rintamaveteraaneille kuntoutus vuosittain 1_2005.pdf · 2 1/05 helmikuun 23. päivänä 2005...

Helmikuun 23. päivänä 2005Tarkastettu levikki 68 225N:o 1/2005

Rintamaveteraaneille kuntoutus vuosittain (sivu 16-17)

Sotaveteraanikuorojen laulujuhla Joensuussa Sotaveteraanikuorojen VIII laulujuhla järjestetään Joensuussa 14.–15. toukokuuta.

Nyt on sopiva aika suunnitella yhteismatkaa laulujuhlille (sivu 10).

Kannattaja-jäseniä tarvitaan Sotaveteraaniliiton tämän

vuoden toimintasuunni-

telmassa tavoitteena on

hankkia vuoden 2005 lop-

puun mennessä 7 000 uutta

kannattajajäsentä. Myös

uudet varsinaiset jäsenet

toivotamme tervetulleiksi.

Sotaveteraanipiirit ovat

käynnistäneet hankintaa.

Kannattajajäsenten mää-

rän kehittymistä seurataan

piireittäin. Parhaat piirit

ja yhdistykset palkitaan

(sivu 7).

Sotaveteraaniviikko lähestyy 39. kerran järjestettävä Sotaveteraa-

niviikko avataan Heinolassa 6. maalis-

kuuta ja päätetään Hämeenkyrössä 13.

maaliskuuta, jolloin tulee kuluneeksi 65

vuotta Talvisodan päättymisestä. Tilai-

suus on samalla Hämeenkyrön Sotave-

teraanit ry:n 40-vuotisjuhla (sivu 3).

Adolf Ehrnroothin syntymästä 100 vuotta 9.2.2005 (sivu 8-9)

Suomen-poikien perinneyhdistys vaalimaan Pohjan poikien perinnettä (sivut 27-29)

Sotaveteraaniliiton hallitus järjestyiViime syksynä valtuuston valitsema

hallitus piti ensimmäisen kokouksen-

sa. Siinä valittiin liiton ensimmäiseksi

puheenjohtajaksi Heikki Talvela Tuusu-

lasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi

Kalevi Raatikainen Mikkelistä. Muista

valinnoista sivulla 12.Luutnantti Ehrnrooth vuonna 1925

Joensuun Areena sijaitsee aivan Joensuun kaupungin keskustan tuntumassa. Suurhalliin voidaan si-

joittaa 7 000 istumapaikkaa.

1/05 Helmikuun 23. päivänä 20052

Helsingissä 23. helmikuuta 2005

Sotaveteraaniliiton, sen pii-rien ja yhdistysten toimin-nassa korostuu lähivuosina huolehtiminen veteraani-en sosiaalisista asioista. Tä-hän haasteeseen Sotavete-raaniliitto on pyrkinyt vas-taamaan hankkimalla lisää varoja sotaveteraanien tu-kemiseen ja edistämällä so-siaalineuvojien saamista so-taveteraanipiireihin, joissa heitä ei vielä ole.

Vapaaehtoisesti toimi-van järjestön omaehtoinen varainhankinta ei pysty pa-rantamaan veteraanin pe-rustoimeentuloa, mutta se pystyy merkittävällä tavalla täsmätukena täydentämään aukkoja, joita jokapäiväi-

Sotaveteraanityö tarvitsee tukeasessä elämässä voi syntyä. Puolella veteraaneista ko-konaiseläke jää 700 euroon kuukaudessa. Elämänti-lanteessa tapahtuva muu-tos voi aiheuttaa veteraanil-le tällöin ongelmatilanteen, johon vapaaehtoisin toimin hankituilla pienemmilläkin summilla voi saada merkit-tävän tuen.

Viime aikoina useat yri-tykset ovat suunnanneet va-roja tai muuta tukea sotave-teraanien sosiaaliseen tuke-miseen. Itsenäisyyspäivän alla Kyläkauppa Keskinen teki 168 000 euron lahjoi-tuksen veteraanien tukemi-seen. Hanke jatkuu tämän vuoden puolella käynnis-

tettävällä rahankeräyksellä. Sen tuotoksi voi odottaa ai-nakin samanlaista määrää.

Kesko ja Sotaveteraa-niliitto aloittivat yhteistyön vuoden vaihteessa. Keskon asiakkailla on mahdollisuus luovuttaa Plussapisteinä saa-tuja hyvityksiä hyvänteke-väisyyteen. Yksi hyvänteke-väisyyskohteista on Suomen Sotaveteraaniliitto. Kerty-neet varat kirjataan liitos-sa erilleen ja käytetään vä-hävaraisten sotaveteraanien tukemiseen.

Helmikuun alussa 100 vuotta täyttänyt Otto Brandt Oy lahjoitti Sotave-teraaniliitolle 106 000 euroa käytettäväksi sotaveteraa-

nien sosiaaliseen huoltoon. Saatu avustus annetaan so-taveteraanipiireille käytettä-väksi tähän tarkoitukseen.

Lahjoittajat edellyttävät varojen käyttämisessä nou-datettavan sovittuja jakope-rusteita ja käyttökohteita. Kaikissa näissä lahjoituksis-sa kohteena on vähävarais-ten sotaveteraanien avusta-minen. Lahjoituksista liitto on sitoutunut jälkikäteen toimittamaan raportin va-rojen käyttämisestä. Tästä pidetään kiinni kaikilla ta-soilla.

Järjestössä ollaan kiitol-lisia saaduista lahjoituksista. Meille on edelleen tärkeää pitää sotaveteraanien avus-

tustarpeet kansalaisten tie-toisuudessa.

Sotaveteraanit ovat vuo-sikymmenien aikana ra-kentaneet järjestöään etu-, huolto- ja perinnejärjestök-si. Veteraanien arvostus on nousussa. Taloudellisen tuen lisääntyminen on konk-reettinen arvostuksen osoi-tus veteraanien uhrauksil-le isänmaan pelastamisesta sotien aikana sekä aate- ja arvomaailmaltaan merkittä-vän veljes- ja huoltojärjes-tön rakentamiselle. Tästä on hyvä jatkaa.

MARKKU SEPPÄ

Suomen Sotaveteraaniliitto vietti erityistä järjestöviik-koaan, Sotaveteraaniviikkoa, ensimmäisen kerran itsenäi-syyden juhlavuonna 1967. Liiton maan kattava järjes-törakenne oli saatu kuntoon. Oli aika yhteisön valtakun-nalliselle esittäytymiselle.

Ensimmäisen Sotave-teraaniviikon tapahtumien moninaisuus kertoi, että jär-jestön väki oli innostuneesti mukana. Viikon ajoittami-nen maaliskuuhun talviso-dan päättymisen muisto-päivään 13.3. kiinnittyvänä oli tietoinen valinta. Liitto halusi korostaa sillä talviso-dan aikaisen saumattoman yksimielisyyden ja yhteis-vastuun merkitystä. Samal-la haluttiin suunnata yhteis-

Sotaveteraaniviikko 39. kerrankunnan huomiota veteraa-neihin, jotka taistelullaan olivat turvanneet maan va-pauden, heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa.

Sotaveteraaniviikosta tuli perinne, tärkeä osa liiton vahvan järjestötyön vuosi-kiertoa. Tänä päivänä liitto esittäytyy yhteisönä, jonka 22 sotaveteraanipiirin 398 jäsenyhdistyksessä on vie-lä 54 000 varsinaista jäsen-tä ja 17 000 kannattajajä-sentä. Liiton vuonna 1968 perustetussa Naisjärjestös-sä on 38 000 jäsentä, jotka toimivat yhdistysten yhtey-teen perustetuissa 283 nais-jaostossa.

Sotaveteraaniviikolla liit-to yhdistyksineen tuo esil-le toimintaansa ja ajankoh-

taisia tavoitteitaan, myös tietoa jäseneksi liittymisen eduista.

Sekä sotaveteraanipii-reissä että etenkin niiden paikallisyhdistyksissä on al-kaneen vuoden päällimmäi-siä työhaasteita valtioneu-voston viime syksynä julkai-semien veteraanipoliittisten linjausten mukaisen kun-toutusuudistuksen seuranta ja edistäminen. Muita haas-teita ovat muun muassa jär-jestömme sosiaalineuvoja-verkon laajentaminen kaik-kiin sotaveteraanipiireihin sekä kampanjamme yhdis-tysten kannattajajäsenistön määrälliseksi ja laadulli-seksi vahvistamiseksi. Kan-nattajajäsenkunta on kyllä ilahduttavasti lisääntynyt

mutta alueellisesti hyvinkin eri tahtiin. Toimet jälkeen-jääneisyyden poistamiseksi ovat tarpeen.

Sotaveteraaniviikko tar-joaa kuin itsestään tilaisuu-den huomion kohdistami-seen veteraanijärjestöjen yhdessä perustaman Tam-menlehvän perinneliiton työn käynnistymiseen. Maa-herra Eino Siuruaisen johta-ma valmisteleva järjestely-toimikunta on saanut työnsä päätökseen. Vuosien 1939-1945 sotiemme perinnetyön virallinen siirto Tammenleh-vän perinneliitolle tapahtuu kansallisen veteraanipäi-vän valtakunnallisen pää-juhlan yhteydessä Torniossa 27.4.2005, jolloin on kulunut tasan kuusi vuosikymmentä

viime sotiemme päättymi-sestä.

Vuoden 2005 Sotavete-raaniviikko avataan juhlalli-suuksin Heinolassa 6. maa-liskuuta ja päätetään 13. maaliskuuta Hämeenkyrös-sä. On toivottavaa, että yh-distykset laajalti käyttävät hyväksi Sotaveteraaniviikon viettoon liittyvää mahdol-lisuutta kertoa julkisuu-teen yhä vetreästä työstään ja tärkeästä sanomastaan jälkipolville. Viikon sanal-linen tunnus on edelleen tal-visodan hengen mieliin pa-lauttava ”Yhdessä kestim-me – yhdessä kestämme”.

AARNO STRÖMMER

Suomen Sotaveteraa-niliitto yhdessä Nais-järjestön kanssa jär-

jestää kesällä 2005 kolme kunto- ja virkistysviikkoa (5 vrk) naispuolisille, pienitu-loisille veteraanien leskille ja omaishoitajina toimiville puolisoille, joilla ei muuten ole kuntoutusoikeutta.

Pyydämme lähettämään kirjalliset, vapaamuotoi-set hakemukset viimeistään 15.4. mennessä osoitteella

Kunto- ja virkistysviikoilta voimia ja virikkeitä arjen jaksamiseen

Anni Grundström, Suomen Sotaveteraaniliitto, Korkea-vuorenkatu 41 A 7, 00130 Helsinki.

Hakemuksessa toivotaan olevan lyhyt selvitys nykyi-sestä elämäntilanteesta, terveydentilasta sekä yhte-ystiedot ja toive siitä paikas-

ta, johon haluaisi osallistua. Jokaiselle viikolle varataan paikkoja 30 henkilölle. Vii-kot sisältävät täysihoidon ja majoituksen sekä monipuo-lisen ohjelman. Viikko on valitulle hakijalle maksuton matkakustannuksia lukuun ottamatta.

Kunto- ja virkistysviikkojen ajankohdat ja paikat ovat 16.5. – 20.5.2005 Kalajoen Kristillinen Opisto, Kalajoki 6.6. – 10.6.2005 Kymenlaakson Opisto, Anjalankoski 22.8. – 26.8. 2005 Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinna

Raha-automaattiyhdistysSotavahinkosäätiöSuomen Osuuskauppojen KeskuskuntaVeljekset Keskinen OyWärtsilä Oy

Suomen Sotaveteraaniliitto ja Sotaveteraanien tukija perinnesäätiö kiittävät lahjoituksista. Työ sotiemme veteraanien hyväksi jatkuu.

Kiitos lahjoittajille Suomen Sotaveteraaniliitto ja Sotaveteraanien tukija perinnesäätiö ovat vuoden 2004 aikana saaneet rahal-lisia avustuksia seuraavilta henkilöiltä ja yhteisöiltä:

Betamet OyFinnet-liitto ryFortum OyjJohnsonDiverseyPoptori OyPaulig Oy


Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton

internet-sivut ja verkkokauppa.

www.sotaveteraaniliitto.fi

Sotaveteraaniliiton jou-lukuussa pidetyn halli-tuksen kokouksen yhte-

ydessä luovutettiin kolmelle ansiokkaasti sotaveteraani-työtä tehneelle kunnia- ja an-siomerkkejä sekä tunnustus-palkinto.

Sosiaalisihteeri Anni Grundströmille luovutettiin tasavallan presidentin myön-tämä Suomen Leijonan An-sioristi. Myyntivastaava Hele-na Hornborgille myönnettiin

Sotaveteraanityön tekijöitä palkittiin

Palkitut vasemmalta; Helena Hornborg, Toivo Hartikainen

ja Anni Grundström.

Päivän tilaisuudet alkavat Jumalanpalveluksella Hei-nolan kaupungin kirkossa. Saarnan pitää rovasti Risto Santala. Jumalanpalveluksen yhteydessä lähetetään sep-pelpartiot kaupungin ja maa-seurakunnan sankarihau-doille. Veteraanit toimivat kolehdin kerääjinä ja päivän tekstin lukijoina.

Kirkkotilaisuuden jälkeen ohjelma jatkuu Lyseonmäen koulun tiloissa. Koulu sijait-see noin puolen kilometrin päässä kirkosta, aivan kes-kustan tuntumassa. Opasteet 5-tien varrella ohjaavat juhla-paikalle.

Hämeen Rykmentti huo-lehtii ruokapuolesta. Järjes-täjät varautuvat siihen, että veteraaneille tuodaan tarvit-taessa ruoka pöytään. Ruoan jälkeen on Heinolan kaupun-gin järjestämä kahvitarjoilu.

Päiväjuhla Lyseonmä-en koulun juhlasalissa alkaa klo 13. Lahden Veteraani-soittokunnan avajaismarssin jälkeen esittää tervetulotoi-votuksen Heinolan Sotave-

Sotaveteraaniviikko avataan Heinolassa

Vuoden 2005 Sotave-teraaniviikon avaus-tilaisuus järjeste-

tään Heinolassa 6. maalis-kuuta. Juhlapäivän ohjelma on jaettu kahteen osaan ja siinä välillä tarjotaan virkis-tystä myös ravinnon puoles-ta. Juhlapäivän järjestelyistä vastaa Heinolan Sotaveteraa-nit ry. Apua antavat Heinolan reserviläiset ja neljän Lions Klubin henkilöt. Juhlapäivä-nä Heinolan kaupungintalon edustalla ja päiväjuhlapaikal-la liehuvat Suomen liput.

Paikallinen Sotaveteraani-viikon tunnus on Veteraanien perintö – vapaa Isänmaa. Ri-tarikenraalin, Mannerheim-ristin ritarin A.F. Airon syn-tymästä tulee kuluneeksi 107 vuotta 14. helmikuuta 2005. Juhlapaikalle asetetaan pie-nimuotoinen Airo-näytte-ly. Esillä on muun muassa esineitä, joita kenraali Airo käytti sellissään asekätkentä-jutusta vangittuna ollessaan. Mukana on myös esineistöä Heinolan sotaveteraanien pe-rinnevitriinistä.

Kannuksen kaupun-ginvaltuusto on päät-tänyt edellisen val-

tuustokauden viimeisessä kokouksessaan myöntää kai-kille kaupungissa asuville so-tiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja edesmennei-den leskille ilmaisen lämpi-män aterian päivässä. Ateri-an voi saada kaupungin pal-velupisteissä, kuten kouluilla, vanhustentalolla, vanhainko-dilla, terveyskeskuksessa ym. kaikissa sellaisissa paikoissa missä kaupunki valmistaa ja tarjoilee lämmintä ruokaa. Lisäksi päätökseen on kir-jattu, että ateriaedun on ol-tava tasapuolinen, eli asiak-

Vapaa ateriaetu Kannuksessakaan asuinpaikka, mahdolli-set liikuntakyvyn rajoitteet, erikoisruokavaliot ja muut tarpeelliset seikat on otetta-va huomioon. Kyseinen pää-tös on tiettävästi ainutlaatui-nen koko maassa. Vastaava ateriaetu on ollut aikaisem-min vain yli 30 prosentin so-tainvalideillä Valtiokonttorin kustantamana. Päätöksel-lään Kannuksen kaupunki on esimerkillisellä tavalla ollut edesauttamassa oman alueensa veteraaniväestön saamista tasa-arvoiseen ase-maan etuuksien suhteen.

SEPPO YLI-NORPPA

kotitalousnaiset. Liikennejär-jestelyistä sekä lääkintähuol-losta vastaavat reserviläisjär-jestöjen edustajista tilaisuutta varten muodostettu organi-saatio. Juhlaan odotetaan 500-600 vierasta. Ilmoittanet tulostasi, jotta voimme varata riittävän määrän ruokaa. Il-moittautumiset: 3.3.05 men-nessä, puh.040 720 1650 tai (03) 371 5407 tai sähkeitse [email protected]

Hämeenkyrön Sotavete-raanit juhli 30-vuotisjuhlaan-sa yhtenäisenä veteraanijuh-lana vuonna 1995. Tällöin paikallisen rintamaveteraa-niliiton osaston jäsenet oli-

Sotaveteraaniviikon päätösjuhla Hämeenkyrössä

Hämeenkyrön Sota-veteraanit ry viettää 40 -vuotisjuhlaansa

isännöimällä tämänvuotisen 39. sotaveteraaniviikon valta-kunnallista päätösjuhlaa sun-nuntaina, talvisodan päätty-mispäivänä 13. maaliskuuta.

Sotaveteraaniyhdistyksen hallitukseen kuuluu nyt var-sinaisten veteraanijäsenten ja naisjaoston puheenjohtajan ohella reserviläisyhdistyksis-tä sihteeri, taloudenhoitaja ja kaksi muuta jäsentä. Yh-distyksen kannattajajäsen-ten määrä on vielä vähäinen, mutta ”kasvu-uralla”.

Sotaveteraaniviikon pää-tösjuhla alkaa juhlajumalan-palveluksella Hämeenkyrön kirkossa, jossa saarnaa kent-täpiispa Hannu Niskanen. Välittömästi jumalanpalve-luksen jälkeen vieraat ohja-taan ruokailuun läheiselle keskuskoululle ja yhteiskou-lulle. Päiväjuhlaa vietetään yhteiskoululla alkaen klo 13. Juhlapuheen pitää puolustus-ministeri Seppo Kääriäinen.

Juhlan muonituksesta vas-taavat Hämeenkyrön Maa- ja

vat pari vuotta aikaisemmin, hyvässä yhteisymmärrykses-sä liittyneet sotaveteraaniyh-distyksen jäseniksi. Noihin aikoihin juhlittiin myös Hä-meenkyrön veteraanitalon valmistumista. Taloa hallin-noi Hämeenkyrön Vanhus-tentalosäätiö. Säätiön hal-lituksessa ovat edustettuina sotaveteraanit ja sotainvalidit Hämeenkyrön veteraanitoi-mikunnan kautta. Veteraa-nitoimikunta on paikallisten veteraaniyhdistysten, Kaatu-neitten Omaisten Liiton pai-kallisen osaston ja Hämeen-kyrön kunnan yhteistyöelin.

TUOMO LINNAINMAA

teraanit ry:n puheenjohtaja Eino Järvinen. Varsinaisen tervehdyspuheen pitää Hei-nolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, tohtori Timo Ihamäki. Puhuja lähettää reserviläisten havuristiparti-on ritarikenraali A.F. Airon muistomerkille Maaherran-puistoon.

Laulullaan veteraaneja viihdyttää Hartolan Sotavete-raanikuoro, johtajanaan Leo Niemelä . Juhlapuheen pitää Sotaveteraaniliiton puheen-johtaja Aarno Strömmer.

Kirkkoon linja-autoilla tuleville on varattu Harjuka-tu pysäköintialueeksi. Päivä-juhlapaikalla autot voi pysä-köidä koulun piha-alueelle ja lähikaduille. Pysäköintialu-eille on ohjaus sotaveteraani-merkeillä.

Heinolan Sotaveteraanit ry toivottaa sotiemme vete-raanit tervetulleiksi Heino-laan ja viihtymään seuras-samme.

EINO JÄRVINEN

Sotaveteraaniliiton kultainen ansiomerkki. Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin toimin-nanjohtajalle Toivo Hartikai-selle luovutettiin Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliiton myöntämä tunnustuspalkin-to. Esityksen palkinnon saa-misesta teki Suomen Sota-veteraaniliitto. Palkinto voi-daan myöntää ansiokkaasta kansalaistoiminnasta ihmis-ten hyvinvoinnin edistämi-seksi.

Australiassa perustettiin vuoden 2004 lopulla Suomen Sotaveteraanit Australia Inc. -nimi-nen sotaveteraaniyhdistys. Uusi yhdistys haki

Helsingin seudun sotaveteraanipiirin ja Suomen Sotave-teraaniliiton jäsenyyttä. Sotaveteraaniliiton hallitus hy-väksyi jäseneksi 17.12.2004. Australiassa asuu arviolta 40 viime sotiemme veteraania.

Uusi jäsenyhdistys


SANAViime sotiemme yli-

päällikön, sotamar-salkka Mannerhei-

min keväällä 1942 maamme äideille myöntämä Vapau-denristi sijoitettiin kaikkiin maamme silloisiin kirkkoihin kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti. Vuodesta 2000 lähtien on näitä sodanajan äideille kohdistettuja kunni-anosoituksia alettu kansalais-järjestöjen toimesta lahjoittaa myös myöhemmin valmis-tuneisiin kirkkoihin. Tähän mennessä se on saatu 85 kirk-koon, joiden joukossa on 10 Helsingin kirkkoa.

Helsingin Pakilan seurakunnan Hyvän paimenen kirkkoon äitien Vapaudenris-ti luovutettiin jatko-sodan päättymisen 60-muistojuhlavuon-na 21. marraskuuta, jota vietettiin seura-kunnassa sotainvali-dien kirkkopyhänä. Aloitteen tekijänä ja asian tarmokkai-na ajajina olivat seu-rakunnan jäsenet, sotiemme veteraa-nit Risto Lundén ja Kaarlo ja Maija Pet-tinen. Vapudenristin

Äitien Vapaudenristi vaikeuksien jälkeen Pakilan kirkkoon

alkuperäisine kunniakirjoi-neen lahjoittivat seurakun-nan alueella toimivat kaksi Lions-järjestöä.

Äitien Vapaudenristin saamista sodan jälkeen ra-kennettuihin pääkaupungin kirkkoihin on vaikeuttanut seurakuntayhtymän kirk-koherrojen kokouksessaan vuonna 2000 tekemä tam-menlehväsukupolvea ja sen perinteiden vaalijoita ihme-tyttänyt päätös, jonka mu-kaan kirkoissa jo olevat Va-paudenristit voidaan säilyt-tää, mutta uusia ei ole syytä

hankkia. Tämä nurja kan-nanotto on herättänyt oikeu-tettua ihmetystä seurakun-talaisten keskuudessa. Se on viivyttänyt ristin saamista Pakilankin kirkkoon.

Vuonna 1950 vihityssä kirkossa, joka hiljattain teh-dyn laajennuksen yhteydessä sai nimekseen Hyvän paime-nen kirkko, äitien Vapauden-risti sijoitettiin kirkon nykyi-seen Paimen-saliin kirkon suunnittelijan, akateemikko Juha Leiviskän suunnittele-maan paikkaan.

Lahjoittajat esittivät seu-rakunnalle toivo-muksen, että taulun sanoma saisi kertoa nykyisille ja tulevil-le seurakuntalaisille sotavuosien äitien te-kemän työn arvon ja antamien uhrien suu-ruuden. Noiden su-kupolvien naisten ja miesten ponnistusten ja uhrausten ansiota maamme on säilynyt vapaana ja sana on saanut kaikua kirkois-samme kirkkaana.

ANTTI HENTTONEN

Raamatun ”matkalauluksi” nimeämä psalmi 126 puhuu satuttavasti niistä, jotka ”kyynelin kylvävät.” Sanat kuu-lostavat itse asiassa hyvinkin ajankohtaisilta. Eihän ole vielä pitkälti aikaa kulunut siitä, kun Kaakkois-Aasian palmurannoilta kantautuneet viestit tsunamin järkyttä-vistä tuhoista nostivat kyyneleet usein niin jäykäksi ku-vatun kansamme silmiin.

Psalmien kirjan ”kyynelin kylväjällä” on ollut koke-muksensa myös kohtalonsa kääntymisestä. Raamatun matkalaulu oli alun perin päämäärästään tietoisten vael-tajien pyhiinvaellusvirsi, jota laulettiin etenkin Jerusa-lemiin tehdyillä juhlamatkoilla. Siinä kuvattiin eloisasti sekä kylvöajan koettelemuksia että edessä odottavia sa-donkorjuun riemuja. Kansan köyhyyden vuoksi kylvö-aika oli usein kirjaimellisesti kyynelten aikaa. Lähi-idän maanviljelijä oli yleensä ahtaissa oloissa elävä pienvilje-lijä, jolle ”kyynelin kylväminen” saattoi olla hyvinkin omakohtaisesti elettyä todellisuutta. Sana ”kyynelkyl-vöstä” lieneekin alkuaan tarkoittanut sitä, että perheen-isän oli pienestä jyvävarastostaan riistettävä nälkäänsä itkevien lastensa suusta pellon siemeneksi tarvittava jy-vämäärä. Lasten itkiessä leipää oli siemen kylvettävä maahan siinä toivossa, että se tuottaisi hyvän sadon.

Meidän kansamme oloihin aikoinaan helposti sovel-tunut kuvaus maanviljelijän ja hänen perheensä suruis-ta ja iloista asetetaan vanhan liiton kansan toiviolaulus-sa laajempiin yhteyksiin: ”Kyynelkylvön” tuska ja sadon-korjuun riemu kuvastavat koko kansan kohtaloa. Sana ”kohtalo” on Raamatussa sinänsä varsin harvinainen. Kun se siellä esiintyy, siitä puhutaankin poikkeuksetta erityisellä korostuksella. Kohtalo on jotakin vastusta-matonta, jotakin jolle emme voi mitään. Tavallisesti se tarkoittaa jotakin ylen raskasta. Siionin eli Jerusalemin ja sen asukkaiden kohtalo on ollut kova kautta vuosisa-tojen. Kolkko kohtalo kohtasi synnyinlahjana miljoonia juutalaisia varsinkin 2. maailmansodan päivinä. Kuiten-kin Siionilla on ollut kokemuksia myös kohtalonsa kään-tymisestä. Me emme voi kääntää kohtaloamme, mutta Herra voi. ”Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.” (Ps. 126:1, vanha kään-nös).

Vanhassa pyhiinvaellusvirressä on myöhempi aika nähnyt osoituksen kypsästä hurskaudesta, jossa kyynel-kylvön syvä murhe liittyy valoisaan uskon luottamuk-seen. Keskeistä muinaisten laulajien viestissä onkin sen mukaan juuri vahva näkemys edessä odottavasta elon-korjuusta, jossa Jumala kokoaa viljan aittoihinsa.

Paljon silti on syytä puhua myös kohtalon vääjää-mättömyydestä ja peruuttamattomuudesta. Siksi täällä ajassa vaeltaessamme meidän on edelleenkin puhuttava myös kyynelistä. Eivätkö ne lopulta olekin asia, joka yh-distää meitä muuten niin monenmielisiä ja monenkieli-siä ihmisiä? Elämän kova todellisuus on ainakin joskus kouraissut monia meistä siinä määrin, että kyynelistä puhuessamme käytämme aivan kuin samaa kieltä. Raa-matun toiviolaulu vakuuttaa, että kyynelillä on tarkoi-tuksensa, joka kestää vielä iäisyydenkin valossa. Toisaal-ta Raamattu myös vakuuttaa, että Jumalan varsinaisena tarkoituksena on sittenkin kyynelten poispyyhkiminen. Hän pyyhkii kaiken aikaa kyyneleitä vielä matkalla ol-lessamme. Kyynel ja kiitos kuuluvat yhteen kaikilla elä-män tien matkamiehillä.

TOIVO SAARILAHTI

Me suomalaiset tun-nemme virsikirjan paremmin kuin Py-

hän Raamatun. Otamme vir-sikirjan mukaamme kirkkoon mennessämme, mutta jätäm-me Raamatun kotiin toisin kuin muissa maissa tehdään. Päivän Tunnussana -kirjanen on mainio opas raamatuntun-temukseen. Sen syntyhistoria on erikoinen: Herrnhutin ky-lässä, Kaakkois-Saksassa lä-hellä Puolan ja Tsekin rajaa, asui tunnettu aatelismies ja sanajulistajan Nikolaus Lud-vig von Zinzendorf (1700-1760).

Hänen luokseen tuli pa-kolaisia, joille hän tahtoi ja-kaa raamatunlauseita loh-dutuksesi ja rakennukseksi. Kunakin päivänä lähetettiin kolmeenkymmeneen kah-teen kotiin käsinkirjoitettu tervehdys. Pian alettiin pai-naa Päivän Tunnussanaa. Zinzendorfin ensimmäinen teksti oli monisanainen: ”..., rohkaisuksi hyvään elämään Herrnhutin Kristuksen Ris-

Päivän Tunnussana ilmestynyt 100 vuotta suomeksitin seurakunnalle joka päivä vuodelle 1731”.

N.L. von Zinzendorfin elä-mäntyön tuloksena syntyi he-rätysliike herrnhutilaisuus, joka laajeni eri maihin mm. Ruotsiin. Tukholman herrnhu-tilaisten keskuudessa syntyivät Siionin Virret, joista sitten Eli-as Laguksen toimittamana v. 1790 julkaistiin suomenkieli-nen painos. Näin ollen Päivän Tunnussanalla ja herännäisyy-dellä on samat juuret.

Sortavalassa seminaa-rin lehtorit perustivat v. 1890 Sortavalan Evankelisen Seu-ran. Tämän seuran puheen-johtajaksi valittiin uskonnon yliopettaja K. A. Hougberg, sittemmin Vaaranen. 1900-luvun alussa hänet lähetettiin Keski-Eurooppaan opinto-matkalle, jolloin hän vieraili myös Herrnhutissa ja sen tu-oloksena v. 1905 voitiin jul-kaista suomenkielinen Päivän Tunnussana, joka siitä lähtien on ilmestynyt joka vuosi.

Toisen Maailmansodan jälkeen Sortavalan Evanke-

linen Seura muutti nimensä Karjalan Evankeliseksi Seu-raksi ja sen toimipaikka on siitä pitäen ollut Haminassa sijaitseva Jamilahden kansan-opisto. Päivän Tunnussanan 100-vuotisjuhlaa varten seura on julkaissut teoksen ”Päivän Tunnussana eilen ja tänään”. Juhlapäivää vietetään 6. maaliskuuta Haminassa.

Päivän Tunnussanan var-masti merkittävin tehtävä ko-ettiin viime sotiemme aikana. Omaisistaan ja kotiseurakun-nistaan pitkään erillään ol-leet miehet ja naiset saivat so-tilaspapeiltaan lahjaksi omat Päivän Tunnussana -kirjaset. Moni kantoi niitä taskussaan voidakseen hiljentyä tauko-hetkinä. Sotilaspapit saattoi-vat lukea kuoleville viimeiset Jumalan sanat hallussaan ole-vista Tunnussanoista.

Päivän Tunnussanan laa-jin levikki oli vuonna 1943 - 200 000 kpl. Nykyinen pai-nosmäärä on 70 000.

PAAVO PINOMAA


Niilo Takkunen on antautunut koko voimallaan sotaveteraa-nien järjestötoimintaan sekä erikoisesti veteraanien sosiaa-listen etujen puolustamiseen. Järjestötoiminnan Takkunen aloitti 1969 silloisen Pohjan-maan Sotaveteraanipiirin, (nykyisin Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri) piirisihtee-ri – toiminnanjohtajana. Toi-minnanjohtajuus kesti vuoteen 1975. Jo seuraavana vuonna eli 1976 hänestä tuli Keski-Poh-janmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja.

Piirin puheenjohtajuutta kesti hänen sairastumiseen-sa, vuoteen 1995 saakka. Pu-

OnnittelemmeNiilo Takkunen 80 vuotta

heenjohtajuuden alkutoimin-toihin kuului järjestelyt K-P:n osalta osallistuminen Helsin-gissä 7.9.1969 tapahtuneeseen sotaveteraanien suurmars-siin. Keskipohjanmaalta sin-ne mentiin kahdeksallatoista linja-autolla. Jo vuonna 1976 alettiin julkaista piirin joulu-lehteä, joka onkin ilmestynyt vuosittain vuotta 1980 lukuun ottamatta. Sen toimittamiseen Takkusen panos ensin sen päätoimittajana ja sitten toi-mitussihteerinä on ollut mer-kittävä.

Suomen Sotaveteraanilii-ton valtuustossa Takkunen oli vuodet 1980 – 1991 ja lii-

ton hallituksessa vuodet 1995 – 1996. Oulun läänin rinta-maveteraaniasiain neuvottelu-kuntaan Takkunen on kuulu-nut sen perustamisesta 1991 alkaen ja on edelleen. Kan-nuksen Veljeskodin hallituk-sessa Takkunen on ollut sen perustamisesta eli v:sta 1984 alkaen.

Vuonna 1976 Takkusesta tuli myös Ylivieskan Sotavete-raaniyhdistyksen puheenjoh-taja. Sitä tehtävää hän hoitaa edelleenkin.

Soti laskoulutukseltaan Takkunen on Psv-ampuja ja sotilasarvoltaan alikersant-ti. Harrastuksiin on kuulunut

nuorisoseuratoiminta ja luot-tamustoimet Ylivieskan Seu-rakunnan kirkkovaltuustossa sekä kunnallisissa lautakun-nissa. Sairastumisen jälkeen Takkunen oli ensin kolme vuotta K-P:n aivohalvausyh-distyksen hallituksen puheen-johtaja ja sen jälkeen vielä vuoden Pyhä- ja Kalajokilaak-son aivohalvausyhdistyksen puheenjohtaja.

Ansioistaan Takkuselle on luovutettu mm. VR 4 ra, SL R, Sotainvalidien Kultainen an-siomerkki sekä Sotaveteraani-en Kultainen ansioristi n:o 11.

MIKKO ANNALA

Kenraali Jaakko Valtasen lä-hes puoli vuosisataa kestänyt työ maanpuolustustehtävis-sä sotilasuralla alkoi lähet-tinä talvisodassa ja päättyi eläkkeelle siirtymiseen Puo-lustusvoimain Komentajan tehtävistä v. 1990. Eläkevuo-sinaan hän on ollut aktiivi-sesti mukana veteraanityös-sä esiintyen mm. puhujana lukuisissa veteraanijärjestö-jen tilaisuuksissa, mutta myös Espoon sotaveteraaniyhdis-tyksen kenttätyössä toimien hallituksen ja erinäisten toi-mikuntien jäsenenä. Maan-puolustushengen ylläpito ja veteraaniperinteen siirtämi-nen tuleville sukupolville on

Kenraali Jaakko Valtanen täytti 80 vuotta 9.2.2005ollut hänelle koko sotilasuran ajan läheinen asia ja on sitä edelleen. Siitä on mm. osoi-tuksena Maanpuolustuskor-keakoulun julkaisusarjassa 2 viime vuonna julkaistu silloi-sen kapteeni Valtasen vuon-na 1954 hyväksytty diplomi-työ ”Maanpuolustushengen (-tahdon) kehittämisen edel-lytykset ja mahdollisuudet erityisesti nuorison keskuu-dessa”. Laaja tutkielma si-sältää edelleen ajankohtaisia havaintoja ja ajatuksia, jotka sellaisenaan antavat aineksia Tammenlehvän perinneliiton henkistä pohjaa luotaessa.

AARNO LAMPI

Rovasti Lauri Palva täytti 100 vuotta 2. helmikuuta 2005 Riihimäellä. Hän on syn-tynyt Hausjärvellä. Papiksi Lauri Palva vihittiin vuonna 1930. Hän on toiminut seu-rakuntaviroissa Pirkkalassa, Porvoossa ja Riihimäellä, jossa hän toimi kirkkoherra-na 1955–70. Merkkipäivänä oli vastaanotto Riihimäen seurakuntakodissa.

100 vuotta

Joulukuun 8. päivänä täytti Vilppulan Ylä-Kolkissa Poh-jaslahden Sotaveteraanien kunniajäsen Oskari Valkee-järvi 100 vuotta.

Terveys on aina Oskarilla olut hyvä. Nyt on kuulo alka-nut heiketä. ” Paljonhan sitä on sataan vuoteen kuullut, mutta haluaisi sitä vieläkin lisää kuulla”. Muuten ikäve-teraanin olemus on miehek-

Oskari Valkeejärvi 100 vuotta

Syntymäpäivillä muisteltiin menneitä ja tuumailtiin tule-

via. Keskellä kunniaveteraani Oskari Valkeejärvi, vieressä

vasemmalla Toivo Peltola (89) oikealla lottaveteraani Sis-

ko Jyväsjärvi ja Pohjaslahden sotaveteraaniyhdistyksen

puheenjohtaja Lauri Jyväsjärvi (80).

kään ryhdikäs ja katse ikään kuin uteliaan valpas.

”Hyvä täällä on ollut asua, vapaassa Suomessa, ja on vie-läkin. Kun on saanut sitä itse puolustaa ja rakentaa”.

Oskari Valkeejärven tarina on luettavissa Sotaveteraanilii-ton internetsivuilta osoitteesta www.sotaveteraaniliitto.fi

RAIMO LASKUJÄRVI

Savonlinnan Seudun Sotaveteraanien vanhimman jäsenen Kustaa Tegelbergin 103

– vuotista syntymäpäivää vietettiin 4.2.2005 yhdistyksen toimistolla. Noin 25 vuotta

yhdistyksen jäsenenä olleelle ”Kustille” luovutettiin syntymäpäivälahjana yhdistyk-

sen standaari sekä nimellä varustettu vuoden 2005 sotaveteraanikalenteri. ”Poikien”

lahjana Kusti sai pullollisen ruusuntippoja. Kuvassa Kusti on vastaanottanut standaa-

rin yhdistyksen varapuheenjohtajalta Pentti Laamaselta (toinen oikealta). Muut hen-

kilöt vasemmalta: Oiva Bagge, Pekka Mustasalo, Paavo Forss, Tellervo Hämäläinen ja

Arvo Mikkonen.


Kuolleita

Pankinjohtaja Veikko Valle Iisakki Pirilä kuoli 91-vuoti-aana Ilmajoella 12. joulukuu-ta. Veikko Pirilä oli syntynyt 31.3.1913 Alajoen laidalla. Opinhaluinen nuorimies ha-keutui maatalousalan koulu-tukseen ensiksi Kauhajoelle maamieskouluun ja sen jäl-keen Kurkijoelle Maamies-opistoon, mistä valmistui vuonna 1936 maataloustek-nikoksi.

Veikko Pirilä suoritti va-rusmiespalveluksensa Kent-tätykistörykmentti 3:ssa Rii-himäellä vuosina 1932-33 ja liittyi Ilmajoen Suojeluskun-taan heti, kun se oli mahdol-

Veikko Pirilä 1913–2004lista. Hiihto, ammunta, suun-nistus, pesäpallo ja sotilasot-telu olivat hänelle mieluisia harrastuksia.

Talvisodan aikana Veikko suoritti Reserviupseerikou-lun. Jatkosodassa hän toimi ilmajokisen Aallon Patte-riston eli Kenttätykistöryk-mentti 10:n III patteristossa ja sodan loppuvaiheessa Ke-vyt Patteristo 24:ssä tulen-johtajana. Isänmaan palvelus kesti 5 vuotta, 8 kuukautta ja 6 päivää. Veikko Pirilä oli so-tilasarvoltaan kapteeni. Hä-net palkittiin monin kunnia-merkein, joista arvokkain oli 3.luokan Vapaudenristi.

Välirauhan teon jälkeen syyskuun lopulla vuonna 1944 käynnistettiin laajamit-tainen aseiden asekätkentä. Se oli siihen osallistuneiden henkilöiden kannalta velvol-lisuudentunnon ja vastuun-kantamisen malliesimerk-ki. Veikko Pirilä oli toimija myös asekätkennässä ja jou-tui istumaan ansioistaan ase-kätkijänä linnassa 2,5 kuu-kautta.

Hän oli perustamassa pai-kallista sotaveteraaniyhdis-tystä ja toimi Ilmajoen Sota-veteraanit ry:n puheenjohta-jana kolme vuosikymmentä. Sotaveteraanipiirin hallituk-

seen ja Sotaveteraaniliiton valtuustoon hän kuului myös pitkään.

Siviilissä Veikko Pirilä va-littiin vuonna 1944 Ilmajoen Osuuskassan (myöh. Ilmajo-en Osuuspankki) toimitusjoh-tajaksi. Tätä päätyötään hän hoiti vastuullisesti yli kolmen vuosikymmenen ajan siirtyen eläkkeelle vuonna 1975.

Mieluisia harrastuksia oli-vat reserviupseeritoiminta, Vapaussodan ja Aallon Pat-teriston perinnetyö ja rotary-toiminta. Veikko oli Ilmajoen Rotaryklubin perustajajäsen vuodelta 1956 ja presidentti-nä hän toimi 1966-67 ja jäse-

nenä loppuun saakka.Oma lukunsa on Veikko

Pirilän toiminta Ilmajoki-lehdessä. Hän oivalsi oman paikallislehden merkityksen jo opiskellessaan Kurkijoel-la ja saadessaan sinne lehden ikään kuin kirjeenä kotoa. Sotavuodet vain syvensivät tuota näkemystä. Veikko oli mukana lehden hallinnossa vuodesta 1956 alkaen lop-puun saakka, lähes puolet ajasta puheenjohtajana.

Veikko Pirilä siunattiin vii-meiseen lepoon Ilmajoen kir-kossa uuden vuoden aattona.

SIMO JÄRVI

Ministeri Veikko Helle kuoli 5. helmikuuta Lohjalla. Hän oli syntynyt 11. joulukuuta 1911 Vihdissä, jossa hän asui läpi elämänsä.

Helle oli kansanedustaja (sd) 51–83, eduskunnan va-rapuhemies 72–75 ja 78–82 sekä puhemies 76–77, valtio-

Veikko Helle 1911–2005neuvoston jäsen 70–72 ja 83 sekä Vihdin kunnanvaltuus-ton jäsen tai puheenjohtaja 37–88. Ministerin arvonimen hän sai -86.

Sotiemme veteraanit muistavat kiitollisina Veikko Helteen merkittävää osuut-ta Suomen Aseveljien Liiton

muodostamisessa ja toimin-taa liittovaltuuston jäsenenä. Aseveliliiton lakkauttami-sen jälkeen hän jatkoi työtä sotavainajien muiston vaali-miseksi sekä veteraanien ja heidän omaistensa hyväksi Kaatuneiden Muistosääti-ön hallituksessa. Hän toimi

myös valtakunnallisen rinta-maveteraaniasian neuvottelu-kunnan jäsenenä ja Rintama-veteraaniliiton valtuuskun-nan puheenjohtajana.

Ase- ja veteraaniveli Veik-ko Helteen elämäntyö sisäl-si runsain mitoin arvokasta toimintaa, jota muistettaes-

sa mieleen palautuvat aseve-liliikkeen suuri kansallinen merkitys sekä liikkeen perus-ajatuksista versonut yhteen-kuuluvuuden henki ja keski-näisen auttamisen tahto.

SIMO KÄRÄVÄ

Tammenlehvän Perin-neliitto piti ensimmäi-sen vuosikokouksensa

9. helmikuuta Sotainvalidien Veljesliiton tiloissa Helsin-gissä. Kokouksessa oli läsnä perustajayhteisöjen Sotain-validien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaniliiton, Rinta-maveteraaniliiton ja Rinta-manaisten Liiton viralliset edustajat, jäseniksi kutsuttu-jen Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n ja Sotavangit ry:n viralliset kokousedustajat, Perinneliiton väliaikaisen hallituksen jäsenet sekä vete-raaniliittojen toiminnanjoh-tajat. Kokouksen osanottajat toivotti tervetulleeksi Vevan puheenjohtajavuorossa oleva Veli Matti Huittinen.

Vuosikokous hyväksyi ja vahvisti toimintakertomuk-sen sisältävän tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille. Tam-menlehvän perinneliiton pu-heenjohtajaksi valittiin maa-herra Eino Siuruainen Ou-lusta (varajäsen valtioneuvos

Tammenlehvän Perinneliiton vuosikokousRiitta Uosukainen) ja muik-si jäseniksi kansliapäällik-kö Risto Junttila (varajäsen kirkkoneuvos Paavo Perola), valtiotieteen maisteri Aarno Lampi (varajäsen kunnallis-neuvos Onni Toljamo), kans-liapäällikkö Markku Lehto (varajäsen Klaus Halla), fi-losofian tohtori Marjo Mela (varajäsen Leo Lehdistö), vuorineuvos Esko Muhonen (varajäsen Tapio Peltomäki), toimitusjohtaja Risto Par-janne (varajäsen yhteiskun-tasuhdepäällikkö Kimmo Kajaste), kenraaliluutnant-ti Esa Tarvainen (varajäsen kenraalimajuri Hannu Her-ranen) ja valtiosihteeri Ris-to Volanen (varajäsen pan-kinjohtaja Matti Louekoski). Varsinaisiksi tilintarkastajik-si valittiin KHT -yhteisö Suo-men Tilintarkastuskeskus Oy ja oikeustieteen kandi-daatti Harri Ahlberg sekä varalle tilitarkastusyhteisön lisäksi hallintotieteen mais-teri Heikki Teittinen. Lisäk-si vuosikokous edellytti, että

toimintaan kutsutaan asian-tuntijaedustus valtion kult-tuurihallinnosta.

Liiton vuoden 2005 toi-mintasuunnitelmassa koros-tuvat toiminnan käynnistämi-seen liittyvät asiat, Torniossa 27. huhtikuuta Kansallisen Veteraanipäivän yhteydes-sä olevan perinteensiirtota-pahtuman järjestelyt, perin-

Tammenlehvän Perinneliiton ensimmäinen vuosikokous pidettiin Sotainvalidien Vel-

jesliiton tiloissa.

neseminaarin järjestäminen, liiton taloudellisen aseman vahvistaminen sekä työryh-mien toiminnan käynnistä-minen. Perinneliiton vuoden 2005 talousarvion loppusum-ma on 133 000 euroa.

Kokouksen puheenjohta-jana toimi Suomen Sotave-teraaniliiton puheenjohtaja Aarno Strömmer ja sihteeri-

nä liiton asiamies Pertti Suo-minen.

Tammenlehvän Perinne-liiton asiamiehenä on evers-ti Pertti Suominen. Liitolla on toimitilat osoitteessa An-nankatu 25 H 58 00100 HEL-SINKI.


Sotaveteraaniliiton tä-män vuoden toimin-tasuunnitelmassa ta-

voitteena on hankkia vuo-den 2005 loppuun mennessä 7 000 uutta kannattajajä-sentä. Tavoite on haastava, mutta hyvin saavutettavis-sa kun toimessa on kaikki 400 sotaveteraaniyhdistystä. Kannattajajäseniä tarvitaan hoitamaan sotaveteraaneil-ta vapautuvia tehtäviä. Myös tulevina vuosina tarvitaan li-sää nuorempia tekijöitä ja tu-kijoita. Varsinaisten jäsenten määrän pienentyessä myös

Kannattajajäseniä tarvitaan Sotaveteraani -lehden tilaus-määrät pienenevät. Tämä puolestaan heikentää lehden taloustilannetta erityisesti tulevina vuosina. Kannatta-jajäsenille tilattujen lehtien tilausmaksuilla helpotetaan lehden taloutta.

Sotaveteraanipiirit ovat valmistelleet alueellisesti jä-senhankintaa. Kannattajajä-senten määrän kehittymistä seurataan piireittäin. Parhaat piirit ja yhdistykset palkitaan. Liitossa aloitettiin kannatta-jajäsenten määrän seuranta 3.9.2004. Vuoden vaihtee-

seen mennessä kannattaja-jäsenten määrä nousi eniten Keski-Suomessa (237 jäsen-tä), Lahdessa (129 jäsentä), Etelä-Pohjanmaalla (100 jä-sentä), Varsinais-Suomessa (93 jäsentä) ja Pirkanmaalla (74 jäsentä). Yhteensä syys-kauden aikana kannattajajä-senten määrä lisääntyi 925 jäsenellä. Vuodenvaihteesta helmikuun alkupuolelle kan-nattajajäsenten määrä kasvoi 454 jäsenellä.

Sotaveteraanityöllä on hyvä imago. Sotaveteraanien hyväksi tehtävää työtä halu-

Maavoimaesikunta sai Heikki Nykäsen muotokuvan

Mikkelin Vanha Sot-ku koki taas ker-ran juhlaa vanhan

ja uuden merkeissä perjantai-na 4. helmikuuta, kun Man-nerheim-ristin ritarien sää-tiö paljasti siellä majuri Heik-ki Nykäsen muotokuvan. Vanhaa silloin edustivat itse Mannerheim-ristin ritarit pu-heenjohtajansa Pentti Iisalon johdolla ja muotokuvan mal-lin koko uljas, syksyllä 85-vuotinen elämä. Uutta taas olivat muotokuvan vastaan-ottaja, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen ja muotokuvan paikaksi suunniteltu Maavoi-mien tuleva esikunta. Eikä

kovin vanhoja olleet muoto-kuvaa tilaisuudessa täydessä taisteluvarustuksessa vartioi-neet Utin Jääkärirykmentin erikoisjoukkojen alikersan-tit, Joonas Hynönen ja Lauri Kinnunen, jotka rykmenttin-sä lippuvartion kanssa olivat todistamassa tapahtumaa. Kuvan oli maalannut eri-tyisesti muotokuvamaalarina kunnostautunut ja nykyään Ranskan Rivieralla asuva taidemaalari Igor Muslimov. Suomalaiset yritykset Met-so Oyj ja UPM-Kymmene Oyj olivat rahoittaneet työn. Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnan vara-

puheenjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki luovutti muotokuvan kerraten puhees-saan majuri Heikki Nykäsen elämää sodan jälkeen Poris-sa Rauma-Repolan konepa-jayksikön johdossa ja sijoitus-

Oy Otto Brandt Ab luovutti 100-vuotisen toimintansa kunni-

aksi Suomen Sotaveteraanilii-tolle 106 000 euroa käytet-täväksi sotaveteraanien lää-ke- ja leikkaushoitoihin sekä virkistykseen. Luovutus ta-pahtui 3. helmikuuta Helsin-

Satavuotias Otto Brandt lahjoitti Sotaveteraaniliitolle gin messukeskuksessa moot-toripyöränäyttelyn yhteydes-sä järjestetyssä tilaisuudessa. Lahjashekin vastaanottivat Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Ström-mer ja valtuuston puheenjoh-taja Aarno Lampi. Oy Otto Brandt Ab käynnisti hank-keen yhteistyökumppanei-densa kesken lahjoittamalla 80 000 euroa. Lahjoituksella 100 vuotta täyttävä perheyri-tys haluaa kiittää sotaveteraa-neja siitä, että meillä on lähtö-kohdat elämällemme ja tule-vaisuutemme rakentamiselle itsenäisessä Suomessa.

Lahjoitus on kautta aiko-jen suurin Sotaveteraaniliiton saama yksittäisen luovuttajan antama lahjoitus. Sotavete-raaniliitossa oli vuoden 2005 alussa 54 728 varsinaista jä-sentä.

Lahjashekin vastaanottivat (vas) Aarno Lampi ja Aarno Strömmer. Luovuttajina oike-

alta Otto Brandt Oy:n hallituksen jäsen Carina Wolff-Brandt, Tor Brandt ja toimitus-

johtaja Stefan Brandt. Tor Brandt on sotaveteraani. Hän toimi sodan aikana lentoko-

nemekaanikkona Karhumäessä.

Juhlavuonna Otto Brandt

julkaisi 100-vuotishistorii-

kin.

taan julkisesti tukea esimer-kiksi liittymällä kannatta-jajäseneksi. Tätä kautta on helpoiten mahdollista saada myös uusia tekijöitä sotavete-raanityöhön. Kannattajamme eivät tiedä mahdollisuuksista päästä jäseneksi. Helpoiten liittyminen käy Sotaveteraa-niliiton internet sivuilla osoit-teessa www.sotaveteraaniliitto.fi jonka kautta jäsenhake-mus tulee Sotaveteraanipii-rin sähköpostiosoitteeseen. Kannattajajäsenet voivat esit-tää liittymistä kannattajajä-seneksi tutulleen. Mikäli So-taveteraani itse kutsuu mu-kaan kannattajajäseneksi on tilanne otollinen. Tärkeintä

on pitää kannattajajäsenten hankkimisasiaa nyt esillä.

Hankitaan myös varsinaisia jäseniäKannattajajäseniä hankitaan tukemaan ja tekemään sota-veteraanityötä. Sotaveteraa-niyhteisöjen työ kohdistuu sotaveteraaneihin. Siksi sota-veteraanikelpoisille varsinai-sille jäsenille tulee pitää ovet avoinna. Toivotamme kaikki vielä jäsenyyden ulkopuolel-la olevat sotaveteraanit var-sinaisiksi jäseniksi yhdistyk-siimme.

MARKKU SEPPÄ

johtajana, jossa kertautuivat samat sissipäällikön yksin-kertaiseen toimintamalliin perustuneet ominaisuudet. Puolustusvoimain komen-taja, amiraali Juhani Kaskea-la vahvisti omassa puheen-

vuorossaan vuorineuvos Ma-tomäen kertomaa toteamalla majuri Heikki Nykäsen an-siot liikekannallepanoval-mistelujen aloitteellisena yl-läpitäjänä kuuluessaan Porin Kallolaisiin, joka vasta pari vuotta sitten katsoi palvelus-tensa tarpeen päättyneen. Savon Sotilassoittokunta tahditti johtajansa musiikki-kapteeni Pasi-Heikki Mik-kolan johdolla tapahtumaa kunniakkailla Utin Jääkä-rirykmentin kunniamarssil-la ja Mannerheim-ristin ri-tarien marssilla sekä lopuksi juhlavierasjoukon laulamaa Maamme-laulua.

KARI NORKOLA


Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth (9.2.1905–26.2.2004) osallistui

sekä talvisotaan että jatko-sotaan, kumpaankin alusta alkaen ja loppuun saakka. Vaikea haavoittuminen hei-näkuussa 1941 keskeytti rin-tamapalveluksen yli puoleksi vuodeksi. Rintamalla ja so-tasairaalassa syntyi ja lujit-tui aseveljeys, jonka voima vaikutti ratkaisevasti siihen, että hän rauhan tultua tahtoi ja jaksoi toimia monin tavoin sotiemme veteraanien – mies-ten ja naisten – parissa ja hy-väksi.

Palattuaan rauhan toimi sotiemme miehet ja naiset saivat osakseen myös piit-taamattomuutta ja ynseyttä. Niiden taustana olivat sotaan välttämättä liittyvät kielteiset piirteet – kärsimykset, mene-tykset ja rasitukset – sekä se, että sotiemme syistä, kulusta ja merkityksestä ei tuolloisis-sa oloissa käyty avointa kes-kustelua.

Kansalaisten asenteisiin

Adolf Ehrnroothin työ sotiemme veteraanien hyväksija käyttäytymiseen vaikutti oleellisesti myös se, että so-tiemme veteraaneja laajalti yhdistävä Suomen Aseveljien Liitto oli välirauhan ehtoihin nojautuen lakkautettu tam-mikuussa 1945 äärivasem-miston aloitteesta ja Liittou-tuneiden valvontakomission neuvostoliittolaisen johdon uhkavaatimuksesta. Tuolloin veteraanien yleisen järjestö-työn saroilla alkoi pitkä pak-kokesannon kausi, jonka joh-dosta veteraanien henkisten ja aineellisten tarpeiden esiin tuominen ja tukitoimien ke-hittäminen jäivät vähiin. So-tavammaisten osalta tilannet-ta huojensi se, että elokuussa 1940 perustettu Sotainvalidi-en Veljesliitto sai jatkaa toi-mintaansa.

Muulta osin veteraani-en yhteisötoiminta pääsi vi-riämään vasta 1950-luvul-la. Vuonna 1957 perustettiin Suomen Sotaveteraanilii-ton edeltäjäjärjestö. Tämän asunto- ja huoltoliiton sekä eri puolille maata perustettu-

jen huoltoyhdistyksien nimet ja päämäärät kytkeytyivät asumiseen ja toimeentulotur-vaan. Tuolloisissa oloissa ei näet juuri käynyt päinsä tuo-da säännöissä esiin henkisiä arvoja, esimerkiksi yhteen-kuuluvuutta, isänmaallisuut-ta ja perinteiden vaalimista. Nämä sarat jäivät paljolti sen varaan, että aseveljet ja sota-sisaret pitivät yhteyttä ja ko-koontuivat sodan ajan jouk-ko-osastojen tai muiden or-ganisaatio-osien puitteissa.

Niinpä myös Jalkaväki-rykmentti 7:n veteraanit oli-vat koolla jo 1950-luvulta alkaen, osin 2. Divisioonan yhteisissä tapaamisissa. Yh-teishenkeä lujittivat erito-ten rykmentin maineikkaan komentajan, eversti Ehrn-roothin, ”Aatun”, veljellinen mukanaolo ja innostavat pu-heenvuorot.

Toinen veteraanijoukko, jolla oli erityinen sija Ehrn-roothin ajatuksissa ja töissä, koostui Mannerheim-ristin ritareista. Kun ritarit ylipääl-

likkö Mannerheimin hauta-jaisten jälkeen 4. helmikuu-ta 1951 päättivät toistuvista kokoontumisistaan ja järjes-täytymisestä, joka 1953 johti ritarisäätiön perustamiseen, yhteisten asioiden hoitajak-si valittiin ritari numero 162 Adolf Ehrnrooth. Säätiön vireä toiminta, jota hän ohja-si, ei suinkaan ole rajoittunut ritarien ja heidän omaistensa elinoloista huolehtimiseen, vaan on sisältänyt runsaasti hankkeita ja toimia, joilla on vaalittu Suomen marsalkan ja hänen soturiensa saavutus-ten muistoa sekä korostettu maanpuolustustahdon ja -ky-vyn merkitystä.

Ehrnroothin yhteydenpi-to veteraaneihin ylti laajalti muihinkin kuin Tyrjän ryk-mentin aseveljiin ja Manner-heim-ristin ritareihin. Tul-tuaan 1961 Turkuun 2. Di-visioonan komentajaksi hän muisti ja tuki etenkin Varsi-nais-Suomen sotaveteraane-ja osallistumalla usein hei-dän yhteisöjensä tilaisuuksiin

kunniavieraana ja puhuja-na. Hänen läsnäolonsa sekä kannanottonsa ja niiden saa-ma julkisuus kohottivat vete-raanien omanarvontuntoa ja vaikuttivat kansalaisten asen-teisiin.

Siirryttyään reserviin hä-nen oli mahdollista entistä useammin noudattaa myös vierailu- ja puhepyyntöjä, joita tuli tiuhaan eri puolilta maata. Sotaveteraanit arvos-tivat eritoten sitä, että hän osallistui Suomen Sotavete-raaniliiton liittojuhliin ja vas-taanotti liittopäivillä veteraa-nien ohimarssit.

Hän vieraili myös Viros-sa tapaamassa sotiemme si-käläisiä vapaaehtoisia, Suo-men-poikia.

Ellei kenraalin ollut mah-dollista noudattaa kutsua, hän lähetti kirjallisen terveh-dyksen, joka luettiin kokous- tai juhlaväelle. Kun tilaisuuk-siin, joissa kuultiin kenraalin sanoma, osallistui vuosittain monia tuhansia veteraaneja ja heidän läheisiään, hänen

Sotamuseon erikoisnäyttely kertoo Adolf Ehrnroothin elämänvaiheistaJalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnroothin syntymästä

oli 9. helmikuuta kulunut 100 vuotta. Tämän johdosta Sotamuseossa avat-

tiin merkkipäivänä erikoisnäyttely ”Vuosisata Suomen puolustuksessa

– Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth 1905–2004.” Näyttely esittelee Suomen

maanpuolustusta 1900-luvun alkupuolelta 2000-luvulle Ehrnroothin pitkän ja

vaiherikkaan elämän kautta. Näyttely on samalla kunnianosoitus sotiemme

veteraaneille ja muille maanpuolustuksen hyväksi työtä tehneille. Näyttelyn

ainutlaatuista antia ovat Ehrnroothin henkilökohtaiset esineet ja ennen julkai-

semattomat valokuvat hänen omista albumeistaan.

Adolf Ehrnrooth syn-tyi Suomen suuri-ruhtinaskunnassa.

Hän kuoli 99 vuoden ikäise-nä EU-Suomessa. Näin hän ehti kokea maamme historian keskeiset murrosvaiheet niin rauhan kuin sodan aikoina.

Ehrnrooth muistetaan sodan vuosilta taitavana ja rohkeana johtajana, eritoten Jalkaväkirykmentti 7:n ko-mentajana. Maineikkaimpia taistelutienoita olivat talviso-dan Taipale sekä jatkosodan Siiranmäki, Äyräpää ja Vuosalmi. Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi joulukuussa 1944.

Sotien jälkeen hän loi pit-kän ja ansiokkaan uran mo-nissa puolustusvoimien ko-mentajatehtävissä. Ratsu-väessä kahteen otteeseen palvellut upseeri ehti toimia

myös Taistelukoulun johta-jana, panssarijoukoissa ja il-mapuolustuksen tarkastaja-na. Lähes 40 vuotta kestänyt aktiivipalvelus päättyi 1965, jolloin kenraaliluutnantti Ehrnrooth siirtyi reserviin divisioonankomentajan teh-tävästä.

Reservivuosinaan Ehrn-rooth keskittyi toimintaan, joka edisti isänmaallisen mielen, kansallisen itsetun-non, maanpuolustustahdon ja -kyvyn lujittamista sekä so-tiemme ja niiden veteraanien työn merkityksen arvostamis-ta. Hän esitti kannanottojaan veteraani- ja maanpuolustus-yhteisöjen tilaisuuksissa sekä tiedonvälittimissä ja muistel-missaan. Hänestä tuli merkit-tävä kansallinen vaikuttaja, joka kohdisti sanomansa myös nuorisoon. Kun hänet 1980

ylennettiin jalkaväenkenraa-liksi, hän tähdensi päätöksen osoittavan kunnioitusta koko veteraanisukupolvelle.

Ehrnroothin urasta ker-tovat näyttelyssä mm. hänen univormunsa eri vuosikym-meniltä, valikoima sodan ajan esineistöä sekä lukuisat kunniamerkit ja muistoesi-neet. Lisäväriä antavat hä-nen joukko-osastojensa li-put ja standaarit. Esineistöä täydentävät maalaukset sekä valokuvat, joita on lapsuudes-ta hautajaisiin saakka, per-he-elämästä ja sotatoimista. Esillä on myös Sota-arkiston asiakirjoja. Näyttelyn ohessa on laaja multimediaohjelma, jonka on tehnyt Everscreen Oy, sekä aiemmin tehty mul-timediaosio, joka kertoo ke-sän 1944 torjuntataisteluista Vuosalmella.

Näyttelyä suunnitelles-saan ja kootessaan Sotamu-seo on saanut tukea Adolf Ehrnroothin omaisilta, ase-veljiltä ja tuttavilta. Hank-keeseen ovat osallistuneet Puolustusvoimien Koulutuk-sen Kehittämiskeskuksen kuvayksikkö, Sota-arkisto ja

Pääesikunnan viestintäosas-to.

Näyttely on avoinna 10.2.–6.12.2005 tiistaina, keskiviik-kona ja torstaina kello 11–18 sekä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 11–16. Museon osoite on Maurinka-tu 1, 00170 Helsinki.


Sotaveteraanien tukija perinnesäätiössä olevasta Adolf Ehrnroothin rahastosta myönnettiin avus-tuksia vähävaraisten sotaveteraanien tukemiseen

jalkaväenkenraali Ehrnroothin 100-vuotissyntymäpäi-vänä 9. helmikuuta. JR 7:n perinnetoimikunnan esityk-sestä myönnettiin viidelle hakijalle 2 500 euroa ja sotave-teraanipiirien kautta tulleista hakemuksista kahdelletois-ta hakijalle yhteensä 5 442 euroa.

Adolf Ehrnroothin nimikkorahaston varat ovat ker-tyneet jalkaväenkenraalin merkkipäivämuistamisista ja hänen toivomuksestaan muistaa rahastoa hänen hauta-jaistensa yhteydessä. Osa varoista on sovittu käytettä-väksi JR 7:n perinnetoimikunnan esityksestä rykmentin yksiköissä palvelleiden veteraanien hyväksi.

Tukea Sotaveteraanien tukija perinnesäätiöltä

lujat ja selvät mielipiteensä tavoittivat vuosikymmenien mittaan suuren osan sotiem-me miehistä ja naisista sekä heidän omaisistaan ja tuki-joistaan. Veteraanit arvos-tavat suuresti sitä, että ken-raalin rinnalla veteraaniti-laisuuksissa oli usein hänen puolisonsa, kreivitär Karin Birgitte Ehrnrooth.

Kenraalin reservivuosik-seen valitsema tehtävä tuo-da esiin sotiemme ja niiden veteraanien työn merkitys-tä ei ollut helppo etenkään 1960-ja 1970-luvuilla, jolloin vasemmistoradikalismi ja lä-hihistoriamme tuntemuksen vähyys ylläpitivät nuorisossa kielteisiä asenteita veteraane-ja ja maanpuolustushenkeä vastaan. Kenraali ei kuiten-kaan antanut periksi, vaan jaksoi toistuvasti puheissaan, haastatteluissaan ja muistel-mateoksissaan korostaa va-kaumustaan: Suomi on hyvä maa. Se on puolustamisen arvoinen. Emme hävinneet sotia, vaan turvasimme tor-juntataisteluissa itsenäisyy-temme ja yhteiskuntajärjes-telmämme. On syytä osoittaa

kunnioitusta ja kiitollisuut-ta niitä miehiä ja naisia koh-taan, joiden ansiosta saam-me elää vapaassa maassa. Luotamme siihen, että myös nuoriso oppii ymmärtämään tämän.

Vähitellen asenteet muut-tuivat. Vuonna 1986 valtio-neuvosto päätti, että ryh-dytään viettämään kan-sallista veteraanipäivää. Veteraaneista oli tullut kun-niakansalaisia, joille laajalti ja näyttävästi osoitettiin ar-vonantoa.

Yleisasenteen myönteisty-minen on ollut perusta myös sille, että on saatu aikaan val-tion ja kuntien tukiratkaisuja, joilla on merkittävästi turvat-tu veteraanien selviytymis-tä arjen vaikeuksista elämän ehtoossa. Veteraaniasioita kiinteästi seuranneena ken-raali Ehrnrooth oli selvillä siitä, että julkisen tuen ohel-la tarvitaan yhä veljes- ja si-sarapua, jolla voidaan antaa täsmätukea, sekä avun anta-misen mahdollistavaa varain-hankintaa. Tämän oivaltami-nen oli taustana sille, että hän toimi sotaveteraaniyhteisö-

jen Iltahuuto-suurkeräyksen suojelijana 1994–95 sekä että hänen toivomuksensa mukai-sesti hänen merkkipäivinään ja hautajaistensa yhteydessä kansalaiset kartuttivat Sota-veteraanien tukija perinne-säätiössä olevaa Jalkaväen-kenraali Adolf Ehrnroothin rahastoa, jonka varoilla avus-tetaan veteraaneja ja perinne-työtä. Myös Sotainvalidien Veljesliitossa on hänen ni-mikkorahastonsa.

Sotaveteraanit osoittivat kenraalille kiitollisuuttaan avoimesti: Kyrkslätts Krigs-veteraner rf, Turun Sotave-teraanit ry, Suomen Sotave-teraaniliitto ja Suomen So-taveteraanien Viron yhdistys kutsuivat hänet kunniajäse-nekseen.

Saadessani kahden vuo-sikymmenen aikana läheltä seurata Adolf Ehrnroothin toimintaa sotiemme veteraa-nien parissa ja hyväksi tuntui usein siltä, että häntä ohjasi-vat siinä kahden suuren soti-laan aseveljeydestä lausumat ajatukset.

Carl Georg von Döbeln vakuutti jäähyväispuhees-

saan suomalaisille sotureil-leen lokakuussa 1809: ”Ase-veljeys, joka on solmittu tais-telussa, vaaroissa, veressä ja kuolemassa ei koskaan ha-joa. Aseveljeys kestää elä-män loppuun.” Ehrnroothin erään lehtikirjoituksen otsik-kona on virke: ”Aseveljeys on minulle pyhä asia.”

Suomen marsalkka Man-nerheimin antoi viimeisessä päiväkäskyssään 31. joulu-kuuta 1944 sotureilleen rau-han toimiin vaativan teh-tävän: ”Teidän asianne on kaikkialla maassamme yllä-

pitää sitä keskinäisen luotta-muksen ja toveruuden hen-keä, minkä sodan yhteiset koettelemukset ovat luoneet, sekä ympäristöönne kasvat-taa uskoa ja luottamusta tule-vaisuuteen.” Mannerheim oli Ehrnroothille suuri esikuva ja kunnioituksen kohde.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth oli elämänsä lop-puun asti uskollinen aseveli ja veteraanien altis tukija sekä kansallinen luottamuksen lu-jittaja.

SIMO KÄRÄVÄ

Maanpuolustus-, ve-teraani- ja perin-neyhteisöt ja -sää-

tiöt, joiden kunniajäsen tai -puheenjohtaja jalkaväenken-raali Adolf Ehrnrooth oli, te-kivät hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä 9. helmikuuta kunniakäynnin hänen hau-dalleen Helsingin Hietanie-men hautausmaalla. Näiden tahojen yhteisen seppeleen laskivat hänen komentaman-sa Jalkaväkirykmentti 7:n

Kunnianosoitus jalkaväenkenraali Ehrnroothin haudalla

veteraani, Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt ja Kadet-tikunta ry:n puheenjohtaja, prikaatikenraali Ilkka Aspa-ra. Kaaderilaulajat esitti ti-laisuudessa laulun Suomi on hyvä maa.

Kyseiset yhteisöt ja sää-tiöt ovat Jalkaväkirykment-ti 7:n perinnetoimikunta, Jääkäripataljoona 27:n Pe-rinneyhdistys ry, Kadetti-kunta ry, Kaaderilaulajat, Kyrkslätts Krigsveteraner

rf, Mannerheim-ristin ritari-en säätiö, Suomen Marsalk-ka Mannerheimin Metsäs-tysmajayhdistys ry, Suomen Marsalkka Mannerheimin Perinnesäätiö, Suomen Re-serviupseeriliitto ry, Suo-men Sotaveteraanien Viron yhdistys, Suomen Sotavete-raaniliitto ry, Turun Sotave-teraanit ry, Upseeriliitto ry ja Åbolands Reservofficers-förening rf.

Turun Ehrnrooth-muistomerkkihanke

Lehden numerossa 6/2004 julkaistiin uutinen, jon-ka mukaan Turkuun on päätetty pystyttää jalka-väenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki.

Samalla kerrottiin, että muistomerkki sijoitetaan tuo-miokirkon etelänpuoleiselle puistoalueelle ja paljaste-taan 13.3.2005. Kun lopullisesta sijoituspaikasta ei rat-kaisua kuitenkaan vielä ole saatu, muistomerkin pystyt-täminen ja paljastaminen siirtyvät tuonnemmaksi.

Seppleen laskivat Tuomas Gerdt ja Ilkka Aspara.

VIROSaga Matkojen

VIRK ISTYSLOMAT 4 pv ja 5 pv sis. kylpylähoidot

KYLPYLÄLOMAT1 vko ja 2 vkoa sis. kylpylähoidot €/hlö

€/hlö

Saaremaa Valss, ph 13.3.,20.3..… alk. 255Puistotalo, Pärnu, th 13.3., 20.3............. alk. 299Laine, Haapsalu, th 13.3.,20.3.……............. alk. 315Pirita, Tallinna, th 13.3.,20.3.........................alk.379Tervis-2, Pärnu, th 13.3.,20.3....................alk. 395

Puistotalo, Pärnu th 17.3., 24.3. 4 pv alk. 149Pirita, Tallinna, th, 17.3., 24.3........ 4 pv alk. 169Viimsi, Tallinna, ph 17.3., 24.3.……4 pv alk. 225 Laulasmaa, ph 17.3., 24.3. …… 4 pv alk. 199

PÄÄSIÄISEKSI KYLPYLÄLOMALLE PÄRNUUNKaarina Tuunasen ja Ossi Ahlapuron seurassa20.-27.3., Kylpylälomat, 1 vkoesim. Valkoinen talo Erikoisohjelmaa. Kysy lisää!

18 kylpylää eri puolilla Viroa

Albertink. 36 B, 4. krs, Helsinki

www.sagamatkat.fi☎ (09) 612 3355sagaM A T K A T

toimituskulut 7 €/tilausBUSSIKULJETUKSET ERI PUOLILTA SUOMEA (lisämaksu)

www.sagamatkat.fi☎ (09) 612 3355sagaM A T K A T

SM

AL

24

29

5

KU

VI

36

87

/00

/Mj

BUSSIKULJETUKSET ERI PUOLILTA SUOMEA (lisämaksu)

alk.335

esim.


Joensuussa 14–15. tou-kokuuta järjestettävien Sotaveteraanikuorojen

VIII laulujuhlien järjestelyt ovat parhaillaan käynnissä. Helmikuun alkuun mennes-sä laulujuhlille oli ilmoittau-tunut 30 kuoroa, joissa on yhteensä 655 laulajaa. Joen-suussa järjestelytehtäviä te-kevät Joensuun Mieslaulajat ja Pohjois-Karjalan Sotave-teraanipiiri. Näiden laulujuh-lien järjestelyt poikkeavat ai-kaisemmin järjestetyistä. Nyt päävastuun kantaa sotavete-raaniyhteisöjen ulkopuolinen taho. Joensuun Mieslaulajis-sa vastuuhenkilöinä ovat jo viime syksystä lähtien toimi-neet Jorma Mikkonen, Erkki Lehtinen ja Olavi Piiparinen. Kaikki ovat tunnettuja kuo-roja järjestömiehiä sekä ha-lukkaita ja kyvykkäitä kan-tamaan vastuun laulujuhlien onnistumisesta.

Laulujuhla järjestetään Joensuu Areenassa, joka on aivan äskettäin valmistunut

Lähes 700 laulajaa ilmoittautunut Joensuun laulujuhlille

suurhalli. Sen pinta-ala on 10 600 m2 ja vapaa korkeus 24 m. Halliin on helppo ra-kentaa katsomo 4 000 katso-jalle ja paikat 600 laulajalle. Tapahtumaan odotetaan vä-hintään saman verran yleisöä mitä Vaasassa pidetyillä lau-lujuhlilla oli vuonna 2002.

Ohjelma perusvarmaJuhlan taiteellisesta puolesta vastaa musiikkineuvos Arvo Kuikka. Hän on pitänyt huol-ta, että sotaveteraanikuorojen perinteinen ohjelmisto säilyy. Vain yksi uusi laulu on hyväk-sytty mukaan. Karjalassa lau-letaan Karjala -laulu. Laulu-juhlan ohjelman erikoisuus on 116 koululaisesta koostuva lapsikuoro. Se esittää yksin kolme laulua. Sotaveteraani-kuoro ja lapsikuoro laulavat yhdessä Finlandia-hyminin ja päätteeksi yhdessä yleisön kanssa Maamme -laulun.

Laulujuhlan juontajana on valtioneuvos Riitta Uosu-kainen. Solisteina esiintyvät

Sotaveteraanikuorojen VIII laulujuhla Joensuussa 15.5.2005

Henrik Lamberg ja Armas Tuononen.

Tervetuloa JoensuuhunJoensuun Mieslaulajat, Poh-jois-Karjalan Sotaveteraani-piiri ja Suomen Sotaveteraa-niliitto toivottavat kuoromu-siikin ystävät tervetulleiksi Joensuuhun. Sotaveteraani-laulajien ikääntymisen joh-dosta Joensuussa järjestet-tävät laulujuhlat jäänevät viimeisiksi Sotaveteraani-kuorojen laulujuhliksi, jos-sa lähes kaikki laulajat ovat sotaveteraaneja. Laulujuhlil-le toivotaan jatkoa. Enin osa laulajista tulee silloin Sota-veteraanikuorojen perinne-kuoroista.

Pääsylippuja ryhmille kan-nattaa varata ennakkoon Jo-ensuun Mieslaulajilta (lau-lujuhlan kansliatoimikunta) seuraavista puhelimista:050-3772 282 Seppo Knuu-tinen tai 0500-184 351 Aulis Ikonen.

Syyskaudella 2004 ilmes-tyi Helsingin Sotavete-raanikuorolle omistet-

tu Veteraanimarssi, joka heti valloitti kuulijat. Kuoro esitti sen perinteisessä konsertis-saan 5. joulukuuta. Sovituk-sen on tehnyt kuoron johtaja musiikkineuvos Arvo Kuik-

Veteraanimarssi ”Me teimme sen”

Kalervo Halonen ja Vexi Salmi upean laulun takana

ka. Palautteesta päätellen sotaveteraanikuorojen ohjel-mistoon on syntynyt todelli-nen aarre.

Kalervo ’Kassu’ Halonen on kevyen musiikin tärkei-tä nimiä. Jo lapsesta saakka hän tiesi, että musiikki on hä-nen alansa. Hän on säveltänyt

noin tuhat kappaletta, joista viimeisimpiä sotaveteraani-henkinen Veteraanimarssi.

Veikko ’Vexi’ Salmi on kirjoittanut yli 4 000 laulua ja niistä on levytetty yli 2 000. Häntä sanotaan yhdeksi sa-noittajalegenda Reino Helis-maan manttelinperijöiksi.

Me teimme sen mitä täytyikin,teimme rintamin harvenevin.Me teimme sen kukin paikallaan,teimme puolesta syntymämaan.

Sotaa kukaan meistä tahtonut ei,suurvaltojen mainingit mukanaan vei.Me teimme sen mitä täytyikin,teimme rintamin harvenevin.

Alustava ohjelma:Liput saapuvat Karjalan sotilassoittokuntaKarjalan jääkärien marssi johtaa musiikkikapteeni Juha TiensuuYrjö Kilpinen yleisö, kuorot ja soittokuntaLippulaulu johtaa Juha Tiensuu Tervehdyspuhe Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Juhani SoilaAimo Mustonen yleisö, kuorot, ja soittokuntaSillanpään marssilaulu johtaa Juha TiensuuSuurkuoroMihkel Lüdig johtaa Uno JärvelaAamunkoittoJooseppi Riippa johtaa Alvar KivimäkiKotimaani ompi SuomiUrpo Jokinen kuoro ja soittokuntaSuomi on hyvä maa johtaa Rauno RännäliAhti Sonninen kuoro ja soittokuntaSotainvalidien marssi johtaa Pekka SalminenKalervo Hämäläinen kuoro ja soittokuntaTuntematon sotilas johtaa Kalevi NiemiTeppo Salakka kuoro ja soittokuntaTammenlehvälaulajien johtaa Arvo Kuikkatestamentti Juhlapuhe kenraaliluutnantti Kari RimpiVÄLIAIKAP.J. Hannikainen yleisö, kuoro ja soittokuntaKarjalaisten laulu johtaa Juha TiensuuOlli Nykänen johtaa Harri HietamiesKarjalaSulho Ranta solisti Henrik Lamberg ja soittokuntaTestamentti pojalleni johtaa Juha TiensuuLassi Utsjoki solisti Henrik Lamberg, kuoro ja soittokuntaVartiossa johtaa Nikke IsomöttönenKalervo Hämäläinen johtaa Mikko PitkärantaKodin vartijatKalervo Hämäläinen Armas Tuononen, kuoro ja soittokuntaVeteraanin iltahuuto johtaa Kai VahtolaLapsikuoro Niinikat säestää Timo Nykänen, pianoja Prenikat Christian Hansen, johtaa Sari ElokiviSynnyinmaan lauluHeikki Klemetti johtaa Arto PippuriSinun maasiKansansävelmä johtaa Minna MäkinenKarjalan kunnaillaKuorot yhdessäJean Sibelius, Finlandia-hymniPäätössanat Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno StrömmerFredrik Pacius yleisö, kuorot ja soittokuntaMaamme johtaa Juha Tiensuu

Vuosikausia jouduimme vaikenemaan,Suomi kirjoitti kohtaloaan,mutta historiaa ei toiseksi saa,totuus jälleen on kunniassaan.

Moni vaiennut veljemme koskaan ei nääuutta nuorisojoukkoa ymmärtävää.Työmme tunnustaen he myöntävät sen, vapaa Suomi nyt lapsille jää .


Mieskuoromusiikin alkukotina voita-neen pitää roman-

tiikkaa. W.A. Mozart sävelsi vapaamuurareiden käyttöön joitakin mieskuorolauluja, mutta silti tämän sävellystyy-pin luoja on Michael Haydn (1737–1806). Aluksi hän sä-velsi kolmiäänisiä lauluja, mutta siirtyi pian neliääni-syyteen – kvartetti soi täyte-läisemmin. Vuonna 1796 hän julkaisi kokoelman neljälle miesäänelle ilman säestystä. Siitä syntyi malli myös muil-le ns. ”Liedertafel” – ajan sä-veltäjille.

Euroopassa nykyään van-himpana pidetään 1809 pe-rustettua Berliner Lieder-tafel-mieskuoroa, jota johti Karl Fredrich Zelter (1758–1832). Pian sen jälkeen alkoi Upsalassa mieskuorotoimin-ta Johan Christian Friedrich Haeffnerin (1759–1833) joh-dolla. Tuohon toimintaan osallistui moni yliopistossa opiskeleva suomalainen, mm. turkulainen Johan Josef Pip-pingsköld (1792–1832) vuo-sina 1817–1818. Palattuaan Turkuun hän perusti vuonna

Mieskuorolaulu Suomessa

Mieskuoromusiikin alku ja tulo Suomeen1819 mieskuoron (Sångsäll-skapet), joka muuttui jo v. 1822 sekakuoroksi. Sen rin-nalle perusti Carl Axel Gott-lund (1796–1875) mieskuo-ron, johon otettiin laulajat säätyyn katsomatta.

Mieskuorolauluharrastuk-sen leviäminen SuomessaYlioppilaslaulu alkoi Hel-singissä kun Fredrik Pacius (1809–1891) tuli yliopiston musiikinopettajaksi. Hän pe-rusti akateemisen orkesterin ja kuoron. Silloin sai alkun-sa myös nykyään vanhin toi-miva suomalainen mieskuoro Akademiska Sångföreningen, jonka nimi oli aluksi Akade-miska Sångsällskapet. Kuo-ro katsotaan perustetuksi vuonna 1838 koska siltä vuo-delta on olemassa vanhin jä-senluettelo. Kuoron säännöt hyväksyttiin vasta v. 1851. Kuorossa lauloivat sekä ruot-sin- että suomenkieliset yli-oppilaat, joka myöhemmin johti yhä kiihtyviin kielirii-toihin. Kuoron lipun käytöstä oli toistuvasti kiistaa. Kehitys huipentui 7.10.1882 pidettyyn kokoukseen, jonka P. J. Han-

nikainen (1854–1924) kutsui koolle ”Ylioppilashuoneen musiikkisaliin tärkeistä asi-oista päättämään”. Silloin perustettiin Ylioppilaskun-nan Laulajat (YL), joka kui-tenkin pitää vuosijuhlaansa huhtikuun kuudentena, koska ”Suomen naiset” luovuttivat kuorolle oman lipun 6.4.1883.

Kansanvalistusseuran toi-mesta aloitettiin Suomessa Viron mallin mukaan järjes-tää laulujuhlia, joista ensim-mäiset pidettiin Jyväskylässä 1884. Kansanvalistusseuran ja opettajaseminaarien aktii-vinen toiminta aiheutti Suo-messa kuorotoiminnan le-viämisen lähes joka puolella maata. Aluksi suurin osa oh-jelmistosta oli vierasperäistä, mutta pian alkoi kotimainen ohjelmisto vallata tilaa. Paci-us, Faltin, Genetz, Linsén, Si-vori, Hannikainen sekä Kaja-nus tuottivat ohjelmistoa suo-menkielisille mieskuoroille ja vuodesta 1893 lähtien itse Jean Sibelius, jonka Venemat-kan todettiin murtavan aikai-semman ”liedertafel” –laulun vallan. Oma osuutensa mies-kuorolaulun suosion kasvulle

on tietysti johtajilla. Sellaiset johtajat kuten Heikki ”Kuis-ma” Klemetti, Martti ”Pyssy” Turunen Ossi Elokas, Ilma-ri Kalkkinen, Arvi Poijärvi, Bengt Carson, Erik Bergman, Ensti Pohjola ja Matti Hyökki ovat kukin omalla ajallaan nostaneet mieskuorolaulun kuuluviin. Sotiemme jälkeen syntyi paljon veteraanikuo-roja eri puolille Suomea ja ne antavat oman säväyksensä maamme mieskuorojen koko-naiskuvaan. Omat laulujuhlat ovat loistava osoitus sota-ai-kana syntyneen veljeyden voi-masta ja kestävyydestä. Näi-den kuorojen perinnekuorot jatkavat tulevaisuudessa sa-moilla linjoilla.

Maamme suomen- ja ruotsinkielisten kuorojen järjestäytyminenMieskuorotoiminta Suomes-sa oli alkujaan kokonaan ruotsinkielistä; vain vähän kerrassaan alkoi eri puolille maatamme syntyä suomen-kielisiä kuoroja. Akademiska Sångföreningenin perustami-sen aikoihin oli maassamme eri kaupungeissa ruotsinkie-

lisiä kuoroja, jotka vähitel-len muuttuivat sekakuoroiksi tai muuten lakkasivat toimi-masta. Niinpä AS on nykyi-sin vanhin kaikista maamme kuoroista. Muista ruotsinkie-lisistä mieskuoroista on tun-netuin Sällskapet MM, joka on maamme toiseksi vanhin kuoro. Suomen kuoroilla on omat keskusliittonsa – Suo-men Mieskuoroliitto ry, Fin-lands svenska manssångar-förbund rf, Finlands svenska sång- och musikförbund rf, Suomen Laulajain ja Soit-tajain Liitto, SULASOL ry, Suomen Naiskuoroliitto ry, Sekakuoroliitto ry, Nuorten Kuoroliitto ry, Suomen Työ-väen Musiikkiliitto ry, Kirk-komusiikkiliitto jne.

Keskusliittojen tarkoitus on huolehtia jäsenistönsä oh-jelmisto, koulutus- yms. ky-symyksistä. Suurimmat kes-kusliitot järjestävät omia lau-lu- ja soittojuhliaan, mutta vain ani harvoin – kahdesti 120 vuoden aikana – on Suo-messa ollut yhteisiä ”lauluja soittojuhlia”.

UOLEVI LASSANDER

Suomen Sodat -multimedia palkittiin kansainvälisessä kilpailussa

Kärkijoukkue Oy:n tuottama Suomen Sodat -multimedia

palkittiin 29. tammikuuta parhaana vuorovaikutteisena tuotantona Prix Möbius Nor-dica -kilpailussa, joka järjes-tettiin Helsingissä Taidete-ollisen korkeakoulun media-keskus Lumen juhlaviikolla.

Tähän mediakulttuuri-kilpailuun osallistui viides-tä pohjoismaasta kaikkiaan 55 teosta tai tuotantoa, jois-ta loppukilpailuun valittiin kymmenen. Valintaperustei-na olivat luovuuden ja inno-vaatioiden edistäminen eri-tyisesti suhteessa vuorovai-kutteisuuteen, esteettisen ja teknisen toteutuksen korkea-tasoisuus, ilmaisukeinojen suhde sisältöön ja kohdeylei-söön, teoksen asema alalla jo julkaistujen teosten rinnalla ja mahdollisuus kansainväli-seen levitykseen.

Pääpalkinnon ja tuomaris-ton erikoispalkinnon rinnal-la jaettiin palkinnot kolmelle kilpailijalle seuraavista erityi-

sansioista: luovuus, innovaa-tio ja vuorovaikutteinen ker-ronta. Myöntäessään viimeksi mainitun palkinnon (Le Prix de la Scénarisation interactiv) Suomen Sodat -multimedias-ta kansainvälinen tuomaris-to esitti seuraavat kommen-tit: Tämä dvd mahdollistaa toisen maailmansodan tar-kastelemisen tarjoamalla lu-kuisia arkistodokumentteja, haastatteluja ja kolmiulottei-sia simulaatioita sekä taiste-lupaikkojen ja -tilanteiden rekonstruointeja suomalaises-ta, saksalaisesta ja venäläises-tä näkökulmasta, Erityisesti nuoret voivat kartuttaa tieto-jaan sodasta tämän vuorovai-kutteisen tuotannon avulla, jonka osat liittyvät sujuvasti toisiinsa laajassa mestariluo-kan kertomuksessa.

Suomen Sodat -multime-dia ja muut neljä palkittua teosta osallistuvat Prix Mö-bius International -kilpai-luun Ranskassa maaliskuus-sa 2005.

Suomalaishankkeen tuot-

taja, everstiluutnantti Leo Skogström totesi, että kan-sainvälisessä kilvassa saavu-tettu menestys edistää itse-näisyytemme turvaamiseksi käytyjen taistelujen ja so-tiemme veteraanien tekojen saattamista tunnetuksi rajo-jemme ulkopuolella.

Kärkijoukkueen multi-mediasta on kaksi versiota: dvd-video. joka on katselta-vissa television kuvaruudul-ta dvd-soittimen välityksin, ja dvd-rom, jonka katsomi-seen tarvitaan tietokone. Vi-deo-ohjelma sisältää kuva-uksen yhdeksästä kesän 1994 suuresta torjuntataistelusta. Dvd-romin avulla tutustu-taan koko jatkosodan tapah-tumiin, jotka on esitetty tie-teellisen pätevästi ja elämyk-sellisellä tavalla. Esitykseen sisältyy mm. satoja karttoja, matrikkeleja, kuvia sotaka-lustosta, neljä tuntia autent-tista filmiaineistoa ja puolen sataa veteraanien haastatte-lua, joita kilpailun tuomaristo piti erityisen ansiokkaina.


KEVÄÄN TARJOUKSET!PANGANRANNASSA: KEVÄT TARJOUS 1.2.-31.5. 4 vrk ph 150 €/hlö KUNTO JA LUONTO -vko 14.-20.3.

Liikunnasta ja luontorekistä pitäville 5 vrk ph 245 €/hlö

LAUTSIASSA: TIMANTTITANSSIT 5.3. Muist myös päivätanssimme! SYDÄMMELLISTÄ TERVEYTTÄ 18.-23.4. alk. ph. 203 €/hlö

Pyydä myös muista lomista tarjous lomapaikoistamme!

14680 Alvettula (Hauho) p. 03-647 080 72400 Pielavesi p. 017-6150 600 [email protected] , [email protected] www.lautsia.fi www.panganranta.fi

Huom! Ray:n tuetut lomat Lomakotisäätiö p. 09-434 2680

Sotiemme veteraanit poistuvat keskuudes-tamme yhä kiihtyväl-

lä tahdilla. Heitä arvioidaan olevan vuoden 2005 lopulla jäljellä noin 90.000. Ikään-tyneet veteraanit tarvitsevat päivä päivältä yhä enemmän apua.

Veteraanityö on ollut Re-serviläisliiton keskeinen pai-nopistealue jo parin vuoden ajan. Yleisimpiä tukimuoto-ja ovat veteraanijärjestöjen toiminnan tukeminen, vete-raanikeräyksiin osallistumi-nen sekä yksilötasolla annet-tava lähimmäisapu. Tämän työn tehostamiseksi julkais-tiin viime vuonna Veteraani-työn opas, joka jaettiin liiton jokaiseen jäsenyhdistykseen. Teos sisältää vinkkejä yksit-täisten veteraanien elämän helpottamiseen, tilaisuuksien järjestämiseen sekä yhteis-työhön veteraanijärjestöjen ja muiden avustustyötä teke-vien järjestöjen kanssa.

Veteraanityön opas tehtiin yhteistyössä valtakunnallis-ten veteraaniyhteisöjen kans-sa ja sitä on jaettu runsaasti myös niiden kenttäorgani-saatioille. Lisäksi teosta ovat hankkineet käyttöönsä kun-tien veteraaniasiamiehet sekä yksittäiset, veteraanityöstä kiinnostuneet henkilöt.

Oppaasta on nyt julkais-tu toinen täydennetty versio, johon on mm. korjattu vuo-den aikana muuttuneet yh-teys- ja tilastotiedot. Lisäksi oppaan kuvitusta on lisätty sekä taittoa parannettu. Opas on vapaasti ladattavissa PDF -muotoisena Reserviläislii-ton tai Suomen sotaveteraa-niliiton sivuilta osoitteesta www.reservilaisliitto.fi tai www.sotaveteraaniliitto.fi

Reserviläisliiton Veteraanityön oppaasta toinen painos

Oppaan voi myös hankkia Reserviläisliitosta 10 euron omakustannushintaan.

Yhteistoiminnan luonne muuttunutVeteraaniyhdistysten ja re-serviläisjärjestöjen yhteistyö on jatkunut jo vuosikymme-niä. Viime vuosina yhteis-työn luonne on muuttunut tukitoiminnan suuntaan. Mo-nilla paikkakunnilla veteraa-nit ovat mm. pyytäneet yh-distyksensä puheenjohtajak-si nuoremman reserviläisen. Eräs tällainen paikkakunta on pohjoiskarjalainen Juuka, jonka sotaveteraaniyhdistyk-sen puheenjohtajana on toi-minut vuodesta 2000 saakka yrittäjä Jarmo A. Tolvanen. Tolvanen toimii myös Reser-viläisliiton valtakunnallisen veteraaniyhteistyöryhmän puheenjohtajana.

Veteraanityö on jo pit-kään ollut Jarmolle rakas asia. Lapsena hän asui sa-massa taloudessa isovanhem-piensa kanssa. Mummi kertoi tarinoita Ilomantsissa kaatu-neesta pojastaan.

Yhteiskunta ei pysty aut-tamaan veteraaneja kaikin tarpeellisin tavoin, joten tal-koohenkeä tarvitaan. Vie-railu yksinäisen veteraanin luona piristää häntä suuresti etenkin näin joulun aikaan ja samalla häntä voi avustaa vaikka lumenluonnissa tai halkojen hakkaamisessa.

Jatkosodan päättymisestä tuli syyskuussa kuluneeksi 60 vuotta. Oppaalla Reserviläis-liitto haluaa kunnioittaa vete-raanien arvokasta työtä Suo-men itsenäisyyden turvaa-miseksi. Samalla pystytään auttamaan heitä elämänsä ehtoopuolella.

Suomen Sotaveteraanilii-ton valtuuston koko-uksessa marraskuussa

valittu hallitus piti järjestäy-tymiskokouksen tammikuun 27. päivänä Helsingissä. Ko-kouksessa valittiin varapu-heenjohtajat, jäsenet eri toi-mikuntiin ja liiton edustajat eri yhteisöihin.

Ensimmäiseksi vara-puheenjohtajaksi valittiin Heikki Talvela Tuusulasta. Toiseksi varapuheenjohta-jaksi valittiin Kalevi Raati-kainen. Heikki Talvela on Uudenmaan Sotaveteraani-piirin puheenjohtaja ja Kalevi Raatikainen on Suur-Savon Sotaveteraanipiirin puheen-johtaja.

Työvaliokunta ja toimikuntien kokoonpanotPuheenjohtaja Aarno Ström-mer, OuluI varapuheenjohtaja Heikki Talvela, TuusulaII varapuheenjohtaja Kalevi Raatikainen, Mikkeli

Sotaveteraaniliiton hallituksella järjestäytymiskokous

Liiton puheenjohtajat 2005. Keskellä liiton puheenjohtaja

Aarno Strömmer, liiton I varapuheenjohtaja Heikki Talvela

(vas) ja II varapuheenjohtaja Kalevi Raatikainen (oik).

jäsen Vuokko Hurme, Paimiojäsen Holger Strandberg, Vaasa

Valtuuston puheenjohta-ja Aarno Lampi osallistuu työvaliokunnan kokouksiin. Työvaliokunnan sihteeri on Markku Seppä.

Sotaveteraaniliiton edus-tajat Suomen veteraaniliit-

AnsiomerkkitoimikuntaPuheenjohtaja Gunnar Laatio, Helsinkijäsen Vuokko Hurme, Paimio Pentti Laamanen, Helsinki Finn-Göran Wennström, Helsinkisihteeri Markku SeppäToimikunnan työryhmän muodostavat Gunnar Laatio, Pentti Laamanen ja Markku Seppä.

Hengellinen toimikuntaPuheenjohtaja Pentti Tapio, Helsinkijäsen Holger Andersson, Närpiö (2005) Bror Borgar, Turku (2006) Lenno Järvi, Espoo Vuokko Hurme, Paimio Mikael Kriisin, Helsinki Timo Kökkö, Vammala Pauli Laukkanen, Hämeenlinna Risto Lyytikäinen, Kuopio Antti Manner, Kajaani Heikki Vihma, Kuortane Seppo Väätäinen, Kerava Juhani Sainio, Joensuuasiantuntijajäsen Hannu Niskanen, Helsinkisihteeri Markku Seppä

Kuntoutus- ja palvelutoimikuntapuheenjohtaja Holger Strandberg, Vaasajäsen Aarno Forsius, Lahti Olavi Eronen, Hamina Esko Kosunen, Helsinki Juha Laikari, Oulainen Voitto Laine, Salo Helvi Peltonen, Oulu Markku Seppä Timo Toivanen, Lappeenrantasihteeri Anni Grundström.

Liikunta- ja kisatoimikuntaPuheenjohtaja Kalevi Raatikainen, Mikkelijäsen Veikko Javanainen, Pori Toivo Hartikainen, Kouvola Seppo Liettu, Jyväskyläsihteeri Anni Grundström.

Sotaveteraani – Krigsveteranen -lehden toimitusneuvostoPuheenjohtaja Aarno Strömmer, Oulujäsen Antti Henttonen, Helsinki Olavi Karttunen, Kuopio Aarno Lampi, Espoo Jukka Lehtinen, Hirvensalmi Matti Lukkari, Helsinki Eeva Nieminen, Vaasa Nils-Börje Stormbom, Vaasa Erkki Vitikainen, Kouvola Markku Seppä, Jyrki Vesikansa, Helsinkisihteeri Anni Grundström

Tositteiden tarkastajatSeppo Yli-Norppa, KannusJuhani Penttilä, Tammela

Neuvottelukunnan jäsenet 2005-2006Puheenjohtaja Ossi Sunell, Helsinkijäsen Ilkka Aspara, Helsinki Erkki Heikkinen, Helsinki Eero Lehti, Kerava Irmeli Lemberg, Helsinki Veikko Löyttyniemi, Helsinki Pirkko Karjalainen, Helsinki Timo Korhonen, Oulu Raili Malmberg, Helsinki Ohto Manninen, Helsinki Antti Matilainen, Helsinki Esko Muhonen, Helsinki Matti Niemi, Helsinki Marjatta Nykänen, Nastola Pekka Paatero, Turku Erkki Puumalainen, Helsinki Martti Savonen, Helsinki Matti Sipilä, Helsinki Anneli Taina, Hämeenlinnasihteeri Markku Seppä

tojen valtuuskunnassa (VEVA):

Varsinaisiksi jäseniksi va-littiin Aarno Strömmer, Aar-no Lampi ja Markku Seppä sekä varajäseniksi Heikki Talvela, Kalevi Raatikainen ja Anni Grundström.


Veteraanikeräys 2005 käynnistymässä

Kuudentena peräk-käisenä vuotena jär-jestettävä veteraa-

nijärjestöjen yhteinen valta-kunnallinen Veteraanikeräys 2005:n ”TULE TUEKSEM-ME” valmistelut ovat lop-pusuoralla. Keräysvastuu-henkilöiden kouluttaminen aloitettiin 10.1.2005. Koulu-tustilaisuuksia järjestetään tammikuun aikana yhdel-lätoista paikkakunnalla eri puolilla valtakuntaa.

Keräyksen suojelijana on Puolustusvoimain komenta-ja amiraali Juhani Kaskea-la. Varsinainen keräys alkaa 1.3.2005 ja päättyy 31.5.2005. Lisäksi keräyksiä suoritetaan muutamissa kesän tapahtu-missa.

Sotiemme veteraanien ar-vostus kansalaistemme kes-kuudessa kasvaa vuosi vuodel-ta. Se näkyy myös Veteraani-

keräyksessä. Vuoden 2003 Veteraanikeräyksen tuotto oli yli 600 000 euroa. Viime vuon-na suomalaiset osoittivat jäl-leen kiitollisuutensa vuosien 1939–1945 sodissa vapautem-me puolesta taistelleille lahjoit-tamalla Veteraanikeräykseen noin 800 000 euroa. Vuoden 2005 Veteraanikeräyksen ta-voitteena on 800 000 euroa.

Kerääjäorganisaatioina toimivat edellisten vuosien tapaan Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos sekä Naisten Valmiusliitto ry:n alueelliset alueneuvottelukunnat paikal-lisyhdistyksineen. Puolustus-voimissa ja Rajavartiolaitok-sessa keräyksen suorittavat varusmiehet.

Viime vuoden tapaan Suomen Reserviupseeriliitto ry ja Reserviläisliitto ry sekä Suomen Partiolaiset-Finlands Scouter ry ottavat tänäkin

Tornion kaupunki järjestää Kansallisen veteraanipäi-vän valtakunnallisen pääjuhlan keskiviikkona 27. huh-tikuuta. Juhlapuheen pitää Kansaneläkelaitoksen pää-

johtaja Jorma Huuhtanen ja puolustusvoimien tervehdyksen esittää puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskea-la. Tilaisuuden musiikillisesta puolesta vastaa Lapin Sotilas-soittokunta ja Tornion Mieskuoro.

Edellisenä iltana 26.4.2005 klo 19.00–21.30 vietetään viih-teellistä asemiesiltaa seurustellen ja veteraaniveljiä ja -siskoja tavaten. Lisäksi järjestetään opastettuja kaupunkiajeluja niil-le, jotka saapuvat jo 26. huhtikuuta.

Alustava ohjelma 27.4. Klo 09.30 Juhlallinen lipunnosto jäähallin kentällä 10.00 Hartaustilaisuus jäähallissa, myös ortodoksinen osa 11.00 Lounas viereisessä liikuntahallissa ja koulujen tiloissa 13.00 Pääjuhla jäähallissa (suora tv-lähetys) 14.30 Kahvitarjoilu

Vuoden 2005 Kansallisen veteraanipäivän teema on:

Kiitos veteraanit – meille kallis on maaTack veteraner – vårt land är oss dyrt

60 vuotta rauhan aikaa – 60 år freds tid

Järjestelyiden helpottamiseksi ja palvelujen mitoittami-seksi pyydämme, että veteraanijärjestöjen piirien toimis-tot ilmoittavat alueensa osallistujamäärät huhtikuun al-kuun mennessä jäljempänä olevaan osoitteeseen (sähköpos-ti tai puhelin). Ilmoittautumiset Harri Telkki, (016) 432 323, [email protected]

Majoitusvaraukset Susanna Saarinen (016) 432 441, [email protected]

Lisätietoja: Tornion kaupungin kotisivut: www.Tornio.fi/veteraanipaiva2005

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla Torniossa

vuonna toimintaansa sotiem-me veteraanien ja sotaleski-en hyvinvoinnin edistämisen ja hyvän elämänehtoon tur-vaamisen Veteraanikeräystä tukemalla.

Keräyspuhelin 0600 12060 on lahjoittajien käytet-tävissä koko vuoden (puhelu maksaa 10,10 e + pvm). Sa-moin lahjoitustilit ovat avoi-mina koko vuoden (Nordea 144930-104068, Osuuspank-ki 555409-225771 ja Sampo 800015-66015).

Varat kohdistetaan pää-sääntöisesti kotona selviyty-misen tukemiseen ja pyritään mahdollistamaan veteraani-en ja sotaleskien asuminen omassa kodissaan mahdolli-simman pitkään.

Lisätietoa keräykses-tä saa Internet-kotisivuilta: www.veteraanikerays.com.

MATTI JÄÄSÄRÖKERÄYSJOHTAJA

Ilmestyy viitenä numerona vuodessa.Kestotilauksena vain 22 euroa/vuosi.

Tilaukset puh. (03) 223 0845 ja 045-634 5025tai sähköpostilla [email protected]

Lehden julkaisijatVapaussodan Perinneliitto ry, Vapaussoturien Huoltosäätiö,

Suomen Lottaperinneliitto ry sekä Suojeluskuntienja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry.

Tilaa Suomen ainoa maanpuo-lustushistoriaan keskittynyt lehti

Sotiemme muiston sekä suojelus-kunta- ja lottaperinteen vaalija.


Suomen sotien 1939 – 1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävis-

sä olleilla miehillä ja naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädet-ty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia. Osin niiden saantiin ovat oikeutet-tuja myös eräissä sotaan liit-tyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien 1945 – 1952 miinanraivaajat.

Erityisetuuksia rintama-veteraaneille ja heihin rinnas-tetuille henkilöille myönne-tään myös kuntien ja seura-kuntien varoin.

Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät muiden säätiöiden ja yhteisöjen rinta-maveteraaneille myöntämät avustukset.

VR-liikenteen, linja-auto-liikenteen ja Finnairin lento-jen matkalippujen hinnoista ei myönnetä rintamaveteraaneil-le erityisalennuksia, koska he kaikki saavat niitä vastaavia eläkeläis- ja ikäalennuksia.

Seuraavassa kerrotaan pe-rus- ja viitetietoja edellä tar-koitetuista etuuksista

Rintamaveteraanien tunnuksetRintamaveteraaneille myön-nettyjä tunnuksia ovat- rintamasotilastunnus (miehille) - rintamapalvelustunnus (naisille)- rintamatunnus (rintamalinnoittajille)- ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaa- laisille vapaaehtoisille).

Kaikkien näiden tun-nusten hakuaika päättyi 31.12.1994.

RintamalisäRintamalisä maksetaan hen-kilölle, jolle on myönnet-ty jokin rintamaveteraanien tunnus sekä henkilölle, jol-le Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumises-ta miinanraivaukseen 1945 – 1952. Rintamalisää makse-taan myös ulkomaille.

Rintamalisä on 41,38 eu-roa kuukaudessa. Rintamali-sä on verotonta tuloa.

Vuoden 2004 päättyessä rintamalisää sai 103 604 hen-kilöä, joista miehiä 70 809 ja naisia 32 795.

Ylimääräinen rintamalisä Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa sekä rintamalisää että

Veteraanien etuuksia vuonna 2005kansaneläkettä. Ylimääräi-nen rintamalisä on 25 – 45 prosenttia siitä kansaneläk-keestä, joka on suurempi kuin 85,57 euroa kuukaudes-sa. Ylimääräistä rintamali-sää ei makseta, jos sen mää-rä jäisi pienemmäksi kun 5,30 euroa kuukaudessa. Etuus on verotonta tuloa.

Suurin mahdollinen yli-määräinen rintamalisä 1.3. alkaen on (3,15 e/kk tasoko-rotus)

1.kuntaryhmässä yksinäi-selle 188,85 euroa

1.kuntaryhmässä naimi-sissa olevalle 158,75 euroa

2.kuntaryhmässä yksinäi-selle 176,36 euroa

2.kuntaryhmässä naimi-sissa olevalle 150,81 euroa

Vuoden 2004 päättyessä ylimääräistä rintamalisää sai 53 183 henkilöä, joista miehiä oli 34 213 ja naisia 18 970.

KuntoutusRintamaveteraanien kuntou-tuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintama-tunnus.

Suomessa asuva veteraani hakee kuntoutukseen asuin-kuntansa terveyskeskuksen tai -viraston kautta. Hake-mukseen on liitettävä lääkä-rinlausunto hakijan tervey-dentilasta. Todistusta ei tar-vita, jos hakija on pysyvässä hoitosuhteessa terveyskeskuk-seen. Hakemuksen voi teh-dä veteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terve-ysviranomainen. Kuntoutus-ta annetaan myös henkilölle, joka asuu palvelu-, hoito- tai hoivakodissa. Päätös pitkäai-kaishoidosta ei poista oikeut-ta kuntoutukseen.

Kunnan terveyslautakunta tai sen määräämä viranomai-nen valitsee kunnan saaman määrärahan rajoissa kuntou-tukseen pääsevät henkilöt. Kuntoutusta voidaan antaa laitoskuntoutuksena tai avo-kuntoutuksena, jota ovat päi-vä- ja kotikuntoutus sekä yk-sittäiset fysio- tai muun tera-pian hoitosarjat. Jalkahoitoa voidaan antaa pelkkänä avo-kuntoutuksena.

Vuoden 2005 asetuksen mukaan silloin, kun veteraa-nilla oleva vamma tai sairaus ei aiheuta hänelle toiminta-kyvyn häiriöitä, laitoskun-toutusjakson pituus on enin-tään 10 vuorokautta. Tämä muutos tulee voimaan 1.9. al-

kaen. Tarveharkintaan perus-tuen voi veteraanin kuntou-tusjakso laitoksessa olla edel-leen jopa neljä viikkoa.

Päiväkuntoutusta voidaan antaa enintään 10 päivää. Muun avokuntoutuksena an-nettavan kuntoutuksen mää-rä lisääntyy nykyisestä 15 käyntikerrasta 20-30 käyn-tikertaan kalenterivuodessa rintamaveteraanin kuntou-tustarpeesta riippuen.

Uudistus mahdollistaa avo- ja laitoskuntoutusjakso-jen vuorottelun sekä erityi-sesti avokuntoutuksen jaka-misen useampaan jaksoon vuoden aikana.

Aviopuoliso voi osallistua rintamaveteraanin kanssa sa-manaikaisesti laitoskuntou-tukseen enintään 14 vuoro-kauden ajan, jos rintamavete-raanilla on sellainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä. El-lei näin ole laita, aviopuo-liso voi osallistua yhteiseen kuntoutusjaksoon enintään 7 vuorokauden ajan. Yhteisen kuntoutustarpeen ja tarkoi-tuksenmukaisuuden ratkai-see kunnissa veteraanikun-toutusvalinnoista vastaava henkilö.

Ulkomailla asuvien vete-raanien hakemukset käsitel-lään Valtiokonttorissa.

Valtiolta tuleva kuntou-tusmääräraha on 47,8 mil-joona euroa ja se maksetaan kunnille niissä asuvien vete-raanien määrän mukaises-ti. Määrärahalla arvioidaan kuntoutettavan noin 52 000 veteraania ja noin 5 000 puo-lisoa.

Kansaneläkelaitos mak-saa kuntoutettavalle rintama-veteraanille ja hänen kans-saan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta ai-heutuneet tarpeelliset mat-kakustannukset kokonaisuu-dessaan.

HammashoitoHenkilö, jolle on myönnet-ty rintamasotilas-, rintama-palvelus- tai rintamatunnus, sekä henkilö, jolle Sota-ar-kisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraiva-ukseen 1945 - 1952, on oi-keutettu saamaan korvausta Kelan kautta maksamistaan suun ja hampaiden hoidon kustannuksista..

Hammaslääkärin suorit-taman tutkimuksen, ehkäi-sevän hoidon ja protetiikan kliinisen työn osalta korvaus

on 100 prosenttia Kelan tak-san mukaisesta määrästä. Proteesien teknisestä työstä korvaus on 50 prosenttia ja muusta hammashoidosta 60 prosenttia Kelan taksan mu-kaisesta määrästä.

Maksut erikoishammas-teknikon tekemästä koko-proteesityöstä, joka on perus-tunut hammaslääkärin tut-kimukseen ja lähetteeseen, korvataan samalla tavoin: kliinisen työn osalta 100 pro-senttia, teknisen työn osalta 50 prosenttia. Korvausta saa myös hammaslääkärin mää-räämien laboratorio- ja rönt-gentutkimusten sekä lääk-keiden sekä korvattavaan hammashoitoon liittyvien kuljetusten kustannuksista.

Korvausta ei makseta kus-tannuksista, jotka ylittävät Kelan vahvistaman taksan mukaisen määrän. Tämän vuoksi omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suuria hoitotoimenpi-teitä syytä ottaa selko siitä, paljonko hoidosta jää poti-laan maksettavaksi. Kor-vausta on haettava Kelalta kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta.

Kelan korvauksia ei saa terveysasemalla suoritetusta hammashoidosta.

Ruotsissa annettu ham-mashoito korvataan enintään siihen määrään saakka, joka olisi korvattu, jos hoito olisi annettu Suomessa. Korvauk-sen maksaa Kela.

Ulkomailla asuva rinta-maveteraani saa yksityis-hammaslääkärin Suomessa antaman hoidon maksuista korvausta suoraan Kelan toi-mistosta.

Lääkealennus Henkilö, jolla on rintama-sotilas, rintamapalvelus- tai rintamatunnus tahi Sota-ar-kiston antama miinanraivaa-jatodistus, saa kaikissa ap-teekeissa 10 prosentin alen-nuksen lääkkeiden hinnoista. Alennusta ei anneta lääk-keistä, jotka ovat sairausva-kuutuslain mukaan erityis-korvattavia, merkittävistä ja kalliista peruskorvattavista lääkkeistä eikä sairausva-kuutuslaissa tarkoitetun vuo-tuisen omavastuun ylittäväl-tä osalta. Oikeus alennuksen saamiseen selvitetään esittä-mällä kuvallinen Kela-kort-ti, jossa on R- tai MR-tun-nus tahi sotilaspassi tai muu asiakirja tunnuksen saami-

sesta. Lääkealennus on hen-kilökohtainen eikä sitä saa esimerkiksi perheenjäsenten lääkkeistä.

Ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintama-avustusSuomen sodissa 1939-1945 vapaaehtoisesti palvelleelle ulkomaalaiselle rintamasoti-laalle, joka asuu Virossa tai muualla entisen Neuvostolii-ton alueella vaikeissa talou-dellisissa oloissa taikka asuu pysyvästi Suomessa, voidaan hakemuksesta myöntää rin-tama-avustusta. Ulkomaalai-sella rintamasotilaalla tarkoi-tetaan tässä henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntä-misedellytykset. Kertakorva-uksena myönnettävän avus-tuksen määrä vuonna 2005 on 455 euroa. Avustuksen myöntää hakemuksesta Val-tiokonttori. Vuoden 2005 avustusta on haettava vii-meistään 31.12.2005. Vuon-na 2004 rintama-avustusta myönnettiin 365 henkilölle.

Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutusVuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939 – 1945 tai niiden jälkeen sotiin liittyvis-sä tehtävissä palvelleista hen-kilöistä saada kuntoutusta seuraavat henkilöt.

1. Henkilöt, joille olisi an-nettu jokin rintamaveteraa-neille tarkoitetuista tunnuk-sista, jos he olisivat hakeneet tunnusta sen hakemiselle ase-tetussa määräajassa eli vuo-den 1994 loppuun mennessä.

2. Henkilöt, jotka vuosi-en 1939 – 1945 sotien aikana ovat palvelleet ulkomaalai-sina vapaaehtoisina osallis-tuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja jotka asuvat joko Suomessa tai entisen Neuvos-toliiton alueella.

3. Henkilöt, jotka ovat osallistuneet vuosina 1945 – 1952 puolustusvoimien alaisi-na merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkami-seen merivoimien alusyksi-köissä tai maamiinojen raiva-ukseen Pohjois-Suomessa.

4. Henkilöt, jotka vuosi-en 1939 – 1945 sotien aikana ovat palvelleet sairaanhoito-tehtävissä puolustusvoimien hoitopaikoissa.

5. Henkilöt, jotka ovat


vuosien 1939 – 1945 sotien aikana palvelleet puolustus-voimien koulutuskeskuksis-sa asevelvollisuuslain nojalla määrättyinä.

Kuntoutukseen ovat oikeutettuja 1.1.2005 alkaen myös seuraavat henkilöt:1. karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueella osallistu-neet miehet

2. Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneet henkilöt, jotka ovat saaneet Valtiokonttorista kertakor-vauksen iskujen johdosta.Myös ne, jotka olisivat olleet oikeutetut partisaani-iskujen uhrien korvaukseen, jos oli-sivat määräajassa sitä hake-neet, voivat hakea kuntoutus-oikeutta 1.1.2005 alkaen.

Kuntoutusoikeushake -mus on toimitettava Val-

Avustusta voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asu-vista vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vammainen ja laissa säädetyt tuloja ja va-rallisuutta koskevat tarvehar-kintaperusteet täyttyvät.

Valtioneuvoston asetus asuntojen korjausavustuksista

Alue Sukunimi Etunimi Puhelin Kännykkä Sähköposti

ETELÄ-POHJANMAA Hietikko Harri 06 4142970 0400 260962 [email protected]

HELSINKI Holmlund Tom 09 4122903 0400 609577 [email protected]

KANTA-HÄME Pumpula Terho 03 6822195 0400 912941 [email protected]

KYMI Hinkkanen Arja 05 3776777 040 5452096 [email protected]

LAHTI Tahvanainen Kari 03 7340509 0500 494766 [email protected]

LAPPI Junes Teuvo 016 280363 040 5572550 [email protected]

OULUN LÄÄNI Karhu Tapio 08 8162326 040 5166738 [email protected]

PIRKKA-HÄME Niska Voitto 03 2551651 0400 649199 [email protected]

POHJOIS-KARJALA Takkunen Lauri 013 1722607 050 5407035 [email protected]

POHJOIS-SAVO Heikkinen Pentti 017 2620071 0400 371586 [email protected]

SATAKUNTA Perämaa Taru 02 6770090 0400 852727 [email protected]

SISÄ-SUOMI Vesander Erkki 0400 162494 [email protected]

SUUR-SAVO Kortman Ismo 015 214548 0500 651737 [email protected]

UUSIMAA Ekholm Henning 09 2393805 0500 604782 [email protected]

VAASA Björk Stig 0400 561956 [email protected]

VARSINAIS-SUOMI Hiilesvuo Antero 02 2319128 040 5840824 [email protected]

tiokonttoriin viimeistään 31.12.2006.

Kuntoutus rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista. Vuodelle 2005 on varattu 2,95 miljoonaa eu-roa, jolla voidaan kuntouttaa noin 2100 henkilöä.

Hautausmaksut Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mu-kaan evankelis-luterilaisen

kirkon seurakuntien ja seura-kuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hautaustoimessa perit-tävien perusteiden tulee olla samat kaikille. Laissa on kui-tenkin poikkeussäännös, jon-ka nojalla seurakunta tai seu-rakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapau-tuksen hautaustoimesta perit-tävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai

siihen rinnastettavasta syys-tä. Maksuvapautus voi kos-kea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa.

Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvali-dille vahvistettu työkyvyt-tömyysaste oli vähintään 20 prosenttia. Veteraanilla, jolla ei ole sotainvaliditeettia, ei hautausavusta ole.

Kuntien etuudet veteraaneilleLukuisat kunnat myöntävät rintamaveteraaneille talous-arvioon otetuin määrärahoin erityisetuuksia.

Kuntakohtaisia etuuksia ovat muun muassa terveys-keskuskäyntien, joukkolii-kenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä avustukset hammashoi-don ja silmälasien hankki-miseen. Tietoja näistä etuuk-sista saa oman kunnan sosi-aalitoimesta ja paikallisesta veteraaniyhdistyksestä.

Sotaveteraaniliiton ja - piirien kautta haettavat avustuksetVähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyh-distykseen kuuluva veteraani, hänen puolisonsa tai veteraa-nin leski voi hakea avustusta Sotaveteraaniliiton tai -piiri-en kautta. Avustuksia myön-netään lääke- ja hoitokulujen omavastuuosuuksiin, apuvä-lineisiin ja kotona asumista tukeviin kodin muutostöihin. Avustuksen suuruus on kes-kimäärin noin 200 – 500 eu-roa riippuen kuluista ja haki-jan varallisuudesta. Avustusta voi saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön ja Sotavahinkosäätiön myöntä-mästä avustuksesta tai vete-raanikeräyksen tuotosta.

ANNI GRUNDSTRÖM

Yleiset tulorajat (brutto) vuodelle 2005 ovat:

Henkilöluku 1 2 3 4tulot euroa /kk 1020 1700 2270 2895Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, tulorajat ovat 1275 2125 2840 3620

VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVOJAT:

Avustusta voidaan myöntää:40 % hyväksyttävistä kor-

jauskustannuksista.70 % korjauskustannuk-

sista, jos vanhus tai vammai-nen muutoin joutuisi välit-tömästi pysyväisluontoisesti muuttamaan asunnosta.

Veteraanilisä on enintään 30 % hyväksyttävistä korja-uskustannuksista.

KorjausneuvontaVanhustyön Keskusliitolla on 16 alueellista korjausneuvo-jaa, jotka avustavat sotainva-

Vuoden 2005 korjausavus-tusten hakuajan takarajaa ei ole lehtemme ilmestymispäi-vään mennessä vahvistettu, mutta aikaisemmin se on ol-lut huhtikuun puolivälissä.

lideja ja veteraaneja asunnos-sa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnitte-lussa, korjausavustusten ha-kemisessa ja muutostyöt suo-rittavan urakoitsijan löytymi-sessä.

Korjausneuvojien teke-mä työ on asiakkaille mak-sutonta.

Korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso

Vanhustyön Keskusliitto, Helsinki

Puh. (09) 350 86036Gsm. 040-502 3807

UUSI PROTEESISI ENNEN

KESÄÄ

HAMMASHOITOASEMA ALBINHämeentie 10 A 1, 00530 Helsinki

77 45 770

HammashoitoaYstävällisesti

ErikoishammasteknikkoOssi Vallemaa

”Proteesit tulisi uusia5–8 vuoden välein.”

• proteesin pohjaukset• proteesien korjaukset• uudet osaproteesit tai

kokoproteesit• kruunut ja sillat

• keinojuuret• hammaslaboratoriopalvelut• muut perinteiset

hammashoitopalvelut

Elina PartanenSinun suuhygienistisi

Hammaskivet tulee poistaakerran vuodessa!


Valtiokonttorin ohje-kirje kuntoutuksen järjestämisestä on

valmistunut ja se on jaettu kaikille kunnille ja kuntayh-tymille ja muille sidosryhmil-le. Ohjekirje on luettavissa Suomen Sotaveteraaniliiton internet-sivuilta osoitteesta www.sotaveteraaniliitto.fi

Kuntoutuksen pituut-ta koskevat säännökset ovat muuttuneet avokuntoutuk-sen osalta 1.1.2005 alkaen ja laitoskuntoutuksen osalta ne muuttuvat 1.9.2005.

Rintamaveteraanien kun-toutukseen valittavan rinta-maveteraanin tulee olla Suo-messa asuva vuosien 1939 –1945 sotiin osallistunut rin-tamasotilas-, rintamapalve-lus- tai rintamatunnuksen omaava veteraani.

Näin ollen mm. sotainva-lidit, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, ei-vät voi saada rintamaveteraa-

neille tarkoitettua kuntoutusta.Päätöksen kuntoutukseen

hyväksymisestä tekee rin-tamaveteraanin kotikunnan kuntoutuksesta vastaava toi-mielin. Kuntoutushakemuk-seen on liitettävä lääkärinlau-sunto hakijan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta, mikäli hakijalla ei ole kiinteää hoi-tosuhdetta oman kunnan ter-veyskeskukseen. Kuntoutus-hakemuksen voi rintamavete-raanin puolesta tehdä omainen tai sosiaali- ja terveysviran-omainen, mikäli rintamavete-raani ei siihen itse kykene.

Valtiokonttorin ohjekir-jeessä painotetaan kuntou-tuksen säännöllisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Kun-toutusjakson välin ei ilman erityistä perustetta tulisi olla vuotta pitempi.

Kuntien vastuu lisääntyy avo- ja päiväkuntoutuksen järjestämisessäKuntien tehtävänä on huo-

lehtia avo- ja päiväkuntou-tuksen laadun, sisällön ja tarpeenmukaisuuden kehit-tämisestä siten, että toimin-ta vastaa rintamaveteraanien yksilöllisiä tarpeita sekä laa-jasti ja monipuolisesti tukee hänen toimintakykynsä edis-tämistä ja säilyttämistä.

Avo- tai päiväkuntoutus-ta voidaan toteuttaa joko ter-veyskeskuksessa, sairaalassa, kuntoutus- ja hoitolaitokses-sa tai hankkia se yksityisel-tä palveluntuottajalta tai it-senäiseltä ammatinharjoitta-jalta. Rintamaveteraani voi saada avokuntoutusta myös kotona.

Avokuntoutuksena on mahdollista antaa myös pelk-kää jalkojenhoitoa sitä tarvit-sevalle rintamaveteraanille.

Päiväkuntoutusta voidaan antaa enintään 10 päivää ja muuta avokuntoutusta enin-tään 20 käyntikertaa kalente-rivuodessa. Niissä tapauksis-sa, joissa rintamaveteraanilla oleva vamma tai sairaus hait-taa toimintakykyä voidaan päiväkuntoutusta antaa 20 päivää tai muuta avokuntou-tusta enintään 30 käyntiker-taa vuodessa.

Tämä antaa mahdollisuu-den toteuttaa avokuntoutusta esimerkiksi siten, että toimin-takykyluokkaan III kuuluva voi saada 2 x 10 hoitokerran sarjaa kalenterivuodessa.

Rintamaveteraani, jolla toimintakyky on heikentynyt, eli toimintakykyluokkaan I ja II kuuluvan avokuntoutus voidaan toteuttaa esimerkik-si 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina, jolloin kuntoutuk-sen kattavuus on pitkäkes-toisempi.

Päivä- tai muu avokuntou-tus on ensisijainen kuntoutus-muoto silloin, kun näillä kei-noin mahdollistetaan tavoi-teltu hoitotulos.

Laitoskuntoutuksen jaksot muuttuvatMuutokset laitoskuntoutus-jaksoissa tulevat voimaan 1.9.2005 ja sen jälkeen alka-vien jaksojen osalta seuraa-vasti:

Kuntoutusta voidaan an-taa laitoskuntoutuksena enin-tään 10 vuorokautta. Mikäli rintamaveteraanin toiminta-kyky on sairauden tai vam-man aiheuttaman häiriön vuoksi alentunut siten, että rintamaveteraani kuuluu toi-

mintakykyluokkaan I tai II laitoskuntoutusjakso voi edelleenkin olla 2 – 4 viikon pituinen.

Ensisijaisesti on pyrittä-vä käyttämään lähimpiä so-veltuvia kuntoutuslaitoksia. Mutta perustellusta syystä rintamaveteraani voidaan hä-nen omasta toivomuksestaan ohjata johonkin kauempana (Suomessa) sijaitsevaan lai-tokseen. Esimerkiksi kuu-lo- tai näköongelma, demen-toituminen, reumasairaus, parkinsonintauti, tukija lii-kuntaelin-sairaudet saattaa edellyttää kauempana sijait-sevaa kuntoutus- ja hoitolai-tosta.

Aviopuolisoiden laitoskuntoutukseen osallistuminen on mahdollistaToimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraa-nin aviopuoliso voi osallistua kuntoutukseen samanaikai-sesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamave-teraanin kanssa enintään 7 vuorokauden ajan. Vastaa-vasti, jos rintamaveteraani kuuluu toimintakykyluok-kaan I tai II, aviopuoliso voi osallistua rintamaveteraanin kanssa kuntoutukseen enin-tään 14 vuorokauden ajan.

Asetuksen muutos ei siis vaikuta aviopuolisoiden lai-toskuntoutuksen pituuteen. 1.9.2005 alkaen aviopuolisoi-den yhteinen kuntoutusjakso voidaan toteuttaa esimerkik-si näin:

Toimintakykyluokkaan IIIkuuluva veteraani voi olla laitoskuntoutuksessa 10 vuo-

rokautta ja aviopuoliso sa-manaikaisesti enintään 7 vuorokautta tai molemmat 7 vuorokautta. Toimintakyky-luokkaan I ja II kuuluva rin-tamaveteraani voi olla kun-toutuksessa enintään 4 viik-koa ja aviopuoliso enintään 2 viikkoa.

Samanaikaisen kuntou-tusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi kuntoutuspäätöksen tekijä. Aviopuolisolla ei ole oikeutta avo- eikä päiväkun-toutukseen.

Kuntoutuksen kustannusten korvausRintamaveteraanille ja hä-nen puolisolleen ei aiheudu kuntoutuksesta kustannuk-sia. Kunta maksaa rintamave-teraanien kuntoutuskustan-nukset ja Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutusmatkoista aiheutuvat kulut.

Kunnille jaettava määrärahaValtion vuoden 2005 talous-arviossa on kuntoutustoimin-taan merkitty 47 796 000 eu-roa. Kunnille jaetaan määrä-rahasta 45 546 361 miljoonaa euroa kunnissa asuvien rinta-maveteraanien suhteessa.

Kuntien tulee aktiivisesti seurata määrärahan käyttöä, jotta kuntoutukseen varattua määrärahaa ei jäisi käyttä-mättä ja kaikki kuntoutusta haluavat pääsisivät säännöl-liseen kuntoutukseen.

ANNI GRUNDSTRÖM

Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestäminen vuonna 2005

Oulaistelainen sotaveteraani Yrjö Härö Taukokankaan

kuntosalilla. Veteraanien kuntoutus on tänä päivänä muu-

takin kuin perinteistä fysioterapiaa. Psyykkisen ja sosiaa-

lisen kuntoutuksen merkitys kasvaa veteraanien kunnon

ylläpitäjänä. Veteraanien toimintakyky on viime vuosina

jonkin verran laskenut. Taukokankaalla veteraanien kun-

toutusvuorokausista oli viime vuonna enää alle 65 pro-

senttia täysin omatoimisten veteraanien vuorokausia,

kun vuonna 2000 niiden osuus oli vielä 80 prosenttia.

Kuvateksti: Juha Laikari

Puh: 0500-552 725 - www.suomensodat.com

Kansainvälisesti palkittuDVD-Rom ja DVD-video Veteraaneilta uusille sukupolville

49,90 ja 24,90 euroaNyt myynnissä Anttilassa ja

Kärkijoukkueella


Sotaveteraani-lehteä on toimitettu jo 1990-lu-vun alkuvuosista lähti-

en myös äänilehtenä. Alkuai-koina äänitteen osuus lehden toimituksellisesta sisällöstä käsitti noin kolmanneksen. Sen jälkeen äänitteen osuut-ta on lisätty niin, että täl-lä hetkellä se kattaa jo 90 % toimituksellisesta tekstistä. Vain paikalliset jutut ja uuti-set sekä luonnollisesti myös ilmoitukset jätetään äänittä-mättä. Sotaveteraani-lehti on

Sotaveteraani-lehti ilmestyy myös äänitteenäAlansa ammattilainen Jyrki Attila on monipuolinen persoonallisuus. Hänellä on takanaan jo pitkä työura sekä värikäs harrastuskenttä. Hän syntyi ja kasvoi Helsingissä, jossa hän edelleenkin vaikut-taa. Oppikouluvuosiensa jäl-keen oli vuorossa asevelvolli-suus. Kovakuntoisena ja seik-kailuhakuisena nuorukaisena hänellä oli mielessään kaksi kiinnostavaa aselajia. Ne oli-vat laskuvarjojääkärikoulu tai rannikkojääkärikoulun

assa voimistelunopettajana ja uimaohjaajana, jolloin hän työn ohessa opiskeli nuoriso-ohjaajaksi. Toimittuaan 10 vuotta Hesperian sairaalan nuoriso-osaston ohjaajana hän hakeutui mielisairaan-hoitajakoulutukseen. Val-mistuttuaan hoitoalalle työ Hesperiassa edelleen jatkui, mutta nyt toisen tyyppisenä. Työvuosia Hesperiassa hä-nelle kertyi yhteensä 27.

Harrastuksesta varsinainen työJo Hesperia-vuosien aikana Jyrki Attila hakeutui ääni-nauhojen lukemisen piiriin. Hänen selkeä ja miehekäs äänensä loivat tälle harras-tukselle menestymisen edelly-tykset. Jyrki Attilan lukemista ei voida missään tapauksessa pitää monotonisena. Se on pu-hekielen värikästä käyttöä ja äänen painotukset asiasisäl-lön huomioon ottavia.

Jättäessään työuransa Hesperiassa on Jyrki Attilas-ta tullut varsinainen puhetyö-läinen. Sotaveteraani-lehden lisäksi hän äänittää myös kir-joja, aikakausilehtiä ja monia muita pienempiä äänijulkai-suja. Tarvittaessa hän on val-mis lausumaan myös runoja ääninauhalle, mutta ei lupaa kuitenkaan laulaa.

Äänilehteä tarvitaanKun ihminen vanhenee hä-nen yleiskuntonsa pettää, näkö heikkenee ja käsiin tu-lee vapinaa. Näiden tekijöi-den seurauksena lehden luke-minen vaikeutuu. Käsien va-pinasta johtuen lehti tärisee. Heikentyneen näön seurauk-sena sanat sekoavat ja lauseis-ta katoaa sisältö. Saadakseen tekstistä selvää on lukemi-

Ääninauhalle luku tapahtuu Näkövammaisten Keskuslii-

ton studiossa. Jyrki Attila on rutinoitunut lukija.

seen keskityttävä voimien äärirajoilla, jolloin seurauk-sena on helposti päänsärkyä ja yleistä väsymystä. Kaikista vaikeinta lukeminen on vuo-depotilaille. Tämän tilan-teen ovat kohdanneet useat sotaveteraanit, jotka kuiten-kin henkisesti vireinä yksilöi-nä, haluaisivat lukea ainakin oman järjestölehtensä.

Äänilehdessä on tarkal-leen samat asiat kuin paine-tussakin lehdessä, ne ovat vain toisessa muodossa. Ei liene vaikea arvata kumpi muoto ikääntyneelle henki-lölle paremmin sopii. Se on ehdottomasti äänilehti. Sitä seuratessaan ihmisen ei tar-vitse keskittyä kuin yhteen asiaan, eli kuuntelemiseen. Voi istahtaa vaikka muka-vasti nojatuoliin tai sohval-le lepäämään. Äänilehden kuuntelussa keskityt vain yh-teen asiaan, kuullun ymmär-tämiseen.

Jokaisessa kodissa on ny-kyisin jo äänentoistolaitteita, joilla kasetin kuunteleminen käy vaivattomasti. Laite on helppo kytkeä päälle ja ha-lutessaan voi kuuntelun kes-keyttää jatkaakseen sitä taas myöhemmin.

Tuhti pakettiYhdestä Sotaveteraanileh-

destä tulee 3 kappaletta 90 minuutin kasettia, siis 4 ja ½ tuntia tuhtia asiaa. Koska lehteä julkaistaan 6 numeroa vuodessa kertyy siitä kuun-neltavaa ääninauhaa peräti 27 tuntia. Nämä ”lehdet” ei-vät nuhraannu vuosienkaan aikana. Ne on helppo säilyt-tää pienessä tilassa ja mielen-kiintoisimpiin asioihin voit palata vielä vuosien jälkeen.

Äänilehti sopii hyvin kuunneltavaksi myös ryhmis-sä, esimerkiksi palvelutalois-sa tai veteraanien tapaami-sissa. Koska kysymyksessä on sotaveteraanien järjestöleh-ti, kokoaa se veteraanit aja-tuksissaan yhteisten asioiden pariin.

Sotaveteraani lehti äänite-tään Näkövammaisten Kes-kusliiton studiossa, Helsin-gin Herttoniemessä heti sen ilmestyttyä. Parin päivän kuluttua äänityksestä kopiot ovat valmiit ja kasetit lähete-tään postitse tilaajille. Vuosi-kerran (18 kasettia) hinta jä-senelle 8,50 e ja ei jäsenel-le 17 e. Tilauksen voi antaa puhelimitse numeroon (09) 6126 2014 tai sähköpostitse: [email protected]

MATTI VÄRRI

ainoa äänilehtenä toimitettu veteraanijärjestön lehti.

Äänilehden kasetille lukee freelancer (vapaa toimittaja) Jyrki Attila. Hän on vastan-nut äänilehden toimittami-sesta vuodesta 1997 lähtien. Hänen selkeä ja värikkäitä äänikuvia viljelevä lukutyy-linsä on ehtinyt tulla tutuksi jo sadoille lehden kuulijoille. Lehteä on helppo kuunnella ja helppo sitä on myös ym-märtää. Äänilehden tilaaja saa Sotaveteraani-kasetit jo viikon kuluessa sen kirjalli-senmuodon ilmestymisestä.

sukeltajayksikkö. Näistä kah-desta hän valitsi laskuvarjo-jääkärikoulun.

Aselajissa häntä kiehtoi sen raskaus ja sen huimapäi-syys. Asevelvollisuutensa jäl-keen Jyrki Attila jäi vakitui-sena armeijan palvelukseen, jossa toimi reilut kaksi vuotta kersanttina. Nykyisin hänen sotilasarvonsa on ylikersantti. Armeijassa opittu laskuvarjo-hyppääjän taito jäi Attilalle elämään myös harrastuksena vuosikausiksi eteenpäin.

Armeijavuosien jälkeen Jyrki Attila toimi muun mu-

www.pellervo.fi

KODIN

MAATILAN


ikäinen, mutta silti jo suurin kotimainen ääni- ja kuva-tallentamo. Tosin Suomessa toimii pari suurempaa alan yritystä, joiden omistus on nykyisin ulkomailla. Poptori työllistää vakituisesti 25 hen-kilöä. Lisäksi se ostaa alihan-kintatyönä palveluja kym-meniltä ja taas kymmeniltä ulkopuolisilta alan ammatti-laisilta. Palkkaa tai palkkiota Poptori maksoi viime vuonna 230 henkilölle.

”Suomalaisena yritykse-nä Poptori pyörittää koti-maista pääomaa, kotimaista työvoimaa ja jättää kaiken rahaliikenteen ja myös mah-dollisen voiton kotimaahan”, Poptori Oy:n toimitusjohtaja Erkki Puumalainen kertoo. ”Suomalaisena toimijana yri-tyksemme ymmärtää myös pienten kulttuurien tarpeet ja pyrkii muuttamaan tarjonnan kysyntää vastaavaksi, eikä päinvastoin. Poptorin tuot-

Kenttäpostia CD-levylle tuplaplatinaateessa hulmuaa avainlippu.”

Kaupan kannalta saattaa tuntua yhdentekevältä myy-däänkö suomalaista vaiko ulkomaista tuotetta. Sisäl-tötuotannossa kysymys on kuitenkin laajempi. Valtaosa tuotteen hinnasta on immate-riaalista oikeutta, joka kana-voituu sen omistajille. ”Yli-hintainen kansainvälinen tarjonta ja ulkomaille oste-tut suomalaiset oikeudet vie-vät valtavat määrät suoma-laista ostovoimaa ulkomail-le erilaisten tekijäoikeuksien muodossa”, pahoittelee Puu-malainen.

Painotamme ikäihmisiinSuomessa on 1,8 miljoonaa yli 50-vuotiasta asukasta. Heidän ostovoimansa ja va-paa-aikansa määrä on huo-mattavasti suurempi kuin koko muun väestön. ”He käynnistivät rokin sekä iskel-

Jukka Kuoppamäki tekee mielellään veteraanimusiikkia.

Tämä kuva on DVD -levyn ”Minun lauluni” julkistamisti-

laisuudesta. Poptorin Erkki Puumalainen ja artisti Jukka

Kuoppamäki olivat tapahtuneesta vilpittömän iloisia.

Sotaveteraaniliiton nimikkoäänite ”Kenttäpostia” on saa-

vuttanut tuplaplatinaa. Taulu on luovutettu myös Suo-

men Sotaveteraaniliitolle.

mineidot -kuoron Kotimaani ompi Suomi, Viimeinen sota-veteraani ja Finlandia.

Mahdollisuudet CD -levy-jen käytölle suomalaiskodeis-sa ovat hyvät, sillä jokaisessa taloudessa on keskimäärin kaksi CD-soitinta. Mikäli soitinta ei sattuisi vielä ole-maan, ei se kovin paljon edes maksa ja ennemmin tai myö-hemmin se kuitenkin hankin-talistalle päätyy. Miksi siis aikailla?

Uutta tulossaJatkoakin on luvassa. Nyt suunnitellaan hyvää vauh-tia myös CD+DVD -kasetin tuottamista. Se on ääniku-via Suomen sodista vuosilta 1939-1945. Kenttäpostia CD-levyn kanssa samaan ajanjak-soon ja samaan aihepiiriin ajoittuvaa aineistoa kootaan jo kiireellä. Esteitäkin on matkalle ilmaantunut, sillä eräät tekijäoikeudet omaavat tahot ovat nostaneet korvaus-vaateensa korkeiksi.

DVD on TV-elokuvaan rinnastettava tuote. Sen kat-seleminen ja kuunteleminen television kautta vaatii oman laitteensa, joita niitäkin on Suomessa jo yli miljoonaa kappaletta. DVD-laite edus-taa uusinta tekniikkaa ja nii-täkin perheeseen hankitaan yleensä kaksi, toinen varsi-naiseen asuntoon ja toinen kesämökille. Nyt tarvitaan vain laadukkaita DVD -tuot-teita ja eikä vain veteraaneil-le vaan kaikille ikäryhmille ja ennen kaikkea lapsille.

Poptori on suuri suomalainenPoptori Oy on helsinkiläisen Erkki Puumalaisen perheyh-tiö. Yhtiö on vasta 10 vuoden

Suomen Sotaveteraa-niliiton ja Poptori Oy:n yhteistyönä tuottama

”Kenttäpostia” CD -levyä on tähän mennessä myyty lähes 70 000 kpl. Tuplaplatinaan oikeuttavan edellytyksen, 60 000 kappaleen myynnin, äänite saavutti osuvasti juu-ri itsenäisyyspäivämme kyn-nyksellä. CD:lle valitut kap-paleet edustavat sotavuosien parhaita, radiossa soitettuja ja sotilaiden keskuudessa lau-lettuja iskelmiä ja laulelmia.

Hyvä myyntimenestys on tuottanut myös taloudellista tulosta. Sotaveteraanien saa-ma tähänastinen levytuotto nousee jo lähes 50 000 eu-roon ja toivoa vain sopii ää-nitteen kysynnän edelleen jatkuvan. Poptorilla on Suo-messa yli 1 200 myyntipis-tettä, joista ”Kenttäpostia” CD-levyn voi hankkia. Le-vyn hankinnalla ja sen kuun-telemisella paitsi, että piris-tät omaa viihtyvyyttäsi tuet samalla myös Sotaveteraani-

liiton toimintaa.”Kenttäpostia” CD-le-

vyllä on 18 sotavuosien suo-sikki-iskelmää tai laulelmaa. Sieltä löytyvät muun muas-sa sellaiset suursuosikit kuin Äänisen aallot, Liisa pien, Eldankajärven jää, Muisto-ja pohjolasta, Elämää juok-suhaudoissa jne. Kaikki ovat tunnettuja sotavuosien suo-sikkisävelmiä.

Myös esittäjät ovat tut-tuja nimiä: A. Aimo, Ge-org Malmstén, Henry Theel, Kauko Käyhkö, Matti Jur-va, Mieskuoro Finlandia jne. Orkestereista mainittakoon Dallapé-, Columbia- ja Soin-tu-orkesteri.

Toinen veteraaneja säväh-dyttävä Poptorin CD-ääni-te on ”Oi maamme Suomi”. Tätä äänitettä on myyty jo 15 000 kappaletta ja se si-sältää muun muassa Jukka Kuoppamäen laulamat Juuret Suomessa, Tämä taivas tämä maa ja Isänmaa, Anneli Saa-riston Evakon laulu sekä Suo-

Laatutuotteita ja hyvää palvelua

www.lohjarudus.fi

Kiviaines • Murskaus • Asfaltointi • Valmisbetoni • Betonituotteet • Kierrätys


män kulutuksen ja ovat eh-dottomasti sitä mieltä, että mikään ei vedä vertoja sen ajan musiikille”, Erkki Puu-malainen toteaa.

”Musi ikk ita r jon nassa Poptori keskittyy yli 30-vuo-tiaisiin, pääpainon ollessa 50-vuotiaissa, jopa sitäkin vanhemmassa väestön osas-sa”, Hän uskoo, että yli 30-vuotiaita ei enää markkinoil-la johdatella. Aikuinen tietää mitä hän tahtoo ja ostaa tuot-teensa erikoishintaisina ja he-rätteinä. Heidän kulutustaan voidaan huomattavasti vielä kasvattaa, sillä tähän asti he ovat kulkeneet levymyyntite-lineiden ohi, olettaen tuottei-den kuuluvan vain nuorisolle.

”Lapsia emme tietenkään unohda”. Erkki Puumalai-nen lupaa. ”Puolen miljoo-nan lapsiperheen äidit ja isät,

Itämeren iloisimmat risteilyt Turusta.

7.3.05 ohjelmassa mm.• Meritanssit, artistina Anita Hirvonen • Tuija Piepposen ja Anna-Leena Mäki-Penttilän hauska näytelmä ”NE MUNAT, NE MUNAT… olimummoni viimeiset sanat • Tanssit Foodmarketissa orkesterina Ilta-tuuli • Letkeää liikettä: hauskaa, liikunnallista yhdessäoloa.

4.4.05 ohjelmassa mm.• Meritanssit, artisteina Danny, D`Voice and Islanders • Arno Kasvikertoo puutarhan- ja kodinkasvien hoidosta kevään korvilla ja vastaayleisön kyselyihin • Tanssit Foodmarketissa orkesterina Hanuri-Mainingit • Letkeää liikettä: hauskaa, liikunnallista yhdessäoloa.

25.4.05 ohjelmassa mm.• Meritanssit, artistina Eino Grön • Kari Salmelainen viihdyttääyleisöä huumorin ja laulunmerkeissä • Tanssit Foodmarketissa orkeste-rina Ilta-tuuli • Letkeää liikettä: hauskaa, liikunnallista yhdessäoloa. Hinta sis. Turisti I -luokan 2 henkilön hytissä ja

pullakahvit. Hinta voimassa väh. 10 henkilön ryhmille.

RISTEILYLLE EDULLISESTI RYHMÄHINNOIN

esim. 20 €/ henkilö

Itämeren suurin ja hohdokkain laiva, Silja Europa tarjoaa risteily-elämyksen vailla vertaa. Laiva lähtee Turusta jo klo 18.30, jotensinulla on koko ilta aikaa nauttia Itämeren suurimman risteilylaivanrentouttavasta tunnelmasta, hyvästä ruoasta, upeasta ohjelmasta jataxfree-ostoksista.

Suurilla Senioriristeilyillä saat tuhdin paketin erikoisohjelmaa.Luvassa on sekä viihdettä että asiaa; kotimaisten huippuartistientahdittamat Meritanssit, mielenkiintoisia luentoja, erilaisia mittauk-sia sekä kunto- ja liikuntaopastusta. Kerää tuttu porukka kasaan jalähde risteilylle!

SILJA EUROPAN SUURET SENIORIRISTEILYT KEVÄÄLLÄ

VARAUKSET MATKATOIMISTOSTA TAI SILJA LINELTA. SOITA MA-PE KLO 9–17.

• SILJA LINEN RYHMÄVARAUKSET: ma-pe klo 8–17.30. puh. 0203 274 552.• TURKU: puh. (02) 335 6381 tai (02) 335 6366• TAMPERE: puh. (03) 216 2015 tai (03) 216 2002

• VAASA: puh. (06) 323 3240 tai (06) 323 3252

kummit ja mummit ovat val-miit ostamaan kaiken mikä antaa lapselle iloa. Perintei-set lastenlaulut, arvomaail-maa kehittävät sadut ja nyky-tekniikkaa hyödyntävät inte-raktiiviset multimediat ovat tärkeä osa lapsen kehitystä.” Vanhemmat kiittävät lasten-tuotteita, sillä leikki on lap-sen työtä ja kotiviihtymisen tuotteet ovat sille työkaluja. Poptorin lasten tuotteet on tarkoitettu nopin 9-vuotiai-den ja sitä nuorempien käyt-töön.

Ensimmäiset DVD:t markkinoillaPoptorilla on artisteina mon-ta tunnettua suomalaista laulajaa: Meiju Suvas, Mark-ku Aro, Tapani Perttu, Pepe Willberg, Kake Randelin, Jukka Kuoppamäki jne. Hil-

jattain julkaistu Jukka Kuop-pamäen CD-tallenne ”Minun lauluni”, sisältää Kuoppamä-en vanhoja kappaleita uudel-leen äänitettynä oli hetkessä myyntimenestys. Nyt sama aihepiiri tuotiin markkinoil-le myös DVD -versiona. Liik-kuvalla kuvalla varustettu ää-nite tulee varmasti olemaan varsinainen menestys.

Yhteistyössä Palopääl-lystöliiton kanssa valmistuu Poptorilta piakkoin ensim-mäinen opetus- DVD. Sen avulla pyritään tuomaan ko-titalouksiin uutta paloturval-lisuustietoutta mitä Palo- ja pelastuslakikin edellyttää.

Myös lapsille on ennätet-ty jo tekemään oma DVD. Se on ”Kolme pientä porsasta”.

MATTI VÄRRI

taajuus kaapelissaOulu 106,9 94,1Rovaniemi 93,4Lahti 106,4 99,1Helsinki 89,0 101,9Turku 107,3 99,4Salo 99,4Tampere 97,2 87,5

taajuus kaapelissaKokkola 104,3 88,9Keski-Suomi 94,1 93,4Hämeenlinna 105,9 103,6Pohjanmaa 89,4 102,7Kuopio 106,1 103,3Satakunta 95,7 94,4Joensuu 107,4Mikkeli 87,8 105,0

KUUNTELE RADIO DEI

USKO JEESUKSEEN PELASTAA!

Vakuutusväen Liitto VVL ry

Asemamiehenkatu 200520 Helsinki

Puh. 09 8567 2400


Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui riippuvaiseksi Sak-

san materiaaliavusta muun muassa ilmapuolustuksessa. Suurvaltana Saksa toimi tie-tenkin omien etujensa mu-kaisesti, joten Suomi maksoi tavarasta tavalla tai toisella. Ilmatorjuntakaluston osalta hankinnat Saksasta olivat rat-kaisevan tärkeitä. Ilman niitä ei ainakaan kotialueen ilma-puolustus olisi onnistunut. Helmikuun 1944 suurpom-mituksissa Saksasta hankittu sotakalusto pelasti Helsingin täystuholta.

Ilmatorjuntakaluston pääosa SaksastaTalvisodan aikana Suomen ilmapuolustus oli hyvin huo-nosti varustettu. Jonkinlai-sen käsityksen liian myöhään havaitusta ilmatorjunnan tar-peesta saa, kun Yhdysvallois-ta pyrittiin ennen sotaa osta-maan 598 kpl 20 mm, 450 kpl 40 mm, 128 kpl 75 mm ja 28 kpl yli 100 mm ilmatorjunta-tykkiä sekä ampumatarvik-keita yli 18 miljoonaa kpl! Mitään niistä ei saatu, eihän amerikkalaisilla ollut niitä edes itsellään. Lisäksi halut-tiin ostaa 454 lentokonetta,

Saksalainen sotakalusto pelasti Helsingin

joista vain 44 saatiin (Brews-ter). Tämä opetus pätee vie-läkin: sotaan pitää varustau-tua ajoissa!

YH:n alkaessa lokakuus-sa 1939 ilmatorjuntajoukoilla oli vain 28 raskasta ilmator-juntatykkiä, yhdeksän 40 mm tykkiä, 24 kpl 20 mm tykke-jä ja 125 ilmatorjuntakoneki-vääriä. 40 % ilmatorjuntayk-siköistä jouduttiin kotiutta-maan kaluston puuttuessa. Aseita ostettiin lisää mm. Saksasta, Italiasta, Ruotsista, Tanskasta ja Isosta-Britanni-asta, mutta pääosa niistä saa-tiin maahan vasta talvisodan jälkeen. Kotimaassa valmis-tettiin 7,62 mm ilmatorjunta-konekiväärejä sekä 20 mm ja 40 mm tykkejä. Sotasaaliina saatiin käyttöön venäläisiä ilmatorjuntakonekiväärejä. Jatkosodan alkaessa kalusto-tilanne olikin merkittävästi parempi.

Jatkosodan aikana oli mahdollista hankkia asei-ta pääasiassa vain Saksasta, joka myi omia asemallejaan, venäläisiä ja ranskalaisia so-tasaalisaseita sekä miehite-tyissä maissa valmistettuja aseita. 20 mm ilmatorjuntaty-keistä (720 kpl) noin 20 % oli saksalaisia, lähes 50 % tans-

kalaisia ja 24 % kotimaisia. 40 mm tykeistä (288 kpl) osa oli valmistettu mm. Unkaris-sa ja Puolassa, osa kotimaas-sa, osa Ruotsissa. Raskaista ilmatorjuntatykeistä (312 kpl) yli 80 % oli peräisin Saksas-ta; 100 kpl oli kuuluisia sak-salaisia 88-millisiä, 117 kpl venäläisiä sotasaalistykkejä (76–88 mm), 24 kpl ranska-laisia sotasaalistykkejä ja 20 kpl tsekkoslovakialaisia. Tyk-kien mukana tuli myös tulen-johtokoneita ja etäisyysmit-tareita. Valonheittimistä ja kuulosuuntimista pääosa tuli myös Saksasta; valonheitti-miä oli jatkosodan päättyes-sä 205 kpl ja kuulosuuntimia 143 kpl.

Tutkat Helsingin ja Kotkan ilmatorjunnalleKesäkuussa 1942 suomalaiset ilmatorjuntamiehet pääsivät tutustumaan Rovaniemellä olleen saksalaisen ilmator-juntarykmentin ”radiosuun-timeen” (saks. Funkmessge-rät). Tämä ”yöammuntalai-te” opittiin Suomessa sodan jälkeen tuntemaan nimel-lä tutka. Laitteita oli kahta eri mallia: ilmavalvontalai-te, jonka mittausetäisyys oli 100–200 km, sekä ilmatorjun-talaite, mittausetäisyys 20–30 km. Näiden laitteiden avulla voitiin havaita ”näkymättö-mät maalit” ja suorittaa vai-kutusammuntaa myös yöllä. Ilmatorjunnan jokasään tor-juntakykyyn oli löytynyt rat-kaisu!

Suomeen hankittiin Sak-sasta vuonna 1943 kahta eri radiosuunnintyyppiä: ilma-valvontaan kaksi Freya -lai-tetta (”Raija”) ja tulenjoh-toon kuusi Würzburg D -laitetta (”Irja”). Molemmat Raijat sijoitettiin Helsinkiin (Malmi, Kuningasssaari) ja Irjoista neljä Helsinkiin (It.R 1) ja kaksi Kotkaan (It.R 2). Raijan hinta oli nykyrahassa 1,3 miljoonaa euroa, Irjan 0,9 – näillä hinnoilla ei enää saisi minkäänlaista tutkaa!

Samanaikaisesti tutkaka-luston kanssa hankittiin uut-ta tykki- ja tulenjohtokalus-toa: 18 kpl maailmankuuluja saksalaisia 88 mm RMB -tyk-kejä (Rheinmetall-Borsig) tulenjohtokoneineen. Niillä varustettiin kolme kuusityk-kistä raskasta patteria, jotka sijoitettiin Helsinkiin. Niiden sotavarustukseen liitettiin

Irja-tutka oli Suomen armeijan salaisimpia aseita. Se oli

tärkein teknillinen väline yöpommitusten torjunnassa.

(SA-kuva)

Tiedustelut ja varaukset: ryhmänkerääjä Eila Ylinen,puh. (03) 511 2465 tai 0400 796 859.

Pirkanmaan Sotaveteraanipiirinnaistoimikunta järjestää kulttuurimatkanitäiseen Saksaan 18.-24.4.2005(bussi/laiva)

hinta/hlö

Sis. matkat, majoitus, ateriat ja retketmatkaohjelman mukaan.

915;

Rostock-Berliini-Dresden

Lisätietoja myös Matkapojat,puh. (03) 518 8300

MOVICOL ON TEHOKAS makrogoli (polyetyleeniglykoli) 3350MOVICOL ON HYVIN SIEDETTY laktoositon, gluteiiniton, sokeritonMOVICOL ON HYVÄN MAKUINEN sitruuna-aromiMOVICOL ON HELPPO ANNOSTELLA 1 - 3 kertaa päivässäMOVICOL lisää suolen sisällön vesimäärää pehmentäen ulostemassanMOVICOL säilyttää elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainonMOVICOLiin ei totu ja teho säilyy koko hoidon ajanAnnostus: Aikuisille ja yli 12 v lapsille aloitusannos yksi annosjauhe

liuotettuna puoleen lasilliseen vettä kolme kertaa vuoro-kaudessa, jatkossa vähemmän; vain kerran vuorokaudessa.

HOITAA PEHMEÄSTI UMMETUKSEN

Myyntiluvan haltija:Lääketehdas NORGINE Limited U.K.

Markkinointi: Sabora Pharma OyPL 20, 03601 Karkkila, p. 09-2257147

www.saborapharma.fi

Apteekista ilman reseptiä

Pakkauskoot: 8, 20, 50 ja 100 annospussia

MOVICOLia voidaan käyttää lyhytaikaisesti ja pitkäaikaisesti. Pitkäaikainenhoito voi olla tarpeen potilailla, joilla on vaikea krooninen ummetus liittyenMS-tautiin, Parkinsonin tautiin tai ummetusta aiheuttavaan lääkitykseen.

TUTUSTU KÄYTTÖOHJEESEEN ENNEN MOVICOLIN NAUTTIMISTA

Odottaville ja imettäville äideille lääkärin määräyksen mukaan.

SÄHKÖMOPEDIT

Hercules Mini��e

Hercules��e

Pegasos��e

Tarpan��e

Suoraan maahantuojalta!Soita ja tilaa ilmainen esite!

LOM-TUOTE OY puh. 0400-785 105


myös Irja. Näitä tehokkaita tuliyksiköitä ryhdyttiin ni-mittämään johtopattereiksi. Lisäksi yksi muu patteri sai Irjan, joten tutkallisia patte-reita oli Helsingissä neljä.

Raija-tutkien avulla oli mahdollista saada ennakko-varoitus ilmamaaleista käy-tännössä noin 100 km etäi-syydeltä, mikä merkitsi len-toajassa noin 15 minuuttia. Tämän tiedon ansiosta voi-tiin hälyttää ilmatorjun-taja lentoyksiköt sekä vä-estönsuojelu. Usein saatiin varoitus radiotiedustelulta jo tunteja ennen, joten viholli-nen ei päässyt yllättämään. Raijat osoittivat maalit Irjoil-le, joiden avulla voitiin mää-rittää lentokoneiden sijainti, reitti, lentokorkeus ja nopeus. Irjan tietojen perusteella joh-topatterit kykenivät tulitta-maan pommituskoneita tar-koilla ampuma-arvoilla – tar-koituksena oli osua koneisiin (ns. tuhoamisammunta). Ir-jan mittaamat arvot välitet-tiin tulenjohtokoneelle, joka laski tykeille ennakkopisteen sivusuunnan, korotuskulman ja kranaatin lentoajan (ai-kautuksen). 88 mm kranaatin sirpalevaikutus kattoi melko ison ilmatilan; paljon enem-män koneita vaurioitui kuin tuhoutui.

Irjan tietojen avulla tor-juntakeskus käski ennalta lasketut sulkumaalit, joihin tutkattomat raskaat patterit (ns. vieruspatterit) ampuivat aikakranaateilla. Sulkumaa-leja oli kahden kilometrin välein 4–14 km etäisyydellä kaupungin keskipisteestä ja korkeussuunnassa 200 metrin välein. Sulkuun ammuttiin normaalisti neljä laukausta per tykki, siis 16 laukausta 4-tykkisellä ja 24 laukausta 6-tykkisellä patterilla. Sul-kuammunnan tarkoituksena oli käännyttää pommikoneet pois ennen kuin ne pääsivät oikealle pomminpudotuse-täisyydelle. Kyse oli pelotus-vaikutuksesta, joka tehosi-kin hyvin. Vain 100 konetta 2000:sta uskalsi lentää tor-juntatulen läpi!

Viimeisen suurpommituk-sen (26./27.2.1944) torjun-nassa It.R 1:n raskaat patte-rit ampuivat taivaalle 14 240 kranaattia – enemmän kuin kenttätykistö yhtenä päivänä Talin–Ihantalan suurtaiste-luissa. Se kyllä tehosikin…

Miksi tutkat pelastivat Helsingin?Ilman Raija-tutkia olisi ehkä tultu toimeen, niitähän ei ol-

lut Kotkassa, mutta silti It.R 2:n torjunta onnistui yhtä hy-vin kuin It.R 1:n Helsingis-sä. Ilman Irja-tutkia moni asia olisi ollut toisin. Niiden avulla johtopatterit kykeni-vät ampumaan tarkasti maa-leja, ja vaikka eivät aina osu-neetkaan, pelotusvaikutus oli varmasti tehokas. Vihollinen kärsi Helsingissä 30 koneen tappiot, joista venäläiset luo-kittelivat 20 ”sotatappioik-si”; noin 100 vihollissotilas-ta sai taistelussa surmansa. Pääosa tappioista voitaneen laskea johtopattereiden tilil-le. Kolmen RMB-patterin tykkien tehokas kantama oli myös muita parempi, mikä oli tärkeätä, kun osa vihollisko-neista (Pe-8) lensi yli 7000 m korkeudella. Lambda -tulen-johtokone (keskuslaskin) pys-tyi laskemaan ampuma-arvot myös syöksyviin ja kaartaviin koneisiin.

Pelkästään kuulosuunti-mien ja valonheittimien avul-la torjuntakeskus ei olisi saa-nut selville viholliskoneiden tarkkaa sijaintia, reittiä, kor-keutta ja nopeutta, jolloin ei olisi myöskään voitu mää-rittää sulkumaalien tarkkoja paikkoja. Kilometrin virhe esim. korkeussuunnassa oli-si nollannut sulkuammun-nan pelotusvaikutuksen. Ir-jan avulla sulkuammuntakin oli tarkkaa! Pelotusvaikutus tehosi, kun kranaatit räjähti-vät juuri koneen edessä – su-lun läpi lentäminen näytti it-semurhalta. 95 % pommeista (yli 15 000 kpl) pudotettiin

ennen aikojaan. Pelotus- ja sokaisuvaikutusta tehostet-tiin ”valokranaateilla”, joi-hin oli lisätty magnesiumin ja alumiinin seosta (elekt-ron); tällaisen kranaatin lei-mahdus oli kymmeniä kerto-ja normaalia suurempi. Irjo-jen avulla havaittiin, milloin koneet pudottivat pommin-sa ja kääntyivät pois, jolloin tuli siirrettiin uuteen maaliin. Tutkamittaaja saattoi myös nähdä, milloin koneeseen tuli osuma ja se putosi.

Sulkuammunta oli tutkat-tomille yksiköille ainoa vaih-toehto. Se oli hyvä ratkaisu-malli muutenkin: sulkumaa-lien ampuma-arvot voitiin laskea etukäteen, jolloin tu-litus oli nopeaa ja tarkkaa; ammunnassa voitiin käyttää ylipitkiä ampumaetäisyyksiä, koska osumisella ei ollut niin väliä; torjuntaa ei voitu kyl-lästää suurella maalimääräl-lä, koska sulkuja ammuttiin eteen (seuranta-ammunnas-sa voitiin tulittaa vain yhtä maalia kerrallaan). Seuran-taja sulkuammunnan sopi-va yhteiskäyttö oli hyvä me-netelmä.

Valonheittimet ja saksalaiset hävittäjätValonheittimillä saatiin pom-mitusten aikana pommiko-ne seurantaan vain parikym-mentä kertaa (1 % lentojen määrästä) niin pitkäksi ai-kaa, että torjunta oli mahdol-lista; jos siis torjunta olisi ol-lut riippuvainen pelkästään valonheittimistä, ei tulos olisi

Saksalainen tulenjohtokone Lambda kuului 88-millisten RMB-pattereiden kalustoon. Sillä voitiin laskea ampuma-

arvot myös kaartaviin ja syöksyviin ilmamaaleihin. Kuva raskaan patterin asemista Lauttasaaressa. (SA-kuva)

ollut kovin hyvä. Valonheitti-millä oli kuitenkin merkitys-tä, koska pommikoneet jou-tuivat välttelemään niiden valokeiloja. Keilaan joutunut kone ei voinut tehdä mitään, koska koneesta ei nähnyt ulos. Valonheittimillä oli siis myös pelotusvaikutusta – pu-huttiinkin ”valosuluista”.

Ensimmäisen suurpom-mituksen jälkeen tuli Mal-mille 12.2.1944 Luftwaffen Messerschmitt 109 -hävittä-jälentue, jolla oli 12 konetta. Koneissa ei ollut omia tutkia, mutta pilotit olivat kokeneita yölentäjiä. Hälytyksen jäl-keen koneet nousivat ilmaan päivystämään yli 4000 met-rin korkeuteen kevyen ilma-torjunnan tulen yläpuolelle. Hävittäjät tulittivat valon-heittimen keilassa olleita vi-holliskoneita ja saivat tililleen neljä varmaa pudotusta. Yö-hävittäjien uhka lisäsi valon-heittimien pelotusvaikutus-ta. Baltiassa olleet Luftwaf-fen yöhävittäjät osallistuivat myös pommikoneiden torjun-taan niiden lentoreitillä.

Torjuntavoiton avaimetIlmatorjuntarykmentti 1 saa-vutti torjuntavoiton vuoden 1944 ensimmäisessä ratkaisu-taistelussa. Entä jos pääkau-punki olisi tuhoutunut täy-sin – olisiko Suomi joutunut suostumaan pakkorauhaan? Torjuntavoiton avaintekijöitä olivat It.R 1:n hyvä taktiikka, kohteen kokoon nähden run-sas ja osittain hyvin moderni sotakalusto, hyvät johtamis-

järjestelyt, korkea koulutus-taso ja erinomainen taiste-lumoraali. Vihollisella kaikki osatekijät olivat huonompia! Yksittäisenä taisteluvälinee-nä Irja-tutkat olivat korvaa-mattomia. Sotaa ei voiteta ilman ihmisiä; kiitoksen an-saitsevat taitava rykmentin komentaja, everstiluutnantti Pekka Jokipaltio, ja jokainen hänen alaisensa ilmatorjun-tamies, poikasotilas ja lotta – heitä oli 4600.

Kesällä 1944 Suomi sai Saksasta lisää tutkia, ilma-torjuntatykkejä ja hävittäjiä. Uusilla 88 mm tykeillä vah-vennettiin Helsingin (36 kpl), Kotkan (12), Turun (12) ja Tampereen (12) ilmatorjun-taa. Jatkosodan päättyessä ilmapuolustus olikin parem-malla tasolla kuin kertaa-kaan aikaisemmin.

AHTI LAPPI

Lähteitä: Atso Haapa-nen: Kohtalon yöt, Apali Oy, Tampere 2004; Martti Helmi-nen ja Aslak Lukander: Hel-singin suurpommitukset hel-mikuussa 1944, WSOY, Por-voo 2004; Pertti Alanen ja Ahti Lappi: Helsingin ilma-puolustuksen torjuntavoitto 1944, Ilmatorjuntamuseosää-tiö 2004; Aake Pesonen: Tuli-iskuja taivaalle, Kirjayhtymä, Helsinki 1962; Ahti Lappi: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794–1945, Ilmatorjuntasää-tiö 2000.


Toisen maailmansodan kynnyksellä rautatiet muodostivat maam-

me pääkuljetusverkon, jonka laajentamisessa oli viimeisen parinkymmenen vuoden ai-kana otettu huomioon myös maanpuolustukselliset näkö-kohdat. Vain rautateiden ka-pasiteetti mahdollisti kenttä-armeijan keskitykset, mitta-vat joukkojen siirrot, väestön evakuoinnit sekä armeijan huollon suuret kuljetukset. Maan vähäisen, osin huono-kuntoisen ja merkkikirjavan

Sairasjunalla neljä kertaa maapallon ympäri

Kuljetuksia sairas- ja sairaalajunillaSuomen rataverkon län-

tisen ja itäisen osan yhdis-tävät poikittaisradat olivat avainasemassa sekä talvi- että jatkosodan sotilaskulje-tuksien onnistumisessa. Rii-himäen-Kouvolan-Viipurin poikittaisrata yhdisti Karja-lan kannaksen läntisen Suo-men suuriin väestö- ja te-ollisuuskeskuksiin sekä sa-tamiin. Lisäksi tuon radan tuntumassa oli merkittävä osa armeijan huoltolaitoksis-ta sekä koulutuskeskuksista. Myös perustetuista sotasai-

Ei vara raiteilta suistaSuomi nosti syksyllä 1939 valmiuttaan Moskovan ja Berliinin päästyä yhteisym-märrykseen itäisen Euroo-pan jakamisesta. Ylimääräi-set kertausharjoitukset – YH – käynnistyivät lokakuussa 1939. Keskitys- ja huoltokul-jetukset testasivat tehokkaas-ti laaditut kuljetussuunnitel-mat. Myös asemakomendant-ti- ja rautatieupseerikursseilla koulutetut 163 upseeria jou-tuivat tulikokeeseen, sillä esimerkiksi eteläistä poikit-

kana perustetut neljä sairas-junaa oli tarkoitettu lähinnä vain potilaiden evakuoimi-seen. Talvisodan sytyttyä sai-rasjunien määrää lisättiin vielä kolmella.

Myöhemmin junien lää-kintävarustuksen parantu-essa luovuttiin jaosta sairaa-la- ja sairasjuniin. Kaikkiaan sotatoimiyhtymille alistettiin molemmissa sodissa kym-menen sairasjunaa, joilla potilaita kuljetettiin kent-täsairaaloista kotirintaman sotasairaaloihin. Lisäksi lähi-

kenttäsairaalat, joita perus-tettiin kolme jokaiselle divi-sioonalle. Kenttäsairaala oli tärkein haavoittuneiden ja sairaiden hoitopaikka, josta osa potilaista tervehdyttyään palasi joukko-osastoonsa. Vaikeammin vammautuneet ja pitkäaikaista hoitoa vaa-tivat potilaat lähetettäisiin sairasjunilla edelleen koti-rintaman sotasairaaloihin. Valmiutta nostettiin myös va-rustamalla lääkintäyksiköt jo YH:n aikana yhden kuukau-den lääkintämateriaalilla. Lääkevarastojen täydennys-tä tulisi jatkossa haittaamaan Berliinin asettama vientikiel-to. Suomen kanssa ei edes lääkekauppaa käyty. Suhteet uusiin ystäviin Moskovassa haluttiin pitää kunnossa.

Paari-, makuu- ja päivävaunujaSairasjuna pystyi kuljetta-maan keskimäärin 300 poti-lasta, joista sadalle oli varat-tu makuupaikat. Kävelemään kykenevät 200 potilasta istui-vat III luokan päivävaunuis-sa. Tiukan paikan tullen ju-naan jouduttiin mahdutta-maan jopa 500 potilasta. Vaikeimmin haavoittuneet sijoitettiin matkustajavau-nuista tehtyihin paarivaunui-hin sekä kolmannen luokan makuuvaunuihin. Paarivau-nuista oli kalusto poistettu ja niihin voitiin ripustaa paare-ja kahteen kerrokseen. Junaa lastattaessa paarit nostettiin sisään ikkunasta tai seinään tehdystä luukusta.

Junassa oli muonitus-ta varten keittiövaunu sekä ruokailuvaunu junan henki-lökuntaa varten. Keittiövau-nuun oli sijoitettu kenttä-keittiö, hella sekä vesisäiliö. Keittiössä tehdyt voileivät kannettiin matkan aikana suurilla pyykkikoreilla vau-nuihin, joissa potilaille tar-jottiin leipien ohella tee-tä. Junassa jatkuvasti asuva henkilökunta sen sijaan söi kenttäkeittiössä valmistettua keittoruokaa. Sairasjunassa oli 40-50 hengen miehitys: kaksi lääkäriä, joista toinen oli päällikkölääkäri, tusinan verran sairaanhoitajia, kym-menkunta lottaa, ryhmä-pari sotilaita, joista osalla oli lää-kintämieskoulutus sekä puo-lenkymmentä rautatieläistä.

Rullatessaan asemalle pit-

Haavoittuneita siirretään sairasjunaan Lappeenrannan asemalla 16.7.1941. Paareilla makaavat potilaat nostettiin

miesvoimin junan ikkunasta paarivaunuun. Junaan mahtui keskimäärin 100 paaripotilasta. Lisäksi 200 kävelemään

kykenevää potilasta sijoitettiin III –luokan päivävaunuihin. SA-Kuva.

moottoriajoneuvokaluston varaan ei ollut paljon lasket-tu. Kun syksyllä 1939 armei-jan käyttöön oli otettu 4 400 kuorma-autoa ja 2 000 muuta moottori-ajoneuvoa, pääma-jan huolto-osasto arvioi auto-määrän olevan tarpeettoman suuren. Toki jo tammikuussa 1940 kuorma-autoja katsot-tiin tarvittavan 5 000 lisää. Perusyhtymien – divisioonien ja prikaatien – omat kuljetuk-set olivat pääasiassa hevosten varassa. Kaikkiaan talviso-dan aikana armeijan rullissa oli 54 000 – 64 000 hevosta.

raaloista pääosa sijaitsi ete-läisen poikittaisradan ja sen jatkeiden vaikutuspiirissä. Välillä tuon radan ruuhkau-tuessa liikennettä joudut-tiin kierrättämään sisämaan poikittaisradan kautta. Niin-pä esimerkiksi talvisodan lopulla Kouvolan itäpuolel-la rautatieliikenteen ruuh-kautuessa muun muassa 11 täyttä sairasjunaa jouduttiin ohjaamaan Elisenvaaran ja Savonlinnan kautta Pieksä-mäen-Haapamäen poikit-taisradalle.

taisrataa käytti harjoitusten aikana tavanmukaisen liiken-teen lisäksi 30-40 sotilasju-naa vuorokaudessa.

Myös armeijan lääkintä-huolto valmistautui sodan varalta. Niinpä haavoittunei-den evakuoinnin turvaami-seksi perustettiin kolme sai-raalajunaa, jotka varustettiin jo venäjänvallan ajalta pe-riytyneillä leikkaussalivau-nuilla. Hyvin varustetuissa sairaalajunissa pystyttiin po-tilaita sekä leikkaamaan että monella muulla tavalla hoi-tamaan. Sen sijaan YH:n ai-

kuljetuksissa käytettiin kuut-ta sairasmoottorivaunua. Jat-kosodan asemasotavaiheessa kotiutettiin kolme sairasju-naa, jotka jouduttiin uudel-leen ottamaan käyttöön ke-sällä 1944.

YH:n aikana testattiin myös haavoittuneiden hoito- ja evakuointisuunnitelmat. Komppanian haavoittunei-den suojapaikassa ensiavun saaneen soturin tie kulki pa-taljoonan joukkosidontapai-kan JSp:n kautta divisioonan pääsidontapaikalle PSp:lle. Seuraavana portaana olivat


kä sairasjuna punaisen ristin tunnuksineen oli vaikuttava näky. Yleensä siihen kuu-lui raskaan tavarajunavetu-rin lisäksi 15 vaunua, joista veturin perässä ensimmäisi-nä olivat konduktööri- ja va-rastovaunut. Seuraavana oli kolme potilasvaunua – ma-kuuvaunu ja kaksi päivävau-nua. Niitä seurasi junan hen-kilökunnan asumat kolme makuuvaunua, ruokailu- ja keittiövaunut sekä poliklinik-kavaunu, jossa oli myös junan lääkevarasto. Viimeisenä oli neljä paarivaunua. Mones-sa tapauksessa sairasjuna ni-mettiin päällikkölääkärinsä mukaan. Niinpä jatkosodan aikainen Sairasjuna 8 ”Ala-rik” oli saanut nimensä pääl-liköltään Alarik Jahkolalta.

Kuljetusten välissä sairas-juna päivysti kotiasemallaan joksi tavallisesti oli määrätty jonkun risteysaseman lähei-syydessä oleva pikkuasema. Siellä juna odotti sivuraiteel-la lähtövalmiina ja puhelin kytkettynä puhelinverkkoon. Hälytyksen tullessa veturin pillin vihellyksellä kutsuttiin lähimaastossa mahdollises-ti mottimetsässä, hiihtämäs-sä tai perunannostossa oleva väki junaan.

Punaisen Ristin tunnuk-set eivät estäneet punalentä-jiä hyökkäämästä. Tammi-kuussa 1940 juniin ryhdyttiin sijoittamaan It-kk-ryhmiä. Hyökkäyksen kohteeksi jou-tuneen sairasjunan pysähty-essä paaripotilaat ja heidän tarvitsemansa hoitajat jäi-vät junaan muiden etsiessä turvaa maastosta. Ilmavaa-ran takia potilaiden siirto junaan tapahtui yleensä pi-meällä. Sairasjunat pyrkivät ohittamaan suuret risteysase-mat pysähtymättä ja niillä oli potilaslastissa etuajo-oikeus muihin juniin verrattuna lu-kuun ottamatta kiireellisiä ammusjunia.

Osa sotasairaaloista oli erikoistunut tietynlaisten vammojen ja sairauksien hoi-toon. Tämän johdosta poti-laat luokiteltiin junassa hoito-tarpeen mukaan kuljetuksen aikana. Matkan varrelta teh-tiin potilaista ilmoitus ja saa-tiin ohjeet määräasemista.

Itä-Karjalasta Sallaan ja HaaparannalleJatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä suomalaisilla oli hallussaan myös noin 300 ki-lometrin pätkä Muurmannin rataa. Niinpä ratojen korja-uksen jälkeen Suomesta Ää-nislinnaan tulevat sairasjunat

hakivat potilaita sekä pohjoi-sesta Karhumäestä että ete-lästä Syväriltä. Suomalaisten jatkettua Laatokan rantara-taa pääsivät sairasjunat hake-maan lastinsa myös Aunuk-senlinnasta ja Mäkriältä.

Pohjoisessa saksalaiset joutuivat turvautumaan po-tilaskuljetuksissa suomalais-ten apuun. Ruotsin radoilla liikennöivät saksalaiset sai-rasjunat eivät erilaisen rai-deleveyden vuoksi voineet käyttää Suomen rataverkkoa. Niinpä suomalaiset sairasju-nat hakivat saksalaishaavoit-tuneita sekä Hyrynsalmelta että Sallasta. Komennukset olivat suomalaisille mieluisia, sillä saksalaisilta saatiin hyvä muonitus ja samalla päästiin Haaparannassa ainakin nä-kemään Ruotsin tavararun-sautta. Toki aina ei päästy ulkomaille, sillä saksalaisia hoidettiin myös suomalaisis-sa sotasairaaloissa varsinkin Oulussa, Kemissä ja Torni-ossa.

Sairasjunia käytettiin myös sotalapsien kuljetuk-siin sekä siviilien evakuoimi-seen. Lapsien kuljetuksissa käytettiin sekä matkustaja- että sairasjunia. Yleensä ju-nien määräasemana oli Haa-paranta, muutaman kerran Turun satama. Lapset sekä lähtivät että palasivat yksi-kielisinä. Kieli vain oli vä-lillä vaihtunut suomesta rii-kinruotsiksi. Sairasjunilla evakuoitiin sekä talvisodan päättyessä että kesällä 1944 myös siviiliväestöä ja -sairaa-loita luovutettavilta alueilta. Syksyllä 1944 aseiden jo vai-ettua sairasjunat rahtasivat vielä viimeiseksi venäläisiä sotavankipotilaita aina Vii-purin asemalle saakka.

Hyvä lopputulosTalvisodan aikana junat oli-vat liikkeellä lähes yhtämit-taisesti tammi-helmikuun vaihteessa sekä sodan loppu-päivinä. Jatkosodassa hyök-käysvaihe 1941 sekä kesän 1944 vetäytymistaistelut vaa-tivat veronsa ja ilman sairas-junia potilastulvasta ei olisi selvitty. Jonkinlaisen kuvan tuosta urakasta saa tarkas-teltaessa edellä mainitun Sairasjuna 8:n eli ”Alarikin” matkoja, joita kertyi run-saan kolmen vuoden aikana 129 ja joiden yhteispituus 165 600 kilometriä vastaa hyvin-kin neljää matkaa maapallon ympäri päiväntasaajan kor-keudella.

Talvisodan lopussa sota-sairaaloissa oli 35 000 poti-

Sairasjuna 9:n lastaus Äänislinnan-Karhumäen suunnalla helmikuussa 1942. Kuvas-

sa taustalla viimeisiä paareja sijoitetaan paikalleen. Etualalla sairaanhoitaja tarkastaa

saapuneita potilaita. SA-Kuva.

Sairaanhoitajia ryhmittyneenä Sairasjuna 9:n asuinvau-

nun käytävälle Äänislinnassa 18.2.1942. SA-Kuva.

laspaikkaa. Kaikkiaan noin 112 000 potilasta hoidettiin sotasairaaloissa lyhyemmän tai pidemmän aikaa. Vuosina 1941-1944 perustettiin 56 so-tasairaalaa, joista kuitenkin samanaikaisesti toimi 39. Po-tilaspaikkaluku vaihteli välil-lä 20 000-50 000. Jatkosodan aikana sairasjunat tekivät yh-teensä 918 matkaa ja kuljet-tivat 238 000 potilasta, joista 97 000 vuonna 1944.

Sairasjunat selvisivät val-tavasta urakasta kunnialla ja vähin tappioin. Pohja onnis-tuneelle toiminnalle luotiin jo YH:n aikana. Jatkossa lii-kenteen sujuvuutta parannet-tiin muun muassa luomalla valmius nopeisiin reittimuu-toksiin, lisäohjeistuksella, koulutuksella sekä tarvitta-essa myös rautatieupseerien vaihdoksilla. Kuljetusten ja lastausten ajoittaminen pi-meään aikaan luonnollisesti heikensi vihollisen mahdol-lisuuksia ilmahyökkäyksiin. Talvisodan kokemusten pe-rusteella kuljetusten johdon keskittäminen jatkosodassa sotilasviranomaisille osoit-tautui onnistuneeksi toimen-piteeksi.

ANTTI HANNULA

Kirjallisuutta:Appelgren, Åke: Sairasjunan päällikkölääkärinä. Kirjoi-tus kokoomateoksessa Kaut-tu, Kyllikki (toim.): Lääkäri-nä sodassa. Jyväskylä 1989.

Eriksson, Ruth: Jorden runt med ”Alarik”. Jakob-

stad 1988.Kurkela, Hilkka: Talviso-

ta sairaalajunassa. Kirjoitus kokoomateoksessa Hakko, Mirja (toim.): Naiset kertovat sodasta. 1988.

Puolustusvoimien huolto 1918-1986. Toimittaneet Tir-ronen, Eino (päätoimittaja), Hämäläinen, Osmo ja Viini-

kainen, Esko. Huoltoupseeri-yhdistys. Mikkeli 1988.

Tuunainen, Pasi: Riihimä-en–Kouvolan–Viipurin rata-osan sotilaskuljetukset talvi-sodassa. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21. Jyväskylä 2002.


mentajan käsky vankien siep-paamisesta syyskuun alkuun mennessä. Näiden varoitta-vien toimien johdosta myös suomalaisten puolella tehos-tettiin vartiointia ja tähystys-tiedustelua.

Puolustuksen tehostami-sella oli toki varjopuolensa. Kun öisin oli puolet miehistä pantava vartioon ja päivällä-kin vartiopaikoilla oli oltava tehostettu miehitys, miehet väsyivät ja seurauksena oli jopa välinpitämättömyyttä. Varustustöitä ei voitu tehdä kuin öisin eli pimeällä, sekin verotti tarkkaavaisuutta. Kai-ken takana oli se, että puo-

lustus rakennettiin juuri sii-hen maastonkohtaan, mihin oli aikanaan edetty, vaikka taempana olisikin ollut tak-tisesti edullisempi maasto. Nyt Krivillä nimenomaan Krivjärven (Vääräjärven) kaistalla omat asemat oli-vat venäläisten asemia pai-koin alempana tai sellaisessa maastossa, mihin ei voitu kai-vaa esimerkiksi yhteyshau-toja.

Neuvostojoukkojen ak-tiivisuus ilmeni aika yllät-täen 15. syyskuuta aamulla koko prikaatin kaistalla. Va-semmalla niin kutsutun koil-lisradan maastossa oli ase-

mien yövarmistus muutettu päivävarmistukseksi. Kello 08.05 neuvostotykistö aloit-ti kiivaan tulivalmistelun, jota seurasi arviolta patal-joonan raju hyökkäys radan molemmin puolin. Oma ty-kistö ampui sulkuja asemien eteen osuen hyökkääjän toi-seen portaaseen, joka hajosi ja osittain eteni, osittain ve-täytyi sekasorrossa. Oma krh ampui sisäänmurtautunut-ta etumaista porrasta. Luut-nantti Railonkosken 6. K aloitti vastaiskun ja kello 09 aikoihin II P:n reservi – pa-taljoona oli vastuussa koillis-radan suunnasta – 7. K iski

vyöryttäen vihollisten oike-aan sivustaan. Seurauksena oli taisteluhaudoissa raju kä-sikähmä, ja puoleen päivään mennessä asemiin murtautu-neet neuvostoliittolaiset oli lyöty. Koillisradan suunnal-la venäläiset eivät enää hyö-känneet.

Oikealla sivustalla eli Krivjärven pohjoispuolella neuvostotykistö aloitti val-mistelunsa kello 07.58, ja sii-hen yhtyivät myös raketin-heittimet eli Stalinin urut – ensimmäistä kertaa Maa-selässä. Neuvostojalkaväki oli tulivalmistelun mukana edennyt aivan I P:n asemi-

en eteen, mistä se viimeisten kranaattien mukana ryntäsi puolustajan asemiin, vaikka omasta tulesta kaatui useita miehiä.

Yllätys oli perusteellinen. Vartiosta vapautuneet miehet olivat jopa riisuneet housunsa lepoa varten, kun hyökkääjät yllättivät puolustajat parissa tukikohdassa kirjaimellisesti ”housut kintuissa”. Puolusta-jien oli pakko vetäytyä taem-maksi, jolloin venäläiset tu-hosivat korsuja käyttäen rä-jähteitä sekä liekinheittimiä. Taistelu kesti asemissa vain varttitunnin.

I pataljoonan komenta-

ja everstiluutnantti G. Blom-qvist käski reservikomppani-an – 1. K – alueelle ja määrä-si sen hyökkäämään lännestä ja ottamaan menetetyn tuki-kohdan takaisin. Vastaisku alkoi kello 12.00 ja kymme-nessä minuutissa tukikohta oli vallattu takaisin. Vastais-ku jatkui edelleen seuraa-vaan menetettyyn tukikoh-taan, joka oli aukean maas-ton takana eikä sinne ollut yhteyshautoja, joten hyökkä-ys ei edistynyt varsinkin kun komppanian päällikkö luut-nantti Roni kaatui. Komppa-nia yritti uudelleen luutnant-ti Pohjalaisen johdolla, mut-

3. Prikaati kovilla Krivillä syyskuussa 1942

Sotahistoriamme tuntee 3. Prikaatin lähinnä Krivin menestykselli-

sestä vastahyökkäyksestä hel-mikuussa 1942, kun prikaa-ti löi vakavan sisäänmurron asemiimme tehneet neuvos-tojoukot venäläisille suurin tappioin, sekä myöhemmin kesän 1944 ankarista torjun-tataisteluista Viipurin poh-joispuolella. Vähemmän tun-nettu on prikaatin torjunta-taistelut Krivillä syyskuussa 1942, jolloin puna-armeijan 289.D hyökkäyksellään saa-vutti maastovoittoa.

Prikaati perustettiin lkp:ssa kesällä 1941 nimellä JR 3. Syksyn kotiuttamisten yh-teydessä siitä tuli 3. Pr, johon neljänneksi pataljoonaksi lii-tettiin myös JR 47:n nuoret miehet eli ”Vallilan patal-joona”. Prikaati oikeutettiin käyttämään JR 3:n perillise-nä nimeä ”Sininen prikaati”. Sen komentajaksi määrättiin JR 3:n komentaja everstiluut-nantti K. Savonjousi. Prikaa-tin muut yksiköt periytyivät myös pääosin JR 3:n ajoilta paitsi tykistö KTR 7:stä. 3. Pr siirtyi Karhumäkeen tammi-kuun lopulla 1942.

Helmikuun alussa 3. Pri-kaati tuhosi Krivillä perus-teellisten valmistelujen jäl-keen neuvostojoukkojen asemiimme saaman sisään-murron arktisessa pakkases-sa venäläisille suurin tap-pioin. Tämän jälkeen Krivil-lä alkoi asemasota, jota kesti enemmän tai vähemmän rau-hallisena aina syyskuulle 1942 saakka.

Syyskuun taistelut alkavat KrivilläStalin antoi puna-armeijalle elokuussa 1942 käskyn kiih-dyttää toimintaa muilla rin-tamilla keski-Venäjän jouk-kojensa tilanteen helpottami-seksi. Saattaa olla myös niin, että venäläisiä kismitti ke-vättalven taisteluissa kärsitty raskas tappio sekä ehkä saatu vihi suomalaisten ja saksalais-ten operaatiosta syksyn kulu-essa Sorokkaan ja Muurman-nin radalle. Niinpä neuvos-tojoukot pyrkivät elokuusta alkaen hyökkäilemään ase-miamme vastaan erityisesti Krivin suunnalla, jossa 3. Pr oli ottanut rintamavastuun komentajanaan nyt eversti P. Autti. Laajempaan hyök-käykseen viittasi neuvosto-liittolaisen 32. Armeijan ko-

ta turhaan. Se kärsi tuntuvia tappioita, mm vänrikki Lau-rila kaatui.

Prikaatin komentaja puut-tui nyt asiaan ja alisti Blom-qvistille reservipataljoonan – IV P – 14. K:n. Blomqvist esitti, että uusi vastahyökkäys aloitetaan pimeällä aukean maaston vuoksi. Vastahyök-käys aloitettiin kello 21.30 oman kymmenen minuu-tin tulivalmistelun jälkeen. Komppania tunkeutui väki-sin omaan entiseen tukikoh-taan ja puoleen yöhön men-nessä suurin osa tukikohtaa oli omassa hallussa, kun eri suunnista hyökänneet vyöry-tyspartiot tapasivat toisensa etummaisen taisteluhaudan tuntumassa. Silloin todettiin noin komppanian vahvuisen venäläisosaston jääneen tu-kikohdan takaosaan, mutta osasto päätettiin tuhota vasta aamun valjetessa.

Neuvostojoukkojen vastatoimetOsaston tuhoamiseen ei päästy eikä omaakaan puo-lustusta ehditty täysin järjes-tää, kun 16. päivän aamulla kello 04.00 neuvostoliittolai-set hyökkäsivät juuri menet-tämäänsä tukikohtaan ai-nakin pataljoonan voimin samalla tavalla ja kaavalla kuin edellisenäkin päivänä. Hyökkäys työnsi 14. K:n ja 1. K:n pois. Pienenä episo-dina todettakoon, että evers-ti Autti antoi Blomqvistille moitteet siitä, että tämä oli vakuuttanut voivansa hoitaa tilanteen edukseen kerto-matta sen vakavuudesta eikä suunnannut vastahyökkäyk-seen enemmän voimaa. Li-säksi Blomqvist oli mennyt nukkumaan kesken taistelun välittämättä järjestää puo-lustusta kuntoon.

Kello 09.00 mennessä neuvostoliittolaiset olivat jär-jestäneet puolustuksensa. He eivät yrittäneetkään päästä pitemmälle: ilmeisesti heil-le riitti rintamalinjan oikaisu ja Krivjärven pohjoispuolella olleen mutkan poistaminen.

Suomalaiset vastaavatAutti alisti nyt reservinsä IV P:n (- 14. K) Blomqvistille, joka päätti pimeällä hyökä-tä asemiin tunkeutuneiden venäläisten lyömiseksi. Kel-lo 22.00 alkanutta vastahyök-käystä edelsi jälleen kymme-nen minuutin tykistön ja krh:


n tulivalmistelu. Melkein heti alussa lännestä vyöryttänyt 15. K meni pahasti sekaisin saatuaan vasempaan sivus-taansa voimakasta jalkavä-en tulta. Vähää myöhemmin neuvostoliittolaiset tuhosivat kärjessä hyökänneen isku-ryhmän ja heittivät muut ta-kaisin. Venäläiset olivat ehti-neet päivän kuluessa ansoit-taa alueella ja varsinkin niitä kohtia, joita olivat todenneet suomalaisten käyttäneen ol-tuaan tukikohdan isäntinä. Nyt useat hyökkääjät joutui-vat näihin ansoituksiin pai-koissa, joissa niitä ei lainkaan odotettu. Tämä kaikki ynnä venäläisten liekinheittimet vaikuttivat hillitsevästi suo-malaisten vastahyökkäyksen etenemiseen.

Aamuun 17. syyskuuta mennessä kaikki hengissä selviytyneet suomalaiset oli-vat vetäytyneet Krivjärven mutkan muodostaneista tu-kikohdista. Kaikki irtisaa-tavat reservit oli käytetty ja ne oli lyöty niiden onnistu-matta tehtävässään. Komp-paniat olivat sekä henkisesti että fyysisesti heikossa kun-nossa. Eversti Autti teki ai-noan oikean johtopäätöksen peruuttaen laajemman hyök-käilyn ja käski Blomqvistin I P:n ryhmittyä puolustukseen tasalle, jolla ne olivat. Koko rytäkässä joku tukikohta jäi näin ollen neuvostoliittolais-ten haltuun.

Autti alisti Blomqvistille prikaatin jääkärikomppani-an, mutta irrotti vastahyök-käyksiin osallistuneet IV P:n osat reservikseen, sekä mää-räsi linnoitustyöt välittömästi aloitettavaksi uudella puolus-tustasalla.

Aikaisin aamulla 18. syys-kuuta neuvostoliittolaiset hyökkäsivät jälleen yllättäen ilman edeltävää tulivalmiste-lua tukikohta Mäkeen uudel-la puolustustasalla päästen tunkeutumaan taisteluhau-toihin ja työntäen puolus-tajat pois. Prikaatin 13. K:n pääosa vahvennettuna kone-kiväärijoukkueella ja jääkä-rikomppanian krh-ryhmällä suoritti kello 09.10 vastaiskun ja valtasi puolessa tunnissa Mäen takaisin. Nyt neuvos-toliittolaiset yrittivät jatkaa etenemistä, mutta turhaan. Tukikohta Mäki jäi suoma-laisille.

Prikaatin komentaja evers-ti Autti lopetti turhat ja tappi-oita tuottaneet yritykset me-netettyjen asemien palautta-miseksi ja ryhmitti prikaatin puolustukseen tasalle, joka

olikin maastollisesti ja taktil-lisesti entistä pääpuolustus-linjaa edullisempi, helpompi linnoittaa yhteyshautoineen ja ampuma-alan riittävyyden puolesta parempi.

Seuraavana päivänä saa-tu yliloikkari kertoi, että ta-kamaastossa oli heillä tuore jalkaväkirykmentti valmiina hyökkäykseen, jota ei kui-tenkaan tullut. Saatiin myös selvitettyä, että koillisradan alueella oli hyökännyt I/JR 1046 ja Krivjärven (Väärä-järven) kohdalla koko JR 1048 ja ehkä myös I/JR 1044. Hyökkäämässä oli siis koko divisioona – 289. D – komen-tajanaan kenraalimajuri T. V. Tommola, suomalainen mies.

TappiotArvion mukaan Krivin tais-teluissa 15–20.9. kaatui 1 571 puna-armeijalaista. Heidän oman ilmoituksensa mukaan tappiot olivat 873 henkeä kaatuneina ja haavoittunei-na. Koillisradan alueella kaa-tui 14 suomalaista ja haavoit-tui 27 sotilasta. Vääräjärven taistelussa kaatui 49, katosi 23 ja haavoittui 235 sotilasta, joukossa kymmenen upsee-ria. Neuvostopuolella arvioi-tiin suomalaisten tappioiksi 300–350 sotilasta ja upseeria.

On myönnettävä, että Krivin vastahyökkäyksessä helmikuussa kunnostautu-neen 3. Prikaatin menestys ei syyskuun kovissa kamppai-

luissa ollut samanlainen. Pri-kaatin puolustus oli tasalla, joka hyökkäysvaiheen päät-tyessä oli saavutettu. Tasa ei ollut paras mahdollinen, ja lisäksi se muodosti Krivjär-ven pohjoispuolella mutkan, josta tuli neuvostojoukkojen silmätikku. Voisi arvioida, että jos pääpuolustuslinja oli-si linnoitettu tasalle, jolle syk-syllä 1942 oli vetäydyttävä, niin olisiko Krivin taisteluja käyty sellaisella kiivaudella kuin nyt tapahtui. Sen murta-minen olisi vaatinut suurem-pia ponnisteluja.

Oma tykistö ampui Kri-vin taistelussa kaikkiaan noin 16 500 kranaattia ja krh liki 10 000. Neuvostotykistön ar-

vioitiin ampuneen runsaat 12 000 heittimistön 5 700 lau-kausta.

ANSSI VUORENMAA

Lähteitä: Toimituskunta: Sininen Prikaati 1941–1944, Kirjapaino Oy Merkur 1969, Eero Rinne: Sinen Prikaati. 3. Prikaati jatkosodan vuo-sina 1941–44, Helsinki 1984, Sota-arkisto: spk 20203, 3. Pr:n taistelukertomus 15–18.9.1942 sekä jatkosodan viralliset historiat. Neuvos-toliittolainen aineisto: prof Ohto Mannisen käännös tekstistä 32. Armeijan jouk-kojen sotatoimet 10–20.9. 1942 (kirjoittajalla).

Oy Puhois Ab

�� !� ��

�� !��!��

��

�� !�"��#��$�� %%%�&��&�

��'�� ((��)��

*�� ((��

JaPi - Matkat tarjoaa vuonna 2005:65 vuotta talvisodan päättymisestä. SOTAHISTORIALLISET MATKAMME jatkuvat tuttuun turvalliseen tyyliin myös ensi kesänä: Oppaana sotahistorian asiantuntija. Maastoruokailu kotimaisista elintarvikkeista. Matkoilla käymme kesän –44 ratkaisevilla taistelupaikoilla. alk.hinta euroina:Talvisodan ihme 3 pv 4.-6.3 269Aunus ja Maaselän kannas 4 pv 7.-10.7/23.-26.7. 355Syväriltä-Nietjärvelle 3 pv 2.-4.5./1.-3.6./19.-21.7. 295Syväriltä-Nietjärvelle 4 pv 26.-29.5/30.7.-2.8. 349Uhtua-Kiestinki-Kostamus 5 pv 27.6.-1.7/13.-17.7/7.-11.8. 399Viipurin saaret 3 pv 3.-5.7/4.-6.8. 295Karjalan Kannas 3 pv 20.-22.5./ 21.-23.6. 279Muurmansk 8 pv 16.-23.5. 660Uusi kohde BaltiassaJääkäripataljoona 27:n jääkäreiden jäljillä 4 pv 25.-28.4/1.-4.9/22.-25.9. 390

Hintaan sis. kuljetus, majoitus, viisumi, puolihoito ja oppaan palvelut.

JaPi-matkat on erikoistunut sotahistorian matkoihin. Meillä on osaamista ja kokemusta järjestää onnistunut ja turvallinen matka. Myös kotiseutu- ja kaupunkimatkat.

www.japi-matkat.fi e-mail: [email protected] puh: 05 3559 365 fax: 05 3559 345


Sotaveteraaniliiton myymälä palveleeKäy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Myymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00

Sähköposti: [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi

!

TILAUSKORTTISuomen SotaveteraaniliittoKorkeavuorenkatu 41 A 7, 00130 HELSINKI

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nro................ kpl..................

Nimi (tekstaten):

..........................................................

Lähiosoite:

..........................................................

Postinumero ja -toimipaikka:

..........................................................Täytä ja postita oheinen tilauskuponkitai tilaa puhelimitse

30Kristallimalja Kotimaassa käsinhiottu. Halkaisija 33 cm, paino 1 585 g. Pohjaan on kaiverrettu liiton tunnus. Suunnittelija Matti Okkolin.

Hinta 140 euroa.

31 Yrjö Jylhä: KiirastuliRunokokoelma

Talvisodan runoutta vuodelta 1941.

Hinta 25 euroa.

26KynttilänjalkaKultakeskuksen perinteinen malli vuodelta 1918. Korkeus 77 mm. Liiton tunnuksella. Hopeaa.

Hinta 95 euroa

14KävelykeppiJääpiikillä ja ranne-lenkillä varustettu kävelykeppi. Kahva-osa pyökkiä, varsi kestävää raminia. Sotaveteraanien kä-sityönä valmistama. Tilatessasi ilmoita pituutesi.

Hinta 50 euroa

20 VyöLaadukas kotimainen kääntövyö, nahkaa väri musta/viininpunainen. Soljessa liiton tunnus.

Hinta 23 euroa

46 Sama kaiku on askelten -CDKymmenen sotaveteraanikuoron ja Haminassa sotaveteraanien konsertissa taltioiduista äänitteistä on koottu 38 laulua sisältävä tupla-CD.

31Säänkestävä kassi

kotimaista laatua. Varustettu kolmella taskulla ja kahdella vetoketjulla.

Mitat: 15x35x30 cm.

Hinta 12 euroa

36 KenttäpostiaTunnetuimmat sota-ajan laulut alkuperäisäänit-teinä.

Hinta: cd-levy 6 euroa, kasetti 10 euroa

3Sotaveteraani mitali Myös kannattajajäsenille.

Hinta 12 euroa.

19JäsenmerkkiMyös kannattajajäsenille.

6 euroa.

44 HenkselitKotimaiset, veteraani-tunnuksella.Saatavana on viininpunaista, mustaa, harmaata ja tummansinistä.Oma kuosi metsästäjille, kalastajille ja golfaajille.

Hinta 23 euroa

21 NahkalompakkoKorkealaatuista kotimaista työtä. Kaksi kokoa.

Hinnat 30 ja 33 euroa

Hopeinen lusikkasarja taas saatavana.


Suomen Sotaveteraa-nien Viron yhdistys, Suomen-poikien perin-

neyhdistys sekä virolainen vastaava perinneyhdistys jär-jestävät juhla- ja muita tilai-suuksia, joihin osallistujia on molemmista maista. Myös Kanadassa ja Ruotsissa on virolaisilla JR 200 aseveljillä oma yhdistys ja ohjelmaa mo-lempien maiden itsenäisyys-päivän aikoihin.

Itsenäisyyspäivänjuhla TallinnassaSuomen Sotaveteraanien Vi-ron yhdistys järjesti Tallin-nassa 4. joulukuuta Suomen itsenäisyyspäivän juhlan. Juhlavieraat toivotti terve-tulleeksi Suomen Sotavete-raanien Viron yhdistyksen puheenjohtaja Uno Järvela. Juhlapuheen piti suurlähetti-läs Jaakko Blomberg. Juhlan yhteydessä jaettiin runsaasti ansiomerkkejä ja muita huo-mionosoituksia. Suomen So-taveteraaniliiton ansiomita-li luovutettiin suurlähettiläs Jaakko Blombergille. Yhdis-tyksen standaari luovutettiin Sotavahinkosäätiölle. Sen vastaanotti puheenjohtaja Pe-ter Küttner sekä rovasti Esa Eerola. Yhdistyksen kunnia-jäseneksi kutsuttiin ja viestin-täjohtaja Erkki Heikkinen, toimittaja Manu Paajanen ja tuottaja Vesa Saarinen, joil-le luovutettiin kunniakirja ja kunniajäsenen merkki. Viro-yhdistysten liitto luovutti an-siomerkkinsä Kulle Raigil-le. Suomen-poikien perin-neyhdistyksen puheenjohtaja

Seppo Lahtela luovutti Vi-ron yhdistyksen kunniapu-heenjohtajan Raul Kuutman 80-vuotismerkkipäivänä ker-tyneet varat, 10 000 euroa yh-distykselle ja onnittelijoiden nimet adressina Raul Kuut-malle. Yhdistys käyttää va-rat Metsakalmiston hautaus-maan ja muistomerkkien hoi-tamiseen ja kunnostukseen. Juha E.Tetri jakoi sotavam-maismerkit, jonka saivat Väi-no Piikmann, Arnold Rein-salu, Helmut Relvik, Uno Tõnnus ja Viktor Vallner.

Juhlan musiikillisessa osassa baritoni Villu Vald-maa lauloi suomalaisia ja vi-rolaisia kappaleita. Häntä säesti Siim Selis. Juhla päät-tyi Maamme -lauluun.

Juhlan jälkeen Metsakal-mistossa laskettiin Suomen ja Viron valtioiden seppeleet.

Suomen-poikien perinneyhdistyksen tapahtumia Suomen-poikien perinneyh-distys järjestää vuosikoko-uksen 24. helmikuuta kello 13.00 Kuljetuskuution audi-toriossa Helsingissä. Ennen kokousta on kunniakäynti Malmin hautausmaalla. Vuo-sikokouksen alussa esitelmän pitää Kulle Raig. Hän käsit-telee tapahtumia Viron uu-delleen itsenäistymisen ai-koihin.

Suomen-poikien perin-neyhdistys järjestää kesä-retken Saarenmaan ja Hii-denmaan kulttuurikohteisiin 2-4.8.2005. Matkan järjes-telyistä vastaa Suomessa pe-

Suomen-poikien tapahtumia

Suomen-poikien järjestämään Suomen itsenäisyyspäivän

juhlaan osallistui 200 vierasta Virosta ja Suomesta.

Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalin suurlähettiläs

Jaakko Blombergille luovuttivat Sotaveteraaniliiton pu-

heenjohtaja Aarno Strömmer ja Helsingin seudun Sota-

veteraanipiirin puheenjohtaja Pentti Laamanen.

Suomen-poikien perinneyhdistyksen puheenjohtaja Sep-

po Lahtela luovutti onnittelijoiden nimet sisältäneen ad-

ressin syksyllä 80 vuotta täyttäneelle Raul Kuutmalle.

Suomen valtion seppeleen laskivat Metsakalmistossa suurlähettiläs Jaakko Blomberg

ja sotilasasiamies Risto Haimila.

Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitali luovutettiin suur-

lähettiläs Pekka Oinoselle liiton toimistossa joulukuun

lopussa järjestetyssä tilaisuudessa. Mitalin luovuttivat

Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohtaja Simo Kärävä

ja Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistyksen puheen-

johtaja Uno Järvela. Luovutustilaisuudessa oli mukana

myös rouva Oinonen. Pekka Oinonen toimi suurlähetti-

läänä Tallinnassa vuosina 1996-2001.

rinneyhdistyksen hallituksen jäsen Seppo Wuori. Lisätie-toja lähiaikoina retkestä yh-distyksen internet -sivuilta www.suomenpojat.fi

Viron vapaussodassa tais-telleet suomalaiset vapaaeh-toiset, Pohjan pojat lopettivat yhdistyksen toiminnan muu-tamia vuosia sitten. Suomen-poikien perinneyhdistyksen hallitus on hyväksynyt Poh-jan poikien perinteen vaa-littavaksi. Sivuilla 28-29 on Suomen-poikien perinneyh-distyksen hallituksen jäsenen Nyyrikki Kurkivuoren kir-joittama artikkeli suomalais-ten vapaaehtoisten osallistu-misesta Viron vapaussotaan.

Pohjan poikien muistotilaisuudet 24.2. Suomen-Viro yhdistysten liit-to järjestää kunniakäynnin Viron vapaussodassa kaa-tuneiden suomalaisten va-paaehtoisten muistomerkil-lä Vanhan kirkon puistossa Viron itsenäisyyspäivänä 24. helmikuuta klo 17.00. Tilai-suudessa puhuu SVYL:n hal-lituksen jäsen Juha E.Tetri. Tilaisuus jatkuu iltajuhlana Suomen Baltia-keskukses-sa. Siellä juhlapuheen pitää eversti Matti Lukkari.


TaustaaViime kesäkuun loppupuo-lella poistui keskuudestamme sotaveteraani, jonka lähdön myötä päättyi eräs aikakau-si Suomen ja Viron välisissä suhteissa. Hän oli 2.3.1900 Inkerinmaan Soikkulan ka-lastajakylässä virolaisen isän ja suomalaisen äidin jälke-läisenä syntynyt Paavo Ta-kula. Tämä viiden sodan ve-teraani oli viimeinen elossa ollut Viron vapaussodassa taistellut suomalainen. Vi-ron tuolloinen puolustusmi-nisteri Margus Hanson totesi muistosanoissaan seuraavaa: ”Olemme menettäneet vii-meisen Viron vapauden puo-lesta taistelleen suomalaisen sotilaan. Hänen kaltaisten-sa urheiden miesten ansiosta elämme tänään vapaina va-paassa maassa. Viro ja Suomi eivät unohda omia yhteisiä vapauden puolesta taistelleita sotureitaan.”

Bolshevismin romahdus avasi useita pidäkkeitä nos-taa esiin ihmisiä, asioita ja tapahtumia, joista on ollut vaiettava vuosikymmeniä. Venäläisille se avasi mahdol-lisuuden kunnioittaa kaikki-en ensimmäisessä maailman-sodassa urheasti taistelleiden ja kunniakkaasti paikkan-sa täyttäneiden sotilaittensa muistoa. Baltian maat, kuten Viro saivat puolestaan ta-kaisin itsenäisyytensä, joka saavutettiin vapaussodassa, mutta menetettiin toisessa maailmansodassa vuosikym-meniksi. Suomalaiset voivat taas julkisesti kunnioittaa, niiden yli 3700 vapaaehtoisen muistoa, jotka aikanaan osal-listuivat Viron vapaussotaan. Heistä n. 150 antoi henken-sä ja n. 250 haavoittui tuossa vapaustaistelussa. Osa näistä miehistä lepää vanhankirkon puiston Yrjönkadun puolei-sessa reunassa, mihin heille on pystytetty muistomerkki, osa muualla.

Miehet ovat lähteneet, mutta heidän tekonsa ovat jääneet elämään osana niitä perinteitä, joita me jälkipol-

Miespolvet vaihtuvat, perinteet säilyvät – Viron vapaussota ja suomalaiset vapaaehtoiset

vet nyt vaalimme. Ne ovat meidän siteemme mennee-seen ja niiden kautta saa-miamme arvokkaita tietoja ja kokemuksia voimme hyö-dyntää rakentaessamme tu-levaisuuttamme. Tehdyistä virheistäkin voi ottaa opiksi, mutta ei olemalla jälkiviisas. Tuolloin eläneen sukupolven, niin johtajien kuin alaisten-kin, piti tehdä päätöksensä ja toimia yli 85 vuotta sitten vallinneissa olosuhteissa ja mielipideilmastossa. Tuohon ajankohtaan liittyneet ta-pahtumat ja teot muodosta-

tella Viron tulevaisuutta it-senäisenä valtiona. Laillista valtaa tuolloin käyttäneiden Maapäivien valtuutetuista muodostetulle ns. pelastus-komitealle avautui mahdolli-suus Viron julistamiselle itse-näiseksi valtioksi. Itsenäisyys julistettiin 24.2.1918, mutta se jäi hyvin lyhyeksi, sillä Saksa miehitti maan jo seuraavana päivänä .

Saksa ja Neuvosto-Venä-jä solmivat 3. maaliskuuta Brest-Litovskin rauhan, jos-sa Viro jäi Saksan vaikutus-piiriin ts. miehitetyksi aina siihen saakka, kunnes Saksa 11. marraskuuta 1918 antau-tui länsiliittoutuneille. Viron väliaikainen hallitus sai ta-kaisin toimintavapautensa ja Konstantin Päts palasi sak-salaiselta vankileiriltä hoita-maan pää- ja sotaministerin tehtäviä. Neuvosto-Venäjä sanoi kuitenkin tuolloin irti Brest-Litovskin sopimuksen ja aloitti hyökkäyksen Vi-

jonka avulla oli tarkoituksena ”laillisilta” näyttävin keinoin sovjetisoida Suomi kaksikym-mentä vuotta myöhemmin.

Bolshevikkien hyökkäys menestyi hyvin, sillä Viron yleinen liikekannallepano oli epäonnistunut ja sen maan-puolustus lepäsi suurelta osin nuorten kokemattomien va-paaehtoisten mm. koulupoi-kien harteilla. Venäläisten lähestyessä Tallinnaa, väliai-kaisen hallituksen oli pakko pyytää apua ulkomailta. Se kääntyi mm. Suomen halli-tuksen puoleen 28.11. esit-täen pyynnön saada suoma-laista sotaväkeä. Vakinaisen väen lähettäminen rintama-tehtäviin ei ollut mahdollis-ta, sillä vuoden 1918 keväästä lähtien vallitsi Suomen ja Ve-näjän välillä käytännössä yhä sotatila. Yleisen mielipiteen paine virolaisten auttamisek-si oli kuitenkin niin suuri, että päädyttiin vapaaehtoisten käyttämiseen. Nojauduttiin arvovaltaisten kansalaisten aktiivisuuteen ja perustettiin Viron Avustamisen Pääkomi-tea. Sen johtoon tuli tri O.W. Louhivuori ja jäseniksi vaiku-tusvaltaisia yhteiskunnallisia toimijoita. Komitean ja Viron väliaikaisen hallituksen vä-lillä solmittiinkin 23.12.1918 sopimus, jossa sovittiin 2000-miehisen sotilasosaston lähet-tämisestä Viroon. Asialla oli kiire, sillä bolshevikit olivat edenneet vuoden 1919 alkuun mennessä jo 35 km päähän Tallinnasta.

Ulkomaista apua alkoi virrata maahan Pietarin so-tilasakatemian käyneen ja divisioonan esikunta-päälli-köksi kohonneen Johan Lai-donerin palattua Venäjältä Suomen kautta kotimaahan-sa 8.12.1918. Tämä taitava 34-vuotias upseeri nimitettiin lyhyen esikuntapäällikkyy-den jälkeen jo 23.12. armei-jan ylipäälliköksi (20.1.1919 kenraalimajuriksi). Väliai-kainen hallitus pyysi Englan-tia lähettämään Suomenlah-delle laivasto-osaston, mikä tapahtuikin. Maarintamille alkoi tulla vapaaehtoisia; suo-malaisten lisäksi pienehköjä osastoja myös Tanskasta ja Ruotsista. Lisäksi n. 700 bal-tiansaksalaista liittyi taiste-luun bolshevikkeja vastaan.

Suomalaisvapaaehtoiset Vapaaehtoisten värväys Suo-

messa onnistui hyvin ja Vi-rossa taisteli yli 3700 suoma-laista paitsi kahdessa kan-sallisessa osastossa myös virolaisissa yksiköissä. Poh-joisella so. Narvan rintamal-la taisteli ruotsalaissyntyisen majuri Martin Ekströmin (1887-1954) komentama pa-taljoona eli ”Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko”. Eteläisellä rintamalla tais-teluihin osallistui virolais-syntyisen eversti Hans Kal-min (1889-1981) komentama ”Pohjan Poikien” rykment-ti. Koko vapaaehtoisjouk-ko, yhteisenä päällikkönään kenraalimajuri Martin Wet-zer (1868-1954), oli Viron armeijan ylijohdon alainen. Joukon ylläpidon, aseistuk-sen ja muun varustuksen kus-tansi Viron valtio.

Ensimmäisen vapaajou-kon 140-miehinen komppa-nia lähti Tallinnaan jään-

Hans Kalm hihassaan ryk-

menttinsä tunnus

Martin Ekström (everstinä)

murtaja Tarmolla 30. 12.1918 ja sieltä edelleen rintamalle 5.1.1919. Loput osaston 1157 vapaaehtoisesta saapuivat maahan tammikuun loppuun mennessä. Pohjan pojat, yh-teensä 2114 miestä saapuivat

”Pohjan Poikien” lippu

”Pohjan Poikien” panssari-

auto karhunpäätunnuksin

vat nyt oman kerrostumansa kokonaisuudessa, jota kutsu-taan historiaksi. Viime vuo-sisadan alku yhdisti monin tavoin sekä Suomea että Vi-roa, vaikka maat muutoin ovat kulkeneet omia erilaisia teitään.

Tässä on mahdollista vain pääpiirteissään tarkastel-la Viron vapaussotaa ja niitä vaiheita ja sotatoimia, joissa suomalaisten teot olivat tun-tuvia tai peräti ratkaisevia. Ehkäpä juuri niistä koostui se kunniavelka, jota Suomen armeijan riveissä viime sodis-samme taistelleet virolaisva-paaehtoiset ts. Suomen-pojat tulivat sukupolvea myöhem-min maksamaan.

Poliittinen kehitys ennen Viron vapaussotaaVenäjällä tapahtuneen hel-mikuun vallankumouksen jälkeisissä oloissa virolaisten ensimmäinen julkinen toi-menpide valtiollisen itsenäi-syyden saavuttamiseksi, oli Maapäivien julistautuminen Viron korkeimman vallan haltijaksi 28.11.1917. Sitä en-nen olivat bolshevikit tehneet ns. lokakuun vallankumouk-sen (7. marraskuuta).

Virossakin äärivasem-misto radikalisoitui vuoden 1917 kuluessa ja laajensi kan-natustaan. Muut poliittiset ryhmittymät ml. maltillinen vasemmisto alkoivat suunni-

roon 22.11.1918. Tämä Nar-vaan suuntautunut hyökkäys torjuttiin kuitenkin yhä pai-kalla olleiden saksalaisjouk-kojen kanssa.

Viron vapaussotaMarraskuun 28. päivää pide-tään vapaussodan virallisena alkamisajankohtana, koska virolaiset nyt yksin puolus-tivat riippumattomuuttaan. Narva joutui bolshevikki-en haltuun jo 29. marraskuu-ta. Viron äärivasemmisto oli odottanut tilaisuutta perus-taa bolshevikkihallitus tavoit-teenaan Viron muuttaminen neuvostotasavallaksi. Narvan kukistuttua sellainen oli nyt tullut. Perustettiin Viron työ-väenkommuuni, jonka Leni-nin johtamat bolshevikit tun-nustivat itsenäiseksi jo ennen tunnustamispyynnön esittä-mistä. Toimintatapaa ei voi olla vertaamatta ns. Terijoen hallituksen muodostamiseen,

Konstantin Päts puhuu suo-

malaisvapaaehtoisille


Viroon kahdessa erässä, 12.1. ja 26.1.1919. Suomalaissotu-rit otettiin innolla vastaan ja apuretkikunnan saapumises-ta aiheutunut taistelumoraa-lin kohoaminen näkyi pian myös rintamalla. Olisi liian itserakasta väittää, että suo-malaiset ratkaisivat Viron vapaussodan ja toisaalta taas asioiden aiheetonta vähätte-lyä, mikäli vapaaehtoistem-me vaikutusta taistelutoimiin ja niiden lopputulokseen ei pidettäisi merkittävänä.

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko ja Narvan valtaus Virolaisten vastahyökkäys al-koi 7.1. ja he valtasivat bol-sevikkien haltuun joutuneen Kuusalun. Sodan käänne oli tapahtunut ja suomalaisten avustamina virolaiset sai-vat etenemisensä kohti Nar-vaa käyntiin. Sotilasjohto oli päättänyt edetä mm. kolmen panssarijunan ja laivatykistön tulitukea käyttäen. Junien ”isänä” voitaneen pitää me-rikapteeni Johan Pitkaa, joka myöhemmin kontra-amiraa-lin arvoisena komensi Viron laivastoa. Myös sen ja Viron suojeluskunnan luomisessa hänen panoksensa oli ratkai-seva. Yksi mainituista pans-sarijunista oli jo 5.1. mennes-sä ottanut haltuunsa Aegvii-dun kylän, mistä se edelleen eteni Jägalaan 6.1. aikana. Virolais-suomalaiset joukot saivat Kolgan-Loksan tasan haltuunsa 9.1., josta hyök-käyskiilat edelleen etenivät Rakvereen 12.1. mennessä, joka samoin kuin Kundan sa-tamakin miehitettiin taiste-luitta. Varjan haltuunotto ta-pahtui 15.1.1919.

Rakveren miehityksen jälkeen pääosa joukoista le-puutettiin ennen seuraa-vaa etenemisvaihetta. Ma-juri Ekströmin alaisuuteen koottiin nyt 600 suomalais-ta ja 400 virolaista erityisek-si iskuosastoksi. Se siirrettiin meritse Narva-Jõesuuhun ja Merikülaan Utrian kartanon luo, jonka se valtasi 17.1.1919. Maihinnousu ja sitä seuran-neet maataistelut mm. Laag-nan kartanon maastossa sekä eteneminen Narva-Jõesuun suunnasta onnistuivat niin hyvin, että itse Narvan kau-punkiin tunkeuduttiin luut-nantti Anto Eskolan johdol-la 18.1.1919. Se oli vapautet-tu bolshevikeista 19.1.1919. Menestyksen avaimet olivat Utrian maihinnousun onnis-tuminen ja yllätys ts. röyhkeä hyökkäys luoteesta vihollisen

odottaessa sitä lännestä. Pohjoisella rintamalla vi-

rolaiset olivat nyt edenneet Narvaan kymmenessä päi-vässä. Ekströmin joukot ve-dettiin onnistuneiden sota-toimien jälkeen lepoon ja koulutukseen. Niistä muo-dostettiin kaksipataljoonai-nen rykmentti, joka kotiutet-tiin erinäisten vaiheiden jäl-keen 12.3. 1919.

Tapahtumat Pohjan Poikien toiminta-alueella ja vähän sen ulkopuolellakin Eversti Kalmin komentama nk. Pohjan poikien rykment-ti saapui Tallinnasta junakul-jetuksella Tarttoon 27.1.1919 mennessä, mistä lähdettiin etenemään kohti etelää ta-

serin rintamalla. Koikkülan kartanon valtauksessa 15.2. suomalaiset jälleen kunnos-tautuivat.

Hyökkäys etelään oli täs-sä vaiheessa juuttunut pai-koilleen. Sen saamiseksi jäl-leen liikkeelle Kalm kenraali Wetzerin kiellosta huolimatta hyökkäsi yli kansallisuusrajan ts. latvialaisten asuma-alueel-le valloittaen Marienburgin (Aluksnen) 21.2. Suomalais-tappiot olivat 18 kaatunutta ja 23 haavoittunutta. Tämän nk. Marienburgin sotaretken jälkeen suomalaiset irrotet-tiin lepoon ja tilalle tulivat virolaiset.

Lepo Valgassa osoittau-tui kuitenkin kohtalokkaak-si suomalaisten maineelle.

Pohjan Pojat osallistuivat vielä maaliskuun puolivälissä Petserin rintaman ja Vatse-liinan taisteluihin. Viimeiset sotatoimet, joihin n. 200 ”jäl-kijoukoksi” jäänyttä suoma-laista vielä osallistui, käytiin toukokuun alussa Mustjõella, minkä jälkeen loputkin Poh-jan pojista kotiutettiin kesä-kuun alussa 1919.

Eteläisellä rintamalla suo-malaisvapaaehtoiset olivat taistelleet, Helasta lainatak-seni, viidessä eri jaksossa, jotka olivat ensimmäisek-si Valgan valtaus sitä edel-täneine Pajun taisteluineen, toiseksi taistelut Valgan ete-läpuolella, kolmanneksi tais-telut Koikkülan kartanon maastossa ja eteneminen Rii-ka-Pihkova tiehen, neljän-neksi Latvian puolelle suori-tettu Marienburgin sotaretki ja viidenneksi taistelut Petse-rin rintamalla.

Võnnun ja Krivasoon taisteluista Tarton rauhaanViron oma armeija oli nyt taistelukykyinen ja hyvin organisoitu. Virolaisille oli hyödyksi se, että suomalai-siin vapaajoukkoihin kuului runsaasti jääkärikoulutuksen saaneita kokeneita sotilai-ta. Nämä kykenivät osaltaan vaikuttamaan sotatoimien johtamiseen ja koulutukseen. Võnnun taistelussa 19.6. ete-lärintamalla Viron armeija sai voiton etelästä hyökän-neiden baltiansaksalaisten Landswehrista ja värvätystä nk. Rautadivisioonasta. Sota saksalaisia vastaan päättyi 3.7. tehtyyn sopimukseen. Voittoisa Krivasoon taistelu Virun rintamalla johti sota-toimien päättymiseen neu-vostonvenäläisiä vastaan vuoden 1919 loppuun men-

nessä. Välirauha astui voi-maan 3.1.1920. Rauhansopi-mus Viron ja Venäjän välil-lä allekirjoitettiin Tartossa 2. helmikuuta 1920. Siinä Neu-vosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden ja sitoutui suu-riin sotakorvauksiin. Viro puolestaan myönsi Venäjälle laajat kauttakulkuoikeudet.

Vain arvokas on vaalimisen arvoistaKaikki edellä kerrottu on nyt historiaa. Sen antama tuomio osuu useimmiten oikeaan. Suuret teot kestävät päivän-valon ja jäävät elämään. Vir-heet, joista otettakoon opik-si ja ylilyönnit peittyvät vä-hitellen unohduksen yöhön. Perinteiden onkin mielestäni pohjauduttava ainoastaan nii-hin tekoihin ja saavutuksiin, joiden avulla on saatu aikaan jotain arvokasta. Pienen kan-san taistellen lunastettu vapa-us on juuri sellaista. Olkoon suomalaisten panos Viron vapaussodassa yksi niistä lu-kuisista myönteisistä elemen-teistä, joiden muodostamalle vankalle perustalle suoma-lais-virolaiset suhteet tänä päivänä rakentuvat.

NYYRIKKI KURKIVUORI

Ensimmäisen vapaajoukon so. Ekströmin pataljoonan

1. KkK Narvan raatihuoneen edessä

voitteena Valga. Sitä edel-si 31.1. käyty Pajun taistelu, jossa tunnettu sissiupseeri luutnantti Julius Kuperjanov ja kymmenen hänen miehis-tään kaatui. Pajun taistelussa suomalaisia kaatui 27 ja haa-voittui 39, joten taistelussa saadusta tulikasteesta mak-settiin korkea hinta. Valga joutui virolais-suomalaisten joukkojen haltuun 1.2.1919. Taistelut kuitenkin jatkuivat kaupungin eteläpuolella vie-lä joitakin päiviä, minkä jäl-keen suomalaiset saivat parin viikon levon.

Helmikuun puolivälis-sä taisteltiin Setumaan-Pet-

Kuri pääsi höltymään. Aika kului aivan liian repäiseväs-ti juopottelun, ammuskelun ja muun epäasiallisen käy-töksen ja omavaltaisuuksien, kuten ryöstelyn, merkeissä. Tasapuolisuuden vuoksi on todettava, että Narvan valta-uksen taitavasti suorittaneet Ekströmin joukot niinikään riehaantuivat ja syyllistyivät saman-laisiin epäasiallisuuk-siin. Järkevä toiminta sodas-sakin motivoi ihmistä, mutta toiminnan puute aiheuttaa pitkästymisen, joka saattaa purkautua hyvinkin rajusti. Tästä lienee ollut lähinnä ky-symys.

Virolaisten panssarijuna

Kalm (edessä keskellä) lähimpine miehineen rykmentin

lipun edessä


Oy Hilding Andersson AbBorgå

Kovatek OyEno

Parketti Jouko Kähkönen Ky

Espoopuh. 0400 - 405 208

Oy Rymaco AbEspoo

Nordic Lan & Wan Communication Oy

Espoo

Tilitoimisto Turtiainen R. Oy

Helsinkipuh. 09 - 799 811

Gaterie Vision OyAnnanakatu 11, 00120 Helsinki

puh. 040 521 2821

Stratec Medical OyHelsinki

Suomen SahatItsenäisten sahojen yhdistys

www.suomensahat.fi

TilintarkastustoimistoTeppo Aarnio

Helsinki

MaanpuolustusyhtiöMPY Oy

Helsinkipuh. 09 - 405 6200

Sähköpartio OyHelsinki

SuomenPalautuspakkaus Oy

www.palpa.fi

SuomenJournalistiliitto ry

www.journalistiliitto.fi

AV - Kopiset OyLinnavuorentie 19, 00950 Helsinki

puh. 09 - 4785 0500- DVD - CD levyjen puristus ja myynti –

Asianajotoimisto Peltonen Ruokonen & Itäinen

Helsinki

Biobe OyHelsinki

Hyvää kevättä!

Datavoice OyHelsinki

Helsingin Kartech OyHitsaajankatu 8, 00710 Helsinki

puh. 09 - 350 7900

Sähkösalpa OyHelsinki

Suomen Polioliitto r.y.Helsinki

Opte OyHelsinki

SalonkiHelena Mäkelä - Pelli

Fredrikinkatu 63 A, 00100 Helsinkipuh. 09 - 694 4181

Asianajotoimisto Suomen Liikelakimiehet Oy

Helsinki

Vanajan Korppu Oy,Myllärinkatu 9, 13110 Hämeenlinna,

www.vanajankorppu.fi

PohjanmaanSähköpalvelu Oy

60800 Ilmajoki, puh. 06 - 4246 64061400 Ylistaro, puh. 06 - 4740 407

Euroshield Oy, Eura

TYÖPAJAKATU 200580 HELSINKIPUH. 09 478 06600

Aleksis Kiven katu 48, 00510 Helsinkipuh. 09 2727 800, fax. 09 2727 8015

KuljetusliikeKim-Johan Nuikka Ky

Jakari

Tilijussila KyJoensuu


kunnan lehdessä mm. sanoin ja kuvin Paavo Punkarin kir-joitus tästä lähes satavuoti-aasta majakasta. Lehdestä löytyy kersantti Esko Liuha-lan tarina, kuinka hänet lo-pulta 60 vuoden jälkeen siu-nattiin sankarihautaan Huit-tisissa. Kolmas ja varmasti viimeinen siunaus oli ohitse.

Suur-Savon lehdestä löy-tyy asiantuntija artikkelei-ta mm. Salpalinjasta. pans-sarijunista talvisodassa ja karjalaisista sodanjaloissa. Huomiotta ei kannata jät-tää myöskään tuomiorovas-ti Simo S. Salon ansiokasta kirjoitusta Jylhän Kiirastuli-kokoelman taustasta ja syn-nystä.

Runeberg ja Talvisodan henki, on professori Matti Lappalaisen 14-sivuinen ko-konaisuus kansallisrunoilijas-tamme hienosti kuvitettuna Uudenmaan piirin joululeh-dessä. Löytyy samaisesta leh-destä muitakin mielenkiintoi-sia juttuja, perintöpistoolin tarina pitkästä reissusta Kan-nakselta Itä-Karjalan kaut-ta Lapin sotaan ja nyt asian-mukaiseen kantolupaan saatu oikeus.

Varsinais-Suomen lehdes-sä Antti Malmberg muiste-lee aikaa edesmenneen jal-kaväenkenraali Adolf Ehrn-

Et e l ä - P o h j a n m a a , Kanta-Häme, Kes-ki-Pohjanmaa, Kes-

ki-Suomi, Lahti, Pirkanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta, Suur-Savo, Uusimaa ja Var-sinais-Suomi ovat urakoineet mittavat joululehdet jälleen vuonna 2004. Joululehdillä on pitkät perinteet ja useam-massa piirissä ne ovat ilmes-tyneet jo yli parikymmentä vuotta. Lehdet ovat moni-puolisia lukupaketteja ja niis-tä varmasti jokaisesta löytyy artikkeli, joka lukijaa kiin-nostaa. Lehdissä on annettu henkilökohtaisille kirjoituk-sille tilaa, on sotamuistelmia, tarinoita kotirintamalta, ru-noja ja pakinoita. Paikallisten ihmisten kirjoitukset avaavat lukijoille läheisen, mutta jo kaukaisen asian omalta paik-kakunnalta, tuovat historian tähän päivään.

Jokaisessa lehdessä kerro-taan myös vuoden tapahtu-mia valokuvin ja sanoin.

Etelä-Pohjanmaan lehteä lukiessa voi palata kesän liit-topäivien tilanteisiin valoku-vien välityksellä.

Vanajaveden rannalla ko-hoava punatiilinen linna on monelle tuttu, mutta sen his-toria saattaa olla vieraampi. Mielenkiintoinen artikkeli vanhasta tykistölinnoitukses-

Sotaveteraanipiirien joululehdet tallentavat paikallista perinnetietoutta

ta löytyy Kanta-Hämeen jou-lulehdestä.

Keski-Pohjanmaa esitte-lee kaikki yhdistyksensä nii-den omilla sivuilla. Jokaisen yhdistyksen kohdalla on ve-teraanien omia, heidän elä-määnsä liittyviä kertomuk-sia. Ne ovat veteraaniperin-töä parhaimmillaan.

Keski-Suomen lehteen on löytynyt Pentti Järvisen kir-je veljelleen sotasairaalaan. Kirje on puhutteleva, samoin kun lehteen kootut kerto-mukset ”sieltä jostakin”.

Lahden Sotaveteraanipii-rin joululehdessä on koot-tu kuvauksia vuoden 1944 tapahtumista. Lehdessä on runsaasti eri asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, mm. Helsingin suurpommituksista ja niiden torjunnasta ja Lapin sodasta. Katsaus on läpileik-kaus koko Suomesta.

Pirkanmaan lehti on muis-telmiin paneutuva, oman paikkakunnan miehille ja naisille tilaa antava, antoi-sa lukupaketti. Lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli Pentti Hannulalta. Siinä hän kertoo sotien aikaisista puh-detöistä ja monien esineiden puhuttelevista koristeaiheis-ta, joista löytyy varmasti teki-jöiden tunteiden suuri kirjo.

Pohjois-Savon lehdestä löytyi Laura Apelin, yhdek-säsluokkalaisen kirjoitus san-karivainajista. Pienen tytön kuvailema kokemus käyn-nistä sankarihautausmaalta ja niistä ajatuksista joita hän siellä kokee. Kertomus antaa myös kuvan lehtien monipuo-lisuudesta ja kirjoittajien eri ikäisyydestä.

Bengtskärin majakka- Suomenlahden vartija, Sata-

roothin tuntumassa sodan ja rauhan aikana. Samasta leh-destä löytyy myös poiminto-ja Veikko Jussarin päiväkir-jasta.

Lehdet ovat oiva tietopa-ketti, katsaus historiaan kir-joitettuna siinä muodossa, että tarinoita, muistelmia ja asiantuntija artikkeleita on helppo lukea.

Jokaisessa lehdessä on myös painettuna kiitos il-moittajille. Joululehtien tuot-to on lähes kaikille piireil-le merkittävin rahanlähde. Lehtien tuotolla ylläpidetään monenlaista yhteistä toimin-taa piireissä ja yhdistyksissä. Useassa lehdessä on kirjoi-tettu myös rintamaveteraani-en kuntoutuksesta. Yhteiset tapahtumat, retket ja mat-kat, kuin myös lehden teko ja sen lukeminen, eiköhän liene myös kuntoutusta par-haimmillaan. Monet ovat siis näiden lehtien kasvot. Kiitos kuuluu teille kaikille, joiden muistelmat ja teot ovat anta-neet aiheet näihin, nyt vain lyhyesti läpikäytyihin Sotave-teraanipiirien joululehtiin.

ANNI GRUNDSTRÖM


Keskon tytäryhtiö K- Plus Oy on yhteis-työssä Sotaveteraa-

niliiton kanssa päättänyt laajentaa kanta-asiakkaiden Plussapisteiden lahjoitusmah-dollisuutta koskemaan myös Sotaveteraaniliittoa. Lahjoi-tuksen edellytyksenä käytän-nössä on, että Plussapisteitä saanut K-ryhmän asiakas ot-taa yhteyttä puhelimitse tai internetin kautta yrityksen asiakaspalveluun ja ilmoittaa kuinka monta Plussa-kupon-kia hän haluaa kuukausittain Sotaveteraaneille lahjoittaa. Sen jälkeen K-Plus hoitaa lahjoitussumman automaatti-sesti saajan tilille.

”Suomen Sotaveteraa-niliitto on nyt viides järjestö, jolle K-ryhmän asiakas voi Plussa-pisteensä lahjoittaa. Aikaisemmin lahjoituskoh-teita ovat jo olleet: suomalai-set syöpäjärjestöt, Nuori Suo-mi ry, Itämeren suojelemiseen

Plussa-pisteet voi lahjoittaa Sotaveteraaniliitolletähtäävä WWF:n ”Operaatio veden neito” ja UNICEF:in katastrofirahasto”, kertoo K-Plus Oy:n markkinointi-johtaja Juha Andelin. Tällä hetkellä UNICEF:ille tulevat lahjoitukset ohjataan Aasian luonnontuhoalueen jälleen-rakentamiseen.

”Päätös lahjoitusmahdol-lisuuden laajentamisesta kos-kemaan myös Suomen Sota-veteraaniliittoa oli helppo, koska Keskon juuret ovat lu-jasti Suomessa ja suomalai-suudessa”. Juha Andelin tote-aa. ”Jo Keskon perusarvoissa yksiselitteisesti todetaan, että yritys omalta osaltaan kantaa myös yhteiskunnallista vas-tuuta. Olemme isänmaallisia ja olemme näkyvästi muka-na vapaehtoisessa maanpuo-lustustyössä. Meillä on muun muassa oma maanpuolustus-kerhomme.”

”Keskon suomalaiselle urheilulle myöntämä tuki,

suunnataan nyt selkeästi kuntourheiluun”, toteaa An-delin. ”Kilpaurheilun am-mattimaisuus ja sen kaupal-listuminen sekä eräät ikävät doping-sotkut ovat saaneet meidät tarkistamaan tukipo-litiikkaamme ja suuntamaan sen osuuden vastaisuudessa kuntourheilun ja nuorten lii-kuntaharrastuksen tukemi-seen”. Myös kulttuurin tuke-minen on Keskolle luontaista toimintaa ja siitä esimerkki-nä voidaan mainita Tapiola-kuoron taloudellinen avusta-minen.

Plussa -asiakasjärjestelmäOsakeyhtiö K- Plus ja Plussa aloittivat toimintansa marras-kuussa 1997 ja Plussa -asia-kasjärjestelmä saatiin käyt-töön vuoden 1998 alusta. Järjestelmä toimii siten, että asiakas hakeutuu kirjallises-ti Plussa-asiakkaaksi. Hake-

K- Plus Oy:n markkinoin-

tijohtaja Juha Andelin toi-

voo Plussa-asiakkaiden

käyttävän jotakin heidän

tarjoamistaan lahjoitus-

kohteista, esimerkiksi So-

taveteraaniliittoa.

mukselleen hän saa kirjalli-sen vahvistuksen sekä Plus-sa-kortin. Plussa-kortti on jo lähes 1,7 miljoonassa talou-dessa ja kun perheessä on jos-kus useampikin kaupassa asi-oiva perheenjäsen, on kortti-en kokonaismäärä noussut jo 3,1 miljoonaan kappaleeseen.

Asioidessaan K-ryhmään kuuluvassa liikkeessä tai Kes-kon yhteistyökumppanin yri-tystoiminnassa, pitää kanta-asiakkaan muistaa ”vingut-taa” Plussa-korttinsa, jolloin hänen ostokset kirjautuvat asiakkaan henkilökohtaiselle tilille. Kuukausittain tili tar-kistetaan ja ostojen perus-teella hänelle lasketaan kuu-kauden plussa-pisteiden ker-tymä. Näitä ostopaikkoja on todella paljon, yli 3 000 kpl. K-ryhmään kuuluvia liikkei-tä ja kauppaketjuja on 20, sa-moin 20 yhteistyöyritystä tai niiden liiketoimintaketjuja.

Plussa-laskelma perustuu ostoskuitin loppusumman perusteella määräytyvään laskentakaavaan. Jokaisesta 1 000 pisteen erästä asiakas saa yhden Plussa-kupongin, jonka arvo on 5 e. Plussa-ku-ponkeja asiakkaalle saattaa kuukausittain kertyä usei-ta. Tuhannen pisteen erästä vajaaksi jäävät pisteet eivät mene hukkaan vaan ne huo-mioidaan seuraavan kuukau-den laskennassa.

Plussa-asiakkaille on pis-teiden lisäksi kuukausit-tain myös lukuisia Plussa-tarjouk sia. Niistä, samoin kuin muistakin Plussa-asi-oista tiedotetaan asiakkaille muun muassa lähes 1,4 mil-joonan levikin Pirkka-asia-kaslehdessä, ilmoituksilla sa-noma-, paikallis-, ilmaisjake-lu- ja aikakausilehdissä sekä suoramainonnan kirjeillä. Plussa-asiakkaille lähetetään kuukausittain pistetiedote ja

sen mukana Plussa-kupongit. Yleistä asiaa Plussa toimin-nasta ja -tarjouksista voi saa-da myös internetistä osoittees-sa: www.plussa.com

Pisteiden lahjoitus”Jos haluat lahjoittaa 5 e:n arvoiset Plussa-kuponkisi kuukausittain Suomen Sota-veteraaneille, niin soita asias-ta maksuttomaan asiakaspal-veluun 08000-5588 ja kerro asiasi ja ilmoita samalla lah-joitatko kaikki sinulle mää-räytyvät Plussa-kupongit vaiko niistä tietyn määrän”, Juha Andelin neuvoo. ”Lah-joituksen voit hoitaa myös internetin kautta osoitteessa www.plussa.com”.

Ilmoitus lahjoituksestasi toimii automaattisesti kuu-kaudesta toiseen, ellet ilmoi-ta sen lopettamisesta. Muu-toksen käytäntöön saat yhtä vaivattomasti samoissa osoit-teissa kuin lahjoituksen teke-misenkin.

MATTI VÄRRI

K- Plus tulee ilmoittamaan Plussa-kuponkien lahjoitusmahdollisuudesta Pirkka-asia-

kaslehdessä teemalla ”Lahjoita Plussa-pisteesi hyväntekeväisyyteen”.Asioidessasi näissä liikkeissä muista käyttää Plussa-

korttia.


Sotilaslääketieteen museossa uusia osastoja

Lahden Hennalassa si-jaitseva Sotilaslää-ketieteen museo on

Suomen sotahistorian eri-koismuseo. Se kerää, tallen-taa ja asettaa näytteille so-tilaslääketieteeseen liittyviä esineitä, välineitä ja valoku-via. Museon näyttelyosastot havainnollistavat erityisesti talvi- ja jatkosodan lääkin-tähuoltoa etulinjan joukkosi-dontapaikasta kenttä- ja sota-sairaalaan.

Sotilaslääketieteen mu-seossa on avattu kaksi uutta näyttelyosastoa. Toinen osas-to kertoo Päijät-Hämeen so-

Sotilaslääketieteen museon näyttely – ”Terveyttä pintaa

syvemmälle” - kertoo sodanaikaisista rokotuksista ja tar-

tuntataudeista. Kuva Kari Kelho.

Niinisalon viimeinen upseerikurssi UK 59 vietti 60-vuotisjuhlaa

Helsingin Suomalaisella Klu-billa 12. marraskuuta. Tämä yli 1200 oppilaan kurssi kes-ti heinäkuusta marraskuuhun 1944. Juhlaan osallistui heitä enää puolisensataa, muuta-mat saattajineen.

Järjestelytoimikunta kävi aamupäivällä kunniakäynnil-lä Hietaniemen sankarihau-doilla ja yhteinen hiljainen hetki vietettiin juhlan alussa toimikunnan puheenjohtajan Risto Lundénin avauspuheen yhteydessä. Ennen juhla-ate-riaa esiteltiin näytteitä Kärki-

UK 59:llä 60-vuotisjuhla

joukkue ry:n everstiluutnant-ti Leo Skogsbergin johdolla tuottamasta uudesta Suomen sodat -multivideo-ohjelmas-ta. Jatkosodan päättymisen muistovuoden aseveli-illoissa suuren suosion saavuttanut Kanttiinin Lotat -lauluyhtye esitti sota-ajan tuttuja laulu-ja ja loi lämmintä tunnelmaa osallistumalla kutsuvieraina juhla-aterialle.

Juhlapuheessa kurssive-li Antti Henttonen palautti mieliin raskaista viivytys- ja torjuntataisteluista Niinisa-loon saapuneiden miesten ko-kemuksia sekä sodanjälkeis-ten vuosien rauhanaikaisen

Kanttiinin Lotat -yhtye toi lauluillaan UK 59:n juhlaan läm-

mintä tunnelmaa. Laulajat vas. Raili Kärnä, Tuula Kohi,

Rauni Kontu, Ritva Syrjämäki, Marja-Leena Suila ja Airi

Riisalo. Lottakuusikolta ilmestyi marraskuussa äänilevy,

joka sisältää 17 muistojen laulua. Se on laulajien kiitos

veteraaneille. Levyä on saatavana musiikkikaupoista.

itsenäisyystaistelun paineita, kun suuri naapurimme yrit-ti poliittisin ja psykologisin keinoin saavuttaa sen pää-määrän, johon ei pystynyt puna-armeijalla: maamme yhteiskuntajärjestelmän ku-moamisen ja maan liittämi-sen Baltian maiden tavoin Neuvostoliittoon. Yhtenä kurssia läheisesti kosketta-neena esimerkkinä oli se, että valvontakomissio kielsi rin-nakkaisten kurssien 59 ja 60 oppilaiden ylentämisen up-seereiksi. Varusmiesiän ohit-taneet siirtyivät upseeriko-kelaina reserviin ja nuorem-pia osallistui Lapin sotaan. Ylentäminen tapahtui vasta valvontakomission poistut-tua Pariisin rauhan jälkeen 1948. Sen jälkeen yhteiskun-nallinen painostus jatkui Teh-taankadulta, jonne komissi-on varajohtaja siirtyi suurlä-hettilääksi. Yhtenä uhkana koettiin vuoteen 1956 saak-ka tykinkantaman päässä pääkaupungista oleva Pork-kalan sotilastukikohta, joka oli kuin Suomi-neidon sy-dämeen kohdistettu ladattu pistooli. Turvattomuutta he-rätti myös maanpuolustus-järjestöjen lakkauttaminen. Kurssilaiset olivat muun itse-näisyystahtoisen kansan mu-kana rakentamassa ja kehit-tämässä maatamme. Yhdes-sä selvisimme.

Vakavien muistelusten rinnalla oli juhlassa iloista tunnelmaa. Makeimmat nau-rut herätti Matti Jalassola entistä ja nykyaikaa vertai-levalla esityksellään ”Se on nähty”.

Kurssi kokoontuu seuraa-van kerran samassa paikassa ensi marraskuussa.

Rajavartiola itoksen suurin henkilöstöjär-jestö Rajavartioliitto

halusi 50-vuotisjuhlassaan 19. marraskuuta kunnioittaa it-senäisyytemme pelastanutta veteraanisukupolvea myön-tämällä sille perustamansa kultaisen ansiomerkin nro 1. Kultainen merkki nro 2 luo-vutettiin juhlapäivän aattona tasavallan presidentti Tarja Haloselle.

Juhliva liitto oli kutsunut merkkiä vastaanottamaan veteraanien yleisedustajana Mannerheim-ristin ritarin, metsänhoitaja Pentti Iisalon

Rajavartioliitto kunnioitti veteraanisukupolvea

Rajavartioliiton puheenjohtaja Reijo Kortelainen kiin-

nittää veteraanisukupolvelle myönnettyä ansiomerkkiä

Pentti Iisalon rintaan. Veteraanien toiset edustajat Antti

Henttonen ja Urpo Korhonen seuraavat vierellä tapah-

tumaa. Pentti Iisalo kantoi arvokasta merkkiä tasavallan

presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotollakin.

sekä rajaveteraanien edustaji-na metsäteknikko Urpo Kor-hosen ja opetusneuvos Antti Henttosen. Urpo Korhonen muistetaan Oslossa 1952 pi-dettyjen talviolympialaisten viestinhiihdon kultamitalimie-henä. Antti Henttonen toimii rajajoukkojen perinnetyöryh-män varapuheenjohtajana.

Ansiomerkin myöntäjien kanssa on sovittu, että Pent-ti Iisalo kantaa tätä tammen-lehväsukupolvelle osoitettua ansiomerkkiä elämänsä ajan, jonka jälkeen se luovutetaan kunniakirjoineen Immolassa sijaitsevaan Rajamuseoon.

taveteraanien työstä ja uhra-uksista talvi- ja jatkosodassa. Tämä Päijät-Hämeen sota-veteraanien näyttely – ”Tul-ta ja Pakkasta” - avattiin 30.11.2004, kun talvisodan alkamisesta tuli kuluneeksi 65 vuotta.

Toinen näyttelyosasto - ”Terveyttä pintaa syvem-mälle” - kertoo sodanaikai-sista rokotuksista ja tartun-tataudeista. Talvisodan aika-na ehdittiin huolehtia vain isorokkorokotuksesta, mutta jatkosodan aikana rokotus-ohjelmaan kuuluivat lavan-tauti- ja pikkulavantautiroko-tukset sekä epidemia-alueilla kurkkumätä-, pilkkukuume- ja punatautirokotukset.

Tartuntataudit, varsinkin punatauti ja pilkkukuume

uhkasivat joukkojemme tais-telukykyä. Pilkkukuumevaa-ra torjuttiin ”täisodalla”, jos-sa tautia levittävät täit tapet-tiin erityisissä täisaunoissa. Täisota onnistui hyvin ja esi-merkiksi Karjalan kannaksen suurtaistelujen alkaessa kesä-kuussa 1944 olivat suomalai-set sotilaat lähes täittömiä, eikä pilkkukuumetta esiin-tynyt.

Uusi tautiuhka syntyi hei-näkuussa 1944, kun Karja-lan kannaksella puhkesi laa-ja punatautiepidemia. Tähän shigella-bakteerin aiheutta-maan veriseen ripuliin sairas-tuivat melkein kaikki Karja-lan kannaksen suomalaistais-telijat.

HEIKKI KORPELA

1/05 Den 23 februari 200534

Sin första särskilda organi-sationsvecka, Krigsveteran-veckan, firade Finlands Krigsveteranförbund vår självständighets jubileumsår 1967. Förbundets riksomfat-tande organisationsstruktur hade fåtts i skick, och det var på tiden att det presenterade sig i hela landet.

Den första Krigsveteran-veckans mångsidighet vitt-nade om att organisationens medlemmar deltog entusias-tiskt. Att i Veckan inbegripa åminnelsedagen för Vinter-krigets avslutning, den 13 mars, var ett avsiktligt val. Därigenom ville förbundet framhäva betydelsen av den obrutna enigheten och det genensamma ansvaret un-der de 105 dagarna. Samti-

Inför den 39. Krigsveteranveckandigt ville man fästa samhäl-lets uppmärksamhet vid ve-teranerna. Som tack vare sin kamp hade tryggat landets frihet, samt vid deras behov och förhoppningar.

Krigsveteranveckan blev en tradition, en viktig punkt i det årliga kretsloppet för förbundets idoga organi-sationsarbete. I dag är för-bundet en sammanslutning, vars 22 veterandistrikt med sina 398 medlemsförening-ar ännu har 54 000 egent-liga och 17000 stödande medlemmar. Förbundets år 1968 grundade Kvinnoför-bund har 38 000 medlem-mar, verksamma inom 283 i anknytning till förenigarna tillkomna damsektioner.

Under Krigsveteranveck-

an bekantgör förbundet och dess föreningar sin verksam-het och sina aktuella mål-sättningar samt informerar även om medlemsanslut-ningens fördelar.

Både för krigsveterandi-strikten och i synnerhet de-ras lokalföreningar är en av de viktigaste arbetsuppgif-terna i år att följa upp och befrämja den rehabilite-ringsreform som fastslogs i statsrådets senaste höst pu-blicerade veteranpolitiska linjedragning. Andra första rangens uppgifter är bl.a. utvidgningen av vårt soci-alrådgivarnät till alla krigs-veteransistrikt samt kam-panjen för att numerärt och kvalitativt förstärka fören-ingarnas sektioner av stö-

dande medlemmar. Kåren av sådana medlemmar har glädjande nog vuxit till, men i regionalt avseende dock i mycket olika takt. Åtgärder för att avlägsna efterbliven-het därvidlag behövs.

Krigsveteranveckan er-bjuder så att säga självmant tillfälle att uppmärksam-ma det av veteranorganisa-tionerna samfällt grundade Traditionsförbundet Eklö-vet och inledningen av dess arbetet. Den av landshöv-ding Eino Siuruainen ledda beredningskommittén har slutfört sitt uppdrag. Den of-ficiella överföringen av tra-ditionsarbetet från våra krig 1939- 1945 sker vid den na-tionella Veterandagens hu-vudfest i Torneå den 27 april

2005, då exakt sex årtionden har gått sedan avslutningen av våra krig. Årets Krigs-veteranvecka inleds med festligheter i Heinola den 6 mars och avslutas den 13 mars i Tavastkyro. Vi hop-pas att föreningarna vitt om-fattande och energiskt tillva-ratar möjligheten att nu i of-fentligheten förtälja om sitt alltjämt vaket aktiva arbete och sitt viktiga budskap till efterkommande generatio-ner. Veckans verbale lösen återför fortfarande vinter-krigsandan i minne och sin-ne: ” Tillsammans hölls vi ut - tillsammans höller vi ut”.

AARNO STRÖMMER

Krigsveteranförbundets, dess distrikts och förening-ars verksamhet kommer de närmaste åren att präglas av omsorg om veteranernas sociala välfärd. Det kravet har förbundet stävat till att uppfylla genom att anskaffa mera medel till stöd åt vete-ranerna och främja tillgång-en till socialrådgivare i de veterandistrikt, där sådana ännu inte finns.

En frivilligt verkande or-ganisation kan inte via fi-nansanskaffning enbart på egen hand svara för vetera-nens hela primäruppehälle, men är dock kapabel att ge-nom exaktstöd i betydande mån avhjälpa brister, som kan uppstå i det dagliga li-

Krigsveteranarbetet behöver stödvet. För hälften av vetera-nerna inskränker sig hel-hetspensionen till 700 euro i månaden. En förändring i livsläget kan försätta en så-dan veteran i en problema-tisk situation, varvid även på frivillig väg undfångna mindra belopp kan ge ett av-sevärt stöd.

På sistone har ett flertal företag överstyrt penning-medel eller annat till socialt stöd för krigsveteranerna.

Kort före självständig-hetsdagen donerade Kylä-kauppa Keskinen 168 000 euro till veteranstöd. Pro-jektet fortsätter i form av en penninginsamling, som star-tas i år och kan väntas in-bringa minst samma belopp.

Vid senaste årsskifte in-ledde Kesko och Krigsvete-ranförbundet ett samarbete. Keskos kunder har möjlig-het att överlåta som pluspo-äng erhållen bonus till väl-görande ändamål. Ett av föremålen för sådan välgö-renhet är Finlands Krigsve-teranförbund. De influtna medlen bokförs i förbundet skilt för sig och används till stöd åt mindrebemedlade krigsveteraner.

Oy Otto Brandt Ab, som fyllde 100 år i början av fe-bruari, donerade åt Krigsve-teranförbundet 106 000 euro att anslås till socialvård för krigsveteraner, Detta un-derstöd vidarebefordras åt veterandistrikten i och för

användning till nyssnämnda ändamål.

Donatorerna förutsätter att vid medlens användning iakttas överrenskomna för-delningsrunder och objekt. Avsikten med alla dessa do-nationer är att de används till stöd och hjälp åt min-drebemedlade krigsvetera-ner. Förbundet har utfäst sig att i efterhand uppgöra rap-port om donationsmedlens användning. Detta gäller på alla nivåer.

Inom förbundet råder tacksamhet för de erhållna donationerna. Det är allt-jämt av största vikt för oss att hålla medborgarna med-vetna om krigsveteranernas stödbehov.

Krigsveteranerna har un-der årtiondenas lopp byggt ut sitt förbund till en intres-se-, vård- och traditionsor-ganisation Värdesättning-en av veteranerna röner ett uppsving. En ökning av det ekonomiska stödet är ett konkret bevis på respekt för veteranernas krigstida upp-offringar för att rädda fos-terlandet och för uppbygg-naden av deras även vad dess idé- och värdevärld be-träffar betydelsefulla bröd-ra- och vårdorganisation.

Härifrån och på denna grundval känns det gott att fortsätta.

MARKKU SEPPÄ

Hyvinvointi on perimmäinen tehtävämmeEtera on aktiivisesti kehittämässä työeläkejärjestelmää muiden työ-eläkeyhtiöiden kanssa. Tehtävämme on huolehtia vakuutettujen työn-tekijöiden LEL ja TaEL -lakisääteisestä eläketurvasta. Tässä vastuummekasvaa, kun työeläkelait yhdistyvät. Meillä on pitkät perinteet työolojenja työntekijöiden työterveyden tutkimisesta. www.etera.fi


AutomaalaamoJ . J . Lehtonen

Kempelepuh. 08 - 556 5979

Bostok OyKerava

Subaru

Keravan Automyynti OyPalokorvenkatu, 04250 Kerava

puh. 09 - 2423 794

TilausliikenneLauri Möttö Ky

Kitee

Suojasauma OyKuopio

Leimet OyLappi

Saajos OyLohja

Mäkelä Alu OyMäkeläntie 2, 62830

Luoma-aho, puh. 06 - 557 7600fax 06 - 5577 6655

TilausliikenneA . Kainulainen Oy

Muurame

Laatumetalli OyOjakkala

KuljetusliikeOlli Riihimäki Oy

Orismala

AsennuspalveluUrmia Oy

Pori

A . Hyvärinen KyMetsäpirtintie 66, 07820 Porlammi

Muoviura OyRiihimäki

www.muoviura.fi

Toivalan Konepaja OySiilinjärvi

Sunila Oy48900 Sunila

puh. 05 - 229 8111

Suomi - Tikas OyTalma

KonepalveluJ Ikonen Ky

Tohmajärvi

TurunKenttärakentajat Oy

Turku

MerenkurkunTurvapalvelu Oy

Ylätori 2 A 3 krs., PL 83, 65101 Vaasapuh. 020 836 2086, 040 - 715 2091

fax. 06 - 3622 865, www.mpt-security.fi

VarkaudenSeinäurakointi Oy

Varkaus

Boxia OyTulotie 1, 33470 Ylöjärvi

puh. 03 - 235 5500www.boxia.fi

Rolls-Royce Oy AbPO Box 220, FIN-26101 Rauma, FinlandTel: +358 2 83 791 Fax: +358 2 8379 4804www.rolls-royce.com

TAMPEREENKAUPPAKAMARIwww.tampere.chamber.fi

TURENKI

LYYTISEN RAK-välinevuokraus Oy

Poijutie 6, Kuopio, puh. 0424 8411Alakatu 28, Iisalmi, puh. 017 824 005

Kettulanhdentie 25, KuopioPuh. (017) 364 1371

SEMTU OYMartinkyläntie 586, 04240 Talma

puh. 09 - 2747 950Varattu

Pakilantie 61, 00660 Helsinki


Krigsinvalider från våra krig 1939–1945 samt män och kvin-

nor som varit i fronttjänst under ifrågavarande krig – alias frontveteraner – har i gällande lagar och förord-ningar beviljats rättighet till vissa speciella förmåner be-kostade med statsmedel. Till erhållande av dessa förmåner har även berättigats vissa an-dra personer som tjänstgjort i till krigen anslutna uppdrag samt minröjare från åren 1945–1952.

Speciella förmåner för frontveteraner och med dem jämförbara personer beviljas även med kommunala och församlingsmedel.

Det av offentliga samfund givna stödet kompletteras av understöd till frontveteraner som beviljats av övriga sam-fund och stiftelser.

I fråga om järnvägstrafi-ken, busstrafiken och Finn-airs flygtrafik beviljas front-veteraner inga särskilda bil-jettprisrabatter, emedan de alla ändå erhåller motsva-rande pensionärs- och ålders-rabatter.

I det följande grund- och referensuppgifter beträffan-de de ovannämnda förmå-nerna:

FrontveterantecknenÅt frontveteraner beviljade tecken är:– frontsoldattecknet (för män)– fronttjänsttecknet (för kvinnor)– fronttecknet (för front- befästningsarbetare)– frontsoldattecknet för utlänningar (för utländska frivilliga).

Ansökningstiden för alla dessa tecken utgick den 31.12.1994.

FronttilläggetFronttillägg betalas åt person som erhållit fronttecken och person som av Krigsarkivet erhållit intyg om deltagan-de i minröjning 1945–1952. Fronttillägg betalas även till utlandet.

Fronttillägget utgör 41, 38 euro i månaden. Fronttilläg-get är skattefritt. Vid utgång-en av år 2004 erhölls fronttil-lägg av 103 604 personer, av vilka 70 809 var män och 32 795 kvinnor.

Veteranernas förmåner år 2005Extra fronttilläggetExtra fronttillägg utbetalas åt person som får fronttillägg och folkpension. Det extra fronttillägget uppgår till 25-45 procent av den del av folk-pensionen som överskrider 85,57 euro i månaden. För-månen är skattefri inkomst. Extra fronttillägg utbetalas ej, om dess belopp skulle bli mindre än 5,30 euro per må-nad.

Det extra fronttillägget kan från och med den 1 mars uppgå till högst (3,15 e/mån nivåförhöjning)

I kommungrupp 1 för en-samstående 188,85 euro

I kommungrupp 1 för per-son som lever i äktenskap 158,75 euro

I kommungrupp 2 för en-samstående 176,36 euro

I kommungrupp 2 för per-son som lever i äktenskap 150,81 euro

Vid utgången av år 2004 erhölls extra fronttillägg av 53 183 personer, av vilka 34 213 var män och 18 970 kvin-nor.

RehabiliteringenEnligt lagen om rehabilite-ring för frontveteraner kan rehabilitering erhållas av per-son som beviljats frontsol-dat-, fronttjänst- eller front-tecken.

I Finland bosatt veteran ansöker om rehabilitering via hälsovårdscentralen el-ler –myndigheten i sin bo-ningskommun. Till ansökan bör fogas ett läkarutlåtande om den ansökandes hälso-tillstånd. Utlåtandet behövs inte, om ansökaren står i ett stadigvarande vårdförhål-lande till hälsovårdscentral. Ansökan på veteranens väg-nar kan göras av en anhörig till honom/henne eller av so-cial- eller hälsovårdsmyndig-het. Rehabilitering ges även person som bor i ett service- eller vårdhem. Ett beslut om långtidsvård utesluter inte rättigheten till rehabilitering.

Kommunens hälsovårds-nämnd eller av denna utsedd myndighet utväljer inom ra-marna för det av kommunen erhållna anslaget de perso-ner som erhåller rehabilite-ring. Den kan ges i form av anstaltsrehabilitering eller öppen rehabilitering. Den sistnämnda består av dags- och hemrehabilitering samt enskilda serier av fysio- el-ler annan vårdterapi. Fotvård

kan endast ges i form av öp-pen rehabilitering.

Enligt en förordning av år 2005 är anstaltsrehabilite-ringens längd om frontvete-ranen inte lider av en skada eller sjukdom som nedsätter hans eller hennes funktions-förmåga högst 10 dygn. Den-na ändring träder i kraft den 1 september. Enligt behovs-prövning kan anstaltsreha-bilitering för frontveteraner fortfarande ges i upp till fyra veckor.

Rehabilitering i öppen vård kan ges i högst 10 dagar. Den rehabilitering som ges i form av annan öppen reha-bilitering utökas från nuva-rande 15 vårdbesök till 20-30 vårdbesök under kalenderår-et, beroende på frontvetera-nens rehabiliteringsbehov.

Reformen gör det möjligt för frontveteranen att alter-nera mellan perioder av an-staltsrehabilitering och reha-bilitering i öppen vård och att fördela särskilt perioderna av öppen rehabilitering på flera perioder under året.

Maka eller make kan till-sammans med en frontvete-ran delta i anstaltsrehabilite-ring i högst 14 dygn, om ve-teranen i fråga har en skada eller sjukdom som nedsätter rörelse- eller funktionsför-mågan. Om så inte är fallet, kan makan / maken delta i en gemensam rehabiliterings-period om högst 7 dygn. Det gemensamma rehabiliterings-behovet och dess ändamåls-enlighet fastställer i kommu-nerna den person som ansva-rar för urvalet av dem som skall erhålla veteranrehabili-tering.

Ansökningar från utom-lands bosatta veteraner be-handlas i Statskontoret, som i sådana fall också fattar beslut om gemensam rehabilitering för äkta makar.

Det statliga rehabilite-ringsanslaget uppgår till 47,8 miljoner euro och utbetalas till kommunerna i relation till antalet i dem bosatta vetera-ner. Anslaget beräknas förslå till rehabilitering av cirka 52 000 veteraner och cirka 5 000 makar.

Folkpensionsanstalten er-lägger till frontveteran som får rehabilitering och hans / hennes i samma rehabilite-ring deltagande maka / make därmed sammanhängande resekostnader i deras helhet.

TandvårdenPerson som beviljats frontsol-dat-, fronttjänst- eller front-tecken, eller som av Krigsar-kivet fått intyg om deltagande i minröjning 1945–1952, är berättigad till ersättning från Folkpensionsanstalten för det belopp han / hon har erlagt för mun- och tandvård.

För av tandläkare utförd undersökning, förebyggande vård och kliniskt protetikar-bete utgör ersättningen 100 procent av kostnaderna som godkänts enligt FPA:s taxa. För den tekniska delen av protetiken är ersättningen 50 procent och för övrig vård 60 procent enligt av FPA fast-ställda taxor.

Betalningarna för helpro-tesarbete utfört av special-tandtekniker, vilket grundat sig på undersökning och re-miss av tandläkare, ersätts på samma sätt: för det kliniska arbetet 100 procent, det tek-niska arbetet 50 procent. Er-sättning fås också för kost-nader gällande av tandläkare beordrade laboratorie- och röntgenundersökningar och mediciner, och för transport-kostnader i samband med vården.

Ersättning ges inte för kostnader som överstiger be-loppen för de av FPA fast-ställda taxorna. Därför är det skäl att för klargörande av självriskandelen framför allt före större vårdåtgärder ta reda på, hur mycket av vården patienten skall kom-ma att betala. Ersättning bör sökas hos FPA inom sex må-nader efter det betalningen erlagts. FPA-ersättning er-hålles inte för tandvård på hälsovårdscentral.

Tandvård given i Sverige ersätts till högst det belopp som hade ersatts i Finland om vården hade givits i Finland. Ersättningen betalas av FPA.

Utomlands bosatt front-veteran får för betalning av tandvård given av privat tandläkare i Finland ersätt-ning direkt från någon FPA-byrå.

MedicinrabattPerson med frontsoldat-, fronttjänst- eller frontteck-en eller av Krigsarkivet ut-färdat minröjarintyg får på alla apotek 10 procents med-icinrabatt. Rabatt fås inte på mediciner som enligt sjukför-säkringslagen bör ge särskild ersättning, för grundersätt-

ningsbelagda särskilt bety-delsefulla och dyra mediciner och ej heller till den del be-loppen överstiger den i sjuk-försäkringslagen avsedda årliga självrisken. Rättighe-ten att erhålla rabatt bestyr-ker man genom att förete ett FPA-kort med porträtt och R- eller M-tecken, eller mili-tärpass eller annat dokument varav framgår att man har något av de nämnda veter-antecknen. Medicinrabatten är personlig och kan inte fås t.ex. för familjemedlemmars mediciner.

Utländsk frivilligs frontunderstödÅt utländsk frontsoldat, som i våra krig 1939–1945 frivil-ligt tjänstgjort i Finlands för-svarsmakt och bor i Estland eller annorstädes på den f.d. Sovjetunionens territorium i ekonomiskt beträngda förhål-landen, eller som är stadigva-rande bosatt i Finland, kan på ansökan beviljas frontun-derstöd. Med utländsk front-soldat avses här person som erhållit frontsoldattecken för utlänning eller som annars uppfyller fordringarna för det nämnda tecknet. Belop-pet för understödet, vilket beviljas som engångsersätt-ning, utgör år 2005 455 euro. Understödet beviljas på ansö-kan av Statskontoret. Under-stöd för år 2005 bör ansökas senast den 31 december i år. År 2005 beviljades frontun-derstöd år 365 personer.

Rehabilitering för personer som tjänstgjort i till krigen anslutna uppdragEnligt en 1997 stiftad lag kan följande kategorier personer som 1939–1945 eller senare tjänstgjort i till krigen an-slutna uppdrag erhålla reha-bilitering:

1. Personer som skulle ha erhållit något av frontveter-antecknen, om de hade an-sökt därom under den stad-gade tiden, före utgången av 1994.

2. Personer som under krigen 1939–1945 tjänstgjort som utländska frivilliga i Fin-lands försvarsmakt och där-vid deltagit i egentliga krigso-perationer och bor antingen i Finland eller på den fd. Sov-jetunionens territorium.

3. Personer som 1945–1952 underställda försvarsmakten har deltagit i röjning av havs-minor eller röjningshinder i


sjöstridskrafternas enheter eller i röjning av landminor i norra Finland.

4. Personer som under kri-gen år 1939 – 1945 har tjänst-gjort i sjukvårdsuppdrag i försvarsmaktens vårdinrätt-ningar.

5. Personer som under kri-gen år 1939 - 1945, därtill på basis av värnpliktslagen be-ordrade, har tjänstgjort i för-svarsmaktens utbildningscen-traler.

Från och med 1.1.2005 är också följande personer be-rättigade till rehabilitering:

Män som deltagit i evaku-eringen av boskap från krigs-området

Personer som utsatts för angrepp av sovjetiska parti-sanstyrkor och som fått en engångsersättning från Stats-kontoret för detta

Också personer som skul-

le ha varit berättigade till den ersättning som betalas till offren för partisanangrepp ifall de hade ansökt om den-na inom utsatt tid, kan från och med den 1 januari 2005 ansöka om rättighet till reha-bilitering.

Ansökan om rättighet till rehabilitering skall tillställas Statskontoret senast den 31 december 2006.

Den ovannämnda rehabi-literingen finansieras med in-komstmedel från Penningau-tomatföreningen. För år 2005 har reserverats 2,95 miljoner euro, vilket förslår till reha-bilitering av cirka 2100 per-soner.

BegravningsomkostnaderEnligt den nya lag om be-gravningsväsendet, som träd-de i kraft i början av år 2004, är den evangelisk- lutherska

kyrkans församlingars och kyrkliga samfälligheters be-gravningsplatser allmänna sådana, och bör de avgifter som uppbärs i samband med gravar och begravningar vara lika för alla. I lagen finns emellertid en undantagspara-graf, enligt vilken en försam-ling eller samfällighet kan bevilja hel eller delvis befri-else från i samband med be-gravningsväsendet uppburna avgifter, om den avlidne har varit frontveteran, eller av därmed jämförbara skäl. Be-frielser från avgifter kan gäl-la också maken / makan till en person med nyssnämnd status.

Statskontoret utbetalar begravningshjälp, om arbets-oförmögenhetsgraden hos en krigsinvalid varit minst 20 procent. En veteran utan krigsinvaliditet kan inte på-

räkna sådan begravnings-hjälp.

Kommunala veteranförmånerMånga kommuner beviljar frontveteranerna särskilda förmåner genom anslag i sina budgeter. Sådana kommuna-la förmåner är bland annat avgiftsfria hvc-besök, gratis användning av kollektivtra-fiken, dito fordonsparkering samt understöd för tandvård och anskaffning av glasögon. Besked om sådana förmåner får man hos hemkommunens socialmyndighet och den lo-kala veteranföreningen.

Ansökningar via förbundet och distriktenEn mindrebemedlad veteran som får extra fronttillägg, är medlem i en veteranförening som tillhör Finlands Krigsve-

teranförbund, och likaså hans maka eller en veteranänka, kan ansöka om bidrag eller understöd via Veteranför-bundet eller –distrikten. Så-dan hjälp beviljas för själv-riskandelar av medicin- och vårdkostnader, olika rörelse- och andra hjälpmedel och ändringsarbeten som under-lättar kvarboendet hemma. Dessa bidrag och understöd uppgår i genomsnitt till cirka 200–500 euro, beroende på utgiftens storlek och sökan-des tillgångar. De kan bekos-tas med medel beviljade av Krigsveteranförbundets tra-ditions- och stödstiftelse och Krigsskadestiftelsen eller ur avkastningen från veteranin-samling.

ANNI GRUNDSTRÖM

På självständighetsda-gen 2004 avled Gun-nar Strengell på Kau-

niala krigsinvalidsjukhus i Grankulla. Därmed förlora-de krigsinvalid- och krigsve-teranrörelsen i Svenska Öst-erbotten och Svenskfinland en av sina främsta mångåriga förgrundsgestalter.

Gunnar Strengell föddes i Finby, Närpes, den 18 juli 1920. Sedan han genomgått Högre svenska Lantbruks-läroverket i Åbo och avlagt studentexamen som privatist i Jakobstads samlyceum följde för hans del studier vid Hel-singfors universitet, där han avlade agronom- och magis-terexamina. Sin civila livsgär-ning utförde han som direk-tör vid Ayrshireföreningen och avdelningschef vid Fin-lands Husdjursavelsandelslag med ansvar för förädling och export av husdjur.

Under fortsättningskriget sårades Gunnar två gång-er med svår invaliditet som följd. Hans handikapp utgjor-de intet hinder för hans enga-gemang i det som stod hans hjärta nära, såsom krigsin-valid- och veteranrörelserna, där han i årtionden hörde till de ledande i Vasa distrikt av båda de nämnda organisatio-nerna. Bland annat var han ordförande för Vörå Krigsin-valider i tio år och blev dess första hedersordförande.

Gunnar Strengell 1920–2004

Gunnar Strengell blev även känd som författare av fosterländska sånger och dik-ter. Han utgav också böcker: ”Det fria Finlands förkäm-par” och ”Mitt livsöde, IR 13 och Svir”. Den sistnämnda utkom även på finska under titeln ”Sirpaleita syväriltä”. Han erhöll många utmärkel-setecken, däribland FK 4 och Riddartecknet av Finlands vita Ros.

Under sina och familjens 20 år i Vörå var han bland annat medlem i kommun-fullmäktige, i en rad olika nämnder samt i olika för-samlingsorgan. De synligaste resultaten av hans initiativ-rika insatser i Vörå är jägar-rörelsens och aktivisternas minnessten vid kommungår-den, som avtäcktes 1997, och tillkomsten av kvinnostatyn (1984).

Jordfästningen förrättades den 27 december i Grankulla kyrka av Gunnar Strengells goda vän kyrkoherde Lars-Gunnar Höglund. Vid min-nestunden i församlingssalen talade forna krigs- och ar-betskamraten samt goda per-sonliga vänner. Kantor Bäck-man sjöng Gunnars egen vackra sång ”Krigsinvalidens och veteranens sång”, som rörde de många närvarande till tårar.

RAFAEL KRONLÖF

Den 9.2.2005 hade det gått hundra år sedan generalen av infan-

teriet Adolf Ehrnrooth föd-des. På Krigsmuseet öppna-des den 10.2.2005 en special-utställning, som presenterar Finlands försvar från första hälften av 1900-talet fram till 2000-talet via Ehrnrooths långa och händelserika liv och som samtidigt är en he-dersbetygelse till våra krigs-veteraner och andra som har arbetat för landets försvar. På utställningen visas en unik samling av Ehrnrooths per-sonliga föremål samt tidigare opublicerade bilder från hans egna album. Där presenteras också fotomaterial som ge-neralens bekanta har bidra-git med.

Adolf Ehrnrooth föd-des år 1905 i det till Ryss-land hörande finska storfur-stendömet och dog 99 år se-nare i EU-Finland. Under sitt liv hann han uppleva de viktigaste brytningsskede-na i Finlands historia, såväl under krigstid som freds-tid. Vi minns Ehrnrooth för hans meriter i de senaste krigen som en modig offi-cer som stred med sina män vid främsta linjen. Med ho-nom förknippas sådana rykt-bara stridsplatser som Taipa-le, Siiranmäki, Äyräpää och Vuosalmi.

För den stora allmänhe-

Specialutställning om Adolf Ehrnrooth

ten är Ehrnrooth framför allt känd som en samhällsdebat-tör, som hade en fast åsikt om både det ena och det an-dra. Han gjorde dessutom en betydande, nästan 40 år lång karriär som ”vanlig” officer inom försvarsmakten. Under arbetskarriären omvandla-des kavalleristen till mycket annat: han lärde bl.a. känna pansar och luftförsvar.

Efter den aktiva tjänstens slut i mitten av 1960-talet koncentrerade sig Ehrnrooth på att agera för försvarsange-lägenheter inom förenings- och organisationsverksam-het. Han reste oförtröttligt runt och talade om de saker han ansåg viktiga: foster-ländskhet, försvarsvilja samt veteranernas ställning. Då Ehrnrooth år 1980 utnämn-des till general av infanteriet, var detta ett slags hedersbety-gelse och ett tack till en hel generation av veteraner.

På utställningen ”Ett år-hundrade inom Finlands för-svar – Generalen av infante-riet Adolf Ehrnrooth 1905–2004” berättar bl.a. hans uniformer från olika årtion-den, ett urval av krigstida föremål samt talrika heders-tecken och minnesföremål om generalens karriär inom försvarsmakten. Extra färg åt utställningen ger de truppav-delningars fanor och standar, som Ehrnrooth förde befäl

över. Samlingen av föremål kompletteras av målningar samt fotografier från Ehrn-rooths liv, från barndomen till begravningen, från ett fridfullt familjeliv till strids-ställningarna vid främsta lin-jen. Det finns också arkivma-terial ur Krigsarkivets sam-lingar.

Vid sidan av utställning-en finn en multimedia över temat Adolf Ehrnrooth, som har färdigställts av Evers-creen Oy. Dessutom finns presenteras en multimedie-sektion, som klarlägger för-loppet under striden vid Vuosalmi, en av de viktigas-te avvärjningsstriderna under fortsättningskriget.

Vid uppsättandet av ut-ställningen har Krigsmuseet fått hjälp av general Ehrn-rooths anhöriga och bekan-ta. Dessutom har fotoavdel-ningen vid Försvarsmaktens central för utveckling av ut-bildningen, Krigsarkivet och Huvudstabens informations-avdelning deltagit i projektet.

Utställning på Krigsmu-seet, Mauritzgatan 1, 00170 Helsingfors,är öppen t.o.m. 6.12.2005, tisdag – torsdag kl. 11–18, fredag – söndag kl. 11–16, måndag stängd. Krigs-veteraner gratis.


Kirjat

Talo palaa Helsingin Tapanilassa 25.6.1941 neuvostopom-

mittajan hyökkäyksen jälkeen. Jälleenrakennusta turvan-

neet Sotavahinkoyhdistykset saivat korvausurakkansa

valmiiksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Niitä seu-

rannut Sotavahinkoyhdistyksen säätiö tulisi jatkossa tu-

kemaan maan henkistä rakentamista sekä osallistumaan

moniarvoisen demokratiamme puolustamiseen. Teoksen

kuvitusta (SA-Kuva).

nut kuljettamaan tarinaa eläväs-ti. Lukijan mielenkiinnon yllä-pitävällä tavalla ensimmäisestä sivusta aina viimeiselle lehdelle. Kirja antaa kuvauksen Pohjalai-sesta historiasta, sen ajan ihmi-sistä, kovasta työstä ja perään-antamattomuudesta. Pohjalainen murre tekstissä luo elävyyttä ja kuvatut ihmiset tulevat lukijal-la tutuiksi. Toivolla oli pienenä poikana isänsä kanssa kulkiessa mahdollisuus oppia kaupan te-koa, josta sitten tulikin miehelle elämätyö.

Sota-aika on kuvattu kos-kettavalla tavalla. Vaikka kysy-myksessä on romaani, on kirjai-

Tom Lundberg; Toivon

taival, kulkukauppiaasta

kyläkauppiaaksi

Kustantaja: Veljekset

Keskinen Oy, Tuuri 2004

Painopaikka: Karisto Oy,

Hämeenlinna 2004

ISBN 952-91-7787-9

Toivon Taival on jyhkeä, lähes 400-sivuinen romaani, doku-mentti Suomen suurimman kylä-kaupan perustajan, Toivo Keski-sen elämästä.

Tarina alkaa marraskuus-ta 1921, jolloin Hilja ja Matias Keskisen perheeseen syntyi esi-koispoika. Kirjailija on onnistu-

lija tehnyt erittäin tarkkaa työtä haastattelemalla lukuisia ihmisiä ja tarkistamalla tietoja eri läh-teistä. Lukijan on helppo aistia ihmisten yhteenkuuluvuus noina vaikeina aikoina. Toivo oli kaup-pias henkeen ja vereen myös so-dan aikana. Itse tupakoimatto-mana hän kävi kauppaa omilla annostupakoilla. Usein työmies aski vaihtuikin vanikkapakettiin.

Sodan jälkeen pula kaikesta vaikeutti myös Toivon kaupan-tekoa, mutta sisukkaana ja idea-rikkaana miehenä Toivo elätti sisaruksensa ja oman perheensä sinnikkäällä yrittämisellä. Elä-vä huumori ja sananparret ovat antaneet voimaa ja uskoa vaikei-na aikoina. Kirjailija on onnistu-

nut myös tämän tekstissään tuo-maan esiin.

Toivon taival on kirja, joka kattaa kahdeksan vuosikymmentä Suomen historiaa. Kirjassa näkyy kirjailijan vahva ammatillinen ko-kemus ja kuinka hän kertomape-rinteen keinoin tuo Keskisen su-vun ja kyläkaupan tutuksi aivan uudella tavalla. Kirja antaa lu-kijalle uuden aikaperspektiivin, jota moni kyläkaupassa asioinut ei ehkä ole osannut ajatellakaan. Menestys on vuosikymmenien työn tulos, ja menestystarinaa kirjoitetaan jo viidennessä suku-polvessa. Kirjaa lukiessa selviää myös se, miksi nykyisen Tuurissa sijaitsevan Veljekset Keskisen ky-läkaupan tunnuksena käytetään

hevosenkenkää ja miksi tavaraa voidaan myydä usein halvemmal-la kuin muualla.

Toivon elämän filosofiassa on paljon opittavaa meille nuorem-mille. Toivo kunnioitti asiakkai-taan, hänelle kaikki olivat tasa-vertaisia ihmisiä. Voitto ei ollut aina kaupanteossa pääasia, vaan se oli usein toisen ihmisen autta-mista ja vahvaa yhteisöllisyyttä, joka tuotti iloa niin asiakkaille kun kauppiaallekin.

Toivon taival on kirja, joka tempaa lukijan mukaansa, ja kul-jettaa mukaan pitkin pohjalaisia kyläteitä asiakkaaksi Kyläkaup-paan, josta kirjaa on saatavissa.

ANNI GRUNDSTRÖM

Kyläkauppiaan elämäntarina

Lehtemme edellisessä numeros-sa (SV 6/2004) esiteltiin dosentti, valtiotieteen tohtori Jari Leski-sen viime sotien sotavahinkojen korvausjärjestelmää käsittelevä ansiokas tutkimus Tulevaisuuden turvaksi, jota luvattiin tarkastel-la esillä olevassa numerossa laa-jemmin. Aikanaan Jari Leskisen laajoihin arkistotutkimuksiin pe-rustunut väitöskirja Vaiettu Suo-men silta avasi aivan uusia nä-kökulmia suomalais-virolaiseen tiukasti salassa pidettyyn soti-laallisen yhteistoimintaan 1930-luvulla. Myös tällä kertaa Les-

Kylmän sodan ”asepalveluksessa”kisen on paneutunut tutkimaan aihetta, joka pääosaltaan on jää-nyt suurelle yleisölle täysin tunte-mattomaksi ja josta tutkimuksia ei ole aikaisemmin tehty.

Sotavahinkojen korvaustoi-minnan päätyttyä molemmat kor-vauksista huolehtineet yhdistykset lopetettiin - ensin Irtaimiston So-tavahinkoyhdistys ja sen jälkeen kiinteän omaisuuden vakuutta-misesta huolehtinut Sotavahinko-yhdistys. Jäljelle jääneet varat 74 miljoonaa markkaa (1,9 miljoo-naan euroa) lahjoitettiin perus-tetulle Sotavahinkoyhdistyksen

säätiölle, jonka nimi sittemmin on muutettu Sotavahinkosäätiöksi. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan mainitun säätiön toimintaa sen tukiessa sotien jälkeisinä vuosi-kymmeninä merkittävällä panok-sella maamme henkistä jälleenra-kentamista sekä jatkossa taistelua kansainvaltaista järjestelmääm-me nujertamaan pyrkiviä totali-täärisiä voimia vastaan.

Henkisestä rakentamisesta kylmään sotaanSiltä varalta, että sotavakuutus-toiminta jouduttaisiin jossakin vaiheessa aloittamaan uudelleen, pääoma piti lahjoitusehdon mu-kaisesti säilyttää koskemattoma-na. Ainoastaan sen tuotto olisi käytettävissä. Jatkossa onnistu-neella sijoituspolitiikalla turvat-tiin sekä pääoman reaaliarvon säilyminen että tuotot, joilla tu-ettaisiin suomalaista tieteente-koa sekä korkean tason opetus-ta. Ensimmäinen merkittävä lahjoitus tehtiin 1958. Tuon lah-joituksen turvin Helsingin Yli-opistoon perustettiin sovelletun matematiikan professorin virka. Alun perin ehdotettu vakuutus-oikeuden professuuri sai odottaa vuoroaan vuoteen 1970. Säätiö osallistui myös omalla panoksel-laan 1960 hankkeeseen perustaa Turun Yliopistoon lainopillinen – sittemmin oikeustieteellinen - tiedekunta. Lisäksi vakuutusalan ammattilaisten tutkimustyön tukemiseksi lahjoitettiin perus-pääoma stipendirahastoon sekä muun muassa erinäisiä tieteellis-tä työtä tukevia apurahoja.

Voimakas vasemmistoradi-kalismi vuosikymmenen vaihtu-essa aiheutti suunnanmuutoksen myös Sotavahinkoyhdistyksen

säätiön apurahapolitiikassa vuo-desta 1973 alkaen. Noina vuosina erityisesti osa opiskelevaa nuori-soa sortui kritiikittömästi ihaile-maan totalitääristä Neuvostoliit-toa. Sitä pidettiin sosialistisena valtiona, jossa huipentui ihmis-kunnan korkein kehitys. Toinen ihailun kohde oli kommunistinen Itä-Saksa, DDR, jonka vaikutus näkyi sittemmin niin sanotussa tutkinnonuudistuksessa. Nämä ”edistykselliset” taistolaiset eli stalinistiset opiskelijat pyrkivät täydellisesti politisoimaan tie-teen teon ja opetuksen. Klassil-lisen yliopiston arvoista - tieteen vapaudesta ja itsehallinnosta - oli päästävä eroon. Tuohon taiste-luun korkeakoulujen hallinnos-ta tulisi jatkossa osallistumaan rintaman toisella puolella myös Sotavahinkoyhdistyksen säätiö omalla panoksellaan.

Taisteleva KanslerisäätiöVuonna 1971 korkeakoulujen johtomiehet yhdessä elinkeino-elämän edustajien kanssa perus-tivat Korkeakoulu- ja tiedepoliit-tisen tutkimussäätiön eli KTTS:n – myös Kanslerisäätiöksi kut-sutun. Tuo stalinistien parjaama ja ”taantumuksen esikunnaksi” kutsuma säätiö tulisi jatkossa te-hokkaasti kamppailemaan radi-kaalien ylioppilasjohtajien ja vah-vasti politisoituneiden opetusmi-nisteriön ja Suomen Akatemian pyrkimyksiä vastaan. Ensimmäi-nen yritys kaapata valta korkea-kouluissa ”mies ja ääni” –periaat-teen avulla oli torjuttu eduskun-nassa keväällä 1970. Uusi yritys kukistaa perinteinen professori-valta ja kaapata valta korkeakou-luissa tehtiin 1973. Mikäli yritys olisi onnistunut, tieteellinen tut-kimus ja korkeakoulujen hallinto

olisi luiskahtanut marxilais-leni-niläis-brezneviläisille linjoille.

Kanslerisäätiön päärahoitus tuli Elinkeinoelämän valtuus-kunnalta – EVA:lta. Vuodesta 1973 alkaen myös Sotavahinko-yhdistyksen säätiö oli merkittä-vänä rahoittajana mukana tur-vaamassa sen toimintaa aina 1980–luvun loppuvuosiin saak-ka. Kanslerisäätiö organisoi laa-jamittaisen tiedonkeruu-, tutki-mus-, selvitys-, seminaari- ja jul-kaisutoiminnan. Korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa taistelussa siitä kehittyi asiantunteva aloitteente-kijä ja toimija, joka vaikutti sekä tiedeyhteisöön että yleiseen mie-lipiteeseen. Erityisesti säätiö pai-notti korkeakoulujen ja elinkei-noelämän yhteistyötarvetta sekä koulutus- että tutkimussektoril-la. Vastapainoksi virallisille to-talitäärisiin sosialistisiin maihin yksipuolisesti suuntautuneille tie-deyhteyksille pyrki Kanslerisää-tiö luomaan ja ylläpitämään tie-deyhteyksiä läntisen maailmaan.

Viestinnän oppituoli Helsingin yliopistoonUusi puolustusrintama luotiin 1970-luvun lopulla viestinnän koulutuksen ja tutkimuksen jou-duttua lähes kokonaan ääriva-semmiston käsiin. Erityisesti Tampereen yliopiston tiedotus-opin laitos näytteli tässä ”por-varillisen hegemonian” eli va-paan moniarvoisen tiedotuksen nujertamisessa merkittävää osaa. Äärivasemmiston tavoitteina oli muun muassa koko yleisradio-viestinnän politisoiminen ja uu-den viestitekniikan ottaminen kokonaan valtion yksinoikeudek-si sekä sitoutumattoman lehdis-tön toimintaedellytysten kaven-taminen.


Vastatoimena käynnistettiin hanke viestinnän professuurin perustamiseksi Helsingin yli-opistoon. Ensin oli perustettava oppituoli ja löydettävä sille ky-vykäs haltija. Asia oli pidettävä mahdollisimman pitkään salas-sa. Toukokuussa 1977 oltiin niin pitkällä, että Sotavahinkoyhdis-tyksen säätiö lahjoitti omissa ni-missään lahjoitusprofessuurin perustamiseen tarvittavan mil-joonan markan summan Helsin-gin Yliopistolle. Tuosta lahjoi-tussummasta säätiön oma osuus oli kaksi viidesosaa. Loput säätiö sai lahjoituksena EVA:lta, joka pysytteli operaatiossa taustalla. Jatkossa suunnitelman mukaises-ti oppituolin haltijaksi nimitettiin professori Osmo A. Wiio. Moni-arvoisen viestinnän opetuksen ja tutkimuksen kannalta hanke tu-lisi osoittautumaan erinomaisen onnistuneeksi. Kuvaavaa tuolle ajalle oli Wiion joutuminen rai-voisan puhelinterrorin kohteeksi. Hän ei suinkaan ollut ainoa mie-lipideterrorin uhri. Lukuisat yli-opistojen opettajat joutuivat kär-simään jatkuvasta parjauksesta, häirinnästä ja hyökkäyksistä.

Hätkähdyttävä Pirkkala Rinnan korkeakouluista käy-dyn kamppailun kanssa myös alemman asteen koulutus jou-tui tulilinjalle. Hyvin organisoi-dun vasemmistoradikalismin patoamiseksi myös tällä suun-nalla perustettiin 1973 puolus-tusorganisaatio - Vapaan koulu-tuksen tukisäätiö, VKTS, jonka päärahoittajina tulisivat jatkossa olemaan EVA sekä Sotavahin-

koyhdistyksen säätiö. Toisin kuin Kanslerisäätiö VKTS ei tulisi nä-kymään julkisuudessa.

Säätiön toimintatapaa luon-nehdittiin ”suoraksi vaikutta-miseksi” eri henkilöiden kautta opetuksen sisältöön ja kehittämi-seen. VKTS loi tiedusteluverkon, jonka avulla pystyttiin seuraa-maan mitä opetus- ja kouluhal-linnossa oli tapahtumassa. Tär-keää oli saattaa vallitseva tilanne mahdollisimman nopeasti kansa-laisten tietoon sekä esittää rin-nakkaisia ja kilpailevia ehdotuk-sia opetustoimen kehittämiseksi. Vuonna 1975 Tampereen yliopis-ton laatiman marxilais-leniniläi-sen Pirkkalan koulutusmonisteen paljastuminen oli varsin tervetul-lut tapahtuma ”vastavalkeiden” sytyttäjille. Viimeistään Pirkka-lan moniste tulisi avaamaan lu-kuisten poliitikkojen sekä suuren yleisön silmät näkemään mihin Suomen koulujen opetusta oltiin viemässä.

Seuraavan vuosikymmenen puoleen väliin mennessä voitiin todeta torjuntataistelun tuotta-neen tulosta. Kanslerisäätiö ja Vapaan koulutuksen tukisäätiö olivat yhdessä päärahoittajiensa Sotavahinkoyhdistyksen säätiön ja Elinkeinoelämän valtuuskun-nan kanssa suoriutuneet oival-lisesti kylmän sodan ”asepalve-luksesta”. Viimeistään Neuvos-toliiton romahdus ja hajoaminen vuonna 1991 vei pohjan ääriliik-keen toiminnalta.

ANTTI HANNULA

Urho Brusi;

Taivaalta leijui valhe

ISBN 952-5478-97-1.

Minerva Kustannus,

Paino Kopijyvä Oy

Jyväskylä 2004. Kirjan

toimittaja Kimmo Sorko.

Muuramelainen sotaveteraani, kapteeni Urho Brusi piti koko Jatkosodan ajan pientä sotapäi-väkirjaa, jossa hän kertoili so-tatapahtumista ensin korpraalin sitten ajan myötä aina luutnan-tiksi saakka kohonneen soturin kokemuksia sodan myötä- ja vas-tamäessä.

Maaliskuussa 1921 Raahessa syntyneen Brusin elämänsuun-nitelmat muuttuivat olennaisesti Stalinin hyökättyä joukkoineen Suomeen 30.11.1939. Se tempa-

Sotapäiväkirjan muistojasi Brusin tapahtumien vyöryyn ensin ammusteollisuuden sitten vuodesta 1941 alkaen Suomen ar-meijan riveihin. Joukko-osastot olivat JR 11 Uhtualla ja Kiestin-gissä sekä upseerikoulun jälkeen JR 10 Rukajärvellä. Elokuussa 1943 tuli vielä muutos elämään, kun Brusi – kornisoturi – hyväk-syttiin Merisotakouluun rt-ka-dettikurssille. Virallisesti kurssi päättyi maaliskuussa 1945, mut-ta Kannaksen suurhyökkäyksen aikana heidätkin komennettiin taistelutehtäviin Viipurinlahdel-le. Brusi osallistui myös miinojen raivaukseen 1945–47.

Kirjan pääsisältö keskittyy kuitenkin Vienan Karjalan kor-pisotaan vuosina 1941–43. Se oli kovin erilaista sotaa kuin taiste-lut Ihantalassa, Vuosalmella tai

Nietjärvellä. Brusi huomauttaa ja varsin aiheellisesti, että ns. kent-tävartiosodasta on kirjoitettu vä-hän ja sekin vähä siinä hengessä, että siellähän ”herrat” olivat her-ran kukkarossa luonnon keskel-lä puhdetöitä tehden. Tietysti se sota oli sitäkin, mutta varuillaan tuli olla koko ajan, sillä naapuri-kin partioi ja iski milloin tilanne oli sopiva.

Tähän sodan kuvaan sisäl-tyvät tietenkin vuonna 1941 an-karat korpitaistelut, jotka olivat suunnattoman raskaat ja tappi-oistakin tuli niin suomalaisil-le kuin saksalaisille, joiden jou-koista varsinkin SS-miehet oli-vat korpisotaan soveltumattomia. Tietenkin vihollinen – Neuvos-toarmeija – kärsi raskaista tap-pioista.

Kirjassa rintamaelämän ku-vaus on realistista. Vaikka Brusi

vuosikymmenien jälkeen kaivoi esiin muistiinpanonsa, hän on myös tutustunut taistelukerto-muksiin, jotta välttäisi virheelli-sen tiedon levittämisen.

Brusi on myös ryydittänyt ko-kemuksiaan herkullisilla tapahtu-man kuvauksilla. Eräs parhaista oli rykmentin komentajan eversti Tähtisen ja pataljoonan komen-tajan majuri Puustisen (Marskin ritari) kenttävartion tarkastus. Tarkastuksen päätteeksi tarjot-tiin herroille hirvipaistia, snapsit ym. Hirvenmetsästys oli kielletty, viinaa ei saanut olla jne. Herroil-le tarjottiin juttu miinakenttään menneestä hirvestä, jota tarinaa tarkastajat kuuntelivat vakavina – vai oliko näiden karaistuneiden taistelun johtajien ilmeissä hy-myn värinää. Juttu hyväksyttiin. Hirvethän voivat mennä miina-kenttään. No torjuntavalmius oli

kuitenkin hyvä.Urho Brusi erosi PV:sta

vuonna 1947 ja siirtyi mainos- ja liikealalle. Vuosikymmenien hil-jaiselon jälkeen hän keräsi sota-muistonsa kirjan muotoon eikä lainkaan hullummalla menestyk-sellä.

Tämä kaikki on sotahistori-aa henkilötasolta tarkasteltuna. Näkökulma on tietenkin kapea, mutta se on tarpeellinen, jotta ymmärtäisimme, millaista se oli etulinjasta nähtynä.

Tätä kirjaa voi tilata Jyväsky-lästä MINERVA kustannusosa-keyhtiöstä puh. (014) 3386 845. Hinta on 28 euroa. Kirjaa on saa-tavissa myös hyvin varustetuista kirjakaupoista.

TAPIO SKOG

Nimemme jää jälki-

maailmalle. Mäntsälän

Veteraanimatrikkeli

ISBN 951-95883-5-3.

Saarijärven Offset Oy

2004. 378 sivua.

Mäntsälän veteraanikirja on lu-jatekoinen, moninkertaista luke-mista kestävä ja edustavan nä-köinen teos. Sisältö noudattaa veteraanikirjoille tyypillistä, hy-väksi koettua rakennetta: aluksi paikallista ja yleistä sotahistori-aa, sitten veteraanien ja lottien matrikkelitiedot sekä sankari-vainajien kunnialuettelot, seuraa-vaksi artikkeleita, muistelmia ja kenttäpostikirjeitä sekä lopuk-si Mäntsälän nykyisten veteraa-niyhteisöjen esittely. Liitteenä on Moskovasta 1993 löytynyt ja toteutumatta jäänyt Neuvostolii-ton suunnitelma Suomen ehdot-tomasta antautumisesta.

Sotahistoriassa eversti Jarmo Myyrä kirjoittaa lämminhenki-sesti Mäntsälän miesten sotatai-paleista. Everstiluutnantti Ans-si Vuorenmaan historiaosuus on mainio yleiskuvaus II maail-mansodan vaiheista. Veteraani-matrikkeli on tekstisisällöltään harvinaisen selkeä. Henkilökoh-taisista kuvista on luovuttu ja miehen esittelytekstiin on otet-tu tärkeimmät tiedot. Lottamat-rikkeli on vieläkin tiiviimpää te-koa. Kaatuneiden luetteloita kat-sellessa saa kuvan, minä aikoina ja missä taisteluissa kuolema on raskaimmin korjannut satoaan Mäntsälän miehistä, sillä nimet

Mäntsälä ja Vihti saaneet veteraanikirjansa ovat kaatumisjärjestyksessä. Kaatumispaikka olisi silti ollut hyvä mainita.

Artikkeleista kiinnostaa eri-tyisesti Risto Kallion laatima sel-vitys Mäntsälän sankarihautojen syntyhistoriasta. Se on arvokasta perinnetietoa vaalittavaksi. Nuo-rempien lukijoiden on myös syytä hiljentyä lukemaan monia henki-lökohtaisia muistelmia sodista ja kotirintaman ponnisteluista.

Toimikunnassa näyttää ol-leen jäsenenä tuttu mies Mänt-sälästä; sotaveteraaniliiton toi-minnanjohtaja Markku Seppä. Kirjan voi hankkia Mäntsälän kunnan palvelupiste Vinkistä 25 euron hintaan (+postikulut) pu-helin (019) 68 901.

Vihtiläiset isänmaan

puolesta 1939–1945.

ISBN 951-96560-2-2.

Vihti-Seura ry:n julkaisu.

Karprint Ky. Vihti 2004.

303 sivua.

Vihdin veteraanikirjan 300 kook-kaasta sivusta on 130 sivua omis-tettu miesten ja naisten matrikke-litiedoille sekä kauniisti muotoil-luille kaatuneiden muistosivuille. Loppuosa teoksesta on monipuo-lista kerrontaa sota-ajoista sekä sodanjälkeisistä vuosista. Teks-ti on isokokoista ja sisällöltään enimmäkseen helppolukuista. Vanhoista rintamilla napsituista valokuvistakin on saatu kirjan sivuille harvinaisen selkeää kat-seltavaa. Sankarivainajasivuilla on 70 %:lla kaatuneista muistona

valokuva. Kirjan erikoisuutena voitaneen mainita, että veteraa-niaikakautta kuvaava tarina kul-kee kirjan sivuilla vuoroin koti-, vuoroin sotarintamilla. Vihdin erikoisuuksina lukija voi havai-ta, että sinne perustettiin Rin-tamamiesyhdistys jo kesäkuussa 1940, se sai samana vuonna oman lentokentän, josta operoi joukko sotasaaliiksi saatuja venäläisiä hävittäjä- ja pommikoneita, sen monet koulut ja hoitolat muuttui-vat sotasairaaloiksi ja siirtoväen tilapäisiksi asuinsijoiksi. Rinta-matapahtumista on taas pitkin matkaa tarkat kuvaukset vihti-läisten etenemisteistä ja taiste-luista. Kotirintamalta vuorostaan kerrotaan maatalouden tarkkoja tuotanto- ja luovutuslukuja sekä muista ponnisteluista. Erityisen vaikuttava on sivulla 288 kuva pilketalkoista. Siinä emännät ja nuoret tytöt viistävät kuorima-raudoilla koivupölkkyjä paljaik-si pilkepuiksi. Veteraanikirjois-sa harvemmin esiintyvää tekstiä on myös elämänolojen kuvauk-sena selostus Vihdin poliittises-ta menneisyydestä ja sen muut-tumisesta.

Kirjan lopussa esitellään lu-kuisa joukko Vihdin järjestöelä-mää edustavia yhteisöjä. Liittee-nä on luettelo sotilaallisten ter-mien lyhenteistä, ja sitä todella tarvitaan tätä historiakirjaa lu-ettaessa.

AARNO LAMPI


KilpailukutsuSuomen Sotaveteraaniliiton ilma-asemesta-ruuskilpailut järjestetään kotiratakilpailuna 03.-10.04.2005.Kilpailulajit:Ilmakivääri 40 ls, sarjat yli 80 ja alle 80 vuotiaat sekä joukkuekilpailu 3-miehisin joukkuein.Ilmapistooli 40 ls, sarjat yli 80 ja alle 80-vuoti-aat sekä joukkuekilpailu 3-miehisin joukkuein.Piirit voivat nimetä useampiakin joukkueita ennen kilpailun ensimmäistä sunnuntaita.Sarjat 80-vuotiaat ja vanhemmat (vuonna 1925 syntyneet ja aikaisemmin).Alle 80-vuotiaat (vuonna 1926 syntyneet ja myöhemmin)Osanottomaksut:13 euroa/laji/henkilö. Ei erillistä joukkuemak-sua. Osanottomaksut tulee suorittaa ilmoit-tautumisen yhteydessä tilille Pirkanmaan So-taveteraanipiiri ry TSOP 573008-2100424.Kilpailussa käytetään järjestäjien tauluja, jot-ka lähetetään leimattuina kilpailuun ilmoit-tautuneille Joukkueille.Kilpailuohjeet:Kilpailussa noudatetaan liiton hallituksen joulukuussa 2003 hyväksymiä kilpailusään-töjä sekä kilpailun järjestäjien tarkennuksia kilpailun järjestämisestä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita ammutaanko nauha- vai yksittäistauluihin.Tiedusteluihin vastaa: Olavi Tanner puh. (03) 222 1849Ilmoittautuminen:Ilmoittautuminen sekä tiedot yhteyshenkilöstä tulee lähettää piireittäin 22.03.05 mennessäosoitteella: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry Seija Vehmas Väinölänkatu 2, 33100 Tampere,sähköposti: [email protected]

TERVETULOA

Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry

KilpailukutsuSuomen Sotaveteraaniliiton pilkkimestaruuskil-pailut järjestetään perjantaina huhtikuun 1. päi-vänä 2005 Valkealassa. Kilpailukeskus sijaitsee Valkealan seurakunnan leirikeskus Niinirannassa, osoite Leiritie, 45370 Valkeala.Kilpailupaikkana on Lappalanjärvi, n. 7 km Kouvolasta Mikkelin suuntaan. Opastus vt 15:ltä Kouvola – Mikkeli.Kilpailuaika: Klo 10.00 – 14.00 (siirtymisaika; ½ tuntia ennen ja 1 tunti kilpailun päätyttyä).Ilmoittautumiset: 20.3.2005 mennessä Kymen-laakson Sotaveteraanipiirin toimistoon, Saa-rennonkatu 7 A 5, 45200 Kouvola, puhelin/fax (05) 375 3383 tai 0400 655 283, e-mail: [email protected]: Maksetaan paikan päällä, 9 euroa/henkilö ja 17 euroa/joukkue.Kilpailusäännöt. Kilpailussa noudatetaan Suo-men Sotaveteraaniliiton ja soveltaen Suomen Kalamiesten Keskusliiton hyväksymiä kilpai-lusääntöjä. Kilpailukala on ahven. Suurin kala palkitaan. Osanotto-oikeus on sotaveteraaniyh-distysten ja naisjaostojen varsinaisilla jäsenillä. Mestaruus jaetaan sekä naisten että miesten sar-jassa. Joukkuekilpailu piirien välillä ratkaistaan

KilpailukutsuSuomen Sotaveteraaniliiton hiihtomestaruus-kilpailut pidetään keskiviikkona 16.3.2005 Mikkelissä, Savon Prikaatin järjestämänä Karkialammin maastossa.Sarjajako Miehet: M88 1917 ja vanhemmat, M85 1918 – 20, M82 1921 – 23, M80 1924 – 25, M78 1926 – 1927, M76, 1928 ja nuoremmat.Naiset: N88 1917 ja vanhemmat, N85 1918 – 20, N82 1921 – 23, N79 1924 – 25, N76 1926 – 27, N73 1929 - 30 ja 1931 nuoremmat.Kilpailumatka on kolme (3) kilometriä. Hiih-totyyli perinteinen. Joukkuekilpailu kierto-palkinnosta toteutetaan liiton sääntöjen mu-kaisesti.Osanotto-oikeus: sotaveteraaniyhdistysten ja naisjaostojen varsinaisilla jäsenillä.Majoitus: Kasarmimajoitus Savon Prikaatin tiloissa.Ruokailu: Savon Prikaatin ruokailutiloissa.Osanottomaksu: 10 euroa kilpailijalta.Ilmoittautumiset: Piireille lähetetään alku-vuodesta kirjallinen kutsu sekä ilmoittautu-mislomakkeet. Ilmoittautumiset: kirjallisena 28.2.1905 mennessä Suur-Savon Sotavete-raanipiirille osoitteeseen Hirvensalmentie 8, 52550 Hirvensalmi. Määrä aikana perille tul-leet ilmoittautumiset löytyvät painetusta kil-pailuesitteestä.Tiedustelut puh. (015) 451 479 tai 0400 787 749

KilpailukutsuSuomen Sotaveteraaniliiton keilamestaruus-kilpailut pidetään 7.4.2005 TampereellaSarjat:Miehille ja naisille erikseen oma mestaruus-kilpailu.Ikähyvitys:75-vuotiaasta lähtien (+1 piste/vuosi/sarja).Joukkuekilpailu:Ennen kilpailua nimetään kolmen henkilön joukkue. Kilpailijoiden saamat pistemäärät lasketaan yhteen. Joukkueessa voi olla miehiä ja naisia. Joukkuekilpailu pelataan ikähyvitys huomioiden.Ilmoittautumiset:Pirkanmaan Sotaveteraanipiiriin25.03.05 mennessä puh.(03) 223 5808 tai faxi (03) 223 5808, osoiteVäinölänkatu 2, 33100 Tampere, sähköposti [email protected]ät alkavat klo 10.00Kilpailumaksu: 25 euroa sisältää ratamaksun, palkinnot, osallistumismitalin, keittolounaanLäheisessä ravintolassa ja suihkun kilpailu-paikalla.Osanottomaksut tulee suorittaa ilmoittau-tumisen yhteydessä tilille TSOP 573008-2100424Paikka: Keilahalli sijaitsee osoitteessa Keila-kuja 1, 33520 Tampere Puh. (03) 3126 0500Harjoitusmahdollisuus 6.4.2005 päivällä.Maksu 9 euroa/henkilö/tuntiTiedusteluihin vastaa:Pentti Suojanen puh. (03) 265 4025 (koti)

TERVETULOA KEILAAMAAN!

Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry

kolmihenkisin joukkuein. Joukkue on nimettävä ennen kilpailua. Piirit voivat ilmoittaa useampia-kin joukkueita. Joukkueissa voi olla sekä naisia että miehiä. Joukkuekilpailussa kilpaillaan kier-topalkinnosta. Lisäksi järjestetään Kannattaja-jäsenten sarjat naisille ja miehilleMajoitus: 2 – 6 hengen huoneissa leirikeskukses-sa hintaan 26 euroa henkilö sisältäen aamiaisen ja vuodevaatteet. Majoitusvaraukset piiristä puh 0400 655 283.Ruokailu: Leirikeskukselta sitä haluaville 31.3. päivällinen keittoruoka hinta 5 euroa ja 1.4. keit-tolounas 5 euroa henkilö. Ruokailuvaraus on tehtävä ennakkoon 20.3.2005 mennessä piiristä puh 0400 655 283.

Kilpailun yhteyshenkilö ja tiedustelutToivo Hartikainen(05) 375 3383 tai 0400 655 283

TERVETULOA KILPAILEMAAN VALKEALAAN

Suomen Sotaveteraaniliitto ryKymenlaakson Sotaveteraanipiiri ry

KilpailukutsuKanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry. järjes-tää Suomen Sotaveteraaniliiton lentopallo-mestaruuskilpailut Hämeenlinnassa keski-viikkona 25.5.2005 yksipäiväisenä.Paikka: Punaportin urheilutalo, Hattelmalan-tie 8, Hämeenlinna.Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset viimeis-tään 15.4. mennessä: Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri rySuomenkasarmi rak 1513130 HÄMEENLINNAtai sähköpostilla: [email protected] pelataan yhdessä sarjassa, joka on liiton mestaruuskilpailu. Kilpailuihin saa-vat osallistua yhdistysten varsinaiset jäsenet. Joukkueiden tulee lähettää pelaajien nimet ja syntymäajat ilmoittautumisten yhteydessä tar-kistuksia varten. Kilpailuohjeet ja otteluohjel-ma lähetetään osanottajille ilmoittautumis-ajan päätyttyä.Osanottomaksu: Osanottomaksu 70 euroa/joukkue maksetaan ilmoittautumisen yhtey-dessä Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiirin ti-lille Nordea 204718-144981.Kilpailupaikalla on kahvio josta saa myös ruo-ka-annoksia omakustanteisesti.Kukin joukkue varaa itse majoituksensa. Turnauksessa noudatetaan liiton hallituk-sen joulukuussa 2003 hyväksyttyjä sääntö-jä. (Mm. vajaalla joukkueella pelaaminen on sallittua.) Lisätietoja: Pertti von Hertzen puh. (03) 675 6839 tai 040 581 7778.

Tervetuloa pelaamaan lentopalloa Hämeenlinnaan!

KANTA-HÄMEEN SOTAVETERAANIPIIRI RY


Viime jouluksi toimi-tettiin inkeriläisille ja karjalaisille hei-

Joulupaketit heimoveteraaneillemoveteraaneille sekä heidän leskilleen perinteiset joulu-paketit. Paketteihin tarvik-

keet hankki Matti Lappalai-nen ja Pirkko Kiravuo jouk-koineen pakkasi ne. Jakelun hoitivat pääosin Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit ry:n puolesta Vihtori Hyyrö-nen sekä Albert Kirjanen, Heikki Meriläinen, Raimo Rosendahl ja Kalevi Rönn-qvist. Paketteja tehtiin 140 kappaletta kuten neljänä ai-kaisempana vuonna. Vaikka veteraanien ja leskien määrä pienenee, löytyy uusia lähes saman verran.

Tämän vuoden joulupa-ketit tehdään samaan tapaan. Pakkauspäiväksi sovittiin 18. lokakuuta.

Sotaveteraaniliiton tiloissa pidettyyn palautekeskuste-

luun osallistuivat (vas.) Pirkko Kiravuo, Matti Lappalai-

nen, Albert Kirjanen, Vihtori Hyyrönen ja Anni Grund-

ström.

Kotkassa on jo 10 vuot-ta toiminut sotiemme veteraanien tukemi-

seen tähtäävä yhteistoimin-taorganisaatio, Veteraanijär-jestöjen tukirengas. Sellainen todettiin paikkakunnalla tar-peelliseksi, sillä seudulle oli kuntakehityksen myötä syn-tynyt aikanaan viisi veteraa-niyhdistystä, jotka vuonna 1977 tapahtuneen Kotkan, Karhulan ja Kymin yhdisty-misen seurauksena tulivat kotkalaisiksi veteraaniyhdis-tyksiksi ja niiden tukemiseen halukkaat muut maanpuolus-tusyhdistykset saattoivat koo-ta tukitoimintansa samaan organisaatioon.

Tukitoiminnan tarkoituk-sena on olla taustavoimana ja huolehtia talkoohengessä niistä avunpyynnöistä, joita sille veteraanijärjestöt esittä-

Veteraanien tukirengas toimii Kotkassavät jokapäiväisten elämän-tilanteiden järjestämiseksi, yhdistysten asioiden hoitami-seksi sekä veteraaniperinnön vaalimiseksi ja perinnetieto-jen keräämiseksi.

Tukirengas on keskitty-nyt veteraanien fyysisten toi-mintojen auttamiseen, mutta viime aikoina on enenevässä määrin panostettu myös ve-teraaniperinnön vaalimiseen. On tiiviisti oltu mukana jär-jestämässä veteraanipäivän tilaisuuksia ja tehostettu kou-lulaisille tarkoitettua tiedot-tamista.

Kun viime syksynä tuli kuluneeksi 60 vuotta jatko-sodan päättymisestä, antoi se sysäyksen järjestää myös Kotkassa muistotilaisuuksia veteraanien kunniaksi. Tuki-rengas ryhtyi toimeen. Vete-raanijuhla pidettiin Keskus-

koululla, katselmustilaisuus järjestettiin Palotornivuorel-la sekä elokuva- ja multime-dianäytökset järjestettin ve-teraaneille ja nuoremmalle maanpuolustusväelle. Tilai-suudet onnistuivat hyvin ja ne saivat julkista huomiota.

Tukirenkaan tapaisia yh-teistoimintaorganisaatioita toimii monella paikkakun-nalla, tosin hiukan erilaisin muunnoksin. Tyypillisin on ehkä vantaalainen VETRES. Toiminnan tehokkuus ei ole riippuvainen niinkään orga-nisaatiosta, vaan ratkaisevaa on vapaaehtoistyötä tekevi-en ihmisten aktiivisuus. On-neksi maanpuolustushenkisiä vapaaehtoisia riittää maas-samme.

ERKKI SILVO

www.matka-monte.fi

TUNISIATUNISIALoma täynnä lämpöä ja valkLoma täynnä lämpöä ja valkeita hiekkareita hiekkarantojaantojaHammametinHammametin viehättä viehättävässä rvässä rantakaupungissaantakaupungissa

DOMINDOMINA SULA SULTTANANB E AB E A C H * * * + / P HC H * * * + / P H

ALK.ALK.459459

hlö/vk

449449hlö/vk

SINDBSINDBAD****/AKAD****/AK

FOURAFOURATI***/AKTI***/AK

499499

589589

ALK.ALK.

ALK.ALK.

hlö/vk

hlö/vk

18 ja 25.3

1. ja 8.4

18.3 - 1.4

8. - 29.4

439439hlö/vk

18 ja 25.3

44944915. - 29.4hlö/vk

-merkityt lähdötsisältävät täysihoidon

HOHOTELLITELLI

HOHOTELLITELLI

HOHOTELLITELLI


Muistomerkki Mannerheim-ristin ritareille Kalvolassa

Esko Kaustin ja Martti Nurmen omaisia muistomerkin

äärellä.

Kolme kalvolalaista Mannerheim-ristin ritaria Yrjö Alfons

Tamminen, Esko Kausti ja Martti August Nurmi ovat saaneet muistomerkin pitäjän hautausmaalle. Muistomerkin on tehnyt taiteilija Kari Laur-la kolmesta, toisiinsa liitetyis-tä kivipalkeista ja se paljastet-tiin Summan Ristin 65-vuotis päivänä 21.12.2004.

Paljastuspuheen piti evers-ti Matti Lukkari todeten muun muassa, että maassam-me on Kalvolan lisäksi vain yksi kunta, jolla on kolme marskin ritaria. Se on Parik-kala itärajalla.

Muistomerkin äärellä pu-hui myös Hämeen Sotilaslää-nin komentaja eversti Kari Siljander.

Päiväjuhla oli Kalvolan

Suomalaisen rukouksen muistomerkin kutsu-manimen saanut koti-

rintamamuistomerkki pal-jastettiin itsenäisyyspäivänä Ähtärin keskustan Rautatie-puistossa. Merkki on hiotulla graniittijalustalla seisova hio-tusta haponkestävästä teräk-sestä valmistettu kolme met-riä kertaa kolme metriä kool-taan oleva monumentti, jonka etupinnalla on kylvörukous -aiheinen teräkseen leikattu kuva, siivapyörä kuvaamassa teollisuutta ja tuotantoa sekä Ähtärin kirkon kuva kerto-massa kotirintaman ja kirkon vahvasta yhteydestä sotien ai-kana.

Muistomerkki on ontto ja sen sisällä on sähkövalaistus, joten kuvat tulevat esille mo-numentin pinnalla pimeän aikana kuvien leikkaussau-moista. Taustasivun kuvana on kuntarajat ja Ähtäri -nimi sekä kaupungin vaakuna.

Etupuolen sivuosassa on yhdeksän veteraani- ja maan-puolustusjärjestön logoa sekä metallilaatta, jossa on teks-ti: ”1939–1945 Kotirintama

Ähtärin kotirintamamuistomerkki paljastettiin itsenäisyyspäivänä

Ähtärin kotirintamamuistomerkki paljastettiin itsenäi-

syyspäivän juhlallisuuksien yhteydessä. Peiliksi hiottu

teräspinta heijastaa voimakkaasti valon ja taivaan värit.

kesti, kesti isänmaa. Ruko-us kansamme turman esti”. Muistomerkin sanoma on voimakkaasti hengellinen. Rautatiepuiston kumparees-ta, jolla merkki seisoo, on muodostunut erityisesti ohi-kulkevien, mutta myös varta vasten katsomaan tulevien kiinnostuksen kohde.

Muistomerkin ovat suun-nitelleet ähtäriläiset sota-veteraani Erkki Rantala ja maanviljelijä Heikki Savola tukenaan muistomerkkitoi-mikunta. Teräksisen muisto-merkin valmisti ja toimitti äh-täriläinen Tankki Oy.

HEIKKI AHOPELTO

VIRTSANKARKAILUUN pestävät jauudelleenkäytettävät alushousut

miehille ja naisilleSLIP SICLA®

lieväänvirtsankarkailuun- 100 % puuvillaa- haaraosa hengittävää erikoiskuitua- pesukesto yli 100 kertaa- muita suojia ei tarvita

CONTENArunsaaseenvirtsankarkailuun- erikoiskangas, ei hiosta- sisäpuolella tasku erilliselle suojalle- pestävät, max 60 °C

Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinna

p. 03-6125 355, fax. 03-6125 353

www.linctus.fi

HIGH TELO pestävät sängynsuojat

- laminoitu puuvillalakana

TIEDUSTELUT JA TILAUKSET:

Linctus Oy, puh. 03- 6125 355

- kolmea eri kokoa

" yksilöllisen ja monipuolisen kuntoutuksen ykköspaikka: laitos-, päivä- ja avokuntoutusta kaikkiin toimintakykyluokkiin kuuluville sotiemme veteraaneille" edullinen kuntoutujan puolisopaketti

Tiedustelut / varaukset myyntipalvelusta:puh (013) 6821 400, fax (013) 6821 444

[email protected] www.paaskynpesa.fi

seurakuntatalossa. Panssa-risoittokunnan esitysten ja kahvitarjoilun lisäksi terveh-dyksensä esittivät kunnan-johtaja Antti Salonen, kun-nallisneuvos Veikko Juvonen paikallisten veteraanijärjes-töjen edustajana sekä toimin-nanjohtaja Juhani Pura Re-serviupseeriliitosta. Vapaan-sanan aikana puhui eversti Esa Pulkkinen. Päätössanat ja –rukouksen esitti kirkko-herra Antti Herkola.

MATTI KAIKONEN


Ilmari Sairaselle Sievin kunnan kulttuuripalkinto veteraanityöstä

Sieviläinen monitoimi-mies, Sievin Sotavete-raanit ry:n puheenjoh-

taja Ilmari Sairanen sai tun-nustuksen veteraanityöstä Sievin kunnan kotiseutu- ja kulttuurilautakunnan luovu-tettua hänelle vuoden 2004 kulttuuripalkinnon. Sairasen toimesta ja johdolla kunta-keskukseen hankittiin ensin sotaan lähdön muistokivi, sen jälkeen seurakuntako-tiin 200 kaatuneen yhteinen muistotaulu, sitten julkaistiin veteraanimatrikkeli, Jyringin kylälle pystytettiin maatalo-usmuseo 1994, suojeluskun-tatyön muistomerkki pysty-tettiin torin laidalle 1997 ja viime kesänä Mannerheim Ristin ritari Paavo Korpi sai muistomerkki Jyringin kou-lun pihapiiriin.

Kulttuuripalkinnon luo-vutus tapahtui Talvisodan syttymispäivänä 30.11.Sievin sotaveteraanien ja -invalidien joulujuhlassa seurakuntako-dilla. Lautakunnan puheen-johtaja Heikki Lahti kertoi Sairasen saneen perinnetyös-sä niin paljon aikaan, että oli aivan luonnollista luovuttaa

Marjatta ja Ilmari Sairanen juhlassa, jossa kulttuuripal-

kinnon luovutti Heikki Lahti

palkinto hänelle.Kiitospuheenvuorossaan

Ilmari Sairanen kertoi saa-neensa veteraaniväen va-rauksettoman tuen työlleen. Myös sieviläiset yritykset ja kunta ovat aina olleet tuke-massa taloudellisesti hank-keita. - En minä ole näitä asi-oita yksinään tehnyt, kaikki sieviläiset siinä ovat mukana olleet. Apua on tullut aina kun olen asiasta vihjaissut, Sairanen kiitteli.

Seurakunnan puheenvuo-rossa pastori Tapani Kirsi-lä sanoi, että Jumalan sana

opettaa meidät näkemään isänmaan lahjana. Eikä isän-maan rakkaus lähde yksin aatteesta vaan Jumalan rak-kaudesta. Jos me rakastam-me isänmaatamme ja lähim-mäisiämme olemme matkalla lopullista isänmaata kohti.

Talvisodan ja joulun tun-nelmissa tilaisuuden juontaja Martti Härkönen päätti juh-lan arvokkaan ohjelman lau-sumalla Yrjö Jylhän runon Pyhä yö.

PASI JAAKONAHO

Kirkkokonsertti

Hämeenlinnan kirkko täyttyi ääriään myö-ten illalla 17.12.2004

veteraanityön tukijoista. Kanta-Hämeen Sotaveteraa-nipiirin järjestämään tilai-suuteen osallistuneet esiinty-jät Pentti Hietanen (tenori), Antti Hauhtonen (bassoba-ritoni), Minna Kallasvaara (piano), Katja Sirkiä (huilu), Tommi Varjola (kitara) sekä Vanajan nuorisokuoro johta-naan Ismo Savimäki työsti-vät tämän konsertin lahjana sotiemme veteraaneille.

Seurakunnan tervehdyk-sen esitti jouluaikaan sopi-vin sanoin pastori Katariina Sorsa. Alkujuonnossaan so-taveteraanipiirin tukirahas-ton sihteeri Asko Kylliäinen kertoi, että nyt jo nämä pe-rinteeksi muodostuneet tilai-suudet saivat alkunsa tässä-kin konsertissa esiintyneiden Minna Kallasvaaran ja Antti Hauhtosen esityksestä.

Konsertissa kuultiin tuttu-jen ja koskettavien kotimais-ten joululaulujen ohella myös ulkomaisia sävellyksiä, jois-ta viimeisenä kruunasi illan Pentti Hietasen yhdessä nuo-

risokuoron kanssa esittämä A Adamin Oi jouluyö. Kiit-täessään lopuksi esiintyjiä, seurakuntaa ja salintäyteistä yleisöä Asko Kylliäinen to-tesi, että konsertin tuotolla pystytään tukemaan ainakin viittäkymmentä vähävaraista sotaveteraania.

Ilahduttavaa oli todeta

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pastori Katariina Sor-

sa esitti konsertin alussa seurakunnan tervehdyksen ja

joulun sanan. Pastorin takana Vanajan naiskuoro.

nuorten suuri määrä konsert-tiyleisön joukossa. Kuuluisal-la solistilla oli luonnollisesti merkitystä mutta osoittaa se myöskin nuorten myöntei-syyttä ja kiitollisuutta vete-raaneja kohtaan.

MATTI KAIKONEN

��

��

�� !"#�"$%�� &�� '(!()��$�� '��'�&'#�''*

�� + �,�� ,�� ,��

(��-

��.�� /!�01111202�3'!�*�

*��-

(��-

Soita ja varaa(09) 444 774 Albertink. 22-24 A2 HKI

Nyt tutussa seurassa risteilylle!

Veteraaniristeily 7.-12.8. Laatokka - Syväri - Ääninen

Tämän erin omai sen risteilyn lisäksi näet lä pi leik ka uk sen Karjalan Kannaksesta ja Pietarin vai kut ta vis ta esikaupunki-alueista.

700 EUR

Volga: Kazan-Astrahan 30.8.-9.9.

Länsi-Välimeri 29.10.-5.11. Kristiina Reginalla.

Reitti kulkee Ranskan, Italian, Es pan jan ja Gibraltarin kautta. Oppaamme on ev Sampo Ahto.

Alk. 745 EURKYLPYLÄMATKAT VIROON (1vk) Fra Mare 12.6. 379 EUR, 21.8. 396 EUR Sanatorium Meri 17.7. 415 EUR

Laaja va li koi ma so ta his to ri al li sia Venäjän ja Baltian matkoija. Soita ja kysy!

4074

/00/

MjM

v

1750 EUR

Pavimento OySähkötie 8

01510 VantaaPuh. 09-668 9590www.pavimento.fi


Mouhijärven kun-nan Häijään koulu otettiin juhlallisesti

uudelleen käyttöön remon-toinnin ja laajennuksen jäl-keen 3.12.2004. Vihkiäisjuh-lan aluksi paljastettiin talvi-sotaan lähdön muistomerkki. Kiveen on kiinnitetty laatta, jossa kerrotaan Mouhijärven miesten lähteneen talviso-taan 13.10.1939 siltä paikalta.

Mouhijärvellä paljastettiin sotaan lähdön muistokivi

–Jos miehet eivät olisi-kaan totelleet lähtökäskyä, emme eläisi nyt vapaassa Suomessa, Sotaveteraanien puheenjohtaja Otto Linnik-ko totesi.

Muistokiven hankkimi-nen lähti sotaveteraani Mik-ko Ränsin ajatuksesta. Hän oli aikoinaan viemässä mou-hijärveläisille miehille kutsu-ja ylimääräisiin kertaushar-

Mouhijärvellä paljastettiin talvisotaan lähdön muistoki-

vi 3. joulukuuta.

joituksiin lokakuussa 1939. Kivi löytyi Häijäästä Rai-mo Mäkelän maalta. Kivi aseteltiin niin, että se kat-soo siihen suuntaan, jos-sa miehet seisoivat rivissä odottamassa lähtöä.

Laatan paljastivat pik-kulotta Raili Leponiemi ja sotainvalidi Otto Vuorinen. Kukkakimpun laskivat Häi-jään koulun opettaja Anna Ståhlhammar ja sotavete-raani Mikko Ränsi, joka muisteli, että torvisoiton säestämänä miehet lähtivät marssimaan.

Laatan kustannuksiin ovat ottaneet osaa: Mouhi-järven Reserviläiset ja Up-seerikerho, Museo- ja koti-seutuyhdistys, Mouhijärven Lions Club, Mouhijärven kunta sekä Mouhijärven Sotaveteraanit ja Sotainva-lidit. Laatan hankinnasta ja kaiverruksesta on vastannut Veli Haapanen. Koulun pi-halle kiven kuljetti urakoit-sija Heikki Pärssinen tal-kootyönä ja samoin talkoo-työnä paikalleen sen asetti Maanrakennus Jokinen Oy Ikaalisista.

Pohjanmaan Sotaorvot ry:n lau-

luryhmä on jul-kaissut äänitteen nimeltä Havu-seppele. Laulu-ryhmän synty-sanat lausuttiin Lohtajan pappi-lassa huhtikuussa 2003. Ryhmä on esiintynyt muun muassa valtakun-nallisilla sotaor-popäivillä Lappeenrannassa viime kesänä ja on tiettäväs-ti ainoa lajissaan Suomessa. Ryhmän kokoonpanoksi on vakiintunut kymmenkunta miestä.

Ohjelmisto koostuu sa-noista ja sävelmistä sodassa menetettyjen isien muistolle. Lauluryhmän äänite sisältää lähinnä sotaorpojen tekemiä sota-ajan lauluja. Suurim-man osan on säveltänyt Jor-ma Salmela ja sovittanut Esa Niemi. Solistina on Pentti Pouttu, säestäjinä basso Ahti Jukkola ja koskettimissa Jus-si Wirkkala.

Ensimmäisenä levyllä

Havuseppele äänite

Keski-Pohjanmaa laulu ja kuudentenatoista Erkkilän & Himangan Mereen vaipuu aurinko. Myös Viljami Niitty-kosken Sankari-suru ja Sulho Rannan Testamentti pojalleni ovat levyllä.

Cd-levyä on saatava-na yhdistyksemme sihteeril-tä osoitteesta: Tommi Sin-ko, Puusaarentie 10, 68100 Himanka, puh (06) 876 313, 050 500 2313. Sähköposti: [email protected]

Cd-levyn hinta on 15 e (+ postikulut 3 e).

21.Prikaatin Perinneyhdistys vaalii Ilomantsin taistelun muistoa21.Prikaatin veteraanit perus-tivat v 1989 Perinneyhdistyk-sen historiallisten perinteit-tensä ja yhteisten muistojen sekä maanpuolustushengen vaalimiseksi.

Toimiessaan jäsentensä keskinäisenä yhdyssiteenä yh-distys on järjestänyt tapaami-sia jakokouksia.

Vu o s i k o k o u k s e s s a a n 6.8.2004 valittiin vastuuseen nuorennettu hallitus, jolle luovutettiin perinteiden hoi-to. Puheenjohtajaksi tuli Rai-mo Riikonen (09-8092603) ja varapuheenjohtajaksi Kaar-lo Nygren (050-3617375) sekä sihteeri-varainhoitajak-si Irma Ruuskanen-Sere (09-8840075).

Muiksi jäseniksi hallituk-seen tulivat Markku Aho, Eero Elfvengren, Antti Juuti-lainen, Olli Ollila, Pekka Ri-patti, Heikki Sinnemaa, Pasi Tuunainen ja Uljas Turunen. Hallitus on sopiva koostumus sekä Pohjois-Karjalasta että Etelä-Suomesta.

Vuosikokouksessa perus-tettiin 21.Prikaatin Rahas-to, joka luovutettiin Ilomant-

sin taistelun 60-vuotisjuhlissa 7.8.2004 Karjalaisen Kulttuu-rin Edistämissäätiölle. Ra-haston tarkoituksena on pri-kaatin henkisen ja aineellisen perinnön vaaliminen ja ke-hittäminen ja tähän liittyvän kulttuurin, tieteen ja taiteen sekä isänmaallisen hengen edistäminen.

21.Prikaatin Perinneyhdis-tys tulee osallistumaan kulu-van vuoden aikana erilaisiin tapahtumiin Pohjois-Karja-lassa sekä muualla Suomes-sa järjestettäviin veteraanita-pahtumiin.

Perinneyhdistyksen seu-raava vuosikokous järjeste-tään elokuussa Helsingissä. Kokouksesta lähetetään jäse-nille tiedot jäsentiedotteessa. Jäsentiedotteen jakamiseksi ja yhteyksien tiivistämisek-si yhdistys toivoo jäsenistön-sä tarkistavan osoitetietonsa. Yhdistyksen osoite on - 21.Prikaatin Perinneyhdis-tys ry, Iltatie 10 C 13, 02210 ESPOO.

Samasta osoitteesta voivat kaikki perinneyhdistyksestä kiinnostuneet saada tietoja.


Salon seudun veteraaniteos innostaa jatkamaan

Kaikkien kahdeksan Salon seudulla toimi-van veteraaniyhdis-

tyksen yhteisesti perustaman Sotahistoriallisen Seuran toi-minta ei päättynytkään suur-hankkeen, 832-sivuisesta his-toriaosasta ja 1 024-sivuisesta veteraanimatrikkelista koos-tuvan teoksen ”Salon seu-tu Suomea puolustamassa” valmistumiseen ja loppuun-myyntiin. Teoksen erityisesti jälkipolvissa herättämä ar-vostus ja mielenkiinto 1939–45 sotien veteraanien aikaan-saannoksia kohtaan sai seu-ran vuosikokouksen viime syyskuussa pyörtämään pää-töksen seuran lakkauttami-sesta. Sen sijaan hallituksen tehtäväksi annettiin teoksen aihepiiriin liittyvän luentoja keskustelusarjan suunnittelu.

Seuran hallitus järjesti yh-teistyössä Muurlan Opiston kanssa kaksipäiväisen ”ly-hytkurssin” 8–9. tammikuu-ta. Osanottajia kertyi komeat 140 henkilöä, joista veteraa-ni-ikäisiä 34.

Kurssiohjelman rungon muodostivat teoksen päätoi-mittajan Tuomo Hirvosen ja sen sotatietutkimuksen laati-neen Hannu Koskisen alus-tukset vv. 1939–45 käytyjen sotien vaiheista täydennet-tyinä kuvauksilla1930-luvun kansainvälispoliittisen tilan-

teen kehityksestä, välirauhan ajasta sekä tiestä rauhaan ja rauhan hinnasta. Molemmat herrat ovat everstiluutnantte-ja. Heidän esityksiään värit-tivät veteraanien valmistellut puheenvuorot ja keskustelu-jen yhteydessä spontaanisti esitetyt kommentit ja muis-telukset, joiden kirjo vaihteli syvän traagisista repäisevän hauskoihin. Kiinnostavia pu-heenvuoroja käyttivät vete-raanit Einar Helander, An-tero Kirvelä, Pentti Sikiö ja Valtter Suomi.

Asiat laajasti esilläLotta Svärd -järjestöstä teok-sessa on lyhyt selostus, muu-tamia muistelmia, järjestöön kuuluneiden nimiluettelot kunnittain sekä lähes 500 rintamalotan henkilömat-rikkelitiedot. Kurssilla lot-tatietämystä lisäsivät Salon Seudun Lottaperinne ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Hollmén alustuksellaan sekä rintamalotta Sirkka Uusitalo värikkäillä muistoillaan, jot-ka hän huipensi komentamal-la kurssin laulamaan säestyk-sellään erään rintamajoulun kunniaksi laulun ”Maa on niin kaunis”. Kyseisenä jou-luna Sirkan instrumenttina oli ollut korsun pöydälle lap-peelleen sijoitettu pianohaita-ri, jonka palkeita liikutti pöy-

Vihtiläinen Lasse Nieminen kertoi hauskasti taisteluko-

kemuksien ohessa loman ihanuuksista.

dän vastapuolella istunut kor-pisoturi!

Mahtavimmat aplodit ke-räsi kotirintaman oloista ja merkityksestä kertonut tur-kulainen lotta Inkeri Kivi-saari. Hänen monipuolisuu-dessaan ja koskettavuudes-saan täydellinen esityksensä innosti useat kurssilaiset kes-kusteluosuudessa muistele-maan omia kokemuksiaan kotirintaman sattumuksista.

Teoksen syntyideaa ja to-teutusta selosti päätoimittaja Hirvosen lisäksi myös Voit-to Laine toimituskunnan ja Sotahistoriallisen Seuran pu-heenjohtajan ominaisuudes-sa. Rehtori Reino Läärä ker-toi osuudestaan veteraanien haastattelujen tallentajana ja muokkaajana. Salon Seudun Sotaveteraanien nettisivuille Läärä on vajaassa kymme-nessä vuodessa tallentanut lähes sadan veteraanin ker-tomaa noin tuhannen A4-ar-kin verran. Näistä hän muok-kasi sopivia katkelmia kirjaa varten.

Hengellistäkään puolta ei unohdettu. Valtaosa kurs-silaisista osallistui 9. tammi-kuuta jumalanpalvelukseen Muurlan kirkossa, jossa vie-

railijana saarnasi entinen So-tainvalidien Veljesliiton pap-pi rovasti Väinö Salokorpi.

Muurlan Opiston yhteis-työtä luovutetun Karjalan entisten ja nykyisten asuk-kaiden sekä kotiseudun ve-teraanien kanssa valotti ro-vasti Kauko Sainio, jota on kiittäminen aloitteen teke-misestä veteraaniteoksen toi-mittamiseksi. Sainio esiintyi myös sunnuntain ohjelmassa Salon Seudun Veteraanilau-lajien solistina kuoron tulki-tessa kanttori Martti Räisä-sen johdolla mm. Yrjö Jylhän Laulun Kuujärvestä.

Muurlan Opiston rehtori Ari Rintanen työtovereineen hoiti suuret kiitokset ansait-sevalla tyylillä kurssin käy-tännön järjestelyt mukaan lukien kurssille osallistuneil-ta kerätyn tärkeän ja suuri-töisen kirjallisen palautteen valmistelun ja analysoinnin. Osallistujien mielipiteet ote-taan lähtökohdaksi Sotahis-toriallisen Seuran jatkaessa avoimien luentojen, keskus-telujen sekä tutustumismat-kojen suunnittelua ja toteut-tamista.

VOITTO LAINE

Jyty on lähinnä kuntien, kuntayhtymien jaseurakuntien ja niiden omistamien liikelai-tosten sekä yksityisten palveluksessa ole-vien noin 73 000 jäsenen STTK:lainenammattiliitto.

www.jytyl i i t to.f i

JytyKVL on nyt


Kauhajoen Sotave-teraaniyhdistyksen perustamisesta tuli

tammikuun alkupäivinä ku-luneeksi 40 vuotta. Merkki-vuoden juhlassa veteraanit saivat puheissa ansaitseman-sa kiitokset isänmaasta ja sen vapaudesta. Yhdistyksen puheenjohtaja Yrjö Kivimä-ki kohdisti avauspuheessaan kiitokset erityisesti naisjaos-tolle, joka tukee yhdistyksen työtä ja suorittaa huoltotyötä veteraanien sekä heidän per-heittensä keskuudessa.

Tunnuksen omaavia jäse-niä Kauhajoen Sotaveteraa-neissa on noin 300 ja kanna-tusjäseniä noin sata. Naisja-ostossa jäseniä on noin 600.

Veteraanipolven ikään viitaten Kivimäki totesi yh-distyksessä olevan aivan lähi-tulevaisuudessa ajankohtaista niin sanottu isännyyden vaih-to eli käytännön toimien siir-täminen nuoremmalle polvel-le. – Toivottavasti kannattaja-jäsenistämme löytyy miehiä ja naisia, jotka ottavat mei-dän veteraanien asiat hoidet-tavakseen, sanoi Kivimäki.

Kauhajoen Sotaveteraaniyhdistys juhli 40-vuotista toimintaaHän kiitti kotiseurakuntaa ja -kaupunkia avusta, jota vete-raanit ovat saaneet. – Toivon ja uskon, että saamme iän edelleen karttuessa tarvit-semamme palvelut ja yhteis-kunnan tuet, erityisesti ter-veydenhuollon. Lähdemme eteenpäin turvallisin mielin ja nuorempien apuun luotta-en, sanoi Kivimäki.

Juhlapuheen pitänyt Vaa-san sotilasläänin komentaja kommodori Hannu Luuk-konen tarkasteli puheessaan mm talvisotaan liittyviä ta-pahtumia. Suomen kansan kohtaloksi oli Neuvostolii-tossa päätetty osittain tuho-aminen, pääosaltaan kansa-laisten pois kuljettaminen. Isiemme maa oli määrä luo-vuttaa venäläisille.

– Neuvostojoukot eivät kyenneet toteuttamaan suun-nitelmaa suomalaisten yksi-tuumaisen ja sisukkaan puo-lustuksen ansiosta. Silloinen suomalainen taistelija, nykyi-nen sotaveteraani ei ollut nu-jerrettavissa suurvallankaan voimalla. Taistelutahdoltaan ylivertaiset suomalaiset tais-

telijat tekivät mahdottomas-ta mahdollisen. Tapahtui talvisodan ihme, jota kun-nioitetaan vieläkin, sanoi Luukkonen todeten, että tämä henki on myyttinen ja arvostettu sotahistoriallinen käsite, joka tunnetaan laajal-ti myös Suomen rajojen ulko-puolella.

Sotilasläänin komentaja korosti, että veteraanien ar-vokkaan perinnön siirtämi-

sessä nuoremmille sukupol-ville on maanpuolustusjärjes-töillä tärkeä tehtävä tulevina vuosina. – Myös kaikenlainen tuki veteraaneille on tärkeää, ja erityisen toivottavaa oli-si saada toimintaan mukaan yhä enemmän nuoria, joiden vastuulla on Suomen puolus-taminen 2000-luvulla.

Juhliva yhdistys sai vas-taanottaa lukuisia tervehdyk-siä. Kaupungin tervehdyksen

Talvi- ja jatkosodan muistomerkille seppeleen laskivat Il-

mari Rintala ja Olavi Myllymäki.

toi kaupunginhallituksen pu-heenjohtaja, kansanedustaja Lasse Hautala. Seurakunnan tervehdyksen esittänyt kirk-koherra Jouko Ala-Prinkki-lä totesi mm. että veteraanien tunnuslause ”veljeä ei jätetä” näkyi juhlapäivänäkin. Kir-kossa veteraanityölle kerätyn kolehdin veteraaniyhdistys halusi luovuttaa Aasian ka-tastrofin uhreille.

Tervehdyksensä toivat myös Etelä-Pohjanmaan So-taveteraanipiiri, Etelä-Poh-janmaan Rintamanaiset ja Suomen Sotaveteraaniliitto.

Juhlan päätössanat lausu-nut kunniapuheenjohtaja, ta-lousneuvos Kalevi Mattila si-teerasi erään kauhajokelaisen nuoren muutama vuosi sitten sankarihaudalla pitämää pu-hetta, jossa puhuja totesi ve-teraaneille:”Me haluamme oppia puolustamaan Suomea Teiltä saamamme opin mu-kaisesti”.

– Voimme turvallisesti suunnata toimintamme vii-dennelle vuosikymmenelle, päätti Kalevi Mattila juhlan.

Kirpakka pakkassää ja hohtavat hanget loi-vat kunnon talvitun-

nelman Keski-Suomen alu-een sotaveteraaniyhdistysten kannattajajäsenille järjeste-tyssä koulutustilaisuudessa 29. tammikuuta Äänekos-kella. Piirin yhdistyksistä oli saapunut runsas 70 henkilöä keskustelemaan sotaveteraa-nitoiminnan ajankohtaisky-symyksistä.

Keski-Suomen piirin pu-heenjohtaja Risto Isännäi-nen avasi kokouksen ja pai-notti nuorempien ikäluokki-en perehdyttämistä tehtäviin ja heidän asteittaista siirty-mistään sotaveteraanityön vastuunkantajiksi. Tilaisuu-dessa olivat läsnä myös toi-minnanjohtaja Markku Sep-pä ja sosiaalisihteeri Anni Grundström.

Avun jalkauduttavaJokainen sotaveteraani toi-voo voivansa asua omassa ko-dissaan mahdollisimman pit-kään. Jotta tämä olisi mah-dollista, on käytännön avun tultava veteraani luokse ko-tiin. Pelkät kuntoutussuun-nitelmat - pöytälaatikoissa -

Veteraanikuntoutus ja kannattajajäsenet puhuttivat Keski-Suomessa

eivät riitä, vaan vasta niiden yksilöity toteuttaminen tuo konkreettisen avun sitä tar-vitsevalle.

Iäkkäät, usein monivam-maiset veteraanit tarvitsevat arkiaskareisiin, kuten siivo-ukseen apua. Samoin asuin-ympäristössä tehtävät muu-tokset portaissa, kaiteissa, ovissa ja pesutiloissa vähen-tävät tapaturmariskiä ja hel-pottavat päivittäistä selviyty-mistä.

Vähemmälle huomiolle ei saisi myöskään jäädä so-siaalisen virikkeellisyyden ja kanssakäymisen tarve. Fyy-sinen ja henkinen kunto kun kulkevat käsi kädessä. Tätä puolta varsinkaan kotona ta-pahtuvaan kuntoutukseen ei tähän asti ole osattu sisällyt-tää.

Tilaisuudessa käydyssä keskustelussa kävi selvästi ilmi, että Keski-Suomen kun-nissakin veteraanikuntoutuk-sen käytänteissä on huomat-tavia eroja. Moni pieni kunta on hoitanut asian isompaansa tuntuvasti paremmin.

Jatkossa on erityisen tär-keää, ettei kunnissa jää myönnettyjä kuntoutusraho-

ja käyttämättä, ja että kun-toutusasioissa kysynnän ja tarjonnan koordinointiin saa-daan osaava yhteyshenkilö. Myös kuntoutuslaitosten on kyettävä entistä tehokkaam-min vastaamaan veteraanien muuttuneisiin tarpeisiin.

Kannattajajäsenet tulevaisuuden toimijoinaSotaveteraaniyhdistyksissä on tällä hetkellä 17 000 kan-nattajajäsentä. Heidän käy-tännön merkityksensä yhdis-tysten toiminnoissa tulee lä-hivuosina lisääntymään. Jo nyt joissakin yhdistyksissä kannattajajäsenet ovat jäse-nistössä enemmistönä.

Nykyisellään on tärkeää, että kannattajajäsenet suorit-tavat perinteeseen liittyviä, assisteeraavia tukitehtäviä. Heidän toimintansa tulee olla hienovaraista reservis-sä oloa. Läsnäoloa sotavete-raanien ehdoilla, ”niin kauan kun heistä on pystyssä ykskin mies”.

ANNA-LEENA PÄNKÄLÄINEN


Virkistä muistiasi1. Hälyuutinen yllätti uutta vuotta vastaan-ottavat suomalaiset vuoden 1946 alkutun-neilla. Mikä uutinen?

1. Kahvi vapautui säännöstelystä.2. Alkoholin hinnat puolitetaan.3. Isot setelit puolitetaan.4. Eurooppa siirtyy yhteisrahaan taalaan.

2. Talvisodasta alkanutta säännöstelytalout-ta kesti lähes 14 vuotta. Kuinka montaa eri-laista ostokorttia kukin suomalainen joutui tuona aikana käyttämään?

1. 51 korttia2. 162 korttia3. 207 korttia

3. Eräälle sota-aikana käyttöön tulleelle laitteelle järjestettiin nimikilpailu. Kilpailun voitti vinka. Muita ehdotuksia oli mm. vink-kari ja häkyri. Mikä laite oli kyseessä?

1. Puukaasutin.2. Eräänlainen potkulauta.3. Himmeä valolaite pimeässä kulkeville.

4. Asekätkentäorganisaation lisäksi maa-han luotiin sotien jälkeen toinenkin salai-nen toimintaverkko. Mikä?

1. Radioasemaverkosto2. Ensiapuasemaverkosto.3. Lentokenttäverkosto.

5. Millä tavalla nimi ”kultakuunari” liittyy sotamuistoihin?

1. Se oli sukellusvene Saukon löytämä aarrealus.2. Se oli täysin epämagneettinen

tutkimusalus.3. Se oli keräyskullalla Ruotsista ostettu sota-alus.

6. Kuinka monta kilometriä pitkän ”junan” olisi saanut niistä rautatievaunuista, joilla sotakorvaustavarat kuljetettiin Neuvosto-liittoon?

1. 9 740 kilometriä.2. 13 400 kilometriä.3. 19 100 kilometriä.

Vastaukset sivulla 53

Krypton ratkaisu sivulla 53

Krypto

Sanakilvat jatkuvatSanakilvoissa, joissa kisataan paljolti perhe- tai muussa lähipiirissä, kilpailuaika lienee useimmiten 3-10 minuut-tia. Lehdessämme aikaa on kosolti, peräti viikkoja, ja saalis sen mukainen, perin runsas, kaiketi paljolti sana-kirjan selaamiseenkin perustuva.

Joulukuun numerossa, jossa kerrattiin kilpailusään-tömme, julistettiin purettavaksi sanaksi ”loppiainen”. Tuohon päivään mennessä lähetetyissä vastauksissa oli kaikkiaan seuraavat 68 kelvolliseksi katsottavaa sanaa: alio, aloe, alpi, alppi, aioni, anoppi, ape, apila, elo, iippa, ina, ioni, laipio, lanne, lape, lapio, lappi, leini, liina, liip-pa, liippi, linna, linni, lippi, loinen, lopina, loppi, nailon, nappi, nappo, neon, neppi, nila, nili, nippa, nippeli, on-nela, ope, oppi, pai, paini, painin, paino, palo, panni, peili, pelain, peni, penni, peoni, piano, pieli, piena, pii, pila, pili, pinna, pinne, pinni, pioni, pipi, piplia, pipo, pola, polanne, polo, poni, ponne. Näitä ennen oli joulukuun numerossa kerrottu malliksi toimituksen poimimat 24 sanaa.

Arpa suosi seuraavia vastaajia: Oiva Jääskeläinen Orivesi, Pentti Paavola, Helsinki ja Maire Löppönen, Outokumpu. Onnittelemme voittajia. Kullekin heistä posti tuo cd-levyn Sama kaiku on askelten.

Uusi kilpasana on ”taistelu”. Tällä kertaa emme esi-tä mallisanoja. Vastaukset pyydämme lähettämään vii-meistään 15.3 mennessä osoitteella Suomen Sotavete-raaniliitto, toimitus, Korkeavuorenkatu 41 A 7, 00130 Helsinki, faksi (09)912 62020, tai sähköposti [email protected] Vastaajien kesken arvotaan kolme pe-rinnekansiota.


Haetaan yhteyttä

Kokoonnutaan TammitykistöRavintola Tekniskasta (Helsinki, Eerikinkatu 2) on Tammitykistön veljille varattu kabinetti 8.4.kello 12.00. Ilmoittautumiset suoraan ravintolaan, puh. (09) 640 497 viimeistään 30.3.Niilo Voipio.

* * *

RUK 44 ja 45, 1. ja 2. sotakurssitKurssilounas ravintola Ostrobotnian juhlakerrok-sessa Helsingissä 18.3.2005 kello 12.00.

Kurssiveli Pertti Airisto esitelmöi aiheesta ”Po-ventsan valtaus 6.12.1941”. Ennakkoilmoittautu-miset puhelimitse Erkki Viluksela (09) 805 5983 (myös kotivastaajaan). Kunniamerkit.

* * *

RUK 50Kurssitapaaminen 21.4, kello 12.30 Helsingis-sä Svenska Klubben-ravintolassa, Maurinkatu 6. Kurssitoverimme kenraali Heikki Anttila pakinoi aiheesta ” Kenraalin joitakin ajatuksia sotilaan elä-mästä”. Vapaa pukeutuminen, ilman kunniamerk-kejä. Ilmoittautumiset viimeistään 15.4 mennessä Lyly Vehanen, puh. (02) 235 6363, Itäinen Pitkäka-tu 66 B 37, 20700 Turku.

* * *

11.Divisioonan (Kiila) aseveljet ja -sisaret ko-koontuvat vuosilounaalle 1.4. kello 12.00 Katajano-kan Kasinon Karimo-saliin, Laivastokatu 1, Hel-sinki. Ilmoittautumiset suoraan Katajanokan Ka-sinolle puh. (09) 622 2722. Yhteyshenkilönä Juho Hirvonen, puh. 044-576 4850.

* * *

Arvoisat veteraanitLähdemme jälleen Vuosalmelle 10.6 – 12.6. Vapai-ta paikkoja on vielä kiinnostuneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.3 mennessä Mat-kapalvelu Liisa Hietala, puh. 040-514 7841 tai Pauli Kuparinen, puh. (03) 753 1242. Vuosalmen karttaa on vielä saatavilla Paulilta.

* * *

Sundbladin pataljoonan (I/JR 46) aseveljet, ko-koonnumme yhteiseen lounastilaisuuteen 16.3 kel-lo 12.00 Helsingissä, Museokatu 10, Ostrobotnian Jääkärikabinetissa. Lounas 15 euroa.

Ilmoittautumiset 10.3 mennessä. Eero Kantola, puh. (09) 599 879, osoite Kalasääksentie 4 F, 02620 Espoo tai Matti Koivulainen, puh. (09) 566 3903, osoite Norokuja 4 C 33, 01600 Vantaa

* * *

Internaatin miehet, Valtion sisäoppilaitos, Niini-salo 1945 – 1947Niinisalon Internaatti, tuo ainutkertainen oppilai-tos, aloitti työskentelynsä keväällä 60 vuotta sitten. Sen opiskelijoilla (AVEC) on nyt aihe paitsi tapaa-miseen myös juhlaan. Tilaisuus järjestetään Niini-salon varuskunnassa 28.4.

Kutsukirje on lähetetty osoiteluettelossamme mai-nituille 400 internaattiveljelle. Olemme todenneet, että osoitteiden muuttumisesta tai muista syistä kymmenet kirjeistämme eivät ole saavuttaneet kohdettaan.

Hyvä Internaattiveli! Jos et ole saanut kutsuam-me tai muuta tietoa juhlatapaamisestamme, niin mukanaolosi järjestyy, kun otat yhteyden Juhani Soilaan. Hänen osoitteensa on Kalevankatu 24 b, 80100 Joensuu, puh. 050-596 8421

* * *

RUK 51 kokoontuu Helsingissä perinteiseen vuo-sitapaamiseen ja lounaalle ravintola Perhoon, Per-honkatu 11, 4.4. kello 13.00. Alussa todennäköises-ti valokuvaus. Toivotaan tumman puvun ja kunnia-merkkien käyttöä. Sydämellisesti tervetulleita ovat myös puolisosi, seuralaisesi tai avustajasi, samoin yksin jääneet puolisot. Levittäkää tietoa ja tulkaa mukaan. Ilmoittautumiset viimeistään 24.3. Håkan Henriksson, puh. (09) 483 825 tai Simo Vihinen, puh. (09) 684 7539.

* * *

Päämajan Radiopataljoonan veteraanit kokoon-tuvat lounaskokoukseen keskiviikkona 9.3. kello 14.00 Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3. Ilmoittautumiset 1.3. mennessä: Siiri Kylmänoja (09) 803 9695, Artturi Kaltokari (09) 541 5205, Risto Väänänen (09) 552 481 tai Lauri Lehtonen (09) 801 5783.

* * *

JR 7:n, JR 49:n ja 1/KTR 15:n VeteraanitTeemme neljän päivän retken Karjalan kannak-selle. Käyntikohteina Tali - Ihantala - Äyräpää - Vuosalmi - Talvisodan Taipale - Siiranmäki- Ohta

- Termola - Kaljalanjärvi - Lampijärvi. Paluumatka reittiä Terijoki - Uusikirkko - Talvisodan Summa - Viipuri. Retkelle lähtöpäivä 19.05.2005. Ohta - Ter-mola - Kaljala - Lampijärvi alueelle haluavien vii-meinen ilmoittautumispäivä on 19.04, koska lupien saaminen kyseiselle alueelle ottaa oman aikansa. Niiden osalta, jotka eivät halua kyseiselle alueelle viimeinen ilmoittautumispäivä on 05.05.2005. Asi-asta lähemmin Tapani Kantanen, puh. 050-379 6659, sekä Antero Veijonen, puh. 0400-460 319Veteraanit tervetuloa mukaan matkalle ja kaikki keitä matka kiinnostaa. Myös nuoremmat ikäpol-vet toivotetaan tervetulleiksi mukaan.

* * *

Santahaminan Viestikoulutuskeskuksen radio-komppanioihin huhtikuussa 1943 palvelukseen as-tuneet 1925 alkupuolella syntyneet asevelvolliset. Kokoonnumme Riihimäellä Viestimuseolla 14. huhtikuuta kello 10 muistelujen merkeissä ja syöm-me lounasta upseerikerholla, jossa pidämme myös kokouksen. Ilmoittautuminen 30. maaliskuuta mennessä Ole Finér puh. (09) 2783 401 Pauli Paasonen puh. (05) 3747 349, gsm 0400-912 190, sähköposti [email protected] Salo puh. (03) 5881 121, gsm 040-5929 724,sähköposti [email protected]

* * *

Jääkäripataljoona 6 (Peitsara)Veteraanikokoontuminen Lahdessa Hennalan va-ruskunnassa 19.6. klo 12.00. Mukaan myös puoli-so, perheenjäsen tai seuralainen.Huhtikuussa postitetaan henkilökohtainen tiedote päivän ohjelmasta ja ennakkoilmoittautumisesta. Tiedustelut: Pentti Aronen p. (03) 753 5795 taiAarne Mattila p. (03) 782 2941Tervetuloa! Järjestelytoimikunta.

* * *

SOTAHISTORIALLISET BUSSIMATKAT

09.-12.06. KUOLAN KIERROS. Rovaniemi-Kirkkoniemi-Petsamo-Murmansk-Kantalahti-Salla-Rovaniemi.Yhteys etelän junalle Rova-niemellä meno- ja paluumatkalla. Yöpymiset: Pet-samo, Murmansk ja Kantalahti. Ilmoittautumiset 10.05 mennessä. Hinta 340-360 euroa.

Vaikka sodan päättymisestä on kuusikymmentä vuotta, keskuudessamme elää tällä hetkellä vielä useita kymmeniä tuhansia henkilöitä, joiden elä-män sodan kokemukset muuttivat totaalisesti. So-taveteraanien lisäksi heitä ovat mm. evakot, sota-lapset, sotaorvot, sotamorsiamet, lotat, sotainvali-dien perheenjäsenet ja partisaanien uhrit. Koska kriisiapua ei yli puoli vuosisataa sitten tunnettu, useimmat sodan kokeneet ovat joutuneet pitämään hyvinkin vauriottavat kokemukset sisällään. Nyt viimeistään heidän on aika avautua - niin yksityi-sesti kuin julkisestikin. Skripta Kirjoittajaopisto on päämajakaupungissa Mikkelissä toimiva valta-kunnallinen kirjoittamiskoulutusta ja ohjausta jär-jestävä yksikkö. Se on avannut erityisen Elämänta-rinakoulun, jossa sodan kokeneet ja vaurioittamat ihmiset voivat kirjalijoiden ohjauksessa kirjoittaa oman tarinansa joko perheensä ja sukunsa käyt-

töön tai julkaista kirjaksi saakka suurelle yleisölle. Lisätietoa: Skripta Kirjoittajaopisto, Johtaja, kir-jailija Marja Myyryläinen, puh. 040 7687 248, [email protected]

* * *

Tykkivene Hämeenmaan, vuoden1945 helmikuun miehistö. Tulitte auttamaan hl Janin miehistöä. Ajelehdim-me Suomenlahdella, miehistö oli nälkiintynyt ja työkyvytön pitkään jatkuneen Leningradin van-keusaikamme jälkeen. Miehistöä Tykkivene Hä-meenmaassa oli esim. R. Virtapuro, T. Railo, M. Tynkkynen. Muistikuvien mukaan apua on voinut antaa myös vartiolaiva Aura. Olen kirjoittamassa kirjaa tuon ajan tapahtumista ja olisin kiitollinen tiedoista, ketkä olivat hl Janin auttajia – saimme teiltä ruokaa, jota ilman olimme olleet yli kuukau-

den. Toivon pikaista yhteydenottoanne, jotta voisin tarkentaa ko. tiedot.Yhteystietoni: Veikko Ilmasti, Töllinmäki 10 A 3, 00640 Helsinki Puh.(09)728 61 tai 040 5669 050, Sähköposti: [email protected]

* * *

Sodanaikaisen RTR 2:n eli Keltaisen rykmentin toiminnassa mukana olleet: Tarkoituksemme on merkitä luetteloon teidät kaikki mahdollisia koko-uskutsuja ja merkkipäiväonnitteluja varten. Vaik-ka ei tarkoituksesi olisikaan osallistua tilaisuuk-siin, niin pyyntömme on, että joka tapauksessa ottaisit kirjeitse tai puhelimitse yhteyden: Olli Pi-nomaa, Pohjolankatu 58, 00600 Hki tai puhelimel-la (09)791 091.Kaarlo Martikainen puh. 040 5047149


Krypton ratkaisu

Virkistä muistiasi oikeat vastaukset1. Oikea vastaus: Isot, 500, 1 000 ja 5 000 markan setelit tuli leikata poikki, toinen puoli niiden arvosta jäi pakkolainaksi valtiolle. Uudet setelit tulivat käyttöön 16.2.1946.2. Oikea vastaus: 162 korttia. Samanaikaisesti oli enimmil-lään käytössä 51 korttia.3. Oikea vastaus: Autoihin asetettu pula-ajan voimanlähde, puukaasutin eli häkäpönttö. Vain harva auto kulki sodan ai-kana bensiinillä.4. Oikea vastaus: Radioasemaverkosto. Se luotiin miehitys-uhan varalta ja käsitti 30 radioasemaa. Verkosto voitiin pur-kaa jo huhtikuussa 1945.5. Oikea vastaus: Sotakorvaukseksi Neuvostoliitolle Suomes-sa rakennettu huippukallis epämagneettinen alus, ainutlaa-tuinen maailmassa. Rakentajat antoivat sille nimen Kulta-kuunari, venäläiset nimen Aamurusko.6. Oikea vastaus: 13 400 kilometriä. Rautateitse jouduttiin mm. kuljettamaan rannikolle laivoja Saimaan kanavan sul-keutumisen vuoksi. Jättiläiskuormien edestä purettiin siltoja, asemalaitureita, sähkölinjoja jne.

15.-20.07. SOLOVETSK. Sodankylä-Rovaniemi-Oulu-Kajaani-Kostamus-Uh-tua-Kemi-Solovetsk-Rukajärvi-Kajaani-Oulu-Rovaniemi-Sodankylä . Yhteys ju-nille Oulussa ja Kajaanissa. Ilmoittautumiset 15.06 mennessä. Hinta 410-430 euroa.

09.-14.08. PETROSKOI. Sodankylä-Rovaniemi- Oulu-Kajaani -Kostamus-Rukajärvi-Karhumäki-Petroskoi-Suo-järvi - Sortavala-Joensuu-Oulu-Rovani-emi-Sodankylä. Yhteydet junille Oulussa, Kajaanissa ja Joensuussa. Ilmoittautumiset 10.07. mennessä. Hinta 380-420 euroa.

Historioitsijana matkoilla ev evp Juhani Tyynelä. Matkat ovat täysihoitomatkoja. Jot-kut lou naat korvataan voileipäkahvilla.

Lopullinen matkahinta määräytyy osan-ottajien määrän ja lopullisen matkaohjel-man mukaan sisältäen viisumin, kuljetuksen, opastuksen, hotellimajoituksen. Ilmoittautu-neille lähetetään osanottajakysely. Vastaus-ten perusteella laaditaan lopullinen matka-ohjelma. Matkat järjestetään, mikäli ilmoit-tautuneita on vähintään 30. Jääkäriprikaatin Kilta ry. Tervetuloa.Ilmoittautumiset: Keijo Haapala Poromiehentie 7-9 F 19 99600 Sodankylä, 040-517 1031 Fax (016) 612 750 tai Pekka Heikkilä (016) 613 822, Fax (016) 615 822

* * *

RUKAJÄRVEN Pion. P 24:n aseveljet, vai-mot ja lesket seuralaisineen kutsutaan perin-teiselle vuosikokouslounaalle 30.4. kello 11.00 Lappajärven kylpylä KIVITIPPUUN.Aluksi kokoonnumme kylpylän, Kärnäsaliin vuosikokoukseen ja sen jälkeen lounaalle.Lounaan jälkeen jatkuu tilaisuus Lappajärvi-salissa.Ilmoittautuminen tilaisuuteen 22.4 mennes-sä. Toivo Pekkala puh. (06) 565 2354, 040-542 3191Huonevaraukset hyvissä ajoin Kylpylä Kiviti-pusta puh. (06) 561 5566.Tervetuloa: Pion. P 24:n toimikunta.

* * *

Suur-Savon jouluristikotSuur-Savon Sotaveteraanipiirin joululehdessä 2004 olleiden sanaristikon ja krypton arvonta suoritettiin 4.2.2005 Savon-linnan Seudun Sotaveteraanien toimistolla. Onnettarina toi-mivat tehtävien laatijat Aulikki Nenonen ja taiteilija Aila Martikkala. Valvojina toimivat yhdistyksen taloudenhoitaja Osmo Parkkinen ja jäsenkortiston hoitaja Arvo Mikkonen. Yhteensä ratkaisuja tehtäviin tuli määräaikaan mennessä yli 60 kappaletta.

Sanaristikko: Liisa Frimodig ja Aili Hämäläinen Hir-vensalmi, Anna-Liisa Ikonen Puumala, Leena Suhonen Mikkeli, Sinikka Tiainen Kotka.

Krypto: Pentti Holopainen Mikkeli, Enni Loponen Jo-roinen, Lahja Malm Savonlinna, Into Tiilikka Pieksämäki, Sanni Tuovinen Joroinen.

Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille mukana olleille.Suur-Savon Sotaveteraanipiiri lähettää palkinnot yllämai-

nituille.

Unohtumattomat elämysristeilyt

Risteilyjä Bengtskäriin Pohjoismaiden korkeimmalle majakalle ja matkan aikananautimme herkullisesta lohikeitosta, sekäHangon saaristoon, jossa pysähdymme mm. “ saariston vieraskirjana” tunnetussa Hauensuolessa ja Gustafsvärninlinnoitussaarella.

Lähdöt Hangon Itäsatamasta:

Bengtskärin risteilyt 18.6-31.8.2005 Klo.10.30, aik. 46 €, lapset 4-14v. 19 €

Hangon saaristoristeilyt 24.6-31.7.2005 Klo.13.00aik. 15 €, lapset 4-14 v. 7,50 €

Tilausristeilyjä 1.5-30.10.2005

Sotaveteraaneille tuntuvatalennukset matkoillamme.

Lippuvaraukset ja tiedustelutPuh. 0400-675 295, 0400-536 930

E-mail: [email protected]

www.hk-service.fiTERVETULOA RISTEILYLLE!

Piireissä tapahtuu

Varsinais-Suomi2.2. Piirihallituksen ja naistoimikunnan

kokoukset, Liedon Vanhalinna6.3. Paastonajan hartaustilaisuus,

Turku, Henrikin kirkkoHelmikuu Piirin hiihtomestaruuskilpailut,

VirttaaHelmikuu Hiihto-ottelu Satakunnan piiriä

vastaan, Virttaa3.3. Piirin vuosikokous, Naantalin

seurakuntatalo2.3. Huolto- ja tukiyhdistyksen vuosi-

kokous, Turku, Meriupseeri-kerho, Esitelmä turvallisuus-poliittisesta selonteosta.

3.3. Palmusunnuntain tilaisuudet, Muurlan Evankelinen Opisto

Maalis- Veteraanikeräys 2005 SATAVAtoukokuu4.4. Piirihallituksen kokous, Masku,

Kiisan Pirtti19.- 20.4. Ilmoitushankkijoiden laivasemi-

naari, Silja Festival

* * *

KymenlaaksoPiirin talvipäivätapahtuma ke 9.3. kello 10.00 alkaen Iitissä Kausalan Ravilinnassa. Ruo-kailumahdollisuus. Ilmoittautumiset omaan yhdistykseen viimeistään 1.3.2005 mennessä.

Piirin pilkkikilpailut ma 14.3. kello 10.00 – 14.00 Valkealan Lappalanjärvellä. Tarkemmat tiedot ja mahdolliset muutokset saa yhdistyksistä. Samalla voi ilmoittautua lii-ton kilpailuihin.

Piritan kylpylämatkalle 24.4. – 1.5. muuta-ma peruutuspaikka jäljellä. Kysy pikaisesti pii-ristä, Toivo Hartikainen, puh. 0400-655 283.


JulkaisijaSuomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands Krigsveteranförbund rf

Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

Päätoimittaja Markku Seppä

ToimitusKorkeavuorenkatu 41 A 700130 Helsinkipuh. päätoimittaja (09) 6126 2012sähköposti [email protected] [email protected] (09) 6126 2020internet www.sotaveteraaniliitto.fi

Osoitteen muutokset Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutok-sista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Korkeavuorenkatu 41 A 700130 Helsinkipuh. (09) 6126 2015sähköposti [email protected]

Lehden tilaukset ja hinnatSotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sota-veteraani-lehden liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran hinta on 15 euroa. Irtonumero maksaa 4 euroa.

ToimitusneuvostoPuheenjohtaja Aarno StrömmerKirkkokatu 67 B 2390120 Oulupuh. ja faksi (08) 311 5282sähköposti [email protected]äsenet: Antti Henttonen, Olavi Karttunen, Aarno Lampi, Jukka Lehtinen, Matti Lukkari, Eeva Nieminen, Nils-Börje Stormbom, Erkki Vitikainen, Markku Seppä, Jyrki Vesi-kansa; sihteeri Anni Grundström

Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta.

Ilmestyminen 20051/05: 23. helmikuuta, 2/05: 20. huhtikuuta, 3/05: 22. kesä-kuuta, 4/05: 14. syyskuuta, 5/05: 2. marraskuuta, 6/05: 14. joulukuuta.

Ilmoitushinnat1,35 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sovitaan erikseen.

Äänikasetit lehdestäSotaveteraani-lehden pääsisällön saa myös äänikaset-teina, joiden vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Äänikasetit voi tilata Sotavete-raaniliiton myyntitoimistosta Korkeavuorenkatu 41 A 7puh. (09) 6126 2014sähköposti helena.hornborg@ sotaveteraaniliitto.fi

IlmoitusmyyntiMedia-ammattilainen Adspace OyPakilantie 6100661 Helsinkipuh. (09) 877 6136, 040 735 7531faksi (09) 726 1306Isto Valkeapääpuh. 040 735 7571

TaittoTaittotalo PrintOnePL 23 (Pakilantie 61)00661 Helsinkipuh. ja faksi (09) 711 100sähköposti [email protected]

PainopaikkaKeski-Uusimaa Oy, Tuusula 2005ISSN 0782-8543


Soita (09) 6126 8460, 08001 40060Merimiehenkatu 31, 00150 Helsinki

Hintoihin sisältyy:

8.–15.9.2005

16.–23.9.2005

iinitarhoja ja tuu li myl ly jä!

ariisin tai vaan alla...Ykkösmatkojen suosittu Rans kan kiertomatka al kaa lentomat-kalla Hel sin gis tä Sveit sin Zürichiin, jos ta siir rym me bus sil la Ranskan puo lel le halki mie len kiin toi sen maa seu dun. Yö py mi nen Dijonin alu eel la ja tääl tä edelleen Pa rii siin, jos sa vie täm me 3 yötä. Näin eh dim me pe reh tyä kunnolla Pa rii sin yltä-kylläiseen näh tä vyys tar jon taan, mm. Versaillesiin. Mut ta ei täs-sä kaik ki: jat kam me edel leen bus sil la Bel gi aan, sen ja koko EU-alu een pää kau pun kiin

Brys se liin, joka on myös mitä kiin nos ta vin koh de. Matka ete nee läpi Sak san, ja Travemündessa nou sem me rahti-/mat kus ta ja lai vaan ja pur jeh dim me Hel sin kiin.

Ykkösmatkojen suosittu kierros tarjoaa hienon va li koi man elä myk siä Hollannissa, Belgiassa ja Keski-Eu roo pan kauneimmissa jo ki laak sois sa. En sin rahti-/mat kus ta ja-lai val la Saksaan, ja edel leen bussilla iloi seen Ams ter da miin. Sieltä jatkamme Bel gi an kautta Reinin- ja Moseljoki-laakson ku van kau nii siin viinikyliin. Mat kal la käymme myös Lu xem bur gis sa, tu tus tum me Ranskan maa seu tuun ja lo puk si viivähdämme Sveit sin puolella viehättävässä Ba se lis sa. Tääl tä jatkamme Zürichiin, josta len tä en ta kai sin Suo meen.

��

� ��

��

��

VARAA PAIKKASI

– paikkoja on rajoitetusti

ja ne täy te tään va ra us jär jes tyk ses sä!

��

�� !�"#��

��$��

�� !�"%��&��

�� !�"#��$��

VP

��

� ��

TILAA ESITE – VARAA MATKASI AJOISSA!

LUOTETTAVIA

SE NI O RI MAT KO JA

rintamaveteraaneille kuntoutus vuosittain 1_2005.pdf · 2 1/05 helmikuun 23. päivänä 2005...

Documents