rovaniemen teatterin ramppivalo 1 / 2015

4
1 / 2015 Kuva Petri Teppo. Esikoinen

Upload: rovaniemen-teatteri

Post on 22-Jul-2016

221 views

Category:

Documents


4 download

DESCRIPTION

Kumiseva hanki laulaa Lapista, Kari Väänänen ohjaa Esikoisen riemulla, näyttämömestari ehdottaa takaa-ajoa ja muut teatterin kuulumiset, jotka enteilevät syksyä 2015 ja paluuta Lappia-talolle.

TRANSCRIPT

Page 1: Rovaniemen Teatterin Ramppivalo 1 / 2015

1 / 2015

RamppivaloRovaniemen Teatterin

uutislehti

Kuva Petri Teppo.Esikoinen

Page 2: Rovaniemen Teatterin Ramppivalo 1 / 2015

Pikavoitto. Kuva: Petri Teppo.

Kumiseva hanki. Kuva: Kari Rajaniemi.

Esikoinen Nousee Lappia-taloon ensimmäisenäMie täytän 13 vuotta, kirjoittaa Jari. Poika on mummon omenaposki, syö pullavauvaa ja painii pikkuveljen kanssa ja myös tarkkailee kar-voituksensa kehittymistä, huutelee hävyttömyyksiä naapuriluokan Irenelle ja joutuu opettajansa Könösen istuntoon tyttötietoudesta. Hän on esikoinen perheessä, jonka äiti myy muotia Sopu-Asussa, isä käy Cortinalla maalausfirmassa ja jonka toisella pojalla on ikää kuusi vuotta. 97 askeleen päässä heidän kotioveltaan asuu Esme-mummu ja Esmen tytär Aune, joka on hullu. Taipumus kiertää vähän niin kuin suvussa mutta ei näy päälle. Esikoinen tapahtuu Rovaniemellä 1972, Espoossa ja Helsingis-sä 1917 ja nimettömässä kaupungissa 1677. Rovaniemellä eletään Kekkosen ja työväenliikkeen aikaa, Aune-tädin mielessä käydään 1600-luvun käräjiä ja Helsingissä päästään ensimmäiseen maail-mansotaan Jarin nauhoittaessa Esmen muistoja. Esikoinen tapahtuu myös Rovaniemellä 2015 ja on nimensä mukaisesti ensimmäinen teos Jari Tervoa peruskorjatussa Lappia-talossa Esko Janhusen dra-matisoimana, Kari Väänäsen ohjaamana ja Rovaniemen Teatterin toteuttamana. Se huristelee kanssasi ysivitosen Saabilla läpi tammi-kuun ensimmäisen, vappumarssin punalippujen ja buddhalaislääkä-rin takapihan nousten korkalovaaralaisen kerrostalon katolle tuleva-na teatterikautena.

Pikavoitto Fly me to the moon Vapaus on haave vainYstävällä olisi polttarit Barcelonassa, tytär on kustannettava luok-karetkelle ja työtön mies vain unelmoi. Myös portsarimiehen luotet-tavuus ja aikuistuvan pojan bisnekset täyttävät Loretan ja Francisin ajatukset. Kaksi naista rehkivät kotiavustajina ja venyttävät vaa-timatonta palkkaansa, vaikka elämä on lyhyt. Yksi heidän asiak-kaistaan on Millers Row 17 tarkoittaen Davy Mageeta, joka fanittaa Frank Sinatraa, lukee Daily Mirroria ja pelaa totoa. Hoidettuaan asiakastaan kaksi vuotta avustajat eivät ole nähneet hänen ovellaan kuin hoitajia ja ruokalähetin. Eräänä maanantaina Millers Row 17:ssä tapahtuu jotain odottamatonta. Davy ei vastaakaan kylpyhuonees-ta. Loretta ja Francis ovat uuden edessä, koskaan ennen heidän vuorossaan ei ole käynyt näin. Pitäisikö toimia kuin mitään ei olisi tapahtunut? Käydäkö automaatilla ja nostaa Mageen 120 punnan

eläke. Lunastaako totokuponki ja sanoa suorat sanat kioskin kiskurille? Mutta mitä tehdä ateriapalvelun Molle ja naapurin kyylälle? Alkaa ta-pahtumasarja, joka on arkkiesimerkki sanonnasta tilaisuus tekee var-kaan. Miten Francisin ja Loretan haaveiden käy? Sen koet Pikavoiton mukana Lappia-talolla ja Lapin kiertueella. Komedia on uusinta tuotan-toa Kiviä taskussa -näytelmän kirjoittajalta, pohjoisirlantilaiselta Marie Jonesilta.

Kumiseva hanki Laulaa Lapista, luonnon voimasta Tunnistatko vastakkaiset voimat sinussa? Vuorollaan nousevat ilon ja surun, kateuden ja anteliaisuuden, vihan ja rakkauden. Kuinka niiden kävi aivan alussa, ihmisyyden reunoilla, lakeuksilla Lapissa? Sieltä kau-kaa pohjoisesta, ajasta unohdetusta on yksi tarina kertomatta. Se on satu lentonoidasta, pahan ja hyvän taistelusta. Kerran pimeys halusi valtaa mutta sen esteenä oli viisaus. Lento-noita Reeta haastoi taistoon tietäjän, Akmeelin muttei saanut vasta-kaikua. Se huomaa tilaisuutensa, kun hallitsijan poika ja maahisneito löytävät toisensa. Noita saa pojan peikkojen vangiksi ja noitarummun valtiaan hyökkäämään. Linnut karkaavat, tähdet siirtyvät ja revontulet hajoavat. Kumiseva hanki näyttää sisällämme elävät luonnon voimat, hyvät ja pahat. Mikä saa pohjoisessa voittaa, sen näet Rovaniemen Teatteris-sa ensi talvena.

Page 3: Rovaniemen Teatterin Ramppivalo 1 / 2015

Kari Väänänen. Kuva: Kaisa Sirén.

Teatterin tunnelmaa syksyllä tuovat

Esikoinen25.9.-5.12. suurella Tieva-näyttämölläLiput 25 / 20 / 16 €

Pikavoitto5.11.- 19.12. vinttinäyttämö Kerolla ja Lapin kiertueellaLiput 22 / 18 / 14 €

Pilipaliprinsessa2.10.-16.12. kellariteatteri Saivossa ja Lapin kiertueellaLiput 7 €

Kumiseva hanki12.11.-18.12. suurella Tieva-näyttämölläLiput 38 / 35 / 25 €

Kiviä taskussaMika Nuojua ja Martti Suosalo vierailulla 16.-17.11. Liput 30 €

Menuteatteri21.11.-17.12. kellariteatteri SaivossaLiput 22 / 18 / 14 €

Varietee MAGICAEstradiviihdettä, komiikkaa ja magiikkaa 1.12. TievallaLiput 28 €

Esityskalenterin löydät teatterin netistä www.rovaniementeatte-ri.fi. Varaa paikkasi teatterisyksyyn verkkokaupasta, sähköpostilla [email protected] tai soittamalla 0400 282484.

Kari Väänänen ohjaa Esikoisen riemulla”Lähden Esikoisessa siitä, että näyttelijä unohtaa olevansa lavalla ja katsoja olevansa teatterissa. Siinä on huimia visioita, tykkään hui-mista visioista. Siinä on myös intiimiä, lähikuvaa. Esikoinen ei ole puhenäytelmä, vaan pikemminkin show. Draamaahan se on mutta aika villi tapaus siitä tulee. Me teemme sen niin hyvin ja niin riemulla kuin pystymme.”

MenuteatterissaTM tilaat teatteria annoksinaOletpa sitten teatterikatsomossa viihtyvä nautiskelija tai haluat vai-kuttaa tapahtumiin siellä missä kuljetkin, Menuteatterissa on ammen-nettava sinulle. Menuteatterin annokset ovat etukäteen harjoiteltuja esityksiä, sketsejä ja lauluja, joita katsojat voivat illan aikana tilata ravintola-asiakkaan tavoin. Menuteatteri on vuorovaikutteinen ja pelil-linen teatteri-iltama. Katsojilla on pelivälineinään illan Menu ja Mum-monmarkat. He voivat lisämaksua vastaan pyytää annoksen toivomil-laan mausteilla. Menuteatterissa ainoa sääntö on, ettei ole sääntöjä. Menuteatteri tarjoillaan Lappia-talon kellarinäyttämöllä, johon olemme rakentaneet ravintolamaisen miljöön. Siellä sinua annoksineen palve-levat Samu Stenberg, Vesa-Matti Komonen, Marko Syysmaa ja Minna Siitonen.

Pilipaliprinsessa antaa lasten päättääPrinsessa saa tanssia balettia, poimia kukkasia, laulella eläimille ja niiail-la röyhelömekossa. Elämä on unelmaa. Vai onko? Millainen on prinsessa, kun kukaan ei ole valvomassa? Sellainen kuin haluaa. Hän sotkee, kiipei-lee, riehuu ja vähät välittää säännöistä. Unohtaa satujen kaunottaret, kaappaa toimintasankarin taikavoiman ja seikkailee merirosvon lailla. Siitä kertoo Pilipaliprinsessa, joka on yhden näyttelijän lastenteatteria sisältäen tekstiä, musiikkia ja matkalaukullisen tarinaan liittyviä henki-löitä. Sen tyylilajiin kuuluu katsojien leikittämistä ja osallistumista. Kat-sojat saavat näytelmän aikana valita, mitä tarinassa lopulta tapahtuu. Pilipaliprinsessa esiintyy kellariteatterissa sekä Lapin kuntien kouluissa ja päiväkodeissa ensi syksynä.

Lähdön hetki lähestyyOlen johtanut Rovaniemen Teatteria kohta kolme vuotta ja lähdön hetki alkaa lähestyä. Tunnelmat ovat osin helpottu-neet, osin haikeat. Poikkeuksellisen pitkä aika väistötiloissa, neljä kokonaista näy-täntövuotta, on ollut Rovaniemen teat-terille ja sen henkilöstölle iso ponnistus. Yleisö on kuitenkin luottanut saavansa elämyksiä myös väistötiloissa. Katsojaluvut ovat olleet hyvät, paikoin jopa erinomaiset. Nyt, viimeisenä keväänä, odotukset Lappia-taloa kohtaan ovat alkaneet kasvaa jo siinä määrin, että väistötilojen katsomoissa on ollut ajoittain hieman väljempää. Tilat ovat loppujen lopuksi kuitenkin olleet aika kotoisat ja henkilökunta on päässyt toteut-tamaan hieman toisen tyyppisiä, isoimmillaankin intiimejä tuotantoja. Haikea tunnelma itselleni tulee ainakin siitä, että uusittu Lappia-talo jää minulta kokematta, ainakin tekijänä. Avajaissyksyn ohjelmistoa olen ollut suunnittelemassa, mutta siitä eteenpäin vastuu on täysin seuraajallani, Väänäsen Karilla. Haikeus tulee myös väistötilojen monis-ta hienoista esityksistä, joiden valmistumista ja lopputulosta sain seura-ta ja ihailla. Ja muutamia olen ollut ihan konkreettisesti toteuttamassa. Tätä haikeutta helpottaakseni teinkin vielä tälle keväälle läksiäistyö-nä Perheenisän käsikirjan. Siihen materiaali löytyi helposti, yhdistämällä perhe-elämää, työtä, ystäviltä kuultua ja fiktiota. Näin saan lähteä Ro-vaniemeltä sen rakkaimman eli taiteellisen työn tekemisen myötä. Uskon, että te, hyvä yleisö, tulette kokemaan lukuisia elämyksiä, kun vuosien odottelun jälkeen pääsette taas kasvojenkohotuksen koke-neeseen Lappia-taloon. Kiitos teille näistä vuosista. Ja onnea ja menes-tystä Väänäsen Karille ja koko Rovaniemen Teatterin osaavalle ensemb-lelle.

Juha Vuorinenteatterinjohtaja 31.7.2015 saakka

Page 4: Rovaniemen Teatterin Ramppivalo 1 / 2015

Lappia-talo, Jorma Eton tie 8, Rovaniemi www.rovaniementeatteri.fi

Rovaniemen TeatteriLapin Alueteatteri

Lappia-talo antaa tyyliä tilaisuuksiisiOletko järjestämässä seminaaria, messuja tai asiakastilaisuutta? Tai haluatko juhlia omalla porukalla? Lappia-talo on näyttämöineen, auloi-neen ja ravintoloineen vuokrattavissa tilaisuuksiisi. Kysy lisää teatteril-ta: [email protected], 040 1545205.

Seppo ”Kemppes” Kemppainen on ollut ensimmäisen kerran Rova-niemen Teatterin työvoimaa vuonna 1979. Hän aloitti vahtimestarina kongressipalveluissa, kävi välillä armeijan ja teki muita töitä. 90-luvun alusta lähtien hän on ollut teatterilla kokopäiväisesti ja on omien sa-nojensa mukaan kolunnut koko talon. Hän on muun muassa esittä-nyt kymmenissä näytelmissä avustavia rooleja. Nykyään Kemppainen on näyttämömestari ja näyttämömiesten työnjohtaja. ”Vastaan siitä, että esitykset pyörivät lavastuksellisesti ja muutenkin.”, hän summaa työnkuvansa. Kun ajattelee yhtä tuotantoa, näyttämötekniikan työ käynnistyy viimeistään lavastuksen valmistuessa suunnitelmista käy-täntöön. Silti tekniikan työ ei ala ja lopu. ”Se on vähän niin kuin Ruot-sin laiva. Kun on seisova pöytä puhdistettu, aletaan siivota lattioita.”, Kemppainen selventää. Kemppaisen mielestä teatterialan lainalaisuudet eivät ole vuosien saatossa muuttuneet. Hän ottaa esimerkin urheilumaailmasta. ”Kun on hyvä valmentaja ja sitoutuneet pelaajat, saadaan maaleja ja lähinnä vastustajan päähän. Ja yleisöä kiinnostaa. On tärkeää muistaa, että teatterissa tehdään esityksiä maksavalle yleisölle.”, Kemppainen tote-aa. Hän kokee työympäristönsä muuttuneen siinä, että henkilökunnan määrä on pienentynyt ja tekemisessä ovat teatterin lumovoima, sala-peräisyys, arvokkuus vähän jääneet taka-alalle. Teatteri on Kemppaiselle työpaikka siinä missä muutkin ja mielekäs työpaikka, koska vuoden aikana ei ole yhtään samanlaista päivää. Lä-hitulevaisuudessa on tekninen henkilöstö haasteen edessä, koska he muuttavat uudistuneeseen Lappia-taloon. ”Nyt voi sanoa, että vähän jännittää.”, Kemppes nauraa. Talon peruskorjaus on sujunut pääosin hyvin mutta näyttämömestaria jää harmittamaan oikean pienen näyt-tämön puuttuminen. ”Näyttämön rakentaminen olisi ollut teatterin elinvoimaisuuden ja toiminnan kannalta järkevää. Ehkä suunnitteluvai-heessa jäi jotain keskustelematta.”, harmittelee Kemppainen.

Näyttämömestarin mielestä hyvä tuotanto vaatii jämerän ohjaajan, jolla on selkeä käsitys siitä, miten tuotanto viedään ensimmäisestä tapaamisesta jouhevasti ensi-iltaan. Parhaiten uran varrelta on jää-nyt mieleen Amadeus, joka vietiin Tampereen Teatterikesään ja joka oli arvostelijoiden mukaan kesän paras esitys. Myös Mustan joen syke oli lavastuksellisesti massiivinen ja Jäniksen vuosi taas omalla omitui-suudellaan hyvä näytelmä. Ikimuistoisiin esityksiin kuuluu myös Jou-lupukkimusikaali, joka oli teknisesti vaativa ja visuaalisesti näyttävä. ”Tietynlainen oppikoulu tekniselle henkilökunnalle.”, muistelee Kemp-painen. Työpaikaltaan, koko Lapin teatterilta Kemppainen toivoo, että ohjelmistossa riittää katsottavaa kaikille lapsista ja nuorista lähtien. Hänen työkaverinsa tietävät, että jossain vaiheessa lastennäytelmän tuotantoa Seppo on aina ehdot-tamassa takaa-ajoa. ”Minä teen sen yleisön viihtyvyyden takia.”, Kemppainen velmuilee. Hänen kaikki vapaa-aikansa menee nuo-risourheilussa, joka on vastapai-noa työlle. ”Tyttö on kova yleisur-heilija ja poika pelaa jalkapalloa. Olen pojan joukkueessa mukana apuvalmentajana.”, Kemppainen kertoo. Hän kutsuu lappilaisia tukemaan paikallista urheilua ja kulttuuria. ”Meille valmistuu uusi jalkapallokatsomo ja Lappia-talo. Täytetään ne iloisin mielin.”

Ajatuksia ammatin takaa

Näyttämömestari ehdottaa takaa-ajoa