rekisteritoiminnan kehittäminen - hammaslääkäriliitto...• terveydenhuolto tarvitsee laadun,...

Rekisteritoiminnan kehittäminen

erikoislääkäri Hanna RautiainenPohjois‐Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

12.3.2015 Hanna Rautiainen

Rekisteri=

tiettyä (määritettyä) tarkoitusta varten koottu, tiettyjä (määritettyjä) tietoja sisältävä tietokokonaisuus tai kokoelma tietoja


Terveydenhuollon rekisterit ja tiedon tarve

• Tietoa tarvitaan päätöksenteon pohjaksi jokaisella toiminnan tasolla

• Ammattilaiset tarvitsevat työnsä kehittämiseen ja seurantaan työkaluja

• Terveydenhuolto tarvitsee laadun, potilasturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden seurantaan työkaluja

• Kansalaiset (potilaat) tarvitsevat tietoa terveydenhuollon yksiköiden toiminnasta, toiminnan laadusta ja turvallisuudesta (valinnanvapaus, tiedonsaantioikeus)

• Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden‐ ja sairaanhoitoon. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3 § 2 mom.)

• Th‐lain tarkoitus on toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta (Terveydenhuoltolaki 2 § 3 mom.)

• Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito‐ ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. (Terveydenhuoltolaki 8 § 1 mom.)


Lisääntyvä tiedon tarve

• Terveydenhuollon monimuotoistuminen edellyttää myös kattavaa tilastointia, ilmiöiden riittävän tarkkaa kuvaamista ja luotettavaa vertailua


Laihonen ja kumpp.(2013): Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, Tamperehttp://urn.fi/URN:ISBN:978‐952‐15‐3058‐6


• Data• Havainnon tai laitteen tuottama lukuarvo, symboli, joka kertoo jotain tutkittavasta ilmiöstä

• Informaatio• Jalostettua ja tiivistettyä dataa jossakin asiayhteydessä

• Tietämys, tieto• Ymmärrys asiasta


Eksplisiittinen tieto Hiljainen tieto

Absoluuttinen tieto

Suhteellisesti analysoitu tieto

Ymmärrys, osaaminen

ILMIÖ

Koodaus

Rekisteri (raakadata)

dekoodaus

DATA

Analysointi

INFORMAATIO

Oma tulkinta‐ ja oppimisprosessi

TIETÄMYS


Tulkintaprosessi

Harha, häly

Ilmiön kuvaamisen, tulkinnan on joku tehnyt joku joskus jossain…Jostain tarpeesta lähtien, josta ei enää välttämättä ole selvää käsitystä.Koodauksesta on päättänyt joku muu joskus jossain…Analysoinnin ja dekoodauksen taas tekee joku kolmas tai neljäs joskus jossain…

Tiedonhallinnan prosessista• Yhtä tärkeää kuin tiedon organisointi ja varastointi (tietojärjestelmän olemassaolo, hankkiminen) on tarvittavan tiedon määrittely ja aktiivinen keruu.

• Mitä asiasta halutaan tietää? (Mitä tietämystä/ymmärrystä tarvitaan)

• Miten tieto kerätään?• Minkälainen data vastaa kysymykseen?• Miten dataa käsitellään vaadittavan informaation aikaansaamiseksi?

• Kuka tuotetun tiedon tulkitsee? Kenelle?• Pelkkä tiedon tuottaminen ei siltikään riitä, vaan tietoa pitää myös pystyä analysoimaan ja soveltamaan käytäntöön

Käytettävissä olevalla tiedolla tulee olla käyttäjä.

17.3.2015 Hanna Rautiainen 8

Mitä tietoa tarvitaan?• Paikalliseen johtamiseen tarvittavaa

tietoa (käynti‐, hoitojakso ja toimenpiteiden volyymit, kustannukset…) operatiivista johtamista varten

• Organisaatioiden vertailuun tarvittavat tiedot (eri organisaatiot, omat aikasarjat), organisaatioiden strateginen/taktinen johtaminen

• Valtakunnallisesti tietoa kansallisen palvelujärjestelmän toiminnan kuvaamisen sekä laajaan kansalliseen ja kansainväliseen vertailuun, indikaattorituotanto. Kansallisen tason johtaminen

• Valtakunnallisesti ja alueellisesti tutkimuksellista syventävää tietoa, joka selvittää erojen syitä ja indikaattoreiden luotettavuutta sekä kehittää uusia Kansallisten strategioiden tueksi


Jos päivittäistiedon rakenteet on standardoitu

Tietoja voidaan käyttää vertailuun

Tiedot voidaan kerätä kansallisiin tietovarastoihin ja käyttää erilaisia menetelmiä (vakioinnit, indikaattoreiden muodostaminen) tietojen raportoinnissa

Tiedoista voidaan tehdä tieteellisiä analyysejä erilaisin menetelmin ja käyttää hyväksi tutkimuksessa

Johtamisen tasot ja niiden tietotarpeet

• Strateginen taso / Valtakunnallinen taso

• pitkän aikavälin suunnittelu• ”suuret linjat”

• Taktinen taso / organisaatiotaso

• keskipitkän aikavälin suunnitelmat

• Operatiivinen taso /toimintayksiköiden johtaminen

• organisaation päivittäisen toiminnan johtaminen

14.11.2013 Hanna Rautiainen / THL, Tieto‐osasto 10

Tietotarpeet muuttuvat:

• Yksityis‐kohtaisuuden taso

• Vertailukohta

• Sisältö

Mittaaminen terveydenhuollossa


• Yksikön mittarit• Organisaation mittarit• Valtakunnalliset mittarit

• Kansallisesti sovitut terveydenhuollon organisaatioiden laatumittarit?

• Valtakunnallisia mittareita?• Valtakunnallista vertailutietoa olemassa niukalti muuten kuin toimintalukutasolla

• Rekisterit tietolähteenä?• Suorituslukuja, väestösuhteutettuja hoitotietoja

• PERFECT‐hankkeessa seurataan erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyviä palveluja sekä niiden vaikuttavuutta ja kustannus‐vaikuttavuutta sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa.

• Sotkanet‐indikaattoripankki (väestötason terveydentilan tietoja, epäsuoria mittareita palvelujärjestelmän vaikuttavuudelle?)


Pohjimmiltaan tietoa tarvitaan asioiden ymmärtämiseen, päätöksenteon tueksi ja uuden tiedon sekä osaamisen luomiseen.

Analyysi ilman numeroita on vain mielipide.

Emilsson et al: Swedish Quality Registries Journal of Internal Medicine, 2015, 277; 94–136L.

• Hallinnolliset rekisterit eivät useimmiten sisällä tautispesifistä tarkempaa dataa, eivätkä potilaskohtaisia mittareita esim. elämänlaadusta

• Laaturekisterit ovat syntyneet jatkuvan ja systemaattisen kehittämisen tarpeesta

• Niiden tietoja tulisi aina arvioida siinä yhteydessä, mitä varten tieoa on kerätty.


.

Valtakunnalliset lakisääteiset terveydenhuollon henkilörekisterit nyt

• Hoitoilmoitusrekisteri• TerveysHILMO (terveydenhuollon

laitoshoito ja erikoissairaanhoidon avohoito)

• SosiaaliHILMO (sosiaalihuollon laitoshoito ja asumispalvelut)

• AvoHILMO (perusterveydenhuollon avohoito)

• Implanttirekisteri• Endoproteesit• Hammasimplantit

• Raskaudenkeskeyttämisrekisteri

• Steriloimisrekisteri

• Syntyneiden lasten rekisteri

• Epämuodostumarekisteri

• Tartuntatautirekisteri

• Näkövammarekisteri (tekninen ylläpito: näkövammaisten keskusliitto)

• Syöpärekisteri ja joukkotarkastusrekisterit (tekninen ylläpito: Suomen Syöpäyhdistys)

Mitä laaturekistereitä on ehdotettu?(kysely)

• sydän‐ ja verisuonisairaudet, diabetes, depressio

• yleisimmät kirurgiset toimenpiteet• Syöpäpotilaat• Diabetes, astma, elinsiirrot, vaikeat sydäntoimenpiteet, syöpä

• Yleisimmät syövät (eturauhassyöpä, rintasyöpä ja suolistosyövät)

• Diabetes, aivohalvaus. Lonkkamurtums, rintasyöpä

• Syöpäpotilaat• Diabetes,• diabetes• merkittävimmistä kansantaudeista


Mäkelä et al. julkaisematon havainto


Mitä tarkoittaa 2,5 % ero uusintaleikkausriskissä 5 vuoden kohdalla?• 10 000 tekonivelleikkausta

• 2,5 % = 250 leikkausta

• Yhden uusintaleikkauksen hinta (suorat sairaalakustannukset)• N. 15 000 euroa

• Suorat kustannukset• 250 x 15 000 euroa = 3 750 000 euroa

• Kuka maksaa rekisterin kehittämisen ja ylläpidon• Valtio(THL) = veronmaksaja

• Kuka maksaa uusintaleikkaukset• Kunta = veronmaksaja


Toiminnan kehittämisen lähtökohta OYS ERVA alueella:• Kansalliseen terveyshankkeeseen liittyen tehtiin Pohjois‐Suomen erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa koskeva selvitys ja toimintasuunnitelma keväällä 2004

• koordinointivastuu PPSHP:llä• tehohoitoon erikoisalakohtainen yhteistyön kehittämisohjelma

• Pohjois‐Suomen alueelle laaditaan tehohoidon järjestämisen toimintamalli ohjeistamaan alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoita

• Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena oli taata väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuus, laatu ja riittävä määrä koko maassa asukkaan maksukyvystä riippumatta

Tehohoidon osalta päätavoitteet OYS‐ERVA alueella:

• Tehohoidon palveluiden rationaalinen järjestäminen Pohjois‐Suomessa hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi

• Tehohoidon laadun ja saatavuuden turvaaminen alueen keskussairaaloissa

• Lääketieteellisen osaamisen tukeminen harvaanasutulla ja maantieteellisesti laajalla alueella

Toimintamallin seuranta:


• Hoitoketjua ja toimintamallia suunnitellessa mietittiin myös ylläpito, seuranta ja mittaaminen.

• Hoitoketju päivitetään vuosittain projektiryhmän/auditointiryhmän toimesta

• Sisäiset auditoinnit päätettiin ottaa tärkeäksi kehittämisen ja seurannan välineeksi

• Toiminnan muutosten mittaaminen nähtiin oleellisena onnistumisen kannalta

• Mittarit tehohoidon laatukonsortion tuloksista

Hoitoketjun auditoinnit:• Auditointien kohteiksi on valittu hoitoketjun toimivuuden kannalta kriittisiä aihekokonaisuuksia:

• 2007: toimintamallin tunnetuksi tekeminen paikallisesti

• 2009: kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen ja alkuhoito

• 2011: osaamisen varmistaminen sekä toiminnan järjestäminen

• 2012: OYS vuodeosastojen hätätilapotilaiden hoidon järjestäminen

• 2013: Sairaanhoitopiireittäin paikallinen yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken

•

Mittaaminen/hoitoketju:


• Intensium‐laatukonsortion tuloksista:

• Standardoitu kuolleisuussuhde (SMR), odotettujen ja havaittujen kuolemien välinen suhde

• Säästetyt ihmishenget

• Yliopistosairaalan raskaan tehohoidon osuus• Kustannukset hoitojaksoa / elossa sairaalasta poistettua kohden

SMR ERVA‐alueittain 2009 ‐ 2010


SMR ERVA-alueittain 2009-2010

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

OYSERVA HUSERVA KYSERVA TAYSERVA TYKSERVA

20092010CI lowCI high

SMR, Suomen yliopistosairaalat 2009‐2011


Päivystystehohoidonkustannukset ja tulos

Kustannukset ja tulos

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Vuosi

Euro

a

0

5

10

15

20

25

Pros

entti

a

elossa sairaalasta poistetun hintasairaalakuolleisuus

Säästetyt ihmishenget (kumulatiivinen)


OYS

OYS Erva‐alue (yhdistetty)

2007 kevät: toimintamallin tunnetuksi tekeminen paikallisesti

2009 kevät: kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen ja alkuhoito

Kevät 2011: osaamisen varmistaminen sekä toiminnan järjestäminen

Mitä Suomessa on tapahtumassa?

• Huutava tiedon tarve kaikilla tasoilla• Potilaan osa ei ole kadehtittava, luotettavaa vertailutietoa ei ole ainakaa kovin helposti saatavilla, markkinointi ja mielikuvat ohjaavat valintoja

• Erilaisia laatureksitereitä perustetaan erilaisista lähtökohdista ympäri Suomea.

• Kustannukset ovat jo nyt mukana terveydenhuollon kustannuksissa osittain

• Osa hyvinkin suunniteltuja ja kattavia, osa paikallisia• Kuitenkin yhtenäiset valtakunnalliset määrittelyt jäävät vajaiksi tai kokonaan puutuumaan

• Yhteyden muihin tietoihin ja rekistereihin katkeavat


Miten valtakunnallisia rekistereitä tulisi kehittää?• Kehittämisen lähtökohdaksi tulee ottaa se, että sosiaali‐ ja terveydenhuolto tulee lähivuosina muuttumaan paljon:

• uusia toimintamalleja kehitetään sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja‐aidat hämärtyvät.

• toimintoja järjestellään uudelleen eikä perinteinen ajattelu enää toimi niitä kuvattaessa.

• Fokuksen tulee olla riittävän pitkällä (vähintään 5‐10 vuotta tietosisällön suhteen)

• uusien määrittelyjen valuminen käytäntöön kestää vähintään kaksi vuotta (järjestelmämuutokset tms.)


Miten valtakunnallisia rekistereitä tulisi kehittää 2• Huomioon tulee ottaa ainakin valvonnan, toiminnan, laadun ja (kustannus)‐vaikuttavuuden seurannan kannalta oleelliset tiedot.

• Nykyisen tiedon tarpeellisuus tulee käydä läpi, samoin tämänhetkiset luokitukset ja määritykset.

• Tietosisällön kehittämisessä tulee myös arvioida kuinka paljon todella tarvitaan sellaista tietoa, joka ei löydy valmiiksi potilastietojärjestelmistä tai potilashallinnon järjestelmistä rakenteisessa muodossa.

• Tavoitteena tulee olla automatisoitu tiedonkeruu, johon ei tarvita erillisten tietojärjestelmän välilehtien tai vastaavien täyttämistä erikseen, vaan kaikki tieto on oleellista potilaan hoidon tai terveydenhuollon toimintayksikön kannalta ja siten jo järjestelmissä olemassa.


Miten valtakunnallisia rekistereitä tulisi kehittää 3

• Kerättyä tietoa täytyy raportoida entistä jalostetummassa muodossa laadun, vaikuttavuuden ja toiminnan järjestämisen näkökulmista.

• Rekisteritiedon ja raportoinnin tulee ohjata toimintayksiköitä hoitokäytäntöjen ja toimintamallien seurantaan sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen

• Valtakunnallisesti tietojen tulee tukea potilaiden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista ja alueellisten erojen kaventamista

• Tietoja tulee voida tarkastella useammasta näkökulmasta (alue/shp, palvelun tuottaja). Palveluntuottajatason tarkastelua tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan myös asiakkaiden (potilaiden) päätöksenteon tueksi valinnanvapauden laajentuessa.


Miten valtakunnallisia rekistereitä tulisi kehittää 4:Edessä kova työ – mutta se on tehtävä

• Tietoa tarvitaan tulevaisuuden haasteista selviämiseksi• Rakenteet pitää yhtenäistää hoitoa tukevaksi• Vanhoista ei voi pitää kiinni ”jatkuvuuden vuoksi”

• Joudutaan tekemään kipeitäkin muutoksia• Vanhat sisällöt ja rakenteet mietittävä uusiksi

• Parempi lähteä analysoimaan ”tyhjältä pöydältä”:• Mitä oikeasti tarvitaan ?• Missä muodossa ?

• Työ täytyy tehdä yhdessä tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kanssa koordinoidusti


Miten terveydenhuollon rekistereitä tulisi kehittää?• Vanhojen rekistereiden tietosisällön kriittinen ja systemaattinen arviointi

• Laaturekistereiden tarpeen arviointi ja selvittäminen

• Kansallinen toimintasuunnitelma ja sen toteuttaminen

• Riittävät rahalliset resurssit


I have a dream?Vuonna 2020 Suomessa on:• Valtakunnallisesti määritelty keskeinen seurantatieto, joka kerätään sekä raportoidaan yhteneväisesti koko maassa

• Vaikuttavuus ja terveyshyöty ohjaavat terveydenhuollon valintoja

• Riittävästi resursoituja laaturekistereitä palvelemaan kansalaisia, tutkijoita, päättäjiä, ammattilaisia. Näistä saadaan riittävän kattavasti tauti‐ tai potilasryhmäkohtainen laatu/vaikuttavuustieto

• Valtakunnallinen rekisterikeskus, jonka tehtävinä mm.• Uusien rekisterien toimintaedellytysten ja tarpeellisuuden määrittely• Yhdenmukaisuudesta huolehtiminen• yhteneväisesti sovittuja tietorakenteita ja määritelmiä, jotta eri rekisterien

tiedot ovat vertailukelpoisia sekä yhdisteltävissä• Rahoitus yhteisrahoituksena (SOTE‐alueet (valtio ja kunnat), yritykset, muut toimijat?)



KIITOS

rekisteritoiminnan kehittäminen - hammaslääkäriliitto...• terveydenhuolto tarvitsee laadun,...

Documents