SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti CIO-extra

CIO

-extr

a

SAS vastaatuleviinkintarpeisiin

Kela ratkoo CIO:nsuurimpia haasteita

Analytiikallakilpailuetua

CIO-extra2

RU

N.S

AS

SIS

ÄLT

Ö

sisältö

SAS INSTITUTE OY:N SIdOSRYhmÄLEhTI

Mikä SAS, miksi SAS?

Kela automatisoi etuuskäsittelyä

Suomessa nyt meneillään BI-hankkeiden huippuvuosi

Ennusteet parantavat toimitusvarmuutta

Ennakoiva analytiikka tuo vahvaa kilpailuetua

SAS-teknologia vastaa tuleviinkin tarpeisiin

Analyyttinen markkinointi tuloksenteon apuvälineeksi

Ennusteista lisäarvoa

Kokonaisratkaisut riskienhallintaan

Siivuittain tehtävä DW tuottaa hyötyjä nopeasti

Liiketoiminta mukaan arkkitehtuurikeskusteluun

3

4

7

8

10

12

14

16

18

20

22

JULKAISIJAN JA TOIMITUKSEN TIEDOT. SAS Institute Oy on SAS Institute Inc:n (Cary, NC, USA) tytäryhtiö. SAS Institute Inc. on maailman johta-va analyyttisten liiketoimintaratkaisujen ja -palvelujen toimittaja. SAS on SAS Institute Inc:n rekisteröity tavaramerkki. run.sas on SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy 3–4 kertaa vuodessa. Osoitelähde: SAS Instituten asiakas- ja markkinointirekisteri. Julkaisija: SAS Institute Oy. Käyntiosoite: Innopoli II, Tekniikantie 14, Espoo. Postiosoite: PL 85, 02151 Espoo. Puhelin: (09) 5255 71. Fax: (09) 5255 7200. Sähköposti: etunimi. sukunimi@ssf.sas.com. Web-sivut: www.sas.com/fi. Päätoimittaja: Johan Sandell. Teksti ja kuvat: Press Features Oy, Kyytipojanpolku 1 A, 04300 Tuusula, puhelin: (09) 2393 160, 040 575 6011, sähköposti: jorma.t.mattila@pp.inet.fi. Ulkoasu: Helsinki Events Oy, puhelin: 040 7570 425, sähkö-posti: pia.rydman@helsinkievents.fi. Taitto: Salaperä Oy, puhelin: 044 550 1313, sähköposti: martti.nevanpera@gmail.com. Paino: Forssa Print 2011. Kansikuva: Matti Matikainen.

KELA AUTOMATISOI ETUUSKÄSITELYÄ

Kelan massiivisella tietohallinto- ja it-organisaatiolla on edessään yli 2 000 henkilötyövuoden projekti, jossa uudistetaan kaikki Kelan etuusjärjestelmät. Esille nousee suuria haasteita, kuten toimintojen automatisointi, kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen ja analytiikan roolin vahvistaminen entisestään.

CIO-extra

4

441 612Painotuote

PEFC/02-31-162

3CIO-extra

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

S

”Jatkuva terve kasvu on tehnyt SASista vakaan kumppanin asiakkaiden kanssa tehtävässä pitkäaikaisessa yhteistyössä.”

Mikä SAS, miksi SAS?

Yritysten tietohallinto- ja it-johdolla on valtavat paineet kehittää uusia ja ylläpitää nykyisiä liiketoimintaa tukevia ratkaisuja usein liiankin tiukan bud-jetin raameissa. Yrityksen tietovarantoa pidetään jo yleisesti yrityksen tär-keimpänä omaisuutena, jonka kartuttaminen ja tehokas hyödyntäminen on CIO:n vastuulla. Sidosryhmälehtemme CIO-extra-numerossa haluamme esitellä tiiviisti, kuinka SAS voi auttaa CIO:ta vastaamaan liiketoiminnan kasvaviin vaatimuksiin muuttamalla yrityksen hallussa olevat tiedot kilpai-lueduksi analytiikan avulla.

SAS on liiketoiminta-analytiikan johtava toimittaja, jolla on jo 35 vuotta yhtäjaksoista ja kannattavaa kasvua takanaan. Asiakkaita SASil-la on yli 50 000 yhteensä 126 eri maassa, ja joukkoon kuuluu muun muassa 93 FORTUNE Global 500 -listan sadasta kärkiyrityksestä. Työntekijöitä SASilla on lähes 12 000 yli 50 eri maassa. Yhtiön liikevaih-to viime vuonna oli 2,4 miljardia dollaria.

Jatkuva terve kasvu on tehnyt SASista vakaan kumppanin asiakkai-den kanssa tehtävässä pitkäaikaisessa yhteistyössä. Sen ansiosta SAS on myös pystynyt investoimaan läpi vuosien keskimäärin 24 prosenttia liikevaihdostaan innovatiiviseen tuotekehitykseen, jonka avulla SAS on pitänyt teknologiansa jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden tasalla.

Teknologialla on tärkeä rooli, mutta ennen kaikkea SAS erottautuu kilpailijoistaan pitkällä kokemuksella eri toimialojen tuhansien asiakkai-den liiketoimintaongelmien ratkaisemisessa. Yritysostoilla vastaavaa kokemusta ei voi hankkia, koska osa parhaista osaajista kävelee yleen-sä ovesta ulos aika pian. Eikä SASin mittojen mukaista kokemusta ole ostetuiksi joutuneille kilpailijoille edes kertynyt.

Pääosin täysin orgaanisesti kasvanut SAS on aina voinut investoida rahansa uusien ratkaisujen kehittämiseen eikä erilaisten ostettujen tek-nologioiden vuosia kestävään yhteen nivomiseen. SASilla on yksi yhte-näinen ratkaisuperhe, joka toimii yhdellä ja samalla alustalla useissa eri laiteympäristöissä.

SASin luotettavuudesta kumppanina kertonee se, että vuosittain 98 prosenttia asiakkaistamme uusii lisenssinsä. Vuoden 2010 kyselyn mukaan 96 prosenttia asiakkaista on tyytyväisiä SAS-ohjelmistoihin ja 95 prosenttia suosittelisi niitä muillekin. Pitkäaikaisista, yli 15-vuotisista asiakkuuksista 99 prosenttia suosittelisi SASia myös muille.

maailman suurimpana yksityisomisteisena ohjelmistotalona SASin ei tarvitse keskittyä seuraavan kvartaalin tulokseen eikä sijoittajien odo-tusten täyttämiseen. Sen sijaan SAS on aina keskittynyt pitkän aika-välin terveeseen kehitykseen. Siinä SAS on onnistunut nimenomaan vastaamalla asiakkaiden alati muuttuviin ja kasvaviin tarpeisiin.

Tyytyväiset työntekijät takaavat SASissa hyvän asiakaspalvelun. SAS on valittu monissa maissa, myös Suomessa, toistuvasti parhaimpien työnantajien joukkoon. USA:ssa SAS on muun muassa ollut 2010 ja 2011 ykkössijalla FORTUNEn 100 Best Companies to Work For -listalla.

Matti SuutalaToimitusjohtajamatti.suutala@ssf.sas.com

4 CIO-extra

Kela automatisoi etuuskäsittelyä

Kelan suuren järjestelmäuudistuksen lähtökohta on Veikko Hytösen mukaan, että periaatteessa jokainen etuusasia pyritään käsittelemään automaattisesti.

5CIO-extra

K elalla lienee nykyisin koko Suomen mittavimmat omat tietohallinto- ja it-resurssit. Poikkeuksellisesti Kela

on myös jakanut ne kahteen eri yksikköön, tietohallinto-osastoon ja it-osastoon. It-osastolla työskentelee noin 450 henkilöä Helsingissä, Jyväskylässä ja Turussa sekä yksittäin eri puolilla Suomea. Tietohallin-nossa väkeä on noin 170.

Tietohallinto-osasto ohjaa, suunnittelee ja koordinoi it-toimialan ratkaisuja, kuten arkkitehtuureiden ja teknologia-alustojen kehittämistä. Lisäksi se huolehtii etuuksi-en maksatusprosessin virheettömyydestä, sovellusten testaamisesta, etuusratkaisuissa tarvittavien taustatietojen saatavuudesta sekä Kelan sisäisen Tahti-toiminnanohja-usjärjestelmän ylläpidosta. Osasto myös vastaa Kelan tietojenkäsittelyn tietotur-vatasojen määrittelemisestä sekä kanavoi it-yhteistyötä Kelan kansallisten ja kan-sainvälisten yhteistyökumppaneiden kans-sa, esimerkiksi EU-maiden sosiaaliturvaan liittyvässä yhteistyössä.

”Me koordinoimme, että yhteisiä asi-oita tehdään vain kerran ja yhdenmukai-sin säännöin, että ei päästä rönsyilemään teknologiassa eikä muissa asioissa ja että käyttäjäkokemukset ovat yhdenmukaisia eri järjestelmissä”, tietohallinto-osaston osas-topäällikkö Veikko Hytönen kertoo.

It-osasto puolestaan vastaa järjestel-mien teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta sekä olemassa olevien sovellusten pyörittä-misestä.

Strategian pohjalta

Kaikki tietojenkäsittelyyn liittyvä teke-minen johdetaan Hytösen mukaan Kelan strategioista. Käytössä on malli, jonka

mukaisesti korkean tason strategiset tavoit-teet muotoillaan vuosittain yhdessä Kelan johdon kanssa konkreettisiksi it-hankkeiksi ja -projekteiksi.

Tehtävää olisi aina enemmän kuin mihin voimavarat riittävät, joten päätökset syntyvät priorisointiprosessin kautta. Aiem-min koko Kelan toimintasuunnitelman rinnalle tehtiin erillinen tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelma it-toiminnan tar-peisiin. Enää kahta erillistä suunnitelmaa ei tehdä, vaan ne on sulautettu osaksi koko laitoksen toiminnan suunnittelun kokonais-prosessia.

On tultu Hytösen mukaan pitkä mat-ka siitä, kun ensimmäistä tietojenkäsitte-lyn kehittämissuunnitelmaa tehtiin vuon-na 1984. Sillä ei ollut kovinkaan kiinteätä yhteyttä Kelan muun toiminnan suunnit-teluun, vaan it-toimiala teki sen omia tar-peitaan varten ja koetti vain arvailla, mihin Kela on menossa.

”Kela ja it olivat silloin kaksi eri maail-maa. Ne ovat pikku hiljaa lähentyneet toisi-aan, ja tällä hetkellä yhdessä tekeminen on täysin saumatonta.”

Samalla on menty hyvää vauhtia koh-ti tilannetta, jossa tietohallinto- ja it-johto ovat Kelan ylimmän johdon partnereina kehittämässä koko organisaation toimintaa. Koko it-toimialan johtaja, nykyisin Mikael Forss, on Kelan johtoryhmän jäsen. Hytö-nen ja it-osaston osastopäällikkö Markku Suominen puolestaan ovat laajennetun joh-toryhmän jäseniä.

Ratkaisuehdotus automaattisesti

Parhaillaan Kela on käynnistämässä erittäin suurta uudistamis- ja kehittämisohjelmaa, Arkki-hanketta. Kaikki 40 etuusjärjestel-mää ja kymmenet tukijärjestelmät viedään seuraavan 10–15 vuoden aikana sekä uuteen teknologiaan että uudelle laitealustalle.

”Teknologia ja laitealusta eivät kui-tenkaan ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on kehittää automaatioastetta niin pitkälle kuin voidaan. Lähtökohta on, että jokainen etuusasia pyritään uudistuksen myötä käsit-telemään täysin automaattisesti”, Hytönen kertoo.

Ihan kokonaan tähän ei kuitenkaan päästä vielä pitkään aikaan, koska monis-sa etuusasioissa hakemuksiin tarvitaan yhä paperiasiakirjoja, liitteitä ja lisäselvityksiä. Tällöin automatisoidusta käsittelystä poi-ketaan, tehdään manuaaliset työvaiheet ja palataan taas oletusprosessiin.

Paperiasiakirjat toki skannataan järjes-telmiin jo nykyisin, mutta kokonaan kone-

luettavia ne eivät vielä ole. Skannauksen ansiosta hakemusten käsittely on voitu kui-tenkin hajauttaa Kelan toimistoihin ympäri maata.

”Paljon pidemmälle päästään sitä kautta, että asiakirjat ja liitteet saadaan digitaalisina, jos niistä ei päästä kokonaan eroon. Silloin niiden sisältö voidaan käsi-tellä koneellisesti ja tehdä ratkaisuja auto-maattisesti.”

Kela saa tällä hetkellä etuushakemuk-sista jo 30 prosenttia aidosti sähköisessä muodossa. Opintotuessa ja työttömyystur-vassa on osa-alueita, joissa jo 90 prosenttia hakemuksista tulee kokonaan sähköisinä, ja niistä jopa 90 prosenttia pystytään käsit-telemään täysin automaattisesti. Tavoit-teena on päästä sähköisten hakemusten määrässä mahdollisimman lähelle sataa prosenttia.

Vieläkin pidemmälle menevänä tavoit-teena on, että asiakkaiden ei tarvitse teh-dä hakemuksia lainkaan eikä edes tuntea suomalaisen sosiaaliturvaviidakon kaikkia yksityiskohtia. Omien ja muilta viranomai-silta saatavien tietojen perusteella Kela voi-si itse tehdä asiakkaille ratkaisuehdotuksen etuudesta, johon he tietojen perusteella ovat oikeutettuja. Asiakkaan tehtäväksi jäisi vain hyväksyä ja allekirjoittaa ehdotus joko säh-köisesti tai paperilla.

”Tämä nimenomaan on yhtenä tavoit-teena järjestelmäuudistuksessamme”, Hytö-nen sanoo.

Kelalla on toimivat yhteydet esimerkik-si Väestörekisterikeskuksen ja verohallin-non järjestelmiin, joista se saa etuuspäätös-ten teossa tarvittavia tietoja. VRK:n tietoja Kela tarvitsee jopa yli kymmenen miljoonaa kertaa päivässä. Siksi sillä on VRK:n tie-doista kopio omassa tietovarastossaan, jota päivitetään kerran vuorokaudessa.

Vaatii kuitenkin Hytösen mukaan vie-lä paljon työtä ennen kuin viranomaisten kaikkien perustietovarantojen ja muidenkin tietovarantojen rajapinnat ovat yksikäsittei-sesti määriteltyjä ja lainsäädännön puolesta hyväksyttävästi Kelan käytettävissä.

Analytiikalle oma tietovarasto

Analytiikalla on keskeinen asema Kelan järjestelmäuudistuksessa. Tarkoitus on Hytösen mukaan ottaa iso askel eteenpäin analytiikan hyödyntämisessä sekä etuusrat-kaisujen teossa että Kelan toiminnan suun-nittelussa, kehittämisessä, seurannassa ja valvonnassa.

”Mahdollisuudet ovat mittavia, emme-kä ole varmaan kaikkia tarpeita ja mah-

CIO

:N h

AA

ST

EIT

A

Kelan massiivisella tietohallinto- ja it-organisaatiolla on edessään yli 2 000 henkilötyövuoden projekti, jossa uudistetaan kaikki Kelan etuusjärjestelmät. Esille nousee suuria haasteita, kuten toimintojen automatisointi, arkkitehtuuri ja analytiikan roolin vahvistaminen.

6 CIO-extra

dollisuuksia vielä edes tunnistaneet”, hän sanoo.

Tähän asti Kela on käyttänyt analy-tiikassa pitkälti suoraan reaaliaikaisista etuusjärjestelmistä poimittavaa tietoa. Arkki-hankkeen yhteydessä todennäköisesti perustetaan oma tietovarasto analytiikkaa ja tiedonlouhintaa varten.

Etuusjärjestelmät ja niiden tietovaran-not suunnitellaan hankkeessa niin, että tar-vittava tieto löytyy helposti. Varautuminen analytiikan tehokkaaseen hyödyntämiseen vaikuttaa siis jo etuusjärjestelmien toteu-tustapaan.

”Tähän asti on vähän jälkijättöisesti katsottu, mitä tietoja järjestelmistä löytyi-si ja miten niitä voitaisiin käyttää. Arkki-hankkeessa on sen sijaan tarkoitus katsoa, mitä sellaista tietoa voidaan jo nyt kerätä, jolle on myöhemmin käyttöä koko Kelan toiminnan suunnittelutarkoituksissa.”

Asioita täytyy pystyä ennustamaan

Rahoitustarpeensa selvittämiseksi Kelan täytyy pystyä tuottamaan mahdollisimman tarkkoja ennusteita tulevien menojensa kehityksestä eri etuuksissa. Kun Kelalle suunnitellaan uusia tehtäviä tai joidenkin etuuksien saantiehtoja ollaan muuttamassa, myös silloin tarvitaan tarkkoja ennusteita

siitä, mitä uudistukset tulevat maksamaan.”Meidän täytyy pystyä ennustamaan

asioita, ja ennusteet perustuvat väestökehi-tykseen, muuttoliikkeeseen, työttömyysas-teen kehitykseen, talouskasvuun ja lukemat-tomiin muihin asioihin”, Hytönen sanoo.

Myös Kelan oman toiminnan kehit-tämistä varten tarvitaan ennusteita muun muassa asiakas- ja tapahtumamäärien kehityksestä. Kelalla on pitkälle kehittynyt oman toiminnan mittaus- ja seurantajär-jestelmä. Se kuitenkin kaipaa teknologista uudistamista ja tiedon tehokkaampaa jaka-mista laajemmalle käyttäjäkunnalle toimin-nan seurantaa ja kehittämistä varten.

Aivan uusia mahdollisuuksia analytii-kan ja ennustamisen käytölle avaavat kan-sallinen potilastietoarkisto ja sähköinen resepti, joita Kela kehittää Kanta-hank-keessa. Käytettävissä olevan tiedon määrä nousee uuteen kertaluokkaan. Esimerkiksi mahdollisuudet ennakoivaan ja ennaltaeh-käisevään terveydenhuoltoon parantuvat olennaisesti.

”Jatkossa esimerkiksi on varmaankin väestötasolla mahdollista tunnistaa riski-ryhmiä, kehittää proaktiivista terveyden-huoltoa ja vaikkapa vähentää lääkkeiden yhteisvaikutusten haittoja. Tiedon käyt-tömahdollisuudet ovat lähes rajattomia”, Hytönen toteaa.

Analytiikkaa Kela voi hyödyntää monin tavoin myös etuuksien ratkaisutoi-

minnan seurantaan. Näin varmistetaan, että sosiaalietuuksien myöntäminen toteu-tuu lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla.

”On asioita, joita ei voi saada esiin ilman massiivista koneellista tietojen yhdis-telyä, läpikäyntiä ja vertailua.”

Kela on ollut SASin asiakas jo vuodes-ta 1982 eli 29 vuotta, Alkon jälkeen toisek-si pisimpään Suomessa. SAS on Hytösen mukaan kasvanut Kelan kylkeen ”niin kuin hyvä, vakaa ja luotettu kumppani tekee”.

”Olemme saaneet SASilta hyviä tuottei-ta ja palveluja ja hyödyntäneet tehokkaasti SASin ohjelmistoja monilla tehtäväalueilla. SASin tuotteet ja teknologia ovat kehitty-neet samalla tavalla ja samaan suuntaan kuin meidän tarpeemme ja toiveemmekin. En näe siinä mitään huolta tulevaisuudes-sakaan”, hän sanoo.

Johtamiskehykseksi kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuurin kanssa Kelassa on Hytösen mukaan työskennelty jo nelisen vuotta, ja asian edistämiseksi Kelaan on kehitetty oma toimiva organisaatio. Monia asioita on jo kuvattu ja määritelty sekä teh-ty sääntöjä, joiden mukaisesti kehitystyötä niissä asioissa tehdään.

Kelan kokonaisarkkitehtuurin ratkai-sut noudattavat lähes yksi yhteen valtion-hallinnolle laaditun kokonaisarkkitehtuurin linjauksia.

”Näemme kokonaisarkkitehtuurin välttämättömänä kehittämiskehyksenä. Talon johtoa myöten on huomattu, että se näyttää hyvältä työkalulta. Myymme koko-naisarkkitehtuuria pikku hiljaa ihan talon ylimmällekin johdolle johtamiskehykseksi ja osaksi johtamismenetelmiä.”

Kela on ottamassa käyttöön proses-sijohtamisen mallia, mikä sopii Hytösen mielestä oikein hyvin kokonaisarkkitehtuu-riajatteluun.

Analytiikan hän näkee kokonaisarkki-tehtuurin keskeiseksi elementiksi tietoarkki-tehtuurin näkökulmasta.

Kokonaisarkkitehtuurin periaatteisiin liittyen Kelassa hiljattain päätettiin, että ainakin kaikille tärkeille asioille täytyy olla selkeät omistajuudet ja vastuut määriteltyi-nä. Analytiikan osalta niitä ei ole vielä saatu määriteltyä, koska sitä kohtaan on niin pal-jon intressejä usealla eri taholla Kelassa.

”Analytiikkaan on monta tarpeellista näkökulmaa, jotka on otettava huomioon: etuusosasto, tutkimus, aktuaariosasto, sisäinen tarkastus ja ulkoiset tahot. Malli varmaan löytyy tietovaraston kehittämisen yhteydessä”, Hytönen toteaa. •

Järjestelmä-uudistuksen yhteydessä

analytiikan uudet mahdollisuudet

ovat Veikko Hytösen mukaan

mittavia eikä kaikkia ole vielä

edes tunnistettu.

CIO-extra 7

BI-

mA

RK

KIN

A

G artneria Suomessa yksinoikeudel-la edustava Marketvisio teki viime vuonna viisi business intelligenceen

(BI) liittyvää tutkimusta. Ne paljastivat, että BI-markkinat kasvavat Suomessa nyt 8-10 prosentin vauhtia, kun it-markkinoiden kokonaiskasvu on 3 prosentin luokkaa.

”BI-markkinoiden kasvu on ollut jo muutaman vuoden huomattavasti nopeam-paa kuin koko it-markkinoiden. Nopeampi kasvu tulee jatkumaan, koska yrityksissä on havaittu, mitä kaikkia hyötyjä BI:stä saadaan liiketoiminnalle”, Leading Analyst Mika Rajamäki sanoo.

Myös kansainvälisesti BI-markkinat ovat kasvaneet Gartnerin mukaan jo use-amman vuoden ajan nopeammin kuin koko it-markkinat. Kasvu jatkuu edelleen, koska BI:ssä on vielä niin paljon hyödyntämätön-tä potentiaalia.

Suomi on ollut BI-alueella hieman jäljessä muista Pohjoismaista ja Euroopan maista. Kuluvalle vuodelle kuitenkin ajoit-tuu Rajamäen mukaan viime vuosien ennä-tysmäärä suomalaisyritysten BI-hankkeita.

”Jos puoletkin vireillä olevista BI-hankkeista toteutuu, alamme tämän vuoden jälkeen olla BI:n kärkimaita Euroopassa”, hän toteaa.

Yhdeksi kasvun vauhdittajaksi Raja-mäki arvioi taloustaantuman. Sen aikana yrityksissä herättiin huomaamaan, että niillä on paljon omaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää kilpailuetujen saavuttamisessa.

Myös BI-välineet ovat kehittyneet ja puhuttelevat aiempaa paremmin bisnespäät-täjiä, jotka voivat itsekin tehdä kiinnostavia asioita yhä helppokäyttöisempien välinei-den avulla tarvitsematta aina it:n apua.

Raportointimoodissa

Suurin osa yrityksistä käyttää Marketvisi-on tutkimusten mukaan BI:tä lähinnä vain raportointiin. Kyse on enemmän tiedon jakelusta kuin varsinaisesta intelligencestä. Kasvuvauhti kuitenkin tulee pitkälti juuri edistyneestä BI:n käytöstä eli analytiikasta, ennustamisesta ja optimoinnista.

Pidemmälle BI:n hyödyntämisessä jo ehtineet yritykset poikkeavat Rajamäen mukaan muista ennen kaikkea siinä, että ne ovat hoitaneet paremmin BI governancen

marketvision tutkimusten mukaan BI-markkinat kasvavat kuluvana vuonna Suomessa melkeinpä nopeimmin Euroopassa. Suomi saattaa tämän ansiosta nousta lievästä jälkeenjääneisyydestään BI:n kärkimaihin.

Suomessa nyt meneillään BI-hankkeiden huippuvuosi

BI-markkinat kasvavat Mika

Rajamäen mukaan Suomessa

ennätysvauhtia, koska yrityksissä on nyt huomattu,

minkälaisia hyötyjä BI tuo

liiketoiminnalle.

eli hallinnan ja usein myös laatineet itselleen selkeän BI-strategian.

”Yksi kypsyyden merkki on se, että yrityksellä on BI-osaamiskeskus. Niitä ei kuitenkaan Suomessa kovin monella yri-tyksellä vielä ole, ja tässäkin meillä ollaan vähän jäljessä muista Pohjoismaista.”

Eri toimialoista ei Marketvision tutki-muksissa löytynyt mitään selkeitä edelläkä-vijöitä BI:n hyödyntämisessä. Kärkipaikoil-la ovat kuitenkin ennen kaikkea kuluttaja-bisnestä harjoittavat toimialat, kuten vähit-täiskauppa ja telekommunikaatio. Kyse on silloin yleensä asiakastietojen käytöstä kampanjan- ja asiakkuudenhallinnassa.

”Toisaalta perinteinen savupiipputeol-lisuus saattaa käyttää BI:tä hyvinkin laajas-ti. Savupiipputeollisuus on muita toimialoja paljon pidemmällä sisäisen ja ulkoisen BI:n yhdistämisessä”, Rajamäki kertoo.

Menestystekijät

Tutkimusten mukaan BI:n hyödyntäminen on hyvin henkilösidonnaista, sillä suurissa kansainvälisestikin toimivissa suomalais-yrityksissä BI on yhden tai kahden asiasta innostuneen henkilön vetovastuulla.

”BI:n menestyminen organisaatios-sa edellyttää myös sitä, että sille saadaan sponsoriksi joku johtoryhmän jäsen. Kun yhden johtoryhmän jäsenen saa BI-myön-teiseksi, asiat alkavat edetä ja ilosanoma leviää eteenpäin organisaatiossa”, Rajamä-ki toteaa.

Suomessa pientä ongelmaa aiheuttaa se, että it:llä on hyvin harvoin edustus joh-toryhmässä. Johdon ja it:n yhteys saattaa kärsiä siitä, mikä on erityisen haitallista BI:n kaltaisella sovellusalueella.

Viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana vuoropuhelu johdon ja it:n välillä on kuitenkin Rajamäen mukaan selvästi parantunut ja paranee jatkuvasti.

Tutkimuksissa korostui, että business casen rakentaminen tarkasti rajatulle BI-hankkeelle on erittäin hyvä tapa vakuuttaa yritysjohto BI:n hyödyistä. Silloin myös edetään liiketoiminnan eikä it:n ehdoilla.

Erittäin tärkeäksi osoittautui Rajamä-en mukaan myös BI-strategian tai ainakin toimintasuunnitelman tai road mapin laati-minen ja sen kirjallinen dokumentointi. •

8 CIO-extra

Ennusteet parantavat toimitusvarmuuttaSASin kysyntäennusteet auttavat Fazer Leipomoita valmistamaan juuri oikean määrän tuotteita asiakkailleen. Toiminnanohjausjärjestelmän kautta ennusteet tukevat lukuisia eri toimintoja läpi organisaation.

F azer Leipomoiden päivit-täisen toiminnan sykli on erittäin nopeatempoinen.

”Siinä ei hirveästi ole varaa epäonnistua tai sitten tavaraa puuttuu jostain ja meillä on paljon tyytymättömiä asiak-kaita. Jos ennusteet ovat pie-lessä, me emme pysty riittävän hyvään toimitusvarmuuteen”, liiketoiminnankehitys- ja logis-tiikkapäällikkö Santtu Kallion-pää toteaa.

Lisähaastetta tuo se, että esimerkiksi ruisleipää varten taikina on laitettava käymään jopa 18 tuntia ennen leivon-taa. Sekin lisää tarvetta saada tarkka ennuste seuraavan päi-vän kysynnästä jo paljon ennen kuin myynti valmistuu.

Jokainen viikonpäivä on kysynnän suhteen erilainen. Lisäksi kysyntä vaihtelee alu-

eellisesti ja siihen vaikuttavat pyhäpäivät, sesongit, asiakkai-den erilaiset kampanjat ja muut toimenpiteet sekä monet muut tekijät.

Fazerilla on tehty kysyn-nän ennusteita manuaalisesti vuosikymmenet. Kun tuotan-nonohjausta haluttiin liike-toiminnan tarpeiden vuoksi kehittää järjestelmällisempään suuntaan, ennustaminen tun-nistettiin Kallionpään mukaan osa-alueeksi, jossa olisi kehittä-misen varaa.

”Lähdimme kartoittamaan ratkaisuja ja katsomaan, min-kälaista apua voisimme saada jostain sellaisesta, mikä on ennustamiseen liittyen paras-ta mitä markkinoilta löytyy meidän tarpeisiimme järjes-telmäratkaisumielessä. Kun vertailimme vaihtoehtoja, SAS

oli se, mihin päädyimme”, hän kertoo.

Yhteistyökumppanikseen SAS-ratkaisun käytössä Fazer valitsi Numos Oy:n.

Ennusteet päivä- ja viikkotasolle

Ennusteratkaisun käyttöä har-joiteltiin tarvesuunnittelupääl-likkö Pia Perssonin mukaan Fazerilla useampia kuukausia ennen sen ottamista tuotanto-käyttöön. Ennusteita analysoi-tiin ja verrattiin manuaalisiin ennusteisiin, ennustemallia hiot-tiin paremmaksi ja ratkaisusta kerättiin käyttökokemuksia.

Kun Fazer laajensi syksyl-lä 2010 SAP-toiminnanohja-usjärjestelmän (ERP) käyttöä myynnin, tuotannonohjauksen

ja logistiikan alueille, SASin ennusteratkaisu otettiin täysi-mittaiseen tuotantokäyttöön.

”Meillä on edelleen manu-aalisia ennusteita tehnyt poruk-ka, jonka työnkuvaan kuuluu päivittäinen ennusteiden tarkas-telu, analysointi ja mahdollinen muokkaaminen. Kaikille tuot-teillemme on kuitenkin synty-nyt syksystä lähtien päivätason ja viikkotason automaattiset ennusteet”, Persson kertoo.

Päivätason kysyntäennus-te tehdään joka päivä neljäksi viikoksi ja viikkotason ennus-te 16 kuukaudeksi eteenpäin. Fazer Leipomoilla on noin 300 tuotetta, joille ennuste tehdään. Kriittisiä tuoretuotteita niistä on vajaa sata. Keksit ja vas-taavat ovat varasto-ohjautuvaa tavaraa, mutta ennusteet teh-dään niillekin.

Kysynnän ennustaminen oikein on Fazer Leipomoille

kriittinen asia erityisesti tuoretuotteissa, joista osan

kuljettaminenkin kohti asiakkaita suunnitellaan

ennusteiden perusteella.

KY

SY

NN

ÄN

EN

NU

STA

mIN

EN

9CIO-extra

Kuv

a: F

azer

Lei

pom

ot O

y

Fazer Leipomot voi jatkossa hyödyntää ennusteratkaisua myös asioissa, joissa sitä ei vielä hyödynnetä. Jos osa-taan ennustaa, miten kysyntä tuotetasolla käyttäytyy, pys-tytään Santtu Kallionpään mukaan tekemään paljon muutakin kuin päättämän valmistusmääristä.

”Ennustamisesta saadaan hyötyjä aika kokonaisvaltaises-ti. Olipa kysymys melkein mistä tahansa funktiosta yrityksessä, jollakin tavalla ennusteet liitty-vät siihenkin”, hän toteaa.

Esimerkiksi työvuoro- ja raaka-ainesuunnittelussa ennustamista ei vielä hyödyn-netä Fazerilla täysipainoisesti. Ennusteita voidaan hyödyntää myös budjetoinnissa ja inves-tointeja suunniteltaessa.

Myynnissä ennusterat-kaisulla voidaan analysoida, minkälaisia vaikutuksia asiak-kaiden kampanjoilla ja muilla toimenpiteillä on ollut Fazerin kysyntään ja minkälaisiin toi-menpiteisiin Fazerin kannattaa panostaa.

Kun markkinoinnissa suunnitellaan uusia tuotteita, pitkän aikavälin ennusteista nähdään, millä tuotelinjoilla on kapasiteettia vapaana. Vas-taavasti voidaan tutkia, pitää-kö nykyiseen tuotevalikoimaan tehdä muutoksia, jotta uusi tuote saadaan sopimaan tuo-tantolinjoille. •

Päähuomio Fazerilla on Perssonin mukaan ylihuomi-sen ennusteessa, mutta myös ennusteet useammalle päivälle eteenpäin ovat tarpeen, jotta tuotanto pystyy varaamaan resurssit ja työvuorot ennus-teen pohjalta.

Manuaalisesti päivätason ennusteita ei pystytty tekemään useaksi päiväksi eteenpäin, kos-ka se vaatisi liikaa työtä. Siinä ollaan nyt täysin automaattis-ten ennusteiden varassa.

Saumaton osa ERP-järjestelmää

Ennusteratkaisu toimii Kal-lionpään mukaan saumatto-mana osana SAPin toiminnan-ohjausjärjestelmää, jossa kaik-ki leipomoliiketoiminta pyörii. Ihmiset saavat ennusteet käyt-töönsä SAPista, ja sitä kautta ennusteratkaisu osallistuu päi-vittäiseen tuotannonsuunnit-teluun ja pidemmän aikavälin kapasiteetinsuunnitteluun.

”Kukaan ei näe, että ennuste lukuja tuottaa SAS. On tavallaan hyvä, että se toi-mii taustalla ja tukee kuitenkin kaikkea tekemistä, mitä toi-minnanohjausjärjestelmässä muutenkin tapahtuu.”

Päivätason ennusteilla ohjataan tuotteiden valmistus-määriä kaikissa Fazer Leipo-moiden kahdeksassa leipomos-sa ympäri maan. Osittain myös työvuorosuunnittelu perustuu ennusteisiin.

Logistiikassa ennusteilla on tärkeä rooli suunniteltaessa

tavaran kuljetuksia eri puolille maata. Kausi- ja sesonkituot-teissa raaka-aineiden hankin-takin perustuu pitkälti ennus-teisiin.

Viikkotason ennusteita Fazer Leipomoissa hyödynne-tään ennen kaikkea pidemmän aikavälin kapasiteetinsuunnit-telussa.

”Näemme niistä linjata-solla, mikä kysyntä tulee ole-maan, ja voimme suunnitella tulevaa valikoimaa. Pystymme varautumaan etukäteen asiak-kaiden toimenpiteisiin, kuten kampanjoihin. Näemme, tarvi-taanko resursseihin tai linjoille jotain muutoksia ja pitääkö valmistusta esimerkiksi hajaut-taa”, Persson kertoo.

Myynnin ja operatiivisen suunnittelun prosessissa ennus-teet ovat Kallionpään mukaan itse asiassa selkäranka, johon koko prosessi perustuu.

Kapasiteetin muutoksia tai valmistuksen hajauttamista ei pystytä toteuttamaan kovin nopeasti, joten niitä on pohdit-tava ennusteiden pohjalta usei-den kuukausien aikajänteellä.

Myynti puolestaan seuraa viikkotason ennusteita voi-dakseen muun muassa nähdä, pitäisikö jollain maantieteelli-sellä tai tuotealueella kiihdyt-tää toimenpiteitä.

Toimitusvarmuus huipputasolle

Automaattisesti tuotettavat ennusteet ovat muiden kehittä-mistoimien rinnalla auttaneet

Kallionpään mukaan Fazer Leipomoita nousemaan toi-minnan ohjauksen ja luotetta-vuuden kannalta selvästi aikai-sempaa paremmalle tasolle.

”Meidän toimitusvarmuu-temme tuoretuotteissa on ollut syksyn 2010 aikana yli 99,5 prosenttia. Se on tuoretuotteil-le kova luku, johon monet eivät pysty edes varasto-ohjautuvilla tuotteilla”, hän toteaa.

Toimitusvarmuus on Kallionpään mukaan aivan keskeinen tekijä, kun asiak-kaat arvioivat, kuinka hyviä leipomoalan tavarantoimitta-jat ovat.

Automaattisten kysyn-täennusteiden tarkkuudessa Fazerilla ei päästy odotetulle tasolle heti ratkaisun käyt-töönoton alkuvaiheessa, mut-ta odotukset saattoivat Kal-lionpään mukaan olla hieman epärealistisia.

Nyt päivätason ennus-teiden tarkkuus on osalle perusvalikoiman tuotteita 98 prosentin luokkaa. Tarkkuus kasvaa, mitä suurempia koko-naisuuksia ennustetaan.

Automaattisen ennusta-misen hyödyt eivät kuitenkaan tule Kallionpään mukaan vain tarkkuudesta. Manuaalisesti ennusteita ei esimerkiksi pys-tytty tekemään kaikille tuot-teille eikä yhtä pitkälle eteen-päin kuin nyt. Viikkotason ennusteita ei manuaalisesti teh-ty kuin valikoiduille tuotteille, mutta nyt ne tehdään kaikille.

Ennustamisprosessi on myös luotettavampi, koska se ei toimi vain ihmisten varassa. Hyvin tärkeänä Persson pitää sitä, että koko organisaatiolla on nyt järjestelmän kautta käy-

tössään samat luvut ja ne ovat kaikkien saatavilla.

Organisaationlaajuisesti käytettynä ennusteet ohjaavat Kallionpään mukaan toimintaa oikeaan suuntaan, ja pitkällä aikavälillä toiminta virtaviivais-tuu ennusteiden mukaisesti.

”Suurimmat hyödyt ovat varmaan tulleet siitä, että olem-me miettineet kokonaisuutena tekemistämme uusiksi ja otta-neet luvuista kaiken irti”, hän toteaa. •

hyötyjä eri funktioissa

Pia Perssonin ja Santtu Kallionpään mukaan Fazer Leipomoiden

toimitusvarmuus tuoretuotteissa on niin

hyvällä tasolla, että monet eivät pysty

samaan edes varasto-ohjautuvissa

tuotteissa.

10 CIO-extra

Analytiikkaa kahdeksalla tasolla1) Standardi­raportointi: mitä tapah-tui? milloin tapahtui?

Esimerkki: Yrityksen kuu-kausittaiset vakiomuotoiset talousraportit tai toiminnan yhteenvetotiedot.

2) Ad hoc ­raportointi: Kuinka monta? Kuinka usein? missä?

Esimerkki: Räätälöity raportti tavarataloketjun jou-lunalusviikon myynnistä eri paikkakunnilla.

3) Porautuvat kyselyt: missä tarkalleen on ongelma? mistä siihen voi-si löytyä ratkaisu?

Esimerkki: Asiakaskan-nattavuuden tarkastelu eri näkökulmista, esimerkiksi tuotteittain, tulosyksiköittäin tai kuukausittain.

4) Hälytykset: milloin pitäisi reagoida? mitä toimen-piteitä nyt tarvitaan?

Esimerkki: Laatumittarei-den arvojen laskeminen lähel-le kriittistä raja-arvoa aikaan-saa hälytyksen tuotantolinjan vakioraportissa.

AN

ALY

TII

KK

A

E ri ihmiset pitävät analytiikkana hyvin erilaisia asioita. Joillekin tavanomai-nen kuukausiraporttikin on jo analy-

tiikkaa, toisille taas sellaiseksi kelpaa vain regressio- tai neuroverkkoanalyysin tapai-nen vaativiin tilastomatemaattisiin menetel-miin pohjautuva analytiikka.

Kun analytiikan hyödyt on alettu tie-dostaa laajemmin ja analytiikan kysyntä on lähtenyt jyrkkään kasvuun, markkinoil-le ovat it-alalle tuttuun tapaan rynnänneet kaikki kynnelle kykenevät toimijat, olipa rahkeita tai ei. Rohkeat lupaukset jäävätkin monilta lunastamatta.

Jo 35 vuotta analytiikkaa kehittäneenä yrityksenä SAS näkee, että analytiikka voi-daan jakaa kahdeksaan eri tasoon. Kulla-kin eri tasolla haetaan vastauksia erilaisiin liiketoiminnan kysymyksiin.

Neljä ensimmäistä analytiikan tasoa ovat standardiraportointi, ad hoc -rapor-tointi, porautuvat kyselyt ja hälytykset. Niissä kaikissa katsotaan puhtaasti taakse-päin, menneisyydessä jo tapahtuneeseen.

Analytiikan neljällä ylimmällä tasolla ovat tilastollinen analyysi, ennustaminen,

ennakoiva mallintaminen ja optimointi. Ensimmäinen niistä tähtää jo tapahtu-neen syiden selvittämiseen sekä parempaan ymmärtämiseen ja muut kolme kääntävät katseen tulevaisuuteen.

Perinteistä raportointia edustavilla nel-jällä ensimmäisellä tasolla analytiikka on kuvailevaa ja tukee reaktiivista päätöksen-tekoa. Neljän ylimmän tason analytiikka on puolestaan ennakoivaa ja tukee proaktiivis-ta päätöksentekoa.

Analytiikan osaajat menestyvät parhaiten

Kaikki analytiikan tasot ovat yrityksissä tarpeellisia, mutta moni yritys hyödyntää yhä vain neljän alimman tason analytiik-kaa. Myös useimpien BI-toimittajien tar-jonta rajoittuu neljälle ensimmäiselle tasolle eikä yllä pelkkää raportointia vaativampaan analytiikkaan.

SASilla on monipuoliset ja helppo-käyttöiset ratkaisut perinteisen raportoin-nin neljälle eri tasolle, mutta niiden lisäksi

SAS tarjoaa markkinoiden kehittyneimmän ja kattavimman ratkaisuvalikoiman myös ennakoivan analytiikan kaikille tasoille.

Perinteistä raportointia harjoittavat käytännössä kaikki yritykset, ja välineitä-kin siihen on tarjolla pilvin pimein. Kilpai-luetua pelkkä raportointi tuskin voi mille-kään yritykselle nykyisin tuoda.

Maailman johtaviin johdon konsulttei-hin lukeutuvan Tom Davenportin mukaan analytiikka tuottaa sitä enemmän todellista tietämystä ja kilpailuetua mitä kehittyneem-mällä tasolla yrityksen analytiikka on.

Best-seller kirjana julkaistussa tutki-muksessaan Davenport päätyy mittavan empiirisen aineistonsa pohjalta siihen, että ennakoivaa analytiikkaa strategiansa avainelementtinä pitävät yritykset ovat vii-si kertaa todennäköisemmin menestyvien yritysten huippuryhmässä kuin heikosti menestyvien ryhmässä.

Myös Accenturen hiljattain tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että analytiikassa kyvykkäät yritykset ovat pärjänneet mark-kinoilla selvästi muita paremmin ja päässeet myös nopeammin ylös taantumasta.

Liiketoiminta-analytiikka mahdollistaa siirtymisen reaktiivisesta proaktiiviseen päätöksentekoon. mitä korkeamman tason analytiikkaa yritys käyttää hyväkseen, sitä enemmän kilpailuetua se voi saada.

Ennakoiva analytiikka tuo vahvaa kilpailuetua

CIO-extra 11

5) Tilastolliset analyysit: miksi näin tapahtuu? mitkä asiat tapah-tumaan vaikuttavat ja miten?

Esimerkki: Analysoidaan, miksi tietty asiakassegmentti on selvästi muita huonompi kannattavuudeltaan.

6) Ennustaminen: mitä jos tämä trendi jatkuu? Paljonko jotakin tarvitaan? milloin sitä tarvitaan?

Esimerkki: Ennustetaan vähittäiskauppaketjun tuot-teiden kysyntää viikko- ja päi-vätasolla ja tehdään tilaukset ennusteiden mukaisesti.

7) Ennakoiva mallintaminen: mitä voisi tapahtua seuraavaksi? Kuinka se vaikuttaisi toimin-taamme?

Esimerkki: Ennakoidaan asiakaspoistumaa ja suunni-tellaan tulosten pohjalta mark-kinointikampanjat poistumis-

vaarassa oleville

asiak-kaille.

8) Optimointi: miten meidän kannattaisi toimia? mikä olisi paras mahdollinen lopputulema?

Esimerkki: Arvioidaan erilaisten investointiskenaari-oiden talous- ja suorituskyky-vaikutuksia ja valitaan paras vaihtoehto.

Miten ennakoiva analytiikka sitten pys-tyy niin merkittäviä hyötyjä tuottamaan?

Analytiikka auttaa kehittyneiden tilasto-matemaattisten algoritmien avulla löytämään yrityksen valtavista datamassoista eri ilmiöi-den keskinäisiä riippuvuuksia ja syyseuraus-suhteita, jotka selittävät, miksi jokin tietty asia on tapahtunut ja mitkä tekijät siihen ovat vaikuttaneet. Lisäksi – ja ennen kaikkea – ennakoiva analytiikka auttaa ennustamaan ja ennakoimaan tulevia tapahtumia ja opti-moimaan liiketoimintaa yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarve yhä polttavampi

Sanotaan, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Se on nokkela sanonta, mutta ei asiallises-ti ottaen pidä paikkaansa. Kehittyneellä analytiikalla pystytään nimittäin tekemään hämmästyttävän tarkkoja ennusteita mitä moninaisimmista asioista.

Ennakoiva analytiikka perustuu koe-teltuihin tilastomatemaattisiin menetelmiin, joita on kehitetty vuosisatoja ihan vakava-na tieteenä yliopistoissa ja korkeakouluissa. Samoja menetelmiä hyödynnetään jatkuvas-ti muissakin tieteissä, lääketieteestä ja luon-nontieteistä yhteiskunta- ja taloustieteisiin sekä kirjallisuustieteeseen asti.

Yritysmaailmassa edelläkävijät ovat saa-vuttaneet analytiikan avulla suurta kilpailu-etua lukuisilla toimialoilla hotellibisneksestä ja prosessiteollisuudesta vähittäiskauppaan, teleoperaattori-, pankki- ja vakuutustoimin-taan sekä kappaletavarateollisuuteen asti.

Useimmissa yrityksissä ennakoiva analy-tiikka on kuitenkin edelleen täysin alihyödyn-netty mahdollisuus ja voimavara. Yrityksillä on halussaan valtavat määrät arvokasta dataa, jota ne eivät hyödynnä juuri lainkaan.

Ennakoivan analytiikan tarve tulee kui-tenkin yhä polttavammaksi, koska käytettä-vissä olevan tiedon kompleksisuus ja määrä kasvavat, päätöksenteon nopeus kiihtyy ja päätöksiä täytyy pystyä tekemään aiempaa enemmän kaikilla organisaation tasoilla eikä vain johdossa.

Organisointi ratkaisee

Ennakoivasta analytiikasta ei ole hyötyä, jos tuloksia ei käytetä hyväksi päätöksenteossa ja päivittäisessä liiketoiminnassa. Sen vuok-si analytiikka tulisi integroida osaksi pää-töksenteon ja koko liiketoiminnan prosesse-ja. Niin siitä saadaan kaikki hyöty irti.

Useimmissa suurissa yrityksissä on automatisoitu ja standardoitu liiketoimin-taprosessit kattavan toiminnanohjausjärjes-telmän avulla.

Nyt tietohallinnon haasteena on raken-taa myös analytiikasta samalla tavalla joh-donmukainen, yhtenäinen ja organisoitu osa prosesseja. Analytiikasta hyötyy koko organisaatio, jos sen tulokset tuotetaan keskitetysti ja automatisoidusti kaikkien tarvitsevien käyttöön.

Ilman selkeää organisointia analytiikan hyödyntäminen jää helposti puolitiehen tai siinä päädytään lukuisiin stand alone -rat-kaisuihin eri puolilla organisaatiota kaikki-ne siihen liittyvine ongelmineen.

Yhtenäiselle alustalle rakennetuilla ratkaisuilla voidaan välttää integrointi-ongelmat, helpottaa ylläpitoa ja vähentää kustannuksia.

SASilta yhtenäinen ja kattava kehikko

Yritysjohto ja koko liiketoiminta odottavat, että tietohallinnon pystyttämät järjestelmät tarjoavat analyyttistä tietoa juuri sinne ja juuri silloin, kun sitä organisaation eri puo-lilla tarvitaan.

SASilla on liiketoiminta-analytiikkaa varten kattava ja yhtenäinen kehikko, joka mahdollistaa analytiikan hyödyntämisen tehokkaasti koko organisaatiossa mitä eri-laisimmissa liiketoiminnan tarpeissa.

Kehikon puitteissa yritys voi lähteä liikkeelle hyvinkin rajatulla hyödyntämis-alueella, joka koskee vaikkapa riskienhal-linnan jotain osa-aluetta, kysynnän ennus-tamista tai kampanjanhallintaa. Hyötyjä saadaan nopeasti, kun ei rakenneta heti mitään mammuttiratkaisua.

Tarpeiden kasvaessa ja resurssien sal-liessa samaa kehikkoa voidaan hyödyntää alustana yhä uusille ratkaisuille, jotka voi-vat liittyä esimerkiksi tuote- ja asiakaskan-nattavuuteen, asiakkuudenhallintaan tai toimitusketjun optimointiin.

Kun kaikki ratkaisut perustuvat samaan yhtenäiseen arkkitehtuuriin, niissä voidaan hyödyntää samaa osaamista, ympäristön hallinta on helpompaa ja käyttäjillä on eri ratkaisuista yhteinen käyttökokemus eri puolilla organisaatiota. •

12 CIO-extra

SAS on käyttänyt läpi vuosien lähes nel-jänneksen liikevaihdostaan tuotekehi-tykseen. Siksi SASin teknologia ja rat-

kaisut ovat pysyneet kehityksen eturintamassa ja tukeneet asiakkaiden liiketoimintaa.

”Lähivuosina investointimme innovoin-tiin sekä uusien kyvykkyyksien, teknologioi-den ja ratkaisujen toimittamiseen jatkuvat, jotta voimme vastata sekä markkinoiden että asiakkaidemme jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin”, toteaa Mark Torr, Director of the Global Technology Practice.

Yhdeksi keskeiseksi kehitysalueeksi hän mainitsee tiedonhallinnan (data mana-gement), jonka merkitys kasvaa lähivuosina olennaisesti.

Yrityksissä on ymmärretty, että niiden vahvimpia resursseja on se data, jota ne saa-vat, kokoavat, siirtävät, muokkaavat, puh-distavat, integroivat, jalostavat, tallentavat, jakelevat ja hyödyntävät.

”Tehokkaan tiedonhallinnan avulla sii-tä datasta tulee yrityksille arvokasta omai-suutta eikä pelkkä rasitus ja riesa. Data voidaan muuttaa aseeksi, jonka avulla voi-tetaan kilpailijat”, Torr sanoo.

Datamäärien paisuessa tarvitaan muun muassa lisää suorituskykyä, uusia tallennus-tapoja, kustannustehokkuutta ja parempaa hallintaa. Koko datainfrastruktuuria joudu-taan tarkastelemaan uudestaan.

”Jos tiedonhallinta halutaan hoitaa teollisen tehokkaasti, täytyy pystyä näke-mään nopeasti, mistä mikäkin data tuli, miten sitä on muutettu, kuka on muuttanut ja mitä bisnessääntöjä on noudatettu.”

SAS on tarjonnut tiedonhallintaratkai-

suja jo 35 vuotta ja kehittää ratkaisuja myös uusiin haasteisiin. Tälläkin hetkellä SAS tarjoaa yhtenäisen tiedonhallinnan alustan, joka kattaa dataintegraation ja master data managementin sekä ratkaisut tiedon laadun ongelmiin.

Esimerkiksi master data management on Torrin mukaan yhä tärkeämpää, jotta yritykselle tärkeät tiedot olisivat yhdenmu-kaisia yhä useammin yksikkö- ja osastorajo-jen yli kulkevissa liiketoimintaprosesseissa.

Lisää laskentatehoa

Erittäin tärkeänä kehitysalueena SAS pitää korkean laskentatehon tietojenkäsittelyä (high performance computing), josta tulee myös asiakasorganisaatioille entistä tär-keämpää tulevaisuudessa.

”Kyse on siitä, miten käsitellään todel-la isoja datamääriä ja miten niitä pystytään käyttämään monimutkaisessa analytiikas-sa”, Torr sanoo.

Datamäärät kasvavat eksponentiaali-sesti, ja yrityksille virtaa nykyisin myös val-tavat määrät strukturoimatonta dataa muun muassa sosiaalisesta mediasta, blogeista ja myös omalta web-sivustolta.

Verkkoon kytketään yhä enemmän erilaisia IP-laitteita televisioista ja jääkaa-peista tuotantolaitteistojen antureihin asti. Ne kaikki tuottavat täysin uutta datavirtaa, jonka volyymit nousevat pilviin.

Jotta kaikkea dataa pystyttäisiin käsit-telemään ja analysoimaan ja irrottamaan siitä arvokasta tietoa, laskentatehoa tarvi-taan Torrin mukaan huomattavasti aiempaa enemmän.

SAS on kehittänyt jo vuosien ajan ja kehittää jatkossakin neljällä eri alueella menetelmiä, joiden avulla asiakkaat saavat oikean määrän laskentatehoa juuri sinne, missä sitä milloinkin tarvitaan.

Verkkolaskennassa (grid computing) laskentatehtävä pilkotaan osiin ja tietojen-käsittely hajautetaan usealle laitteelle, jotka käyttävät dataa yhdestä ja samasta lähtees-tä. Apuna tässä on SAS® Grid Manager.

”Prosessointi nopeutuu, koska lasken-taa tapahtuu peräkkäisen sijasta rinnakkai-sena prosessina. Pilkottiinpa tehtävä osiin algoritmin tai datan perusteella itsenäiset laskentaprosessit tapahtuvat yhtä aikaa samaa datalähdettä vasten”, Torr toteaa.

In-database-menetelmässä raskas las-kenta voidaan tehdä SASin sijasta tieto-

kannassa, jolloin datamassoja ei tarvitse siirtää verkon yli kannasta SASiin ja järeän kantapalvelimen vapaa kapasiteetti saadaan käyttöön.

Vieläkin tehokkaammaksi laskennan tekee in-memory-menetelmä, jolla standar-deja analyyttisiä tehtäviä voidaan suorittaa tietokannan datalla suoraan muistissa. Pro-sessointiaikaa on Torrin mukaan voitu näin lyhentää tunneista muutamiin sekunteihin.

Neljäs menetelmä, event stream pro-cessing, mahdollistaa jatkuvana virtana tulevan datan, kuten osakemarkkinadatan, tosiaikaisen analysoinnin sekä välittömän reagoinnin analyysituloksen pohjalta.

Uutta analytiikkaa

SASin ylivertainen analytiikka muodostaa ytimen sen kyvylle auttaa asiakasorga-nisaatioita siirtymään reaktiivisesta pro-aktiiviseen päätöksentekoon. SASilla on markkinoiden laajin ja syvin analytiikan tarjoama, joka kattaa sekä kuvailevan että ennakoivan analytiikan.

”Jatkamme 35 vuoden kokemuksellam-me innovointia analytiikassa ja kehitämme uusia ominaisuuksia ja algoritmeja sekä aivan uusia analyyttisiä lähestymistapoja ongelmien ratkaisemiseen”, Torr sanoo.

Ennustamiseen SAS on hiljattain muun muassa luonut parhaat käytännöt erilaisten menetelmien yhdistämiseen, jotta nähtäisiin, tuottaako se parempia tuloksia kuin yksittäinen malli. Tiedonlouhinnassa uutta on esimerkiksi survival-analyysi, joka asiakaspoistuma-analyysin teossa ei selvitä vain sitä, ketkä asiakkaat yritys on vaarassa menettää, vaan myös sen, milloin se toden-näköisesti tapahtuu.

”Tutkimme myös aikasarjamallin-nuksen tuomista tiedonlouhintaan. Se tarkoittaa, että dataa voidaan segmentoi-da aikaulottuvuudessa ja löytää säännön-mukaisuuksia, jotka liittyvät myös aikaan eivätkä vain esimerkiksi ihmisiä koskevaan demografiseen dataan”, Torr kertoo.

Jotta yritykset voisivat hyödyntää ana-lytiikkaa entistä laajemmin, SAS kehittää jatkuvasti yhä helppokäyttöisempiä ana-lyysiratkaisuja sekä tapoja jakaa analyysi-tuloksia läpi koko organisaation.

Viime versiossa SAS esimerkiksi julkai-si SAS® Rapid Predictive Modeller -työka-lun, jota voi käyttää vaikka bisnesihmisille tutulla Excelillä.

SAS-teknologia vastaa tuleviinkin tarpeisiinS

AS

IN R

OA

d m

AP

SAS kehittää teknologiaansa ja

ratkaisujaan vastaamaan asiakkaiden uusiinkin tarpeisiin lähivuosien

keskeisimmissä haasteissa, jotka

liittyvät tiedonhallintaan, analytiikkaan, raportointiin

ja suuren laskentatehon hyödyntämiseen

kasvavien tietomassojen käsittelyssä.

CIO-extra 13

”Kyse on käyttöliittymästä, jolla voi luoda ennakoivia malleja vain wizardeja klikkailemalla tarvitsematta ymmärtää taustalla toimivaa tilastomatematiikkaa. Se auttaa tuomaan ennakoivan mallinnuksen yhä useamman käyttäjän ulottuville.”

Vastaavasti massiiviseen aikasarja-ennustamiseen tarkoitettu SAS® Forecast Server sisältää helppokäyttöisen käyttöliit-tymän, jolla voi tuottaa pitkälle automati-soituja ennusteita ilman syvää osaamista.

Osaksi prosesseja

SAS-analytiikka voidaan Torrin mukaan integroida useammallakin eri tavalla kiin-

SAS-teknologia vastaa tuleviinkin tarpeisiin

teäksi osaksi päivittäisiä liiketoimin-

taprosesseja ja operatiivisia järjestelmiä.

Analytiikka voi toimia niiden taustalla niin, että käyttäjät eivät edes tiedä

hyödyntäneensä analytiikkaa.

” Vo i m m e integroida SASin siihen, mikä on jo olemassa, joten pyörää ei vält-tämättä tarvitse

keksiä aina uudes-taan.”

Analytiikan tulokset voidaan halutta-essa syöttää automaattisesti mihin tahansa operatiiviseen järjestelmään, jossa käyttäjät voivat hyödyntää niitä samassa ympäristös-sä, jossa he muutenkin toimivat.

Palveluorientoituneessa arkkitehtuu-rissa (SOA) bisnesprosessi tai operatiivinen järjestelmä voi kutsua SASin analytiikkaa, teettää sillä jonkin analyysin ja saada tulok-set takaisin osaksi prosessia.

”Esimerkiksi pankkiasiakkaan lai-nahakemus voidaan lähettää SASin ana-lyyttiseen järjestelmään, joka pisteyttää hakemuksen ja lähettää pankkivirkailijalle takaisin suosituksen lainan myöntämisestä tai epäämisestä.”

Luottokortin tai pankkikortin käytön

mahdollista vilpillisyyttä voidaan SASin avulla analysoida jopa tosiaikaisesti kassa-tapahtuman yhteydessä.

Analytiikan käytön yleistyessä analyyt-tisten mallien hallinnasta tulee yhä suurem-pi haaste yrityksissä. Sen helpottamiseksi SASilla on jo Model Manager -ratkaisu, johon parhaillaan kehitetään myös work flow -ominaisuuksia.

”Tarkoituksena on varmistaa, että tie-tyt tehtävät on hoidettu sekä dokumentoida kaikki tekemiset esimerkiksi sääntelyn vaa-timuksia tai muita tarpeita varten. Work flow -ominaisuuksien ansiosta mallien hallinnasta saadaan vanttera operatiivinen prosessi”, Torr toteaa.

Tutuilla välineillä

Raportoinnissa on jo pitkään ollut mah-dollista hyödyntää ja jaella SAS-ratkaisujen tuottamaa tietoa bisneskäyttäjien päivit-täisten työkalujen, kuten Office-välineiden, web-selaimen ja Sharepointin kautta.

Omia käyttöliittymiään SAS on muut-tanut selainpohjaisiksi, ja yhä useammassa hyödynnetään helppokäyttöistä ja interak-tiivista Flash-teknologiaa.

Pitkälle kehitetyn, yleensä tietohallin-non ylläpitämän yritystason raportoinnin rinnalle SAS kehittää yhä helppokäyttöi-sempiä ad hoc -raportoinnin ratkaisuja osasto- ja yksikkötason bisneskäyttäjille.

”Konseptin tarkoituksena on helpot-taa bisneskäyttäjien itsenäistä raportointia ja analysointia ilman, että tietohallinnon täytyisi pystyttää iso infrastruktuuri sitä varten. Samalla kehitämme myös entistä visuaalisempaa tapaa tutkia ja esittää dataa niin osasto- kuin yritystason raportoinnis-sa”, Torr kertoo.

Oman kehitysalueensa muodostaa mobiili business intelligence (BI). Siihen erikoistuneen MeLLmon kanssa solmitun kumppanuuden myötä SAS-raportointi- ja analytiikka ovat nyt jo käytettävissä iPho-nessa ja iPadissa sekä pian Blackberry-laitteissa.

Samalla SAS kehittää Torrin mukaan myös omia mobiili-BI-ratkaisuja ensivai-heessa Applen iOS-alustalle ja Android-alustalle.

”Mobiilistrategiamme on joustava. Suunnittelemme ratkaisut siten, että uusia alustoja on helppo lisätä tarpeen mukaan”, hän toteaa. •

SAS kehittää Mark Torrin mukaan jatkuvasti uusia

innovaatioita analytiikkaan, joka on nousemassa main stream -ilmiöksi yritysten

huomattua sen arvon yhä laajemmin.

CIO-extra14

SASilla on laaja valikoima liiketoimintaratkaisuja, jotka auttavat yrityksiä

kasvattamaan liikevaihtoaan, tehostamaan toimintaansa, sääs-tämään kustannuksiaan ja tehos-tamaan pääoman käyttöään.

Näihin ratkaisuihin kuulu-vat myös Customer Intelligence -alueen eli analyyttisen mark-kinoinnin ratkaisut, joilla pys-tytään SASin Business Advi-sorin Pekka Kanervan mukaan vaikuttamaan keskeisimpiin yrityksen taloudellisen menes-tyksen mittareihin.

”Asiakkaamme ympäri maailman ovat hyödyntäneet CI-ratkaisujamme ja saaneet erinomaisia tuloksia, joiden myönteinen vaikutus talouden avainlukuihin on selvästi toden-nettu”, hän kertoo.

Lisää myyntiä

Yleisimmin ajatellaan, että markkinoinnin ohjelmisto-ratkaisuilla pystytään kasvat-tamaan liikevaihtoa, koska ne auttavat yritystä pitämään nykyiset asiakkaat, myymään heille enemmän tai parempaan hintaan ja hankkimaan koko-naan uusia asiakkaita.

”Kun asiakkaat tunnetaan asiakasanalytiikan ansiosta aikaisempaa paremmin, asiak-kaita kyetään segmentoimaan tarkemmin ja kohdentamaan heille relevantimpaa markki-nointiviestintää niin viestin sisällön, kanavan, ajoituksen kuin hinnanasetannankin osal-ta”, Kanerva toteaa.

Eikä tämä koske hänen mukaansa vain ulospäin suun-tautuvaa outbound-markki-nointia, vaan myös inboundia

eli tilanteita, joissa asiakas itse ottaa yhteyttä call centeriin tai fyysiseen palvelupisteeseen.

”Asiakaspalvelija voi heti nähdä näyttöruudultaan, min-kälaisesta uudesta tuotteesta tai palvelusta kyseinen asiakas on analytiikan mukaan toden-näköisimmin kiinnostunut ja tarjota sitä asiakkaalle.”

Sama on toteutettavissa myös verkkosivuilla, jossa asi-akkaalle näytetään analytiikan tulosten pohjalta personoitu sivu ja esitellään juuri häntä kiinnostavia tuotteita.

Asiakaspoistuman analy-soinnilla puolestaan voidaan ennustaa, ketkä asiakkaat yritys on todennäköisimmin menettä-mässä, jolloin heille pystytään kohdentamaan erityisiä mark-kinointitoimenpiteitä.

Uusasiakashankinnassa yritys voi analytiikan avulla ensin tunnistaa, minkälaisia ovat sen nykyiset hyvät asiak-kaat ja sitten kohdistaa media-mainonta ja suoramarkkinointi juuri samankaltaisille ihmisille.

Kustannussäästöjä

Analyyttisen markkinoinnin SAS-ratkaisut voivat Kanervan mukaan auttaa yrityksiä myös parantamaan kannattavuut-taan muun muassa trimmaa-malla markkinoinnin prosesseja sekä optimoimalla hinnoittelua asiakassegmentoinnin ja asiak-kaiden tarpeiden sekä osto-todennäköisyyden paremman tuntemisen pohjalta.

”Markkinointiviestintä pystytään kohdentamaan asia-kasymmärryksen parannuttua entistä tarkemmin. Pienemmäl-lä suorapostitusten määrällä

Analyyttinen markkinointi tuloksenteon apuvälineeksiAnalyyttisen markkinoinnin SAS-ratkaisuilla ei ainoastaan edistetä yrityksen markkinointiponnisteluja, vaan pystytään vaikuttamaan myös moniin yrityksen taloudellista tulosta muokkaaviin avaintekijöihin.

mA

RK

KIN

OIN

TI

Analyyttisen markkinoinnin

SAS-ratkaisuilla pystytään Pekka

Kanervan mukaan vaikuttamaan

yrityksen taloudellisen

tuloksen avainalueisiin.

CIO-extra 15

saadaan sama tulos kuin ennen isommalla määrällä, ja saman-kokoisella budjetilla voidaan toteuttaa enemmän kampan-joita ja paremmin tuloksin”, hän sanoo.

Asiakasanalytiikka myös paljastaa, missä kanavassa eri asiakkaita kannattaa lähestyä. Osa viestinnästä voidaan siir-tää edullisempaan sähköposti- tai SMS-kanavaan tulosten silti vain parantuessa.

Kiertonopeutta

Analyyttiset markkinointirat-kaisut voivat auttaa yrityksiä myös tehostamaan pääoman käyttöä muun muassa nopeut-tamalla varaston ja myyntisaa-misten kiertonopeutta ja siten vähentämällä käyttöpääoman tarvetta sekä myös parantamal-la kapasiteetin käyttöastetta.

”Asiakasanalytiikka ja kysynnän ennustaminen auttavat esimerkiksi optimoimaan varas-tossa pidettävää tuotevalikoimaa ja tuotteiden määrää. Markki-noinnin osuvampi kohdentami-nen puolestaan nopeuttaa myyn-tisykliä”, Kanerva toteaa.

Vastaavasti analytiikan lisäämä asiakasymmärrys ja markkinoinnin tarkka kohden-taminen auttavat parantamaan kapasiteetin käyttöastetta olipa kyse call centerin miehitykses-tä, hotellin varaustilanteesta, lentokoneen istuinpaikkojen täyttämisestä tai tehtaan tuo-tantolinjan pyörittämisestä.

Lisäksi asiakasanalytiik-ka voi myös auttaa myymään kapasiteetin mahdollisimman hyvällä katteella.

Pitkällä kokemuksella

SASilla on markkinoiden laa-jin ratkaisuvalikoima yritysten markkinoinnin tarpeisiin. Rat-kaisut ovat Kanervan mukaan kaikki maailmanluokan tuot-teita, joihin SASilla yhdistyy kilpailijoista poiketen myös maailmanluokan analytiikka.

”Olemme toimittaneet ana-

Lisämyyntiä ja säästöjäViron suurin kiinteän verkon teleoperaattori Elion kertoo lisänneensä SASin analytiikan ja kampanjanhallintaratkaisun avulla asiakaskohtaista liike-vaihtoaan (ARPU) yhdeksäl-lä prosentilla ja vähentäneensä

asiakaspoistumaa kymmenellä prosentilla verrattuna kont-rolliryhmään, joka ei saanut SAS-analytiikan avulla koh-dennettua viestintää.

Elion on myös vähen-tänyt SASin analytiikan ja kampanjanhallinnan ansi-osta markkinointibudjetti-aan 30–40 prosenttia. Silti kampanjat tuottavat kaksin-kertaiset tulokset aiempaan verrattuna, ja jokainen kam-panjoihin käytetty euro tuot-taa keskimäärin toisen euron puhdasta voittoa. •

lytiikkaa yritysten markkinoin-tiosastoille yli 30 vuoden ajan, vaikka erityisesti markkinoinnil-le dedikoituja tuotteita SASilla ei 30 vuotta sitten vielä ollutkaan.”

Ohjelmistoratkaisujen lisäksi SASilla ja sen kumppa-

neilla on valtavasti kokemusta ja ymmärrystä markkinoin-nista eri toimialoilla. Markki-nointiratkaisujen ammattilaisia SASilla on myynnissä, tuote-tuessa ja it-osaajien parissa niin Suomessa kuin globaalistikin.

”Pystymme keskustelemaan asiakkaiden markkinointi-ihmis-ten kanssa samaa kieltä, toteut-tamaan hankkeet ja sen jälkeen käymään läpi, miten asiakkaat saavat ratkaisuistaan kaiken hyö-dyn irti”, Kanerva toteaa. •

Kannattavampia uusasiakkaitaIntialaisen vakuutusyhtiön Max New York Lifen uus-myynnistä tuli aiemmin vain seitsemän prosenttia olemassa olevilta asiakkailta.

SAS-analytiikan ja kam-

panjanhallinnan käyttöön-oton jälkeen osuus nousi yhti-ön mukaan heti ensimmäisen

vuosineljänneksen aikana 20 prosenttiin.

Myyntisyklit olemas-sa oleville asiakkaille ovat yhtiön mukaan lyhyempiä ja vakuutusmaksut usein 30–40 prosenttia korkeampia kuin ensimmäistä vakuutustaan ottavilla uusilla asiakkail-la. •

Automatisointi tuo jättisäästötAmerikkalainen toimistotar-vikeketju Office Depot käyt-

tää Euroopan liiketoimin-noissaan 300–400 miljoonaa

euroa markkinointiin, mutta arvio pystyvänsä vähentä-mään määrää kahdella pro-sentilla otettuaan käyttöön SAS-ratkaisun markkinoinnin automatisointiin. •

Parempi pullVakuutuksiakin myyvä New Zealand Automobile Asso-ciation kertoo vähentäneensä SAS-analytiikan avulla suo-ramarkkinointipostitusten

kustannuksia 40 prosentilla ja puhelinmyynnin kustan-

nuksia 20 prosentilla.Samaan aikaan asiak-

kaiden vastausprosentti on noussut 50–100 prosenttia kampanjasta riippuen. Myös asiakastyytyväisyys on kasva-nut. •

Maksamattomat laskut maksuunNoin 3,5 miljoonan kuluttaja-asiakkaan National Australia Bank käyttää SAS® Marketing Optimization -ratkaisua poik-keuksellisen innovatiivisesti optimoidakseen sitä, mille asiakkaille, milloin ja missä

kanavassa lähetetään ensim-mäinen muistutus maksamat-tomasta luottokorttilaskusta.

Tavoitteena pankilla on maksimoida maksetuksi tule-

vien laskujen määrä, nopeut-taa maksamista, vähentää muistutuksista aiheutuvia kustannuksia ja ylläpitää silti asiakastyytyväisyys vähin-täänkin entisellään.

Pankin mukaan ratkaisu maksoi itsensä takaisin kuu-dessa kuukaudessa, ja inves-toinnin tuotto oli 300 prosent-tia. •

CIO-extra16

EN

NU

STA

mIN

EN

E nnustavassa analytiikassa on kyse tilastomatemaat-tisin menetelmin luota-

vasta näkymästä tulevaisuu-teen. Ennusteet voivat tukea sekä päivittäistä operatiivista toimintaa että strategista suun-nittelua ja monenlaisia muita tarpeita yrityksissä ja julkishal-linnossa.

”Tavallisimmat prosessit, joissa ennusteita hyödynnetään, liittyvät tuotteiden saatavuuteen eli varastojen tai myymälöiden hyllytilan täydentämiseen sekä tuotannonohjaukseen, kapa-siteetin suunnitteluun ja vas-taaviin prosesseihin”, SASin Senior Advisor Jan Nyström kertoo.

Yleinen sovelluskohde on myös hinnoittelun optimointi esimerkiksi lentoyhtiöiden ja hotellien kysyntäohjautuvassa hinnoittelussa sekä vähittäis-kaupan hinnoittelussa tuottei-den elinkaaren eri vaiheissa.

Ennustavasta analytiikasta on kyse myös luotonannossa, kun pankki pisteyttää asiak-kaiden todennäköisyyttä hoitaa maksut häiriöittä. Kampanjoin-nissa analytiikan avulla poimi-taan kohderyhmiin asiakkaat, jotka todennäköisimmin tart-tuvat tarjoukseen, ja asiakas-poistumaa ennakoidaan myös analytiikan avulla.

Työvoimavaltaisilla, kysyn-täohjautuvilla toimialoilla en nustavaa analytiikkaa voi-daan käyttää tukemaan työvuo-rosuunnittelua, jotta vältytään sekä yli- että alimiehitykseltä kysynnän vaihdellessa.

Ennakoivassa kunnossapi-

dossa analytiikka auttaa ajoit-tamaan niin tuotantolaitteiden, lentokoneiden kuin sairaalalait-teidenkin huoltotoimenpiteet siten, että laitteet eivät pääse vikaantumaan.

Hyötyjä nopeasti

Varaston tai myymälähylly-jen täydentämisessä ennusta-van analytiikan tavoitteena on Nyströmin mukaan varmistaa tuotteiden saatavuus ja mini-moida varastoinnin, varastoon sitoutuneen pääoman sekä hävi-kin aiheuttamat kustannukset.

Perinteisesti täydennys-tilauksia on tehty, kun varas-tosaldo on saavuttanut ennalta määritellyn minimiarvon. Täy-dennystilauksen määrälle on puolestaan ollut tietty maksi-miarvo.

”Jos minimi- ja maksimi-arvot pystytään kytkemään ennustettuihin kysynnän vaih-teluihin, minimiarvoa voidaan pienentää hiljaisen kysynnän aikana ja maksimiarvoja nos-taa, kun näkyvissä on kysyntä-piikki.”

Tällaisessa käytössä ennus-tava analytiikka tuo Nyströmin mukaan hyötyjä hyvin suora-viivaisesti ja nopeasti siitä päi-västä lähtien, kun ensimmäiset ennusteet ovat käytettävissä.

Eurot katteeseen

Valmistavassa teollisuudessa kysyntäennusteet ovat parhaim-millaan pohjana koko tuotan-

Jan Nyström korostaa, että ennusteet tuottavat lisäarvoa vasta sitten, kun niitä hyödynnetään jossain liiketoiminta-prosessissa.

Ennusteista lisäarvoa

Yhä useampi yritys on alkanut hakea kilpai-luetua, lisämyyntiä ja kustannussäästöjä en-

nustavan analytiikan avulla. Ennusteista voivat hyötyä toimialasta riippumatta lähes

kaikki liiketoimintaprosessit.

nonsuunnittelulle. Ennusteilla voidaan ohjata muun muassa raaka-aine- ja komponenttiva-rastoja, tuotantolinjojen allo-kointia, lopputuotteiden valmis-tusmääriä sekä logistiikkaa.

Jos tuotteita ja asiakkaita on paljon, ennustaminen pitäisi kyetä automatisoimaan, koska kaikkien eri tuote-asiakasyhdis-telmien kysyntää ei mitenkään pystytä ennustamaan manuaa-lisin menetelmin.

”Silloin usein käytetään vain jotain ylemmän tason lukuja, joita pusketaan alas-päin. SASin analyyttisten rat-kaisujen hyödyt taas tulevat siitä, että ne tekevät ennusteet automaattisesti jokaisesta yksittäisestä tuotteesta ja tuote-asiakasyhdistelmästä lähtien”, Nyström sanoo.

Hinnoittelussa ennustavaa analytiikkaa voidaan käyttää tuotteiden normaalihinnan, kampanjahinnan ja alennushin-nan optimointiin. Jotta esimer-

kiksi alehinnoittelusta saataisiin paras mahdollinen tuotto, se kannattaisi Nyströmin mukaan tehdä tuote- ja myymäläkoh-taisesti, koska myös kysyntä ja varastosaldo vaihtelevat tuote- ja myymäläkohtaisesti.

Alehintojen optimoinnissa ennustetaan, miten eri tuottei-den kysyntä jatkuu, jos mitään ei tehdä, ja miten hinnan muu-tokset vaikuttavat kysyntään eli mikä on tuotteiden hinta-jousto.

”Koska tuotteiden kulut on jo maksettu, jokainen opti-moinnilla ansaittu ylimääräi-nen euro siirtyy suoraan kat-teeseen.”

Ennustamisalusta

Ennustava analytiikka perustuu historiatietoihin. Siinä ei kui-tenkaan siirretä menneisyyden trendejä sellaisenaan tulevai-suuteen, vaan ennen kaikkea

17CIO-extra

Iso-Britannian tunnetuin ruokakauppaketju Waitrose käyttää SASin ennustavaa analytiik-kaa pitääkseen huolen, että sen 190 myymälällä on päivittäin hyllyillä juuri oikea määrä tuottei-ta, jotta myynti sekä asiakastyytyväisyys saa-daan maksimoitua ja hävikki minimoitua.

”Olemme kyenneet SASin avulla vähentä-mään varastotasojamme ainakin kahdeksalla prosentilla ja hävikkiä 3–4 prosentilla”, kertoo Gail Richmond, Manager of Branch Ordering Development

Lisäk-si Waitrose pystyy hänen mukaansa tarkaste-lemaan SAS-

ratkaisun avulla menneitä tapahtumia ja näkemään, jos esimerkiksi jouluna tehtiin vir-heitä ja korjaamaan asiat seuraavalla kerralla. Samoin pystytään tunnistamaan onnistumiset ja kopioimaan niitä. •

Työvuorot kohdalleenItella Viestinvälitys käyttää SASin ennustavaa analytiikkaa postin esikäsittelyssä ja jakelussa työskentelevien noin 12 000 henkilön työvuo-rosuunnitteluun niin, että vältytään ali- ja ylimiehitykseltä.

Postilähetysten määrä vaihtelee päivittäin jopa yli sata prosenttia, joten tarkat ennusteet postin määrästä ovat tarpeen. Ennusteita hyödynnetään kaikissa postinjakelun noin 500 lähtöpisteessä ympäri maan.

”Kun työvuorosuunnitelman joutuu tekemään kolmen kuukauden päähän, siinä

on hyvä olla apuna jotain kättä pidempää. Ennustejärjestelmä on ollut erittäin tervetullut työkalu”, sanoo palveluesimies Hannu Salo, joka vastaa työvuorosuunnittelusta Helsingin Kasarminkadun lähtöpisteessä. •

Yhdysvaltalainen rakennus- ja remonttityö-kaluja ja -laitteita myyvä Northern Tool + Equipment käyttää SAS® Regular Price Opti-mization -ratkaisua tuotteidensa normaalihin-tojen optimointiin myymälöissä, verkkokau-passa ja kuvastomyynnissä.

Ketju haluaa hinnoitella 27 000 tuoteni-mikettään joustavasti siten, että se pysyy hinta-johtajana valitsemissaan tuoteryhmissä.

Optimoidut hintaehdotukset syntyvät SAS-ratkaisulla automaattisesti ketjun hin-noittelustrategian, tuoteryhmäkohtaisten tavoitteiden, bisnessääntöjen, kilpailijatietojen ja kysyntäennusteiden pohjalta.

Ratkaisu ottaa hinnoissa huomioon myös myymäläkohtaiset tekijät, kuten tuotteiden kuljetuskustannukset, lähialueen kilpailijat sekä myymälän ylläpitokustannukset. •

Maailman johtava silmäkirurgisten laittei-den ja välineiden sekä silmänhoitotuotteiden valmistaja Alcon kertoo säästäneensä jo kuusi miljoonaa dollaria SASin ennustavalla analytiikalla, jolla yhtiön Houstonin yksikkö optimoi raaka-aineiden, komponenttien ja val-miiden tuotteiden varastojaan.

Yhtiöllä on tuhansia tuotteita, mutta se on onnistunut vähentämään ”ei-oon” myynnin olemattomiin kasvattamatta varastotasojaan liikaa. Asiakaspalvelun taso on noussut, kuten

myös yhtiön markkina-osuus.

”SAS on avaintekijä toimitusketjun hallintastrate-giassamme”, sanoo Custom Pak Materi-als Manager Gary Keath-ley. •

analysoidaan, miksi tapahtui niin kuin tapahtui ja mikä kaik-ki siihen vaikutti.

Esimerkiksi kysyntää ennustettaessa selittäviä teki-jöitä voivat olla sää, hinta, sesonki, jokin kertaluonteinen tapahtuma sekä omat ja kilpai-lijoiden toimenpiteet. Ennus-teita kyetään luomaan, kun tie-detään, mitkä asiat vaikuttivat kysyntään menneisyydessä ja mitä niissä asioissa tapahtuu tulevaisuudessa.

”SASin analytiikka on erityisen hyvä ottamaan huo-mioon tällaisia kehitykseen vaikuttavia kausaalitekijöitä”, Nyström korostaa.

Jos historiatiedot sisältävät esimerkiksi poikkeavan kysyn-täpiikin, jolle ei löydy mitään selittävää tekijää, SASin ana-lytiikka osaa automaattisesti poistaa poikkeavan ilmiön vää-ristämästä ennustetta.

SASilla ei ole Nyströmin mukaan vain yhtä ennustamis-ratkaisua, vaan kokonainen ennustamisalusta, SAS® Fore-cast Server, erilaisine käyttö-liittymineen. Alustaan kuuluu myös toimialakohtaisia ja muita valmisratkaisuja sekä erilaisia ratkaisukomponentteja, joita voi yhdistellä keskenään.

Forecast Serverillä esi-merkiksi pystytään tekemään automaattisesti kysyntäennus-teita jopa sadoille tuhansille tuotteille tai tuote-asiakas- ja tuote-myymäläyhdistelmille vaikkapa päivä-, viikko- ja kuu-kausitasolla.

Varastonoptimoinnissa ennusteratkaisua täydentää SAS® Inventory Replenishment Optimization, joka ottaa tilaus-ten teossa huomioon ennusteen lisäksi muun muassa varastosal-don, oikean tilaushetken, tuot-teiden toimitusajan sekä toimit-tajien minimiostorajoitukset.

Kaupalle tarjolla on oma ratkaisunsa SAS® Retail Fore-casting for Replenishment, joka ottaa huomioon monet kaupan erityistarpeet. Hinnoittelun optimointiin SASilla on koko-nainen ratkaisuperhe, joka tukee sekä normaali-, kampan-ja- että alennushinnoittelua. •

Kilpailuetuja varastotasolla

Automatisoitua hinnoittelua

Hävikki alas

CIO-extra18

L iiketoimintaan sisältyy aina monenlaisia riskejä, jotka täytyisi asianmukai-

sesti siirtää tuotteiden tai palve-luiden hintoihin ja ottaa myös huomioon strategisessa suun-nittelussa ja päätöksenteossa.

”Riskejä arvioitaessa on pyrittävä antamaan mahdolli-simman tarkka rahallinen arvo riskeille, jotka voivat aktuali-soitua. Sen jälkeen on tärkeää kyetä tarkastelemaan dynaami-sesti yrityksen strategiaa myös riskiprofiilin muuttuessa”, tote-aa Valtteri Hasa, SASin Senior Advisor.

Muutos riskeissä voi edel-lyttää esimerkiksi pääomien allokoinnin uudelleenarviointia, tuoteportfolion uudistamista, valittujen asiakassegmenttien uudelleentarkastelua tai hin-noittelun muutoksia.

”Perusasia on, että yrityk-sen pitää pystyä määrittele-

SAS voi Valtteri Hasan

mukaan auttaa riskienhallinnan

ratkaisuillaan yrityksiä

vastaamaan sääntelyyn

vaatimuksiin, mutta ennen

kaikkea myös kehittämään

riskienhallintaa liiketoimintansa tarpeista käsin.

Kokonaisratkaisut riskienhallintaanmaailman laajuisen finanssikriisin tärkeimpiä opetuksia on, että riskejä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti eikä siilomaisesti. SASin analyyttisillä ratkaisuilla se onnistuu yhdellä alustalla.

RIS

KIE

Nh

AL

LIN

TA

mään paitsi riskinsä myös ris-kienottohalukkuutensa ja riski-enottokykynsä, jotta se välttyy epämiellyttäviltä yllätyksiltä”, Hasa korostaa.

SASilla on maailmanlaa-juisesti asiakkainaan tuhan-sia pankkeja, rahalaitoksia ja vakuutusyhtiöitä. Valtaosa Suomessakin toimivista isois-ta pankeista alkoi viimeistään Basel II:n myötä käyttää SAS-ratkaisua luottoriskiensä hal-lintaan.

Solvency II:n myötä myös vakuutusyhtiöt joutuvat sopeu-tumaan uuteen säännöstelyyn, joka asettaa tiukentuvia vaati-muksia tiedon laadulle, auditoi-tavuudelle, stressitesteille, las-kennalle ja skenarioinnille.

”Säännöksiä on nouda-tettava, mutta vakuutusyhtiön tulee saada riskienhallinnasta hyötyjä myös omaan liiketoi-mintaansa. Siksi Solvency II:n

yhteydessä kannattaa kehittää kokonaisvaltaista riskienhallin-taa”, Hasa toteaa.

Yhtenä erityisalueena, jolla uudenlaista hyötyä riskienhal-linnasta olisi saatavissa, Hasa mainitsee riskien arvostamisen ja huomioon ottamisen kan-nattavuutta ja tuottoa pohdit-taessa. Yleisluontoisempi tarve puolestaan on riskienhallinnan integroiminen kiinteämmäk-si osaksi liiketoimintaa sekä suunnittelu- ja päätöksenteko prosesseja.

Analytiikalle paljon kohteita

Nykyaikainen liiketoiminta-analytiikka voi auttaa esimer-kiksi juuri vakuutusyhtiöitä vastaamaan muun muassa Sol-vency II:n vaatimuksiin sekä riskienhallinnan kehittämiseen

yhtiön omista tarpeista lähtien.Solvency II:n noudattami-

nen vaatii Hasan mukaan nimen-omaan vahvaa analytiikkaa riski-analyysi- ja mittausmenetelmien, mallinnuksen sekä simuloinnin, skenaroinnin ja stressitestausten toteuttamisessa.

”Kaikki analysointi pitää myös pystyä jäljittämään ja auditoimaan. Tulokset täytyy kyetä aggregoimaan yhtiötasol-le sekä raportoimaan yritysjoh-dolle ja vaatimusten mukaisesti valvontaviranomaisille.”

Oman liiketoiminnan hyö-tyjen näkökulmasta analytiikan avulla voidaan esimerkiksi teh-dä tarkemmin riskit huomioon ottavaa tuotekehitystä ja tuote-portfolion ylläpitoa. Pääoman tuottoastetta voidaan arvioida esimerkiksi Raroc-menetelmällä (Risk Adjusted Return of Capi-tal), joka mallintaa pääoman tuottoastetta ottaen huomioon myös riskit.

”Voidaan myös tehdä herk-kyysanalyysejä muuttamalla riskimuuttujia, tuoteolettamia tai muita tekijöitä. Kun niitä muutetaan, pystytään tarkas-telemaan ja suunnittelemaan paremmin tuoteportfoliota”, Hasa sanoo.

Analytiikalla voidaan myös tukea yhtiön jälleenvakuutus-strategiaa arvioimalla eri jälleen-vakuutussopimuksia ja niiden kattavuutta. Voidaan analysoida riskien siirtämiskustannuksia sekä sopimusten vaikutusta ris-kitasoon ja lopulta vaadittavaan pääomatasoon ja solvenssiin. Samassa yhteydessä voidaan arvioida vastapuoliriskiä jälleen-vakuuttajan osalta, mikä myös vaikuttaa pääomatasoon.

19CIO-extra

Generali GroupLähes 70 maassa toimivalla italialaisella vakuutusyhtiöllä Generali Groupilla oli tarve kehittää uuden metodologian mukai-nen sisäinen laskentamalli riskien aggre-goimiseksi konsernitasolla. Ratkaisuksi se valitsi SASin vakuutusalan kokonais-ratkaisusta SAS® Risk Management for Insurancesta Firmwide-moduulin.

Ratkaisu mahdollistaa Generalille strukturoidun prosessin, jolla se pystyy määrittelemään kokonaisriskivastuut yrityksen eri tasoilla sekä konsernitasolla sisäisten ja standardimallien mukaisesti. Myös prosessien auditoitavuus ja jäljitettä-vyys ovat säännösten mukaisia.

Riskien vaikutusten mittaamiseksi Generali voi ratkaisun avulla simuloida erilaisia riskiskenaarioita. •

ARAGSaksan suurin yksityisomisteinen vakuu-tusyhtiö ARAG hankki SAS® Risk Mana-gement for Insurance -kokonaisratkaisun kyetäkseen täyttämään kaikki Solvency II -säännökset sisäisillä malleilla, jotka aut-tavat yhtiötä pienentämään pääomavaati-musta.

Ratkai-sulla ARAG pystyy hoita-maan lasken-taprosessit yhtenäisesti koko yrityk-sessä. Se antaa kokonaisku-van riskeistä yritystasolla ja eri vakuutus-tyypeissä sekä mahdollistaa moniulottei-sen raportoin-nin riskien-hallinnassa. Ratkaisun käyttöönotos-sa standardi-komponentit alensivat pro-jektiriskejä. •

IdS ja AllianzSaksan suurimman ja globaalistikin joh-taviin kuuluvan vakuutusyhtiön Allianz Groupin omistama IDS keskittyy Allian-zen ja ulkopuolisten asiakkaiden pääoma-sijoitusten hallintaan ja riskianalyyseihin. IDS haki joustavaa ja erittäin skaalautu-vaa ratkaisua riskianalyyseihin ja päätyi SAS® Risk Dimensions -ratkaisuun.

Investointikustannukset pysyivät kurissa, koska ratkaisu voitiin pystyttää IDS:n olemassa olevan tietovaraston päälle. Päivittäin päivittyvien tietojen pohjalta rat-kaisu tekee automaattisesti VaR-laskentaa (Value et Risk) yli 10 000 sijoituspositiolle. Lisäksi sillä analysoidaan epätavallisia markkinatapahtumia ja tehdään ad hoc -simulointia ja skenarointia.

”Uuden ratkaisumme joustavuus on ensiluokkaista. SASin ansiosta voimme reagoida nopeasti muutoksiin ja sisällyttää prosessiin uusia riskikyselyitä”, riskiana-lyytikko Michael Kathrein sanoo. •

Tasehallinnassa analytiik-kaa voi hyödyntää vaikkapa likviditeetin hallinnassa, mis-match-raportoinnissa, herk-kyysanalyyseissä, eri pääoma-strategioiden testaamisessa ja portfolion optimoinnissa.

Valmiit ratkaisut yhdellä alustalla

SASilla on ollut jo vuosikausia pankkien luottoriskien hallin-taan SAS® Credit Risk Manage-ment -ratkaisu. Lisäksi tarjolla on ollut myös riskienhallinnan moottoriksi tarkoitettu SAS® Risk Dimensions, jonka avul-la on voitu mallintaa ja hoitaa muitakin riskilajeja.

Viime vuonna SAS toi markkinoille valmisratkaisut luottoriskien hallinnan lisäk-si pankkien markkinariskejä, tasehallintaa ja koko yrityk-

sen laajuista riskienhallintaa varten. Yhdessä nämä neljä moduulia muodostavat koko-naisvaltaisen riskienhallinnan ratkaisun SAS® Risk Manage-ment for Banking (RMFB).

Vakuutusyhtiöille tarjolla on vastaava kokonaisratkaisu SAS® Risk Management for Insurance (RMFI). Se kattaa vahinko- ja henkivakuutuksen riskit, markkinariskit sekä yri-tyksen laajuisen riskienhallin-nan.

”Tarjoamme siis riskien-hallintaan yrityksenlaajuisen alustan, joka mahdollistaa laadukkaan, johdonmukaisen ja auditoitavan tiedon kokoa-misen ja analysoinnin kaikkea riskilaskentaa ja raportointia varten”, Hasa toteaa.

Kokonaisratkaisuissa on muun muassa valmiita hinnoit-telufunktioita, analyysiprojek-teja ja raporttimalleja, mutta

kaikki valmiit sisällöt on mah-dollista räätälöidä yrityksen omien tarpeiden mukaisiksi.

Ratkaisut ovat modulaari-sia, joten niistä voi ottaa käyt-töön vain tietyn moduulin tai jopa vain osan moduulista ja integroida sen olemassa oleviin riskienhallinnan järjestelmiin. Eri moduuleja voi myös ottaa helposti käyttöön sitä mukaa, kun tarpeita ilmaantuu.

”CIO:n näkökulmasta päänvaiva on aika pieni, jos käyttää valmista, yrityksen laajuista kokonaisratkaisua tai ottaa siitä tarvittavat osat ja integroi ne olemassa oleviin ris-kienhallinnan ratkaisuihin.”

Vuosikymmenien kokemuksella

SASin riskienhallinnan rat-kaisut perustuvat yhtiön jo

35 vuoden ajan kehittämään tiedonhallinnan ja analytiikan perusteknologiaan. Myös ris-kienhallinnan ratkaisuja SAS on kehittänyt jo vuosikymme-nien ajan yhdessä asiakkaiden kanssa, ja useat sadat asiakkaat käyttävät niitä.

Teknologian ja ratkaisu-jen lisäksi SASilla on Hasan mukaan vahvaa osaamista riskienhallinnasta sekä kykyä implementoida suuriakin rat-kaisukokonaisuuksia. Basel II:n yhteydessä SAS toimitti Suomessa säännöstön mukaiset ratkaisut jopa viidelle eri pank-kiryhmälle.

Finanssisektorin lisäksi SAS pystyy Hasan mukaan tukemaan yritysten riskienhal-lintaa myös muilla toimialoil-la, koska SASilla on varsin geneerinen ratkaisu esimerkik-si operatiivisten riskien hallin-taan. •

CIO-extra20

Y rityksille kertyy niin val-tava määrä tietoa yhä useammista eri lähteistä,

että kattavan yrityksenlaajuisen tietovaraston (DW) rakentami-sesta muodostuu yleensä vuosia kestävä mammuttiurakka.

”Liike-elämässä kaikki tapahtuu kuitenkin nykyisin niin kiivaasti, että bisnestarpeet ehtivät muuttua ennen kuin kattava DW ja sitä hyödyntävät ratkaisut saadaan valmiiksi”, SASin hankepäällikkö Ismo Saukkonen toteaa.

SAS on Suomessakin monissa asiakasprojekteissa toteuttanut hyvin menestyksel-lisesti aivan toisenlaista lähes-tymistapaa. DW:tä on alettu rakentaa asiakkaan akuutin bisnestarpeen pohjalta jota-kin tiettyä ratkaisua, vaikkapa kampanjanhallintaa, varten. DW:hen on koottu lähdejärjes-telmistä juuri tähän tarkoituk-seen tarvittavat tiedot, ja DW:n päälle on rakennettu saman tien kyseinen ratkaisu.

”DW:stä ei tällöin tule kattavaa, mutta osakokonai-suus valmistuu useiden vuosien sijasta 3–6 kuukaudessa. Asia-kas saa sen hyvin nopeasti käyt-töönsä ja pääsee hyötymään sii-tä”, Saukkonen sanoo.

Ajatus ei ole hänen mukaan-sa uusi. Kaikki itse asiassa tietä-vät, että juuri näin kannattaisi menetellä. Silti mammuttimaisia DW-hankkeita tehdään edelleen, koska ei hallita menetelmiä, joi-den avulla isot, kattavat tarpeet saadaan siivutettua pienemmiksi.

Avuksi valmiit tietomallit

SASin suosimassa lähestymista-vassa DW:n suunnittelu tapah-tuu Saukkosen mukaan ylhääl-tä alaspäin eli bisnesratkaisusta DW:hen ja lähdejärjestelmiin päin ja DW:n toteuttaminen puolestaan alhaalta ylöspäin.

Lähestymistavan haastee-na on, miten esimerkiksi kam-panjanhallintaa varten DW:hen tuotu asiakastieto pitäisi muo-toilla, jotta se soveltuisi myös jonkun toisen DW:n päälle rakennettavan ratkaisun, vaik-kapa asiakaskannattavuuslas-kennan, tarpeisiin.

”Toimintamallimme on sinänsä nopea, mutta riskinä on, että se aiheuttaa myöhem-min ylimääräistä työtä DW:n puolella, kun DW:n päälle rakennetaan yhä uusia ratkai-suja”, Saukkonen toteaa.

SASin vastaus ongelmaan on valmiit tietomallit, joita SASilla on joillekin toimialoil-le, kuten pankeille ja vakuu-tusyhtiöille. Tietomalleissa on otettu huomioon DW:n päälle rakennettavien eri ratkaisujen tarpeet.

DW:tä voi rakentaa huo-lettomammin, kun kokonaisuus on mietitty jo etukäteen tieto-malleissa. Miksi siis laittaa val-tavasti rahaa kiinni kattavaan DW-hankkeeseen, josta saa hyötyä vasta vuosien päästä?

”Kannattaa mieluummin tehdä pieniä siivuja nopeasti valmiiksi ja ottaa se riski, että

Kattavan tietovaraston rakentaminen valmiiksi ennen tietovarastoa hyödyntävien ratkaisujen rakentamista vie tolkuttomasti aikaa. SAS suosii tietovaraston pystyttämistä bisnes-lähtöisesti siivuittain juuri tiettyjä ratkaisuja varten, jolloin hyötyjä saadaan nopeasti.

Asiakas saa Ismo Saukkosen mukaan nopeasti hyötyjä tietovarastosta, kun sitä rakennetaan siivu kerrallaan valmiiksi bisnestarpeiden pohjalta eikä kaikenkattavana, vuosikausia kestävänä DW-hankkeena.

Siivuittain tehtävä DW tuottaa hyötyjä nopeasti

21CIO-extra

toisia siivuja rakennettaessa joi-tain osia työstä DW:n puolella joudutaan kenties tekemään uudestaan. SASin tietomallien avulla riski pystytään kuitenkin pienentämään aika minimiin”, Saukkonen sanoo.

Useampia ratkaisuja voi-daan rakentaa DW:n päälle myös yhtä aikaa ilman, että hanke paisuu jättiläismäiseksi. Kutakin siivua varten peruste-taan tällöin oma projektinsa, ja ratkaisuja suunnitellaan projek-tikohtaisesti ylhäältä alaspäin.

Yhtenäisyys DW:n tasolla on tällöinkin riskinä, mutta tie-tomallin lisäksi riskiä taklataan nimittämällä koko hankkeelle yhteinen data-arkkitehti, joka on mukana kaikissa projekteis-sa ja katsoo juuri yhtenäisyyden perään.

Dramaattinen ero

Kaikille toimialoille SASilla ei toki ole valmista tietomal-lia, mutta samaa ajatusta voi-daan Saukkosen mukaan silti hyödyntää. Jos tehdään DW:n päälle useita eri ratkaisuja sii-vuittain yhtä aikaa, pitää vaan yhteismitallistaa, mitä tietyt käsitteet, kuten asiakas tai tuo-te, tarkoittavat eri ratkaisuissa.

”Silloinkin näkyy dramaat-tinen ero kattavan DW:n raken-tamiseen nähden siinä, että ei mietitä koko DW:tä kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin, vaan juuri niihin tarkoituksiin, joita ryhdytään ensimmäisenä suun-nittelemaan ja toteuttamaan.”

Jos asiakkaalla on valmiik-si jo DW, ratkaisujen pystyttä-minen sen päälle nopeutuu. Niille tarvitaan joka tapaukses-sa ratkaisukohtaiset data mar-tit, joihin ammennetaan tiedot tietovarastosta.

Kaikkia tarvittavia tietoja DW:ssä ei välttämättä ole, jos DW on alun perin suunniteltu tietämättä, minkälaisia ratkai-suja sen päälle tullaan rakenta-maan. Tällöin ratkaisuprojektin yhteydessä voidaan täydentää DW:n tietoja.

Tietojen hankkimista data marteihin suoraan lähdejärjes-

telmistä Saukkonen ei suositte-le, koska samasta asiasta eri tar-koituksiin käytettäviä tietoja ei silloin yhtenäistetä. DW:n yksi keskeinen funktio on juuri taa-ta tietojen yhtenäisyys eli yksi totuus läpi koko organisaation.

Päähuomio asiakkaan bisnestarpeisiin

SASilla on huolellisesti mietitty ja lukemattomissa projekteis-sa ympäri maailman koetel-tu metodologia, jonka avulla siivuittain toteutettavat DW-projektit kyetään Saukkosen mukaan viemään läpi menes-tyksellisesti.

Ensimmäisessä vaiheessa, jota Saukkonen pitää ratkai-sevan tärkeänä, määritellään projektin laajuus. Jos projek-tiin lähdetään liian laajalla skoupilla, toteutusvaiheessa ajaudutaan lähes väistämättä ongelmiin.

”Projektin laajuuden mää-rittelyssä pitää tietenkin ottaa huomioon asiakkaan bisnes-tarpeet. Ei ole järkeä tehdä niin

suppeaa ratkaisua, että se ei tuo juuri mitään hyötyä, mutta ei ole myöskään järkeä tehdä niin suur-ta ratkaisua, että sen tekemiseen menee liian paljon aikaa.”

Laajuuden määrittelyssä tehdään siis tietoinen kompro-missi hyötyjen ja niiden saavut-tamisen vaatiman ajan välillä. Ratkaisukohtaiseen data mar-tiin ja DW:hen toteutetaan sitten vain se, mitä määritelty skouppi vaatii.

Skouppausvaiheen jälkeen vuorossa on projektisuunni-telman teko sekä järjestelmän tekninen suunnittelu. Sitten järjestelmä rakennetaan, testa-taan yhdessä asiakkaan kanssa ja siirretään tuotantoon.

Yleispiirteissään SASin metodologia ei suuresti poik-kea muista vastaavista, mutta siinä on otettu huomioon SAS-ratkaisujen ominaispiirteet sekä lukematon joukko yksityiskoh-tia, jotka on selvitettävä ja hoi-dettava projektin eri vaiheissa.

SASilla on DW:n päälle valmiita ratkaisuja eri bisnes-tarpeisiin, joten metodologia on Saukkosen mukaan senkin

vuoksi hieman erilainen kuin tapauksissa, joissa itse ratkai-sukin rakennetaan tyhjästä.

”Me tiedämme jo, mitä meidän ratkaisumme tekee ja miten se toimii, joten sitä ei tar-vitse miettiä. Metodologiamme keskittyy enemmän siihen, miten ratkaisumme sovitetaan asiakkaan bisnestarpeisiin.”

Metodologia sisältää myös menetelmät, joiden avulla SAS-ratkaisua koskeva tietämys ja osaaminen siirtyvät projektin edetessä pikku hiljaa ja kont-rolloidusti asiakkaan orga-nisaatiolle. Se käynnistyy jo skouppaus- ja suunnitteluvai-heissa, joihin asiakkaan puo-lelta osallistuvat kehitysihmiset ja ratkaisun loppukäyttäjien edustajat.

”Projektin edetessä asiak-kaan henkilöstö saa määrä-muotoisempaakin koulutusta, ja lopullisena happotestinä on yhdessä asiakkaan kanssa toteutettava ratkaisun hyväk-syntätestaus. Se suunnitellaan yhdessä, ja sen aikana opaste-taan, miten ratkaisu toimii”, Saukkonen kertoo. •

1

Copyright © 2010, SAS Institute Inc. All rights reserved.

SA

S M

etad

ata

Calculation for

Regulatory and

Economic Capital

Financial Reports Operational Reports Risk Reports &

Simulation Regulatory Reports

So

luti

on

Lo

gic

SAS Detail Data Store for Insurance (DDS)

Reporting & Usage Framework / Portal

Motor Insurance

Property Insurance

Personal Accident

Insurance

Life Insurance

Treasury

Sales

Financials

Customers

Risk & Financial Data Mart

Ratemaking

Calculation of

premiums,

provisions and

reserves

Customer & Product

based Reporting

Reporting Data Mart

Customer & Sales

Reports

Connection/Access Interface Oracle DB 2 SAP Text Files CSV Files

ARCHITECTURE

Target Group

selection and

Campaign

Management

Customer, product and claims analytics

Data Mart

Vakuutusyhtiössä siivuittain toteutetun tietovaraston arkkitehtuuri voisi näyttää tältä. Kukin DW:n päälle tuleva bisnesratkaisu, sen ratkaisukohtainen data mart ja ratkaisun tarvitsemat tiedot DW:ssä voidaan panna pystyyn omana siivunaan ilman, että ensin rakennetaan valmiiksi kaikenkattava tietovarasto. Tietojen soveltuvuutta usean eri bisnesratkaisun käyttöön edistää SASin valmis toimialakohtainen tietomalli, SAS Detail Data Store for Insurance.

dA

TA W

AR

Eh

OU

SE

22 CIO-extra

K okonaisarkkitehtuuri on strateginen johtamisväline, jonka avulla yhte-näistetään yrityksen liiketoiminnan

kehittämistä sekä tieto- ja viestintäteknolo-gian hyödyntämistä. Aivan liian usein ark-kitehtuuri kuitenkin delegoidaan ”teknise-nä asiana” pelkästään it:n harteille.

SASin Senior Advisorin Hannu Ritva-sen mielestä arkkitehtuuriin pätee ranska-laisen valtiomiehen Georges Clemenceaun tunnettu sanonta, jonka mukaan ”sota on aivan liian vakava asia pelkästään sotilai-den käsiin jätettäväksi”.

”Haastaisinkin CIO:t varmistamaan, että liiketoiminta tulee mukaan kokonais-arkkitehtuurikeskusteluun. Liikkeenjohdon täytyy päästä artikuloimaan, mitä se arkki-tehtuurilta haluaa ja kertomaan, mitkä ovat keskeiset asiat, joille se haluaa it:n tukea”, hän toteaa.

Arkkitehtuurin teknisempiä puolia liiketoiminnan edustajat eivät välttämät-tä ymmärrä, eikä tarvitsekaan ymmär-tää, mutta juuri siksi CIO:lla on Ritvasen mukaan keskeinen rooli it:n ja liiketoimin-nan välisenä siltana.

”CIO saa aikaan vuoropuhelun, jolla varmistetaan, että liiketoiminnan tarpeet ja tavoitteet toteutetaan sovitulla tavalla.”

Arkkitehtuurista suunta

Kokonaisarkkitehtuuri ei ole Ritvasen mukaan mikään itseisarvo, vaan nimen-omaan hyvä väline, koska siihen sisältyy elementtejä, joilla voidaan yhdistää liiketoi-minnan ajattelu tietotekniseen ajatteluun.

”Hyvä sana kuvaamaan arkkitehtuu-ria on framework, kehys. Sellaisena arkki-

Liiketoiminta mukaan arkkitehtuurikeskusteluunKokonaisarkkitehtuuri voi

toimia yrityksessä välineenä, jonka avulla liiketoiminnan

ja it:n välinen keskustelu muutetaan tavanomaisesta

monologien sarjasta aidoksi vuoropuheluksi. Näin

kuitenkin tapahtuu vain, jos liiketoiminta saadaan mukaan

arkkitehtuurikeskusteluun.

tehtuuri määrittelee säännöt, joita ei voi kyseenalaistaa. Arkkitehtuurin sisällä kaik-ki asiat voidaan kuitenkin tehdä luovasti yrityksen liiketoiminnan tarpeet huomioon ottaen”, hän sanoo.

Desmond D’Souzalla on Ritvasen mielestä osuva määritelmä arkkitehtuu-rille: ”Mitä tahansa järjestelmää koskeva kokoelma periaatteita ja päätöksiä, sään-töjä tai kaavoja, jotka estävät järjestelmän suunnittelijoita harjoittamasta tarpeetonta luovuutta.”

Arkkitehtuuri siis ohjaa kulkemaan tiet-tyyn suuntaan, jolta ei saa poiketa. Kun suun-ta pysyy oikeana, kaikkia muita asioita voi-daan tehdä luovasti. Kehyksen pitää olla riit-tävän täsmällinen ja silti sallia luovuus. Ilman rajoitteita ei ole edes tarvetta olla luova.

Kun kokonaisarkkitehtuuri ymmär-retään kehykseksi, yrityksellä on Ritvasen mukaan vapausasteita tulkita esimerkiksi TOGAFin tapaista kokonaisarkkitehtuurin viitekehystä omien tarpeidensa mukaisesti.

Ratkaisevan tärkeää on, että liike-toiminnan ansaintalogiikka kuvataan kokonaisarkkitehtuurissa mahdollisim-man hyvin. Pelkkä liiketoimintaprosessien kuvaus ei välttämättä riitä yrityksen ansain-tamallin kuvaukseksi. Prosessit vain kuvaa-vat sen, miten ansaintamallia käytännössä toteutetaan tai halutaan toteuttaa.

”Jos yrityksen kokonaisarkkitehtuuria ei johdeta ansaintamallista, on samanteke-vää, minkälainen arkkitehtuuri rakenne-taan, koska se ei silloin kuitenkaan palvele liiketoimintaa. Jos ansaintalogiikka muut-

tuu, arkkitehtuurin toteutusta on arvioitava kriittisesti.”

Esimerkiksi pelkkää verkkokauppaa harjoittava yritys tietenkin tarvitsee aivan erilaisen arkkitehtuurin kuin projektitoimi-tuksia tekevä konepaja.

Analytiikka keskiöön

Kokonaisarkkitehtuuri muodostuu bisnes-, teknologia-, sovellus- ja informaatioarkki-tehtuureista, joista jälkimmäisellä on Rit-vasen mukaan keskeinen rooli, koska sen kautta ymmärretään, miten kaikki arkki-tehtuurit liittyvät toisiinsa.

Informaatioarkkitehtuurissa määritel-lään yrityksen ansaintamallin pohjalta lii-ketoiminnassa tarvittavat tiedot sekä niiden loogiset ja fyysiset tietomallit. Vasta kun ne on määritelty, voidaan Ritvasen mukaan tarkastella, missä tiedot ovat ja miten niitä on käsiteltävä.

Liiketoimintaprosessit voidaan puoles-taan jakaa operatiivisiin ja johtamisproses-seihin. Jälkimmäisiä varten tarvitaan usein omaa teknologiaa, liiketoiminta-analy-tiikkaa. Johtaminen kohdistuu tulevaan ja pyrkii hallitsemaan siihen liittyvät epävar-muudet, joten analytiikalla on kokonaisark-kitehtuurissa keskeinen rooli.

”CIO:iden haasteena on varmistaa, että kokonaisarkkitehtuuri ottaa huomi-oon liiketoiminnan tarpeet ja luo edellytyk-set analytiikan tehokkaalle hyödyntämiselle johtamisessa”, Ritvanen korostaa. •

KO

KO

NA

ISA

RK

KIT

Eh

TU

UR

I

Jos liiketoiminta ei tiedä tai ei pääse kertomaan, mitä se it:ltä haluaa, kaikki arkki-tehtuurit ovat Hannu Ritvasen mukaan yhtä hyviä.

SAS and all other SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies. © 2010 SAS Institute Inc. All rights reserved. S51849US.0210

Sinä voit. SASin avulla.

SAS® Data Management –ratkaisun avulla pääset sujuvasti käsiksi tarvitsemaasi tietoon ja integroit sen helposti luottaen siihen, että tieto on aina tarkkaa, ajantasaista ja ehjää.

Entä jos voisit liittää organisaatiosi niiden joukkoon, jotka menestyksekkäästi hyödyntävät tietoa toiminnassaan – ilman tiimirajojen tai maantieteellisten etäisyyksien kahleita?

SAS® Data Management

Data Integration | Data Quality | Master Data Management | Metadata Management

www.sas.com/dm Tutustu maksuttomaan TDWI-tutkimusraporttiin.

SAS and all other SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies. © 2010 SAS Institute Inc.

All rights reserved. 50755US.0210

Sinä voit. SASin avulla.

SAS® Business Intelligence yhdistää tiedon organisaatiosi eri osista, ja antaa mahdollisuuden itsenäiseen raportointiin ja analysointiin. IT:n aikaa vapautuu rutiinikyselyistä ja

liiketoimintayksiköt pääsevät itse nopeasti käsiksi tietoon.

SAS® Business Intelligence

Data Management | Analytics | Reporting

Entä jos voisit käyttää 80% ajastasi tiedon analysointiin sen sijaan, että pelkästään kokoat ja järjestät sitä?

www.sas.com/bi Tutustu maksuttomaan raporttiin.