riittääkö raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka...

24
HELSINGIN YLIOPISTON PAIKALLISLEHTI 3. SYYSKUUTA 2012 ASENNETTA PELIIN 5 | KUPPAUSSARVIA 6 | TVÄRMINNEN KIELIVALINTA 9 | UUSI KVESTORI ON MAAILMANMESTARI 14 | KIRJASTO.NYT 16 | HYVäSSä KULMASSA 19 | 4 BACK PAGE | TOUGH TIMES BAKSIDAN | NYBYGGARE RIITTÄÄKÖ RAHA? | 10

Upload: others

Post on 26-Sep-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

H e l s i n g i n y l i o p i s to n pa i k a l l i s l e H t i3 . s y y s k u u ta 2 0 1 2

asennetta peliin 5 | kuppaussarvia 6 | tVÄRMinnen KieliValinta 9 | uusi kvEsTOri ON MaaiLMaNMEsTari 14 | KiRJastO.nYt 16 | hyvässä kuLMassa 19 |

4

back page | tough times baksidaN | Nybyggare

Riittääkö Raha? | 10

Page 2: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

mitä toivoisit uusien fuksien oppivan, rehtori thomas

Wilhelmsson? ? Toivon heidän innostuvan mahdollisuuksistaan kasvaa yliopistossamme todella monipuolisiksi ja kansainvälisesti sivistyneiksi akateemisiksi ammattilaisiksi. hyvän työmoraalin omaksuminen heti opintojen alusta ei myöskään ole pahitteeksi.

VOUtZU

PääkiRJOitUS | 3.9.201 2 | thOmaS WilhelmSSOn

nnen kesälomia yliopistolaisten huomiota kiinnitti varmasti tieto rekrytointikiellosta. Uusien rekrytointien asettaminen luvanva-raisiksi on toimenpide, johon ei ryhdytä ke-

vyin perustein.Yliopiston budjettitilanne on erittäin tiukka, joh-

tuen pääosin valtiovallan säästöistä. Toisin kuin luvat-tiin yliopistouudistuksen yhteydessä, yliopistokehys-tä ei ole säästötalkoissa jätetty koskemattomaksi.

Vaikka Helsingin yliopiston taloudellinen perusta on vankka, leikkaukset ovat haasteellisia. Yliopistola-ki ei salli yliopiston näyttää kattamatonta alijäämää, vaan menot ja tulot on saatava tasapainoon. Etenkin ensi vuosi tulee olemaan huomattavan tiukka. Sen jälkeen mennee hiukan paremmin, jollei valtiovalta päätä uusista leikkauksista.

Tässä tilanteessa on pidetty tärkeänä antaa selkeä viesti siitä, että yliopisto pyrkii huolehtimaan nykyi-sistä työntekijöistään ja välttämään lomautuksia ja ir-tisanomisia. Rekrytointikielto on käytännössä osoit-tautunut vahvaksi keinoksi tasapainottaa yliopiston talous. Edistämällä henkilöstön sisäistä liikkuvuutta voidaan lisäksi pyrkiä tasaamaan työn kuormittavuut-ta eri yksiköiden välillä.

Mikään säästökeino ei saa johtaa keskeisten toi-mintojen kohtuuttomaan vaikeutumiseen. Poikkeus-luvalla voi jatkossakin rekrytoida, jos tehtävän täyt-tämättä jättäminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa toiminnalle.

Niukkuudesta huolimatta yliopistolaisten työn tulokset ovat upeita. Tutkimuksen arvioinnin lop-puraportti antaa hyvän kuvan siitä, miten kovassa is-kussa tutkimustoimintamme on. Kaikki analysoidut indikaattorit ovat korkealla tasolla, ja mikä vielä pa-rempi, ovat koko arvioidun kauden aikana nousseet. Opetuksessa ja sen johtamisessa on otettu monta as-kelta eteenpäin, ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja alumnitoiminta ovat kiivenneet uusiin sfääreihin.

Uusi strategiamme sisältää monia toimenpiteitä, joiden avulla voimme kehittää toimintaamme vielä paremmaksi. Keskittymällä vahvuuksiimme voimme edetä myös tilanteessa, jossa tulomme tilapäisesti ovat aiempaa vähäisemmät. Kiitos korkealuokkaisen ja sitoutuneen henkilöstömme olen varma siitä, että pystymme nelivuotisen strategiakauden aikana lu-nastamaan strategian sisältämät lupaukset.

Toivotan kaikille yliopistolaisille hyvää alkavaa syyslukukautta! Jag önskar alla medlemmar av uni-versitetssamfundet allt gott under det nya läsåret! I wish all members of the university community a suc-cessful autumn. lue tHomas WilHelmssonin ja antti tanskasen

Haastattelu sivulta 10.

Kiristämme vyötä

e

2 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

menot ja tulot on saatavatasapainoon.

Page 3: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

kampusgaLLup | kEskusTa | MEiLahTi | kuMpuLa | viikki

etÄpiste | MaDaGaskar

kuMpuLa

1 849 658 94 685

Toivoisin uusien opiskelijoiden havaitsevan, että yliopis-to ei ole koulu. Täällä oppiminen vaatii omaa aloitteel-

lisuutta ja asioihin perehtymistä myös muuten kuin tenttikirjoista. Vaikka yliopistoa on niin sanotusti uudistettu, toivon myös, että uudet opiskelijat ha-vaitsisivat, etteivät uudistukset ole täysin karkotta-neet omaleimaisia opettajapersoonallisuuksia.

Tärkeintä uusille opiskelijoille on tietenkin oppia turvalliset tavat työskennellä laboratoriossa. Toivoisin

uusien opiskelijoiden oppivan myös labo-ratoriotyössä käytettävien astioiden ja instrumenttien oikeat nimet sekä suo-meksi että englanniksi. Helpottaa työntekoa, kun ei tarvitse osoitella, että anna tuo pyöreä astia tuosta.

Uusien opiskelijoiden ensimmäinen haaste on varmasti oppia liikkumaan Meilahden kampuksen sokkeloissa. Myös

opintoihin liittyvät tietojärjestelmät, kuten Oodi olisi hyvä saada haltuun. Lisäksi

toivoisin opiskelijoiden oppivan kunnioitusta luennoitsijoita kohtaan. Luennolle olisi hyvä saapua ajoissa, eikä siellä tulisi selata nettiä tai lähettää säh-köpostia. Suurin osa opiskelijoista toki tietää tämän ja käyttäytyy erinomaisesti.

Fuksien, tai kuten farmasiassa sanotaan tappien, olisi hyvä kehittää ensimmäise-

nä vuonna sosiaalisia taitojaan ja tutustua uusiin ihmisiin. Yliopistolla ei kannata jäädä yksin. Toivoisin tappien uskalta-van lähteä mukaan tapahtumiin ja jär-jestöihin. Tietysti heidän on syytä myös oppia, miten opiskelijaelämä ja opinnot yhdistetään niin, että ne tukevat tosiaan eivätkä ole toisensa tiellä.

sademetsän siimeksessä

mitä toivoisit uusien fuksien oppivan?

laboratoriomestari hassan haddad

kemian laitoskuMpuLa

professorih.k riikonen

yleinen kirjallisuustiede

kEskusTa

Opetushoitaja tiina Nissinen kliininen laitos

MEiLahTi

yliopiston farmasiakunnan

tappikapteenimari keisala

viikki

AR

I AA

LTO

TER

HI E

KEB

OM

MEiLahTi viikkikEskusTa

Sivun toimittanut juHa meRimaa

Tutkija Sarah Zohdy kertoo:Madagaskarin sademetsään rakenne-

tun Namanabe Hallin eli Ystävyyssalin avajaisia vietettiin heinäkuussa. Se on tutkimusasema, jossa on sekä asuntola, laboratoriotiloja että konferenssikeskus.

Avajaiset olivat iso ja juhlava tilai-suus. Madagaskarilaisten tapojen mu-kaan talon kunniaksi teurastettiin kaksi seebua eli ryhähärkää.

Minun näkökulmastani Namanaben tärkein uudistus ovat modernit molekyy-lilaboratoriotilat. Aikaisemmin kenttä-työn näytteet piti käydä analysoimassa muualla. Uusi laboratorio mahdollistaa esimerkiksi soluviljelmät ja jopa vaaral-listen aineiden tutkimuksen eristettynä.

Minulle tästä on suurta hyötyä, sillä olen aloittamassa uutta tutkimusta siitä, miten virukset siirtyvät eläimistä ihmi-siin.

InSI

TE A

Rc

HIT

EcTu

RE

14,4 % 15,6 % 9,6 % 16,0 %

3Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Fuksien lukumäärä kampuksittain ja osuus läsnä oleviksi ilmoittautuneista opiskelijoista (tilanne 21.8)

Page 4: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

Viime aikoina mieleeni on usein tullut se Aku Ankan klassikkotarina, jossa puhuva koira ho-kee: ”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.”

En halua olla se koira. Voivotteluun olisi helppo sortua, kun rek-

rytointikielto on päällä ja yliopiston talous tiukoilla. Yliopistolaisen nettikyselyssä ylivoi-mainen enemmistö vastaajista kertoi, että ta-

loustilanne huolestuttaa. Tässä lehdessä yliopiston rehtori ja hallituksen puheenjohtaja poh-tivat, miten talousvaikeudet voi-tetaan.

Kivuttomasti se ei käy. On toki hienoa, jos muun henkilös-tön rekrytointikielto säästää ir-tisanomisilta. Silti perhevapaille tai eläkkeelle jäävien paikkojen täyttämättä jättäminen näkyy

arjessa. Määräaikaisia ahdistaa töiden loppu-minen. Vakituisia ahdistaa poislähtevien töi-den jakaminen.

Neuvo priorisoida ja jättää jotain tekemättä on helppo antaa mutta vaikea toteuttaa. Kuka joutuu päättämään, mitkä näytteet jätetään analysoimatta ja kenen palkkalaskelma käsitte-lemättä? Mikä vessa jää siivoamatta, mikä tieto-koneongelma ratkaisematta?

Hankalia kysymyksiä, joihin minulla ei ole vastauksia. En halua päätyä päämäärättömään päivittelyyn, joten seuraan Monty Pythonin oh-jetta: näe aina elämän valoisa puoli.

Valo loistaa nyt Kaisaniemestä. Aikaisem-min termi ”wau-arkkitehtuuri” ei oikein auen-nut minulle. Käsitin sen vasta, kun Kaisa-kir-jaston aulassa huuliltani purkautui spontaani ”wau!” Kaartuvista ikkunoista tulviva valo, kau-niit portaat ja hyllyrivit toivat tunteen, että nyt ollaan todellisessa tiedon temppelissä.

Eräs kollegani totesi, ettei oikeastaan halua tietää, paljonko remontti on maksanut, mutta siitä huolimatta kerrankin voi olla vilpittömästi onnellinen siitä, että rahaa on käytetty seiniin.

Meillä on upea kirjasto. Tänään se aukeaa, menkää katsomaan! Reetta vaiRimaa

Valo loistaa nytkaisaniemestä”

Jos joku tästä tiimistämme lähtisi, emme varmaankaan saisi erillislupaa palkata uutta ihmistä hänen tilalleen. hetken aikaa teh-tävät voidaan jakaa muille, mutta pitemmän päälle se ei onnistu ilman huomattavaa ja liiallista muiden kuormitusta.

koko henkilökunta pitäisi sitout-taa työskentelemään ja toimimaan säästäväisesti; pienistä puroista syntyy suuria jokia, kun kysymyk-sessä on iso yhteisö.

yliopistouudistuksen jälkeen yliopiston resursseja on allokoitu entistä enemmän johtajien palkkoi-hin ja johtamisen tukitoimiin. rahat ovat pois perustoiminnoista.

suurin huoleni hy:n taloustilan-teessa on se, että siitä on vaikea saada selvää. Tuntuu, että kokonai-suus ei ole kenenkään hallinnassa.

En pidä helsingin yliopiston kvestuurin tempoilevasta tavasta hoitaa yliopiston taloutta enkä yliopistouudistuksen jälkeen ilmestyneestä Neuvostoliiton ajoista muistuttavasta nelivuotis-suunnittelusta.

Tuntuu ettei kukaan oikein tiedä missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään.

kuinka minulle ja perheelleni käy?

huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten pelottaa se, että rekrytointikiellon takia jo nyt ylityöllistetty henkilöstö uupuu täysin.

ilmapiirin kannalta olisi hyödyl-lisempää miettiä, mistä saadaan lisää rahaa... mielikuvitusta ja positiivista asennetta peliin. siis ei ideakilpailua säästöehdotuk-sista, vaan ideakilpailu lisätulojen hankinnasta!

yliopisto on ja pysyy olipa lama tai ei. Järkevää talouspolitiikkaa ja hyvää henkilöstöjohtamista, niin kaikki on ok.

huolestuttaako yliopiston taloustilanne?

lisää aiHeesta sivulla 10.

Jostakin syystä yliopiston kassapalvelut on siirretty Viikkiin, jossa ne ovat auki kolmes-ti viikossa pari tuntia kerrallaan.

On vaikea ymmärtää, mikä byrokraat-tinen logiikka tämän on saanut aikaan. Ulkomaisia vieraita ajatellen järjestely ei ole pelkästään kohtuuton vaan suorastaan hävytön. Se on sitäkin käsittämättömämpi, kun samaan aikaan on varattu vieraille uu-sia tiloja keskustaan, Töölön torneihin.

On todella noloa lähettää ikääntyneitä, arvokkaita vieraita matkailemaan liitosalu-

eelle kuittaamaan päivärahojaan. Yhden esitelmän pitäjiä ajatellen tilanne on sietä-mätön. Hukkaantuneen työajan ja matka-kustannusten jälkeen palkkioksi jää lähin-nä muisto järjettömästä nöyryytyksestä.

Tulisikohan tämänkin uudistuksen te-kijä nyt esiin kertomaan, mitä sillä on ta-voiteltu? Oleellista olisi joka tapauksessa palauttaa asiat normaaleille urille.

timo viHavainen

venäjän tutkimuksen pRofessoRi

maailman kulttuuRien laitos

mieLipide [email protected]

kassa takaisin keskustaan!

Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen [email protected]. Toimitus oikolukee, muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. aiheet voivat olla isoja tai pieniä — älä epäröi kirjoittaa!

84 % kyllä 16 % Ei

kysymys

vastaustilanne 28.8., vastauksia 130

Vastaa Ja Lue LisÄÄ kommeNtteJa FLammaN aJaNkohtaista siVuLLa: flamma.helsinki.fi

PäätOimittaJalta | 3.9.201 2 |

Ystävä hyvä

4 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 5: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

lainaSanat

Merja Soosalun voi sanoa olevan innoissaan työstään. Hän aloitti keväällä työhyvinvoinnin kehittämispäällikkönä Helsingin yliopistossa.

Työ tuntui omalta heti, kun hän näki ilmoi-tuksen avoimesta paikasta viime helmikuussa.

— Juoksin yöpuvussa pihalle, jossa mieheni oli luomassa lunta, Soosalu muistelee.

— Halusin heti kertoa hänelle, että nyt löy-sin oman paikkani.

Kellokoskella asuva Soosalu on ennen yli-opistoa tehnyt pitkän uran Uudenmaan ELY-keskuksen ja sen edeltäjien henkilöstöhallin-nossa. Yliopistot ovat kuitenkin aina olleet kiinnostuksen tärkein kohde.

— Opiskeluaikoina tein sekä proseminaari-ni että graduni yliopistoista. Nyt sitten pääsin viimein tänne töihin, hallintotieteiden maiste-ri kertoo.

ei mikä tahanSa YhteiSö | Työhyvin-voinnin kannalta yliopisto ei ole mikä tahansa yhteisö. Selvitysten mukaan ilmapiirissä voisi usein olla parantamisen varaa.

Tähän yliopisto panostaa Työyhteisötai-doilla huipulle -teemavuodella. Mitä nämä työ-yhteisötaidot oikein ovat?

Soosalun mukaan kaikki lähtee asenteesta.— Tutkimuksen lähtökohta on kriittisyys,

kaikki lähtee asenteesta

mutta kollegojen suhteen kannattaa miettiä, olisiko rakentavampi lähestyminen parempi ratkaisu. Kriittisyys voi olla myös luottamusta, arvostusta ja sitä kautta luovuutta tukevaa.

— Vaikka usein kilpaillaan määrärahoista tai nimityksistä, täytyisi aina muistaa, että lop-pujen lopuksi työtä tehdään kuitenkin yhdessä. Kukaan ei selviä kaikesta yksin.

kOUlUtUSta tYöYhteiSölle | Teema-vuoden aikana yliopiston koulutus- ja kehit-tämisyksikkö järjestää seitsemän koulutusta, joissa pohditaan muun muassa vuorovaikutuk-sen merkitystä, tarttumista epäasialliseen käyt-täytymiseen ja tietoisuustaitoja.

Puolen päivän mittaiset koulutukset ovat avoimia kaikille yliopistolaisille ja niille on va-rattu isot salit.

Toiveena on myös, että koulutuksiin osal-listuvat veisivät oppimaansa eteenpäin omiin yksikköihinsä.

— Kahvipöytäkeskustelu on hyvä tapa jakaa tietoa. Toimiva työyhteisö lähtee aina sen jäse-nistä. Ainoa tapa vaikuttaa toiseen on muuttaa omaa käyttäytymistään, Soosalu huomauttaa.

juHa meRimaa

ilmoittaudu koulutuksiin koulutuskalenteRi

Henkassa: alma.Helsinki.fi/doclink/105727.

uusi työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö kannustaa kohentamaan työyhteisötaitoja.

AR

I AA

LTO

” kokoelmat ovat jo siirtyneet tutkijoiden tietokoneille. on aika miettiä, miten tuoda myös kirjastojen muut palvelut tutkijoiden työpöydille.”PROjEKTISuunnITTELIjA MAIjA MERIMAA, KAnSALLISKIRjASTO 1/2012

” ei pitäisi puhua kansainvälisistä tutkijoista/opettajista, koska he useimmiten ovat jonkin yhden valtion kansalaisia. mieli ja kon-taktikenttä toki voi olla kansain-välinen, mutta niinhän se voi olla suomalaisillakin.”TIETEEnTEKIjöIdEn LIITOn PuHEEnjOHTA-jA TAPAnI KAAKKuRInIEMI, AcATIIMI 5/2012

” tutkimusryhmä kohottaa maljoja ja kokee kuuluvansa yhteen, kun saa korkeat pisteet tutkimuk-sen arvioinnissa, mutta tosiasia kuitenkin on, että jo seuraavassa viranhaussa ryhmän jäsenet ovat toistensa kilpahakijoita.”PROfESSORI LIISA KELTInKAngAS- jäRvInEn, vERSTAS 1/12

” Vieläkin ihailen sitä vanhan kult-tuurikansan ylpeyttä, jolla minis-teriöiden, kaupungin ja yliopiston edustajat hoitivat kolmetuntisen avauksen kokonaan kreikan kielellä ilman tulkkauksia. Lopulta salissa istui vain suomalaisia.”InvESTOInTIjOHTAjA AnnE PRIHA, HuSARI 3/2012

” internet on torkkupeitto, johon on egon mukava kääriytyä, sulkea silmät ja nukahtaa.”YLIKIRjASTOnHOITAjA KAI EKHOLM, cSc 2/2012

123R

f

ainoa tapa vaikuttaa toiseen on muuttaa omaa käyttäytymistään, sanoo työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Merja soosalu.

5Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 6: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

hindrik strandberg syntyi 1942 helsingissä.

työskenteli assistentti-na helsingin yliopiston Lääketieteen museossa 1970–2003 ja sen jälkeen intendenttinä helsingin yliopistomuseossa vuoteen 2005, jolloin jäi eläkkeelle.

Väitteli 15. kesäkuuta toh-toriksi etnologian aineessa aiheenaan suomalainen kuppaus 1900-luvun puoli-väliin saakka.

harrastaa egyptologiaa, suomen egyptologisen seuran pitkäaikainen jäsen.

asuu helsingin kataja-nokalla dorrit-vaimonsa kanssa.

Turun akatemian Jacob de l’Ecluse taisi luul-la itsestään liikoja. Ettäkö tavallinen harjoitus-mestari saisi luennoida kateederilta kuin oikea professori? Ei käy päinsä, ilmoitti konsistori. Luennoikoon kotonaan niin kuin muutkin. De l’Ecluse uusi vaateensa sinnikkäästi, kunnes sai poikkeusluvan luennoida Akatemian eteishuo-neessa. Ranskan kielen opettajia ei kasvanut joka oksalla 1700-luvun Turussa.

Mutta kielimestarille tämäkään ei riittä-nyt. Hän marssi akateemisessa kulkueessa röyhkeästi yliopiston apulaisten edellä ja aset-tui kaiken kukkuraksi istumaan professorien penkkiin tuomiokirkossa. Konsistorin varoitus ei häntä hillinnyt, vaan hän vaati koko penkki-järjestystä muutettavaksi.

De l’Eclusen värikästä elämää puitiin vä-hän väliä niin konsistorissa kuin raastuvanoi-keudessakin. Hän ei maksanut palovahdeille kuuluvia korvauksia. Hän laiminlöi opetustaan. Hän julkaisi painatteita antamatta niitä ensin sensuuriviranomaisten tarkastettavaksi. Ja sit-ten hän joutui syytteeseen salavuoteudesta.

Neiti Maria Björksten kertoi de l’Eclusen maanneen hänet useaan kertaan. Kielimestari kiisti väitteen, vaikka häntä varoitettiin ”pa-pistisista väärän valan vannomisista”. Koska näyttöä ei ollut, de L’Ecluse vältti avioliiton sillä kertaa. Ehkä se oli neiti Björkstenin onni, sillä viimeisinä elinvuosinaan harjoitusmestari joutui oikeuden eteen syytettynä vaimonsa Eli-sabeth Fontelian pahoinpitelystä.

Myös aiemman kielimestarin kanssa oli

ollut ongelmia. Italiaa ja Saksaa kiertäneelle Antonio Papille Tukholmakin oli tuppukylä. Voi vain kuvitella hänen kauhistustaan, kun hänet määrättiin Turun akatemiaan. Hän vietti suuren osan vastenmielisestä virkakaudestaan Tukholmassa, yleensä ilman kanslerin lupaa. Mutta siellä hän saikin opettaa kuninkaallisia prinsessoja.

Harjoitusmestarit olivat tulleet yliopistoi-hin, kun aatelista muodostui johtava virkasää-ty. He perehdyttivät oppilaitaan miekkailuun, tanssiin, ratsastukseen, musiikkiin, piirustuk-seen ja moderneihin kieliin. Nykyään tunne-tuin harjoitusmestarin virkaa hakeneista lienee Jean Sibelius. Hän hävisi Robert Kajanuk-selle. siina vasama

kiRjoitussaRja poHjautuu suomalaisen kiRjalli-

suuden seuRan kansallisbiogRafia-veRkkojulkai-

suun, joHon voi tutustua osoitteessa

WWW.kansallisbiogRafia.fi. tämän tekstin

poHjana ovat olleet eRityisesti jussi nuoRtevan

kiRjoittamat tekstit.

hankalat harjoitusmestarit

LAu

RI v

Ou

TILA

InEn

Kallonmittauskojeita, sianrakko-kloroformi-pumppu, ”hulluarkku” ja niin edespäin; yliopis-tomuseo Arppeanum on täynnä kiehtovaa lää-ketieteen historian esineistöä. Eläkeläisherra Hindrik Strandbergin, museon entisen inten-dentin, silmät syttyvät kuitenkin kirkkaimmin kuppausesineistön äärellä.

Ei ihme, sillä hän on juuri puolustanut kup-paustraditiota käsittelevää etnografista toh-torinväitöstään. Aiheeseen hän on perehtynyt jo vuodesta 1975, jolloin ”saunaprofessorina” tunnettu Harald Teir kehotti häntä tutkimaan vereen liittyviä kansanlääkinnän käsityksiä.

Ensimmäinen nimeltä tunnettu suoma-laiskuppari oli 1400-luvun lopulla vaikuttanut Jöns Kopperen. Strandberg osoitti kuitenkin kuppauksen juurten juontuvan aina antiikin Kreikkaan.

— Koko perinne eli humoraalipatologinen oppi samoin kuin välineet eli kuppaussarvi ja

pois paha veri

itse hän ei ole kuppaukseen antautunut.”

kaikUJa kateeDeRilta

kuppaustraditio on jatkunut katkeamatta antiikin päivistä, tietää hindrik strandberg.kuppauskirves ovat säilyneet sellaisenaan läpi vuosituhansien.

Niin sanotun ”pahan veren” poistoon pe-rustuva kuppaus on ollut ahkerimmin käytös-sä pää- ja hammassäryn lievittäjänä. Antiikin ja keskiajan käsikirjoituksista kuppausohjeet siirtyivät lääkärikirjoihin, joissa ne säilyivät 1900-luvun alkuun.

Rinnakkaisia verenlaskentamenetelmiä olivat suoneniskentä ja veren imeminen iilima-doilla. Viimeistä kertaa verijuotikkaat esiintyi-vät farmakopeassamme 1937.

mUUmiOiDen PUlVeRit | Strandberg kut-suttiin lääketieteen historian museolle assis-tentiksi 1970, kun museo vielä sijaitsi ”pienessä

6 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 7: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

savuttomuus lähestyyAlkavan lukuvuoden aikana yliopisto kannus-taa tumppaamaan tupakat. Kohti savutonta yliopistoa -hanke etenee, ja tupakkapaikkoja siirretään kauemmas ovista.

Tupakointi on kiellettyä kaikkialla yliopis-ton sisätiloissa ja sallittu vain tupakointipai-koissa, jotka on sijoitettu ulos riittävän kauas rakennuksista niin, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sisätiloihin.

Savuttomuudesta ilmoitetaan ulko-ovilla, ja tupakointipaikat merkitään kampuskart-toihin. Tupakoinnin lopettamista harkitseva työntekijä voi varata ajan joko omalta työter-veyshoitajaltaan tai osallistua vierotusryhmiin, joiden ajankohdista ilmoitetaan myöhemmin.

Jo viime kevään aikana Kumpulan kampuk-sella on poistettu tupakointipaikkoja pääovilta. Keskustakampuksella tupakointipaikat poiste-taan päärakennuksen vanhan puolen portailta sekä uuden puolen sisäänkäyntiovien välittö-mästä läheisyydestä. Myös Porthanian edes-sä tuhkakupilliset roskakorit siirretään ovien edestä lähemmäksi katualuetta.

beta-Flamma on nyt julkaistuIntranet Flamman kokeiluversio on avattu. Käy testaamassa, miten Flamman käyttö sujuu ja anna siitä palautetta. Palautteen pohjalta teh-dään ehdotuksia Flamman jatkokehittämiselle.

Kokeiluvaiheen aikana sisällöntuottajat viimeistelevät sisältöjään ja kehittäjät teknistä toteutusta. Flamma 1.0., eli Flamman ensim-mäinen varsinainen versio, aukeaa arvioiden mukaan lokakuussa. Flamma 1.0:n aikana ke-hitystyö jatkuu, ja uusia ominaisuuksia lisätään sitä mukaa kuin niitä valmistuu.

Beta-Flammaan voi kirjautua kuka tahansa, jolla on käytössään yliopiston tunnukset. pääset sisään sivulta: flamma.Helsinki.fi.

tulostimet omaan tietoverkkoonYliopiston tulostimet siirretään syksyn aikana suojattuun, vain tulostimille tarkoitettuun tie-toverkkoon.

Uudistus vahvistaa tulostuksen tietoturvaa ja auttaa kohdentamaan tulostamisen kustan-nuksia. Muutoksen myötä tulostimia hallinnoi-va Unigrafia voi siirtyä tulevaisuudessa käyt-täjäkohtaiseen laskutukseen laitekohtaisen sijasta. Näin laskut ohjautuvat aina oikeaan yksikköön.

Tietotekniikkakeskuksen keskitetyn ylläpi-don piirissä oleville Windows-käyttäjille muu-tos on huomaamaton, mutta Mac-, Unix- ja Linux-käyttäjien on itse muutettava tulostus-asetuksensa, kun tulostimet on siirretty uuteen verkkoon. Tietotekniikkakeskus tarjoaa ohjeet muutosten tekemiseen, kun uudistus aloite-taan.

Tulostimien siirto suojattuun verkkoon al-kaa lokakuun alusta lähtien. Tietotekniikkakes-kus tiedottaa aikatauluista sekä ohjeistuksesta tarkemmin syksyn aikana.

puutönössä” Kirurgisen sairaalan yhteydessä. Opintonsa hän oli aloittanut teologiassa, mikä oli puolestaan johdattanut fokuksen muinai-seen Lähi-itään ja sitä myöten arkeologiaan ja kansatieteeseen.

Egyptiläisistä muumioista jauhettu roh-dospulveri, Mumia vera, on eräs aihe, josta hän on kirjoittanut useammankin artikkelin. Etenkin 1500–1600-luvuilla suositun pulve-rin idea pohjautui muumioiden käärinliinois-sa käytetyn bitumin eli maavahan oletettuun lääkemerkitykseen.

— Ajan kuluessa tämä unohdettiin ja paran-tava teho siirrettiin itse muumioon, Strandberg huomauttaa.

Viimeisiä vanhan polven kuppareita hän ehti tavata 1970-luvulla Kaustisten kansanlää-kintäkeskuksessa. Itse hän ei ole kuppaukseen antautunut — professori Teir kun varoitti moi-sesta hurjuudesta.

Väitösurakasta toivuttuaan Strandbergiä odottaa uusi koitos.

— Pitää raivata kotia kirjoista ja papereista. Arvatkaa vain, paljonko niitä on kertynyt, hän myhäilee.

maRko leppänenAR

I AA

LTO

123R

f

7Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 8: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

top 100

Opintojeni lisäksi johdan Making Waves -ohjel-maa. se tarjoaa halpaa uimaopetusta köyhien perheiden kehitysvammaisille lapsille. Opettajina toimivat vapaaehtoiset ja asiaan pätevöityneet yliopisto-opiskelijat.

kun aloitimme 2004, saimme käyttää yliopiston uima-allasta ilmaiseksi. Tämä oli hyvin tärkeää, muuten kulut olisivat olleet

ohjelman ideoineelle pienelle opiskelijajoukollemme liian suuret. Myöhemmin ohjelman laajen-nuttua 12 kanadalaiskaupunkiin sekä Mauritiukselle ja Libanoniin olemme siirtyneet käyttämään yksityisaltaita. yliopisto tarjoaa meille edelleen kokoustiloja.

Lapset eivät ole ainoita ohjel-masta hyötyjiä. Monet opiskelijat ovat luoneet pitkäikäisiä siteitä lapsiin ja heidän perheisiinsä ja monen urasuunnitelmat ovat muuttuneet Making Wavesin jälkeen. Näin kävi minullekin.

Opiskelin aluksi kemiaa, josta edelleen pidän paljon, mutta sain enemmän tyydytystä MW:n suorasta ja konkreettisesta vaikutuksesta ihmis-ten elämään. huomasin haluavani omistautua ihmiskeskeisemmälle työlle. vammaispolitiikkaan tutustuttuani opiskelen nyt lakia valmistuakseni ihmisoikeusasianajajaksi.

mcgiLL uNiVersity perustettu 1821 Montrealiin 37 835 opiskelijaa 11 tiedekunnassa 11 nobelia Keksintöjä: atomin jaettavuus, merkittävä

HiV-lääke, pleksilasi, keinotekoinen verisolu Maailman ensimmäinen jääkiekkojoukkue

oli McGill Hockey Club (1877)

Miksi teet aaltoja, lakiopiskelija Matthew Morantz McGill-yliopistosta?

— Yksi kirjailijanuran antoisimmista asioista on päästä käymään paikoissa, joihin ei muu-ten olisi päässyt. Ja yleensä nämä paikat myös päätyvät kirjoihini, eivät välttämättä omalla nimellään, mutta tunnelmina tai mielikuvina, kertoo kirjailija Monique Truong, joka tuli ke-väällä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin ensimmäiseksi kirjailijavieraaksi.

Asema kirjailijana tutkijoiden joukossa oli Truongille uusi. Yliopistoissa hän on työsken-nellyt ennenkin, mutta työhön on silloin kuu-lunut opettamista.

— Täällä minulla on oma huone ihan vain ajattelemiselle. Se tuntuu todella ylelliseltä. New Yorkissa on asuntoja, jotka ovat pienempiä kuin työhuoneeni.

kiRJOitUSPaJOJa RUUaSta | Kirjailijan vierailu yliopistolla on uutta myös yliopistolle. Idea siihen lähti kansainvälisestä esimerkistä, kertoo tutkijakollegiumin koordinaattori Outi Hakola.

— Maailmalla yliopistoissa on aika ajoin taiteilijavieraita, joista tutkijayhteisöillä on ollut hyviä kokemuksia. Päätimme kokeilla sa-maa itsekin.

Taiteilijoista vieraiksi valikoituivat kirjaili-

kirjailijoita kampuksellajat erityisesti tilojen vuoksi. Rahoituksen kah-delle ensimmäiselle kirjailijavieraalle tarjoaa Kordelinin säätiö. Syksyllä vieraalle varattuun työhuoneeseen muuttaa saksalaiskirjailija Antje Strubel.

Kirjailijan työtä ajatellaan usein yksinäise-nä. Truong kertoo kuitenkin nauttivansa suu-resti kollegiumin viikoittaisista miniseminaa-reista ja tutkijalounaista.

Hän puolestaan on vetänyt tutkijoille kir-joitustyöpajoja.

— Teimme harjoituksen, jossa tutkijoiden piti kuvailla jotain kaipaamaansa ruokaa, ker-tomatta mausta. Ei ehkä ihan samanlaista kir-joittamista kuin artikkelien kanssa, mutta toi-vottavasti silti hyödyllistä.

Vietnamilais-amerikkalaisen kirjailijan teoksissa ruoka on keskeisessä asemassa. Tru-ong kehuu innokkaasti Helsingin ravintoloita ja makuja. Silti kiinnostavin ruokakokemus oli vierailu tutkijan kotona.

— Master Chefissä kilpaillut taidehistorioit-sija Paula Hohti kutsui minut kotiinsa laitta-maan kanssaan ruokaa. Oli ihanaa syödä aitoa kotiruokaa usean kuukauden ravintolaruokien jälkeen.

juHa meRimaa

Fakta ja fiktio kohtaavat tutkijakollegiumissa.

AR

I AA

LTO

MiTä kuuLuu MuiLLE huippuyLiOpisTOiLLE?

Koordinaattori Outi Hakola (vas.) toivotti tervetulleeksi tutkijakollegiumin ensimmäisen kirjailijavieraan, Monique truongin.

8 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 9: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

kOlUmniVieRaS | ELInA MATTILA-nIEMI

Työ veti takaisin

Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla on al-kamassa päivittäinen kahvihetki. Mutta mitä kieltä tänään puhutaan?

— Meillä kieli vaihtelee osallistujien mu-kaan. Joskus puhutaan suomea, joskus ruotsia, ja joskus molempia ristiin, aseman osastosih-teeri Mariella Holstein-Myllyoja kertoo.

Tutkimusaseman henkilökunnasta noin kolmasosa puhuu ruotsia äidinkielenään. Kiel-ten tasapuolisuus näkyy niin arkisissa keskus-teluissa kuin työtehtävien puimisessakin.

— Kokouksissa puhuttelen usein eri henki-löitä heidän omalla äidinkielellään. Jos on tär-keää ymmärtää asian hienotkin vivahteet, va-litsen kielen niin, että kaikki pystyvät varmasti seuraamaan, kertoo aseman johtaja Marko Reinikainen.

Kaksikielisyyden syy löytyy aseman maan-tieteellisestä sijainnista. Hanko ja naapurikun-ta Raasepori ovat vahvasti kaksikielisiä kuntia.

Tvärminnen aseman perustaja J. A. Pal-mén oli ruotsinkielinen, ja ruotsinkieliset biologian opiskelijat suorittavat ensimmäisen vuoden kenttäkurssinsa asemalla.

elävää kaksikielisyyttäTvärminnessä puhutaan välillä suomea, välillä ruotsia.

AR

I AA

LTO

LIn

dA

TA

MM

ISTO

Reinikaisen ja Holstein-Myllyojan mukaan henkilökunta on tyytyväinen aseman kielipoli-tiikkaan. Vieroksuvat asenteet tulevat ulkopuo-lelta.

— Etenkin pääkaupunkiseudulta tulevat vieraat saattavat hämmästellä asiaa: ”Ai, täällä-kö puhutaan ruotsia?”, Marko Reinikainen hy-mähtää. — Mutta kun selitän asian taustan, he suhtautuvat yleensä asiaan positiivisesti.

katja baRgum

VåGa tala — elleR lYssna — på sVensKa!Nu är det dags att aktivera passiva svensk-kunskaper. Svenska ärenden lanserar en tävling om det bästa initiativet till satsnin-gar på vardagssvenska i arbetskollektiven. Prisen är bland annat tidningsprenumera-tioner och teaterbesök — på svenska!läs meR på WWW.Helsinki.fi/svenskaaRen-

den. du kan också genast beRätta om HuR ni

göR — mejla [email protected].

Lopettaisitko työnteon, jos voittaisit lotossa? Tämän-kaltainen kysymys tuli eteeni, kun vietin perheeni kanssa lähes kolme vuotta ekspatriaattielämää Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Meistä ei tullut miljonäärejä, mutta nautimme mukavasta elintasosta yhdellä palkal-la. Lisäksi monet järjestelmät päivähoidosta vakuutuk-siin tekivät yhden palkansaajan perhemallista suhteel-lisesti kannattavimman.

Meille kävi niin kuin useille reissaajille: paluu koti-maahan alkoi näyttää vain yhdeltä vaihtoehdolta moni-en joukossa. Onhan siellä kyllä aika kylmää ja pimeää, ja asuminen masentavan kallista, mietimme.

Minua odotti kuitenkin oma työni Helsingin yli-opistossa. Poissa ollessani aloin arvostaa sitä koko ajan enemmän. Ammatti ja työpaikka Suomessa antoivat minulle identiteetin kotirouvien joukossa, ja ”Universi-ty of Helsinki” oli toimiva työpaikan kuvaus missä päin maailmaa tahansa.

Moni oli kuullut Suomen korkeatasoisesta perus-koulutuksesta. Jotkut olettivat, että yhteiskuntamme toimii pitkälti englanniksi. Tuli halu palata rakenta-maan suomalaista tarinaa ja etsimään ratkaisuja kansal-

lisen ja kansainvälisen kohtaamisiin. Helsingin yliopisto on monella tapaa näiden alueiden rajalla, merkittävä kansallinen instituutio, joka tavoittelee kaukomaiden huomiota ja kansainvälisen vuorovaikutuksen hyötyjä.

Työvapaani aikana huomasin myös, että yliopisto meni koko ajan eteenpäin. Koulu-tusvientiä aloiteltiin, tiedettä tuotiin suuren yleisön ulottuville ja ajankohtaisiin kysymyk-siin otettiin kantaa. Samaan aikaan yliopisto ei hellittänyt otetta perustehtävistään, ihmisten elämän parantamisesta tieteen avulla ja uusien ammattilaisten kouluttamisesta.

Olen siis etuoikeutettu ja ylpeä, kun saan työs-kennellä Helsingin yliopistossa. Toivon, että tämä into säilyy vielä marraskuussakin, kun työpöytä täyttyy ”sälästä” ja työn tavanomaiset raskautukset pai-navat hartioita lysyyn. kiRjoittaja palasi elokuussa

Hoitovapaalta yliopiston

tiedottajaksi.

aseman johtaja Marko Reinikainen valitsee kielen henkilön mukaan.

Page 10: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

”sellaisiin muutoksiin ei pidä mennä, jotka tapahtuvat laadun kustannuksella.

”tuntuu kuin olisimme suu-rella vaivalla rakentaneet potkurikoneesta suihkukoneen, ja nyt sanotaan-kin, että teiltä vähennetään kerosiinia.

antti tanskanen

thomas Wilhelmsson

Page 11: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

Reetta VaiRimaa | KuvAT VeikkO SOmeRPURO

R ehtori Thomas Wilhelmsso-nia harmittaa.

— Tuntuu kuin olisimme suurella vaivalla rakentaneet potkurikoneesta suihkuko-neen, ja nyt sanotaankin, että

teiltä vähennetään kerosiinia. Valtiontalouden säästöt ja yliopistouudis-

tuksen vuoden aikana kohtaama murskakri-tiikki ovat saaneet Wilhelmssonin ja Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajan Antti Tanskasen antamaan harvinaisen yhteishaas-tattelun. Nyt puhutaan rahasta ja vallasta.

Ilmeet ovat vakavia. Kun valtio päätti jää-dyttää yliopistoindeksin ensi vuodeksi, se tar-koittaa käytännössä rahoituksen vähentymistä kuusi–seitsemän prosenttia. Indeksi ei korota tuloja, mutta kaikki menot jatkavat kasvuaan. Helsingin yliopiston osuus säästöistä on pari-senkymmentä miljoonaa euroa.

eDUSkUnta Petti | Indeksi kirjattiin yli-opistolakiin turvamaan yliopistojen rahoitusta yleisen kustannustason nousulta. Se ei kui-tenkaan yliopistoja suojannut, kun eduskunta päätti muuttaa lakia.

— Olin 90-luvun laman aikaan Suomen Akatemian pääjohtajana. Silloin kävi aivan

samalla tavalla. Laissa oli suojalausekkeita, mutta ne vain kumottiin. Herääkin kysymys, mitä hyötyä on turvalaeista, kun eduskunta voi koska tahansa syödä sanansa. Luodaanko niillä vääriä odotuksia, pohtii Tanskanen.

Tilanne on tiukka, koska jo tänä vuonna indeksi puolitettiin, eli yliopistot saivat lisära-haa vain puolet kustannusten noususta. Ensi vuonna on lisäksi muita kuluja. Kaisa-kirjaston

valmistuttua yliopistolla on poikkeuksellisen paljon kiinteistöjä ennen kuin vanhoja tiloja saadaan myytyä. Tutkijakoulujärjestelmän ra-hoitus siirtyy Akatemialta normaaleihin toi-mintamenoihin.

Yliopistolla on kyllä rahaa rahastoissaan, mutta pääoman syöminen ei Wilhelmssonin ja Tanskasen mukaan olisi kestävä ratkaisu. Lisäksi yliopistolaki lähtee siitä, että menot ja tulot on saatava tasapainoon.

VOikO JOStain lUOPUa? | Niukkuus nä-kyy syksyn tavoiteneuvotteluissa ja budjetti-raameissa. Kesällä voimaan astui rekrytointi-kielto, joka koskee koko muuta henkilöstöä, eli hallinto-, kirjasto-, laboratorio-, kiinteistö- ja it-henkilöstöä. Opettajiin ja tutkijoihin kiel-to ei toistaiseksi kohdistu, ellei dekaani toisin päätä.

— Haluamme turvata nykyisten työnteki-jöiden aseman niin, ettei lomautuksia ja irti-sanomisia tarvita. Monissa yliopistoissa rek-rytointikielto on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vähentää henkilöstökustannuksia, joihin menee nyt 60 prosenttia budjetistamme, Wilhelmsson kertoo.

Kun työntekijä jää eläkkeelle tai esimer-kiksi äitiyslomalle, on selvitettävä ensin, voi-daanko hänen tehtävänsä jakaa muille ja voi-daanko jostain töistä luopua. Myös henkilöstön liikkuvuuteen yliopiston sisällä kannustetaan. Siirtymisten kautta on mahdollista tasata epä-tasaisesti jakautuneita työkuormia yliopiston tasolla.

— Yritetään luoda toimivampi urakierto. Voisi olla eduksi työntekijällekin, jos ei olisi koko työuransa ajan samalla laitoksella, Wil-helmsson sanoo.

Jos tehtävä on välttämätön, eikä sille löydy

rehtori Thomas Wilhelmsson ja hallituksen puheenjohtaja antti Tanskanen miettivät, miten yliopiston talousahdinko selätetään.

”haluamme turvata nykyisten työn-tekijöiden aseman.thomas Wilhelmsson

niUkatPaikat

11Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 12: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

”on sääli, että nämä säästöt tulevat nyt, kun uudistunut yliopisto on hädin tuskin päässyt vauhtiin.thomas Wilhelmsson

tekijää yliopiston sisältä, pitää rekrytointiin hakea poikkeuslupa.

PeRUSlUOnne RahaPUla | Wilhelms-sonin mielestä hallitut vähennykset eivät ole mahdottomia, kun muistetaan, että kymmenen viime vuoden aikana henkilöstön nuppiluku on kasvanut tuhannella.

— En halua väheksyä vaikeuksia, mutta yli-opiston perusluonne on ainainen rahapula. Aina olisi lisää tutkittavaa ja opetettavaa. Joskus on vain vielä kovempi rahapula kuin toiste, ja sil-loin on pakko priorisoida, sanoo Tanskanen.

Jos yliopistoindeksin jäädyttäminen jatkuu vielä ensi vuoden jälkeen, tilanne muuttuu han-kalaksi.

— Koko organisaatio tietää, että sitten jou-dutaan tekemään vielä rankempia päätöksiä. Mutta suhtaudun optimistisesti niihin sig-naaleihin, joita poliittiselta kentältä on tullut, että nämä talkoot olisivat tässä, Wilhelmsson sanoo.

tinGitään tilaSta | Palkkojen lisäksi ra-haa menee paljon kiinteistöihin. Yliopiston

vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin, joka korottaa niitä automaattisesti. Jos yli-opistoindeksi voidaan noin vain jäädyttää, eikö vuokrien irrottaminen indeksistä olisi mahdol-lista?

— Itse asiassa tästä on neuvoteltu Yliopisto-kiinteistöt Oy:n kanssa, mutta vähemmistöosa-kas eli valtiovalta ei ole ollut kovin innostunut ajatuksesta. Siihenkään ei voida mennä, että kiinteistöt rapistuvat, kun niitä ei ole varaa pi-tää kunnossa, rehtori vastaa.

Vuokrista tinkimisen sijaan yritetään tinkiä tiloista. Menossa on esimerkiksi selvitys, kuin-ka paljon yliopisto tarvitsee tietokoneluok-kia. Myös luentosalien käyttöä on vähennetty, mutta Wilhelmssonin ja Tanskasen mukaan kohtaamista kasvotusten ei voi opetuksessa korvata.

— Pikemminkin pienryhmäopetusta ja hen-kilökohtaista ohjausta on lisättävä. Siinä on paljon parantamisen varaa, kommentoi Tans-kanen.

laaJa-alaiSUUS SiViStää | Keväällä ra-porttinsa jätti reformiryhmä, jonka tehtävänä

oli pohtia, miten yliopiston toimintaa voitaisiin tehostaa. Ehdotuksiin pyydettiin kommentte-ja kaikilta yliopistolaisilta ja keskustelu jatkuu syksyllä. Osa ryhmän ehdotuksista noussee esiin tavoiteneuvotteluissa loka-marraskuussa, osa päätyy työryhmien mietittäväksi, ja osa jä-tetään sikseen.

Wilhelmsson ja Tanskanen painottavat, että reformiryhmän työssä ei ollut kysymys vain säästöjen etsimisestä, vaan yliopiston ke-hittämisestä.

— Sellaisiin muutoksiin ei pidä mennä, jot-ka tapahtuvat laadun kustannuksella, sanoo Tanskanen.

Esimerkiksi laaja-alaisemmat kanditutkin-not, joita ryhmä ehdottaa, voisivat olla eduksi kansainvälistymisen kannalta ja ehkä mielek-käämpiä opiskelijallekin.

”Joskus on pakko priorisoida.antti tanskanen

12 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 13: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

Haluatko kommentoida tätä juttua?

kiRjaudu flammaan osoitteessa

flamma.Helsinki.fi ja keRRo mielipiteesi!

— Sivistykseen liittyy minusta nimenomaan laaja-alaisuus, Wilhelmsson miettii.

ei elinkeinOelämän RUkkanen | Ke-vään ja kesän aikana ilmestyi selvityksiä ja mie-lipidekirjoituksia, joissa yliopistouudistusta arvosteltiin kovin sanoin. Uusi yliopistolaki on ollut voimassa kaksi ja puoli vuotta, ja opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä julkaisema konsulttiselvitys toimi lähtölaukauksena kes-kustelulle uudistuksen onnistumisesta.

Wilhelmssonia ja Tanskasta kritiikki on hieman hämmästyttänyt.

— Kun yliopistolakia tehtiin, yliopistopii-reissä oli huolta siitä, että hallitus joutuu elin-keinoelämän nyrkin alle. Vielä tänäkin vuonna on kuultu sellaisia puheenvuoroja. HY:n pro-fessoreiden täytyy tietää, että yliopiston hal-litus ei ole elinkeinoelämän rukkanen, mutta silti näin kirjoitellaan. Siihen olen pettynyt, Tanskanen sanoo.

Wilhelmssonkin ihmettelee väitteitä, että yliopistoa johdettaisiin kuin yritystä:

— Käsitykseni kauppaoikeuden profes-sorina on, että yliopisto ja yritykset ovat aika erilaisia. Yritykset pyrkivät tekemään voittoa. Yliopistolta olisi yhtä suuri virhe tehdä plussaa kuin miinusta; meidän varamme on tarkoitettu käytettäväksi opetukseen ja tutkimukseen.

kUka ValitSee JOhtaJat? | Uudistunut-ta yliopistoa on arvosteltu etenkin vaikutus-mahdollisuuksien vähentymisestä ja huonosta henkilöstöpolitiikasta. Valtaa on keskitetty johtajille laitosneuvostoilta ja tiedekuntaneu-vostoilta, mikä ei ole kaikkia miellyttänyt.

— Niiltä, jotka sanovat, ettei demokratia toimi, kysyn: kuka valitsee laitosjohtajan, kuka valitsee dekaanin, kuka valitsee hallituksen? Kaikki ovat yliopistoväen itsensä valitsemia ja määräajaksi. Jos tuli valittua väärin, voi valita toisin ensi kerralla, Tanskanen sanoo.

Wilhelmssonin mukaan palaute on ollut hyvin vaihtelevaa. Osan mielestä nykyinen jär-jestelmä on loistava, osan taas huono. Aika pal-jon riippuu siitä, millainen johtaja yksikölle on onnistuttu valitsemaan.

Viime vuonna toteutettu yliopiston työhy-vinvointikysely ei kokonaisuutena osoittanut muutosta aikaisempaan, vanhan järjestelmän aikana tehtyyn kyselyyn. Yksiköiden välillä oli kuitenkin suuria eroja.

— Jotkut kokevat, että nykyään mahdolli-suudet vaikuttaa ovat liian vähäisiä. Tämä on asia, johon pitää panostaa, Wilhelmsson sanoo.

Yritystä on jo ollutkin. Sekä yliopiston stra-tegiaan että reformiryhmän ehdotuksiin kysyt-tiin kommentteja kaikilta yliopistolaisilta. Syk-

syllä avautuva uusi intra Flamma tarjoaa lisää mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen viestin-tään johdon ja muiden yliopistolaisten välillä.

eRilaiSta OSaamiSta | Wilhelmsson ja Tanskanen ovat olleet tyytyväisiä uudistunee-seen yliopistoon ja hallituksen toimintaan. Tanskasen mukaan yliopistolaisten ruohon-juuritason tietämys yliopiston toiminnasta ja ulkopuolisten jäsenten muu elämänkokemus yhdistyvät hallituksessa hyvällä tavalla.

Wilhelmsson puolestaan kehuu ulkopuo-

listen jäsenten asiantuntemusta varsinkin ta-lousasioissa. Siitä on paljon hyötyä kiristyvän talouden aikana.

— On sääli, että nämä säästöt tulevat nyt, kun uudistunut yliopisto on hädin tuskin pääs-syt vauhtiin. Kuitenkin, jos ne olisivat tulleet vanhan systeemin aikana ennen kuin meillä oli ulkopuolisten talousosaamista, tilanne olisi ol-lut paljon vakavampi, rehtori huomauttaa.

Wilhelmsson ei halua moittia vanhaa kon-sistoria, mutta toteaa, että siellä hänestä jos-

kus tuntui, että liikaa pyrittiin varmistelemaan oman taustaryhmän intressejä. Sellaista tun-netta hänelle ei ole nykyhallituksessa tullut.

Wilhelmssonin ja Tanskasen mielestä yliopistouudistusta syytetään asioista, jotka eivät varsinaisesti liity siihen. Reistailevat ta-loushallintajärjestelmät ja tutkijoita hiertävä kokonaiskustannusmalli tulivat epäonnisesti käyttöön samaan aikaan uuden lain kanssa, ja moni laski näihin liittyvät pulmat yliopistouu-distuksen piikkiin.

— Välillä hämärtyy, milloin ongelma johtuu hallintomallista, milloin jostain muusta. Ikäviä päätöksiä joudutaan tekemään, oli hallintomal-li mikä hyvänsä, toteaa Tanskanen.

tURBUlenSSin Yli | Taloushuolista huo-limatta Wilhelmsson kieltäytyy kutsumasta tilannetta synkäksi. Perusasiat ovat kunnossa, mikä kävi ilmi keväisestä tutkimuksenarvioin-nistakin.

— En olisi tähän lähtenyt, jos sivistysyli-opisto olisi uhattuna. Opettajien ja tutkijoiden itsenäisyys on merkittävää, mikä on hieno asia ja saa monet haluamaan tänne työskentele-mään. Tämä on kutsumusammatti monelle, rehtoria myöten, Wilhelmsson vakuuttaa.

Viime joulukuussa hallintoviraston pikku-jouluissa juhlittiin hippiteemalla ”Wilhelms-son airplane”. Miten on, nouseeko se suihkuko-ne siivilleen?

— Varmasti. Mennään kovaa, ja vaikka on turbulenssia, siitä päästään ohi ja yli.

”en olisi tähän lähtenyt, jos sivistysyliopisto olisi uhattuna.thomas Wilhelmsson

13Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 14: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

esäisen Helsingin keskusta on Marjo Berglundin sydämen-maisemaa, jossa moni muisto herää eloon.

— Tässä kirkossa menin 16 vuotta sitten naimisiin ja

hääjuhlat pidettiin Vanhalla ylioppilastalolla, hän sanoo vehmaassa Vanhankirkon puistossa, jossa toivoi tulevansa kuvatuksi.

— Mummu asui tässä lähellä ja muukin suku keskustassa. Ratikalla kuljettiin, tunnen vieläkin osoitteet melko hyvin.

Paitsi juuriaan rakastava tunnelmoija, Berglund on myös säntillinen taloushaka. Syys-kuun alussa hän aloittaa yliopiston talousjoh-tajana eli kvestorina. Mistään pikkuputiikin kassalippaan hoitamisesta ei ole kyse. Yliopis-tokonsernin budjetti on miljardin luokkaa ja työntekijöitä on kymmenisen tuhatta – talous-hallintoa johtavassa yksikössäkin eli kvestuu-

rissa noin 150.

DRaiVi Päällä | Hankenin kasvatti on aina ihaillut

yliopistoa ja kokee yliopistouudistuksen

sysänneen sitä yhä eteen-päin.

— Yliopistolla tuntuu olevan päällä innostava draivi, joka vie mukanaan, hän ke-

huu.Draivia tarvitaan, sillä yliopiston talous

on – valtion ja euro-alueen ongelmia heijas-taen – tiukemmalla kuin ehkä koskaan.

HYY Yhtymästä tuleva uusi kvestori ei silti lannistu, epävarmuus kun on lii-ke-elämän normitila. Isoja irtisano-misaaltoja hän ei odota yliopistolla nähtävän, vaikka organisaatioita olisi tehostettava.

Yliopiston sijoitustoiminta on yksi sektori, mihin Berglund tu-

lee paneutumaan. Hän on vastuul-

k

Hanaa, yliopisto!yliopiston uusi kvestori tuntee vastuullista sijoittamista ja on voittanut ralliautoilun maailmanmestaruuden.maRkO lePPänen | KuvA SUSanna kekkOnen

14 Y l i O p i s t O l a i n e n 4 | 1 2

Page 15: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

lisen sijoittamisen yhdistyksen FINSIF ry:n (Finland’s Sustainable Investment Forum) pu-heenjohtaja. Kahdessa vuodessa FINSIF:n jä-senten määrä on kasvanut kolmesta liki 40:een ja mukana on Suomen isoimpia sijoitusorgani-saatioita useiden miljardien omaisuuksineen.

Vastuulliselle sijoittamiselle tarjoaa kritee-rit YK, ja muun muassa HYY hyväksyy ne oh-jenuorakseen. Näissä huomioidaan ympäristö, sosiaalinen aspekti ja hallintotapa.

— Oletus on, että nämä huomioiva yritys säätelee itseään enemmän kuin lait edellyttä-vät ja siitä tulee tätä kautta vähemmän riskial-tis sijoitus.

Eettisyys on ikuisen rajankäynnin kenttää, mutta Berglund mielii satsata siihenkin – myös oman itsensä tasolla. Ajaton ideaali ”hyvä ih-minen” on hänen esikuvansa ja tavoitteensa.

— Uskon, että jos olisin oikeasti hyvä ih-minen, niin siten olisin johtamisessa todella hyödyksi muille. Kaikkihan tapahtuu ihmis-ten kautta; yliopisto ja yritykset, ne koostuvat ihmisistä ja suhtautumalla ihmisiin ihmisinä se heijastuu takaisin ja koko yhteisö toimii pa-remmin. Lisäksi kaikilla on kivempaa.

Rallin maailmanmeStaRi | Mannerhei-mintiellä ja Kulosaaressa varttunut tyttö oli lukutoukka, kantoi rahansa Akateemiseen ja ahmi kesälomilla jopa kirjan per päivä. Kulje-tusyritystä pyörittäneen isän myötä muu Eu-rooppa oli jo varhain osa elämänpiiriä ja äiti opetti kultaisen elämänohjeen: voit oppia tekemään mitä vain, jos haluat sitä.

Äidin ohje lienee ollut mielessä, kun Berglund innostui omaksikin yllätyksek-seen kokeilemaan ralliajoa. Tuhannet kilometrit soratietä vilistivät silmis-

sä ja sitten hän löysi itsensä kuin unesta: juh-limassa Pariisin Champs-Élysées’lla naisten maailmanmestaruutta autourheilun eliitin joukossa.

Talousalalle Berglundia veti viehtymys ek-saktisuuteen ja selkeyteen. Sama juttu oli ur-heilussa: tulosten mittaus ja tulosluettelot ovat jämptejä, ja menestyminen vaatii järjestelmäl-lisyyttä ja kurinalaisuutta.

mikSi makSimOiDa? | HYY on ollut oiva koulu työhön yliopistolla, Berglund huomaut-taa. Siellä on edustettuna hyvin poikkitie-teellistä väkeä, mikä avartaa pakosti. Kerran uusien jäsenten koulutustilaisuudessa talous-tieteen professori kertoi sijoitustoiminnan tavoitteena olevan voittojen maksimointi, kun joku viittasi ja kysyi, miksi niin.

— Aluksi olin ihan, että onpa kysymys. Mut-ta näennäisen itsestäänselvyyden töytäisystä nousi mieleen monia hyviä kysymyksiä. Elä-mäkin on mukavampaa, kun näkee sen vähän laajemmin kuin pelkältä kyllä–ei-akselilta.

Jonkun saavuttama hieno suoritus – olipa kyse mistä vain – tuottaa Berglundille suurta mielihyvää. Tässäkin mielessä hän on innokas aloittamaan yliopistolla, jossa maaliin osutaan sentään melkoisen usein.

kuka? Marjo Berglund syntyi 8. joulukuuta 1964

Helsingissä. aloittaa syyskuussa Helsingin yliopiston

kvestorina eli talousjohtajana. toimi HYY Yhtymän talousjohtajana ja varatoimi-

tusjohtajana 2003–2012. tätä aiemmin hän muun muassa työskenteli majoitus- ja ravintola-alan johtajana luoden UniCafesta ketjun ja brändin sekä kehittäen Hostel academican ja Vanhan ylioppilastalon juhlaravintolan toimintaa.

Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja Master of Business administration (MBa), opinahjona svenska Handelshögskolan.

treenannut monia urheilulajeja, kuten juoksua, käsipalloa ja taekwondoa (jossa oli olympiaval-mennettava). Voitti 1992 yhdessä eija Jurvasen kanssa naisten maailmanmestaruuden rallissa (Fia ladies Cup). liikkuu edelleen monipuolisesti muun muassa kuntotanssin ja kuntojumpan avulla.

asuu espoon tapiolassa it-alalla työskentelevän miehensä ja 10-, 12- ja 15-vuotiaiden lastensa kanssa.

Hanaa, yliopisto!yliopiston uusi kvestori tuntee vastuullista sijoittamista ja on voittanut ralliautoilun maailmanmestaruuden.

”kaikki tapahtuu ihmisten kautta.

15Y l i O p i s t O l a i n e n 4 | 1 2

Page 16: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

P ahveilla vuorattuja lattioita, ovista löyhähtelevää maalinkä-ryä, hissejä säätäviä rakennus-miehiä. Kolme viikkoa ennen avajaisia Kaisa-kirjastossa on vielä työmaan tunnelma. Kirjat

ovat silti jo hyllyissä odottamassa lainaajiaan.— Mielenkiintoista nähdä, saadaanko kaik-

ki valmiiksi ajoissa, tuumaa suunnittelija Nico-la Nykopp.

Vielä ei Kaisassa käy kuhina. Suuri osa kir-jastonhoitajista on kirjastoalan kansainvälises-sä IFLA-konferenssissa. Nykopp ja ylikirjas-tonhoitajan sihteeri Marja Kosonen suostuvat kuitenkin esittelemään paikkoja, silminnähden ylpeinä komeista tiloista.

— On meillä opettelemista. Aktiiviasiakkai-ta on 50 000, ja talo on uusi heille ja meille. Ja

hirveän jännää henkilökunnan kannalta on se, että tullaan yhteen, kun keskustakampuksen laitoskirjastot yhdistyvät, Kosonen miettii.

— Työyhteisö muuttuu kokonaan, lisää Nykopp. Hänen mukaansa kokoelmat ovat nyt vahvempia, kun ne ovat samassa paikassa.

Kosonen on työskennellyt kirjastossa eri tehtävissä lähes 40 vuotta.

— Aloitin pienenä kirjastoapulaisena Dom-man seitsemännessä kerroksessa ja lopetan urani täällä Kaisassa, taas seitsemännessä ker-roksessa. Siinä välissä tuli käytyä kellarinkin kautta, kaikenlaisissa kirjastotöissä, Kosonen muistelee.

— Välineet ovat muuttuneet, ja nyt käsillä on koko maailman tieto. Työn perusidea on kui-tenkin pysynyt samana, ohjaamme asiakkaita tiedon äärelle.

Reetta VaiRimaa | KuvAT VeikkO SOmeRPURO

enSi-illan

alla

Tänään kaisa-kirjasto avaa ovensa asiakkaille. pääsimme kurkistamaan sisään, kun viimeistelyt olivat loppusuoralla.

16 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 17: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

Valtava kaari-ikkuna antaa aulaan runsaasti valoa.

Viidennen kerroksen sosiaa-litilassa opiskelijat voivat tehdä vaikka ryhmätöitä. iloisenväriset tuolit erottuvat valkoisista pinnoista.— nämä tuolit ovat vähän kuin meidän asiakaskunta, värikästä ja kirjavaa, pitkää ja pätkää, vertaa ylikirjastonhoitajan sihteeri Marja Kosonen (vas.). Vieressä suunnittelija nicola nykopp.

Helsingin yliopiston uudessa pääkirjastossa uutta ei ole vain talo vaan myös toimintatapa. Opiskelijat otetaan entistä paremmin huomi-oon.

Mikro kilahtaa, kun Pekko Pesiytyjän pasta on lämmennyt. Pesiytyjällä on nälkä, koska hän on pakertanut valtiotieteen kandidaa-tin tutkielmaansa aamukahdeksasta asti. Hän käyttää taukotilan mikroa, ettei hänen tarvitse kasata papereitaan työpisteeltä opiskelijaravintolassa käynnin ajaksi. Tau-kotilassa lounaskin hoituu vartissa, minkä

aikaa työpistettä saa pitää varattuna tyhjil-lään.

OPiSkeliJat mUkaan | Yllä esitetty on keksittyä, mutta yhtä hyvin se voisi olla totta. Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto on suun-niteltu käyttäjien ehdoilla. Siitä ei tehty perin-teistä kirjavarastoa, vaan tila, joka myös tukee opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia heidän työs-sään.

Kirjaston suurinta käyttäjäryhmää opis-kelijoita varten toteutettiin Älyllistä designia -palvelumuotoiluhanke. Siinä kirjastosta luo-

tUOmO tamminen mitÄ uutta, kaisa?

17Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

yLiopistoN pÄÄkirJasto paLVeLee 3.9. aLkaeN ma-pe 9-20 kaisa-taLossa. sisÄÄN pÄÄsee VuorikaduLta Ja FabiaNiNkaduLta.

Page 18: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

enSi-illan

alla

tiin kohtauspaikka, jossa tilat, tietoaineistot ja palvelut nivoutuvat yhteen. Samaa toimin-tamallia sovelletaan myös kampuskirjastoihin muualla Helsingissä.

— Muotoilu ei ole vain fyysisten muotojen antamista, vaan myös vuorovaikutuksen suun-nittelua ja viestintää, palvelumuotoiluhank-keen pääsuunnittelija Mikko Koivisto toteaa.

Konkreettisia esimerkkejä palvelumuo-toilusta ovat muun muassa kirjastonkävijöille tarjottavat Palaan pian -kyltit ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitettu taukotila. Opiskelijat ovat itse olleet mukana suunnitteluprosessissa.

Hanketta varten kerättiin erilaisin kyse-lyin ja työpajoin tietoa tavoista, joilla opiskeli-jat käyttävät kirjastoa. Niiden pohjalta luotiin neljä keskeistä asiakasprofiilia, joiden mukaan palveluja lähdettiin kehittämään. Profiilit ovat pesiytyjä, piipahtaja, penkoja ja palveltava. Jokaisessa on alaprofiileja ja yksi ihminen voi kuulua useampaan profiiliin, mutta ne auttoi-vat työssä eteenpäin.

Samaan aikaan, kun Pekko pänttää tottu-neesti kirjaston 4. kerroksessa, Paavo Pal-veltava astuu ensimmäistä kertaa sisään kirjastoon. Hän on muuttanut Helsinkiin vasta viikko sitten aloittaakseen teologi-an opinnot eikä ole vielä ihan varma, mitä kaikkea yliopisto-opiskelija tarvitsee. Au-lassa ihmiset tulevat ja menevät, mutta pal-velutiskillä on tilaa, sillä suurin osa muista asiakkaista asioi tottuneesti lainaus- ja pa-lautusautomaateilla.

Paavo saa kirjastokortin lisäksi Terve-tuloa asiakkaaksi -paketin, jossa kirjaston toiminnasta ja palveluista kerrotaan sel-keästi ja kootusti. Kirjastonhoitaja kertoo

Paavolle myös perehdytystilaisuuksista, joihin uusi opiskelija voi osallistua.

hYS, hilJaa? | On kirjastossa ollut monen-laisia palveluja tähänkin asti — monista niistä opiskelijat eivät vain ole tienneet. Palvelumuo-toiluhankkeessa paitsi luotiin uusia, koottiin sekä uudet että vanhat palvelut yhteen käyttä-jän näkökulmasta. Lisäksi kirjaston käyttäjille luotiin toimintaohjeeksi kirjastoetiketti, joka ei komentele ja kiellä vaan ohjaa toimimaan oi-keassa paikassa oikealla tavalla.

— Monelle kirjaston käyttäjälle on esimer-kiksi ollut epäselvää, missä saa puhua ja missä ei, Koivisto kertoo.

Uudessa kirjastossa kaikki tilat on värikoo-dattu sen mukaan, saako niissä puhua normaa-listi, kuiskaten vai ei ollenkaan.

Pia Penkoja innostui kognitiotieteen luen-nolla sivutusta Turingin koneesta ja tuli heti seuraavana päivänä etsimään kirjas-tosta lisätietoa.

Hän selaili kirjaston tietokantoja jo kotonaan ja varmisti kirjaston karttapal-velusta tarkalleen, mistä päin kirjastoa lupaavalta kuulostavat teokset löytyvät. Kiinnostavia kirjoja löytyy lopulta myös perseptroniverkoista ja rajoitelaskennas-ta, ja Pia lastaa nekin aulasta nappaamaan-sa kirjakoriin. Muutaman käsiin pyöri-mään jääneen kirjan hän laskee hyllyyn, josta henkilökunta palauttaa ne oikeille paikoilleen.

ei ikinä ValmiS | Mikko Koivisto ryhmi-neen kehitti yliopiston kirjastolle yhteensä yli sata uutta palveluideaa, joista ensimmäisessä

vaiheessa tänä syksynä toteutuu kymmenen. Niiden lisäksi Koivisto kannustaa kirjastolaisia ottamaan rohkeasti käyttöön myös keskeneräi-siä ideoita. Hankkeen kehittäjäyhteisö jatkaa työtään kirjaston valmistumisen jälkeenkin.

— Palvelu ei ole ikinä valmis. Jos kaiken pi-tää olla heti täydellistä, uudistuksista tulee niin valtavia prosesseja, etteivät ne valmistu ikinä, Koivisto toteaa.

Kerrankin ajoissa, ajattelee Paula Piipah-taja kävellessään palautusautomaatille. Oi-keushistorian kurssikirja oli lainassa vain kaksi viikkoa, ja etuajassa palautus lisää kirjastokortin bonussaldoa mukavasti. Bo-nuksilla voi maksaa myöhästymismaksuja, joita välillä kertyy, vaikka eräpäivämuistu-tukset tulevat tekstiviesteinä matkapuhe-limeen.

Eurooppaoikeuden kurssikirjoja ei tälläkään lukukaudella riittänyt kaikille halukkaille, mutta Paula ja neljä muuta opiskelijaa saivat lainattua yhden kirjan yhteisesti. Kirjaston sähköisen ryhmälai-napalvelun avulla he ovat jakaneet kes-kenään lukuvuorot, ja nyt kirjaa päivän päntännyt Tomi palauttaa sen sovitusti Paulalle. Hän aikoo omistaa tämän illan kirjalle, sillä aamulla kirja siirtyy taas eteenpäin.

Vaihdettuaan Tomin kanssa pari sanaa Paula tarkistaa kännykästään kirjaston mobiilisovelluksesta lähimpien opiskeli-jaravintoloiden ruokalistat. Hän katsoo sovelluksesta myös kirjaston pysäkin bus-siaikataulut:

— Ehdin tuohon, jos juoksen!

Kaisa-kirjaston veistokselliset portaat vievät ylempiin kerroksiin.

Hissilläkin toki pääsee.

18 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

kaisa-kirJastoN aVaJaiset 3.9.

Page 19: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

elsingin yliopiston Tiedekul-massa on leppoisa tunnelma. Noin puolen tusinaa uteliasta kuuntelee, kun tohtorikoulu-tettava Anna Lintunen selos-taa veden kulkua puussa. Lintu-

sen kanssa lavan jakava dosentti Teemu Hölttä vaihtelee kahvilan ruuduilla näkyviä kuvia.

Meneillään on Tiedekulman kesäkuun ympäristöteema, mistä muistuttaa kahvilan keskelle tuotu viherkaton malli. Yleisön mie-lenkiinto ei vaikuta täysin jakamattomalta. Muutama rupattelee selaillen kirjoja, joku tilaa

kahvin. Toisaalta keskittyneen oloinen nainen pöydän ääressä tekee myös muistiinpanoja.

tUtkiJa OPPii UUtta | Esityksen jälkeen Anna Lintunen sanoo olevansa tyytyväinen.

— Kyllä tuota hieman jännitti. Tämä yleisö ei pelottanut, mutta esitys menee myös suorana

verkkoon. Sieltä sen voi teoriassa katsoa kuka tahansa, Lintunen huomauttaa.

Tiedekulmaan kaksikko päätyi, kun heitä pyydettiin. Päätös oli helppo.

— Onhan tämä hauska tapahtuma. Työtove-reitani käy täällä usein, ja he kehuvat aina oppi-vansa uutta, Lintunen kertoo.

Seuraavassa esityksessä dosentti Markku Larjavaara pyrkii vastaamaan siihen, miksei Suomessa kasva jättiläispuita Kalifornian tai Tasmanian tapaan.

Hölttä ja Lintunen jäävät kuuntelemaan esitystä kiinnostuneina. Vartin puheenvuoron jälkeen ensimmäisen kysymyksen esittää Lin-tunen. Hän haluaa tietää, ovatko puut olleet ennen suurempia.

PUOli VUOtta tieDekUlmaa | Viime helmikuussa avatun Tiedekulman ensimmäi-siksi koekaniineiksi joutuivat lääkärit. Terveys & Hyvinvointi -teemaa koordinoinut professori Heikki Sariola kertoo kokemuksen olleen yk-sinomaan myönteinen.

— Niin esiintyjät kuin yleisö olivat koke-mukseen tyytyväisiä. Erityisesti keskustelut olivat kiinnostavia: esimerkiksi syömishäiriöis-tä puhuttaessa yleisön edustajat jakoivat omia kokemuksiaan, Sariola kuvaa.

Oleellista oli myös tiedeiskujen kytkeyty-minen ihmisten arkeen.

— Mitä lähempänä kuulijoiden omaa koke-musmaailmaa esitykset olivat, sitä enemmän niillä oli kuulijoita ja sitä vilkkaampaa oli kes-kustelu.

Tiedekulmassa on ollut muutakin ohjelmaa kuin tiedeiskuja. Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen osallistui paneeliin, jossa hän keskusteli Venäjän nykyti-

UUDella kUlmalla

Tiedekulmassa tutkija kohtaa suuren yleisön – ja toisia tutkijoita.

JUha meRimaa

lasta Madventures-tähti Riku Rantalan ja pro-fessori Markku Löytösen kanssa.

— Pohdin huolella etukäteen keskeisimmät asiani, niin että sain hieman tuoretta tutkimus-takin mukaan, Tynkkynen kertoo.

Keskustelu meni hänestä mukavasti.— Asioita katsottiin aika erilaisista näkö-

kulmista, mutta sain mielestäni sanottua kes-keisimmät.

Nykyisellä paikallaan Tiedekulma toimii vain vuoden loppuun, koska kiinteistö on me-nossa remonttiin. Hyvän palautteen ansiosta Tiedekulma tulee kuitenkin jatkamaan jos-sain muodossa World Design Capital -vuoden jälkeenkin.

Sekä Sariola että Tynkkynen pitävät ajatus-ta hyvänä.

— Ehdottomasti. Tällaiselle kanavalle on selvästi kysyntää, joten miksi emme kertoisi työstämme, Sariola toteaa.

tiedekulman syksyn oHjelma: blogs.Helsinki.fi/

Wdc-2012/tiedekulman-oHjelma-2012/

katso tallenteita tiedekulman tiedeiskuista:

WWW.Helsinki.fi/tHinkWall

h

Dosentti teemu Hölttä ja tohtorikoulutettava anna lintunen puhuivat tiedekulmassa puista ja vedestä.

tiedekulma toimii aleksanterinkadulla tämän vuoden loppuun saakka.

professorit Veli-pekka tynkkynen (vas.) ja Markku löytönen paneelissa toimittaja Riku Rantalan kanssa.

AR

I AA

LTO

LIn

dA

TA

MM

ISTO

MA

ISA

PIu

KK

A

19Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 20: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

kaLeNteri | teRVetUlOa lUKUVUODen

aVaJaisiin!Aika: 3.9.2012 klo 12–18.Paikka: PäärakennusOhjelma: Jean Sibelius: Andante festivo

Ylioppilaskunnan Soittajat Akateeminen kulkue juhlasaliin Avajaispuhe

Rehtori Thomas Wilhelmsson Ylioppilaskunnan Sekakuoro

Akateeminen Laulu Puheenjohtaja Inkeri Ruokonen

Helsingin yliopiston lehtorit ry Hallituksen varapuheenjohtaja

Heikki Luoto

HAKU OPETTAJIEN AKATEMIAAN 4.9.–17.10.Valinta Opettajien akatemiaan on merkittävä tunnustus

oppineisuudesta opetuksessa. Opettajien akatemian jäsen saa käyttöönsä kaksivuotisen määrärahan

(10 000 euroa/vuosi). Lisäksi opettajan kotiyksikölle myönnetään erillisrahoitus opetuksen kehittämiseen.

Opettajien akatemian jäsenyyttä voi hakea 4.9.–17.10.2012. Lisätietoja ja hakuohjeet löytyvät

osoitteesta www.helsinki.fi/opettajienakatemia

TIEDOTUSTILAISUUS OPETTAJIEN AKATEMIAN HAKU- JA ARVIOINTIPROSESSISTA MAANANTAINA 10.9.2012 KLO 11–12 YLIOPISTON

PÄÄRAKENNUKSESSA, SALI 13 (FABIANINKATU 33, 3. KRS).

OPETTAJIEN AKATEMIAOPETTAJIEN AKATEMIA ON MONIALAINEN JA KOLLEGIAALINEN VERKOSTO, JONKA

TEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ OPETUKSEN JA OPPIMISEN LAATUA, OPPINEISUUTTA OPETUKSESSA SEKÄ OPETUKSEN ASEMAA JA ARVOSTUSTA YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ.

Helsingin yliopiston ylioppilas-kunta Kulkuemusiikkina Jean Sibelius:

Andante festivo Ylioppilaskunnan Soittajat Akateeminen kulkue yliopistosta

Tuomiokirkkoon Ekumeeninen jumalanpalvelus

Tuomiokirkossa tai tunnustukse-ton tilaisuus Kansalliskirjastossa

Keskustakampuksella viete-tään avajaisten jälkeen ylioppilas-kunnan ja yliopiston järjestämää karnevaalia. Myös uusi pääkir-jasto Kaisa-talossa avaa ovensa yleisölle.

KVestORi ilKKa HYVÄRinen JÄi elÄKKeelleKvestori ilkka Hyvärisen läksiäisiä juhlittiin elokuun lopulla päärakennuksen lehtisalissa. Kansleri ilkka niiniluoto, vararehtori Ulla-Maija Forsberg ja hallintojohtaja esa Hämäläinen kiittelivät puheissaan Hyväristä vuolaasti. Hyvärinen vastasi, että kaikki on tehty porukalla. Hän kehui yliopistolaisten, niin tutkijoiden kuin hallinnon tapaa työskennellä suurella intohimolla.

— en usko, että töitä sinänsä tulee ikävä, mutta ihmisiä tulee, Hyvärinen totesi.

alkajaisiksi hän aikoo tehdä remonttia. Myöhemmin suunnitelmissa on muun muassa start-up-yritysten valmentamista.

AR

I AA

LTO

20 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 21: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

helSinGin YliOPiStO Jakaa maRRaSkUUSSa 2012 enSimmäiSen

YliOPiStO YhteiSkUnnaSSa –PalkinnOnketä Sinä ehDOtat PalkinnOn SaaJakSi?

WWW.helSinki.fi/ YliOPiStOYhteiSkUnnaSSa

aR

i an

deR

sin

/ v

ast

ava

lo

ehDOtUkSet 21.9. menneSSä

aivovuoto yliopistolta?

kuinka yliopisto pidetään mielekkäänä työpaikkana?

haasteet uudistuvassa yliopistossa?

kuuntelemaan ja keskustelemaanyliopiston henkilöstön ja tutkijoiden

työn nykyarjesta

18.9.2012 kello 14.00–16.00Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

Thomas Wilhelmsson Helsingin yliopiston

rehtori

Kira UkkonenHelsingin yliopiston

henkilöstöjohtaja

Eeva RantalaTieteentekijöiden liiton

toiminnanjohtaja

Tervetuloa Agoraan

Lisätietoja ja ilmoittautuminen 10.9.2012 mennessähttp://www.helsinki.fi/jarj/hyt

Tilaisuuden järjestää Helsingin yliopiston tieteentekijät HYT ry.

Kahvitarjoilu 13.30 alkaen

Mukana keskustelussa

Page 22: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

alekSanterinkatu 7, ma-pe 10–20, la 11–16. WWW.HelSinki.Fi/tieDekulma

rekiSteröiDy yliopistolaisten verkostoon eli

alumnikampukselle Tiedekulmassa 3.9.–3.10.

ja saat 20 % alennuksen yliopiston T-paidasta ja hupparista.

Tervetuloa rekisteröitymään kaikki nykyiset ja entiset työntekijät ja opiskelijat!

Rosebudin kirjoista 10 % alennus Helsingin yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille.

uni-HattuUni on akateemisen lakkiperinteen kuopus, jonka Costo

on suunnitellut designpääkaupunkivuoden kunniaksi Helsingin yliopiston väelle ja ystäville.

Hattuja on saatavana mustana, harmaana ja valkoisena erivärisillä tupsuilla.

värit:

17,60 e 22,00 e

värit:

43,52 e 54,40 e

Ennakkotilaus syys-

lokakuussa 39 e

(toimitus marraskuussa)

Myynnissä marraskuusta alkaen 55 e

Yliopistojen

opetusalan liitto YLL

valvoo etujasi ja

vaikuttaa puolestasi

Yliopistojen opetusalan liitto YLL hoitaa yliopisto-opetuksessa ja tutkimuksessa sekä opetushallinnossa toimivien edunvalvontaa

tehtävänimikkeestä riippumatta. Liitto tekee yliopistojen tutkimukseen perustuvaa opetustyötä tunnetuksi ja

valvoo sopimusten ja lakien noudattamista työpaikalla.

YLL:n jäsenenä saat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:nasiantuntevat laki- ja edunvalvonta-

palvelut sekä lukuisia muita vakuutus- ja jäsenetuja.

Ota yhteyttä ja liity jäseneksi!Ta kontakt och bli medlem!

Tai tutustu liittoon ja liity jäseneksi verkossa!Eller bekanta dig med förbundet och

anslut dig på vår hemsida!

Helsingin yliopiston lehtorit rywww.helsinki.fi/jarj/lehtorit/[email protected]

Yliopistojen opetusalan liitto YLLwww.yll.fi

[email protected]

Page 23: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

sYKsYn KlassiKKOale

postiosoite pL 33, 00014 helsingin yliopisto

käyntiosoite Fabianinkatu 18 sähköposti [email protected]

verkossa www.helsinki.fi/yliopistolainen päätoimittaja reetta vairimaa 191 22280

taitto Maisa puranen 191 23019 jakelu

yliopistopaino/sanna hirvonen 7010 2334, [email protected]

osoitteenmuutokset [email protected]

ilmoituksetvarparus Oy / Esko vartiainen(09) 6823 711 ja 0400 508 [email protected]

toimitusneuvosto Tuomas aivelo, ulla-Maija Forsberg,

Jenni heikkinen, anne hopia, Elisa hyytiäinen, Tapani kaakkuriniemi,

sami p. kurki, anne Mäntynen, pauliina raento, päivi sinisalo, Maria

soukkio, kira ukkonen julkaisija helsingin yliopisto

painos 11 000 kpl kirjapaino yliopistopaino 2012

issN 1236-195X

yliopistolainen täyttää Joutsen-merkin vaatimukset (http://www.ymparistomerkki.fi/kriteerit).

Kannen kuva VeiKKO sOMeRpURO

YliOpistOlaisen aiKataUlUnumero aineisto ilmestyy

5/12 1.10. 22.10.6/12 12.11. 3.12.

kaikeN huippu HuIPPuLAn YLIOPISTOn väKI SEIKKAILEE

LAu

RI v

Ou

TILA

InEn

Mistä sinä haluaisit lukea Yliopistolaisesta? ehdota aihetta, anna palautetta osoitteeseen [email protected].

1. Arppeanumissa oli valmistu-essaan 400 m2:n virka-asunto. Kenelle se oli tarkoitettu?a. kanslerilleb. rehtorillec. kemian professorille2. Miten monta päivää yli 5 vuotta HY:ssa palvellut voi vuodessa sairastaa täydellä palkalla?a. 40

b. 50c. 603. HY:ssa on rekrytointikielto. Kuka voi myöntää poikkeuslu-van?a. hallintojohtajab. henkilöstöjohtajac. dekaani4. 1700-luvulla elänyt italia-lainen Laura Bassi oli ensim-mäinen yliopistossa opettanut nainen. Miten monta lasta hänellä oli?a. ei yhtään

b. kaksic. kaksitoista5. Minkä yliopiston professorit tienaavat keskimäärin parhai-ten (7 175 e/kk)?a. LTY:nb. Aalto-yliopistonc. Hankenin6. Miten monta jäsentä lääkä-riseura Duodecimissa oli alun alkaen?a. 2b. 12c. 20

Visa

Huippulan huippututkijoiden klassikot nyt Syysalennuksessa. Tästä sytykkeitä koko vuodeksi!

AntropologiaC. LEVI-STRAUSS: Farkkukun-dien matkassa. Denim-heimon universaali mentaalirakenne.

BiologiaI. HANSKA: Täplähanskapopulaa-tion pärjääminen puutarhatöissä.

FilosofiaG.G. TOURETTE: Mistä ei voi vaieta, siitä on puhuttava.S. KNUUTTILA: Nikottelun etiikka. Pelästyttämisen hyveellisyydestä.

FysiikkaM. KULMA-KARVALA: Otsanika-

to — täysi mahdottomuus.M. KULMA-KARVALA: Kulmat hiilinieluina.P.HIGGS: Big Bosons and a Bang! Protonien yhteentörmäyksestä syntyneet kohoumat massajakau-massa.

KielitiedeSCREAMIN’ PENA LEINO: Let’s Born to Rock! Remuenglannin syn-taksi, semantiikka ja metriikka.

LääketiedeK. OLOTILA: Imusolmuke kaulaan ja klubille. Herrasmiessolmukkeen sidontaa edistyneille.JERUSALEM-STENDAHL: Huip-pula-syndrooma. Voimakkaan tiede-elämyksen aiheuttaman sekavuuden psykiatrinen hoito.

PsykologiaL. KELTTIKANGAS: Säkkipillin-soittajasta sosiaaliseksi. Huippula-laisen temperamentin hallinta.

YmpäristötiedeJ. FISK-MÖBEL: Inno. Fisustami-sen uusimmat trendit ja fisustus-tekstiilien kuumin kenttäkurssi-muoti!

Lääketieteellinen politiikka T. BASIC-FINN: Prekliininen persututkimus. Biolanmedicumin persuopintojen seminaarisarja I.MARIO DRAG: Euroreen vetämi-sen vaikutus selkärankaan. EKP-aivosähkökäyrätutkimus.

1c | 2

c | 3

a | 4

c | 5

a | 6

b

23Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2

Page 24: Riittääkö Raha?...missä mennään ja minne raha katoaa vaikka kuinka säästetään. kuinka minulle ja perheelleni huolestuttaa ja ennen kaikkea turhauttaa ja suututtaa. Eniten

Rector Thomas Wilhelmsson is disappointed.

“It feels like we transformed a propeller plane into a jet airliner through sheer hard work, only to be told that our fuel supply is going to be reduced.”

He is referring to the gov-ernment’s savings measures and the onslaught of criticism over the university reform in the past year.

The government’s decision to freeze the university index for 2013 translates in practice into a six or seven per cent reduction in funding.

Although the index will not increase income, all expenses will continue to grow. The University

of Helsinki’s share of the savings totals about EUR 20 million.

What tO GiVe UP? | The lim-ited financial resources will be reflected in the autumn target ne-gotiations and budget frameworks. This summer the University in-troduced a recruitment freeze ap-plying to all non-academic staff, including administrative, library, laboratory, IT and facility person-nel. For now, the freeze does not apply to teachers and researchers, unless a faculty dean decides oth-erwise.

“Our aim is to secure the posi-tion of current employees so as to avoid staff layoffs and redundan-cies. At many other universities,

a recruitment freeze has proven an efficient means of cutting staff costs, which currently account for 60% of our budget,” Wilhelmsson explains.

When an employee retires or takes maternity or other leave, the unit must first establish whether his or her duties can be allocated to others and whether some duties can be discontinued altogether. Internal staff mobility will also be encouraged. Transfers will help to distribute staff workloads more evenly throughout the University.

“We will enhance our job rota-tion model,” Wilhelmsson says.

If a position is vital and inter-nal recruitment efforts fail, the unit must seek special permission for external recruitment.

Reetta vaiRimaa

tough timeshow to pull the university out of its economic slump?

Anna-Christina Martin har jobbat vid uni-versitetet sedan 2011. Hon har varit med om att starta ett helt nytt utbildningsprogram, den svenskspråkiga barnträdgårdslärarutbildning-en som ordnas i samarbete med Åbo Akademi.

— Att skapa något nytt har varit inspireran-de, säger Martin. Man får konkret se resultatet av sitt jobb.

Den första årskursen barnträdgårdslärare har varit en aktiv grupp.

— Förra året bestämde sig studenterna för att helt självständigt åka på studiebesök i Tysk-land.

I år ska de studerande åka till Göteborg för att bekanta sig med mångkulturella daghems-miljöer. Mångkultur är ett av barnträdgårdslä-rarutbildningens teman. Ett annat är estetisk fostran, som också ligger Martin nära.

—I skolan gick jag på musikklass och sjöng i flera sånggrupper. På senaste tid har intresset igen vaknat.

Ett bevis på detta fick de som deltog i den sommarfest för universitetspersonal som

Svenska ärenden ordnade i juni. Där uppträdde Martin tillsammans med en av sina kolleger, lektor Jan-Erik Mansikka. På fritiden är Mansikka pianist för bl.a. olika teatergrupper.

— Vi borde kanske starta ett houseband, skrattar Martin.

Martin har studerat pedagogik. Innan sin återvändo till universitetet jobbade hon bland annat som assistent vid Europaparlamentet.

— Jobbet i Bryssel var intensivt men spän-nande. Det var roligt att vara på ”insidan”: att veta före andra vad som skulle stå i tidningen nästa dag.

När universitetsjobbet utlystes tvekade Martin inte.

— Det är roligt att få påverka den studiemil-jö man själv upplevt.

katja baRgum

inspirerad av det nyaLär känna | anna-Christina Martin, amanuens för den svenskspråkiga pedagogikutbildningen.

our aim is to secure the position of current employees.

”A

RI A

ALT

O

Vi borde kanske starta ett houseband!

Read tHe WHole aRticle:

alma.Helsinki.fi/tab/3595 oR

flamma.Helsinki.fi

24 Y L I O P I S T O L A I N E N 4 | 1 2