s21 - finnlectura.fi · • kurssilla perehdytään opiskelu- ja vuorovaikutustaitoihin,...

4 KIPINÄ

S21 TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS

1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat ............................... 8

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Lukion opiskelukulttuuri Taulukko persoonamuotoisista verbeistäOppimistyylit ja opiskelutekniikat Verbityypit

Verbien astevaihtelu

2. Lukutaito ja tekstit ...................................................................................30


Lukutaidon merkitys Verbien aikamuodot: Lukustrategiat preesens, imperfekti, perfekti, Lähdekritiikki pluskvamperfekti

Verbien pääluokat: aktiivi, passiivi

Passiivin preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti

3. Tekstilajit ja tekstityypit .......................................................................79


Tekstilajit Verbin modukset eli tapaluokat:Tekstityypit indikatiivi, konditionaali, imperatiivi,

potentiaaliOtsikkokirjoitelman ohjeet

4. Puhekieli ja murteet ............................................................................... 119


Puhekieli Puhekielen piirteitäMurteetSlangi

5. Kohteliasta kieltä ................................................................................... 135


Suomen kielen kohteliaisuusmuotoja Sanaston muodostamiskeinoja:Mielipidekirjoituksia sinuttelusta sanojen yhdistäminen, sanojen johtaminenja teitittelystä

Sisällys

5

S22 KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI

1. Suomalainen puhekulttuuri ................................................................ 159


Suomalainen puhekulttuuri Nominien astevaihteluNominien taivutustyypit eli sanatyypit

2. Kahden kielen ja kulttuurin keskellä ............................................. 184


Monikielisyys I-monikkoMonikulttuurisuus Monikon genetiiviKokemuksia suomen kielestä ja opiskelusta Monikon partitiivi

3. Suomen sukukielet ja piirteet ............................................................. 210


Suomen sukukielet Lauseenjäseniä: subjekti ja predikaattiSuomen kielen piirteitä Subjektin ja predikaatin kongruenssi

4. Suomalaisuuden kulmakiviä ................................................................. 223


Luonto Lauseenjäseniä: predikatiivi, objektiRuokakulttuuri NesessiivilauseetDesignMusiikkiMökkeilyPuhe-esityksen arviointi

5. Aineistokirjoittaminen ........................................................................... 259


Aineistopohjainen kirjoitelma Tekstin sidosteisuus:Ohjeita aineistokirjoitelman kirjoittajalle tavallisia sidoskeinojaPalautteen antaminen tekstistä

Symbolien selitykset

= kirjoitustehtävä = puhetehtävä

Jos symbolia ei ole, harjoituksen voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti.

1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat

7

S21 TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS

• Kurssilla perehdytään opiskelu- ja vuorovaikutustaitoihin, harjoitellaan monilukutaitoa ja syvennetään tekstilajien tuntemusta.

• Kieliopissa keskitytään verbeihin, puhekielen piirteisiin ja sanaston muodostamiskeinoihin.

• Kurssilla rohkaistutaan käyttämään suomea monipuolisesti ja saadaan kipinöitä kielen käyttöön ja opiskeluun - myös luokkahuoneen ulkopuolella.

S21 Tekstit ja vuorovaikutus

8 KIPINÄ


Jokaisella kouluasteella ja jokaisessa oppilaitoksessa on oma opiskelukulttuurinsa, joka asettaa vaati-muksia myös opiskelijalle. Lukio-opinnoissa me-nestyminen edellyttää opiskelijalta ensisijaisesti motivaatiota ja itsenäisyyttä, sillä opiskelutahti on nopeampi, opiskeltavat alueet ovat laajempia ja ko-titehtäviä on enemmän kuin peruskoulussa.

Jotta koeviikkojen kokeista selviäisi kunnialla, pelkkä edellisenä iltana kiireessä pänttääminen ei riitä, vaan asioita kannattaa opiskella systemaatti-sesti kurssien aikana. Kaaokselta välttyy, kun suun-nittelee ajankäyttönsä ja tekee tehtävät säännöllisesti. Järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus raamittavat opiskelua, ja asiat jäävät myös paremmin ja pitkäkes-toisemmin muistiin, kun niitä opiskelee säännölli-sesti, eikä vain jakson lopussa olevaa koetta varten.

Opiskelijan kannattaa olla oma-aloitteinen jo lukio-opintojensa suun-nitteluvaiheessa. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjataan opiskeltavat oppiaineet, kurssit ja niiden jakaantuminen eri vuosille. Myös jatko-opiskelusuunnitelmat kannattaa pitää mielessä kurssivalin-toja tehdessä; opiskelumotivaatio lisääntyy, kun tie-tää, että opiskeltavista asioista on hyötyä myöhem-minkin.

Lukion kiireinen opiskelutahti voi tuntua opis-kelijasta aika ajoin kuormittavalta. Siitä selvitäk-seen lukiolaisen on hyvä löytää tasapaino elämän eri osa-alueiden välillä, eikä perhe- ja ystävyys-suhteita tai harrastuksia kannata laiminlyödä. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja toimiva so-siaalinen verkosto takaavat pohjan myös opin-noissa menestymiselle.

Lukion opiskelukulttuuri elää myös yhteiskunnan muutosten mukana. Perinteisten opetusmenetelmien sijaan oppitunneilla voidaan käyttää älylaitteita, ja tehtäviä ja tekstejä tallennetaan ja jaetaan sähköisissä oppimisympäristöissä. Perinteisen, opettajajohtoisen lähiopetuksen lisäksi kursseja voi suorittaa verkko-

kursseina tai monimuoto-opiskeluna, jossa yhdiste-tään lähi- ja verkko-opiskelua. Verkko-opiskelu ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua, joten se mahdollistaa lukion suorittamisen vaikka toiselta puolelta maapal-loa. Erilaisia oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja voi myös yhdistellä itselle ja omaan elämäntilantee-seen sopivalla tavalla.

Oppimistyylit ja opiskelutekniikat

Oppimisella ei tarkoiteta ainoastaan uusien asioi-den tietämistä, vaan siihen kuuluu myös uusien ja jo opittujen tietojen yhdistäminen ja hyödyntämi-nen. Oppiminen voi olla myös elämyksellistä toi-mintaa ja ymmärtämisen lisääntymistä. Sitä tapah-tuu joka päivä ja kaikkialla: koulun ja työelämän

lisäksi vaikkapa harrastuksissa tai ih-missuhteissa.

Oppija tarvitsee niin tahtoa kuin taitojakin; oman halun ja motivaa-tion lisäksi on hyvä tuntea itsensä op-pijana. Oppimistyylillä tarkoitetaan sitä, millä eri tavoilla oppija käsittelee uutta tietoa. Eri oppimistyyleissä ko-rostuu eri aistien käyttö. Visuaalinen oppimistyyli perustuu näköhavain-

toon, auditiivinen kuuloon ja kinesteettinen puo-lestaan tuntohavaintoon. Itselle parhaiten sopivan oppimistyylin valinnassa auttaa esimerkiksi oppimis-tyylitestin (tehtävä 7 sivu 12) tai havaintokanavatestin tekeminen (tehtävä 8 sivu 12).

Myös omien vahvuuksien löytäminen oppijana on ensisijaisen tärkeää, sillä negatiiviset kokemuk-set ja huono oppijakuva voivat olla ratkaisevina es-teinä uuden oppimiselle. Kannattaa siis pohtia omia positiivisia oppimiskokemuksia (tehtävä 10 sivu 13) ja rakentaa myönteistä oppijakuvaa. Parantuneet op-pimistulokset motivoivat oppijaa, ja positiiviset oppi-miskokemukset ruokkivat halua oppia edelleen lisää. Oppimaankin voi siis oppia.

Opiskelutaitoihin kuuluu olennaisesti myös eri-laisten opiskelutekniikoiden tunteminen ja hyö-dyntäminen omassa opiskelussa. Kun on selvittänyt

Jotta koeviikkojen kokeista selviäisi kunnialla, pelkkä

edellisenä iltana kiireessä pänttääminen ei riitä,

vaan asioita kannattaa opiskella systemaattisesti

kurssien aikana.

9


itselle oppimisen kannalta parhaan havaintokana-van, voi alkaa kokeilla eri aisteihin sopivia käytän-

nön opiskelutekniikoita. Oppija voi myös yhdistellä niitä itselleen sopivimmalla tavalla.

Visuaalisen oppijan opiskelutekniikoita

• SSMK: silmäile teksti (otsikko, väliotsikot, kuvat, kartat, tietolaatikot, diagrammit), syvenny siihen (tee alleviivauksia ja marginaalimerkintöjä), muistele tekstin keskeisiä asioita ja kertaa lopuksi tekstin sisältö.

• Mind map eli miellekartta: Kirjoita kartan keskelle tekstin aihe ja jäsentele tämän jälkeen tekstin merkityssuhteet kartaksi (esim. syyt, seuraukset, ratkaisut, ajallinen kehitys, keskeiset käsitteet ja niiden merkitykset). Voit kiinnittää miellekarttoja huoneesi seinälle ennen tärkeää koetta.

• Kuvat: kuvittele mielessäsi tai piirrä omia kuvia, jotka helpottavat assosiaatioiden eli mielikuvien syntymistä.

• Elävä kuva: seuraa uutisia ja katso videoita.

• Listat ja tiivistelmät: kirjoita listoja ja tiivistelmiä opiskelemistasi aiheista, myös suullisista esityksistä.

Kuva: Dreamstime


10 KIPINÄ

Auditiivisen oppijan opiskelutekniikoita

Kuunteleminen ja keskittyminen: keskity kuuntelemaan ja tee oppitunnilla muistiinpanot vain keskeisimmistä asioista.

Keskusteleminen: pohdi vaikeita asioita ääneen toisten kanssa, tee pari- ja ryhmätöitä.

Musiikin kuunteleminen: kuuntele musiikkia ja laula mukana, niin opit esimerkiksi vieraiden kielten sanoja ja ääntämistä.

Ääneen lukeminen: lue tekstejä, pohdi ja ajattele asioita ääneen.

Sanelut: Sanele ja nauhoita sanelusi vaikka puhelimeesi ja kuuntele nauhoitteitasi aina tilaisuuden tullen. Voit tehdä myös lyhyen kirjallisen tiivistelmän keskeisistä asioista.

Rauhallinen opiskeluympäristö: varmista, että voit opiskella mahdollisimman rauhallisessa paikassa ilman häiritseviä ääniä.

Kinesteettisen oppijan opiskelutekniikoita

Muistiinpanojen tekeminen: tee muistiinpanoja lapuille ja kirjan marginaaleihin.

Kirjanmerkkien ja viivaimen käyttö: käytä lukiessasi apunasi kirjanmerkkejä ja viivainta.

Tunnelmien ja tuntojen muistelu: muistele, millaisia tuntoja, tunnelmia ja kokemuksia oppimistilanteisiin liittyy.

Havaintoesitykset: käytä opiskelun apuna havainnollistavia esityksiä (esim. videoita).

Liikkuminen: vältä pitkiä paikoillaan istumisen jaksoja ja kävele tai liiku muulla tavalla opiskellessasi.

Mukava opiskeluympäristö: järjestä itsellesi mahdollisimman mukava ja viihtyisä opiskeluympäristö.

aika ajoinainoastaanauditiivinen, auditiivisen, auditiivistaedelleenedellyttää, edellytän, edellyttääelämyksellinen, elämyksellisen, elämyksellistäelämäntilanne, -tilanteen, -tilannettaensisijainen, -sijaisen, -sijaistaeste, esteen, estettäfyysinen, fyysisen, fyysistähavaintokanava, -kanavan, -kanavaahyvinvointi, -voinnin, -vointiaitsenäisyys, itsenäisyyden, itsenäisyyttäjakaantuminen, jakaantumisen, jakaantumistajatko-opiskelu, -opiskelun, -opiskeluajonkin/jonkun kannaltajonkin/jonkun mukaanjonkin päätteeksi

jonkin/jonkun rinnallejärjestelmällisyys, järjestelmällisyyden, järjestelmällisyyttäkaaos, kaaoksen, kaaostakaikkiallakinesteettinen, kinesteettisen, kinesteettistäkirjata, kirjaan, kirjaakokeilla, kokeilen, kokeileekorostua, (korostun), korostuukunnialla (kuv.)kuormittava, kuormittavan, kuormittavaakäsitellä, käsittelen, käsitteleelaiminlyödä, -lyön, -lyölähiopetus, -opetuksen, -opetustamahdollistaa, mahdollistan, mahdollistaamonimuoto-opiskelu, -opiskelun, -opiskeluamotivaatio, motivaation, motivaatiotamotivoida, motivoin, motivoi


12 KIPINÄ

3. Tutustumistehtäviä.

a) Tehkää esittäytymiskierros. Jokainen kertoo vuorollaan itsestään, ja muut esittävät esittäytyjällemuutamia lisäkysymyksiä. Sitten vuoro vaihtuu, ja viimeksi esittäytynyt sanoo seuraavalle yhdenkysymyksen, johon haluaa tältä vastauksen.

b) Tuo oppitunnille jokin itsellesi tärkeä valokuva, josta kerrot toisille pienessä ryhmässä. Kuvassavoi olla esimerkiksi jokin sinulle merkittävä henkilö, maisema, paikka, rakennus tms. Kerrokuvasta ja perustele, miksi se on sinulle tärkeä.

4. Haastattele opiskelutovereitasi. Suunnittele ensin haastattelukysymykset(noin 10 kysymystä). Voit kysyä esimerkiksi opiskelutoverisi harrastuksista,

äidinkielestä, kotimaasta, kokemuksista Suomesta ja suomen kielestä jne. Kirjoita haastattelujen vastaukset muistiin ja raportoi suullisesti muulle ryhmälle.

5. Haastattele lukiolaista.

Haastattele jotakuta opinnoissaan jo pidemmällä olevaa lukio-opiskelijaa ja kysy häneltä hänen näkemyksistään lukion opiskelukulttuurista ja toimivista opiskelutekniikoista.

- Ennen haastattelua etsi netistä tietoa haastattelusta vuorovaikutustilanteena sekä vinkkejähaastattelun tekemiseen.

- Kirjoita haastattelukysymyksesi muistiin ennen haastattelua.- Kirjoita haastateltavan vastaukset haastattelun aikana tai sen jälkeen, jos nauhoitat haastattelun.- Raportoi haastateltavasi päänäkemykset suullisesti muulle ryhmälle.- Kootkaa yhdessä haastattelujenne pohjalta lista lukion opiskelukulttuurin keskeisistä piirteistä

ja toimivista opiskelutekniikoista.

6. Kyselytutkimus lukiolaisille.

Tehkää pienissä ryhmissä kyselytutkimus valitsemallenne, opinnoissaan jo pidemmälle edenneelle lukiolaisryhmälle.

- Ennen kyselyn tekemistä etsikää netistä tietoa kyselytutkimuksesta tiedonhankintamenetelmänä.- Miettikää kyselynne tavoite (esim. selvittää toimivia opiskelutekniikoita).- Laatikaa tämän jälkeen sopivat kysymykset ja pohtikaa, miten toteutatte kyselyn.- Raportoikaa lopuksi kyselynne tulokset muulle ryhmälle.

7. Millainen oppija olet? Internetissä on oppimistyylitestejä, joiden avulla voi selvittää itselleparhaiten sopivan oppimistyylin. Etsi yksi tällainen testi ja tee se.

8. Mitä aisteja käyttämällä opit parhaiten? Etsi Internetistä yksi havaintokanavatesti ja tee se.

9. Kirjoita lyhyt kuvaus siitä, millaisia tuloksia testit sinulle antoivat. Mitä päätelmiä voittestien perusteella tehdä sinulle sopivista opiskelutekniikoista?


18 KIPINÄ

VERBIEN PERSOONAMUODOT

TAPALUOKAT � INDIKATIIVI- ei tunnusta- tekeminen varmaa

KONDITIONAALI- tunnus -isi-- tekemisellä on ehto (jos)

IMPERATIIVI- tunnus -kaa, -kää, -ko, -kö- käsky

POTENTIAALI- tunnus -ne- (-le-, -re-, -se-)- tekeminen epävarmaa

AIKAMUODOT

PREESENS AKTIIVI- ei tunnusta yks.1. -n- tapahtuu nyt yks.2. -ttai tulevaisuudessa yks.3. vok.pid. tai -

mon.1.-mme

mon.2. -tte

mon.3. -vat PASSIIVI vok.pid. + n

luen / en lueluet / et luelukee / ei lue

luemme / emme lue

luette / ette lue

lukevat / eivät lue

luetaan / ei lueta

lukisin / en lukisilukisit / et lukisilukisi / ei lukisi

lukisimme / emme lukisilukisitte / ette lukisi

lukisivat / eivät lukisi

luettaisiin / ei luettaisi

-lue / älä luelukekoon / älköön lukeko

lukekaamme / älkäämme lukekolukekaa / älkää lukekolukekoot / älkööt lukeko

luettakoon / älköön luettako

lukenen / en lukenelukenet / et lukenelukenee / ei lukene

lukenemme / emmelukenelukenette / ette lukenelukenevat / eivät lukene

luettaneen / ei luettane

IMPERFEKTI AKTIIVI- tunnus -i- (posit.) y. 1.- tekeminen y. 2. tapahtui, y. 3. on jo ohi m. 1.- negatiiviverbi+ pääverbin m. 2. NUT-partisiippi m. 3. (passiivissa TU-partisiippi) PASSIIVI

luin / en lukenutluit / et lukenutluki / ei lukenutluimme / emme lukeneetluitte / ette lukeneetlukivat / eivät lukeneet

luettiin / ei luettu

PERFEKTI AKTIIVI- olla-verbi + y. 1. pääverbin NUT-partisiippi y. 2. (passiivissa TU-partisiippi) y. 3.- tekeminen on tapahtunut tai m. 1. jatkuu vielä

m. 2.

m. 3. PASSIIVI

olen / en ole lukenut

olet / et ole lukenut

on / ei ole lukenut

olemme / emme ole lukeneet

olette / ette ole lukeneetovat / eivät ole lukeneeton / ei ole luettu

olisin / en olisi lukenutolisit / et olisi lukenut

olisi / ei olisi lukenut

olisimme / emme olisi lukeneet

olisitte / ette olisi lukeneetolisivat / eivät olisi lukeneetolisi / ei olisi luettu

-

ole / älä ole lukenut

olkoon / älköön olko lukenutolkaamme /älkäämme olko lukeneetolkaa / älkää olko lukeneetolkoot / älkööt olko lukeneetolkoon / älköön olko luettu

lienen / en liene lukenutlienet / et liene lukenutlienee / ei liene lukenutlienemme / emme liene lukeneet

lienette / ette liene lukeneetlienevät / eivät liene lukeneetlienee / ei liene luettu

KIELIOPPIA


19

PLUSKVAMPERFEKTI AKTIIVI- olla-verbin y. 1. imperfekti + pääverbin y. 2. NUT-partisiippi y. 3. (passiivissa m. 1. TU-partisiippi) tekeminen oli m. 2. tapahtunut, on ohi m. 3. PASSIIVI

olin / en ollut lukenutolit / et ollut lukenutoli / ei ollut lukenutolimme / emme olleet lukeneetolitte / ette olleet lukeneetolivat / eivät olleet lukeneetoli / ei ollut luettu

VERBITYYPIT

Suomen kielen verbit voidaan jakaa kuuteen tyyppiin. Verbit jaetaan eri tyyppeihin niiden infinitiivin (perusmuodon eli sanakirjamuodon) tunnuksen ja verbin taivutusvartalon perusteella.

Esim. asua-verbin vartalo on asu- ja tunnus -a.

Persoonapäätteet lisätään aina verbin taivutusvartaloon, ei verbin perusmuotoon!

Esim. tulla-verbin taivutusvartalo on tule-, joten tulla verbin eri persoonamuodot ovat tulen, tulet, tulee, tulemme, tulette, tulevat.

Negatiivisessa muodossa vain negatiiviverbi taipuu persoonamuodoissa (en, et, ei, emme, ette, eivät) ja pääverbistä tulee minä-muodon vartalo (positiivisesta muodosta -n pois).

Esim. tavata-verbin minä-muodon vartalo on tapaa, joten eri persoonien negatiiviset muodot ovat en tapaa, et tapaa, ei tapaa, emme tapaa, ette tapaa, eivät tapaa.

VERBITYYPPI 1: vokaali + a/ä-verbit

• infinitiivin lopussa on kaksi vokaalia• infinitiivin tunnus on -a, -ä

infinitiivi vartalo = taivutusvartalo

infinitiivin tunnus

taivutus eri persoonissapositiivinen negatiivinen

puhua puhu- -a puhunpuhutpuhuu

puhummepuhuttepuhuvat

en puhuet puhuei puhu

emme puhuette puhueivät puhu

kysyä kysy- -ä kysynkysytkysyy

kysymmekysyttekysyvät

en kysyet kysyei kysy

emme kysyette kysyeivät kysy


20 KIPINÄ

HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, vahva aste on infinitiivissä ja yksikön ja monikon 3. persoonassa. Muissa persoonissa on heikko aste.

ottaa otta- -a otanotatottaa

otammeotatteottavat

en otaet otaei ota

emme otaette otaeivät ota

lukea luke- -a luenluetlukee

luemmeluettelukevat

en lueet lueei lue

emme lueette lueeivät lue

HARJOITUS A: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. sanoa tietää ymmärtää

VERBITYYPPI 2: da/dä-verbit

• infinitiivin lopussa on -da, -dä• infinitiivin tunnus on -da, -dä

infinitiivi vartalo =taivutusvartalo

infinitiivin tunnus


voida voi- -da voinvoitvoi

voimmevoittevoivat

en voiet voiei voi

emme voiette voieivät voi

syödä syö- -dä syönsyötsyö

syömmesyöttesyövät

en syöet syöei syö

emme syöette syöeivät syö

HUOM! Verbityypissä 2 ei ole astevaihtelua!

HARJOITUS B: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. juoda saada tupakoida

HUOM! Verbit tehdä ja nähdä taipuvat kuten 1. verbityypin verbit (vrt. lukea-verbi).

tehdä nähdä

teen teet tekee teemme teette tekevät

en teeet teeei teeemme teeette teeeivät tee

näen näet näkee näemme näette näkevät

en näeet näeei näeemme näeette näeeivät näe


21

VERBITYYPPI 3: la/lä, ra, na/nä, sta/stä -verbit

• infinitiivin lopussa on -la, -lä; -sta, -stä; -na, -nä; -ra• vokaali e liitetään vartaloon ennen persoonapäätettä

infinitiivi vartalo + e =taivutusvartalo

infinitiivin tunnus


tulla tul + e = tule- -la tulentulettulee

tulemmetulettetulevat

en tuleet tuleei tule

emme tuleette tuleeivät tule

kävellä kävel + e = kävele- -lä kävelenkäveletkävelee

kävelemmekävelettekävelevät

en käveleet käveleei kävele

emme käveleette käveleeivät kävele

nousta nous + e = nouse- -ta nousennousetnousee

nousemmenousettenousevat

en nouseet nouseei nouse

emme nouseette nouseeivät nouse

mennä men + e = mene- -nä menenmenetmenee

menemmemenettemenevät

en meneet meneei mene

emme meneette meneeivät mene

purra pur + e = pure- -ra purenpuretpuree

puremmepurettepurevat

en pureet pureei pure

emme pureette pureeivät pure

HUOM! Jos -la-, lä -verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa persoonamuodoissa vahva aste. Muissa 3. verbityypin verbeissä ei ole astevaihtelua.

kuunnella

kuuntelen kuuntelet kuuntelee

en kuunteleet kuunteleei kuuntele

kuuntelemme kuuntelette kuuntelevat

emme kuunteleette kuunteleeivät kuuntele

HARJOITUS C: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. opiskella kävellä pestä juosta (poikkeus) panna surra riidellä (astev.)


22 KIPINÄ

VERBITYYPPI 4: ata/ätä, uta/ytä, ota -verbit

• Infinitiivin lopussa on -ata, -ätä, -uta, - ytä, -ota (joskus -eta, -etä, -ita, -itä)• infinitiivin vartalossa -t � -a/-ä ennen persoonapäätettä

infinitiivi vartalo t � a =taivutusvartalo

infinitiivin tunnus

taivutus eri persoonissa

positiivinen negatiivinen

osata osat- t � a =osaa-

-a osaanosaatosaa

osaammeosaatteosaavat

en osaaet osaaei osaa

emme osaaette osaaeivät osaa

vastata vastat- t � a = vastaa-

-a vastaanvastaatvastaa

vastaammevastaattevastaavat

en vastaaet vastaaei vastaa

emme vastaaette vastaaeivät vastaa

haluta halut- t � a = halua-

-a haluanhaluathaluaa

haluammehaluattehaluavat

en haluaet haluaei halua

emme haluaette haluaeivät halua

siivota siivot- t � a = siivoa

-a siivoansiivoatsiivoaa

siivoammesiivoattesiivoavat

en siivoaet siivoaei siivoa

emme siivoaette siivoaeivät siivoa

HUOM! Jos vartalon lopussa on vokaali a, hän-persoonassa ei ole persoonapäätettä (osata � osaa). Jos vartalon lopussa on jokin muu vokaali, hän-persoonassa on pääte -a/-ä (haluta � haluaa).

HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa persoonamuodoissa vahva aste.

tavata

tapaan tapaat tapaa

en tapaaet tapaaei tapaa

tapaamme tapaatte tapaavat

emme tapaaette tapaaeivät tapaa

HARJOITUS D: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. pelata ruveta (astev.) kadota (astev.) hypätä (astev.)


23

VERBITYYPPI 5: ita/itä-verbit

• infinitiivin lopussa on -ita, -itä• vartaloon lisätään -se ennen persoonapäätettä

infinitiivi vartalo + se = taivutusvartalo

infinitiivintunnus


tarvita tarvit + se =tarvitse-

-a tarvitsentarvitsettarvitsee

tarvitsemmetarvitsettetarvitsevat

en tarvitseet tarvitseei tarvitse

emme tarvitseette tarvitseeivät tarvitse

valita valit + se = valitse-

-a valitsenvalitsetvalitsee

valitsemmevalitsettevalitsevat

en valitseet valitseei valitse

emme valitseette valitseeivät valitse

häiritä häirit + se = häiritse-

-ä häiritsenhäiritsethäiritsee

häiritsemmehäiritsettehäiritsevät

en häiritseet häiritseei häiritse

emme häiritseette häiritseeivät häiritse

HUOM! Verbityypissä 5 ei ole astevaihtelua!

HARJOITUS E: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. merkitä tulkita harkita ansaita

VERBITYYPPI 6: eta/etä-verbit

• infinitiivin lopussa on -eta, -etä• vartalossa t � -ne ennen persoonapäätettä

infinitiivi vartalo t � ne = taivutusvartalo

infinitiivintunnus

taivutus eri persoonissa

positiivinen negatiivinen

vanheta vanhet-t � ne =vanhene-

-a vanhenenvanhenetvanhenee

vanhenemmevanhenettevanhenevat

en vanheneet vanheneei vanhene

emme vanheneette vanheneeivät vanhene

paeta paket*t � ne = pakene-

-a pakenenpakenetpakenee

pakenemmepakenettepakenevat

en pakeneet pakeneei pakene

emme pakeneette pakeneeivät pakene

* huom. astevaihtelu!

HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa persoonamuodoissa vahva aste.


24 KIPINÄ

KONSONANTTIEN ASTEVAIHTELU

Verbeissä konsonantit k, p ja t muuttuvat seuraavalla tavalla:

ASTEVAIHTELUN A-TYYPPI

VAHVA � HEIKKO (verbin vartalossa persoonapäätteen edellä, viimeisen tavun rajalla) Verbin sanakirjamuoto: vahva konsonantti(VERBITYYPPI 1: minä, sinä, me, te heikko aste)

KK K liikkua liiku-PP P hyppiä hypi-TT T voittaa voita-

K – hakea hae-P V leipoa leivo-T D tahtoa tahdo-

NK NG onkia ongi-MP MM ampua ammu-LT LL huoltaa huolla-NT NN lentää lennä-RT RR kertoa kerro-

RKE RJE särkeä särje-LKE LJE kulkea kulje-

HUOM! Seuraavat konsonanttiyhtymät eivät muutu:SK SK laskea laske-ST ST matkustaa matkusta-PS PS lypsää lypsä-TK TK matkia matki-

ASTEVAIHTELUN B-TYYPPI

HEIKKO � VAHVA (VERBITYYPIT 3, 4 ja 6: kaikki persoonat)

K KK hakata hakkaa-P PP hypätä hyppää-T TT kätellä kättele-

– K taata takaa-V P luvata lupaa-D T riidellä riitele-

NG NK langeta lankea-MM MP kammata kampaa-LL LT vihellellä viheltele-NN NT käännellä kääntele-RR RT siirrellä siirtele-

HJE HKE lohjeta lohkea-LJE LKE haljeta halkea-RJE RKE tarjeta tarkene-


25

14. Verbisanaristikko. Mikä sana on kyseessä? Kirjoita oikea verbi ruudukkoon vihjeenperusteella.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

1. tuoda-verbin vastakohta2. neuloa esim. vaatteita3. ottaa ilman lupaa4. harrastaa kehonrakennusta,

hankkia isot lihakset5. särkeä, hajottaa6. jollakin on jotakin7. kuljettaa ajoneuvolla8. mennä kylpyyn9. päättyä10. tuoda ruokaa tai juomaa

pöytään11. tippua

15. Kirjoita viivalle ristikon verbit oikeassa persoonamuodossa. Järjestys on sama kuinristikossa. Merkitse myös verbityypin numero lauseen perään.

a) Postinkantaja _________________ kirjeen postilaatikkoon.

b) Äiti ______________________ vaatteita lapselle.

c) Me _________________________ (negatiivinen) kaupasta tavaroita.

d) Urheilijat _________________________ kuntosalilla lihaksiaan.

e) Varkaat ____________________ ikkunan, että he pääsevät sisälle taloon.

f) Te olette rikkaita eli te ________________________ paljon rahaa.

g) Me __________________________ (negatiivinen) teitä kotiin autolla.

h) _______________________kö te joka lauantai?

i) Milloin elokuva ________________________?

j) Kokki _________________________ (negatiivinen) ruokaa ravintolassa.

k) Kissat _____________________ aina jaloilleen.

TEHTÄVIÄ


157

S22 KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI

• Kurssilla tutustutaan suomalaisen kulttuurin kulmakiviin ja suomalaiseen puhekulttuuriin sekä käsitellään opiskelijoiden kokemuksia kahden kulttuurin keskellä elämisestä.

• Kieliopissa keskitytään nominityyppeihin, lauseenjäseniin ja lausetyyppeihin sekä tekstin sidoskeinoihin.

• Kurssilla saadaan kipinöitä aineistopohjaisen tekstin kirjoittamiseen sekä puhe-esityksen pitämiseen. Lisäksi harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista.


158 KIPINÄ

Kuva Miika Nousiaisen näytelmästä Maaninkavaara. Kuvaaja: Vertti TeräsvuoriKuvakrediitti: Kansallisteatteri.

Suomalaiseen puhekulttuuriin kuuluu, että keskusteltaessa keskusteluetäisyys on

melko pitkä, tuntemattomilla noin metri, eikä keskustelukumppania ole tapana koskettaa.

159

1. Suomalainen puhekulttuuri

Jokaisessa kulttuurissa on omat viestintätapansa ja norminsa, joiden mukaan keskustelutilanteissa toi-mitaan. Jos suomalaisten tapaa puhua vertaa esi-merkiksi eteläeurooppalaiseen puhekulttuuriin, suomalaiset saattavat vaikuttaa vähäpuheisilta ja eleettömiltä. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan hiljaisuutta, joten suomalaisilla ei ole tarvetta täyt-tää hiljaisuutta puheella. Suomalaisilla on siis hyvä hiljaisuuden sietokyky. Niinpä esimerkiksi hississä, junassa tai linja-autopysäkillä ei ole tavallista ryhtyä juttelemaan tuntemattomien kanssa. Vaikeneminen ei siis ole epäkohteliaisuutta.

Tyypillistä suomalaiselle puhekulttuurille on, että suomalaiset puhuvat silloin, kun heillä on asiaa. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan re-hellisyyttä, joten suomalainen odottaa, että puhuja sanoo, mitä hän tarkoittaa. Suomalaisessa puhe-kulttuurissa ei esimerkiksi tervehdysten yhteyteen kuulu small talk niin kuin monissa muissa maissa, vaan tervehdys on ytimekkäästi vain hei, moi, terve tai huomenta. Tervehdyksiin ei myöskään ole tapana liittää puhuteltavan nimeä.

Stereotyyppinen käsitys, että small talk ei kuu-luisi lainkaan suomalaiseen puhekulttuuriin, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Small talkilla on Suomessakin tehtävänsä. Sitä käytetään keskustelun aloittamiseen, uusien suhteiden solmimiseen sekä suhteiden ylläpitämiseen ja tarvittaessa myös hiljai-suuden torjumiseen.

Sopivia aiheita suomalaisessa small talkissa ovat turvalliset aiheet, joista kaikkien on helppo puhua. Tällaisia ovat esimerkiksi sää ja harrastukset, kuten syksyllä marjastaminen, sienestäminen ja metsäs-täminen, kesällä esimerkiksi golf ja ralli ja talvella hiihtäminen sekä jääkiekko. Small talkin aihepiiriin vaikuttaa tietysti myös tilanne, jossa ihmiset kohtaa-vat. Jos naapuri on tekemässä puutarhahommia, on luontevaa keskustella puutarhaan liittyvistä asioista,

koiranomistajat taas jutustelevat mielellään lemmi-keistään, bussipysäkillä voidaan keskustelu aloit-taa kommentoimalla säätä tai päivittelemällä myö-hässä olevaa bussia. Yksityisasioista, raha-asioista, seksuaalisuudesta, politiikasta tai uskonnosta ei ole tapana puhua. Suomalaiselle on tärkeää, että kes-kustelu säilyy sopuisana ja ilmapiiri myönteisenä. Sopuisaa ilmapiiriä pidetään yllä myös kunnioitta-malla toisen mielipiteitä ja antamalla toisen puhua aina puheenvuoronsa loppuun. Ei ole siis kohteli-asta puhua toisen päälle tai keskeyttää puhetta.

Suomalaiseen puhekulttuuriin kuuluu, että kes-kusteltaessa keskusteluetäisyys on melko pitkä, tun-temattomilla noin metri, eikä keskustelukumppania ole tapana koskettaa. Tervehtiessään suomalaiset usein kyllä kättelevät, mutta poskisuudelmat eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Nykyään kuiten-kin läheisten ja erityisesti nuorten ihmisten keskuu-dessa halaaminen on yleistynyt tervehtimistapana.

Nonverbaali eli sanaton viestintä on suomalai-sessa puhekulttuurissa lähinnä pieniä eleitä ja il-meitä. Suomalaiset eivät puhu käsillään, niin kuin esimerkiksi espanjalaiset ja italialaiset tekevät. Kun toinen puhuu, suomalainen osoittaa kuuntelevansa katsomalla puhekumppania silmiin.

Ei tietenkään voi yleistää, että kaikki suomalaiset olisivat hiljaisia ja eleettömiä. Suomalaisissa on eri-laisia keskustelijoita: osa on puheliaita ja osa vähä-puheisempia. Myös alueellisia eroja on. Kiireisellä kaupunkilaisella ei usein ole aikaa jäädä rupattele-maan, kun taas maalla asuvat ovat usein hyvinkin suulaita. Savolaisia ja karjalaisia pidetään usein pu-heliaampina kuin eteläsuomalaisia. Tietysti myös se, miten hyvin puhekumppaninsa tuntee, vaikut-taa keskusteluvilkkauteen. Vaikka suomalainen olisi tuntemattomien ihmisten kanssa hiljainen ja varau-tunut, hän saattaa olla lähemmin ystävystyttyään hyvinkin puhelias.


160 KIPINÄ

S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti

aihepiiri, -piirin, -piiriäalueellinen, alueellisen, alueellistaarvostaa, arvostan, arvostaadialogi, dialogin, dialogiaele, eleen, elettäeleetön, eleettömän, eleetöntäepäkohteliaisuus, -kohteliaisuuden, -kohteliaisuuttahalaaminen, halaamisen, halaamistahavainto, havainnon, havaintoahiljaisuus, hiljaisuuden, hiljaisuuttailmapiiri, -piirin, -piiriäilme, ilmeen, ilmettäjutustella, jutustelen, jutusteleekarjalainen, karjalaisen, karjalaistakaupunkilainen, kaupunkilaisen, kaupunkilaistakeskeyttää, keskeytän, keskeyttääkeskusteluetäisyys, -etäisyyden, -etäisyyttäkeskustelukumppani, -kumppanin, -kumppaniakeskustelutilanne, -tilanteen, -tilannettakeskusteluvilkkaus, -vilkkauden, -vilkkauttakiireinen, kiireisen, kiireistäkohdata, kohtaan, kohtaakommentoida, kommentoin, kommentoikoskettaa, kosketan, koskettaakunnioittaa, kunnioitan, kunnioittaakäsitys, käsityksen, käsitystälemmikki, lemmikin, lemmikkiäliittyvä, liittyvän, liittyvääläheinen, läheisen, läheistämielipide, mielipiteen, mielipidettänonverbaali, nonverbaalin, nonverbaalianormi, normin, normiaosoittaa, osoitan, osoittaa

poskisuudelma, -suudelman, -suudelmaapuheenvuoro, -vuoron, -vuoroapuhekulttuuri, -kulttuurin, -kulttuuriapuhelias, puheliaan, puheliastapuhuteltava, puhuteltavan, puhuteltavaapuolituttu, -tutun, -tuttuapäivitellä, päivittelen, päivitteleereagoida, reagoin, reagoirehellisyys, rehellisyyden, rehellisyyttärupatella, rupattelen, rupatteleesanaton, sanattoman, sanatontasavolainen, savolaisen, savolaistaseksuaalisuus, seksuaalisuuden, seksuaalisuuttasietokyky, -kyvyn, -kykyäsolmiminen, solmimisen, solmimistasopuisa, sopuisan, sopuisaasuulas, suulaan, suulastatervehdys, tervehdyksen, tervehdystätervehtimistapa, -tavan, -tapaatoimia, toimin, toimiitorjuminen, torjumisen, torjumistatuttavuus, tuttavuuden, tuttavuuttatyypillinen, tyypillisen, tyypillistävaikeneminen, vaikenemisen, vaikenemistavarautunut, varautuneen, varautunuttaviestintätapa, -tavan, -tapaavähäpuheinen, -puheisen, -puheistaväite, väitteen, väitettäyhteys, yhteyden, yhteyttäyksityisasia, -asian, -asiaayleistää, yleistän, yleistääylläpitäminen, -pitämisen, -pitämistäytimekäs, ytimekkään, ytimekästä

1. Selitä seuraavat tekstissä esiintyneet sanat.

a) vähäpuheinenb) eleetönc) hiljaisuuden sietokykyd) small talke) torjua hiljaisuuttaf) solmia suhteitag) sopuisah) ilmapiirii) rupatellaj) keskusteluvilkkaus

TEHTÄVIÄ

161


2. Vastaa tekstin avulla kysymyksiin.

a) Mitä suomalaisessa puhekulttuurissa arvostetaan?b) Miten suomalaiset tervehtivät toisiaan?c) Mitä tekstissä kerrotaan suomalaisesta small talkista?d) Millaisista aiheista ei ole sopivaa puhua uusien tuttavuuksien kanssa ja miksi?e) Mitä tekstissä sanotaan keskusteluetäisyydestä, puhekumppanin koskettamisesta ja suomalaisten nonverbaalin viestinnän käytöstä?

3. Suomalaista small talkia.

Tehkää pareittain pieniä dialogeja tilanteista, joissa tarvitaan small talkia. Valitkaa muutama tilanne seuraavista tai keksikää itse. Esittäkää dialogit muulle ryhmälle.

• Odotat vesisateessa linja-autoa ja aloitat keskustelun tuntemattoman kanssa.• Tarvitset kuntosalilla apua jonkin laitteen kanssa.• Tapaat naapurisi pitkästä aikaa.• Olet ulkoiluttamassa koiraa ja tapaat toisen koiranomistajan.• Olet eksynyt ja kysyt tietä.• Olet välitunnilla uudessa koulussa etkä tiedä, missä seuraava oppitunti pidetään. • Olet aloittanut uuden harrastuksen jossakin harrastusryhmässä etkä tunne vielä ketään. Haluat kuitenkin tutustua muihin ryhmäläisiin.• Olet ihastunut samalla kurssilla olevaan tyttöön/poikaan ja haluat pyytää häntä treffeille.• Olet junassa tai lentokoneessa ja aloitat keskustelun vierustoverisi kanssa.

Keskustelkaa lopuksi ryhmässä pidetyistä dialogeista. Olivatko keskustelut luontevia? Miksi? Poimikaa dialogeista mielestänne toimivia ilmauksia.

4. Suomalaista small talkia käytännössä.

Tarkkailkaa suomalaista small talkia eri tilanteissa. Voitte sopia tarkkailuajaksi esimerkiksi viikon. Lopuksi raportoikaa toisillenne havainnoistanne. Tehkää sekä a- että b-tehtävä.

a) Raportoi siitä, aloittaako joku suomalainen (puolituttu/tuntematon) keskustelun kanssasi. Jos aloittaa, niin missä tilanteessa ja mistä aiheesta?

b) Aloita itse ainakin kerran tarkkailujakson aikana keskustelu jonkun sinulle ennestään tuntemattoman/puolitutun suomalaisen kanssa, mieluummin useammin. Raportoi sitten muille ryhmäläisille, missä tilanteessa aloitit keskustelun ja mistä aiheesta. Entä miten suomalaiset reagoivat, kun aloitit keskustelun?

5. Lue Roman Schatzin pakina Huonosti sulavaa mutta terveellistä ja tee seuraavat harjoitukset.

a) Kerää listaksi ne suomalaisen kulttuurin piirteet, jotka pakinassa nostetaan esille.

b) Keskustele parin kanssa / pienessä ryhmässä siitä, millaisia kokemuksia sinulla on suomalaisesta kulttuurista. Vertaa kokemuksiasi pakinassa esitettyihin väitteisiin suomalaisuudesta.

162 KIPINÄ


VENÄJÄLLÄ ON SIPERIA. Yhdysvalloilla on Alaska. Euroopalla on Suomi.

Uusien tulokkaiden silmissä Suomi vaikuttaa ihan normaalilta, kalliilta pikku maalta. No valo ja värit nyt ovat erilaisia, erityisesti kesäisin. Talvella valoa ei liiemmälti ole.

Mutta jokin muukin on täällä toisin. Kestää het-ken ennen kuin tajuaa, mikä se on: ihmiset.

He eivät katso silmiin. He eivät ikinä tervehdi tuntemattomia. He inhoavat tyhjänpäiväistä jutus-telua. He eivät koskaan keskeytä puhettasi – vai-kuttaa siltä, etteivät he kuuntele. Sanopa jotain mu-kavaa heidän vaatteistaan, ja he kertovat, kuinka halpoja ne ryysyt oikeasti olivat. Hymyile ohikul-kijoille, ja he pitävät sinua uskonnollisena fanaatik-kona, huumehörhönä, homona, itämaisten matto-jen kaupittelijana tai kaikkina edellä mainituista.

Etkö usko? Kokeile itse: menepä tavarataloon ja vietä tovi hississä. Hymyile, katso ihmisiä silmiin ja juttele niitä näitä. Näet, kuinka heidän pulssinsa kiihtyy ja otsalle kirpoaa hiki.

Toisaalta he saattavat kutsua sinut kesämökilleen saunomaan. Se tarkoittaa, että riisuudutaan alasti ja vedetään kaveriporukassa ruhtinaalliset kännit. Suomalaisista on paha mennä kertomaan vihaa-vatko vai rakastavatko he sinua.

Salaisuus on yksinkertainen. Suomalaisten koh-teliaisuuskäsite on erilainen kuin muissa maissa yleensä. Useimmissa muissa kulttuureissa kommu-nikointia pidetään kohteliaana. Suomessa on kohte-liasta jättää ihmiset rauhaan.

Miksi kiusata muita vitseillä maanantaiaamuna? Heillä on jo muutenkin tarpeeksi vaikeaa, ihan niin kuin itselläsi.

Miksi kysyä kaverilta miten lapset voivat? Kyllä hän kertoisi jos heillä joku hätä olisi, onhan hän kaverisi.

Miksi istua tyhjässä ratikassa jonkun viereen juttelemaan, kun kaikki voisivat matkustaa hiljaa ja rauhassa?

Miksi soittaa yllättäen ovikelloa, kun voisit ihan hyvin soittaa päivää paria aiemmin ja ilmoittaa tu-lostasi?

Jos satut tulemaan sadan miljoonan asukkaan maasta, puhut todennäköisesti kymmenkertaisesti sen minkä keskivertosuomalainen. Ota siis rauhal-lisesti tai kulutat hänet äkkiä loppuun. Ehkä myös seisot ihan liian lähellä ihmisiä. Anna sellaiset 70 senttiä tilaa, niin he tuntevat olonsa turvalliseksi. Ja oletko muuten huomannut, että useimmat suo-malaiset osaavat puhua sisäänpäin hengittäessään?

Suomalaisessa elämäntavassa piilee viisautta: ”Elämä on epävarmaa, aloita siis jälkiruoasta.”

He elävät vihamielisessä ympäristössä vihollis-ten ympäröimänä ristinään kieli, jota muut elävät olennot tuskin koskaan oppivat… Tästä huolimatta he rakastavat maataan. Ja rakastavat sen vihaamista. Ole sinä silti varovainen: älä erehdy vastaamaan myöntävästi kysymykseen ”Eikö täällä olekin ka-malaa?” Sinun oletetaan rakastuvan Suomeen.

Todennäköisesti niin käykin. Minä ainakin tein niin. Suomalaiset katsos, he ovat oikeastaan… he ovat… Sanotaan, että vähän erilaisia kuin keski-vertotyypit. Ikään kuin täyttä tavaraa, jos ymmär-rät mitä tarkoitan. Niin kuin tumma leipä, jossa on reikä keskellä. Huonosti sulavaa, mutta terveellistä.

He ovat ikikiitollisia, kun joku puhuu heistä. Joten ei kun menoksi…

Roman Schatz, Suomesta, rakkaudella. Johnny Kniga 2010. Suom. Maarika Autio.

Kuva: Rodeo

HUONOSTI SULAVAA MUTTA TERVEELLISTÄ

166 KIPINÄ


NOMINIEN ASTEVAIHTELU ELI KONSONANTTIVAIHTELU

Kun sanaan laitetaan tunnus tai pääte, sen vartalo voi muuttua.

sanakirjamuoto vartalo pääte/tunnus

harrastus harrastukse- -sta harrastuksesta

arvokas arvokkaa- -lle arvokkaalle

Vain konsonantit k, p ja t voivat muuttua. Muutos tapahtuu aina sanan viimeisen tavun rajalla.

sanakirjamuoto vahva aste/vartalo heikko aste/vartalo

luokka luokka-a luoka-n

vaate vaattee-n vaate-tta

Nominien astevaihtelut eli konsonanttimuutokset

VAHVA HEIKKO

kk k laukku lauku-pp p kauppa kaupa-tt t kuitti kuiti-k - laki lai-p v leipä leivä-t d tieto tiedo-nk ng aurinko auringo-mp mm lämpö lämmö-lt ll valta valla-nt nn lento lenno-rt rr kerta kerra-

HUOM! Astevaihtelua ei ole näissä konsonanttiyhtymissä:

sk sk tuisku tuisku-sp sp piispa piispa-st st lasti lasti-ks ks taksa taksa-ts ts katse katse-tk tk tutka tutka-hk hk lohko lohko-

Vain sanoilla vihko ja nahka on kaksi muotoa: vihkonnahkan

--

vihonnahan

KIELIOPPIA

167


HUOM! Useissa nuorissa lainasanoissa ja puhekielen sanoissa ei yleensä ole astevaihtelua.

mopo – mopollaope – opelle

Suomalaisissa etunimissä tavallisesti vain kaksoiskonsonantti muuttuu.

kk: k Jaakko Jaakollepp: p Teppo Tepostatt: t Terttu Tertulta

k: k Kauko Kaukonp: p Topi Topillet: t Kati Katin

Suomalaisissa sukunimissä ja muutamissa etunimissä konsonanttivaihtelu on tavallinen.

Kauppi KaupistaLahti LahdenKäki KäenHaapa HaavanSatu Sadun (tai Satun)

Konsonanttivaihtelun A- ja B-tyyppi

TYYPPI A: VAHVA � HEIKKO (jos sanan lopussa on a, i, o, u, y, ä, ö)

VAHVA HEIKKOsanakirjamuoto genetiivi (monikko)partitiivi (yks. ja mon.)essiivi (yks. ja mon.)illatiivi (yks. ja mon.)komitatiivi

muut sijamuodot: genetiivi (yksikkö), translatiivi, inessiivi, elatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi, abessiivi, instruktiivi

VAHVA HEIKKO

kk k kukka kukanpp p vappu vapuksitt t katto katolle

k - lika liastap v lupa luvant d sata sadalle

nk ng sanko sangossamp mm sampo sammoksilt ll ilta illallant nn kunto kunnossart rr kerta kerran

168 KIPINÄ


uku uvu luku luvustayky yvy kyky kyvytrki rje särki särjessälki lje olki oljesta

poikkeukset (i � j kahden vokaalin välissä): poika: poja-aika: aja-

TYYPPI B: HEIKKO � VAHVA (jos sanan lopussa on e tai konsonantti l, r, n, s, t)

HEIKKO VAHVAsanakirjamuotoyksikön partitiivi

kaikki muut sijamuodot yksikössä ja monikossa

k kk rikas rikkaaksip pp valpas valppaanat tt vaate vaatteet

- k kiuas kiukaaseenv p tarve tarpeestad t puhdas puhtaassa

ng nk rengas renkaallamm mp lammas lampaaltall lt mallas maltaastann nt vanne vanteetrr rt huurre huurteen

hje hke pohje pohkeessalje lke hylje hylkeelle

9. Onko sanassa astevaihtelu vai ei? Jos on, kirjoita, miten konsonantti muuttuu.

oppilas _____________________________________________________________________________________

Sinikka _____________________________________________________________________________________

Alpo ________________________________________________________________________________________

tutka _______________________________________________________________________________________

TEHTÄVIÄ

169


mato _______________________________________________________________________________________

virta ________________________________________________________________________________________

pulla _______________________________________________________________________________________

kärki _______________________________________________________________________________________

nuuska _____________________________________________________________________________________

maksu ______________________________________________________________________________________

valta _______________________________________________________________________________________

sanka _______________________________________________________________________________________

huuhkaja ___________________________________________________________________________________

Taito _______________________________________________________________________________________

taito ________________________________________________________________________________________

vika ________________________________________________________________________________________

porkkana ___________________________________________________________________________________

10. Onko kyseessä sanan heikko vai vahva aste?

vahva heikko

murteen

sudenkorennossa

hyödyn

särjellä

Veikolle

taksaa

altaalle

tutkassa

lakosta

tavoitetta

parrassa

muusikkoon

luvalla

siltaan

kappaleelle

Ku

va: V

esa

Salli

nen

170 KIPINÄ


NOMINIEN TAIVUTUSTYYPIT ELI SANATYYPIT

Vartalo on se sanan muoto, johon pääte lisätään. Suomessa tehdään erilaisia muotoja siten, että sanan vartaloon laitetaan päätteitä. Sanalla voi olla kaksi erilaista vartaloa:

Esim. Kukko-sanan heikko vokaalivartalo on kuko- ja vahva vokaalivartalo on kukko-. Sieni-sanan vokaalivartalo on siene- ja konsonanttivartalo on sien-. Heikon vokaalivartalon saa esim. yksikön genetiivistä (kukon) ja vahvan vokaalivartalon yksikön partitiivista (kukkoa). Vokaalivartalon saa yksikön genetiivistä (sienen) ja konsonanttivartalon yksikön partitiivista (sientä).

perusmuoto (yksikön nominatiivi)

vokaalivartaloheikko/vahva

sijapääte sanan sijamuoto

tähti tähde-/tähte- +stä / -ä tähdestä / tähteä

perusmuoto vokaalivartalo/konsonanttivartalo sijapääte

saari saare-/saar- + ssa / -ta saaressa / saarta

Jokaisella sanalla on siis vokaalivartalo, johon liitetään melkein kaikki sijapäätteet. Joillakin sanoilla on lisäksi konsonanttivartalo. Nominit jaetaan nominityyppeihin niiden perusmuodon, vartalon ja yksikön partitiivin muodon mukaan.

Vokaaliloppuiset sanat

1) o, ö, u, y, a, ä -loppuiset sanat

perusmuoto: haapa heikko vartalo: haava- yksikön partitiivi: haapaavahva vartalo: haapa-

• perusmuodon lopussa on vokaali o, ö, u, y, a, ä• partitiivissa vahva vartalo + a/ä• k, p, t -astevaihtelu• suurin ryhmä

11. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. lipu-, lipun) ja vahva vartalo ja yksikön partitiivi (esim. lippu-, lippua) sanoista kenkä, vika, puku, virta.

_____________________________________________________________________________________________

KIELIOPPIA

171


2) i-loppuiset sanat

a) perusmuoto: penkki heikko vartalo: penki- yksikön partitiivi: penkkiävahva vartalo: penkki-

• i/i-sanat (i ei muutu)• partitiivissa vahva vartalo + a/ä• k, p, t -astevaihtelu• suurin osa lainasanoja englannista, ruotsista ja saksasta• paljon uuden kulttuurin sanoja: ei suomalaiset ruoat, hedelmät ja eläimet, tietotekniikan sanasto jne.

Esim. netti, wokki, kiivi, tiimi, greippi, meikki, tradenomi, konsultti, projekti, tomaatti, presidentti, laki, kiltti, lasi, peili, tuoli, kaappi, bussi, kahvi, kaupunki, kuppi, malli, normaali, paperi, passi, posti, viisumi, Ruotsi, šakki, tunti, turisti, täti, vaali, viini, äiti, appelsiini, banaani, meloni, makaroni, spagetti, mandariini, kirahvi, tiikeri, elefantti, ministeri, maisteri, kortti, kasetti, postimerkki, testi, tentti, tulppaani, lääkäri, tohtori, professori, filmi, baari

12. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. presidenti-, presidentin) ja vahva vartalo ja yksikön partitiivi (esim. presidentti-, presidenttiä) sanoista arkkitehti, konsultti, šakki, meikki.

_____________________________________________________________________________________________

b) perusmuoto: tähti heikko vartalo: tähde- yksikön partitiivi: tähteävahva vartalo: tähte-

• i/e-sanat (i muuttuu e:ksi vartalossa ja partitiivissa)• vanhat suomen omat sanat: paljon luontosanoja• partitiivissa vahva vartalo ja e• k, p, t -astevaihtelu

Esim. joki, järvi, niemi, lahti, kivi, nimi, ovi, pilvi, Suomi, talvi, hirvi, hauki, särki, mäki, polvi, sormi, poski

13. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. joe-, joen) sekä vahva vartalo ja yksikön partitiivi (esim. joke-, jokea) sanoista lampi, särki, hauki, lahti.

_____________________________________________________________________________________________

c) perusmuoto: nuori vokaalivartalo: nuore- yksikön partitiivi: nuortakonsonanttivartalo: nuor-

• partitiivissa konsonanttivartalo + ta/tä (partitiivissa ei ole e:tä): nuorta• ei k, p, t -astevaihtelua• myös paljon vanhoja luontosanoja

Esim. pieni, suuri, meri (merta), lohi, saari, kuusi (puu), mieli, puoli, tuli, tuuli, huuli, sieni, hiiri, nuoli, huoli, moni, uni, ääni, nuori, vuori, sääri, veri (verta), lapsi (lasta), veitsi (veistä/veitseä), lumi

172 KIPINÄ


14. HARJOITUS: Kirjoita vokaalivartalo ja yksikön genetiivi (esim. puole-, puolen) ja konsonanttivartalo ja yksikön partitiivi (esim. puol-, puolta) sanoista sääri, lohi, pieni,

lumi.

_____________________________________________________________________________________________

d) perusmuoto: tosi heikko vartalo: tode- yksikön partitiivi: tottavahva vartalo: tote-konsonanttivartalo: tot-

= vanhat si-sanat (ei lainasanat esim. lasi)• si � -de/te• partitiivi: -si � t +ta/tä

Esim. susi, vesi, kuukausi, vuosi, käsi, kuusi (6), viisi, tosi, täysi, vuorokausi, reisi

Huomaa poikkeukset:

perusmuoto: heikko/vahva vartalo: partitiivi:

yksi yhde-/yhte- yhtäkaksi kahde-/kahte- kahtakansi kanne-/kante- kanttavarsi varre-/varte- varttavirsi virre-/virte- virttähirsi hirre-/hirte- hirttäkynsi kynne-/kynte- kynttä

15. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. vuode-, vuoden) ja vahva vartalo ja yksikön illatiivi (esim. vuote-, vuoteen) sekä konsonanttivartalo ja yksikön partitiivi (esim. vuot-, vuotta) sanoista reisi, liesi, hiisi, mesi.

_____________________________________________________________________________________________

3) e-loppuiset sanat

perusmuoto: tiede vartalo: tietee- yksikön partitiivi: tiedettä

• vartalossa e � ee • partitiivi = perusmuoto + tta, ttä• k, p, t -astevaihtelu

Esim. tuore, taide, voide, ranne, vanne, toive, koe, huurre, taive, amme, virhe, vene, herne, side, mantere, kantele, kyynele jne.

Poikkeukset: e-loppuiset suomalaiset etunimet esim. Ville (Villen, Villeä), Kalle, Janne, Hanne sekä sanat nalle, itse, nukke, pelle, kolme ja e-loppuiset vieraskieliset lainasanat (esim. college, single, mobile, joule jne.)

173


16. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. taitee-, taiteen) ja yksikönpartitiivi (esim. taidetta) sanoista liikenne, koe, ranne, tuote.

_____________________________________________________________________________________________

4) Yksitavuiset vokaaliloppuiset sanat

perusmuoto: syy vartalo: syy- yksikön partitiivi: syytä

• perusmuoto = vartalo• partitiivi: perusmuoto + ta/tä• ei astevaihtelua• myös tai-loppuiset viikonpäivät ja kaikki kuukaudet kuuluvat tähän ryhmään, huomaa myös

suomalaiset kaupungit, joiden lopussa on esim. pää (Kankaanpää) tai suu (Joensuu)

Esim. suu, kuu, puu, pää, tie, työ, tuo, pyy, kyy, vyö, tee

17. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. tee-, teen) ja yksikön partitiivi(esim. teetä) sanoista luu, Järvenpää, joulukuu, tiistai.

_____________________________________________________________________________________________

18. Kirjoita viivalle annettu sana oikeassa muodossa.

Jukka

a) _______________lla on kova yskä.

b) Me menemme illalla _______________lle.

c) Liisa ja Matti ovat _____________________n kanssa elokuvissa.

d) Tiina rakastaa __________________a.

e) Myös Heidi on ihastunut ____________________an.

järki

a) Onko tässä mitään ________________ä?

b) Tämän tehtävän voi ratkaista ___________________________n avulla.

c) Ajattele asiaa ______________________llä.

TEHTÄVIÄ

175


b) Hän on ___________________ssä koko ajan!

c) Sano se _______________________en.

d) Huuto vaimeni vaisuksi ____________________ksi.

e) Hän huusi vihaisella _________________llä.

taide

a) Onko tämä olevinaan _________________tta?

b) Älä sijoita rahojasi __________________seen.

c) ___________________ssa on omat sääntönsä.

d) ______________________n syvin olemus paljastuu tästä maalauksesta.

e) En pidä tätä maalausta _________________________na.

Konsonanttiloppuiset sanat

1) nen-loppuiset sanat

perusmuoto: hyttynen vartalo: hyttyse- yksikön partitiivi: hyttystä

• perusmuodossa -nen, vartalossa -se• partitiivissa konsonanttivartalo (ei e:tä) + ta/tä • ei astevaihtelua

19. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. lautase-, lautasen) ja yksikön partitiivi (esim. lautasta) sanoista amerikkalainen, keltainen, Jokinen.

_____________________________________________________________________________________________

2) in-loppuiset sanat

perusmuoto: puhallin vartalo: puhaltime- yksikön partitiivi: puhallinta

• perusmuodossa -in, vartalossa -ime • yksikön partitiivi = perusmuoto + ta/tä• astevaihtelu

poikkeus: lämmin lämpimä-n lämmin-tä

KIELIOPPIA

176 KIPINÄ


HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat -an/än-loppuiset sanatsydänmorsian

sydäme-morsiame-

sydäntämorsianta

20. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kihartime-, kihartimen) ja yksikön partitiivi (esim. kiharrinta) sanoista soitin, tuuletin, tulostin, sivellin.

_____________________________________________________________________________________________

3) ton-, tön-loppuiset sanat

perusmuoto: maidoton vartalo: maidottoma- yksikön partitiivi: maidotonta

• perusmuodossa -ton, -tön, vartalossa -ttoma, -ttömä • partitiivi = perusmuoto + ta, tä • merkitys negatiivinen (jotakin ei ole): suolaton ruoka = ruoka, jossa ei ole suolaa

21. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. tarpeettoma-, tarpeettoman) ja yksikön partitiivi (tarpeetonta) sanoista mauton, väritön, perheetön, asunnoton.

_____________________________________________________________________________________________

4) as-, äs-loppuiset sanat

perusmuoto: lihaksikas vartalo: lihaksikkaa- yksikön partitiivi: lihaksikasta

• perusmuodossa -as, -äs, vartalossa -aa, -ää • partitiivi= perusmuoto + ta, tä • astevaihtelu

HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat sanat:kevätkirves

kevää-kirvee-

kevättäkirvestä

22. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. rikkaa-, rikkaan) yksikön partitiivi (rikasta) sanoista voimakas, älykäs, varakas, kiuas.

_____________________________________________________________________________________________

5) is-loppuiset sanat

perusmuoto: raitis vartalo: raittii- yksikön partitiivi: raitista

• perusmuodossa -is, vartalossa -ii• partitiivi = perusmuoto + ta• astevaihtelu

177


23. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kaunii-, kauniin) ja yksikön partitiivi (esim. kaunista) sanoista altis, kallis, ruumis, saalis.

_____________________________________________________________________________________________

6) us-, ys-, os-, ös-, es-loppuiset sanat

perusmuoto: ostos vartalo: ostokse- yksikön partitiivi: ostosta

• perusmuodossa -us, -ys, -os, -ös, -es, vartalossa -ukse, -ykse, -okse, -ökse, -ekse• partitiivi = perusmuoto + ta, tä• ei astevaihtelua• sanat on tehty yleensä verbistä (tilata � tilaus, kysyä � kysymys, kääntää � käännös)• muita sanoja esim. vihannes, ilves, kolmannes, neljännes (murtoluvut)

HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat is- ja as-/äs-loppuiset sanat:anisvarisjänisananas

anikse-varikse-jänikse-ananakse-

anistavaristajänistäananasta

kasvisteräslihas

kasvikse-teräkse-lihakse-

kasvistaterästälihasta

HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös puhekielen is-loppuiset sanat:kämppismahis

kämppikse-mahikse-

kämppistämahista

(= huonetoveri)(= mahdollisuus)

24. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. määräykse-, määräyksen) yksikön partitiivi (esim. määräystä) sanoista vähennys, leivos, sivistys, keräys.

_____________________________________________________________________________________________

7) uus-, yys-, aus-, eus-, eys-, ous-loppuiset sanat

perusmuoto: puhtaus vartalo: puhtaude-/puhtaute- yksikön partitiivi: puhtautta

• perusmuodossa -s, vartalossa -de/-te• partitiivi = perusmuodon s � t + pääte ta, tä• ei astevaihtelua• sanat on muodostettu yleensä adjektiiveista (puhdas � puhtaus, kylmä � kylmyys, hellä � hellyys), joskus substantiiveista ( varas � varkaus, kaveri � kaveruus)

25. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kateude-, kateuden) ja yksikön partitiivi (kateutta) sanoista kestävyys, pituus, pimeys, kauneus.

_____________________________________________________________________________________________

178 KIPINÄ


8) mies

perusmuoto: mies vartalo: miehe- yksikön partitiivi: miestä

• ei muita samanlaisia sanoja• yksikön partitiivi = perusmuoto + tä

9) nut-, nyt-, lut-, lyt-, sut-, syt-, rut-loppuiset sanat

perusmuoto: innostunut vartalo: innostunee- yksikön partitiivi: innostunutta

• adjektiivi: vastaa kysymykseen Millainen?• perusmuodossa yleensä -nut, -nyt, verbityypin 3 verbeissä -lut, -lyt, -sut, -syt, -rut, vartalossa -nee, -lee, -see, -ree• partitiivi= perusmuoto + ta, tä• ei astevaihtelua• sanat ovat myös verbin NUT-partisiippeja

Esim. kärsinytkuullutjuossutsurrut

kärsinee-kuullee-juossee-surree-

kärsinyttäkuulluttajuossuttasurrutta

26. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. väsynee-, väsyneen) ja yksikön partitiivi (väsynyttä) sanoista sivistynyt, kuollut, noussut, purrut.

_____________________________________________________________________________________________

10) ut-, yt-loppuiset sanat

perusmuoto: kevyt vartalo: kevye- yksikön partitiivi: kevyttä

• perusmuodossa -ut, -yt, vartalossa -ue, -ye• partitiivi = perusmuoto + ta, tä • ei astevaihtelua

27. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. ehye-, ehyen) ja yksikön partitiivi (esim. ehyttä) sanoista ohut, lyhyt, olut, neitsyt.

_____________________________________________________________________________________________

179


11) el-, en-, er-, al-, ar-loppuiset sanat

perusmuoto: manner vartalo: mantere- yksikön partitiivi: mannerta

• perusmuodossa -el, -en, -er, -al, -ar, vartalossa -ele, -ene, -ere, -ale, -are• partitiivi = perusmuoto + ta, tä• astevaihtelu• poikkeus: vasen vasemma- vasenta

28. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kyynele-, kyynelen) ja yksikönpartitiivi (esim. kyyneltä) sanoista askel, joutsen, sisar, kannel.

_____________________________________________________________________________________________

12) tar-, tär-loppuiset sanat

perusmuoto: kuningatar vartalo: kuningattare- yksikön partitiivi: kuningatarta

• perusmuodossa -tar, -tär, vartalossa -ttare, -ttäre• partitiivi = perusmuoto + ta, tä• ollut aiemmin yleinen feminiinijohdin (= naista tarkoittava) suomen kielessä, mutta nykykielessä

harvinainen

29. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. laulajattare-, laulajattaren) jayksikön partitiivi (esim. laulajatarta) sanoista onnetar, tytär, ystävätär, rakastajatar.

_____________________________________________________________________________________________

13) Konsonanttiloppuiset vierassanat

Kun vieraskielinen nimi tai lainasana loppuu konsonanttiin, sanaan lisätään sidevokaali i ennen sijapäätettä:

Jill � Jilliä Borg � Borgista Los Angeles � Los Angelesissa

30. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. Richardi-, Richardin) ja yksikönpartitiivi (esim. Richardia) sanoista natrium, Bonn, Jim, Wien.

_____________________________________________________________________________________________

181


32. Taivuta suluissa olevia nomineja niin, että ne sopivat lauseeseen. Kiinnitä erityistähuomiota astevaihteluun.

a) Onko matonpesu laiturilla _____________________________ (laki) mukaan kielletty?

b) Ostin eilen uuden ___________________________ (puku) ystäväni häihin.

c) Jotkut nuoret kulkevat ___________________________ (virta) mukana osaamatta tehdä

itsenäisesti päätöksiä.

d) Löysin metsästä ________________________________ (mätäs), joka oli täynnä puolukoita.

e) Tänä vuonna on muodissa taas leveät housujen _______________________________ (lahje).

f) Onneksi poliisit saivat kiinni _______________________________ (varas), joka oli murtautunut jo

useisiin keskustan liikehuoneistoihin.

g) Suomen eri _____________________________ (murre) eivät ole minulle vielä tuttuja.

h) Oppilaskunnan rahat ovat _____________________________ (lipas), joka on opettajainhuoneessa.

i) Kävin viime talvena ensimmäistä kertaa elämässäni uimassa _________________________ (avanto).

j) Tein eilen mielenkiintoisen ________________________________ (havainto).

k) Pikkuveljeni osti uuden _______________________________ (onki), sillä hän aikoo lähteä kalaan

ystäviensä kanssa.

33. Valitse laatikosta kuhunkin lauseeseen sopiva sana ja taivuta se lauseeseen sopivaksi.Muista kiinnittää huomiota astevaihteluun.

ranne, lääke, hinnakas, puhjeta, kulkea, hammas, appi, huovata, tarjeta, viheltää

a) Lähden ensi viikolla käymään Tallinnassa minun anoppini ja _________________________ kanssa.

b) Muistitko ottaa aamulla _______________________________ ? Lääkärihän sanoi, että se on

muistettava ottaa joka aamu ja ilta.

183


l) Urheilijan _________________________ (lihas) ovat suuret.

m) Mies hakkaa puita ______________________ (kirves).

n) Pori sijaitsee __________________ (länsi).

o) _______________________ (varis) lentävät taivaalla.

35. Kirjoittakaa lapuille eri nominityyppien sanoja. Jokainen nostaa viisi lappua ja selittääparilleen suullisesti, mitä sana tarkoittaa. Pari yrittää arvata sanan.

36. Kirjoita seuraavat sanat yksikön genetiivissä ja partitiivissa. Sanat ovat tekstistäSuomalainen puhekulttuuri.

nominatiivi genetiivi partitiivi

kulttuuri __________________________________ __________________________________

viestintätapa __________________________________ __________________________________

keskustelutilanne __________________________________ __________________________________

vähäpuheinen __________________________________ __________________________________

eleetön __________________________________ __________________________________

tuntematon __________________________________ __________________________________

epäkohteliaisuus __________________________________ __________________________________

tervehdys __________________________________ __________________________________

läheinen __________________________________ __________________________________

small talk __________________________________ __________________________________

mielipide __________________________________ __________________________________

piirre __________________________________ __________________________________

puhelias __________________________________ __________________________________

keskusteluvilkkaus __________________________________ __________________________________

37. Mene ulos (esim. puistoon) tai johonkin paikkaan (esim. kahvilaan, kirjastoon,kirkkoon, diskoon, sairaalaan). Kirjoita, mitä tapahtuu: kuka tekee ja mitä? Kuvaile

myös ympäristöä mahdollisimman tarkasti ja käytä kuvailevia adjektiiveja. Lukekaa ryhmäläisten tekstejä ja yrittäkää arvata, mikä paikka on kyseessä (alussa ei kannata mainita paikkaa).

s21 - finnlectura.fi · • kurssilla perehdytään opiskelu- ja vuorovaikutustaitoihin,...

Documents