla menetelmillä.

‒ Luonto on aina ollut elämässäni läsnä. Pidän asioista, jotka ovat mut-kattomia, luonnollisia, aitoja ja laaduk-kaita. Usein koulutan siitä, mitä kieltä ihmisen keho tajuaa. Vastaukset löy-tyvät luonnosta, koska sieltä ihminen kuitenkin on peräisin, Oittinen sanoo.

Oittisen innostus omaan ammatti-alaan kuvastuu hänen koulutushisto-riastaan, joka on hengästyttävän pitkä. On luontaishoitajan tutkintoa, luon-taistuoteneuvojan ja yrttiasiantunti-jan koulutusta, kiinalaisen lääketieteen perusteita ja kasvatustieteen maisteria.

‒ Olen aina nauttinut opiskele-misesta, sillä se avaa uusia näkökul-mia. Maailmassa ei vain yksinkertai-sesti ole yhtä totuutta. Haluan oppia

Johanna Oittinen rakastaa työtä, jossa on sopivasti haastetta, vastuuta ja hektisyyttä. Hän on aina nauttinut työstä asiakkaiden parissa. Ladyn loma-päivässä käsitellään niska, hartiat, pää sekä jalat yrttijalkakylvyn jälkeen.

”Merkityksellisyyden tunne ennustaa tutkitusti parhaiten hyvinvointia ja lisää myös tuottavuutta.”


ymmärtämään ihmisiä ja maailmaa, Oittinen toteaa.

Aktiivisen naisen työhistoria puo-lestaan pitää sisällään pääosin erilaisia myynnin ja markkinoinnin toimenku-via. Niissä keskeistä on ihmisten pal-veleminen.

‒ Oma intohimoni on ihmisten kohtaaminen. Haluan olla läsnä ja todella nähdä asiakkaan. Se on minusta kaiken ydin. Sytyn joka kerta, kun näen oivalluksen asiakkaan silmissä tai jokin hänen sisällään liikahtaa. Tyytyväi-nen asiakas, joka tuntee saavansa sitä mitä haki, ja enemmän, on tavoitteeni työssäni. Asiakkaan kohtaaminen on mielestäni myös yksi hyvän myyjän piirteistä.

Matkalla kutsumusammattiinIntohimo ilmenee Järvilehdon mukaan aitona haluna tehdä työtä. Kutsumus-työssä tekeminen itsessään palkitsee. Ulospäin se näkyy keskittyneisyytenä ja paneutumisena.

‒ Yksi intohimon ulkoisia tunnus-merkkejä, jos kohta ei kovin tieteel-linen, on “silmien loiste”. Intohimo ei läheskään aina näy “bumtsibum”-intoiluna, sillä sisäänpäin kääntynyt ihminen voi näyttää innostuessaan hyvinkin passiiviselta ja rauhalliselta. Silmissä silti löytyy se palo, Järvilehto sanoo.

Kutsumustyössä tekeminen itses-sään on palkitsevaa. Tähän päästään itsetutkiskelun, tekemisen ja toisten auttamisen kautta.

‒ Hyvä tapa kartoittaa omaa kut-sumusta on ensin kirjoittaa ylös, mil-

laisista aktiviteeteista pitää. Seuraava askel on miettiä, miten voisi tuottaa hyötyä tai iloa toisille näiden aktiviteet-tien kautta. Lopuksi pitää vielä tutkia, millä tavoin tällainen arvon tuottami-nen on käännettävissä ammattialaksi. Ihminen ei tarvitse tutkintoaan vastaa-vaa työtä, vaan intohimoaan vastaavaa työtä, Järvilehto painottaa.

Kutsumuksen löytäminen ei välttä-mättä edellytä työpaikan tai ammatin vaihtoa. Järvilehto puhuukin mielel-lään oman työn tuunaamisesta.

‒ Sen sijaan, että lyödään hanskat tiskiin ja lähdetään Tiibetiin meditoi-maan, kannattaa arjesta hakea vaiku-tuspaikkoja, joissa sisäisen motivaation perustarpeita voisi tyydyttää parem-min. Tärkeintä on, että työn arki sopii parhaalla mahdollisella tavalla omalle persoonalle ja omiin kiinnostuksen kohteisiin, Järvilehto sanoo.

Järvilehto määrittelee kirjassaan Upeaa työtä kutsumustyön koostuvan kolmesta tekijästä, joita ovat vapaus, virtaus ja vastuu. Omaa ammattiaan kannattaa kehittää lisäämällä näitä tekijöitä. Voiko työskentelytapaansa

muokata itselle paremmin sopivaksi? Entä onko mahdollista tehdä etätöitä tai vaikkapa nelipäiväistä työviikkoa? Työntekoa kannattaa myös jäsentää prioriteettilistoilla ja tehtävälistoilla, jotka lisäävät virtauskokemuksia.

‒ On hyvä selvittää, millä tavalla työ palvelee toisia ja tekee maailmassa hyvää. Tutustumalla työnantajansa strategia- ja missiodokumentaatioon voi ymmärtää isomman kuvan, johon oma työ liittyy. Tästä syntyy merki-tyksellisyyden tunne, joka tutkitusti ennustaa parhaiten hyvinvointia ja lisää myös tuottavuutta, Järvilehto sanoo.

Myös Oittisen mielestä on tärkeä oppia kuuntelemaan itseään. Vasta-ukset löytyvät sisältä, jos niitä malt-taa kuunnella.

‒ Jos joku asia tuntuu jatkuvasti pahalta, niin se ei välttämättä hyväksi muutu, vaikka sen sokerilla kuorrut-taisi. Oman tien löytämistä ei kannata ottaa itselle kuitenkaan uudeksi suori-tuspaineeksi. Ihmiset ovat luonteeltaan erilaisia ja jollekin rohkea teko on eri-lainen kuin toiselle. Pohja vastauksiin löytyy aina itsestä, Oittinen sanoo. |

”Arjesta kannattaa hakea vaikutuspaikkoja, joissa sisäisen motivaation perustarpeita voisi tyydyttää paremmin.”

Lauri Järvilehto

member gets membersuosittele smKJ:n jäsenyyttä

Suosittelusi kautta liittyneestä uudesta jäsenestä saat 40€ arvoisen Superlahjakortin.

Sinut palkitaan!

Olet tehnyt hyvät kaupat liittyessäsi SMKJ:n jäseneksi. Auta kollegaasikin tekemään yhtä hyvät kaupat ja suosittele hänelle SMKJ:n jäsenyyttä.

40€

Suosittelu on helppoa. Mene osoitteeseen

mgm.smkj.fi ja lähetä kollegallesi suositteluviesti.

SMKJ_mgmilmoA4.indd 1 2.10.2014 15:48:31


member gets membersuosittele smKJ:n jäsenyyttä

Suosittelusi kautta liittyneestä uudesta jäsenestä saat 40€ arvoisen Superlahjakortin.

Sinut palkitaan!

Olet tehnyt hyvät kaupat liittyessäsi SMKJ:n jäseneksi. Auta kollegaasikin tekemään yhtä hyvät kaupat ja suosittele hänelle SMKJ:n jäsenyyttä.

40€

Suosittelu on helppoa. Mene osoitteeseen

mgm.smkj.fi ja lähetä kollegallesi suositteluviesti.

SMKJ_mgmilmoA4.indd 1 2.10.2014 15:48:31


Esittelemme kirjoja, joista saa buustia bisnekseen. Teksti: Piia Kunnas

kirjat

Karo Hämäläinen & Mika Mäkeläinen: Taivas+Helvetti Vol. 2,One on One Publishing Oy, 2014

Sujuvasti somessa Lisää yrittäjätarinoita Se on täällä taas: Kaunistelemattomista yrit- täjätarinoistaan tunnetuksi tulleesta Taivas+Helvetti-kirjasta julkaistiin toinen osa. Taivas+Helvetti Vol. 2 -kirjan sivuilla ovat muka-na muun muassa Pekka Hyysalo, St1:n perusta-ja Mika Anttonen, Hee.bo:n Susanna Rantanen ja start-up-maailman supertähti William Wolfram.

Mukana on myös tuoreita tarinoita, joista osa on vielä aivan alussa. Tällainen on muun muassa Jasu Koposen Venuu, joka auttaa löytämään tapahtumalle sopivan tilan. Evon Söderlundin tarina on tarinoiden parhaimmistoa. Se kertoo, miten 19-vuotias malesialaisnainen muutti Suo-meen, löysi aviomiehen ja kehitti helpon tavan järjestää kokouksia, koulutuksia ja illanviettoja. Syntyi Tapahtumahotelli Huone.

Ensimmäisen kirjan tapaan jokaista myytyä kirjaa kohti lahjoitetaan toinen opintonsa päät-tävälle nuorelle.

Juha Wiskari: KiireentappoaseSanoma Pro Oy, 2014

Selätä kiire

Osa ihmisistä kokee, että pystyy toimimaan pienessä kiireessä tehokkaammin. Kiireen-tappoase-kirja lähtee kuitenkin siitä, että ”ainoa hyödyllinen kiire on tapettu kiire”.

Kirja on itse asiassa enemmän kuin opas kiireen selättämiseen. Se johdattaa lukijan tutkimusmatkalle omiin toimintatapoihin, mistä on hyötyä myös laajemmin.

Ensimmäinen askel on muutostarpeen kuuleminen. Se vaatii itsetutkiskelua, jota ajatellen kirjassa lanseerataan poukaman käsite. Poukama on hengähdyshetki tai aikalisä, jolloin voi pysähtyä jäsentämään tilannetta, suunnittelemaan tai vain lepäämään, mikä milloinkin on tarpeellista.

Toinen askel on selvittää itselle, mikä on omalla kohdalla tiedostamattoman ja tietoisen käyttäytymisen välinen ero.

Kolmanneksi valitaan uusi tapa käyttäytyä. Sen sijaan, että tekee ne työt ensin, jotka huutavat eniten, kannattaa keskittyä suunnittelussa lopputulokseen. Miltä haluat lopputu-loksen näyttävän, jotta sillä olisi arvoa työllesi ja merkitystä itsellesi? Kysymys pitää sisällään sekä hyödyn että motivaation.

Neljänneksi muistetaan perussääntö: yksi asia kerrallaan ja plussa perään. Plussa tarkoittaa sitä, että otetaan perussuorituksen päälle yksi askel lisää. Siitä syntyy arjen huippusuoritus. Nämä arjen huippusuoritukset ehkäisevät myös kiirettä.

Kirjassa on paljon neuvoja, jotka on helppo ottaa käytäntöön. Asioiden jakaminen tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan A- ja B-tehtäviin kirjoittajan uuden tärkeysjärjestysmallin mukaan helpottaa ruodussa pysymistä, kun työtaakka paisuu.

Kirjassa on useita tehokkaita malleja itsearviointiin. Näistä mielenkiintoisin on ehkä minä työssäni -kartoitus, joka tuottaa näkemyksen siitä, mistä tehtävistä työ tosiasiassa koostuu ja mistä sen tulisi koostua, millainen on motivaatio ja osaamistaso kunkin tehtävän suhteen.

Arjessa ei tule ajatelleeksi, miten paljon kiireen kustannukset todellisuudessa ovat. Kun motivaatio, käyttäytyminen ja työn vaatimukset ovat tasapainossa, työ on tuottavaa. Kuten kirjassa sanotaan, tuottavan tekemisen vastakohta ei ole tuottamaton laiskottelu, vaan sählääminen kiirettä syyttäen. |

Kirja kertoo vinkkejä ammattimaiseen some-läsnäoloon yksityishenkilöille, olitpa sitten yrit-täjä, toimihenkilö, viranhaltija tai asiantuntija. Liikkeelle lähdetään ammattilaisen syistä olla somessa. Oletko tullut ajatelleeksi, että jos sinus-ta ei löydy laisinkaan jälkiä sosiaalisessa medias-sa, esimerkiksi kirjallisia vuorovaikutustaitojasi saatetaan epäillä?

Kirjoittaja käy läpi tärkeimmät sosiaalisen median sovellukset. Hakukoneoptimointia käsitellään niin tekniseltä kuin tekstuaaliselta kantilta.

Eniten tilaa saa blogi, jota pureskellaan niin kirjoittamisen kuin tyylin näkökulmasta. Kortesuo auttaa analysoimaan omaa tyyliä ja opettaa kädestä pitäen, miten kirjoitetaan hyvä postaus.

Kirjassa on paljon konkreettisia esimerkkejä ja vinkkilistoja, mikä tekee teoksesta helpon soveltaa omaan tekemiseen.

Katleena Kortesuo: Sano se someksi 1Kauppakamari, 2014


Sarjassa esitellään harrastuksia, joilla SMKJ:laiset irtautuvat työstään.Teksti ja kuva: Piia Kunnas vapaalla

Pingiksen pauloissa

Tuukka Kapasen, 38, työpaikalla Lyreco Finland Oy:ssä tuuletetaan ajatuksia pelaamalla pingistä kahvitauolla.

Pöytätennis on yksi maailman nopeimmista pallopeleistä, mutta siitä huolimatta sitä voi pelata melkein vauvasta vaariin. Nuorin tuntemani pelaaja on 6-vuotias ja veteraanien SM-kisoissa pelasi

95-vuotias henkilö. Laji sopii hyvin myös liikuntarajoitteisille ihmisille.Itse aloitin pelaamisen 12-vuotiaana pienellä kaveriporukalla. Sitten lii-

tyin seuraan, missä alkoi säännöllinen ohjattu harjoittelu ja kisojen kier-täminen. Salilla roikuin aikuisten hihassa ja pyysin pelaamaan ja anta-maan vinkkejä. Pääsin pelaamaan itseäni parempien pelaajien kanssa, ja sain näin koko ajan lisää haasteita. Syksyllä saatoin hävitä jollekin, mutta voittaa hänet jo keväällä. Merkittävin saavutus oli SM-pronssi 17-vuoti-aiden nelinpelissä ja joukkuepelissä.

Noin 20-vuotiaana pöytätennis muuttui enemmän harrastukseksi. Harjoittelen nyt kerran viikossa ja laji on minulle henkireikä ja vastapaino työhön ja perhearkeen.

Kun nykyisin käyn salilla pelaamassa, sparraan samalla nuoria pelaajan-alkuja. Minua on autettu aikoinaan, joten nyt on kiva auttaa muita. Mie-lestäni nykyisin keskitytään liikaa robottimaiseen harjoitteluun ajattele-matta mitä ollaan tekemässä. Yritän aina kertoa syyn, miksi tiettyä asiaa opetellaan, ja kiinnittää huomiota myös mentaaliseen puoleen.

Junioreita neuvoessa huomaa, että samoista neuvoista on hyötyä myös työelämässä. Jos pelkäät hävitä, todennäköisesti häviät. Jos työssä olet varma jostain kaupasta ja pidät sitä itsestäänselvyytenä, et saa kauppaa. Tämän aiheuttaa tiedostomaton asennoitumisen muuttuminen ja nöy-ryyden häviäminen.

Myyn työpaikkatarvikkeisiin ja -ratkaisuihin liittyviä kokonaisuuksia suurasiakkaille. Työpaikallamme Lyreco Finland Oy:ssä on pingispöytä ja tälläkin hetkellä on käynnissä firman sisäinen mestaruuskisa. Mukana kisassa on toimitusjohtaja ja muu johto sulassa sovussa henkilökunnan kanssa. Se parantaa yrityksen ilmapiiriä ja luo epämuodollisia suhteita. Varastohenkilökunta käy pelaamassa pöytätennistä myös kahvitauoilla ja välillä pöydän äärellä onkin suuren urheilujuhlan tuntua.

Nykyisin kun pelaan kisoissa tai seuran harjoituksissa, minulle se on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma. Näen pal-

jon tuttuja lapsuudesta ja nuoruudesta. Mutta kun mennään pöydän ääreen pelaamaan,

voitontahto on yhä tallella. Tykkään kiu-sata muita voittamalla heidät. |


tyyli & tavatTeksti: Piia Kunnas

Lahja vai lahjus?M yyntityössä asiakassuhteiden hoitamiseen kuuluu lounaiden ja illallisten tarjoamista ja

välillä myös erilaisia lahjoja. Sopivasta vieraanvaraisuudesta keskustellaan aika ajoin myös julkisuudessa. Missä menee se raja, jolloin lahja muuttuu lahjukseksi?

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa sanoo, että lahja muuttuu lahjukseksi silloin, kun lahjan antaja odottaa vastapalvelusta.

– Mitään euromääräistä rajaa ei ole säädetty, mutta lahjan tai vieraanvaraisuuden on pysyteltävä kohtuullisella ja tavanomaisella tasolla. Toinen hälytysmerkki on se, että jos tulee tunne, että tätä lahjanantotilannetta eivät saa muut tietää, Linnainmaa neuvoo.

Rikoslaissa kielletään lahjuksen antaminen ja ottaminen elinkeinotoiminnassa. Lain kannalta lahjuksen arvolla on se merkitys, että rikosnimike voi muuttua lahjomisesta törkeäksi lahjomiseksi. Tällöin myös rangaistus on kovempi.

Lahjuksella vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan lahjan saajaan. Sillä ei ole merkitystä, toimiiko lahjojen saaja toivotulla tavalla vai ei.

Linnainmaa muistuttaa, että lahjojen antamisessa kannattaa olla erityisen varovainen silloin, kun lahjan saajan edustaman tahon kanssa on meneillään esimerkiksi sopimusneuvottelut.

Monissa organisaatioissa on tehty lahjan antamiseen liittyvät ohjeet. Myynnin ja markkinoinnin oikeusturva MOT Oy:n lakimies Sanna Honkanen sanoo, että työnantajan ohjeistusta tulisi aina noudattaa, jos sellainen on olemassa. Työnantaja on saattanut ottaa lakia tiukemman linjan ja kieltää esimerkiksi asiakaslahjat kokonaan. Silloin työnantajan linjausta pitää noudattaa.

Jos työnantaja edellyttää asiakkaan muistamista, siitäkin kannattaa pyytää työnantajalta selkeät ohjeet. Tällöin pystyy tarvittaessa osoittamaan, että on toiminut ohjeiden mukaisesti.

Lain ja ohjeiden vastaisesti toimiminen voi johtaa paitsi rikoslain määräämiin seuraamuksiin, myös työsuhteen päättämiseen.

– Esimerkiksi eräässä tapauksessa ostajana toiminut työntekijä sai ison kaupan yhteydessä merkittävän lahjan työnantajansa tietämättä, mikä johti sekä lahjansaajan että -antajan työsuhteen päättämiseen, Honkanen kertoo. |

Teksti: Piia Kunnas

Puh. hinta: Lankap. 0,032 e/min. + 0,0835 e/puh. Matkap. 0,19 e/min.

Tarjous SMKJ:njäsenille 99 e / vrkHintaan sisältyy 1-hengen huone tai32 m² huoneisto huoneistohotellissa,aamiainen, päivällinen, kylpylä, kunto-sali, tanssit, savusauna ti perinneillassa.

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30

Katso ravintolan ohjelma oheisen QR-koodin kautta.

Viihdy RauhalahdessaUUDISTETUT HOTELLIHUONEET JA KOKOUSTILAT. TULE TUTUSTUMAAN!

Graafinen ohjeistus

Puh: 018-14130, fax: 018-17130Norra Esplanadgatan 3, 22100 Mariehamn

E-mail:[email protected]/parkalandiahotel

Hotelli on hyvä lähtökohta useisiin tapahtumiin esim. museot,golf, luonto, kaupat. Kesällä on ulkoterassi pubin yhteydessä.

� Canal + � laajakaistayhteys 33:ssa huoneessa� näyttelytilat ilmaiseksi � ilmaiset parkkipaikat

� majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa � runsas aamiainen � maittava päivällinen � myyntimiessauna ja uinti

Park Alandia Hotell Maarianhaminassaaivan keskustassa 79 huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä kokoustilat.

70 euroa

Myyntimies-paketti

Terve-

tuloa!

81C More kanavat Ilmainen Wi fi

Puh: 018-14130, fax: 018-17130Norra Esplanadgatan 3, 22100 Mariehamn

E-mail:[email protected]/parkalandiahotel

Hotelli on hyvä lähtökohta useisiin tapahtumiin esim. museot,golf, luonto, kaupat. Kesällä on ulkoterassi pubin yhteydessä.

� Canal + � laajakaistayhteys 33:ssa huoneessa� näyttelytilat ilmaiseksi � ilmaiset parkkipaikat

� majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa � runsas aamiainen � maittava päivällinen � myyntimiessauna ja uinti

Park Alandia Hotell Maarianhaminassaaivan keskustassa 79 huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä kokoustilat.

70 euroa

Myyntimies-paketti

Terve-

tuloa!

E-mail: [email protected]

Saaristomaisemissa

-herkutteluun... Uusikaupunki, p. (02) 8413 123, www.hotelliaquarius.

Myyntimies-paketti

n ,

95,-Sis. majoituksen, päivällisen sekä aamiaisen. Puolison majoitus veloituksetta. Vain SMKJ:n kortilla. Runsaasti parkkitilaa autoille hotellin edustalla. Hotellin yhteydessä keilahalli ja pesula. Ilmainen wlan- yhteys ja kuntosali.

Satakunnan sydämessä

HARJAVALTA p. (02) 5311 600www.hotellihiittenharju.-herkutteluun...

Myyntimies-paketti

nnnaa , ,,,a s nnnnneSis majoituksen, saunan, aamiaisen ja

päivällisen tai puolison majoituksen. Sauna, uima-allas ja kuntoilutila. Curling ja keilahalli välittömässä läheisyydessä.

www.hotellihiittenharju.fi

79,-

• 1 hh alk. 49 €/vrk • 2 hh alk. 59 €/vrk • Tervetuloa!

HOTELLI AVA | Karstulantie 6, 00550 HELSINKI | puh. 09 774 751 | fax 09 730 090 | [email protected] | www.ava.fi

Kodikas Hotelli AVA sijaitsee rauhallisessa ympäristössä Helsingin Vallilassa. Hotellista on sujuvat yhteydet mm. ydinkeskustaan, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Messukeskukseen. Viihtyisissä huoneissamme on langaton internet-yhteys, modernit taulutelevisiot elokuva-kanavineen, suihkut ja osassa huoneista on jopa oma keittiö. Tyylikkäissä saunatiloissamme rentoudut päivän päätteeksi. Tarjoamme asiakkaillemme myös ilmaiset parkkipaikat.

KOTI MATKALLASI

Kylpylä • Spa

Lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Sis. alv 24%

Virkistävä kokousIMATRAN KYLPYLÄSSÄ!

Myyntipalvelu puh. 020 7100 502www.imatrankylpyla.fi

Entisten Nuorten Nenäpäivän hyväntekeväisyysilta 7.11.2014 klo 19.30. Pukeudu 70-luvun styleen tai tule omassa lookissa! Kysy myös pikkujoulupaketteja!

MYYNTIMIES-PAKETTISMKJ:n jäsenille 1 hh/vrk (sport-huone)

alk.80 €

hotellit

Hotelli Aquarius, UusikaupunkiHotelli Aquarius on saaristomaisemissa sijaitseva

kokous- ja lomahotelli, jonka ympäristössä riittää teke-

mistä niin työmatkalaiselle kuin vapaa-ajan matkusta-

jalle. Kysymyksiimme vastaa toimitusjohtaja Toni Tyrjy.

Mitä asiakkaat arvostavat eniten hotellissanne?Meillä on ilmaiset parkkipaikat, rauhallinen ympäristö ja hyvät sän-gyt. Hotellista on merinäköala, joten meillä ei tarvita tauluja seinil-le, riittää kun avaa verhot. Aamiainen ja ilmainen Wi-Fi-yhteys si-sältyvät hintaan.

Miten erottaudutte muista?Samassa rakennuksessa ja lähiympäristössä on monipuolisia palve-luita. Vakioasiakkaat arvostavat kodikasta tunnelmaa.

Miten teillä voi rentoutua työpäivän jälkeen?Samassa rakennuksessa toimii Uudenkaupungin teatteri. Kaune-ushoitolassa voi nauttia esimerkiksi jalkahoidosta tai hieronnasta. Hotellin yhteydessä olevassa keilahallissa voi harrastaa yksin tai po-rukalla. Lisäksi parin kilometrin päässä on golfkenttä ja kuntoput-ki, jossa voi hiihtää, rullaluistella, lenkkeillä tai pyöräillä säällä kuin säällä. Ja lopuksi sitten saunaan.

Mikä on listan paras ruoka?Perinteinen pippuripihvi. Asiakkaita palvelevat Perheravintola Cas-tello ja Ravintola Meritähti. Hyvä tapa rentoutua illalla on tulla lau-lamaan karaokea tai kuuntelemaan elävää musiikkia. Pikkujouluai-kaan meillä esiintyy mm. Lauri Tähkä.

Hotelli Simpsiönkullas, LapuaLapuan Simpsiönvuoren laella sijaitseva Huoneistohotelli

Simpsiönkullas tarjoaa hulppeita maisemia ja upeita ulkoi-

luvaihtoehtoja. Kysymyksiimme vastaa markkinointipääl-

likkö Johanna Liinamaa.

Mitä asiakkaat arvostavat eniten hotellissanne?Hotelli on uusi ja tarjoaa rauhallisen ympäristön. Meillä saa nukkua ilman hälyä ja melua. Jokaisessa huoneistossa on oma sauna, mikä on monelle suomalaiselle se juttu.

Miten erottaudutte muista?Emme kuulu mihinkään ketjuun, vaan palvelemme asiakkaita yksi-löllisesti. Toimitamme esimerkiksi aamiaisen tarvittaessa etukäteen huoneiston omaan jääkaappiin.

Miten teillä voi rentoutua työpäivän jälkeen?Moni rentoutuu saunomalla tai kulkemalla luonnossa. Hotellin pihasta pääsee valaistulle lenkkipolulle, talvisin hiihtolenkille. Lähiympäristös-sä on läntisen Suomen pisimmät rinteet ja pihalta voi laskea suoraan laskettelurinteeseen. Hotellin takana on 20 henkilön kota, jota vuok-rataan majoitusryhmille tai esimerkiksi perheille.

Mikä on listan paras ruoka?Majoitus sisältää aamiaisen, mutta muuten toimimme tilausravinto-lana. Silloin tarjoamme aina omassa keittiössä tehtyä ruokaa, esimer-kiksi joulukinkku paistetaan itse. Yksittäiselle majoittujalle on ruo-kailumahdollisuuksia kolmen kilometrin päässä sijaitsevassa Lapuan keskustassa. Talvisin, kun rinteet ovat auki, sadan metrin päässä ole-va rinneravintola palvelee myös hotellin asiakkaita.

Santa’s Hotel Santa Claus Korkalonkatu 29, Rovaniemi p. (016) 321 3227 [email protected]

www.santashotels.fi

Santa’s Hotels on kotimainen, Suomen Lapissa toimiva yksilöllinen hotelliketju. Kattavat edut ja tarjoukset tekevät yöpymisen myynnin ammattilaiselle kuin

saapumiseksi toiseen kotiin.

Kasvavan työttömyyden haasteet

”YT-neuvottelut päällä – sen yli kun päästään niin pääsee rauhassa tekemään taas työtään!”

SMKJ:n YTN-tutkimuksen mukaan työn haasteet ovat kovenemassa. Sivu 51.

-

puhetta johtavaltaJarmo Hyvärinen, [email protected]

jäsensivut >

SMKJ:n yrittäjäjäsent ovat myyntityön konkareita. Sivu 48

Mitä tabletti tarkoitti 40 vuotta sitten ja mitä nyt? Tämä ja muita mielenkiintoi-sia aiheita LSE-seminaarissa 19.11. Tule mukaan alalla työskentelevä! Sivu 53


Antti Koskinen Etelä-Karjalan mma:ssa pitää aktiivitoiminnassa motivoivana ensisijaisesti uusien ihmisten tapaamis-ta ja verkostojen rakentamista. Sivu 58

”Työttömyyskassan tehtävänä on lakisääteisen ansioturvan järjestäminen jä-senilleen. Työttömyyskassa ei voi harjoittaa mitään muuta toimintaa eikä se saa olla yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhteisöön sellaisella

tavalla, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.Työttömyyskassat hoitavat julkista tehtävää. Niiden toiminnasta ja menettelytavoista

säädetään laissa (mm. hallintolaki ja työttömyyskassalaki) ja sen myötä eri kassojen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Työttömyyskassojen toiminnassa ja hallinnossa on kuitenkin kassojen säännöistä johtuvia eroja, minkä vuoksi muun muassa kassan organisaatio, jäsenyyden edellytykset ja jäsenmaksut voivat poiketa toisistaan. Myös esimerkiksi etuushakemusten käsittelyajat ja asiakaspalvelun järjestäminen voivat olla erilaisia eri kassoissa”.

Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta, jonka sivuilta oheinen lai-naus on.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa pärjää vertailussa erin-omaisesti, sillä työttömyyspäivärahahakemus käsitellään muihin kassoihin verraten edelleen ennätysajassa kasvaneesta työttömyydestä huolimatta. MMA:n kassan kahdek-san hengen joukko on pystynyt palvelemaan kiitettävästi yhä kasvavaa asiakaskuntaa.

Syyskuussa etuudensaajia oli 1 482 henkilöä mikä on 15,2 % enemmän kuin vuosi sitten (1 287 henkilöä). Etuudensaajien osuus jäsenistöstä eli laskennallinen työttö-myysaste on 7,3 % (6,2 % syyskuussa 2013). Työttömyys- ja koulutusajan etuuksia mak-settiin 2 778 393 €, mikä on 18,7 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Kassan korvausmenojen kasvaessa myös liiton jäsenmaksuun kohdistuu nousu-paineita. Kuluvana vuonna kassan osuus jäsenmaksustamme on 107 euroa. Tätä kir-joitettaessa kassan jäsenmaksun euromäärä ei ole vielä tiedossa vuodelle 2015, mutta sen tiedämme, että lähes kaikki työttömyyskassat ovat samassa tilanteessa; jäsenmak-sut nousevat ja lopullisen jäsenmaksutason hyväksyy Finanssivalvonta.

Finanssivalvonta myös seuraa, että kassoissa pysyy tietty taloudellinen puskuri, tasoitusrahasto. Useissa kassoissa tämä puskuri on suurelta osin käytetty vuoden 2008 jälkeisinä huonoina talousvuosina ja kassojen maksukorotukset ovat välttämättömiä.

Liiton uudet ja nykyiset jäsenet ostavat tai ovat ostaneet liittyessään itselleen tur-vaa työelämän muutostilanteisiin. Työttömyyskassa, MOT:n oikeusturvapalvelut, lii-ton sopimat rekrytointi- ja urapalvelut sekä omaehtoinen SMKJ:n koulutus ja henki-lökohtainen sparraus ja neuvonta ovat käytettävissä – varsinkin vastaaviin kilpailijoi-hin nähden – edelleenkin edullisella jäsenmaksulla. |


SMKJ täyttää ensi vuonna 120 vuotta – SMKJ on siis yksi Suomen vanhimmista ammattiliitoista! Sitä

on syytä juhlia.Juhlavuosi näkyy koulutustarjonnassa,

työmarkkinatutkimuksen tuloksia esittele-vissä alueellisissa aamiaistilaisuuksissa ja jäsenyhdistysten tapahtumissa. Emmekä

unohda nuoria; jaamme muutamalle nuorelle myyjälahjakkuudelle juhla-

vuoden stipendin.

Muuttuiko työpaikka? Muista päivittää yhteystietosi!Se onnistuu helposti osoitteessa www.smkj.fi > Jäsenyys > Päivitä tietosi

Ilmoittamalla meille sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja työnantajatietosi annat meille mahdollisuuden palvella sinua jatkossa entistäkin paremmin.

Jos sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla, saat ensimmäisten joukossa viestin SMKJ:n ajankohtaisista kuulumisista ja tapahtumista.

Tarvitsemme tietoa jäsentemme työpaikoista ja toimialoista jäsenpalvelun tueksi. Työnantajatietoja käytetään vain SMKJ:n sisäisiin tarkoituksiin eikä niitä luovuteta ulkopuolisille.

Juhlavuosi on jo ovella

Lauantaina

6. kesäkuuta 2015

vietämme perhe-

tapahtumaa Linnanmäellä,

joten varaa päivä jo

kalenteristasi!


SMKJ:n jäsenedut ovat kokonaisuudessaan päivitettyinä verkkosivulla www.smkj.fi

urapalvelutwww.smkj.fi > Työ ja ura

SMKJ:n palvelut jäsenelleOikeusturva ja lakimiehetMaksuton neuvonta työ- ja edustussopimusasioissa Myynnin ja markkinoinnin oikeusturva MOT Oy:stä, (03) 6484 240, www.mot.fi. Oikeusturvavakuutus kattaa jäsenyysaikana syntyneestä riidasta aiheutuneet työ- tai edustussuhdeoikeuden-käyntikulut MOT:n hoitamana 17 000 euroon saakka. Oikeusturvan käyttäminen edellyttää liiton etukäteispäätöstä.

TyöttömyysturvaAnsiopäivärahan saannin edellytyksenä on mm., että olet ollut työttömyyskassan työssä oleva jäsen vähintään 34 viikkoa 28 kuukauden aikana. Lisätietoa: www.smkj.fi > Edut ja palvelut > Työttömyyskassa. Yrittäjäjäsen voi liittyä AYT-työttömyyskassaan, www.ayt.fi

Rekrytointipalvelut ja edustusvälitysTarget Headhunting Oy on henkilöstöpalveluihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa SMKJ:n jäsenille suorahaun työtehtäviä ja nostetta työuralle sekä yrittäjäjäsenille edustusvälitystä. Kun haluat tietoa Targetin suorahaun työpaikoista, ota yhteyttä: www.targetheadhunting.fi

Koulutusta ja kehittymistäAsiantuntevaa ammatillista koulutusta. Koulutustukea ja -neuvontaa.

myynti & markkinointi -ammattilehti6 kertaa vuodessa ilmestyvä ammatillinen aikakauslehti. Nuorille tehdään young-sales.print -liite kerran vuodessa. eNews sähköpostikirje 8–10 kertaa vuodessa. Lehden näköisversiota voi lukea www.smkj.fi-sivulla olevan linkin kautta.

Edulliset lomat, www.levirakka.fiJoka vuosi yli 2 100 lomaviikkoa Levillä, Rukalla, Ylläksellä ja Tahkolla sekä Meri-teijossa. Haku lomaosakkeisiin syksyisin m&m-lehdessä olevalla lomakkeella tai netissä. Kysy vapaita viikkoja Sanna Saikkoselta, 020 122 4412, www.levirakka.fi

SMKJ:n kalenteri

Pohjolan vakuutukset SMKJ on vakuuttanut enintään 68-vuotiaat jäsenensä. Vapaa-ajan tapaturmava-kuutus korvaa tapaturman aiheuttamia hoitokuluja enintään 2 500 €. Vapaa-ajan matkustajavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta yhtäjaksoi-sesti kestävillä vapaa-ajan matkoilla. Vakuutettuina ovat myös mukana matkusta-vat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet sekä alle 20-vuotiaat lapsenlapset.

Hoitokorvaukseen sisältyy korvaus matkan peruuntumisesta tai keskeytymi-sestä sekä vainajan kotiinkuljetuksesta. Lisäksi sisältyy korvaus matkalta myö-hästymisestä ja matkan odottamisesta sekä pahoinpitelyrikoksen aiheuttamasta henkilövahingosta.

Suomessa matkustajavakuutus on voimassa matkoilla, jotka tehdään vähin-tään 50 kilometrin etäisyydelle asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Jäsenkorttisi on myös matkustajavakuutuskortti.

SMKJ:n ottamaa perusturvaa voi täydentää edullisesti yksilöllisillä vakuu-tuksilla. Jäsenetujen lisäksi jäsen saa Pohjolan keskittämisedut. Mittaturvan vakuutuksissa saa hyviä jäsenalennuksia. Yksityiskäytössä olevan auton Super- ja Isokaskoon jäsen saa heti 60 % lähtöbonusta ja 1. vuoden alennusta 20 %.

Lisätietoja sivulta www.smkj.fi, OP-Pohjolan konttorista tai Pohjolan palvelunu-merosta 0303 0303.

Eduksesi neuvotellut jäsenedutShellin, St1:n ja Nesteen edutUusia euroShell-yksityiskortteja ei enää myönnetä, nykyiset euroShell-kortit toimivat. St1 Focus -yrityskortilla alennusta 2,5 snt/l. Jäsenkortilla päivän käteis-alennus St1:ltä tankatessa käteisellä tai pankkikortilla. St1 Visa-kortilla prosentti-alennusta. Neste Oil Yksityiskortilla alennusta 2,5 snt/l. Neste Info 0800 196 196. Ei alennusta Neste Oil Express -asemilta. Katso tarkemmin www.smkj.fi.

Talentum-lehtitarjouksetTekniikka&Talous, Markkinointi&Mainonta ja Talouselämä jäsenetuhintaan. Katso www.smkj.fi

HotelliedutVaraa Cumulus-, Rantasipi- ja Holiday Inn-hotellit OnLine-varausjärjestelmästä www.hotellimaailma.fi

Viking Line -edutErikoishintaisia (koko hytti 2–4 henkilölle) Helsinki–Tukholma–Helsinki -risteilyjä (tuotetunnus FKKRY) Helsingistä Tallinnaan sekä miniristeilyjä Turusta su–pe aamu sekä pe-ilta ja la. Varaukset www.vikingline.fi/risteilyvaraukset tai matkatoi-mistostasi.

Fonecta Finderin etuSaat 100 Fonecta Finder -hakua (mm. puhelinnumerot, osoitteet, kartat) mak-sutta kuukausittain smkj.fi-palvelun banneria klikkaamalla tai pikalinkeistä. Kirjaudu osioon jäsennumerollasi.

Sanakirja.net-banneri SMKJ:n sivullaMonikielinen sanakirja on ilmaiseksi käytössäsi, kun haluat.

Yritysten maksuhäiriöt puhelinpalvelusta ilmaiseksiIntellia Oy tarjoaa SMKJ:n jäsenille ilmaiseksi suomalaisten yritysten julkiset maksuhäiriömerkintätiedot. Maksuhäiriömerkinnän tarkistaminen on helppoa ja vaivatonta: soita numeroon 09 6159 3341 ja saat tiedot. Ilmoita jäsennumerosi ja nimesi soittaessasi. Intellia tarjoaa lisäksi maksullista palvelua numerossa 0600 555 444, josta voi tarkistaa tarkemmin suomalaisten yritysten luottoluokitukset. Maksullisen palvelunumeron hinta on 1,90 € min+ppm/mpm.www.intellia.fi

Jäsenedut.fi: Lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja akavalaisille

Rekisteröidy käyttäjäksi ja hyödynnä etusi! Esimerkiksi nämä tarjoukset jäsenedut.fi-palvelun kautta:

Citymarket.fi-verkkokaupasta naisten-, lasten-, ja miesten vaatteet -30 %:n alennuksella (ei koske urheiluvaatteita). Tarjous on voimassa vain verk-kokaupassa 30.11.2014 asti. Alennuskoodi: JASENETUCM14

Med Group hammaslääkärin tarkastus uusille asiakkaille 20 € lokakuun ajan (Kela-korvauksen jälkeen, norm. hinta 44–58€). Lisäksi -10 %:n alennus kaikista hammashoidon palveluista, myös erikoishammashoidosta. Etu on voimassa toistaiseksi eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Naantalin Kylpylän tarjoukset: su-pe 140,-/huone/vrk (norm. alk. 168,-), la 170,-/huone/vrk (norm. alk. 188,-). Hinnat sisältävät majoituksen kahdelle Standard Deluxe -tason huoneessa, buffetaamiaiset sekä kylpylän ja kun-tosalin käytön. Tarjous on voimassa 8.9.–30.11.2014. Varaustunnus ETUFI.

Zoner Yrityswebhotelli ensimmäinen vuosi -50 %:n alennuksella. Jäsen-hinta on 6,45 €/kk (norm. 12,90 €/kk). Hintoihin lisätään alv. 24 %. Zoner Yrityswebhotelliin kuuluu yhden verkkotunnuksen rekisteröinti ja ylläpito, 6 gigatavua levytilaa ja rajattomasti sähköpostilaatikoita, tietokantoja ja ali-domaineja. Tarjous on voimassa 30.9.2015 asti tilauskoodilla JASENETU50.

Juhlavuosi on jo ovella

Lauantaina

6. kesäkuuta 2015

vietämme perhe-

tapahtumaa Linnanmäellä,

joten varaa päivä jo

kalenteristasi!


Noin kahdella kolmesta yrittäjäjäsenes-tä ei ole palkattua ulkopuolista työ-voimaa, vaan he toimivat yksin. 28

prosentilla vastaajista henkilömäärä on 2‒5 ja vain 9 prosentilla yrittäjistä on yli 5 työn-tekijää. Suurimmat yritykset toimivat maa-hantuonnin ja jälleenmyynnin parissa tai ovat niitä, joilla on useita edustuksia.

Vahva myyntialan kokemusYhdeksän kymmenestä yrittäjästä on toiminut myyntitehtävissä yli 10 vuotta ja lähes 40 pro-senttia peräti yli 30 vuotta. Itsenäisenä yrittäjä-nä ei ole toimittu yhtä pitkään. Alle 11 vuotta yrittäjänä on toiminut 47 prosenttia ja yli 20 vuotta 28 prosenttia vastaajista. Vastaajat ovat selvästi kokeneempia sekä myyntitehtävissä että yrittäjinä kuin aiemmissa tutkimuksissa.

Ammatillinen koulutus on hankittu kau-palliselta alalta. Vastaajista noin neljännes on

Yrittäjäjäsenet ovat myyntityön konkareita

SMKJ:n yrittäjätutkimus paljastaa, että tyypillinen yrittäjäjäsen on toiminut myyntitehtävissä pitkään,

tarjoaa konsultointipalveluita ja yhtiömuotona on osakeyhtiö. Provisiotaso on noussut hieman

edelliseen tutkimukseen verrattuna.

merkonomeja ja neljällä prosentilla on tradeno- min tai insinöörin tutkinto. Teknikon koulu-tus on lähes joka viidennellä.

Viisi prosenttia vastaajista on suorittanut alan kursseja ja neljällä prosentilla vastaajista ei ole ammatillista koulutusta. Korkeakoulu-tutkinto on jo 16 prosentilla vastaajista.

Osakeyhtiö yleistyyYleisin yritysmuoto on osakeyhtiö. Se on 57 prosentilla tutkimukseen osallistuneista. 29 prosenttia vastaajista harjoittaa myyntitoi-mintaa toiminimellä ja 11 prosentilla on kom-mandiittiyhtiö.

Kauppaedustajista toiminimellä toimii 41 prosenttia ja jälleenmyyjillä vastaava osuus on 12 prosenttia. Liki kaikilla maahantuojilla on osakeyhtiö. Jälleenmyyjistä se on 73 prosen-tilla ja kauppaedustajista 44 prosentilla. Osa-keyhtiömuoto on selkeästi yleisempi yrittä-jillä, joilla on palkattua työvoimaa tai jotka harjoittavat maahantuontia. Osakeyhtiö on aiemmin ollut erittäin yleinen nuorten kes-kuudessa, mutta ero on tasaantumassa.

Yleisin yksittäinen tuoteryhmä on konsul-tointipalvelut, joita myy joka viides vastaa-jista. Muita useimmin myytyjä tuotteita liiton yrittäjäjäsenillä ovat koulutus, rakentaminen, koneet ja laitteet sekä elintarvikkeet. Näitä myy kutakin noin 10 prosenttia vastaajista.

Tulonlähteenä provisio Yrittäjäjäsen saa yleensä tulonsa myynnin määrästä. Yleisin provision laskentaperus-

SMKJ tutki

SMKJ:n jäsenistä noin 1 400 on myynnin ja markkinoinnin yrittäjiäHe toimivat itsenäisinä kauppaedustajina päämiehensä lukuun. Tunnuspiirteitä ovat yksin yrittäminen, osakeyhtiömuoto, arvonlisäverottomasta myynnistä määritelty korvaus, pari päämiestä sekä pitkän linjan myyntikokemus. Tiedot käyvät ilmi SMKJ:n yrittäjätutkimuk-sesta, joka toteutettiin verkkokyselynä touko-kesäkuussa.

Teksti: Jouni Röksä


te on hinta ilman arvonlisäveroa. Kaikkiaan se on perusteena 51 prosentille vastaajista. Pääosin provisioista tulonsa saavilla hinta il-man arvonlisäveroa on provision perustana 58 prosentilla.

Provisiotaso on talouden taantuman pitkit-tyessä pääosin parantunut verrattuna vuonna 2011 tehtyyn yrittäjätutkimukseen. Yli kym-menen prosentin provisio-tasoon ovat nousseet mm. elintarvikkeet, LVI, valais-tus, rakentaminen, huo-nekalut, pienrauta, päivit-täistavarakauppa, vaatteet ja taloustavarat.

– Provisioprosentit ovat onneksi hiukan kasvussa, joten yrittäjäjäsenen kannattaa tar-kistaa oma sopimustilanteensa juuri nyt, kun tuoreet tiedot ovat käytettävissä, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä muistuttaa.

Tyypillinen yrittäjäjäsen• mies

• 55-vuotias

• myy parin päämiehen tuotetta teollisuuteen

• saa korvausta arvonlisäverottomasta myynti-hinnasta, korvaustaso yleensä 10–25 prosenttia

• on yksinyrittäjä

• yritysmuotona osakeyhtiö

Kuuntele päätulokset aamuwebinaarissaEsittelemme 30 minuutin tehokkaassa webinaarissa yrittäjätutki-muksen tärkeimmät tiedot, jotka koskevat yrittäjän tulonmuodos-tusta ja provisioprosenttien muutoksia. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.smkj.fi

Aamuwebinaarit järjestetään• ma 27.10. klo 8.00–8.30 ja • ti 28.10. klo 8.00–8.30.

Aikapalkkaa saa vastaajista kaikkiaan 44 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin.

Päämiehiä on tyypillisesti alle viisi. Yksi päämies on 30 prosentilla vastaajista ja lähes puolella on 2–4 päämiestä. 5–10 päämiestä on 13 prosentilla ja yli 10 päämiestä 10 pro-sentilla vastaajista.

Myynnin ja mark-kinoinnin yrittäjistä 54 prosentilla on pelkäs-tään suomalainen pää-mies ja 17 prosentilla taas pelkästään ulko-mainen päämies. Run-

saalla viidenneksellä vastaajista on päämie-hiä sekä Suomesta että ulkomailta. Yleisim-min ulkomaiset päämiehet ovat muualta EU:n alueelta kuin Pohjoismaista. |

Yksin työskentelevistä toiminimi on 42 %:lla ja osakeyhtiö 43 %:lla, kun taas ulkopuolista työ-voimaa käyttävissä yrityksissä toiminimi on 5 %:lla ja osakeyhtiöiden osuus on kaikkiaan 84 %.

63 % vastaajista toimii yrityksessään yksin. 29 %:lla yrityksistä henkilöstömäärä on 2–5, mikä on enemmän kuin vuoden 2011 tutkimuksessa. 8 %:ssa yrityksistä työskentelee yli 5 henkilöä. Yli 10 hengen yrityksiä on kaikkiaan 4 % yrityksistä.

Myynnin ja markkinoinnin yrittäjistä 49 %:lla valtaosa tuloista tulee provisioista. Jälleenmyynti on päätulonlähde 12 %:lla, maahantuonti 8 %:lla ja muu tulonlähde, lähinnä palkkatulot, 19 %:lla.

Vastaajilla on yleensä useampia kuin yksi päämies. Heistä 48 %:lla päämiehiä on 2–4, 13 %:lla 5–10 ja 10 %:lla yli 10 päämiestä. Yksi päämies on 30 %:lla vastaajista.

SMKJ:n yrittäjäjäsenen palvelut:• MOT:n lakimiehen sopimusneuvonta• Oikeusturvavakuutus• Sopimusneuvonta, kun siirryt yrittäjäksi• Osakassopimusneuvonta, kun siirryt osak-

kaaksi• Johtajasopimusneuvonta• Edustajasopimusten korvausten arviointi• Päämiessopimusten arviointi ennen allekir-

joittamista• Sopimusten purkutilanteen arviointi• Edustajasalkun kunnon arviointi• Yritystoiminnan sparraus• Yrittäjän ammatillisen kouluttautumisen tuki• Jäsenkoulutukset

Osakeyhtiö 57,4%

Toiminimi 29%

Kommandiitti-yhtiö 11%

Avoin yhtiö 1,8%

Osuuskunta 0,7%

Yritysmuodot/kaikki SMKJ:n yrittäjäjäsenet


Juhan kynästäJuha Häkkinen, toiminnanjohtaja, SMKJ

Ulkoistaminen ei aina tuo säästöjä

M yynnin ulkoistamista on ollut aina. Eräs ulkoistamisen muoto on perintei-sesti ollut itsenäisen kauppaedustajan käyttäminen tuotteen myyntityössä. Oman tuotteen antaminen myyntityön hallitsevan yrittäjän tuotesalkkuun

sopiikin moneen tilanteeseen. Myyntityön peitto ja teho paranee, mutta omaan hen-kilökuntaan ei tarvitse panostaa. Joskus myynti ja markkinointi kannattaakin antaa alusta lähtien ammattilaisten tehtäväksi.

Suomessakin on suurehkoja ja pitkäikäisiä tuotetaloja, joita ei oikeastaan edes miellä myynnin ulkoistamisen tarjoajaksi, vaikka sitähän erilaisten brändien ja tuotemerkkien edustaminen Suomessa oikeastaan on. Historiaa löytyy, myynti on olennainen osa nii-

den toimintaa ja sitä tekevän henkilökunnan rooli palkkauksine ja muine asioineen ei poikkea sellaisen yhtiön toiminnasta, jolla on oma myynti- ja markkinoin-

tiorganisaatio omien tuotteiden tehokkaaseen markkinoille saattamiseen.Mikä sitten on tuonut ulkoistamiselle myös luonnetta eräänlaisena kirosanana? Miksi ulkoistus asiana herättää paljon tunteita ja ajatuksia?

Vastaus: Ulkoistamistilanne ja henkilöstön työehdot.Muutos aiheuttaa aina reagointia, koska se koskettaa yleensä aina työntekijöitä. Jo vakiintuneen myyntiorganisaation tai

sen osan ulkoistaminen aiheuttaa luonnollisesti enem-män reagointia kuin vaikkapa vasta perustettavan yrityksen myynnin ulkoistaminen heti aluksi jolle-kin muulle taholle.

Ulkoistamiseen liittyy myös ihmisten mielessä usein käsitys huonommista työehdoista kuin ”omana työnä” tehdyssä työssä – ja syy tällaisen käsityksen syntymiseen tuskin on pelkästään ”asiaa tuntematto-missa” ihmisissä.

Meidänkin alallamme on valitettavasti firmoja, joiden yritys menestyä markkinoilla perustuu yrityk-seen pitää yllä keskimääräistä pienempää palkkatasoa. Ulospäin päämiehen suuntaan myynnin ulkoistami-

sen etujen kuitenkin selitetään löytyvän palveluntuot-tajan toiminnan koosta, osaamisesta, hyvistä välineistä ja

toiminnan ohjauksesta tai muusta vastaavasta, vaikka taus-talla koko ajan myyntihenkilöstön vaihtuvuus on suurta ja työ-

tyytyväisyys heikkoa.Ulkoistaminen ja alihankinta ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen,

vaikka suurin ulkoistamishype onkin ehkä takanapäin. Ulkoistaminen ei ratkaise kaikkia ongelmia ja se sopii toisiin asioihin paremmin ja toisiin huo-

nommin. Paremmin se sopii harkittuun myynnin järjestämiseen ja huonommin pikavoittojen tavoitteluun. |

Kaukalopallon SM-kisat pelattiin Lahdessa Lahdessa pelattiin 30.8.2014 Suomen Myyntimiesten kes-kusjärjestön kaukalopallon SM-kisat. Turnaus oli samalla osa Päijät-Hämeen myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry:n 80-vuotisjuhlatapahtumaa. Mestaruuden nappasi Oulun jouk-kue, joka voitti kaikki ottelunsa.

Nyt on sopiva hetki tehdä päätös mukana olosta ensi vuoden turnauksessa. Mukaan toivotaan lisää eri yhdistysten joukkueita.

Päijät-Hämeen mma vietti 80-vuotisjuhlia Päijät-Hämeen myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset viettivät 80-vuotisjuhlapäi-väänsä 30.8. Hotelli Tallukassa Vääksyssä. Juhla alkoi onnittelujen vastaanotolla ja sen aloitti SMKJ:n hallitus, joka puheenjohtaja Jarmo Hyvärisen johdolla esitti liiton onnit-telut. Sitten seurasi yhdistysten vuoro. Tervetuliaispuheen piti Päijät-Hämeen mma:n puheenjohtaja Sari Luomalahti.

Juhlaillallinen syötiin seisovasta pöydästä ja illan aikana esiintyi stand-up-koomikko. Illan musiikista vastasi Beatfools.

Juhlavieraat saivat mukaansa Vääksyn Myllyn tuotteita ja illan orkesterin CD-levyn.

Päijät-Hämeen mma:n hallitus vastaanotti vieraat hymyssä suin.

Oulun voittoisa joukkue.

SMKJ

KOUL

UTUK

SET

| SYK

SY 2

014 HELSINKI

ke 5.11. 17–21 Persoona peliin – auta asiakastasi ostamaan! Logotiimipe 14.11. 9-13 Verkotu tai kuole! Somehowke 19.11. 9–16 LSE-seminaari / Muuttuva lääke- ja sairaalatarvikeala

JYVÄSKYLÄ

to 6.11. 9-16 Työnhaun sparrauspäivä

KUOPIO

la 15.11. 9-13 Verkotu tai kuole! Somehow

KEMIpe 7.11. 17-21 Persoona peliin – auta asiakastasi ostamaan! Logotiimi

OULUla 8.11. 9-13 Peroona peliin – auta asiakastasi ostamaan! Logotiimi

Ilmoittaudu heti! www.smkj.fi


VERKKOKOULUTUKSET Opiskele verkossa paikkakunnasta riippumatta!

ma 27.10. 8–8.30 Yrittäjän provisioprosentit ja tulot

ti 28.10. 8–8.30 Yrittäjän provisioprosentit ja tulot

ti 4.11. Työnhaun verkkosparraus / SMKJ

ma 10.11. 9–12 Webinaari: Excel perusteet / Salcom Learning

ti 11.11. itseopiskelu Englannin kieli / Lingonet

la 15.11. 9–13 Verkotu tai kuole! / Somehow ( Kuopio)

ma 24.11. 8–9 ja 16–17 Webinaari:

ti 25.11. itseopiskelu Ruotsin kieli / Lingonet

Kaipaako urasi nostetta? Mitä koulutuksia urasi kaipaa, että se saisi nostetta? Onko palkkasi ja tehtäväsi tasapainossa? Tiedätkö mikä ero on edustaja- ja myyntipäällik-kötyön sisällöissä? Miten toimit aktiivisesti oman urasi eteen? Miten hyö-dynnät kehityskeskusteluja osana ammatillista kehittymistä?

SMKJ tukee urasuunnittelua monin eri tavoin. Harmittavan usein ura on enemmän ajopuu kuin systemaattisen toiminnan tulos.

– Urasuunnittelu onnistuu parhaiten, jos sitä huoltaa kuten autoa eli säännöllisesti. Monesti uran eteen tehdään työtä, kun pahin eli irtisanomi-nen tapahtuu, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä kertoo.

Osallistu urasuunnittelun webinaareihin SMKJ järjestää kaksi tunnin webinaaria urasuunnittelusta maanantaina 24.11., ensimmäinen kello 8‒9 ja toinen kello 16‒17. Teemoina ovat myyn-tityön portaat ja palkkatasot, miten palkasta kannattaa neuvotella ja miten kehityskeskusteluja hyödyntää. Lisäksi saat vinkkejä työnantajayrityksesi taloustilanteen arviointiin.

Ilmoittaudu koulutuksiin www.smkj.fi > Edut ja palvelut > Koulutukset > Koulutuskalenteri


Tule päivittämään tietosi Lääke- ja sairaalatarvike-edustajat LSE:n seminaariin. Tilaisuus on maksuton ja avoinna myös muille kuin SMKJ:n jäsenille.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Aika: ke 19.11.2014 9–16Paikka: Sokos Hotel Presidentti, HelsinkiIlmoittaudu: www.smkj.fi > Koulutukset

LSE-SEMINAARI: MUUTTUVA LÄÄKE- JA SAIRAALATARVIKEALAOHJELMA:

8.30 Kahvitarjoilu

9.00 Tilaisuuden avaus Puheenjohtaja Jouni Hassinen, Lääke- ja sairaalatarvike-edustajat

9.15 Sairaalatarjoukset, yrityksen ja henkilöstön näkökulma – ymmärrämmekö toisiamme? Konsultti Jaakko Lehtonen, Signatum

10.00 Mitä hankintalaki on tuonut tullessaan ja mitä se tarkoittaa? Toiminnanjohtaja Antti Vatanen, Sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajat SaiLab ry

10.45 Tauko11.00 Yhteistyö lääke- ja sairaalatarviketeollisuuden kanssa –

Lääkäriliiton näkökulma Varatoiminnanjohtaja Hannu Halila, Suomen Lääkäriliitto

11.30 Yhteistyö lääke- ja sairaalatarviketeollisuuden kanssa – lääkärin näkökulma Ylilääkäri Mikko Valkonen, Töölön terveysasema

12.00 Keskustelua

12.15 Lounas

13.00 Mitä tabletti tarkoitti 40 vuotta sitten ja nyt? Mauri Otamo, lääke-edustaja EVP (eläkkeellä vakinaisesta palveluksesta)

13.45 Eettiset ohjeet vuonna 2015 Jaakko Laurila, Lääketeollisuus ry

14.30 Myynti- ja markkinointialan työnkuva, Jouni Röksä, SMKJ

15.15 Loppukahvit ja seminaariverkostoituminen

16.00 Tilaisuus päättyy

SMKJ auttaa työtöntä työnhaussa monin tavoin Jos olet työtön tai työttömyysuhan alla, muista, että SMKJ tukee työnhakuasi monin eri tavoin. Voit sparrata oman ansioluettelosi kuntoon, hakea spurttia työnhakuusi tai osal-listua työnhaun verkkosparraukseen.

Seuraava työnhaun verkkosparraus on ti istaina 4.11. Viiden viikon verkkosparrauk-sen jälkeen rakennamme kanssasi tehokkaan 3–6 kuukauden projektin työn hakemiseksi. Oman ansioluettelon voit tarkistaa osana projektia tai erikseen lähettämällä sen osoit-teeseen [email protected]. Laita otsikkoon Ansioluettelon tarkistus.

Otty tukena UudellamaallaUudellamaalla SMKJ on mukana Omaehtoi-sen työllistymisen tuki OTTY ry:n toimin-nassa, jossa järjestetään työnhakuluentoja sekä pienryhmätoimintaa työnhaun tehos-tamiseksi. Seuraavat työnhakuluennot ovat:

• Miten piilotyöpaikkoja löydetään ja lähestytään, to 20.11. klo 9.

• Soveltuvuusarviointi työnhaussa, ke 10.12. klo 9.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa www.otty.fi.

Pienryhmätoimintaan eli työnhakuboos-teriin kannattaa ilmoittautua, jos olet työtön tai työttömyysuhan alla. Työllistymistulokset ovat erinomaisia, sillä jopa yli vuoden työttö-minä olleista tai yli 50-vuotiaista työttömistä yli kolmannes on työllistynyt ja parikym-mentä prosenttia on löytänyt muun ratkai-sun, kuten opiskelun tai yrittäjyyden, tämän projektin avulla. Vastaava luku itse toimien on alle 5 prosenttia.

Lääkemarkkinoinnin ohjeet, kilpailutukset, markkinamuutokset? Miten lääkäri kokee esittelyn, mikä on lääkemarkkinoinnin rooli tulevaisuudessa?


Sanna Honkanen, MOT Oy

Jäsenet voivat kääntyä Myynnin ja markkinoinnin oikeusturva MOT Oy:n puoleen työ- ja edustus- suhteeseen liittyvissä oikeus-asioissa.

Lakipalsta

SMKJ:n jäsenen työsuhde irtisanottiin työtehtävien laiminlyönnin johdosta. Työnantaja väitti, että varoituksista ja

huomautuksista huolimatta työntekijä ei nou-dattanut yhtiön antamaa ohjeistusta mm. asia-kaskäyntien toteuttamisen ja toimistolla käyn-nin osalta, oli laiminlyönyt uusasiakashankin-nan ja oli luvatta pois työstä. Lisäksi työnan-taja väitti, että työntekijä teki sairaslomalla työtä toiselle työnantajalle sekä esiintyi asia-kastilaisuuksissa epäasiallisesti ja vahingoitti käytöksellään yhtiön mainetta.

Monta väitettä siis. Työnantaja vetoaakin usein irtisanomisen yhteydessä ilmoitetun perusteen lisäksi lopulta kaikkiin, jopa vähäi-siinkin työntekijän virheisiin tai erehdyksiin eli riita voi niin sanotusti kasvaa riidellessä.

Huomioon tulee kuitenkin ottaa, että työ-sopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuvana asiallisena ja painavana irtisanomis-perusteena voidaan pitää vain työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Arvioinnissa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työntekijä kiisti kaikki työnantajan väit-teet. Hän ei ollut menetellyt ohjeiden vastai-sesti tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan mil-tään osin. Työntekijä totesi toimineensa esi-miehen kanssa suullisesti sovittujen menette-lytapojen mukaisesti eikä hänen menettelyään ollut moitittu eli työnantaja oli siten hyväksy-nyt toimintatavat.

Työntekijän tehtäviin kuului ensisijaisesti asiakkaiden tilausten hoitaminen. Myynti asi-akkaille moninkertaistui työsuhteen aikana. Poissaolo johtui lomamatkan aikana alka-neesta lennonjohdon lakosta, josta esimiehelle oli ilmoitettu heti esteen ilmettyä.

Työntekijä kiisti käyttäytyneensä missään asiakastilaisuudessa epäasiallisesti tai muita rennommin. Hän ei saanut negatiivista palau-tetta osallistumisestaan tai kieltoa osallistua

Työtehtävien laiminlyönti ja ohjeiden vastainen menettely

”Työnantaja vetoaa usein irtisanomisen yhteydessä ilmoitetun perusteen lisäksi kaikkiin, jopa vähäisiin, työntekijän virheisiin tai erehdyksiin.”

jatkossa edustustilaisuuksiin. Huomioon tuli ottaa myös tapahtumien rento luonne. Työn-tekijä kiisti myös työskentelyn toiselle työn-antajalle.

Oikeudessa todistaja kertoi, että työntekijä oli hoitanut työnsä hyvin, asioiden sujuneen sovitusti ja työntekijän käyttäytyneen myös asiakastilaisuuksissa asiallisesti. Todistaja ei ollut kuullut myöskään asiakkailta moitteita työntekijästä.

Sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat, ettei työnantaja näyttänyt toteen työntekijän epäasiallista käytöstä asiakastilaisuudessa tai työskentelyä toiselle työnantajalle. Myös pois-saololle todettiin olleen hyväksyttävä syy. Käräjäoikeus totesi työntekijän kuitenkin lai-minlyöneen osittain ohjeiden noudattamisen sekä uusasiakashankinnan ja hylkäsi kanteen.

Myös hovioikeus katsoi työntekijän osittain laiminlyöneen rutiineihin liittyvien ohjeiden noudattamisen, mutta hovioikeus otti huomi-oon sen, ettei kirjallisia ohjeita ollut lainkaan eivätkä edes suulliset ohjeet olleet yksiselittei-siä. Hovioikeuden mukaan myös todistajan kertomus osoitti, että työnantajan suullisesti antamat ohjeet eivät olleet johdonmukaisia tai selkeitä esimerkiksi asiakaskäyntien toteutta-misen ja toimistolla käynnin osalta.

Osapuolet kertoivat sopineensa uusasia-kashankintaa tehtäväksi vain, jos työnteki-jälle jää siihen aikaa muilta töiltä. Työntekijä kertoi ensisijaisen tehtävänsä olleen olemassa olevien asiakkaiden tilausten hoitamisen, joka oli vienyt häneltä aikaa niin paljon, ettei uus-asiakashankintaan ollut jäänyt aikaa. Todista-jan kertomus tuki työntekijän kantaa.

Näin ollen hovioikeus katsoi, ettei työnan-taja ollut näyttänyt työntekijän laiminlyöneen työtehtäviinsä ensisijaisesti kuuluneita velvol-lisuuksia vakavasti eikä yhtiöllä siten ollut asi-allista ja painavaa perustetta irtisanoa työsuh-detta. Hovioikeus velvoitti työnantajan suo-rittamaan työntekijälle korvausta perusteet-tomasta työsuhteen päättämisestä sekä työn-tekijän oikeudenkäyntikulut. |


I lmoittaudu työnhakijaksi asuinpaikkakun-tasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimis-to) viimeistään ensimmäisenä työttömyys-

tai lomautuspäivänä. Mikäli ilmoittaudut säh-köisesti, noudata TE-toimiston antamia ohjei-ta henkilökohtaisesta käynnistä ja asiakirjojen toimittamisesta.

Jos olet saanut työnantajaltasi työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin, erokor-vauksen tms., ilmoittaudu siitä huolimatta TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteesi päätyttyä. Pidä työnhakemuksesi voimassa TE-toimistolta saamasi ohjeen mukai-sesti säilyttääksesi oikeutesi työttömyyspäivära-haan tukipaketin jälkeen.

Voit lähettää ensimmäisen ansiopäivära-hahakemuksen liitteineen työttömyyskassaan kahden viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys- tai lomautusaika alkaa keskellä kalenteriviikkoa (ma–su), hakemus täytetään ensimmäisestä työttömyyspäivästä kahden viikon päähän sunnuntaihin.

Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimis-tosta tai esimerkiksi tulostamalla sen kassan kotisivujen www.smkj.fi/fi/jasenedut/tyotto-myyskassa kohdasta Ajankohtaista – Lomakkeet.

Tiesithän, että Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassan jäsenenä sinulla on mahdollisuus lähettää kassalle hakemuksesi ja siihen kuuluvat liitteet myös sähköisen asioinnin avulla (eMMA). Kirjaudu tällöin palveluun kassan kotisivuilta.

LIITÄ HAKEMUKSEESI• alkuperäinen palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähin-

tään 34 palkalliselta kalenteriviikolta (tai vähintään 26 kalenteriviikolta, mikäli työsuhteesi päättyy 1.1.2014 jälkeen) työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Työttömyyskassa ei saa ottaa päivärahan perusteena olevan pal-kan määrittelyyn aikaa, jolloin henkilö ei ole ollut työttömyyskassan jäsen, joten palkkatodistuskin tulee olla maksimissaan jäsenyysajalta. Voit tulostaa palkkatodistuslomakemallin työnantajaasi varten kassan kotisivuilta www.smkj.fi/fi/jasenedut/tyottomyyskassa kohdasta Ajankohtaista – Lomakkeet

• kopio irtisanomisilmoituksesta tai irtisanoutumistodistuksesta tai lomautus-tilanteessa lomautusilmoitus

• kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta• jos työsuhteen päättymisestä tai päättämisestä on tehty erillinen sopimus,

muista toimittaa kopio siitä työttömyyskassalle• virkatodistusta ei nykyisin normaalitilanteessa enää tarvitse lähettää, sillä

työttömyyskassa saa tarkistettua lapsitiedot suoraan väestörekisterikeskuk-selta edellyttäen, että hakija on päivittänyt tietonsa sinne

• kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia• mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä

erittelyosineen (viimeksi vahvistettu verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon

• palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä• jos saat kassalta tiedustelun tai lisäselvityspyynnön, toimita pyydetty selvi-

tys mahdollisimman pian, ettei käsittely viivästy

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee 3 kuukaudessa. Vanheneminen koskee myös jatkohakemusta ja lapsikorotusten hakemista. Etuutta ei voida maksaa sellaiselta ajalta, jonka osalta hakemus on vanhentunut.

Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA

Mitä kuuluu– mitä ei kuulu?SMKJ:n työsuhteiseen jäsenyyteen kuuluvat kaikki lii-ton palvelut.Yrittäjäjäsenyyteen ei kuulu työttömyysturvaaEläkeläisjäsenyyteen ei kuulu työttömyysturvaa eikä oikeusturvaa. Lisäksi jäsenelle otettu tapaturma- ja mat-kustajavakuutus loppuu sen vuoden aikana, kun jäsen täyttää 68 vuotta.

Onko jäsenlajisi oikea? Epäillessäsi ota yhteys liiton toimistoon.

Hae hyvinvointijaksollePalkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1.askel-hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen. Hakuaika alkuvuoden 2015 1.askel-hyvinvointijaksoille on meneillään ja hakea voi PHT:n verkkosivujen kautta www.pht.fi

PalveluksessanneSMKJ:N TOIMISTO | Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut | Koulutus | Tutkimus | myynti & markkinointi -lehti | talous ja hallintoOsoite: PL 1100, 00101 Helsinki (käynti Töölönkatu 11 A, 5.krs) | Puhelin: 020 122 4400 | Sähköpostit: [email protected] tai [email protected] | faksit: (09) 4780 7730, (09) 4780 7750 | www.smkj.fi

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OYTyö- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiatsähköposti [email protected] tai [email protected], www.mot.fiToimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinnapuhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750. Suorat numerot:Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451Sanna Saikkonen, yhteyspäällikkö 020 122 4412

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN YRITTÄJÄT MMY www.mmy.fi • Tietoa mm. yrityksen perustamisesta, provision laskemisesta, yrit-

täjän osa-aikaeläkkeestä ja kuntoutuksesta.• Voit ilmoittaa oman kotisivusi linkin yritysesittelyihin. • Yhteyshenkilö: Sanna Saikkonen, puhelin 020 122 4412,

[email protected]

PuheenjohtajaJarmo Hyvärinen020 122 4415040 596 9143

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen020 122 4408

Johdon assistentti Gunilla Plutén020 122 4405

TalouspäällikköHeli Vesterinen 020 122 4406

Koulutus- ja tutkimuspäällikköJouni Röksä020 122 4404

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju020 122 4409

JulkaisusuunnittelijaMari Niemi020 122 4411

ViestintäsuunnittelijaSirkku Rytkönen020 122 4429

KirjanpitoLea Lehtonen020 122 4413

KirjanpitoElina Järvinen020 122 4414

Järjestösihteeri Heidi Sarén020 122 4403

JäsenrekisteriSari Kanervo020 122 4402

Jäsenedut, kurssitEija Kuitunen020 122 4401

LomaosakkeetSanna Saikkonen020 122 4412

JOHTO: VIESTINTÄ:

TALOUS:

JÄSENPALVELU:

MMA TYÖTTÖMYYSKASSAPL 720, 00101 Helsinki (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs.), sähköposti [email protected] ma–to klo 9–11, maksuton puhelin 0800 554 322, faksi (09) 4780 7740. Toimisto avoinna ma–pe 9.00–15.00

Kassanjohtaja Jaana ApellKassan toimihenkilöt: Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palve-lunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

OSOITTEENMUUTOSTIEDOT saamme suoraan postin osoitteenmuutosil-moituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoi-ta uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteel-la. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Verkostoitumaan!

www.facebook.com/smkj.fi | SMKJ:lla oma ryhmä LinkedInissä


ToimituspäällikköPiia Kunnas020 122 4428(Anni Karppanen perhevapaalla)


Verkostoitumaan!

€

Julkaisemme tässä tietoa jäsenyhdistystysten tapahtumista. Yhdistys voi toimittaa tiedot alueellisista tapahtumista sähkö-postilla osoitteeseen [email protected]

Ilmoita ainakin mikä tapahtuma on kyseessä (lyhyesti voi kir-joittaa sisällöstä), paikka, aika, mahdollinen lisäinformaatioläh-de. Pituus alle 700 merkkiä.

Seuraava lehti ilmestyy 11.12.2014, siihen toimitettava aineisto on oltava toimituksessa 17.11.

PÄIJÄT-HÄMEEN MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAISET

Syyskokous to 20.11.2014 klo 17 alkaenBusiness Day Yrityselämän erikoismessuilla Lahden Messu-keskuksessa, Ravintola Kodin kabinetti 2. kerros. Alussa kah-vitarjoilu.

Kokouskutsu ja tiedot kotisivuilla: http:// lahti.smkj.fi

Lomahuoneistojen haku meneilläänHakuaika Päijät-Hämeen myynnin ja markkinoinnin ammatti-laisten omistamiin lomahuoneistoihin Rukalle on nyt. Nyt hae-taan vuoroja vuodelle 2015.

Ohjeet ja tarkemmat tiedot löydät kotisivuilta http://lahti.smkj.fi

yhdistyksissä tapahtuu

SM-keilakilpailu kisataan Oulussa

SMKJ:n SM-keilamestaruuskisa järjestetään Oulun Pelixir -hallissa 8.11.2014. Kisapaikalla on tarjolla keittolounas ja kilpailijoiden käyttöön on varattu sauna. Ilmoittaudu viimeistään 27.10.2014 Pelixir Oulun numeroon 0400-330 609 tai sähköpostitse [email protected]. Seurat voivat ilmoittautua keskitetysti yhteisilmoittautumisella. Mainitse ilmoittautumisen yhteydes-sä nimi, osoitetiedot, sähköposti, puhelin, tasoitusluokka, keilaseura (jos jäsenenä), SMKJ:n jäsennumero ja yhdistys.

Tarkemmat tiedot muun muassa pelitavasta, sarjoista, maksuista ja majoituksesta: www.oulu.smkj.fi

Suksikausi avataan Rukalla

SalesSkiers on lumen ystävien joukko, jota yhdistää hiihto, laskettelu, lautailu tai vaikka pulkkailu mukavassa, samanhenkisessä seurassa. Toimintaa vetää Helsingin myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. SalesSkiers täyttää 10 vuotta ja viettää synttäreitään Rukalla 30.11-07.12.2014. Kaikki SMKJ:n jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Paikkoja on rajoitetusti ja ilmoittautuminen käsillä nyt, joten ota heti yhteyttä SalesSkiersin vetäjään: [email protected] Lisätietoja www.hmma.fi/killat/sales-skiers


Liitonmies

Hei,

Teksti: Piia Kunnas | Kuva: Ari Nakari

Antti Koskinen, Etelä-Karjalan mma:n tiedottaja sekä nettisivu- ja nuorisovastaava

Mitä teet työksesi?Toimin yrittäjänä, minulla on markkinointitoimisto. Teen sähköistä mark-kinointia, eniten työllistää verkkosivujen tekeminen. Olen pitänyt myös some- ja sähköisen markkinoinnin koulutuksia. Aloitin tammikuussa 2013, kun valmistuin ammattikorkeakoulusta markkinointitradenomiksi. Opis-keluaikana meillä oli osuuskuntamuodossa toimiva mainostoimisto, jon-ka puitteissa pääsin harjoittelemaan yrittämistä.

Mitä kaikkea teet aktiivina SMKJ:ssa?Toimin tiedottajana, nettisivuvastaavana ja nuorisovastaavana. Tiedotta-jan homma työllistää eniten, lähetän muun muassa jäsentiedotteita. Läh-din mukaan toimintaan, koska koin sen hyväksi kanavaksi verkostoitua ja hankkia uusia asiakkaita. Liityin jo opiskeluaikana, kun sain tietää yhdis-tyksestä myyntitöitä tekevän opiskelukaverin kautta.

Mitkä asiat ovat jäsenyhdistyksessäsi hyvin, ja mitä haluaisit parantaa?Senioritoiminta on aktiivista, heillä on paljon toimintaa. Haluaisin paran-taa eri yhdistysten välistä yhteistyötä. Yhdistystoiminta on kärsinyt inflaa-tion, harva jaksaa osallistua esimerkiksi tilaisuuksiin. Mutta se olisi fiksu juttu, jos tapahtumia järjestettäisiin yhdessä muiden yhdistysten kanssa.

Olen myös Etelä-Karjalan Yrittäjien ja Nuorkauppakamarin jäsen ja uskon, että yhdistyksillä olisi annettavaa toisilleen. Yhdistykset ovat mah-dollistajia sille, että ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan. Maakunnassa jäsenten välille voi siten syntyä myös keskinäistä kauppaa.

Millaista tukea haluaisit SMKJ:n toimistolta?Tapahtumien järjestämiseen kaipaisin välillä valmiita konsepteja. Lisäksi paikallisyhdistyksille voisi olla oma markkinointisuunnitelma. Siinä neu-vottaisiin esimerkiksi mitä asioita nettisivuilla pitää näkyä ja mitä asioita vuoden aikana ottaa huomioon.

Mikä sinua motivoi tällä hetkellä aktiivitoiminnassa?Uusien ihmisten tapaaminen ja verkoston rakentaminen. En edusta ammattiyhdistysjyrä-ajattelua, vaan näen toiminnan enemmän ihmis-ten tapaamisena.

Mitä palveluita kaipaisit ammattiliitolta jäsenenä?Koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia. Vakuutukset tai mökit eivät kiin-nosta. Lisäksi tilaisuuksia, joihin pääsee tapaamaan ihmisiä. Myynti & mark-kinointi -lehdestä on mukava lukea alan ammattilaisten haastatteluja.

Mihin ammattiliittoa tarvitaan vuonna 2014?MOTin tarjoamat palvelut ovat hyviä. On joku, joka neuvoo esimerkiksi sopimusten tekemisessä, kun työympäristö muuttuu.

Missä asut ja keitä kuuluu perheeseesi?Asun yksin Lappeenrannassa. Yritykselläni on yhteisöllinen työtila paikal-lisessa Technopoliksessa.

Mitä harrastat?Harrastan kuntosalilla käyntiä ja musiikkia. Opettelen soittamaan kitaraa ja laulan myös. Tykkään erityisesti metallimusiikista.

Omasairaala Oy Puutarhurinkuja 2 00300 Helsinki www.omasairaala.fi

Omasairaala hoivaa mestarin ottein

Soita 010 2578 100tai varaa aika netissä

omasairaala.fi

Varmistamme toimintakyvyn

palautumisen ja töihin paluun rivakasti.

Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja

hoitosuositus jopa samalla käynnillä.

Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen omistama ortopedinen yksityissairaala, joka palvelee myös kaikkien muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaita.

Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan

tapaturmat viikon jokaisena päivänä.

Lääkäreiden vastaanotot ja tapaturmapäivystysArkisin klo 08.00–22.00Viikonloppuisin klo 11.00–17.00

Kun vahinko sattuu...

Kaikista ei ole tekemään kauppaa. Eikä kaikista ole valvomaan business-

ammattilaisten etuja. Palkkasi, etusi ja bonuksesi ovat kiinni omasta

sopimuksestasi. Juuri siksi Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

tarjoaa tietoa, turvaa ja yksilöllistä edunvalvontaa avuksesi.

Liity sinäkin mukaan aitojen ammattilaisten joukkoon – liity.smkj.fi

reijo mylläri: uskalla myydä - subjectaid...tulevaisuus vahva b-to-b-myyntiammattilaisen asema...

Documents