Repolainenepolainenepolainen7/2011 Lounais-Suomen Partiopiiri

2

Repolainen

KansiAdventtikalenterin myyjät ovat marraskuussa tuttu näky kaduilla ja ostoskeskuksis-sa. Espoossa Iso Omena -ostoskeskuksessa Merimetsojen Mastoapinat-vartio tarjosi adventtikalenteria viime Repolaisesta tutulle asiakkaalle. Kuva: Otso Nuotio.

Partioon pääsee aikuisenakinNarvin Tyttöihin perustettu aikuisryhmä on oiva esimerkki siitä, että partioharras-tuksen aloittaminen ei kysy ikää. Rånsuille partio ei ole pelkkää lippukunnan tuke-mista, vaan heillä on myös omaa toimintaa. Lisää aiheesta sivulla 9.

Repolainen7/2011 (24.)11.11.2011Lounais-Suomen Partiopiirin jäsen lehtiISSN 1797-9390

PäätoimittajaLaura Rantanen

Toimitussihteeri ja taittajaOlli Välke

ToimitusPetri HakosaloVille LaasonenMaija-Liisa LaukkanenSaara LeinoSanni LöflundSari MantereTuuli SeppäläJohannes VahtorantaNiko Vähäsarja

PainopaikkaForssa Print 2011

Toimituksen yhteystiedotRepolainenLounais-Suomen Partiopiiri ryLäntinen Pitkäkatu 1320100 Turkupuh. 050 312 9428repolainen@partio.fiwww.lounaissuomenpartiopiiri.fi

ReposteluNykyään monen sudenpennunkin repusta löytyy partioretkelle lähdettäessä oma kännykkä, vaikka se kiellettäisiinkin varusteluettelossa. Repostelussa sivulla 27 pe-rustellaan, miksi leirioloissa pärjää mainiosti myös ilman puhelinta.

Elämäntapapartiolainen yritysjohtajanaPitkän linjan partiolainen ja yritysjohtaja Leena Puntila korostaa partiosta saatujen kokemusten arvoa myös muussa elämässä. Lisää hänen ajatuksiaan partiosta ja johta-misesta kerrotaan sivuilla 6–8.

Syksyn partiokisojen tunnelmiaRepolaisesta voit lukea kuulumisia ja tuloksia niin piirin Sokea kettu -yö suunnistus-kisasta sivuilla 16–17 kuin Saaristomeren alueen lippukuntien purjehduskisasta Archi pelago Racestakin sivuilla 22–23.

3

Repolainen

Joulunodotusta ilman suklaata tai arpaJaisia

aikuisille tarJolla todella mukava harrastus

Kirjoittaja on partiopiirin piirinjohtaja.

Kirjoittaja on Repolaisen päätoimittaja.

Aleksi Heikkilä, Nousiaisten Henrikin Lippukunta

Monen lippukunnan arki pyörii koko-naan nuorien hartioiden varassa. Par-

tion kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja nuoret aikuiset. Kuitenkin aikuisia eli mei-tä yli 22-vuotiaitakin tarvitaan, jotta noiden nuorien viikoittaista toimintaa pyörittävien hartioiden tukena on myös joku joka on läs-nä tai saatavilla tarvittaessa. Viikoittaisen toiminnan lisäksi lippukuntien muut tapah-tumat kuten retket ja leirit tarvitsevat aina toteuttajia.

Partiota voi todellakin harrastaa myös ai-kuisena, ja kyllä, partion voi aloittaa myös aikuisena. Partiossa kaikilla on mahdolli-

suus oppia uutta ja tehdä asioita ilman juu-ri kyseisen alan korkeakoulututkintoa tai kymmenen vuoden työkokemusta. Partios-sa juristi voi olla retken gourmet-kokki tai timpuri voi toimia iltanuotion seremonia-mestarina, ja niin edelleen.

Partiossa parasta aikuisen kannalta on loputon määrä mahdollisuuksia toimia eri-laisissa ja erikokoisissa tehtävissä ja roo-leissa. Lippukunnissa on varmasti aina tilaa myös uusille aikuisille monenlaisissa pes-teissä.

Toivotankin kaikki mukaan loistavan harrastuksen pariin. Aikaisempaa koke-musta ei tarvita. Kaikki positiivisen asen-teen omaavat ja mielellään toimeen tarttu-vat saavat paikan.

Laura Rantanen, Rauman Partiotytöt

Muistan, kun joskus sudareina kilpailim-me partiokavereideni kanssa siitä, ku-

ka saisi myytyä eniten adventtikalenterei-ta. Lippukunnan joulujuhlassa ahkerimmat myyjät palkittiin – eräältä ystävältäni taitaa edelleen löytyä adventtikalenterimyynnistä palkintona saatu makuupussi.

Kalentereita käytiin kauppaamassa ovel-ta ovelle huivit kaulassa, ja kuorossa lau-suttu ”Haluaisitteko ostaa partiolaisten adventtikalenterin?” sai monet avaamaan kukkaronsa. Venekuntalaisina taas kiersim-me myymässä adventtikalentereja ja oman lippukunnan reppuarpoja markettien au-loissa, jolloin suurista ihmismääristä yleen-sä aina löytyivät ne, joita partiotoiminnan tukeminen kiinnosti.

Monesti kuitenkin sai heti kuulla epäile-vän kysymyksen, että mitä siitä kalenterista sitten voi voittaa. Reaktiona oli harmillisen

usein ”ei kiinnosta”, kun joutui toteamaan, ettei palkintoja ole tarjolla, mutta ”ois tässä tällasia pakettikortteja ja joulusatu”. Lumi-lyhdyt ja muut urheiluseurojen arpajaiska-lenterit tuntuivat vetävän pidemmän kor-ren, ylihinnoitelluista suklaakalentereista puhumattakaan.

Partiolaisten kalenteri on kuitenkin edelleen onneksi monille meistä perinne ja tärkeä osa joulunodotusta. Kun muutin opiskelujen vuoksi pois kotoa, oli minulle itsestäänselvää, että haluan adventtikalen-terin koristavan myös omaa kotiani joulu-kuussa. Kuuden euron hinta ei juuri kirpais-sut, kun tiesin saavani joulumielen lisäksi myös tuettua itselleni tärkeää harrastusta.

Tänä vuonna en ole vielä adventtikalen-teria ehtinyt itselleni hankkia, mutta ennen joulukuuta se on vielä ehdottomasti tehtävä. Omalta lippukunnalta mieluiten, sillä kalen-terien myyntihinnasta oman osansa saavat myös lippukunnat. Muistithan sen?

4

Repolainen

Reportit

SP irtisanoi viisiPartion keskusjärjestössä käydyt yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Kulujen leikkaukset johtivat viiden henkilön irtisanomiseen.

Ratkaisulla järjestö pyrkii saamaan aikaan taloudellisesti kestävän hen-kilöstörakenteen. Uudistuksen tu-loksena keskusjärjestö siirtyy neljän sektorin malliin. Jatkossa keskustoi-misto rakentuu kasvatus-, yhteiskun-ta-, viestintä- ja taloussektoreista.

Suomen Partiolaisten hallitus us-koo, että nyt tehdyt päätökset aut-

tavat keskusjärjestöä saattamaan toimintansa taloudellisesti kestä-välle pohjalle ja siten turvaamaan partion aseman Suomen vaikutta-vimpana ja vetovoimaisimpana nuo-risojärjestönä.

Partiopiirien tai -lippukuntien toimintaan keskusjärjestön irtisa-nomisilla ei ole suoraa vaikutusta.

Syyskokous oli tehokas ja vaalitentit tiukkoja

Teksti ja kuva: Maikki Laukkanen, Raision KilliNallit

Partiopiirin syyskokous pidettiin 6.11.2011 Huittisissa, Lauttakylän koulussa. Syyskokouspäivänä ilma oli sumuinen ja harmaa, mutta kokouksessa oli rento tunnelma ja asiat saatiin käsiteltyä tehokkaasti.Huittisiin oli saapunut paikalle 89 äänivaltaista edusta-jaa 35 jäsenyhdistyksestä. Kokousaktiivisuus ei näyttä-nyt piirijohtaja Aleksi Heikkilän mielestä hyvältä.

Kokouksen alussa Partiotyön ystävät kampanjoi-vat saadakseen partiolaisia tai partiotyön tukijoita mu-kaan kirkon korkeimpiin päättäviin elimiin. Ehdokkaita kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleihin pyy-dettiin etsimään kaikista lippukunnista. HuHu2012:n johtajat lähettivät videoterveiset Sauvon Ahtelasta ja kertoivat, että ilmoittautuminen HuHulle tapahtuu tammi-maaliskuussa 2012.

Piirihallituksen jäsen Timo Sirén esitteli toimin-tasuunnitelman vuodelle 2012. 2012 on toimintasuun-nitelmakauden jälkimmäinen vuosi, joten nyt tarvitsi tehdä vain välitsekkaus. Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 hyväksyttiin yksimielisesti piirihallituksen esityk-sen mukaisesti.

Sirén näytti kokousväelle Kasvu-projektiin liittyvän motivoivan videon. Samalla hän kertoi, että Kasvu-pro-jektin johtajan haku on nyt auki. Lisäksi haku Piirileirin 2014 johtajaksi julistettiin alkaneeksi.

Talousarvion vuodelle 2012 esitteli talousryhmän pu-heenjohtaja Milka Vahtoranta. Hän kertoi, että suurin tulonlähde piirissä on varainhankinta. Talousarvio hy-väksyttiin sellaisenaan.

Syyskokous myönsi luottisryhmän puheenjohtajalle Nana Luomalle eron pestistään, uudeksi luottisminis-teriksi valittiin Marikki Impivaara Nuotiotytöistä.

Piirihallitusvaalin ehdokkaita grillattiin hankalilla, tiukoilla ja hyvin asiallisilla kysymyksillä. Ehdokkaat selvisivät vaalitentistä loistavasti. Muut uudet hallituk-sen jäsenet ovat Inka Lähteenmäki Raision KilliNal-leista (ohjelmatoiminnanala), Mika Koutu Kupittaan Henrikinpojista (taloustoiminnanala), Timo Lammi-nen Käppäräpartiosta (projektitoiminnanala), Susan-na Jussila Kankaanpään Korpiveikoista (aluetoimin-nanala) sekä Leena Rantanen Maarian Kämmeköistä (koulutustoiminnanala).

Kokousväkeä viihdytettiin karkeilla, kinkkupiirakal-la, kokouksen puheenjohtajan Jukka Tulivuoren ja sihteerin Nils Grönbergin vitseillä sekä piirijohtajan Aleksi Heikkilän opettamalla huudolla.

Vastavalitut piirihallituksen jäsenet hymyilivät helpot-tuneina tiukan vaalitentin jälkeen.

5

Repolainen

Tokko partiomieles tallella on?

Teksti: Kaarina Veira • Kuva: Yrjö Nenonen

Lokakuisena sunnuntaina oli tunnelma korkealla Partiomuseossa, jonne oli kokoontunut kolmisenkymmentä senioripartiotyttöä laulamaan vanhoja, rakkaita lauluja.

Suomen Partiomuseoyhdistyksen puheenjohtaja Yr-jö Nenonen lausui osanottajat tervetulleiksi todeten myös, että alkulauluksi vetämämme ”laulun joukko tää” kuulosti hyvältä. Museossa laulaminen olikin yllättävän helppoa. Varsinkin ketjulauluissa huomasi kuinka hyvin laulut sointuivat.

Siinä iltapäivän kuluessa tuli laulujen sanoin tode-tuksi mm, että partiomieli oli tallella, kalliorinteellä on hauska olla ja edelleen että, vaikka tulisi vettä tulvineen ei koskaan kannata vaikertaa. Vetäjän valitsemien lau-lujen lisäksi saivat osanottajat esittää myös omia laulu-toiveitaan.

Laulamisen lomassa joimme kahvit, vaihdoimme kuulumisia ja kerroimme oleellisimman itsestämme.

Totesimme, että ikähaitarimme oli melko leveä, sil-lä pikagallupilla selvisi, että yhdeksän tytön partioura oli alkanut jo 1940-luvulla ja viiden vasta 1970-luvulla. Vaikka monilla aktiivipartiointi on päättynyt jo vuosi-kymmeniä sitten, on jokainen vielä jollain lailla kyt-köksissä partiotoimintaan. Jotkut ovat mukana entisen lippukuntansa kiltatoiminnassa ja jotkut toimivat lip-pukuntansa tukijoukoissa. Partiomuseon päivystäjiäkin oli mukana.

Kaksi tuntia laulettuamme totesimme, että Lau-lajatytössä riittää lauluja vielä toiseenkin kertaan ja päätimme kokoontua samoissa merkeissä uudestaan ensi keväänä. Kiitokset mukana olleille.

Partiovaruste osti Retkiaitan Partiovaruste Oy on ostanut Retkiaitta Outdoor Oy:n. Partiovaruste laajentaa näin pää kaupunki seudulle.

Retkiaitalla on myymälät Helsingin Forumissa Yrjönka-dulla, Vantaan Tammistossa sekä verkossa. Yhteenliit-tymästä muodostuu Suomen johtava outdoor-toimija.

– Outdoor on tulossa vahvasti ulkoilusta ja retkeilys-tä myös päivittäiseen käyttöön. Ihmiset haluavat pu-keutua teknisesti toimiviin, tyylikkäisiin ja kestäviin asuihin, joiden arvo- ja brändimaailman he kokevat it-selleen mieluisaksi. Retkiaitta toteuttaa tätä lupausta hienosti ammattitaitoisen henkilökuntansa avulla, ker-too Partiovarusteen toimitusjohtaja Ari Linkolehto kaupan taustoista.

Yhtiössä on nyt monta brändiä, kuusi kivijalkamyy-mälää sekä verkossa mm. ScandinavianOutdoorStore.com ja Ulkoilukauppa.com.

– Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä erinomaisten päämiestemme kanssa. Esimerkiksi ScandianvianOut-doorStore.com verkkokaupan menestyksessä merkit-tävässä roolissa ovat olleet johtavat pohjoismaalaiset brändit, kuten Haglöfs, Halti, Helly Hansen, Fjällräven, Suunto jne., kertoo Linkolehto.

Partiovaruste saa myös lisää osaajia. Verkkoliiketoi-minnasta vastaavana johtajana aloittaa ensi vuoden alus-sa digitaalisen markkinoinnin ja sähköisen liiketoiminnan asiantuntija Leevi Parsama. Ennen siirtymistään Partio-varusteeseen Parsama on toiminut Suomen suurimman uusmediayhtiön Nitro Group Oy:n toimitusjohtajana.

Lounais-Suomen Partiosäätiön omistama Partiova-ruste on Suomen ainoa partiolaisten omistama kauppa, jonka tuotto ohjataan suoraan partiotyöhön, lasten ja nuorten hyväksi.

6

Repolainen

7

Repolainen

Eletään vuotta 1967 Hauholla, kolmisen-kymmentä kilometriä Hämeenlinnasta poh-joiseen. Leena Puntilan äiti ja naapurin emäntä tekevät tietämättään kauaskantoi-sen ratkaisun pyytäessään Hauhon Orava-tyttöjä perustamaan vartion, jotta tyttäret voisivat liittyä partioon. Turussa lokakuus-sa 2011 istumme Radio Sadan toimituksessa ja juttelemme Leenan elämästä partiolaise-na ja yritysjohtajana. Paljon erilaisia tehtä-viä ja kokemuksia on vuosien aikana tullut vastaan, mutta perusajatukset ja ilon läh-teet elämässä ovat pysyneet ennallaan, ehkä jopa lujittuneetkin.

– Muutin Kristiinankaupunkiin 1979 ol-lessani 23-vuotias. Kaupungissa oli tuol-loin kaksi lippukuntaa, Kristiinan Pyrytytöt ja Kristiinan Metsäsissit. Toiminta kaipa-si herättelyä ja lähdin yhdistämään vanho-ja lippukuntia. Näin sai alkunsa Kristiinan Havukat, joka perustettiin virallisesti tou-kokuussa 1984.

Muutosjohtaminen on tunnetusti johta-mistaidon kuninkuuslaji eikä nuoren paik-kakunnalle muuttaneet partiolaisen var-masti ollut aivan helppoa ryhtyä toimeen. Leenalle tuo tapaus on kuitenkin yksi par-tiopolun parhaista hetkistä.

– Kumpaakaan lippukuntaa ei lopetettu tai liitetty toiseen, vaan molemmista muo-dostettiin tasapuolisesti uusi lippukunta, jo-ka muodosti perinteensä yhtäläisesti aiem-pien lippukuntien perinteistä.

Onnistunut kahden vanhan ja perinteik-kään lippukunnan yhdistäminen olisi var-masti kenelle tahansa partiolaiselle mieltä lämmittävä muisto. Kristiinan Havukoiden syntymisestä kuitenkin sai alkunsa toinen-kin tarinan kaari, joka huipentui Keravalla 9. lokakuuta.

Kristiinan Havukoiden entisiä suden-pentuja muutti myöhemmin opiskelemaan pääkaupunkiseudulle. Neljä Leenan entis-tä sudaria halusi jatkaa aktiivista partiotoi-mintaa opiskelujen ohessa. Koska lippukun-taa ei ollut, sellainen perustettiin. Syntyi siis Hiiden Hittavaiset, keravalaislippukun-ta joka vietti lokakuussa 20-vuotisjuhliaan. Tuolloin perustajajäsen ja Leenan vanha sudenpentu Lotte Malkakorpi palkittiin SP:n Hopeajoutsenella pitkäjänteisestä työstään partiotoiminnan hyväksi.

– Olin mukana juhlissa ja Loten palkitse-minen oli parhaita hetkiä, joita olen partio-laisena kokenut, Leena kertoo liikutus vielä hieman kasvoilta paistaen.

Aktiivinen partiolainen on ollut aktii-vinen myös työurallaan. Omien sanojensa mukaan hän opiskeli kauppatieteiden mais-teriksi, koska ei tiennyt mitä haluaisi tehdä,

Johtaminen on mahdollistamistaTeksti: Johannes Vahtoranta, Myrskypojat • Kuvat: Akseli Silfver, Kupittaan Henrikinpojat

Leena Puntilasta on tullut ikuinen partiolainen ja tunnustettu yritysjohtaja, koska hän tekee halua-miaan asioita eikä murehdi eilistä, vaan katsoo aina eteenpäin.

– Ryhmä ei ole muuta kuin

joukko ihmisiä. Kun heillä

on yhteinen tavoite johon pyrkiä, heistä

tulee tiimi. Ja sillä on

merkitystä.

Leena Puntila on alusti tulevaisuuden johtamisesta partiolaisten seminaarissa viime vuonna. Kuva: Niko Vähäsarja.

8

Repolainen

mutta halusi työllistymisen kannal-ta turvallisen tutkinnon. Tällä het-kellä Leena toimii SBS Finland Oy:n toimitusjohtajana. Yhtiöön kuuluu useita kuunnelluimpia kaupallisia radiokanavia sekä pari tv-kanavaa-kin.

– Ei minulla ollut mitään tarkoi-tusta päätyä juuri radioalalle, mut-ta sattuman kautta niin kävi. Olen aina tehnyt vain niitä asioita joi-ta haluan tehdä. Johtajan tehtävät ovat pääasiassa ihmisten kanssa työskentelyä, ihmisten kohtaamis-ta, ohjaamista ja verkostojen raken-tamista. Työn varsinainen tuote tai kohde ei ole johtajalle niin merkit-tävää kuin se, että pystyy mahdol-listamaan alaisten menestymisen ja nauttimaan itse muiden onnistumi-sesta.

Johtaminen, johtajuus ja erilai-set johtajat ovat nykyään toistu-vasti esillä julkisuudessa kun yh-teiskuntamme etsii vallitsevassa murroksessa keinoja taloudellisen tuottavuuden ja toisaalta inhimilli-sen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lee-na on johtaja, niin luonteeltaan kuin ammatiltaankin. Mutta mitä se joh-taja sitten tarkoittaa käytännössä?

– Päätöksentekijä, yhdellä sanalla kuvattuna minun työni on olla pää-töksentekijä. Ihminen ei saa jäädä ajopuuksi, vaan päätöksiä on teh-

tävä nopeasti ja rohkeasti niillä pe-rusteilla, jotka kulloinkin ovat käy-tettävissä. Jos päätös osoittautuu huonoksi, niin sitten tehdään uusi päätös ja katsotaan korjautuiko ti-lanne.

Leena on sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ihminen. Itse hän sa-noo pudonneensa lapsena pataan. Ei olekaan ihme, että korostaa tois-tuvasti tiimityön tärkeyttä ja sitä, että johtajan tulee ennen kaikkea mahdollistaa alaistensa menestymi-nen ja sitten nauttia alaisen saavu-tuksesta. Oli sitten toimitusjohtaja tai vartionjohtaja.

– Ryhmä ei ole muuta kuin jouk-ko ihmisiä. Kun heillä on yhteinen tavoite johon pyrkiä, heistä tulee tii-mi. Ja sillä on merkitystä.

Leena ei ole jakanut eri elämän-aloja tiukasti omille tonteilleen, vaan työ, harrastukset ja vapaa-aika muodostavat yhden saumattoman kokonaisuuden. Niinpä hän on par-tiolaisenakin toiminut myös radio-aalloilla. Kesällä 1990 kolmannella Finnjamboreella, Tervaksella Leena oli mahdollistamassa ensimmäistä suurleirin omaa radiolähetystä. Sit-temmin hän on osallistunut myös Loiston ja Kilkkeen leiriradioiden tekemiseen erityisesti avustamalla laitteiden saamisessa partiolaisten käyttöön – eli mahdollistamalla.

– Tervaksen aikaan kaikki radio-toiminta vaati aina raskaan toimilu-pamenettelyn. Pääsin myöhemmin vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että lyhytaikainen toiminta on mah-dollista pelkällä ilmoitusmenettelyl-lä. Nykyään tunnen ammatikseen tiedotusvälineissä työskenteleviä, jotka ovat saaneet ensikosketuksen-sa alaan leiriradiota tehdessään.

Partion ydin ja kantava voima on aina siinä, että vastuu ja luottamus annetaan niille, joilta se muualla kovin mielellään kielletään; nuoril-le. Leenan mielestä tämä asia tulee muistaa ja ymmärtää, jotta partio-laisuus ja partio-ohjelma säilyisivät ja leviäisivät yhä tulevaisuudessakin.

– Teinivuosina parasta partiossa olivat käytännön tekeminen leireil-lä ja retkillä sekä johtamisen ja vas-tuun kokeminen.

Ja partiolaisen kannattaa aina muistaa, että partiossa saatuja tai-toja arvostetaan muuallakin.

– Olen kirjoittanut jokaiseen an-sioluettelooni myös partiopestini. Jos niitä joskus on ihmetelty, on ih-mettelyä seurannut aina hyväksyn-tää, kun olen selvittänyt mistä on kysymys. Kannattaa aina mainita partiolaisuutensa ja partiopestinsä, kun laatii ansioluetteloa tai hakee johonkin tehtävään. Tällä taustalla on oikeasti arvoa.

Leena Puntilan mukaan johtajan tulee ennen kaik-kea mahdollistaa alaistensa menesty-minen.

9

Repolainen

Narvin Tyttöjen aikuisryhmän puu-hanainen ja yhteyshenkilö Kirsi kertoo, että ajatus aikuisryhmästä kasvoi jonkin aikaa. Hänen oma tyt-tärensä harrastaa partiota ja hän it-se lähti Välke-leirille mukaan autta-maan.

– Lapin Kaiku-leiri oli ratkaiseva tekijä aikuisryhmän perustamisessa, sillä siellä oli paljon puhetta aikuis-ten keräämisestä yhteen. Lippukun-nanjohtajan Suvin tuki ja kannus-tus on ollut meille hyvin tärkeää, Kirsi kertoo.

Kaiku-leirin ja lehdessä ollei-den kutsujen jälkeen aikuisjoukko muodostui keräämättä partiolais-ten vanhemmista ja muista innostu-neista. Ryhmä sai nimekseen Rån-sut, kukaan ei tosin muista enää miksi.

Ensimmäinen isompi yhteinen juttu oli, kun Rånsut ryhtyivät puu-haamaan kolon läheiselle nuotio-paikalle laavua. Sen lisäksi he ovat

muun muassa harjoitelleet nuotion-tekoa ja supe-iltojen yhteydessä tu-tustuneet partiotoimintaan tikku-pullaa paistamalla. Rånsut tapaavat noin kerran kuukaudessa ja tarkoi-tuksena on opetella erilaisia partio-taitoja.

– Meillä on ihan omaa partio-maista toimintaa, emme ole pelkäs-tään lippukunnan tukena, kaikki Rånsut kertovat kuin yhdestä suus-ta.

Rånsujen mielestä partiojohta-jien on otettava rohkeasti yhteyttä harrastusta lähellä oleviin aikuisiin, jos on esimerkiksi retkillä pulaa joh-tajista. Aikuisella ei tarvitse olla ai-empaa kokemusta partiosta, riittää kun on innostunut. Toiminnassa on hyvä aloittaa heti ja auttaa tietysti, että tietää jo vähän partioasioista. Ja PaTu-kurssi on hyvä apu. Lisäk-si Rånsut toteavat, että mukavaa on ollut sekin, että sitoutuminen joka kerta viikkotoimintaan ei ole ollut

ehdotonta.– Parasta tässä on se, että meillä

on hauskaa. Me nauramme paljon, Rånsut kuvailevat toimintaansa (ja sen kyllä huomaa toimittajakin, jou-kon iloisuus ja innostus tarttuvat kehen tahansa).

– Meidän ei ole pakko tehdä mi-tään, on toimintaa, saa olla oma it-sensä, ei tarvitse kilpailla mistään, on miehiä mukana, joskus on asiaa-kin… jatkavat Rånsut parhaiden asi-oiden listaamista aikuispartioinnis-ta.

– Partio on meille oma harrastus ja järkevä ja terve harrastus.

Lopuksi Rånsut haluavat lähet-tää terveisiä kaikille samanhenki-sille aikuisille ympäri Lounais-Suo-mea:

– Tervetuloa kaikki innostuneet mukaan aikuispartioon, meillä Nar-vin Tytöissä tai jossain muualla.

– Trööööt, kun tavataan!

Parasta aikuis partioinnissa on se, että on hauskaa. Rami, Pekka, Kirsi, Anne ja Sami ovat 5/7 Rånsuista.

Aikuisena partioon– vauhdikasta meininkiä, partiotietoja ja -taitoja sekä paljon naurua

Lippukuntapäivän Partio tutuksi -kurssilla partioon oli tutustumassa iloinen joukko. Narvin Tytöissä on perustettu aikuis-ryhmä, joka haluaa sekä itse harrastaa että tukea lippukunnan toimintaa.

Teksti ja kuva: Maikki Laukkanen, Raision KilliNallit

10

Repolainen

Menneiden vuosienHuHuja

Artturi, Aino ja Veera muistelevat kokemuksiaan HuHulta, Lounais-Suomen partiopii-rin samoaja- ja vaeltajaleiriltä.

Viime HuHulta jäi mieleen......lähinnä monia hyviä muistoja. Päällisin puolin se oli yksi kaikkein hauskimmista partiotapahtumista siihen mennessä. Sai olla lapsi vielä hetken! -Artturi Kolkka, Nousiaisten Henrikin Lippukunta, HuHu2009

...oudon mahtava � ilis. Päättäjäisiltana satoi sairaasti ja kaikilla oli vähemmän tyylik-käät sadeasut ja hiuksetkin jääneet pesemättä, mutta tunnelma oli hyvin railakas ja tanssittiin läpi yön. Menisin HuHun päättäjäisiin uudestaan mieluummin kuin On-nelaan! Parhaimpia partioleirejä koskaan.

-Aino Laiho, Ahertajat, HuHu2009

Oudoin HuHu-kokemukseni oli kun......ensimmäisellä HuHulla (2006) osallistuin kansainvälisyyskurssiin, jossa pyöräilimme Sauvon keskustaan ja teimme siellä parin kanssa omituisia tehtäviä. Piti esimerkiksi selvittää määrätyn kampaamon permane-tin hinta, pitää katugalluppia, ja parhaimpana hankkia ilmainen lounas! Se oli mahtavaa! Jokainen pari sai

11

Repolainen

Vuoden 2009 HuHun ehdottomasti siistein tyyppi oli...

...TIETENKIN Kerttu alias Maria Nikkari, meidän alaleirijohtajamme. Oli niin lämmin ihminen että Tohtori Housekin sulaisi sen edessä. Sitten myös ne Turun Partio-sissit, jotka toivat paljon iloa ja naurua päiviimme jippoineen, veneenkaatumisineen ja hankaluuksineen. Ystävystyin leirillä monen ihanan ihmisen kanssa, mitä en olisi etukäteen millään uskonut.

-Aino

Tulevalta HuHulta odotan...

...tottakai siistiä ohjelmaa ja sitä, mitä iltakahvilaan onnistutaan taikomaan. -Artturi

jostain ruokaa, osa ilmaiseksi kaupasta, joku meni tuntemattoman mummon luo ky-lään ja jollekkin suntio maksoi ranskikset kioskista! Sen jälkeen tajusi, että kyllä sitä ruokaa nyt aina jostain saa. Oli upeaa ottaa kontaktia uusiin ihmisiin sekä todeta että suurin osa oli ystävällisiä. Toisella HuHulla (2009) oli Hyvää elämää -päivä, jossa kierreltiin erilaisilla ohjelmapisteillä. Siellä oli varsin mielenkiintoinen ihmiskirjasto, josta sai varata esi-merkiksi sivarin, papin, homon tai sokean ihmisen ja jutella hänen kanssaan. Juttu jo-ta en myöskään unohda tokasta HuHusta oli, kun viimeisenä iltana ajoimme rämäl-lä autolla HuHun kahvilan pihaan (melkein sisään kahvilaan :D) iltaohjelmatiimin kanssa. Kyyditsimme iltanuotion ohjelmassa nähtyjä merirosvokuningatarta ja laivan kapteenia, jotka me-nivät naimisiin. He ja muut merirosvot pääsivät tällä autokyydillä tanssimaan häävalssinsa kahvilaan! -Veera Silmunen, Piikkiön Tammipartio, HuHu2006 & HuHu2009

Vuoden 2009 HuHun ehdottomasti siistein tyyppi oli......TIETENKIN Kerttu alias Maria Nikkari, meidän alaleirijohtajamme. Oli niin lämmin ihminen että Tohtori Housekin sulaisi sen edessä. Sitten myös ne Turun Partio-sissit, jotka toivat paljon iloa ja naurua päiviimme jippoineen, veneenkaatumisineen ja hankaluuksineen. Ystävystyin leirillä monen ihanan ihmi-sen kanssa, mitä en olisi etukäteen millään uskonut.

-Aino

Tulevalta HuHulta odotan......tottakai siistiä ohjelmaa ja sitä, mitä iltakahvilaan onnistutaan taikomaan. -Artturi

...että siellä on yhtä mahtavaa ja hauskaa kun viimeksikin! Ei, vaan VIELÄKIN hauskempaa!!-Veera

12

Repolainen

Teksti: Katri Hautajärvi

Ensi vuonna Suomi merkitään kansainväliselle partiokartalle Roverwayn järjestäjämaana. Roverway 2012 on kansainvälisin samoaja- ja vaeltajatapah-tuma, joka Suomessa on koskaan järjestetty.

Euroopan kansainvälisin partiotapah-tuma kesällä 2012 on Roverway, joka järjestetään Suomessa. Tapahtuman valmistelut etenevät hurjalla vauhdil-la, osallistujien ilmoittautuminen on jo alkanut. Suomen joukkueen johta-jana toimii energinen Ville Tarhala Hämeenlinnalaisesta Kaskenkaatajat-lippukunnasta. Aikaisempaa koke-musta kansainvälisistä partiotapahtu-

mista hänellä on Chilen ja Englannin Jamboreelta sekä leirimatkalta Nepa-lista. Roverway on huippujuttu ja Ville on innolla mukana.

Lisätietoja ilmoittautumisesta löy-tyy Suomen Partiolaisten internet -si-vujen kautta osoitteesta www.partio.fi /roverway. Kannattaa ilmoittautua ajoissa, sillä kotimaisia osallistujia voi olla vain 25 % kaikista noin 4 000 osal-listujasta, se jos mikä on tae tapahtu-man kansainvälisyydestä.

Kansainvälisyyden tuntua saa-daan jo ensi keväänä kun eri kan-sallisuuksista koottujen heimojen jäsenet tutustuvat toisiinsa. Varsi-nainen tapahtuma alkaa heinäkuus-sa 2012, jolloin Roverway näkyy ja kuuluu Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä huikeiden aloitusta-pahtumien merkeissä. Aloitusta-pahtumasta siirrytään Poluille eri puolille Suomea.

Polkujen aiheet ovat luonto, tai-de ja kulttuuri, yhteiskunta ja seik-kailu. Mahdollisuuksia on laidasta laitaan, valittavana on muun muas-sa vaelluksia ja purjehduksia, tutus-tumista suomalaisiin perinteisiin, joista et ehkä ole kuullutkaan sekä haastavia seikkailuita eri puolilla Suomea. Yksi poluista tulee sijoit-tumaan naapurimaahamme Viroon.

Mikä polku on sinun valintasi? Polkujen kuvaukset ovat osoittees-sa www.roverway.fi /paths. Suomen joukkue huomioi parhaansa mukaan ilmoittautuneiden polkutoiveet.

Tapahtuma ei todellakaan pää-ty polkuihin, vaan siitä alkaa kaikil-le heimoille yhteinen nelipäiväinen leiriosio Evolla. Leiriosion päätyttyä uusien ja vanhojen partiokavereiden kanssa ollaan yhteydessä RoverMo-memtumin merkeissä.

See.feel.follow: www.roverway.fi

Roverway on partio tapahtuma 16–22-vuotiaille samoajil-le ja vaeltajille. Partioliikkeen maailmanjärjestö WOSMin ja Partio tyttöjen maailmanliitto WAGGGSin järjestämä Rover-way on Eurooppalainen tapah-tuma, joka järjestetään joka kolmas vuosi. Aiemmin se on järjestetty Portugalissa, Islan-nissa ja Italiassa, nyt vuonna 2012 se on Suomessa.

Partiolaiset ympäri maa-ilmaa ovat Suomessa 20.–28.7.2012. Roverway koostuu nelipäiväisistä poluista, jotka pidetään eri puolella Suomea sekä nelipäiväisestä leiri osasta, joka pidetään Evon suurleiri-alueella. Tapahtumaan odote-taan 4 000 osallistujaa.

Ville Tarhala on osallistujan tietopankki! Kysy, hän vastaa: ville.tarhala@roverway.fi

Roverwayn ilmoittautuminen on alkanut

13

Repolainen

Pennut

Vaakaan

2. partiolaisen kaulassa5. partiolaisen yleistyökalu6. paistetaan usein nuotiolla7. siinä on lämmin nukkua teltassa8. on hyvä olla jottei eksyisi9. pidempi metsäretki10. retkeilijän majoitusväline

Pystyyn

1. selässä retkellä3. sadekelillä verrattomatjalassa4. partiolaisten kerhotila

Keksitkö oikeat sanat ristikkoon?

Syksyn lehdet on jo haravoitu pihoilta mutta tunnistatko vielä mistä puista nämä lehdet ovat?

Etsi 5 eroavaisuutta roboteista

?

Vastaukset sivulla XX

1. 2. 3.

14

Repolainen

Syksyinen metsä on täynnä hauskoja juttuja. Esimerkiksi partiolai-sia. Eräänä syyskuisena lauantaina värikäs potpuri lounais-suomalaisia seikkailijoita ja tarpojia suuntasi Hirvensalon maastoihin kv- ja aate-jaoston vuotuiseen kaupunkiretkipäivään.

Tällä kertaa päivä kantoi nimeä Savannin Sankarit ja se viitta-si tietenkin Woomal-kumppanus-hankkeeseen. Pari vuotta sitten kansainvälisillä sisustusmessuil-la kalustesuunnittelijat kisasivat ekoistuin sarjassa. Mihin taipuvat kierrätysmateriaalit, kun istuimel-ta vaaditaan sekä käytettävyyttä et-tä esteettisyyttä? Ammattilaisten käsissä ekoistuimiin päätyi tuol-loin mm. turvavöitä, autonrenkaita, pahvia, romuautojen osia ja kulje-tuksissa käytettäviä ahtaussäkkejä.

Aiheesta kertovat artikkelit ins-piroivat Savannin Sankarit -päivän tekijät haastamaan osallistujat ke-hittelemään ekoistuimia. Lippukun-nissa olisi tärkeää huomata, että kierrätysmateriaalithan ovat ylipää-tään erittäin käyttökelpoisia sekä käyttö- että koriste-esineiden raa-ka-aineita kädentaitoja harjoitel-taessa. Monissa kehittyvissä mais-sa, kuten Senegalissa, jätemäärien kanssa taisteluun on lähdetty yh-destä suunnasta käyttämällä puuta, metallia, muovia, paperia ja kumia kierrätysesineiden valmistukseen. Juomatölkeistä metallisaksilla tai-teillut otukset, säilyketölkkilyhdyt, muovipussisuikaleista virkatut ma-

Sankarit SavannillaTeksti ja kuvat: Mikaela Savolainen, Henrikin Tapulitytöt

tot, perunalastupusseista punotut laukut, pullonkorkki- ja paperiko-rut, muovipullon paloista taiteillut oviverhot voisivat olla ihan maini-oita lippukunnan joulumyyjäisten-kin hittejä!

Saisiko olla lasi vettä?

Puhdas vesi on meille suomalaisil-

le aika itsestään selvä juttu, mutta 884 miljoonaa ihmistä maailmassa elää ilman puhdasta vettä (Afrikan tämän hetken tilanteen takia luku on suurempi) ja ainakin 2,5 miljar-dia on vailla kunnon sanitaatiota eli vessaa ja viemäröintiä. Vartiolaisten tehtävänä oli pohtia ensin, mihin kaikkeen vettä päivän aikana oikein kotona, koulussa ja harrastuksissa

15

Repolainen

kuluukaan. Suomalainen kuluttaa keskimää-

rin 155 litraa vettä vuorokaudessa. Vartiolaisille näytettiin esimerkki-määriä siitä, miten paljon suoma-lainen mihinkin asiaan vettä kulut-taa. Tiesitkö, että pelkästään viiden minuutin suihkusi vie noin 50 lit-raa vettä? Eritrealainen käyttää ko-ko vuorokauden aikana keskimäärin

vain 10–20 litraa vettä. Vartioiden tehtävänä oli laatimansa lukujär-jestyksen avulla laskeskella, miten 20 litraa vettä/vrk voisi mitenkään riittää kaikkeen, mitä viikossa ta-pahtuu. Monet vartiot hoksasivat jänniä asioita siitä, miten turhiin asioihin ja miten likaa vettä kuluu-kaan.

Savannilta suomalaiseen metsään

Kaupunkiretkipäiväläiset saivat teh-täväkseen kehitellä Senegal-teemai-sen mininäytelmän ennakkoon an-netusta aiheesta, näytelmiä hiottiin metsässä reippailun lomassa ja nii-den ensi-illat koittivat viimeisellä rastilla. Savannin Sankarit harjoit-tivat päivän aikana partioaatteen haarukointia ja tietenkin myös haa-rukointia ruokarastilla. Trangial-la valmistui höyryävää couscousta. Nam.

Savanniohjelmaan kuului origi-nellia maisemabongausta: Kimin kokeen hengessä testattiin, mitä kaikkea Turun kaupungin silhuetis-ta voi tunnistaa sekä muistaa lasket-telurinteen korkeudesta. Tiukkoja väittämiä ja faktatsekkailuakin oli päivään upotettu. Onko Senegalin pääuskonto Islam vai Muslim ja ku-ka on marabu (muutakin, kuin lin-tu)? Mitä kieliä siellä Senegalissa oi-kein puhutaankaan?

YK:n Kansainvälisen metsien vuoden rastilla muistuteltiin mieliin Woomalin metsiin liittyviä teemoja ja tunnistettiin kotoisia puulajeja. Kukin vartio perusti metsärastilla myös oman mainostoimiston, jon-ka mainoskampanjassa tuotiin esiin metsän merkitystä kierrätysmateri-aaleista tehdyn posterin muodossa. Maa- ja metsätalousministeriön vi-rallisista postereista oli lainattu slo-ganin alku ”Ilman metsiä…” ja var-tiot saivat itse sekä loihtia julisteen ulkoasun että keksiä lopun sloganis-ta.

Mitäpä sanotte sloganista ”Ilman metsiä ei olisi partiolaisia”?

16

Repolainen

Partiopiirin vuoden 2011 yösuunnistuskilpailu Sokea kettu järjestettiin lokakuisena tiistai-iltana Turussa. Tapahtumaan osallistui yli 200 partio-laista. Kilpailun järjesti Maarian Kämmekät, kisanjohtajanaan Hanna Heino.

Sokean ketun metsästystä TurussaTeksti ja kuvat: Anna Meronen, Maarian Kämmekät

Yli 10-vuotiaat kilpailivat henkilö-kohtaisissa mestaruussarjoissa. Li-säksi kilpailussa oli pari- ja vartio-sarjat. Sudenpennut ja seikkailijat pääsivät harjoittelemaan pimeässä metsässä liikkumista viitoitetulla rastiradalla. Tapahtumapaikaksi oli valittu Im-pivaaran ja Runosmäen maastot, Maarian Kämmekät on turkulainen lippukunta, jonka tavoitteena on järjestää tapahtumia mahdollisim-man paljon omalla toiminta-alueel-laan.

”Piiri tarvitsee laadukkaita tapahtumia”

Yösuunnistuksen, kuten muidenkin piirin mestaruuskilpailuiden, jär-jestelyvuoro kiertää lippukuntien välillä. Kämmeköiden lippukun-nanjohtaja Henna Einola muisteli olleensa aluksi hieman kauhuissaan järjestelyvuoron osuttua kohdalle, sillä lippukunnassa ei ole erityisen aktiivista suunnistajia.

– Kisajohtajan valinnan jälkeen kaikki alkoi sujua yllättävän helpos-

17

Repolainen

YLE Turun toimittaja Tuuli Toivanen haastattelee D13–14-sarjan voittajaa Venla Kinnalaa.

Suunnistajia viileässä syysillassa.

ti. Me olimme seuraamassa edelli-sen vuoden yösuunnistusta, josta saimme kokemusta. Näimme miten asiat käytännössä sujuivat. Piiris-sämme on vahva kisakulttuuri, jota haluamme olla ylläpitämässä.

Yösuunnistuskilpailukin oli osoi-tus siitä, että kiinnostusta suun-nistuskisoihin riittää. Osallistujia oli kaikkiaan noin 204, joista 36 kil-pasarjoissa. Samoajavartioita mu-kana oli viisi ja tarpojavartioita 10. Parisarjaan osallistui 15 paria. Vii-toitetulle rastiradalle lähti 10 seik-kailijajoukkuetta ja neljä sudenpen-tulaumaa.

Kisajärjestelyihin apua piiristä ja naapurista

Kisan valvojana oli Juha Nappu (IVK), joka suositteli yösuunnistus-kisaan osallistumista, sillä pimeä metsä on hieno kokemus. Järjestä-jiä Juhan mukaan suunnistuskisoil-le riittää, sillä järjestelyvuoro osuu yhdelle lippukunnalle kuitenkin harvoin.

– Järjestäjien joukossa pitää ol-la yksi, joka ymmärtää suunnista-misesta ja voi toimia ratamestari-na. Muut tehtävät voi aina opetella, apua saa piirin kisajaostolta ja alan harrastajilta. Myös valvoja pystyy neuvomaan järjestelyissä.

Suunnistajien puuttuminen oman lippukunnan riveistä ei es-tänyt tämän syksyn kisan järjes-tämistä, sillä kämmekät saivat ratamestari Mikko Heinon vel-jeslippukunnastaan Koroisten Ri-tareista. Ratoja oli Impivaaran ja Runosmäen maastossa yhteensä seitsemän ja niiden pituus vaihteli 1,5 kilometristä viiteen kilometriin. Suunnistuskisan järjestäminen on kokonaisuutena lippukunnalle ke-vyempi ponnistus kuin esimerkiksi partiotaitokilpailut. Suunnitteluvai-heeseen riittää 6–7 henkilöä ja ki-saillan aikana järjestäjiä on hyvä ol-la siitä ainakin puolet enemmän.

– Kyllä suurimmasta osasta lip-pukuntia sen verran tekijöitä löytyy, vakuutti Juha.

Pimeys lisää jännitystä

Yösuunnistus poikkeaa muusta suunnistamisesta vain olosuhteil-taan, juuri pimeys tekee metsässä liikkumisesta haastavaa ja jännittä-vää. Kisailta oli kirkas, mutta maas-to oli vielä märkä edellisten päivien sateiden jäljiltä. Muutamilta kaatu-misia liukkailla poluilla sattui, on-neksi suuremmilta loukkaantumi-silta vältyttiin.

Kylmänä iltana kuuma sekä kyl-mä mehu maistuvat metsästä palaa-ville. Pienen odottelun päätteeksi palkittiin vielä kilpasarjojen par-haat. Kilpailun johtajan Hanna Hei-non mukaan kisailta sujui kokonai-suudessaan mukavasti.

– Järjestely vaati toki työtä, mut-ta sopivasti. Piiristä saimme hyvin tukea ja apua järjestämiseen. Meillä oli hyvä valvoja, joka osasi neuvoa ja vastata kysymyksiin.

Tulokset ja kisainfoa: www.maariankammekat.fi > Yö suun­nis tus 2011

18

Repolainen

19

Repolainen

20

Repolainen

21

Repolainen

0/0

22

Repolainen

Kesän Jamboree oli toki iso juttu, mutta entäs tämä sitten: lähes kaikki suurimmat Saaristomeren laivueen partioveneet kisaamassa perjantai-illasta lauantaipäivään 16.–17.9. syksyisen pime-ässä yössä, jota valaisee kelmeä kuutamo sekä merimerkkien vilkkuvat valot, tuuli on navakkaa ja alukset täynnä partiolai-sia kiertopokaalin kiilto silmissä. Loistavaa.

Archipelago Racen vuosimallia 2011 järjesti Naantalin Siniset, elikkä Na-Si. Asiasta tietämättömille kerrotta-koon, että AR on meripartiolaisten yöpurjehduskilpailu, joka järjeste-tään vuosittain syksyllä. Naantalin

suunnalta kisan järjestämisen pää-vastuu langetettiin Juhani Polkol-le ja hienon kisan mies pistikin pys-tyyn. Polkon toimesta AR sai oman Facebook-sivun, jolle tapahtuman tullessa ajankohtaisemmaksi ilmes-tyi esittelyjä osallistuvista veneistä ja taisipa joku luvata voittavansakin. Kisassa testattiin, niin ikään Polkon lanseeraamaa tekstiviestipalvelun prototyyppiä, joka oikein toimies-saan olisi toiminut kanavana alus-ten sijaintitietojen vaihtamisessa kilpailun ajan.

Purjeet toppiin ja baanalle

Homma pärähti käyntiin, kun per-jantaina tasan 1830 VHF-radion ka-navalla 77 kuultiin s/y Tokka-Lotan kyselevän muiden kilpaan osallis-tuvien alusten kuulumisia. Menos-sa oli kipparikokous, jossa veneiden päällystöt saivat järjestäjältä viime hetken ohjeistukset ja mahdolliset epäselvyydet kisan kulusta oikais-

tiin. Tämän jälkeen veneet aloittivat siirtymisen kohti lähtölinjaa, Airis-ton eteläpäässä olevaa länsipoijua.

Itse lähtö tapahtui kullekin ve-neelle annetun lähtöajan perusteel-la. Lähtöajat määräytyivät alusten LYS-luvun (tasoituksen) mukaisesti siten, että pienimmän LYSsin omaa-vat eli hitaammaksi ennustetut kulkupelit lähtivät ensimmäisenä matkaan.

Reitti kulki Airistolta pitkin lai-vaväylää Rymättylän eteläpuolelta ja lähti kohti luodetta 10,0 metrin väylää pitkin Laupuisen ja Vuos-naisen suuntaan. Alkutaipale oli tiukkaa vastatuuleen paukuttamis-ta, ja alusten kryssiominaisuuksis-ta sekä miehistön vinssauslihaksis-ta otettiin mittaa. Ensimmäisellä pätkällä nopeammat alukset saa-vuttivat aiemmin lähteneet ja si-irtyivät kärkeen nautiskelemaan aamuyöhön iloa tuoneesta sivutu-ulesta kisareitin jatkuessa etelään vievää väylää pitkin Kihtiä.

Aamutunnelmia s/y Tokka-Lotalla.

Meripartiota parhaimmillaanTeksti: Lassi Liimatainen, Naantalin Siniset • Kuvat: Juhani Polkko, Naantalin Siniset

23

Repolainen

Kun totisimmat ja hurjimmat nostivat tässä vaiheessa lähinnä myötätuulioloihin tarkoitetut pal-lopurjeensa eli spinaakkerit, alkoi kärki karata ja kamppailu kolmen ensimmäisen sijan jaosta käynnis-tyi. Taistelua käytiin Houtskärin eteläpuolelta takaisin itään kur-vanneella reitin osuudella, maalin odotellessa Nauvon vierassataman lähettyvillä. Asetelmat säilyivät aa-mun kuluessa samankaltaisina: Au-ran Tähtipoikien Merisusi oli jo-hdossa, NaSin Tokka-Lotta toisena ja Turun Partio-Sissien Merisissi III kolmantena ja tässä järjestyksessä tultiinkin puoli kymmenen maissa maaliin.

Haasteita sopivassa suhteessa

Nopeimpien alusten miehistöt oli-vat jo ehtineet nauttia saunasta ja

yllättävän letkeistä päiväunista en-nen kuin heikentyneestä tuulesta kärsineet mattimyöhäiset saapuivat satamaan. Korjatut ajat (reittiin ku-lunut aika kerrottuna LYS-luvulla) laskettiin ja palkintojenjaossa tulok-set näyttivät seuraavilta:

1. Merisusi 972.932. Tokka-Lotta 978.363. Merisissi 1019.204. Bianco 1045.355. Pranstaka 1064.806. Santa Katarina 1068.727. Jotunheim 1070.088. TMX 1112.769. Theia 1117.2010. Hemmingway 1118.5211. Meritähti 1248.3012. Henrika 1417.50

Viiden parhaan joukko jäi Nauvoon nauttimaan paikallisesta saaristo-laiskulttuurista ja ainakin valtaosa lopuista lähti yksityisempään Lah-

jikseen eli Nauvon kaakkoispuolel-le partiolaisten omaan Lahjasaareen saunomaan ja viettämään iltaa par-tioporukalla.

Kisa oli ensi kertaa mukana olleelle hieno kokemus; kisafiilistä ja henkisiä sekä fyysisiä haasteita sopivassa suhteessa, juuri sellaista kuin kunnon purjehduksen kuu-luukin olla. Harmittavasti jälleen toiselle sijalle jääneen Tokka-Lotan miehistössä mukana ollut Tuomas Vahtera summasi Tokkiksen suori-tuksen seuraavasti: �Hyvi vedettiin mut reisil män. Hyvä siitä tulee kun sen maalaa.� Lausahdus taisi sopia yksiin muidenkin alusten tilanteen kanssa, sillä esimerkiksi nopeud-estaan tunnettu TMX jäi 8. sijalle ja toisaalta yllätyksenä tuli pieniko-koisen Biancon hyvä sijoitus. Tois-aalta on hyvä, että jotain jää ham-paankoloon, saadaan ensi vuonna taas tunnelmallinen kisa.

Syksyn lehdet:1. Vaahtera2. Tammi3. Koivu

Ristikon vastaukset:1. rinkka 2. huivi 3. saappaat 4. kolo 5. puukko 6. makkara 7. makuupussi 8. kartta 9. vaellus 10. teltta

24

Repolainen

Vaikka sarjat ovat osaksi hyvinkin vanhoja, ne on saatu restauroitua yllättävän hyvin ja laadukkaalle pa-perille painettua albumia on ilo lu-kea. Jullen kuvitus on silti mukavan rosoista ja tarinat edelleenkin ajan-kohtaisia. Ihan perheen pienimmille albumia ei kuitenkaan voi suositella, sillä huumori on välillä roisia ja pis-sa- ja kakkavitsejäkin viljellään. To-sin aiheen vältteleminen leiriaihei-sissa tarinoissa ei antaisi todellista kuvaa. Kaikkihan me käymme, tie-dätte kyllä missä tekemässä tiedät-te kyllä mitä.

Albumi koostuu Tane Tahvanai-sen ja Hyeenat-vartion, eli ”yhden murheenkryynivartion”, seikkai-luista, Poiskotin käsikirjan otteista ja yksittäisistä kuvituksista. Seik-kailutarinoissa esiintyy pääsääntöi-sesti sama sankarikavalkadi ja aina-

kin sarjakuvan tekoaikaa tunteville tuttuja todellisia tai todellisiin viit-taavia henkilöitä. Useimmiten Tane ja Hyeenat joutuvat erilaisiin ongel-miin mutta tarinat onneksi päätty-vät aika usein onnellisesti. Ainakin jonkun ellei Tanen kannalta. Haus-kojen kommellusten ansiosta tari-nat avautuvat hieman nuoremmal-lekin väelle, mutta varttuneempaan ikään ehtineille on tarjolla lisää hu-vitusta tarinoiden kerroksellisuu-den ansiosta.

Itse olisin kaivannut tarinoihin myös vuosilukuja, olisi mielenkiin-toista tietää miltä vuodelta mikäkin tarina on. Toisaalta vuosiluvutto-muus tukee albumin ajattomuutta. Itse olin vartiolainen 90-luvun puo-livälissä ja moni seikkailu toi eläväs-ti mieleen nämä ajat. Enkä usko että perusasiat ovat suuremmin muut-

Tane Tahvanainen ja Hyeenat – Suomen ensimmäinen partiosarjakuva-albumi

Totuus hopeasusi nro 63:sta selviää tässä albumissa.

Ote Poiskotin käsikirjasta.

Jokaisessa lippukunnassa on lippukuntalehteen tai ainakin tovereiden iloksi väsätty erilaisia sarjakuvia. Jukka-Pekka Rautin alias Jullen tänä vuonna ilmes-tynyt albumi on kuitenkin ensimmäinen partio-sarjakuviin keskittynyt teos. Osa sarjakuvista on vuosikymmeniä vanhoja mutta aika ei ole niitä juurikaan syönyt.

Teksti: Ville Laasonen, Halikon Siniset • Kuvat: Jukka-Pekka Rauti, Koroisten Ritarit

25

Repolainen

Löytyykö sarjakuvantekijöitä?Onko lippukunnassanne tai ryhmässänne tehtailtu sarja-kuvia tai löytyykö teiltä peräti oikea sarjakuvavirtuoosi?

Repolaisen toimitus on aina kiinnostunut julkaisu-kelpoisista sarjakuvista. Jos innostuneita sarjakuvan-tekijöitä löytyy, ota yhteyttä: repolainen@partio.fi.

Tyypillinen kohtaus hyeenojen kokouksessa.

tuneet tänä päivänäkään. Pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä internetistä ja älypuhelimista huolimatta.

Albumia kyllä kehtaa suositel-la kaikille partiomielisille ja aina-kin itselleni se tarjosi monet hyvät naurut. Ehdoton hankinta jokaisen lippukunnan kirjakaappiin. Suden-pennulle en ehkä lähtisi albumia ostamaan mutta sitä vanhemmille se sopii mainiosti. Parhaat naurut saavat jo hieman vartuneempaan ikään ehtineet partiolaiset, varsin-kin jos vartioajat ovat jo autuaasti unohtuneet. Ja jos on vielä vieraan-tunut kentästä ja leirielämästä, ku-ten Suomen Partiolaisten hallitus kyseisessä albumissa, voisin veikata että mieli alkaa taas tehdä metsän siimekseen syömään pakista ja nuk-kumaan teltassa. Ja tietysti riu’ulle.

Tuttu tapaus moneltakin leiriltä.

Tane vauhdissa.

26

Repolainen

Kaikki aikanaan

Viljo Mannerjoki, Jokikylän Pojat

Salla Seppälä kritisoi edellisessä Repolaisessa loistavin sanakääntein nykyistä ikäkausiraken-netta ja sen muutoksia vanhaan järjestelmään verrattuna.

Minun lippukunnassani on aikoi-naan annettu vartionjohtajan vas-tuuta jopa 13-vuotiaille. Onneksi ei enää anneta. Vertaisjohtajuuden merkitys ei uusien ikäkausijakojen myötä ole hävinnyt, vaan se on jopa korostunut. Nyt tarpojat löytävät omat idolinsa teini-ikänsä pahim-pina vuosina – vartionjohtajat ovat oikeassa paikassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla seik-kailijat saavat kaksi asiaa: parhaan mahdollisen koulutetun johtajiston

sekä riittävän pitkän ja turvallisen lapsuuden riittävän vanhojen johta-jien kanssa. Win-win-win.

Nuori vartionjohtaja saat-taa olla innokas ja tehdä monia asioita oikein, mutta johtamisen päämäärien hahmottaminen lienee vielä vaikeaa. Koko elämän juoni on vielä kateissa – vj:n identiteetti on enemmän lapsuudessa kuin nyky-isyydessä, varsinkin pojilla.

Vanhalla järjestelmällä peruspar-tiointi toimi kunnes piti tulla vael-tajaksi. Olimme isoja 14-vuotiaita vartionjohtajia ja teimme oman vael-tajaryhmämme kanssa mitä päähän sattui. Kivaa oli. Osa ryhmistä sel-viytyi. Liian nuoret vj:t paloivat lop-puun ja lopettivat vuoden tai kaksi muiden ryhmäläistensä jälkeen.

Uusi ikäkausijärjestelmä antoi lippukunnalleni mahdollisuuden formatoida kovalevyn, joka oli täyn-nä vanhoja hidastavia ohjelmia.

Krooninen kaikki sudarit sa-maan laumaan -mentaliteetti lop-etettiin. Nyt jokainen ryhmä on

täynnä samanikäisiä partiolaisia. Putkivartiona toimineesta seik-

kailijajoukkueesta muodostettiin kaksi luonnollista joukkuetta.

Kasvun ja ohjelman pääpaino on siirretty tarpojiin ja samoajiin. Sudarit ja seikkailijat eivät ole lop-puva luonnonvara.

Luotsit ovat lippukunnan tärkeim-mät henkilöt. Tämän vuoksi lippu-kuntamme luotsien pestikuvauksissa lukeekin: ”Luotsi tuntee partio-ohjel-man, partiomenetelmän ja kasva-tustavoitteet sekä ymmärtää ne ja huolehtii niiden toteutumisesta ikäkaudessa vartionjohtajien kanssa.”

Keväästä 2009 tähän päivään muutos lippukunnassa on ollut hui-ma. Ryhmiä oli tuolloin kuusi, nyt niitä on kymmenen ja ensi syksynä yksitoista. Menee kuitenkin vuo-teen 2015 ennen kuin teoreettis-esti lippukunnassa on täydellinen sudari-vaeltaja-putki.

Jos vesi on kylmää, odota ensin saunan lämpiämistä. Älä hyppää tuntemattomaan veteen.

Lukijaposti

Syksyn iloja

Heidi Koli, Porin Tertut

Porin Partiolaiset ry järjesti lauan-taina 1.10.11 partiomaisen retkipäivän Tammen tilalla Kullaalla loistavassa syys-kelissä. Oltiin kuin sudenpenturetkellä, mutta lapset eivät olleet partiolaisia, ainoastaan ohjaajat. Mitä, mitä?

Saimme aiemmin keväällä yhteydenoton porilaiselta hy-väntekeväisyysyhdistykseltä, joka toimii vähävaraisten lasten hyväksi. Yhteydenpidon tuloksena järjestimme ja vedimme k.o. yhdistyksen taloudellisen tuen avulla ret-kipäivän partioon kuulumattomille lapsille, jotka tulivat sosiaalihuollon kautta.

Lapsia oli mukana 11 iältään 8–12-vuotiaita ja ohjaa-

jina kolme Porin Partiolaisten hallituksen jäsentä sekä kaksi nuortamiestä Meri-Porin Partiolaisista.

Matka meni mukavasti bussilla Porista Noormarkun kautta Kullaalle. Päivä alkoi lipunostolla, jatkui pääkal-lolla ja päättyi nuotiolla makkaran- sekä lettujen pais-toon. Toki se lippu laskettiinkin! Ehdimme myös te-kemään avaimenperän Munkinnyörillä, kokkaamaan appelsiinikiisseliä Trangioilla sekä saunomaan. Muuta-ma urhea tyttö jopa ui, saunavahti ei kylläkään.

Meille ohjaajille päivä oli mukava ja mieluisa. Jäi tun-ne, että tehdään jotain vastaavaa uudelleen ensi vuon-na. Päivä järjestyi yksinkertaisesti ja mielestäni vähällä vaivalla.

Uskoakseni partiolaisilta voisi löytyä useamminkin mahdollisuuksia järjestää vastaavanlaisia tapahtumia ja tempauksia. Samalla voitaisiin toteuttaa yhtä tärkeim-mistä partion ajatuksista: välittämistä ja onnistumisen ilon mahdollistamista.

Partiolla on mahdollisuus katsoa avoimesti ulospäin ja löytää erilaisia tapoja toteuttaa partioihanteita.

27

Repolainen

Repostelu

Erään kerran kesäleirillämme sa-toi vettä pari päivää. Ei mitään

erityisen poikkeuksellista Suomen kesässä ja leiriläisillä oli kaikki hy-vin. Johtajien hämmästykseksi eräänä iltana yhden leiriläisen äiti ilmestyi leiripaikalle. Äiti oli lähte-nyt neljän tunnin ajomatkalle hake-maan lastaan leiriltä kotiin, koska oli saanut lapseltaan puhelun, että leirillä sataa ja on märkää. Ennenai-kaisesta kotiinpaluusta ei leiriläinen, eikä hänen äitinsä ollut ilmoittanut mitään leirin johtajille.

Leiriläinen ja hänen äitinsä läh-tivät leiriltä, eikä johtajille selvin-nyt missä he viettivät yönsä. Leiri-saaresta ei päässyt enää sinä iltana pois, koska lossit eivät enää liiken-nöineet. Olisiko äidin kenties kan-nattanut soittaa ensin leirin johta-jalle eikä rynnätä matkaan?

Vaikka puhelimet useimmissa lippukunnissa kehotetaan jät-

tämään kotiin retkillä, saattavat las-

ten vanhemmat kuitenkin laittaa puhelimen mukaan, koska he ovat tottuneet tavoittamaan lapsensa ai-na ja kaikkialta puhelimella. Koti-ikäväepidemia leviää kuitenkin hal-litsemattomasti sudariretkellä, jos vanhemmat soittelevat lapsilleen tai lapset soittavat kotiin johtajien tietämättä.

Pienemmät ja isommatkin parti-olaiset saattavat soitella kotiin pie-nestäkin vastoinkäymisestä leiril-lä. Puhelut kotiin saattavat kertoa leirin olosuhteista tai tapahtumis-ta virheellisesti tai ongelmia liioi-tellen, jos sudari soittelee leiriltä omatoimisesti. Vanhemmat saatta-vat huolestua turhaan, vaikka tilan-ne leirillä on hallinnassa tai vastoin-käymiset ovat voitettavissa yhdessä johtajien kanssa. Partiojohtajien on hankalaa hoitaa omaa vastuutaan leiriläisten hyvinvoinnista, jos lap-set raportoivat ongelmista ensin kotiin vanhemmille eivätkä johta-jilleen.

Oma poikani oli juuri ensimmäi-sellä partioretkellään. Isovan-

hemmat kyselivät viikonlopun ai-kana miten pojan retki on sujunut ja mitä retkellä on tehty. Vastasin heille, että retki on sujunut hyvin, mutta en tiennyt mitään mitä ret-kellä oli tehty, koska en ollut puhu-nut poikani kanssa. Olin kuitenkin täysin varma, että retki on sujunut hyvin, koska EN ollut puhunut poi-kani enkä retken johtajien kanssa. Jos jotain ongelmia olisi ollut, niin retkeltä olisi varmasti soitettu van-hemmille.

Sudari ei tarvitse omaa puhelin-ta leirillä ja parasta on, että puhe-lin jätetään kokonaan kotiin, niin ei ole pelkoa laitteen katoamisesta tai rikkoontumisesta leirin aikana. Jos vanhemmilla on asiaa leiriläiselle, saa häneen varmasti yhteyden joh-tajien kautta.

Partioleirillä ei tarvita puhelintaTeksti: Mari Holmroos, Littoisten Pirtapiiat Kuva: Hanna Alin, Partio-Puhurit

Kännykkä kuuluu nykyään lähes jokaisen sudenpennunkin vakio-varustukseen. Monissa tilanteissa puhelin on tarpeellinen varuste sudarillekin, mutta partioretkillä se saattaa aiheuttaa monenlaista ongelmaa.

28

Repolainen

Ketä?

Ketä olet ja mistä tulet?– Olen Suvi Routasalo, lippu-

kuntani on raumalainen Karimo, mutta alun perin olen kotoisin Var-sinais-Suomesta.

Millainen partiohistoria sinul-la on?

– Aika perinteinen. Aloitin van-hempieni ehdotuksesta 7-vuotiaana sudenpentuna Laitilan Lumikeissa, ja etenin siitä vartiolaiseksi. Var-tionjohtajana en itse asiassa ole kos-kaan toiminut, vaan lähdin vartion jälkeen laumanjohtajaksi. Ennen Karimoihin tuloani olin Loimaan Nuotioloimuissa, ja piiritasolla olen toiminut melkein kymmenen vuot-ta sudarijaostossa. Nyt olen myös Rauman alueohjaaja.

Miksi juuri Karimo?– Päädyin Karimoon hiukan sat-

tuman kautta. Tein opintoja Rau-

man opettajainkoulutuslaitoksella, kun tutustuin Karimoihin ja tarjou-duin vetämään laumaa.

Mikä partiossa on parasta?– Yhteistyö ja ystävyys. On hie-

noa, ettei partiossa ole merkitystä esimerkiksi sillä, mistä kukakin on kotoisin, vaan kaikki pystyvät toi-mimaan kaikkien kanssa.

Mikä on partiourasi kohokohta?– Ne ovat pieniä juttuja, lapsilta

saadut kiitokset ovat parhaita. Esi-merkiksi, kun joskus nuorempana laumaa johtaessani eräs tyttö tuli kysymään, olisinko heidän johtajan-sa myös seuraavana vuonna. Vasta-sin, että jos en pääse opiskelemaan. Tähän hän totesi, että ”älä pääse opiskelemaan”.

Kumpi koet olevasi ensi sijaisesti, meri- vai maa partiolainen?

– Apua! Olen nyt merilippukun-

nassa, mutta täytyy sanoa, että eh-dottomasti maapartiolainen. Ennen Karimoihin tuloani minulla ei ollut mitään kokemusta meripartiosta.

Mikä on tärkein partiotavarasi?– Muki. Sitä tarvitaan joka pai-

kassa, ja se on monikäyttöinen: tar-peen tullen siitä voi vaikka syödä tai äyskäröidä sillä vettä.

Mitä teet partion ulkopuolella?– Olen koulutukseltani historian

ja yhteiskuntaopin opettaja, ja toi-min tällä hetkellä kymppiluokan lin-janjohtajana.

Lippukuntanne täytti 80 vuot-ta. Millaisia juhlavuoden tapahtu-mia teillä oli?

– Juhlatoimikunta aloitti suun-nittelun jo yli vuotta etukäteen. Vuosi alkoi aloitustempauksella, ja koko vuoden ajan keräsimme suori-tuksia juhlavuoden merkkiä varten.

Maapartiolainen merilippukunnassaTeksti: Laura Rantanen, Rauman Partiotytöt • Kuvat: Suvi Routasalon albumi

Suvi Routasalo on pitkän linjan partiolainen, jolle raumalainen Karimo on jo kolmas lippukunta. Hän arvostaa partiossa erityi-sesti yhdessä toimimista.

29

Repolainen

KuiKui JOTA-JOTI?Teksti: Sari Mantere, Karimo

Jamboree On The Air eli JOTA ja Jamboree On The Internet eli JOTI on kansainvälinen partiota-pahtuma, joka järjestetään joka vuosi lokakuun kolmantena kokonaisena viikonloppuna.

JOTA-JOTI alkaa perjantaina ja lauantain välisenä yönä keskiyöllä pai-kallista aikaa ja kestää 48 tuntia siitä eteenpäin. Viikonlopun aikana partiolaiset keskustelevat toisten partiolaisten kanssa internetin väli-tyksellä IRCissä, sähköpostitse, radioamatööritaajuuksilla, WWW-si-vustoilla (esim. yhteisöpalvelut ja foorumit), pikaviesteillä sekä puhe- ja videoyhteyksin. JOTA-JOTI-tapahtumaa luonnehditaan maailman suurimmaksi vuotuiseksi partiotapahtumaksi ja se tavoittaa arviolta 500 000 partiolaista 120 maasta. Radioamatööriasemia on JOTA:ssa lähes 10 000.

Kui JOTA-JOTI, Suomen Partiolaisten JOTI-kordinaattori Juho Keitaanniemi?

– JOTA-JOTI on helppo tapa päästä mukaan kansainväliseen par-tiotoimintaa mistä tahansa maailmassa.

Miten JOTA-JOTI -toimintaan pääsee helpoiten mukaan?– JOTA-JOTI järjestetään joka vuoden lokakuun kolmas viikonloppu

kaikkialla samaan aikaan. Ensi vuonna JOTA-JOTI toimintaan voi tulla tutustumaan Vantaan Heurekaan, jossa järjestetään JOTA-JOTI:n aika-na toiminnan esittelytapahtuma. Mukaan voi liittyä myös yksin kotoaan radion tai tietokoneen avulla tai katsoa missä itseäsi lähin tapahtuma on JOTA-JOTI sivustolta (joti.partio.net ja jota.partio.net), samalta sivustol-ta löydät myös osallistumisohjeet.

Mitä varusteita se vaatii?– Tietokoneen tai radion sekä partiomieltä!Kenelle JOTA-JOTI sopii?

– Kaikille, jotka haluavat uusia ystäviä!Onko internetaika vienyt perinteiseltä radioamatööritoiminnalta

toimijoita pois vai vieläkö jota kiinnostaa, SP:n JOTA-koordinaattori Hannu ”Banda” Rättö?

– Kyllä edelleen kiinnostaa, kenties vielä enemmän kuin ennen. Ny-kyisin Echolink-yhteydessä nimittäin voi kätevästi käyttää perintei-sen radion ja internetin yhdistelmää. Tuolloin radion välityksellä ol-laan yhteydessä vastaanottimeen, joka on internetin kautta yhdistetty toiseen vastaanottimeen ja lähettimeen, johon puolestaan ollaan yh-teydessä vaikkapa pienellä käsiradiolla. Radiot voi halutessaan jättää yhteydestä pois, jolloin yhteys lähinnä vastaa Skype-yhteyttä. Myös tietokoneen avulla pidettävät digimode-yhteydet ovat nuorempien harrastajien suosiossa, joten vaikka tietokoneet ja kännykät valtaavat-kin alaa, niin niiden käyttö perinteisten menetelmien rinnalla ja täy-dentäjinä on varmistanut sen että JOTA edelleen kiinnostaa.

Yritimme aktivoitua myös piirin ta-solla. Vuosi huipentui juhlaan, joka ainakin minulle oli juhlavuoden ko-hokohta. Lisäksi toimitin lippukun-nan historiikin, joka ilmestyi juhlis-sa.

Valitse suosikkisi: purje- vai moottori vene?

– Purjevene.Kesä- vai talvileiri?– Kesäleiri, ihan ehdottomasti.Teltta vai laavu?– Teltta.Letut vai tikkupulla?– Tikkupulla.Solmut vai EA?– Solmut.Ja lopuksi bonuskysymys: olet-

ko koskaan taluttanut mummoa kadun yli?

– Itse asiassa olen!

Suvi kokkaili Ko-Gi-leirillä.

30

Repolainen

Pistä postia!Repolainen julkaisee mielel-lään sivuillaan lukijapostia, kommentteja ja mielipide-kirjoituksia. Juttuvinkitkin ovat tervetulleita. Lehti toki varaa itselleen oikeuden valita julkais-tavat kirjoitukset ja tarvittaessa lyhentää saami-aan tekstejä.

Lehden toimituksen tavoittaa osoitteesta repolainen@partio.fi.

Partiotoimisto palveleePartiotoimisto palvelee Turussa ja Porissa arkisin kello 9–16, paitsi torstaisin kello 11–18.

Keskuksen numero on 050 312 9420.

Turun partiotoimistoLäntinen Pitkäkatu 13, 20100 TURKUpartiotoimisto.turku(at)partio.fi•toiminnanjohtaja Nils Grönberg, 050 312 9421•koulutussihteeri Riitta Suomi, 050 312 9424•viestintäsuunnittelija Olli Välke, 050 312 9428•järjestösihteeri Leena Hongell, 050 312 9427•taloussihteeri Ami Heikkinen, 050 312 9426

Porin partiotoimistoAntinkatu 6, 28100 PORIpartiotoimisto.pori(at)partio.fi•aluesihteeri Tarja Hellanmaa, 050 312 9423•ohjelmasihteeri Riikka Hosiosto, 050 312 9425

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etu nimi.sukunimi(at)partio.fi.

www.lounaissuomenpartiopiiri.fi

Julkaisuaikataulunumero aineistot (ke) ilmestyy (pe)8/2011 23.11. 16.12.1/2012 11.1.2012 3.2.2012

jn: jäsennumero, joka jaetaan kaikille piirin partio-laisille. Muut lehdet jaetaan 15 vuotta täyttäneille.

Repolainen on aina kokonaan nelivärinen.

Ohjeet lehteen kirjoittamisesta saat piirin netti-sivuilta tai toimitussihteeri Olli Välkkeeltä, p. 050 312 9428, olli.valke@partio.fi.

Repolainen

Tervetuloa partiotoimiston

jouluglögeille Turun ja Porin partiotoimistoissa

tiistaina 13.12. kello 15–18

Tapaa partioystäviäsi ja pysähdy hetkeksi

kiireiltäsi.

31

Repolainen

Onko teidän partiokolonne uumeniin kätkey-tynyt piirin parasta tietoa?Onko teillä idea naapurilippukunnankin johta-japulan ratkaisemiseen?Tekikö paikallislehteen kirjoittamanne juttu partiotoiminnasta suosikkiharrastuksen?Teiltäkö se löytyy se konsti, jolla partiotoimin-ta saadaan tuntumaan coolilta?Oliko se teidän retkenne, joka sai samoajaikäi-set innostumaan taas partiosta?Onko teillä vain kerta kaikkiaan paras meno?

Ota osaa ideakilpailuunL-SP:n aluetyö kutsuu kaikki piirin lippukunnat mukaan ideakilpailuun, jossa etsitään parhaita re-septejä onnistuneeseen partiotoimintaan. Idea voi liittyä aikuisten rekrytointiin, partiotoiminnan mainostamiseen, toimivaan ikäkausiohjelmaan, aikuispartioon – oikeastaan ihan mihin tahansa partioon liittyvään. Pääasia on, että saadaan on-nistumisen reseptit koko piirin käyttöön.

Kaikista ideoista koostetaan lippukunnille pieni vinkkilehtinen, jonka ideat ovat enemmän kuin sallittuja jokaisen ottaa käyttöön ja muoka-ta omalle lippukunnalleen sopivaksi. Lisäksi ide-oita hyödynnetään tulevan vuoden Tule partioon -kampanjassa.

Toimita lippukuntanne loistavin idea muistele-mispäivään 22.2.2012 mennessä aluesihteeri Tan-kille, tarja.hellanmaa@partio.fi , ja olette mukana kisassa. Pääpalkintona vaellusteltta.

Aluetyö valitsee ideoista mielestään kahdeksan parasta, ja parhaat ideat julkistetaan piirin verk-kosivuilla maaliskuun alussa. Ideoista parhainta voi äänestää maaliskuun ajan, ja voittajaidea pal-kitaan paraatin jälkeen partiojohtajien kahvitilai-suudessa.

Tervetuloa Luotsikahvilaan ke 7.12. klo 18-21 Turun partiotoimistossaTule hakemaan tukea tarpoja-, samoaja- tai vael-tajaluotsin pestissä toimimiseen. Luotiskahvilasta saat uusia ideoita pestiisi, tapaat muita luotseja eri puolilta piiriä ja pääset vaihtamaan kokemuksia.

Tapahtuma on tarkoitettu tarpoja-, samoaja- tai vaeltajaluotsin pesteissä toimiville vaeltajille tai aikuisille. Vaeltajaluotsikahvilaan voivat osal-listua vain yli 22-vuotiaat. Samoajaluotsien kahvi-laan osallistuvat saavat valita kahden eri ryhmän väliltä: ilmoittaudu ryhmään 1 mikäli haluat tietoa samoajaikäkauden perusasioista (mm. ohjelman rakenne, aktiviteetit, materiaalit, tapahtumat, ter-mit). Ryhmässä 2 käsitellään osallistujien toivomia syvennetympiä aiheita, jolloin ohjelman perustie-tojen tulisi olla hallinnassa.

Luotsikahvilan osallistumismaksu 3 euroa las-kutetaan lippukunnilta jälkikäteen.

Ilmoittautumiset Polkuun 28.11. mennessä: https://spfs.clubonweb.com/book/luotsikahvila11

Lisätiedot: ohjelmasihteeri Riikka Hosiosto, riikka.hosiosto@partio.fi , p. 050 3129 425

Ilmoittaudu alkuvuoden ohjelma-

ja koulutustapahtumiin 23.11. mennessä.

Tapahtumiin ilmoittaudutaan oman lippu kunnan koulutus-

vastaavalle.

Lisätietoa saat koulutusvastaavaltanne,

piirin nettisivuilta ja partiotoimistosta.

PuskaÄssä tulee taasLuvassa hulvaton metsäinen viikonloppu kai-kille samoajaikäisille 20.–22.4.2012.Tapahtumassa pääset kokeilemaan haastavampia samoaja-aktiviteetteja, sekä tutustumaan uusiin tyyppeihin piirin eri kolkista. Viikonlopun aika-na saat päästää valloilleen sisäisen eräjormasi se-kä oppia uusia taitoja luonnossa selviytymiseen, hauskanpitoa unohtamatta. Hinta 60 euroa.

Lisätietoja: Ulla Värre, p. 044 571 0175, ulla. varre@gmail.com; samoajajaosto

32

Repolainen

Pj-peruskurssien johtamistehtäväohjaajien koulutusiltaTurun partiotoimistossa ti 17.1.2012 klo 18-20Porin partiotoimistossa to 19.1.2012 klo 18-20

On tärkeää, että lippukunnan pj-kurssilaisella on jo ilmoittautumisvaiheessa ohjaaja johtamistehtä-välleen (ent. välitehtävä).

Mikä on uutta? Mitä kuuluu hyvän ohjaajan teh-täviin?

Mikäli sinut on lippukunnassasi nimitetty johta-mistehtävän ohjaajaksi, tule johtamistehtävien ohjaajien koulutusiltaan hakemaan tukea ja vink-kejä tehtävääsi.

Illan pääaiheita ovat:•pj-johtamistehtävän määrittely: minkälainen on hyvä johtamistehtävä,•mitä on ohjaaminen,•johtamistehtävän raportointi,•ohjaajan palaute,•johtamistehtävien ohjaajan tuki ja mistä sitä saa.

Koulutusillan aikana jaetaan ”Pj-peruskurssin joh-tamistehtävä, materiaalia ohjaajalle” -paketti, jo-ka sisältää Ohjaajan ohjeen, Suorittajan ohjeen ja Ohjaajan lausunto -mallin.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu Polkuun viimeistään sunnuntaina 15.1.2012•Turun iltaan: https://spfs.clubonweb.com/book/johtamistehtavaohjaaja2012turku•Porin iltaan: https://spfs.clubonweb.com/book/johtamistehtavaohjaaja2012pori

Lisätietoja partiotoimistosta: koulutussihtee-ri Riitta Suomi, riitta.suomi@partio.fi , p. 050 312 9424.

Kasvu etsii johtajaaPiirin uudistunut Kasvu- hanke etsii kasvu johtajaa vetä-mään piirin kasvu-tiimiä.

Kasvu on L-SP:ssä vuosina 2012–2014 toteutetta-va projekti, joka kehittää ja toteuttaa erilaisia kei-noja partion jäsenmäärän kasvattamiseksi. Projek-ti on osa Suomen Partiolaisten Toiminta kasvuksi -hanketta.

Kasvujohtajan tehtävänä on kasvutiimin toiminnan visiointi, suunnittelu ja johtaminen sekä yhteistyö Suomen Partiolaisten ja muiden pi-irien kasvuprojektien kanssa.

Jos olet kiinnostunut ajallisesti rajatusta, mo-nipuolisesta ja mielenkiintoisesta johtajapestistä yhden partiotoiminnan tämän hetken tärkeimmän haasteen parissa, ota yhteyttä 2.12.mennessä.

Lisätietoja antaa projektiministeri Timo Sirén, timo.siren(at)merikarvia.cedunet.fi , p. 040 763 3856.

Oriniemen retkeilyalueLuonnonkauniilla paikalla Turun Hirvensalos-sa Sinua ja ryhmääsi odottaa Oriniemen ul-koilualuesäätiön ylläpitämä retkeilymaja ran-tasaunoineen. Alueelle pääsee veneellä, omal-la autolla ja varsin lähelle myös bussilinjoilla 50 ja 51.

Tiedustelut ja varaukset: kari.vuola@kolumbus.fi , p. 0400 740 060.

Oriniemi– ensisijaisesti partiolaisille ja nuorisotoimintaan– majoituskapasiteettia on kuudessa erillisessä huo-neessa 32 hengelle, lisäksi saunassa on 6 vuodetta– sähkölämmitys, suihkut, vesi-wc:t, keittiö varus-teineen, nuotiopaikka– n. 12 hengelle soveltuva rantasauna, uimalaituri– upeat maisemat merelle

Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n Talvimestaruuskilpailut

Laitila 11.2.2012

Kilpailukutsu Laitilan Eräsissit ja Uudenkaupungin Merihait kutsuvat taistelemaan yksinkertaisia ja perinteisiä partiotaitoja vaalivaan piirimestaruuskilpailuun. Oranssi (tytöt) ja vihreä (pojat ja seka) sarja Vartion koko: 4 – 6 kilpailijaa Osallistujien ikä: 12 – 15 -vuotta Vartion yhteenlaskettu ikä maksimissaan: 4 kilpailijaa: 56v 5 kilpailijaa: 70v 6 kilpailijaa: 82v Sininen (tytöt) ja punainen (pojat ja seka) sarja Vartion koko: 4 kilpailijaa Osallistujien ikä: 14 – 18 vuotta Vartion yhteenlaskettu ikä maksimissaan: 68v Kukin kilpailuvartion jäsenen pitää kuulua johonkin L-SP:n lippukuntaan, ja kilpailuvartion tulee edustaa L-SP:n lippukuntaa, johon vähintään yksi kilpailuvartion jäsen kuuluu. Ruskea (naiset) ja harmaa (miehet ja seka) sarja Vartion koko: Vähintään kolme (3) Osallistujien ikä: 18 ja yli Molempien sarjojen sisällä ratkotaan lisäksi erikseen vaeltajaikäkauden mestaruus niiden vartioiden kesken, joiden kaikki jäsenet ovat kilpailuvuonna 18-22-vuotiaita. Kukin kilpailuvartion tulee edustaa L-SP:n lippukuntaa, johon vähintään yksi kilpailuvartion jäsen kuuluu. Matkat Oranssi ja vihreä 7km Sininen ja punainen 11km Ruskea ja Harmaa 13km Ilmoittautuminen Kilpailuihin ilmoittautuminen tapahtuu 26.1.2012 mennessä joko kirjallisesti käyttämällä L-SP:n ilmoittautumislomaketta ja toimittamalla se piirin toimistoon (Läntinen Pitkäkatu 13, 20100 Turku tai Antinkatu 6 , 28100 Pori) tai sähköisesti: https://spfs.clubonweb.com/book/talvikisat2012 Kilpailuvartio ilmoittautuu vartionjohtajan jäsenkortistakin löytyvällä ilmoittautumistunnuksella.

Osanotto-oikeus Kaikilla kilpailijoilla tulee olla voimassa oleva todistus Suomen Partiolaisten jäsenmaksun maksamisesta, esim jäsenkortti. Osanottomaksu Osallistumismaksu kaikkien sarjojen osalta on 45 euroa, joka laskutetaan lippukunnalta ilmoittautumisen jälkeen. Jälki-ilmoittautumisesta peritään 70 euroa. Osallistumismaksuun kuuluu kaikki jaettava ja käytettävä materiaali, peseytymismahdollisuus sekä lämmin ateria kilpailun jälkeen. Noudatettavat säännöt Kilpailussa noudatetaan Lounais-Suomen Partiopiirin 1.8.2009 voimaan tulleita kilpailusääntöjä. http://www.lounaissuomenpartiopiiri.fi/tapahtumat/kilpailut/kilpailusäännöt Edelliset voittajat Patagonia 2011 Oranssi: Rinsessat (Leirisiskot) Vihreä: Musta Lilja (Kaarinan Ristiritarit) Sininen: Salatut eläimet (Auran Tytöt) Punainen: Stuntmannit (Mellilän Menninkäiset) Ruskea: Turska (Raision KilliNallit) Harmaa: TEAM-K (Turun Metsänkävijät) Tehtäväluettelo Or/Vi Si/Pu Ru/Ha

Partiotieto

Ruskeee meri X X X

Paavin suojatit X X

Loodus & Loom X X X

Globalwarmingvase X X

Kukko vs Hauki X X

Partiotaidot

Lämmike X X X

Tuusan nuuska X X X

Kädentaidot

Lestuin X X X

Kierot X X X

Rasite

B-kausi X X X

P-kausi X

Golden Gate X X X

Bolt X X

Sielunhoito

OP X X X

Elohiiri X X

Kanala X X X Kilpailun johtaja Järjestelysihteeri Johannes Perkkola (LES) Elina Palovaara (UMH) 040-7288981 040-7742999 jperkkola@gmail.com elina_palovaara@hotmail.com http://laho.avaruus.net/les/b2b Facebook: hae B2B

33

Repolainen

34

Repolainen

13.–15.1.2012

Medialähettiläät ovat tulleet jäädäkseen.Tulossa on kolmas Suomessa järjestettävä

medialähettiläiden koulutus. Sinä 15–22-vuotias partiolainen mistä tahansa ympäri Suomea,

klikkaa itsesi osoitteeseen www.partio.fi/yspja hae mukaan koulutukseen!

Toimi 20.11.2011 mennessä.

TÄÄLLÄ TAAS!

WWW.PARTIO.F I /YSP

PERINTEINENITSENÄISYYSPÄIVÄN KIRKKO

6.12.2011 k lo 16.00 Henrik ink irkossa Turussa

35

Repolainen

OMPPU-PÄÄRYNÄOMPPU-PÄÄRYNÄMETSÄMARJAMETSÄMARJAVILLIVADELMAVILLIVADELMA

Maista Mehukatti pillijuomia!Maista Mehukatti pillijuomia!

+kALSIUMIA JA C-ja D-VITAMIINIA

WIHURI OY:N METRO-PIKATUKKU

Palvelua lippukunnille entistä paremmin!

Yhteystiedot ja aukioloajat netistä:www.metrotukku.com

Piirin asiakasnumeroa (457 908) saavat myös lippukunnat käyttää tehdessään suurempia ruokahankintojaan leirejä, ohjelma tilaisuuksia ym. tilaisuuksia varten. Ostokset maksetaan heti kassalla joko kä-teisellä tai pankkikortilla.

Liikkeet mm. Turussa, Porissa, Raumalla, Salossa, Loimaalla ja Kankaanpäässä.

numero aineistot ilmestyy8/2011 23.11. 16.12.1/2012 11.1. 3.2.Repolainenepolainen