rumpujensoitonopas aloittelijoille - theseus

Rumpujensoitonopas aloittelijoille

Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Pedagogin suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö 13.12.2010

Janne Mathlin

Culture

Degree Programme in

Department of Pop/Jazz Music Specialisation

Music Education

Author

Mathlin Janne Petteri

Title

Drumming for Beginners

Tutor(s)

Jukka Väisänen M.Mus. / Jakke Leivo Senior Lecturer

Type of Work

Bachelor’s Thesis Date

23.nov. 2010 Number of pages + appendices

1-15+1-12

The objective of my final project is to introduse beginning drummers to the basic drumming skills: rhythm,

dynamics, and the drummer’s role in a band. Thes skills form the core content of levels. 1/3-2/3 level of

drum tuition at music institutes.

I have made a 12 –page booklet, where I focus on basic grooves of beginner’s level. I have transcribed:

humppa, waltz, 1/8 rock beat, shuffle, 1/16 rock beat, 6/8 tripled beat, bossa nova and cha. The booklet

includes rudiments included in the 2/3 course curriculum. I also made a play along audio cd with eight

tracks to help students practise these grooves.

This material can be used by music institute teachers. It is a good addition to other generally used drum

books. In my opinion I have good package of education material that I can give to the students in the

beginning of their drum studies. I can add more content to the booklet as the students’ skills improve.

Work / Performance / Project

Drumming for Beginners, booklet and audio cd

Place of Storage

Metropolia University of Applied Sciences /Metropolia Resource Library for Arts and Culture, Aralis Library and Information Centre Keywords

Drum teatching, education material

SISÄLLYS

1 Johdanto ........................................................................................................ 2

1.1 Työn tavoitteet ......................................................................................... 2

2 Harjoitusten esittely ........................................................................................ 4

2.1 Peruskoordinaatioharjoitukset .................................................................... 4

2.2 Valssikomppi ............................................................................................ 5

2.3 1/8 -peruskomppi ja variaatiot bassorummulle ............................................ 6

2.4 Shuffle kompit .......................................................................................... 8

2.5 16-osa Hihat kompit .................................................................................. 8

2.6 12/8 tai 6/8-osakompit .............................................................................. 9

2.7 Bossa nova ja cha cha kompit .................................................................... 9

2.8 Rudimentit ja niiden harjoittelu ................................................................ 10

2.9 Yhteenveto kompeista ............................................................................. 11

3 Äänite .......................................................................................................... 11

4 Pohdinta .......................................................................................................... 13

Lähteet ............................................................................................................... 14

Liitteet ................................................................................................................ 15

2

1 Johdanto

Toimin musiikin sekä rumpujensoiton opettajana Musaiikki –musiikkikoulussa. Opetan

1/3-2/3 –tasoisia oppilaita. Tarvitsen lisämateriaalia rumpukirjoihin, joita käytän opet-

taessani. Olen aikaisemmin kirjoittanut käsin oppilaille lisämateriaalia, joten tekemäni

harjoitukset helpottavat opetustyötäni. Olen tiivistänyt tähän työhön kaiken oleellisen

mitä mielestäni 1/3-2/3 musiikkikoulun tasolla oppilaiden on hyvä osata ja tietää musii-

kin rytmiikasta ja dynamiikasta ja nuottien lukemisesta. Tavoitteena on perehdyttää

oppilas käyttämään perusteknisiä harjoituksia kaikille raajoille ja soveltamaan niitä

säestys rytmiharjoituksiin. Oppilaalle annetaan myös perusvalmiudet yhtyesoittoon.

(Pop&Jazz Konservatorion rumpumatriisi 2/3 1994).

1.1 Työn tavoitteet

Työn tavoitteena on suunnitella oheismateriaalia musiikkikoulujen rumpujensoiton ope-

tukseen. Pohdin työssäni lähinnä seuraavia kysymyksiä.

- Mitkä ovat keskeisiä harjoitteita 1/3-2/3 musiikkikoulu tasolla?

- Millaisia sisältöjä tulisi olla harjoitusmateriaaleissa?

- Kuinka oppia soittamaan rumpuja monipuolisesti jo alkeita harjoitellessa?

- Millaisia sisältöjä aloittavan rumpalin tulee hallita pystyäkseen soittamaan bän-

dissä?

o mitä komppeja pitää osata soittaa?

o mitä rudimenttejä pitää osata soittaa?

Rytmimusiikinopetus Suomessa alkoi jo 20-30-luvulla Dallape orkesterin jäsenten toi-

mesta epävirallisesti oman soittouransa ohella. Klaus Järvinen perusti Oulunkylän Pop

& Jazz opiston vuonna 1972, joka antoi oppilailleen ammatillista ja harrastepohjaista

opetusta. Ensimmäiset suomenkieliset rumpukirjat kuten esim. Matti Oilingin Rumpu-

jensoiton ABC (1970) on tehty samoihin aikoihin, mutta ne eivät ole yleisesti enää juu-

rikaan käytössä opetusmateriaalina. Pääasiassa opetus on tapahtunut englanninkieli-

3

sestä materiaalista esimerkiksi, Ted Reed Syncopation (1958), Stick control by George

B stone (1935). Opetus on tapahtunut myös kuuntelemalla levyiltä ja katsellessa kun

opettaja tai kokeneempi soittaja soittaa. Suomenkielistä rumpujensoiton opetusmateri-

aalia on nykyään kiitettävän paljon ja niiden laatutaso on mielestäni hyvällä tasolla

esimerkiksi: Leevi Leppänen ”Rokkaavat rummut” (1989), Tommi Rautiainen ”Groove

in” (2008). Englanninkielistä opetusmateriaalia on huomattavasti enemmän, mutta se-

kin on paikoitellen hyvin kirjavaa. Oppilaitosten vaatimustasot kurssitutkinnoissa ovat

kirkastuneet nykypäivänä. Vaatimustasot ovat yhtenäiset musiikkikouluissa 1/3 ja 2/3 -

tasolla, joka helpottaa opetusmateriaalini rajaamista. Mielestäni sähkörumpujen yleis-

tymisen myötä tällä hetkellä rumpujensoiton harrastaja määrä on lisääntynyt. Suomes-

sa on lukemattoman paljon erinäisiä musiikkiopistoja ja konservatorioita. Lähes kaikissa

on tarjolla rytmimusiikkiin orientoitunutta rumpujensoiton opetusta. Oppilaillani on säh-

körummut tai akustiset rummut ja kiinnostus harrastukseen on kokemukseni mukaan

yleisesti hyvällä tasolla.

Olen käyttänyt tässä työssäni lähteinä kaikkia rumpukirjoja, joita itse olen opiskellut

sekä oppinut käytännön työelämästä tyylinmukaisia rumpukomppeja. Suuri osa infor-

maatiosta, jonka olen vuosien varrella sisäistänyt ja oppinut on peräisin omilta opetta-

jiltani. Olen käynyt seuraavien henkilöiden rumputunneilla vuosina 1993-2009.

-Tauno Räsänen

-Jamppa Moilanen

-Mikko Kärkkäinen

-Jere Nivukoski

-Tommi Rautiainen

-Jari Kettunen

-Mika Kallio

4

2 Harjoitusten esittely

Kirjoitin harjoitukset tämän hetkisen opetuskokemukseni pohjalta. Itse olen harjoitellut

kyseiset perusharjoitukset nuorena Raahen musiikkiopistossa Tauno Räsäsen (1994-

1999) johdolla. Opetustilanteessa on tärkeää lähestyä opetettavaa asiaa yksinkertaisis-

ta lähtökohdista oppilaan tason mukaan. Opettaessani aloitan perusharjoitukset aina

helpoimmasta sovellutuksesta ja lisään haastetta oppilaan kehittyessä.

2.1 Peruskoordinaatioharjoitukset

Ensimmäiset peruskoordinaatioharjoitukset ovat rytmipyramidit (Liite 1 s.1-3), joita on

kolme;

- tasajakoinen,

- kolmijakoinen

- yhdistelmäpyramidi.

Mielestäni ne auttavat hahmottamaan kaiken ikäisiä ja tasoisia oppilaita ymmärtämään

nuottien aika-arvojen merkitykset. Rytmipyramidiharjoituksia harjoitellaan pitämällä

neljäsosasykettä bassorummulla. Nuottien aika-arvot ovat joillekin vaikeita aluksi, joten

ei kannata heti yrittää opetella koko pyramidiä.

Harjoittelu kannattaa aloittaa neljäsosanuoteista, joita mahtuu 4/4 -osa tahtiin neljä.

Seuraavat aika-arvot ovat kahdeksasosat ja sitten kuudestoistaosat. Vasen jalka voi

polkea hi-hat symbaalia tahdin toiselle ja neljännelle osalle, kun taidot kehittyvät.

Ensimmäiset varsinaiset komppiharjoitukset ovat perusharjoitukset (Liite 1 s.4). Yksin-

kertaiset kompit auttavat merkittävästi 5-6 -vuotiaiden oppilaiden koordinaation kehi-

tystä. Harjoituksissa soitetaan pelkästään bassorummulla ja virvelirummulla. Harjoitus

1. soitetaan basso- ja virvelirummulla yhtä aikaa. Seuraava vaikeusaste on kun soite-

taan bassorummulla puolinuotteja ja virvelillä neljäsosia. Harjoituksissa lasketaan ko-

koajan sykettä ääneen, yk-si, kak-si, kol-me, nel-jä, jolloin kahdeksasosasyke tulee

tutuksi oppilaalle.

5

Esimerkki 1.Perusharjoitukset.

2.2 Valssikomppi

Valssin tahtilaji on ¾- osaa, jossa on kolmijakoinen rytmi (Liite 1 s.4). Valssista on

vuosisatojen kuluessa kehittynyt monia muunnoksia, joiden joukossa on sekä nopeita

että hitaita tempoja. Hitaimmat, kuten Englantilainen valssi (tempo 4 –osa 90 bpm1)

eroaa nopeasta valssista, kuten esimerkiksi Wiener valssi (tempo 4-osa 180 bpm1) niin

paljon, että ne on katsottava eri tansseiksi. Suomalainen valssi soitetaan ja tanssitaan

yleensä keskitempolla esim. Kultainen nuoruus (4 -osa 170 bpm1).

Valssi on nykyisistä seuratansseista vanhin. Sen jälkiä voidaan seurata ainakin 1500-

luvulle asti, joidenkin tutkijoiden mielestä jopa 1200-luvulle. Valssin ikä riippuu osittain

siitä, mihin vedetään raja nykyisen valssin ja sen edeltäjien välille. 1700-luvulla tanssi

joka tapauksessa levisi eurooppalaisen yläluokan keskuuteen suunnilleen nykyisessä

muodossaan, ja porvaristo omaksui sen innolla heti Ranskan vallankumouksen jälkeen.

Franz Lanner ja Johann Strauss (säveltänyt mm. Tonava kaunoinen) antoivat sävellyk-

sillään valtavan panoksen valssin suosiolle ja vaikuttivat myös sen luonteeseen stan-

dartoimalla nopearytmisen valssin. (Tanssisivusto 2010, www)

Valssia soitetaan usein vispilöillä pehmeästi virveliin ja ride- eli säestys symbaaliin. Soi-

tetaan bassorummulla ja oikealla kädellä tahdin ensimmäiselle neljäsosalle ja vasem-

malla kädellä virveliin tahdin toiselle ja kolmannelle neljäsosalle.

1 bpm ilmaisee kuinka monta iskua minuutissa.

http://www.streetswing.com/histmain/z3landlr.htm

6

Hi-hat symbaaleita soitetaan jalalla polkemalla yhteen virvelin kanssa yhtä aikaa tahdin

toiselle ja kolmannelle osalle. Kapuloilla voi myös soittaa, kunhan soittaa kevyesti ja

säilyttää pehmeyden ja lennokkuuden.

Esimerkki 2. Valssikomppi

2.3 1/8 osa peruskomppi ja variaatiot bassorummulle

Seuraavaksi päästään populaarimusiikin perusrytmiin eli kahdeksasosa ”beat” komp-

piin, joihin perusharjoitukset tähtäävät. 60-luvun alussa kun termi tuli muotiin, ja sen

avulla kuulijoille tarjoiltiin uutta soittotapaa ja oikeastaan uutta musiikkityyliäkin. Beat-

musiikki oli nuorison tekemää, nuorisolle suunnattua, jolla tehtiin pesäeroa etunenässä

jazzpohjaiseen fraseeraukseltaan kolmimuunteisen2 viihde- ja iskelmämusiikkiin. 50-

luvun rockmusiikki oli suurelta osaltaan myös kolmimuunteista. Sana beat on englanti-

laista alkuperää ja tunnetuimpana beat-musiikin kehtona olikin Englantilainen kaupunki

nimeltään Liverpool. Paikallisten bändien soittotapaa ja sointia alettiin kutsua nimellä

Mercey beat kaupungin halki virtaavan joen mukaan. Tunnetuin liverpoolilainen yhtye

on Beatles, jonka nimikin jo viittaa kyseisen uuteen tyylin eli beat-musiikkiin.

Beat-soittotyyli oli nuorten amatöörisoittajien keksimä käsite. Ammattirumpaleilla oli

ensin melkoisia vaikeuksia oppia soittamaan tasaista ja näennäisen monotonista beat-

komppia, koska he olivat ikänsä soittaneet vain kolmimuunteisesti3. 60-luvulla Suomes-

sa amatööribändit pääsivät soittamaan levyttävien artistien levytaustojakin, kun am-

mattilaisilla ei uusi tyyli ollut vielä hallussa.

1 Kolmimuunteisuudella tarkoitan kahdeksasosien muuntamista kahdeksasosa trioli pohjaiseksi fraseeraukseksi. Trioli ryhmän keskimmäisen nuotin korvaa tauko.

7

Ensimmäisenä opetan oppilailleni 1/8-osa peruskompin. Hi-hat symbaaliin soitetaan

1/8-osia ja bassorummun ja virvelin 1/4-osia vuorotellen. Lasken oppilaan kanssa yh-

dessä ääneen kahdeksasosasykettä yk-si, kak-si, kol-me, nel-jä.

Esimerkki 3. 1/8 -osa peruskomppi

Nykypäivänä, kun puhutaan ns. beatin soittamisesta, niin se liittyy lähinnä rumpalin

työskentelyyn, mutta vaikuttaa tietysti sitä kautta muidenkin soittajien soittotapaan.

Vanha perusajatus on edelleen jäljellä, eli kun rumpalia pyydetään soittamaan beatia,

niin silloin rumpali tietää, että halutaan suhteellisen yksinkertaista, tasaista ja selkeää

4/4-komppia. Bassorumpu iskuttaa pääpiirteissään ykköselle ja kolmoselle, ja virveli

kakkoselle ja neloselle. 8-osa-iskutus soitetaan joko hi-hat- tai komppisymbaaliin.

Soitetuin beat rumpukomppi peruskompin ohella on ns. ”lippukomppi”, (Liite 1 s.5),

joka oli Matti Oilingin 70-luvun alun rumpukoulussa nuotinnettuna ja nimettynä. Basso-

rumpu iskuttaa myös kakkosen jälkimmäiselle 8-osalle, eli Yk-si kak-SI KOL-me nel-jä.

Virveliin soitetaan kakkoselle ja neloselle, hi-hat tai komppipeltiin soitetaan kahdeksas-

osia. Tämä on pop- ja iskelmämusiikin vankka perusrytmi ja istuu hyvin moneen tyyliin.

Taitava rumpali ja basisti osaavat tuoda komppaukseen oman tyylinsä, jolloin kompin

poljento toimii todella hyvin. Olen kirjoittanut vain tärkeimmät ja yksinkertaisimmat

bassorumpuvariaatiot harjoituksiin. Monissa rumpukirjoissa variaatioita on jokseenkin

liikaa. Peruskompin jälkeen opeteltava komppi on ”lippukomppi”, joka on koordinaation

puolesta haastava. Laskeminen auttaa jälleen, jolloin toinen bassorummun isku on hel-

pompi kohdistaa heti oikeaan paikkaan Yk-si, kak-SI. Tempon eli nopeuden on oltava

hidas aluksi harjoiteltaessa komppeja.

Esimerkki 4. 1/8 Lippukomppi

8

2.4 Shuffle kompit

Seuraavana päästään shuffle-komppeihin. Se on ollut rytmimusiikin olennainen osa sen

syntymisestä lähtien New Orleans kaupungissa muusikoiden parissa. Shufflen olennai-

sin tunnusmerkki on sen kolmimuunteisuus: rän-ttä-tän-ttä. Rythm and blues-

musiikissa rumpalit soittivat oikealla kädellä lautaseen shuffle kuviota ja vasemmalla

kädellä aksentoituja iskuja virveliin tahdin toiselle ja neljännelle osalle. (Liite 1 s.6).

Shuffle komppia käytetään myös rock’n roll - musiikissa, vaikka rumpalit rupesivatkin

fraseeraamaan hi-hat kädellä shuffle -komppia suoraviivaisemmin rä-tä-tä-tä. Basso-

rumpuvariaatiot ovat samassa järjestyksessä, kuin kahdeksasosa beatkompeissa hah-

mottamisen helpottamiseksi.

Olen huomannut, että shufflen kolmimuunteisuuden oppiminen helpottuu jos laulaa

rytmiä ja fraseerausta. Olen kirjoittanut kompin myös trioleihin, jolloin rytmipyramidin

triolirytmit tulisivat shuffle -komppien kautta tutuksi.

rän-ttä tän-ttä rän-ttä tän-ttä tri - o - li tri - o -li tri - o - li tri - o - li

Esimerkki 5. Shuffle -komppi

2.5 1/16-osa Hi-hat kompit

Harjoitukset ovat kahden käden 1/16-osa hi-hat komppeja, jotka on yleisesti käytetty

soul- ja funk -tyylisessä musiikissa (Liite 1 s.7). Kompin peruspoljento perustuu 1/16-

osa aika-arvoihin. Kaikki hi-hat -symbaalin iskut on kirjoitettu nuottikuvaan, joka hel-

pottaa hahmottamaan hi-hat iskujen suhteet bassorumpu kuvioiden kanssa. Basso-

rumpuvariaatiot ovat samassa järjestyksessä, kuin aiemmissa kompeissa.

Esimerkki 6. 16 –osa hi-hat komppi.

9

2.6 12/8- tai 6/8-osakompit

Seuraavana 6/8- ja 12/8-osakompit jotka ovat kolmijakoisia (Liite 1 s.8). Toiselta ni-

meltään trioli komppi, jota yleensä käytetään hitaissa tempoissa esim. Fleetwood Macin

kappale ”Need your love so bad” joka on hidas blues. Olen kirjoittanut vain tärkeimmät

ja yleisesti käytetyt bassorumpukuviot. Vaikeuksia oppilaille voi tuoda 4/4 -

osakompeista siirtyminen kolmijakoiseen 12/8-osatahtilajiin. Laskutapa muuttuu yy-

kaa-koo-nee-vii-kuu. Virveli isku tuulee neloselle ja bassorumpu pääasiassa ykköselle.

Esimerkki 7. 6/8 osa peruskomppi.

2.7 Bossa nova- ja cha cha -kompit

Harjoituksissa on mukana myös kaksi latin-tyylisuuntaa edustavaa komppia, koska 2/3-

tutkinnossa vaaditaan kyseisiä tyylien hallintaa (Liite 1 s.9).

Bossa nova kompin harjoittelu ja hallinta kehittää huomattavasti motoriikkaa, koska

vasen käsi soittaa clave-kuviota 3+2. Mukana on myös cha-cha komppi, joka on käy-

tännönläheinen ja samalla haasteellinen komppi motorisesti. Bossa nova on brasilialai-

sen musiikin lajityyppi, joka kehittyi 1950-luvulla Brasilian sambasta sekä afro-

amerikkalaisesta jazzista ja klassisesta musiikista. Antonio Carlos Jobimin katsotaan

olevan yksi tärkeimmistä bossa novan kehittäjistä.

Cha cha on alkuperältään kuubalainen populaaritanssi. Musiikin kehitti säveltäjä Enri-

que Jorrín danzón-mambon pohjalta. Tanssin ja rytmin alkuperäinen nimi oli cha-cha-

chá, paino viimeisellä tavulla. Jorrín keksi nimen kuunnellessaan tanssijoiden jaloista

lähtevää ääntä. Cha cha kompissa bassorumpu kuvioina parhaiten toimivat ”lippukuvio”

ja ”montuno”, jossa bassorumpua ei soiteta ykköselle vaan kakkosen heikolle tahdin

osalle sekä neloselle. Son montuno on son-musiikin uudempi muoto. Se syntyi, kun

kuubalainen muusikko Arsenio Rodriguez lisäsi 1930-luvulla son-musiikkiin vaikutteita

guaguanco-musiikkista. Hänen musiikissaan puhaltimilla, pianolla ja rummustolla oli

entistä tärkeämpi asema. (Brasilialainen Musiikki)

10

Esimerkki 8. Bossa nova kompit.

Esimerkki 9. Cha-cha komppi.

2.8 Rudimentit ja niiden harjoittelu

Rudimenttien historia juontaa sotilasmusiikista. Amerikassa Nardin rudimenttejä on

yhteensä 26 erilaista ja jokaisella niistä on nimi. Ne edustavat eri aika-arvoja eli kuu-

destoistaosa- ja triolipohjaisia rytmejä. Rudimenttejä on käytetty signaaleina sotilas-

joukoille paraateissa ja sotatantereella. Sotilaiden kuullessa tietyn rudimentin on jokin

paraatikuvio toteutunut. Rudimentit ovat jääneet pysyvästi rumpalien soittoon setti-

rummutuksessa. Kuunnellessa vanhoja jazzrumpaleita esim. (Buddy Ritch ja Gene Gru-

pa) kuulee soolojen perustuvan lähes täysin rudimentteihin. Seuraavia rudimentteja

vaaditaan 2/3 tutkinnossa: longroll, five stroke roll, singleroll ja paradidlle (Liite 1 s.10-

11). Rudimentteja kannattaa harjoitella monella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on har-

joitella niitä ilman tempoa eli omien taitojen ja nopeuden mukaan. Kyseisessä harjoi-

tusmetodissa tempoa kannattaa hidastaa ja nopeuttaa. Olennaista harjoittelussa on

saada kapula pomppimaan jolloin kapula tekee työn puoliksi soittajan käsien ja sormien

kanssa. Toinen tapa on harjoitella pitämällä jaloilla (bassorummulla tai hi-hatilla) tem-

poa esimerkiksi neljäsosia ja soittaa sitten rudimentteja neljäsosa sykkeen päälle (Liite

1 s.22). Rudimentteihin perustuvia pikkurumpuetydejä olisi hyödyllistä harjoitella ja

soittaa. Tässä muutamia kirjoja aiheesta: Nard americans drum solos (1957), Stick

control by George B stone (1935), The All-American Drummer Charley Wilcokson

(1941)

11

2.9 Yhteenveto kompeista

Loppuun olen tehnyt yhteen vedon tärkeimmistä kompeista, joita 2/3 -tasolla tulisi osa-

ta (liite 1 s.12). Kaikkia komppeja voi käytännössä soittaa bändeissä ja keikoilla. Niitä

voi myös soittaa levyjen mukana. Opettaessani olen opastanut oppilaille bändien ja

kappaleiden nimiä, joilla kyseisiä komppeja ja niiden variaatioita mestarirumpalit soitta-

vat.

3 Äänite

Äänite sisältää komppiharjoituksia (Liite 2). Oppilas voi soittaa musiikkikappaleiden

mukana, joita olen äänitteelle tehnyt eri tyylisuunnista. Äänite on toteutettu tietokone

ohjelmalla logic 9. Olen soittanut äänitteelle muut soittimet basso, piano viulut ja urut

midi koskettimistolla. Audio kitararaidat on soittanut Jarkko Viinamäki. Rummut on to-

teutettu käyttämäni ohjelman omilla rumpu-loopeilla. Kappaleiden rakenteet menevät

perinteisesti 12-tahdin blues kierrolla ja popkappaleen perinteisellä intro, säkeistö,

kertosäe, säkeistö, kertosäe rakenteella. Jokainen äänitysraita kestää noin 3 min, jonka

aikana oppilaan on tarkoitus harjoitella selkeää yksinkertaista kompin soittoa. Oppilas

saa tuntumaa millaista olisi soittaa muiden soittimien kanssa. Itse olen aina pitänyt

erittäin tärkeänä metodina harjoitella levyjen mukana, jolloin komppeja on myös mie-

lekkäämpää harjoitella. Mukana ovat:

- humppakomppi (liite 2 raita 1),

- humppakomppi ilman rumpuja (liite 2 raita 2)

- valssikomppi (liite 2 raita 3)

- valssikomppi ilman rumpuja (liite 2 raita 4)

- 1/8 -osakomppi, (liite 2 raita 5)

- 1/8 -osakomppi ilman rumpuja (liite 2 raita 6)

- shuffle-komppi (liite 2 raita 7)

- shuffle-komppi ilman rumpuja (liite 2 raita 8)

- 1/16 -osakomppi (liite 2 raita 9)

- 1/16 osakomppi 6/8-osakomppi (liite 2 raita 10)

- 6/8- osakomppi (liite 2 raita11)

- 6/8 -osakomppi (liite 2 raita 12)

12

- bossa nova komppi (liite 2 raita 13)

- bossa nova komppi (liite 2 raita 14)

- cha-cha-komppi (liite 2 raita 15)

- cha-cha komppi ilman rumpuja liite 2 raita 16)

Olen soittanut tyylinmukaisia sointukiertoja ja kaikki harjoitukset on toteutettu met-

ronomin kanssa. Tempo pysyy koko musiikkikappaleen aikana samana. Kiinnitin huo-

miota kappaleita tehdessäni tempoihin, ettei niistä tulisi liian nopeita. Nuorimmat oppi-

laat eivät pysy rakenteiden mukana, jos tempo on liian nopea.

13

4 Pohdinta

Kaikki tekemäni harjoitukset ovat käytäntöön sovellettavissa.

Kompit ovat peräisin muusikon työelämästä eli peruskeikoilla yleisesti soitettuja erityyli-

siä komppeja. Materiaali sisältää monipuolisia harjoitusmetodeja. Kun nämä tekemäni

perusharjoitukset on harjoitellut huolella, vasta-alkaja ymmärtää hyvin rumpujensoiton

perusrytmiikkaa, dynamiikkaa ja rumpalin roolia bändisoittotilanteessa. Lisäksi oppilas

oppii nuottien aika-arvoja rytmipyramidin avulla eli tasajakoista ja kolmijakoista ryt-

miikkaa. Play along cd-levy on erittäin suuri tekijä oman opetustyöni monipuolistamise-

na. Dynamiikka on tärkeä asia myös rumpujensoitossa. Parhaiten se tulee ilmi rumpalin

omien käsien ja jalkojen välisessä balanssissa. Näitä komppi harjoituksia soittaessa

tulee kiinnittää huomiota, että virveliä ja bassorumpua soitetaan napakasti ja symbaa-

leja soittaessa soittaja ottaa huomioon niiden soinnin, joten voimaa ei tarvitse käyttää

ihan yhtä paljon. Työni tavoitteena oli myös saada itselleni lisää opetusmateriaalia.

Opetan pääasiallisesti tällä hetkellä aloittelijoita, joten oppilaiden ei välttämättä tarvitse

ostaa heti mitään erillistä rumpukirjaa.

Opetuspaketista on hyötyä itselleni ja oppilailleni.

14

Lähteet

Räsänen Tauno. Rumputunnit vuosina (1994-1999) Tauno Räsäsen johdolla. Suullinen

opetus.

Internet sivustot:

Tanssisivusto 2010 http://www.tanssi.net/fi/tausta/valssi.html

Brasilialainen Musiikki www.brasilianmusic.com

Kirjat:

Gould Jonathan Can’t buy my love (2007)

Leppänen Leevi 1989, Rokkaavat Rummut, Helsinki, Selvät sävelet

Nard 1957, Americans drum solos, Ohio, Ludwig music

Rautiainen Tommi, 2006, Groove In, Suomi, Idemco oy

Reed Ted 1958, Syncopation, Usa, Alfred puplishing.co

Stick control by George B Stone 1935, Usa, Alfred puplishing.co

Wilcokson Charley 1941, The All-American Drummer, Usa, Ludwig master

15

Liitteet

Liite 1. Rumpujen harjoitusopas aloittelijoille.

Liite 2. Play along äänite.

Rumpujensoiton harjoitusvihko aloittelijoille

Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Pedagogin suntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö 13.12.2010

Janne Mathlin

ü

†

™™

°

¢

™™

2ü

†

™™

°

¢

™™

6ü

†

™™

°

¢

™™

10ü

†

™™

°

¢

™™

14ü

†

™™

°

¢

™™

18ü

†

™™

°

¢

™™

22ü

†

™™

°

¢

™™

26ü

†

™™

°

¢

™™

30ü

†

™™

44

44

/

1/8 osa -peruskomppi

/

1/8 osa -Lippukomppi

/

1/8 osa -Lippukomppi 2

/

1/8 osa Rock-komppi

/

1/8 Rock-komppi 2

/

1/8 osa Rock-komppi 3

/


/


/

1/8 osa -Peruskomppi + 4-osa bassorumpu

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ œ¿ œ

¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ œ¿ œ

¿

œ¿ ¿

œœ¿ ¿

œ¿ ¿

œœ¿ ¿

œ¿ ¿

œœ¿ ¿

œ¿ ¿

œœ¿ ¿

œ¿ ¿

œœ¿ ¿

œ¿ ¿

œœ¿ ¿

œ¿ ¿

œœ¿ ¿

œ¿ ¿

œœ¿ ¿

5

°

¢

™™

34ü

†

™™

°

¢

™™

38

40ü

†

™™

°

¢

™™

42ü

†

™™

°

¢

™™

46ü

†

™™

°

¢

™™

50ü

†

™™

°

¢

™™

54ü

†

™™

°

¢

™™

58ü

†

™™

°

¢

™™

62ü

†

™™

°

¢

™™

66ü

†

™™

°

¢

™™

70ü

†

™™

44 44

44

/Shuffle komppi voidaan kirjoittaa myös trioleihin , jolloin kolmimuunteisuus on luettavissa

Shuffle komppi 1

/3 3 3 3 3 3 3 3

/3 3 3 3 3 3 3 3

/

Lippukomppi (Shuffle)

/

Lippukomppi 2 (Shuffle)

/

Rock-komppi (Shuffle)

/

Rock-komppi 2 (shuffle)

/


/


/


/

Shuffle komppi + 4- osa bassorumpu

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿ œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿ œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿ œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿ œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿ œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿ œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿ œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿

œœj ‰‰ ‰ ‰

œj œœj ‰

‰œj

œœj ‰‰ ‰ Œ

œj œœj ‰ œj

œœj ‰‰ ‰ ‰

œj œœj ‰

‰œj

œœj ‰‰ ‰ Œ

œj œœj ‰ œj

œœj ‰‰ ‰ ‰

œj œœj ‰

‰œj

œœj ‰‰ ‰ Œ

œj œœj ‰ œj

œœj ‰‰ ‰ ‰

œj œœj ‰

‰œj

œœj ‰‰ ‰ Œ

œj œœj ‰ œj

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™

œœ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™

œœ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™

œœ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™

œœ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ œ

¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ œ

¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ œ

¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™

œ¿ œ¿ ™™ œ

¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿ ¿ ™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿ ¿ ™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿ ¿ ™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿ ¿ ™

œ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿ ¿ ™

œ¿ œ¿ ™™ œ

¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿ ¿ ™

œ¿ œ¿ ™™ œ

¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿ ¿ ™

œ¿ œ¿ ™™ œ

¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ œ¿ ¿ ™

œ¿ œ¿ ™™ œ

¿

œ¿™

™ ¿œœœ™

™

™ ¿œ¿™

™ ¿œœœ™

™

™ ¿œ¿™

™ ¿œœœ™

™

™ ¿œ¿™

™ ¿œœœ™

™

™ ¿œ¿™

™ ¿œœœ™

™

™ ¿œ¿™

™ ¿œœœ™

™

™ ¿œ¿™

™ ¿œœœ™

™

™ ¿œ¿™

™ ¿œœœ™

™

™ ¿

6

°

¢

™™

74ü

†

™™

°

¢

™™

78ü

†

™™

°

¢

™™

82ü

†

™™

°

¢

™™

86ü

†

™™

°

¢

™™

90ü

†

™™

°

¢

™™

94ü

†

™™

°

¢

™™

98ü

†

™™

°

¢

™™

102ü

†

™™

°

¢

™™

106ü

†

™™

44 44

68

/

16-osa kompit Soitetaan hihat- symbaaliin vuorokäsin käsijärj. ovov

1/16-osa peruskomppi

/

1/16-osa Lippukomppi

/

1/16-osa Lippukomppi 2

/

1/16-osa Rock-komppi

/

1/16-osa Rock-komppi 2

/


/


/


/

16-osa peruskomppi + 4-osa bassorumpu

œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿¿¿œ¿¿¿ œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿¿¿œ¿¿¿ œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿¿¿œ¿¿¿ œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿¿¿œ¿¿¿

œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿œ¿¿

œ¿¿¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿œ¿¿

œ¿¿¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿œ¿¿

œ¿¿¿¿œ¿¿¿

œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿

œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿¿¿œ¿¿

œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿¿¿œ¿¿

œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿¿¿œ¿¿

œ¿¿œ¿¿¿

œ¿¿

œ¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿œ¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿œ¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿œ¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿¿¿

œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿œ¿¿œ¿œ

¿¿

œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿¿¿œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿œ¿¿¿¿

œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿œ¿¿¿¿

œ¿¿œ¿¿¿ œ

¿¿¿¿œ¿œ¿¿¿¿

œ¿¿œ¿¿¿

œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿¿¿œ¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿¿¿œ¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿¿¿œ¿¿œ¿œ

¿¿œ¿¿¿¿œ¿œ

¿¿¿¿œ¿¿œ¿œ

¿¿

œ¿¿¿¿

œœ¿¿¿

œ¿¿¿¿

œœ¿¿¿

œ¿¿¿¿

œœ¿¿¿

œ¿¿¿¿

œœ¿¿¿

œ¿¿¿¿

œœ¿¿¿

œ¿¿¿¿

œœ¿¿¿

œ¿¿¿¿

œœ¿¿¿

œ¿¿¿¿

œœ¿¿¿

7

°

¢

™™

110ü

†

™™

°

¢

™™

114ü

†

™™

°

¢

™™

118ü

†

™™

°

¢

™™

122ü

†

™™

°

¢

™™

127ü

†

™™

°

¢

™™

131ü

†

™™

135

ü

†

™™

136

68

128

128

44

/

Peruskomppi (6/8)

6/8 osa kompit eli (trioli-kompit)

/

Lippukomppi (6/8)

/

Rock-komppi (6/8)

/

Rock-komppi 2 (6/8)

/

Rock-komppi 3 (6/8)

/

Peruskomppi + pisteellinen 4-osa bassorumpu (6/8)

/

Sama komppi voidaan kirjoittaa 12/8 tahtilajiin

/

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿

œ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ ¿

œ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ ¿

œ¿ œ¿ œ

¿ ¿œ¿ ¿

œ¿ œ¿ œ

¿ ¿

œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

8

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

44 44

44

44 44 44

44 44

C

/

Bossa nova- komppi 3:2 Clave

/

Bossa nova- lippukomppi 3:2 Clave

/

Bossa nova -komppi 2:3 Clave

/

Bossa nova -Lippukomppi 2:3 Clave

/

Perus Clave Bossa nova Clave

/

Cha-Cha Peruskomppi

/

Cha-Cha variaatio

œœ¿ ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿ œ¿ ¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿ œ¿ ¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿

œœ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œœ¿ ¿ ¿

œœ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿ œ¿ ¿œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿ œ¿ œ

¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œœ¿ ¿ ¿

œœ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œœ¿ ¿ ¿

œœ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿

œ ‰ œj Œ œ Œ œ œ Œ œ ‰ œj Œ œ Œ œ ‰ œj Œ

œOj ‰ œO œ œ

Oj ‰ œO œœOj ‰ œO œ œ



Oj ‰ œO œ

O¿j‰ O¿ œ

¿ Oj‰ œO

œ œ O¿j‰ O¿ œ

¿ Oj‰ œO


¿ Oj‰ œO


¿ Oj‰ œO

œ œ

9

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

C 44 34

34 44

44

68

68 44

44

/

Yhteenveto kompeista

1/8 Humppa komppi

/

Valssi komppi

/

1/8osa hihat Peruskomppi

/

Shuffle komppi 1

/

16-osa kompit Soitetaan hihat- symbaaliin vuorokäsin käsijärj. ovov (voidaan soitta myös hihat yhdellä kädellä)

1/16-osa peruskomppi

/

Peruskomppi (6/8)

/

Bossa nova- lippukomppi 3:2 Clave

/

Cha-Cha variaatio

œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿

¿œ ¿

œ¿œ ¿

œ ¿œ

¿œ ¿

œ ¿œ

¿œ ¿

œ ¿œ

¿œ

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿ ¿ œ¿ ¿

œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿œ¿™

™ ¿ œ¿ ™™ ¿

œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿¿¿œ¿¿¿ œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿¿¿œ¿¿¿ œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿¿¿œ¿¿¿ œ¿¿¿¿œ¿¿¿œ

¿¿¿¿œ¿¿¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œ¿ ¿ ¿ œ¿ ¿ ¿

œœ¿ ¿ ¿

œœ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿

œœ¿ ¿ ¿

œœ¿

œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ ¿ œ¿ œ

¿œ¿ œ¿ ¿

œ¿

O¿j‰ O¿ œ

¿ Oj‰ œO


¿ Oj‰ œO


¿ Oj‰ œO


¿ Oj‰ œO

œ œ

12

/

Nuotti Rytmi Pyramidi Tasajakoiset

∑

Tauko

/

/

/

/

/

w

˙ ˙ Ó Ó

œ œ œ œ Œ Œ Œ Œ

œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈

œœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœ ®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®

1

/

Rytmi Pyramidi kolmijakoiset

∑

/

/3 3

/3 3 3 3

/3 3 3 33 3 3 3

/6 6 6 66 6 6 6

w

˙ ˙ Ó Ó

˙ ˙ ˙ Ó Ó Ó

œ œ œ œ œ œ Œ Œ Œ Œ Œ Œ

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈

2

/

Nuotti

Rytmipyramidi

∑

Tauko

/

/3 3

/

/3 3 3 3

/

/3 3 3 33 3 3 3

/

/6 6 6 66 6 6 6

/ /

w

˙ ˙ Ó Ó

˙ ˙ ˙ Ó Ó Ó

œ œ œ œ Œ Œ Œ Œ

œ œ œ œ œ œ Œ Œ Œ Œ Œ Œ

œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰ ‰

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈ ≈

œœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœœ ®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®

3

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

°

¢

™™

ü

†

™™

44

44 44 c

c 44 c

c 44 c

c 44 C

C 44 34

34

/

VirveliKantti isku

Bassorumpu Hi-hat

Hi-hat jalalla

Symbaali Tom-Tom (etu ja lattia)

Kertaus Merkit

∑

/

Perus harjoitus 1

/

Perus harjoitus 2

/

Perusharjoitus 3

/

Perusharjoitus 4

/

Humppa coyntry komppi

/

Valssi komppi

œ Œ Œ ¿ œ œ Ó ¿ Œ ¿ Œ O Œ Ó œ œ Ó

œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ

œœ œ œœ œ œœ œ œœ œ œœ œ œœ œ œœ œ œœ œ

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ¿ œ œ

¿ œ œ¿ œ œ

¿ œ œ¿ œ œ

¿ œ œ¿ œ œ

¿ œ

œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿ œ¿ œ¿ œ

¿ œ¿

¿œ œ œ œ œ œ ¿

œ œ œ œ œ œ

4

Drum Set

Dr.

3

Dr.

5

Dr.

9

Dr.

13

Dr.

17

44/

Singlerollo v o v o v o v o

Longroll

o v v o o v v

Rudimentit

/

Five stroke rollo o v v o v v o o v

Paradidlleo v o o v o v v

/

Singlerollo v o o ...

Harjoitus 1Aloita hitaasti, kiihdytä tempoa ja palaa takaisin hitaaseen

/o o v v ...

Longroll

/

Five stroke roll o o v v o v v o o v ...

/o v o o v o v v ...

Paradidlle

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œœœœœœœœœœœœœœœœ œ œ œ œ œ œ œ œ


œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ Œ œœœœœJ ‰ œœœœœJ ‰ œœœœœ œœœœœ œœœœœJ ‰


10

°

¢

™™

ü

†

™™Dr.

21

°

¢

™™

ü

†

™™Dr.

23

°

¢

™™

ü

†

™™Dr.

25

°

¢

™™

ü

†

™™Dr.

27

Dr.

29

Dr.

31

Dr.

33

Dr.

35

/

Single rollo v o v ...

Harjoitus 2

/

Long rollo o v v ...

/

Five stroke roll o o v v o v v o o v ...

/

Paradidlle o v o o v o v v ...

/o v o v ...

Single rollHarjoitus 3

/o o v v ...Long roll

/ o o v v o v v o o v ...

Five stroke roll

/o v o o v o v v ...

Paradidlle

œœ œ œ œ œœ œ œ œ œœ œ œ œ œœ œ œ œ œœ œ œ œ œœ œ œ œ œœ œ œ œ œœ œ œ œ


œœ œ œ œ œœj ‰ œœ œ œ œ œœ

j ‰ œœ œ œ œ œœj ‰ œœ œ œ œ œœ

j ‰


œœ œ œ œ ¿œœ œ œ œ œœ œ œ œ ¿œ

œ œ œ œ œœ œ œ œ ¿œœ œ œ œ œœ œ œ œ ¿œ

œ œ œ œ



œ œ œ œ

œœ œ œ œ¿œœj ‰ œœ œ œ œ

¿œœj ‰ œœ œ œ œ

œœœj ‰ œœ œ œ œ

œœœj ‰



œ œ œ œ

11

rumpujensoitonopas aloittelijoille - theseus

Documents