riskien arviointi ja hallinta 20160518

RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA

Riskien arviointi -kurssi 18.05.2016

15.6.2016 1 Eija Kupi / Riskien hallinta / Murikka

Eija Kupi p. 040 5723858

https://fi.linkedin.com/in/eijakupi

https://fi.linkedin.com/in/eijakupi

Käsiteltävät aiheet

• Miksi riskien arviointia ja hallintaa?

• Määritelmiä

• Riskienhallintaprosessi

• Riskien arvioinnin suunnittelu ja toteutus

15.6.2016 Eija Kupi / Riskien hallinta / Murikka 4

Riskien arviointi ja työpaikkaselvitys säädöksissä

Työturvallisuuslaki • Työn ja työolojen vaarojen

selvittäminen ja arviointi (10§)

• Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen (25§) – Työnantajan on selvitettävä

kuormitustekijät ja toteuttava toimenpiteet vaaran vähentämiseksi, jos terveydelle haitallista kuormitusta esiintyy

• Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite (8§)

Työterveyshuoltolaki • Työolojen terveellisyyden ja

turvallisuuden selvittäminen ja arviointi työpaikkakäynnein (12 §) – Työpaikan altisteet – Työn kuormittavuus (fyysinen,

psyykkinen, sosiaalinen) – Työjärjestelyt, myös työaika – Tapaturma- ja väkivaltavaara – Erityinen sairastumisvaara


Riskien arviointi työpaikalla

RISKIEN ARVIOINNIN TOIMINTATAPAAN LIITTYVIÄ TAVOITTEITA:

KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN, YKSINKERTAINEN, KATTAVA

SOVELLETTAVISSA OMALLE TYÖPAIKALLE, OMAN HENKILÖSTÖN VOIMIN

TUOTTAA LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUKSET TÄYTTÄVÄN TYÖPAIKAN

TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINNIN

ENNAKOIVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

VAARATEKIJÖIDEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTIA

PERUSTA TURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN TEHOKKAALLE KOHDENTAMISELLE

TYÖKALU TURVALLISUUSTASON NYKYTILAN JA SIINÄ TAPAHTUVIEN MUUTOSTEN

OSOITTAMISEEN

15.6.2016 6 Riskien hallinta / Murikka

Riskien arviointi työturvallisuuslaissa

• Riskien arvioinnissa otettava huomioon työn ja toiminnan luonne ja ainakin seuraavat osa-alueet:

– Tapaturmat ja muut terveyden menettämisen vaarat

– Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet

– Vaaratilanteet ja sattuneet läheltä piti -tapaukset

– Työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät

– Lisääntymisterveydelle aiheutuvat vaarat

– Työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset.

• Menettelytavat riippuvat toimialasta, toiminnan luonteesta, työpaikan koosta ja erityispiirteistä.

Lähde: Mervi Murtonen, VTT


• Tunnistetut vaarat tulee ensisijaisesti poistaa.

• Jollei vaaroja voida (heti) poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työturvallisuudelle ja pyrittävä pienentämään riskejä mahdollisimman alhaiselle tasolle.

• Riskien merkittävyyttä arvioitaessa tulee hyödyntää olemassaolevia normeja, asiantuntijoita tai parasta käytössä olevaa tekniikkaa.

• Työnantajalla tulee olla hallussaan tieto työpaikalla esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä.

• Laki ei yleisesti edellytä riskien arvioinnin kirjallista muotoa tai tietyn menetelmän käyttöä. Alempiasteisissa säännöksissä on yksityiskohtaisempia velvoitteita.



• Kirjallinen asiakirja työssä tunnistetuista vaaratekijöistä on tehtävä esim. seuraavissa tapauksissa:

– Työssä, jossa esiintyy kemiallisia tekijöitä

– Työssä, joissa esiintyy tietty määrä melua, on laadittava ja pantava täytäntöön meluntorjuntaohjelma.

– Rakennustyössä on rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittava turvallisuusasiakirja.

– Räjäytystyössä vaaditaan räjäytyssuunnitelma.

– Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavassa toiminnassa edellytetään erinäisiä selvityksiä.

• Erityisen vaarallisia ja sen vuoksi erityisen tarkasti arvioitavia töitä ovat edellä mainittujen lisäksi mm.

– Nosto- ja siirtotyöt

– Palo- ja räjähdysvaaraa sisältävät työt

– Tavaroiden kuljetus, käsittely ja varastointi

– Koneiden, työvälineiden ja laitteiden toimintahäiriöiden poistaminen

– Puhdistus- ja säätötyöt

– Hukkumisvaaraa aiheuttavat työt

– Korkealla tehtävät työt Lähde: Mervi Murtonen, VTT

Ohjeita ja materiaaleja

• Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu http://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vaarojen-arviointi

• Työterveyslaitos http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/riskien_hallinta/sivut/default.aspx

• Työturvallisuuskeskus http://ttk.fi/tyosuojelu/vaaratekijoiden_tunnistaminen_ja_riskien_arviointi

• PK-RH –aineisto http://www.pk-rh.fi/


http://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vaarojen-arviointi






http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/riskien_hallinta/sivut/default.aspx



http://ttk.fi/tyosuojelu/vaaratekijoiden_tunnistaminen_ja_riskien_arviointi



http://www.pk-rh.fi/




Keskeisten termien määritelmiä

Vaara, vaaratekijä, haittatekijä, kuormitustekijä:

Tarkoittaa työssä esiintyviä tekijöitä, ominaisuuksia tai

ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa

työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle

(tapaturman, ammattitaudin tai haitallista kuormitusta).

Vaaratilanne: Henkilöön kohdistuu vaaratekijä tai useita

vaaratekijöitä

Vaaralle altistuminen: Henkilö joutuu vaaran

vaikutusalueelle ja altistuu vaaran seurauksille.

15.6.2016 Riskien hallinta / Murikka

Riski: Määrätyn vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden, tai -

todennäköisyyden, ja seurauksen yhdistelmä. Huom. Riskin käsitteeseen

liittyy aina kaksi osatekijää: taajuus tai todennäköisyys, jolla vaarallinen

tapahtuma esiintyy, ja vaarallisen tapahtuman seuraus.

Riski = Todennäköisyys * Seuraus

Riskianalyysi: Saatavissa olevan tiedon järjestelmällistä käyttämistä

vaarojen tunnistamiseksi sekä ihmisiin tai väestöön, omaisuuteen tai

ympäristöön kohdistuvan riskin suuruuden arvioimiseksi.

Riskianalyysi-termin asemesta käytetään myös joskus termejä kuten

todennäköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi, todennäköisyyspohjainen

riskianalyysi, kvantitatiivinen turvallisuusanalyysi tai kvantitatiivinen

riskianalyysi.


Keskeisten termien määritelmiä

Riski • Riskienhallinnan standardi (ISO 31000) määrittelee riskin

epävarmuuden vaikutuksena tavoitteisiin. Riski on siis odottamaton muutos organisaation omassa toiminnassa tai sen ympäristössä, joka vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen.

• Tapahtumilla voi olla kielteisiä ja/tai myönteisiä vaikutuksia. Kielteisesti vaikuttavat tapahtumat ovat riskejä, jotka voivat estää arvon muodostumisen tai rapauttaa jo luotua arvoa.

• Riskillä on toinenkin puoli - riskiä otetaan, jotta saataisiin suurempi tuoton mahdollisuus. Riskiä voi myös olla se, että jätetään mahdollisuuksia käyttämättä. Riskienhallinta ei ole siis pelkästään vahinkojen minimointia. Hyvä riskienhallinta on myös riskin antaman mahdollisuuden hyödyntämistä. Mutta ei työturvallisuudessa!

Lähde: COSO-ERM 2004 ja Pohjola-yhtiöt

Riskikategorioita

http://www.lahitapiola.fi/yritys/palvelut/yrityksen-riskienhallinta/yritystoiminnan-riskit







15

YRITYKSEN ULKOISET RISKIT

Markkinariskit

- suhdanteet - trendit - toimiala - kilpailijat, kilpailutilanne

- kumppanit - ympäristö (markkina - alue)

Yhteiskunnalliset riskit

- politiikka - lainsäädäntö - työselkkaus - verotus

Muut ulkoiset riskit

- katastrofit, luonnon ilmiöiden aiheuttamat

- rikollisuus - ihmisen aiheuttamat vahingot


Markkinariskit








YRITYKSEN ULKOPUOLISILLE AIH. RISKIT

Tuotteet

- ympäristöongelmat - laatu - elinkaari - tuote - ja mallisuoja

Ympäristö

- luonto - asukkaat - yhteisö - rakennettu ympäristö

Suuronnettomuus

Yhteiskunnalliset ongelmat


Tuotteet


Ympäristö


Suuronnettomuus


JOHDON PÄÄTÖKSET

Operationaaliset Taloudelliset Strategiset

JOHDON PÄÄTÖKSET


INFORMAATIO

YRITYKSEN SISÄISET RISKIT

LOGISTIIKKA JA INFRA - STRUKTUURI

- sijainti ja saavutettavuus

- kuljetukset - kuljetusvälineet - varastot ja varastointi - toimitilat - koneet ja laitteet - energian saanti




TUOTEKEHITYS, TUOTANTO

Tuotekehitys ja suunnittelu

- tuote - prosessi - laite - laitos

Tuotanto

- raaka - aineet - laiterikot - tuotantokatkokset - huolto - hävikki - ympäristöongelmat (jätteet ja päästöt)

- tehokkuus - kapasiteetti - toimitusajat - elinkaari




Tuotanto



HENKILÖSTÖ

Työn organisointi

- työpaikanvaihto - henkilövalinnat - työvoiman saatavuus - työn kuormittavuus - johtamisjärjestelmä - projektitoiminta - tapaturmat - työkyky ja sairastuminen

Matkat

- tapaturmat

Osaaminen

- kehittäminen (henkilöstön, johdon)

- osaamisen siirto

Vahinkoa aih . toiminta

- liikkeenjohdon / työntekijöiden petokset

- fyysinen / henkinen väkivalta

- muu rikollinen toiminta

HENKILÖSTÖ

Työn organisointi


Matkat

- tapaturmat

Osaaminen


- osaamisen siirto





TALOUS

Investoinnit

- valmistelu - rahoitus - kustannuslaskelmat - vaikutus kilpailukykyyn

- seuranta

Ostot

Myynti

- markkinat - asiakassuhteet - palvelu - tiedonhankinta - mainonta - reklamaatiot - jakelukanavat - hinnoittelu

Toimintaedellytykset

- kannattavuus - vakavaraisuus ja maksuvalmius

TALOUS

Investoinnit


- seuranta

Ostot

Myynti



- kannattavuus - vakavaraisuus ja maksuvalmius Tiedon saatavuus

Käyttöoikeudet

Käytettävyys

Tiedonkulku

Tiedon siirto

Tietoturvallisuus

Arkistot

Raportointi

Dokumentointi

Mittarit

Sopimukset, sopimusrikkomukset

Tietojärjestelmät

Atk - häiriöt

Ohjelmistot © VTT


Markkinariskit









Markkinariskit









Tuotteet


Ympäristö


Suuronnettomuus



Tuotteet


Ympäristö


Suuronnettomuus


JOHDON PÄÄTÖKSET


JOHDON PÄÄTÖKSET


INFORMAATIO











Tuotanto






Tuotanto



HENKILÖSTÖ

Työn organisointi


Matkat

- tapaturmat

Osaaminen


- osaamisen siirto





HENKILÖSTÖ

Työn organisointi


Matkat

- tapaturmat

Osaaminen


- osaamisen siirto





TALOUS

Investoinnit


- seuranta

Ostot

Myynti




TALOUS

Investoinnit


- seuranta

Ostot

Myynti




Käyttöoikeudet

Käytettävyys

Tiedonkulku

Tiedon siirto

Tietoturvallisuus

Arkistot

Raportointi

Dokumentointi

Mittarit


Tietojärjestelmät

Atk - häiriöt

Ohjelmistot


Markkinariskit









Markkinariskit









Tuotteet


Ympäristö


Suuronnettomuus



Tuotteet


Ympäristö


Suuronnettomuus


JOHDON PÄÄTÖKSET


JOHDON PÄÄTÖKSET


INFORMAATIO











Tuotanto






Tuotanto



HENKILÖSTÖ

Työn organisointi


Matkat

- tapaturmat

Osaaminen


- osaamisen siirto





HENKILÖSTÖ

Työn organisointi


Matkat

- tapaturmat

Osaaminen


- osaamisen siirto





TALOUS

Investoinnit


- seuranta

Ostot

Myynti




TALOUS

Investoinnit


- seuranta

Ostot

Myynti




Käyttöoikeudet

Käytettävyys

Tiedonkulku

Tiedon siirto

Tietoturvallisuus

Arkistot

Raportointi

Dokumentointi

Mittarit


Tietojärjestelmät

Atk - häiriöt

Ohjelmistot © VTT

Lähde: VTT

15.6.2016

Mitä riskienhallinta on?

Tietoista • Suunnitelmallista • Järjestelmällistä • Dokumentoitua • Ennakoivaa

Riskienhallinta-toiminnan orga-nisoiminen jakehittäminen

1. Riskien

tunnistaminen

ja arviointi

2. Riskienhallinta-

keinot

3. Varautuminen

vahinkoihin

4. Seuranta ja va-

hingoista oppi-

minen

Riskien-hallinta

• Riskin välttäminen

• Riskin pienentäminen

• Riskin siirtäminen

• Riskin pitäminen

Yhteistyötä yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin eteen

Miten riskien arviointia teillä toteutetaan?

• Miten usein tehdään?

• Keitä siihen osallistuu?

• Ryhmätyönä, työpajassa tms.?

• Safety walk?

• Mitä työvälineitä käytetään: tapaturmakuvaukset, layout-kuvat, prosessiohjeet, excel-taulukot, ohjelmistot, tarkistuslistat, …



VAARATILANTEISIIN AJAUTUMINEN / ihmisen ja vaaran kohtaamisen

(riskin) todennäköisyyden kasvaminen

NO

RM

AA

LI

TO

IMIN

TA

VAARAN

”RAKENTUMINEN”

ja/tai VAARAN

OLEMASSAOLO

Työpaikan

kulttuuri

Työnjohdon

toiminta

MINÄ ITSE

Työtoverit

Ryhmä

Työyhteisö

• Työehdot, ohjeet

• Välinpitämättömyys

• Myönteinen/kielteinen

asenne

• Tiedon/taidon puute

• Sosiaaliset normit

• Tietoinen riskinotto

• Suojainten käyttö

• Laiterikko

• Vaarakohdan

läheisyys

• Työn kulun muutos

• Häiriötilanne

• Informaatiovirhe

väärä toiminta

Vaara

Ihminen

• aika

• paikka

VAMMAN

SYNTYMINEN

LÄHELTÄ

PITI

VAARAN VAIKUTUSPIIRIIN

JOUTUMINEN

KOHTAA-

MINEN

Käyttäytyminen



REASONIN JUUSTOMALLI (Vaarojen rakentuminen)

koulutus

kunnossapito

luotettava laitteisto

ammattitaitoinen ja motivoitunut työntekijä

työntekijän ja teknisen laitteiston

yhteensovittaminen

vaarojen poistaminen

VAHINKO

15.6.2016 19

Hyvä turvallisuuskulttuuri pystyy ennakolta ehkäisemään mahdollisia vaara- ja häiriötilanteita ja

jopa sallii erehdyksiä, koska

- on olemassa rinnakkaisia varmistusjärjestelmiä, jotka paikkaavat mahdollisen aukon.

Huono turvallisuuskulttuuri taas ei pysty puolustautumaan vaaratilanteissa, koska

- työorganisaatioon ja työhön on jäänyt ”reikäjuuston” tavoin yhteen osuvia riskitekijöitä (aukkoja) ja

onnettomuuteen vaikuttavat tekijät pääsevät menemään niiden läpi.

päätökset ja toimenpiteet

Vaikuttavia asioita

20

Negatiivisen korostamisesta positiivisen vahvistamiseen (Hollnagel, 2008)

Turvallisuus =

Kykyä vastata kun

jotakin menee

pieleen

Turvallisuus =

Kykyä onnistua

vaihtelevissa

olosuhteissa

Turvallisuus =

Virheiden / vaara-

tilanteiden

vähäisyys

+ -

Poista virheitä ja

toimintahäiriöitä niin

paljon kuin mahdollista

Paranna kykyä vastata

vaaratilanteisiin Paranna organisaation kykyä

ennakoida ja monitoroida

vaaroja, vastata niihin ja oppia

tapahtuneesta

Epäonnistumiset

aiheutuvat virheistä ja

toimintahäiriöistä

Kaikki tulokset (positiiviset ja

negatiiviset) riippuvat ihmisten

suorituksen vaihtelevuudesta

Lähde: Teemu Reiman, VTT

Inhimillinen virhe – inhimillinen tekijä?

• Inhimillinen virhe mainitaan useilla aloilla tyypillisimpänä vaaratilanteiden ja onnettomuuksien aiheuttajana

– Se ei kuitenkaan vielä selitä tilanteita

– Inhimillinen virhe on vasta lähtöpiste analyysille, ei päätepiste

• Inhimillinen virhe selittää yhtä paljon onnettomuutta kuin sen toteaminen että putoaminen johtui painovoimasta. Molempien olemassaolo on hyvä tiedostaa, mutta putoamisten estämiseksi ei kannata pyrkiä poistamaan painovoimaa.



22

Ihminen vaikuttaa

toiminnallaan

suoraan

teknologiaan ja

vaaraan: säätää,

ohjaa, asentaa

Ihmiset suunnittelevat

systeemin osat ja

niiden liittymisen

toisiinsa (teknologia ja

ihmiset), resursoivat ja

johtavat eri

toimenpiteitä

Ihmiset toimivat

suojamekanismeina

kokonaissysteemissä;

tarkistavat ja valvovat

eri osa-alueiden

toimintaa, huomaavat

puutteita ja paikkaavat

teknologiaa ja toisiaan

Ihmisten ominaisuudet ja yksilölliset taipumukset

•Tiedonkäsittelyn piirteet; muistin rajoitukset, päättelyn harhat jne.

•Fyysiset rajoitukset, näköaistin rajoitukset, väsymysvaikutukset jne.

•Persoonallisuuden piirteet jne.

Organisatoriset tekijät

•Rakenteelliset edellytykset; resurssit, teknologia jne.

•Sosiaaliset ilmiöt; normit, ilmapiiri jne.

•Käsitykset ja oletukset siitä mikä on oleellista, toimivaa ja turvallista


Inhimillinen virhe – inhimillinen tekijä? • Toimintaprosessin ja lopputuloksen välinen yhteys ei ole absoluuttinen; hyvät

päätökset voivat johtaa huonoihin tuloksiin, ja virheellisillä teoilla voidaan päästä toivottuun tulokseen

– Inhimillisiä virheitä tarkastellaan usein silloin kun lopputulos on ollut ei-toivottu

– Myös onnistuneisiin suorituksiin liittyy virheitä

– On luonnollista ja normaalia että ihmiset tekevät virheitä

• Virheet ovat seurauksia, eivät syitä

– Ne ovat siis ”oireita”, joiden perusteella on tarkemmin analysoitava organisaatiota

– Työvälineet, organisaatiorakenteet ja työyhteisön normit vaikuttavat työn toteutukseen ja siihen, minkälaisia virheitä on mahdollista / todennäköistä tehdä

– Työtilanteessa on monenlaisia mahdollisuuksia toimia ja jälkikäteen on helpompi nähdä mikä on hyvän lopputuloksen kannalta olennaista

• Huomio pitää kohdistaa ihmisten toimintaan ja siihen vaikuttaviin positiivisiin sekä negatiivisiin tekijöihin => inhimilliset ja organisatoriset tekijät



Inhimillisiä tekijöitä voidaan tarkastella eri tasoilla

• Ergonomia, työn piirteet – Väsymysvaikutukset – Meteli, valaistus – Työasennot ja -liikkeet

• Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, käyttöliittymät

– Tiedon esittäminen – Havainnointi ja tarkkaavaisuus – Muisti ja päättely

• Yksilöiden toiminta – Tiedonkäsittely ja päätöksenteko – Työmotivaatio ja työstressi – Persoonallisuustekijät – Asiantuntijuus ja ammattitaito – Inhimilliset virheet – Rikkomukset – Riskihavainnot ja riskikäyttäytyminen

• Ryhmät, ryhmädynamiikka, tiimityö – Ryhmäidentiteetti – Ryhmäpäätöksenteko – Kommunikaatio – Yhteistoiminta – Roolit, työnjako ja status

• Organisaatiot, toimintatavat – Henkilöstövalinnat ja koulutus – Työn ja teknologian suunnittelu – Ohjeistus – Normit ja arvot – Organisaatio- ja turvallisuuskulttuuri – Ilmapiiri – Johtaminen – Valta- ja vastuukysymykset – Tekniset ja organisatoriset muutokset



RISKIENHALLINTAPROSESSI (SFS-ISO 31000)

Riskin arviointi • Riskin arviointi on riskin tunnistamisen, riskianalyysin ja riskin merkityksen

arvioinnin kokonaisprosessi. • Riskit voidaan arvioida organisatorisella tasolla, osastokohtaisella tasolla,

projekteja, yksittäisiä tavoitteita tai erityisriskejä varten. Eri toimintaympäristöille voidaan soveltaa eri työkaluja ja tekniikoita.

• Riskin arviointi mahdollistaa riskien ymmärtämisen, niiden syyt, seuraukset ja todennäköisyydet. Tämä auttaa päätettäessä

– tulisiko toimenpiteisiin ryhtyä – kuinka mahdollisuudet maksimoidaan – olisiko tarve käsitellä riskejä – valinta eri vaihtoehtojen riskien välillä – riskin käsittelytapojen priorisoinnista – sopivimmasta riskin käsittelystrategian valinnasta, joka palauttaa haitalliset riskit siedettävälle

tasolle.

• Lähde: SFS-EN31010 RISKIEN HALLINTA. RISKIEN ARVIOINTIMENETELMÄT



Riskin suuruuden arvionti: Prosessi, jolla mitataan analysoitavien riskien

taso. Riskin suuruuden arviointi koostuu seuraavista vaiheista:

taajuusanalyysi, seurausanalyysi ja niiden yhdistäminen. Riskin merkityksen arviointi: Prosessi, jossa tehdään päätökset riskien

siedettävyydestä riskianalyysin perusteella ottamalla huomioon sellaiset

tekijät kuten sosio-ekonomiset ja ympäristölliset näkökohdat. Riskien hallinta: Järjestelmällistä ja jatkuvaa työtä yrityksen ja henkilöstön

hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea yrityksessä

tapahtuvaa toimintaa riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi . Lähde: SFS-IEC-60300-3-9


RISKIENHALLINTAPROSESSI (SFS-ISO 31000)

Riskianalyysimenetelmiä

http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/s-2-s/riskianalyysit_sivut.pdf







RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA Keskeiset asiat: Lähtökohtana:

alustava ratkaisu, tai

arvioinnissa aiemmin

valittu turvallisuustoimenpide

Tunnistetaan:

vaaratekijät

vaaralliset tilanteet

vaaralliset tapahtumat

Tunnistamisen apuna:

tarkistuslistat

Arvioidaan mahdollisen

vahingon:

vakavuus

esiintymistodennäköisyys

ja annetaan riskille määrällinen tai

laadullinen arvo

Arvioinnin apuna:

laadulliset menetelmät

määrälliset menetelmät

kokemus

Päätös toimenpiteistä

ottaen huomioon:

itse koneen turvallisuus

riskien vertailu

kyky tarkoitettuun toimintaan

valmistuskustannukset

käyttökustannukset

Riskin arviointi

Riskianalyysi (koneet)

Koneen raja-arvojen

määrittäminen

Vaarojen tunnistaminen

Riskin suuruuden arviointi

Riskin arvostelu

Onko kone

turvallinen

?

KYLLÄ

RIITTÄVÄ TURVALLISUUS

EI

Ris

kin

pois

tam

inen tai vähentä

min

en

turv

alli

suusto

imenpiteid

en v

alin

nalla


Riskien arvioinnin järjestämisessä huomioitava

• Asian valmistelu työsuojelu- tai yt-toimikunnassa, johdolta näkyvä sitoutuminen asiaan.

• Tehtävänjako: ketkä osallistuvat arviointiin, millä tavoin, käytössä olevat resurssit?

• Tavoitteet: erityisesti aikataulun osalta

• Organisointi: Mistä kohteista arviointi tehdään? Millä tasolla arvioinnit käsitellään ja miten niistä raportoidaan?

• Menetelmien valinta: valitaan yhteisesti käytettävä menetelmä

• Lähtötietojen selvittäminen: Mitä riskeistä tiedetään jo nyt? Mistä asioita voi tarvittaessa tarkistaa?

• Koulutus ja mahdollinen pilotointi.

• Tiedottaminen ainakin arvioinnin alussa ja lopussa

• Arvioinnin tulosten käsittelyn, jatkotoimenpiteiden ja seurannan suunnittelu.


PIKAOHJE 1. Toimialoittain suunnitellaan riskien arvioinnin organisointi,

tukihenkilöt ja arvioinnin toteutus käytännössä.

2. Sovitaan aikataulu, raportointitapa ja dokumenttien tallentaminen.

3. Riskien arviointi suoritetaan kohteittain: – Arviointia kannattaa harjoitella ensin yhdellä pilottikohteella, josta saatujen

kokemusten perusteella toimintatapaa arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan.

– Vaarat tunnistetaan tarkistuslistojen avulla. 5 listaa käydään läpi joka kohteessa.

– Havainnot kirjataan erilliseen muistioon.

– Riskien suuruus määritetään.

– Kirjataan nykyistä varautumista riskeihin ja ideoidaan selkeitä ja toteutuskelpoisia uusia toimenpide-ehdotuksia.

4. Raportoidaan tulokset yhteenvetolomakkeella ja sovitulla tavalla.

5. Tehdään toteutussuunnitelma omien sovittujen toimenpiteiden osalta.


Arviointikohteiden määrittäminen

• Kerralla arvioitavan kohteen tulee

olla helposti rajattavissa, toiminnoiltaan

yhtenäinen ja sopivan laaja.

• Kohteita voivat olla mm.

– Toiminnot tai tehtävät

– Osastot tai tiimit

– Prosessin osat

– Rakennukset tai toimipisteet

• Kohdejako löytyy yleensä organisaation rakennetta ja ydinprosesseja

tarkastelemalla.

• Liikkuvien töiden osalta rajaus tehdään työtehtävään, ei paikkaan.

• Arvioinnin tulee kattaa kaikki tehtävät ja toiminnot, henkilöt ja

työpisteet.

Tuotanto Lähettämö Konttori

RA1 RA2 RA3 RA4 RA5 RA6 RA7

Yritys

Hlö 1

Hlö 2

Hlö 6

Hlö 4

Hlö 5

Hlö 3

Hlö 7

Hlö 8

Hlö 9

Hlö 10

Hlö 11

Hlö 12

Hlö 11

Hlö 12

Hlö 13

Hlö 14

Hlö 15

Hlö 16

Hlö 17

Hlö 18

RA8

Työntekijä

Työpaikka


Vaara- ja kuormitustekijöitä

Tapaturman

vaarat

Ruumiillinen

kuormitus

Kemialliset

ja biologiset

vaarat

Fysikaaliset

kuormitus-

tekijät

Henkiset

kuormitus-

tekijät

Melu, kylmät ja kuumat

olosuhteet, valaistus,

säteily ja tärinä

Työasennot, raskaat nostot

tai siirrot, työpisteen ergonomia,

koneiden ja laitteiden käyttö

Vaaralliset kemikaalit, pölyt,

kaasut, savut, bakteerit,

virukset, homeet

Liukastuminen, kaatuminen,

putoaminen, koneiden tai

aineiden aiheuttamat

tapaturmat

Kiusaaminen, syrjintä, ihmissuhde-

kuormitus, vastuu ja vaatimukset,

sosiaalisen tuen puute

Kaikki osa-alueet käydään läpi kaikissa arvioitavissa kohteissa.


37

Tyypillisiä organisaation toiminnan vaaratekijöitä

• Normit ja asenteet – ”laitos/organisaatio on toiminut hyvin 30 vuotta, kyllä se toimii jatkossakin” – ”työntekijöiden ei tarvitse ajatella, riittää että he noudattavat ohjeita” – ”jos sitä ei voida todistaa vaaralliseksi se on turvallista” – ”kun mitään ei kuulu se on hyvä uutinen” – ”turvallisuusohjeet on tarkoitettu aloittelijoille”

• Reaktiivisuus – ”jos ongelmia ilmenee niin sitten ne selvitetään”

• Turvallisuuden / tehokkuuden / hyvinvoinnin luonteen liika yksinkertaistaminen – Yhteen mittariin keskittyminen

• ”turvallisuus on sitä että kaikki noudattaa ohjeita” • ”turvallisuus on sitä että ei ole tapaturmia” jne.

– Turvallisuuden lajien sotkeminen, esim työturvallisuus ja prosessiturvallisuus • Pyrkimys yksimielisyyteen ja liiallinen ristiriitojen välttely • Vahvojen toisia ryhmiä vähättelevien alakulttuurien muodostuminen • Toimintatapojen optimointi ja ajelehtiminen • Poikkeamien normalisoiminen • Suppea ymmärrys inhimillisestä tekijästä ja ihmisestä virheiden tekijänä


38

Riskien arviointi

Näitä vaaroja tyypillisesti aliarvioidaan – Tutut työt ja tilanteet – Toistuvat asiat (esim. tupakointi) – Asiat joihin voidaan itse vaikuttaa (esim.

autolla ajaminen vs. lentokoneen kyydissä oleminen)

– Asiat joihin on ryhdytty vapaaehtoisesti – Asiat joista on itselle jotakin hyötyä – Asiat ja tilanteet joita oman

viiteryhmän jäsenet (esim. työkaverit) eivät näytä pitävän vaarallisina

– Luonnon aiheuttamia vaaroja (esim. hyökyaallot, maanjäristykset) aliarvioidaan verrattuna ihmisten aiheuttamiin

Lisäksi elämyshakuiset ihmiset usein aliarvioivat riskejä

Näitä vaaroja tyypillisesti yliarvioidaan – Ainutkertaiset tai harvinaiset

tapahtumat – Seurauksiltaan suuret tapahtumat – Pelottavat / abstraktit asiat (esim.

säteily, terrorismi) – Asiat tai työt joihin on käsketty mukaan – Asiat joista ei nähdä mitään hyötyjä – Asiat joista on helppo tuottaa mieleen

esimerkkejä (esim. uutisoidut lento-onnettomuudet)

– Asiat ja tilanteet joiden vaarallisuutta viiteryhmän jäsenet (esim. työkaverit) korostavat

Lisäksi negatiivisia tunteita kokevat usein yliarvioivat riskejä


Tarkistuslistojen käyttö vaarojen tunnistamiseen

• Tarkistus- ja avainsanalistat helpottavat vaarojen tunnistamista – ainoa todellinen vaihtoehto on avoin aivoriihi!

• Tarkistuslista on kuitenkin vain ideoiden esiinnostaja ja suodattaja: asioita pitää kuvata, selvittää, tarkentaa ja kirjata paljon tarkistuslistaa laajemmin.

• Käytännössä listan avulla esiin nousseet riskit asiat kirjataan erilliseen muistioon => muistio toimii ryhmän työpaperina ja yhteenvedon liitteenä.

• Tarkistuslistan antama otsikointi ja kooditus kannattaa säilyttää => helpottaa asioiden yhdistelyä ja vertailua (esim. F1 Jatkuva melu + selitystä melun esiintymisestä).

Yksittäisistä vaaratekijöistä...

... yksityiskohtaisesti kuvattuihin

vaaratilanteisiin!


Riskin suuruuden määrittäminen

• Tavoite: löytää tunnistetuille vaaratekijöille niiden suuruutta

kuvaava riskin tunnusluku.

• Riskin suuruuteen vaikuttavat vaaratilanteesta aiheutuvien

seurausten vakavuus ja tapahtuman todennäköisyys.

• Tehdään asioiden luokittelun, priorisoinnin ja päätöksenteon

helpottamiseksi.

• Absoluuttista totuutta riskin suuruudesta ei voida tietää:

kyse on arvioista.

• Riskien välinen ero on tärkeämpi kuin yksittäisen riskin

suuruus.


Muutama vinkki riskien suuruuden määrittämiseen

• Tarkastellaan tyypillistä tapausta, ei pahinta mahdollista seurausta

– vrt. esim. tapaturmatilastot.

• Todennäköisyys ja seuraukset tasapainottavat toisiaan

– Vakavimpien seurausten todennäköisyys on pienempi, lievempien seurausten todennäköisyys suurempi.

• Yhteen vaaratekijään liittyvät erilaiset vaaratilanteet kannattaa eritellä ja arvioida erikseen

– Esim. väkivallan uhka asiakkaiden kotona tehtävässä työssä, julkisella tai puolijulkisella paikalla ja omissa tiloissa.

• Koko asteikko on käytössä

– Riskin suuruuden määrittäminen menettää merkityksensä, jos kaikki asiat arvioidaan saman arvoisiksi.

• Nykyinen varautuminen huomioon

– Ota jo toteutetut toimenpiteet huomioon riskin suuruuden määrittämisessä niiltä osin, kuin ne todellisuudessa ovat käytössä. Kirjaa riskin suuruuden perusteet näkyviin!


Riskien hyväksyttävyys

• Hyväksyttävät riskit ollaan valmiita

kelpuuttamaan sellaisenaan

• Hyväksyminen edellyttää

tietoa riskistä

• Nollariski ei käytännössä

ole mahdollinen

• Raja-arvot määrittävät

hyväksyttävän riskin rajoja

• Tavoitteena riskin minimointi

kaikin taloudellisesti mahdollisin ja

toteutettavissa olevin keinoin Hyväksyttävä riskitaso

Ei tarvetta toimenpiteille

H y v ä k s y t t ä v ä r i s k i t a s oE i t a r v e t t a t o i m e n p i t e i l l e

K o h o n n u t r i s k i t a s oR i s k i n p i e n e n t ä m i n e n t o i v o t t a v a a

K o r k e a r i s k i t a s oE i - h y v ä k s y t t ä v ä t r i s k i tR i s k e j ä p i e n e n n e t t ä v ä

H y v ä k s y t t ä v ä r i s k i t a s oE i t a r v e t t a t o i m e n p i t e i l l e

K o h o n n u t r i s k i t a s oR i s k i n p i e n e n t ä m i n e n t o i v o t t a v a a

K o r k e a r i s k i t a s oE i - h y v ä k s y t t ä v ä t r i s k i tR i s k e j ä p i e n e n n e t t ä v ä

Kohonnut riskitaso

Riskin pienentäminen

suotavaa

Korkea riskitaso

Ei-hyväksyttävät riskit

Riskejä pienennettävä


Riskin suuruuden arvioinnin apuväline, esimerkki

Riskin seurausten vakavuus

- Mitä riskin toteutumisesta normaalisti seuraa

- Mikä on seuraus pahimmassa tapauksessa

Vahinkolaji 1

Lieviä/vähäisiä

2

Vakavia/merkittäviä

3

Suuria

4

Erittäin suuria

Ympäristövahinko Vähäisiä ympäristö-vahinkoja,

lievää haittaa,helposti

korjattavissa

Merkittäviä ympäristö-

vahinkoja, kohtalaista haittaa,

korjattavissa

Suuria ympäristö-vahinkoja,

huomattavaa ja laajaa haittaa,

korjattavissa

Erittäin suuria ympäristö-

vahinkoja, vakavaa

pitkävaikutteista haittaa,

vaikeasti korjattavissa

Henkilövahinko Lieviä loukkaantumisia, ei

sairauspoissaolopäiviä

Loukkaantumisia,

sairauspoissaolopäiviä alle

14 vrk

Vakavia loukkaantumisia,

sairauspoissaolopäiviä yli14

vrk

Kuolemantapaus

Riskin todennäköisyys

- Miten usein riskin toteutuminen on mahdollista

- Miten usein riski toteutuu

Omaisuusvahinko Vähäisiä omaisuus- tai

liiketoimintavahinkoja,

kustannusvaikutus

alle 50 000 €.

Merkittäviä omaisuus- tai


kustannusvaikutus

alle 200 000 €.

Suuria omaisuus- tai


kustannusvaikutus

alle 1 000 000 €.

Erittäin suuria omaisuus- tai


kustannusvaikutus

yli 1 000 000 €.

Riskin todennäköisyys Lieviä/vähäisiä

Vä

(1)

Vakavia/merkittäviä

Me

(2)

Suuria

Su

(3)

Erittäin suuria

Esu

(4)

Erittäin yleinen

Esiintyy useita kertoja hankkeen toteutusaikana

Erittäin yleinen

Eyl

(4)

Kohtalainen

Ko

(4)

Merkittävä

Me

(8)

Sietämätön

Si

(12)

Sietämätön

Si

(16)

Yleinen

Esiintyy joitakin kertoja hankkeen toteutusaikana

Yleinen

Yl

(3)

Vähäinen

Vä

(3)

Kohtalainen

Ko

(6)

Merkittävä

Me

(9)

Sietämätön

Si

(12)

Satunnainen

Esiintyy ainakin kerran hankkeen toteutusaikana

Satunnainen

Sa

(2)

Vähäinen

Vä

(2)

Kohtalainen

Ko

(4)

Kohtalainen

Ko

(6)

Merkittävä

Me

(8)

Harvinainen

Esiintyy mahdollisesti kerran hankkeen

toteutusaikana

Harvinainen

Ha

(1)

Merkityksetön

Mtön

(1)

Vähäinen

Vä

(2)

Vähäinen

Vä

(3)

Kohtalainen

Ko

(4)Tapa

htum

an e

siin

tym

ista

ajuu

s

RISKIMATRIISI Toimenpideluokat

VI luokka

IV luokka

III luokka

II luokka

I luokka Ei tarvita toimenpiteitä

Toimenpiteet meneillään

olevassa suunnitteluvaiheessa

Välittömät toimenpiteet

Toimenpiteet suunniteltava

Seurataan

Toimenpiteet riskien pienentämiseksi

Varo näitä! ”Huolellisuus ja tarkkaavaisuus” ”Ohjeiden noudattaminen” ”Oikeat työtavat” ”Varovaisuus ja maltti” ”Ammattitaito”

Kirjaa toimenpiteet niin, että

voisit ottaa ne sellaisenaan

vuosittaiseen

toimintasuunnitelmaan.

• Teknisiä toimenpiteitä, kuten teknisten puutteiden korjaaminen, uudet laite- tai

työtilaratkaisut, suojusten tai turvalaitteiden kehittäminen, varmistus- ja

hälytysjärjestelmät tai huollon ja kunnossapidon parannukset.

• Organisaation toimintaan liittyviä toimenpiteitä, kuten yhteisistä

pelisäännöistä sopiminen, toimintaohjeiden laatiminen, valvonnan tai

seurannan kehittäminen, tiedonkulun ja työnsuunnittelun parantaminen tai

vastuista sopiminen.

• Yksilöiden toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä, kuten uusien

työvälineiden, työvaatetuksen tai henkilösuojainten hankinta, ohjeistus,

perehdyttäminen ja koulutus, uudet työaika- tai työparijärjestelyt.


Toimenpiteiden kirjaamisesta

• Riskien arvioinnin tärkeimpiä osia: Haetaan oikeita ja konkreettisia parannuskohteita. Riskien arvioinnin hyöty ja vaikuttavuus kiteytyvät toimenpiteisiin!

• Joka riskille ei ole PAKKO ”keksiä” toimenpidettä.

• Myös nykyistä varautumista kannattaa kuvata.

• Kaikki toimenpiteet eivät ole samanarvoisia tai yhtä kiireellisiä!

• Lopullinen lista toteutettavista toimenpiteistä hahmottuu kaikkien arviointien ja yhteenvetojen jälkeen.


Ohjelmistoja

• 3T Ratkaisut, HSEQ-Monitori https://www.3tonline.fi/hseqmonitor

• 4Ks Finland, Riskipiste http://www.4ks.fi/riskipiste/

• Granite Partners, Granite ERSM http://www.granite.fi/ratkaisut-riskienhallintajarjestelma/

• Ja lukuisia muita…


https://www.3tonline.fi/hseqmonitor

https://www.3tonline.fi/hseqmonitor

http://www.4ks.fi/riskipiste/

http://www.4ks.fi/riskipiste/

http://www.granite.fi/ratkaisut-riskienhallintajarjestelma/




Lisätietoja • Riskien hallinta http://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vaarojen-arviointi/riskien-hallinta

• Riskien arviointi työpaikalla –työkirja http://www.ttk.fi/files/2941/Riskien_arviointi_tyopaikalla_tyokirja_22052015_kerttuli.pdf

• Vaarojen tunnistaminen –lomakkeet http://www.tyoturva.fi/files/3157/RiskiArvi_21_STMlomakkeet2003.pdf

• Riskien arviointi, Työturvallisuuskeskus http://www.ttk.fi/riskienarviointi

• Riskin arviointi, Aluehallintovirasto http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2013/11/Riskinarviointi_TSO14_2013.pdf

• PK-RH-riskienhallinta http://www.pk-rh.fi/

• Koneturvallisuuden standardit http://www.sfs.fi/files/1478/koneturvallisuusstandardit2015web.pdf

• Koneturvallisuus, Koneiden tekniset vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2008/12/tso_16-2009.pdf

• Teollisuuden kunnossapitohenkilöstön riskiprofiili http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/riskien_hallinta/riskit_altistuminen/riskiprofiilit/Documents/Kunnossapidon_riskiprofiili_07032011.pdf

• Käytössä olevien koneiden riskinarviointi http://www.ttl.fi/fi/malliratkaisut/riskienhallinnan_malliratkaisut/metalli_ja_autoala/Documents/Malliratkaisu_Kaytossa_olevien_koneiden_riskinarviointi.pdf

• Riskienhallinnan malliratkaisut http://www.ttl.fi/fi/malliratkaisut/riskienhallinnan_malliratkaisut/Sivut/default.aspx

• Malliratkaisuja METALLIN TYÖSTÖÖN http://www.ttl.fi/fi/malliratkaisut/riskienhallinnan_malliratkaisut/metalli_ja_autoala/Documents/Malliratkaisuja_metallin_tyostoon.pdf

• Työpaikkaonnettomuuksien tutkinta, Metalliteollisuus-kalvosarjat http://www.tvk.fi/fi/Tyopaikkaonnettomuuksien-tutkinta-TOT/TOT--koulutusaineisto/Metalliteollisuus---kalvosarjat/

• Työsuojeluvaltuutettulisenssi sis. opetusmultimediat (maksullinen) http://www.tyosuojeluvaltuutettu.fi/ts-valtuutettulisenssi/

• VTT Riskianalyysin menetelmät http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/s-2-s/riskianalyysit_sivut.pdf

• Riskianalyysien laatu: vaatimukset tilaajalle ja toteuttajalle http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2007/Tutkimusraportti_VTT_R_03718_07.pdf


http://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vaarojen-arviointi/riskien-hallinta







http://www.ttk.fi/files/2941/Riskien_arviointi_tyopaikalla_tyokirja_22052015_kerttuli.pdf

http://www.tyoturva.fi/files/3157/RiskiArvi_21_STMlomakkeet2003.pdf

http://www.ttk.fi/riskienarviointi

http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2013/11/Riskinarviointi_TSO14_2013.pdf




http://www.sfs.fi/files/1478/koneturvallisuusstandardit2015web.pdf

http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2008/12/tso_16-2009.pdf



http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/riskien_hallinta/riskit_altistuminen/riskiprofiilit/Documents/Kunnossapidon_riskiprofiili_07032011.pdf




http://www.ttl.fi/fi/malliratkaisut/riskienhallinnan_malliratkaisut/metalli_ja_autoala/Documents/Malliratkaisu_Kaytossa_olevien_koneiden_riskinarviointi.pdf




http://www.ttl.fi/fi/malliratkaisut/riskienhallinnan_malliratkaisut/Sivut/default.aspx

http://www.ttl.fi/fi/malliratkaisut/riskienhallinnan_malliratkaisut/metalli_ja_autoala/Documents/Malliratkaisuja_metallin_tyostoon.pdf




http://www.tvk.fi/fi/Tyopaikkaonnettomuuksien-tutkinta-TOT/TOT--koulutusaineisto/Metalliteollisuus---kalvosarjat/









http://www.tyosuojeluvaltuutettu.fi/ts-valtuutettulisenssi/








http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2007/Tutkimusraportti_VTT_R_03718_07.pdf

Videot

• Kuolemaan johtanut työtapaturma https://www.youtube.com/watch?v=Jyu7h5Gi_y8

• UPM STOP https://www.youtube.com/watch?v=BNk3Uva34Wg


https://www.youtube.com/watch?v=Jyu7h5Gi_y8

https://www.youtube.com/watch?v=BNk3Uva34Wg


Millainen on hyvin tehty riskien arviointi? Työnantajan organisoima johon yrityksen johto ja henkilöstö on sitoutunut,

jossa kaikki mukana tehtäviensä mukaisesti. PAT-periaatetta noudattaen (päättäjä, asiantuntija ja työntekijä). Mikäli käytetään konsulttia niin oma henkilöstö pitää olla mukana. Tehokas ja ajantasainen tiedottaminen arvioinnin ja toimenpiteiden

etenemisestä. Totuuden mukainen, rehellinen ja puolueeton. Kaikki tuotantotilanteet kuvaava Järjestelmällinen kattaen kaikki keskeisimmät toiminnot ja niistä aiheutuneet

riskit. Riskien lajit ja suuruuden erotteleva sekä kehittämistarpeet esille tuova. Ennakoiva ja aiemmat arvioinnit sekä vahingot hyödyntävä. Käytännön läheinen ja toteuttamiskelpoinen Jatkuva ja yrityksen mukana kehittyvä. Helposti ylläpidettävä dokumentoitu järjestelmä.



Hyvän riskianalyysin yleisperiaatteiden tarkempi sisältö:

1. Kaikki riskit eivät löydy yhdellä menetelmällä

Esimerkiksi teollisuuslaitosten riskianalyyseissä käytetään yleensä useita toisiaan

täydentäviä menetelmiä: yksi karkean tason tunnistusmenetelmä, yksi menetelmä

teknisen järjestelmän tarkasteluun ja yksi menetelmä ihmisten työtehtävien

tarkasteluun.

2. Yhteistyö on valttia

Riskianalyysimenetelmät perustuvat usean ihmisen tietojen hyödyntämiseen ja

yhteistyössä ideointiin ja pohtimiseen. Työtä tehdään riskianalyysipalavereissa, joihin

on tärkeää saada mukaan henkilöitä, jotka tuntevat analysoitavaa kohdetta eri

näkökulmista. Samoin on hyvä saada mukaan henkilö, jolla on heti valtuudet päättää

korjaavista toimenpiteistä.



3. Tarvitaan menetelmäosaamista

Riskianalyysikokouksen vetäminen hyvin edellyttää riskianalyysimenetelmän hallintaa

ja palaverikäytäntöjen osaamista. Siksi ensimmäisillä kerroilla on mukaan tärkeää

saada henkilö, jolla on tästä kokemusta. Seuraavilla kerroilla vetäminen omin voimin

voi onnistua hyvin. Silloin pitää vetäjäksi valita henkilö, joka tuntee käytetyn

menetelmän ja hallitsee ryhmätöiden vetämisen.

4. Rajattu kohde kerrallaan

Tarkastelun kohde kannattaa rajata siten, että se saadaan käytyä läpi kohtuuajassa:

selkeä kokonaisuus, joka on helposti hallittavissa, sopivan kokoinen (ei liian pieni tai

iso). Analyysi kannattaa jaksottaa siten, että päivässä pidetään korkeintaan yksi

kolmen tunnin kokous. Pidemmissä tilaisuuksissa laatu heikkenee.

5. Riskianalyysi pitää aikatauluttaa

Jokaiselle palaverille on sovittava teema ja tarkoitus. Palavereihin pitää valmistautua

tekemällä etukäteisselvityksiä ja kokoamalla palaverissa tarvittavat asiakirjat.

Palaverien lopuksi sovitaan aina miten jatketaan.



6. Oppiminen antaa lisämotivaation

Motivaatiota riskianalyysiin lisää se, että riskianalyysiin osallistumalla oppii

erinomaisesti järjestelmän toiminnan, koska siinä käydään esimerkiksi

tuotantojärjestelmä kohta kohdalta läpi. Tilaisuuksissa voi antaa palautetta ja kertoa

omista kokemuksistaan.

7. Luotava yhteinen käsitys

On tärkeää saada kaikille yhteinen käsitys tarkasteltavasta kohteesta. Asioita pitää

havainnollistaa vaikkapa kaavioilla ja taulukoilla. Piirrokset pitää selittää.

8. Etsitään syitä, ei syyllisiä

Vaaroja tunnistettaessa ei haeta syyllisiä, vaan syitä. Kaikkien analyysiin osallistuvien

on oivallettava tämä, vaikka pienessä yrityksessä riskit saattavatkin liittyä yksittäisten

henkilöiden tekemiin – tai tekemättä jättämiin – toimenpiteisiin.

9. Avoimuus välttämätöntä

Vaarojen tunnistamisen lähtökohtana on avoimuus ja rehellisyys. Asiat pitää nostaa

palavereissa esille ja saada dokumentoitua sellaisina kuin ne todellisuudessa

ovat, ei sellaisina kuin niiden pitäisi olla tai mitä juhlapuheissa kuvataan.



10. Osattava tunnistaa, mitkä asiat ovat olennaista

On tärkeää tunnistaa, mikä kohteessa on keskeistä ja mitkä riskit ovat suurimmat ja

tärkeimmät torjua. Riskit priorisoidaan selvittämällä niiden suuruus. Tämä määräytyy

mahdollisten vahinkojen suuruuden ja vahingon todennäköisyyden perusteella. Pieniä,

helposti hoidettavia asioita ei kuitenkaan pidä unohtaa.

11. Asiat paperille

Riskianalyysit ja niiden taustalla olevat tiedot dokumentoidaan huolellisesti – kaikki

kirjataan. Mitä yksityiskohtaisemmin ja selkeämmän asiat pystyy kirjaamaan, sitä

helpompi dokumentteja on myöhemmin hyödyntää.

12. Toimenpiteiden sopiminen

Tärkein vaihe riskianalyysissä on sopia toimenpiteistä, joilla tunnistetut riskit hallitaan, ja

aloittaa niiden toteuttamisen seuranta. Muuten ei koko työstä ole paljonkaan hyötyä.

13. Analyysit päivitettävä tarpeen mukaan

Analyysit pitää myös muistaa päivittää, kun niiden kohde muuttuu. Yrityksen tasolla on

syytä luoda määräajoin katsaus riskeihin.


60


Riskin hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä

riski on vapaaehtoinen riski ei ole vapaaehtoinen

riskien vaikutukset ovat välittömiä vaikutukset viivästyvät

ei ole muita vaihtoehtoja on monia vaihtoehtoja

riski tunnetaan riittävästi riskiä ei tunneta

altistumista ei voi välttää altistuminen on ylellisyyttä

riski kohdataan työssä riski kohdataan muualla kuin työssä

tavallinen vaara tavallista kauhistuttavampi vaara

vaikuttaa tavallisiin ihmisiin vaikuttaa erityisesti herkkiin ihmisiin

käytetään tarkoitetulla tavalla väärinkäyttö on todennäköistä

seuraukset ovat palautuvia seuraukset eivät palaudu


riskien arviointi ja hallinta 20160518

Business