Eiranaikuislukioreaalinpaja,psykologiakevät2018MikkoVirto30712

HAL9000tietokoneonkuvitteellinen”hahmo”jokajoutuuristiriitaanihmistenkanssaArt-hurC.ClarkenSpaceOdyssey2001-kirjassa.HAL(Heuristisestiohjelmoitualgoritminentieto-kone)ontunteitatuntevatietokone,jollaonkeinoälyäja-tunteita.HAL9000ohjaaDiscoveryOne-avaruusalusten järjestelmiä ja toimiivuorovaikutuksessaaluksenastronautti-miehistönkanssakunnespahoittaamielensäaluksenmiehistönpäätöksestäsulkeahänet.Kuva©Metro-Goldwyn-Mayer

Robottejajaihmisiä

2

Robottejajaihmisiä.......................................................................................................................................................1SummaryinEnglish......................................................................................................................................................2Robottejajaihmisiä.......................................................................................................................................................3

Uhritjavastustajat...............................................................................................................................................4Poliisit........................................................................................................................................................................4Muusikot...................................................................................................................................................................5Rahanmaailma......................................................................................................................................................8Sosiaalisetverkotpurkissa...........................................................................................................................10

Mitäpelätään?Mitätoteutunut?......................................................................................................................12

SummaryinEnglishThisessaywasmade for theEirahighschool'scourseofrealsubjects taughtbygeography,biologyandhealth information teacherKatriRuohomäkiandpsychology teacherTeija Joki-nen-Luopa.Thetitle“Robottejajaihmisiä”(RobotsandHumans)isakindof“playonwords”fromJohnSteinbeck’sbook“OfMiceandMen”.Myessayisabouthowcomputersandinfor-mationtechnologyhaschangeoureverydaylifeandhowithasaffectedus.Whatcanweex-pectinfuturewiththeseever-changingcomputersystems,networksandinterfaces?

The informationonthesubject isbasedonmyownexperiences, Ihaveyearsofexperienceusing computers and computer related technology, especiallymusic technology that I havealsotaughtforseveralyears.

MyfirstcomputercourseasastudentwaswhenthepoliceadministrationinthecityofHel-sinkistarttousecomputerizeddatabaseintheirregisters1.Ithennoticethatcopsandotheremployeestherewereagainstnewtechnologybecausetheydidn’tknowhowitwouldchangetheirlifeandworkingmannersandpractices.ThenextbigchangewhereIwasinvolvedwasbetween1981-83whenMIDI(MusicalInstrumentsDigitalInterface)wasintroducedandre-leased (1983). Ordinary people didn’t care about it but many musicians thought that thiswouldbetheendofperformingmusicians.MIDIdidchangehowmusicwasproducedanditcertainlywasbadthingformanybutitdidnotkillmusician’sprofession.

NextbigchangeIexperience,mostlyasacustomer,waswhentheFinnishbanksstarttousenetworksandwhenitcamepossibletouseyourbankaccountsfromyourhome.Bankemplo-yees didn’t like those changes at all and itwas difficoult also to average bank customer toadopt theseonlinebanks.Thischangehasdramaticeffect for thousendsofpeoplewho losttheirjobandmillionsofpeoplewhodidnothaveenoughskillstouseonlinebanks.Butitcer-tainlyhaschangedthewholeworldthewayweusemoney.

Inthe1990beforeInternetcametoourlifeIwasactiveuserofsocalledBulletinBoardSys-tem(BBS).BBSwasaminiatureinternetinclosedphonenetworks(therewerenobroadbandnetworksatthattime).BBS’senablesrealtimecommunicationbetweenmanyusersjustlikeinternetbutinsmallerscale.Therewasalotofphotos,music,discussionanddebates.Despi-tetheadministrators(justrandompeople)allthatbad,whichhastroubledthesocialmediaandtheinternetnow,existedalreadyinBBS’s.Therewasporn,illegalthingsandhatespeechalsoinBBS’s.

Lastbigchangeinmyworldofexperienceswaswhensmartphonesandsmartpadsbroughtsocialmedia to schools, firstuncensoredand lateruncontrolled.Wehavea lotbenefitwith

1Iwasinshort-termemploymentwiththepolicedepartmentbeforeIwenttomilitaryservi-ce.

3

communication app’s like Wilma (communication and information between schools(teachers)andhomes(students))andWhatsUporthosemath,musicandwhateverapp’sweuseinlearning.Butthebiggestpotentialdisadvantageisstillthepersonwhousethistechno-logy.

Asa conclusion for thisessay Idon’t see robotsasbadbut Ido seehumansunpredictable.Biggest challengewhich leads to potential problem is howwe get all people equally in theworldofinformationtechnology.

Robottejajaihmisiä

Tietokoneidenja-tekniikanvaikutusihmisenelämäänennen,nytjatulevaisuudessa.Kirjoitan tämän esseen lähinnä omien kokemusten perusteella. Alkuperäinen tarkoitus olitehdähaastattelututkimus, jossavideoisineri ikäisiätietotekniikankäyttäjiä,muttasiiheneiaikariittänyt.Tutkimusmielessäyhdenihmisenmuistieioleluotettavatietolähde,siksitämäeioletutkimusvaanessee, jonkaperustanaovatmuistissaniolevatyli40vuodentiedotluke-mattomista käymistäni keskusteluista, saamistani sähköposteista, viesteistä sekä yhteyden-otoista. Kirjoitin siis esseen ikään kuin tutkimuksena, jonka lähteenä on omamuistini sekäerilaisetkirjallisetverkkolähteet,kutenWikipediajaGoogle-haku,joitaolenkäyttänytlähinnämuistinitukena.

Essee on Eiran aikuislukion reaaliaineiden pajakurssille kirjoitettu, kurssia ohjasivat mm.KatriRuohomäki (biologia/maantieto/terveystieto) jaTeija Jokinen-Luopa (psykologia). Lä-hestynasiaapsykologiansuunnalta,vaikkatässäesseessäeipsykologiaantaisensuuntauk-siinjuuriviitata.Merkittävättunnetilat,jotkakäsiteltäviinasioihinjaniidensyntyynovatvai-kuttaneetovat;uteliaisuus,pelko,kateusjaahneus.

Pelkoaonmonenlaistasiksitietotekniikanjadigiasioidenkohdallavoisipuhuamieluumminarkuudestajaepävarmuudesta.

Reaalinaineet,joihinesseeliittyyovatpsykologia,historiajayhteiskuntaoppi,muttayhteyk-siävoilöytäämuihinkinreaaliaineisiin.Esseeonjaettuneljäänkokemusalueeseen,joitaolenseurannutjajoitajokaistatietotekniikkaja –verkotovatmullistaneet;poliisityö,musiikkiala,pankkiala ja sosiaaliset verkot.Olenainaollut erityisestimusiikki- ja äänentoistotekniikastakiinnostunut ja tietotekniikastaeri-tyisesti.Henkilökohtaisiatietokoneitaolenkäyttänytnoinvuodesta1981lähtien.Ensimmäi-nentietotekniikka-aiheinenkurssi,johonosallistuinolijovuonna1975.Olenaktiivisestiollutmukanatietokonekäyttäjienkerhoissa,opiskellutalaasekäomatoimisestiettäerilaisillakurs-seilla.Tietoverkkoaolenkäyttänytkommunikointiin jovuosiaennenkuin Internet tuliylei-seenkäyttöön.Olenopettanuttietotekniikkaaiheisiaasioitamm.HelsinginTyöväenopistossa,jalisäksipitänytkurssejaeripaikoissa,kutenSibelius-AkatemiassajaRadio-jaTV-opistossasekäluentojaerityisestimusiikkiinliittyvistätietokoneohjelmistajatekniikasta,muttamyösesimerkiksiMicrosoftinOffice-ohjelmistosta.OlenollutATK-tukihenkilönäja-suunnittelijana.TyötATK-suunnittelijanajamultimediantoteuttajanaHelsinginkaupunginrakennusvirastonviherosastollajamusiikkiteknologianopettajanaHelsinginkaupunginTyöväenopistossaovatlukemattomien tietotekniikkaan, sen teknisiin ja eettisiin ongelmiin liittyvien pohdintojenitietolähde.

Ihminenonkäsitellyttietoaihmiskunnanalkupäivistälähtien,muttaoikeastaanvastanykyai-kanaon tietoaalettukutsumaan tiedoksi. Ennenvanhaan ihmisilläoli tietoa ja josheilläolimyös taitoa sanottiin, ettäheilläon tietotaitoa.Hemyös lukivat tietokirjoja ja käyttivät tie-

4

tosanakirjoja, monella oli kirjatietoa. Sanat tietotaito jakirjatieto eivät kuulu nuoren ny-kyihmisensanastoon,toisaaltadata–sanaasennykyisessämerkityksessäeiaikaisemminkäy-tettyeikäGooglestataiWikipediastatiedettymitään.Tietoverkkojenmyötätiedostaontullutvallankäytönväline,kauppatavaraajokatoimiitarpeentullenvaikkasodankäynninvälineenä.

Epäileväihminenonainapelännytkoneitajasuhtautunutuudistuksiinskeptisesti;siinämis-säkekseliäs,uteliasihminenkeksiilaitteentaiesineen,jokahelpottaajonkinasiantekemistä,epäileväskeptikkopelkääsenpilaavankokoasian.Uusienasioidenjatoimintamallienaiheut-tamapelkojavastustuseioleilmiönäuusivaanluultavastiyhtävanhakuinihmiskunnanhis-toria.

Enkäsittele esseessä tietotekniikkaa teknisenäasianavaanpikemminkin senvaikutusta ih-mistenelämään,miksiseaiheuttaaepävarmuutta,pelkoataijopaahdistusta.Esseentarkoituseioleesitellätekniikanhistoriaa,vaankertoakäsityksenipo.asioidenvaikutuksestaihmistenjokapäiväiseenelämään.

UhritjavastustajatUusienasioidenomaksumisessaihmisetjakaantuvatkarkeastiottaenniihin,jotkaeiväthaluakäyttääuusiaasioitajaniihin,jotkahaluavat.Varovaisiinsäilyttäjiinjauteliaisiinuudistajiin.Todellisuusonpaljonmonisyisempisilläsamaihminenvoiollasekäuudistajaettäsäilyttäjä,riippuensuhteestamuutoksenkohteenaolevaanasiaan.Uudistus,jokanäyttääjatuntuuvan-haltaelitutultaonhelppohyväksyä.Monillesiirtyminenvanhoistaperinteisistäkiekkopuhe-limista näppäinpuhelimiin oli suurempi juttu kuin siirtyminen näppäinpuhelimista kännyk-kään,silläkännykkämuistuttinäppäinpuhelinta.

Uudetasiat,jotkaeivätmuutatoimintatapojaovathelppojaottaakäyttöön,muttavanhaasia,jokasaauudenkäyttöliittymän,jonkamyötätoimintaympäristötai–tapamuuttuu,onvaikeaottaakäyttöön.

Pelkojaepävarmuustulevaisuudestajasiitä,ettäeienääitsepystyvaikuttamaanitseäkoske-viin asioihin, on yhteinen nimittäjä kaikille tietoteknisiä uudistuksia vastustaville henkilöille.Ihmisenselviytymisenhistoriassapelkojarohkeusovatmolemmatensiarvoisentärkeitäasioita.

PoliisitEnsimmäinentietotekniikkaanliittyväkoulutus,jossaseurasinihmistensuhtautumistatyön-tekoamullistavaan tekniikkaanoli vuonna1975ollessaniHelsinginpoliisilaitoksenkeskus-kortistossa töissä.Siihenasti javieläsilloinkinkaikkipoliisin tietoonkirjattavatasiatkutenluvat,rikoksetyms.tehtiinkäsinperinteisillekortistokorteille.Keskuskortistossamerkittäväosatyöajastameniasioiden-joistasuurinosasiihenaikaanolijuopumuspidätyksiä,kirjaami-sessapahvisillekortistokorteille.Tärkeäosakeskuskortistontyöstäolivastatapoliisienpuhe-

5

luihin,joitatulipoliiseiltapoliisiautoistajapoliisientoimipisteistä.Puhelutkoskivatuseimmi-tensitäonkoherra/rouvaX:llävoimassaolevaajokortti.

Poliisilaitoksellajapoliisimiehilläolijosilloinvaltavastitietoa,muttatiedonhyödyntäminenvaatipaljontyöaikaaeikätietoolluthelpostisaatavilla.Jotkutvanhatjakokeneetpoliisimie-het olivatkin äärettömän tärkeitä, koska heillä oli (muisti) tieto hallussa. Näiden vanhojenpoliisien tieto varsinkin rikollisista oli merkittävää esimerkiksi rikospoliisin työn kannalta,mutta ihmistenmuistissaolevalla tiedollaonainamyösmuistajansaarvot.Uudestapoliisintietojärjestelmästä käytettiin nimeäAtari eli ammatti- ja taparikolliset (tietokanta). Vanhatpoliisimiehetmuisteineen olivat joutumassa sivuun sillä poliisityössä elettiinmuutosten ai-kaa,oltiinsiirtymässäautomaattiseentietojenkäsittelyyneliATK:hon.Mieleenionjäänytjon-kunvanhanpoliisimiehen epäilys tietojenhäviämisestä jos ei niitä paperille kirjoiteta, van-hemmatpoliisimiehetnaureskelivatmyössitä,ettämillä ihmeellätietokoneentietosaadaanpoliisiautoontaipartiopoliisille.Tietoeiollutsiihenaikaanpoliisilaitoksellaainoastaanpelk-kää paljasta tietoa, se olimyös sosiaalista kanssakäymistä työtovereiden kanssa. Kukaan einiissäoloissaoikeastaantiennytmitäontulossa,mitäAtarituotullessaan?

Tulevaamuutostapeilattiinvallitseviinolosuhteisiin,eikäniihinhaluttumuutosta.Enusko,ettäpoliisilaitoksellaenääkukaanhaikailee70-lukua,jolloinjokainentietokirjattiinkäsinkortillejakun tietoa tarvittiinpiti soittaakeskuskortistoon.Lisäksi, jos tietokoskihenkilöä, saattoitiedonmukanatullakertojannäkemysasiasta taihenkilöstä, jota tietokoski.Aikasuuriosapoliisin henkilökunnasta ei innostunut tietokoneiden tulosta, vaikka kenelläkään tuskin olikäsitystäsiitä,mitätietojenkirjaaminentietokoneellekäytännössämerkitsisijamitäsetoisitullessaan.Työnmahdollistahelpottumistaeimietitty,muttaaikamonipelkäsityöpaikkansapuolesta,epätietoisuuskalvoi.Poliisinkortistoissaenjuurinähnytnegatiivistätietoaitsepo-liisilaitoksentaipoliisientoiminnasta,muttanytkunpoliisihenkilöitäkinonjäänytrikoksestakiinnivoimyöstodetaettätietojavarsinkinsenhallintaonmyösvallankäyttöä.Uskon,ettäepäedullista tietoa itsestä tai kavereista ei koskaan ole kirjattu. Entisen huumepoliisin JariAarnion tapauksessa merkittävää osaa näyttelee tiedon salaaminen. Tiedon salaaminen onihmisenmoraalinenvalinta,jollaeioleteknistäulottuvuutta.

Käsityksenion,ettäpoliiseistamonipelkäsijasiksivastustitietoteknisiäuudistuksia.Varsin-kinns.vanhatkonkaripoliisit,jotkatunsivathenkilökohtaisestirikollisetjaheidäntaustansa,vastustivatuudistusta.Hyväämuutoksessaonollutse,ettätiedostaontullutpelkistetympää,anonyymiätietoa,jokaeienääedustatietäjänsäarvomaailmaasiinämäärinkuinennentieto-tekniikantuloa.Poliisienresurssejajamäärääonvähennettyjamonetilmoituksetpoliisilletaipoliisinlupaatmsvaativatasiathoidetaanverkossa.Poliisienkortistotelitietopalveluteivätenää vaadi kortistopäivystäjiä sillä varsinaisten poliisien työnkuva on digitalisaationmyötämuuttunut,jokainenpoliisionmyöskortistopäivystäjäJ.

MuusikotMusiikki-instrumentitalkoivatteknistymäänhyvinvarhain.EsimerkiksiurkujaolijoantiikinKreikassajapianonkaltaisiakosketinsoittimiakinonollutjo1600-luvultalähtien.Muusikollejavarsinkinpianistilleonpianonkoskettimistotuttuakintutumpiasia.Pianonkoskettimistokuvastaaeriäänienkorkeuttayhtäselkeästikuinanaloginenkelloaikaa.Hyvinpienetlapsetkinoppivatsoittamaanmelkohelpostimusiikkiapianonkoskettimistoltataivaikkapuhelimennäytöltä jokanäyttääpianonkoskettimistolta.Pianonkoskettimistoeliklaviatuuri on eräs vanhimmista ihmisenkehittämistä ”rajapinnoista” jonkin asianhahmot-tamiseen.Oikeakätistenmaailmassaeilienesattumaa,ettämatalatäänet,jotkapianoasoitet-taessayleensäliikkuvatvähemmänkuinkorkeatäänet,ovatpianokoskettimistonvasemmas-salaidassa.

6

Musiikkilaitteiden tietoteknistymisessä pianon koskettimisto on ollut kirjoituskoneen näp-päimistöävastaavatiedonsyöttöväline.

Musiikin tekemiseen liittyymyös nuottikirjoitus, joka sekin onmelko vanha asia. Nuotit japianokoskettimistoluovatmielleyhtymänmusiikinjasentekemisenvälille.Eiolekaanihme,ettäjuuripianokoskettimistojanuottikuvaolivatmusiikintekosovelluksissamukanamelkeinheti ensimmäisten henkilökohtaisten tietokoneiden ilmestyttyä markkinoille 1980-luvulla.Ilman nuottikuvaa ja pianokoskettimistoa muusikkoja olisi ollut vaikea saada tietokoneenkäyttäjiksi.1960-luvun loppupuolellayleistyi sähköistensoittimienkäyttö jamyösäänitystekniikkake-hittyi. Sähköisistä kosketinsoittimista suosioon nousivat erityisesti syntetisaattorit ja ns.samplerit2. Syntetisaattorien myötä syntyi tarve ohjata (soittaa) yhtä aikaa (yksi soittaja)useitaeriäänilähteitä(syntikoitajasamplereitä)yhdelläsoittimellajasiihentarpeeseenvas-tasiMIDI,jokaonohjauskieli,jollaohjataanmusiikkilaitteita.KunMIDI(MusicalInstrumentDigitalInterface)1981esiteltiinUSA:ssaolisemullistavauu-tuusmusiikintekijöille.MIDIäkäytettiinyleensäpianonkoskettimistoamuistuttavaltasynte-tisaattorinnäppäimistöltä.MIDIeialussapelottanutketään,koskasenäyttäytyitutunnäköi-senä,vaikkatekniikkasensisälläolitäysinuuttajamullistavaa.Jotkutmuusikotalkoivatkui-tenkinepäilläMIDI:nhyvyyttäkunkäviilmi,ettäsenavullapystyytallentamaanmusiikkiajasiirtämäänmusiikkia laitteestatoiseen ja tosiasiassakorvaamaankokonaisenorkesterinyh-delläihmisellätaijopailmanihmistä.MIDI:navullavanharullapianosyntyiuudestaan,muttanyt aivan oikean kuuloisena orkesterina. Samaan aikaan alkanut henkilökohtaisten tietoko-neidenkäyttömahdollistitietokoneidenjaMIDI:nhyödyntämisenmusiikintekemisessä.

Muusikotpelkäsivät,ettäMIDIvietyöpaikat.Ensinsepienentääorkestereita,koskakosketin-soittaja (pianisti) pystyy korvaamaan esimerkiksi puhaltajat ja jousisoittajat, itse asiassavaikkakokobändin.MyösMIDI:navullatoistettavatsampleteliääninäytteetaiheuttivathuol-tajariitoja,saattoinimittäinkäydäniin,ettäjonkunhyvänsoittajantailaulajansoittoaääni-tettiin ja siitä tehdyllä näytteellä (sample) sitten ”soitettiin” tuon hyvän soittajan soundilla,muttailmansoittajaa.EsimerkiksiMiamiVice–tv-sarjantunnusmusiikistasyntyioikeustais-telu,koska siinäolimusiikin tekijä (pianisti JanHammer)käyttänyterään tunnetun lyömä-soittajan (lyömäsoittaja David Earl Johnson) soittimestaan tuottamaa ääntä ilman soittajansuostumusta.

1980-luvun lopulla erilaisetmusiikinteko-ohjelmat, varsinkin ns. sekvensserit yleistyivät jahyvinnopeassatahdissakokomusiikinteko-jaäänitysprosessisiirtyitietotekniikkaan.AppleMac- ja Windows -tietokoneisiin MIDI-yhteys asennettiin lisälaitteella, mutta AtariST-tietokoneissaMIDI-liittimet olivat valmiina ja se saikin valtavan suosionmuusikoiden kes-kuudessa. Studiot valtasi amerikkalainenProTools ohjelmisto –asennettuna yleensä AppleMac tietokoneeseen. 1990-luvulta alkaen isotmusiikkistudiot saivat kilpailijoitans. kotistu-dioista,musiikintekeminenjatuottaminentulikaikkienulottuville,muttasamanaikaisestins.palkallisetstudiotyötmuusikoiltahupenivat.Musiikintekemisentoimintamallimuuttui.

MuusikoillejamusiikinkuluttajilleMIDIeiollutainoahuoltaaiheuttavatietotekninenuudis-tus. Jo1970-luvullaoli tehtydigitaalisiaäänityksiä, jossaanaloginentieto(levylläolevatää-net) korvattiin digitaalisella tiedolla. Musiikin kuuntelijoille uudistus ei varmaan olisi ollutniin suuri, jollei siihen olisi liittynyt siirtymistä ns. vinyylilevyistä CD-levyihin3. Musiikinkuuntelijatkokivatmelkonopeassa tahdissamusiikinkuuntelunmullistuksensavikiekoista,2Samplerionlaite,johonontallennettu”oikeita”ääniä,joillasittensoitetaan.Oikeaäänieli3CD=CompactDisc,tietolevyjollemusiikkionsäilötty,kutendataCDr-levylleelirompulle.

7

vinyylilevyihinjac-kasetteihin.C-kasetitaiheuttivathiukanvastustusta,muttatoisaaltaniillepystyi itse äänittämään, mikä oli vinyylilevymaailmassa uutta. C-kasetin tekninen taso olihuono, joten se ei aiheuttanut suurta pelkoamusiikin kopioimisen suhteen.Mullistus, jokajakoiihmisethyväksyjiinjavastustajiinjaaiheuttirunsaastikeskusteluasekäväittelyäoliCD-levy. CD-levyn tekninen taso oli huima verrattunamihinkään aiempaan,mutta CD-soitin eimuistuttanutedeltäjiäänjalevyelimedia,jollamusiikkioli,oliuusi.CD-levyjenmyötäsyntyiepäilyjä mm. tekijöiden ansioidenmenetyksistä, laittomasta kopioinnista ja jopa säteilystä,CD-levysoitinhanlukeelevyälaser-säteellä,joillascifi-leffoissaammuttiinalasufoja.Musiikinkuunteluntoimintamallimuuttui.

TekniikkaCD-levyntakanaaiheuttisuurimmatpelotjavastustuksen.Digitaalitekniikkamah-dollistaa äänityksen lähes rajattomanmuokkaamisen, enää ei voi tietää onkomusiikki jotakuunteletihmisenvaikoneentekemä.

MonetmuusikotvastustivataluksiMIDI:äjaseolijoillekinjopakirosana,muttamelkonope-astiuusitekemisentekniikkasiirtyitaka-alallejamuusikoidenongelmatsaivatuusiamuotojakun verkossa aloitettiin levittämään laittomia äänityksiä ja ohjelmia ns. peer to peer –tekniikalla (kaverilta kaverille). Muusikot kyllä itse olivat myös varkaita, sillä verkosta saimyöskaupallisiajamaksullisiaohjelmia”kräkättyinä”elilaittomasti.Jossainvaiheessatiedet-tiinkertoa, ettäSteinbergyhtiönCubase–ohjelmaonenitenvarastettu sekvensseriohjelma4,silläolikäyttäjiäpaljonmuttavainehkäpuoletoliostanutohjelman.Peertopeer-verkotoli-vatkuitenkinohikiitävähetki2000-luvunalussajajohtivat2010-luvullamusiikinjaohjelmi-enlaillistenjakajiensiirtymisenverkkoon,jokaeiolesekäänkaikkienmuusikoidenmieleen.MusiikinjavideontaltioimisformaatitkävivätrunsaassakymmennessävuodessaläpinopeankehityksenCD>DAT>DVD>MiniDisk>SuperAudioCD>Bluray>verkkoformaatit, jotkausein vaativat jonkinmaksuperusteisenkäyttöliittymänkutenAppleMusic tai Spotify.Kos-kaanennenihmistenkotonaeioleollutniinpaljonkäytöstäpoistuneitalevyjäkuinonnyky-ään.Vanhatlevy-CD-jaDVD-soittimetovatkullanarvoisia.Arvionimukaannoinpuoletmuu-sikoistaeiymmärtänytuusista tekniikoistamitään,heilleneolivatvainkryptisiä lyhenteitä,hämmentäviäjajoillekinpelottavia.Eräsmainittavaasiamuusikkojenkeskuudessaonfanaat-tisuus,jollaomaa(tietokoneen)käyttöjärjestelmää(MacOS,Windows,Linux)taikäytettävääDAW-ohjelmaa(mm.Cubase,Protools,Logic)puolustetaan.

Viihdeteollisuusonniinvaltavataloudellinenkokonaisuus,ettäuudistustenvastustajat,joitaonpaljon,eivätkehitystähidasta.Onneksimyösvastustajilleonsyntynytjonkinlainenmark-kina-alue.

Yleisellä tasolla musiikin, viihdetekniikan ja niiden jakamisen siirtyminen tietokonepohjai-seksi oli ja on taloudellisesti niin iso asia, että siihen eivät ole juurimielipiteet varsinkaanSuomessapystyneetvaikuttamaan.Siellämissäonrahaaonmyösvaltaa jaesimerkiksiSuo-messaläheskokoviihdeteollisuusonulkomaistentuotantoyhtiöidenomistuksessa.Myössuu-ri osa kotimaisen Yleisradion lähettämistä ohjelmista on ulkomaalaisten tuotantoyhtiöidenomistamiajahallitsemiaformaattejaeliohjelmamalleja.Kunjokusuomalaineniskelmälaulajasanoo jotakin”Vainelämää”–ohjelmassa,häntoteuttaa jossainkaukanakirjoitettuakäsikir-joitusta,johonsuomalaisillatekijöilläeijuurikaanolemahdollistavaikuttaa.Käsikirjoitusker-toomilloinonkyyneltenaika.Suomessaonviihdealankoulutustapaljonenemmänkuinon työpaikkoja,vaikkaviihdealantyöpaikoille ei edes vaadita koulutusta. Tietotekniikka ja digitalisaatio ovatmuuttanut sekä

4SekvensserieliDigitalAudioWorkstation(DAW)>digitaalinenmoniraitainenäänityöase-ma.Ohjelmajollaäänitetäänjamuokataanmusiikkia.Esim.Protools,Logic,Cubaseyms

8

musiikin tekemistä että sen kuuntelua. Ihmistenmusiikilliset perustarpeet eivät ole hävin-neet,musiikkiahalutaankuunnellajatehdä.”Tähtiä”onniinpaljonettäeiheitäkaikkiaedestunneta,jaheidänkiertokulkunsaonnopeampaakuinkoskaanaiemmin.Monisiltihaaveilee”tähteydestä”jaonvalmismelkeinmihinvaanjottapääsisijulkisuuteen.Teoriassaseonkai-killemahdollista,niinkuinlottovoittokin.

RahanmaailmaJotenkinkoneetjarahasopivatyhteen,siksiehkäpankkialaakoskevattietoteknisetkehityk-seteivätnostaketäänbarrikaadille.Ainoaongelmaon,ettäkaikkieivätosaakäyttääpankkiti-liätietokoneelta.Elämänperustarpeidentyydyttämisenjälkeenrahanjavaihtoesineidenkäyttäminenonehkäihmisenvanhinsyyluodatyökaluja,joillavoimitatatavaranarvoajamääritelläjonkinasianhinnan. Varhainen vaihtotalous synnytti matematiikan, joka taas loi tarpeen laskukoneille,jotkaloivatpohjantietokoneille.Rahanhistoriaonvanhasilläjoroomalaisillaolirahaa,van-himmatSuomenalueeltalöytyneetrahatovatroomalaisia5.Rahallamitataanvarallisuuttajavelkaa, se on arvonmitta, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen, useinmyös tunteeton.Rahaonabstraktiasia,jokaherättäätunteita,siitävoiriidellä,seonainavaikuttanutihmistenvälisiinsuhteisiinkutenparisuhteisiin,perhe-jaystävyyssuhteisiinsekäeriryhmienvälisiinsuhteisiin. Luontaistaloudesta rahatalouteen siirtyminen on varmasti ollut vaikea ja pitkäprosessi.Pankkitoiminnansiirtyminensäästökirjoistaverkkopankkiinonvarmastiollutyhtävaikea,muttapaljonnopeampiuudistus.Kun1988kokeilinpankkiyhteyttäensimmäisenker-rankotoani,envoinutaavistaamitenpaljonkokoalamuuttuu.Jospankintyöntekijätjamuutkinlukivatlehtiä1980-luvulla,heilleeitullutyllätyksenäpank-kien muuntuminen ihmisten tekemästä asiakaspalvelujärjestelmästä koneiden tuottamaanverkkopalveluun.Esimerkiksivuonna1986TekniikanMaailma–lehdessäoliasiastaartikkeli”Meidänpankkikotona”, jossaitseasiassakuvataanpankkiennykyääntarjoamatverkkopal-velutmelkoisenhyvin.Semitäjutussaeikerrotaon,ettäsuurinosapankkiensilloisestahen-kilökunnastatuleemenettämääntyönsä.ATK-yhtiöt kehittivät1980-luvulla tietoverkossa toimivaapankkijärjestelmää. Siihen aikaanpankkikirjat,shekkivihotjavekselilainatolivatarkipäivääjaluottokortityleensävarakkaidenkäytössä.Mobiilipankista,verkkopankistajatunnusluvuistaeitiennytkukaan.

Yhdyspankki julkaisi mikropalvelun (kotipankin) 1980-luvun puolivälissä. Siitä sai pankinperuspankkipalvelutjapystyitekemäänarvopaperitoimeksiantoja.SennimioliKotiSYPjaseoliyritystenMikroSYP:inpienempikopio.Vuonna1985silläolinoin3000käyttäjää,nykyäänkäyttäjätlasketaanmiljoonissa.

Hankinkotiinensimmäisenmodeeminjoskus1988sevastaanotti300merkkiäsekunnissajasilläpystyisekäkäymäänpankissaettä”purkeissa”.

5Wikipedia:RahanhistoriaSuomessa

9

Postipankissakiteytyysekätietotekninenettäglobaalimuutos,jokapankeissatapahtuinope-assatahdissanoinvuosina1960-2006.TietonimukaanyksiensimmäisistäpankeistaSuomes-

sa, joka otti tietokoneen käyt-töön oli Postisäästöpankki. Tie-tokoneen tarkoitus oli tehostaatoimintaa ja palvella ihmistävielä paremmin. Tietotekniikkatuli myös lapsille tarkoitettuunKultapossukerhoon, jossa oliparhaimmillaan 300 000 jäsen-tä. Vuonna 1998 kerholaisilletehtiinomaCD-ROM-peli,”Kul-tapossu ja Leo Leijona: Sateen-kaarivarkaat” se luultavasti jäiainoaksi.

1887perustettujaValtionomis-tama Postisäästöpankki, toimieri nimillä aina vuoteen 2006jolloin Sampo-konsernimyipankin Tanskaan ja nyt seonDanskeBankintytäryhtiö.Postipankin toiminta-ajatus sitäperustettaessa oli suurin piir-tein sama kuin verkkopankkientoiminta-ajatus nykyään, saadapankkipalvelutmahdollisimmanlähelleihmistä.

Poliiseillajamuusikoillaolijaonammatinharjoittamisen tukenase,ettäyhäedelleenmolemmissatarvitaan merkittävässä määrinläsnäolevaaihmistä.Suhdepan-kinjohtajaanonhelpompikorva-

tarobotilla.

Pankkiala on varmasti eniten ihmistyöpaikkoja menettänyt ala, vaikka moni pankkineitejähaikaileeeikukaanhaikailejonotustapankissa.Pankki-ihmisenkannaltatilanneonsurkea.

Minuahäiritseese,ettävaikkaautomaatio,digitalisaatiojaglobalisaatioovatmuuttaneeteni-tenjuuripankkialaajasiellätyössäolleitasemuutoseiolekohdannutsellaistamuutosvasta-rintaa, siisesim.kirjoituksiayleisönosastoihin,purnauksiaverkkosivuille jne.kuinvaikkapamusiikinsiirtyminenverkkojakeluihin.Pankkienjarahamaailmansiirtyminentietoverkkoihinjadigitalisoituminenonniinitsestäänselvää,ettäsiitäonvaikeakirjoittaavastustajienkannalta.Pankkejavoivastustaavainlopet-tamallarahankäytön,jokaeiolemahdollista.Pankkitekniikanvastustajatjatyönsämenettä-neetpankkihenkilötovatjossain,muttaheistäeijuurioletietoa.Voinkuvitella,ettäjoutumi-nenpankkikonttorin johtajasta työttömäksi oli kovapaikkamonelle, ehkä jopahäpeällinen.Tunsineräänkonttorinjohtajan, jonkavaimoolisamassakonttorissa työssä.Nytpaikallaonisoparturiliike,enkäolekuullutmitäentisillepankkilaisillekuuluu.

10

SosiaalisetverkotpurkissaSuur- ja pienvaltojen tarve sodankäyntiin on ehkä suurin tietotekniikkaa edesauttanut asia.Avaruudenvalloitusjaasejärjestelmätovatolleetläheskaikentietoteknisenkehityksentaus-tavoima.Ohessa syntyikaikenlaistakivaakutenkavereidenkanssa tietoverkoissakeskuste-

leminen.

Bulletin Board System (BBS),suomeksipuhekielessäuseimmitenpurkki, olimodeemilla lankapuhelinverkkoonliitettytietokone, jossa oli erityinen ohjelmisto, jolla sepystyi vastaanottamaan datapuheluita käyttäjien tietoko-neilta.Purkeissaoliyleensäerilaisiakeskustelu-jatiedos-toalueita janetoimivattiedonjaajatustenvaihtopaikkoi-najaajanvietteenäInternetintavoin.Yleisinpurkkityyppioli tietokoneharrastajankorvaukset-ta ylläpitämä pieni purkki, johon muutama henkilö yhtäaikaa pystyi olemaan yhteydessä. Suurimmat ja tunne-tuimmat olivat usein yritysten ylläpitämiä ja käsittivätkymmeniä tai jopa satoja puhelinlinjoja tietokoneineenjalähiverkkoineen.Laite-jaohjelmistovalmistajatsaattoi-vat tarjota esimerkiksi tuotetukea tai päivityksiä purkki-ensakautta.”Purkkeja” käytettiin myös pankkimaailmassa. Asiakaspystyi ottamaanmodeemiyhteyden purkkiin,maksamaanlaskujaanjatulostamaanmatriisikirjoittimellaomiatilitie-tojaan. EsimerkiksiSuomen Yhdyspankilla(SYP) oli omapurkki1980-luvulla.

Purkkienkulta-aikaolikotitietokoneiden(Commodore64,Amiga,AtariSTym.)yleistymisestä1980-luvun lopustaInternetinyleistymiseen1990-luvunpuolivälin jälkeen. Purkkien ympä-rillätoimioma(ala)kulttuurinsa,johonliittyihyvinkinerilaisiasosiaalisiayhteisöjä.Edullis-tenlaajakaistayhteyksienmarkkinoilletuloa2000-luvunvaihteessapidetäänuseinlopullise-na kuoliniskuna purkkikulttuurille. Internet tarjoaa laajatmahdollisuudet bulletin boardientarjoamiinpalveluihinkutentiedostojen latausmahdollisuuksiin,keskustelufoorumeihin, tie-dotteisiinjachätteihin.

PurkkejavoidaanpitääyhtenänykyistenInternet-yhteisöjenesikuvista,esimerkiksipurkkienviestialueillakeskustelumuistuttiteknisessämielessänykyisiäWWW-keskustelufoorumeita,jaisommissapurkeissaonnistuiInternetinchattientapaanreaaliaikainenkeskustelu.Se”paha” ihminen, jonkaInternetontuonutkaikkientietoisuuteen,oliolemassa jo”purkki-ajalla”.Niissäolivihapuhettajakielenkäyttöä,mitäeikasvokkainkeskusteluissakäytetty.

Muistan joskus lukeneeni amerikkalaisen tutkimuksen opiskelijoiden käyttäytymisestä pur-keissa,siistutkittiinsitäminkälaistakieltäpurkeissakäytettiinverrattunasamojenhenkilöi-dennormaaliinkanssakäymiseenjaketkäpurkkejapääasiassakäyttivät.Envalitettavastiolepo. tutkimusta enää löytänyt, olen kyllä yrittänyt ja googlettanut. Tuloksista muistan, ettäkäyttäjätolivatpääosinnuoriamiehiä joidenkielenkäyttöpurkeissaolihuomattavanpaljonagressiivisempaa kuin samoilla henkilöillä normaalisti. Naispuolisia käyttäjiä oli huomatta-vastivähemmän,eikäheilläsilloinhavaittunormaalistapoikkeavaakäytöstäpurkeissa.Tut-kimuskertoisyyksihuonollepurkkikäyttäytymisellesen,ettäkäyttäjäeinäemuitakäyttäjiäjaonuseinväsyneessätilassa(SuomessatarkoittivarmaankännissäJ).

Tietokoneet,joillakeskisuomalainenFinBoxBBStoimiaikoinaan.Näytöl-läylläpitäjännäkymä.Kuvalähde:Wikipedia,tekijä:Apz1999

11

PCBoard-purkkisoftansisäänrakennettuviestienlukija,ScreenshotomastaBBS-järjestelmästä.30.heinäkuuta2007.TekijäApz.Kuvalähde.Wikipedia.

ItseolinAtariST-tietokoneidenkäyttäjienST-klubinHusky-BBS:naktiivinenkäyttäjä.Toinenpurkki,jotakäytinaktiivisestioliPC-SuperstorekaupanMegaBaud.Monetpurkiterikoistui-vat tietyntyyppisistä aiheista kiinnostuneiden käyttäjien kokoontumispaikoiksi. Useimmatpurkkien aiheet sivusivat tietotekniikkaa, mutta oliSuomessamyös muun muassa useitaeriharrastuksiin,taiteenaloihin ja jopauskontoihinjaokkultismiinkeskittyneitä purkkeja.Etenkinpitkäikäisempienpurkkienkäyttäjäkunnatmuodostivatuseintiiviitäsisäpiirejä.Purkkienkulta-aikakautena1980-luvun lopulta1990–luvunpuoliväliin,neeivätolleet tun-nettuja yleisestiyhteiskunnassa.Lainsäädäntöei ohjannut erityisesti purkkikulttuuria ollen-kaan.Vallallaolivatyhteisetkirjoittamattomatsäännöt,joitavalvoimoderaattori,jokaoliku-ka tahansa.Esimerkiksi tekijän- ja ihmisoikeudeteivät toteutuneet siinämuodossakuinny-kyään.Lakejaeinoudatettu, jotenesimlapsipornoataimuutarikollistasisältöäsaattoi tullanäkyviin,vaikkaeisitäolisihakenut.

Yleisesti pidettiin hyvänäradioamatöörienhyväksi havaitsemia periaatteita: Eetterissä (ra-dioaalloilla)eisaakeskustellapolitiikasta,seksistäeikäuskonnosta.Neaiheuttivatuseinriito-ja,muttaseksiäpurkitolivatpulloillaan.EsimerkiksiMegabaud–purkissa(eivät itsekäyttä-neetitsestäänpurkkinimitystä)olivaltavastipornokuviakaikenikäisistäihmisistätokivieläenemmänolimuitakuvia jakokonaisiakirjojatiedostoina.Purkkienkäyttäjätovattodennä-köisestiparhaitendigitalisaatiossa selviytyviävanhuksia, sillä ”purkkikansa”alkaaollanoin50-60+-vuotiaita.

12

InternetiäjadigitalisaatiotaeiennustettuKuusikymmentä- jaseitsemänkymmentälukujenkäsitys tulevaisuudestaperustuipitkälti tu-levaisuuttakuvaaviinkirjoihin,tv-sarjoihinjaelokuviin.Niissäeiollutinternetiä,kännyköitätai edes langatonta tiedonvälitystä,mutta robotteja, kenkäpuhelimia, lentäviä autoja, kotejavalvovia”viranomaisia” jamatkustustaavaruudessaoli.Tavallisentyössäkäyvänihmisentaikoululaisenolimahdotontakuvitellatulevaisuuttakirjojentaielokuvienperusteella,koskasemitälopultatulieiollutsitämitäkirjoissajaelokuvissasilloinkerrottiin.Aikamoninäkitule-vaisuudessarobottejajamuitaihmelaitteita,jotkatekivätjonkunyksittäisenasian.Kukaaneinähnytsitä,ettätiedonhallintaelisensäilöminen,jakaminen,manipuloiminenjaomistami-nenolisitulevaisuudensuurinmullistus.

Mitäpelätään?Mitätoteutunut?Kokemuksenimukaanihmistenpelottietotekniikkaa,automaatiota,digitalisaatiotajaylipää-täänuudistuksiavastaanovatlähestulkoonvakio.Epäilijöidenjainnostuneidenprosentuaali-set määrät eivät muutu. Eniten ihmiset vastustavat muutoksia, joiden he pelkäävät vievänheiltä hallinnan itseä koskeviin asioihin. On pelottavaa joutua jonkun (kenties koneen) ar-moillejokaensinvietyösi,sittenelämänhallintasijalopuksituhkaasinut.Toistaiseksimikäänaikakausi ei ole jäänyt kehityksessä paikoilleen eikä niin ole syytä olettaa tulevaisuudessa-kaantapahtuvan.Enyritäennustaamihintieto-javerkkotekniikka,digitalisaatiojaautomaatiokehittyvät.To-dennäköisestijohonkin,jotaemmenytymmärrä/osaaennustaatainähdä.Sensijaanihmistensuhtautuminenonhelppoennustaa;pienikehittäjienjoukkovieasioitaeteenpäin,suurempihyväksyjien joukkoseuraa,osaaeikiinnosta jamerkittäväosa jääkehityksen jalkoihineikäopi käyttämään tulevia tekniikoita. Toivottavasti yhteiskunta kehittyy samalla niin, että sepitäähuoltakaikista.

Huonoasia on se, että sodat ovat tähän asti olleetmerkittävä teknisiäuudistuksia tuottavaasia.Skeptisestivoisiennustaa,ettäsotatekniikkatuhoaamuuntekniikan,muttapositiivisestitäytyypitääyllätoivettasivistyksenlisääntymisestäihmiskunnassa.

Tottaon,ettäkokonaisiaammattikuntiaonhävinnyt,muttauusiaonainatulluttilalle.Kaikki-na aikoina, joistaminulla on kokemusta, on tietoteknisiin uudistuksiinmyös haluttu tuodavastakkainasettelunuoret vastaan vanhat. Itse olinmelko nuori aloittaessani tietokoneidenkäytön,muttakaikkiosaajatjoitalähipiirissänisilloinoli,olivatminuavanhempia.Osaajiaolitoki nuorissakin,mutta jakolinja uudistusten hyväksyjiin ja vastustajiin eimennyt iän vaanosaamisenmukaan.Yhäedelleenonsamanuoret/vanhatvastakkainasetelmatietotekniikka-asioissa,harvaymmärtää,ettävastakkainovatosaamattomatjaosaajat.

Onnellisessa tapauksessa tietotekniikkaa osaamaton on hyvin elämässä pärjäävä ihminen,jotaei vaanyhtäänkiinnosta tietotekniikka.Huonoimmassa tapauksessahänonnuori, jokasyrjäytyy,koskaperheessäeiolevaraa,osaamistataiinnostustatietokoneisiinjaälylaitteisiin.Tietotekniikankäyttö ja omaksuminenon sidoksissa varallisuuteen, perhetaustaan ja omiinkiinnostuksenkohteisiin.Tietotekniikkaonniinlaajastikäytössäkaikillaelämänalueilla,har-rastuksistatyöntekoon,ettäketääneitulisijättääosaamisenulkopuolelle.

Mikäänasiamaailmassaeisaisiluodaeriarvoisuuttaeikäminkäänpitäisihaavoittaaketään.Eivätkä koneet sitä teekään, ihminen tekee. Tietotekniikkaa tärkeämpää on oppia inhimilli-syyttäjahumanismia.